. MARRASKUUTA 2016 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 Pyörätuoli vaihtuu mönkijään, kun Kalevi Pullinen lähtee metsäänsä. Sivut 18–19 Esteistä huolimatta K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kemeraa haetaan varmuuden vuoksi . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Metsäkustannus avasi uudistuneen verkkopalvelunsa . sivu 24. sivu 20 PILKKEITÄ: Mikä toi mäntyyn ruskan värit. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10
Puutteellisten hakemusten korjauskehotukset teettävät metsäkeskuksella paljon turhaa ja turhauttavaa työtä. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva M aaja metsätalousministeriöllä ja Suomen metsäkeskuksella on ollut kemerahakemusten kanssa vaikeaa. Paperihakemuksissa puutteita ”Kaikkia hakijoita ei voi syyllistää, mutta luvattoman iso osa paperihakemuksista on vajaita”, kemeratukien asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta sanoo. Ennakkohaun vuoksi tukea on haettu kaiken varalta, mutta itse työn kanssa ei ole pidetty yhtä kiirettä. ”Sähköinen haku voi johtaa virtuaalityöhön. ”Hakemuksia tuli hirveä määrä ja siinä hengessä, että jätetään lomake, jotta päästään töihin.” Hakemuksia enemmän kuin työhaluja Kemera on ylityöllistänyt hallintoa. Ympäristöja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hakemuksia tulvi keväällä ”ovista ja ikkunoista”. Hän painottaa, että jos hakemus on jätetty, pitää työ myös tehdä. Neuvotteluissa haetaan säästöjä ja konsteja metsurityön kannattavuuden parantamiseksi. Hakemusten heikkous on ennen kaikkea kesällä 2015 alkaneeseen ennakkohakuun liittyvä ilmiö. Kaupan ansiosta Versowoodin liimapuutuotanto kasvaa noin 65 000 kuutiosta yli 80 000 kuutioon tänä vuonna. Sahaus vauhdissa Havusahatavaran tuotanto koheni heinä-syyskuussa. Paperilomakkeiden täyttöön verrattuna sähköinen haku on helppoa, mikä lisäsi hakemustulvaa. Yksi vaihtoehto on metsurien lomauttaminen sydäntalven ajaksi.. Kolme neljästä hakemuksesta tuli sähköisesti. Tiilikainen ounastelee, että vaikka hakemuksia on paljon, määrärahasta kymmenen miljoonaa euroa jää käyttämättä, koska työt eivät ole edenneet. Kaupassa liiketoiminnan koko henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen. 2 A J A S S A 10. Lokakuun loppuun mennessä hakemuksia oli tullut 3 800 kappaletta 16 000 hehtaarille. Hakemuksia ehätettiin tekemään ennen kuin ehdot kiristyivät, paljolti sähköpostin kautta. Metsänomistajien työhaluista sen sijaan ei ole varmuutta. Nyt kiinnostus osakeyhtiömuotoiseen toimintaan on kasvanut räjähdysmäisesti, MTK:n verojohtaja Timo Sipilä kertoo. Versowood ostaa Metsä Groupin liimapuutuotannon Metsä Group on sopinut Hartolassa sijaitsevan liimapuuliiketoimintansa myynnistä puutuotteita valmistavalle Versowoodille. Yhtiömuoto kiinnostaa Suomessa maaja metsätalouden harjoittaminen yhtiömuodossa on toistaiseksi ollut harvinaista. Kemerahakemusten ja -työilmoitusten kanssa on tehty pitkää päivää, mutta jonoa puretaan positiivisin mielin, sillä sähköinen asiointi on nopeuttanut työtä. Niskanen ei osaa sanoa, kuinka iso prosentti hakemuksista on huonoja, mutta lukumäärällisesti niitä on paljon. Alkuvuoden aikana on tuotettu havusahatavaraa yhteensä 8,4 miljoonaa kuutiota. Metsäteknologian professorin valinta on pantu jäihin, ja kahta hiljattain vapautunutta metsänarvioimistieteen professuuria ei ole säästösyistä laitettu hakuun. Tuotannon kasvusta huolimatta sahauksen kannattavuutta heikensivät vientihintojen lasku ja korkeat raaka-ainekustannukset, Metsäteollisuus ry muistuttaa. Haku voitiin avata uudelleen 10. Metsähallituksessa alkavat yt-neuvottelut Metsähallitus Metsätalous Oy käynnistää metsurityötä koskevat yt-neuvottelut. Metsäteollisuus ry:n mukaan tuotanto nousi 2,6 miljoonaan kuutioon, mikä on runsaat yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Varattu määräraha ylittyi, ja haku pantiin toukokuussa kiinni kevyiden työlajien osalta. Neuvottelujen kohteena ovat kaikki 357 metsuria. Kun hakeminen on helppoa ja tukea haetaan kaiken varalta, itse työ saattaa unohtua.” Metsäkeskuksissa on purettu hakemussumaa, ja eduskunta lisäsi myöntämisvaltuutta 30 miljoonaa euroa. Metsäala vetoaa professuurien puolesta Suuri joukko metsäalan toimijoita vetoaa Helsingin yliopiston metsäalan professuurien puolesta. Se on reilut kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. lokakuuta, mutta pelkästään taimikon varhaishoitoon rajattuna ja saatesanoilla, että toivotaan välittömästi toteutettavia kohteita. ” Jos hakemus on jätetty, työ pitää myös tehdä.” Sameli Salokannel toimii rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntijana metsäkeskuksen Jyväskylän toimipaikassa. Asiaa vauhdittaa hallitusohjelman lupaus varainsiirtoveron poistamisesta tilanteissa, joissa liikkeen-, ammatintai maaja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilötai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Syynä ovat viime vuonna tapahtunut siirtyminen ennakkohakuun, keväällä voimaan tulleet tiukemmat ehdot ja alkuvuodesta alkanut sähköinen haku. Ongelmana on talvella tehtävä työ, jonka tuottavuus on alhainen ja kustannukset korkeat
UPM kehui kolmannen vuosineljänneksen tulostaan erinomaiseksi ja tarkoitti sillä vertailukelpoiseksi kutsuttua tulosta, joka kasvoi noin 60 miljoonaa euroa viime vuodesta. Yllättävää oli, että perinteinen paperibisnes Euroopan ja Pohjois-Amerikan laskevilla markkinoilla pystyi parantamaan tulostaan. Kuntien kartellikäräjät pääsivät alkuun 32 kuntaa vaatii vahingonkorvauksia puukauppakartelliin osallistumisesta tuomituilta metsäyhtiöiltä. Metsähallituksen korvauskanteet Helsingin käräjäoikeus kumosi todeten, ettei puukauppakartelli aiheuttanut taloudellisia menetyksiä. Kemeraan ei lähiaikoina ole tulossa oleellisia muutoksia, ja nykymallilla mennään vuoteen 2020 saakka, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä arvioi. Toteutusajan lyhentämistä harkitaan Kemerahakemuksen myönteinen päätös ja tuen maksu ovat eri asioita. Lähivuosina tulee selvitettäväksi, miten sähköinen haku on vaikuttanut todellisiin työmääriin. Liikevaihtoa kasvatti kartongintuotannon aloittaminen Varkaudessa ja Puolan Ostrolekassa, mutta kokonaisuudessaan yhtiön liikevaihto laski. Paperilla parempaa Metsäyhtiöiden liikevaihdot kääntyivät laskuun, mutta taseet vahvistuivat. Sähköisissä hakemuksissa puutteita ei samalla tavalla ole, koska ohjelma opastaa hakemuksen täytössä eikä ota vastaan vajaita hakemuksia. Käytännössä on vaikea löytää järkiperustetta, miksi taimikon varhaishoitoa pitäisi lykätä määräajan loppuun. AJASSA Itsenäisyyden puu on kuusi Sivu 5 Vähemmän routaa, enemmän tuulta Dosentti Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta tutkii ilmastomuutoksen vaikutusta metsiin. Kuntien kanteet nostettiin 21.12.2011, joten ne eivät kilpailunrajoituslain mukaan ole vanhentuneita. Taseet vahvistuvat UPM ja Stora Enso ovat suunnilleen samankokoisia, mutta UPM teki alentuneellakin kannattavuudella kaksi kertaa suuremman tuloksen. € 161 (144) 336 (498) 90(121) 20 (48) tulosprosentti 6,7 (5,8) 13,7 (19,7) 7,9 (9,9) 4,5 (9,6) omavaraisuusaste, % 47 (42) 58 (56) 44 (29) 48 (46) henkilöstö 26 819 (27 232) 19 559 (19 874) 9 451 (9 599) 2 493 (2 642) Tuloksissa on otettu huomioon kaikki kustannukset. Yhtiössä mietitään mitä rahoilla tehdä ja lisäosinko on mahdollinen. AJASSA 3 10. Yhteensä 32 kuntaa vaatii vahingonkorvauksia puukauppakartelliin osallistumisesta tuomituilta Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM Kymmeneltä. Korkeimman oikeuden taannoisen ratkaisun mukaan puukauppakartellin mukaisten kanteiden vanhenemisaika alkoi 21.12.2006. ”Ainoa mietinnässä oleva muutos on, että voisiko toteutusaikaa lyhentää.” MIKKO HÄYRYNEN SUURTEN metsäyhtiöiden kolmannen vuosineljänneksen suurin yllätys oli, että perinteisellä paperilla tehtiin mukavasti rahaa. Korvausvaatimusten yhteissumma ilman korkoja kohoaa kuuteen miljoonaan euroon. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 TÄSSÄ NUMEROSSA Hakemusten puutteet paljastuivat, kun lomakekasoja ryhdyttiin purkamaan. Alkuvuonna tehty hakemus antaa siis työaikaa melkein kolme vuotta. Kuntien kanteiden käsittely alkoi viime viikolla ja pääkäsittely jatkuu ensi helmikuulle. Jos oletus saa vahvistusta, johtopäätös on, että sähköinen haku on heikentänyt kemeran tehoa. Mahdollista on, että tuen hakemisen kynnys on madaltunut ja tukea on haettu kohteisiin, jotka aiemmin olisi tehty ilman tukea. Puutteita löytyi etenkin tilanumeroista ja omistajatiedoista. Pörssissä UPM:n tulosjulkistus sai aikaan kymmenen prosentin kurssinousun, sillä varsinaisen liiketoiminnan tulos oli odotuksia parempi. UPM näkee painopaperien kysynnänlaskun jatkuvan. UPM aikoo sulkea aikakauslehtipaperikoneen Itävallassa ja Saksassa, mutta asiasta tiedotettiin reilu viikko tulosjulkistuksen jälkeen, eikä arvio 75 miljoonan euron sulkemiskuluista laimentanut pörssireaktiota. Päätöstä odotetaan ensi vuoden kesänä. Stora Enson tase on kohtuullinen ja UPM:n jopa niin hyvä, että se rasittaa jo oman pääoman tuottoprosenttia. MIKKO RIIKILÄ HELSINGIN käräjäoikeus aloitti kuntien puukauppakartellista esittämien vahingonkorvausvaateiden käsittelyn viime viikolla. Aiemmin näitä eriä kutsuttiin kertaja satunnaiseriksi, ja ne tapaavat olla huomattavia tulosjulkistuksesta toiseen. Sen sijaan kaikki kustannukset huomioon ottava viimeisen rivin tulos osoitti yli kaksi kertaa suurempaa tuloksen laskua. Vastaajat kiistävät aiheuttaneensa vahinkoa puuta myyneille kunnille. Euroopan paperitehtaat ovat tarkastelussa ja ylipäätään kustannusjahti jatkuu. Divisioona paransi tulostaan yhtiön osista eniten, paljolti alhaisten energiaja sellukustannusten vuoksi. Ero on pienenemään päin, sillä Stora Enson kaikki kustannukset huomioon ottava tulos parani. € 2 393 (2 500) 2 445 (2 530) 1 143 (1 225) 440(498) tulos ennen veroja, milj. Paperidivisioona on edelleen yhtiön suurin tulosyksikkö pienentyneestä liikevaihdostaan huolimatta. Varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä ovat esimerkiksi omaisuuden arvonalentumiset ja tehtaan lopettamiseen liittyvät kertaluontoiset kulut. Liikevaihdot laskussa Kolmannen vuosineljänneksen avainluvut 2016 (suluissa 2015) Stora UPM Metsä Metsä Enso Group Board liikevaihto, milj. Tuki pitää hakea ennen töiden aloittamista, ja töiden tekemiseen on aikaa kahden seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka. Myös liikevaihto ja tulosprosentti laskivat. Metsä Groupin liikevaihtoa ja tulosta painoi halventunut sellu ja Ruotsin Husumin uuden kartonkikoneen sisäänajovaiheen erinäiset vaikeudet. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Luvassa surkea teerija metsosaalis Sivu 25 Ruotsalaisen hirvitilan vieraana Sivu 26 Tekniikka lisää puuenergian tuottoa Sivu 27 Dersu Uzalan havupuut Sivu 30 Sa m i K ar pp in en. Niskanen kiittää kuitenkin, että hakemusten laatu on sittemmin parantunut, vaikka puutteita on edelleen. Sivut 6–7 Metsänhoito takaa pohjaveden laadun Sivut 9–11 Hankintahakkaajat alkavat olla harvassa Sivut 12–13 METSÄSTÄ Kääntömätästys ei myllää maata Sivut 14–15 Porot ovat koko perheen juttu Sivut 16–17 Metsänhoitoa ilman raivaussahaa Sivu 21 Taimikonhoidon termit sekaisin Milloin puhutaan varhaisperkauksesta, milloin harvennuksesta, milloin varhaishoidosta
Jo pelkästään leimikoille vuosittain jätetyistä noin 300 000 kuutiometrin säästöpuista pottiin kertyisi useita miljoonia eroja. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Onko metsääsi iskenyt metsätauteja. Ovat muutoin kestäneet paremmin kuin kumisaappaat, joissa 80-luvun jälkeen laatu on laskenut todella alas.” Kuusessa ollaan ”Metsurin turvakengistä minulla on mallista kuin mallista hyvin huonot kokemukset. Jos metsänomistajat eivät löydä itselleen sopivia metsänhoitomenetelmiä, jäävät metsät hoitamatta. Kulotus on yksi esimerkki tästä. Talvella ok, käytän itsekin.” Arto ”Itsellä vähenivät selkeästi nahkaturvakenkien käyttämisellä jalkojen paleleminen ja suonenvedot, joita kalseat kumisaappaat aiheuttivat. Esimerkiksi MTK ja Energiateollisuus keksivät, että sähkölinjojen lähellä kasvavia riskipuita voidaan maanomistajan luvalla katkoa tekopökkelöiksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Pitäisi käyttää vuorotellen kahta paria!” Väkitukko Vastakkainasettelu perinteisen jaksollisen metsänkasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen välillä näyttää hiljalleen lientyneen. ??. ??. Pyöreän pöydän keskusteluista, ja myös niiden ulkopuolelta, on virinnyt paljon uusia ideoita luonnonsuojeluun. Ilmaiseksi ei saa kuitenkaan kaikkea. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sen lisäksi, että luonto otetaan hakkuissa huomioon, tarvitaan myös suojeltuja metsäalueita. Ainakin minun jalkani hikoilevat niissä tolkuttomasti, lämpimillä keleillä etenkin. Hyvä niin, sillä kyky uudistua on metsäalan elinehto. LIINA KJELLBERG Vaihtoehtoja on oltava Korvausten määrä on vähäinen todellisiin metsissä esiintyviin tuhoihin verrattuna. Jokaista suojeltua hehtaaria kohti se lupaa suojella saman verran. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ilmaiseksi ei saa kaikkea ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi ”Heinäkuussa 2006 syöksyvirtaus laajensi talvella tehtyä aukkoa. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Ja sitten yön aikana niitä ei oikein ehdi saada kuiviksi. Kengät, joissa on nauhat, ovat hakkuutyössä liian herkät takertumaan kiinni risuihin ja oksiin, lisäksi nauhat rispaantuvat äkkiä.” Jätkä ”Kun on kymmeniä vuosia kumija kumiteräsaappaita töissä pitänyt, niin osaa kyllä arvostaa nahkaista turvakenkää. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. AJASSA 4 10. Vielä muutama vuosi sitä edistettiin toimintaohjelma Metson hankkeessa, mutta nyt yksityismetsien kulotus on jäämässä historiaan. Korvausten vähäisyyteen vaikuttaa muun muassa se, että vain 60 prosenttia metsien pinta-alasta on korvausten piirissä, koska vain yksityiset voivat hakea korvauksia. Uusi kysymys: Onko mäntykuidun kysyntä kasvanut. Jatkuva kasvatus on vakiinnuttanut paikkansa metsänkasvatusmenetelmien joukossa eikä enää herätä vahvoja tunteita puolesta tai vastaan. Vaikka valtaosa metsänomistajista suosii jaksollista metsänkasvatusta, on vaihtoehtoja oltava. Toisaalta Suomi on yhdessä muiden maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, joten on tärkeää, että hakkuut eivät vaaranna tätä tavoitetta. Äskettäin julkistettu raportti antaa hyvän ohjenuoran. Metsänomistajien vapaaehtoisesti suojelemien säästöpuiden ja luontokohteiden arvoa vastaavasti valtio sitoutuisi perumaan säästöjä luonnonhoitohankkeiden Metso-rahoituksesta. Niitä valtio tavoittelee muun muassa kannustamalla metsänomistajia suojelemaan metsiään Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta ilman korvausta. Kyllähän nahkaturvakenkien hinnalla saa kolmet kumiset turvasaappaat, mutta minä olen tullut siihen tulokseen, että kumisaapas jalkaan vain ojanperkuuseen.” Korpituvan Taneli ”Nahkakengistä sen verran, että loska/vesiaikaan eivät ole hyvät. Onko teillä arvoisat ammattilaiset suosituksia?” Suomi elää metsistä ”Olen kokeillut nahkakenkiä, nahkasaappaita ja kumiturvasaappaita. Tulevaisuudessakin keksitään epäilemättä jotain uutta, joka saa ensin takajaloilleen. Hallitus tavoittelee hakkuisiin 15 miljoonan kuutiometrin kasvua. Myös Metsossa voitaisiin käyttää samaa periaatetta kuin Suomen juhlavuoden metsien suojelussa. Siinä todetaan, että luonnon monimuotoisuus kestää hakkuiden lisäyksen, mutta selvitys osoittaa myös, millä edellytyksillä. Niin ikään tilojen yhteiset luonnonhoitohankkeet kärsivät Metso-rahojen puutteesta. Metsänhoitomenetelmien uudistuminen tuskin jää jatkuvaan kasvatukseen. Myös korvausperusteet ovat huonontuneet, koska sekä metsälakia että hirvituhojen korvaamisesta säädettyä asetusta on muutettu.” Asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta hirvituhokorvauksista Asiantuntijat ovat tammikuusta lähtien pohtineet ministeri Kimmo Tiilikaisen pyöreän pöydän keskusteluissa metsien käyttöä ja suojelua. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Metsurin turvakengät hakkuulle olisi ostoslistalla. Kuvan tyvet ovat muistoja siitä.” Timppa Vuosikymmen syöksyvirtauksesta. Paras hinta/laatusuhde on Nokian Loggereilla, muut kumiturvasaappaat ovat liian kapeat lestiltään. Menee ihoa pitkin vesi kenkiin ja kuivuvat todella huonosti. Pyöreässä pöydässä syntyi myös ajatus tilata Luonnonvarakeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta yhteinen selvitys siitä, miten hakkuiden lisäys vaikuttaa luontoon. Tärkeämpää kuin se, miten metsiä hoidetaan, on että niitä ylipäänsä hoidetaan. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 50% EI 50% vas taa jia 16 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p
Juhlapakettia, joka sisältää yhden juhlataimen, myyvät 4h-nuoret. On ymmärrettävää, että tutkijat helposti ylilupaavat ja samalla aliarvioivat epäonnistumisriskit tai unohtavat olennaisen näkökulman. Muotien seuraamiselta ei ole jäänyt aikaa perustehtäviin kuuluvien tietojen päivitykseen. Kampanjan tuotot ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatuksen rahastoon. Väitän, että metsällisen päätöksenteon pohjaaminen tiukemmin tutkimukseen edellyttää kulttuurin muutosta: Tutkijoiden on kritisoitava toistensa töitä ja lupauksia sekä käytännön on haastettava tutkijoiden tulokset ja johtopäätökset. Vanhasen mukaan hyviä juhlataimen istutuspäiviä ovat Snellmanin päivä 12. Mistä kymmenkertainen ennakointivirhe johtuu. Haluan kahdella esimerkillä valottaa ongelmia, joita on tutkimustiedon hyödyntämisessä päätöksenteossa. Metsäalan kannalta tavoitteessa on omat ongelmansa. ??. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan kuitenkin vain prosentti tai pari on jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Oma ongelmansa on mediaorientoituneet lupaavat tutkijat. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Tulevaisuuden kuusi » juhlistaa sata vuotta täyttävää Suomea » tavoitteena vähintään 30 000 istutettua kuusentainta » tuotot lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatukseen » taustalla ENO-verkkokoulun tuki ry » virallinen suojelija presidentti Sauli Niinistö AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Löytyykö menetelmä, joka tuottaa siementaimeen verrattuna kilpailukykyisiä taimia, on vielä täysi arvoitus. Hyvä tutkija uskoo asiaansa. ”Tavoitteena on, että mahdollisimman moni istuttaisi juhlapuun tai juhlametsikön”, sanoo Tulevaisuuden kuusi -kampanjan kampanjapäällikkö Mika Vanhanen . Valitettavasti metsätieteissä ei ole enää tapana puuttua kollegoiden tuloksiin taikka lupauksiin. ENO-verkkokoulun tuki ry:n aloitteesta käynnistetty kampanja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa. Uusi muoti on vaimentanut kiinnostuksen vanhaan. Lupauksilla ja mediajulkisuudella rahaa hakevia tutkijoita on joka ikäluokassa. Niistäkin osa on saanut alkunsa Itsenäisyyden kuusen siemenistä. Tilannetta pahentaa media, joka näyttää olevan kiinnostuneempi tutkijoiden lupauksista kuin aikaansaannoksista. Kyselytutkimuksissa parikymmentä prosenttia metsänomistajista oli ilmoittanut ottavansa menetelmän käyttöön. ”Haluamme tuoda esille, että Suomi elää yhä metsästä, mutta tavoitteena on myös yhdistää sukupolvia. Uuden aloittaminen seksikkäästä aiheesta menee läpi mediasta. Näin aikovat tehdä muun muassa eduskunta, presidentit, useat kunnat ja suurlähetystöt sekä julkisuuden henkilöt muusikko Pave Maijasesta uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkään . Tuotot menevät rahastoon Itsenäisyyden kuusen jälkeläiset on varattu julkisyhteisöille, mutta metsänhoitoyhdistysten lahjoittamia juhlataimia voi kuka tahansa ostaa. Kampanjaa varten on kehitetty mobiilisovellus, jonka avulla taimi tallentuu kartalle ja johon istuttajat voivat tallentaa kuvia ja videoita istutuksesta. Valtionhallinto on päättänyt alkaa hyödyntää tutkimustietoa päätöksenteossa. Eikö aika ja energia riitä tutkimustulosten seuraamiseen. toukokuuta ja kansainvälinen rauhanpäivä 21. Vastapainona on uutta tietoa tuotavat tutkijat, jotka viihtyvät paremmin tieteen parissa kuin julkisuudessa. Myös rahoittajien tulee katsoa enemmän aikaansaavuutta kuin lupailevuutta. AJASSA 5 10. Tutkijayhteisön tulee pitää kurissa edellisiä ja nostaa jälkimmäisiä. Tulevaisuuden kuusi -kampanjaan voi tutustua Helsingin Messukeskuksessa 11.–13.11 vietettävillä Metsämessuilla ja osoitteessa www.tulevaisuudenkuusi.fi. Tutkijat, joilla on jo ratkaisuja tämän päivän ja työkaluja nouseviin ongelmiin, eivät kiinnosta. On vaikea kuvitella sellaista metsänhoidon temppua, jolle ei löydy tukea tutkimustuloksista. Helsingin Kaivopuistossa kasvava Itsenäisyyden kuusi kylvettiin silloin. LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLAKETTUNEN, kuva Sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea voi ensi vuonna juhlia istuttamalla kuusen. Urani aikana metsäpuiden kasvullinen monistus on ollut lähellä läpilyöntiä ainakin neljä kertaa. Lupaavat tutkijat. Uuden metsälain valmistelussa tutkijat ennakoivat eri-ikäiskasvatuksen lisäävän markkinapuun tarjontaa. Metsikköpakettia myy ENO-verkkokoulun tuki ry. Yksinkertaisin selitys on, ettei kysytty halukkuutta siirtyä, jos kantohinnat ovat tuntuvasti alempia. Vastuuta on myös käytännön organisaatioilla. Sen sijaan lopulliset tulokset eivät kiinnosta enää toimittajia. Kun Suomi vuonna 1967 täytti 50 vuotta, istutettiin maassamme 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenestä kasvatettua kuusentainta, Kotikuusta. Ensi vuonna istutetaan Tulevaisuuden kuusia. Menetelmät ovat tähän asti kaatuneet korkeisiin taimen hintoihin. syyskuuta, mutta muitakin juhlaja merkkipäiviä sillä voi juhlistaa. Jotkut myös uutisoivat hypoteesit tuloksina. ??. Ammattikunta on ollut kiinnostunut vuorotellen monimuotoisuudesta, bioenergiasta, ilmastomuutoksesta ja nyt biotaloudesta. Se jatkaa suomalaista juhlakuusiperinnettä, joka alkoi vuonna 1917. Aikoinaan saimme toimihenkilöltä kiitokset siitä, että tämä pääsi päivittämään metsäuudistamisen tietojaan ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Kuusia Suomen itsenäisyydelle Maamme satavuotisjuhlaa voi viettää istuttamalla kuusen. Mika Vanhanen pitää kädessään muistolaattaa, jonka juhlataimen ostaja saa. Kotikuusia aikoinaan istuttaneet voivat nyt istuttaa Tulevaisuuden kuusia nuorempien sukupolvien kanssa”, Vanhanen sanoo. Tieteen sisäinen keskustelu karsii pahimmat ylilupaukset aloilla, joilla on vahva tieteellisen keskustelun perinne. Ne ovat kiinnostuneita visionääreistä, jotka lupaavat vallankumousta milloin mistäkin suunnasta
”Sateet lisääntyvät, kun ilmasto lämpenee. Mauri kaatoi Pohjois-Suomessa miljoonia kuutiometrejä metsää. Silloin Suomeen voi tulla vuonna 1982 riehuneen Mauri-myrskyn kaltaisia myrskyjä. Metsäpaloriski kasvaa Etelä-Suomen metsien riesana on Venäläisen mukaan tulevaisuudessa kuivuus. Karkeasti voidaan sanoa, että lumituhojen todennäköisyys kasvaa Oulu–Ilomantsi-rajan pohjoispuolella. Ilmatieteen laitoksella lasketaan parhaillaan koko maan kattavia tuulikertoimia, joiden avulla voidaan arvioida, miten usein eri alueet ovat alttiita tuulituhoille. ”Lauhojen talvien määrä kasvaa.” Katse tulevaisuudessa HAASTATTELU. Eri ilmastomallit antavat hyvin erilaisia ennusteita esimerkiksi siitä, lisääntyykö tuulisuus vai ei. ”Kuusta on suosittu, sillä se kelpaa huonosti hirville. Pohjois-Suomessa talvilämpötilat pysyvät yhä pakkasella, joten sade tulee lumena. ”Ruotsissa paloi pari vuotta sitten 14 000 hehtaaria metsää. AJASSA 6 10. Etelä-Suomessa sade tulee entistä useammin vetenä”, Venäläinen selventää. Lumituhoja pohjoiseen Venäläinen edustaa Ilmatieteen laitosta Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa Forbio-hankkeessa. Hakkuualoista tulisi tehdä mahdollisimman yhtenäisiä ja istutettavaa puulajia valitessa kannattaisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin kuusta. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ilmasto muuttuu ja miten muutos vaikuttaa metsien kasvuun ja metsätuhojen riskiin. Kylmiä talvia esiintyy tulevaisuudessakin, mutta lauhojen talvien määrä kasvaa.” Venäläisen mukaan voi käydä myös niin, että myrskyradat muuttuvat. Siitä kärsii varsinkin kuusi. Ilmastoennusteiden mukaan maa on tulevaisuudessa yhä useammin niin kuiva, että laajat metsäpalot ovat mahdollisia. ”Mauri oli Karibialta lähteneen trooppisen myrskyn peruja. ”Esimerkiksi myrskytuhoalueen näkisi satelliittien avulla nopeasti”, Venäläinen sanoo. Kuivien kausien yleistyessä kasvaa myös metsäpalojen riski. Metsien kannalta tuulisuuden vähenemistä tai lisääntymistä tärkeämpää on tosin se, meneekö maa routaan talvisin, kun tuulet ovat voimakkaimmillaan. Palojen esiintyminen ei kuitenkaan riipu pelkästään ilmastosta, vaan myös valvonnalla ja sammutustoimilla on merkitystä. Tässäkö on Suomen metsien tulevaisuus. ”Routa ankkuroi puut maahan, jolloin ne eivät kaadu niin herkästi. Parhaillaan tutkitaan, alkaako siltä suunnalta tulla enemmänkin myrskyjä”, Venäläinen kertoo. Metsätaloudessa kannattaa hänen mukaansa varautua tuulituhojen yleistymiseen. ”Enenevässä määrin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen dosentti Ari Venäläinen . Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole suoraviivaisia. Laajat metsäpalot ovat ilmaston puolesta mahdollisia meilläkin”, Venäläinen sanoo. Arvio on, että Pohjois-Suomessa lumituhot lisääntyvät mutta Etelä-Suomessa vähenevät. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat R oudattomia talvia ja tuulituhoja, lumikuorman alla katkeavia latvuksia sekä laajoja metsäpaloja. Satelliitit avuksi Merkittävimpiä metsiämme uhkaavista ilmastotekijöistä ovat roudattoman ajanjakson piteneminen ja tuulituhojen yleistyminen. Puunkorjuu on monilla kosteilla paikoilla mahdollista vain silloin, kun maa on roudassa, ja tuulituhot altistavat metsät hyönteistuhoille. ”Suomessa on hyvä metsäautotieverkosto, lentovalvonta toimii ja ihmiset noudattavat melko hyvin metsäpalovaroituksia, joten laajojen metsäpalojen todennäköisyys on täällä pienempi kuin monissa muissa maissa”, Venäläinen toteaa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää satelliittitietoja nykyistä paremmin. Koivu ja mänty kestävät kuitenkin kuivuutta huomattavasti paremmin.” Metsätaloudessa kannattaa varautua roudattoman ajan pitenemiseen ja tuulituhojen yleistymiseen, sanoo Ari Venäläinen. Tuulisuuden lisäksi hankkeessa selvitetään muun muassa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien lumituhoihin
Arvokkaimmat taimet kannattaa lisäksi turvata taimisuojilla. Taimikkotuhojen riski on suurin Itäja Etelä-Suomessa. Ensilumen jälkeen myyrien jälkimäärä on helppo todeta taimikoissa. Myyräkannat olivat tälläkin alueella, kuten muuallakin Lapissa, huippuluvuissa jo syksyllä 2015. Myyräkannat ovat odoteMyyräloukkujen aika Myyräkannoissa on suuria alue-eroja. Osissa Keski-Lappia myyräkannat eivät ole suostuneet romahtamaan alkusyksyyn mennessä. Ari Venäläinen » asuu Vantaalla, kotoisin Heinävedeltä » 60-vuotias » työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vuodesta 1983 » väitellyt Helsingin yliopistosta, aiheena maanpinnan energiataso pohjoisella havumetsävyöhykkeellä » vaimo ja kolme aikuista lasta » harrastaa kalastusta, hiihtoa, lenkkeilyä ja soutua » raivannut opiskeluajan kesätöinä metsää Lähde: Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutos tuo PohjoisSuomeen lumituhoja ja Etelä-Suomeen kuivuutta, kertoo Ari Venäläinen. Tällöin talvehtivaa kantaa voi pyrkiä rajoittamaan loukkupyynnillä. Kuvassa kohoaa Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulassa sijaitseva sääasema. Metsähiiriä ja -myyriä kannattaa myyräkuumeen välttämiseksi pyytää hiirenloukuilla pois ihmisasutuksista sitä mukaa, kun niitä tiloihin hakeutuu. Vastaistutettujen taimikoiden omistajien kannattaa kuitenkin myös Etelä-Suomessa varautua talvisiin tuhoihin. Kirjoittajat ovat metsäja eläinekologian tutkijoita Luonnonvarakeskuksessa. Kannat vaihtelevat Myyrätilanne, syksy 2016 tusti romahtaneet tai ovat paraikaa romahtamassa suurimmassa osassa Pohjois-Suomea, Kainuun korkeudelta ylöspäin Etelä-Lappiin. Näillä alueilla sekä peltomyyrän – pahimman taimituholaisen – että metsämyyrän kannat ovat runsaat. Myyrien kannankasvua edistää suhteellisen sateinen sää, mikä ylläpitää jyrsijöiden ravintokasvien tuoreutta ja uudistumista. Näillä alueilla talviset taimituhot ovat epätodennäköisiä. Talvella myyrien pääsyä taimien kimppuun voi ehkäistä polkemalla lunta taimen ympäriltä. Loukutus kannattaa Taimikonomistajat voivat vielä ryhtyä torjuntatoimiin korkean myyrätuhoriskin alueilla. Kyseessä on harvinainen tapahtuma, sillä suuria myyrämääriä harvoin esiintyy kahtena peräkkäisenä vuotena keväästä syksyyn. Jo 50– 100 hiirenloukun virittäminen muutamaksi päiväksi myyrien käytäviin ja koloihin voi saada aikaan merkittävän loven tuholaisten määrään. Mikäli myyrät selviävät talvesta hyvin, voivat kannat lähteä keväällä kasvuun. Kannat romahtaneet pohjoisessa Pohjanmaan, Suomenselän ja ylemmän Keski-Suomen myyräkannat ovat kevään tavoin edelleen vaatimattomat, vaikka lievää runsastumista onkin havaittu. Loppukesän ja alkusyksyn pitkä kuivahko jakso on saattanut paikoin Etelä-Suomessa taittaa myyrien voimakkaimman nousun ennen aikojaan. Vaikka itäisessäkin Suomessa on alueellista vaihtelua myyräkantojen suuruuksissa, on odotettavissa, että jyrsijät aiheuttavat siellä talven kuluessa tuhoja taimikoissa. Itäja Etelä-Suomessa myyriä on kohtalaisesti tai runsaasti, kun taas keskisessä Suomessa kannat ovat nousuvaiheessa. Luken keväisten ennusteiden mukaisesti myyrien määrät olivat syksyyn mennessä kohonneet merkittäviksi idässä, erityisesti Pohjois-Savossa sekä Pohjoisja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat romahtaneet lukuun ottamatta osia Keski-Lapista. Ensi kesälle istutuksia suunnittelevien metsänomistajien on hyvä tiedostaa, että läntisen ja keskisen Suomen myyrätuhoriski tullee talvella 2017–2018 olemaan normaalia suurempi. Taimituhojen riski on alkavana talvena suurin Itä-Suomessa. Hieman yllättäen kannat olivat vielä vahvat kautta tämänvuotisen kasvukauden. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 FAKTA VALTUUSTOVAALIT 4.–25.11.2016 Metsänhoitoyhdistysten ÄÄNESTÄ! Muista käyttää äänioikeuttasi Tutustu ehdokkaisiin www.mhy.fi/vaalit OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN MYYRIEN kannanvaihtelut ovat erilaisissa vaiheissa eri puolilla maata, osoittavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantapyynnit. Kevään seurantapyynnit ennakoivat myyrähuippua syksylle myös Etelä-Suomeen. Myyrämäärä pysynee alhaisena vuoden tai pari, joten ensi vuosi on taimien istuttamiselle hyvää aikaa. Tämä on toteutunut suurimmassa osassa aluetta, mutta siellä täällä löytyy poikkeuksellisen alhaisen myyrätiheyden laikkuja. AJASSA 7 10
Ensin mainitusta on tullut vakavaa ylitarjontaa, kun paperitehtaita on suljettu. Se olisi maailman suurin havusellua tuottava laitos, jonka tuotanto kohoaisi 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat parasta mahdollista suorituskykyä, optimaalista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. Metsänhoito yhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (vas.) lupaa Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredriksonille, että kuitupuuta riittää, kunhan uusi tehdas valmistuu.. AJASSA 8 10. Esimerkiksi Pohjois-Savon yhdistys pystyisi toimittamaan Finnpulpille satoja tuhansia kuutiota kuusikuitua vuosittain”, Pekka Sahlman lupaa. Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson korostaa, että päästönormit voivat ratkaista tehtaan kohtalon. Ympäristölupa ratkaisee Finnpulpin jatkon Kilpailijoita tiukemmat päästönormit saattavat jäädyttää Kuopioon kaavaillun biotuotehdashankkeen. Samalla metsänomistajien kantorahatulot karttuisivat”, Sahlman toteaa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 FIKSUMPI BENSIINI Kaikille moottoreille ja merkeille Aspen 2 Full Range Technology on polttoaine, joka sopii kaikkiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2% öljyä sisältävällä bensiinillä, merkistä riippumatta. ”Istutuskuusikot järeäytyvät nopeasti, kun niitä päästään harventamaan. Siinä tapauksessa Finnpulp voisi käynnistyä vuonna 2020. Lähes 3 500 ihmistä työllistyisi, lähinnä puunhankinnassa ja kuljetuksissa. Käy Aspen-jälleenmyyjäsi luona (lähimmän löydät sivuilta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä innovatiivisesta keksinnöstä. ”Toivomme lupaviranomaisilta tasapuolista kohtelua. Tervetuloa! PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY PARAS MAHDOLLINEN VOITELU ERITTÄIN PUHDAS MOOTTORI KAIKILLE MERKEILLE www.fi.aspen.se MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva FINNPULPIN johtoryhmään kuuluva Timo Piilonen rakensi viime vuosikymmenellä Metsä Botnialle sellutehtaan Uruguayhin – rajanaapuri Argentiinan rajusta vastustuksesta huolimatta. Pohjois-Savon ely-keskukselle tämä ei riitä, vaan se vaatii Kuopion Sorsasaloon kaavaillulle suurtehtaalle osin tiukempia päästönormeja kuin Metsä Fibren tehtaalle. Se tietäisi hyvää alueen sahoille, jotka ovat keskittyneet kuusen sahaukseen. Kallaveden ranta-asujaimisto näyttää vähintään Argentiinan veroiselta haasteelta sellumiehille. Päätöstä odotetaan tammikuussa. Kun valitset Aspen 2 (tai Aspen 4 4-tahtimoottoreille) tavallisen bensiinin sijaan käynnistyy moottori helpommin, päästöt ovat puhtaammat ja käyntivarmuus on parempi. ”Uusi sellutehdas mahdollistaisi välttämättömien harvennusten tekemisen nuorissa kuusikoissa. Luvan myöntää aluehallintovirasto avi. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanille tärkeä tieto oli, että Finnpulpille kelpaa yhtä lailla kuusikuin mäntykuitupuu. Vastarinta on puettu huoleksi Kallaveden tilasta. Finnpulp perusti ympäristövaikutusten arviointinsa päästönormeihin, jotka mukailevat Äänekoskelle tulevan Metsä Fibren biotuotetehtaan lupaehtoja. Liian tiukat päästönormit voivat karkottaa sijoittajat.” Fredrikson arvioi, että tehtaan rahoitusneuvottelut vauhdittuvat ensi vuoden alkupuolella, jos avi myöntää Finnpulpille parhaalla nykytekniikalla järkevästi saavutettavissa olevat päästörajat. Nykyisistä metsäyhtiöistä riippumaton puunostaja parantaisi metsänhoitoyhdistysten ja itsenäisten sahojen toimintaedellytyksiä puumarkkinoilla ja vahvistaisi kilpailua puumarkkinoilla. Maakunnan bruttokansantuotetta suurtehdas kasvattaisi lähes miljardilla eurolla. Jättipotti metsänomistajille Itäisen Suomen metsäväelle Finnpulp olisi todellinen ilouutinen. Aspen alkylaattibensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 kaikille niille, jotka arvostavat älykkäämpää bensiiniä käytettäväksi metsätöissä, puutarhassa, rakennuksilla, veneessä, skoottereissa, moottoripyörissä tai karting-autoissa
Siksi Altia suojelee pohjavesialueitaan myös metsänhoidon keinoin. Toisaalta se on yksinkertaista vain niin kauan kuin alkoholijuomia valmistavalla Altialla riittää puhdasta pohjavettä tuotantonsa tarpeiksi Nurmijärven Rajamäellä. Tästä syystä Altialla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kuinka yhtiön 700 hehtaarin metsää hoidetaan ja mitä tehtaan ympärillä olevalla yhteensä 1100 hehtaarin alueella voi ja ei voi tehdä. Muutama vuosi sitten Altia jopa päätti suojella vedenottamonsa lähistöllä sijaitsevan osansa Kurkisuosta, sillä osan suosta omistanut Koskenkorva-viinan valmistuksessa tärkein raaka-aine on puhdas, käsittelemätön pohjavesi. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K oskenkorvan valmistaminen on periaatteessa yksinkertaista: jääkauden muodostamalta moreeniharjulta 12 metrin syvyydestä pumpataan puhdasta, käsittelemätöntä pohjavettä ja sekoitetaan se etanolin ja muiden tarvittavien ainesosien kanssa. Puhtaan pohjaveden varmistaminen puolestaan riippuu huolellisen metsänhoidon sekä alueen ympäristönja vedensuojelun yhdistämisestä. Vedellä on väliä Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. AJASSA 9 10
Koska pohjavettä löytyy jo muutamia metrejä maan pinnan alapuolelta, yhtiössä valvotaan tarkoin, mitä sen alueilla tehdään. Päädyttiin siihen, että suon suojelu on paras keino turvata meidän pohjavesivarantomme”, kuvaa Altian ympäristöasiantuntija Milja Karhu 2010-luvun alussa käynnistynyttä prosessia. Kyllähän se jossain vaiheessa iso riski on”, Karhu myöntää. Me tiedämme, mitä alueilla tapahtuu ja mitä sinne saa rakentaa”, Tanskanen sanoo. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Vapo aikoi laajamittaisesti ryhtyä nostamaan alueelta turvetta. Näin suodattuneesta sadevedestä tulee pohjavettä. ”Metsällä ja kasvillisuudella on pohjavedelle iso merkitys. Jos metsää ei ole, sadevesi imeytyy maahan nopeammin, maaperän eroosio lisääntyy ja vesi ei suodatu ja puhdistu yhtä tehokkaasti. ”Me emme ole ihan niin pitkälle vielä asiaa ajatelleet. Pohjaveteen voi myös sekoittua myös maaperän humusta. Lilja-Rothstenin muistuttaa, että edessä voi olla ikäviä yllätyksiä, jos luontaisia ravinteita ja vettä pidättäviä rakenteita lähdetään keinotekoisesti muuttamaan. Tanskasen mukaan yhtiöllä on pohjavesialueillaan monenlaista metsää: on päätehakkuuta odottavaa perinteistä mäntykangasmetsää, suometsiä, nuorta mäntymetsää, kuusimetsää ja jonkin verran sekametsää. Juuri sellaista vettä Altia tarvitsee alkoholinvalmistukseen vuosittain muutaman sata miljoonaa litraa. Maaperässä vedestä suodattuu pois ilmansaasteita ja raskasmetalleja ja veteen liukenee hyödyllisiä mineraaleja ja kivennäisaineita. Lisäksi metsätön alue ei haihduta vettä niin paljon ja siten tasaa lämpötilaeroja. ANNE HELENIUS SUOMALAISILLE on itsestään selvää, että meillä on puhdasta pohjavettä ja lähteitä, sanoo luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten Tapio Oy:stä. Meidän kannattaa olla ennalta viisaita”, Lilja-Rothsten sanoo. Puhdas vesi on itsestäänselvyys Ilmastonmuutos tuo eteen yllätyksiä vesitalouteen Suomessakin. Osa sataneesta vedestä haihtuu ilmaan, mutta osa siivilöityy latvuksen ja kasvillisuuden läpi maaperään ja sen jälkeen juuristoon, joka sienirihmastoineen pidättelee vettä. Aikoinaan Altian erään pohjavedenottamon lähellä sijainneen kemiallisen pesulan tulipalon yhteydessä maaperään pääsi pari kuutiota pesukemikaaleja. Salpausselän harjun jatkeen läpi suodattuvan Rajamäen pohjavesialueen päivittäiseksi vedenmuodostukseksi on arvioitu 8000 kuutiota, josta Altia käyttää tuotannossaan tällä hetkellä noin kymmenesosan. Metsänhoitajamme, joka on työskennellyt alalla 30 vuotta, on kertonut, että puunkasvu on lisääntynyt ihan selkeästi tuona aikana Etelä-Suomessa”, Tanskanen muistuttaa. Ensin vesi sataa metsään. ”Metsänhoitaja, joka tekee töitä meidän metsissämme, ilmoittaa heti, jos metsästä löytyy vaikkapa autonakkuja tai muuta jätettä. Kunnon suojakaista on tarpeen myös kovemman maanmuokkauksen yhteydessä. ”Maa-alueemme sijaitsevat tärkeimpien pohjavedenmuodostumisalueiden päällä, joten se antaa meille aika hyvän turvan. Kouluesimerkki veden kiertokulusta selventää asiaa. ”Muuttuvassa ilmastossa meidän on kuitenkin tärkeää ennakoida esimerkiksi rankkasateista ja maan routiintumattomuudesta johtuvat vaikutukset”. ”Hyvin hoidetulla talousmetsien vesiensuojelulla voidaan varmistaa, etteivät ravinteet päädy lähivesistöön sinilevien ravinnoksi”. Jos maaperä olisi pelkkää hiekka-aavikkoa, ei vesi olisi samanlaista kuin nyt”, Karhu sanoo. ”Jos kaikki vedenottamomme saastuisivat samanaikaisesti, se olisi katastrofi, sillä mikään vesilaitos ei pystyisi toimittamaan meille niin paljon vettä kuin tarvitsemme”, Karhu kertoo. ”Metsällä ja kasvillisuudella on pohjavedelle iso merkitys.” Sa ar a Li lja -R ot hs te n. Lilja-Rothstenin mukaan terveellä järjellä pääsee jo pitkälle: kestävällä metsätaloudella ravinteet pysyvät metsissä. Metsän ja sen alla olevan mineraalimaan läpi suodattunut pohjavesi maistuu raikkaalta ja on väriltään kirkasta. ”Yhtiön metsänhoidosta vastaa yhteistyökumppani, joka on tarkoin ohjeistettu ja koulutettu sen varalle, että metsäkoneesta pääsisi jossain vaiheessa öljyä luontoon. Iso pohjavesialue pilaantui niin, ettei alueen vettä pystytä käyttämään enää talousvetenä. Avohakkuita ei tehdä rantaan saakka, vaan jätetään käsittelemätön suojakaista, joka pidättelee veden ja ravinteiden virtausta järveen. Entä ilmastonmuutos, joka Suomessa tulevaisuudessa lisää rankkasateiden riskiä ja maaperän eroosiota ja siten vaikuttaa myös pohjavesiin. ”Toisaalta ilmaston lämpeneminen myös palvelee meidän metsiemme kasvua. Pahimmillaan eron voi huomata pohjaveden laadussa, kuten värissä ja maussa. AJASSA 10 10. Myös paikalliset ilmoittavat aktiivisesti, jos metsässä on jotain sinne kuulumatonta”, Karhu lisää. ”Nyt olisi tärkeää korostaa sitä, että pohjaveteen ja lähteisiin kannattaa suhtautua kunnioituksella esimerkiksi siinä, kuinka hakkuita toteutetaan. Tarkkaa valvontaa metsissä Altialla on Rajamäellä kaksi suurta vedenottamoa, joista on vedetty putket suoraan tehtaalle. Toisaalta meidän alueellamme toimittaessa koneissa käytetään biohajoavia öljyjä niin paljon kuin on mahdollista, ja pohjavesialueella avohakkuita vältetään”, kertoo Altian kiinteistöpäällikkö Arto Tanskanen . Varovaisuus myrkyllisten kemikaalien suhteen ei ole turhaa. Hyvin hoidettu metsä, maistuva vesi Kuinka metsä sitten vaikuttaa pohjaveteen ja sen makuun. ”Koska meille tärkeä pohjavesialue on suon vieressä ja toinen isoista vedenottamoistamme hyvin lähellä suota, niin turpeennosto olisi ollut iso riski vedenlaadulle
Hän kertoo osastollaan jokin aika sitten pidetystä pohjavesien makuvertailusta, jossa oli mukana Altian eri pohjavedenottamoiden vesien lisäksi myös Nurmijärven kunnan vesilaitoksen vettä. AJASSA 11 10. Kun väärennettyä kossua verrataan aitoon, veden koostumus erottaa akanan jyvästä. ”Kyllä vesissä oli eroja. Ilman hyvin hoidettua metsää ja maaperää Rajamäen vesi maistuisi eilaiselta ja myös Koskenkorvan maku olisi toisenlainen.. Missään muissa vesissä ei ole luontaisesti samankaltaista veteen liuenneiden aineiden koostumusta ja toisaalta samanlaista vettä olisi vaikea yrittää keinotekoisesti valmistaa. Karhun mukaan tarkka-aistisimmat voisivat makueron havaita. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Ainutlaatuista vettä Altia valmistaa Rajamäen pohjavedestä muitakin väkeviä juomia kuin Koskenkorvaa, muun muassa Jaloviinaa ja Leijona-viinaa. Kun asiaa on tutkittu on huomattu, etteivät prosentit ole riittävät, koska pulloon on selkeästi joku lisännyt Päijänne-tunnelin vettä”, Tanskanen muistelee pilke silmäkulmassa. Arto Tanskanen ja Milja Karhu kertovat, että ilman Kurkisuon suojelua Solttilan vedenottamon vedenlaatu olisi ollut vaarassa. Lisäksi yhtiöllä on viinituotantoa. ”Joskus asiakas on epäillyt, etteivät Koskenkorvan voltit ole kohdallaan. Käsittelemättömän, raa’an pohjaveden käyttö alkoholin valmistuksessa on maailman mittakaavassa todella harvinaista. Kun niitä sai rinnakkain maistella, niin raaka pohjavesi oli raikasta ja paremman makuista kuin käsitelty vesi”. Kaikkiaan tehtaalla valmistuu eri pullokoot mukaan lukien yli 700 eri tuoteartikkelia. Oman pohjaveden erityispiirteitä Altia voi hyödyntää esimerkiksi tuoteväärennösten paljastamisessa. Mutta eikö lopulta ole lähes sama, millaiseen veteen etanoli sekoitetaan
UPM:n Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen puolestaan kertoo, että yhtiötä kiinnostaa kaikenlaiset kesäleimikot. 31,20 . Ensiharvennus 41,59 . 41,35 . 56,50 . Uudistushakkuu 55,27 . nousussa . 28,43 . 44,69 . 13,94 . 28,50 . 15,38 . Hankintahinnat 56,49 . 11,73 . Kesäleimikoilla kysyntää PUUKAUPPA. 15,09 . 15,44 . Yhdistys on harvoin välittämässä metsänomistajan itsensä tekemiä puita”, Haataja summaa metsänhoitoyhdistyksen tilanteen. nousussa . 21,15 . KYMI-SAVO . 57,95 . 14,30 . 11,29 . 58,46 . 16,92 . Mäntykuitu on Nurmelan mukaan kysytty laji läpi Suomen, mutta kuusitukkia ostetaan mieluiten kuusisahojen läheltä ja mäntytukkia vastaavasti mäntysahojen läheltä. Uudistushakkuu 57,27 . 24,72 . Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä kertoo, että juuri nyt yhtiön puukauppa painottuu kesäkorjuukelpoisiin pystyleimikoihin. 38,51 . 36,67 . 18,44 . 55,66 . Vain murto-osa on perinteistä, metsänomistajien itsensä hakkaamaa ja tien varteen kuljettamaa hankintapuuta, puunostajat arvioivat. Lähde: Metsäteollisuus ry ANNE HELENIUS H ankintakaupan kannattavuus pohdituttaa metsänomistajia, ja yhä useampi päätyy lopulta tekemään vaivattomamman pystykaupan. 45,99 . 10,94 . 40,96 . Harvennushakkuu 48,43 . 11,53 . 18,37 . 11,15 . 21,52 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41-44 keskiarvo KOKO MAA . 14,75 . 55,40 . 57,02 . Talvikohteiden osalta tilanne vaihtelee paikallisesti koko maassa, sillä ensi talven puut alkavat Toivakaisen mukaan olla jo kasassa. Hankintahinnat 56,24 . 16,82 . 18,87 . Harvennushakkuu 46,44 . 20,31 . 57,53 . 25,13 . 15,68 . Perälän mukaan kuusitukki on nyt mäntytukkia halutumpaa. 44,59 . 15,40 . 15,47 . nousussa . 16,45 . 17,03 . 17,50 . ”Meidän koko puukaupasta noin 10 prosenttia on hankintapuuta, mutta isäntiä, jotka kaatavat puunsa itse, on todella vähän. Hankintahinnat 17 euroa kuutiolta Kuusikuidun keskihinta lokakuussa. Stora Enson mieluisimmat ostoskohteet ovat tällä hetkellä kuusitukki ja mäntykuitu, vaikka yhtiö ostaakin kaikkia puutavaralajeja, sanoo ostopäällikkö Risto Nurmela . Ensiharvennus 11,19 . 36,72 . 16,98 . 42,01 . 24,66 . 20,14 . Aika moni hankintakauppa kääntyy lopulta sellaiseksi, että hakkuukone käy sen tekemässä”, kertoo ostopäällikkö Risto Nurmela Stora Ensosta. 35,99 . 12,18 . Uudistushakkuu 56,28 . 20,38 . 28,33 . 12,26 . 10,92 . 29,18 . 56,19 . 20,63 . 15,45 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,88 . 11,12 . 15,94 . Uudistushakkuu 55,51 . 56,47 . Ensiharvennus 39,43 . 29,71 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,77 . nousussa . 15,00 . 14,59 . Metsäyhtiöiden ostoslistan kärjessä on mäntykuitu. 28,94 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,43 . 16,86 . Metsä Groupilla puolestaan hankintakauppojen osuus koko puukaupasta on pitkään ollut noin 20 prosenttia. 48,41 . 16,84 . 47,58 . 16,07 . 38,46 . 28,19 . 15,80 . 14,96 . 17,73 . Harvennushakkuu 48,96 . 23,79 . 49,98 . 32,75 . Ensiharvennus 37,31 . AJASSA 12 10. 17,35 . 56,34 . 15,08 . Suurin osa tehdyistä hankintakaupoista on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluiden tuottamaa tai muuten koneellisesti korjattua puuta. 18,22 . Yhtiö ostaa sekä uudistushakkuita että harvennuksia koko maassa. Samanlainen käsitys asiasta on metsäasiantuntija Jukka Haatajalla Pääkaupunkiseudun metsänomistajien palvelutoimistosta. Hankintahinnat 59,21 . Tämä näkyy Luonnonvarakeskuksen kokoamassa tilastossa, jonka mukaan vain kuudesosa viimevuotisesta puukaupasta oli hankintakauppaa. 23,52 . 24,68 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,97 . 27,81 . 54,96 . 22,61 . ETELÄ-POHJANMAA . 23,63 . 40,18 . 44,99 . 45,75 . ”Hakkuutyön itse tekeviä isäntiä on häviävän pieni määrä entiseen verrattuna. ANNE HELENIUS Puukaupassa suurin kysyntä kohdistuu tällä hetkellä erityisesti kesäleimikoihin. 14,57 . 43,59 . 22,77 . Katoavaa kansanperinnettä Yhä harvempi kaataa hankintapuut itse. Harvennushakkuu 45,69 . 21,09 . 22,18 . 11,69 . 47,38 . ETELÄ-SUOMI
12,56 . ”Hinnoittelussa heijastuu se, miten meidän metsäteollisuutemme haluaa hankkia puunsa. Uudistushakkuu 54,65 . Harvennushakkuu 44,07 . AJASSA 13 10. 13,28 . Keskimäärin rekkakuormallinen Hankintakauppaerien koot vaihtelevat huomattavasti: muutamasta kymmenestä useisiin satoihin motteihin. nousussa . 34,73 . 19,47 . Leskisen mukaan hankintakaupan suosiota on vähentänyt myös hinnoittelu, jota erityisesti tukkipuun osalta Leskinen kuvaa sanalla ”karsea”. 55,61 . 53,04 . Hankintahinnat 55,73 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 KESKI-SUOMI . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,79 . 19,68 . 53,63 . Reilumpi hinnoittelu lisäisi suosiota Eräs syy hankintakaupan hiipumiseen on metsänomistajarakenteessa tapahtunut muutos: omana työnä tehdään asioita yhä vähemmän, ar vioi MTK:n Etelä-Savon kenttäjohtaja Timo Leskinen . 19,44 . 43,10 . 16,97 . 30,15 . 52,32 . 14,27 . 20,29 . Hankintahinnat 54,28 . 9,51 . 16,94 . 22,74 . 12,42 . 28,25 . 16,37 . Tukissa tahtoo välillä olla laatuvaikeuksia”, Stora Enson Nurmela sanoo. 13,83 . 15,16 . MTK:n Kainuun metsäasiantuntija Heikki Rahko on Leskisen kanssa samoilla linjoilla. 26,94 . ”Kauppamäärästä sillä on edelleen merkitystä, koska ensiharvennukset ja tuulenkaadot ovat sellaisia, että metsänomistajat niitä enemmän tai vähemmän tekevät edelleen itse”. 44,72 . 23,02 . ”Kyllä se yläraja löytyy yleensä sieltä verottajan määrittelemästä 125 verovapaasta kuutiosta. 40,23 . Uudistushakkuu 48,18 . Se haluaa pitää koko hankintaketjun omissa käsissään”. 21,59 . 13,68 . 15,56 . Harvennushakkuu 43,33 . 47,52 . 10,61 . Ensiharvennus Hankintahinnat 53,38 . Tällä hetkellä puunostajien hankintapuun ostoslistan kärjessä ovat havukuidut, erityisesti mäntykuitu. 15,25 . 44,70 . Ensiharvennus 34,37 . 23,54 . 28,27 . 12,72 . 36,39 . 15,41 . H an nu Ja uh ia in en. 15,59 . 17,35 . 20,08 . 14,66 . Tästä arviolta noin puolet on isäntien itsensä hakkaamaa. 53,34 . 23,15 . Keskiarvo pyörii siinä rekkakuorman ympärillä”, Toivakainen arvioi. Tyypillinen hankintahakkaaja, joka itse kaataa ja ajaa puut, tekee yleensä noin sadan kuution eriä. 20,01 . 15,66 . Tukkipuun lisäksi koivukuitu käy paikoittain huonommin kaupaksi, sillä koivukuitua käyttäviä tehtaita on entistä vähemmän. 39,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,03 . ”Kyllä kai nyt aletaan olla kipurajoilla, kun korjuukustannus alkaa olla lähellä tienvarsihintaa”, Rahko arvioi. 14,23 . 45,06 . 40,94 . UPM:n aluejohtaja Matti Toivakainen ei paljasta hankintakaupan tarkkoja prosentteja, mutta kertoo mottimäärän olevan aika vähäinen. 24,36 . 45,21 . KAINUU-POHJANMAA . 42,19 . LAPPI (puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja) . SAVO-KARJALA . 56,08 . 13,31 . Ensiharvennus 10,17 . 27,92 . 17,77 . 34,00 . nousussa . 42,80 . 17,34 . 25,41 . 11,95 . Hän muistuttaa, että jos puuta tarvitaan jatkossa lisää, hankintakauppojen kehittämisellä on mahdollista lisätä puumääriä. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,15 . Ensiharvennus 11,67 . 56,74 . Syynä ovat pitkät kuljetusmatkat, sillä alueella ei ole kuitupuuta jalostavia tehtaita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,56 . Harvennushakkuu 46,91 . 24,01 . Parhaiten metsäyhtiöille kelpaa mäntykuitu. Metsäyhtiöistä Metsä Group ostaa hankintapuuta koko maasta, Stora Ensolla hankintapuun ostoon on rajoitteita Länsi-Suomessa ja Lapissa ja UPM ei pohjoisen yksikkönsä alueella osta hankintapuuta käytännössä ollenkaan. 14,54 . 23,13 . Uudistushakkuu 52,29 . Hankintapuun hintataso on heikko. 17,55 . 24,39 . 28,23 . 23,41 . 15,28 . 20,85 . 15,29 . Hankintahinnat 54,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,24 . 10,51 . 11,94 . 16,78 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI ”Kyllä nyt aletaan olla kipurajoilla.” Hankintapuuta noudetaan tienvarresta yhä vähemmän. 46,21 . nousussa . 10,28 . 17,57 . 14,53 . 17,06 . 14,31 . Harvennushakkuu 44,99 . ”Havukuitua mieluiten ostetaan hankinnalla, sillä siinä laatu onnistuu paremmin. 54,42 . Uudistushakkuu 56,43 . ”Konehankinnat ja koneellisesti korjatun puun osuus kasvaa myös hankintakaupassa”, sanoo yhtiön puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä . 18,70 . 28,30 . 51,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,24 . Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 14 365 Pohjanmaa 30 837 Lounais-Suomi 56 402 Häme-Uusimaa 86 603 Kaakkois-Suomi 60 786 Pirkanmaa 51 724 Etelä-Savo 107 557 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 63 463 Keski-Suomi 77 556 Pohjois-Savo 89 106 Pohjois-Karjala 77 895 Kainuu 32 227 Pohjois-Pohjanmaa 81 621 Lappi 54 868 885 012 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 44 Kantohintojen kehitys Kymi–Savossa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–44, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa
Taimet menestyvät ja kasvavat yhtä hyvin niin laikkukuin kääntömättäillä. Kääntömätäs tehdään kuopaisemalla tulevan mättään alta kivennäismaata, joka sitten läjätään kunttakerroksen päälle. 10. Erojakin on. Joka taimelle pikku komposti Kääntöja laikkumättään sisälle jäävä kuntta alkaa hajota – kompostoitua. Osaamattomien kuskien jäljiltä montuista voi tulla monin verroin syvempiä. Laikkumätästyksessä kaapaistaan pintamaasta laikku, ja kertyvä maa pyöräytetään laikun viereen mättääksi. Molemmat menetelmät sopivat tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden sekä vastaavien turvemaiden istutusaloista. Laikun syvyyden pitäisi jäädä pariinkymmeneen senttiin. Tämä vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Tällöin vapautuu typpeä, joka siivittää taimen nopeaan kasvuun. METSÄNHOITO. Sen kevytversio on naveromätästys, jossa tehdään pintavettä kerääviä pikkuojia, naveroita. Lisäksi mättään sisus on laikun tai äesvaon pohjaa kuohkeampi ja lämpimämpi, joten taimen juurilla on ihanteelliset olosuhteet. Ympärillä oleva maa jää ehjäksi, ja mätäs kohoaa aavistuksen ympäristöstään. Mättäät kasataan ojamaista, jolloin puhutaan ojitusmätästyksestä. Vedenvaivaamille uudistusaloille kaivetaan muokkauksen yhteydessä kuivatusojat. Vaara vähenee, kun maa mätästetään istutusta edeltävänä syksynä ja taimet istutetaan mahdollisimman syvälle. Kun liika vesi ei vaivaa maata, istutusalat voidaan kääntötai laikkumätästää. Kuivina kesinä kääntömätäs on laikkumätästä turvallisempi alusTasaista mätästystä Kääntömätästys tuottaa parhaan kasvualustan istutustaimille eikä myllää metsämaata kumpareikoksi. Ympäristöstään lievästi kohoava mätäs on istutustaimien kasvualustana parempi kuin laikku tai äesvako. Muokkaamattomaan maahan istutettujen taimien eloon jääminen on epävarmaa ja kasvu parhaimmillaankin hidasta. Kääntömätästystä ei suositella hienojakoisille savija hiesumaille, koska pintarouta, rouste, voi nostaa äskettäin istutettuja taimia maasta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 M E T S Ä S T Ä 14 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat A loitetaan perusteista: Maanmuokkaus on miltei välttämätöntä, kun taimia istutetaan
Kääntömätästyksessä uudistusalalle ei muodostu kuoppia. Kuulostele, kuka tekee mättäät laadukkasti. Pintakasvillisuuden peittämät mätätysmontut ovat pahimmillaan vaarallisia ja varmuudella raivostuttavia. Esimerkiksi ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin jää pienemmäksi. 4. M ik ko R iik ilä. Suomessa metsäyhtiö UPM on leimautunut laikkumätästykseen. Monia muitakin on. 5. Siemensyntyistä lehtipuuvesakkoa kasvaa samassa suhteessa vähemmän. Lisäksi taimi on paremmin suojassa kuivattavalta kevätahavalta kuin korkeammissa laikkumättäissä. MIKKO RIIKILÄ Kaunista metsänhoitoa ta, koska taimen juuristoon johtuu maan sisältä runsaammin kosteutta. Metsämaan muokkauksessa työn laatu vaihtelee edelleen melkoisesti. Vähemmän vesoja ja kuoppia Kääntömätästyksessä kivennäismaata paljastuu kolmannes vähemmän kuin laikkumätästyksessä. Kääntöja laikkumätätys tehdään yleensä kaivinkoneilla, joten työ on hidasta ja kallista. Metsänhoitoyhdistysten muokkaajat tekevät pääosin laikkumätästystä. Hienojakoiset maat muokataan istutusta edeltävänä syksynä, aikaisintaan syyskuussa. Jatkossa mätästystä voidaan ohjata paikannuslaitesovelluksin, mutta siihen asti mättäiden määrää on kontrolloitava maastomittauksin. Sitten ovat vielä ne montut. Taimi istutetaan mättään keskelle vähintään 15 sentin päähän kunttakerroksesta. Metsä Group puolestaan suosii kääntömätästystä. Myös muokkauksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisemmiksi, kun maan pintaa paljastetaan niukasti. Kannattaa tehdä yleensä juuri ennen istutusta. Kääntömätästys paljastaa kivennäismaata kolmanneksen vähemmän kuin laikkumätästys, joten vesakkoa syntyy niukasti ja näin varhaisperkaus sujuu nopeasti ja edullisesti. Keskimääräinen veroton hinta on 400 euroa hehtaarilla. 3. Taimet istutetaan mättään keskelle, taimipaakun päälle noin viisi senttiä kivennäismaata. Arkitodellisuus voi olla järkyttävän kaukana metsänhoitoesitteiden kauniista kuvista. Menetelmillä ei ole hintaeroja. Tämä merkitsee pienempää varhaisperkauksen tarvetta ja kustannuksia. Kääntömätästys olisi yksi keino siistiä metsätalouden tuottamaa maisemaa. Mariseville maallikoille vastataan yliolkaisesti, että maisema pehmenee jo kymmenessä vuodessa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ”Kuivina kesinä kääntömätäs on laikkumätästä turvallisempi alusta.” Vinkit kääntömätästykseen 1. Näin tukkimiehentäituhot pysyvät kurissa. Mätästys on taitolaji. METSÄSTÄ 15 10. Varhaisperkaajien on helppo liikkua tasaisessa maastossa. Esimerkiksi maanmuokkauksessa olisi paljon tehtävää. 2. VESAKKOA SYNTYY VÄHÄN. Myöskään istutuksen hinta ei riipu mätästystavasta. Ei ihme, jos yleinen mielipide ja metsänomistajatkin kavahtavat, kun ytimiään myöten möyrityllä istutusalalla ei hyväjalkainenkaan pääse liikkumaan. Varmista, että mättäitä tehdään tavoiteltua istutustiheyttä vastaava määrä. Varmista, että muokkaaja tekee vähintään istutustiheyttä vastaavan määrän mättäitä. KOMMENTTI METSÄVÄKI ei juuri ole miettinyt, miltä metsätalouden toimet näyttävät. RIITTÄVÄSTI MÄTTÄITÄ. ISTUTA RIITTÄVÄN SYVÄLLE. Muokkauta ja istuta hakkuualat viipymättä hakkuun jälkeisenä vuonna
Koulutus poronvasasta kestäväksi ja tottelevaksi ajoporoksi on pitkä ja monivaiheinen rupeama. Ulkomaalaiset turistit Aasiasta ja Euroopasta tulevat nauttimaan elämyksistä puhtaan luonnon pariin. Seuraavana talvena rekeä kuormitetaan ja porolla ajetaan maltillisesti. Ennen kuin turisti pääsee ajoporon kyytiin, on ajokilla pitkä taival koulutusta ja valmennusta vaativaan tehtäväänsä. Valitun vasan on oltava kookas, hyväkuntoinen ja luonteeltaam vireä. Sallalainen Aarne Aatsinki perheineen on porotilallaan Kelloselässä erikoistunut perinteisen porotalouden lisäksi ajokkaiden kouluttamiseen. Vasasta ajoporoksi Ensimmäisenä vasavuonna poroa totutetaan ihmisiin ja käytetään valjaissa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat M atkailu on yksi harvoista kasvavista elinkeinoista Lapissa. Aarne Aatsinki näyttää mallia. Työaikaa sillä on parhaimmillaan 12 vuoden ikäiseksi. Neljäntenä vuonna poro kuohitaan häräksi ja se alkaa olla valmis matkailun palvelukseen. Toisena vuonna se vetää jo tyhjää rekeä. Viikonkin mittaiselle matkalle mahtuu monenlaisia aktiviteettejä, joista yksi suosituimmista on poroajelu. Ajokkaaksi aiottu poro valitaan siitokseen jääneistä urosvasoista. ”Ajokkaan kouluttamisessa maltti on enemmän kuin valttia, hitaasti edetään poron kehittymistä lukien”, Aatsinki kertoo. METSÄSTÄ 16 10. Jäkälä on lyömätön poron herkku.. Työ erotusaidalla on voimaa ja taitoa vaativaa työtä. Aatsingin parikymmentä ajopoPorojen pauloissa Aatsingin tilalla Sallassa koko perhe elää poroelinkeinosta
ajokkaiden ruokintaa, porotarinoita pohjoisen taivaan alla ja suopunginheittoa. Teemme ruuan alusta alkaen ja tarjoilemme sen maastossa. Työtä porotilalla työtä riittää kaikille. Tyttäret ovat myös kokeneita porojen esittelijöitä erilaisissa tapahtumissa. Myös perheen kolme kouluikäistä lasta osallistuvat tilan töihin. Noin 15 asiakkaan lisäksi ryhmässä on mukana kahdesta kolmeen opasta. Hän työskentelee sesonkiaikana myös paikallisen ravintolan keittiössä Raisa omistaa erotustöissä avustavat koirat ja kouluttaa ne. Laurilla on vinkki myös Aarnen ja Raisan tytärille: kilpaporon kuskeiksi tarvitaan nuoria ja taitavia ohjastajia. Pitkällisen käsittelyn myötä poron koipinahat taipuvat käsityömateriaaliksi. Kyllä elämä olisi köyhempää, ellei poroja olisi”, Raisa Korpela pohtii. Aarnen isä Lauri on kilhakka kilpaporomies huolimatta 80 vuoden iästään. Aarnen palvellessa turisteja, ollessa aitatai heinätöissä, nylkiessä teurastamolla tai toimiessa työnjohtajana Pohjois-Sallan paliskunnassa syksyn erotustöissä hoitaa Raisa tilan työt kotona. Koko perhe on mukana syksyn erotuksissa, ja silloin lasten koulutyökin voi pikkuisen joustaa. Monet hollantilaisista, espanjalaisista, ranskalaisista tai saksalaisista asiakkaista eivät ole ennen nähneet metsään tehtyä nuotiota, saati tehneet sitä itse.” Päiväretkien lisäksi ajoporoilla tehdään myös myöhäiseen iltaan ajoittuvia revontulten metsästysretkiä. Turistiryhmät pääsevät ajoporojen kyytiin päiväretkelle, joka kestää kuusi tuntia ja matkaa kertyy 11 kilometriä. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 roa kuljettavat Sallan Poropuistossa turisteja läpi talven marraskuusta maaliskuuhun. Tärkein ohjelmanumero lienee kuitenkin ruokailu maastossa avotulella. Porojen pauloissa ”Ajokkaan kouluttamisessa maltti on enemmän kuin valttia.” Raisa Korpela on lähtemässä rekiajelulle.. Aarnen vaimo Raisa Korpela valmistaa pöydän ääressä karvakenkiä miehelleen. ”Reessä on perunat, lisäkkeet, kalatai lihatarpeet ja voipaketti. METSÄSTÄ 17 10. Hilla-Inkeri , Vilma ja Inka omistavat kukin nimikkoporonsa sekä omat korvamerkit. Jatkumo perinteisten maaseutuelinkeinojen parissa on tärkeä. Pororetkien ohjelmassa on mm. Revontulet ovat etenkin aasialaisten suosiossa, mutta sääolosuhteista johtuen niiden näkeminen on varsin oikullista. ”Opin ammentaminen seuraaville sukupolville on sydämessä. Oman porokarjan hän osti kuutisen vuotta sitten. Porot yhdistävät perheen Aatsingin perheessä kaikki ovat poroelinkeinon pauloissa
Metsäyhtymän jäsenet ovat Vaikka jalat ovat pelistä poissa, Kalevi Pullinen liikkuu aktiivisesti metsissään mönkijällä. ”Verkossa olevat metsäpalvelut, kuten Metsään.fi ja meidän kohdallamme Metsä Groupin Metsäverkko, helpottavat asioiden hoitoa.” Kemera pois taimikonhoidolta 70-vuotias Pullinen on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja metsät ovat olleet olennainen osa elämää niin lapsuuden maisemana kuin työpaikkana. Luottamustoimissaan hän on havainnut, että byrokratiaa voisi karsia myös metsäasioissa. Työurastaan hän teki 17 vuotta Paloheimon entisen sahan puunhankinnassa ja jatkoi myöhemmin Metsäkeskuksella. ”Kun on ikänsä liikkunut metsässä, niin on hienoa, että mönkijällä pääsee yhä metsään.” Pullinen on aktiivinen eläkeläinen, joka toimii Riihimäen kaupunginvaltuustossa sekä on Riihimäen–Hyvinkään seudun metsätilanomistajayhdistyksen puheenjohtaja. ”Taimikonhoitotöihin tulisi kannustaa kemeratukien sijaan verohelpotuksilla.” Tientekoon ja muihin monimutkaisempiin töihin kemeratuki on Pullisen mukaan yhä paikallaan. Nyt Pullinen omistaa kotitilan metsät yhdessä kahden veljensä kanssa. ”Mönkijän penkiltä pystyy tekemään myös hieman metsänhoitotöitä: leikkaamaan joulukuusia ja karsimaan visakoivuja”, Pullinen kertoo. Ajokki on riihimäkeläisen metsänomistajan tärkein työkalu, sillä verenkiertohäiriö selkäytimessä vei alaraajojen liikuntakyvyn parikymmentä vuotta sitten. Ihmiset ovat sen osalta Ei esteitä, pelkkiä hidasteita Ensimmäiset visakoivikot alkavat olla sellaisessa harvennus vaiheessa, että visaaihioita alkaa kertyä.. tehneet sopimuksen siitä, miten metsiä hoidetaan. Omistus yhtymässä Pullinen säilyttää mönkijäänsä tyttären autotallissa, josta on lyhyt matka entisen kotitilan mailla sijaitsevaan metsään ja sen lukuisille traktoriurille. Samalla voi karsia joulukuusia ja visakoivuja. Siirtolaistila lohkaistiin Erkkylän kartanosta. ”Taimikonhoitotöissä kemeratukien hakusulut sekoittavat metsänomistajia. Pullisen mukaan verkkopalvelut auttavat nykyisin metsätilan yhteisomistuksessa. Pellot ja pihapiiri raivattiin itse keskelle kuusikkoa. METSÄSTÄ 18 10. Niistä ei ole vielä kinoksiksi asti, ja ura pysyy joka tapauksessa auki, sillä Kalevi Pullinen kurvailee sitä pitkin mönkijällä. Pullisen ajo ei ole revittelyä, vaan mönkijällä ajetaan rauhassa metsää katsellen. ”Ensi kesänä on visakoivun karsintatalkoot.” Kalevi Pullinen seuraa metsiensä kasvua mönkijällä liikkuen. Pullisen perhe saapui Riihimäelle aikoinaan sodan jälkeen evakkoina Antreasta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 Riihimäki METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M uutamia talven ensimmäisiä lumihiutaleita putoilee metsässä kulkevalle traktoriuralle. Veljet tekevät metsäyhtymän taimikonhoitotyöt. Erikoisuuksia kokeilevan metsänomistajan tuorein aluevaltaus on pakurikääpä. ”Tyhjästä lähdettiin ja meitä lapsia oli viisi, mutta koskaan ei puutetta ollut”, Pullinen kertoo
Taloudellisesti peittämisen merkitys saadaan hyödyksi vähentämällä siemenmäärää tai luottamalla siihen, että suuresta taimimäärästä voidaan valita parhaat jatkokasvatukseen. Metsäyhtymän metsistä löytyy myös kaksi erikoisuutta: visakoivuja ja pakurikääpää. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Pakuripuiksi valittiin ajourien varrella kasvavia hieskoivuja, jotka on muutenkin tuomittu poistettaviksi harvennuksissa. Pisteitä vähentää myös se, että vasta nyt on alettu miettiä, miten konekylvetty siemen saadaan peitetyksi. PALSTALLA Peitetty syyskylvös voi onnistua Konemiehiltä on unohtunut, että kyseessä on biologinen materiaali, jota pitää käsitellä hellästi. Hän uskoo, että pääasiassa hieskoivun runkoihin istutulla pakurilla on kysyntää etenkin Aasiassa, jossa sitä käytetään terveyslääkkeenä. Karkealla maalajilla sirkkataimet saivat lumen sulamisvesistä hyvän alun verrattuna siihen, että kylvö olisi tehty vasta keväällä parhaan kevätkosteuden menettämisen jälkeen. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 tympääntyneitä järjestelmään.” Pakurikääpää hieskoivuihin Kuusi on Etelä-Hämeen rehevien maiden pääpuulaji, mutta istutuskuusikoiden sekaan syntyy luontaisesti niin mäntyä kuin koivua. ”Ensi kesänä on visakoivun karsintatalkoot. Konekylvön laitevalmistajat eivät sitä vastoin saa pisteitä. ”Männyt kasvavat laadultaan paremmiksi sekametsissä. Ja vanhaan hyvään aikaan pian kylvön jälkeen satoi pysyvä lumi, jonka suojassa kuivat siemenet pysyivät horroksessa kevääseen saakka. Syksyyn mennessä sirkkataimet kasvattivat pitkän kasvukauden ansiosta sellaisen juuriston, joka vähensi roustetuhoja, etenkin kun maalaji ei sellaisia tuhoja suosinut. Visakoivutalkoot kesällä Tuoreen pakurikääpäkokeilun ohella metsissä riittää lähiaikoina puuhaa visakoivujen parissa. On odotettava maanpinnan jäähtymistä siihen asti, että kylvetty siemen ei enää sinä syksynä idä. Tärkein asia kuitenkin on, että kylvetyt siemenet peitetään ohuella maakerroksella. Tuoreessa Pekka Heleniuksen selvityksessä kevätkylvössä saatiin parhaimmillaan viisi kertaa enemmän taimia peitetystä kylvöksestä peittämättömään verrattuna. Monella puunkasvattajalla on mieluisia kokemuksia syyskylvöstä. Syyskylvö voi onnistua karkeilla maalajeilla, kun se tehdään myöhään ja siemen peitetään. Moni visakoivikko on kasvamassa lähiaikoina jalostuskuntoon, ja Pullinen toivoo visalle lisää käyttöä. METSÄSTÄ 19 10. Oksia karsitaan niin, että koivuihin jää kaksi kolmasosaa latvusta.” Visakoivu on tavallisesti rauduskoivun muunnos, jonka puuainekseen muodostuu parhaimmillaan kaunis ja puutuoteteollisuuden arvostama kuviointi. Monet laitteet vähentävät siementen itävyyttä, kun siemenet ammutaan kovalla paineella maahan. Menopeli säilyy tyttären autotallissa metsätilan kupeessa. Eivätkä keväätkään ole aina edenneet mannerilmaston mukaisesti. Ja koivujen alle kasvaa usein seuraava puusukupolvi luontaisesti kuusista”, Pullinen kertoo. ”Ensimmäistä satoa voi odottaa 5–6 vuoden päästä”, Pullinen sanoo. Pullisen mukaan visakoivua ei ole kahta samanlaista, etenkään, jos ne eivät ole kloonattuja. Lumi myös suojasi liiallisilta pakkasilta. Tuomarniemellä saavutetut kokemukset seuraavasti: ”Syyskylvöaikaa ei ole aloitettava liian aikaisin. Vanhat niksit kannattaa palauttaa mieleen. Pakurikäävän istutukseen käytetyssä reiässä on haavanhoitoainetta. ”Ensiharvennuksia tehdään niin, että kunnollisille visakoivuille tehdään tilaa muiden puiden kustannuksella.” Visakoivujen kasvatus vaatii metsänomistajalta työtä ja riskinottoa. Kuitupuun osalta tarina on Pullisen mukaan sama kuin muualla: hinta jatkaa samalla tasolla vuodesta toiseen. Seulakauhan periaate vaikuttaa lupaavalta: sillä ripotellaan paikallista kivennäismaata kylvöksen päälle. Näin on myös Pullisen veljesten mailla, ja Kalevi Pullinen onkin vakuuttunut sekametsien kasvatuksen kannattavuudesta. Joskus runsaimmin taimia saadaan hyvin vähäisellä siemenen peittämisellä, joskus taas jopa 10–20 millimetriä on optimaalisin peitto. Kuivina keväinä peittämisen merkitys korostuu, mutta aina peittäminen antaa etua mm. Hyvä, että edes nyt kehitellään. 1990-luvun alun istutuksista tulee jo ensimmäisiä tukkeja. Voitaneen sanoa, että tavallisesti syyskylvöaika Etelä-Suomessa alkaa lokakuun puolimaissa ja jatkuu maan jäätymiseen saakka”. Luonto saa valita, mikä eniten miellyttää. Jos kylvövako tehdään varteen kiinnitetyllä kulmaraudalla, se painetaan maahan hieman vinosti, jolloin yläpäässä peitto on milliluokkaa ja alapäässä senttiluokkaa. Nykyhetken tietämyksen valossa ohjeeseen ei ole paljoa lisättävää, joskin tavanomainen aikataulu on pari viikkoa myöhäisempi. Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen yksikkö saa erityiskiitoksen siitä, että viime vuosina on ryhdytty selvittämään luontoon kylvetyn siemenen peittämisen merkitystä. Keväällä saatiin sitten syyskylvön hyödyt. Mutta on toki niitäkin, jotka ovat menettäneet uhkapelissä. Vajaa 70 vuotta sitten oli tietysti itsestään selvää, että kylvetty siemen peitettiin muutaman millimetrin maakerroksella, ja kylvöpaikka oli kuivaa kangasmaata, jossa sadevesi läpäisi maan. Syksyllä säät ovat saattaneet vaihdella niin, että siemenet ovat keränneet kosteutta ja saaneet pakkasvaurioita. siksi, etteivät hyönteiset ja linnut pysty syömään niin paljon kuin avoimelta tarjottimelta. Vanha niksi on tarjota luonnolle kaikkia vaihtoehtoja. Pakurikääpä on tosin vasta esiasteella, sillä sientä istutettiin koivunrunkoihin viime elokuussa. ”Koivu kasvaa pelloilla hyvin. Rehevä maa toisi muuten oksikkuutta.” Kuusitukilla on hyvin kysyntää alueella useiden sahalaitosten ansiosta. ”Nyt on tarjolla hienoa kotimaista jalopuuta vientiin.” Vuonna 1949 painettu Suuri metsäkirja I tiivistää siihenastiset mm
Käytettävyyden helpottamiseksi sisällöt on jaettu kuuden eri teeman alle. Metsäkustannuksen blogissa omaa metsäsuhdettaan valottavat tuore metsänomistaja Johanna Hytönen , metsäopiskelija Darja Salonen ja joulukuusta lähtien myös kirjailija Roope Lipasti sekä metsäammattilainen Veikko Iittainen . Jos olet tilaaja, pääset tätä kautta myös muuttamaan esimerkiksi osoit teesi. MAKSULLINEN. Vain kirjau tu nut käyttäjä voi osallistua keskusteluun, kom mentoida uutisia, lähettää ku via. Kehitämme palvelua muutenkin. Työ jatkuu Vaikka sivusto on avattu, valmis se ei vielä ole. Osa artikkeleista ja näköislehdet ovat maksu muu rin takana, mutta esi mer kiksi Metsälehden kesto tilaajat pääsevät lukemaan näitä vapaasti palveluun kir jautumalla.. Keskustelut tallessa Vaikka palveluun on tuotu paljon uutta, on vanhasta suurin osa tallella, joskin entistä ehompana. Vuoden loppuun mennessä avaamme Metsäkustannuksen uuden kirjakaupan. Puunhintalaskurin avulla pystyt vertaamaan saamiasi tarjouksia keskenään ja vertailemaan niitä koko maan tai oman alueesi keskihintoihin. Jotta voit ottaa uu delleen käyttöön vanhan tun nuksesi, sinun tulee tilata uusi salasana. Palvelusta löytyvät edelleen myytävät metsätilat sekä metsäalan vapaat työpaikat. Kuvien lähettäminen ja niiden kommentointi edellyttävät kirjautumista. K I R J A U T U M I N E N . Sivuston käy tet tä vyyden helpot ta miseksi si sältö (artikkelit, keskustelut, lukijoiden kuvat ja uutiset) on jaoteltu kuuden eri teeman alle. Jos olit kirjautunut vanhalle sivustolle, tietosi on siirretty uudelle. Hintatiedot tulevat Luonnonvarakeskuksesta ja päivittyvät viikoittain. NÄKÖISLEHTI. Metsä maa kaup paan keskitytään Hannun hinta seurannassa, jonne tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos kokoaa kuu kausittain tilaston toteutuneista tilakaupoista ja hinnoista. MARRASKUUTA 2016 u NRO 21 JUSSI COLLIN M etsälehden ja lehteä kustantavan Metsäkustannuksen verkkopalvelu on uudistettu. Sivus ton maksuttomia si säl töjä voi lukea palveluun kirjautumatta. TEEMAT. Kuten ennenkin, osallistuminen edellyttää palveluun kirjautumista. Metsälehden Metsäuutiset raportoi alan tapahtumista edelleen tiiviisti. Palvelusta on tehty entistä helppokäyttöisempi ja havainnollisempi. Hyvien hakutoimintojen ansiosta arkistoa voi hyödyntää entistä paremmin. Uusi palvelu avattiin eilen (9.11.) tutussa osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijoiden kuvissa uutta on se, että palveluun voi ladata kerralla useampia kuvia. Uudistuksen tavoitteena on ollut päivittää sivuston ilmettä – edellinen sivusto on peräisin vuodelta 2012 – ja parantaa palvelua: tarjota lukijoille entistä enemmän tietoa ja elämyksiä. Vanhat keskustelut on uudistuksessa säilytetty. Sivustolta löy tyy tä hän ohjeet. Palvelu on tuotettu yhteistyössä Lehtiluukun kanssa. Suurin muutos on, että sivustolla julkaistaan nyt myös painetun lehden materiaalia – artikkeleita, testejä, vinkkejä. Palvelusta löytyvät myös Metsälehden näköislehdet ja niiden arkisto. HANNUN HINTASEURANTA. Näkemyksiään voi esittää suositulla keskustelupalstallakin. Nyt uutisia pääsee myös kommentoimaan. Metsälehti.fi meni uusiksi Uusittu Metsäkustannuksen verkkopalvelu tarjoaa entistä enemmän metsään liittyvää tietoa, vinkkejä ja elämyksiä. Jatkokehityksessä käyttäjien palaute on tärkeätä, joten toivommekin teidän kertovan mielipiteenne uudesta sivustostamme. Puun hinnat näkyvät sivustolla edelleen. Uuden sivuston on suunnitellut ja toteuttanut digitoimisto Frantic. METSÄSTÄ 20 10. Uutta ovat myös blogit. Kaikki sisältö ei ole vapaasti luet ta vissa