VAIN YKSI KOSKETUS METSÄNOMISTAJA Kuuset vaihtuivat Wunderbaumeihin METSÄPERINTÖ METSÄT SEURAAVALLE POLVELLE VAIHEITTAIN 10 suurinta metsänomistajaa Esittelyssä Malwa 980 -pienmetsäkone KANNATTAAKO KIERTOAIKAA PIDENTÄÄ. VINKIT VISAKOIVIKON HARVENNUKSIIN ETELÄSSÄ MYYRÄHUIPPU ›› Kun tukki muuttuu lamellihirreksi Kontion tehtaalla, siihen kosketaan käsin vain kerran M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 5 TE EM A : H IR SIR A KE N TA M IN EN 11697_.indd 1 11697_.indd 1 5.11.2025 10.16.38 5.11.2025 10.16.38
Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa. Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija 11698_.indd 2 11698_.indd 2 5.11.2025 10.17.34 5.11.2025 10.17.34. Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi. Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme. Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen selvästi parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä
67 KOLUMNI: Erityisiä perheenlisäyksiä LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Hirvien highway 74 TUOTE & TEKIJÄ: Metsä kuivuu mysliksi 76 LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 78 PILKKEET: Kuusikon kämmekkä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: Käpyjen jäljillä PE TT ER I KI VI M Ä KI JU H A RO IN IN EN A N TT I J. Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11699_.indd 3 11699_.indd 3 5.11.2025 10.18.17 5.11.2025 10.18.17. 42 TUTKIMUS: Sienet viestivät sähköimpulssein 43 KOLUMNI: Etelässä Metsorahat kohta kortilla 44 KYSY POIS: Mikä nakersi vaahteraa. 15 TAIMITUHOJA ODOTETTAVISSA 16 LUKIJAN KUVA: Mikä vaivaa kuusta 17 RIIKILÄ: Ei ole, eikä tule TEEMA 18 HIRSIRAKENTAMINEN: ”Ollaan lähellä legopalikkamaailmaa” 28 VAIKUTTAJA: Kovaa peliä Brysselissä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä visakoivikon harvennuksista 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Milloin hakataan. 47 PIKATESTI: Lämmikettä koko työpäiväksi 48 PERINTÖMETSÄ: Pala kerrallaan TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Pienin mahdollinen pöllimitta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukkiprosentti nousi korkeaksi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Neljä tarjousta pikkutilasta 56 TILAMARKKINAT: Tilakauppaa luontoarvojen puolesta 57 KOEJO: Laatua isolla rahalla 60 METSÄKONEET: Uusi tulokas kapeille urille 28 S. S. 6 18 18 S. Leinonen. LE IN O N EN JU HA M ET SO 68 68 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Takaiskuja Brysselissä 6 METSÄNOMISTAJA: Hirville häätö 12 SUURILLE METSÄNOMISTAJILLE LISÄÄ HEHTAAREJA 14 METSÄTYYPPI: Mitä pitäisi tehdä. 62 ILMASTONMUUTOS: Miten metsäluonto selviää. S
62–66). Vaikka peltopinta-alaa on Suomessa metsitetty ahkerasti viime vuosikymmenet, pienenkin peltotilkun uudisraivaamisesta on tulossa vaikeata. Todennäköisimmin metsänomistajaeliittiin törmää Etelä-Pohjanmaalla, jossa yli tuhat hehtaaria omistavia asuu vähän joka taajamassa.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA KOMISSIO tyrmäsi järjen äänen hylätessään europarlamentin jo hyväksymän esityksen metsätalouden pysyvästä asiantuntijaryhmästä. On aatelissukuja, Joensuun Laakkoset ja Hartikaiset sekä metsäkonevalmistajan ja hissiyhtiön perillisiä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS Ilmastonmuutos sekoittaa Suomen luontoa ennakoimattomalla tavalla (s. Komissio kaatoi Toverin ja Wiesnerin esityksen asiantuntijaryhmästä todennäköisesti kostoksi siitä, että parlamentti kaatoi komission lakiesityksen metsien monitoroinnista. Nyt pitäisi vain saada hirsitalomarkkina vetämään.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Keitä ovat suurmetsänomistajat. Komission ei tosin ole heitä pakko kuulla. Esitys oli Pekka Toverin (kok.) ja Ruotsin keskustapuolueen Emma Wiesnerin valmistelema kompromissi, jonka tavoitteena oli parantaa metsäasioita koskevien lakien valmistelun laatua. Komission esitys ei esimerkiksi vastannut parlamentin kysymykseen, miten monitorointi rahoitetaan ja miten varmistetaan, etteivät sen aiheuttamat kulut paisu liikaa. Toisaalta työ palkitsee: muhkuraiset puut ovat hauskan näköisiä, ja sorvivisasta voi saada useamman euron kilolta.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Perussahatavaran hinta on murto-osa teollisen hirren arvosta. LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Visakoivikossa kulkiessa tulee mieleen, kuinka moni visakoivusta aikoinaan innostunut ymmärsi, miten paljon työtä sen kasvatus vaatii. Jos puuta jalostettaisiin ja kakkosnelosen sijaan vientiin menisi enemmän hirsirakenteita, tietäisi se työpaikkoja Suomeen. Toverin ja Wiesnerin esityksessä jäsenvaltiot nimittäisivät edustajansa asiantuntijaryhmään, jota komission olisi myös kuultava. 28–34). PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Takaiskuja Brysselissä 11700_.indd 4 11700_.indd 4 5.11.2025 10.18.54 5.11.2025 10.18.54. Komission vastaus oli vain, että ”kyllä ne rahat löytyvät”. Suuri tuska metsäkatolaista on myös byrokratian lisäys, jonka se tuo tullessaan. Näin laajan komitean työssä oleelliset asiat hukkuvat keskustelun kohinaan, eikä se paranna lainvalmistelua. Komissio on itse esittänyt pysyvän metsäkomitean perustamista, mutta siinä olisi laaja edustus sidosryhmillä, kuten ympäristöliikkeellä. Metsätalouden asiantuntijaryhmän kaatuminen ei ole katastrofi, koska nyt palataan vanhaan käytäntöön, jossa jäsenvaltiot nimittävät metsäkomitean jäsenet. ”Tämä oli komissiolta sellainen näpäytys, että ollaan äimänkäkenä”, totesi Meri Siljama Suomen pysyvästä edustustosta (s. Tuoreimpana esimerkkinä metsäkatolaki. Metsiä koskevan sääntelyn valmistelu Brysselissä on jättänyt tähän asti paljon toivomisen varaa Suomen ja Ruotsin näkökulmasta. Oksia on karsittava vuosittain ja harvennukset tehtävä ajallaan
Meikon luonnonsuojelualueen metsässä Kirkkonummella on mukava kävellä ja hyvä hengittää. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Laskeuduin alas ihastelemaan kauan sitten kaatuneessa puussa kasvavia monivärisiä sammalia. KUVA: SAMI KARJALAINEN 11700_.indd 5 11700_.indd 5 5.11.2025 10.18.56 5.11.2025 10.18.56. Niiden joukosta kurotteli muutamia minikokoisia sieniä. Lämpöä kahdeksan astetta, kosteaa ja melkein sataa (27.10.)
Jukka Kovanen luottaa metsätalouden tulevaisuuteen, mutta ei enää kuuseen. Muuttuvan ilmaston varalta hän istuttaa aukoilleen mäntyä ja koivua. 11701_.indd 6 11701_.indd 6 5.11.2025 10.20.10 5.11.2025 10.20.10
Jukka Kovanen luottaa metsätalouden tulevaisuuteen, mutta ei enää kuuseen. Muuttuvan ilmaston varalta hän istuttaa aukoilleen mäntyä ja koivua. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI HIRVILLE HÄÄTÖ 11701_.indd 7 11701_.indd 7 5.11.2025 10.20.14 5.11.2025 10.20.14
Kovasen metsät sijaitsevat pääosin Pieksämäellä, Rautalammilla ja Hankasalmella. Haju häätää hirvet. Metsänomistaja Kovasesta tuli alle kolmekymppisenä, kun hän lunasti sisartensa osuudet kotitilan metsistä. Hänen maasturinsa taustapeilistä niitä ei kuitenkaan keiku, vaan hajukuuset sidotaan taimikon reunan männyn oksiin. ”Koivut kasvavat hienosti ja tuottavat tuloja nopeammin kuin havumetsät.” Metsämaisema muuttuu avaraksi ja valoisaksi, kun koivikot yleistyvät. ”Ilmastonmuutos etenee ja sen myötä äärisäät, kuten pitkät kuivuusjaksot, yleistyvät. Sittemmin metsäomaisuus on karttunut ”satoihin hehtaareihin”. Niitä Kovanen ei enää halua mailleen. ”Koivut kasvavat hienosti ja tuottavat tuloja nopeammin kuin havumetsät.” Tietysti sillä edellytyksellä, että Wunderbaumeista ei tingitä. Hirvet eivät kuusia uhkaisi, mutta niiden tulevaisuus on silti epävarma. JJ UKKA KOVANEN kaivaa taskustaan tukun autojen sisätilan hajusteina käytettäviä, koristeellisen kuusen muotoisia Wunderbaumeja. Metsästä monine ulottuvuuksineen on muodostunut uusi päätoimi. Näillä näkymin Kovasesta on tulossa Wunderbaumien suurkuluttaja, koska hän on päättänyt lopettaa kuusentaimien istuttamisen, vaikka kasvupaikat Pieksämäen Hietamäellä ovat erinomaisen reheviä. Niitä kuuset eivät kestä.” Kuivuus lisää kirjanpainatuhojen riskiä. ”Aiomme istuttaa mäntyjä ja koivuja, jotka kestävät paremmin kuivuutta eivätkä ole alttiita kirjanpainajillekaan.” Rauduskoivuihin hän on mieltynyt muutenkin. Mies itse on yhtiön hallituksen jäsen, mutta hän kaavailee luopuvansa siitäkin tehtävästä lähiaikoina. Yritysjohtajasta metsätalousyrittäjäksi Kovanen on taustaltaan ja hengeltään yrittäjä, vaikka vetovastuu hänen perustamastaan perävaunuvalmistaja Piako Oy:stä on nykyisin poikien harteilla. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11701_.indd 8 11701_.indd 8 5.11.2025 10.20.16 5.11.2025 10.20.16. Wunderbaumit ovat Kovasen luottoapu hirvien karkoittamisessa. Yrityksen johtotehtävistä luopuminen tarkoittaa stressittömämpää elämää, mutta ei toimettomuutta. Riittää, että ripustaa Wunderbaumeja 50 metrin välein”, Kovanen kertoo. ”Haju karkottaa hirvet tehokkaasti
Monenlaisia neuvoja on tarjolla, mutta parasta on ymmärtää itse esimerkiksi puukauppasopimusten sisältö.” Hankintakauppa kannattaa kuitupuulla Jukka Kovanen teettää suurimman osan metsänhoitotöistä ulkopuolisilla yrittäjillä. Kaikki eivät halua julkistaa tilojensa myyntiaikeita, vaan kääntyvät suoraan luotettavaksi tietämänsä ostajaehdokkaan puoleen.” Metsänomistamisessa Kovanen korostaa osaamisen tärkeyttä. Puukauppoja hän tekee tuhansien kuutioiden vuosivauhdilla. Tavoitteena on, että tie kestää ympärivuotisen puutavaran kuljetukset. JUKKA KOVANEN ASUU Pieksämäellä IKÄ 68 vuotta INSINÖÖRI PIAKO Oy:n perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, NYKYISIN hallituksen jäsen VAIMO ja kolme aikuista poikaa HARRASTAA metsästystä, kalastusta ja metsämatkailua ”Monta tilaa olen saanut hankittua niin, että myyjät ovat ottaneet minuun yhteyttä ja tarjonneet tilojaan. Toistaiseksi metsien sukupolvenvaihdoksesta ei ole juuri puhuttu, mutta jonkinlainen yhteisomistus, esimerkiksi perheen yhteismetsä, voisi olla ratkaisu. ”Menin Nikkarilan metsäopiston metsätalousyrittäjäkurssille, kun olin hankkinut ensimmäisen metsätilani. ”Itse teen vähän raivauksia, mutta en merkittävästi. ”Metsä Groupin metsäasiantuntija PIEKSÄMÄKI Metsälehti Makasiini 9 11701_.indd 9 11701_.indd 9 5.11.2025 10.20.17 5.11.2025 10.20.17. Saattaisivat käyntikerrat harventua.” Kovanen on nyt 68-vuotias. Hoitotöiden rahoitukseen hänellä Äskettäin ostetulle metsäpalstalle on tehty uusi metsäautotie. He elävät kiireistä nuorten aikuisten arkea, eikä olisi hyvä idea komentaa heitä raivaamaan, kun he käyvät kotopuolessa viikonloppuisin. Tärkein yhteistyökumppani on Metsä Group, jonka apuun metsäomaisuuden hoidossa muutenkin luotetaan. on omintakeinen ratkaisu, mutta palataan siihen tuonnempana. Sille ajetaan pintamateriaali ensi kesänä. Kolmea poikaamme en ole patistanut metsään
Tulevaisuudessa Kovasen metsät näyttävät ruska-aikaan yhä koreammilta, kun koivun osuus puustossa lisääntyy. KOVASEN KOLME VINKKIÄ 1. 2. OTA selvää ja hanki tietoa metsätaloudesta. VALVO, että metsänhoitoja hakkuutyöt tehdään sovitulla tavalla. Kakkosharvennuksilta korjattavat koivut Kovanen jatkojalostaa klapeiksi. 3. Ensiharvennusten pienpuun saa metsäyhtiö keittää selluksi. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11701_.indd 10 11701_.indd 10 5.11.2025 10.20.19 5.11.2025 10.20.19. Sitä on tarjolla vaikkapa etämetsänomistajien paikallisista yhdistyksistä. HARVENNUTA kasvatusmetsät myös laskevien kantohintojen aikaan
Klapinteon tuottavuus on huipussaan, kun rungot ovat sopivan järeitä.” Tuotantoon on panostettu, eikä turhia rukkasen jälkiä klapeihin tule. ”Heittokuution hinta on 90 euron kieppeillä, joten omalla työpanoksella pystyy nostamaan koivukuitupuun myyntiarvoa merkittävästi. ”Toimitan klapit omalla klapikärrylläni ja samalla tapaan asiakkaita. Ensiharvennuskoivut saa metsäyhtiö. Yhdistystoiminta on tarjonnut vertaistukea sekä uutta oppia ja näkemystä metsätaloudesta ja siihen liittyvistä elinkeinoista, kuten tuulivoimasta. Tähän on karu syy. Metsälehti Makasiini 11 11701_.indd 11 11701_.indd 11 5.11.2025 10.20.20 5.11.2025 10.20.20. ”Esimerkiksi Baltiassa on etämetsänomistajien joukolla käyty pitkään, mutta viime vuosina matkat ovat jääneet tekemättä”, Kovanen kertoo. Erityisesti mieleen jäi matka Islantiin, jonne juuri ennen käyntiämme oli Tanskasta tuotu ensi kertaa maan historiassa hakkuukone. Pitkään Etämetsänomistajien liiton puheenjohtajana toimineelle Rauno Nummiselle ei yrityksistä huolimatta ole kuitenkaan onnistuttu löytämään seuraajaa. Metsätalous on paljon mukavampaa, kun saa tavata ihmisiä.” Metsän merkitys Kysymykseen, mitä metsä hänelle merkitsee, Kovanen miettii vastausta pitkään. Näillä näkymin etämetsänomistajien toiminta kallistuu ehtoopuolelle.” Myös etämetsänomistajien valtakunnalliseen toimintaan tarvittaisiin uutta virettä. Etämetsänomistajayhdistysten jäsenistö alkaa olla ikääntynyttä. ”Läpimitaltaan parikymmentäsenttisestä, suorasta ja vähäoksaisesta koivusta tulee kaunista valkoista klapia, josta asiakkaat pitävät. Näin harvennusten kuitupuusta jää yhä saman verran nettoa kuin keväällä olisi saanut pystykaupoin parhaiden kantohintojen aikaan.” Metsänhoitotyöt maksetaan klapeilla Yrittäjä Kovasen uutta aikaa on klapien tuottaminen ja toimittaminen omakotiasujille. ”Olemme vaimon kanssa olleet monilla matkoilla, joissa on tutustuttu eri maiden metsiin. l Jukka Kovanen kaipaa uusia jäseniä metsänomistajayhdistyksiin. Viipyillen ja polveilevasti alkava vastaus paljastaa, että metsä on ollut miltei elämänmittainen harrastus ja toimi, eikä sen merkitystä ole tarvinnut erikseen pohdiskella. Myös Metsälehden lukijamatka Pohjois-Suomeen oli erittäin kiinnostava, saimme muun muassa nähdä Osaran aukeiden nykyiset metsät.”. Vuosittain Kovanen laskee toimittavansa asiakkailleen 700–800 heittokuutiota klapeja. ”Täällä on runsaasti työtä vailla olevia koneyrittäjiä, joten korjuupalveluita on tarjolla edullisesti. ”Kaikkea on yritetty uusien jäsenten hankkimisemiseksi, mutta nuorempaa polvea on vaikea saada mukaan yhdistystoimintaan. Juha Klemettinen on ollut tärkeä tuki. Hän on myös avustanut minua myynnissä olevien tilojen hinnan arvioimisessa.” Harvennushakkuut Kovanen on viime vuosina teettänyt omaan lukuunsa ja myy kuitupuut hankintakaupalla. Ne jäävät hakkuussa isännän puiksi ja jatkojalostetaan klapeiksi. ”Eniten minua kiinnostaa metsien hoito ja metsien saattaminen hyvään kasvuun, mikä tietysti luo myös hyvinvointia.” Kovasen harrastuksetkin sijoittuvat metsiin ja luontoon eli metsästystä ja kalastusta, mutta myös metsämatkailua. YHDISTYSTOIMINTA HIIPUU JUKKA Kovanen on pitkään toiminut Pieksämäen seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtajana. Kuljetin siirtää valmiit klapit säkkeihin, jotka Avanti-kuormain nostaa kuivumaan. Hänen kanssaan suunnittelemme hakkuut ja hoitotyöt. Uutta väkeä ei juuri ole saatu houkuteltua mukaan, joten jäsenistö vanhenee ja vähenee. Kireimmän puupulan aikana järjestelystä piti erikseen vääntää Metsä Groupin kanssa, mutta edelleen Kovanen saa parhaat koivut klapitehtaalleen. Lisäksi hän istuu Etämetsänomistajien liiton hallituksessa. Siihen nähden, että hän on pyörittänyt miljoonien eurojen yritystoimintaa ja luonut metsävaransa ostamalla metsiä, ensisijainen kiinnostuksen kohde voi yllättää. Klapikonetta ohjataan joy stickeillä. Ja kun joukko ei uusiudu, myöskään uusia ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseen ei juuri ole. Raaka-aineeksi hän kelpuuttaa vain kakkosharvennuksilta korjattavat koivut – joita hänen tiluksillaan riittää. ”Puolentoista kuution säkki täyttyy noin 15 minuutissa.” Keväällä tehdyt klapit kuivuvat ulkoilmassa kesän aikana niin, että niitä voi toimittaa asiakkaille jo seuraavana syksynä. Rangat nostetaan maataloustraktorin puutavaraperävaunun kuormaajalla syöttöpöydälle. Monenkaan voimat eivät enää riitä monipäiväisille metsäretkille. Polttopuiden myyntituloilla pystyn maksamaan ostopalveluina hankittavat metsänhoitotyöt ja jää vielä ylikin.” Klapitoimitukset tuovat metsänomistamiseen myös sosiaalisen ulottuvuuden
Sadan suurimman metsänomistajan lista löytyy Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www.metsalehti.fi.. Jos nämä huomioitaisiin, kärkisijoilla olisi todennäköisesti esimerkiksi Herlinien suvun jäseniä. Huilaja on ammatiltaan juristi ja asuu Metsälehden tietojen mukaan Saksassa. Ilkka Brotherus, Hausjärvi 4 107 ha (+3) 6. SUUROMISTAJILLE LISÄÄ HEHTAAREJA Metsänomistajien Top 100 -listan kovin nousija on metsäalalla hyvin tuttu nimi. Suomen metsäkeskuksen tiedoista koostetun metsänomistajalistauksen mukaan Huilajan hallussa on yli 10 000 hehtaaria metsää. Reijo Rautio, Oulainen 4 056 ha (-1) 7. Suurmetsänomistajalistassa eivät näy henkilöt, jotka hallinnoivat metsiään omistamiensa yritysten kautta. Metsäomistukset sijaitsevat tiettävästi Lapissa. l » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11702_.indd 12 11702_.indd 12 5.11.2025 10.21.42 5.11.2025 10.21.42. Huilajan kanssa yli 10 000 hehtaarin kerhoon yltävät myös tunnettuun kiuassukuun kuuluvat Pertti ja Irma Harvia, jos perheen omistukset lasketaan yhteen. ENITEN Suomessa metsää omistava yksityishenkilö on edelleen Anna Huilaja. Listan kovin nousija on sahayhtiö Keiteleen toinen omistaja Matti Kylävainio. Innokkaimmat suurmetsänomistajat ovat hankkineet yli 2 000 hehtaaria lisää metsää vajaassa kymmenessä vuodessa. Kylävainio on kasvattanut metsäomistuksiaan vuodessa lähes 500 hehtaarilla ja noussut sijalta 99 sijalle 51. Hän ei vastannut haastattelupyyntöön. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ SUURMETSÄNOMISTAJIEN YLEISIMMÄT ASUINPAIKAT (omistukset yhteensä) Helsinki 11 (21 600 ha) Etelä-Pohjanmaa 9 (17 600 ha) Joensuu 7 (12 900 ha) Kuopio 5 (7 300 ha) METSÄNOMISTAJIEN TOP 10 Sijoitus Asuinkunta Omistusala, ha Sijoituksen muutos vuodesta 2024 1. Kari Ekholm, Pomarkku 3 707 ha (+2) 8. Irma Harvia, Muurame 3 563 ha (-2) 10. Pertti Harvia Muurame 7 003 ha (-) 3. Anna Huilaja ulkomaat 10 316 ha (-) 2. Sadan eniten omistavan hallussa on nykyisin yli 25 000 hehtaaria enemmän metsää kuin kahdeksan vuotta sitten. Harri Suutari, Kajaani 3 574 ha (-2) 9. Tapani Takamäki Kuortane 3 460 ha (-) Lähde: Suomen metsäkeskus 10.10.2025 Yhteensä sadan suurimman hallussa on lähes 203 000 hehtaaria, mikä on prosentin verran koko Suomen metsäpinta-alasta. Jari Stenberg, Kemiönsaari 4 593 ha (-) 5. Suurilla prosentti metsäalasta Metsälehti julkaisi suurimpien yksityismetsänomistajien nimet ensimmäisen kerran vuonna 2017. Nimet ovat listalla osin vaihtuneet, mutta lisää metsää on hankittu etenkin kärkikymmenikössä. Tuon verran omistaa Esa-Pekka Pulska Savukoskelta. Ari Vastamäki, Nakkila 5 898 ha (-) 4. Sadan suurimman metsänomistajan listalle pääsee tällä hetkellä 1 188 hehtaarilla
Anna Huilaja ulkomaat 10 316 ha (-) 2. SA M I KA RP PI N EN A N TT I A IM O -K O IV IS TO EM IL BO BY RE V Harri Suutari Metsänomistajalistan 8. Kari Ekholm, Pomarkku 3 707 ha (+2) 8. Ilkka Brotherus, Hausjärvi 4 107 ha (+3) 6. Hehtaareja 3 574. Hehtaareja 2 929 JO H A N N ES TE RV O METSÄNOMISTAJIEN TOP 10 Sijoitus Asuinkunta Omistusala, ha Sijoituksen muutos vuodesta 2024 1. Jari Stenberg, Kemiönsaari 4 593 ha (-) 5. Ilkka Brotherus Metsänomistajalistan 5. Hehtaareja 4 107. Nuoren metsän hoito raivaussahalla on intohimoni. Hehtaareja 3 460. Matti Kylävainio Metsänomistajalistan 51. Hehtaareja 1 668. Sture Udd Metsänomistajalistan 13. Irma Harvia, Muurame 3 563 ha (-2) 10. SA M I KA RP PI N EN KO N E Tapani Takamäki Metsänomistajalistan 10. Harri Suutari, Kajaani 3 574 ha (-2) 9. Hehtaareja 1 288. ”Lähden siitä, että jokaisella palstalla pitäisi käydä kerran vuodessa. Ari Vastamäki, Nakkila 5 898 ha (-) 4. Pertti Harvia Muurame 7 003 ha (-) 3. 20% Sadasta eniten metsää omistavasta naisia on 20. Reijo Rautio, Oulainen 4 056 ha (-1) 7. Tapani Takamäki Kuortane 3 460 ha (-) Lähde: Suomen metsäkeskus 10.10.2025 LISÄHEHTAAREJA VUODESTA 2017 Kari Ekholm +2 407 Anna Huilaja +2 156 Ari Vastamäki +1 818 Ilkka Brotherus +1 787 Jari Stenberg +1 743 Elisa Lähdesmäki +1 681 Kari Niemistö +1 161 Ensio Hartikainen +1 152 Iiris Herlin Metsänomistajalistan 83. Tykkään laittaa metsiä kuntoon.” MATTI KYLÄVAINIO Metsälehti Makasiini 13 11702_.indd 13 11702_.indd 13 5.11.2025 10.21.44 5.11.2025 10.21.44
Tavallisille suomenkielisille lukijoille ja aivan erityisesti nykyisille lukiolaisille, tulevien vuosikymmenten päättäjille. Jos asialle ei voi mitään heti, aikatähtäys on asetettava pitkälle. Mitä siis pitäisi tehdä. Kustantajalta. Mitkä ovat terveisesi metsäalalle. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 PEKKA KAUPPI KUKA. Kirjoitti ”8 tapaa parantaa metsien hiilinielua” -tietokirjan KENELLE. Mistä kirjan nimi tuli. Pitää pyrkiä siihen, että puuvarat eivät ainakaan vähene pitkällä aikavälillä: metsään voi tulla lisää runkoja, tai rungot voivat kasvaa aiempaa isommiksi. Loppujen lopuksi kahdeksan keinoa kuitenkin löytyivät, ja laitoin ne vielä tärkeysjärjestykseen. Aina tulee uusia näkökulmia siihen, mitä metsiltä odotetaan ja mitä arvostetaan. Oikeastaan ne ovat toimenpidealueita, joista kunkin sisällä on paljon tehtävää. Kirja on suomenkielinen yleiskatsaus metsien rooliin hiilensidonnassa. Varoituskellojen pitäisi alkaa soida heti, kun sanotaan, että on hirveä kiire. Kakistelin sen kanssa: kun Helsingin Sanomatkin ilmoittaa luopuvansa klikkiotsikoista, miksi vakavasti otettavalla tietokirjalla saa olla sellainen. Silloin myös metsien merkitys hiilinieluna kasvaa. Mistä tietokirjasi kertoo. Kaikkein tärkeintä on, että kivihiilen ja öljyn käytöstä päästään vähitellen eroon. Ympäristönsuojelutieteen emeritusprofessori MITÄ. Ympäristönsuojelutieteen emeritusprofessori Pekka Kauppi esitteli ”8 tapaa parantaa metsien hiilinielua ” -kirjaansa Helsingin Kirjamessuilla lokakuun lopussa. Tutkijoiden työ on pirstoutunutta, koska kukin tutkii omaa aihealuettaan. Suuret muutokset tapahtuvat hitaasti. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11703_.indd 14 11703_.indd 14 5.11.2025 10.23.33 5.11.2025 10.23.33. Siltojen rakentaminen eri lähestymistapojen välille on tärkeää, ja sitä pyrin tässä kirjassa tekemään. MITÄ PITÄISI TEHDÄ. Suomessa metsänhoito on hyvää, mutta ristiriidoilta ei voi välttyä
Lähivuodet näyttävät, onko tämä vain hetken hyppäys vanhaan, voimakkaaseen kannanvaihteluun vai vaimentuuko vaihtelu uudelleen. Ensi kesä on Ylä-Lapissa nousuvuosi, myyrähuippu olisi siellä 2027. Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, asettamalla taimisuojia ja polkemalla lunta taimien ympäriltä. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havuTAIMITUHOJA ODOTETTAVISSA Metsämyyriä on eteläisessä Suomessa paikoin ennätyksellisen paljon, Luonnonvarakeskuksen seurannoista selviää. Varsinkin Lounais-Suomessa, Päijänteen länsipuolella, metsämyyriä esiintyy runsaasti. Myyrien säännöllinen kannanvaihtelu voi aika ajoin vaimentua tai jopa kadota kokonaan. MYYRIEN kannanvaihtelut ovat jo pitkään olleet hieman epämääräisiä eteläisessä Suomessa. Riski on suuri etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Eteläisen Suomen itäpuoliskossa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat runsastuneet kahden vuoden ajan, keväästä 2024 alkaen. Tällä hetkellä ainakin eteläisemmässä Suomessa näyttää olevan merkkejä syklien voimistumisesta ja laajan maantieteellisen synkronian palaamisesta. Kannanvaihtelu voi muuttua vain vuodenaikaiseksi. Metsänomistajien on syytä harkita myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille. Alueella eletään tällä hetkellä kannanvaihtelun huippuvaihetta. Myös peltomyyriä tavattiin Luonnonvarakeskuksen seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina. Vesisade talvella ja sitä seuraava maan pinnan jäätyminen voi nopeasti tuhota sopulien nousuvaiheen. Metsämyyrät kiipeilevät jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoihin ja syövät latvasilmuja, mikä johtaa monilatvaisuuteen. Vakuutusta kannattaa harkita Taimituhojen riski nousee runsasmyyräisillä alueilla tulevana talvena. Etenkin metsämyyriä esiintyy paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Pohjois-Suomessa myyriä on niukasti. TEKSTI HEIKKI HENTTONEN, OTSO HUITU myyräkanta runsas kohtalainen niukka puun taimia lumihangen alla. Syklit voimistumassa. Peltomyyrät vaurioittavat kaikkien metsäpuulajien taimia kaluamalla niiden kuorta hangen alla talvella. Sekä peltomyyräettä metsämyyräkannat ovat runsaat. Odotettavissa on, että kaikilla näillä alueilla myyräkannat kääntyvät laskuun talven aikana. Sopuleista ei uskalla ennustaa nykymaailman talvien ilmasto-oloissa. Ylimmässä Lapissa kannat ovat alkaneet toipua syklin syvästä aallonpohjasta. Lounais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata myyräkannat, etenkin metsämyyrät, ovat runsastuneet selvästi kesän 2025 aikana ja niitä tavataan maastossa tällä hetkellä kohtalaisesti. Voimakkaiden ja säännöllisten syklien aikaan kannanvaihtelun maantieteellinen samanaikaisuus eli synkronia on yleensä laajimmillaan. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.l Myyrätilanne syksyllä 2025 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11704_.indd 15 11704_.indd 15 5.11.2025 10.24.03 5.11.2025 10.24.03. Nähtäväksi jää, kestääkö runsaus ensi syksyyn Lapissa ja Koillismaalla esiintyy pikkujyrsijöitä keskimäärin vain niukasti. Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Nyt metsämyyrien kannat ovat kuitenkin monin paikoin runsaita toista syksyä peräkkäin
Laaja suojelu saattaisi hieman vähentää puun tarjontaa. Samaan aikaan kehittyvät luonnonarvomarkkinat voivat monipuolistaa elinkeinoja esimerkiksi luontomatkailun, hoitourakoinnin ja konsultoinnin kautta. Ennallistaminen, suojelu ja luonnonhoito korvausta vastaan eivät kuitenkaan korvaa perinteisiä elinkeinoja, vaan niiden arvioidaan ohjautuvan pääasiassa heikkotuottoisille ja talouskäytön ulkopuolisille maille. Noutaja tulee kyllä kirjanpainajan tms. Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla pohdittiin huonokuntoisen kuusen kohtaloa. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA MIKÄ VAIVAA KUUSTA. Sitten tällaiseen kuolleeseen on hyvä ruuvata linnunpönttö. 64% Itä-Suomen yliopiston kyselyyn vastanneista 64 prosenttia totesi, että heidän elämänsä olisi merkittävästi onnettomampaa ilman suhdetta metsiin. Ei se sinällään mitään, mutta tuppaavat yksitellen kaatumaan maahan ja sitten alkavat lahota koko mitalta.” SULLI Nimimerkin Palojärvi kuusi oli heikossa hapessa. Säilyvät monesti paremmin kuin taviksen klapisuojassa.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Minäkin varastoin pystyyn vajaa 10 kuutiota kuusta, mutta kyllä ne alkoivat tyvestä lahota. Jos ympärillä ei ole muita kuivuneita tai kuivuvia puita, ei kannata enemmälti asialla päätä vaivata.” 140ÄRRÄ ”Pystykuivat pysyvät pystyssä käyttökelpoisena joskus jopa kymmeniä vuosia, kun ovat tyveltään terveitä, kaarna lähtee tyvestä tuoreeltaan, oksamassaa ei ole liiaksi ja tuulelta suojaavaa puustoa on tarpeeksi. Myös tuotannossa olevia alueita voidaan sisällyttää luonnonarvokauppaan. Ei tarvitse tehdä mitään, jos et polttopuuksi tarvitse.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Pökkelönä pysyy pitkään pystyssä, kun katkaisee parista metristä. Pitäisikö tuolle kuuselle tehdä jotakin. Mikä on aiheuttanut tuon?” PALOJÄRVI ”Tuolle kuuselle ei tarvitse tehdä enää mitään. Selvityksessä arvioidaan, että kaupan vaikutukset metsien talouskäyttöön jäävät vähäisiksi. Tämä on heikentänyt kuusta, sienetkin varmaan iskeneet. Sen sijaan kannattaa tutkia vieressä olevia puita, näkyykö niissä oireita esimerkiksi alkavasta kirjanpainajatuhosta.” GLA ”Varmaan voi olla montakin aiheuttajaa, kuten hevosmuurahaiset tyvessä, jotka ovat aiheuttaneet tikan nakuttelua. Jokin kaarnakuoriainen lopullisesti tappanut. LUONNONARVOISTA VOI IRROTA LISÄTULOJA LA U RA VE SA » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11705_.indd 16 11705_.indd 16 5.11.2025 10.24.36 5.11.2025 10.24.36. muodossa, mutta juurisyy on tuo. Kasvavissa puissa ne eivät kauan pysy.” ANTINJUNTTI ”Puita kuolee myös ’luonnollisista syistä’, esimerkiksi jäävät kilpailussa tappiolle. LUONNONARVOKAUPPA voi täydentää metsänomistajien tulonlähteitä ja monipuolistaa elinkeinoja, käy ilmi Pellervon taloustutkimuksen selvityksestä
Luultavasti moni metsänomistaja olisi valmis tyytymään alempaan kantohintaan, jos voisi valita pienen koneketjun, mutta sellaisia ei ole tarjolla eikä taida tullakaan. Koneyrittäjät, isot konevalmistajat tai metsäyhtiöt sen enempää kuin puuta korjaavat metsänhoitoyhdistykset eivät näe tarvetta pienille koneille. En tiedä, onko metsänomistajilta koskaan kysytty, millaisia korjuukoneita he haluaisivat ensiharvennuksilleen: sellaisia, jotka sujahtavat miltei jälkiä jättämättä palstalla vai sellaisia, joille pitää avata viisi metriä leveitä ajouria 20 metrin välein. Kolumnit julkaistaan Metsälehden verkkosivuilla, ja tämän kerran poikkeuksellisesti myös lehdessä. Kuvaavaa on, että miltei kaikki Suomessa valmistettavat Sampo-harvennuskoneetkin myydään ulkomaille. Loppuun vielä ”Näin naapurissa” -pläjäys. Ruotsissakin valtaosa harvennuksista tehdään samanlaisella kalustolla kuin meilläkin. RIIKILÄ » Metsälehti Makasiini 17 11706_.indd 17 11706_.indd 17 5.11.2025 10.25.11 5.11.2025 10.25.11. Vakiovastaus on, että puunkorjuussa tarvitaan vankkoja ja ulottuvia koneita, jotka voivat toimia kannattavasti niin ensiharvennuksilla kuin päätehakkuillakin. Lopputulema ovat runnellut nuoret metsät, joiden alasta yli neljännes on ajouraa. Näin siksi, ettei muutakaan vaihtoehtoa ole. PERUSSUOMALAISTEN KANNATUS arvioitiin ainakin takavuosina gallupeissa säännöllisesti alakanttiin, koska monikaan ei kehdannut tunnustaa äänestävänsä puoluetta – eduskuntavaaleissa sitten jytkähteli. Edes parin vuoden takainen kohu vajaapuustoiseksi harvennetuista nuorista metsistä ei johtanut mihinkään. Siihen nähden, että puukauppamäärät nousevat aina kantohintojen imussa, vastaukset kuulostavat lähinnä hyvesignaloinnilta – miksi metsäyhtiöiden edes kannattaisi nostaa kantohintoja, jos puukaupat päätetään metsänhoidon ehdoilla. Useimmat metsänomistajat ilmoittavat metsiensä metsänhoidolliset tarpeet tärkeimmäksi perusteeksi puukaupoille. Siellä Sampotkin tekevät savottaa.. MTK:n Metsätutkassa ja muissa metsänomistajakyselyissä näyttää olevan samanlainen harha. Osa vielä perustelisi kyselylomakkeen avoimeen tekstikenttään, että ensiharvennus on metsänhoidollinen toimi, eikä siinä pidä tavoitella myyntitulon maksimointia. Todellisuudessa ensiharvennuksetkin myydään firmalle, joka tarjoaa parhaan kantohinnan kuitupuulle. Mutta siellä isotkin metsäyhtiöt ovat viime vuosina pestanneet pienillä metsäkoneilla työskenteleviä yrittäjiä – houkutellakseen metsänomistajia harvennuttamaan metsiään. l Ei ole, eikä tule RIIKILÄ Toimittaja Mikko Riikilä kertoo kolumneissaan, miten asiat Suomen metsissä todella ovat. Veikkaan, että ensin mainittu vaihtoehto keräisi valtaenemmistön äänistä. Tai voihan tietysti olla, että korkeiden kantohintojen vallitessa on helpompi huomata metsien hoitotarpeet… Vai olisiko sittenkin niin, että raha sanelee hakkuupäätökset ja puukaupan jytkyviikot sattuvat yhtä aikaa korkeimpien kantohintojen kanssa
Siinä yhdistyy pohjoinen laadukas puu, tekninen osaaminen ja jalostusarvo. Hirteen kosketaan kädellä valmistusprosessin aikana vain kerran, kun valmis lamellihirsi siirretään työstökoneesta tehdastasolle. Kontiolla mukaan on tuotu vielä insinöörityö. Tässä hirttä ohjaa Mika Jaakkola. TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 18 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 18 11707_.indd 18 5.11.2025 10.26.07 5.11.2025 10.26.07. Painumaton hirsi on suomalainen keksintö, jolle on kysyntää maailmallakin
LEINONEN Metsälehti Makasiini 19 11707_.indd 19 11707_.indd 19 5.11.2025 10.26.10 5.11.2025 10.26.10. ”OLLAAN LÄHELLÄ LEGOPALIKKAMAAILMAA” TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI J
Se on iso juttu”, summaa Kontion toimitusjohtaja Mika Rytky. Arvokehityksestä puuraaka-aineen hinta tosin on vain pieni osa. Matkalla pyöreästä puusta valmistuu painumaton lamellihirsi. Samalla pyöreän puun arvo yli kymmenkertaistuu. Pohjoinen hitaasti kasvanut ja tiheäsyinen mänty sopii hirren raaka-aineeksi. Kone kääntää tukit kulkemaan latvapää edellä kuorimakoneeseen ja siitä edelleen sahan hampaisiin. Ainoastaan viennissä Kontio häviää kotimaiselle kilpailijalleen Honkarakenteelle. Täällä puu kulkee kilometrin pituisen tehdasalueen läpi päästä päähän. ”Totta kai siellä on puuta paljon, mutta myös kaikki insinöörityö on jo hirressä sisällä. TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 20 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 20 11707_.indd 20 5.11.2025 10.26.14 5.11.2025 10.26.14. Pientä piristymistä näkyvissä Kontion tehdas on monella mittarilla maailman suurin hirsitalotehdas ja lamellihirren tuottaja. Olemme Pudasjärvellä hirsitalovalmistaja Kontiotuotteen eli tuttavallisemmin Kontion tehtaalla. T UKKINIPPU vyöryy pyöräkuormaajan leuoista sahalinjastolle. Tästä käynnistyy puun matka valmiiksi hirreksi. Pyöräkuormaaja asettelee tukkinipun sahan linjastolle