Metsälehti 20/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VAIN YKSI KOSKETUS METSÄNOMISTAJA Kuuset vaihtuivat Wunderbaumeihin METSÄPERINTÖ METSÄT SEURAAVALLE POLVELLE VAIHEITTAIN 10 suurinta metsänomistajaa Esittelyssä Malwa 980 -pienmetsäkone KANNATTAAKO KIERTOAIKAA PIDENTÄÄ. VINKIT VISAKOIVIKON HARVENNUKSIIN ETELÄSSÄ MYYRÄHUIPPU ›› Kun tukki muuttuu lamellihirreksi Kontion tehtaalla, siihen kosketaan käsin vain kerran M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 5 TE EM A : H IR SIR A KE N TA M IN EN 11697_.indd 1 11697_.indd 1 5.11.2025 10.16.38 5.11.2025 10.16.38
Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa. Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija 11698_.indd 2 11698_.indd 2 5.11.2025 10.17.34 5.11.2025 10.17.34. Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi. Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme. Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen selvästi parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä
67 KOLUMNI: Erityisiä perheenlisäyksiä LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Hirvien highway 74 TUOTE & TEKIJÄ: Metsä kuivuu mysliksi 76 LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 78 PILKKEET: Kuusikon kämmekkä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: Käpyjen jäljillä PE TT ER I KI VI M Ä KI JU H A RO IN IN EN A N TT I J. Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11699_.indd 3 11699_.indd 3 5.11.2025 10.18.17 5.11.2025 10.18.17. 42 TUTKIMUS: Sienet viestivät sähköimpulssein 43 KOLUMNI: Etelässä Metsorahat kohta kortilla 44 KYSY POIS: Mikä nakersi vaahteraa. 15 TAIMITUHOJA ODOTETTAVISSA 16 LUKIJAN KUVA: Mikä vaivaa kuusta 17 RIIKILÄ: Ei ole, eikä tule TEEMA 18 HIRSIRAKENTAMINEN: ”Ollaan lähellä legopalikkamaailmaa” 28 VAIKUTTAJA: Kovaa peliä Brysselissä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä visakoivikon harvennuksista 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Milloin hakataan. 47 PIKATESTI: Lämmikettä koko työpäiväksi 48 PERINTÖMETSÄ: Pala kerrallaan TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Pienin mahdollinen pöllimitta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukkiprosentti nousi korkeaksi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Neljä tarjousta pikkutilasta 56 TILAMARKKINAT: Tilakauppaa luontoarvojen puolesta 57 KOEJO: Laatua isolla rahalla 60 METSÄKONEET: Uusi tulokas kapeille urille 28 S. S. 6 18 18 S. Leinonen. LE IN O N EN JU HA M ET SO 68 68 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Takaiskuja Brysselissä 6 METSÄNOMISTAJA: Hirville häätö 12 SUURILLE METSÄNOMISTAJILLE LISÄÄ HEHTAAREJA 14 METSÄTYYPPI: Mitä pitäisi tehdä. 62 ILMASTONMUUTOS: Miten metsäluonto selviää. S
62–66). Vaikka peltopinta-alaa on Suomessa metsitetty ahkerasti viime vuosikymmenet, pienenkin peltotilkun uudisraivaamisesta on tulossa vaikeata. Todennäköisimmin metsänomistajaeliittiin törmää Etelä-Pohjanmaalla, jossa yli tuhat hehtaaria omistavia asuu vähän joka taajamassa.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA KOMISSIO tyrmäsi järjen äänen hylätessään europarlamentin jo hyväksymän esityksen metsätalouden pysyvästä asiantuntijaryhmästä. On aatelissukuja, Joensuun Laakkoset ja Hartikaiset sekä metsäkonevalmistajan ja hissiyhtiön perillisiä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS Ilmastonmuutos sekoittaa Suomen luontoa ennakoimattomalla tavalla (s. Komissio kaatoi Toverin ja Wiesnerin esityksen asiantuntijaryhmästä todennäköisesti kostoksi siitä, että parlamentti kaatoi komission lakiesityksen metsien monitoroinnista. Nyt pitäisi vain saada hirsitalomarkkina vetämään.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Keitä ovat suurmetsänomistajat. Komission ei tosin ole heitä pakko kuulla. Esitys oli Pekka Toverin (kok.) ja Ruotsin keskustapuolueen Emma Wiesnerin valmistelema kompromissi, jonka tavoitteena oli parantaa metsäasioita koskevien lakien valmistelun laatua. Komission esitys ei esimerkiksi vastannut parlamentin kysymykseen, miten monitorointi rahoitetaan ja miten varmistetaan, etteivät sen aiheuttamat kulut paisu liikaa. Toisaalta työ palkitsee: muhkuraiset puut ovat hauskan näköisiä, ja sorvivisasta voi saada useamman euron kilolta.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Perussahatavaran hinta on murto-osa teollisen hirren arvosta. LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Visakoivikossa kulkiessa tulee mieleen, kuinka moni visakoivusta aikoinaan innostunut ymmärsi, miten paljon työtä sen kasvatus vaatii. Jos puuta jalostettaisiin ja kakkosnelosen sijaan vientiin menisi enemmän hirsirakenteita, tietäisi se työpaikkoja Suomeen. Toverin ja Wiesnerin esityksessä jäsenvaltiot nimittäisivät edustajansa asiantuntijaryhmään, jota komission olisi myös kuultava. 28–34). PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Takaiskuja Brysselissä 11700_.indd 4 11700_.indd 4 5.11.2025 10.18.54 5.11.2025 10.18.54. Komission vastaus oli vain, että ”kyllä ne rahat löytyvät”. Suuri tuska metsäkatolaista on myös byrokratian lisäys, jonka se tuo tullessaan. Näin laajan komitean työssä oleelliset asiat hukkuvat keskustelun kohinaan, eikä se paranna lainvalmistelua. Komissio on itse esittänyt pysyvän metsäkomitean perustamista, mutta siinä olisi laaja edustus sidosryhmillä, kuten ympäristöliikkeellä. Metsätalouden asiantuntijaryhmän kaatuminen ei ole katastrofi, koska nyt palataan vanhaan käytäntöön, jossa jäsenvaltiot nimittävät metsäkomitean jäsenet. ”Tämä oli komissiolta sellainen näpäytys, että ollaan äimänkäkenä”, totesi Meri Siljama Suomen pysyvästä edustustosta (s. Tuoreimpana esimerkkinä metsäkatolaki. Metsiä koskevan sääntelyn valmistelu Brysselissä on jättänyt tähän asti paljon toivomisen varaa Suomen ja Ruotsin näkökulmasta. Oksia on karsittava vuosittain ja harvennukset tehtävä ajallaan
Meikon luonnonsuojelualueen metsässä Kirkkonummella on mukava kävellä ja hyvä hengittää. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Laskeuduin alas ihastelemaan kauan sitten kaatuneessa puussa kasvavia monivärisiä sammalia. KUVA: SAMI KARJALAINEN 11700_.indd 5 11700_.indd 5 5.11.2025 10.18.56 5.11.2025 10.18.56. Niiden joukosta kurotteli muutamia minikokoisia sieniä. Lämpöä kahdeksan astetta, kosteaa ja melkein sataa (27.10.)
Jukka Kovanen luottaa metsätalouden tulevaisuuteen, mutta ei enää kuuseen. Muuttuvan ilmaston varalta hän istuttaa aukoilleen mäntyä ja koivua. 11701_.indd 6 11701_.indd 6 5.11.2025 10.20.10 5.11.2025 10.20.10
Jukka Kovanen luottaa metsätalouden tulevaisuuteen, mutta ei enää kuuseen. Muuttuvan ilmaston varalta hän istuttaa aukoilleen mäntyä ja koivua. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI HIRVILLE HÄÄTÖ 11701_.indd 7 11701_.indd 7 5.11.2025 10.20.14 5.11.2025 10.20.14
Kovasen metsät sijaitsevat pääosin Pieksämäellä, Rautalammilla ja Hankasalmella. Haju häätää hirvet. Metsänomistaja Kovasesta tuli alle kolmekymppisenä, kun hän lunasti sisartensa osuudet kotitilan metsistä. Hänen maasturinsa taustapeilistä niitä ei kuitenkaan keiku, vaan hajukuuset sidotaan taimikon reunan männyn oksiin. ”Koivut kasvavat hienosti ja tuottavat tuloja nopeammin kuin havumetsät.” Metsämaisema muuttuu avaraksi ja valoisaksi, kun koivikot yleistyvät. ”Ilmastonmuutos etenee ja sen myötä äärisäät, kuten pitkät kuivuusjaksot, yleistyvät. Sittemmin metsäomaisuus on karttunut ”satoihin hehtaareihin”. Niitä Kovanen ei enää halua mailleen. ”Koivut kasvavat hienosti ja tuottavat tuloja nopeammin kuin havumetsät.” Tietysti sillä edellytyksellä, että Wunderbaumeista ei tingitä. Hirvet eivät kuusia uhkaisi, mutta niiden tulevaisuus on silti epävarma. JJ UKKA KOVANEN kaivaa taskustaan tukun autojen sisätilan hajusteina käytettäviä, koristeellisen kuusen muotoisia Wunderbaumeja. Metsästä monine ulottuvuuksineen on muodostunut uusi päätoimi. Näillä näkymin Kovasesta on tulossa Wunderbaumien suurkuluttaja, koska hän on päättänyt lopettaa kuusentaimien istuttamisen, vaikka kasvupaikat Pieksämäen Hietamäellä ovat erinomaisen reheviä. Niitä kuuset eivät kestä.” Kuivuus lisää kirjanpainatuhojen riskiä. ”Aiomme istuttaa mäntyjä ja koivuja, jotka kestävät paremmin kuivuutta eivätkä ole alttiita kirjanpainajillekaan.” Rauduskoivuihin hän on mieltynyt muutenkin. Mies itse on yhtiön hallituksen jäsen, mutta hän kaavailee luopuvansa siitäkin tehtävästä lähiaikoina. Yritysjohtajasta metsätalousyrittäjäksi Kovanen on taustaltaan ja hengeltään yrittäjä, vaikka vetovastuu hänen perustamastaan perävaunuvalmistaja Piako Oy:stä on nykyisin poikien harteilla. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11701_.indd 8 11701_.indd 8 5.11.2025 10.20.16 5.11.2025 10.20.16. Wunderbaumit ovat Kovasen luottoapu hirvien karkoittamisessa. Yrityksen johtotehtävistä luopuminen tarkoittaa stressittömämpää elämää, mutta ei toimettomuutta. Riittää, että ripustaa Wunderbaumeja 50 metrin välein”, Kovanen kertoo. ”Haju karkottaa hirvet tehokkaasti
Monenlaisia neuvoja on tarjolla, mutta parasta on ymmärtää itse esimerkiksi puukauppasopimusten sisältö.” Hankintakauppa kannattaa kuitupuulla Jukka Kovanen teettää suurimman osan metsänhoitotöistä ulkopuolisilla yrittäjillä. Kaikki eivät halua julkistaa tilojensa myyntiaikeita, vaan kääntyvät suoraan luotettavaksi tietämänsä ostajaehdokkaan puoleen.” Metsänomistamisessa Kovanen korostaa osaamisen tärkeyttä. Puukauppoja hän tekee tuhansien kuutioiden vuosivauhdilla. Tavoitteena on, että tie kestää ympärivuotisen puutavaran kuljetukset. JUKKA KOVANEN ASUU Pieksämäellä IKÄ 68 vuotta INSINÖÖRI PIAKO Oy:n perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, NYKYISIN hallituksen jäsen VAIMO ja kolme aikuista poikaa HARRASTAA metsästystä, kalastusta ja metsämatkailua ”Monta tilaa olen saanut hankittua niin, että myyjät ovat ottaneet minuun yhteyttä ja tarjonneet tilojaan. Toistaiseksi metsien sukupolvenvaihdoksesta ei ole juuri puhuttu, mutta jonkinlainen yhteisomistus, esimerkiksi perheen yhteismetsä, voisi olla ratkaisu. ”Menin Nikkarilan metsäopiston metsätalousyrittäjäkurssille, kun olin hankkinut ensimmäisen metsätilani. ”Itse teen vähän raivauksia, mutta en merkittävästi. ”Metsä Groupin metsäasiantuntija PIEKSÄMÄKI Metsälehti Makasiini 9 11701_.indd 9 11701_.indd 9 5.11.2025 10.20.17 5.11.2025 10.20.17. Saattaisivat käyntikerrat harventua.” Kovanen on nyt 68-vuotias. Hoitotöiden rahoitukseen hänellä Äskettäin ostetulle metsäpalstalle on tehty uusi metsäautotie. He elävät kiireistä nuorten aikuisten arkea, eikä olisi hyvä idea komentaa heitä raivaamaan, kun he käyvät kotopuolessa viikonloppuisin. Tärkein yhteistyökumppani on Metsä Group, jonka apuun metsäomaisuuden hoidossa muutenkin luotetaan. on omintakeinen ratkaisu, mutta palataan siihen tuonnempana. Sille ajetaan pintamateriaali ensi kesänä. Kolmea poikaamme en ole patistanut metsään
Tulevaisuudessa Kovasen metsät näyttävät ruska-aikaan yhä koreammilta, kun koivun osuus puustossa lisääntyy. KOVASEN KOLME VINKKIÄ 1. 2. OTA selvää ja hanki tietoa metsätaloudesta. VALVO, että metsänhoitoja hakkuutyöt tehdään sovitulla tavalla. Kakkosharvennuksilta korjattavat koivut Kovanen jatkojalostaa klapeiksi. 3. Ensiharvennusten pienpuun saa metsäyhtiö keittää selluksi. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11701_.indd 10 11701_.indd 10 5.11.2025 10.20.19 5.11.2025 10.20.19. Sitä on tarjolla vaikkapa etämetsänomistajien paikallisista yhdistyksistä. HARVENNUTA kasvatusmetsät myös laskevien kantohintojen aikaan
Klapinteon tuottavuus on huipussaan, kun rungot ovat sopivan järeitä.” Tuotantoon on panostettu, eikä turhia rukkasen jälkiä klapeihin tule. ”Heittokuution hinta on 90 euron kieppeillä, joten omalla työpanoksella pystyy nostamaan koivukuitupuun myyntiarvoa merkittävästi. ”Toimitan klapit omalla klapikärrylläni ja samalla tapaan asiakkaita. Ensiharvennuskoivut saa metsäyhtiö. Yhdistystoiminta on tarjonnut vertaistukea sekä uutta oppia ja näkemystä metsätaloudesta ja siihen liittyvistä elinkeinoista, kuten tuulivoimasta. Tähän on karu syy. Metsälehti Makasiini 11 11701_.indd 11 11701_.indd 11 5.11.2025 10.20.20 5.11.2025 10.20.20. ”Esimerkiksi Baltiassa on etämetsänomistajien joukolla käyty pitkään, mutta viime vuosina matkat ovat jääneet tekemättä”, Kovanen kertoo. Erityisesti mieleen jäi matka Islantiin, jonne juuri ennen käyntiämme oli Tanskasta tuotu ensi kertaa maan historiassa hakkuukone. Pitkään Etämetsänomistajien liiton puheenjohtajana toimineelle Rauno Nummiselle ei yrityksistä huolimatta ole kuitenkaan onnistuttu löytämään seuraajaa. Metsätalous on paljon mukavampaa, kun saa tavata ihmisiä.” Metsän merkitys Kysymykseen, mitä metsä hänelle merkitsee, Kovanen miettii vastausta pitkään. Näillä näkymin etämetsänomistajien toiminta kallistuu ehtoopuolelle.” Myös etämetsänomistajien valtakunnalliseen toimintaan tarvittaisiin uutta virettä. Etämetsänomistajayhdistysten jäsenistö alkaa olla ikääntynyttä. ”Läpimitaltaan parikymmentäsenttisestä, suorasta ja vähäoksaisesta koivusta tulee kaunista valkoista klapia, josta asiakkaat pitävät. Näin harvennusten kuitupuusta jää yhä saman verran nettoa kuin keväällä olisi saanut pystykaupoin parhaiden kantohintojen aikaan.” Metsänhoitotyöt maksetaan klapeilla Yrittäjä Kovasen uutta aikaa on klapien tuottaminen ja toimittaminen omakotiasujille. ”Olemme vaimon kanssa olleet monilla matkoilla, joissa on tutustuttu eri maiden metsiin. l Jukka Kovanen kaipaa uusia jäseniä metsänomistajayhdistyksiin. Viipyillen ja polveilevasti alkava vastaus paljastaa, että metsä on ollut miltei elämänmittainen harrastus ja toimi, eikä sen merkitystä ole tarvinnut erikseen pohdiskella. Myös Metsälehden lukijamatka Pohjois-Suomeen oli erittäin kiinnostava, saimme muun muassa nähdä Osaran aukeiden nykyiset metsät.”. Vuosittain Kovanen laskee toimittavansa asiakkailleen 700–800 heittokuutiota klapeja. ”Täällä on runsaasti työtä vailla olevia koneyrittäjiä, joten korjuupalveluita on tarjolla edullisesti. ”Kaikkea on yritetty uusien jäsenten hankkimisemiseksi, mutta nuorempaa polvea on vaikea saada mukaan yhdistystoimintaan. Juha Klemettinen on ollut tärkeä tuki. Hän on myös avustanut minua myynnissä olevien tilojen hinnan arvioimisessa.” Harvennushakkuut Kovanen on viime vuosina teettänyt omaan lukuunsa ja myy kuitupuut hankintakaupalla. Ne jäävät hakkuussa isännän puiksi ja jatkojalostetaan klapeiksi. ”Eniten minua kiinnostaa metsien hoito ja metsien saattaminen hyvään kasvuun, mikä tietysti luo myös hyvinvointia.” Kovasen harrastuksetkin sijoittuvat metsiin ja luontoon eli metsästystä ja kalastusta, mutta myös metsämatkailua. YHDISTYSTOIMINTA HIIPUU JUKKA Kovanen on pitkään toiminut Pieksämäen seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtajana. Kuljetin siirtää valmiit klapit säkkeihin, jotka Avanti-kuormain nostaa kuivumaan. Hänen kanssaan suunnittelemme hakkuut ja hoitotyöt. Uutta väkeä ei juuri ole saatu houkuteltua mukaan, joten jäsenistö vanhenee ja vähenee. Kireimmän puupulan aikana järjestelystä piti erikseen vääntää Metsä Groupin kanssa, mutta edelleen Kovanen saa parhaat koivut klapitehtaalleen. Lisäksi hän istuu Etämetsänomistajien liiton hallituksessa. Siihen nähden, että hän on pyörittänyt miljoonien eurojen yritystoimintaa ja luonut metsävaransa ostamalla metsiä, ensisijainen kiinnostuksen kohde voi yllättää. Klapikonetta ohjataan joy stickeillä. Ja kun joukko ei uusiudu, myöskään uusia ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseen ei juuri ole. Raaka-aineeksi hän kelpuuttaa vain kakkosharvennuksilta korjattavat koivut – joita hänen tiluksillaan riittää. ”Puolentoista kuution säkki täyttyy noin 15 minuutissa.” Keväällä tehdyt klapit kuivuvat ulkoilmassa kesän aikana niin, että niitä voi toimittaa asiakkaille jo seuraavana syksynä. Rangat nostetaan maataloustraktorin puutavaraperävaunun kuormaajalla syöttöpöydälle. Monenkaan voimat eivät enää riitä monipäiväisille metsäretkille. Polttopuiden myyntituloilla pystyn maksamaan ostopalveluina hankittavat metsänhoitotyöt ja jää vielä ylikin.” Klapitoimitukset tuovat metsänomistamiseen myös sosiaalisen ulottuvuuden
Sadan suurimman metsänomistajan lista löytyy Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www.metsalehti.fi.. Jos nämä huomioitaisiin, kärkisijoilla olisi todennäköisesti esimerkiksi Herlinien suvun jäseniä. Huilaja on ammatiltaan juristi ja asuu Metsälehden tietojen mukaan Saksassa. Ilkka Brotherus, Hausjärvi 4 107 ha (+3) 6. SUUROMISTAJILLE LISÄÄ HEHTAAREJA Metsänomistajien Top 100 -listan kovin nousija on metsäalalla hyvin tuttu nimi. Suomen metsäkeskuksen tiedoista koostetun metsänomistajalistauksen mukaan Huilajan hallussa on yli 10 000 hehtaaria metsää. Reijo Rautio, Oulainen 4 056 ha (-1) 7. Suurmetsänomistajalistassa eivät näy henkilöt, jotka hallinnoivat metsiään omistamiensa yritysten kautta. Metsäomistukset sijaitsevat tiettävästi Lapissa. l » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11702_.indd 12 11702_.indd 12 5.11.2025 10.21.42 5.11.2025 10.21.42. Huilajan kanssa yli 10 000 hehtaarin kerhoon yltävät myös tunnettuun kiuassukuun kuuluvat Pertti ja Irma Harvia, jos perheen omistukset lasketaan yhteen. ENITEN Suomessa metsää omistava yksityishenkilö on edelleen Anna Huilaja. Listan kovin nousija on sahayhtiö Keiteleen toinen omistaja Matti Kylävainio. Innokkaimmat suurmetsänomistajat ovat hankkineet yli 2 000 hehtaaria lisää metsää vajaassa kymmenessä vuodessa. Kylävainio on kasvattanut metsäomistuksiaan vuodessa lähes 500 hehtaarilla ja noussut sijalta 99 sijalle 51. Hän ei vastannut haastattelupyyntöön. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ SUURMETSÄNOMISTAJIEN YLEISIMMÄT ASUINPAIKAT (omistukset yhteensä) Helsinki 11 (21 600 ha) Etelä-Pohjanmaa 9 (17 600 ha) Joensuu 7 (12 900 ha) Kuopio 5 (7 300 ha) METSÄNOMISTAJIEN TOP 10 Sijoitus Asuinkunta Omistusala, ha Sijoituksen muutos vuodesta 2024 1. Kari Ekholm, Pomarkku 3 707 ha (+2) 8. Irma Harvia, Muurame 3 563 ha (-2) 10. Pertti Harvia Muurame 7 003 ha (-) 3. Anna Huilaja ulkomaat 10 316 ha (-) 2. Sadan eniten omistavan hallussa on nykyisin yli 25 000 hehtaaria enemmän metsää kuin kahdeksan vuotta sitten. Harri Suutari, Kajaani 3 574 ha (-2) 9. Tapani Takamäki Kuortane 3 460 ha (-) Lähde: Suomen metsäkeskus 10.10.2025 Yhteensä sadan suurimman hallussa on lähes 203 000 hehtaaria, mikä on prosentin verran koko Suomen metsäpinta-alasta. Jari Stenberg, Kemiönsaari 4 593 ha (-) 5. Suurilla prosentti metsäalasta Metsälehti julkaisi suurimpien yksityismetsänomistajien nimet ensimmäisen kerran vuonna 2017. Nimet ovat listalla osin vaihtuneet, mutta lisää metsää on hankittu etenkin kärkikymmenikössä. Tuon verran omistaa Esa-Pekka Pulska Savukoskelta. Ari Vastamäki, Nakkila 5 898 ha (-) 4. Sadan suurimman metsänomistajan listalle pääsee tällä hetkellä 1 188 hehtaarilla
Anna Huilaja ulkomaat 10 316 ha (-) 2. SA M I KA RP PI N EN A N TT I A IM O -K O IV IS TO EM IL BO BY RE V Harri Suutari Metsänomistajalistan 8. Kari Ekholm, Pomarkku 3 707 ha (+2) 8. Ilkka Brotherus, Hausjärvi 4 107 ha (+3) 6. Hehtaareja 3 574. Hehtaareja 2 929 JO H A N N ES TE RV O METSÄNOMISTAJIEN TOP 10 Sijoitus Asuinkunta Omistusala, ha Sijoituksen muutos vuodesta 2024 1. Jari Stenberg, Kemiönsaari 4 593 ha (-) 5. Ilkka Brotherus Metsänomistajalistan 5. Hehtaareja 4 107. Nuoren metsän hoito raivaussahalla on intohimoni. Hehtaareja 3 460. Matti Kylävainio Metsänomistajalistan 51. Hehtaareja 1 668. Sture Udd Metsänomistajalistan 13. Irma Harvia, Muurame 3 563 ha (-2) 10. SA M I KA RP PI N EN KO N E Tapani Takamäki Metsänomistajalistan 10. Harri Suutari, Kajaani 3 574 ha (-2) 9. Hehtaareja 1 288. ”Lähden siitä, että jokaisella palstalla pitäisi käydä kerran vuodessa. Ari Vastamäki, Nakkila 5 898 ha (-) 4. Pertti Harvia Muurame 7 003 ha (-) 3. 20% Sadasta eniten metsää omistavasta naisia on 20. Reijo Rautio, Oulainen 4 056 ha (-1) 7. Tapani Takamäki Kuortane 3 460 ha (-) Lähde: Suomen metsäkeskus 10.10.2025 LISÄHEHTAAREJA VUODESTA 2017 Kari Ekholm +2 407 Anna Huilaja +2 156 Ari Vastamäki +1 818 Ilkka Brotherus +1 787 Jari Stenberg +1 743 Elisa Lähdesmäki +1 681 Kari Niemistö +1 161 Ensio Hartikainen +1 152 Iiris Herlin Metsänomistajalistan 83. Tykkään laittaa metsiä kuntoon.” MATTI KYLÄVAINIO Metsälehti Makasiini 13 11702_.indd 13 11702_.indd 13 5.11.2025 10.21.44 5.11.2025 10.21.44
Tavallisille suomenkielisille lukijoille ja aivan erityisesti nykyisille lukiolaisille, tulevien vuosikymmenten päättäjille. Jos asialle ei voi mitään heti, aikatähtäys on asetettava pitkälle. Mitä siis pitäisi tehdä. Kustantajalta. Mitkä ovat terveisesi metsäalalle. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 PEKKA KAUPPI KUKA. Kirjoitti ”8 tapaa parantaa metsien hiilinielua” -tietokirjan KENELLE. Mistä kirjan nimi tuli. Pitää pyrkiä siihen, että puuvarat eivät ainakaan vähene pitkällä aikavälillä: metsään voi tulla lisää runkoja, tai rungot voivat kasvaa aiempaa isommiksi. Loppujen lopuksi kahdeksan keinoa kuitenkin löytyivät, ja laitoin ne vielä tärkeysjärjestykseen. Aina tulee uusia näkökulmia siihen, mitä metsiltä odotetaan ja mitä arvostetaan. Oikeastaan ne ovat toimenpidealueita, joista kunkin sisällä on paljon tehtävää. Kirja on suomenkielinen yleiskatsaus metsien rooliin hiilensidonnassa. Varoituskellojen pitäisi alkaa soida heti, kun sanotaan, että on hirveä kiire. Kakistelin sen kanssa: kun Helsingin Sanomatkin ilmoittaa luopuvansa klikkiotsikoista, miksi vakavasti otettavalla tietokirjalla saa olla sellainen. Silloin myös metsien merkitys hiilinieluna kasvaa. Mistä tietokirjasi kertoo. Kaikkein tärkeintä on, että kivihiilen ja öljyn käytöstä päästään vähitellen eroon. Ympäristönsuojelutieteen emeritusprofessori MITÄ. Ympäristönsuojelutieteen emeritusprofessori Pekka Kauppi esitteli ”8 tapaa parantaa metsien hiilinielua ” -kirjaansa Helsingin Kirjamessuilla lokakuun lopussa. Tutkijoiden työ on pirstoutunutta, koska kukin tutkii omaa aihealuettaan. Suuret muutokset tapahtuvat hitaasti. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11703_.indd 14 11703_.indd 14 5.11.2025 10.23.33 5.11.2025 10.23.33. Siltojen rakentaminen eri lähestymistapojen välille on tärkeää, ja sitä pyrin tässä kirjassa tekemään. MITÄ PITÄISI TEHDÄ. Suomessa metsänhoito on hyvää, mutta ristiriidoilta ei voi välttyä
Lähivuodet näyttävät, onko tämä vain hetken hyppäys vanhaan, voimakkaaseen kannanvaihteluun vai vaimentuuko vaihtelu uudelleen. Ensi kesä on Ylä-Lapissa nousuvuosi, myyrähuippu olisi siellä 2027. Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, asettamalla taimisuojia ja polkemalla lunta taimien ympäriltä. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havuTAIMITUHOJA ODOTETTAVISSA Metsämyyriä on eteläisessä Suomessa paikoin ennätyksellisen paljon, Luonnonvarakeskuksen seurannoista selviää. Varsinkin Lounais-Suomessa, Päijänteen länsipuolella, metsämyyriä esiintyy runsaasti. Myyrien säännöllinen kannanvaihtelu voi aika ajoin vaimentua tai jopa kadota kokonaan. MYYRIEN kannanvaihtelut ovat jo pitkään olleet hieman epämääräisiä eteläisessä Suomessa. Riski on suuri etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Eteläisen Suomen itäpuoliskossa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat runsastuneet kahden vuoden ajan, keväästä 2024 alkaen. Tällä hetkellä ainakin eteläisemmässä Suomessa näyttää olevan merkkejä syklien voimistumisesta ja laajan maantieteellisen synkronian palaamisesta. Kannanvaihtelu voi muuttua vain vuodenaikaiseksi. Metsänomistajien on syytä harkita myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille. Alueella eletään tällä hetkellä kannanvaihtelun huippuvaihetta. Myös peltomyyriä tavattiin Luonnonvarakeskuksen seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina. Vesisade talvella ja sitä seuraava maan pinnan jäätyminen voi nopeasti tuhota sopulien nousuvaiheen. Metsämyyrät kiipeilevät jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoihin ja syövät latvasilmuja, mikä johtaa monilatvaisuuteen. Vakuutusta kannattaa harkita Taimituhojen riski nousee runsasmyyräisillä alueilla tulevana talvena. Etenkin metsämyyriä esiintyy paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Pohjois-Suomessa myyriä on niukasti. TEKSTI HEIKKI HENTTONEN, OTSO HUITU myyräkanta runsas kohtalainen niukka puun taimia lumihangen alla. Syklit voimistumassa. Peltomyyrät vaurioittavat kaikkien metsäpuulajien taimia kaluamalla niiden kuorta hangen alla talvella. Sekä peltomyyräettä metsämyyräkannat ovat runsaat. Odotettavissa on, että kaikilla näillä alueilla myyräkannat kääntyvät laskuun talven aikana. Sopuleista ei uskalla ennustaa nykymaailman talvien ilmasto-oloissa. Ylimmässä Lapissa kannat ovat alkaneet toipua syklin syvästä aallonpohjasta. Lounais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata myyräkannat, etenkin metsämyyrät, ovat runsastuneet selvästi kesän 2025 aikana ja niitä tavataan maastossa tällä hetkellä kohtalaisesti. Voimakkaiden ja säännöllisten syklien aikaan kannanvaihtelun maantieteellinen samanaikaisuus eli synkronia on yleensä laajimmillaan. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.l Myyrätilanne syksyllä 2025 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11704_.indd 15 11704_.indd 15 5.11.2025 10.24.03 5.11.2025 10.24.03. Nähtäväksi jää, kestääkö runsaus ensi syksyyn Lapissa ja Koillismaalla esiintyy pikkujyrsijöitä keskimäärin vain niukasti. Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Nyt metsämyyrien kannat ovat kuitenkin monin paikoin runsaita toista syksyä peräkkäin
Laaja suojelu saattaisi hieman vähentää puun tarjontaa. Samaan aikaan kehittyvät luonnonarvomarkkinat voivat monipuolistaa elinkeinoja esimerkiksi luontomatkailun, hoitourakoinnin ja konsultoinnin kautta. Ennallistaminen, suojelu ja luonnonhoito korvausta vastaan eivät kuitenkaan korvaa perinteisiä elinkeinoja, vaan niiden arvioidaan ohjautuvan pääasiassa heikkotuottoisille ja talouskäytön ulkopuolisille maille. Noutaja tulee kyllä kirjanpainajan tms. Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla pohdittiin huonokuntoisen kuusen kohtaloa. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA MIKÄ VAIVAA KUUSTA. Sitten tällaiseen kuolleeseen on hyvä ruuvata linnunpönttö. 64% Itä-Suomen yliopiston kyselyyn vastanneista 64 prosenttia totesi, että heidän elämänsä olisi merkittävästi onnettomampaa ilman suhdetta metsiin. Ei se sinällään mitään, mutta tuppaavat yksitellen kaatumaan maahan ja sitten alkavat lahota koko mitalta.” SULLI Nimimerkin Palojärvi kuusi oli heikossa hapessa. Säilyvät monesti paremmin kuin taviksen klapisuojassa.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Minäkin varastoin pystyyn vajaa 10 kuutiota kuusta, mutta kyllä ne alkoivat tyvestä lahota. Jos ympärillä ei ole muita kuivuneita tai kuivuvia puita, ei kannata enemmälti asialla päätä vaivata.” 140ÄRRÄ ”Pystykuivat pysyvät pystyssä käyttökelpoisena joskus jopa kymmeniä vuosia, kun ovat tyveltään terveitä, kaarna lähtee tyvestä tuoreeltaan, oksamassaa ei ole liiaksi ja tuulelta suojaavaa puustoa on tarpeeksi. Myös tuotannossa olevia alueita voidaan sisällyttää luonnonarvokauppaan. Ei tarvitse tehdä mitään, jos et polttopuuksi tarvitse.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Pökkelönä pysyy pitkään pystyssä, kun katkaisee parista metristä. Pitäisikö tuolle kuuselle tehdä jotakin. Mikä on aiheuttanut tuon?” PALOJÄRVI ”Tuolle kuuselle ei tarvitse tehdä enää mitään. Selvityksessä arvioidaan, että kaupan vaikutukset metsien talouskäyttöön jäävät vähäisiksi. Tämä on heikentänyt kuusta, sienetkin varmaan iskeneet. Sen sijaan kannattaa tutkia vieressä olevia puita, näkyykö niissä oireita esimerkiksi alkavasta kirjanpainajatuhosta.” GLA ”Varmaan voi olla montakin aiheuttajaa, kuten hevosmuurahaiset tyvessä, jotka ovat aiheuttaneet tikan nakuttelua. Jokin kaarnakuoriainen lopullisesti tappanut. LUONNONARVOISTA VOI IRROTA LISÄTULOJA LA U RA VE SA » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11705_.indd 16 11705_.indd 16 5.11.2025 10.24.36 5.11.2025 10.24.36. muodossa, mutta juurisyy on tuo. Kasvavissa puissa ne eivät kauan pysy.” ANTINJUNTTI ”Puita kuolee myös ’luonnollisista syistä’, esimerkiksi jäävät kilpailussa tappiolle. LUONNONARVOKAUPPA voi täydentää metsänomistajien tulonlähteitä ja monipuolistaa elinkeinoja, käy ilmi Pellervon taloustutkimuksen selvityksestä
Luultavasti moni metsänomistaja olisi valmis tyytymään alempaan kantohintaan, jos voisi valita pienen koneketjun, mutta sellaisia ei ole tarjolla eikä taida tullakaan. Koneyrittäjät, isot konevalmistajat tai metsäyhtiöt sen enempää kuin puuta korjaavat metsänhoitoyhdistykset eivät näe tarvetta pienille koneille. En tiedä, onko metsänomistajilta koskaan kysytty, millaisia korjuukoneita he haluaisivat ensiharvennuksilleen: sellaisia, jotka sujahtavat miltei jälkiä jättämättä palstalla vai sellaisia, joille pitää avata viisi metriä leveitä ajouria 20 metrin välein. Kolumnit julkaistaan Metsälehden verkkosivuilla, ja tämän kerran poikkeuksellisesti myös lehdessä. Kuvaavaa on, että miltei kaikki Suomessa valmistettavat Sampo-harvennuskoneetkin myydään ulkomaille. Loppuun vielä ”Näin naapurissa” -pläjäys. Ruotsissakin valtaosa harvennuksista tehdään samanlaisella kalustolla kuin meilläkin. RIIKILÄ » Metsälehti Makasiini 17 11706_.indd 17 11706_.indd 17 5.11.2025 10.25.11 5.11.2025 10.25.11. Vakiovastaus on, että puunkorjuussa tarvitaan vankkoja ja ulottuvia koneita, jotka voivat toimia kannattavasti niin ensiharvennuksilla kuin päätehakkuillakin. Lopputulema ovat runnellut nuoret metsät, joiden alasta yli neljännes on ajouraa. Näin siksi, ettei muutakaan vaihtoehtoa ole. PERUSSUOMALAISTEN KANNATUS arvioitiin ainakin takavuosina gallupeissa säännöllisesti alakanttiin, koska monikaan ei kehdannut tunnustaa äänestävänsä puoluetta – eduskuntavaaleissa sitten jytkähteli. Edes parin vuoden takainen kohu vajaapuustoiseksi harvennetuista nuorista metsistä ei johtanut mihinkään. Siihen nähden, että puukauppamäärät nousevat aina kantohintojen imussa, vastaukset kuulostavat lähinnä hyvesignaloinnilta – miksi metsäyhtiöiden edes kannattaisi nostaa kantohintoja, jos puukaupat päätetään metsänhoidon ehdoilla. Useimmat metsänomistajat ilmoittavat metsiensä metsänhoidolliset tarpeet tärkeimmäksi perusteeksi puukaupoille. Siellä Sampotkin tekevät savottaa.. MTK:n Metsätutkassa ja muissa metsänomistajakyselyissä näyttää olevan samanlainen harha. Osa vielä perustelisi kyselylomakkeen avoimeen tekstikenttään, että ensiharvennus on metsänhoidollinen toimi, eikä siinä pidä tavoitella myyntitulon maksimointia. Todellisuudessa ensiharvennuksetkin myydään firmalle, joka tarjoaa parhaan kantohinnan kuitupuulle. Mutta siellä isotkin metsäyhtiöt ovat viime vuosina pestanneet pienillä metsäkoneilla työskenteleviä yrittäjiä – houkutellakseen metsänomistajia harvennuttamaan metsiään. l Ei ole, eikä tule RIIKILÄ Toimittaja Mikko Riikilä kertoo kolumneissaan, miten asiat Suomen metsissä todella ovat. Veikkaan, että ensin mainittu vaihtoehto keräisi valtaenemmistön äänistä. Tai voihan tietysti olla, että korkeiden kantohintojen vallitessa on helpompi huomata metsien hoitotarpeet… Vai olisiko sittenkin niin, että raha sanelee hakkuupäätökset ja puukaupan jytkyviikot sattuvat yhtä aikaa korkeimpien kantohintojen kanssa
Siinä yhdistyy pohjoinen laadukas puu, tekninen osaaminen ja jalostusarvo. Hirteen kosketaan kädellä valmistusprosessin aikana vain kerran, kun valmis lamellihirsi siirretään työstökoneesta tehdastasolle. Kontiolla mukaan on tuotu vielä insinöörityö. Tässä hirttä ohjaa Mika Jaakkola. TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 18 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 18 11707_.indd 18 5.11.2025 10.26.07 5.11.2025 10.26.07. Painumaton hirsi on suomalainen keksintö, jolle on kysyntää maailmallakin
LEINONEN Metsälehti Makasiini 19 11707_.indd 19 11707_.indd 19 5.11.2025 10.26.10 5.11.2025 10.26.10. ”OLLAAN LÄHELLÄ LEGOPALIKKAMAAILMAA” TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI J
Se on iso juttu”, summaa Kontion toimitusjohtaja Mika Rytky. Arvokehityksestä puuraaka-aineen hinta tosin on vain pieni osa. Matkalla pyöreästä puusta valmistuu painumaton lamellihirsi. Samalla pyöreän puun arvo yli kymmenkertaistuu. Pohjoinen hitaasti kasvanut ja tiheäsyinen mänty sopii hirren raaka-aineeksi. Kone kääntää tukit kulkemaan latvapää edellä kuorimakoneeseen ja siitä edelleen sahan hampaisiin. Ainoastaan viennissä Kontio häviää kotimaiselle kilpailijalleen Honkarakenteelle. Täällä puu kulkee kilometrin pituisen tehdasalueen läpi päästä päähän. ”Totta kai siellä on puuta paljon, mutta myös kaikki insinöörityö on jo hirressä sisällä. TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 20 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 20 11707_.indd 20 5.11.2025 10.26.14 5.11.2025 10.26.14. Pientä piristymistä näkyvissä Kontion tehdas on monella mittarilla maailman suurin hirsitalotehdas ja lamellihirren tuottaja. Olemme Pudasjärvellä hirsitalovalmistaja Kontiotuotteen eli tuttavallisemmin Kontion tehtaalla. T UKKINIPPU vyöryy pyöräkuormaajan leuoista sahalinjastolle. Tästä käynnistyy puun matka valmiiksi hirreksi. Pyöräkuormaaja asettelee tukkinipun sahan linjastolle
Jokainen pihaan saapuva tukki menee röntgenin läpi, laadutetaan ja luokitellaan dimensioittain omiin lokeroihinsa. Vuosi sitten Kontio kertoi mittavasta hirsitalojen puitekaupasta. Järeää pohjoista mäntyä Jo Kontion sahan pihamaalla näkee, että yhtiö saa leipänsä muusta kuin kakkosnelosen sahauksesta. Kohdemaassa syntyneiden viivästysten takia asia ei ole edennyt odotetulla aikataululla. Metsälehti Makasiini 21 11707_.indd 21 11707_.indd 21 5.11.2025 10.26.18 5.11.2025 10.26.18. Pientä piristystä on kuitenkin havaittavissa. Parhaina vuosina Kontion linjastolta on valmistunut 2 000 rakennusta ja pyöreää puuta on sahattu 150 000 kuutiota kahdessa vuorossa. Kontion tehdas Pudasjärvellä on maailman suurin hirsitalotehdas. Jokaiselle kokoluokalle on oma pinonsa pihamaalla. Lokeroita on kaikkiaan kuusitoista. Tilauskantamme on pikkuisen vajaan 20 prosentin kasvussa”, Rytky arvioi. Tänä vuonna Kontion tehtaalta valmistuu taloja noin tuhat ja puuta kuluu 75 000 kuutiota. Nyt näkyy rakentamisen lama. Moni työtekijä kulkee tehdasalueella polkupyörällä. ”Loppuvuosi ja ensi vuoden alku tulevat olemaan parempia kuin vuosi sitten
Runko on betonia, mutta muut rakenteet Pudasjärven tehtaalla valmistettua lamellihirttä. Hakkuuaukea näyttää heidän silmissään pahalta”, Rytky kertoo. ”Paine jatkuvan kasvatuksen metsiin ja siihen, että avohakkuita ei saisi tehdä, tulee kasvamaan. Kaikki Kontion käyttämä puu tulee 150 kilometrin säteeltä tehtaalta. Pohjoinen hitaasti kasvanut petäjä sopii erinomaisesti hirsirakentamiseen. Sahalla on korvia huumaava meteli. Näin ei ole kertaakaan käynyt. Ympäristöjärjestöt valvovat hirsitalorakentajien käyttämiä raaka-ainevirtoja. Niistä näkee, että sahan käyttämä puu on poikkeuksellisen järeää. ”Meille 18-senttinen on pienin, mitä ostamme. Suuret asiakkaat haluavat vastuullista premium-rakentamista. TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 22 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 22 11707_.indd 22 5.11.2025 10.26.20 5.11.2025 10.26.20. Puut ostetaan firmojen kautta toimitussopimuksella pihaan tuotuna. Kontio on tuotteistanut myös kokonaan puisen hirsikerrostalokonseptin. Asiakkaille on osattava perustella suomalainen pitkälti tasaikäiskasvatukseen ja avohakkuisiin perustuva metsien kasvatus. ”Meillä on monenlaista tapaa tehdä pieneen markkinaan, sitten ei mikään tahdo lyödä läpi”, Rytky toteaa. Kontio kehitti hirsitalokonseptin koronaikaan valtion koronatukien siivittämänä ja jakoi sen myös osittain julkisesti. Kontion Mika Rytkyn mukaan on helpompaa, että on olemassa yksi kaikkien käyttämä konsepti kuin monta erilaista ja eri tavoin onnistunutta. Mutta kun teen kansainvälisten asiakkaiden kanssa töitä, siellä on painetta. En ota kantaa siihen, mikä on järkevää ja mikä ei. Runko tehdään betonista, mistä he ovat tottuneet tekemään, ja ulkovuoraus ja väliseinät tulevat hirrestä”, Kontion toimitusjohtaja Mika Rytky kertoo. Kontio käyttää vain PEFC-sertifioitua tai kontrolloitua kotimaista puuta. Sinistymää ei saa olla eikä lahoa. Puolet puusta sahatavaraksi Kolina kantautuu korvatulppien läpi. Tätä ennen vastaava rakenne hankittiin alihankkijalta ja liimattiin itse puolikkaasta kasaan. Juuri rakennustapojen moninaisuus ja vakiintumattomuus on varjostanut puukerrostalojen rakentamista. Järeyden lisäksi puun tulee olla suoraa. Kontion ja rakennusliikkeen yhteishanke edustaa hybridirakentamista, jonka painumaton hirsi on mahdollistanut. Vastaavia hirsikerrostaloja on kaksi Pudasjärven keskustassa. Kerran vuodessa Rytky saa soiton, jossa tiedustellaan, onko tehtaalle tullut puuta kyseenalaisesta leimikosta. Painetta jatkuvaan kasvatukseen Vastuullisuus korostuu nykyään myös hirsirakentamisessa. Sen toimitukset lähtevät todennäköisesti tämän vuoden puolella. Suoria pystykauppoja ei tehdä, sillä hirsitalovalmistajalla ei ole käyttöä pienemmälle puulle. Siitä mennään 30 senttiin asti”, kertoo tehdaspäällikkö Harri Hiltula. Puun kulkua ja sahaa ohjataan sahurinkopista. Puru lentää, kun tukki sahautuu terien läpi ja Tehdaspäällikkö Harri Hiltula kertoo, että Kontiolla on valmistettu oman tuotemerkin SmartLog -painumatonta lamellihirttä vuodesta 2019. HIRSIKERROSTALOT NOUSEVAT UUSINTA hirsitalorakentamista ovat hirsikerrostalot. Vientimarkkinoilla on kuitenkin merkkejä, ettei se enää riitä. Nyt esimerkiksi Oulunkylään Helsinkiin nousee seitsemänkerroksinen hirsikerrostalo. Muutkin hirsitalorakentajat ovat lähteneet rakentamaan hirsikerrostaloja. Myös Saksaan Kontio toimittaa ensimmäisen hirsikerrostalonsa. Sellaista ei ole vielä kuitenkaan rakennettu. ”Rakennusliikkeen on helppo mennä step by step. Koska alueella kasvaa mäntyä enemmän kuin kuusta, Kontio on keskittynyt sahaamaan mäntyä. Silloin on tärkeää, että hirren raaka-aine on vastuullisesti kasvatettua
Kontio on yksi harvoista hirsitalovalmistajista, jolla on oma saha. Toimitusjohtaja Mika Rytky (oik.) ja tehdaspäällikkö Harri Hiltula näyttävät tietä tehdasalueen halki. Noin puolet puusta päätyy muuksi kuin sahatavaraksi. Metsälehti Makasiini 23 11707_.indd 23 11707_.indd 23 5.11.2025 10.26.22 5.11.2025 10.26.22. Kaikkiaan tehtaalla valmistuu erilaisia tuotenimikkeitä yli seitsemänkymmentä. ”Meillä tilannetta tasoittaa jonkin verran oma saha. Mikä ei kelpaa rakennustavaraksi, myydään selluteollisuuden raaka-aineeksi tai energiaksi. Sahalla päätetään, mitä tuotetta tukeista sahataan. Toki kallis tukki on meillekin haasteellinen.” Tehtaan pihamaalla on yllättävän paljon puutavaraa, vaikka käsillä on tehtaan hiljaisimmat viikot. Lopun optimoimme sellaisiin tuotteisiin, mihin asiakkaillamme on kysyntää ja sellaisiin kaupallisiin lajikkeisiin, mitkä saamme myytyä. Pystymme itse sahaamaan ja optimoimaan, mitä ostamme ja miten sitä sahataan. Terähuoltoon joudumme satsaamaan jonkin verran enemmän”, toimitusjohtaja Mika Rytky kertoo. ”Pyrimme valikoimaan siellä tavaran hirsiaihioiden tekemiseen. Kaikkiaan tehtaalla on töissä tällä hetkellä 102 henkeä. Tällä hetkellä sahatavaran hinta suhteessa tukin hintaan ei ole Kontion mukaan riittävällä tasolla. Kysyntä on kohtuu alhainen. Puu päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen”, Rytky kertoo. linjasto ohjaa puutavaraa eteenpäin. Hirren ohella tuotetaan höylätavaraa, raakaponttia, sahatavaraa, listaa, erikokoista paneelia ja runkotolppaa. Yleensä täällä paine”Käytämme vannesahoja, jolloin puruaminen on pienempää ja saanto puusta enemmän kuin pyörösahoilla
TI IA PU U KI LA TI IA PU U KI LA TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 24 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 24 11707_.indd 24 5.11.2025 10.26.23 5.11.2025 10.26.23. taan kevät ja kesä täysillä, mutta talvea kohden tahti alkaa hiipua. Esimerkiksi Tanskassa ne ovat lisänneet ympäristöystävällisempiä rakennusratkaisuja ja puun käyttöä rakentamisessa. Lähellä legomaailmaa Olemme kohta kävelleet tehdasalueen päästä päähän ja saavumme viimeiseen halliin. Puurakennusteollisuus on odottanut hartaasti rakentamisen ensimmäisiä hiilijalanjäljen raja-arvoja. Sitten ne muutettiin tiukemmiksi” Suomessa puurakentamista on yritetty lisätä useampi vuosikymmen, mutta ponnisteluista huolimatta puurakentaminen on vähentynyt. Massiivipuu ei hengitä läpi, mutta pintalamelli tasaa kosteutta ja lämpöä eli hirsi hengittää aina pinnasta. Puu ei kuivuessaan ja kutistuessaan lyhene vaan laihtuu. Toisin kuin voisi kuvitella, liiman tekemä kalvo hengittää. Järeimmässä lamellihirressä kerroksia on viisi. Se vastaa 20 millimetriä puuta kosteuden läpäisyominaisuuksiltaan”, Rytky näyttää ja murentaa kuivunutta liimaa sormiensa välissä. Se painuu päälle tulevien hirsien painosta ja tiivistää hirsirakenteiden välit niin, ettei tiiveydessä ole eroa muuhun rakentamiseen. Silti sahalta tulee jatkuvasti uutta sahatavaraa. Ne viettävät neljästä seitsemään päivään kuivaamossa. Sitten, kun niitä kiristetään, tapahtuu”, arvioi rakennusopin professori Markku Karjalainen. Tiivistevillat ovat historiaa, eikä hirsien välistä enää vedä. Kun liima on kuivunut, on höyläyksen vuoro. Linjalla sahatavara jatketaan 12-metrisiksi aihioiksi. Neuvottelupöydällä olevat raja-arvot ovat niin vaatimattomat, että esimerkiksi Turun ja Helsingin kaupungit käyttävät omassa rakentamisessaan tiukempia hiilijalanjälkiarvoja jo nyt. Kaksi Hundegger-työstökonetta työstävät viereisillä linjoilla hirsiaihioita. ”Tämä linja on meidän syväosaamista eli täällä tehdään painumaton hirsi”, tehdaspäällikkö Hiltula esittelee. Niiden on toivottu vähentävän uusiutumattomien rakennusmateriaalien ja lisäävän uusiutuvan puun käyttöä rakentamisessa. Niihin porataan valmiiksi paikat talotekniikalle, ja ne pätkitään oikeisiin mittoihin. Kaikki tapahtuu automaattisesti konttorilta koneelle digitaalisesti lähetettyValmiissa teollisessa lamellihirressä on asemoituna seinien paikat sekä valmiit poraukset talotekniikalle. Uudistettu rakentamislakikaan ei todennäköisesti vielä suuntaa käännä. ”Minun veikkaus on, että vielä ei tapahdu mitään. Kontion tehtaalla syntyy kolmea eri paksuista painumatonta lamellihirttä. ”Liima muodostaa ohuen verkkomaisen rakenteen. Poliitikot ovat lupailleet, että raja-arvoja kiristetään parin vuoden välein uudelleen. Kun se on kuivunut, se ei luovuta mitään sieltä ulos. Nyt kuitenkin näyttää, että poliitikot vesittävät toiveet. Myös perinteistä painuvaa hirttä valmistetaan edelleen jonkin verran. Täällä tiivistyy hirsirakentamisen taustalla oleva pitkäjänteinen insinöörityö: hirsiaihio menee salvuulinjojen läpi ja identifioituu asiakkaan tilaaman rakennuksen yhdeksi hirreksi. Tiiviste on jo itsessään aikamoinen insinöörituote. Sormijatkettujen aihioiden väleihin tulee polyuretaaniliimaa. Pystyyn liimatut puukerrokset vaakaan liimattujen välissä pitävät huolen siitä, ettei hirsi painu. Järeimmät lamellihirret ovat läpimitaltaan lähes 30-senttisiä ja kapeimmat mökkirakentamiseen suunnatut hieman alle 14-senttisiä. Se pursuu hirsiaihion kerrosten välistä. Painumaton lamellihirsiaihio syntyy, kun puukerroksia liimataan pystyyn ja vaakaan. Vastaavat ympäristöarviointikriteerit ovat käytössä jo monessa Euroopan maassa. Hirteen laitetaan viivakooditarra, joka yksilöi hirren tietyn rakennuksen tiettyyn kohtaan. LAKIUUDISTUS VESITETTIIN UUTEEN rakennuslakiin on tulossa ensi vuoden alussa myös ympäristöarviointikriteerit. 12-metrinen hirsiaihio kulkee hirsihöylän läpi, samalla siihen liitetään tiiviste. Hirsi tasaa ilmankosteutta Varsinainen korkeamman arvon jalostus alkaa, kun kuiva sahatavara liikkuu laadutuskameran läpi sormijatkoslinjalle. Sieltä aihiot siirtyvät aihioliimaukseen. ”Tanskassa koko rakennusala ja kaikki teollisuus vaativat tiukempia raja-arvoja. Kuivaamon jälkeen puukuution arvo on noussut 200–250 euroon
Niillä työstetään esimerkiksi nurkkaliitokset. Hundegger-linjasto työstää 12-metrisestä höylätystä hirsiaihiosta valmiin räätälöidyn hirren. ”Aletaan olla lähellä legopalikkamaailmaa, jossa hirret vain kasataan”, Hiltula kertoo. Saunoja on kopioitu ja osataan tehdä muuallakin, mutta tällä tavalla hirsirakennuksia ei tehdä missään muualla kuin Suomessa”, sanoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Samalla puukuution arvo on kohonnut 1 000–1 500 euroon. Se on suomalaisempi kuin sauna. Nykyään painumattoman hirren osuus teollisessa hirsirakentamisessa on 70–80 prosenttia. ”Suomalainen teollinen hirsirakennus, painumaton hirsi, se on erikoisempi juttu kuin sauna. l SAUNAAKIN SUOMALAISEMPI HIRSIRAKENTAMISEN perinteet ovat Suomessa vahvat ja ulottuvat pitkälle historiaan. Ne eivät saaneet rakennuslupaa, koska ne miellettiin mökkimäisiksi. Painumaton hirsi on ainutlaatuinen keksintö. Hirteen on tehtaalla koskettu vain kerran matkalla pyöreästä puusta valmiiksi tuotteeksi. Viikossa valmista painumatonta lamellihirttä tulee linjaston läpi vajaa kuusi kilometriä. Juttua varten on haastateltu myös Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalaista sekä Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppaista.. Työstö tapahtuu automaattisesti digitaalisten insinööripiirrosten pohjalta. Maailman mittakaavassa Suomi on johtavia hirsivalmistajia ja hirsitalojen rakentajia. Sotien jälkeen hirsirakentaminen hävisi monista Pohjoismaista. jen työkuvien mukaisesti. Hirsi ohjataan kädellä avustaen asennusjärjestyksen mukaisesti pakattavaksi. Metsälehti Makasiini 25 11707_.indd 25 11707_.indd 25 5.11.2025 10.26.24 5.11.2025 10.26.24. Hirren korvasi rankarunkoinen rakentaminen. Suomessa hirsirakentamisen perinteet kuitenkin säilyivät, kiitos vapaa-ajan rakentamisen. Mökkimäisyydestä tuli hirsitaloteollisuudelle myös rasite. Tuhansien järvien maassa hirsi on ollut halutuin materiaali kesämökeissä. Tässä vaiheessa hirsi ei enää ole vain rakennusmateriaali vaan pitkälle suunniteltu rakennemateriaali. työstökoneiden vieressä. Vielä viisitoista vuotta sitten hirsirakennuksia ei hyväksytty kaupunkialueille. Se on mahdollistanut hirren yhdistämisen muihin rakennusmateriaaleihin, ja hirrestä on voitu rakentaa moderneja rakennuksia. Esimerkiksi yhteen omakotitaloon hirttä kuluu noin 400 – 500 metriä. Harppaus pyöreän puun kuutiohinnasta on huima. Nykyään Suomessa joka kolmas omakotitalo valmistetaan hirrestä. Se tapahtuu täällä Työstöyksikön vaihtoteriä säilytetään salvuulinjaston viereisellä tasolla. Täydellä teholla tehdas pystyisi valmistamaan jopa 20 kilometriä järeintä hirttä viikossa. Nosturi nostaa valmiin hirren koneen linjastolta. Tavoitteena on poistaa rakennustyömaalta kaikki hirren työstäminen ja poraaminen. Se on ykkösmateriaali hirrestä rakennettavissa omakotitaloissa sekä julkisessa rakentamisessa. Nyt se on uniikki, ja sille on maailmassa yksi paikka yhdessä rakennuksessa. Kun hirsi tulee ulos koneesta, se identifioidaan viivakooditarroin. Myös rukkasten jäljissä on päästy minimiin. Monien säästyneiden talovanhusten pinkopahvilla peitettyjen seinien alta paljastuu piilukirveellä piilutettu hirsiseinä. Tilanne muuttui, kun runsas vuosikymmen takaperin kotimaiset hirsitalovalmistajat kukin omalla tahollaan kehittivät painumattoman lamellihirren
Hirsikouluja ja -päiväkoteja on noussut ympäri maata. Sen julkisivu on tehty Kontion tehtailla valmistetusta hirrestä TEEMA » HIRSIRAKENTAMINEN 26 Metsälehti Makasiini 11707_.indd 26 11707_.indd 26 5.11.2025 10.26.26 5.11.2025 10.26.26. Kaupungin alueelta löytyy hirrestä rakennetut päiväkoti, palvelukoti, soteja monipalvelukeskus sekä aikanaan valmistuessaan maailman suurin hirsirakenteinen koulukampus. Halusimme rakentamiseen vaihtoehtoja, jotka kestävät paremmin aikaa ja joiden elinkaari on pidempi, PAREMMAT VAIHTOEHDOT HAUSSA Pudasjärven kaupunki kyllästyi sisäilmaongelmaisiin kouluihin ja lähti ensimmäisten joukosta rakentamaan hirrestä. LEINONEN KONTION tehtaan kupeessa sijaitseva Pudasjärven kaupunki on profiloitunut Suomen hirsipääkaupungiksi. Hyvän olon keskus Pirtti on vuonna 2021 valmistunut kaupungin virastorakennus. Pudasjärven keskustaan 2021 valmistuneissa hirsikerrostalojen ulkovaipoissa on käytetty Kontion painumatonta SmartLog-hirttä. Muut ovat seuranneet perässä. Kaupunki on rakentanut peräti kymmenen hirsirakennusta runsaan viidentoista vuoden aikana. ”Meillä oli oma lehmä ojassa. Kaikki edustavat modernia hirsirakentamista. Kaupungin omistama vuokrataloyhtiö on rakentanut hirrestä kerrostaloja, luhtitaloja ja rivitaloja asukkaidensa käyttöön. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI J. Sittemmin moni kunta ja kaupunki on seurannut Pudasjärven esimerkkiä
”Se on ollut vähän yllätys, että hirsirakennusten ylläpito on vaatinut vähemmän kuin mihin on varauduttu”, Timonen kertoo. Hirsi nähtiin pitkäikäisenä ja akustiikaltaan sekä yleistunnelmaltaan hyvänä materiaalina. Helppohoitoisuus yllätti Ensimmäisiä rakennuskohteita oli Iijoen varteen noussut Karhukunnan kortteli, jonne rakennettiin hotelli sekä kaksi toimistorakennusta. Pudasjärvellä oli ollut julkisissa palvelurakennuksissa sisäilmaan ja rakennusten elinkaareen liittyviä ongelmia 1980ja 1990-luvuilta lähtien. Kun tarjouspyyntöjä kerättiin julkisen kilpailutuksen kautta, merkittiin niihin selkeästi materiaalivaatimukseksi hirsi. Vuonna 2016 valmistuneessa Hirsikampuksen koulussa on vieraillut yli 10 000 kävijää ulkomaita myöten. Kaupunki on vuokrannut rakennukset käyttöönsä. Esimerkiksi Hirsikampuksen koulu suunniteltiin kestämään ainakin 150 vuotta.. Toiseen toimistorakennukseen asennettiin mittalaitteistoja selvittämään energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Rakennuksiin on tehty elinkaarisopimus, jonka aikana rakennus pidetään käytännössä uutta vastaavassa kunnossa. ”Kun havaittiin, että nämähän ovat erinomaisia ja palaute käyttäjiltä on erinomainen, sitä linjaa on ollut hyvä ja helppo jatkaa.” Uusimmat hirsikohteet ovat kuntarahoituksen omistamia leasing-kohteita. Kuntalaisilta on tullut hyvää palautetta, eikä vähään aikaan ole tarvetta rakentaa uutta. Se voitti valmistumisvuonnaan Puupalkinnon sekä valittiin Pohjois-Suomen Rakennusteoksi. Esimerkiksi Hirsikampuksen 25 vuodeksi asetetusta elinkaaresta tulee ensi vuonna täyteen 10 vuotta. Olimme aiemmin tehneet kouluja ja päiväkoteja keskustaan ja kylille, jotka jo 20 –30 vuoden päästä pillarilla puskettiin nurin”, Timonen kertoo. Uusimmat rakennukset on rakennettu painumattomasta hirrestä. Vanhimmat ovat painuvaa hirttä, mutta niissäkään ei ole tullut yllätyksiä. Tänä aikana korjauksia ja kunnossapitoa on jouduttu tekemään suunniteltua vähemmän. Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timosen mukaan hirren käyttöä julkisissa rakennuksissa puoltaa paitsi pitkäikäisyys myös hyvä sisäilma, akustiikka sekä ekologisuus. Takuukorjauksia on ollut vähän ja kaikki on toiminut. l Palkitun Hirsikampuksen ulkoseinissä on leikitelty väreillä. ettei kunnan tai kaupungin tarvitse olla investoimassa muutaman kymmenen vuoden välein uusiksi rakennuksia”, kertoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen. Metsälehti Makasiini 27 11707_.indd 27 11707_.indd 27 5.11.2025 10.26.27 5.11.2025 10.26.27. ”Se ei ole ollut aina halvin ratkaisu, mutta meille se on ollut hyvä ratkaisu
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini 11708_.indd 28 11708_.indd 28 5.11.2025 10.29.08 5.11.2025 10.29.08
Tänä syksynä tekemistä on riittänyt. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT JUHA ROININEN Metsälehti Makasiini 29 11708_.indd 29 11708_.indd 29 5.11.2025 10.29.11 5.11.2025 10.29.11. KOVAA PELIÄ BRYSSELISSÄ Meri Siljama on Suomen metsäja biotalouden virallinen EU-lobbari
”Hyvä juttu, että luotetaan olemassaoleviin järjestelmiin, etenkin valtakunnan metsien inventointiin. Komission esitys oli hankala monine mittareineen ja koska siinä turvauduttiin satelliitteihin, jotka antavat epätarkkoja tuloksia.” Viikon kolmas metsäpäätös oli, että 30 Metsälehti Makasiini 11708_.indd 30 11708_.indd 30 5.11.2025 10.29.12 5.11.2025 10.29.12. B B RYSSELISSÄ oli lokakuun lopulla metsäasioiden superviikko, sekä hyvässä että ei niin hyvässäkään mielessä. Niin ei käynyt, vaan tuli yksityiskohtia lievennyksistä ja siirtymäajoista. ”Yleisesti uskottiin, että komissio lykkäisi asetuksen soveltamista kokonaisuudessaan. Tällöin puunostajan kanssa voi sopia, että tämä tekee DD-vakuutuksen metsänomistajan puolesta. Käytännössä kyse on verkossa tehtävästä ilmoituksesta. Ne pitää analysoida nopeasti.” Asetus kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Jos tuotteet sisältävät puuta, naudanlihaa, kahvia, kaakaota, soijaa, palmuöljyä tai kumia, niin yrityksen on pystyttävä osoittamaan, ettei tuotantoketju ole aiheuttanut metsäkatoa. Suunnitelmat voivat toki vielä kaatua parlamentin ja jäsenvaltioiden neuvoston jatkokäsittelyssä. Suomi kuuluu matalan riskin maihin. Suomen pysyvän EU-edustuston metsäja biotalouden erityisasiantuntija Meri Siljama on yllättynyt ja luonnehtii tilannetta jännitysnäytelmäksi. Pystykaupoissa metsänomistaja voi ohittaa asian olankohautuksella, mutta hankintakaupoissa metsänomistaja vastaa korjuustaan. Euroopan komissio käänsi kelkkansa ja päätti, että edellisen komission peruja oleva ja jo kertaalleen lykätty metsäkatoasetus tuleekin voimaan vuoden vaihteessa. Tällöin kerran tehty rekisteröityminen on voimassa toistaiseksi. Siljamakin näkee esityksessä Suomen kannalta hankalia päällekkäisyyksiä. VAIKUTTAJA » lossa lievennys, jonka mukaan matalan riskin maiden pienet metsätilat ovat kevennetyn raportoinnin piirissä. Puukauppaan on tulossa uusi käsite, huolellisuutta ja jäljitettävyyttä osoittava DD-vakuutus. Sen todentamisvastuu on puuta korjaavalla yrityksellä. Valvonta-asetusta ei tullut Samalla viikolla europarlamentti hylkäsi metsien tilan seurantaa koskevan monitorointiasetuksen, jonka MTK ehti jo nimetä valvonta-asetukseksi. Suomen onneksi asetukseen on tuMeri Siljaman työhuone on Suomen pysyvässä EU-edustustossa, jota myös EU-suurlähetystöksi kutsutaan
Siljamalle lobbauksessa on niin positiivinen lataus, että sitä voi käyttää myös virkamiestyöstä. Komissiolta sellainen näpäytys, että ollaan äimän käkenä, koska parlamentilla ja neuvostolla oli tästä hyväksytyt kannat.” Lobbaus on hyvä sana Meri Siljaman viisivuotinen pesti edustustossa alkoi syyskuun alussa. Suomi ja muut metsäiset EU-maat olivat tällaista lainsäädännön valmistelutyöryhmää ajaneet. ”Tärkeää on tuoda erilaisia näkökulmia päättäjien tietoon, muuten saattaa Metsälehti Makasiini 31 11708_.indd 31 11708_.indd 31 5.11.2025 10.29.14 5.11.2025 10.29.14. Toimenkuva on sitä, mistä käytetään arvoladattua ilmaisua ’lobbaus’, ja joka mielletään yleensä epäviralliseksi taustavaikuttamiseksi. ”Komissiolta sellainen näpäytys, että ollaan äimän käkenä.” MERI SILJAMA TEHTÄVÄ Metsäja biotalouden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä IKÄ 43 KOTOISIN Helsingistä ASUU Brysselissä KOULUTUS Metsänhoitaja AIKAISEMMAT TEHTÄVÄT Stora Enson sääntelyasioista vastaava johtaja 2023-2025 ja yhteiskuntavastuujohtaja 2021-2023, paperiteollisuuden etujärjestö Cepin metsäsääntelyn päällikkö 2020-2021, pohjoismaisten metsänomistajien yhteinen edunvalvoja 2016-2020 PERHE 13ja 15-vuotiaat lapset sekä 13-vuotias länsigöötanmaanpystykorva HARRASTUKSET jooga, lenkkeily sekä hiljattain aloitettu metsästäjätutkinnon opiskelu komissio veti pois metsätalouden pysyvän asiantuntijaryhmän perustamisen. ”Se ei nyt toteudu
Tässä ollaan Sonian metsässä. VAIKUTTAJA » 32*P Metsälehti Makasiini 11708_.indd 32 11708_.indd 32 5.11.2025 10.29.17 5.11.2025 10.29.17. Brysselistäkin löytyy reittejä, joissa Molli-koiran kanssa voi ulkoilla ilman hihnaa
”Lobata voi monella tavalla eikä yksikään päivä ole samanlainen.” On vakiintuneita vaikuttamiskanavia, kuten komission pysyvä metsäkomitea ja jäsenmaiden hallituksia edustavan EU-neuvoston metsätaloustyöryhmä. Välillä on vaikea pysähtyä, että nyt onkin viikonloppu.” Kun itselleen sallii, niin sekä Eurooppa että kotimaa kutsuvat. tulla haasteellista lainsäädäntöä.” Haasteellinen on lievempi ilmaus vaikealle ja huonolle. Brysselissä tapahtuu hirveästi koko ajan. Kokemusta on sekä Euroopan metsänomistajajärjestöjen kattojärjestöstä että paperiteollisuuden vastaavasta yhteiseurooppalaisesta järjestöstä. Välillä tie vei Stora Ensolle ensiksi yhteiskuntasuhteista ja myöhemmin metsäsääntelyasioista vastaamaan. Metsälehti Makasiini 33 11708_.indd 33 11708_.indd 33 5.11.2025 10.29.18 5.11.2025 10.29.18. ”On lobbaus illallistamistakin. ”Olin niin kiinnostunut EU-säädännöstä ja siitä, miten luonnonvara-alaa säädellään.” Siljama tuli Brysseliin ensimmäisen kerran 2009 Suomen Akatemian ja nykyisen Business Finlandin edeltäjän Tekesin viestintätehtäviin, mutta siirtyi piankin edunvalvontaan. Pitää tietää, mikä politiikassa on olennaista ja ketkä ovat avainhenkilöitä, jotka voivat politiikkaan vaikuttaa.” Kun metsäylioppilas maatalouspolitiikkaa luki Siljamalle Brysselin kutsu on ollut voimakas. Brysselistä on helppoa lähteä minne vain, kuten viimeksi samppanjamaakuntaan. ”Se on aina ollut minun juttuni. Erinomaiset tavoitteet, erimieliset keinot Kaikkien EU-säädösten kanssa menee pienellä pää pyörälle. Nyt olen unelmatyössä.” Siljama on metsänhoitaja, mutta opiskeli myös maatalouspolitiikkaa, mikä metsäylioppilaalle on kaikkea muuta kuin tavallinen sivuaine. ”Kyllä tämä on enemmän antanut kuin ottanut. ”Tulenpa Brysseliin tai Helsinki-Vantaan kentälle, niin tulee sama tunne, että nyt tulen kotiin.” Suomesta palatessa käsimatkatavarana ja joskus ruumassakin on tietynmerkkistä ruisleipää ja talven hillot. ”Ihan kärjessä on biotalousstrategia, jonka ympäristökomissio julkaisee nyt marraskuussa. Lobbari menee töihin ja ryhtyy vaikuttamaan, ettei haasteita tulisi. Ja monia muita työryhmiä, joiden suomalaisedustajille pitää antaa tarvittaessa tukea. Ne on tehty Padasjoelta itsepoimituista mustikoista. Muiden metsäisten maiden kanssa on yhteistyöverkosto, jossa pyritään löytämään yhteinen sävel.” Sitten on niitä kahdenvälisiä, vapaamuotoisia tapaamisia, joksi lobbaus usein mielletään. ”EU-vaikuttaminen on ollut osaamiseni kärki, vaikka välillä olin sääntelyn toimeenpanon puolella. ”Monet EU:n tavoitteista ovat erinomaisia, mutta keinovalikoimassa on erilaisia mahdollisuuksia ja joskus niistä ollaan erimielisiä.” Tällä hetkellä vireillä olevista asioista Siljama nostaa kärkeen metsäkatoasetuksen lisäksi biotalousstrategian, hiiliviljelyn ja luontoarvomarkkinat sekä lulucf-asetuksen. ”Tämä on yhteydenpitoa komissioon ja parlamenttiin. Ylätason paperi antaa vision siitä, mihin halutaan mennä ja askelmerkkejä sinne pääsemiseksi.” Strategian tavoite on, että biotalous pystyy kilpailemaan fossiilitalouden ”Pahimmillaan riskinä on ristiriitainen ja paikalliset olosuhteet sivuuttava lopputulos.” Kotikatu on keskieurooppalaisella tavalla idyllinen. Niinkö se menee. Nyt vien Suomen asiaa.” Ruisleivän ja mustikkahillon voimalla Kun maailma vie, niin jotain saa ja jostakin on luovuttava
Komissio haluaa kaupallistaa luontoarvot ja sitä kautta tuoda rahoitusta ennallistamiseen.” Lulucf toiselle kaudelleen Paljonpuhuttaneen lulucf-asetuksen eli maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja rajoittamisen ensimmäinen velvoitekausi 2021–2025 on juuri päättymässä. ”Vapaaehtoinen mahdollisuus metsänomistajille, mutta kriteerit saattavat olla hankalia.” Hiilensidonnan sertifiointi ei tarkoita kolmatta metsäsertifiointia PEFC:n ja FSC:n päälle, vaan kannustinjärjestelmää. ”Joskus menee pitkään, mutta nukun hyvin. ”Kotimaan suuntaan mutkikkaista asioista pitäisi viestiä yksinkertaisella tavalla, mutta sanonnan mukaan piru asuu yksityiskohdissa.” Metsäsektoria on jäänyt kaivertamaan edellisen komission ympäristöhenkisyys. ”Iso mahdollisuus Suomelle. Säädökset koskevat ensi vaiheessa peltojen metsitystä ja turvemaiden vettämistä, myöhemmin on tulossa kriteerejä myös metsätaloudelle ja hiilen varastointiin pitkäikäisiin tuotteisiin. Jos tulee hakkuita ja metsänhoitotoimia koskevaa lisäsääntelyä, niin onko kaikki tarpeellista, kun alaa säädellään jo paljon. Suomen hallituksen kirjattu kanta on, että hakkuita ei rajoiteta.” Brysselin kupla Siljama ui EU-politiikan syvässä päässä ja hallitsee smalltalkit englanniksi ja ranskaksi. kanssa ja että se, mitä tuotetaan, tuotetaan kestävästi. Mutta tavoite koskee nimenomaan jäsenmaita, ei yksittäisiä metsänomistajia. Nykyistä komissiota pidetään enemmän tasapainoa hakevana, ja ymmärrystä arvioidaan riittävän myös taloudelle. Paljon tapahtuu ja tähän on tottunut.”. Seuraava kausi ja seuraavat tavoitteet koskevat vuosia 2026– 2030. Nyt keskustellaan teknisistä korjauksista ja mahdollisista joustoista. l VAIKUTTAJA » Soitto Suomeen on aina soitto Suomeen. Rahat pyritään saamaan markkinoilta siten, että hiilipäästöjensä kanssa vaikeuksissa olevat yritykset voisivat ostaa hiilensidontaa toisaalta. Esillä on ollut myös luonnonläheisemmän metsänhoidon sertifiointi. Brysselin kuplassa on oma kielensä, EU-slangi, joka vilisee politiikan lyhenteitä. 34 Metsälehti Makasiini 11708_.indd 34 11708_.indd 34 5.11.2025 10.29.19 5.11.2025 10.29.19. ”Asiaa ei ole täysin haudattu. ”Tavoitteen saavuttaminen on ollut Suomelle vaikeaa. ”Niin sanoisin.” Valvotko heidän puolestaan. Suomen kannalta vertailutaso koettiin epäreiluksi. Se, miten asia käytännössä järjestetään, on vielä epäselvää. Alkuun oli itkua ja parkua siitä, mihin nieluja ja päästöjä verrataan. Voiko suomalainen metsänomistaja nukkua yönsä rauhassa. ”Vertailuvuodet on asetettu eikä niitä enää muuteta.” Ensimmäisen velvoitekauden lopulliset tulokset vahvistuvat vasta vuonna 2027. Sen kanssa on ollut hiljaista, mutta Siljama pitää mahdollisena, että asia toteutuisi luontoarvomarkkinan kautta. Muuten hyvä, mutta strategiassa voi olla konkreettisia ehdotuksia uudeksi lainsäädännöksi. Pahimmillaan riskinä on ristiriitainen ja paikalliset olosuhteet sivuuttava lopputulos.” Hiiliviljely ja markkinat hiilensidonnalle Hiiliviljelyn sertifiointiasetus on parhaillaan ympäristökomission jatkovalmistelussa ja saattaa tulla ulos vielä tämän vuoden puolella. Tavoite on edistää kaupallista hiilensidontaa
47 TI IA PU UK ILA Metsälehti Makasiini 35 11710_.indd 35 11710_.indd 35 5.11.2025 10.30.46 5.11.2025 10.30.46. ›› TUTKIMUS S.42: Sienet viestivät sähköimpulssein ›› KOLUMNI S.43: Etelässä Metso-rahat kohta kortilla KYSY POIS S.44: Mikä koversi vaahteraa. ›› PERINTÖMETSÄ Vinkit vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen SIVU 48 PIKATESTI Lämmikettä savotalle s. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 19 kysymystä visakoivikon harvennuksista ›› TUOTTAVUUS KASVUUN S.40: Milloin hakataan. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
Vuonna 2002 Hartolaan Päijät-Hämeeseen kloonitaimilla perustettu visakoivikko odottaa toista harvennusta. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11711_.indd 36 11711_.indd 36 5.11.2025 10.33.09 5.11.2025 10.33.09
Tämä vaikuttaa siihen, milloin harvennus tulee ajankohtaiseksi ja miten paljon puita visakoivikosta poistetaan. Kolmannen harvennuksen aika on, kun visakoivikko on 30–35 vuoden ikäinen. Milloin siementaimilla perustetussa visakoivikossa on seuraavien harvennusten aika. Kloonitaimilla perustettujen visakoivikoiden istutustiheys vaihtelee paljon. Rehevälle pellolle istutettu visakoivikko voi tosin tarvita ensiharvennusta jo 11–12 vuoden iässä. Myöhempien harvennusten ajankohta ja määrä riippuvat siitä, miten voimakkaasti aiemmat harvennukset on tehty. Jos visakoivusta mielii saada huipputuloja, kannattaa harvennukset tehdä ajallaan. Visakoivut tarvitsevat paljon valoa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 1 2 4 5 6 3 Metsälehti Makasiini 37 11711_.indd 37 11711_.indd 37 5.11.2025 10.33.09 5.11.2025 10.33.09. Karuilla kasvupaikoilla ensiharvennusikä voi puolestaan olla yli 20 vuotta. Siementaimilla perustetussa visakoivikossa tehdään ensiharvennus ja sen jälkeen kaksi tai kolme myöhempää harvennusta. Mitä visakoivikossa tulee olla tehtynä ennen harvennuksia. Jos taimia on istutettu enemmän, esimerkiksi 1 600 kappaletta hehtaa19 kysymystä VISAKOIVIKON HARVENNUKSESTA Visakoivubuumin aikaan istutetut visakoivikot ovat nyt harvennusiässä. Niiden lisäksi poistetaan myös vialliset, sairaat ja heikkolaatuiset visakoivut. Siementaimia istutetaan hehtaarille 1 500–1 600 kappaletta. Harvennusten tavoitteena on jättää parhaat puut kasvamaan ja poistaa huonolaatuiset. Mistä tietää, että visakoivikko kaipaa harvennusta. Tavoitteena on, että ensiharvennuksen jälkeen visakoivikossa kasvaa 750–800 visakoivua hehtaarilla. Hyvin hoidetussa visakoivikossa muiden puulajien taimet ja lehtipuiden vesat on poistettu pääosin jo taimikonhoidon yhteydessä. Se, milloin ja miten harvennus tehdään, riippuu siitä, onko visakoivikko perustettu siementaimilla, kloonitaimilla vai kylväen. Jos harvennuksia tehdään ensiharvennuksen jälkeen kaksi, kannattaa puustosta poistaa kerralla noin puolet. Ensiharvennus tehdään, kun visakoivikko on noin 15 vuoden ikäinen. Elävän latvuksen pituuden tulee olla visakoivulla noin puolet puun pituudesta, ja puiden latvukset eivät saa koskea toisiinsa. Mikäli taimia on istutettu 400–600 kappaletta hehtaarille, riittää usein yksi harvennus. Jos taimia on istutettu 800 kappaletta hehtaarille, jää ensiharvennus pois. Jos visakoivikko harvennetaan kolme kertaa, kannattaa toinen harvennus tehdä seitsemän tai kahdeksan vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Puiden välinen etäisyys on silloin noin 3,5 metriä. Silloin tarvitaan yleensä kaksi harvennusta. Siementaimista 30–40 prosenttia ei visaudu, joten ensiharvennuksessa poistetaan visautumattomia puita. Miten siementaimilla perustetun visakoivikon ensiharvennus tehdään. Visautumattomat koivut kasvavat visautuneita nopeammin, joten ne tunnistaa suuremmasta koosta. Visakoivun taas tunnistaa rungossa olevista paukuroista ja muhkuroista, tavallista koivua pyöreämmästä latvuksesta ja paksummista oksista sekä siitä, että runko saattaa kasvaa hieman vinoon. Miten siementaimilla perustettu visakoivikko harvennetaan. Epävarmat tapaukset kannattaa jättää kasvamaan ja poistaa mahdollisesti myöhemmissä harvennuksissa. Varjossa ja liian tiheässä visakoivujen latvukset supistuvat, mikä heikentää puiden visautumista. Miten kloonitaimilla perustettu visakoivikko harvennetaan
Voiko visakoivikkoa harventaa suosituksia kevyemmin ja useammin. rille, tarvitaan yleensä ensiharvennus ja kaksi muuta harvennusta. Visakoivikon harvennus tehdään pääsääntöisesti moottorisahalla. Päätehakattavassa visakoivikossa on yleensä 300 runkoa hehtaarilla. Tärkeintä on huolehtia siitä, että puilla on riittävästi kasvutilaa ja niiden latvukset eivät supistu liikaa. Liian tiheässä kasvavien visakoivujen oksat kuolevat herkästi. Miten tärkeää visakoivikon harventaminen on. Tavoitteena on, että ensiharvennuksen jälkeen visakoivikossa kasvaa 900–1 000 visakoivua hehtaarilla. Koska kloonitaimista kaikki ovat visakoivuja, harvennuksissa poistetaan lähinnä viallisia, sairaita ja heikkolaatuisia yksilöitä. Visautuminen on sidoksissa puun yhteyttäessään tuottamiin sokereihin. Harvennuksissa poistetaan ensisijaisesti viallisia, sairaita ja heikkolaatuisia visakoivuja. 7 8 9 10 11 12 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11711_.indd 38 11711_.indd 38 5.11.2025 10.33.13 5.11.2025 10.33.13. Talvella kaadettu visakoivu säilyttää vaalean värinsä eikä muutu kellertäväksi. Myöhempiä harvennuksia tarvitaan kolme tai neljä riippuen siitä, miten voimakkaita harvennukset ovat. Kylväen perustetussa visakoivikossa tehdään ensiharvennus, kun puusto on reilun kymmenen vuoden ikäinen. Lisäksi visakoivun oksat ovat paksumpia kuin tavallisen koivun. Miten paljon puita visakoivikossa tulee olla viimeisen harvennuksen jälkeen. Miksi visakoivikon harventaminen on niin tärkeää. Jos haluaa, visakoivikoista voi poistaa kerralla vähemmän puita, jos harvennuksia tekee useammin. Seuraavat harvennukset tulee tehdä hyvissä ajoin ja niin voimakkaasti, että kasvamaan jäävien puiden latvukset eivät ehdi supistua liikaa ja puille jää riittävästi tilaa. Laho ja väriviat leviävät lahoavista oksista myös karsittuun tyvitukkiin, mikä alentaa puun arvoa pahimmillaan 80–90 prosenttia. Lisäksi muulloin kuin talvella kaadettu koivu alkaa homehtua ja lahota nopeasti. Mikä vuodenaika on paras visakoivikon harvennukselle. Silloin visakoivikossa tulisi ensiharvennuksen jälkeen kasvaa noin 800 puuta hehtaarilla, eli puiden tulisi olla noin 3,5 metrin päässä toisistaan. Suomalaiset koivut ovat vaaleampia kuin etelämpänä kasvaneet koivut, mikä on tärkeä kilpailutekijä. Jos puun latvus supistuu, sokereita ei synny ja visautuminen vähenee ja voi jopa lakata. Eteläja Keski-Suomessa visakoivikon päätehakkuuikä on 40–50 vuotta, pohjoisempana 50–70 vuotta. Harventaminen on oksien karsimisen lisäksi visakoivun kasvattajan tärkein työ. Visakoivun oksien karsimisen tavoitteena on saada laadukasta oksatonta tyvitukkia, mutta ilman puuston harventamista se ei onnistu. Miten kylväen perustettu visakoivikko harvennetaan. Kaikki visakoivikon hakkuut tulee tehdä talvella marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Ensiharvennuksessa poistetaan visautumattomia puita sekä viallisia, sairaita ja heikkolaatuisia visakoivuja. Pientä erää visakoivua voi kuitenkin olla vaikea saada kaupaksi
Mistä löytää visakoivikon harvennuksen hallitsevan metsurin. Ensiharvennuksen jälkeisistä harvennuksista kaupaksi saatavaa visapuuta voi sen sijaan tulla merkittäviäkin määriä. Pienikin pakkashalkeama voi aiheuttaa koko puun lahoamisen. Syksy ja jo kesäkin ovat hyvää aikaa suunnitella tulevan tai sitä seuraavan talven harvennuksia. Tärkeintä on, että metsikkö pysyy hyvässä kasvukunnossa. Sorvivisasta, jota saadaan varsinkin päätehakkuista ja jossain määrin myöhemmistä harvennuksista, maksetaan kahdesta viiteen euroa kilolta. l Millaisia tuloja visakoivikon harvennuksista voi saada. Vertaistukea visakoivikon leimaamiseen löytyy esimerkiksi Visaseuran jäsenistöstä. Mitä jos ostajaa ei löydy. Saako harvennuksista kertyvän visakoivun helposti kaupaksi. Lisää tietoa löytyy Visaseuran Youtube-kanavalta sekä osoitteista www.visakoivu.fi ja www.visaseura.fi.. Visakoivun erottaa tavallisesta koivusta rungossa olevien paukuroiden ja muhkuroiden avulla. Miten harvennus käytännössä tehdään. Visaseuran verkkosivuilta löytyy luettelo visakoivun ostajista. Visakoivun kauppaa käydään kiloissa, ei kuutiometreissä. Visakoivua istutettiin paljon 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Miten harvennuskaupoista sovitaan. Jos visakoivikosta saatavalle harvennuspuulle ei löydy ostajaa, kannattaa puut kaataa, sahauttaa laudoiksi tai lankuiksi, taapeloida rimoille kevätauringon kuivattaviksi, siirtää juhannukselta katoksen alle ja myydä aikanaan kuivattuna puutavarana. Hakkuukonetta visakoivikkoon ei yleensä voi päästää, sillä visakoivujen oksat ovat paksuja, rungot usein vääriä ja harvoin tasapaksuja ja puut niin arvokkaita, että korjuuvaurioita ei saa syntyä. Harvennusvisaa on siis tulossa runsaasti tarjolle, joten kaikkea tuskin saa kaupaksi. Artikkelia varten on haastateltu Visaseuran puheenjohtajaa Risto Koiravuorta ja varapuheenjohtajaa Risto Hagqvistia. Mitä järeämpää hakkuissa saatava puu on, sitä paremmin se menee kaupaksi. Visakoivikon harvennus tehdään pääsääntöisesti moottorisahalla. Harvennushakkuissa saatavasta oksavisasta maksetaan keskimäärin 50 senttiä kilolta. Visakoivikoiden ensiharvennuksista kertyvän visapuun markkina-arvo on vähäinen. Visakoivikon harvennuksen hallitsevia metsureita voi löytyä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, mutta moni visakoivun kasvattaja valitsee kaadettavat puut itse ja myös kaataa ne. Keväällä hakkuut on lopetettava ennen kuin mahla alkaa nousta puuhun. Ensiharvennukset tehdään siis metsänhoidollisista syistä. Milloin harvennuksia kannattaa alkaa suunnitella. Metsälehti Makasiini 39 11711_.indd 39 11711_.indd 39 5.11.2025 10.33.18 5.11.2025 10.33.18. Puunostajan, puutavaralle asetettujen laatuja mittavaatimusten ja puun hintojen on syytä olla selvillä ennen kuin visakoivikkoa alkaa harventaa. Kuutio visakoivua painaa tuoreena noin 930 kiloa. Valtaosa puukaupoista solmitaan syksyn ja talven aikana. 13 14 15 16 17 18 19 Risto Koiravuori harventaa visakoivikkonsa itse. Kuvassa olevan visakoivun rungossa on pakkashalkeama, joten se kannattaa kaataa harvennuksessa
50 KUUTIOTA HEHTAARILLA. 1–2 PROSENTTIA. OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN MITÄ kovempaa tuottoa metsistään tavoittelee, sitä kannattamattomampaa on lykätä päätehakkuuta. SE PP O SA M U LI TIESITKÖ. 600–700 EUROA. Kuivahkon kankaan vanha männikkö ei juuri tuota arvokasvua, mutta säilyy kuusta paremmin ja pidempään terveenä. TEKSTI TIIA PUUKILA 40 Metsälehti Makasiini 11712_.indd 40 11712_.indd 40 5.11.2025 10.36.05 5.11.2025 10.36.05. Kuusi kasvaa hyvillä kasvupaikoilla vielä vanhalla iällä mäntyä kiivaammin, mutta myös riskit ovat suuremmat. Lisäksi vesitalouden on oltava kunnossa. Hehtaarilla on puuta arviolta 500 mottia. Männyllä turvallisin jatkaa Parhaiten kiertoajan pidennys soveltuu lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden kuusikoihin sekä tuoreiden, kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköihin. Tässä sarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet ja valinnat vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Jos taas korkotuottoa tärkeämpää on saada päätehakkuusta mahdollisimman paljon kuutioita, kerryttää hiiltä tai esimerkiksi säästää hakkuut tulevalle sukupolvelle, kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua. Lähemmäs satavuotias kuusikko Tuuloksessa on järeää. Tämän verran mustikkatyypin kuusikon hakkuuarvo keskimäärin lisääntyy hehtaarilla vuodessa. Pidennetyn kiertoajan kannattavuuden kannalta tärkeää on tieto kohteen kosteusoloista, maaperän todellisesta tuottokyvystä ja tuhoMILLOIN HAKATAAN. Latvukset eivät saa päästä kutistumaan. Pidennetyllä kiertoajalla tarkoitetaan, että metsää kasvatetaan pidempään ja järeämmäksi kuin metsänhoidon suositusten perusmallissa esitetään. Jotta päätehakkuuta on järkevä lykätä, metsän tulee olla terve, hoidettu ja hyvässä kasvussa. Jos metsän tuotto-odotus on näin alhainen, pidennetty kiertoaika on taloudellisesti kannattavaa. Keskimäärin näin paljon enemmän puuta on pidennetyn kiertoajan kohteilla verrattuna suositusten mukaisesti uudistettuihin. Pidennetyn kiertoajan kohdetta pitää etenkin kirjanpainajien parveilun aikaan seurata säännöllisesti. Kuivien kankaiden männiköissä hakkuuarvon lisäys hehtaarilla on noin 100–300 euroa vuodessa. Kiertoajan maltillinen pidentäminen tarkoittaa kuusikon päätehakkuuta 5–10 vuotta ja männikön 15–20 vuotta suositeltua myöhemmin. Koivulla kiertoajan pidentämistä ei suositella. OSA 7 PÄÄTEHAKKUU: aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. Metsänomistajan tavoitteet ja metsän kasvukyky määrittävät, kannattaako kiertoaikaa jatkaa. Juurikääpäalueilla tai paikkakunnilla, joissa on runsaasti havaintoja kirjanpainajista, kiertoaikaa ei kannatta jatkaa
l TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Niinpä kiertoajan pidennyksen kohdentaminen sille parhaiten sopiville kuvioille voi olla vaikeaa. » 3. Jutussa on hyödynnetty myös hyvän metsänhoidon suosituksia sekä PIKMA-hankkeen tuloksia. Kuusitukkia kertyy pidennetyn kiertoajan päätehakkuussa peräti 365 kuutiota hehtaarilla, suositusten mukaisella kiertoajalla 265 kuutiota ja lyhennetyllä kiertoajalla 140 kuutiota. Se tuottaa lähes 240 euroa hehtaarilta enemmän kiertoajassa kuin suositusten mukaisesti päätehakattu ja liki 900 euroa enemmän kuin 10 vuotta suosituksia aikaisemmin hakattu. Kun tuottotavoitteissa mennään yli 5,6 prosentin, ainoastaan lyhennetty kiertoaika on taloudellisesti kannattava. Lähde: Anssi Ahtikoski/Luke Tuottovaade ratkaisee Metsähehtaarin tuotto kiertoajassa eri korkokannoilla ja kiertoajan pituuksilla 3000 6000 9000 12000 15000 Suositusten mukaan Päätehakkuu -10 vuotta Päätehakkuu +10 vuotta 5037,20 12409,30 5625,7 11509,6 5292,8 12173,2 2 % tuottovaade 3 % tuottovaade Lä hd e: Lä hd e: An ss i Ah tik os ki /L uk e Paljaan maan arvo, €/ha Metsälehti Makasiini 41 11712_.indd 41 11712_.indd 41 5.11.2025 10.36.06 5.11.2025 10.36.06. Tuhoriski kasvaa puuston ikääntyessä LUONNONVARAKESKUKSEN Motti-simulaattorilla luotu laskentaesimerkki Heinolassa sijaitsevasta tuoreen kankaan kuusikosta osoittaa, että jos tuottovaade on kaksi prosenttia, niin kiertoajan pidentäminen 10 vuodella on kannattavin valinta. SARJAN OSAT OVAT: » 1. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Yli 70–80-vuotiasta kuusikkoa ei kannata enää harventaa, sillä harvennuspuusta maksetaan vähemmän ja tuhoriski kasvaa. Tarkkoja kuviokohtaisia tietoja ei ole, vaan saatavilla oleva tieto perustuu keskiarvoihin ja alueellisiin tuloksiin. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Laskennassa käytetty paljaan maan arvo yhteismitallistaa kiertoajat ja käsittelyt vertailukelpoisiksi. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. » 7. Vaikka puukauppatulot ovat suurimmat pidennetyn kiertoajan päätehakkuussa, syö kulunut aika metsään sidotun pääoman kannattavuutta. Jos kiertoaikaa jatketaan 5–20 vuotta, harvennuskertoja ei tarvita lisää, mutta kuusikko on syytä jättää viimeisessä harvennuksessa vähän suosituksia tiheämmäksi. Suositusten mukainen kiertoaika on kannattavin 2,5 prosentin tuotto-odotuksella. » 5. » 8. Puukauppatulojen erot selittyvät puuston kasvulla ja kuusitukin järeytymisellä. Jos tuotto-odotusta nostaa kolmeen prosenttiin, on 10 vuotta lyhyempi kiertoaika kannattavampi kuin muut vaihtoehdot. riskeistä. Puukauppatuloja kuusikon päätehakkuusta on saatavissa lyhennetyllä kiertoajalla runsaat 12 800 euroa, suositusten mukaisella kiertoajalla 22 000 euroa ja pidennetyllä kiertoajalla 31 000 euroa. Laskuesimerkissä käytetyt kantohinnat ja metsänhoidonkustannukset ovat viimeisen 10 vuoden aikasarjasta poimittuja keskiarvoja, joissa on otettu inflaatio huomioon. Päätös harvennusvaiheessa Päätös pidennetystä kiertoajasta tulee tehdä harvennusvaiheessa. Juttua varten on haastateltu palvelualueen päällikkö Kalle Vanhataloa sekä asiakkuusjohtaja Eero Mikkolaa Tapiosta sekä johtavaa tutkijaa Anssi Ahtikoskea Luonnonvarakeskukselta. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan PIDENNETTY KIERTOAIKA: PLUSSAT + Puuston hiilivarasto kasvaa + Peitteisyyttä vaativat lajit hyötyvät + Lisää lahopuuta ja vanhoja puuyksilöitä + Maisema säilyy puustoisena pidempään MIINUKSET Pääoman tuotto heikkenee Tuloja tuottavia harvennuksia ja päätehakkuita harvemmin Ei ole varmuutta metsikkökohtaisesta kannattavuudesta eikä tulevista puun hinnoista ja kysynnästä. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6
Siksi kaikki tutkimukset on toistaiseksi tehty laboratoriossa.”. MAAKUNTIEN metsänieluissa on nähtävissä selkeä trendi: puuston ja maaperän hiilitase pienenee ja ne kääntyvät päästölähteeksi pohjoisesta etelään kuljettaessa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 hiilitasetuloksista. Vielä ollaan hyvin kaukana siitä, että voitaisiin selvittää vaikkapa, mitä sienet tuumaavat maanmuokkauksesta. Useassa eteläisessä maakunnassa vain turvemaiden puusto toimi hiilinieluna. Sienet ovat rihmastonsa välityksellä yhteydessä toisiinsa ja läheisiin kasveihin. l HELI VIRTANEN SIENET VIESTIVÄT SÄHKÖIMPULSSEIN Sienet ovat rihmastoverkon välityksellä yhteydessä toisiinsa ja ympäröiviin kasveihin. HIILITASE PIENENEE ETELÄÄN PÄIN W IK IM ED IA CO M M O N S YR JÖ H U U SK O /V A ST AV A LO TYÖELÄKELAITOKSET voisivat saada sijoituksilleen paremman tuoton, jos metsäsijoituksilla olisi oma riskiluokkansa. Myös sienet ja puut yhdistävissä sienijuurissa kulkee sähköimpulsseja. Nyt ne on luokiteltu pääomaja kiinteistösijoitusluokkiin. ”Sieni oikein innostui: nyt on sopivaa ravintoa tarjolla! Taajuus muuttui, signaali tihentyi”, Timonen sanoo. Kun rihmaston päälle asetettiin puupala, ääntely muuttui nopeasti. Sienirihmaan tai itiöemään on mahdollista kiinnittää elektrodi, jolla mitataan sienen lähettämiä sähköimpulsseja. Nämä impulssit voidaan muuttaa äänienergiaksi. Lappi erottuu muista maakunnista: siellä puusto ja maaperä ovat sekä kivennäisettä turvemailla selviä hiilinieluja. Olli Haltia, Béla Papp ja Olli Punkkinen tutkivat metsäsijoitusten roolia työeläkelaitosten vakavaraisuuslaskennassa. Sienirihmaston lähettämien sähköimpulssien tutkiminen on teknisesti hankalaa, sillä rihmat ovat ohuita ja kulkevat luonnossa useimmiten maanpinnan alla. Tutkimuksen mukaan metsäsijoitusten oma riskiluokka lisäisi työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja vapauttaisi pääomia sijoitettavaksi esimerkiksi suuremman tuotto-odotuksen listattuihin osakkeisiin. Esimerkiksi puuta hajottavilla mesisienillä on tehty kiintoisa tutkimus. Tutkimusaihe on todellinen, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen Helsingin yliopistosta. ”Jos metsässä kaivelee, koko systeemi hajoaa. Kaikilla eliöillä kuitenkin on signalointia, vaikka eliö ei edes liikkuisi.” Sienten viestintää on tutkittu ainakin Ruotsissa, Britanniassa ja Sveitsissä, mutta ei toistaiseksi Suomessa. YOUTUBESSA vastaan voi tulla video, jossa kuunnellaan sienten ääntelyä. ”Ihmisten aistit ovat kehittyneet kuulemaan vain meille kriittisimpiä asioita. Siinä sienirihmaston päälle asetettiin ensin muovia, jolloin mitään ei tapahtunut. METSÄSIJOITUKSILLE TARVITAAN OMA RISKILUOKKA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11713_.indd 42 11713_.indd 42 5.11.2025 10.37.50 5.11.2025 10.37.50
Usean vanhan haavan juurelta löytyi isoja kasoja keltaisia riisinjyviä. Kotitalon läheisyydestä löytyy osin maisemallisista syistä jätetty vanha metsä, jossa muutaman hehtaarin alueella on sekä tihkupinta että jyrkähkössä kivikossa kulkeva noro. Vastaus oli kohtelias ei. SAIN VIIME TALVENA mieluisia muuttajia metsääni. Minulle sen esiintyminen keskellä Metso-aluetta sopii mainiosti. Haapojen runkojen yläosissa näkyi tikan tekemiä koloja, mutta itse liiturista ei ollut näköhavaintoa. Jos alueella on liito-orava, pinta-alaa voidaan pienentää. Myös lahopuuta löytyy joitain kymmeniä motteja. Alueen puusto on vanhaa järeää kuusikkoa, jota on reilut 350 mottia hehtaarilla. Kuusi vuotta sitten perustetulle Metso-alueelle oli muuttanut liito-orava. Pesivästä kannasta on esitetty monenlaisia arvioita, koska yöeläjänä liituria näkee harvoin ja muutenkin se on piilotteleva. Pääsemme opiskelijoiden kanssa tutustumaan liito-oravan autenttiseen elinympäristöön ja pohtimaan Metso-kohteella muutenkin luonnon monimuotoisuutta. Lähden nyt selvittämään sitä vaihtoehtoa. Metsäni ovat muuten melko tehokkaasti hoidettuja ja niissä näkyy pitkäaikaisen metsänhoidon muodostama kuviorakenne. Tämän vuoden rahat on käytetty ja Metsäkeskuksen arvion mukaan uusien hakemusten käsittelyaika on noin kahdeksan kuukautta. Liito-oravalla ei tässä tapauksessa ole merkittävää vaikutusta muuhun metsätalouteen. METSO-OHJELMA on tähän mennessä kohdistunut vain Etelä-Suomeen, mutta ensi vuoden alusta kohdealueena on koko Suomi. ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa. Alue on hyvä, mutta nykyisessä rahoitustilanteessa pieniä kohteita ei ole mahdollista rahoittaa lainkaan, minimi on neljä hehtaaria. Liito-orava on Suomessa EU:n luontodirektiivin mukainen tiukasti suojeltu laji. Olin yhteydessä ely-keskukseen ja kyselin mahdollisuutta tehdä uusi pysyvä Metso-alue: kohteella on kaksi metsälakikohdetta, lahopuuta, runsas puusto ja pinta-alaa kaksi hehtaaria. LIITO-ORAVALÖYDÖN innoittamana lähdin tarkemmin tutkimaan, löytyisikö minulta muita Metso-ohjelmaan sopivia alueita. Suojelun vaihtoehdoksi jää vielä Metsäkeskuksen tarjoama ympäristötuki, joka tehdään 10 vuoden määräajaksi. Käytännössä voin tulevaisuudessa laajentaa nykyistä Metso-aluetta liito-oravan varjolla, mutta heitän hyvästit uusille pysyville suojelualueille. Tavoitteenani on tulevaisuudessa muuttaa määräaikainen suojelu pysyväksi ja samalla laajentaa nykyistä aluerajausta. Pohjois-Suomessa Metso-ohjelma tulee painottumaan vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun, joita sieltä löytyy runsaasti. Eli vuoden 2026 alusta on entistä vaikeampi saada Metso-rahoitusta Etelä-Suomessa oleviin kohteisiin. Siten pidän suuressa arvossa, että omista metsistäni löytyy myös monimuotoisuuskohteita. l Etelässä Metso-rahat kohta kortilla Voin tulevaisuudessa laajentaa nykyistä Metso-aluetta liitooravan varjolla, mutta heitän hyvästit uusille pysyville suojelualueille. Kummastakin kohteesta löytyy runkomaisia lehmuksia ja järeitä haapoja, pähkinäpensasta, näsiää ja koiranheisiä. Etelä-Suomessa metsien suojelu riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän metsänomistajien halusta suojella metsää omalla kustannuksellaan.. Kannan on arvioitu pienentyneen merkittävästi viime vuosikymmeninä ja se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Sen lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on lain mukaan kielletty. Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 11714_.indd 43 11714_.indd 43 5.11.2025 10.46.55 5.11.2025 10.46.55
» KYLLÄ kuori on ollut paikoillaan ja suojannut toukkaa sen kovertaessa käytäväänsä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Toinen mahdollisuus on haapakatkiainen. Mikä jäärä on kyseessä. Kummankin lajin toukkakäytävät mutkittelevat puun ja kuoren välissä. Käytävän päässä on puun sisään koverrettu ”koteloitumisluola” (kuvan alaosassa). Laji on todennäköisesti saikurahaapsanen, joka elää monilla lehtipuilla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti. Kumpikaan ei käy elävän puun kimppuun, mutta ne tulevat paikalle heti puun kuoltua. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Kuoren alla näkyy mahdollisen jäärän toukkakäy täviä. MIKÄ KOVERSI VAAHTERAN. Mahtaako se olla syyllinen kuoren irtoamiseen, vai onko se iskenyt puuhun vasta kuo ren irrottua. Koska puru näkyy, kotelo on ollut puussa kuvaa otettaessa. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11715_.indd 44 11715_.indd 44 5.11.2025 10.47.33 5.11.2025 10.47.33. Asuinalueellani kasvavan vaahteran kuori on alkanut irrota. Aikuinen saikurahaapsanen on helppo tunnistaa selän koristeellisen kuvion perusteella, haapakatkiainen ei ole yhtä värikäs. SEPPO VUOKKO Käytäviä vaahteraan on kovertanut joko saikurahaapsanen tai haapakatkiainen. Sen suun toukka tukkii karkealla purulla. fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Toukan uurastus on kuitenkin saattanut aiheuttaa kuoren laikkumaisen irtoamisen. Puun on siis tappanut sieni tai joku toinen hyönteinen
Pahin ongelma on kuitenkin männynversoruoste, jonka väli-isäntänä toimivat haavan lehdet niin maassa kuin puussakin. Päätehakkuun tulosta on mahdollista parantaa poistamalla laatuvikaiset männyt harvennuksissa. Kuivilla mäntykankailla haavat menestyvät heikosti ja lahoavat herkästi. Tauti ei onneksi tartu sairaista puista suoraan terveisiin, vaan tähän tarvitaan aina haavan lehtiä. Valtakunnan metsien inventoinnin mittausten mukaan haapa kolminkertaisti viljavilla kasvupaikoilla männynversoruosteen esiintymisen. Miten paljon mäntyvaltai seen (5–7 metrin) taimikkoon kannattaa jättää haapoja, niitä kun tahtoo olla kuviolla. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 11715_.indd 45 11715_.indd 45 5.11.2025 10.47.34 5.11.2025 10.47.34. Pihla jiakin on riittämiin. KANNATTAAKO HAAPOJA JÄTTÄÄ TAIMIKKOON. Olisi pari hehtaaria kuivan kankaan nuoren metsän hoi toa. Suurin ongelma rinnakkaiselossa on se, että etukasvuiset ja jäykkäoksaiset haavat tahtovat turmella kuusikon ylispuiden poiston yhteydessä. Aukkopaikkojen tilkkeenä kasvavat haavat korvaavat menetyksiä ainakin energiapuuna ja luonnon monimuotoisuuden parantajina. Haavan ripeä nuoruusajan kasvu tekee sekametsästä helposti kaksijaksoisen. Ellei nyt hoidettavassa varttuneessa taimikossa ole selvää aukkoisuutta, perkaisin lähes kaikki haavat ja pihlajat pois versoruosteja hirvituhoriskien minimoimiseksi. Karuilla mailla viihtyvät männyt eivät kestä varjostusta kuusen lailla. KARI MIELIKÄINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Sieni-itiöiden kiertokulku saa taudin jatkumaan vuodesta toiseen. Vaikka tauti tappaa vain pieniä taimia, aiheuttaa latvakasvainten kuolema männyissä kasvuja laatutappioita. » KUUSI sopii hyvin haavan kumppaniksi, koska se sietää varjostusta ja viihtyy viljavilla kasvupaikoilla. Varttuneessa taimikossa versoruosteen vaikutukset eivät ole enää yhtä tuhoisia. Taloudellinen tappio riippuu paljolti siitä, mihin tarkoitukseen ja miten puuta kasvatetaan. Haapaa ei kannata säästää männikön uudistamisvaiheessa, minkä vuoksi isot haavat on syytä hävittää kaulaamalla hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta
» JOS yhtymän metsä on ollut metsävähennyskelpoinen ja yksi osakas ostaa toisen osuuden, myyjän osuus vähennetään alkuperäisestä hankintahinnasta ja metsävähennyspohjasta. pide vie aikaa, mutta jospa se toisi varmuutta koneen kestävyydelle. LE O SA A ST A M O IN EN tilasto rasvan puutteesta takuuaikana rikkoutuneista kulmavaihteista. Voiko luottaa, ettei hajoa. » KESTÄÄKÖ sama rasva vuosia. Hoidimme tilaa siskon kanssa yhtymänä viisi vuotta, jonka jälkeen hän myi osuutensa minulle. Puhutaan jo lähes 80vuotiaista leideistä, joten parempi olisi, jos tätini voisi myydä tilan suoraan minulle. Edellä kuvattu toimenOMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11715_.indd 46 11715_.indd 46 5.11.2025 10.47.35 5.11.2025 10.47.35. Mutta jos haluaa rasvata kulmavaihteen, jossa ei ole asiaankuuluvaa reikää, voi apuna käyttää seuraavaa ohjetta. Kaupasta sisaren lapsille menee aina luovutusvoittovero. Jos hän haluaa tehdä sen verovapaasti, onko tila kierrätettävä kymmeneksi vuodeksi äidilleni, joka voi sitten sukupolvenvaihdoshuo jennuksin siirtää sen seuraa valle polvelle. Kulmavaihde on irrotettava. Kun otetaan huomioon sisarusten ikä, on teidän järkevää ostaa tätinne metsätila. Tätinne saa vähentää 40 prosentin hankintahintaolettaman kauppahinnasta, joten verojen ero jää kohtuulliseksi. Kysymykseen on vaikea vastata. Äitinne kautta siirrettäessä syntyisi myös veroja, ainakin varainsiirtoverot ja mahdollinen perintövero. Varsinkin niillä metsänomistajilla, joilla ei ole omia lapsia. Käytössäni on myös Stihl 410, josta ei löydy rasvaruuvia. Kun rasvatuubiin lisää letkunpätkän, se sujuu helpommin. Onko näin ja kestääkö sama rasva vuosia jopa 200 tankillis ta. Miten metsävähennyspohja muotoutuu, kun metsäyhty män sisällä tehdään osuuksien kauppoja. Jos kauppoja on useita, jokaisen kohdalla menetellään samoin. Näiden vaihtoehtojen kestävyydestä keskustellaan ja näkemyseroja tuntuu olevan. VÄINÖ SIKANEN MUUTTAAKO KAUPPA YHTYMÄN METSÄVÄHENNYSPOHJAA. Hakkaava tekniikka ja huonokuntoinen tai liian ottava terä rasittavat konetta ja kulmavaihdetta. Vielä jatkokysymys raivaussa han kulmavaihteen rasvauk sesta. LEO SAASTAMOINEN MITEN TÄDIN TILA KANNATTAA SIIRTÄÄ. Kokemuksesta voin sanoa, että rasva ainakin vähenee vuosien mittaan. Kulmavaihteen käyttöakselin boorinreiän kautta voi lisätä kulmavaihderasvaa, esimerkiksi kuvassa olevan apuvälineen avulla. Äitini on luovuttanut sukupol venvaihdoksessa maa ja met sätilan seuraavalle polvelle. Nyt tätini haluaisi myydä oman metsätilansa minulle. Konetta kasattaessa varmistetaan kulmavaihteen paikoillaan olo ja varmistetaan ruuvien kireys. Jos kulmavaihteesta alkaa kuulua poikkeavaa ääntä, silloin on viimeistään lisättävä rasvaa. Jonskassa ja Huskussa rasvan tarkastus ja lisäys on nistuu helposti. Vastaavasti alkuperäiseen hankintahintaan lisätään uusi hankintahinta, jonka jälkeen lasketaan uusi metsävähennyspohja. Jos taas yhtymän metsä ei ole aiemmin ollut metsävähennyskelpoinen, muodostuu uusista kaupoista metsävähennyspohja hankintahinnan mukaisesti vuoden lopun tilanteen mukaan. Näin voi vielä pelastaa vaihteen. » TÄMÄ ongelma tulee jatkuvasti eteen sukupolvenvaihdoksissa. Irrotuksessa on huomioitava, että sekä kulmavaihteessa oleva lukitusruuvi (kierretappi) että yhdistämisruuvi on avattava. Näin rasvaa lisättäessä ei voi määritellä rasvan määrää kuin ”sormituntumalla”. Liikkeessä sanot tiin, että siinä on ikuisuusras va. Siinä tapauksessa suosittelen kulmavaihteen voitelurasvan tarkistamista/lisäämistä savolaisittain sanottuna ”silloin tällöin”. HANNU JAUHIAINEN ONKO KULMARASVAN LISÄYS TARPEEN. Kulmavaihteen kestävyyteen vaikuttavat myös sahaustekniikka ja terän kunto. Maahantuojalla on varmaankin Jos rasvaruuvia ei ole, rasvaa voi lisätä käyttöakselin boorinreiän kautta. On edullisempaa maksaa hänelle hieman korkeampaa kauppahintaa, joka korvaa hänelle luovutusvoittoveron, kuin lähteä siirtämään tilaa teille äitinne kautta
Niitä on jo useampi hajonnut. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 11716_.indd 47 11716_.indd 47 5.11.2025 10.49.47 5.11.2025 10.49.47. Erillistä pulloharjaa ei tarvita.. Se ei riitä koko työpäiväksi, mutta on kevyt kantaa. Kokeilimme, miten Husqvarnan Xplorer-juomatermos palvelee savotalla ja metsäretkillä. KorkeuLÄMMIKETTÄ KOKO TYÖPÄIVÄKSI Puolen litran kahvallinen Husqvarna Xplorer -juomatermos kulkee kätevästi mukana metsätöissä. Siitä kiskomalla pullon sai helposti repusta ulos. Karabiinihaan avulla juomapullon saisi sangasta roikkumaan reppuun. Sen uskalsi huoletta pakata vaihtovaatteiden kanssa reppuun. Eväspaikalle kannattaa varata kylmälaukkuun isompi juomatonkka tai kylmillä säillä suurempi termos, josta voi tauoilla täyttää juomatermoksen uudelleen. Käytön jälkeen pullo on helppo pestä tavallisella tiskiharjalla. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu puolen litran juomatermos kulki mukana viime kesän helteillä ja alkaneen syksyn ensimmäisinä kylminä päivinä. Varustepussissa valjaisiin Raivatessa pullo kulkee kätevimmin mukana raivuuvaljaisiin kiinnitettävässä varustepussissa. Kolhut eivät haittaa Tiivis korkki takasi, ettei pullo vuotanut. HUSQVARNA XPLORER TERMOSPULLO RUOSTUMATONTA terästä KAKSINKERTAINEN kuparivakuumieristys TILAVUUS 0,5 litraa PAINO tyhjänä 270 grammaa HINTA noin 25,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Pitää juoman pitkään kylmänä sekä kuumana + Kestävä + Helppo pestä + Tiivis kansi Juotavaa saisi mahtua enemmän Lika ja naarmut näkyvät kiiltävässä pinnassa TEKSTI JA KUVAT TIIA PUUKILA deltaan 23-senttinen juomatermos mahtuu 21 senttiä syvään pussiin. Varaa täyttötonkka matkaan Juomatermokseen mahtuu juotavaa puoli litraa. Kovimmilla helteillä sen kaksinkertainen kuparivakuumieristys piti juomaveden kylmän raikkaana koko päivän myöhään iltaan, jopa seuraavaan aamuun. Pullo on myös helppo napata käteen ja sujauttaa takaisin pussiin. Syksyn koleina päivinä juoma säilyi kuumana koko työpäivän, yli yhdeksän tuntia. Alle 14 euroa maksavan Husqvarna Flexi -varustepussin saa vyötettyä raivuuvaljaisiin tai metsurinvyöhön. METSÄTÖISSÄ on hyvä olla juotavaa käden ulottuvilla. Teräksinen juomatermos myös kestää kolhuja toisin kuin monet lasisisuksiset termospullot. l Kun juomatermos on raivuuvaljaissa mukana, juomatauot eivät hidasta työtä. Termoksen kannessa oleva kahva osoittautui käteväksi. Kun pussin suun kiristää kiristysnyörillä, pullo ei pääse putoamaan eikä keiku raivatessa epämiellyttävästi edestakaisin
Hallintaoikeutta ei kannata kuitenkaan pidättää elinajaksi, ja määräaikaisestikin vain harkiten. Yhdellä kertaa maksuun tuleva kauppahinta tai lahjaveron määrä on pienempi kuin siinä tapauksessa, että koko metsäomaisuus vaihtaisi omistajaa kerralla. Määräaikainen pidätys saattaa kannattaa esimerkiksi silloin, jos jatkaja on opiskelija, joka ei halua menettää oikeuttaan opintotukiin. Yhtymäosuuksista on mahdollista käydä kauppaa. Tila tai yhtymäosuus siirtyy Metsäomaisuuden voi siirtää vaiheittain eteenpäin usealla eri tavalla. Siinä vaiheessa, kun kaikki osuudet ovat jatkajan hallussa, yhtymä lakkaa olemasta. Jos jatkajia on useampi, metsätaloutta voidaan myös jatkaa yhtymämuodossa. PALA KERRALLAAN Kun luopuja ja jatkaja omistavat metsätilan välivaiheessa yhdessä, molemmat saavat puukauppatuloja. Joskus sukupolvenvaihdos on järkevää tehdä kahdessa tai useammassa osassa. Niin pitkään kuin metsätilan hallintaoikeus on luopujalla, jatkaja ei hyödy omistuksistaan taloudellisesti. Yleensä kauppa on metsänomistajan näkökulmasta kannattavin, jos jatkajan maksukyky vain riittää. Kun kaksi sukupolvea pääsee päättämään metsän asioista yhdessä, hiljaista tietoa välittyy eteenpäin. KOKO metsätilaa ei ole pakko siirtää jälkipolville kerralla. TEKSTI HELI VIRTANEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11717_.indd 48 11717_.indd 48 5.11.2025 10.50.18 5.11.2025 10.50.18. Vaiheittainen sukupolvenvaihdos pienentää jatkajan taloudellista taakkaa. Käytännössä metsätilasta muodostetaan välivaiheen ajaksi yhtymä, jonka luopuja ja jatkaja yhdessä omistavat. Syy on veroseuraamuksissa. Niiden ansiosta sukupolvenvaihdoksen loppuun vieminen helpottuu. Näin tilan loppuosan lunastaminen myöhemmin voi onnistua jopa pelkillä metsätalouden tuotoilla. Kun jatkaja on saanut osan tilasta haltuunsa, puukauppatuloja alkaa kertyä myös hänen tililleen. Jos alkuperäisellä omistajalla on monta metsätilaa, vain yksi tai osa tiloista voidaan siirtää yhdellä kertaa eteenpäin. Kauppa, lahja tai siltä väliltä Vaiheittaisessa sukupolvenvaihdoksessa käytössä ovat samat keinot kuin kerralla tapahtuvassa: tila tai sen osa vaihtaa omistajaa kaupalla, lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla. Jatkaja ei ole välttämättä ainoa, jota vaiheittainen sukupolvenvaihdos hyödyttää. Jatkajaa sellainen voi motivoida ja sitouttaa metsänomistamiseen. Mulari laskisi vaiheittaiseksi sukupolvenvaihdokseksi myös lahjoituksen, jossa pidätetään hallintaoikeus. Jos tiloja on alkujaan vain yksi, siitä on luovutettava osuus. "Vaiheittainen sukupolvenvaihdos saattaa tuntua turvalliselta: vanhemmat pysyvät mukana back-upina", MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskanen toteaa. "Myös luopujalla voi olla ajatuksena nauttia vielä metsätuloista ja turvata omaa toimeentuloaan", sanoo metsänomistuksen asiantuntija Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta
Niskasen mukaan kauppa on toimiva vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen keino taimivaltaisellakin tilalla. "Tilan arvo nousee, kun puusto kasvaa. Metsävähennys on metsätilan ostajille tarkoitettu veroetu. Jokaisesta luovutuksesta aiheutuu metsänomistajalle lisäkustannuksia tai ainakin ajanmenekkiä. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 11717_.indd 49 11717_.indd 49 5.11.2025 10.50.18 5.11.2025 10.50.18. Uusi omistaja saa vähentää puukauppatuloistaan tulevien vuosien verotuksessa 60 prosenttia metsätilan hankintamenoista. "Jos osuus metsätilasta myydään jatkajalle, yhtymälle saadaan metsävähennysoikeus käyttöön", MTK:n Niskanen selittää. Varsinkin runsaspuustoisilla tiloilla, joilla hakkuita voidaan tehdä heti omistajanvaihdoksen jälkeen, metsävähennys keventää syntyvän yhtymän verotaakkaa merkittävästi. Kun on tehty vaiheittainen sukupolvenvaihdos, osa arvonnoususta tapahtuu jatkajan nimissä." Isoilla omistajilla todennäköisin Mitä suurempi metsäkokonaisuus on kyseessä, sitä todennäköisempi vaiheittainen sukupolvenvaihdos on. "Pienillä ja vielä keskikokoisillakin tiloilla sukupolvenvaihdos on usein tarkoituksenmukaisempaa tehdä kerralla", Metsäkeskuksen Mulari sanoo. Tilanne muuttuu ensi vuoden alussa, jolloin metsävähennyspohja nousee 75 prosenttiin. Kauppahinta pysyy maltillisena, koska puustoa on vain vähän
"Mitä aikaisemmin vaiheit"Mitä aikaisemmin vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen aloittaa, sen parempi." taisen sukupolvenvaihdoksen aloittaa, sen parempi: ei ole mikään pakko vetkutella 70–80-vuotiaaksi." Vaiheittainen sukupolvenvaihdos voi olla perusteltua aloittaa vaikkapa jo hyväkuntoisena viisikymppisenä. "Jos kolmesta lapsesta vain yksi on kiinnostunut metsistä, tilanne on erinomainen", Jarmo Mulari sanoo. Mularin mukaan sukupolvenvaihdosta ei saisi kuitenkaan suunnitella pelkkä verotus edellä. Luovutusta varten tarvitaan tila-arvio, johon kiinteistön arvo on määritetty. 4. YHTYMÄ rekisteröidään ja sille haetaan Y-tunnus YTJ:n palvelussa. Joskus voi olla perusteltua tehdä sukupolvenvaihdos yhden välivaiheen sijasta vaikkapa neljässä tai viidessäkin vaiheessa. Jos luopujalla on useampi lapsi ja metsätilan haluaa lahjoittaa yhdelle, luopujan tulee miettiä, mitä sisarukset saavat: jos yksi saa osuuden metsästä, toiselle voidaan lahjoittaa vaikkapa arvoltaan vastaava osuus kesämökkikiinteistöstä. l SH U TT ER ST O CK IM AG ES 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11717_.indd 50 11717_.indd 50 5.11.2025 10.50.18 5.11.2025 10.50.18. Suosiolahjaa taas ei lähtökohtaisesti oteta perinnönjaossa huomioon. Veroseuraamusten miettiminen voi olla innostavaa, jos omistajalla on lukuisia eri aikoina hankittuja, puustoltaan erilaisia metsätiloja. Metsätilan luovutuksesta saatava voitto on verovapaata, jos tila on kuulunut samalle omistajalle vähintään kymmenen vuotta ja jatkaja on luopujan rintaperillinen, sisarus tai sisaruspuoli. Jos osuus metsätilasta on ennakkoperintöä, se vähentää kyseiselle henkilölle aikanaan tulevan perinnön määrää. YHDEN TILASTA MONEN YHTYMÄKSI 1. "Jos omistaa useampia metsätiloja, niistä luopuminen kannattaa aloittaa vanhimmasta päästä", Niskanen neuvoo. Lahjaverosta tehdään ilmoitus Verohallintoon kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lahjakirjaan kannattaa epäselvyyksien välttämiseksi kirjata, onko kyse ennakkoperinnöstä vai suosiolahjasta. Seppo Niskasen mukaan varsinkin aktiiviset metsäsijoittajat pohtivat sitä paljon. Vaiheittaisissa sukupolvenvaihdoksissa Mulari kannustaa ripeään aloitukseen. Luopuja saattaa joutua maksamaan luovutusvoittoveroa. "Ensin pitää miettiä, miten turvataan metsätalouden kannattavuus ja jatkajan metsänomistamisen mielekkyys. Motivaatiota metsätöiden tekemiseen riittää, kun osa metsistä on edelleen omissa nimissä mutta myös jälkipolvet on saatu aktiivisesti mukaan.. Varainsiirtovero maksetaan oma-aloitteisesti ennen lainhuudon hakemista. Vasta sitten tarkastellaan verovaikutuksia", hän sanoo. KAUPPAHINTA maksetaan sovittuna ajankohtana. Osaltaan vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen voi kannustaa luovutusvoiton verovapaus. Yleensä metsätilan yksinomistusta kannattaa tavoitella, sillä silloin päätöksenteko on helppoa. Sopii vaikka viisikymppiselle Useimmiten metsätila siirtyy vanhemmilta lapsille. KIINTEISTÖLLE haetaan Maanmittauslaitokselta lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa kauppatai lahjakirjan allekirjoituksesta. 3. METSÄTILAN osuus (esimerkiksi 1/2 tai 1/3 tilasta) luovutetaan kauppatai lahjakirjalla jatkajalle. 2. Silloin tiloja kannattaa tarkastella yksitellen – kuinka paljon puustoa on, onko metsävähennyspohjaa jäljellä, milloin tila on hankittu – ja valita paitsi järkevä myös taloudellisesti edullinen järjestys tiloista luopumiseen
11718_.indd 51 11718_.indd 51 5.11.2025 10.50.58 5.11.2025 10.50.58. Maksuton uutiskirje kerran kuussa. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla. metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt
60,20 . Metsäyhtiöissä selitystä ihmetellään. Selitykseksi oli annettu se, ettei metsäkone saa minimipölkkyä mitattua. 27,01 . Sillä on tehty energiapuuta aina neljän sentin läpimittaan asti”, Kotola sanoo. 25,57 . 70,12 . 20,31 . 76,66 . 77,18 . 26,63 . 28,10 . 20,14 . 69,57 . 62,25 . 23,36 . 22,51 * 22,81 . 25,50 . Harvennushakkuu 70,28 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,69 . Ponssen yleisharvesteripää H6 katkomassa koivukuitua. ”Meillä on kokemusta Ponssen H6-harvesteripäästä (hakkuukourasta). 50,92 . 78,21 . 27,26 . 78,01 . ”Minimiläpimitat ovat sellaiset, että koneet pystyvät ne tekemään ja mittaamaan”, kertoo logistiikkapäällikkö Tero Anttila UPM:ltä. 26,78 . 27,89 . 26,34 . Pienin kuitupuupölli on paksuudeltaan viisi senttiä ja pituudeltaan 2,7 metriä. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,51 . 56,17 . 25,64 . 28,74 . 27,55 . 29,40 . 56,62 . Harvennushakkuu 72,56 . 54,59 . 29,78 . 26,12 . Ensiharvennus 49,55 . 28,93 . Harvesteripäät eli kaatokourat pystyvät mittaamaan kapeimmatkin kuitupuupöllit. 72,87 . 79,18 . Metsälehdelle tulleessa lukijapalautteessa ihmeteltiin, että pienimmän kuitupuumitan katkonta ei ollut onnistunut hakkuulla. Onnistuuko minimipöllin teko metsäkoneelta. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,31 . Ensiharvennus 49,70 * 62,74 * 20,73 . 20,85 . 26,35 . VIIKKO 43 TUONTIPUU VIRR AN tyrehtyminen ja energiapuun kova menekki saivat metsäyhtiöt pienentämään kuitupuun minimiläpimittaa kaksi vuotta sitten. 27,67 . 30,13 . Uudistushakkuu 79,09 . 63,03 . 29,62 . ”Isossa avohakkuukourassa ominaisuudet ovat varmasti erilaiset kuin pienen harvenPIENIN MAHDOLLINEN PÖLLIMITTA Metsäyhtiöt ovat jo muutaman vuoden katkoneet kuitupuut entistä kapeampaan mittaan. 26,77 . 51,01 . Uudistushakkuu 77,77 . TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11719_.indd 52 11719_.indd 52 5.11.2025 10.52.18 5.11.2025 10.52.18. 29,59 . 41,06 . 28,26 . Myös kotkalaisen SM-korjuun toimitusjohtaja Markku Kotola sanoo, ettei minimirunkojen katkonta jää metsäkoneiden vuoksi toteutumatta. Yhtiöiden mukaan pienimmän kuitupuutavarakappaleen katkontaan ei ole teknisiä esteitä. 27,14 . 60,39 . Uudistushakkuu 77,57 . Lasku ei ollut järisyttävä – kuudesta sentistä viiteen senttiin – mutta läpimittamuutos kertoi osaltaan kovasta kuitupuukilvasta muuttuneissa oloissa. 78,55 . 26,74 . 29,47 . 59,19 . 28,61 . 22,00 . Minimimitat samat läpi Suomen UPM:n Anttilan mukaan hakkuukoneen kyky hakata rungot mittavaatimusten mukaisesti riippuu käytettävästä kouramallista, sen kunnosta ja säädöistä. Harvennushakkuu 69,64 . Ensiharvennus 49,39 * 19,09
Yhtiöllä hiomokuusen minimiläpimitta on 7 senttiä. 27,43 . 22,76 . 24,81 . Ensiharvennus 53,89 * 58,08 * 22,22 * 21,51 * 20,37 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,89 . 21,14 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,59 . 53,86 * 32,30 . Kuitupuun minimiläpimitan pienentämisellä on ollut suurin vaikutus hakkuukertymään ensiharvennuksissa. 19,90 . Harvennushakkuu 64,77 . 79,51 . 54,65 . STORA ENSOLLA kuitupuun minimimittoihin pätee nyrkkisääntö: paksuus 5 senttiä ja pituus 2,7–3,2 metriä. 26,75 . 68,15 . 22,66 . 29,29 . 26,45 . Harvennushakkuu 69,68 . . 28,13 . 61,66 . 72,41 . Uudistushakkuu 66,41 . 25,07 . 34,20 . Uudistushakkuu 76,88 . 18,74 . 67,45 . 64,22 . 28,31 . 26,38 . Ensiharvennus 47,13 . 50,28 * 26,35 . 26,66 . 75,48 . 26,39 . 65,65 . 28,47 . Harvennushakkuu 68,67 . 19,97 . 76,89 . Ensiharvennus 49,33 . Uudistushakkuu 78,67 . 27,08 . 26,13 . NOUSUSSA . 26,84 . 22,04 . 63,25 . Hakkuukertymän lisäykseksi on arvioitu kaksi kolme kuutiota hehtaarilla, eli latvaläpimitan pienennys on tarkoittanut nykyhinnoilla noin 40–60 euron lisätuloa metsänomistajalle. l Metsälehti Makasiini 53 11719_.indd 53 11719_.indd 53 5.11.2025 10.52.20 5.11.2025 10.52.20. 25,61 . 26,00 . 79,61 . Koivukuidun minimipituus on kolme metriä, mäntyja kuusikuitu voivat olla alle kolmemetrisiä. 24,30 . Stora Ensosta muistutetaan, että pieneen läpimittaan mittaaminen vaatii metsäkoneen mittalaitteen huolellista kalibrointia. 78,23 . ”Minimissään tämä tarkoittaa yhtä kuitupuupölkkyä”, UPM:n Anttila selventää.. Ne pätevät niin harvennuskuin päätehakkuissa. 26,30 . 76,51 . 20,43 . 31,45 . 29,19 . 43,92 * 24,92 . 53,09 * 29,02 . 26,97 . Harvennushakkuu 68,17 . Uudistushakkuu 76,42 . 50,22 . 29,07 . 27,26 . Uudistushakkuu 79,47 . UPM:LLÄ mänty-, havuja koivukuidun minimiläpimitta on 5 senttiä, kuusikuidun 6 senttiä. Harvennushakkuu 72,27 . 29,35 . Harvennushakkuu 69,24 . 78,27 . 27,58 . 69,92 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,89 . 22,97 . 31,62 . nuskouran ominaisuudet”, Anttila kertoo. 26,41 . 29,35 . Uudistushakkuu 78,93 . 51,41 . 77,10 . Metsä Group noudattaa hakkuissaan minimirunko-ohjetta. ”Minimirunko on määritelty siten, että rungon, josta ainespuuta valmistetaan, tulee olla kuusi senttiä kolmen metrin korkeudelta.” UPM:n vastaus on, että kaikki kaadettavat rungot katkotaan lähtökohtaisesti puutavaralajeiksi, jos ne täyttävät mittaja laatuvaatimukset. 29,49 . 24,54 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,79 . Metsäyhtiöiden mukaan kuitupuiden minimimitat ovat samat läpi Suomen. 25,31 . 29,58 . Minimipölliin liittyy kuitenkin ehtoja eri metsäyhtiöillä. 27,27 . Entä jos puusta kertyy vain yksi minimitat täyttävä kuitupuupölli, kaadetaanko puu. Ensiharvennus 20,15 . Katkotaanko yhden pöllin puut. 68,50 . 64,65 . 70,90 . Ensiharvennus 19,77 * 16,17 * Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SE PP O SA M UL I KUITUPUUN MINIMIMITAT Metsäyhtiöiden huolima pienin mahdollinen kuitupuutavaran kappale on latvaläpimitaltaan 5 senttiä ja 2,7 metriä pitkä. 19,11 . 27,50 . 47,93 . METSÄ GROUPILLA ainespuurungon tulee olla kolmen metrin korkeudelta vähintään 6 senttiä paksu. 24,98 . ”Jos puu täyttää rinnankorkeusläpimittavaatimuksen kahdeksan senttiä ja puusta saadaan lyhin mahdollinen kuitupölli, niin runko kaadetaan”, vastataan Stora Ensolta. 27,09 . 70,55 . 24,35 . 25,15 . 26,82 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,96 . Ensiharvennus 47,97 * 40,97 * 20,35 * 22,30 * 20,39 * POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,35 . 57,08 . 35,56 . 27,36 . 30,04 . 79,51 . 29,69 . 77,46
Tukkiprosenttia nosti metsänomistajan mukaan se, että saha ei tarvitse koivukuitua. l LIINA KJELLBERG Tukkiprosentti nousi korkeaksi Päätehakkuuleimikon koivuista yli 70 prosenttia oli tukkia. Leimikko oli kesäkorjuukelpoinen, joten se hakattiin jo syyskuussa. PÄÄTEHAKKUU JA HARVENNUS KAAKKOIS-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M³ €/M³ YHTEENSÄ, € Päätehakkuu Mäntytukki 12,59 82,00 1 032,88 Mäntykuitu 11,99 37,00 443,63 Lahokuusi 0,18 14,00 2,52 Energiapuu 4,54 14,00 63,56 Kuusitukki 13,52 82,00 1 108,64 Kuusikuitu 11,32 37,00 418,84 Erikoiskoivutukki 38,69 95,00 3 675,55 Koivutukki 141,98 80,00 11 358,40 Koivukuitu 75,18 39,00 2 932,02 Yhteensä 309,99 21 035,54 Ensiharvennus 232,25 7 794,99 Kaikki yhteensä 542,24 28 830,53 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11719_.indd 54 11719_.indd 54 5.11.2025 10.52.21 5.11.2025 10.52.21. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Metsänomistaja on tyytyväinen myös ensiharvennukseen. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Erikoiskoivutukiksi kelpasi lyhyt, 2,8 metrin mittainen, pölli. Siitä puuta kertyi lähes sata kuutiometriä hehtaarilta.. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Puukauppatarjouksessa koivuosuuden tukkiprosentin arvioitiin olevan noin 55. Kaikkiaan noin 3,7 hehtaarin suuruiseen leimikkoon kuului noin 1,4 hehtaaria päätehakkuuta ja noin 2,3 hehtaaria ensiharvennusta. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tarjouksia tuli kolme, ja tarjouskilpailun voitti yksityinen saha. Tiedot kerätään viikoittain. Tukkiprosenttia nosti hakkuussa se, että erikoiskoivutukkia tuli arvioitua enemmän ja koivukuitua arvioitua vähemmän. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa METSÄNOMISTAJA teki elokuun lopulla puukaupat Kaakkois-Suomessa sijaitsevasta leimikosta. Metsänomistaja kilpailutti leimikon itse Kuutio.fi-palvelun kautta. Huomionarvoista leimikossa oli metsänomistajan mukaan se, että päätehakkuun koivuosuuden tukkiprosentti nousi yli 70:n. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa
Muuten metsät ovat harvennettuja. Maapohja on kauttaaltaan hyvin kasvavaa tuoretta kangasta. Lokakuussa myydyn tilan kaltaisille pienille metsätiloille on Etelä-Karjalassa kuitenkin yhä kysyntää. Puunhinnan lasku on saanut monet odottavalle kannalle. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Neljä tarjousta pikkutilasta Seuraavaksi metsätilalta on luvassa tuloa nuoren metsän kunnostuksena tehtävästä ensiharvennuksesta. l TIIA PUUKILA Käyttörajoite ja taimikkovaltaisuus pudottivat metsätilan myyntihinnan hintapyyntöä pienemmäksi. Jos hinta on 100 000 euroa tai yli, niihin ei yksityisiä tarjouksia tahdo tulla.”. ”Ostajia löytyy hyvin metsätiloille, jotka voidaan ostaa alle 50 000 eurolla. Se on Metsätilat.fi:n kiinteistövälittäjä Erkki Jääskeläisen mukaan tällä hetkellä tavanomainen tarjousmäärä tämän tyyppiselle tilalle. Varttunutta kasvatusmetsää on 1,5 hehtaaria. Käyttörajoite kohdistui 0,3 hehtaarin suuruiseen tilan kulmalla olevaan joutomaa-alueeseen. Kaikki tarjoajat olivat paikkakuntalaisia yksityishenkilöitä, ja tarjotut hinnat olivat lähellä toisiaan. FI TILAKAUPPA ETELÄKARJALASSA METSÄTILA 13,3 hehtaaria VARTTUNUTTA TAIMIKKOA 6,1 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 5 hehtaaria ja varttunutta kasvatusmetsää 1,5 hehtaaria. ”Kohteita on myyty ja edelleen myydään hintapyynnön yli. M ET SÄ TI LA T. Puuston kokonaismäärä on noin 950 kuutiota. Tila-arvion mukainen hinta-arvio oli 50 600 euroa ja hintapyyntö 51 000 euroa. Myös myytävän metsän nuori ikä vaikutti hintaan. Jääskeläisen mukaan metsätilamarkkinoilla näkyy nyt yksityisten ostajien varovaisuus. Tässä kohteessa oli käyttörajoitus, joka vaikutti siihen, ettei hintapyyntö ylittynyt”, Jääskeläinen arvioi. Tilan puusto on nuorta ja mäntyvaltaista. Lähes puolet metsistä on varttunutta taimikkoa ja runsas kolmannes nuorta kasvatusmetsää. Ei uudistuskypsää metsää AINESPUUTA 950 kuutiota, josta kuitupuuta 750 kuutiota KAUPAHINTA 48 000 euroa, 3 609 euroa hehtaarilta ETELÄ-KARJALASSA myytiin lokakuun alussa runsaan 13 hehtaarin metsätila. Tilasta saatiin neljä tarjousta. Tila vaihtoi omistajaa 48 000 euron hintaan. Metsätilaa halkoo valtion asfalttitie, metsät ovat kesäkorjuukelpoista ja lähellä taajamaa. Omistaja myi tilan Metsätilat.fi-ketjun välityksellä. Seuraavan viiden vuoden aikana luvassa on nuoren metsän kunnostuksena tehtävä ensiharvennus. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11719_.indd 55 11719_.indd 55 5.11.2025 10.52.21 5.11.2025 10.52.21. Välittömästi uudistettavaa puustoa ei ole
Myydystä metsämaan alasta on 42 prosenttia Pohjois-Suomessa. ”Pohjavedet ovat tärkeä osa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Polttinan hallituksessa ovat Ilona Herlinin lisäksi hänen veljensä Ilkka Herlin sekä Katri Yates. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 31 29 616 16 23 142 38 8474 60 0,99 Satakunta 35 33 835 26 15 121 41 7249 60 0,95 Häme-Uusimaa 72 56 1484 26 12 131 38 7501 57 0,97 Etelä-Karjala 32 25 711 18 15 139 39 7456 54 0,87 Kymenlaakso 53 42 903 25 10 120 34 6297 52 0,88 Pirkanmaa 95 78 1766 26 15 126 39 6809 54 0,92 Etelä-Savo 83 61 1738 23 16 127 40 7201 57 0,90 Eja K-Pohjanmaa 198 139 3442 23 14 101 29 4510 44 0,89 Keski-Suomi 129 102 3527 21 14 125 38 6446 52 0,86 Pohjois-Savo 90 85 2551 21 11 120 34 6002 50 0,87 Pohjois-Karjala 129 107 3180 23 13 122 35 6081 50 0,85 Kainuu 96 66 2388 22 8 96 28 3545 37 0,83 Pohjois-Pohjanmaa 225 178 7392 24 12 88 22 3191 36 0,89 Lappi 161 105 5131 25 10 76 19 2235 29 0,82 Koko maa 1429 1106 35664 106 31 4899 46 Lisäys syyskuu 189 159 5081 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2025 30.9.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Osa kaupoista on selvästi ylihintaisia, mutta osa on ostettu alle hintapyynnön. Kaikki paitsi yksi ovat kokonaan tai osittain pohjavesialueen rajauksen sisällä. Kauppasumma on yhteensä liki 6,5 miljoonaa euroa. Yates on myös Koneen säätiön sijoitusvaliokunnan neuvonantaja. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11719_.indd 56 11719_.indd 56 5.11.2025 10.52.22 5.11.2025 10.52.22. Ne ovat keskeisiä ekosysteemin toiminnalle, eritoten kosteikoille ja suoalueille.” Polttinan liikevaihto oli viime vuonna 63,4 miljoonaa euroa ja alimman rivin nettotulos 32,4 miljoonaa. Polttinan toimitusjohtaja Ingeborg Åkermarck sanoo, että yhtiö haluaa toiminnallaan osallistua luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Seurannassa on Polttinalta kahdeksantoista metsätilakauppaa vuosilta 2021–2025. Mahdollista on, että kaikki Polttinan ostamat tilat eivät ole olleet julkisesti kaupan eivätkä näin ollen ole seurannassa mukana. l MIKKO HÄYRYNEN Tilakauppaa luontoarvojen puolesta Ilona Herlinin sijoitusyhtiö ostaa metsää pohjavesialueilta. 1 2 3 CARGOTECIN omistajiin kuuluvan Ilona Herlinin sijoitusyhtiö Polttina Oy on ostanut viime vuosina metsätiloja nimenomaan pohjavesialueilta, Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seurannasta selviää. Henkilöja sukuomisteisten yhtiöiden sarjassa ja viisivuotistarkastelussa Polttina on kolmen eniten metsätiloja ostaneen joukossa, yhdessä A.Ahlströmin ja liikemiesmäisesti toimivan Nordic Silvan kanssa.. Myydystä metsämaan alasta on 13 prosenttia Etelä-Suomessa. Myydystä metsämaan alasta on 45 prosenttia Keski-Suomessa. Yritys on velaton. Kauppojen yhteisala on 1 471 hehtaaria, valtaosa niistä on Pohjois-Suomessa
Kokeilimme esimerkiksi isosta liikenneympyrästä poistumista voimakkaasti kiihdyttäen: ei vikuroinLAATUA ISOLLA RA HALLA Mercedes-Benz C 300 on omimmillaan tiellä ja taajamissa. MERCEDESBENZ C 300 TA AMG LINE Moottorit: 2,0 ltr 190 kW 4-syl. Tärkeintä on, että ajamiseen välittömästi liittyvät toiminnot tehdään mekaanisilla vivuilla ja nappuloilla. Digitaaliset mittaristo ja keskinäyttö eivät hyppää silmille, vaan ne on integroitu luontevasti kojelautaan. bensa ja 95 kW sähkömoottori Yhteisteho moottoreista: 230 kW/313 hv Takaveto 9-v automaattivaihteisto PxLxK: 4 751 mm, 1 820 mm, 1 455 mm Koeajoauton renkaat: 235/45 R 18 Akseliväli: 2 865 mm Paino: 2 185 kg Vetopaino jarruin/jarruitta:1 800 kg/750 kg Koeajoauton hinta: 70 190 € Hinnat alkaen: 63 170 € Neliveto hinnat alkaen: 68 142 € (diesel) Tekninen takuu: 2 v ilman km-rajaa Maalitakuu: 3 v TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 11719_.indd 57 11719_.indd 57 5.11.2025 10.52.23 5.11.2025 10.52.23. Navigointi ja viihdepuoli hoituvat isosta pystynäytöstä keskeltä kojelautaa. Teki mieli kapinoida tällaista perinteisen maailmanjärjestyksen romuttamista vastaan. Saimme maahantuojalta allemme runsaasti varustellun bensahybridin. Tässä hirvijahtikuvassa on neljä laadukasta: auto (Mersu C 300), ase (Sako 75), kiikari (Zeiss) ja Nokian kitkarenkaat. Tämä puolestaan on pantu vasemmalle puolen ohjauspyörää. Kun M-B C 300:n ratin taakse istuu – tai kokoisenani miehenä pikemminkin pujottautuu – eteen avautuu huolellisesti ja klassisen kauniisti muotoiltu ohjaamonäkymä. MERSUN kolme vuotta sitten markkinoille laskema C 300 on keskikokoinen ja urheilullinen farmariauto. Hallintalaitteet toimivat laadukkaan tuntuisesti ja uudet paikat oppi parissa päivässä. Ajaessa kapinamieli lauhtui nopeasti. Mersu metsässä. Näyttö on sijoitettu mukavan alas, eikä se dominoi näkymiä liikaa. Entinen vaihdekeppi eli nykyinen ajosuunnanvalitsin on siinä, missä ennen oli pyyhkijöiden viiksi. Hirvimetsälle ei arvokkaalla autolla kannata lähteä. Kiikarin okulaarin kohdalla vaani kivi tuuman päässä kynnyskotelon aerodynaamisesta muovilipasta. Voimaa ja hiljaisuutta samassa paketissa Vaikka koeajoauto oli takavetoinen ja yhdistettyä bensaja sähkötehoa oli käytössä 313 hevosvoimaa, pitivät auton järjestelmät ajon kurissa taustalla mukavasti toimien
58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11719_.indd 58 11719_.indd 58 5.11.2025 10.52.24 5.11.2025 10.52.24. Ajaminen hallussa tiellä ja taajamassa Suora tai kurvikas, nopeKuljettajan näkymä on tyylikäs. Emme joutuneet autolla lumille tai liukkaille, mikä olisi ollut mielenkiintoista takavetoisella yli 300-heppaisella autolla. Huonoilla ajopinnoilla, esimerkiksi kuoppaisilla hiekkateillä tai etelä-Helsingin mukulakivillä, mentiin sivistyneen oloisesti, jousituksen rytisemättä. Koska valot eivät vaihdu räpsähtämällä, vastaantulijat luulevat joskus, että sieltä tullaan pitkillä, ja räpsyttelevät valoja. Tavaratila on reilun keskikokoiseen farmariautoon korkeintaan kohtalainen, koska sen alla oleva korkeajänniteakku syö korkeutta. Nahkaiset etupenkit tukevat kehoja, oikein isokokoista vähän liikaakin. Osaltaan ansio kuuluu ilmajousitukselle takana, mikä merkitsee samalla automaattista korkeudenhallintaa takajousituksille – kuormaus ei muuta jousituksen korkeutta. Pimeällä tietä valaisevat voimalliset ledit, jotka vaihtavat kohtaamistilanteissa lyhyille. Sellaisiakin putineita on. Niinpä kuskin silmät ovat kaupunkiliikenteessä alhaalla, eikä muiden autojen yli pääse vuodattamaan ylenkatsetta kuten maastureilla. Kuormausleveys on noin 95 senttiä lokasuojien välissä. Sekä istuinosa että selkänoja tukevat mukavasti kehoa ajettaessa suurilla sivuttaiskiihtyvyyksillä, mutta rauhallisessa matka-ajossa ainakin leveät persaukset ja selät kaipaisivat lisää tilaa. Kun takapenkin selkänojat taittaa eteenpäin, niin 490 litran tavaratila kasvaa 1 510-litraiseksi. Ristiselän tuen säädöt ovat etuistuinten ovenpuoleisissa reunoissa. Arvioin, että vakaa linja olisi jatkunut myös liukkailla. Eteen mahtuu hyvin, kun on matalahkosta ovesta sisään tunkenut. Nöyryys toki kaunistaa ihmistä, myös miestä. Näin varsinkin mäen päällä kohdattaessa. Koska auto on aika matala, ovat etupenkkien istuinpinnat lähellä lattiaa. Asettelussa ja muotoilussa ei ole karattu liian pitkälle tulevaisuuteen. Takapenkki on samanlaista huolellista ja nahkaista olemusta kuin etuistuimet. Etupenkit patistavat laihduttamaan Mercedes-Benz C 300 on keskikokoinen auto, pituus 4,75 metriä. Ovipaneeleihin on tuotu etuistuimien säädöt havainnollisella tavalla, liikkuvia osia on neljä. Maavarakin on vain kohtuullinen. Silloin kannattaa vaihtaa lyhyille manuaalisesti, tai vastaantuleva luonnevikainen piruuttaan vaihtaa pitkille pahimmillaan ennen kohtaamista. Jutun tekijän 130-kiloinen olemus olisi kaivannut leveyssuunnassa pari tuumaa lisää. Keskimmäinen kolmas mies joutuu kukkulan laelle ja istuu muita korkeammalla. Kaikki on ajateltua ja materiaalit laadukkaita. Mersu on tehnyt loistavan alustan. Paino on enemmän urheilullisuudessa, mutta mukavuutta ei ole uhrattu. Takaistuin on selvästi optimoitu ja muotoiltu kahdelle, ja kaksi siihen hyvin mahtuukin. tia, mutta voiman tunne oli läsnä
Toki puskurin kulma kiertää ulompana, mutta luku on hyvä 4,75-metriseksi autoksi. l Mersun alla olleet Nokian 235/45 R 18 -kitkarenkaat toimivat sulassa sovussa auton alustan kanssa. ton kohdalla on hiukan turhanaikaista puhua kulutuksesta. Ketterältä auto tuntuikin. Kävin samoilla latauksilla kaksi kertaa kaupungissa, kiertelin asioilla ja jouduin pitämään lämmitystä kabiinissa, ja illalla latausta oli vielä 20 prosenttia jäljellä. Asumme 10 kilometrin päässä Mikkelin torilta. Jokin aika sitten tällä tavalla ajettava ja näin tehokas auto oli miellettävissä urheiluautoksi. Mittasimme kääntöympyrän halkaisijan ajamalla hiljaa ratti käännettynä vasempaan laitaan. Kameran lisäksi on edessä ja takana pysäköintitutkat, joten hissuksiin parkkipaikoilla liikkuessa auto pitää itsensä rututtomana. Se selvisi, että sähköllä pääsee satakunta kilometriä ja ajaa ylellisen hiljaisesti. Katveet eivät tosin häiritse juuri missään autossa maantiellä ajaessa. Metsälehti Makasiini 59 11719_.indd 59 11719_.indd 59 5.11.2025 10.52.26 5.11.2025 10.52.26. Notkea kääntyvyys helpottaa ahtaissa paikoissa. Tulos 10,8 metriä. Avaus toimii myös virta-avaimesta, mikä oikeastaan on tunnistautumis -ja hallintakapula. Talvi ja rönttäkelit eivät häviä meiltä minnekään, vaikka ilmasto vähän paranisi. Liukkaille emme päässeet, talvi vaani vasta Lapissa. Mittasimme kääntöympyrän hitaasti ajaen pitäen ohjauspyörää vasemmassa laidassa. Takakamera on hyvä: kuva on tarkka ja kirkas. Tavaratila on vain kohtuullisen kokoinen. aan ajettava maantie on C 300:sen ominta valtakuntaa. Tiehen nähden matalasta istuinkorkeudesta huolimatta ulos näkee hyvin, eivätkä katveet häiritse. Matalan auton pohja on arvattavasti täynnä kallista tavaraa. Ajaessa ilo oli läsnä kaiken aikaa, lukuun ottamatta tien sivuun hirvijahdissa pysäköintiä. Ja jos ostat, älä osta hirvijahtikäyttöön, vaan nauti autosta cityssä ja ennen kaikkea tien päällä.. C 300:sen nelivetoversio on noin 5 000 euroa kalliimpi kuin takaveto hinnat alkaen -malleissa. Näinkin hintavan auIso takapaksin kansi haukottelee kuin virtahepo. Ympyrän halkaisijaksi saimme 10,80 metriä. Käyttö tapahtuu sähköisesti. Autolla voi edetä reippaasti, eikä sisälle tule törinää ja rytkettä, vaan hillitty charmi pitää pintansa. Siispä jos ostat, osta se neliveto. En siitä paljoa olisi selville saanutkaan sekalaisessa bensa/sähkö-ajossa
TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ 60 Metsälehti Makasiini 11753_.indd 60 11753_.indd 60 5.11.2025 11.26.08 5.11.2025 11.26.08. Sampo on suunnilleen saman levyinen. Malwa 980 -hakkuukone otti tuntumaa jämsäläiseen sekametsään. METSÄKONEET » RUOTSIN johtava pienten metsäkoneiden valmistaja Malwa AB ensiesitteli uuden mallistonsa Suomessa lokakuussa. Ajokoneiden tuottavuus on sen sijaan huono niiden vähäisen kuormatilan vuoksi. Malwa 980 on saman kokoluokan kone kuin Sampo Rosenlewin pienin hakkuukone, mutta Malwa on kahdeksanpyöräinen. Näytillä oli Malwa 560 -yhdistelmäkoneen viides sukupolvi sekä uusi, erityisesti ensiharvennuksille tarkoitettu hakkuukone Malwa 980. ”Suorilla Malwan ajouran leveydeksi riittää kolme metriä, kaarteissa hieman enemmän”, kertoo Malwan tuotepäällikkö Samuel Östling. Keskikokoisten hakkuukoneiden ja kuormatraktorien leveys on lähes kolme metriä. Konetta voidaan käyttää noin 20 metrin ajouravälillä tai tekemällä haamu-uria varsinaisten ajourien väliin. Perävaunusta tehoa lähikuljetukseen Harvennuksilla pienet hakkuukoneet eivät juuri häviä isommilleen. Ruotsalaisvalmistaja Malwa esitteli uutta kalustoaan Suomessa. Malwa painaa kymmenisen tonnia, ja 600 millimetrin vakiorenkailla se on 2,1 metriä leveä. UUSI TULOKAS KAPEILLE URILLE Malwa 980 -hakkuukone on tarkoitettu etenkin ensiharvennuksille. Hakkuukourana on ruotsalainen Logmax 3000 T. Niitä varten on harvennuksilla avattava noin viisi metriä leveät ajourat. Malwa on varustettu Keslan 875 H -puomilla, joka yltää liki kahdeksaan metriin. Näin leveät ajourat vievät suuren osan puuston harvennusvarasta. Sampoja on tarjolla neljäja kuusipyöräisenä
Pienkoneiden toivotaan parantavan heidän puunmyyntihalujaan. Nyt myös isot metsäyhtiöt ovat pestanneet palvelukseensa pienkoneilla operoivia yrittäjiä. Malwa 980:n veroton hinta on 440 000 euroa. Osa pienkonevalmistajista, esimerkiksi ruotsalainen Vimek, on tästä syystä ryhtynyt rakentamaan entistä isompia, vajaan kymmenen tonnin ajokoneita. Toistaiseksi ratkaisu ei ole menestynyt markkinoilla. Malwa 560 -yhdistelmäkone maksaa veroitta 350 000 euroa. ”Perävaunu kaksinkertaistaa koneen kuormakoon yhdeksään tonniin, joka vastaa keskikokoisten ajokoneiden kuormaa. Niinpä yhdistelmää on helppo peruuttaa mutkaisillakin ajourilla. Suomeen on tuotu kolme Malwa 560 ajoja yhdistelmäkonetta.. Syynä on kiristynyt kilpailu puusta. ”Vaunut ovat yleistyneet Baltiassa, jossa puuta ajetaan urakkataksalla. Malwan maahantuojan Koneanti Oy:n Joni Rantasen mukaan perävaunu kulkee samoilla raiteilla koneen pyörien kanssa. Myös sahayhtiö Vidalla ja muun muassa Stora Enson Ruotsin tehtaille puuta hankkivalla Sydvedillä on Östlingin mukaan käytössään pieniä koneita. Ajokoneisiin kytkettäviä perävaunuja on kokeiltu aiemminkin. l MALWA 980 Moottori: Cat C4.4 diesel 130 kW Ohjauskulma: 45 astetta Mekaaninen voimansiirto Puomi: Kesla 875H (ulottuvuus 7,5 metriä) Harvesteripää: Log Max 3000T Pituus: 6,2 metriä Leveys: 600 mm renkailla 2,2 metriä Paino alkaen: 9 800 kg Hinta: 440 000 euroa (alv 0) MALWA 560 Moottori: Cat C2.8 55 kW Hydromekaaninen veto Puomi: Cranab FC5 (ulottuvuus 6,5 metriä) Harvesteripää: Log Max 2000T Kantavuus ajokoneena: 5 500 kg Pituus: 7 metriä Leveys: 500 mm renkailla 1,95 metriä Paino alkaen: 5 700 kg Hinta 350 000 euroa (alv 0) RUOTSIN ISOT YHTIÖT KIINNOSTUIVAT PIENKONEISTA RUOTSIN puunkorjuussa on parin viime vuoden aikana tapahtunut käänne, Malwan Samuel Östling kertoo. Ruotsissakin moni metsänomistaja kavahtaa isoilla koneilla tehtyjä harvennuksia. Metsälehti Makasiini 61 11753_.indd 61 11753_.indd 61 5.11.2025 11.26.10 5.11.2025 11.26.10. Malwa ei myönnä suunnittelevansa samaa, vaan yhtiö pyrkii tehostamaan lähikuljetusta ajokoneeseen kytkettävällä perävaunulla. Vakiovarusteena olevilla 600 millimetrin levyisillä renkailla varustettuna Malwa 980 -hakkuukoneen leveys on 2,2 metriä. Silti kone on vain reilut kaksi metriä leveä”, Östling kertoo. Ruotsissa Malwa-yrittäjät toimivat pääosin tuntilaskutuksella, joten vaunut eivät ole samalla tapaa yleistyneet”, Östling kertoo. Puutavaran lähikuljetuksen tuottavuutta pyritään parantamaan ajokoneeseen liitettävällä, kuormatilan tuplaavalla perävaunulla. Metsänomistajien hallitsemalla Södralla on kymmenen Malwaa töissä
Siitä hyötyvät eteläiset ja läntiset lajit, mutta pohjoiset ja itäiset lajit kärsivät. Pölyttäjien pitää olla liikkeellä silloin kun kasvit kukkivat. Vähemmälle ovat sen sijaan jääneet arviot muutoksen vaikutuksista metsäluontoon. Yhdessä tapahtunut muutos voisi olla edullinen, mutta hyödyn voi tuhota toiseen vuodenaikaan liittyvät muutokset. Meillä on neljä vuodenaikaa. Lumeton talvi Aiemmin Suomen sisäosissa oli tyypillinen ”siperialainen” ilmasto: kun talvi alkoi, se pysyi lumisena ja kylmänä kevääseen asti. Vaikka monet lajit ovat sopeutuneet lyhytaikaiseen kevättulvaan, talvinen tulva ja tulvavesien jäätyminen ovat kohtalokkaita. Lauha ja vähäluminen talvi taitaa olla alkuperäiselle luonnollemme vaarallisempi kuin perinteinen pakkasja lumitalvi. Ilmastonmuutos ei vaikuta pelkästään keskilämpötilaan, hyönteistuhoihin ja puiden kasvuun vaan koko luontoon. Lämpeneminen sinällään ei ole pahasta, eniten haittaa aiheuttavat talven katkaisevat lauhat ja vetiset jaksot. Mutta yhtä lailla ilmastonmuutos vaikuttaa täällä tuhansia vuosia eläneisiin lajeihin, usein vielä yllättävällä tavalla. Silloin voi käydä niin, että poikasten kuoriutuessa ei hyönteisravintoa ole saatavilla normaaliin tapaan. Olennaisia eivät ole aina lämpötilan muutokset sinällään vaan niihin liittyvät tai niistä seuraavat muut tekijät. Lintujen elintoimintojen rytmiä säätelee pitkälti säistä riippumaton valoilmasto. Luontovaikutuksia pohdittaessa eniten on kiinnitetty huomiota uusiin lajeihin kuten häiveperhosiin ja metsän puita uhkaaviin tuholaisiin. 62 Metsälehti Makasiini 11723_.indd 62 11723_.indd 62 5.11.2025 12.44.38 5.11.2025 12.44.38. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVAT JORMA PEIPONEN Lauha ja vähäluminen talvi taitaa olla alkuperäiselle luonnollemme vaarallisempi kuin perinteinen pakkasja lumitalvi. Talviset sulavedet peittävät kuusikkoa. Luonnossa on lukuisia tarkkaan ajoitettuja vuorovaikutuksia. Muutos vaikuttaa paljon useamman lajin elämään kuin on kuviteltu. MITEN METSÄLUONTO SELVIÄÄ. Nyt talvet ovat muuttuneet samanlaisiksi kuin läntisessä Euroopassa, lyhyiksi ja lauhoiksi. ILMASTONMUUTOS » SITÄ, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia ilmastonmuutos merkitsee metsätaloudelle, on pohdittu usein
Tällaista sinisiipien määrää ei ole enää 2020-luvulla omalla kedollani näkynyt. Metsälehti Makasiini 63 11723_.indd 63 11723_.indd 63 5.11.2025 12.44.45 5.11.2025 12.44.45
64 Metsälehti Makasiini 11723_.indd 64 11723_.indd 64 5.11.2025 12.44.51 5.11.2025 12.44.51. ILMASTONMUUTOS » Lintujen pesinnän kannalta olennaista on, että toukkia on juuri silloin, kun poikaset varttuvat
Muutokset ovat voimakkaimpia eteläisessä Suomessa. Kasvuun virittyneet silmut ja nuput voivat paleltua. Niinpä parhaiten talvesta selviäisivät lajit, jotka talvehtivat ylempänä kasvipeitteessä tai puiden rungoilla ja oksistossa. Pitkän lämpimän varhaiskevään jälkeen koittava ankara pakkasjakso voi olla tuhoisa. Kun pakkaset tulevat, vesi jäätyy ja maan pintaan syntyy teräksisen kova kuori, joka eristää maaperän ruokavarat ja suojapaikat. Kun leppä kiireellä valmisti uuden yhteyttämiskoneiston, sillä ei ollut varaa satsata puolustukseen. Vaikutukset eivät ole suoraviivaisia. Tiaisten talviparvet ovat pienentyneet, talvehtivien hippiäisten määrä on romahtanut. Talvehtimisasteen – oli se sitten, muna, toukka, kotelo tai aikuinen – voisi kuvitella selviytyvän parhaiten, kun sitä koko talven suojaa kuiva lumi. 1950-luvulla kuukkeli pesi vielä aivan rannikon tuntumassa. Taigalinnuston taantumisen ja uhanalaistumisen syyksi esitetään yksioikoisesti metsätaloutta. Olennaisempia kuin asteen suuruiset lämpötilan muutokset ovat ilmaston lämpenemiseen liittyvät poikkeavat viikkojen mittaiset sääjaksot, kuten kesäiset Lämpimän varhaiskevään jälkeen koittava ankara pakkasjakso voi olla tuhoisa. Talvesta pahiten kärsineet lepät olivat jo elokuussa surkeannäköisiä ja liki lehdettömiä. Vaaarallinen kevät Yleensä kasvien kylmänsietokyky kasvaa vähitellen ilmojen kylmetessä. Leppiä tavanomaista runsaammin kesällä 2025 kiusannut lehtikuoriaistuhokin lienee seurausta lauhasta talvesta. Kun kevät alkaa aikaisin ja lämpimänä, voivat kasvit ja hyönteiset herätä poikkeuksellisen varhain. Oikutteleva kesä Ilmastonmuutosta koskevissa keskusteluissa on kiinnitetty huomiota ennen muuta kesäisiin lämpötilanmuutoksiin, keskilämpötilan nousuun, kesän ja syksyn pitenemiseen ja talven lyhenemiseen. Tuho oli pahin niissä lepissä, jotka saivat lehtensä vasta kesällä. Vuoden vaihteen jälkeen tulevat leudot jaksot alkavat herätellä soluja ja kasvi purkaa talvitilaansa. Talven tuhot paljastuvat kuitenkin usein vasta keväällä tai kesällä. Kun lämpötilat pysyttelevät vuodenvaihteeseen asti plussan puolella, se syö niin talvehtivien kasvien kuin lepotilassa uinuvien eläintenkin ravintovaroja. Kärsiviä lajeja ovat esimerkiksi hömö-, töyhtöja lapintiainen, kuukkeli, metsäkanalinnut, mutta myös lapinpöllö ja helmipöllö. Sopeutuminen uusiin oloihin vie aikansa. Talven vesikeleillä on suurempi vaikutus maaperän eliöstöön. Selvimmin tämä näkyy harmaalepällä, joiden latvus on leudon talven jälkeen usein harsuuntunut ja resuisen oloinen. Kasvi ei siihen yleensä kuole. Niinpä lehtikuoriaiset runsastuivat ja söivät tuoreet lehdet pois. Tätä ajatusta tukevat muutokset linnustossa. Metsälehti Makasiini 65 11723_.indd 65 11723_.indd 65 5.11.2025 12.44.52 5.11.2025 12.44.52. Omalla tavallaan lauhan talven tuomista hankaluuksista kertoivat minulle maaliskuussa juuri sataneelle lumelle useamman kymmenen metrin jälkijonon piirtänyt ja sen päähän uupunut kääpiöpäästäinen, auratulla tiellä kömpivä rupikonna ja hankeen uupunut korvayökkö. Sen sijaan keväällä normaaliin tapaan lehteen tulleet lepät, enimmäkseen nuoria tai sekapuina muiden puiden suojassa kasvaneita yksilöitä, olivat vihreitä syksyyn asti. Puut ja pensaat kehittävät uinuvista silmuista uudet lehdet, mutta paleltuneita kukkasilmuja kasvi ei samana kasvukautena pysty korvaamaan. Silloin pakkasen sietokyky laskee. Näin voi syntyä tilanne, että hyväkuntoiset pöllöt munivat suuria pesueita, mutta kun poikaset kuoriutuvat, ruokaa ei enää olekaan tarjolla. Minusta todennäköisempi syy on ilmastonmuutos – ei kesien lämpeneminen vaan talvien lauhtuminen. Kun myyrät ja hiiret vilistävät lumettomassa maisemassa, ne joutuvat helposti petojen saaliiksi. Kun talvi katkeaa vesisateisiin ja lumi katoaa, maaperä on veden kyllästämää ja painanteisiin kertyy allikoita. Kun lauhat jaksot katkaisevat talven, maan rajassa talvehtivat yksilöt altistuvat pakkaselle ja pahimmillaan peittyvät ensin veteen, joka sitten jäätyy. Lisäksi on pohdittu näitten aiheuttamia muutoksia: kaarnakuoriaisten (kirjanpainajan) menestymistä ja uusien lajien leviämistä Suomeen. Suuri osa metsän hyönteislajistosta talvehtii maassa eri kehitysvaiheissa, kasvien juurella, karikkeessa, sammalkerroksessa tai metsämaan pintakerroksessa
Lämpimät kesät ovat periaatteessa otollisia päiväperhosille. Puiden silmut eivät avaudu heti ensimmäisten lämpimien tultua, mutta pohjoiseen ilmastoon sopeutuneiden hyönteisten toukilla ei ole munassa kovin kauan aikaa miettiä, lähdenkö syömään nyt vai ensi viikolla. Luonnontieteellinen Etelä-Karjalan maakunta on likimain sama kuin Kymenlaakso, joten se edustaa rannikkoseutuja. Vaikutukset ovat suurimpia uudistusaloilla ja koskevat myös puiden taimia. ILMASTONMUUTOS » helteet tai alkukesän 2025 kolea sadejakso juuri lintujen pesimäaikaan. Kesän pitkät kuivat hellekaudet tappavat keväällä itäneet siementaimet. Valtakunnallisessa päiväperhoslaskennassa sinisiipien, kultasiipien ja papurikkojen määrä on Etelä-Karjalassa laskenut kymmeniä prosentteja, vaikka se on samanaikaisesti kasvanut Pohjois-Karjalassa. Pitkittyvä syksy Märkä ja pitkä syksy on edullinen sienirihmastojen kasvulle. Hyönteismaailmassa – ja erityisesti perhosissa – muutokset näkyvät parhaiten aikuisten määrissä, vaikka tuhot kohdistuvat varhaisempiin kehitysvaiheisiin. Istutustaimet selviävät paremmin kuin juuri itäneet sirkkataimet, koska niiden juuristo yltää jo syvemmälle. Omalta rinnekedoltani Etelä-Karjalassa ovat sinisiivet ja kultasiivet miltei kadonneet, vaikka niitä vielä 2010-luvulla näki kymmenittäin. Valtaosa hyönteisistä elää kuitenkin niin huomaamattomina, ettei suuriakaan runsaudenmuutoksia havaita. Silti monet lajit ovat niukentuneet nimenomaan rannikon läheisillä seuduille. Perhosten vuosirytmi on tarkkaan säädelty kokonaisuus, johon säiden oikuttelulla on vaikutuksensa. l Kylmennyt sää jähmettää hangella kulkijan, mutta kun aurinko taas paistaa, matka jatkuu. Kun takavuosina palasin lokakuisena iltana kotiin, auton valoissa leijaili kymmenittäin vaaleita mittareita. Kesän pitkät kuivat hellekaudet tappavat kevä ä l l ä it ä neet siementaimet. Kasvukauden pitenemisestä ja suurentuneesta lämpösummasta hyötyvät monet eteläiset lajit, puista tammi, lehmus, vaahtera ja jalavat. 66 Metsälehti Makasiini 11723_.indd 66 11723_.indd 66 5.11.2025 12.44.54 5.11.2025 12.44.54. Viime vuosina ei niitä enää ole massoittain näkynyt. Myöhäissyksyn perhoset talvehtivat munina. Puuston muutokset näkyvät hitaasti, mutta yksittäisten eläinja kasvilajien kannanmuutokset voivat olla nopeita. Yhtä lailla homeet ja bakteerit tappavat maassa itämistä odottavia siemeniä, mutta tuhojen määrää ja merkitystä on vaikea arvioida. Homeet turmelevat maahan ja puiden oksistoon tehdyt ruokavarastot. Kun ilmasto muuttuu, koko metsäluonto muuttuu.. Ehkä toukat kuoriutuvat niin varhain, ettei niille ole ruokaa. Ei pihavalojen ympärilläkään ole ollut syksyisin sellaista perhospaljoutta kuin ennen vanhaan – esimerkiksi hallakehrääjää en ole nähnyt moneen vuoteen. Ainakin kaakkoisessa Suomessa monien pikkulintujen pesintä epäonnistui täysin
Nyt rantaan tulee tie. Nykyisen vuokraajan koneet alkavat olla sitä kokoluokkaa, että hänen on vaikea päästä melko pienelle peltotilkulle. Ennen kuin kaupassa rohjettiin edetä, piti selvittää, mitähän moinen mahtaa käytännössä tarkoittaa. Se on pieni hiekkainen rannanpätkä, jossa ei kolmekymmentä vuotta sitten ollut tietä eikä laituria. Varsinaisen metsän kannattavuuden osalta piti luottaa puolison innokkaasti rustaamiin excel-taulukoihin ja omaan perstuntumaan. Tuolloin paikalle eksyi harvoin muita uimareita ja ympärillä oli pelkkää vanhaa peltoa ja metsää. Uusimmat tulokkaat ovat erityisiä. Myyjä ehdotti, että teemme kyläyhdistyksen kanssa ranta-alueesta sadan vuoden vuokrasopimuksen hintaan nolla euroa. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja ei aio tehdä tarjousta yhdestäkään metsätilasta ainakaan viiteen vuoteen. Aiemmat metsätilahankinnat ovat olleet suorakaiteen muotoisia palasia, enimmäkseen taimikkoa ja kasvatusmetsää, jonkun verran uudistettavaa, jokunen luontokohde. Ympäristölupa velvoittaa ennen kaikkea aluetta käyttävää yrittäjää. Se voi myös olla syy siihen, että olen päätynyt huolehtimaan niistä tulevina vuosikymmeninä. Ympärille on rakennettu taloja ja mökkejä, mutta uimaranta kuuluu vielä päätilaan, jonka ostin yhdessä isäni kanssa. Tämän tilan kohdalla taisi puhdas sentimentaalisuus ajaa vauhdilla excel-käppyröiden ja odotusarvojen yli. Paikalla on pukukopit ja kesällä laituri. MYÖS TOINEN UUSI metsäperheenjäsen sijaitsee osittain rakennetulla ranta-alueelle. Päätimme puolison kanssa, että pystymme elämään tämän merkinnän kanssa. Alue on valtavan laaja ja ulottuu vain pieneltä osin ostamallemme tilalle. Metsälehti Makasiini 67 KOLUMNI » METSÄPERHEESSÄNI ON UUSIA JÄSENIÄ . l Erityisiä perheenlisäyksiä Sieltä löytyi kaikkein kimurantein kohde: kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta. Alue, joka nyt perheeseen kuuluu, on merkitty kaavaan lyhenteellä VL eli lähivirkistysalue. 11773_.indd 67 11773_.indd 67 5.11.2025 12.51.37 5.11.2025 12.51.37. Taidan haluta käydä kotikyläni lähikaupassa ilman vinoja katseita. Maanviljelyksestä ymmärrän sen verran, että pellon maataloustukikelpoisuudesta kannattaa pitää kaikin voimin kiinni viljelemällä. Metsäsijoittamisesta kiinnostunut ystävä kyselee aika ajoin tilojen kannattavuuksia tekoälyltä, mutta itse pidän metsäekonomian alalla korkeakoulutettua takamustani generatiivista kielimallia luotettavampana. Sinne kuljettiin metsän läpi, yleensä polkupyörällä polun päähän ja polkua pitkin alas rantaan. Ainakin toistaiseksi. Sieltä löytyi kaikkein kimurantein kohde: kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta. Jonkinlaisin ponnistuksin sen kenties voi metsittää tai alueelle voi perustaa esimerkiksi kosteikon. Kyse on lapsuuden uimarannastani, jonne on noin kilometrin matka synnyinkodistani. Tämän asian arvelemme ratkeavan uuden satokauden alkuun mennessä. Paikallisen viranhaltijan mukaan alue on säilytettävä metsäisenä. Se on tulossa turvetuotantoalueena joka tapauksessa tiensä päähän. Mikäpäs siinä. Päätimme, että tämänkin erikoisuuden kanssa voimme elää. Haussa on siis uusi vuokralainen tai urakoitsija, joka voi viljellä peltoa puolestamme. Rantakaava-alueesta ei kannata innostua. Seuraavaksi piti tutkia, millaisia velvoitteita turvetuotantoalueesta seuraa. Harva rohkeni kiinnostua näistä niiden ominaispiirteiden vuoksi. Tontit on myyty ja rakennettu. ENSIMMÄINEN SISÄLTÄÄ KYLLÄ talousmetsää, mutta myös rantakaava-aluetta, turvetuotantoaluetta ja jopa pienen peltotilkun
METSO & NÄKKI HIRVIEN HIGHWAY Vihersillat ovat luoneet hirvieläimille turvalliset väylät valtateiden yli. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 11724_.indd 68 11724_.indd 68 5.11.2025 12.49.21 5.11.2025 12.49.21. Silloista ovat hyötyneet myös muut nisäkkäät
kt 11724_.indd 69 11724_.indd 69 5.11.2025 12.49.24 5.11.2025 12.49.24
Suomen ensimmäinen vihersilta rakennettiin valtatie 1:lle Lohjanharjulle vuonna 2002. Eläimiä selvästi jännittää, eikä ihme – niiden jalkojen alla suhisee valtatie 7:n liikenne. Rakennettujen reittien tavoitteena on varHirvieläimet liikkuvat luonnossa yleensä päämäärätietoisesti samoja reittejä pitkin. Vielä vuosituhannen alussa hirvikolareissa kuoli kymmenkunta ihmistä vuodessa. Investointi kuitenkin säästää ihmishenkiä ja tukee luontoa. Sen vasa rohkaistuu tulemaan perässä vasta, kun emo on varmistanut reitin turvallisuuden. 70 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI H H IRVIEMO ottaa empiviä askelia matalien puuntaimien lomassa. Kaksikko on ikuistettu riistakameralla. Luonnollisille kulkureiteille Eläinten ja ympäröivän luonnon tarpeet otetaan uusien teiden rakentamisessa eri tavalla huomioon kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Syynä parantuneeseen tilanteeseen on ennen kaikkea autojen turvallisuuden ja hallintalaitteiden kehittyminen, mutta myös riista-aitojen ja eläinten ylija alkulkujen rakentaminen on auttanut. Hirvisillat ja teiden ylija alikulut pyritään sijoittamaan eläinten luonnollisille kulkureiteille. Paikalliset riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat antavat usein lausuntoja, kun uusia teitä suunnitellaan. Parivaljakon taipaleen on ikuistanut riistakamera, joka on pystytetty Pyhtäällä moottoritien ylittävälle vihersillalle. Silta on miljoonahanke. Vihersillat rakennetaan betonista ja kaarirakenteista. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Teiden rakentamisessa pyritään huomioimaan eläinten vakiintuneet reitit, sillä ne ovat poluilleen uskollisia. Ne toimivat kaavoituksen perustana”, kertoo Väyläviraston asiantuntija Niina Anttila. ”Osa maakunnista on tehnyt viherrakenneselvityksiä, joissa on kartoitettu alueen ekologista verkostoa. Siltoja rakennettiin kaikkiaan seitsemän, kun uusi Loviisa-Virolahti-tie valmistui. Istutuksissa käytetään samoja kasveja kuin ympäröivässä luonnossa, mikä luo ekologisen käytävän eläimille. Jo 2010-luvulla uhrien määrä taittui korkeintaan kolmeen vuodessa. Nyt vihersiltoja on parikymmentä. Hirvilehmä opastaa vasansa vihersillalle. 11724_.indd 70 11724_.indd 70 5.11.2025 12.49.27 5.11.2025 12.49.27
Sillan leveydeksi suositellaan minimissään 50 metriä. Metsälehti Makasiini 71 Vihersillat ovat usein monikäyttösiltoja, joissa on huomioitu myös väylät ihmisille. 11724_.indd 71 11724_.indd 71 5.11.2025 12.49.29 5.11.2025 12.49.29
METSO & NÄKKI mistaa myös, etteivät eläimet joutuisi eristyksiin toisistaan ja ettei lajin geneettinen monimuotoisuus vaarantuisi. Kerran sillan ylitti karhu. Seuraavaksi paikalle sattuva hirvi tunnistaa vaaran hajun perusteella. Riistakamera tallensi metsäjäniksiä, rusakoita, kettuja, supikoiria, mäyriä ja ilveksiä. Emo opettaa käyttäytymismallit jälkeläiselleen. Niinpä edellä kulkenut lajitoveri voi rohkaista hirven astelemaan esimerkiksi uudelle ylitai alikululle. Vihersilta on helpoin rakentaa jo valmiiksi korkeaan maastoon kuten kallioleikkauksen kohdalle. Väylävirasto teki vuosikymmenen vaihteessa tutkimuksen, jossa ylikulkujen käyttäjiksi paljastui Etelä-Suomessa yksitoista eri nisäkäslajia. Vastaavasti pelästyessään hirvi usein laskee alleen, jolloin virtsaan jää stressihormonia. Valkohäntäpeura on voimissaan, sillä maan eteläosassa se voi saada jopa kolme vasaa kerrallaan. 11724_.indd 72 11724_.indd 72 5.11.2025 12.49.31 5.11.2025 12.49.31. Vihersillat ovat osoittautuneet vilkkaiksi väyliksi muillekin nisäkkäille. ”Arvelen, että voi kestää jonkin aikaa, että hirvet löytävät ja oppivat uuden reitin”, Anttila sanoo. Hirvi toimii ensisijaisesti hajuaistinsa perusteella. 72 Metsälehti Makasiini Vihersillat ovat osoittautuneet vilkkaiksi väyliksi muillekin nisäkkäille. Joskus järkevintä on rakentaa autoille ylikulku, sillä eläimet kulkevat mieluiten matalalla maaperällä
» TEIDEN ali rakennetaan tunneleita tai alikulkuja, joita käyttävät etupäässä pienet nisäkkäät. Päivittäinen liikkuminen liittyy ravinnon hankintaan. » LIITO-ORAVILLE on tehty teiden ylitykseen hyppytolppia. Yleensä se saa vain yhden vasan kerrallaan, kun taas esimerkiksi eteläisessä Suomessa hirvi saa pääsääntöisesti kaksoset ja valkohäntäpeura jopa kolmoset. Metsäpeura on haavoittuvainen Hirviä on Suomessa noin 90 000, valkohäntäpeuroja yli satatuhatta ja metsäpeuroja kolmisen tuhatta. Kannan pienuuden lisäksi metsäpeuran herkkyyttä lisää se, että laji on hidas lisääntyjä. Toinen onnettomuussuma sattuu kevääseen ja alkukesään. ”Kun riista-aita päättyy, riskialue ulottuu tiellä molempiin suuntiin muutama sata metriä”, Metsähallituksen Milla Niemi muistuttaa.. Ruskan värjäämää metsää vasten näkyy kokonainen hirvilauma, kaikkiaan yhdeksän yksilöä. ”Yksittäinen kolari on hirven ja valkohäntäpeuran kohdalla yksilön hyvinvointikysymys, mutta metsäpeuralla sillä voi olla myös populaatiotason vaikutuksia”, sanoo Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi. Huonoa tuuria voi olla milloin tahansa. 11724_.indd 73 11724_.indd 73 5.11.2025 12.49.32 5.11.2025 12.49.32. » SILTOJEN alle on jätetty kuivapolkuja, joita pitkin eläin pääsee ylittämään joen tai ojan. Tutkijoiden mukaan riskitekijä on se, etteivät kuljettajat hiljennä nopeuttaan vaikka näkyvyys heikkenee. Metsäpeuranaaras saa ensimmäisen vasansa yleensä vasta kolmivuotiaana, myöhemmin kuin valkohäntäpeura ja hirvi. Kaksi kolmasosaa riistakolareista sattuu hämärän tai pimeän aikaan. Käyttäytymistä sanelevat aistit ja niiden tuomat reaktiot sekä opitut tavat. Silloin hirvilehmät vierottavat ylivuotiset vasansa ja nuoret eläimet ovat liikkeissään holtittomia. Päätavoite on löytää joko ruokaa tai suojaa. l YLI TAI ALI » SUOMESSA on 16 vihersiltaa. Hirvieläimet liikkuvat luonnossa yleensä päämäärätietoisesti samoja reittejä pitkin. Metsälehti Makasiini 73 Hämärä lisää riskiä Eniten hirvien ja muiden riistaeläinten kanssa kolaroidaan syys-lokakuussa. » HIRVI liikkuu talvija kesälaitumien välillä. Hirvi ja metsäpeura liikkuvat myös vuodenaikojen mukaan, samaa käyttäytymistä on havaittu valkohäntäpeurallakin. Heinäkuussa Suomusjärvellä hirvikolarissa menehtyi lehdenjakaja. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa auton nopeus on ollut yli 80 kilometriä tunnissa. Samoihin aikoihin on hirvien kiima-aika ja metsästyskausi alkaa. Kyse on melko harvinaisesta näytelmästä, sillä hirvi ei muodosta metsäpeurojen tai poron tapaan rykimätokkia. Lyhenevät päivät Pohjolassa johtavat siihen, että yhä useampi työmatkalainen on liikkeellä aamun tai illan hämyssä. Myöhemmin hyvillä talvilaitumilla hirven voi tavata muiden kanssa, sillä ruoka tuo yhteen. Pisin muuttomatka on metsäpeuralla, joka voi siirtyä jopa satojen kilometrien matkan kahdesti vuodessa. Siksi alueet riista-aitojen aukkojen ja niiden päättymisen lähellä ovat riskialttiita riistaeläinkolarialueita. Syksyllä kiima-aika ajaa urokset liikkeelle. Silloin etsitään ylityspaikkaa niin kauan, kunnes se löytyy. Edellisestä ihmishenkiä vaatineesta kolarista oli Varsinais-Suomessa kulunut peräti seitsemän vuotta, vaikka maakunta on muuten riistaonnettomuuksien kärkialue. Vaellus laidunten välillä Peltoaukealla on komea näky. Mitä lämpimämpi kevät on, sitä aiemmaksi onnettomuushuippu sattuu. Hirvi on yksineläjä, mutta näin syksyn kiima-aikaan vietti vie lajitovereiden pariin. » SILLAT yhdistetään yleensä riista-aitoihin, jotka ohjaavat eläimiä sillalle. Jos lepopaikka suojaisalla rinteellä ja ruokapaikka pellolla ovat eri puolilla tietä, se ylitetään. Määristä voi päätellä, että metsäpeurat ovat erityisen haavoittuvia. Eläimet siis muuttavat kesäja talvilaidunten välillä
TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 11727_.indd 74 11727_.indd 74 5.11.2025 12.52.18 5.11.2025 12.52.18. Noin viidesosa myslimassasta peittyy pienten koivunlehtien alle. Vihreää sävyä voimistaa kuusenkerkkä, joka levittäytyy hienona jauheena joka puolelle. Jännitän hieman myös sitä, miten karvaan vivahteen viiden prosentin pettuosuus tuo. Päinvastoin, tätä pistelee jogurtin kanssa mielellään poskeensa. Ei ruskeita rusinoita, punaista papaijaa eikä muita tropiikin tuotteita. Suomen ja maailman paras Nikkarin pettuinen metsämysli ei ole saanut moitteita muualtakaan. Viime keväänä myslin kartonkinen pakkaus valittiin Sisiliassa järjestetyssä IGCAT-insMETSÄ KUIVUU MYSLIKSI Mimmu Nikkarin mielestä joka kodissa tulisi olla pakastekuivuri. NYT on vihreää. Lautasella on keko yrittäjä Mimmu Nikkarin pussittamaa metsämysliä. Suuni voi olla tuohesta, mutta en löydä mausta mitään moitittavaa. Neliösentin kokoiset koivunsilmut ovat yllättävän rapsakoita – eivät kuitenkaan mitään perunalastuja. Luonnonyrtit hän kerää tuttavan luomukesantopelloilta. Vuosi sitten se voitti Suomen parhaan ruokalahjan palkinnon. Seoksessa on jauhettua pettuakin, mutta sitä en kaurahiutaleiden sekä hampun-, pellavan-, kurpitsanja auringonkukansiemenien seasta tunnista. Hän sekoittaa palkittuun metsämysliinsä pettua sekä pakastekuivattuja kuusenkerkkiä ja koivunsilmuja ”Olin että wau! Miten tämä on tehty – tätä minäkin haluan tehdä!” Mimmu Nikkari kerää Koskijärven Villitilan tuotteiden metsäisimmät raaka-aineet Pohjois-Karjalan Heinävedellä sijaitsevalta metsätilaltaan, josta hänen isoisoisänsä teki torpparisopimuksen 1800-luvun lopussa
Kului kaksi kuukautta, ennen kuin Nikkari sai tilattua omansa Yhdysvalloista. ”Olin että wau! Miten tämä on tehty – tätä minäkin haluan tehdä!” Pakastekuivuria ei kuitenkaan saanut noin vain ostettua. Muihin säilömistapoihin verrattuna tuotteiden rakenne, maku ja ravintoaineet säilyvät paremmin. l Mimmu Nikkari on hiljattain ostanut suuremman pakastekuivurin. ”Ainoa syy täytyy olla se, ettei yksinkertaisesti tiedetä, että pakastekuivaus on ylivoimainen säilöntäkeino.” Mustikka ei kutistu Pakastekuivaus nostaa päätään kuitenkin myös Suomessa. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti C-, K1ja A-vitamiineja sekä antioksidantteja, jotka säilyvät parhaiten pakastekuivaamalla, Mimmu Nikkari sanoo. Metsälehti Makasiini 75 11727_.indd 75 11727_.indd 75 5.11.2025 12.52.19 5.11.2025 12.52.19. Se on niin käsityövaltaista hommaa, että sillä yksin olisi vaikea tulla toimeen”, Nikkari sanoo. Loppukesällä kuluttajat saivat testimielessä viedä sinne omia marjojaan ja omenoitaan kuivattavaksi. Se ei ollut kuitenkaan nappiosuma. Maan ensimmäinen teollisen mittakaavan pakaste kuivauslaitos käynnisti toimintansa viime keväänä Pohjois-Karjalan Kiteellä. Pettuinen metsämysli voitti syksyllä 2024 Suomen parhaan ruokalahjan ja puoli vuotta myöhemmin maailman parhaan ruokalahjapakkauksen palkinnon. Yksi menetelmän etu on, että kuivattavan tuotteen ulkonäkö säilyy lähes ennallaan. ”En voi ymmärtää, miksei kukaan tuo näitä laitteita teknologiaorientoituneeseen maahan, jonka metsät pullistelevat upeita luonnonraaka-aineita, marjoja, sieniä ja riistaa.” Tietoa tarvitaan lisää, hän arvioi. Vain kaikkein rasvaisimpia ja sokerisimpia elintarvikkeita ei voi pakastekuivata. Luonnontuotteiden valmistus on sivutoimi. Sama pätee marjoihin. Yleisin esimerkki on viinirypäle. ”Perinteisesti kuivattuna mustikka kuivuu pieneksi ja kovaksi kuin pippuri. Nikkari heräsi asiaan viisi vuotta sitten maistettuaan pakastekuivatuista kuusenkerkistä tehtyä lattea. ”Sillä on mahdollista säilyttää jopa 97 prosenttia yrtin tuoreista ravintoarvoista”, Nikkari sanoo. Pakastekuivattuna mustikka on rapea ja kevyt, yhtä suuri kuin tuore mustikka. Sen jälkeen tuotteet säilyvät huoneenlämmössä. Graafikkona työskentelevä Nikkari on suunnitellut voittoisan myslipakkauksen lisäksi pakkaukset Koskijärven Villitila -yrityksensä muillekin noin 30 tuotteelle. Nyt hän ihmettelee, miten pärjäsikään niin pitkään pienemmällä laitteella. Vuosien aikana laitetarjonta ei ole juuri parantunut. tituutin (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kilpailussa maailman parhaaksi ruokalahjapakkaukseksi. Tämä ihmetyttää Nikkaria, jonka mielestä joka kodissa pitäisi olla pakastekuivuri. ”Näillehän ei löydy Suomesta huoltoa.” Nikkarin pelasti se, että perheestä on löytynyt sähköalan osaamista, kun esimerkiksi releitä on pitänyt uusia. ”Graafinen suunnittelu antaa leivän vuoden ympäri. Maku on syvempi, koska vesi on poistettu”, Nikkari kuvaa.. Pakastekuivauksessa elintarvike jäädytetään nopeasti ja siitä poistetaan vesi alipaineen avulla. Se rutistuu rusinaksi normaalikuivauksessa, mutta pakastekuivauksessa rypäle näyttää rypäleeltä käsittelyn jälkeenkin. Kuivuri rapakon takaa Valtaosa Nikkarin tuotteista on pakastekuivattu. Pakastekuivaus sopii myös elintarvikkeille, joita on totuttu säilömään perinteisesti kuivaamalla
Omavaraisella tilalla elintarvikkeet valmistettiin oman tilan tuotteista. Sen etuna on syvälle maaperään kasvava juuristo, jonka ansiosta se pysyy rinteillä paremmin pystyssä kuin AIKAMATKA ITÄVALTAAN Metsälehden lukijamatkalla nähtiin, että Keski-Euroopassa pidetään kiinni perinteistä niin metsänhoidossa kuin maataloudessakin. Navetta oli kuin Suomesta rintamiestilojen kulta-ajoilta. Pitääkö aina olla tehokas. Laatu ja erikoistuminen olivat sahan valtteja. Aurinko seurasi lukijamatkalaisia läpi viikon, vaikka kelit olivat muuten hyvin vaihtelevia. Mukaan mahtui 30 lukijaa eri puolilta Suomea. ”Minusta tuntuu, että hiilinieluista on tullut muotiasia”, Putz kuittasi ja sai suomalaisilta metsänomistajilta hyväksyvää nyökkäilyä osakseen. Itävaltalaisilla ei tuntunut olevan suunnitelmia puulajin vaihtoon, vaikka ilmasto lämpeää. Puutavaraa myydään paljon myös suoraan kuluttajille, jolloin katteet ovat parempia kuin jälleenmyyntiin menevissä erissä. Vuoren rinteillä pääpuulaji oli kuusi. ”Lehtikuusen osuus on kuitenkin lisääntymässä. Uskomme, että kuuset pärjäävät tulevaisuudessakin”, Putz kertoi. Paluumatkalla vierailtiin vielä Saksan puolella Hitlerille rakennetussa lomapaikassa, Kotkanpesässä, noin 1 800 metrin korkeudessa. Krimmlerin vesiputouksien putouskorkeus on yhteensä 380 metriä. Kuusesta pidetään kiinni Retken pääkohde oli Itävallassa sijaitseva Zell am Seen kaupunki. kuusi. Asiaan ei ole Itävallassa liiemmin kiinnitetty huomiota, eikä EU:n vaatimuksille kumarrella muutenkaan. Holz Dieterich sahaa vuodessa vain 5 000 kuutiota puuta, mutta työllistää silti kymmenen henkilöä. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 11728_.indd 76 11728_.indd 76 5.11.2025 12.53.35 5.11.2025 12.53.35. Jos oli jo sahavierailu aikamatka 1970-luvulle, niin sitä oli myös vierailu Augut-maatilalla Zell am Seessä. Lehtikuusi kasvaa sinnikkäästi jopa lähes 2 000 metrin korkeudessa. LUKIJAMATKA METSÄLEHDEN lukijamatka suuntautui lokakuussa Itävaltaan ja Saksaan. ”Zellissä” päästiin tutustumaan paikallisen metsänhoitajan Michael Putzin johdolla noin tuhannen hehtaarin laajuiseen yhteismetsään. Hiilinieluista ja ilmastotavoitteista Putzin kanssa ei saatu pitkää keskustelua aikaan. Itävallan korkein vuori Grossglocknerkin näytti 3 798 metriin ylettyvän huippunsa juuri sopivasti. Matkalla ehdittiin tutustua myös Hohe Tauernin kansallispuiston huikeisiin maisemiin. Oppia saatiin viikon reissun aikana niin paikallisesta sahaustoiminnasta, metsien hoidosta kuin vuoristometsien luonnosta. Suomesta raamisahat ovat käytännössä kadonneet, mutta Keski-Euroopassa niitä on käytössä yleisesti. Kirjanpainaja ei ole meillä iso ongelma. Nyt vettä virtasi noin 6 kuutiota sekunnissa, mutta enimmillään virtaus on ollut jopa 180 kuutiota sekunnissa. Tässä geopoliittisessa tilanteessa vierailu oli ajatuksia herättävä. Työtä tilalla on loputtomasti, mutta meininki sai suomalaiset vieraat huokailemaan haikeasti – ehkä tehokkuusajattelu on Suomessa mennyt överiksi. Saksan Baijerissa sijaitsevalla Holz Dieterichin perhesahalla päästiin seuraamaan kuusija lehtikuusitukkien sahausta raamisahalla
Huomionosoitus julkistettiin valtakunnallisilla Metsäpäivillä lokakuun lopulla. ELIISA KALLIONIEMESTÄ METSÄYHDISTYKSEN KUNNIAJÄSEN Kallioniemi työskenteli Metsälehdessä eri tehtävissä lähes neljäkymmentä vuotta. Rajalalle. Klikkaa tämän valinnan alle avautuvaa Olen Metsälehden painetun lehden tilaaja -valintaa ja kirjoita asiakasnumerosi Asiakasnumero-kenttään. 4 Siirry tunnuksen luomisen jälkeen omaan profiiliisi sivuston oikeasta yläkulmasta. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Aseta tässä itsellesi nimimerkki sivustolle. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 7 Olet nyt aktivoinut Metsälehti Digin. Klikkaa Jatka. Kestotilaukseesi kuuluvat verkon maksulliset sisällöt ovat käytössäsi. Voit kysyä asiakasnumerosi myös asiakaspalvelustamme. Lisäksi Maaseudun Tulevaisuuden Metsä-toimitukselle sekä Metsuri-Triolle myönnettiin ansioplaketit metsäalan näkökulmien esiinnostamisesta. HUOMIONOSOITUKSET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Tarvitset asiakasnumerosi Metsälehti Digin aktivoimista varten. 5 Saat eteesi Viimeistele tunnuksesi -näkymän. ”Metsäala kehittyy nopeasti. ”On hienoa, että metsäalalla on pitkät perinteet yhteistyöstä hyvin erilaisten organisaatioiden kesken. Se löytyy lehden osoitekentästä tai tilauslaskustasi. 2 Mene osoitteeseen www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ 3 Täytä sähköpostiosoitteesi ja valitsemasi salasana lomakkeelle. Metsäalan tunnetuimpiin kuuluva tapahtuma täytti tänä syksynä sata vuotta. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin metsätalousinsinööri Carl-Johan Janssonille, metsäasiantuntija Tapio Kytölälle ja kehitysjohtaja Pekka T. Siirry eteenpäin Seuraava-painikkeesta. Hän jäi lehdestä eläkkeelle vuonna 2023 oltuaan lehden päätoimittaja yli kymmenen vuotta. Melkein yhtä vanha on vuonna 1933 perustettu Metsälehti. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 6 Klikkaa seuraavalla sivulla valintaa ”Minulla on jo lukuoikeus maksullisiin sisältöihin”. Tästä Suomen Metsäyhdistys on mainio esimerkki”, Kallioniemi totesi. Juttu avautuu uuteen näkymään. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Kuusi ansiomerkkiä ja plaketit Metsäyhdistyksen kultaiset ansiomerkit erityisistä, pitkäaikaisista ja vaikutuksiltaan valtakunnallisista ansioista Suomen metsäalan hyväksi saivat Metsä Groupin pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Ilkka Hämälä, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula sekä MTK:n puheenjohtajuuden jättänyt Juha Marttila. Kallioniemi työskenteli Metsälehdessä lähes neljäkymmentä vuotta eri tehtävissä. METSÄLEHDEN pitkäaikainen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nimitetty Suomen Metsäyhdistyksen kunniajäseksi. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Klikkaa Luo tunnus -painiketta. Vuosiin mahtuu monia sekä metsäalan että median murroksia, kuten digitaalisen uutisja videopalvelun kehittyminen painetun lehden rinnalle. Oli innostavaa seurata sitä Metsälehden näköalapaikalta ja olla mukana välittämässä tietoa uusista ilmiöistä metsänomistajille ja metsäammattilaisille.” Suomen Metsäyhdistyksen nykyiset kunniajäsenet ovat Kallioniemen lisäksi professori Heikki Juslin, metsäneuvos Juhani Karvonen, lehdistöneuvos Pekka Kivelä ja metsänhoitaja Liisa Mäkijärvi. 11728_.indd 77 11728_.indd 77 5.11.2025 12.53.35 5.11.2025 12.53.35
Kuusen istuttaminen on ollut hyväksi yövilkalle. Palkintona olleen vesurin voitti Antti Mäkelä Kilvakkalasta. Vuonna 2015 ilmoitettiin viranomaisille 20 000 yövilkkahavaintoa, vuonna 2024 ilmoituksia tuli jo puoli miljoonaa. Entä miten laji selviää metsätalousympäristössä. Aluksi yhden tai muutaman ruusukkeen laikkuina sitä on vaikea huomata, mutta vuosi vuodelta laikut laajenevat. Koko kasvi elää sammalkerroksessa, juuret eivät yllä humukseen asti. MISTÄ PIDIT. fi/lukijakysely. Kuvaavaa yövilkan ekologialle on, että Tanskan yövilkkaesiintymät ovat istutuskuusikoissa. Teräsrakenteinen pullo pitää juomat kuumina 40 tuntia ja kylminäkin 35 tuntia. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hakkuussa se kyllä häviää. Kumppaneiksi kelpaavat tavalliset kangasmetsän sammalet – seinä-, kerrosja kynsisammalet, mutta eivät rahkasammalet. Näin käy usein vanhenevissa kuusikoissa. VIIME numeron suosituin artikkeli oli metsätöissä tarvittavaa kuntoa ja voimia tarkastellut ”Riittävätkö voimat?” -artikkeli. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. Pienaukkohakkuut olisivat sille yhtä tuhoisia kuin laajemmat aukot, eikä se taida sietää yliajoa raskailla koneilla. JO RM A PE IP O N EN kuolee. » PILKKEET 11730_.indd 78 11730_.indd 78 5.11.2025 13.32.34 5.11.2025 13.32.34. Maavartensa avulla se muodostaa laikkumaisia, vuosi vuodelta laajenevia kasvustoja. Sen vuoksi yövilkasta on tullut erinomainen ase metsätaloustoimien jarruttamiseen. Mutta mikä on yövilkan suhde kuusikoihin. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Se on ehkä Suomen runsain kämmekkä, vaikka aika harva on sen nähnyt. Kun rahkasammalkasvusto valtaa kasvupaikan, yövilkka Kuusikon kämmekkä Yövilkan lehdet piilottelevat sammalikossa, mutta kukinnot sentään yltävät mustikan latvojen tasalle. Yövilkka on yleistynyt 1950-luvulta lähtien. Rauhoitus kieltää myös kasvupaikan tuhoamisen. Taimikon hoidon ja ensiharvennuksen jälkeiset kasvatuskuusikot ovat sen ominta alaa. MISTÄ PIDIT ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini YÖVILKKA on hämyisten sammaleisten kuusikoiden kämmekkä, joka ei herätä huomiota ulkoasullaan. Se edellyttää kasvupaikaltaan kohtuullista varjoa ja paksua sammalpeitettä. Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Stanley Classic -termospullon. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Ruotsissa kaikki kämmekät on rauhoitettu. Sitä, miten yövilkka menestyisi jatkuvan kasvatuksen metsissä, en osaa sanoa. Kun kuusikon sammalpeite tuuhettuu 25–40 vuotta hakkuusta, yövilkan siemenet löytävät sieltä sopivan itämispaikan. Ennen päätehakkuuta se ehtii tuottamaan siemeniä kymmeninä kesinä. l SEPPO VUOKKO MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Se ei siedä paahdetta: kun metsäsammalet kulottuvat, kuolee yövilkkakin. Lehdet ovat ruusukkeena sammalen sisällä, ja pienet valkoiset kukat nousevat heinäkuulla mustikan latvojen tasalle
029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6109 Sami Karppinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. Ensi numerossa INVENTOINTI ENNEN JA NYT METSÄLEHTI MAKASIINI 8/2025 ILMESTYY 19.12. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 040 575 2535 p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31 718 (lt/22) 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Makasiinin levikki ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä -osuus Metsälehti Makasiini 79 11731_.indd 79 11731_.indd 79 5.11.2025 13.39.30 5.11.2025 13.39.30. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. ER K K I O K SA N EN /M ET LA Petri Koskinen p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi mediamyynti@metsalehti.fi Fredrik Ström p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 21.11. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 050 438 2865 Anna Back p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 11732_.indd 80 11732_.indd 80 5.11.2025 13.42.17 5.11.2025 13.42.17
LASKUTUSLISÄN voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Leikkaa irti Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . krs, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen, Metsäliitto Osuuskunnan, hallintoneuvosto on valinnut osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi diplomi-insinööri Juha Vanhaisen. Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Sandström, Lepsämä, Kari Niskanen, Kerava, ja Eija Sivula-Suominen, Ähtäri. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. LASKUTUSLISÄ paperilaskuissa 3,90 €. tai p. Kausi alkaa ensi vuoden alussa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vanhainen on toiminut muun muassa elintarvikeyhtiö Apetit Oyj:n toimitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä Stora Enso Oyj:ssä. Hän on Metsä Board Oyj:n ja Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen. Koneyrittäjät Koneyrittäjien liittokokous on valinnut koneyrittäjä Marko Vainionpään Alavudelta Koneyrittäjien puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin koneyrittäjä Seppo Saarelainen Lieksasta. NIMITYKSET MAKASIINIRISTIKKO 7 MAKASIINIKRYPTO 6, OIKEA RATKAISU TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä viimeistään 21.11.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy, Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. . Vainionpää on ollut Koneyrittäjien varapuheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 11732_.indd 81 11732_.indd 81 5.11.2025 13.42.18 5.11.2025 13.42.18. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti, kun olet saanut ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15)
Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Sitten palaan taas metsään. Lapsena vannoin, etten enää aikuisena lähtisi metsään, koska vanhemmat komensivat meitä aina marjametsään. Käytän kelkkakenkiä, merinovillakerrastoa, kunnon metsävaatteita ja kumikäsineitä. 1980-luvulla keräsimme käpyjä perheen voimin, silloin liikuimme moottorikelkalla metsässä. l KÄPYJEN JÄLJILLÄ Sallalainen Sirkka Kunnari laskee keränneensä käpyjä jo 25 vuotena. Mutta niin vain tästä on tullut minulle mieluisa harrastus. Kerään kävyt tavalliseen ämpäriin. Niistäkin osa oli pieniä ja vihreitä, sellaiset eivät kelpaa kerättäväksi. Välillä 17-vuotias lapsenlapsenikin on ollut mukanani. Moton jäljiltä on joskus hankala kerätä, jos latvat ovat jääneet risukasojen sisälle. OLEN kerännyt käpyjä aina, kun niitä on Sallassa vastaanotettu. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA KIRSI TAHVANAINEN 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11733_.indd 82 11733_.indd 82 5.11.2025 13.43.15 5.11.2025 13.43.15. Käpyjen pitää olla vähintään kolme senttiä pitkiä ja siistejä, niiden seassa ei saa olla roskia. Takavuosina piti kovasti keskittyä käpyjen laatuun, mutta nykyisin keruu sujuu rutiinilla. Kerään vuosittain 1 000–1 200 litraa käpyjä. Käpymetsällä pitää olla lämpimät varusteet. Takavuosina työpäivät kestivät pimeästä pimeään, mutta viime vuosina olen ollut metsässä noin neljä viisi tuntia. Kerään käpyjä Sallassa Metsähallituksen ja yhteismetsän hakkuualoilta. Mielestäni on parempi, että on vähän lämmin kuin kärsiä kylmästä. Tavallisesti päiväsaalis on 50–100 litraa käpyjä. Kävyt rinnastetaan marjoihin ja sieniin, joten niistä saatava myyntitulo on verovapaata.”. Ensin pitää vähän raivata, että saa kävyt näkösälle. Takavuosina käpyjä kerättiin myös pystypuista, mutta enää se ei ole sallittua. Lisäksi mukanani on pussi, johon tyhjennän täyden ämpärin. Toivottavasti seuraavalla kohteella on paremmin käpyjä. Olen kerännyt käpyjä varmaan jo 25 vuotena. Kesällä kerään marjoja myyntiin ja nyt syksyn tullen käpyjä. Kun kaksi ämpärillistä on koossa, vien saaliin autolle ja pidän vähän taukoa. Tämän syksyn ensimmäisellä kohteella oli tosin vain vähän käpyjä. Se saa riittää eläkeläiselle. Ensimmäisiä kertoja olin käpyjä keräämässä äitini mukana. Kausi alkaa, kun korvasienet ilmaantuvat
23.10. TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. 22.4. 21.4. TORSTAI Ajo Göteborgiin ja nähtävyyksiin tutustuminen. 2026 11734_.indd 83 11734_.indd 83 5.11.2025 13.48.09 5.11.2025 13.48.09. MATKAN HINTA Alkaen 1889 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.12. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon ja vierailemme Metsäkonepalvelu-konsernin ruotsalaisessa tytäryhtiössä sekä SLU Asa -koemetsässä, joka on yksi Ruotsin johtavista kestävän metsänhoidon tutkimusalueista. HINTA SISÄLTÄÄ Finnairin edestakaiset lennot Helsinki Göteborg, 3 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x lounas ja 3 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA RUOTSIIN 20.4. Päivän aikana vierailu Ruotsin metsähallituksessa, Husqvarnan moottorisahatehtaalla sekä Grännan polkagriskarkkitehtaassa. MAANANTAI Lento Göteborgiin. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagris-karkin valmistuksen. mennessä www.kontiki.fi/ lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. Kotimatka. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. KESKIVIIKKO Vierailu Södran pääkonttorissa ja Vidan sahoilla sekä tutustuminen Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. 20.-23.4
Meiltä saat myös korkealaatuiset jalostetut metsäpuiden siemenet, joilla varmistat metsäsi parhaan mahdollisen kasvun ja laadun. Riippumatonta tietoa, työkaluja ja opastusta metsäsi parhaaksi. Tapio.. Metsäntuntija 11735_.indd 84 11735_.indd 84 5.11.2025 13.49.22 5.11.2025 13.49.22. Tarjoamme asiantuntijapalvelut ja digitaaliset työkalut metsäomaisuuden hallintaan ja osaamisen tueksi