MARRASKUUTA • NUMERO 7/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 3 TE EM A : U N O H TU N U T M ET SÄ KU N TO O N 10395_.indd 1 10395_.indd 1 4.11.2023 12.15 4.11.2023 12.15. SEKAMETSÄN SUOSIJA METSÄNHOITO Näin huomioit monimuotoisuuden METSÄNOMISTUS UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Koeajossa Toyota Hilux GR Sport PIKATESTISSÄ HUSQVARNAN TYÖVALAISIN METSÄFIRMAT JYRKÄSSÄ ALAMÄESSÄ ANNAKAISA HEIKKONEN TUNTEE LAPIN KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA NYT ON KUITUPUULLA KYSYNTÄÄ ›› Mickel Nyströmin tilalla kasvaa pähkinäpensaitakin 10
Hankimme käyttämämme puut ennen kaikkea omistajajäseniltämme. Investointimme tuovat Suomeen työtä, toimeentuloa ja tuotteita, joilla korvaamme fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Paikallinen metsäasiantuntijamme neuvoo sinua ajankohtaisissa puukauppa-asioissa sekä metsäsi terveyden ja elinvoiman säilyttämisessä. Muutos minimiläpimitassa on voimassa vuoden loppuun asti ja se kasvattaa puukauppatuloja erityisesti harvennushakkuilla. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Laskimme kuitupuun minimiläpimittaa – ota hyöty talteen ennen vuodenvaihdetta Laskimme elokuussa kuitupuun minimiläpimitan kuudesta senttimetristä viiteen. Tee puukaupat kanssamme 31.12.2023 mennessä ja kerää talteen pienemmän läpimitan tuomat hyödyt. Hae lähin metsäasiantuntijasi ja tee puukauppa kanssamme metsagroup.com/metsaasiantuntija 10396_.indd 2 10396_.indd 2 4.11.2023 12.18 4.11.2023 12.18
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat 6 METSÄNOMISTAJA : Korppoossa ollaan ostoalueen rajoilla 12 VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA 14 METSÄTYYPPI : Voisiko hirviä olla vähemmän. TEEMA 18 UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 28 VAIKUTTAJA : Annakaisa Heikkonen tuntee Lapin metsät OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 7 kysymystä monimuotoisuuden huomioinnista 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Neuvojia jonoksi asti 42 TUTKIMUS : Lehtikuusi yleisin syrjähyppy 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Talven työt puntariin 44 KYSY POIS : Känsä männyn juuressa. 78 PILKKEET : Terveiset muinaisuudesta 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Nippuun ja uimaan JO RM A LI U H TA SA M I KA RP PI N EN JU H A KA U PP IN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10397_.indd 3 10397_.indd 3 3.11.2023 14.17 3.11.2023 14.17. 66 TAIMITUOTTAJA : ”Kuusenistutuksia rajoitettava” 68 LUHTA : Ikipetäjiä etsimässä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Ratapölkyt kuin silloin ennen 76 LUKIJALTA : Metsänomistaja maksaa hirvistä kovan hinnan 18 18 S. 47 PIKATESTI : Valoa pimeyteen 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutat yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Vältä turhaa kunnostusojitusta 52 PUUMARKKINAT : Kuituja energiapuu vetävät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sahalta paras tarjous 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Lähes hakkaamaton tila myytiin suojeluun 56 TILAMARKKINAT : Leviääkö lunastusaalto. 15 KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä kuusia vaivaa. 68 S. 57 KOEAJO : Toyota Hiace – vanhan liiton avolava 60 TEOLLISUUS : Hans Sohlström aloitti Stora Ensolla 62 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSISSA ISO PUDOTUS 63 JÄTTIFUUSIO, KULUKUURI VAI LAKKAUTUKSIA. LUONTO 65 KOLUMNI : Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia. Tämän numeron kannen kuvasi Vesa-Matti Väärä 28 S
Kaksi vuotta sitten yhtiö teki saman verran tulosta puolessa vuodessa. Tässä lehdessä koeajetaan Toyota Hilux, jolla pääsee liikkumaan kaikilla teillä (s. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS METSÄYHTIÖISTÄ syvimmälle suhdannekuoppaan on vajonnut Stora Enso. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Näin kävi myös Juvalla (s. UPM:n tulosta kasvattavat pian Uruguayn sellutehtaan ja Olkiluoto 3:n voitot, mutta UPM:n uudella toimitusjohtajalla, italialaisella Massimo Reynaudolla on haasteensa, sillä kaikkia metsäyhtiöitä vaivaa niukkuus raakapuusta Suomessa. Sijoittajat hinnoittelevat metsäjätin liiketoimintojen arvoksi alle miljardi euroa. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Suomessa pätevinkään metsäammattilainen ei voi estää metsää uudistumasta, opetettiin aikanaan Tuomarniemen metsänuudistamisen kurssilta. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Metsälehden verkkosivuilla Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini kertoo, että metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten väkeä on jo koulutettu hankkeiden valmisteluun. 57).” Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Kolmessa vuodessa markkina-arvosta haihtui kymmenen prosenttia, kun UPM:n markkina-arvo kasvoi samana aikana 30 prosenttia. Lapissa yksityismetsien käyttöön vaikuttavat niin porot, saamelaiskulttuuri, matkailu kuin kuumana käyvä vanha metsä/luonnonmetsä -keskustelu. 18).” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsänomistajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström lupaa kääntää Stora Ensossa kaikki kivet palauttaakseen kannattavuuden. Luvassa on raakaa saneerausta (s. Ne tapahtuvat tavallisesti suhdannehuipulla, kun yritysten pörssiosakkeet ovat kovaa valuuttaa ja johto on voimansa tunnossa. Sen sijaan Metsä Groupin ja Metsä Boardin tulokset ovat pysyneet voitollisena (s. Metsälehden tietojen mukaan harkinnassa on muun muassa ympäristötukihankkeiden valmistelun ulkoistus. Usein hoitamattomasta hatelikostakin kuoriutuu kelvollinen kasvatusmetsä. 62). Sohlströmin työhistorian perusteella voi odottaa myös yritysjärjestelyjä. Metsälehden tietojen mukaan 10398_.indd 4 10398_.indd 4 3.11.2023 15.25 3.11.2023 15.25. Kun Sohlström johti kuituyhtiö Ahlströmiä, se keskittyi erittäin korkean jalostusasteen niche-tuotteisiin. Annica Breskyn kausi 2019–2023 oli Stora Enson omistajille karmea. Stora Ensolla on erityisesti tehtävää jalostusasteen nostamisessa: UPM:n Raflatac ja Specialty papers paransivat heinä-syykuussa tulostaan, mutta Stora Enson kartonkia valmistava Packaging materials jatkoi vajoamistaan. Joskus maasturia tarvitsee kipeämmin valtion paikallistiellä kuin omalla metsäautotiellä. Stora Ensolla on nyt takanaan kaksi tappiollista vuosineljännestä, UPM:llä yksi. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Metsälehden selvityksen mukaan teollisuudelta puuttuu Suomessa 15 miljoonaa kuutiota raakapuuta seuraavassa huippusuhdanteessa. 63). 28).” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Metsänomistajan on päästävä valtion tietä kulkien metsäautotielleen. Etelän metsänomistajana koen pääseväni vähällä (s. Yhtiön markkina-arvo pörssissä on vain 9,2 miljardia euroa, kun sen metsävarojen tasearvo on 8,3 miljardia euroa
KUVA: ANSSI VUOHELAINEN 10398_.indd 5 10398_.indd 5 3.11.2023 15.51 3.11.2023 15.51. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Sunnuntaina 29.10 Porvoon Sikosaaressa oli nollakeli, mutta vielä lumetonta. Kaatunut ja jo sammaloitunut oksikas puu herätti kuvaajan mielenkiinnon
”Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja”, Mickel Nyström sanoo. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10399_.indd 6 10399_.indd 6 3.11.2023 14.21 3.11.2023 14.21. OSTOALUEEN RAJOILLA Mickel Nyströmin saarimetsässä kasvaa koivun ja kuusen rinnalla käkkärämäntyjä, tammia ja pähkinäpensaita
Metsälehti Makasiini 7 10399_.indd 7 10399_.indd 7 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Kallion laelta näkyy merenrantaan, jossa Mickel Nyströmin pienvenesatama sijaitsee
Hän nousee ulos autosta, varoittaa kallion olevan liukas ja jatkaa jalan kohti kallion lakea. Ajo jatkuu hyvän matkaa, kunnes ratin takana istuva Mickel Nyström pysäköi auton kalliorinteeseen. On peltoa, metsää ja pienvenesatama. Metsänomistaja Nyströmistä tuli vuonna 2016, kun hän osti ensimmäisen metsäpalstansa. ”Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” T T OYOTA Hilux -lava-auto poikkeaa tottuneesti soratieltä ja suuntaa kohti tien vieressä aukeavan loivan kallionkumpareen lakea. Metsäalan lisäksi myös peltoala on sen jälkeen kasvanut. Metsät sijaitsevat viidessä osassa eri puolilla Korppoota. Kun Nyströmin isä 1970ja 1980-lukujen vaihteessa otti tilan haltuunsa, kuului siihen kymmenen hehtaaria peltoa ja 90 hehtaaria metsää. Peltojen, metsien, pienvenesataman ja vuokramökkien lisäksi tuloa tulee taksivenetoiminnasta ja polttopuiden myynnistä. ”Olen miettinyt metsän ostamista muualta, mutta metsäomaisuutta on helpompi hallita, kun kaikki metsät sijaitsevat täällä.” Kallion painanteissa kasvaa yksittäisiä mäntyjä. Sileän kallion painanteista kasvaa siellä täällä järeähköjä käkkärämäntyjä. MICKEL NYSTRÖM 37 -vuotias ASUU Korppoossa, josta myös kotoisin TYÖSKENTELEE maaseutuyrittäjänä, Strömma Gård -yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa vuokramökit, pienvenesatama, taksivenetoiminta ja polttopuiden myynti KOULUTUKSELTAAN agrologi PERHEESEEN kuuluvat tytär ja naisystävä HARRASTAA metsästystä KORPPOO » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 8 10399_.indd 8 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Lisäksi palstat vaihtavat omistajaa usein niin sanottuna hiljaisena kauppana eli eivät tule julkiseen myyntiin. Kotitilallani teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2019.” Nyström edustaa kotitilallaan sukunsa kolmatta sukupolvea. Nyström sanoo metsäkauppojen kiinnostavan edelleen, mutta metsää tulee Korppoossa harvoin myyntiin. Vain vuokramökit, jotka ovat elinkeinotoiminnan neljäs tukijalka, eivät kalliolta näy. Lisähehtaarit kiinnostavat Metsää Nyströmillä on vajaat 200 hehtaaria – enemmänkin, jos mukaan lasketaan varsinaista metsämaata huonommin kasvavat joutoja kitumaat, kuten paljaat kalliot ja kalliometsät. ”Oli jo pitkään ollut selvää, että minä olisin kotitilamme seuraava jatkaja, joten oli järkevää, että ostin myyntiin tulleen metsäpalstan. Tällä hetkellä viljelyksessä on 50 hehtaaria. Kallion laelta näkee pitkälti yhdellä silmäyksellä, mistä Nyströmin elinkeino koostuu. Sieltä näkyy meri. Ollaan Korppoossa Paraisilla Lounaissaaristossa. Nyström toteaa, että termi maaseutuyrittäjä kuvaa häntä hyvin
Nyström on myynyt puunsa viime vuosina Metsä Groupille ja teettänyt yhtiöllä myös metsänhoitotyöt. Puut myös kasvavat saaristossa huonommin kuin mantereella. Nyström arvioi, että hänen metsissään tehdään istutuksia ja harvennuksia joka toinen vuosi ja taimikonraivausta joka vuosi. Kun metsää on noin 200 hehtaaria, tehdään niissä joka vuosi jotain. ”Istutukset ja raivaukset haluaisin Kasvu huonompaa saaristossa Nyströmin metsät sijaitsevat kahden lauttayhteyden päässä mantereesta – puun hankinta-alueen rajalla. ”Kasvukausi on täällä pitkä, mutta varsinaista metsämaata on niin vähän, että se näkyy puuston kasvussa. Kuljetuskustannusten takia puusta maksetaan alhaisempaa hintaa kuin mantereella ja jos puun tarve ei ole suuri, ei sitä välttämättä lähdetä saaristosta hakemaan. Nyström kertoo, että keväät ovat saaristossa niin kuivia, että metsissä voi tehdä alkukesästä harvennuksia ilman pelkoa ajourapainaumista. Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” Metsäkaurispukki on hangannut männyntaimesta kuoren irti. Metsälehti Makasiini 9 10399_.indd 9 10399_.indd 9 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. On saaristometsillä hyvätkin puolensa. Metsien syrjäisestä sijainnista huolimatta hän kokee saaneensa sekä hakkuut että metsänhoitotyöt teetettyä haluamassaan aikataulussa. Nyströmin mukaan metsänomistaja saa olla tyytyväinen, jos yhdestä rungosta saa päätehakkuun yhteydessä kaksi tukkia. Lisäksi kallioinen maaperä mahdollistaa monin paikoin hakkuut myös kelirikkoaikana. Metsäkauriit ovat tehneet metsään polun. Mickel Nyström katsoo Metso-kohteella kasvavia vanhoja mäntyjä. Se tuo metsänomistamiseen haasteensa
Luontaista taimiainesta tulee runsaasti.” Metso-kohteita riittää Taimikon liepeillä sijaitsevan vanhoja mäntyjä kasvavan metsäkaistaleen Nyström on suojellut Metso-ohjelman kautta. ”Mänty kasvaa täällä kohtalaisesti, ja kuusta ja koivua tulee luontaisesti. Minulla ei ole vaikeuksia täyttää ehtoja. tehdä itse, mutta niiden toteuttaminen tuskin onnistuisi ajallaan. Ne vievät Nyströmin mukaan enemmän taimia kuin hirvet. Mielessä on käynyt myös reikäperkauksen kokeileminen. Esimerkiksi 30 vuotta on jo miesmuisti.” Pari vuotta sitten Nyström liitti metsänsä FSC-sertifiointiin. Koivua, leppää, tammea, vaahteraa ja pähkinäpensasta tulee luonnostaan varsinkin rehevämmille paikoille. Teettämällä varmistan, että työt tulee tehtyä.” Hirvet huomioitava Nyström kertoo suosivansa metsänhoidossa sekametsiä. Hän kertoo kulkeneensa isänsä mukana metsällä alle kouluikäisestä. Hirviäkin suurempi riesa ovat metsäkauriit. ”Suojelualueella kasvavat männyt eivät ole suoria, joten taloudellinen menetys ei ole suuri. ”Tutustuin FSC-sertifioinnin ehtoihin ja totesin, että miksi ei. Korppoossa on suhteellisen paljon metsää, joten kyllä tänne mahtuu hirviä juoksemaan.” Suhtautumisen taustalla lienee myös se, että Nyström on innokas metsästäjä. Nyström ei kuitenkaan pidä sitä ongelmana. ”Metsästäjätutkinnon suoritin kymmenvuotiaana ja hirvimetsällä olen kulkenut aseen kanssa 15-vuotiaasta.” Metsänhoidossa hirvet pitää kuitenkin huomioida. Ne on kaikki suojeltu rahallista korvausta vastaan kymmeneksi vuodeksi. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 10 10399_.indd 10 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Nyström on kuitenkin toiveikas. Kuuset kaatuvat hänen mukaansa herkästi tuulisilla paikoilla, ja sekametsät suojaavat myös juurikäävältä ja kirjanpainajalta. Siinä vesakko poistetaan vain kasvatettavien taimien ympäriltä. Lisäksi metsäpohja on niin ohut, ettei sinne noin vain tulisi uutta puustoa.” Metso-kohteita löytyy muualtakin Nyströmin metsistä. Kuusta ja koivua kasvavassa sekametsässä voisi Mickel Nyströmin mukaan kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kallion laki, jolta Nyström katselee kohti merta, on kuitenkin niin selvästi männyn kasvupaikka, että se on uudistettu puhtaasti männylle. ”Ei tämä taimikko tuhoon tuomittu ole. ”Hirvet kuuluvat luontoomme. ”Kymmenen vuotta tuntui hallittavalta aikaväliltä. Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” Hirvikanta on Lounaissaaristossa Suomen korkeimpia. Nyström raivaa taimikot vasta kolmen neljän metrin mittaisina, jotta edes osa taimista säästyisi hirvien syönniltä. Kallion laella näkyy useita männyntaimia, joiden rungosta metsäkaurispukit ovat hanganneet sarvillaan kuoren irti. Hän haluaa, että metsätilalta löytyy myös vanhaa metsää. Puut menisivät nykymaailmassa kuitupuuksi. Esimerkiksi tiukasti suojeltua metsää pitää olla vähinMickel Nyström on kulkenut metsissä alle kouluikäisestä isänsä Bo-Erik Nyströmin kanssa
”En sulje mitään vaihtoehtoja pois. Metsälehti Makasiini 11 10399_.indd 11 10399_.indd 11 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. FSC:n vaatimukset ovat Nyströmin mukaan kuitenkin niin kovat, että parempi hinta ei korvaa metsän käyttömahdollisuuksien heikkenemistä. Ei metsiä hakata ja jätetä, niitä hoidetaan.” Nyström haluaisi järjestää metsissään kierroksia metsäalaa tuntemattomille ihmisille, jotta voisi näyttää, miten metsiä hoidetaan. Pähkinäpensaat muodostavat kotitilan lähellä sijaitsevaan metsikköön holvimaisen rakenteen. Metsänhoidossa on menty koko ajan parempaan suuntaan, mutta nyt tehtävät toimenpiteet näkyvät vasta 30 vuoden päästä”, hän sanoo. Se arvioitiin 500-vuotiaaksi jo vuonna 1906, Nyström kertoo. Mickel Nyströmin mailla kasvaa yli 600-vuotias tammi. ”Sanotaan, että tammi kasvaa 300 vuotta, elää 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta.” Tämän laskentakaavan mukaan tammi on juuri aloittanut kuolemisen. Hakkuuaukot ovat yleensä korkeintaan hehtaarin parin suuruisia. l ”Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” MICKEL NYSTRÖMIN VINKIT 1. Osin haukutaan siis väärää puuta. Toisaalla metsämaisemaa hallitsevat vaahterat ja tammet, ja täällä kasvaa myös yksi Suomen vanhimmista tammista. SEURAA aktiivisesti metsäsi kehitystä ja kulje metsässä muulloinkin kuin metsänhoitotöiden aikaan. ”Tällä hetkellä metsissä nähdään tuloksia siitä, miten niitä on hoidettu 1960–1980-luvuilla. Siellä mielipiteet eivät ole kiveen hakattuja, vaan tänään voi olla jotain mieltä ja huomenna jotain muuta.” Ei pelkkää kalliometsää ”Tämä on melkein kuin Keski-Euroopassa kävelisi”, Nyström sanoo. tään viisi prosenttia metsäalasta, mutta minulla on kymmenen”, hän sanoo. Toistaiseksi se seisoo kuitenkin vielä jykevänä paikoillaan, vaikka on vuosien saatossa menettänyt toisen haaransa ja useamman oksan.. ”Tosin raivatessa ei aina tiedä, mitä taimia raivaa pois.” Nyström kertoo seuraavansa aktiivisesti sekä suomalaista että ruotsalaista metsäkeskustelua. TEE metsänhoitotyöt ajoissa. Siellä täällä kasvaa järeitä haapoja. ”Jos omistaisin neljäsosan nykyisestä metsäalasta, kävisin ehkä ankarammin kiinni puihin.” Valinnanvara hyväksi Metsäpalstan sisäosassa mäntyjen hallitsema maisema muuttuu kuusta ja koivua kasvavaksi sekametsäksi. Esimerkiksi metsänhoidon osalta hän arvioi omien näkemystensä olevan enemmän linjassa ruotsalaisten kuin suomalaisten kanssa. Hiljainen suojelu esiin Mickel Nyström toivoo, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän niin sanotusta hiljaisesta suojelusta eli siitä, että metsänomistajat jättävät joutoja kitumaita metsätalouden ulkopuolelle ja suojelevat omatoimisesti itselleen tärkeitä kohteita. ”Suojeluvaatimukset kohdistuvat aina taloudellisesti hyödynnettävään osuuteen. FSC-sertifioidusta puusta saa puukaupassa hieman paremman hinnan kuin PEFC-sertifioidusta puusta. Ruotsissa asioista keskustellaan enemmän ja haetaan kultaista keskitietä. Ihmiset luulevat, että metsiä hakataan täyttä häkää, jotta tilille saataisiin rahaa. Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja.” Sinänsä metsänhoito on Nyströmin mukaan saaristometsissä niin pienipiirteistä, että tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus ei juuri eroa jatkuvasta kasvatuksesta. Hän haluaa vielä näyttää, että saaristometsät ovat muutakin kuin kalliomänniköitä. Siellä täällä näkyy luontaisesti syntyneitä kuusentaimia. Nyström kertoo tiedostavansa senkin, että kaikilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta suojella osaa metsistään. 2. 3. Tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta puoltaa hänen mukaansa kuitenkin se, että siinä voi hyödyntää jalostettuja taimia. Tällä palstalla voisi kokeilla jatkuvaa kasvatusta, Nyström suunnittelee. Hänellä on, sillä hän omistaa metsää selvästi keskimääräistä enemmän. ”Suomessa mielipiteet perustuvat usein tutkimuksiin ja mielipiteet eivät muutu, ellei tutkimustuloksia todisteta vääriksi. OLE utelias ja kerro toiveesi metsäalan ammattilaisille
”Selvää on, että muokkaustiheyttä ei kannata alentaa totutusta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen olisi silti varovainen kuusen viljelytiheyksien alentamisessa nykytasosta. Näin luontaisen taimiaineksen syntymiselle luodaan riittävät edellytykset. VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA Kuusta istutetaan entistä harvempaan, mutta myös yhä harvemmalle uudistusalalle. ”Tavoitteenamme on 20 prosentin lehtipuusekoitus havupuuvaltaisilla kohteilla”, sanoo metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri UPM:stä. Tutkittua tietoa kaivataan Lehtipuiden osuuden lisääminen nähdään keinona varautua ilmastonmuutoksen kuusikoille aiheuttamiin riskeihin. Kuusen osuus viljelyssä on viime vuosina laskenut nopeasti”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Sivulla 66 taimituottaja Erkki Savolainen vaatii kuusen istutuksen vähentämistä. Metsäalan toimijat ovat vähentämässä puhtaiden kuusikoiden istuttamista. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10400_.indd 12 10400_.indd 12 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25. Luontaisen taimiaineksen syntymistä on vaikea ennakoida, ja taimituhojen riski on kuusellakin olemassa. Myöskään hirvieläintuhoista sekataimikossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Virallinen suositus on 1 500 –1 800 tainta hehtaarille. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUUSENVILJELYN voittokulku suomalaisissa metsissä lienee saavuttanut lakipisteensä. ”Ensi keväänä alle puolet viljelykohteistamme istutetaan ainoastaan kuuselle. Metsänhoitoyhdistys Päijänne lanseerasi hiljattain sekaviljelymenetelmän, jossa kuusia istutetaan 1 000 ja mäntyjä 500 kappaletta hehtaarille. Hiilensidonnan kannalta on tärkeää saada aikaan puustoiset, täystiheät taimikot”, Huuskonen sanoo. UPM ja Stora Enso ovat laskeneet viljelytiheyttä parilla sadalla taimella 1 600 taimeen hehtaarilla. ”Jos kuusia istutetaan enemmän, ei männylle ja luontaisesti syntyvälle lehtipuulle jää riittävästi kasvutilaa. Monella työmaalla kuuset myös istutetaan aiempaa harvempaan. Vielä vuonna 2008 Metsä Groupin kohteista yli 80 prosenttia istutettiin kuuselle. Jalostetut kuuset sulkevat kasvutilan nopeasti”, kertoo myyntipäällikkö Henri Mommo
Katso video osoitteessa metsälehti.fi Metsänhoitoyhdistys Päijänteen Henri Mommo esittelee menetelmän sekapuustoisen taimikon perustamiseksi. 30 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa 1 –8/2023 (Lähde: Metsäkeskus) 24–28 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa vuosina 2020–22 (Lähde: Metsäkeskus) Metsälehti Makasiini 13 10400_.indd 13 10400_.indd 13 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25
Silloin meille muodostuisi nykyistä enemmän alueita, joilla hirviä on vähän tai ei ollenkaan. JOHANNES LEHTOMÄKI KUKA: Metsänomistaja, Metsänhoitoyhdistys Päijänteen erityisasiantuntija, LKV. Metsätuhot vähenisivät, jos kantaa leikattaisiin kahteen hirveen. Suojatiheiköitä on syytä jättää raivauksen yhteydessä. Kun hirvikanta jälleen nousisi, metsästystä olisi vaikea lisätä nopeasti. Tämä johtaisi äkillisiin kannanvaihteluihin, joita kukaan ei toivo. Se taas voisi lamauttaa näiden seutujen metsästysseurat. Eikö se kannattaisi. Lehtipuusto on syytä raivata pois, sillä se lisää tuhojen riskiä. Rehevämmillä männynviljelyaloilla suosittelen kylvöä ja alkukasvatusta viljelytiheyttä taajemmassa, jos maaperä sallii. Silloin metsänomistajien olisi helpompi sietää hirvituhoja. Mäntytaimikoista pitää raivata lehtipuut pois, mutta muualla turhaa raivaamista pitää välttää. Katso video Metsälehti.fi » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10401_.indd 14 10401_.indd 14 3.11.2023 14.28 3.11.2023 14.28. Erikoistunut metsäkiinteistöjen välittämiseen, tila-arvioiden laadintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Eteläisessä Suomessa on keskimäärin vajaat kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Se ei olisi ongelmatonta. Näin saadaan tiheä männyntaimikko. Karuille kohteille suosittelisin männyn siemenpuuhakkuuta ja maanmuokkauksen yhteydessä tehtävää männyn kylvöä tavallista vähäisemmällä siemenmäärällä. Se voisi lisätä metsästykseen ikäviä ja odottamattomia lieveilmiöitä. Pitäisikö metsästäjien maksaa vuokraa jahtimaistaan. Näin voidaan lisätä hirville tarjolla olevia ravintoresursseja, mikä vähentää mäntytaimikoiden syöntipainetta. Mitä neuvoisit metsänomistajalle, joka suunnittelee mäntyvaltaisen metsän uudistushakkuuta hirvien talvilaidunalueella, jossa on tuhoja runsaasti. MITÄ: Aktiivinen, tunnettu metsästäjä. MUUTA: Pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla metsäja riistatalouden edut voidaan yhdistää. Täysin ongelmatonta tämäkään ei olisi. Millä keinoin hirvien tuhoja voitaisiin vähentää. Tunnettu metsästäjä ja metsäammattilainen Johannes Lehtomäki ei innostu hirvikannan alentamisesta. Esiintynyt muun muassa Ylen Eränkävijät-ohjelmassa. Henkilökohtaisesti kannatan ajatusta. Kyläkuntien metsästysseurat uhkaisivat syrjäytyä, jos metsästysoikeudet huutokaupattaisiin maksukykyisimmille. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 VOISIKO HIRVIÄ OLLA VÄHEMMÄN
Se voi näkyä tuloksissa”, kertoo erikoistutkija Emmi Haltia Lukesta. METSÄNOMISTAJILLA on kiinnostusta metsien hiilensidonnan lisäämiseen kasvattamalla puita nykyistä vanhemmiksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Yli puolet vastanneista metsänomistajista oli halukkaita pidentämään metsänsä kiertoaikaa 10 vuodella, vaikka tästä saatava korvaus olisi pienempi kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys. Sen sijaan aiemmin koetut metsätuhot vaikuttivat siihen, ettei metsänomistajalla ollut halukkuutta lähteä kiertoajan pidentämiseen millään korvaussummalla. Kyselyyn vastasi noin 1 900 metsänomistajaa. % vastaajista Lähde: Luke 20 40 60 80 100 55 24 10 11 En millään korvaussummalla Isommalla korvaussummalla kuin tulonmenetys Pienemmällä korvauksella kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10402_.indd 15 10402_.indd 15 3.11.2023 15.41 3.11.2023 15.41. Etenkin männiköiden ikää olisi mahdollista pidentää hiilensidonnan kasvattamiseksi. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, millaista korvausta vastaan he voisivat viivästyttää uudistuskypsän metsänsä päätehakkuuta eli pidentää metsikön kiertoaikaa. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Tulonmenetystä vastaavalla korvaussummalla Metsänomistaja: millaisella korvauksella pidentäisit metsäsi kiertoaikaa 10 vuodella. Iso osa heistä oli jo nyt kasvattanut puustoaan tavanomaista vanhemmaksi.. KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA Osa metsänomistajista on valmis hiilensidontatoimiin melko vähäiselläkin korvauksella. Kiertoajan pidentämisestä ei vaadittu korkeaa korvausta etenkään silloin, kun metsänomistajalla oli jo aikomuksia tehdä ilmastoriskiä pienentäviä toimenpiteitä metsässään ja hänellä oli luottamusta ilmastotieteeseen. Tutkimus tehtiin kesällä 2023, ja tulokset ovat alustavia. Yle uutisoi vastikään Luken alustavista laskelmista, joiden mukaan metsien kiertoajan pidentäminen olisi tehokas ilmastotoimi. “Kyselyyn vastanneet metsänomistajat ovat todennäköisesti sellaisia, joita ilmastonmuutoksen hillintätoimet kiinnostavat enemmän kuin metsänomistajia keskimäärin
Ei vielä välttämättä boorilannoitustarvetta, mutta seurantaan.” Sikari ”Hallan vioittamia ja ruskettuneita oksankärkiä näkyykin olevan lähempänä maanpintaa.” Kurki ”Boorin puutoksesta ei tuossa mielestäni ole mitään merkkejä, mutta hallasta on. Nimimerkki Koperon kuusen oksien latvat tummuvat ja neulaset kuolevat. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA M A RK KU TI SS A RI N EN 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. Jos haluat varmuuden, niin ota neulasnäyte tänä talvena. METSÄ GROUP VÄRVÄÄ ANONYYMISTI 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. MARRASKUUSTA 2022 alkaen yli 80 prosenttia Metsä Groupin rekrytoinneista on toteutettu ilman hakijoiden henkilötietojen kuten nimen, iän ja sukupuolen näkyvyyttä haun alkuvaiheessa. Metsälehti.fi:n kuvapalstalla haettiin syyllistä kuusen kiusaajaan. Boorin puutos voi toki ilmetä myöhemmin.” Pete MIKÄ KUUSIA VAIVAA. Elinvoimaisia näyttäisivät olevan muutoin. Tämä on mahdollistanut puolueettomamman valintaprosessin. ”Tämä on merkittävä askel kohti aitoa yhdenvertaisuutta”, sanoo Susanna Tainio, Metsä Groupin rekrytoinnista vastaava johtaja. Latvoista päätellen boorinpuutos ei ole akuutti.” KeMeRat ”Veikkaisin myös paleltumista. Itä-Suomessa boorin puute on yleistä ja ainakin ensimmäinen kuva viittaa siihen. Esimerkiksi naisten osuus yrityksen uusista palkkauksista on noussut 17 prosenttia. Tilanne helpottuu, kun pituutta tulee lisää.” Kunttakerros ”Boorinpuutos altistaa paleltumiselle.” Ola_Pallonivel ”Itä-Suomessa oli tänä keväänä hallaa juuri tuossa kasvun vaiheessa. Työnhakijoiden palaute hakumenetelmästä on ollut pääosin myönteistä, mutta jotkut ovat arvostelleet prosessin työläyttä. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10403_.indd 16 10403_.indd 16 3.11.2023 14.33 3.11.2023 14.33. Yleensä boorilannoitus parantaa kuusikon kasvua, vaikka merkkejä puutoksesta ei olisikaan.” Panu ”Paleltuneita kerkkiä ilmeisesti
Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10404_.indd 17 10404_.indd 17 2.11.2023 15.51 2.11.2023 15.51. On kahdenlaisia metsänomistajia
TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 18 10405_.indd 18 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. ”JOTAIN ”JOTAIN PITÄISI TEHDÄ” PITÄISI TEHDÄ” Oman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoOman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa ja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Näin kävi Jorma Vesalaisenkin palstalla. Näin kävi Jorma liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Vesalaisenkin palstalla
Voi olla niinkin, että metsän taloudellinen merkitys koetaan sen verran vähäiseksi, ettei metsään nähdä tarpeelliseksi panostaa. Muualla asuva jälkipolvi ei ehdi perehtyä metsäasioihin, ja metsän hyödyntämisestä voi olla erilaisia näkemyksiä. Kaikkiaan metsää on tilalla 15 hehtaaria. 1990-luvulla istutetut kuuset olivat paikoin jääneet pahasti lehtipuiden varjoon. Kuolinpesien hallussa metsätiloista on noin kymmenen prosenttia, karkeasti 35 000 kappaletta. ”Silloin metsätila tuli minun omistukseeni”, Vesalainen kertoo. Pesän purku aktivoi Vesalaisen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Perikunnan omistuksessa tilan vanhoja metsiä uudistettiin laajemmin, kun reilun kahdeksan hehtaarin alue avohakattiin 1990-luvulla. Vesalaisen isä kuoli vuonna 1972, jolloin Mustaniemen tila Nääringin kylällä siirtyi perikunnan omistukseen. Huomattavaa on, että noin 10 prosentissa kuolinpesistä tila on ollut pesän omistuksessa jo yli 30 vuotta. Kolmessa vuosikymmenessä niin ihmiselämässä kuin metsässä, etenkin nuoressa sellaisessa, ehtii tapahtua yhtä jos toista. 10405_.indd 20 10405_.indd 20 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Kun metsänomistus siirtyy kuolinpesälle, metsänhoitoja hakkuutoimet voivat unohtua. Siihen löytyy monta luontevaa syytä. ”Kun kuolinpesä puretaan, niin metsänomistamiseen löytyy usein motivoituneet henkilöt.” K K AIKKI sisarukset vastasivat tilasta yhteisesti, eli käytännössä kukaan ei vastannut.” Näin tiivistää mikkeliläinen Jorma Vesalainen, 73, tilanteen, joka vallitsi pitkään Juvalla sijaitsevan metsätilan suhteen. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Keijo Korelin (oik.) laati Jorma Vesalaiselle kattavan ehdotuksen tilan nuorten metsien kunnostamiseksi. Perinnönjako tehtiin neljä vuotta myöhemmin. Perikuntaan kuului Vesalaisen ja hänen kolme sisarustaan. Tavalliset suomalaiset perheet omistavat noin 350 000 metsätilaa. ”Alueelle istutettiin taimet, mutta sen jälkeen metsä jäi kokonaan oman onnensa nojaan.” Vesalaisen äiti kuoli vuonna 2013