TE EM A : SU KU PO LV EN VA IH D O S Turusta löytyi misteli • Rahastot innostuivat metsästä • Mäntytukille apua idästä SUKUPOLVENVAIHDOS VANHAMÄKIEN TILA SIIRTYI KAUPALLA METSÄNOMISTAJA JATKUVAA KASVATUSTA ILMASTON PUOLESTA TEIDEN PARANTAMISESTA 21 KYSYMYSTÄ Hossan luonto hurmasi Matti Vainion UUSI KANSALLISPUISTO Retkeilijän paratiisi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 6 27. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4509_.indd 1 21.10.2016 11.34
Hoitamalla metsääsi voit jopa kaksinkertaistaa metsätaloutesi kannattavuuden. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai pyydä tarjous www.metsaforest.com 4510_.indd 2 21.10.2016 9.55. Taimikonharvennuksessa taimikosta poistetaan huonolaatuiset ja vähäarvoiset puut, jotta arvokkaimpien puiden kasvu jatkuu ripeänä. Toimenpiteellä varmistat taimikkosi kasvun ja estät puustovauriot, joita muutoin syntyisi ylitiheässä metsässä. Varhaisperkaus tarkoittaa, että havupuutaimikosta poistetaan taimien kasvua haittaavat lehtipuut. METSÄ GROUP. Taimikonharvennuksen ansiosta ensiharvennushakkuun taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi. Vielä ehdit tilata taimikonhoidon tälle syksylle. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Voit maksaa työt vaikka puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyneillä bonuksilla
Eläinten kodissa kauneus on suurta ja pientä, asukkaidensa elämän jälkiä. KUVA: KATRI LEHTOLA 4604_.indd 3 21.10.2016 17.51. METSÄ NYT Kuuntele, miten metsä ympärilläsi hengittää. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokakuuta. Kuvattu Kiikalan Kultalähteellä 17
JY RK I JO H A N N ES TE RV O 4 MAKASIINI 7 • 2016 4603_.indd 4 21.10.2016 17.50. Nyt jää aikaa enemmän tyttärenpoika Sulon kanssa touhuamiseen. s . Luonnosta 44 Julma-Ölkyltä Muikkujärvelle s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 7 27.10.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Sukupolvelta seuraaville 6 METSÄNOMISTAJA: Kohti jatkuvaa kasvatusta 12 UUTISET: Kuiva syksy hellii puunkorjaajia 13 METSÄTYYPPI: Miten misteli päätyi Turkuun. 20 Juuso Joonan tilalla eivät maanmuokkauskoneet myllää, sillä metsät uudistuvat luontaisesti. 14 Tuhansien eurojen hyöty 15 Tukin osuus pienentynyt hakkuissa 16 MARKKINAT: Mäntytukille apua idästä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Laatuleimikko kiinnosti 18 Rahastot innostuivat metsästä 19 VERKOSTA: Heinäyksen aika Teema Sukupolvenvaihdos 20 Luopujat & jatkajat 30 RAHAPUU: Lannoittamalla tuottoa rahalle Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 21 kysymystä tienparannuksesta 35 PIKATESTI: Rukkanen kouraan syyskolealla 36 LUONNONHOITOKOULU: Jos metsätalous ei kannata 38 TUTKIMUS: Apua siemenpulaan 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riemumieltä metsäretkeltä 40 PERINTÖMETSÄ: Älä lahjoita vielä 42 KYSY POIS: Mihin yläharvennus sopii. 6 KI M M O M ET SÄ LÄ Erkki Vanhamäki myi metsänsä tyttärelleen ja vävylleen
Suunnitelman mukaan osa metsälahjasta maksetusta verosta on mahdollista vähentää metsän puhtaasta pääomatulosta. Uusi metsälahjavähennys on melkoinen työvoitto, sillä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ovat yrittäneet vauhdittaa useat edeltävät hallitukset. 58 LUHTA: Kohta korpi hiljenee 62 TAPION PÖYTÄ: Martinpäivän herkut 64 KÄSIN TEHTY: Lastusta syntyy sarvet 70 Ristikko 72 PILKKEET: Onko harvinainen hieno. Siihen liittyy myös tietoa ja tunnetta. Kun päätös ryhtyä toimeen on tehty, eurojen laskemiseen ja muihin käytännön toimiin löytyy kyllä apua kohtuulliseen hintaan. Aiheen tiimoilta on tehty lukuisia selvityksiä ja käynnistetty hankkeita. Tärkeintä on ottaa tulevaisuus puheeksi. Parhaiten omistajanvaihdos onnistuu, kun se tehdään yhdessä suunnitellen. Siitä koituu oppia ja iloa molemmille sukupolville, kuten käy ilmi kolumnista sivulla 39. Budjettineuvottelujen yhteydessä hallitus päätti alentaa perintöja lahjaveroa sekä ottaa käyttöön metsälahjavähennyksen. Juttu alkaa sivulta 20. Yksi niistä on lahja, jonka verotukseen on tulossa kevennyksiä. Sukupolvenvaihdoksiin perehtynyt Pirjo Havia arvioi sivuilla 40–41, mitä suunnitelmat merkitsevät käytännössä. 58 JO RM A LU H TA Puukiipijä sirahteli lokakuisessa metsässä. s. Metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola kannustaa lähtemään metsäretkelle perheen pienimpien kanssa. Lopputulos on vielä eduskunnan käsissä, mutta siitä näyttää tulevan monimutkainen kompromissi, jonka vaikutus todennäköisesti jää paljon tavoiteltua vähäisemmäksi. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Hannu Huttu 53 ENNEN & NYT: Kasvakoon vielä 54 Karhun jäljillä ja kesäkisan parhaita 57 KOLUMNI: Miten maakuntauudistus vaikuttaa. Tällä kertaa ratkaisu löytyi tuloverotuksesta. Palaamme metsälahjavähennykseen tarkemmin, kun laki tulee voimaan Metsäperintö on paljon laajempi asia kuin pelkkä sukupolvenvaihdos ja hehtaarit. 74 SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 7 • 2016 4603_.indd 5 21.10.2016 17.50. Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle tapaamaan meitä! SUKUPOLVELTA SEURAAVILLE s. Niiden siirtämistä ei voi aloittaa liian aikaisin. Tässä tapauksessa kauppa osoittautui parhaaksi ratkaisuksi, mutta vaihtoehtoja on myös muita. METSÄLEHTI on taas mukana Helsingin Metsämessuilla. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi Lappajärvellä katsomassa, miten metsätila siirtyi seuraavalle sukupolvelle metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Suodatinpussit näytille 76 Metsämessujen ohjelma METSÄTILAN sukupolvenvaihdos kääntyy helposti puheeksi lakipykälistä ja verotuksesta, vaikka kyse on paljon muustakin
6 MAKASIINI 7 • 2016 6 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 6 21.10.2016 17.56. METSÄNOMISTAJA Juuso Joona laskee relaskoopin avulla muutama vuosi sitten yläharvennetun puuston pohjapinta-alaa
KOHTI JATKUVAA KASVATUSTA Erirakenteinen metsänkasvatus on Juuso Joonan tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIMMO METSÄLÄ 7 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 7 21.10.2016 17.56
Siellä puut ovat kapeampia ja kasvavat tiheämmässä. Sammaleen keskeltä nousee siellä täällä muutaman vuoden nähneitä männyntaimia, ja kauempana näkyy jokunen varttuneempi kuusentaimikin. 2. Maanmuokkauksen jälkeen hajoaminen kiihtyy entisestään. Kolopuuhun on mahtunut yhtä aikaa tikan ja tervapääskyn pesä. 4. Voimakkaiden hakkuiden jälkeen maanpinta heinittyy rehevillä kasvupaikoilla liikaa.” Kivenheiton päässä yläharvennetusta metsästä aukeaa toinen samoihin aikoihin yläharvennettu kuusivaltainen metsikkö. Avohakkuita ei lähtökohtaisesti tehdä, vaan puita korjataan poimintaja pienaukkohakkuin. Varjostuksessa kasvaneet puut ovat myös vähäoksaisia”, hän sanoo. Joona kaivaa taskustaan relaskoopin ja laskee puuston pohjapinta-alan. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakentamisessa, jolloin ne sitovat hiiltä pitkään hakkuun jälkeenkin. Tilan isäntä Juuso Joona katsoo taimia tyytyväisenä. Tyynelän tilan metsiä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Puuston tilavuudesta poistui ensimmäisessä yläharvennuksessa noin 60 prosenttia, mutta metsän uudistumisen kannalta se on liian vähän. Reilun kuudenkymmenen vuoden ikäinen puusto on syntynyt aikoinaan luontaisesti. ”Metsikkö on edelleen tiheä, joten sitä väljennetään lähiaikoina uudelleen yläharvennuksella. Taukotuvasta löytyy hella, mutta laveri puuttuu vielä. ”Nyt taimettuminen alkaa näkyä. Joonan isoisä hakkasi metsikön aukoksi 1950ja 1960-lukujen taitteessa, mutta metsäkonetta palstalla ei ennen yläharvennusta ollut nähty. Jatkuvassa kasvatuksessa tavoitteena on pitää metsät peitteisinä. ”Varttuneempien puiden varjossa kasvavat puut kasvavat aluksi hitaasti, joten runkojen puuaineesta tulee tiheää. 5. Se kertoo puiden poikkileikkauspinta-alojen summan hehtaarilla. Maaperän hiilivarastoon tulisi Joonan mukaan kiinnittää metsänhoidossa enemmän huomiota. Jatkuvan kasvatuksen ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus perustuu Joonan mukaan siihen, että metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Aihe on läheinen, sillä hän tekee maatalousmaan hiilensidonnasta väitöstutkimusta Helsingin yliopistossa. 8 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 8 21.10.2016 17.56. Lampaiden laidunmaille pystytetty kyltti on peräisin Konnunsuon vankilasta. Järeimpiä ja huonokuntoisia puita poistettiin, jotta valoisuus lisääntyisi ja taimettuminen lähtisi käyntiin. Metsikön yläharvennus vaatii kuitenkin sitä, että tilan H ennot kuusentaimet kasvavat rivissä maatuneen puunrungon päällä. Olennaista on, ettei ensimmäisiä harvennuksia tee liian voimakkaasti. Moni valitsee jatkuvan kasvatuksen avohakkuiden välttämiseksi, mutta Joonalle se on ensisijaisesti keino tuottaa puuta kustannustehokkaasti, välttää maanmuokkausta ja ehkäistä vielä omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Juuso Joona on isännöinyt Tyynelän tilaa seitsemän vuotta. Uudet portaat valmistuvat hirsistä, jotka ovat peräisin Terijoen Kuokkalan kylän työväentalosta. Uudistuminen on lähtenyt hyvin käyntiin etenkin aukkopaikoissa ja ajourilla”, hän sanoo. Kuusivaltaisessa metsikössä tehtiin viisi vuotta sitten yläja laatuharvennus. Mitä suurempi pohjapinta-ala on, sitä tiheämpi on metsikkö. 1. Siirtymävaihe haastavin Joona suuntaa syvemmälle yläharvennettuun metsään. Välillä ne palvelivat Imatran teatterin seininä. Ollaan Tyynelän tilan mailla Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Tulokseksi tulee 25 neliömetriä hehtaarilla. 6. Lähtöpuuston rungot saadaan korjattua tukkeina, ja uudistuminen käynnistyy, kun pohjapinta-ala lasketaan vaiheittain alle 15 neliöön hehtaarilla”, Joona sanoo. Joona arvioi, että metsässä täytyy tehdä viimeistään kymmenen vuoden päästä uusi yläharvennus. Juuso Joona keittää pakurikäävästä teetä. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti, joten siellä kasvaa erikokoisia ja -ikäisiä puita. ”Avohakkuut kiihdyttävät maaperän eloperäisen aineen hajoamista, kun maa lämpenee.” Joutseno Maatunut puunrunko tarjoaa hyvän kasvupaikan kuusentaimille. ”Avohakkuut kiihdyttävät maaperän eloperäisen aineen hajoamista, kun maa lämpenee. ”Siirtymävaihe tasarakenteisesta metsästä eri-ikäisrakenteiseen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. 3. ”Sanotaan, että nuoret metsät sitovat hiiltä vanhoja enemmän, mutta ensimmäiset parikymmentä vuotta ne ovat nettopäästäjiä. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa metsien päätehakkuuikä on keskimäärin 70 vuotta, vaikka metsät olisivat hiilen nettositojia yli 200-vuotiaiksi ja toimivat senkin jälkeen valtavina hiilivarastoina.” Jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuu Joonan mukaan myös se, että hakattavat puut ovat pääosin tukkipuuta. Tämä näkyy hiilipäästöissä ilmaan ja vesistöihin”, Joona sanoo
”Tilan metsät ovat lievästi erirakenteisia. Myyntihakkuut teetetään urakoitsijoilla tai myydään pystykaupoilla. Periaatteessa riittää, että metsiä yläja laatuharvennetaan 15–20 vuoden välein. Tilan pellot ovat luomuviljelyssä, ja niillä viljellään kysynnän mukaan ”kaikenlaisia peltoviljelykasveja”, niin ruista, ruokahernettä, spelttiä, härkäpapua kuin rypsiä. Relaskooppi matkassa Joona on isännöinyt Tyynelän tilaa seitsemän vuotta. Kun eri-ikäisrakenteinen metsä on saatu perustettua, muuttuu metsänkasvatus Joonan mukaan jopa helpommaksi kuin tasaikäisessä metsässä. Koulutukseltaan Joona on agronomi. Tila on kulkenut suvussa vuodesta 1943. Taimettumisesta ei hänen mukaansa silloin ole huolta, mutta hyvä metsäkoneenkuljettaja on löydettävä. Näin puulle saa myös paremman hinnan”, Joona sanoo. Tilan päärakennuksen takana aukeaa vanha hakamaa, jossa laiduntaa katras lainalampaita. Metsänhoitoa opiskelen pitkälti käytännön kautta, käymällä kursseilla ja keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa.” Tilan metsien käsittelystä Joona vastaa itse. Toisaalta hakkuu on tuottavaa ja mielenkiintoista, kun joutuu miettimään tarkasti, minkä puun kaataisi.” Ensin päätetään tavoitteet ”Tämä on jo oikea metsä”, Joona hengähtää astellessaan valtavan muurahaisperän ohi. sahautetaan ne rakennustarpeiksi läheisellä sahalla. Maatilan rakennukset kaipaavat vuosittain jonkinasteista korjausta, joten tilalla kaadetaan puuta omaan käyttöön ja Aikoinaan luontaisesti syntyneessä metsikössä tehdään pian yläja laatuharvennus. Joonaa edeltäneet sukupolvet tekivät tilan metsissä aikoinaan lähes pelkkiä yläharvennuksia. Myös polttopuuta korjataan omaan käyttöön ja myyntiin. Hakkuussa saatavat puut käytetään Tyynelän tilan rakennusprojekteissa. ”Muutaman hehtaarin käsittelykuvioiden sijaan pyrimme tehokkuuden vuoksi useamman kymmenen hehtaarin käsittelyihin. ”Relaskoopin kanssa tulee kuljettua ja koulutettua silmäänsä. Hän suoritti opintonsa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta metsänhoitoa hän kertoo oppineensa kunnolla vasta opiskeluiden jälkeen. metsistä löytyy muutakin hakattavaa. 10 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 10 21.10.2016 17.56. Vaativaa puunkorjuuta Jatkuva kasvatus ei varsinaisesti ole Tyynelän tilalla uutta. ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on vaativaa, sillä jäljelle jääviin puihin ei saa tulla korjuuvaurioita. Tilaan kuuluu 120 hehtaaria peltoa ja 50 hehtaaria metsää. Aiempi sukupolvi teki yläharvennuksia maalaisjärjellä, minä olen systemaattisempi”, Joona sanoo
Yläharvennuksen voi tehdä milloin vain, mutta olen viivytellyt sitä, sillä tilalle on lähiaikoina tulossa isompia rakennusprojekteja, joissa tarvitaan puuta”, Joona kertoo. Ollaan Yhteismetsä Tuohen mailla Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Puukuitua pellolle Tyynelän tilalla metsän vaikutus ulottuu myös maatalouteen. Yhteismetsä on myös vaivaton etäämpänä sijaitsevien metsien hallintaan, sillä metsänhoidosta huolehtii hoitokunta.” Vuonna 2015 perustettu Yhteismetsä Tuohi omistaa metsää eri puolilla Suomea. Yhteismetsän kohderyhmää ovat erityisesti piensijoittajat ja etämetsänomistajat. Metsäkoneen ajourille on noussut pieniä männyntaimia, muuten alikasvos koostuu lähinnä kuusista. Joona keksi, että ongelmaan voisi löytyä apu metsäteollisuuden sivuvirroista. ”Metsäyhtiöissä idea otettiin innostuneesti vastaan. Viime kesänä Tyynelän maanparannus yhdistyi samalla alalla toimivaan Soilfoodiin. ”Jos esimerkiksi juurikääpä leviäisi metsään ja alkaisi lahottaa kuusia, kaataisin kuuset ja antaisin alan uudistua luontaisesti lehtipuulle”, hän sanoo. Joonan metsäomistus ei rajoitu Tyynelän tilan metsiin, vaan hän on perustajajäsen Yhteismetsä Tuohessa, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Syntyi Tyynelän maanparannus Oy. Metsien välissä avautuville pelloille on levitetty valkeaa ainesta. Pian Tyynelän maanparannus markkinoi maanparannuskuituja muillekin maanviljelijöille. Sillä parantaa muutaman tuhat hehtaaria peltoa.” ”Tilan metsät ovat lievästi erirakenteisia. Metsänkasvatusmenetelmät valitaan tavoitteiden mukaan. Aiempi sukupolvi teki yläharvennuksia maalaisjärjellä, minä olen systemaattisempi.” Kartonginvalmistuksessa syntyvä puukuitu on hyvää maanparannusainetta pellolle. 11 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 11 21.10.2016 17.56. ”Jos hakee pelkästään korkeaa taloudellista tuottoa, kannattaa tasaikäinen metsikkö yläharventaa pari kolme kertaa ja kasvattaa uusi puusto metsään syntyvistä taimista. Ei tosin niin paljon kuin voisi olla. Puukuidusta valmistettu maanparannusaine parantaa maan vedenpidätyskykyä ja pieneliötoimintaa, lisää eloperäisen aineen määrää ja torjuu ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä”, Joona sanoo. ”Se on samaa ainetta, mistä kertakäyttöastiat valmistetaan. Vaikka Joona itse suosii jatkuvaa kasvatusta, tulee niin metsänomistajien, yritysten kuin yhteiskunnankin hänen mielestään miettiä metsänkäsittelyä omien tavoitteidensa perusteella. Joonan mukaan tavoitteena on pitää metsikkö mäntyvaltaisena. ”Etämetsänomistajista haluamme tarjota vaihtoehdon varsinkin sellaisille, joita vallitsevat metsänhoitotavat eivät miellytä ja jotka sen takia jättävät metsänsä kokonaan käsittelemättä”, hän sanoo. Tyynelän tilan maat olivat yksipuolisen viljelyn takia vähitellen lakanneet tuottamasta kunnolla eivätkä kestäneet kuivuutta ja märkyyttä. Soilfood on Joonan mukaan nyt Suomen suurin metsäja bioenergiateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjä. Vajaan parinkymmenen hehtaarin suuruista metsikköä ei tiettävästi ole koskaan avohakattu. ”Seuraava yläharvennus odottaa kymmenen vuoden päässä. ”Myymme vuosittain noin 70 000 tonnia puukuidusta valmistettua maanparannusainetta. Yläharvennuksin metsä väljenee, mikä suosii männyn taimettumista.” Metsikössä kasvaa erikokoisia kuusia ja mäntyjä, ja seassa näkyy joitain koivujakin. Se sisältää selluloosaa, hemiselluloosaa sekä kartongissa täyteaineena käytettäviä kalsiumkarbonaattia ja kaoliinia”, Joona kertoo. Mukana myös yhteismetsässä Hiekkamaalla kasvavan männikön valoisuus yllättää varjoisten kuusikoiden jälkeen. Se on kartonginvalmistuksessa syntyvää sivutuotetta – puukuitua, joka on liian hienoa pysyäkseen kartonkikoneen viiralla. Ajatus metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttämisestä maatalouden maanparannusaineena syntyi viisi vuotta sitten. ”Halusin olla mukana perustamassa yhteismetsää, joka tarjoaa vaihtoehdon ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaaseen sijoittamiseen ja metsänhoitoon. Männikössä on vuosi sitten tehty yläja laatuharvennus. ”Täällä on ihan hyvin alikasvostakin. Minulle metsä tarjoaa paitsi merkittävän tulonlähteen, myös keinon hillitä ilmastonmuutosta, saada korkealaatuista rakennusmateriaalia tilan rakennuksiin ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.” Joona ei kuitenkaan koe olevansa niin kiinni jatkuvassa kasvatuksessa, ettei voisi tarpeen tullen vaihtaa sitä johonkin muuhun
Hänen mukaansa työn alle on otettu myös uusia leimikoita, joiden myyjät toivovat nopeaa korjuuta. MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen ei usko, että talvileimikoiden korjuuajan pidentyminen muuttaisi hintasuhteita. ”Kesäleimikoista on aina puAJASSA Kuiva syksy hellii puunkorjaajia Metsäkoneet ovat syys-lokakuussa päässet urakoimaan talvileimikoitakin. Hänen mukaansa talvileimikoiden myyntimahdollisuudet ovat nyt totuttua paremmat, koska niitä saatiin korjattua jo viime talvena runsaasti ja sama tahti on jatkunut syys-lokakuussa. ”Leimikoita kannattaa teettää valmiiksi. Myös talvikohteiden myyntimahdollisuudet ovat parantuneet. Samalla ne kantavat metsäkoneita miltei yhtä hyvin kuin talvella jäätyneinä, joten puunkorjaajat ovat päässet jo talvileimikoiden kimppuun. Metsä-Multian koneet ovat kuluvan syksyn aikana harventaneet kymmeniä hehtaareita kuusikoita. ”Ratkaisevaa on markkinatilanne, joka riippuu puun kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Äänekosken biotuotetehtaan puunhankintaa valmisteleva Metsä Group, kuten muutkin metsäyhtiöt, pyrkii tasoittamaan korjuun kausivaihteluita. Kelien puolesta ei ole ongelmia, mutta haasteena on kuitupuun epävarma menekki”, selvittää Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka. Kesäleimikoilla puusta maksetaan yleensä pari euroa parempaa hintaa kuin talvikohteista. Näin pystyy hyödyntämään esimerkiksi kuluvan syksyn kaltaiset suotuisat korjuuolosuhteet”, Matti Sojakka neuvoo. 12 MAKASIINI 7 • 2016 12 MAKASIINI 7 • 2016 4599_.indd 12 21.10.2016 17.43. Kausivaihteluja halutaan tasoittaa Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirin piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että puuta korjataan tällä hetkellä täysin kierroksin. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ VÄHÄSATEINEN syksy on kuivattanut metsämaat. Näkymät ovat jatkoa ajatellen hyvät, koska puun käyttö on lisääntymässä”, Leskinen kertoo. ”Meillä on useita koneketjuja hakkaamassa talvikohteita. Ajourien suojaaminen havuilla vähentää uran reunapuiden juuristovaurioita. Se helpottaa puuhuollon järjestelyä
Tällaisia tekniikoita ja menetelmiä onkin kehitetty määrätietoisesti. Esimerkiksi edellytykset kivennäismaalla kasvavien kuusikoiden harvennuksiin ovat nyt selvästi paremmat kuin loskalumella maaliskuussa.” 1 Miten misteli on tullut Suomeen. Hänen mukaansa talvileimikoiden korjuuaikaa venyttämällä hakkuumääriä pystytään lisäämään kymmenellä prosentilla. Huonona talvena tilanne on hankalampi.” Myös säästöjä syntyy. Näin ei oltaisi korjuussa vain suotuisten syksyjen varassa. Kahdesta eri poppelista on löytynyt niin monta tainta, että uusien kasvustojen löytyminen lähistöltä on todennäköistä. Yhtä tärkeää on myös osata arvioida, milloin hakkuu pitää olosuhteiden, esimerkiksi kovan sateen, vuoksi keskeyttää”, Laaja selostaa. Uusimmat niistä ovat Koneosapalvelun valmistamia kaivinkoneteloja. ”Kesään ja syksyyn saadaan lisää työtä. Todennäköisesti kulorastas tai mustarastas on koivissaan tai höyhenissään voinut tuoda limaisia mistelin marjoja meren yli Suomeen. Metsänomistajilta toivotaan joustoa Esimerkiksi Metsä Groupilla on tavoitteena, että osa yhtiön korjuuyrittäjistä hankkisi erikoisvalmisteisia telakoneita, joilla suometsistä voidaan korjata puuta ympäri vuoden. Turun mistelit löytyivät poppeleista, mutta kasvi on voinut levitä lähellä sijaitseviin lehmuksiinkin. Tältä osin toivon uutta ajattelua. täpuu on sopivalla paikalla ja sen nestevirtaus alkaa ajoissa keväällä. Tärkeää on, että loisittu isänMistä misteli Turun poppeleihin. Siitä, että talvet leutonevat ja kesät pitenevät. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuukausittainen puunkorjuumäärä Kevättalvi puunkorjaajien kiireaikaa Miljoonaa m 9/15 10/15 11/15 12/15 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 6/16 7/16 8/16 13 MAKASIINI 7 • 2016 13 MAKASIINI 7 • 2016 4599_.indd 13 21.10.2016 17.43. Omine lupineen konemiehet eivät talvikohteille voi parhaillakaan syyskeleillä mennä, vaan siihen tarvitaan puun myyjän lupa. ”Koska sopivia leimikoita ei jouduta etsimään laajalta alueelta, kuten sateisina syksyinä, koneiden siirtokustannukset alenevat.” Rossi arvioi, että 10–20 prosenttia talvileimikoista voidaan jatkossa korjata syksyn ja kesän aikana. Turusta löydetyt taimet ovat niin suuria, että ne voivat olla 10 vuotta vanhoja. ”Työ kysyy huolellisuutta. Tällaisena syksynä suometsien ja kuivapohjaisten kuusikoiden harvennukset onnistuvat erinomaisesti. Metsä-Multia on parin viime vuoden aikana hankkinut koneisiinsa kantavuutta parantavia leveitä teloja. Misteli voi olla myös omenapuussa, vaahterassa ja hopeavaahterassa. 4 Mistä mistelin tulo Suomeen kertoo. Edellytyksenä on, että yrittäjät panostavat henkilöstönsä osaamiseen ja varustavat koneensa pehmeiden maiden korjuuseen sopiviksi. Vähintään yhtä tärkeää on kuljettajien ja korjuun suunnittelijoiden koulutus ja ajattelutavan uudistaminen”, kertoo metsäkoneyritys Metsä-Multian johtaja Kai Laaja. 3 Missä puissa misteli voi esiintyä. Korjuuaikaa laajentamalla työhuiput tasoittuvat. ”Perinteisesti moni metsänomistaja on halunnut kuusikoiden ja turvemaiden hakkuut talviaikaan. Toisaalta linnun tuore, mistelin siemeniä sisältävä limainen uloste on voinut tarttua puun oksiin siten, että siemenet ovat ennättäneet itää. Korjuun kannattavuus ei parane samassa suhteessa. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT PASI LEINO Kuka: Arno Kasvi on puutarhaneuvos ja Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta eläkkeelle jäänyt ylipuutarhuri. Suomen ensimmäiset mistelit kasvavat kahdessa poppelissa salaisessa paikassa Turussa, kertoo puutarhaneuvos Arno Kasvi. Mitä: Kasvi on suurelle yleisölle tullut tunnetuksi erityisesti puutarha-alan opaskirjoistaan, tvja radioesiintymisistään, lehtiartikkeleistaan sekä lukuisista luennoistaan ja messuesiintymisistään. 2 Kuinka laajalle misteli on levinnyt. ”Entistä kantavammat telat ja muut varusteet ovat tärkeitä pehmeiden maiden hakkuille sulan maan aikana. Mistelintaimet on helpointa havaita talvella, kun emopuussa ei ole lehtiä. Monella leimikolla joudutaan käymään kahdesti, koska hankalimmat osat pitää usein korjata vasta talvella.” Laaja toivoo joustavuutta myös metsänomistajilta. Miksi: Vuoden 2016 merkittävin dendrologinen (puulajitieteellinen) löytö Suomessa on Turusta löytynyt loiskasvi misteli. Hakkuukoneen kuljettajan on osattava levittää hakkuutähteet ajourille niin, että uran reunapuiden juurenniskat ovat suojassa. Turkua lähinnä misteliä tavataan Tukholman alueella. Kuka: Keittiömestari Sami Metsätyyppi laa ja talvikohteista ylitarjontaa
”Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Myös Suomi on arktinen maa, ja muutokset näkyvät meillä jo nyt”, ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. polven siemenviljelyssiemen – Päätehakkuu 60 v. polven siemenviljelyssiemen Metsikkösiemen – Päätehakkuu 64 v. harvennus 3. ER IK F. Ensiharvennus 2. BR A N D SB O RG 14 MAKASIINI 7 • 2016 14 MAKASIINI 7 • 2016 4584_.indd 14 21.10.2016 17.41. Tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä sekä ensimmäisen ja puolentoista polven siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita eteläsuomalaisten koeviljelysten männiköitä. Ostokartelli alensi kuitupuun hintaa Raakapuun ostokartelli vaikutti etenkin mäntyja koivukuidun hintoihin, mutta kuusikuituun vaikutus oli pieni, Luonnonvarakeskuksen tutkija Leena Kalliovirta kertoi viime viikolla Metsätieteen päivässä. iässä – Paljaan maan arvo 4683 €/ha* . iässä – Paljaan maan arvo 3037 €/ha* Kiriä kiertoaikaan Metsikkösiemenestä ja siemenviljelyssiemenestä alkunsa saaneiden männiköiden kehitys mustikkatyypin kankaalla Etelä-Suomessa. Tutkimuksen mukaan kartelli aiheutti kuitupuun hintoihin laskevan mutta katkonaisen trendin. Puunostajille hyöty oli merkittävä, mutta yksittäisille puunmyyjille hehtaarikohtainen vaikutus jäi joihinkin satoihin euroihin. polven siemenviljelyssiemen 1,5. Koealoilta mitatut kasvuerot syötettiin Motti-metsänkasvatusohjelmaan, jonka avulla puustoja kasvatettiin kiertoajan loppuun asti. Keskituotos kertoo, miten paljon puuta hehtaarin suuruinen metsikkö keskimäärin kiertoajan kuluessa vuosittain tuottaa. iässä – Paljaan maan arvo 3803 €/ha* Metsikkösiemen 1. polven siemenviljelyssiemen Nuoren metsän hoito Metsikön ikä, vuotta * Nykyhetkeen diskontattujen tulevaisuuden tuottojen ja kustannusten erotus – Päätehakkuu 53 v. Jalostetut männiköt ovat tutWWF:ltä synkkä raportti Ympäristöjärjestö WWF:n raportti esittelee synkän kuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksista lumesta ja jäästä riippuvaisiin eläinlajeihin. ”Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskituotokseen saatiin 12– 13 prosentin lisäys, valiosiemenellä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia”, kertoo tutkimusta vetänyt Luken erikoistutkija Matti Haapanen. Raportin mukaan ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali (kuvassa), ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Yli kolmanneksen lisäys nettotuloissa Keskituotoksen paranemisen taustalla on kiertoajan lyheneminen. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä tuottavat luonnonmetsistä valittujen pluspuiden vartteet, puolentoista polven siemenviljelyssiementä eli niin sanottua valiosiementä näiden pluspuiden parhaimmisto. Tuhansien eurojen hyöty Jalostettua siementä käyttämällä männikön kiertoaika lyhenee, laatu paranee ja keskituotos kasvaa. harvennus Päätehakkuu , . Pohjapinta-ala, m /ha Lähde: Jari Hynynen/Luke Lyhyesti AJASSA LIINA KJELLBERG JALOSTETUN viljelyaineiston käyttö lisää männikön keskituotosta parhaimmillaan 25 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksesta
”Kiinassa vuonna 2015 tehty päätös tukea vihreää rakentamista ja kasvattaa sen osuus vuonna 2018 puoleen koko rakentamisen määrästä avaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden puuhun perustuville ratkaisuille.” Professori Henrik Heräjärvi Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -seminaarissa 13.10. Tyvitervastauti levinnyt Etelä-Suomessa Kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköt tulisi jättää kokonaan kesähakkuiden ulkopuolelle tyvitervastaudin aiheuttaman riskin vuoksi. Metsänomistaja saa siten edullisesti ja yksinkertaisesti paljon hyötyä itselleen”, Haapanen sanoo. Noin 80 prosenttia metsänomistajista ei antaisi metsäänsä vuokralle ja noin 85 prosenttia voisi ottaa metsää vuokralle. Tyvitervastaudin vaaroja käsitteli Luken tutkija Tuula Piri Metsätieteen päivässä. Metsän vuokraus ei vielä innosta Päijäthämäläisille ja pohjoiskarjalaisille metsänomistajille tehty kysely tunnisti noin viiden prosentin joukon, joka olisi kiinnostunut antamaan metsänsä toisen hoidettavaksi vuokrajärjestelyllä. ”Tutkimustulokset kannustavat ilman muuta käyttämään metsänuudistamisessa jalostettua viljelyaineistoa. Jalostetuilla männyillä oli koetulosten mukaan noin seitsemän prosenttia hennommat oksat kuin vastaavan kokoisilla metsikkösiemenestä alkunsa saaneilla männyillä. Etelä-Suomessa kaikki männyn taimitarhakylvöt tehdään Haapasen mukaan siemenviljelyssiemenellä, kylvöistä arviolta 80 prosenttia. ”Viime aikoina tuotteen alkuperä on noussut tärkeäksi asiaksi, enää pelkkä ’bio’ ei riitä.” Vapon pellettiliiketoiminnan johtaja Heikki Heiskanen, Polte 3/2016. Samaa mieltä on Tapion siemenkaupasta vastaava metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Kuitupuun hakkuut kasvavat entisestään ja hätyyttelevät jo kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoja. Männiköstä saatavia nettotuloja jalostetun viljelyaineiston käyttö lisää 30–60 prosenttia. Kotimaassa kysyntä on poikkeuksellisen vaisua. Kuusikin kelpaa jo hirville Kuusikin on alkanut paremman puutteessa kelvata hirville. Sanottua ELIISA KALLIONIEMI VIELÄ kymmenen vuotta sitten metsistä hakattiin lähes yhtä paljon tukkia ja kuitupuuta, kumpaakin noin 29 miljoonaa kuutiometriä. M IK KO RI IK IL Ä 140 Viime kesänä löydettiin ennätysmäiset 140 valkoselkätikan pesää. Pirin mukaan tyvitervastauti ei ole enää pelkästään Kaakkois-Suomen ongelma, vaan tauti koskee männiköitä koko Etelä-Suomessa. Syy saattaa olla, että metsiä on uudistettu kuuselle etenkin eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Luken erikoistutkija Juho Matala sanoo, että vaikka hirvelle maistuvat edelleen parhaiten lehtipuut ja männiköt, joillakin alueilla hirvet ovat oppineet myös kuusen makuun. Nyt tukin osuus on paljon pienempi. Luonnonvarakeskus ennustaa, että tukkipuun hakkuut yltävät tänä vuonna 25,4 miljoonaan kuutiometriin ja kuitupuun ennätykselliseen 34,5 miljoonaan kuutiometriin. Kun nuoria metsiä ei harvenneta, jää myös kaikkein parhaiten hiiltä sitova puu eli tukkipuu syntymättä.” Kemijärven sellutehdashanketta vetävä Heikki Nivala, Talouselämä 14.10. Luonnonvarakeskus arvioi, että sahatavaran vienti kasvaa tämä vuonna ennätystasolle 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Tutkijat ennustavat kotimarkkinoille kasvua vasta ensi vuodelle. Pohjois-Suomessa noin 40 prosenttia männyntaimista saa alkunsa ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenestä, loput metsikkösiemenestä. Nämä omistajat olivat koulutettuja, nuorempia ja metsätaloudellisesti vähemmän aktiivisia etämetsänomistajia. kimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Taudista on erittäin vaikea päästä eroon karuimmilla kasvupaikoilla. Tukin osuus pienentynyt 2016* 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Hakkuukertymä kaikkiaan, miljoonaa m Kuitu kasvussa *Ennuste Lähde: Luke 50% 13% 37% Hakkuut vuonna 2016* Hakkuut vuonna 2007 47% 45% 8% Tukki Tukki Energiapuu Energiapuu Kuitupuu Kuitupuu Luonnonvarakeskuksen mukaan enää runsas kolmannes hakkuukertymästä on tukkia. Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Kun mukaan lasketaan huomattavasti lisääntynyt energiapuun määrä, tukin osuus on jäämässä runsaaseen kolmannekseen hakkuukertymästä. ”Yhden kahden kuutiometrin lisäkasvu vuodessa tuottaa kiertoaikana alueesta ja uudistamismenetelmästä riippuen tuhansien eurojen hyödyn metsänomistajalle”, hän sanoo. Sen sijaan tukin tarve lisääntyy hitaasti. 15 MAKASIINI 7 • 2016 15 MAKASIINI 7 • 2016 4584_.indd 15 21.10.2016 17.41
”Markkinoiden lyhytjänteisyydestä huolimatta sahat ovat pärjänneet hyvin, ja vientikohteiMäntytukille apua idästä Mäntysahatavaran hintojen lasku on tuonut painetta myös mäntytukin hintaan, joten tukkileimikon kilpailuttaminen kannattaa. Puumarkkinat ta on löydetty. 37,02 . .. Vientikohteita tarvitaan, sillä mäntytukkiakin kertyy entistä enemmän lisääntyvissä hakkuissa. 10,93 . .. 17,17 . 55,34 . 10,73 . 14,55 . 47,92 . .. 36,66 . Mäntysahatavaran vientimäärät ovat tällä hetkellä ennätystasolla. 15,16 . .. Ensiharvennus 38,56 . Samalla, kun mäntylankkujen vientimääristä kertova käyrä osoittaa ylöspäin, hintakäyrä näyttää alaspäin. 11,07 . Harvennushakkuu 47,95 . 14,54 . nousussa . 13,89 . .. Ensiharvennus .. 15,78 . 55,3 . 16,92 . 14,52 . 42,95 . AJASSA TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ MÄNTYTUKIN keskikantohinta on laskenut tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen mukaan kaksi prosenttia, mutta vielä ei kannata ruveta nyyhkimään kannon nokassa. .. .. 15,12 . .. 40,71 . 38,45 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,22 . .. 17,24 . 57,82 . 15,34 . Järvisen mukaan puumarkkinoilla kehitys on ollut viime vuodet vakaata, kun taas sahatavaramarkkinat ovat toimineet lyhytjänteisesti. 45,44 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,49 . 11,47 . Kotimainen sahatavaran käyttö on pitkällä aikavälillä supistunut merkittävästi. 15,55 . 12,64 . 41,45 . Uudistushakkuu 56,13 . 14,94 . Mäntysahatavaran vientimäärä Suomesta, miljoonaa kuutiota/12kk Mäntysahatavaran vientihinta Suomesta, €/m 2013/2016/7 3 4 5 150 200 250 2013 2014 2015 2016/7 Lähde: Tulli/Eurostat/Sahateollisuus ry Määrät ja hinta eri suuntiin 16 MAKASIINI 7 • 2016 16 MAKASIINI 7 • 2016 4600_.indd 16 21.10.2016 17.50. 14,17 . Uudistushakkuu 56,77 . .. 50,29 . 38,68 . 37,83 . 42,03 . .. . 11,75 . 15,57 . 11,93 . 44,33 . Uudistushakkuu 57,21 . Varsinaisesta teknisestä sahauskyvystä tukin käytön kasvu Mäntytukit ovat liikkuneet tänä syksynä vauhdilla muun muassa Metsä Woodin Lappeenrannan sahalla. 48,68 . 18,88 . 16,88 . ”Metsänomistajien kannattaa tarjota havutukkileimikoita myyntiin, sillä kysyntää on määrällisesti hyvin”, arvioi MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. 56,81 . 18,14 . 18,27 . 42,91 . Ennätyksiä hätyytellään ennusteiden mukaan myös kotimaan markkinahakkuissa, ja kasvun pitäisi ensi vuonna vain jatkua. 16,78 . 16,82 . 16,67 . 10,79 . 16,38 . 54,54 . Harvennushakkuu 46,57 . 15,33 . 18,4 . Ensiharvennus 39,2 . 56,35 . Ongelmana on vain sahatavarasta saatava hinta. 57,3 . Harvennushakkuu 45,82 . Raakapuun kantohinnat viikolla 41 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,2 . 37,3 . 16,87 . 15,57 . Sahurit ovat tehneet kaupoissaan hyvää työtä.” Auttaako ruplan vahvistuminen. .. Ensiharvennus .. 56,23 . 17,48 * 16,15 . 15,21 . 17,48 . Harvennushakkuu 48,66 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,33 . 15,28 . .. Uudistushakkuu 55,07 . .. 14,99 . 11,7 . Helpotusta on haettu vientiä lisäämällä
Venäjältä tuleva mänty on myös hidasteena suomalaismännyn viennille Kiinaan, joka on kuusen osalta noussut suomalaissahojen tärkeimmäksi vientikohteeksi. 14,33 . 54,52 . 43,12 . 50,55 . Uudistushakkuu 48,39* 46,77* .. 15,3 . Heikoimman ja korkeimman tarjouksen välillä oli eroa noin 1 700 euroa, joka tarkoitti noin 3,5 euroa kuutiometrille. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Puunostajien tekemien tarjousten hintavertailussa on hyvä huomioida hakkuu kokonaisuutena. Lisäksi ostaja lupasi nopean korjuun. .. .. .. 15,32 . Uudistushakkuu 54,53 . .. 18,58 . Laatuleimikko kiinnosti seitsemää VALTAKIRJALEIMIKKO SAVONLINNASSA m3 €/m33 Yht.€ Ensiharvennus Mäntykuitu 2 17 34 Koivukuitu 10 17 170 Harvennus Mäntytukki 44 47 2068 Kuusitukki 9 45 405 Koivutukki 4 40 160 Mäntykuitu 212 17 3604 Kuusikuitu 15 17 255 Koivukuitu 96 17 1632 Mäntyparru (pikkutukki) 71 22 1562 Uudistushakkuu Kuusitukki 15 56 840 Kuusikuitu 3 17 51 Yhteensä 481 m3 10 781 € Keskihinta 22,4 €/m3 17 MAKASIINI 7 • 2016 17 MAKASIINI 7 • 2016 4600_.indd 17 21.10.2016 17.50. 46,2 . .. Tiedot kerätään viikoittain. 14,42 . 16,99 . 39,1 . 36,85 . Uudistushakkuu 51,84 . .. .. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,16 . .. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 16,59 . .. Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 11,37* Ensiharvennus .. .. .. ”Yksittäiskantohinnan lisäksi puukaupan lopputulokseen vaikuttaa myös puiden katkonta.” Alkuvuodesta uutisoidut maksuviivästykset yksityisten sahojen puukaupoissa eivät ole Järvisen mukaan nousseet viime aikoina huolenaiheeksi. 17 . Hyvä tieyhteys ja puuston laatu nostivat leimikon arvoa, ja kiinnostusta riitti. 55,67 . MIKKO HÄYRYNEN SAVONLINNASSA myytiin lokakuussa kesäkorjuukelpoinen, harvennuspainotteinen leimikko. 15,1 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 56,52 . Mäntylankkujen vientiä saattaa helpottaa Venäjän ruplan vahvistuminen. Katkonta huomioon MTK:n Järvisen neuvo metsänomistajille on, että leimikot eli hakattavaksi suunnitellut alueet kannattaa kilpailuttaa. 15,34 . .. Harvennushakkuu 44,85 . 45,32 . 51,52 . ei jää kiinni, sillä sahausmääriä pystytään Luonnonvarakeskuksen mukaan lisäämään yli neljänneksellä nykyisestä. Talvileimikkojen kysyntä on heikkoa ja hinnat pari kolme euroa heikompia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 41,2 . Päätehakkuissa hinnat ovat viime kevään tasolla. 17,42 . 10,81 . .. Perinteisten isojen ostajien lisäksi kohde kiinnosti myös pieniä puunjalostajia, joiden tarjouksissa oli vaihtelevasti erilaisia erikoispuutavaralajeja. 14,06 . 17,38 . 10,25 . 17,08 . Päätöksen ratkaisi ison ostajan kuitupuusta tarjoama hinta, jota leimikko valtaosin sisälsi. Venäläinen mäntysahatavara on suomalaislautojen kova kilpailija männyn päämarkkina-alueella Pohjois-Afrikassa. 14,57 . 16,03 . 40,19 . 15,14 . Harvennushakkuu 47,59 . Metsänomistaja oli tilannut metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelman ja leimikon kilpailutuksen valtakirjakauppana. Harvennushakkuu 42,25 . 53,32 . 43,66 . 35,77 . Tarjouksia tuli jopa seitsemän. .. .. Ensiharvennus .. .. Uudistushakkuu 55,96 . .. 12,05 . 12,93 . Alueella on ollut havaittavissa, että ostajat varautuvat syyskelirikkoon, minkä vuoksi varsinkin heti korjattavat harvennukset ovat haluttuja ja niiden hintataso on hivenen kohonnut. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,32 . 12,11 . 17,02 . Ensiharvennus .. 41,76 . 14,63 . 12,94 . Vahvistuneen valuuttakurssin kerrotaan jo tuoneen lisää ostosmatkailijoita Kaakkois-Suomeen, sahatavaramarkkinoilla kehitys puolestaan tasoittaa venäläisten mäntylankkujen hintakilpailuetua. 17,03 . .. 15,27 . 15,63 . 13,21 . Ensiharvennus 35,51 . 36,26 . 16,35 . .. 14,71 . .. 16,55* .. Harvennushakkuu 45,58 . 12,03* 11,76 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,77 . .. 47,7 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 13,73 . 14,28 . 10,1
ta eurosta Varsinais-Suomen ja Häme-Uusimaan selvästi yli 5 000 euron hehtaarihintoihin. Niiden arvon kehitys riippuu siitä, millaisia metsiä on hankittu ja miten niitä hoidetaan. 18 MAKASIINI 7 • 2016 18 MAKASIINI 7 • 2016 4601_.indd 18 21.10.2016 17.40. Taustalla on ainakin kaksi syytä. MIKKO HÄYRYNEN SIJOITUSYHTIÖT ja metsärahastot ovat uudehko, kasvava metsänomistajaryhmä. Myös Pohjois–Karjalassa ja Pohjanmaan maakunnissa on tehty runsaasti tilakauppoja. Yksityisiä sijoitusyhtiöitä on esimerkiksi muilla toimialoilla varallisuutensa hankkineilla Kyösti ja Kari Kakkosella sekä Timo Kujalalla. METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.09.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 20 13 254 33 20 131 35 5 718 44 1,09 Satakunta 32 23 698 22 26 126 40 4 740 38 0,96 Häme-Uusimaa 53 36 865 29 19 135 42 5 563 41 0,97 Etelä-Karjala 38 26 579 38 13 104 36 3 908 38 0,87 Kymenlaakso 25 20 439 32 20 111 41 4 355 39 0,87 Pirkanmaa 66 40 1 073 32 15 109 36 3 968 36 0,92 Etelä-Savo 103 79 2 264 34 12 110 37 4 144 38 0,86 Eja K-Pohjanmaa 176 109 2 751 29 11 91 21 2 567 28 0,89 Keski-Suomi 82 69 2 152 28 10 105 29 3 432 33 0,79 Pohjois-Savo 89 62 2 459 23 10 112 28 3 234 29 Pohjois-Karjala 133 102 4 609 25 9 111 32 3 241 29 Kainuu 233 166 15 494 17 4 95 23 1 964 21 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 225 160 7 368 22 9 84 20 1 809 21 0,88 Lappi 101 51 2 875 30 11 60 14 984 16 0,74 Koko maa 1 376 956 43 880 lisäys 8.kk 199 154 6 911 AJASSA Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Myöhemmin mukaan ovat tulleet Osuuspankki, United Bankers ja uusimpana eQ-varainhoitoyhtiö. Puuston arvo sisältää mahdolliset odotusarvolisät. Syksyllä kauppa käy Syyskuu on metsätilakaupan sesonkia. Tuottoa etupainotteisesti Metsäsijoitusrahastojen tuotonmuodostuskykyä ei ole tosissaan vielä koeteltu. na on tässä yhteydessä liian voimakas, sillä rahastot todella ostavat kiinteää, tuottavaa omaisuutta. Metsähehtaarin keskihinta oli noin 2 500 euroa. Tänä vuonna ostajakaartiin on tullut pari isoa toimijaa lisää ja kauppasummaa on syyskuun loppuun mennessä kertynyt jo noin 83 miljoonaa euroa. Toisaalta sijoittajille avautui tilaisuus, kun UPM alkoi laittaa metsiään myyntiin. Summa-arvosta ei ole tehty vähennystä eli se on maan, puuston ja taimikoiden arvojen summa. Taaleritehdas aloitti ensimmäisenä kotimaisena metsärahastona vuonna 2012. Kauppoja tehtiin noin 150, joissa omistajaa vaihtoi liki 7 000 hehtaaria lähes 17 miljoonan euron kokonaissummalla. Viime vuonna ne ostivat lähes 40 000 hehtaaria liki sadalla miljoonalla eurolla. EnRahastot innostuivat metsästä Varman tuoton poikiva metsäomaisuus kiinnostaa sijoittajia matalien korkojen aikana. Syksy ei ole tuonut muutosta maakuntien välisiin eroihin. Tuottotavoitteiden saavuttamiseksi voidaan ottaa käyttöön myös äärimmäisin keino eli metsämaan myynti. Maakuntien väliset erot ovat suuria, Lapin alle tuhannessimmäisiä isoja kauppoja oli, kun saksalainen sijoitusyhtiö osti Pohjois-Pirkanmaalta tuhansien hehtaareiden metsäalueet”, Hannu Liljeroos muistaa. ”Tarvittaessa päätehakkuita voidaan aikaistaa suosituksiin verrattuna ja perustella sitä pääomalle vaadittavalla korkealla tuotolla. Odotusarvon vuoksi hehtaarin kuvio hinnoitellaan noin kaksituhatta euroa puuston nykyhintaa kalliimmaksi. Liljeroos arvioi, että rahastot pärjäävät niin kauan, kun ostometsissä riittää hakattavaa ja uutta sijoittajarahaa tulee yhtiöön lisää. Kun tuottoa etsivää rahaa on paljon ja korot alhaalla, niin matalaa, mutta varmaa tuottoa tuova metsäomaisuus kiinnostaa. ”Eräänlainen alku oli UPM:n vuonna 2009 aloittamat laajamittaiset metsien myynnit. Ensiharvennettu männikkö on siirtymässä parhaan arvokasvun vaiheeseen. Harvennuksia voidaan tehdä yläharvennuksina, mikä parantaa tulosta ainakin lyhyellä tähtäimellä.” Kuluista voidaan tinkiä suosimalla luontaista uudistamista ja jatkuvaa kasvatusta. Pyramidi-saH A N N U LI LJ ER O O S Tilakauppa on vilkkainta Kainuussa UPM:n myyntien johdosta
Heinäähän ei tarvitse katkaista vaan taivutella poispäin niin, ettei se enää painu lumen kanssa taimen päälle.” RANE ”Myös vanha kunnon heinäharava, jos sellaisen sattuu löytämään. Vatukot aina kolmioterällä.” POTIFAR ”Joka vuosi on uudistettua tullut, mutta hyvin kerkeää ’hömppäämäänkin’, ja silti taimikot kasvaa kohisten. Vatukko estää hyvin muun roskan tulemisen taimikkoon.” APLI ”Heinään yleensä aina sellaisella yhden käden viitakkeella. Onko vinkkejä muista välineistä?” HUSKI ”Käytöstä poistettu jääkiekkomaila on yllättävän hyvä heinäysväline. Raivaussahan kolmioterä on tehokas, mutta taimissa on oltava jo hieman kokoa. fi-verkkopalvelua päivittäin. valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/auta-loytamaansuomen-paras-luontoteko-2015-2016 ” Taitaa olla kalenterissa aika taimikon heinäykselle tai rehevien pohjien syystarkastukselle. Käsittelemätön tuhoalue kuusi vuotta Asta-myrskyn jälkeen ja muut Metsäkustannuksen videot. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Kun taimi kasvaa vatukossa, reikäperkaan sen ympäriltä mutta muun vatukon jätän. Kunhan valitsee oikean puulajin reheviin pohjiin, eikä se minulle ole ikinä kuusi.” JEES H-VALTA ”Johonkin kolmen hehtaarin aukkoon asti vielä viitsii heinätä, mutta suuremmat jää kylmästi tekemättä. Ajattelin lähteä V-Klingan terällä varustetulla raivaussahalla etsimään taimia. Taimet näkyvät selvästi, ruohon kaatamat nostan pystyyn.” TAMPERELAINEN ”Minulle omien kokemusten kautta on tullut tuntuma, ettei raivuria kannata viedä pienen taimikon heinäykseen. www.youtube.com/user/Metsakustannus Kartta-animaatio näyttää, kuinka Eurooppa on nyt paljon vihreämpi kuin sata vuotta sitten. 20 40 60 80 100 Ei 70 % Ei Kyllä 30 % Uusi kysymys: Käytätkö Metsälehti. Gallup Suunnitteletko metsätilallesi sukupolvenvaihdosta. Rehevillä mailla hakkuun jälkeen välitön muokkaus isoilla mättäillä, istutus kuusentaimilla, ja ne taimitappiot pitää vain hyväksyä.” OKSAPUU ”Itse käytän heinäykseen raivausveistä ja saapasta, joskus myös glyfosaattia.” GLA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Jermac-hinaaja työntää proomua Joensuun Pielisjoella syysaamun sarastaessa.” JUHA JNS PUUTA KULKEE PROOMULLA Heinäyksen aika Heinäyksen työkalut nousivat verkkokeskustelun aiheeksi. Raivaussahaa olen välttänyt pienien taimien kanssa, ettei sattuisi vahinkoja.” PIHKANAAMA ”Raivalla minäkin. Sillä on kohtuullisen helppo kaataa heinää sekä työntämällä että vetämällä.” JÄTKÄ ”Teen homman keväällä lumien sulamisen jälkeen. Sain vahingossa kaatumaan liian monta istuttamaani tainta, ja sehän harmitti.” METSÄ-MASA ”Minä olen tehnyt Raiva-veitsellä yhdistettynä polkemiseen. www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2014/12/04/ watch-how-europe-is-greener-now-than-100-years-ago/ Ehdota omaa ehdokastasi Suomen parhaaksi luontoteoksi. Va st aa jia 115 19 MAKASIINI 7 • 2016 19 MAKASIINI 7 • 2016 4598_.indd 19 20.10.2016 18.30
LUOPUJAT Vanhamäen-Hanhikosken perheelle metsät ovat edelleen yhteinen ilonaihe, vaikka Lappajärvellä sijaitseva tila siirtyi nuoremman polven omistukseen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JYRKI JOHANNES TERVO SUKUPOLVENVAIHDOS 20 MAKASIINI 7 • 2016 20 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 20 20.10.2016 18.43