Pohjanmaalla innostuttiin uusista uudistusrajoista • Hakkuutähde kuivaksi palstalla Te em a : PU U N KO RJ U U 23. kesäkilpailu Puunkorjuu Hyvä Hoito HelPottaa Hakkuita Ku va : H a n n u Pi ir a in en 3132_.indd 1 16/10/14 19:39. Hirsitalo kuntoon NeljäN vuodeN urakka metsänHoito PaljoNko työtä metsä vaatii. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2014 • 9 € • www.METsALEHTi.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 7/2 01 4 MAKASIIN I V. siementen keruusta 22 KYSYMYSTÄ ”Tilhi” vei metsäuralle kalle Poussalla on ensimmäinen saha yhä tallessa
2937_.indd 2 16/10/14 19:29. Kysy lisää Stora Enson paikalliselta metsäasiantuntijalta; hyvät neuvot ja Tähtitilin 4,5 % korko lämmittävät pakkasellakin. Syksyn viiletessä kannattaa tehdä päätös harvennushakkuusta, jonka oikea ajoitus kasvattaa metsän tuottoa. Ota yhteyttä! p. Säässä kuin säässä, vuodenajasta toiseen, metsä on omistajalleen todellinen aarreaitta. 09 8860 2023 www.storaens ometsa.. Luvassa hyvää puukauppasäätä
UUtiset 4 PääkirjoitUs: Lehti tuo metsän lähelle 6 MetsänoMistaja: Harrastuksena joulukuuset 12 Palaako puu polttolaitoksiin. 40 tUtkiMUs: Hakkuutähde kuivaksi palstalla 41 Metsäläisen allakka: Pomoni on koira 42 MetsäPerintö: Kun kaupat on tehty 44 kysy Pois: Miten vanhaksi mänty selviää. 14 Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät 15 MetsätyyPPi: Tiina Vähänen 16 Markkinat: Kuusikuitu suurin putoaja 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Kuusi tarjousta kesäleimikosta 19 Verkosta: Hankintasavotoille vai ei. 72 käsin tehty: Ladon hirret vaihtoon 75 ennen & nyt: Talousmetsästä arboretum 78 Makasiiniristikko 80 Pilkkeet: Mersunmerkki suolla 82 tUote & tekijä: Haavasta kovertamalla lautasia Jo rM A LU H TA A ri Ko M U LA in en M iK Ko ri iK iL Ä 3 MAKASIINI 7 • 2014 3 MAKASIINI 7 • 2014 2938_.indd 3 17/10/14 20:21. 46 tUoteUUtUUdet: Akkusaha 48 kesäkisa: Ura alkoi ”Tilhillä” 52 Hirsitalon uusi elämä 62 Petäjäveden aukko hyvässä kasvussa 65 kolUMni : Lucky Luke ja alueiden metsäkeskus lUonnosta 66 lUhta: Karhujen kokous 70 taPionPöydältä: Maistuuko marjalikööri. metsälehti makasiini 66 52 20 SISÄLLYS NRO 7/ 23.10.2014 teeMa: PUUnkorjUU 20 Tavoitteena jouheva korjuu 32 rahaPUU: Merkittävä muutos metsälaissa oMa Metsä 34 Metsänhoito: 22 kysymystä siementen keruusta 37 Pikatesti: Hintava laatukypärä 38 Metsänhoidon PerUsteet: Paljonko työtä metsä vaatii
09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Mielellämme otamme vastaan palautetta ja juttuvinkkejä. Kun energiapuu lasketaan mukaan, kotimaisen puun käyttö kuitenkin nousee vuosituhannen vaihteen tasolle. Kävimme Petäjävedellä katsomassa vuosituhannen vaihteessa kylvettyä uudistusalaa, jolla nyt kasvaa sankka nuori metsä. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 4 MAKASIINI 7 • 2014 3155_.indd 4 17/10/14 18:52. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Samoja sanoja voi käyttää hyvin myös tänä syksynä. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. Metsälehti Makasiini perustettiin aikanaan tarjoamaan tietoa ja elämyksiä metsästä. Ilahduttavaa on huomata, että yritykset luottavat nykyään kotimaiseen raaka-aineeseen. Ensimmäinen numero tuli painosta marraskuussa, vain vähän ennen vuosituhannen vaihdetta. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?808 Veera Honkanen Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. vuosikerta, perustettu 1933. Reaalisesti puu on nyt halvempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. 09 315?49?844, 050 572 2165 asiakaspalvelu@metsalehti.fi metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Mitä mieltä sinä olet Metsälehti Makasiinista. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Siinä missä Metsälehti elää tiiviisti uutisja ajankohtaismaailmassa, Makasiini paneutuu ilmi?öihin perusteellisemmin ja sen näkökulma metsään on lavea. Mäntytukista maksettiin silloin kolminumeroista hintaa, joka euroiksi muunnettuna on vain vähän alempi kuin tämänsyksyinen noteeraus. Vaikka 15 vuotta on puiden mitassa lyhyt aika, yllättävän paljon metsämaisema ehtii siinäkin hujauksessa muuttua. ”Ihan kuin saisi terveisiä omasta metsästä”, tiivisti eräs lukija, jonka omille tiluksille on matkaa satoja kilometrejä. Puun tuonnin ennustetaan edelleen laskevan. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo hakola p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs M etsälehti Makasiini täyttää tänä syksynä 15 vuotta. Ohjeet löydät sivulta 76. Lehti tuo metsän lähelle. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kun lehti täyttää 30 vuotta, männikössä lienee jo ensiharvennuksen aika. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. vuodessa vähentynyt. Suomen talous kyntää taantumassa jo kolmatta vuotta, mutta metsässä menee siihen nähden ihan hyvin, ja ennusteiden mukaan pian entistä paremmin. Puukaupasta Metsälehti Makasiini on historiansa aikana raportoinut monenlaisia vaiheita. Olemme tehneet juttuja muun muassa ennätyksellisestä noususuhdanteesta ja poikkeuksellisen syvästä suhdannekuopasta. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g MAKASIINI V. Teollisuuden käyttämä puumäärä on 15 Lehti tuo metsän lähelle PEFC/02-31-162 Kannen kuva hannu piirainen Metsäkustannus Oy pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. ”Metsän tulevaisuus on valoisa”, aloitti päätoimittaja tuolloin pääkirjoituksensa. On mielenkiintoista tutkia 15 vuoden takaista puunhintataulukkoa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Haluamme, että jokainen numero on nautinto. Aika tuntui juuri sopivalta uuden lehden perustamiselle. Sillä tiellä olemme edelleen
Kuvattu tasaisen harmaana lokakuun keskiviikko na (15.10). Odottelin mukavamp ia valoja, mutta kuten luontokuv auksessa aina, sillä mennään, mitä on tarjolla. KuvA MiKKO KivirANt A lokakUUSSa 3097_.indd 5 17/10/14 18:53. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsä loppuu kuin seinään jyrkkään hiekkatörm ään. Kokemäen joki syö hiekkaisia reunojaan leveämmä ksi Nakkilan Arantilankoske lla
METSÄNOMISTAJA Minna ja Antti Auvinen ovat keksineet metsilleen monenlaista käyttöä. Tilalla leiritetään muun muassa vaihto-oppilaita ja kasvatetaan joulukuusia. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO HAIMI ”Tämä on MAKASIINI V. harrasTukseni” 6 MAKASIINI 7 • 2014 6 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 6 22/10/14 09:45
Ensi jouluksi Auviset hakevat joulukuusen vielä omasta metsästä, mutta pian tuvan nurkkaan saadaan kuusi emännän viitisen vuotta sitten perustamasta joulukuusiviljelmästä. 7 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 7 22/10/14 09:46
METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 8 22/10/14 09:46. Sitä ympäröivät puiset pöydät. ”On jännä huomata, että jokaisella leirillä joku heittää aamupuuronsa ensin pois, kun sinne tipahtaa puusta roska. Se on muisto keväällä pystytetystä kenttäsaunasta. Viisi vuotta vaihtareita Metsälehden toimittaja Risto Simonen tapasi Auviset viisitoista vuotta sitten tehdessään juttua Metsälehti Makasiinin ensimmäiseen numeroon. Siellä kehittyy ihan erilainen suhde metsään”, Minna kuvailee. Lukuisien jalkaparien alla tiivistynyt maa on ainut merkki viereisessä männikössä sijainneesta leiristä. Myös perheen tyttäret 15-vuotias Helmi, 20-vuotias Anni ja 21-vuotias Karoliina ovat kukin osallistuneet leirille. ”Tässä oli ohjaajien tiipii”, Minna muistelee. Nuori pari oli ostanut Patojan tilan metsineen ja peltoineen Antin vanhemmilta muutamaa vuotta aikaisemmin ja vasta totutteli tilallisen arkeen. Muutaman metrin päässä kuusikon juurella on pino tuoleja, ja kääntöpaikan perällä seisoo rautainen kehikko. Loppuleiristä puurossa saa olla vaikka oksan palasia, eikä sillä ole mitään väliä. Patojan tilan emäntä on yöpynyt nuorten kanssa metsässä joka vuosi. Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna paikalla yöpyi kuutisenkymmentä vaihto-oppilasta ympäri maailmaa sekä vapaaehtoisia ohjaajia. m etsätien kääntöpaikan keskellä Läyliäisissä Lopella on nuotiopaikka. Ajankohta on ihanteellinen, sillä hyttysiä tai hirvikärpäsiä ei vielä ole ja lumen jäljiltä kostealla maalla on turvallista pitää nuotiota. Leiriläisten majoituksena toimineista puolijoukkueteltoista ei näy jälkiä. Patojan tilan 47-vuotiaat emäntä Minna Auvinen ja isäntä Antti järjestivät vaihto-oppilasjärjestö AFS:n leirin maillaan kolmatta kertaa. Kaikkiaan keväisessä metsässä vietetään kolme yötä ja neljä päivää
Se on Suomessa hyvin ainutlaatuista”, Sabrina kertoo. Se on asia, josta monet maat unelmoivat. 9 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 9 22/10/14 09:46. ”Minä ehdotin, että tulkaa puolijoukkuetelttoihin meidän tiluksille nukkumaan. Antin isän innostamana Minna päätyi yli kymmeneksi vuodeksi metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja valtuustoon. Viides vaihto-oppilas tilalla, Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Sabrina on hänkin maisemista haltioissaan. Hän halusi oppia ymmärtämään metsäsuunnitelman kapulakieltä ja hoitamaan tilan metsiä oikein. Kursseilla selätettiin moottorisahapelko ja opittiin raivaamaan. Viisi vuotta sitten he innostuivat ystäväperheen kannustamana majoittamaan tilallaan 15–18-vuotiaita nuoria eri puolilta maailmaa. Alkuun tilan sijainti syrjässä huonojen bussiyhteyksien päässä mietitytti, mutta turhaan. Vuosi edellisen haastattelun jälkeen kolmen pienen lapsen äiti sai metsätaloustutkinnon valmiiksi. Nuoret Hongkongista, Brasiliasta, Italiasta ja Japanista ovat ihastuneet ympäröivään luontoon ja metsiin. On ihanaa, miten paljon tilaa, luontoa, rauhaa ja raikasta ilmaa täällä on. Kerrostalossa Lopen kirkonkylillä varttuneen nuoren emännän tiedon jano oli kyltymätön. Minna ja Antti Auvinen etsivät merkkejä isännän neljäkymmentä vuotta sitten rakentamasta majasta. Myös idea keväisestä metsäretkestä tilan mailla syntyi ulkomaalaisten vieraiden innoittamana. Rakennuspuut ovat vuosikymmenissä maatuneet jäljettömiin. Yli vuosikymmen edustamista Viisitoista vuotta sitten Minna kävi Uudenmaan maaseutuopistolla Hyvinkäällä metsänomistajille suunnattuja kursseja. ”Oli jännittävää olla mukana päättämässä isoista asioista, kuten Lopen metsänhoitoyhdistyksen fuusioitumisesta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen”, Minna sanoo. Myös metsänhoitoyhdistyksen edustustyöt ovat tulleet viidessätoista vuodessa tutuiksi. Lillian innostui, ja sitten niin tehtiin”, Antti kertoo. ”En ole koskaan nähnyt maata, jossa on näin paljon metsää. Perheen toinen vaihto-oppilas Lillian tapasi vaihto-oppilasjärjestön Lapin leirillä paljon uusia ystäviä ja pohti, miten he voisivat tavata isommalla porukalla vielä uudelleen. ”LOPPULEIrISTä PUUrOSSA SAA OLLA VAIKKA OKSAn PALASIA, EIKä SILLä OLE MITään VäLIä.” Silloin vaihto-oppilaista ei ollut vielä tietoakaan. Minnan opastuksessa hänen veljensä ja miehensä Antti oppivat hekin viilaamaan raivaussahan terän oikeaoppisesti
Se on minun harrastukseni”, Minna toteaa. Myös Sabrinalle on luvassa istutettavaa kuutisen vuotta sitten perustetulla joulukuusiviljelmällä. Parissatuhannessa kuusessa riittää leikeltävää useammaksi viikoksi. Vaikeita päätöksiä Joulukuussa Auviset ovat omistaneet metsää yhdeksäntoista vuotta. Muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta kasvaa symmetrisiä tuuheaoksaisia joulukuusenalkuja. Keväällä ne saavat seurakseen parisataa serbiankuusta. 10 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 10 22/10/14 09:47. Istutuksista suurin osa tehdään kuitenkin edelleen itse. Perheellä on perinteenä, että jokainen vaihto-oppilas pääsee istuttamaan oman puun tai halutessaan useamman. Kaksituhatta kotimaista metsäkuusta seisoo riveissä. Viime aikoina he ovat kuitenkin miettineet, pitäisikö pelloisPatojan tila on ollut Auvisen suvulla vuodesta 1727. Antti ja Minna Auvinen ovat hallinnoineet tilan vuonna 1871 rakennettua päärakennusta metsineen ja peltoineen vuodesta 1995. Helteistä karsintaa Nykyisin metsänhoitotyöt ja edustushommat ovat jääneet vähemmälle. Viime kesänä mukana oli espanjalainen taidevalokuvaaja Andalusiasta. Kuvaaja oli Minnan työpaikalla Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiössä vapaaehtoisena työpajaohjaajana ja innostui auttamaan. Hänen mielestään se oli kauhean kivaa hommaa”, Minna kertoo. METSÄNOMISTAJA ”Aikaisemmin joulukuusta sai aina etsiä eikä niissä koskaan ollut sellaisia oksia kuin olisin halunnut. Edellisissä valtuustovaaleissa Minna ei enää asettunut ehdolle, ja raivaussahan huudattaminen on 130 hehtaarin metsätilalla jätetty suosiolla metsänhoitoyhdistykselle. Päätin kokeilla kasvatusta itse. ”Leikkasimme joulukuusia heinäkuun pahimmilla helteillä
Ehkä myös tuvan nurkassa pölyttyville soittimille löytyisi muuta käyttöä. Samoin joulukuusiviljelmän takana oleva koskematon peltosaareke sekä pihapiiriä rajaavan joen rantametsät säästettäisiin. Antti on elättänyt perhettään maanviljelijänä, mutta tilan viidenkymmenen hehtaarin peltoala ei tahdo riittää toimeentuloon. ”AIKAISEMMIn jOULUKUUSTA SAI AInA ETSIä EIKä nIISSä KOSKAAn OLLUT SELLAISIA OKSIA KUIn OLISIn HALUnnUT.” ta ja metsistä luopua. Ensin pitäisi vain hankkia automaattikastelu ja kehittää käyttötapoja. Meidän on ollut pakko käyttää metsän tuottoa elämiseen, enkä ole pystynyt tekemään investointeja”, Antti kertoo. Tuliset paprikat ovat tehneet Minnaan lähtemättömän vaikutuksen. Ne on jo valmiiksi rajattu metsäsuunnitelman ulkopuolelle. Samalla isännän harrastukselle, maaja metsätalousasiakkaita palvelevalle tilitoimistolle, jäisi enemmän aikaa. 11 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 11 22/10/14 09:47. Peltoviljelyn epävarmuus painaa jatkuvasti mieltä, mutta pelloista ja metsistä luopuminen ei sekään olisi helppo päätös. Viisitoista vuotta ovat tuoneet Auvisten elämään paljon uusia harrastuksia joulukuusista chilin kasvatukseen. Ei tarvitsisi koko ajan vahdata, milloin päästään pellolle”, Antti pohtii. Lasisten seinien takaa löytyy emännän uusi harrastus. ”Eläintilat tuottavat EU-tukien ansiosta jollakin tavalla, mutta pelkkä peltoviljely ei. Vaikka Auviset päätyisivät luopumaan metsistään, vaihto-oppilaiden keväiset metsäleirit saavat jatkoa. ”Maanviljelys työllistää päänuppia, enkä oikein osaa irrottautua siitä. Neljä vuotta sitten rakennettu kasvihuone on täynnä chilipaprikoita. Odotan, että tulisi kevät, jolloin voisin rauhassa kuunnella lintujen laulua ja haistella tuoksuja. Minna ja Antti suunnittelevat paikalle myös omaa arboretumia. Teltat voidaan pystyttää jokivarren metsiin. ”Sinne voisi tehdä alueen, jonne jokainen vaihto-oppilas voisi istuttaa oman nimikkopuun”, aviopari suunnittelee. Mikäli tilan metsät ja pellot myydään, voisi chiliä kasvattaa myytäväksi asti. Arboretum suunnitteilla Tilan vuonna 1871 rakennetun päärakennuksen vieressä on pieni kasvihuone. Joulukuusten kasvatusta voisi puolestaan laajentaa joulupuusafareihin, jossa halukkaat pääsisivät hevosreellä noutamaan mieleisen kuusensa. Viljelypinta-alaa pitäisi olla useita satoja hehtaareja, jotta viljely kannattaisi. Siitä voisi tulla täyspäiväinen työ. Vaikka metsät myytäisiin, joulukuusiviljelmä ja muutamia vuosia sitten Minnan perustama visakoivikko jäisivät tilalle
Varastot täysiä Metsähakkeen käytön kasvu hidastui viime vuonna, sillä hakkeen tukitaso pieneni samaan aikaan kun vaihtoehtoinen polttoaine kivihiili halpeni. Hallitus lupasi lokakuun alussa nostaa metsähakkeella tuotetun sähkön tukea. Herkkutattien sato jäi keskinkertaiseksi, sillä satokausi kesti vain kaksi kolme viikkoa. Kyseessä on yksityisiä vaihtoehtorahastoja hallinnoiva yritys, joka osti metsämaan kansainvälisille sijoittajille suunnatulle rahastolle. Myös rouskujen sato hiipui jo syyskuun loppupuolella ja jäi normaalivuotta vähäisemmäksi. Kivihiilelle on ehdoteltu jopa haittaveroa, mutta Peisan mukaan sillä ei olisi olennaista merkitystä energiapolitiikassa. ”Tukimuutoksen pitää olla merkittävä, jotta sillä on vaikutusta. On parempi edistää metsähakkeen tukea, sillä tuella saadaan sähköntuotanto metsähakkeella kannattavaksi.” Päätös metsähakkeen tuen Palaako puu polttolaitoksiin. UUTISET Lyhyesti UPM myi metsää 3 000 hehtaaria UPM on myynyt 3 000 hehtaaria metsätalousmaata Aquila Capital -yhtiölle. Sienisadosta kohtalainen Vähäluminen talvi sekä kesän hellejakso rokottivat sienisatoa, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo. Viime talven leudon sään vuoksi haketta ei myöskään kulunut voimalaitoksissa odotettuun tahtiin. Yhtiön metsäomaisuus on nykyisellään noin 800 000 hehtaaria. Puuenergian pitäisi taas nousta kivihiilen ohi, kun metsähakkeen tukea nostetaan. Tässä taloustilanteessa ei ole varaa jättää käyttämättä energiapuuvaroja”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo. Tuen nousun kannalta on hyvä, että varastoista saadaan nopeasti kotimaista energiaa poltettavaksi”, Peisa sanoo. Eri-ikäiset puut menevät energiakäyttöön ja eri-ikäiset sellukäyttöön. Metsäteollisuus on ollut huolissaan siitä, miten energiapuun lisääntyvä käyttö vaikuttaa kuitupuumarkkinoihin. Peisan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen metsissä riittää puuta poltettavaksi. Työja elinkeinoministeriö tarkkailee asiaa, ja sellaista merkkiä ei ole ollut, että energiapuumarkkinat vaikuttavat sellupuun hintoihin.” Peisan mukaan kivihiilen hinta vaihtelee vuosittain ja voi pudota nykyistä alemmas, joten hallituksen olisi varauduttava tähän metsähakkeen tuen nostossa. Puustosta 70 prosenttia on mäntyä ja 30 prosenttia kuusta, niiden hoidosta vastaa UPM. Tämän pitäisi jälleen lisätä metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa. ”En näe tässä asiassa ristiriitaa. Peisa uskoo, että nyt tehty energialinjaus kantaa myös ensi kevään eduskuntavaalien yli, sillä turpeen veron alennusta ja siihen sidotun metsähakkeen tuen nostoa on kannatettu eduskunnassa yli puoluerajojen. UPM on viime vuosina myynyt säännöllisesti metsämaata. ”Päätöksen suurin merkitys tässä vaiheessa on lupaus siitä, että kotimaisesta energiapuusta pidetään huolta ja kotimaiset työpaikat säilyvät hakeketjussa. Meidän arviomme on, että metsähakkeen tuen pitää palata vähintäänkin vuoden 2012 tasolle.” Päätös ennen talvea Tämä tarkoittaa, että metsähakkeen tuen tulisi nousta noin viidellä eurolla megawattitunnilta. ”Energiapuuta on ennätysmäärä varastossa. Korvasieniä sekä huhtasieniä oli heikosti ja haperoitakin tavanomaista vähemmän. TEKsTi jA KUVA VAlTTEri sKYTTä MetSähake on viime vuodesta lähtien joutunut katselemaan vaihtopenkiltä, kun halpa kivihiili on syrjäyttänyt puuenergiaa sähkönja lämmöntuotannossa. Etenkin kuivissa kangasmetsissä sato jäi vähäiseksi. ”Sähkötuotantoa ei voi verottaa, joten kivihiilen haittavero ei auta sinne. A n n A bA CK 12 MAKASIINI 7 • 2014 12 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 12 22/10/14 09:48
Metsähallitus rajoitti metsämaan myyntiä Metsähallitus on vetänyt yli sadan hehtaarin metsätilat pois myynnistä, syynä valtion metsämaan kauppaamisesta noussut kohu. jo päätetyt kaupat toteutetaan. Vielä ei ole selvää, mikä on korvaava tukimuoto”, Vanhala muistuttaa. Puuenergiaan uskovien määrä vähenee, jos tukitaso vaihtelee vuosittain.” 13 MAKASIINI 7 • 2014 13 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 13 22/10/14 09:48. ”Viimeiset korjuutukihakemukset pitää lähettää maaliskuussa. Vuonna 2012 osuus jäi 15 prosenttiin. Olen unelmaammatissani.” METsUrisTA MOTOKUsKiKsi siirTYnYT EsA KEsKinEn, POnssE nEws 1/2014. ”Jos hakkeella ja turpeella tuotettu lauhdesähkö on kilpailukykyistä kivihiilellä tuotettuun lauhdesähköön verrattuna, polttoaineen hankinta tuo Oulun seudulla parhaimmillaan noin 300 henkilötyövuotta lisää työtä.” Energiapuun korjuu auki Lisäksi metsähaketta käyttävät voimalaitokset ja hakeyrittäjät ovat huolissaan siitä, miten nuorten metsien energiapuun korjuulle käy tulevaisuudessa. Metsähakkeen tuki puolestaan laski vuoden 2013 alusta 13,13 euroon megawattitunnilta. toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo. Yrittäjiltä on tullut paljon palautetta tukilupauksen jälkeen, että vihdoinkin.” Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta 40 prosenttia on puuta ja loput turvetta. Henkilöstölle tehtiin myös hyvinvointikartoitus. nostosta pitää tulla nopeasti, että se ehtii vaikuttaa tulevan talven puunkorjuuseen, sanoo energiantuotannon liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala Oulun Energiasta. 70% Vuoden 2013 taimitarhakylvöissä 70 prosenttia kuusen siemenestä oli siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. ”Tähän olemme maaja metsätalousministeriön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päätyneet. Vuonna 2012 metsähakkeen tukitaso oli 18 euroa megawattitunnilta. Meidän mielestämme uusi linjaus on hyvä”, va. ”Hakealalla toimiminen vaatii yrittäjältä isoja investointeja. Vanhalan mukaan metsähakkeen tuen nousu on merkittävä työllisyyskysymys. ”jos oletettu äänekoski (tehdasinvestointi) toteutuu suunnitellusti, niin sen jälkeen suomalaisen metsäteollisuuden puuntarve ylittäisi kestävät hakkuumahdollisuudet kotimaassa ellei tuontipuuta käytettäisi.” METsäTEOllisUUs rY:n METsäjOHTAjA TOMi sAlO, KAUPPAlEHTi 13.10. Hakeyritys L&T Biowatti Oy:n liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki korostaa pitkäjänteisten tukiratkaisujen merkitystä. ”Paneuduimme yksilön terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: sopiva liikunta, ravinto, uni ja palautuminen sekä muut elintavat”, UPM:n työterveyshoitaja Leila Kallio-Vihersaari kertoo. jatkossa yli sadan hehtaarin kohteita myydään vain erityistapauksissa. ”Hakeyrittäjät ovat tehneet nyt töitä todella hankalissa olosuhteissa, koska hakkeen kysyntä on huonontunut. turve ja metsähake Turpeen vero ja metsähakkeen tukitaso on EU:n vaatimuksesta sidottu toisiinsa. ”Me suomalaiset saamme kai olla onnellisia siitä, että luonnonvaramme käsittävät lähinnä epäseksikästä metsää. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki ei kuulu enää kemeratukien piiriin uudessa kemeralakiehdotuksessa. Metsähaketta saadaan päätehakkuualueilta kerättävistä, oksista, kannoista ja latvuksista, nuorten metsien energiapuuharvennuksista ja muuhun puunjalostukseen kelpaamattomista puunrungoista, kuten lahopuusta. Tapaturmien määrä laski kahdessa vuodessa 36 prosenttia. Turpeen energiaveroa nostettiin vuoden 2013 alusta 1,90 eurosta 4,90 euroon megawattitunnilta. Marit ja nenetsit istuvat Venäjän öljykenttien päällä.” KirjAilijA sOfi OKsAnEn frAnKfUrTin KirjAMEssUillA, HElsingin sAnOMAT 8.10. Tavoitteena oli havaita metsureiden terveysriskit ja tukea työssä jaksamista. työhyvinvointihanke tuotti tulosta UPM silvestan projekti työhyvinvoinnin parantamiseksi onnistui
”Pienillä kapeilla tiloilla on voitu uudistaa samalla nuorempaa metsää, jotta on saatu kasvatettua kuviokokoa.” Myös turvemaiden osuus on alueilla suuri, joten heikosti kasvavia metsiä on voitu uudistaa nuorempana. ”Eri-ikäiskasvatuksesta on puhuttu kuusikoiden menetelmänä, mutta nyt se on kohdistunut suurelta osin mäntyvaltaisille karuille maille. Hieman Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät Ikäja läpimittarajojen poisto ei aiheuttanut merkittävää uudistamisbuumia nuorissa metsissä, mutta mäntyvaltaisten metsien osuus jatkuvassa kasvatuksessa ihmetyttää. Lakiuudistus vastaa odotuksia MTK:n Elintarviketiedolla syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin neljäsosa metsänomistajista on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää uudistuneen metsälain tuomia mahdollisuuksia metsien käsittelyssä. Suomen metsäkeskukselle syyskuun loppuun mennessä tulleista metsänkäyttöilmoituksista selvästi alle prosentti koski eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita. Hankkeen tavoitteena oli palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi. Metsästäjät arvottavat saaliinsa markkinahintaa korkeammaksi. Saalis jaetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä kesken. Ojien tukkiminen ja puiden korjuu olivat osa Suoverkosto-Life-hanketta. Erityisesti poimintahakkuu ja jatkuva kasvatus korostuivat kyselytutkimuksen vastauksissa, mutta myös lyhennetty kiertoaika, yläharvennus ja erikoispuulajien käyttö olivat metsänomistajien mieleen. Myyntiin siitä tulee vain muutama prosentti, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitys. TIIA PUUKILA Jatkuva kasvatus ei ole vielä lyönyt itseään läpi. Ojia tukkoon miljoona metriä Metsähallitus on ennallistanut viiden vuoden aikana 4 700 hehtaaria suoalueita. ”Tämä vastaa aika hyvin lakiuudistusta edeltäneitä ennakkotutkimuksia, joissa kolmannes tai neljännes vastaajista oli kiinnostunut uusista metsänkasvatusmenetelmistä. Jatkuvaan kasvatukseen valikoituneet kohteet kuitenkin yllättivät asiantuntijan. Pääpuulajit eri-ikäishakkuissa prosenttiosuus eri-ikäishakkuukohteista 20 40 60 80 100 Mänty Kuusi Ko ivu Muut lehtipuut M IR vA KA KK O 14 MAKASIINI 7 • 2014 14 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 14 22/10/14 09:48. Syy alueellisiin eroihin ei vielä ole selvillä, mutta Hostikka arvelee selityksen löytyvän tilarakenteesta. Osa lihasta päätyy maanomistajille. Se ihmetyttää kovasti”, sanoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Pääosa nuorempana uudistetuista metsistä on varttuneita kasvatusmetsiä. Samalla luonnontilaan palautetuilta entisiltä ojitussoilta poistettiin lähes 900 tukkirekallista puuta. Myös karut kasvupaikkavalinnat hämmästyttävät. alle puolet kohteista on kuivahkoa ja osa jopa kuivaa kangasta. Kuusikoiden osuus on jäänyt alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Siinä mielessä laki vastaa aika hyvin odotuksia”, arvioi metsäasiantuntija Lea Jylhä. Metsästyksen kustannukset ovat moninkertaisia tukkukaupasta saatavaan lihanhintaan verrattuna. UUTISET Lyhyesti Hirvisaalis syödään itse Hirveä metsästetään vuosittain noin 5–10 miljoonan teuraskilon verran. Ennallistamishankkeessa tukittiin ja padottiin ojia yli miljoonan metrin edestä. ”Nuoria kasvatusmetsiä on hakattu todella vähän. Alkuvuoden aikana nuorten metsien osuus uudistushakkuista oli 11 prosenttia. Voi sanoa, ettei lakimuutos aiheuttanut merkittävää nuorten metsien uudistamisbuumia”, Hostikka toteaa. Muuta maata hanakammin nuoria metsiä on uudistettu Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Nuoria metsiä nurin Pohjanmaalla Uusi metsälaki poisti metsänuudistamisen ikäja läpimittarajat. Todellisuudessa päätehakkuuikää nuorempina hakattujen metsiä on arviolta 15–20 prosenttia, sillä metsävaratiedossa on vielä puutteita. Miltei kuusikymmentä prosenttia ilmoitetuista jatkuvan kasvatuksen kuvioista on ollut mäntyvaltaisia
Erityisesti kehittyville maille. Myös nykyiset metsäpalveluyrittäjät kokevat lisäkoulutuksen tarpeelliseksi. Kilpailu yrittäjien välillä on selvityksen mukaan vähäistä. TEKSTI LIInA KJELLBERG KUKA: YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen MITÄ: Korkein suomalainen metsäasioista vastaava virkamies YK:ssa. mETSäTyyppI Kuvio Luonnonsienten poimintatulojen jakautuminen 2013 Lähde: MAVI/ Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu ja Kainuu Lappi 13,6% 24,6% 28% 33,8% 1 FaO lanseerasi hiljan älypuhelimille ja tableteille ladattavan Open Foris -sovelluksen. Sovelluksen tavoitteena on helpottaa metsävaratiedon keruuta. Avaintekijöitä ovat yrittäjyyteen valmistavat taidot, kehitettävää oli erityisesti liiketoimintaosaamisessa sekä markkinoinnissa. Metsäkeskus teki selvityksen pohjalta opetushallitukselle aloitteen metsäpalveluyrittäjien koulutuksesta. Suomalaista metsätietoa ja -taitoa arvostetaan, joten vaikutusmahdollisuuksia on. Koulutusta kaivataan Metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin laaja-alaista tutkintoon johtavaa koulutusta. Työskennellyt FAO:ssa 13 vuotta, metsäosaston apulaisjohtajana heinäkuusta lähtien. Metsäpalvelujen tarve kasvaa Kysyntää lisää muun muassa metsänomistajien omatoimisen työn vähentyminen. 3 Millainen rooli Suomella on sovelluksen kehittämisessä. Mikä se on. Metsänomistajat kaipasivat yrittäjiltä monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita. Maailmalla arvostetaan suomalaisten metsäosaamista, sanoo FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen. FAO:n metsäosastolla työskentelee kolme suomalaista ja osaston johdossa oli hiljan suomalainen. Palveluiden kysyntää kasvattavat muun muassa metsäteollisuusyritysten metsähoitotöiden ulkoistaminen, metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ja metsänomistajien omatoimisen työn väheneminen. KU vA RO BE RT O CE n CI A RE LL I/F AO 15 MAKASIINI 7 • 2014 15 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 15 22/10/14 09:49. Töitä metsäpalveluyrittäjille on tarjolla sopivasti tai hieman enemmän kuin tekemään ehtii. Tyytyväisiä asiakkaita Sekä metsänomistajat että metsäorganisaatiot olivat metsäpalveluyrittäjien palveluihin tyytyväisiä. 5 Miltä Suomen metsät näyttävät maailmalta katsottuna. Kehittyvillä mailla on harvoin niin paljon tietoa metsävaroistaan kuin metsien kestävä käyttö edellyttäisi. 2 kenelle sovellus on suunnattu. Se sisältää tarvittavat työkalut aina maastotiedon keruusta, tallentamisesta ja analysoinnista satelliittikuvien ja kaukokartoitusaineiston tulkintaan. Markkinoilla on tilaa sekä uusille metsäpalveluyrittäjille että jo olemassa olevien yritysten kasvulle. Lähes puolet metsänomistajista oli sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäjiä tarvittaisiin lisää. 4 Millaiset vaikutusmahdollisuudet suomalaisilla metsäalan osaajilla on FaO:ssa. MIKSI: Halusi metsänhoitajaksi valmistuttuaan vaikuttamaan kansainväliseen metsäyhteistyöhön. valtaosa rahoituksesta tulee Suomesta, mutta sen lisäksi sovellus perustuu suomalaiseen metsätietotaitoon. Millaisina Suomen metsät näyttäytyvät. Hyvin hoidetuilta ja kestävästi käytetyiltä. Suomessa pitkään tehtyä metsien kehityksen seurantaa ja erityisosaamista kaukokartoituksessa arvostetaan maailmalla suuresti. Organisaatioista yli puolet suunnitteli lisäävänsä metsäpalveluiden käyttöä lähivuosina. Yrittäjien koulutustarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja koulutuksen tulisi olla räätälöityä ja käytännönläheistä. Opetushallitus on tänä syksynä käynnistämässä valmistelut metsäpalveluyrittäjyydessä tarvittavan osaamisen sisällyttämiseksi metsäalan toisen asteen ammattitutkintoihin. Perinteisen taimikonhoidon ja istutustyön rinnalle toivottiin myös muita palveluita, esimerkiksi metsään liittyvien paperitöiden tekoa. Metsätiedon tarkentuminen helpottaisi myös ilmastonmuutoksen ja metsäkadon ehkäisemiseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. Open Foris on metsien kehityksen seurantaan suunniteltu ilmainen sovellus. HAnnU JAUHIAInEn SuOMen metsäkeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsäpalveluyrittäjien palveluiden kysyntä näyttäisi kasvavan seuraavan viiden vuoden kuluessa
Huippuvuodesta sokkipudotus Verosiirtymäkauden jälkeen Suomen puumarkkinoilla koettiin huippuvuosi vuonna 2007. Kartellikauppaa ja veromuutos 2000-luvun alussa puun myyntiä leimasi myös verotuksen siirtymäkausi. 10 20 30 40 50 60 70 80 Vuosi 2007 oli puukaupan huippuvuosi Kantohintaindeksi Kuvio esittää tukkija kuitupuiden reaaliset kantohinnat vuodesta 1999 nykypäivään. ”Vuodesta 2008 vuoteen 2010 asti oli kaikenlaista sählinkiä. ”Vuonna 2008 alkoi puukaupan murrosvaihe. Samaan aikaan paperin kysynnän vähentyessä on päättynyt myös sen pääraaka-aineen, kuusikuidun, kulta-aika puukaupassa. Vuoden 2005 loppuun mennessä puukaupassa siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntituloverotukseen, mikä vaikutti voimakkaasti 2000-luvun alun puumarkkinoihin. Mäntytukin ja -kuidun sekä koivukuidun reaalihinnat eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka niistäkin maksettiin parhaiten 2000-luvun taitteessa. Venäjän asettamat ankarimmat puutullit olisivat tulleet voimaan vuonna 2009, mutta vuotta aiemmin kärjistynyt finanssikriisi ehti ensin. Sekä kotimaisen puukaupan että tuontipuun juhlat päättyivät kuitenkin nopeasti. Veromuutoksilla oli tarkoitus ohjata metsätaloutta kohti yritystoimintaa, mutta suunnitelma ei toteutunut. Sen sijaan kuusitukin reaaliset kantohinnat ovat hieman nousseet 15 vuoden aikana. Vuosina 2007–2009 koettiin sekä kysyntäsokki että tuontipuusokki. 16 MAKASIINI 7 • 2014 16 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 16 17/10/14 19:05. Samaan aikaan myös puuntuonti Venäjältä oli huipussaan. Tukkipuuvoittoisuus väheni ja seuraavana vuonna tuontipuun määrä puolittui. Viime vuodet Suomen puukaupassa on kuitenkin eletty normaalissa toimintaympäristössä. Vielä vuonna 2002 kuusikuidun reaalikantohinta oli lähemmäs 30 euroa kuutiolta, kun nykyään se on 17–18 euroa kuutiolta”, kertoo varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä PaPeri oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten metsäteollisuuden huipputuote. Samaan aikaan pyrittiin myös muuttamaan metsätilojen perintöja lahjaveroa. Verovapautta, metsävähennyksen kasvattamista, puolitettuja puunmyyntiveroja”, Leppänen luettelee. ”Kuusikuitua käytettiin 2000-luvun alussa paljon erityisesti sanomaja aikakauslehtipaperin valmistukseen. eniten puukauppaan on vaikuttanut paperin kysynnän romahtaminen. Vuonna 2004 paljastuneen kartellin kokonaisvaikutuksista puun hintaan käydään yhä oikeutta. Esimerkiksi kuusitukkia tuli paljon veroleimikoista”, Leppänen kertoo. ”Verosiirtymäkaudella tukkipuuta myytiin erityisen paljon suhteessa kuitupuuhun. Kuusikuidun ohella toinen 2000-luvulla arvoaan menettänyt puutavaralaji on koivutukki, josta maksetaan nykyään keskimäärin noin kymmenen euroa vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Puukauppaa sotki myös suurten metsäyhtiöiden – Stora Enson, UPM:n ja Metsäliiton – hintakartelli. ”Pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta puukauppa on ollut tasaista.” Kuusikuitu on 2000-luvun suurin putoaja Puumarkkinoilla on nähty monia vaiheita Metsälehti Makasiinin 15 vuoden taipaleen aikana. Puukauppa siirtyi harvennushakkuisiin: kärjistetysti sanottuna yritettiin myydä sellaista, mitä ei ostettu ja ostaa sellaista, mitä ei myyty”, Leppänen sanoo. Eri vuosien hinnat on yhtenäistetty tukkuhintaindeksin avulla. Puukaupan huippuvuosi Finanssikriisi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Lähde: Metla 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (1-8) Verosiirtymäkauden loppu MAKASIINI V
56,50 . 14,60 . 18,78 . 47,83 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,02 . 55,90 . 46,18 . 43,01 . 13,18 . 14,65 . 56,11 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,16 . 40,41 . ensiharvennus 46,78 . ... 15,03 . 14,72 . 44,71 . 56,34 . 14,19 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,22 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,42 . 14,60 . 15,60 . 14,84 . 34,31 . 16,38 . 14,75 . 15,27 . 17,50 . 16,89 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,00 . 42,07 . 53,38 . 17,44 . 41,75 . 14,71 . 13,68 . 15,53 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 42,87 . 52,12 . 55,55 . 16,33 . 44,23 . 18,19 . 13,49 . 48,52 . Uudistushakkuu 57,89 . 17,05 . Harvennushakkuu 47,77 . 45,33 . 43,81 . 17,66 . 37,62 . 14,53 . 14,05 . 13,89 . 18,09 . ... 17,33 . 32,45 . 14,05 . Harvennushakkuu 47,70 . Uudistushakkuu 48,28 . ensiharvennus 40,46 . 37,57 . nousussa . 41,70 . 13,66 . 17,30 . 15,70 . 16,88 . 46,86 . 13,94 . 15,84 . ensiharvennus 45,96 . 14,21 . 18,12 . 10,26 . 14,54 . 16,46 . 54,88 . 17,19 . 15,45 . 48,46 . 13,60 . 44,34 . 49,38 . 16,97 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 . 13,29 . 37,88 . 14,36 . Harvennushakkuu 45,98 . 11,59 . 55,59 . ... 14,80 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 12,66 . 13,15 . 37,85 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Uudistushakkuu 56,61 . 15,47 . 12,79 . Uudistushakkuu 56,51 . ... 14,28 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 18,01 . ensiharvennus 45,24 . Harvennushakkuu 50,16 . 31,89 . 15,31 . ensiharvennus 45,94 . 13,71 . 16,50 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 10/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 43,53 . 18,28 . 37,25 . 18,18 . 16,63 . 15,99 . 17,27 . Harvennushakkuu 48,11 . 15,49 . 47,62 . 55,23 . 15,26 . 45,82 . Harvennushakkuu 48,29 . 13,20 . 15,43 . 14,90 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. ... 16,77 . 17,54 . 18,67 . 38,89 . 17,18 . 14,70 . 14,85 . 16,60 . 46,72 . ensiharvennus 46,50 . 15,49 . Harvennushakkuu 49,81 . Harvennushakkuu 45,46 . ... 54,42 . 17,59 . 14,19 . 14,07 . ... 14,86 . ... ensiharvennus 46,00 . 13,44 . Uudistushakkuu 57,65 . Uudistushakkuu 52,94 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Uudistushakkuu 57,68 . 14,64 . ... raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 . 14,71 . 14,28 . 15,45 . 13,45 . 45,88 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 . Uudistushakkuu 57,16 . 12,06 . 15,49 . 50,88 . 36,97 . 45,12 . 56,55 . 17,83 . 17,32 . 13,00 . 17,32 . 44,01 . 14,61 . 40,89 . ... Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,85 . 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 7 • 2014 17 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 17 17/10/14 19:06. 44,98 . 55,78 . ensiharvennus 47,08
Siksi rauman kautta menevästä sahatavarasta 80 prosenttia kontitetaan”, rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti sanoo. Sellu ja kartonki jatkavat vahvaa menoaan myös ensi vuonna sekä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) että Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteiden mukaan. Mäntypylväästä tarjottiin 66–72 euroa kuutiolta. Olettamus kuitenkin on, että kyseisen ostajan tukin mitoilla päästään myyjän kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ahtaajat lastasivat sahatavaraa Hongkongin lipun alla kulkevaan laivaan Haminassa lokakuussa. Leimikko koostuu 4,8 hehtaarin päätehakkuualueesta. Paperiviennin kehityksestä tutkimuslaitokset ovat hieman eri mieltä: Metla ennakoi paperin laskun tasaantuvan, kun taas PTT povaa alamäelle jatkoa. Puut on luvattu korjata tämän syksyn tai alkutalven aikana. raumalla paperia on lastattu laivoihin tänä vuonna samaan tahtiin kuin vuosi sitten. Kahdessa korkeimmassa tarjouksessa oli mukana lisäksi mäntypylväs – sen kertymäksi oli arvioitu toisessa tarjouksessa 70 kuutiota ja toisessa 135 kuutiota. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen EtElä-SavoSSa metsää omistava yhtymä päätti tehdä kaupat kesäkorjuukelpoisesta mäntyvaltaisesta päätehakkuuleimikosta. Kuusi tarjousta kesäleimikosta TeKSTi VaLTTeri SKyTTä MEtSätEolliSuudEn hyvä vire hymyilyttää myös Suomen rannikoilla. Tarjousten puutavaralajit vaihtelivat. Paperin alamäkeä on korvannut selluviennin kasvu, kartongin hyvä kysyntä sekä 2010-luvulla vientiään kasvattanut sahateollisuus. Puut myytiin valtakirjalla yhdistyksen kautta. Puukauppa lähti liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tilakäynnin yhteydessä. Satamissa on huomattu myös paperin usean vuoden laskun tasoittuminen. Hakkuukertymäksi on arvioitu 946 kuutiometriä, mikä tekee noin 200 kuutiometriä hehtaarille. Katkonta-aineiston perusteella kaupat päädyttiin tekemään toiseksi korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Tarjousten vertailussa hyödynnettiin yksikköhintojen ohella metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupoista kertynyttä katkonta-aineistoa. Siellä on ollut merkkejä, että paperin syöksylasku olisi tasaantunut”, rauman satamajohtaja asumalahti sanoo. Suurimmissa metsäteollisuustuotteiden vientisatamissa Hamina-Kotkan-satamassa ja raumalla on muun muassa kontitettu tänä vuonna runsaasti vientiään kasvattaneen sahateollisuuden tuotteita. Hamina-Kotkassa paperituotteiden vientimäärät ovat sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan lisääntyneet, sillä Kaakkois-Suomi on hyötynyt paperiliikenteen keskittämisestä. Tosin paperin ja kartongin yhteisvientimäärä on satamassa vähentynyt paperin pudotuksen vuoksi 3,5 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin sitten Ku Va eL in a H a rJ a M a /S Te Ve cO PystyKAuPPA EtElä-sAvossA Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 608 59,10 Kuusitukki 9 56,00 Koivutukki 1 45,00 Mäntypylväs 70 66,00 Mäntypikkutukki 45 22,00 Mäntykuitu 200 19,00 Kuusikuitu 9 19,00 Koivukuitu 3 18,00 Kuusilahokuitu 1 10,00 Yhteensä 946 46127 18 MAKASIINI 7 • 2014 18 MAKASIINI 7 • 2014 3103_.indd 18 17/10/14 19:08. Sahatavaran vientimäärille ennakoidaan nousua, vaikka kasvu hidastuu kilpailun koventuessa. niistä kolme oli hinnaltaan samaa tasoa, jonkin verran päälle 46 000 euroa. ”Pohjois-amerikka on meille tärkeä määränpää. Tarjouksia tuli leimikosta kaikkiaan kuusi kappaletta. nyt on ollut jo yksittäisiä biomassalaivauksia, joita ei ole ollut aiemmin. raumalla sahatavaran vienti noussee tänä vuonna vajaaseen puoleen miljoonaan mottiin, Puu työllistää satamia huippuvuoden 2006–2007. Puukaupan lopullinen arvo selviää vasta, kun puut on korjattu. Puuta koputtaen voisi sanoa, että näyttää hyvältä”, naski sanoo. ”erilaiset biotuotteet ovat myös tulossa. kun viime vuonna sahatuotteita kulki maailmalle 400 000 mottia. alhaisin tarjous oli 43 400 euroa. Kaakkois-Suomen alueella uPM Kuusankosken sellutehtaan sekä Stora enson Kotkan Sunilan sellutehtaan ensi vuonna valmistuvat investoinnit lupaavat hyvää viennille. Se kertoo, minkälaisia tukkiprosentteja on kunkin ostajan korjuussa vastaavanlaisissa leimikoissa kertynyt. Osa ostajista teki tarjouksen vain peruspuutavaralajeista, osalla tarjoukseen sisältyi myös pikkutukki ja mäntyparru. aineisto on kerätty yhdistyksen valtakirjakaupoista. ”Vienti vetää parhaiten tällä hetkellä Kiinan, Japanin ja arabimaiden suuntaan ja sinne viedään tyypillisesti konttitavaraa. Hamina-Kotkan ja rauman kautta kulkee ulkomaille noin 60 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotteista
tilastOt.metla.fi Palvelusta voi hakea metsähallituksen metsästysja kalastuskohteita. Periaatteella ’vähän päivässä paljon kuukaudessa’.” VäNKäri ”Nykyisin on tarpeen tehdä hankintakauppa ja pyytää mahdollisimman suuri käsiraha. ensiharvennusta kannattaa tehdä itse huomattavasti paremman työjäljen takia.” raiVuri ”aikomus on syksyn mittaan koivikkoa harventaa, raivurilla eilenkin varvikkoa alta lyhyeen kantoon kaatelin. Kun koneet on keksitty ja niille annettu mitoitukset ja laatuvaatimukset, on aivan selvä, että niiden tekemiä palstoja suositaan.” Jees h-Valta ”ei hankinnalle nykyään löydy perusteita rahasta. Nuori metsämies ”Koivukuidun teko jatkuu eikä pino pitkään laanissa vanhene. Gallup tarvitaanko suomeen lisää ydinvoimaa. retkikartta näyttää nyt myös kuntien retkeilypalveluja. Uusi kysymys: aiotko käydä metsämessuilla. Päinvastoin kunto kohenee ja uimarengas vyötäröltä pienenee.” arttuu ”taitaa mennä taimikonhoidossa tämä talvi. retkikartta.fi Hankintasavotoille vai ei. on mukavampi propseja tehdä, kun raipat eivät haittaa.” metsäKuPsa ”raivaussaha ja istutusvälineet ovat tämän päivän metsurin tärkeimmät työvälineet. Pelkät suojelupuheet ja toisten syyttely ei tee suomea ja sen luontoa yhtään paremmaksi.” PuuN taKaa KosteiKKo Kolmen ministeriön ylläpitämä viestintäportaali, jonka tavoitteena on kertoa esimerkein, mitä biotalous suomessa tarkoittaa. syksyiset hankintahakkuut sytyttivät verkkokeskustelijat. samalla tulee poltinpuuta varmasti, vähän jopa myyntiinkin.” KaataJa ”Jos tuo myrsky täällä lounaassa vielä hieman yltyy, niin menee hankintahommat taas myrskytuhojen korjuussa.” terVaroso ”mukavaa hommaahan tuo kyllä on, sitä ei käy kiistäminen. Vastaajia 104 20 40 60 80 100 Kyllä 54 % Ei 46 % 19 MAKASIINI 7 • 2014 19 MAKASIINI 7 • 2014 3104_.indd 19 16/10/14 18:39. Kaupanteossa selviävät hinnan lisäksi puutavaran mitat, laatuvaatimukset ja varastopaikka.” mehäNPoiKa ”turha sitä ilmaiseksi on metsätyötä tehdä ja useimmiten vielä tappi?okseenkin. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”alue toimii ojitusvesien puhdistajana ja kannustimena luonnonsuojelijoille tehdä itsekin jotain käytännössä luonnon hyväksi. Koskispullon voi säilyttää, siihen voi ottaa siemenet ja rei’itetyn korkin läpi ripotella ne laikkuihin.” harrasteliJa ”Kun kukaan ei minulle palkkaa maksa kotona makailusta, niin en omalle palkkatöiden ulkopuoliselle työlle ole osannut laskea ’palkkaa’. ”Joko on mieli ja ketjut terävinä rynnätty hankintasavotoille. biOtalOus.fi metsäntutkimuslaitoksen uusi metsätilastotietokanta, jossa voi hakea tilastoja ja tehdä niistä taulukoita. Voittaa konttorihommat mukavuudessa ihan mennen tullen.” hiluxmetsuri METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
20 MAKASIINI 7 • 2014 20 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 20 16/10/14 19:24. Teema: KORJUU Pula taitavista hakkuukoneen kuljettajista jarruttaa metsäkoneyritysten kasvua ainakin Tampereen seudulla. Ilkka Ilkka Sydänlammilla on konehakkuusta vuosikymmenien kokemus