LOKAKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 2083_.indd 1 17.10.2013 14.57. Virkanaisesta yrittäjäksi Liisa Korpela palasi kotitilalleen metsätöihin. METSÄNOMISTAJA KUNNOSTUS OJITUKSESTA LUONTO MATKAILU KOSTEIKKO HOUKUTTELEE METSÄSTÄJIÄ KESÄKILPAILU KLAPIT PÄÄOSASSA METSÄTIE UUSI TIE AHKERASSA KÄYTÖSSÄ Puukauppa askarruttaa yhdistyksissä • Westas tasapainottaa markkinoita • Metla povaa nousua KYSYMYSTÄ TE EM A : M ET SÄ TIE
Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, peltoja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakon?ikteja. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Hinta 48 € 2084_.indd 2 17.10.2013 14.58. Hinta 39 € Makuja kairasta kaupunkiin Muista isää kirjalahjalla. tai asiakaspalvelustamme, puh. Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys
RAHAPUU: Tietokoneella harvennettu OMA METSÄ METSÄNHOITO: 19 kysymystä kunnostusojituksesta MOOTTORISAHAKOULU: Ensi kertaa harvennuksella METSÄPERINTÖ: Kierrä konkelot TUTKIMUS: Vaihtoehto maakaapeleille METSÄLÄISEN ALLAKKA: Nyt kerätään havuja KYSY POIS: Mikä sahan tyhjäkäyntiä vaivaa. KOLUMNI: Mahtava meno ENNEN & NYT: Maisema umpeutuu LUHTA: Syksyn kultaa TAPIONPÖYDÄLTÄ: Lahtipäivän herkku KÄSIN TEHTY: Lastukuusi haavasta LUKIJOILTA: Mihin jäi metsästys. JUHA OLLILA PEKKA AGARTH PEKKA LEPISTÖ MAKASIINI • MAKASIINI • 2085_.indd 3 18.10.2013 16.37. TUOTEUUTUUS: Goretex tuo elämänlaatua räntäsateeseen KESÄKILPAILUN VOITTAJAT Polttopuun monipuolisuus korostui Metsälehden valokuvakisassa. VIELÄ YKSI ALLAS Sydänmaankylän riistakosteikko houkuttelee metsästäjiä Euroopasta saakka. PÄÄKIRJOITUS: Tie on huono säästökohde METSÄNOMISTAJA: Metsätöitä nautinnoksi UUTISET: Edunvalvoja vai puukauppias. MAKASIINIRISTIKKO PILKKEET: Pihkainen linnoitus TUOTE & TEKIJÄ: Koruja koivusta METSÄLEHTI MAKASIINI 20 48 42 SISÄLLYS NRO / . Venäjä on työläs WTO-kumppani METSÄTYYPPI: Mitä kuuluu viisivuotiaalle Harvestialle. MARKKINAT: Sahoista entistä vahvempia KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukkien mitat ratkaisivat VERKOSTA: Tulipahan tyhmäiltyä TEEMA: METSÄTIE VALMISTA TULI Metsänomistaja Jouko Okkosen puuhaama tie valmistui elokuussa.
Tuoreessa muistissa on syksyjä, jolloin maan märkyys on pysäyttänyt puuvirran lähes kokonaan. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. Sen kunTie on huono säästökohde METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. Metsänomistaja huomaa kustannuksiin varautumisen puunhinnassa. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tyypillistä on, että talvileimikollakin metsänpohja kantaa, mutta sinne vievä tie ei. 09 31549807 Tiia Puukila p. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. vuosikerta, perustettu 1933. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Tiet on erityisen huono säätökohde juuri nyt, kun rekkaliikenne metsästä lämpölaitoksille kasvaa kovaa vauhtia. Koska tie lisää metsien hakkuita ja muuta käyttöä, myös valtio osallistuu metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. Kelirikkoleimikoksi kutsutulla kohteella puusta maksetaan paljon enemmän kuin leimikosta, jonka korjuu onnistuu vain silloin, kun maa on jäässä. Tästä syystä metsäautoteiden kunnostamiseen kannattaa investoida. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Alttius säille aiheuttaa puunostajille paljon ylimääräistä päänvaivaa ja kustannuksia. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Juttukokonaisuudessa kerromme myös, miten metsäautotie kunnostetaan. Muutos kuitenkin vaikuttaa jo sitä ennen, sillä asetus antaa siirtymäajaksi luvan kasvattaa nykyisen kaluston massoja 5–10 prosenttia. Suuren osan kuluista saa takaisin usein jo yhden ison leimikon myyntihinnassa. 09 31549803 Eero Sala p. VALMIS TA TULI TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 2086_.indd 4 18.10.2013 16.37. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Toimittaja Hannu Jauhiainen kävi Tervolassa katsomassa uutta metsäautotietä, joka alkoi heti tuottaa tulosta. PÄÄKIRJOITUS nostamiseen valtiolta liikenee rahaa vuodesta toiseen aivan liian vähän. www.metsalehti.. Uudistuksella tavoitellut kustannusten ja päästöjen vähennykset uhkaavat jäädä saamatta, ellei maaseudun teitä ja varsinkin siltoja pian saada parempaan kuntoon. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. Syksy on ollut poikkeuksellisen kuiva, joten puu on kulkenut metsästä tehtaille sujuvasti. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Uusi Lavin metsä tie on pitkän prosessin tulos. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI TIEHEN MENEE RAHAA, mutta se myös tuo sitä. S ää on tänä vuonna suosinut metsätöitä. Melkein joka toiselta leimikolta puuta pääsee hakemaan ainoastaan talvella, joka huonona vuonna voi olla hyvin lyhyt. Hanketta viriteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, ja monien vaiheiden jälkeen tie valmistui tänä syksynä. Ensimmäiseksi asetus toi teiden varsille satoja uusia siltojen painorajoitusmerkkejä. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Pelkkä metsäteiden kunnostaminen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä kylätiet ja muu niin kutsuttu alemman asteen tieverkko siltoineen rapistuu kovaa vauhtia. Metsäteollisuus laskee kärsivänsä seisokeista ja kausivaihtelun aiheuttamasta varastoinnista sadan miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Kestää vuosia ennen kuin uudet 76-tonniset puutavaralastit yleistyvät teillä. Ilmaston lämmetessä kunnon routakelit voivat muuttua entistä harvinaisemmiksi. Arvokohteita eli leimikoita, joita voi korjata milloin vain, on vain noin joka kymmenes. Valtaosa metsäautoteistä ja huomattava osa yksityisteistä ei kelirikkoaikaan kestä puukuormien painoa. 09 31549842 Ansa Seppälä p. Toinen iso muutos on kuun alusta voimaan tullut asetus, joka sallii kuljetuskalustolle entistä isommat massat. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA Metsäpalveluesimies Mikko Kumpuniemi ja metsänomistaja Jouko Okkonen ovat tyytyväisiä vastavalmistuneeseen metsätiehen. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Monta leimikkoa, jotka muuten olisivat olleet talvikohteita, päästään nyt hakkaamaan kesäaikaan
Kuva Antti Terävä 2087_.indd 5 18.10.2013 16.39. Kolea ilma antoi väriä kuuraiseen metsään, yöpakkaset tekevät tuloaan. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. LOKAKUUSSA Heiniä syysaamun valossa hakkuuaukean laidalla 16.10. Raasinkorvessa Yläneellä
Kun toiset kiroavat kaamosta ja hamuavat kirkasvalolamppua, kärköläläinen Liisa Korpela tarttuu moottorisahaan. Suometsä huutaa harventajaa. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI ”TEEN OMAA TAHTIA JA NAUTINNOKSI” MAKASIINI • 2088_.indd 7 18.10.2013 16.40
Välillä hän pääsi jopa justeerin toiseen päähän. ”Silloin se menee puoli-ilmaiseksi. Erityisen hyödyllinen kokemus oli risusavotta, koska siinä tyttö oppi arvioimaan taimikoiden tiheydet. Tavallisten kuusten, koivujen ja mäntyjen lisäksi Korpelan metsissä on kasvamassa erikoispuita kuten suoria runkopihlajia puusepänteollisuuden tarpeisiin. Alle kymmenvuotiaana Liisa oli jo sinut vesurin kanssa ja kuori propseja kuorimaraudalla. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2088_.indd 8 18.10.2013 16.40. Omien käsien lisäksi tuottoon vaikuttaa puulajivalinta. Harvennustöitä riittää mukavasti tulevinakin vuosina, sillä 30 metsähehtaarista kymmenen prosenttia on taimikoita ja 20 prosenttia nuorta metsää. Nyt kolmen lapsen äiti ja kahden isoäiti esittelee innoissaan kotinsa kulmilla kohoavaa kymmenvuotiasta koivikkoa. Siinä auttaa, kun tekee itse työt”, Liisa Korpela sanoo. Menestys 4H-kerhon metsätaitokilpailuissa kannusti Liisaa entisestään, ja rippikouluikäisenä hän käytteli sujuvasti moottorisahaa. Välillä Korpelan taloa käy katsomassa hunajaa himoitseva karhu. ”Metsäala on pieni, mutta olen pyrkinyt maksimituottoon. Ruska muistuttaa vielä hetken kesästä, mutta peltoaukeiden läpi kulkevan taipaleen takana asuva Liisa Korpela ei sen perään haikaile – päinvastoin. Tytär on korjannut siitä kaksinkertaisen tuoton vaikkapa kuuseen verrattuna, koska haavan kiertoaika on puolet lyhyempi. ulenliekkeinä hehkuvat lehtipuut värittävät kylänraittia Kärkölässä. Ne kun ovat miltei parasta, mitä hän tietää. Merkki oli Homelite ja painoa paljon. Käyrimmät ja huonoimmat otan pois.” Pihavarastossa 62-vuotiasta Korpelaa odottaa vasta huollettu Stihl 024. Hän odottaa pakkasia maaperää ryhdistämään, jotta pääsee metsätöihin. Poronpallerojäkälä viihtyy männikössä. Jo Korpelan isä istutti hybridihaapaa, mikä oli 1960-luvulla harvinaista. ”Tämä pitää kiireesti harventaa. Selluksi sitä ei silti kannata myydä eikä ainakaan pystykauppana. Koivikon lisäksi moottorisahaan tutustuu kohta myös kuusi, jonka myrsky rojautti kesällä melko lähelle taloa. Minä myin parhaat haapapuut jääkiekkomailoiksi ja oksaisimmat rungot moottorisahaveistäjille.” Rohkeasti miesten sekaan Lapsena Liisa Korpela paineli isän kanssa metsään heti, kun kynnelle kykeni, vaikka siihen aikaan tytöillä oli tapana auttaa äitiä keittiössä
Kyllä hän pärjäsikin – meni ensinnäkin suoraan papereilla tiedekuntaan. Vastaus oli päivänselvä: metsänhoitaja. Sen jälkeen perhe on selviytynyt melkein kaikesta itse: istuttanut puut, hoitanut taimikot sekä tehnyt paljon hankintakauppoja. Valmistuttuaan hän työskenteli assistenttina yliopistolla, tutkijana Metlassa sekä puutavaran tarkastajana silloisen Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintarkastustoimistossa: satamissa ja sahoilla Korpela huolehti, että mäntyankeroiset ja muut tuholaiset jäivät niille sijoilleen. Vastaus yllättää ainakin tietokoneen Liisa Korpela vaihtoi virkanaisen uran yksityisyrittäjän elämään kotitilalla. Työtä oli valtavasti. Liisan mies Seppo Korpela työskenteli MTT:llä mehiläistutkijana, ja hänen työpaikkansa siirtyi Vantaalta Jokioisille. ”SANOIN, ETTÄ KYLLÄ MINÄ PÄRJÄÄN, JOS POJAT EIVÄT MINUA SÄIKÄHDÄ.” Aikanaan lukion ammatinvalinnanohjaaja tiedusteli Liisan toiveammattia. Vain ensimmäisinä vuosina paluumuuton jälkeen Korpela joutui palkkaamaan kaksi metsuria kasvatushakkuisiin, koska ei millään revennyt kaikkeen. Takaisin lapsuudenkotiin Sitten pääkaupunkiseudulla asuneen perheen elämä muuttui. Tytär Tuuli ihastui marjastamiseen ja sienestämiseen. Perhe ei muuttanut kuitenkaan sinne vaan Liisan kotitilalle Kärkölään. ”Olen tosi onnellinen, että olen saanut tehdä kaikenlaista.” MAKASIINI • 2088_.indd 9 18.10.2013 16.40. Virkanaisesta tuli ensin sipulinviljelijä ja sitten hunajantuottaja, joka työskenteli talvet metsässä. Metsätöitä omaan tahtiin Liisa Korpelalta on pakko kysyä, miten naisihminen jaksaa painaa metsässä jopa kaikkein raskaimpia töitä. Viikolla emäntä kaatoi ja käsitteli puut, ja viikonloppuna Seppo auttoi häntä kuljettamaan ne tienvarteen. Ohjaaja kakisteli – tiesikö tyttö, miten miehiselle alalle toivoi. Perheen pojat Touko ja Mikko oppivat metsätyöt äidiltään. ”Sanoin, että kyllä minä pärjään, jos pojat eivät minua säikähdä”, Korpela muistelee ja nauraa raikuvasti
Se ei ole voimalaji vaan taitolaji.” Korpela suunnittelee puunkaadon niin, että saa järkevästi myös niputettua ja pinottua tavaran. Ortopedi tuumasi, että sillä lailla, liikunta voitelee nivelet hyvin.” Mitoittamalla työt oikein Liisa Korpela on pitänyt itsensä kohtalaisessa kunnossa. Avuksi tarvitaan kaveri ja traktori. Hiusten palmikoiminen takaa lukuisille pikkuleteille onnistuu vaivatta, ja hän rakentaa itse myös hunajanmyyntikojut, kun käy myymässä tuotteitaan eri tapahtumissa. KeKahdeksan vuotta sitten istutettu kuusikko on kasvanut erinomaisesti. ”Vastasin, että istutan kuusia. 670 € (JAPA 305 E, sähkökäyttöinen) Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. Kallion päällä kasvaa kolmen vuosikymmenen ikäinen männikkö, josta aina joskus löytyy karhunläjä. Kivenheiton päässä talosta kohoaa emännän kahdeksan vuotta sitten istuttama kuusikko, jonka parhaat rungot ovat jo nelimetrisiä. Liikeradat toimivat hyvin. Metsässä propsit siirtyvät lyhyen matkan vipuamalla ja kampeamalla – eivät sylissä tai olkapäällä.” Konkeloiden ja myrskykaatojen kanssa Korpela ei rupea yksin millekään. 564 € JAPA 305 BE Road tekniset tiedot •. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. Tarkkaa rajaa ei tarvitse ennalta sopia. 500 (ovh. Emäntää on auttanut se, että vakio-ostaja hakee puut, kunhan kutakin tavaralajia on vähintään kymmenen mottia. Viputekniikat ja kampeaminen ovat tuttuja. ”Mutta kovin raskaita taakkoja en lähde kantamaan. Ensimmäiset päivät metsässä pitkän tauon jälkeen vaativat totuttelua. 6 . Etusi 1 . Päivätavoitetta ei ole. Hydraulinen?3,8?metrin?poistokuljetin •??Hondan?13?hv?polttomoottori KONEEN OSTAJALLE KAUPANPÄÄLLE arvoltaan 738 euron 55 litran BENSIININ KULJETUS-/ TANKKAUSÄILIÖ sekä KOVAMETALLITERÄ LOISTAVA KIMPPA-KLAPIKONE! JAPA 305 BE ROAD Hondan 13 hv polttomoottorilla varustettu tieliikennekelpoinen klapikone. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi 2088_.indd 10 18.10.2013 16.40. Suojavarusteet ovat itsestään selvyys, ja kännykkä on aina sellaisessa taskussa, että sen saa, vaikka mitä sattuisi. Mehiläiset huomioon Korpelan koti on kaksikerroksinen, laajennettu rintamamiestalo korkean kallion suojassa. Voimien ja säiden mukaan.” On Liisa Korpelallakin vaivoja kuten nivelrikko ja kuluma polvessa. Hirvi on hangannut sarviaan katajanrunkoon. Tukkien eteen emäntä peruuttaa maataloustraktorin, jolloin puut saa hyvin ketjuun ja kuljetettua tukkipankolla pois metsästä. Samassa kyydissä kulkevat propsit ja latvat. Automaattinen?nopeutusventtiili •. ääressä rapistuvan toimittajan: ”Ei metsätyö rehkimistä vaadi. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • JAPA-klapikoneet ja -varaosat kaikista Valtra-pisteistä! 8 . Klapin?suurin?pituus?45?cm •. Korpela ei myöskään vaadi itseltään enempää kuin kohtuudella jaksaa. 9.275 €) Saatavana myös siirtopyörillä lyhyempiin kuljetuksiin alk. Puun suurin halkaisija 30 cm •. Kuvion reunassa kasvaa suojakoivikkoa ja pajukkoa, jotka emäntä on jättänyt väällä ortopedi kysäisi, mitä Korpela seuraavaksi tekisi. Syksyn huikea kampanjatarjous! Hinnat?sisältävät?alv?24?%.?Tarjoukset?voimassa?31.12.2013?saakka. ”Teen ihan hiljaa, omaa tahtia, nautinnoksi
Pajuista ne saavat keväisin ensimmäisen metensä, ja tärkeä mesikasvi on myös paatsama. Vaikka emäntä hallitsee sahat ja raivurit, tukkisakset, kaatovipat ja vänkärit, yhden laitteen hän jättää rauhaan. Esimerkiksi valoa tuovat pienaukot pitää osata tehdä kunnolla. ”Meillä katkaisusirkkelin käyttö kuuluu miesväelle.” ”JOS SUOMESSA EI OLISI HARRASTETTU MONO KULTTUURISTA KUUSEN KASVATUSTA, METSÄT OLISIVAT PALJON TERVEEMMÄT.” Kärkölä MAKASIINI • JAPA-klapikoneet ja -varaosat kaikista Valtra-pisteistä! 8 . Samalla häntä huolestuttaa, ymmärretäänkö asia varmasti oikein. Liisa Korpela ei suostunut, ja alempi kerros sai kasvaa rauhassa. ”Uskon, että oikeaoppisena jatkuva kasvatus saa sellaisetkin omistajat hyödyntämään metsiään, jotka eivät sitä nyt tee”, Korpela puhelee ja viittaa kauemmas pellonreunaan. ”Jos Suomessa ei olisi harrastettu monokulttuurista kuusenkasvatusta, metsät olisivat paljon terveemmät. Tytär teki niin kuin isänsä aikanaan ja jätti koivut. Metsäruusujen ja metsälehmusten Korpela antaa kasvaa rauhassa, koska haluaa vaalia luonnon monimuotoisuutta. Metsänhoitoyhdistyksen edustaja olisi raivauttanut taimikon maan tasalle, koska se haittasi hänen mielestään männikön harvennushakkuuta. Ja harvalla työmaalla kokee sellaisia elämyksiä. Ehdotuksen vahvuutena hän pitää sitä, että se tarjoaa metsänomistajalle vaihtoehtoja kuten mahdollisuuden jatkuvaan kasvatukseen. Koivuissa elää loispistiäisiä, jotka ovat kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Etusi 1 . ”Jännittää nähdä, auttaako vai haittaako uusi metsälaki pyrkimystäni.” Liisa Korpela tuntee lakiehdotuksen hyvin, sillä muun muassa Päijät-Hämeen Metsänomistajien varapuheenjohtajana hän on ollut mukana kirjoittamassa siitä lausuntoa ministeriölle. Metsän lisäksi Korpela ajattelee hunajantuottajana myös mehiläisiä. Siitä hän on kiitollinen nyt, kun kirjanpainajatuhot yleistyvät. Korpela ei koskaan uskonut 1950-luvulla yleistynyttä mantraa, jonka mukaan koivu oli Suomen metsien valkoinen valhe ja tuhottava tavattaessa. Katkaisusirkkeli rauhaan Työ metsässä miellyttää Liisa Korpelaa samasta syystä kuin käsitöiden teko monia muita naisia: aikaansaannoksen näkee välittömästi. Klapin?suurin?pituus?45?cm •. Onneksi nykyisin ymmärretään jo lehtipuiden arvo.” Monimuotoisuuden vuoksi Korpela on myös ennallistanut osan karuimmista, aiemmin kuivatuista soistaan. Aukaisen repun ja pihka tuoksuu.” Mutta ennen maaliskuuta on paljon tekemistä. ”Maaliskuussa ilmestyvät pälvet ja pyrstötiaiset. Hydraulinen?3,8?metrin?poistokuljetin •??Hondan?13?hv?polttomoottori KONEEN OSTAJALLE KAUPANPÄÄLLE arvoltaan 738 euron 55 litran BENSIININ KULJETUS-/ TANKKAUSÄILIÖ sekä KOVAMETALLITERÄ LOISTAVA KIMPPA-KLAPIKONE! JAPA 305 BE ROAD Hondan 13 hv polttomoottorilla varustettu tieliikennekelpoinen klapikone. 9.275 €) Saatavana myös siirtopyörillä lyhyempiin kuljetuksiin alk. Siellä kohoaa kelpo koivikko. Liisa Korpela myy hunajan lisäksi myös mehiläisten keräämiä siitepölyrakeita. Puun suurin halkaisija 30 cm •. 670 € (JAPA 305 E, sähkökäyttöinen) Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi 2088_.indd 11 18.10.2013 16.41. 500 (ovh. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. Vaarana ovat harsintahakkuut. Kymmenvuotiaan harvennuskoivikon jälkeen Korpela menee suoalueille kunnostamaan nuoria metsiään, joista lähtee energiapuuta myyntiin. metsän ja viereisen pellon väliin. ”Niiden pitää vain ehdottomasti pysyä metsän puolella, ettei EU-tarkastaja sakota”, hän tähdentää. 6 . Samalla hän saa klapitarpeet kotiin. Aikaa säästyi noin 15 vuotta. Istun kannolle syömään eväitä. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja entsyymejä. Automaattinen?nopeutusventtiili •. 564 € JAPA 305 BE Road tekniset tiedot •. Parikymmentä vuotta sitten rehevässä paikassa kasvoi kaksikerroksinen metsä, päällä vanhat männyt ja alla valmiit kuusen ja koivun taimet. Ne saavat kasvaa rauhassa hillaa ja karpaloa. Syksyn huikea kampanjatarjous! Hinnat?sisältävät?alv?24?%.?Tarjoukset?voimassa?31.12.2013?saakka
”Asiakkaamme teki päätöksen kahdeksassa minuutissa kuultuaan mahdollisuudesta hankkia 9 000:s Ponsse”, koneen myyneen Hydromec Inc:n toimitusjohtaja Jean Trottier kertoo. Pienimuotoinen puukauppa esimerkiksi energiapuulla on ollut sallittua. Uskottavuus koetuksella Puun ostoon ryhtyminen tarjoaisi yhdistyksille keinon liiketoiminnan mittavaankin laajentamiseen. Niillä mennään ensi vuosi. Voiko puuta ostava yhdistys esiintyä uskotM IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 2090_.indd 12 18.10.2013 16.41. Tasalukuun yltänyt metsäkone luovutettiin kanadalaisasiakkaalle toissa viikolla. ”Vähäistä merkittävämpi puun ostaminen nähdään korkeamman riskin toimintana ja se on jo oikeusturvan vuoksi yhtiöitettävä”, selventää johtaja Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä. Tämä ei kuitenkaan koske yhdistysten perinteistä liiketoimintaa – metsänhoito-, puukauppaja korjuupalveluiden tuottamista. Ennen vuotta 1973 maanmittaustoimitusta tai tiealueen ja kiinteistön rajojen merkintää maastoon ei tarvinnut tehdä. Metsänhoitoyhdistyksissä pohditaan puu kaupallisen toiminnan laajentamista. Aivan ongelmatonta puukauppiaaksi ryhtyminen ei ole. Ne voidaan ottaa yhdistysten puukaupallisen toiminnan raamiksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ VIIMEISET lakisääteiset metsänhoitomaksut lähtevät metsänomistajien tileiltä joulukuun alussa. Mhy-lakiluonnoksen mukaan ansioja elinkeinotoiminta on kanavoitava osakeyhtiöihin. Muutos nykyiseen on lopulta aika vähäinen. 1990-luvulla perustettiin yhdistysten puunostoa varten yhtiöitä, joiden omistajiksi merkittiin metsänomistajien liitot ja tuottajaliitot. Osa yhdistyksistä perustanee uusia yhtiöitä. Osa näistä yhtiöistä on edelleen toiminnassa, osa makaa pöytälaatikoissa. Uuden lain mukaan yhdistykset voivat omistaa osakeyhtiöitä, joten liittojen omistukset siirtyvät jouhevasti yhdistyksille. Metsänomistajien edunvalvonta on ja pysyy yhdistystoiminnan tärkeimpänä perusteena ja lupauksena jäsenille. Etenkin vanhojen kyläteiden rajamerkinnät olivat puuttuneet. Ongelmana on, voiko kauppias olla uskottava edunvalvoja. UUTISET Lyhyesti Maanteiden rajat selvitetty ja merkitty Kiinteistöjen ja maanteiden rajat on selvitetty ja merkitty maastoon. Ja jo Edunvalvoja vai puukauppias. Parhaillaan mietimme, missä laajuudessa tähän mennään”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ylitalonen kertoo. Se voi jatkua yhdistyspohjalta. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistysten on pärjättävä ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla. Vieremällä valmistui historiallinen Ponsse Ponssen Vieremän tehtaalla on tehty jo yhdeksäntuhatta Ponsse-metsäkonetta. ”Esimerkiksi Päijät-Hämeessä voimme siirtää elinkeinotoimintaa Family Timberin puolelle. Niitä on käytössä seitsemisentuhatta lähes 40 maassa. Maakunnallisten puukauppayritysten omistuspohja menee uusiksi, koska metsänomistajien liitot mitä todennäköisimmin puretaan ensi vuoden lopulla. Ponsseja on valmistettu Vieremällä vuodesta 1970. Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston työn ansiosta maanomistajat ovat saaneet kiinteistönsä rajat selville sekä korvauksia tiealueen leviämisestä. Suomessa on 78000 kilometriä maantietä
Osa esimiehistä on jättänyt soitot tekemättä. ”Mikään ei ole niin kaunis kuin symmetrinen hakattu halko ja taitavasti tehty puupino. Järjestön ylimmän päättävän elimen eli MTK:n valtuuskunnan edustajista metsänomistajia olisi noin neljännes. Yhdistysväen mielestä tämä on ristiriidassa uuden metsänhoitoyhdistyslain kanssa. Osa työntekijöistä puolestaan jättää vastaamatta puhelimeen sairausloman aikana. Huhti-kesäkuussa tuulivoimatuet nelinkertaistuivat viime vuodesta 5,9 miljoonaan euroon, kun hakkeen tuet jäivät kolmasosaan, 2,7 miljoonaan. tavasti myyjien edunvalvojana. Korjuupalvelua tekevät yhdistykset joutuvat jo nyt vertailemaan yhdistyksen korjuun tuottamaa kantohintaa kilpaileviin ostotarjouksiin. Se on taidetta! Saatan istua kannonnokassa pitkään vain tuijottaen pinoa.” DEKKARIKIRJAILIJA SEPPO JOKINEN. Valtio-omisteinen kilpailija istuu tähän raamiin huonosti. . TIEDE / . HELSINGIN SANOMAT . Ettekö usko edes omiin tuotteisiinne?” PÄÄTOIMITTAJA JUKKA RUUKKI. ”Hei! Siellä metsäjätti UPM:ssä! Rakennutatte Helsinkiin Töölölahdelle uutta komeaa pääkonttoria – muusta kuin puusta. Tuulivoima sai tukea haketta enemmän Tuulivoimalle on ensimmäistä kertaa maksettu enemmän tukea kuin metsähakkeelle. KANTRI, LOKAKUU. Tällöin alueelliset metsänomistajien liitot puretaan. Isoja muutoksia lain sisältöön ei odoteta. Hän huomauttaa, ettei tilanne ratkaisevasti muutu nykyisestä. Jatkossa yhdistykset maksavat jäsenmaksunsa suoraan MTK:lle. Jäsenmaksut suoraan MTK:lle Tähän asti metsänomistajien edunvalvonta on järjestetty metsänomistajien liittojen kautta. Varsinainen äläkkä nousi, kun Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut haki lokakuussa palvelukseensa ”puukaupan innovatiivista kehittäjää”. Esimies soittaa sairastuneelle kotiin lyhyidenkin sairauslomien aikana heti ensimmäisenä päivänä. Metsähaketta on kuitenkin käytetty aiempaa vähemmän myös pienentyneen tuen ja kivihiilen halpenemisen vuoksi. ”Lupaamme jäsenistölle edunvalvontaa kannolta Brysseliin”, Tiirola mainostaa. Stora Enson pomo kilauttaa kipeälle Stora Enson Kaukopään tehtailla Imatralla karsitaan poissaoloja harvinaisella tavalla, kertoo Helsingin Sanomat. Yhtiön mukaan kaksi vuotta jatkuneen käytännön aikana sairaslomat ovat vähentyneet jyrkästi. Osa liittojen maakunnissa olevasta väestä siirtyy MTK:n leipiin. Myös uusi metsälaki ja metsätuholaki näyttävät etenevän muuttumattomina eduskunnassa. Kummallinen kilpailutilanne Valtiollisen metsäkeskuksen pyrkimys yksityismetsien puukauppaan ärsyttää yhdistyksiä. Hän uskoo, että metsäkeskuksen roolin epämääräisyys seestyy, kun liiketoimintayksikkö lähiaikoina muutetaan yhtiöksi ja nimetään uudelleen. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. ValtaMetsäntutkimuslaitos ennustaa, että kuusitukin keskimääräinen kantohinta on tänä vuonna 55,90 euroa kuutiometriltä ja mäntytukin 54,90 euroa. . Kaiken järjen mukaan ehdotus hyväksytään laajasti. ”Jokainen metsänhoitoyhdistys ratkaisee, hyväksyykö ehdotetun mallin”, tähdentää MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Johtaja Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että metsäkeskuksen Metsäpalvelut on erotettu valtionaputoiminnasta ja toimii puhtaasti tulorahoituksella. Niistä pitäisi kertyä saman verran, kuin yhdistykset nyt maksavat metsänomistajien liitolle, siis noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vain 40 prosenttia tukeen oikeutetuista laitoksista jätti tässä vaiheessa tukihakemuksen. MTK on kustantanut metsänomistajien valtakunnallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan. MAKASIINI • MAKASIINI • 2090_.indd 13 18.10.2013 16.41. ”En pidä tätä mahdottomana, mutta kaikki ostajat, yhdistys mukaan lukien, on pidettävä samalla viivalla ja tarjousten vertailu aitona”, toteaa Matti Sojakka, joka työskentelee Länsi-Suomen metsänomistajien liitossa yhdistysten kehittäjänä. Yhdistykset ovat liittojen jäseniä ja rahoittavat niiden toiminnan. MTK:n ehdotuksen mukaan yhdistykset liittyvät jatkossa MTK:n jäseniksi. , Halasin puuta, mutta minulla oli sellainen olo, että puu halasi minua.” JAPANILAINEN MIKI NAKA TAN KUVAA KOKEMUSTAAN SUOMALAISESSA METSÄSSÄ. Tavoitteena oli turvata yksityisille yrittäjille tasavertainen asema metsäpalveluiden markkinoille. kunnallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan tarve ymmärretään
Vaikka vientitullit ja tuontitullit ovat sovitusti laskeneet, kiistoja on edelleen. Voimassa oleva laki on EU:n valtiotukisääntöjen vastainen, mutta sille on annettu jatkoaikaa ainakin vuoden 2014 loppuun. Uuden lain säätämisessä huomioidaan valmisteilla olevan metsälain ja metsätuholain sekä kansallisen metsäohjelman lisäksi EU:n muuttuvat maaja metsätaloutta koskevat valtiotukisäännöt. ”Kun talouskriisin keskellä meidän päämarkkina-alueemme Eurooppa osin supistuu, meillä on lähinaapuri, joka kuluttaa enemmän ja vain meidän Työläs WTO-kumppani Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti Venäjälle sujuvat, mutta tahmeasti. Tullihallituksen tilastojen mukaan Venäjän osuus Suomen paperin ja kartongin viennistä on kasvanut viidestä prosentista kuuteen verrattuna viime vuoteen. ”Venäjän WTO-jäsenyyden toimeenpano ei ole edennyt niin suotuisasti kuin olisimme odottaneet, mutta ongelmia pyritään käsittelemään rakentavasti ja neuvotteluteitse EU-tasolla”, kertoo Markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoasiainministeriöstä. Kaikki halukkaat suomalaiset yritykset eivät aluksi tälle listalle mahtuneet, mutta nyt lista on Akolan mukaan päivitetty ja tilanne toinen. Kysymysmerkki on myös, tuleeko metsäsuunnitelmasta ehto kemeratuelle. Kasvusta huolimatta Venäjän tuontipuun osuus metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta jää alle kymmeneen prosenttiin. Tuonti tuplaantunut Venäjän WTO-jäsenyys on lähes kaksinkertaistanut puun tuonnin Venäjältä Suomeen. kalleimpia ja parhaimpia paperija kartonkilaatuja.” Halonen pitää tärkeänä, että Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat alemmat tuontitullit otetaan pysyvästi käyttöön. Nykyinen kemeralaki on ollut voimassa vuodesta 1997. Halutuin tuontipuutavaralaji on koivukuitu, jota ei ole kotimaisilla markkinoilla riittävästi. ”Viime kuukausien aikana pyöreän havupuun vientilisenssien läpi saaminen on onnistunut aiempaa paremmin – toki sillä edellytyksellä, että anomukset on laadittu suurta täsmällisyyttä noudattaen”, arvioi UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. ”Paperija kartonkitullien osalta neuvottelut ovat vielä kesken. Venäjä haluaisi nostaa tulleja ja turvata mahdolliset investoinnit omaan paperin ja kartongin tuotantoon. Vähitellen metsäyhtiöt ovat kuitenkin saamassa Venäjän puun viennin byrokratiasta niskalenkin. Mikäli tämä katsotaan EU:n valtiotukisääntöjen vastaiseksi, tukien saaminen edellyttäisi, ettei töihin ryhdytä ennen viranomaisen hyväksymää suunnitelmaa. Kättä väännetään muun muassa pyöreän havupuun vientiluvista. Aikaisemmat lain uudistamisyritykset ovat kaatuneet EU:n pykäliin. Niihin tarvittaisiin pikaista WTO-sopimusten mukaista ratkaisua, jotta toiminnan ennustettavuus yritysten näkökulmasta paranisi”, Akola sanoo. Luhtaselan mukaan puun tuonnissa on ollut yllättävän paljon esteitä. TIIA PUUKILA MAA ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kemeralain uudistusta. Venäjä rajoittaa havupuun vientiä pitämällä listaa yrityksistä, jotka ovat valtuutettuja viemään puuta rajan yli. Metsä Groupin kansainvälisen puunhankinnan johtajan Markku Lähde: Metla/Metinfo Tuonti kasvussa Venäjältä tuodun raakapuun määrät kuukausittain 2011–2013 100 300 500 700 900 7/11 2/12 1/13 MAKASIINI • MAKASIINI • 2091_.indd 14 18.10.2013 16.42. Mikäli näin ei tehdä ja kartongin sekä paperin tuonti hiipuu, Venäjä voi ajautua korvaamaan pakkauskartongit muovilla. Kemeraa uudistetaan kiireessä Siunaus uudelle tukijärjestelmälle haetaan EU:sta. Ongelmia aiheuttavat myös alennetut paperin ja kartongin tuontitullit, jotka Venäjä on asettanut väliaikaisiksi. Lopullisen siunauksen tukijärjestelmälle antaa Euroopan komissio. Vaikka prosentin nousu voi tuntua mitättömältä, se on Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikön Jukka Halosen mukaan mullistava uutinen. Tavoitteena on, että ministeriö antaisi lakiesityksen eduskunnalle syyskuussa ja uusi kemeralaki astuisi voimaan vuoden 2015 alussa. ”Mielenkiintoinen kysymys on, hyväksytäänkö jälkirahoitteinen työ”, sanoo työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Lokakuun puolivälissä toimikautensa aloittaneen työryhmän aikataulu on tiukka, esitykset on toimitettava ministeriölle maaliskuun loppuun mennessä. ”Venäjän koivu on mahdollistanut tuotannon kehityksen ja turvannut tehtaiden menestymisedellytyksiä. Uimaharjun liukosellu on uusi tuote, jonka tuotanto ei olisi mahdollista ilman venäläistä koivukuitua”, sanoo Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Mahdollisuuksien markkina Takkuisesta alusta huolimatta kauppa rajanaapurin kanssa käy paremmin kuin ennen Venäjän WTO-jäsenyyttä. Esimerkiksi taimikonhoito on jälkirahoitteista työtä, jossa tuki maksetaan jo toteutuneelle urakalle. UUTISET TIIA PUUKILA VENÄJÄ ON OLLUT Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen runsaan vuoden ja osoittautunut hankalaksi kauppakumppaniksi
Metsänomistajalle luvassa kohtuuvuosi Metla ennakoi hakkuisiin ja kantohintoihin pientä kasvua. Siinä mielessä mennyt viisivuotiskausi on ollut aika haastava. METSÄTYYPPI Milloin on Harvestian syntymäpäivä. MISTÄ: Ollut lähes koko 30-vuotisen työuransa metsäteollisuuden leivissä, viimeksi Metsäliitolla. Metsälehdessä uutisoitiin viisi vuotta sitten, että Harvestia tähtää neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi. Kokonaishakkuut jäävät kuitenkin kuluvan vuoden tasolle, koska kuitupuun lisätarvetta katetaan tuonnilla. Vuonna 2008 Venäjältä kuului uutisia korotetuista vientiveroista. Mistä löytyi rohkeus uuden puunhankintayhtiön perustamiseen. Ostamme noin seitsemän, kahdeksan prosenttia yksityismetsien puusta. Käynnistimme toiminnan samoihin aikoihin kuin ?nanssikriisi alkoi syyskuussa 2008. MAKASIINI • MAKASIINI • 2091_.indd 15 18.10.2013 16.42. Olemme kuitenkin päässeet hyvin lähelle viisi vuotta sitten tehtyjä suunnitelmia. Koko metsäalan kehitys riippuu paljon siitä, miten vienti vetää Euroopan ulkopuolelle. Miten kuvailisit kulunutta viittä vuotta. Aloitteen tekivät Myllykosken paperitehdas ja aallotuskartonkia valmistavan Savon Sellun omistaja Power?ute. Meidät on kirjattu kaupparekisteriin 24. PTT ennakoi, että tukkipuun nimellishintaan on tulossa ensi vuonna noin kolme prosenttia lisää, kuitupuun hintaan 0–2 prosenttia. Tämä sillä varauksella, ettei kansainvälinen taloustilanne aiheuta ikäviä yllätyksiä. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos nousee vajaaseen 90 euroon hehtaarilta ja puuntuotannon sijoitustuotto on 2–4 prosenttia niin tänä kuin ensi vuonna. Lisäksi tulemme hankkimaan raaka-aineen Iisalmen Soinlahteen rakenteilla olevalle Green Fuel Nordicin bioöljylaitokselle. In?aatio huomioon otettuna reaalihinnat laahaavat siis nollatason tuntumassa. Tämä tavoite on saavutettu. Hakkuiden Metla ennustaa olevan tänä vuonna runsaat 53 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kolme prosenttia viime vuotta enemmän. Riskit ovat Metlan mukaan suuret, koska Euroopan talouskasvu jatkuu epävarmana. TEKSTI TIIA PUUKILA Kuvio Luontainen mänty laadukkain Lähde: Metla Parhaan tyven osuus luontaisissa ja viljellyissä männiköissä Luontainen Istutettu Kylvetty prosenttia 5 10 15 20 EERO SALA ENSI VUODESTA on Metsäntutkimuslaitoksen viime viikolla julkistaman suhdannekatsauksen mukaan tulossa metsänomistajalle, jos ei loistava niin kuitenkin tyydyttävä. Mitä kuuluu viisivuotiaalle. Kuinka merkittävä puunostaja Harvestia on. KUKA: Pekka Kauranen, puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n toimitusjohtaja. Riskejä riittää Ensi vuonna tukkipuuhakkuut kasvavat pari prosenttia ja kantohinnat nousevat 1–2 prosenttia. Osakkaat halusivat turvata oman puuhuollon ja perustaa uuden puuhankintaorganisaation. Syntymäpäivänä pidämme elokuun alkua, jolloin aloitimme toiminnan. Kysynnän kasvu näkyy etenkin havutukkien kantohinnoissa, joiden ennakoidaan nousevan 2–4 prosenttia viime vuodesta. Myös Kotka Mills sekä itsenäiset sahat ovat asiakkaitamme. Viisi vuotta sitten perustettu puunhankintayhtiö Harvestia on nyt Suomen neljänneksi suurin puunostaja, kertoo toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Mistä hankitte puunne. päivä huhtikuuta vuonna 2008. Metsäteollisuuden tuotteista sahatavaran, vanerin, kartongin ja sellun vienti on alkuvuonna vetänyt ja parantanut samalla koko alan kannattavuutta. Vertailun vuoksi: Pellervon taloustutkimus PTT ar vioi aiemmin, että puunostot yksityismetsistä lisääntyvät ensi vuonna noin prosentilla. Toimitamme puuta Vapo Timberin sahoille ja Vapon energiapuuhankintaan sekä Savon Sellulle. Puun kysynnän kasvaessa hakkuut ovat lisääntyneet ja kantohinnat nousseet. Kuitupuiden kantohinnat nousevat prosentin. Kokonaistoimitusmäärät ovat neljän miljoonan kuution vuositasoa. Kun Vaposta tuli toinen Harvestian omistajista vuonna 2011, toimialueemme laajeni Kymistä ja Savosta Keski-Suomeen, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. MITÄ: Luotsannut Harvestiaa toiminnan alusta alkaen
Sahatavaraa tytäryhtiöt tuottavat 340 000 kuutiota. MAKASIINI • MAKASIINI • 2092_.indd 16 18.10.2013 16.43. Tosin ”automiesten tietotoimisto” tiesi kertoa, että Westaksen leimikolta ajettiin viime viikolla mäntytukkeja Versowoodille. ”Hyödyt koostuvat pitkästä listasta säästöjä taloushallinnossa myynnissä ja tuotannon ohjauksessa sekä puunkorjuussa. Kaupan jälkeen Westas on vahvistanut sahojen taseita. Esimerkiksi mäntyja kuusisahauksen jakamista eri sahoille ei suunnitella. Toimitusjohtaja Kopra myöntää, ettei kauppa radikaalisti muuta sahojen toimintaedellytyksiä. Yrityksen pääomistaja ja toimitusjohtaja on Pekka Kopra, jonka suku omistaa puunjalostuskonserni Versowood Oy:n. Sahoista entistä vahvempia Westas Oy:n saha operaatio nähdään länsi rannikolla myönteisenä. Ostoalueita järjestellään parhaillaan uudelleen. ”Vahva omistaja varmistaa, että sahayritys pysyy jatkossakin isojen yhtiöiden vastapainona puumarkkinoilla. Westas Oy:n metsäpäälliköksi on valittu Raunion metsäpäällikkö Juha Mäki. Yhtiön liikevaihto kohoaa 90 miljoonaan euroon. Pihlavasta ja Rauniosta tulee Westasin tytäryhtiöitä. Kopra jatkaa Versowoodin osakkaana. Pääkonttori tulee Koskelle Varsinais-Suomeen. Raunio sahaa pääosin kuusta, vuosittain 420000 kuutiota. Satakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Teljän toiminnanjohtaja Olli Mäki ei ole huolissaan kilpailun vähenemisestä, vaikka molemmat sahat ovat ostaneet puuta alueella. Raunion tuotanto jatkuu vähemmin säädöin. Tämä on helpottanut varsinkin Pihlavan toimintaa. ”Tämä on edellyttänyt suurta henkilökohtaista riskiä. Hyöty pienistä puroista Kaupan perusteita on Satakunnassa kummasteltu – etäällä toisistaan sijaitsevien sahojen omistuksen yhdistämisen hyödyt arvioidaan vähäisiksi. Hän kertoo, että tuotantoa yksinkertaistetaan Pihlavassa. Pihlavan sahalle etsitään ulkopuolisia puun toimittajia. Westas Oy:n vähemmistöomistajaksi tulee Ahlström Oy 15 prosentin osuudella. Puunkorjuu Juha Holm Oy:n hakkuukoneen kuljettaja Juha Holm korjasi Pihlavan sahan tukkileimikkoa Äetsässä. Puuta ostetaan Westas Oy:n nimiin. Ja onhan Westaksella neuvotteluvoimaa muun muassa rahdeista ja kaupoista sovittaessa.” Kopran mukaan sahausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Puunhankinta yhdistetään. Lisäksi sahojen valttina on tukkirunkojen tarkka katkonta.” Olli ja Juha Mäki eivät ole sukua keskenään. Konsernin kolmanneksi tyttäreksi perustetaan Westas Bioenergia Oy. Kysymykseen, mistä rahat isoon kauppaan, Kopra vastaa odotetun niukkasanaisesti. Lisäksi mukaan on lähtenyt joukko ulkopuolisia rahoittajia.” Kopran mukaan Westas ja Versowood eivät toistaiseksi ole keskustelleet yhteistyöstä. MARKKINAT TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ TÄNÄ VUONNA perustettu Westas Oy osti Pihlavan ja Raunion sahat syyskuussa. Hän uskoo, että työt lisääntyvät sahakaupan jälkeen. Westaksen puunhankinta toimii jo nyt yhteisessä johdossa. Uusi omistaja turvaa sahojen aseman puu markkinoilla metsä yhtiöiden vasta painona. Westas ostaa vuosittain reilut 900000 kuutiota puuta. Se varmistaa aidon kilpailun. Pihlava sahaa puoliksi mäntyä ja kuusta, yhteensä 280000 kuutiota
. . . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . Ensiharvennus . . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . . . . Harvennushakkuu . . . Uudistushakkuu . . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . Ensiharvennus . . . . . . Ensiharvennus . . Raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 . . . . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–41/2013 2011 2012 928 186 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 8/2012 2/2013 10 12 4 6 8 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2092_.indd 17 18.10.2013 16.43. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . Uudistushakkuu . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Uudistushakkuu . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . . Ensiharvennus . . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . Harvennushakkuu . . . nousussa . . . . . . . . . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. . . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . Uudistushakkuu
Sellulajien tavallinen hintaero on 70 dollarin tienoilla tonnilta, mutta tällä hetkellä se on jo 115 dollaria havusellun eduksi. Uutta tuotantoa ei ole tullut, vaan maailman havusellukapasiteetista poistui kaksi prosenttia, kun ruotsalainen osuustoiminnallinen Södra-yhtiö sulki elokuussa Norjassa 400 000 tonnin havusellutehtaan. Taustalla oleva vaikutusketju on yllättävä: Koska paperin kulutus laskee, niin kierrätyskuitua kertyy vähemmän. Lisäksi tarkasteltiin katkonta-aineistoa ostajayhtiöiden aikaisemmilta valtakirjakauppahakkuilta, joita yhdistys oli valvonut. Leimikko koostui 3,7 hehtaarin harvennuksesta sekä 3,6 hehtaarin uudistushakkuusta. Myös lehtisellun kysyntä kasvaa, vaikkakin odotettua vähemmän. Seurauksena oli, että havusellun tuottajavarastot supistuivat, lehtisellun kasvoivat. Sen vuoksi ensikuitua käytetään enemmän. Hän on kuitenkin tottunut myymään tarjouskilpailujen perusteella parhaan tarjouksen tehneelle. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN METSÄNOMISTAJA päätti hakkauttaa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kesäleimikon. Kehittyvien maiden talouskasvu on hidastunut eikä paperin menekki ole pysynyt sellukapasiteetin kasvun tahdissa. Harvennuskuvioita oli kolme ja päätehakkuukuvioita kaksi. Odotukset painavat hintaa jo nyt. Uusia lehtisellutehtaita käynnistyy ensi vuoden alkupuolella Uruguayssa, Brasiliassa ja Kiinassa. Hakkuut saadaan päätökseen tällä viikolla. Vertailuun otettiin sen jälkeen mukaan tarjousten tukkien ja pikkutukkien mittaja laatuvaatimukset. MAKASIINI • MAKASIINI • 2093_.indd 18 18.10.2013 16.44. Havusellusta on niukkuutta, sillä kysyntä on tänä vuonna kasvanut normaalia trendiä enemmän. Tarjouksia tuli kolme. Varastotilanne on kiihdyttänyt hintojen eriytymistä. Ero kahden parhaan tarjouksen välillä jäi tosin pieneksi, muutamaan sataan euroon. Kehitys jatkuu, sillä havusellun syksyn aikana ilmoitetut parinkymmenen dollarin hinnankorotukset näyttävät onnistuvan. Leimikko olisi voitu myös myydä toiseksi parhaan tarjouksen tehneelle, jos myyjä olisi niin halunnut. 400 500 600 700 800 Havusellu Lehtisellu nesiassa paperikoneilla on ollut vajaakäyttöä ja niiltä on vapautunut lehtisellua myytäväksi markkinamassana. Vuoden alussa sellulajien hintaero oli vielä poikkeuksellisen pieni. Pelkästään yksikköhintoja vertaamalla tarjousten väliset erot olivat pienet. Sellutehdas Suomeen. Sekä alkuvuoden hintojen samantasoisuus että nykyinen veto eri suuntiin ovat poikkeuksellisia. Havusellun korkea hinta ja niukka tarjonta ovat nostaneet esiin yllättävän ajatuksen: voisiko maailman seuraava pitkäkuitutehdas perustua Suomen runsaisiin havupuuvaroihin. Paperitehtaat puolestaan lisäävät lehtisellun ostoja. Hintaerot tasoittuvat joskus, mutta siihen saattaa mennä aikaa, sillä uutta havusellukapasiteettia ei ole rakenteilla. Kiinassa ja IndoSellut vetävät eri suuntiin Lähde: Foex Indexes Oy 10/11 1/2012 1/2013 10/13 Euroa Havusellu kallistuu Sellulajien hinnat ovat tänä vuonna liikkuneet erikoisesti. Kaupat leimikosta tehtiin syyskuun puolivälissä. PYSTYKAUPPA POHJOIS POHJANMAALLA Puutavaralaji Harvennus Uudistushakkuu Mäntytukki m m m m Mäntypikkutukki m m m m Mäntykuitu m m m m Yhteensä m m Koko leimikko m euroa selvästi noin kolme tuhatta euroa alhaisemmalla hinnalla. Keskusteltuaan yhdistyksen neuvojan kanssa metsänomistaja päätti myydä leimikon sahalle. Ne tuottajat, jotka voivat tuottaa molempia sellulajeja, painottavat nyt havusellua. Hyvä sijainti vaikutti jonkin verran hintatasoon. Leimikko sijaitsi kuivalla kankaalla pikitien varressa. Sellutehtaiden puolestaan kannatti tuottaa lyhytkuitumassaa, jossa on parempi saanto. Puunmyyntisuunnitelman teon ja tarjous ten pyynnön maanomistaja jätti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Paperintuottajien kannatti lisätä havusellun osuutta, koska sen ajettavuus paperikoneella on parempi. Hintavertailu kallistui lopulta itsenäisen sahaostajan puolelle. Kolmas tarjous erottui Tukkien mitat ratkaisivat MIKKO HÄYRYNEN SELLUMARKKINOILLA on syksyn aikana syntynyt erikoinen tilanne havusellu kallistuu, lehtisellu halpenee
Olen oppinut, että hieskoivua kasvatetaan vain väljennykseen asti, sitten valmistetaan laadukkaaksi klapiksi.” KUUSESSA OLLAAN ”Omasta työnjohtotyöstä laistaminen. HELSINKI.FI/KEMIA/OPETTAJA/AINEISTOT/PAPERI Koska lumi tulee ja koska se lähtee. ILMATIETEENLAITOS.FI/LUMITILASTOT ”Puunsiemenen kylväminen rehevälle maalle oli täysin turhaa työtä. Olisi syytä varata kokonainen päivä ohjaamiseen, kun isompi muokkaus, istutus tai taimikonhoito on aluillaan.” PETE ”Toiseksi tyhmintä on ollut kahden ensimmäisen puukauppani antaminen mhy:n hoidettavaksi. . Mitään ei tarvitse tehdä ennen 25 vuoden iässä tehtävää ensiharvennusta. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. Se, etten uskaltanut ostaa 100 000 eurolla pikitien varresta erittäin puustoista metsätilaa, jossa oli myös tonttija sora-arvoja.” HATELO ”Jätin 25 vuotta sitten ensiharvennuksessa suoria oksattomia koivuja kasvamaan. Opin, että (männyn) kylvö onnistuu vain karuille maille.” PUUN TAKAA ”Juurikäävän merkityksen vähättely. Vanhan kaskikoivikon tilalle istutettiin ja kasvu on mielestäni varsin tyydyttävää.” HATELO KUUSIKKO VUOSIMALLIA Karhuista, nalleista, luonnosta, kulttuurista, kansanperinteestä ja mystiikasta kiinnostuneille avoin nettiyhteisö. Se, etten aloittanut metsien aktiivista ostamista vieläkin aikaisemmin. 20 40 60 80 100 EI 54 % KYLLÄ 46 % ”Keskustelupalstalla saivarreltiin, kuinka kuusen piipat eivät 10 vuodessa näy tielle. WWW.KARHUSEURA.NET Yleissivistävä esitys paperista. Siitä ei näytä tulevan lasta eikä…” JEES H VALTA ”Kuusen syysistutus alavalle hienojakoiselle routivalle maalle. Tämä kuva on otettu tieltä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2094_.indd 19 17.10.2013 14.58. Kun päätehakkuumetsä, jonka arvon on ihan itse arvioinut, osoittautuu lahoksi, ei enää naurata.” GLA ”Kaikkein eniten on alkanut ottaa tupakkia, kun otin ’vieraalta’ kannonnoston. Nyt kun ovat lähestyneet tukkikokoa, latvat kuivuvat ja kasvu on loppu. Täällä vastaus. METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kaikkein tyhmintä oli antaa sen ihan ensimmäisen kaupan jälkeinen uudistaminenkin mhy:lle.” LMP ”En lähtenyt metsäkeskuksen tiehankkeeseen mukaan, kun runkotietä perusparannettiin.” SATAPII ”Yhteisomistus ilman yhteishallintasopimusta.” M ”Tilasin vasta nyt Metsälehden kestotilauksena.” PETRI Tulipahan tyhmäiltyä Metsälehden verkkokeskustelussa on muisteltu pahimpia epäonnistumisia
Metsäpalveluesimies Mikko Kumpuniemi ja metsänomistaja Jouko Okkonen ovat tyytyväisiä vastavalmistuneeseen metsätiehen. VALMIS TA TULI TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • 2144_.indd 20 17.10.2013 15.01