UUSIA TUOTTEITA PUUSTA METSÄNOMISTAJA Harvennusjälki on tuloja tärkempää UUSI SARJA METSÄNOMISTAJAN 8 TÄRKEINTÄ ASIAA 16 kysymystä lannoituksesta Näin teet metsäveroilmoituksen SAHAYHTIÖ MENI PÖRSSIIN KILPAILU POHJOISEN PUISTA LISÄÄNTYY RAUTAHEPO KANTAA ISONKIN KUORMAN 3. HELMIKUUTA • NUMERO 1/2023 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 3 TE EM A : U U D ET TU O TT EE T 9878_.indd 1 9878_.indd 1 29.1.2023 12.47 29.1.2023 12.47
Omistajajäsenemme ovat aina etusijalla puukaupoissa. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Liity Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseneksi ja nautit monipuolisista jäseneduista, kuten bonuksista. Puulla on hyvä kysyntä Investoimme Suomeen ja kasvatamme puunhankintaamme. Ostamme puuta koko maassa. Puukaupat kerryttävät bonuksia, joita voit hyödyntää esimerkiksi metsänhoitotöiden maksamiseen.* Pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme metsagroup.com/puukauppa * Lue lisää bonusten kertymisestä metsagroup.com/bonukset 9879_.indd 2 9879_.indd 2 29.1.2023 12.49 29.1.2023 12.49. Paras kysyntä on sulan maan aikana korjattavilla harvennuksilla
47 PIKATESTI : Invertterillä akut täyteen 48 PERINTÖMETSÄ : Harkiten yhteismetsään TALOUS 51 RAHAPUU : Muotipuheet harmittavat 52 PUUMARKKINAT : Lapissa kilpailu lisääntyy 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Lahokin kelpasi kuitupinoon 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Perintömetsä myytiin rahastolle 56 TILAMARKKINAT : Viisi vai 15 prosenttia. JO RM A LU HT A EL SE KY H Ä LÄ SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9880_.indd 3 9880_.indd 3 27.1.2023 16.55 27.1.2023 16.55. Tämän numeron kannen kuvasi Linda Svarfvar AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Keksintöjen suurvalta 6 METSÄNOMISTAJA : Pentti Kurjelle tunnelma on tärkeä 12 LUMITUHOJA SATTUU VAIHTELEVASTI 14 METSÄTYYPPI : Yllättivätkö korjuuselvityksen tulokset. 74 68 S. 15 PUUN TUONTI SUKELSI 16 LUKIJAN KUVA : Enemmän leveyttä kuin pituutta TEEMA 18 UUDET TUOTTEET : Momentum meni 28 VAIKUTTAJA : Jukka Pahta vei Koskisen pörssiin OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä metsänlannoituksesta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Metsänomistajan kahdeksan tärkeintä 42 TUTKIMUS : Pistepilvi paljastaa pintaveden liikkeet 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Auto perille ja parkkiin 44 KYSY POIS : Miten saha kierrätetään. 66 METSÄVEROTUS : Näin kirjaat hankintatyöt LUONNOSTA 68 LUHTA : Talven uimarit 74 TUOTE & TEKIJÄ : Parhaat puolet pintaan 76 LUKIJALTA : Turussa suunnitellaan kovia harvennuksia 77 VERKOSSA : Aavistushakkuu ja suuri hiilihuimaus 78 PILKKEET : Huikeita hyppyjä 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Tarkempaa tietoa taivaalta 66 S. S. 57 KOEAJO : Rautahepo on vahva kokoisekseen 59 KOLUMNI : Kyse on ihmisten kunnioittamisesta 60 METSÄVEROTUS : Verkossa vai paperilla
Molemmin puolin Pohjanlahtea kehitetään kilvan uusia puupohjaisia tuotteita. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA KEKSINTÖJEN SUURVALTA , vihreän siirtymän edelläkävijä ja kestävän metsien hoidon ykkönen. Vastuullani on tekstin saattaminen luettavaan ja mielenkiintoiseen muotoon. Siirtyminen fossiilisista materiaaleista biopohjaisiin luo uutta liiketoimintaa, josta yritykset niin Suomessa kuin Ruotsissakin haluavat saada osansa. Naapureilta voi ottaa oppia myös panostamisesta resurssitehokkuuteen. KUMMALLAKIN MAALLA on opittavaa toisiltaan. Hyvät vinkit siihen löydät tästä numerosta. Esimerkiksi puuperäisten vaatteiden on oltava houkuttelevia. – Suomalaiset näkisivät mielellään, että näitä sanoja käytettäisiin meistä. Siksi täällä on ollut mahdollista rakentaa uusia tuotantolaitoksia ja hyödyntää niissä viimeisintä teknologiaa. Tällä kertaa ne ovat kuitenkin peräisin Ruotsin metsäteollisuuden uudesta tutkimusohjelmasta. Sivulta 18 alkavasta jutusta selviää, miten harva idea lopulta päätyy kaupalliseksi tuotteeksi. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Keksintöjen suurvalta Taas on aika täyttää veroilmoitus. Se muistutti jälleen mieleen, miten arvaamaton luonto voi olla. Puu pitää osata käyttää tarkkaan, koska siitä on tulossa pula. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Teemajuttua tehdessä yritin nähdä uusiin tuotteisiin liittyvän markkinahypetyksen läpi. Uuden luominen vaatii tutkimusta ja tuotekehittelyä. Lumituhojen määrä vaihtelee vuosittain, ja on vaikea ennustaa, milloin niitä tulee.” 9881_.indd 4 9881_.indd 4 27.1.2023 16.57 27.1.2023 16.57. Jotain putkesta on tulossa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen siihen käytetään Ruotsissa enemmän rahaa kuin Suomessa. Siksi on tärkeää tutkia ja kehittää metsien hoitoa, jotta puuta voidaan tuottaa tehokkaasti ja kestävällä tavalla. Tutun Verokirjan lähetimme tilaajille jo viime viikolla. Tässä numerossa nautin erityisesti veropaketin visualisoinnista. Vastuullani on tekstin saattaminen luettavaan ja mielenkiintoiseen muotoon. Ruotsista kannattaa kopioida tapa ajatella asiakkaita. Toimittaja Mikko Häyrynen perehtyi puusta jalostettuihin uusiin tuotteisiin. Nostan hattua kaukonäköisille tuotekehittäjille ja yrittäjille, tulevaisuuden puun menekin takaajille.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Kirjoitin lehteen uutisen lumituhoista. Meillä taas on ollut etuna vähäisempi metsien käyttö. Meilläkin on oltava varaa käyttää nykyistä enemmän rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ruotsin valttina on muun muassa runsas tutkimusrahoitus. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS ANNA BACK AD ”Makasiinin ulkoasua suunnitellessani pyrin luomaan lukijaa kiinnostavia sivuja. Tässä numerossa nautin erityisesti veropaketin visualisoinnista.” MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Teemajuttua tehdessä yritin nähdä uusiin tuotteisiin liittyvän markkinaANNA BACK AD ”Makasiinin ulkoasua suunnitellessani pyrin luomaan lukijaa kiinnostavia sivuja. Sen lisäksi ostaja on saatava vakuutettua siitä, että vaate on peräisin hyvin hoidetuista metsistä. Ilman sitä ei synny kilpailukykyisiä keksintöjä, joita siirtyminen biopohjaiseen talouteen vaatii
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Niihaman metsässä Tampereella plussakelien jälkeisellä pienellä pakkasella (23.1.) hiutaleet muodostivat terävän näköisen ja silti kauniin peitteen puitten oksille. KUVA: ANNA-LIISA NIKUS 9881_.indd 5 9881_.indd 5 27.1.2023 16.57 27.1.2023 16.57. VAIKKA yleensä sanotaan, ettei lumihiutaleita ole kahta samanlaista, tekevät nämä neulasmalliset hiutaleet poikkeuksen sääntöön samanlaisuudellaan
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ELSE KYHÄLÄ 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 6 9882_.indd 6 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. FIILIS EDELLÄ Pentti Kurki on ostanut metsäpalstansa paitsi taloudellisten näkökulmien myös oikeanlaisen tunnelman perusteella
Hän on iloinen, että metsätaloudessa on nyt ryhdytty suosimaan sekapuustoja. Pentti Kurjella on takanaan parikymmentä vuotta metsänomistajana. Metsälehti Makasiini 7 9882_.indd 7 9882_.indd 7 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35
Omistajat olivat hakanneet sen käytännössä puhtaaksi, mutta hakkuualat oli uudistettu ja valtaosalla palstaa kasvoi hyvin hoidettua nuorta metsää. Kilpailevia tarjouksia ei tullut. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle. Luontokeskus Haltian ravintolan ikkunoista avautuu näkymä Nuuksion kansallispuistoon. Metsäpalstan ostajat ovat nykyisin oikeutettuja metsävähennykseen, jonka avulla he voivat vähentää verotuksessa osan metsän hankintamenoista. Nuoret metsät ostolistalla Kurki kertoo pyrkineensä ostamaan sellaisia metsiä, joiden tuottoarvo on hyvä. Jos tunnelma on ollut väärä, ovat kaupat jääneet tekemättä. ”Etämetsänomistajana kilometrejä syntyy liikaa, mutta laskeskelin, että ”Jokaisessa metsässä on omanlaisensa tunnelma, metsän henki.” PENTTI KURJEN VINKIT Tee metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Mielenkiinto heräsi, sillä se sijaitsi lähellä pariskunnan kesämökkiä. Pentti Kurki nauttii metsässä lintujen tarkkailusta. Päätehakattavien metsien ostamista Kurki on välttänyt, sillä niiden ostaminen ei hänen mielestään ole verotuksellisesti järkevää. Otimme sukset mukaan ja lähdimme katsomaan palstaa”, Kurki muistelee. Kaupat syntyivät, ja kauppakirja tehtiin helmikuussa 2002 – sinä päivänä, kun markka oli voimassa viimeistä päivää. Hubbe-koiralla on kiire haistelemaan jänisten ja kauriiden jälkiä. Vastapainoa insinööritieteille Tammikuun kelmeä aurinko kajastaa pilvien takaa. Jos järkevällä hinnalla saisi, ostaisin toki päätehakattaviakin metsiä.” Talouden lisäksi suuri merkitys on myös sillä, miltä metsä tuntuu. HELSINKI PIRKANMAA 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 8 9882_.indd 8 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Hoida metsääsi kuin lapsiasi. Selvitä metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. Omissa metsissään Kurki käy lähinnä lumettomana aikana. Kurki ja hänen vaimonsa Jatta Kurki olivat huomanneet aamun lehdestä, että palsta oli myynnissä. ”Koen rasitteena sen, että maksaisin veroa metsän tuoton sijaan puustopääomasta. Kurki muistelee, että palstasta maksettiin pyyntihinta. Metsää ostivat lähinnä maanviljelijät, metsäsijoittajia ei oikeastaan ollut.” Kurki kuitenkin innostui metsänomistamisesta ja osti 2000-luvun alussa Kangasalan suunnalta useita muitakin metsäpalstoja – osan itsekseen, osan yhdessä vaimonsa kanssa. Metsävähennyksen avulla voi pienentää esimerkiksi puukauppatuloista maksettavien verojen määrää. Ensiharvennuksissa työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Joskus olen jättänyt ostamatta sellaisen metsäpalstan, jonka ostaminen on tuntunut järkevältä, mutta jossa ei ole tullut oikeanlaista fiilistä”, Kurki kertoo. Hän arvioi viettävänsä metsissään vuosittain noin 50 päivää: 40 metsätöissä ja kymmenen muuten vain. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasT T TÄMÄHÄN voisi olla kiva.” Näin ajatteli helsinkiläinen Pentti Kurki parikymmentä vuotta sitten, kun hän kierteli ensimmäistä kertaa Kangasalla Pirkanmaalla sijaitsevalla metsäpalstalla. Mieti tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. 75 hehtaarin suuruinen metsäpalsta oli ollut myynnissä pitkään. Etämetsänomistaja ei pääse aina omaan metsäänsä, joten luonnossa tulee liikuttua pääkaupunkiseudun ulkoilualueilla. Käytännössä tämä on tarkoittanut nuorten metsien suosimista ja päätehakattavien metsien välttämistä. ”Siihen aikaan ei ollut muotia ostaa metsää. ”Oli hiihtoloma. ”Jokaisessa metsässä on omanlaisensa tunnelma, metsän henki. Nyt metsää on lähes 400 hehtaaria, ja se saa ainakin toistaiseksi riittää. Kurki ottaa kulauksen kahvikupistaan. Metsävähennyksen jälkeenkin ostetusta puustosta joutuu maksamaan veroa vähintään 12 prosenttia
Hoida metsääsi kuin lapsiasi. Selvitä metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. PENTTI KURJEN VINKIT Tee metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasPENTTI KURKI 66 -vuotias ASUU Helsingissä, metsät Pirkanmaalla DIPLOMI -insinööri ja metsätalousinsinööri TEHNYT työuransa tietotekniikan parissa METSÄLEHDEN blogisti PERHEESSÄ vaimo, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta ja koira HARRASTAA luonnossa liikkumista, metsänhoitoa ja kulttuuria Metsälehti Makasiini 7 9882_.indd 9 9882_.indd 9 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Mieti tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. Ensiharvennuksissa työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle
”Metsätaloudessa joka asiasta löytyy laaja skaala mielipiteitä. MIETI tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. PENTTI KURJEN VINKIT TEE metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Kivennäismailla Kurki suosii jaksollista metsänkasvatusta, mutta vuosien varrella on tullut kokeiltua myös jatkuvaa kasvatusta. Ehkä vaikeasti ennakoitava metsätalous tuo vastapainoa täsmällisiin insinööritieteisiin. Tuulituhoriskin takia Kurki karsastaa myös yläharvennuksia, mutta kaksijaksoisen metsän kasvatuksesta hänellä on hyviä kokemuksia. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasvatus. ”Sitä oppii äkkiä oman rajallisuutensa, kun kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut.” Harvennukset korjuujälki edellä Metsät ovat Pentti Kurjelle ensisijaisesti tulonlähde, mutta talous kulkee hänen mukaansa käsi kädessä metsien virkistyskäytön, monimuotoisuuden ja kestävyyden kanssa. Tuulituhojen riski on liian suuri.” Pentti Kurki tarkastelee metsäpalstojensa tietoja kännykältä. SELVITÄ metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. Sain aluksi niin paljon erilaisia ohjeita, että ajattelin kouluttautua alalle, jotta voin alkaa muodostaa omia mielipiteitäni.” Parinkymmenen vuoden aikana Kurki on huomannut, että metsänomistajien joukossa on yllättävän paljon diplomi-insinöörejä, jotka ajattelevat metsästä samoin kuin hän. Metsänhoidosta tai metsätaloudesta hänellä ei ollut kokemusta ennen ensimmäisen metsäpalstan ostoa, joten hän päätti kouluttautua myös metsätalousinsinööriksi. Jatkuvan kasvatuksen kokeiluistaan hän on kertonut muun muassa Metsälehden verkkosivuilla, joille hän kirjoittaa blogia. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 10 9882_.indd 10 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Teen itse varsinkin taimikonhoitotöitä ja ennakkoraivauksia.” Koulutukseltaan Kurki on diplomi-insinööri. ENSIHARVENNUKSISSA työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Itsensä hän näkee metsän hoitajana, jonka vastuulla metsäluonnon hyvinvointi on. Työuransa hän teki tietotekniikan parissa ja työskenteli viimeksi tietotekniikan konsultointija ulkoistuspalveluita tarjoavassa yrityksessä kehitysjohtajana. ”Jatkuvan kasvatuksen kokeiluihin en välttämättä enää lähde mukaan.” saan metsänhoitotöiden avulla metsän lisäkasvun suuremmaksi kuin ajon hiilipäästöt ovat. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle. HOIDA metsääsi kuin lapsiasi. Nuuksion kansallispuiston ulkoilureitit ovat tuttuja Pentti Kurjelle. Jatkuva kasvatus on järkevää turvemailla, mutta esimerkiksi iäkkäässä kivennäismaan metsässä en pyrkisi siihen, vaikka metsä taimettuisi luontaisesti hyvin. ”Jatkuvan kasvatuksen kokeiluihin en välttämättä enää lähde mukaan
Lannoituksessa Kurki ei suuntaisi tukea niinkään itse lannoitustoimintaan, vaan lannoituksen markkinointiin ja yhteishankkeiden toteuttamiseen. Puunostajia ja korjuuyrittäjiä se ei aina miellytä. Silloin metsiä hoidettaisiin niin talouden, ympäristön kuin kestävyydenkin kannalta nykyistä paremmin, Kurki arvelee. Joskus hän on maksanut korjuuyrittäjälle ylimääräistä, jotta tämä on suostunut harventamaan metsän Kurjen toiveiden mukaan. Pitkällä tähtäimellä olisi järkevämpää ohjata tuki hiilen sidontaan kuin pitää yli-ikäisiä metsiä pystyssä. ”Metsänomistajat tekevät päivittäin päätöksiä metsissään, mutta tällä hetkellä on mahdotonta löytää tietoa esimerkiksi siitä, mitä tietyntyyppinen hakkuu tarkoittaa toisaalta talouden ja toisaalta ilmastonmuutoksen kannalta. Hänen mielestään nämä ovat taloudellisesti kannattavia investointeja myös ilman tukia. Nykyisellä hintatasolla kukaan ei kuitenkaan pysty ostamaan metsää ja tekemään siitä elinkeinoa.” Ovat asiat parinkymmenen vuoden aikana silti parantuneetkin. Metsätalousyrittäjiksi hän luokittelee sellaiset metsänomistajat, joilla on vähintään 300–500 hehtaaria metsää. Kukaan ei myöskään markkinoi lannoitusta tai tee yhteishankkeita.” Kurjen mielestä lannoitus olisi parempi tapa lisätä metsien hiilen sidontaa kuin julkisuudessa esitetty metsien kiertoajan pidentäminen. Sillä on kiire haistelemaan jänisten ja kauriiden jälkiä. Alikasvos takaa, että metsään jää kasvatettavaa, vaikka siellä kävisi jokin tuho.” Turhia tukia Taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon saatavia tukia Kurki pitää turhina. Metsälehti Makasiini 11 9882_.indd 11 9882_.indd 11 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Kurki astelee kohti mäen rinteestä alkavaa luontopolkua ja katselee puiden latvoihin. l Suomessa pitäisi panostaa enemmän metsäyrittäjyyden edistämiseen. Kurjen viisivuotiaan Hubbe-koiran mielestä lintujen katselu saa riittää. Periaatteessa tieto pitäisi olla olemassa, mutta yhteistä näkemystä siitä ei ole.” Yrittäjyyttä voisi edistää Luontokeskus Haltian parkkipaikalla autot ovat tehneet märkään lumeen uria. ”Tällä hetkellä ongelma on, että lannoitteet ovat sodan takia kalliita. Kurjen mielestä Suomessa pitäisi panostaa enemmän elinkeinopohjaisen metsätalousyrittäjyyden edistämiseen. Tieverkostoon panostamista puoltaa hänen mukaansa se, että monet muutkin kuin metsänomistajat käyttävät metsäteitä. Myös turvemaiden metsänkasvatusmenetelmät ovat kehittyneet, vaikka kaikkein parhaita menetelmiä ei ehkä vielä ole löydetty.”. ”Ei ole järkeä maksaa hakkuiden viivästyttämisestä, jos puukauppatulot saa sen jälkeen normaalisti. Puuston kasvu hiipuu kuitenkin jossain vaiheessa.” Kurki myös toivoo, että tutkijat pääsisivät yksimielisyyteen siitä, mitä erilaiset metsissä tehdyt toimenpiteet vaikuttavat niin metsänomistajan tuloihin ja menoihin kuin metsien hiilen sidontaan. ”Itse olisin tehnyt kaikki samat metsänhoitotyöt, vaikka en olisi saanut tukia.” Metsätieverkoston kehittämisen ja lannoituksen tukiin sekä ympäristötukiin Kurki panostaisi sen sijaan nykyistä enemmän. Hän nauttii lintujen tarkkailusta, mutta tänään luontopolulla ei näy lintuja. ”Kovin paljon metsätalous ei ole muuttunut, mutta siitä olen iloinen, että metsätaloudessa pyritään suosimaan sekapuustoja. ”Jos suuri osa metsästä olisi metsätalousyrittäjien omistuksessa, metsää hoidettaisiin niin talouden, ympäristön kuin kestävyydenkin kannalta nykyistä paremmin. ”Varsinkin ensiharvennusvaiheessa korjuujälki on hakkuutuloja tärkeämpää. Harvennukset Kurki pyrkii tekemään niin, että aluskasvillisuus ja metsän kerroksellisuus säilyvät
KU VA S A M I KA RP PI N EN LIINA KJELLBERG Lumituhojen takia tehtävät hakkuut vuoden 2022 metsänkäyttöilmoitusten perusteella. “Kuusen latvusmuoto on sellainen, että vaikka lunta kertyy, lumikuorma jakautuu tasaisemmin. Välillä lumituhoja vain tulee”, hän toteaa. Koivut taas saattavat taipua lumikuorman alla, mutta ne voivat toipua”, kertoo Luken tutkija Marja-Leena Päätalo. Lumen murtamat puut ovat osin alttiita tuhohyönteisille, mutta eivät näytä merkittävästi lisäävän kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan tuhoja, sanoo LumiLaser-hankkeen vetäjä Markus Melin. LUMI on aiheuttanut 2000-luvulla huomattavia tuhoja metsissämme. Samoilla linjoilla on Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen. ”Vuodet eivät ole veljeksiä. Altteimpia lumituhoille ovat männiköt, varsinkin hiljan tai liian myöhään harvennetut. “Lumituhoja sattuu satunnaisen vaihtelevasti. Lähde: Suomen metsäkeskus Lumituhoja on viime vuosina ollut paljon, mutta niiden määrä ei välttämättä ole silti lisääntynyt. LUKESSA selvitetään parhaillaan lumituhojen aiheuttamaa hyönteistuhoriskiä. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9883_.indd 12 9883_.indd 12 27.1.2023 15.44 27.1.2023 15.44. Vaikka niitä sattuisi joskus muutaman vuoden sisään tavanomaista useammin, ei ole helppo sanoa, ovatko ne yleistyneet.” Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman arvioi, että yhtiön maksamista korvauksista ei voi päätellä, että lumituhot olisivat yleistyneet. Eteläja Länsi-Suomessa riski sen sijaan laskee. Lehtosen mukaan näyttää siltä, että kun talvet lauhtuvat ja sademäärät kasvavat, lumituhojen riski kasvaa erityisesti Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla. “Lumituhoissa ei näy pitkäaikaista trendiä. Tästä huolimatta ei voida yksiselitteisesti sanoa, että lumituhot olisivat yleistyneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin. Vuonna 2018 lumituhokorvauksia maksettiin yli kuusi miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 250 000 euroa.” Lumituhojen riski on suurin Pohjoisja Itä-Suomessa. l SATTUMAN KAUPPAA LISÄÄNTYVÄTKÖ HYÖNTEISTUHOT
500 1000 1500 2000 500 1000 1500 2000 Lumituhojen pinta-ala vuosina 2005–2021 Tuhoalat ovat kumulatiivisia, tiettynä vuonna havaittuja tuhoja, eivät tiettynä vuonna tapahtuneita tuhoja. “Lumituhot olivat vuosina 2013–2022 myrskytuhojen jälkeen yleisin syy maksaa korvauksia.” Tuoteasiantuntija Hannu Partanen, Pohjola Vakuutus 200 metriä mpy Lumituhot ovat yleisiä metsissä, jotka sijaitsevat yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinta-alat ovat niiden metsiköiden pinta-aloja, joissa tuho on havaittu, eivät vuosittaisten tuhojen pinta-aloja. Lä hd e: Lu ke 1000 Ha 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 Metsälehti Makasiini 13 9883_.indd 13 9883_.indd 13 27.1.2023 15.44 27.1.2023 15.44
Tutkimme urakanantajamme kanssa nämä kohteet, jonka jälkeen tilannetta voidaan arvioida tarkemmin. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9884_.indd 14 9884_.indd 14 27.1.2023 15.46 27.1.2023 15.46. Yllättikö Metsäkeskuksen korjuuselvityksen huono tulos. Meillä on yleisesti alalla käytössä olevaa kalustoa, jolla pitää pystyä toimimaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti myös jatkossa. Urakanantajiemme puun myyjiltä keräämät palautteet eivät tue Metsäkeskuksen tuloksia. Siinä mielessä ei, että Metsäkeskuksen tarkastusten tulokset ovat jo aiempina vuosina olleet samansuuntaisia. Toiminnan laatua ryhdytään seuraamaan entistä tarkemmin, korjuuyrittäjä Kai Laaja Metsä-Multia Oy:stä kertoo. Aiotteko hankkia nykyistä pienempiä koneita ensiharvennuksille. Alkuvuoden aikana muutama metsänomistaja on soittanut ja kiittänyt ammattitaitoisesta harvennusten laadusta. Mihin toimiin Metsä-Multia aikoo ryhtyä harvennusten laadun varmistamiseksi. Ne ovat aiheuttaneet laajaa hämmennystä metsänomistajien ja alan toimijoiden keskuudessa. KETKÄ: Yhtiön urakanantajia ovat Metsä Group, Versowood, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja UPM Metsä. Erityisesti kiinnitämme huomiota pienen poistuman ja puustoltaan pieniläpimittaisten kohteiden käsittelyyn. KAI LAAJA KUKA: Pääosin Keski-Suomessa toimivan puunkorjuuyritys Metsä-Multia Oy:n toinen omistaja. Meidän tulee tarkastella toimintaamme yrityksessämme sekä koko sektorilla kriittisesti – niin myös Metsäkeskuksen tutkimusta ja sen tuloksia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 YLLÄTTIVÄTKÖ KORJUUSELVITYKSEN TULOKSET. Oletteko saaneet palautetta metsänomistajilta. Ne eivät ole helppoja ammattitaitoisillekaan hakkuukoneen kuljettajille. MIKÄ: Metsä-Multia työllisti viime vuonna noin sata henkilöä ja sen liikevaihto oli vajaat 11 miljoonaa euroa. Jatkossa hyvän metsänhoidon mukainen toiminta varmistetaan entistä tarkemmin laatumittauksilla. Toisaalta tulos poikkeaa merkittävästi oman laadunvalvontamme tuloksista. Harvennusvoimakkuutta ja ajourien leveyttä on aina korostettu henkilöstömme koulutuksissa ja korjuun omavalvonnassa
PUUTA tuotiin Venäjältä viime vuonna alle 1,5 miljoonaa kuutiota. määrä, 1000 m määrä, 1000 m Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa; Tulli Muut Tuonti maittain 2022 Tuonti maittain 2021 Venäjä Venäjä 34 % 75 % Viro Viro Latvia Latvia Ruotsi Ruotsi Muut 1 % Tuonti kokonaisuudessaan tammi-lokakuu 2022 4,4 miljoonaa kuutiota 23 % 11 % 20 % 15 % 8 % 9 % 4 % Tuonti kokonaisuudessaan tammi-lokakuu 2021 10,8 miljoonaa kuutiota 7 646 391 20 894 968 2021 2022 61 55 995 1248 1498 74 214 35 8095 64 200 400 600 800 1000 Iso pudotus maaliskuussa Raakapuuntuonti lähti viime vuoden alussa laskuun Venäjän pakotteiden seurauksena. Syynä on Venäjän hyökkäysota ja siitä seuranneet yhtiöiden vetäytymispäätökset sekä Venäjälle asetetut pakotteet. Kesän jälkeen korvaavaa tuontia saatiin lisättyä muualta. TIIA PUUKILA PUUN TUONTI SUKELSI Teollisuus hakee Venäjän puulle korvaajaa kotimaan metsistä. Nyt katseet ovat kääntyneet kotimaan metsiin. Korkeat logistiikkakustannukset eivät puolestaan kannusta laajamittaiseen tuontiin kaukoalueilta.. Tuonti kääntyi laskuun alkuvuodesta ja loppui kokonaan heinäkuussa. Puuta tuodaan jatkossakin Itämeren muista rantavaltioista, etenkin Ruotsista ja Baltian maista. Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Tu lli Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Tu lli 2021/12 2022/01 2022/02 2022/03 2022/04 2022/05 2022/06 2022/07 2022/08 2022/09 2022/10 2021/ 11 2022 /1 2022 /3 2022 /5 2022 /7 2022 /9 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9885_.indd 15 9885_.indd 15 27.1.2023 15.50 27.1.2023 15.50. Tuontimäärien lisäystä rajoittavat Baltian entuudestaan kilpaillut puumarkkinat ja Ruotsin jalostavan teollisuuden puun tarve, Tolonen muistuttaa. Venäjä on ollut Suomen merkittävin puun tuontimaa. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin puuta kaikkiaan 9,3 miljoonaan kuutiota, mikä oli 10 prosenttia Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden puunkäytöstä ja yli 70 prosenttia Suomen puun kokonaistuonnista. SA M I KA RP PI N EN 2000 4000 6000 8000 10000 muut Britannia Ruotsi Saksa Latvia Liettua Viro Venäjä Uruguay Lisää puuta Ruotsista ja Uruguaysta Viime vuoden tammi-lokakuussa puuta tuotiin yhteensä 4,4 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes 60 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2021. ”Venäjän tuontia korvaavaa puuraaka-ainetta haetaan metsäteollisuusyritysten mukaan ensisijaisesti kotimaasta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan asiantuntija Timo Tolonen
Tämä on lähes kolmannes enemmän kuin tukien käyttö oli vuonna 2022. Jalkanen ”Kaikki koivuvesat ym. pois ja kuusta tilalle – ja Tricoa perään, jotta latvatkin säästyvät.” Puuki ”Muokkaisin kevyesti ja männylle kylvö. Lähde: Punamusta Oy HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Tiedämmehän hokeman, jonka mukaan jalostettu rauduskoivu kasvaa metrin vuodessa. Jos koivu loppuu, syödään männyt ja lehtikuuset.” Jees H-valta ”Istuttaisin männyt ja käsittely Tricolla elokuussa. 184 300 Metsälehtien ja Metsälehti Makasiinien painamiseen kului viime vuonna paperia yhteensä 184 300 kiloa. Enemmän leveyttä kuin pituutta Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin pilalle syötyjä koivuntaimia. Ehkä se kasvaakin – leveyttä. Saisiko tuhokorvauksena vähän apurahaa?” Gla ”Laita ihan piruuttasi aitaverkko sen parhaan rauduksen ympärille, niin voit paikallisen hirviseurueen päällikölle esitellä ne hukatut mahdollisuudet.” A. Nimimerkki Jean S:n koivutaimikko koki kovia. Siinä nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen, eikä ennakkosuunnitelmaa tarvitse tehdä. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9886_.indd 16 9886_.indd 16 27.1.2023 15.53 27.1.2023 15.53. Kyseessä ovat viimeiset myönnettävät kemerat, sillä uusi metka-tuki korvaa kemeran ensi vuonna. Istutetulla osakuviolla yksi ehjänä säilynyt taimi.” Jean S ”Lienee aika selvää, ettei kohtuullisilla kustannuksilla alueelle kunnollista koivikkoa eikä männikköäkään tule. Sitten siihen myöhemmin tarvittaessa Tricoa ja karkotenauha ympärille.” Mehtäukko VIIMEINEN KEMERAPOTTI JAOSSA NUOREN metsän hoitoon, terveyslannoitukseen (kuvassa), suometsän hoitoon ja metsäteiden tekemiseen tarkoitettua kemeratukea ollaan valtion budjetissa varaamassa tälle vuodelle yhteensä 47,5 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskus tiedottaa. Metsäluonnon vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa. Lopputulos on 20 hukattua kasvuvuotta ja heikkotuottoinen hieskoivu-kuusisekametsä.” Visakallio ”Kyllä ne lehtikuusetkin sieltä hirvien suihin menee
Miksi valita YaraSuna-lannoite. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 9887_.indd 17 9887_.indd 17 27.1.2023 15.55 27.1.2023 15.55. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 18 9888_.indd 18 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Uusi ja nimeämätön tuote odottaa kaupallistajaa. Sellufilmi on vanha keksintö, joka elää uutta tulemista. VTT:llä kehitetty läpinäkyvä sellufilmi hajoaa luonnossa eikä sitä ole määritelty muoviksi
Hänet tunnetaan muun muassa Mitä muuta puusta kuin paperia -tutkimuksista. Innovaatiot etenevät kaksihuippuisena aaltoliikkeenä, kuvaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Se tulee kuitenkin vielä takaisin, sanoo Ali Harlin. Sitäkin, mutta niitäkin tarvitaan. Valtio-omisteinen Teknologian Tutkimuskeskus VTT taas kehittää ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin. O O VATKO metsäteollisuuden uudet tuotteet vain propellipäiden ikuisia lupauksia. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 9888_.indd 19 9888_.indd 19 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. MOMENTUM MENI Metsäteollisuuden uusien tuotteiden etsikkoaika on tältä erää ohi
Siitä seuraa yli-innokas hypetysvaihe”, Harlin sanoo. …vaikka veto väheni Innovaatiointoa heikentäviäkin tekijöitä on. Iso, kaiken yllä oleva ajuri on, että ilmasto ja ympäristö on pelastettava, piste. Pitkällä aikavälillä puun energiakäytön ennakoidaan supistuvan. Työntö jatkuu… Tässä ajassa on sekä innovaatioita vauhdittavia että jarruttavia tekijöitä. Toinen innovaatioiden hillitsijä on, että investointirahaa uusiin tuotteisiin ei ole rajattomasti metsäteollisuudellakaan, sillä selluja kartonki-investoinnit ovat vieneet huomion. Toinen ja luonteeltaan suomalainen vaikutus juontuu siitä, että metsien kokonaiskasvu on laskenut. Samalla poistui pakkokiinnostus keksiä jotakin uutta. Ilmastosyiden vuoksi metsästä ei ole suotavaa eikä joskus ehkä sallittuakaan ottaa enempää hiiltä pois. Rahamarkkinoilla rahaa on, mutta sijoittajat pelkäävät laittaa sitä prosessiteollisuuteen. Ensinäkin kuormittavia materiaaleja on korvattava vähemmän kuormittavilla. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 20 9888_.indd 20 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Ei se uusia tuotteita kuoppaa, mutta viivästää.” Selluteollisuus ei häviä, mutta sen perään tulee lisää arvokerroksia, Ali Harlin sanoo. Auringonlaskun alaksi sanotulle metsäteollisuudelle aurinko ei laskenutkaan. Koska teollisuus ei voi laskea liiketoimintansa kasvua loputtomasti kasvavien hakkuumahdollisuuksien varaan, niin rajallisesta määrästä on saatava enemmän jalostusarvoa. Vasta sen jälkeen alkaa elinkelpoisten sovellusten varsinainen käyttöönotto. ”Villakoiran ydin uusissa tuotteissa ei ole puun riittävyys, vaan tulevaisuuden energiaratkaisut”, Harlin sanoo. Se tekee tilaa uusien tuotteiden tuomalle uudenlaiselle käytölle. Pelastustehtävä vaikuttaa kahdella tavalla. Puupohjaista tekstiilikuitua. ”Momentum meni. ”Villakoiran ydin uusissa tuotteissa ei ole puun riittävyys, vaan tulevaisuuden energiaratkaisut.” ”Ensin on kehitystyön pitkä hiljainen vaihe, joka viimein tuottaa lupauksia käytännön sovelluksista. Painopaperien romahdus kaatui syliin, mutta sellun ja kartongin nousu toi uuden päivän. Nyt investointirahan saaminen uusiin start up -yrityksiin on vaikeata. Niistä kaksi kolme ylittää viimeisen markkinoilletulon kynnyksen ja etenee täysmittaiseen tuotantoon. ”Tällä hetkellä on pettymyksen peräaaltoa.” Harlin arvioi, että viisi vuotta sitten esillä olleista noin 50 laboratoriolupaavasta tuoteaihiosta puolenkymmentä on edennyt pilottivaiheeseen. Harlin ennakoi kuitenkin, että kun epätavallisen korkean sellunhinnan aika menee ohi, niin uuden keksimisen tuska alkaa uudelleen. Kun mitään isoa ei sitten tapahdukaan, niin pudotaan pettymysten kuolemanlaaksoon. Jos uudet tuotteet kasvattavat puunkäyttöä, niin se on jostakin muusta käytöstä pois, todennäköisimmin energiakäytöstä