HELMIKUUTA • NUMERO 1/2022 • 12 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 2 TE EM A : SU O N SÄ IL Ö M ÄT 9059_.indd 1 29.1.2022 13.17. POKIA & DESIGNIA SUON SÄILÖMÄT Vanhoista suopuista syntyi sähkökitara UUSI SARJA ALKAA KASVUPAIKAT TUTUIKSI Näin teet metsäveroilmoituksen Yaris Cross topakka pikku maasturi 20 KYSYMYSTÄ METSITYKSESTÄ LIUKULUMIKENGÄT PIKATESTISSÄ ›› Ruokoloiden verstaalla veistetään oman metsän puista 4
Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. metsaforest.com 9060_.indd 2 29.1.2022 13.13. Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. "Yhteistyökumppanina Metsä on erittäin yrittäjäläheinen." – Toni Salo, kuljetusyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
Kun tulen teltasta, vihreät ja punavioletit revontulet hulmuavat joka puolella. 46 PIKATESTI : Liukulumikengillä metsään 48 PERINTÖMETSÄ : Liika suunnittelu voi kostautua TALOUS 51 RAHAPUU : Huolestuttavia asioita 52 PUUMARKKINAT : Uskoa kysyntään on 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sukupolvenvaihdoksesta vauhtia 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhdeksän tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : 2021 oli kovan nousun vuosi 57 KOEAJO : Toyota Yaris Cross 60 VEROILMOITUS TYÖN ALLE 66 HANKINTATYÖ 18 S. Heino Marjamäki oli siirtänyt turvesuosta nousseet jättipetäjät yhteen kasaan. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9061_.indd 3 28.1.2022 13.17. 15 YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA 16 LUKIJAN KUVA : Tuhon jälkeen TEEMA 18 YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ 28 VAIKUTTAJA : Henrik Nieminen johtaa Tornatoria OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 20 kysymystä metsityksestä 40 KASVUPAIKAT : Katse maahan 42 TUTKIMUS : Eväitä metsäkeskusteluun 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Pihlajasta pitkä ilo 44 KYSY POIS : Mikä käpyjä vaivaa. Tuuli suhisee, hanki ja telttakangas rapsahtelevat. Metsämaasta tehtyä uutetta on käytetty muun muassa Moi Forestin voiteissa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 6 METSÄNOMISTAJA : Oman metsän puista 12 VANHASSA VARA PAREMPI 14 METSÄTYYPPI : Miten klapikauppa on käynyt. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 68 S. SE PP O SA M UL I JO RM A LU H TA SA M I KA RP PI N EN LUONNOSTA 68 LUHTA : Hiljaisuus 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tujaus metsämaan mikrobeja 76 KOLUMNI : Ylihakkuu voi olla järkevääkin 78 PILKKEET : Monta tapaa menestyä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uuden aikakauden alku 74 S
Silloin hehtaaria kohti laskettu liiketulos pysytteli pitkään tasolla, jolle se nykyään yltää vain huippuvuosina. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Kun tuntee historian, voi ymmärtää paremmin nykyhetkeä. Kun on tehnyt paljon töitä, niin on paljon vähennyksiä. Yksityismetsien liiketulos koheni, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taso ei ole erityisen korkealla. Niitä on vaikka kuinka paljon, mutta käytännön metsänhoidossa riittää yleensä, että hallitsee päälinjat. Niin firmoilla kuin puun myyjillä on takanaan erinomainen vuosi. Rahan arvon muutos huomioon ottaen kuusitukin reaalihinta on nyt sama kuin kymmenen vuotta sitten. Puun myyntimäärät ovat kasvaneet, mutta puun reaalihinta ei niinkään. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄTEOLLISUUSYRITYKSET julkistavat tuloksiaan samaan aikaan, kun metsänomistajat laskevat viime vuoden tuloja ja menoja veroilmoituksiinsa. Ensin opetellaan erottamaan toisistaan kivennäismaa ja suo.” HANNU JAUHIAINEN VEROASIANTUNTIJA ”Veroilmoituksen täyttäminen pitäisi ottaa iloisena asiana. Tilastot osoittavat, että yksityismetsien liiketulokseen on viime vuosikymmenten aikana vaikuttanut eniten kotimaisen puun hyvä kysyntä. Tästä numerosta löydät ohjeet veroilmoituksen täyttämiseen sekä veroneuvonnan yhteystiedot. Kirjan taulukoista ja kaavioista voi hahmotella kiinnostavia muutoksia aina 1980-luvulta alkaen. Näin voi päätellä Luonnonvarakeskuksen uusimmasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta, joka on verkossa vapaasti luettavissa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 9062_.indd 4 28.1.2022 15.08. Metsäyritykset ostivat puuta neljänneksen enemmän kuin 2020, ja kantorahapotti kasvoi muhkeaksi. Metsäala on herkkä suhdanteille, ja viime vuonna se näkyi hyvin. Harvinaiselle puutavaralle löytyi lopulta arvoisensa käyttökohde. Liiketulosta kuvaavasta pylväiköstä näkee, että viime vuosituhannen loppu on ollut puunmyyjille hyvää aikaa. Se sai alkunsa turvesuon pohjalta löytyneistä vanhoista petäjistä, joiden tarinaa toimittaja Sami Karppinen ryhtyi selvittämään. Jos joutuu maksamaan veroja, niin on ollut tuloja ja jotain jää itsellekin.” Postitimme kestotilaajille Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsälehden Metsäverokirjan jo viime viikolla. Pitkä perspektiivi on myös tämän numeron pääjutussa. Mäntykuitupuusta maksettiin 1990 enemmän kuin viime vuonna. Myös valtio voi olla tyytyväinen verotuloihin, joita sille kertyy pitkästä ketjusta kannolta tehtaille. Turvesuon pohjasta löytyneiden tuhansia vuosia vanhojen mäntyjen tarina opetti paljon siitä, miksi suometsien merkitys metsänhoidossa on korostunut.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Uudessa juttusarjassa tutustutaan kasvupaikkoihin
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: Krista Ylinen 9062_.indd 5 28.1.2022 15.08. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa maisemaa rakentaa upea kaamoksen jälkeinen valo sekä tummat puut vaaleita tuntureita vasten. HYVÄÄ pääsiäistä. Kevät tuoksuu jo. Kuvauspäivänä (24.1.) tuntuu kuin olisimme ajassa kaksi kuukautta edellä. Tykyt ovat pudonneet Lapin pohjoisosia myöten, vain harvoilla tuntureilla tammikuiset vaahtokarkkipuut ovat jaksaneet taistella kovia tuulia ja lämpöasteita vastaan
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 6 28.1.2022 13.19. Siitä valmistuu puusepäntuotteita kahdessa sukupolvessa. OMAN METSÄN PUISTA Ruokoloiden metsän paras puu pidetään itse
57 vuotta ASUU Päijälässä Kuhmoisissa VALMISTAA pääasiassa ikkunanpokia ja ovia KÄYNYT huonekalupuusepän linjan Kouvolan kotiteollisuuskoulussa PERHEESEEN kuuluu vaimo sekä kolme aikuista lasta HARRASTAA musiikkia, kajakkimelontaa, biljardia, karaokea ja laskettelua SANNA RUOKOLA PUUSEPPÄ 30 vuotta LAPSESTA asti isän puusepän verstaalla kesätöissä VALMISTAA huonekaluja ja pientuotteita OPISKELLUT puuseppä artesaaniksi Lahdessa HARRASTAA kajakkimelontaa, retkeilyä, vaellusta ja hiihtoa kt Metsälehti Makasiini 7 9063_.indd 7 28.1.2022 13.19. VESA RUOKOLA PUUSEPPÄ Ruokolan Puu Oy:ssä
Kahdeksan vuotta sitten Vesa Ruokolan vaimolle kuitenkin siirtyi suvun metsää Päijänteen rannalta Korpilahdelta. Sillä varmistetaan, ettei puusta vahingossa tehdä mitään, mikä jää valmiissa tuotteessa piiloon. Pihalta poistettava raihnainen koivu voi olla visakoivu. Kaksi rekkakuormaa kerralla Vaatimukset puulle ovat kovat, sillä Vesa Ruokola valmistaa pääasiassa ikkunankarmeja ja ovia. Päijälässä Kuhmoisissa sijaitseva verstas on rakennettu vuonna 1989 Ruokolan kotitilan maille Pukarajärven rannalle. ”Sitä ei siis raaskita käyttää kolmeenkymmeneen vuoteen”, jatkaa Ruokolan tytär, puuseppä Sanna Ruokola pieni hymynkare kasvoillaan. Lyijykynällä isoin k ir j a imin k irj oitet t u tek sti mäntylankun päässä varastaa huomion. ”Se on molemmin puolin oksaton lankku. Käyttövalmiiseen sahatavaraan tehdyt merkinnät helpottavat kuhunkin tuotteeseen sopivimman puutavaran löytymistä. ”L IIAN HYVÄ”. JOS kuivaat sahatavaran ulkona, kaada puu talvella ja sahaa maalis-huhtikuussa. Etenkin ikkunan ulkopokiin kelpaa vain tiheäsyinen oksaton mänty. Kuudensadan neliön suuruisessa lämpimässä verstashallissa on tilaa useammalle puusepälle. Vesa Ruokola käy itse valitsemassa metsästä kaadettavat rungot. ”Se olisi hyvä, jos ensimmäinen oksa olisi 15 metrissä tai siitä ylöspäin. Ensimmäisen ikkunanpokan mies teki jo teini-iässä, joten hän tietää kokemuksesta, minkälaista puusta paras ikkunankarmi syntyy. Männyistä parhaimmat ovat sileäpintaisia ja kookkaita, jolloin oksatonta puuta on yleensä mahdollisimman paljon. Sieltä myös laadultaan liian hyväksi rankattu lankku on peräisin. Se on harvinaisen hyvä”, selittää puuseppä Vesa Ruokola. Voit saada paremman hinnan puulle. Nykyään suurin osa puusta tuleekin perheen omasta metsästä. RUOKOLOIDEN VINKIT LAATUPUUN HYÖDYNTÄMISEEN PYSTYKARSI tarvittaessa. Viimeiset viisi vuotta tytär Sanna Ruokola on valmistanut verstaalla omaa Ruoko design -nimellä kulkevaa huonekaluja pientuotemallistoaan. Vesa Ruokola on työskennellyt puuseppänä omassa yrityksessään Ruokolan Puu Oy:ssä jo lähes neljäkymmentä vuotta. KYSY laatumännylle tarjouksia myös pienyrittäjiltä. Sisäpokissa välttää harvasyisempi nopeammin kasvanut puu, sillä sen ei tarvitse samalla tavalla kestää säitä ja sateita. TUNNISTA harvinaisuudet. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 8 28.1.2022 13.19. Aikaisemmin verstaalla tarvittava puu ostettiin lähialueen metsistä. Kuivaa valmiiksi mittoihin sahattua puutavaraa on puusepänverstaan perällä runsas kymmenen kiintokuutiota, mutta vain yksi on ansainnut näin ylevän merkinnän. Jos muutoin oksattomassa kyljessä on muhkuroita, sen tietää, että pinnan alla on heti kuiva oksa”, Ruokola kertoo. Halu suunnitella tuotteita ja tehdä käsillä toi Sanna Ruokolan töihin isänsä verstaalle. Myös perheen nuorin poika työskentelee verstaalla isänsä apuna. Vastaavasti kovin iäkkäät puut saattavat aiheuttaa työstettäessä ongelmia
Verstaalle haetaan puuta noin kolmen neljän vuoden välein. Esimerkiksi ikkunoihin mänty on kuusta kestävämpi valinta. Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Puusepän käyttöön puusta kelpaa enVesa Ruokola on sukunsa ensimmäinen ammattipuuseppä, mutta jo isoisä teki huonekaluja oman metsän puista. Jotta sahatavaraan ei tule ulkokuivauksesta värivikaa, puut kaadetaan talvella ja sahataan maalis-huhtikuussa. Korjuuapua puuseppä saa veljeltään, jolla on verstaan naapurissa metsäkoneyritys, metsäkoneita ja puutavara-auto. Kuusi joutaa metsäfirmalle Sadan kilometrin päässä verstaalta sijaitsevasta metsästä omaan käyttöön päätyy paitsi mäntyä myös koivua. Kerralla runkoja kaadetaan pari rekkakuormallista eli noin sata kuutiota. Niissä on herkemmin pihkataskuja, jotka saattavat paljastua vasta myöhäisessä vaiheessa ja pilata lähes valmiin tuotteen. Kuuset myydään pääasiassa metsäfirmoille, sillä kuusi on puusepäntyössä vaikea työstää ja oksikas tyvestä lähtien. Ruokolan Puun verstaalta löytyy höyläkoneita, sirkkeleitä, vannesaha, puristimia, porakoneita ja hiomakoneita sekä kaikenlaisia käsityökaluja. Siellä Ruokola sahaa puut omalla sahalla valmiiksi käyttötarkoituksen mukaan ja kuivattaa sahatavaran ulkohalleissa. Yksittäisten puiden poimintaan Ruokola ei ole lähtenyt, vaan kerralla hakataan pieni, noin 150 rungon aukko. KUHMOINEN ”Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Metsälehti Makasiini 9 9063_.indd 9 28.1.2022 13.19. ”Kuivapohjaiset metsiköt menevät metsäyhtiöille kesäleimikkoina. Rungot tuodaan kokonaisina verstaan pihalle
Harvennusvisasta designia Viidenkymmenen hehtaarin metsätilalta löytyy myös peruspuulajeja erikoisempia kasvatteja. Minulla on myös laukkumalli, jossa on huopaa ja yksityiskohtana pieni koriste visakoivua”, Sanna Ruokola kertoo. Metsän kasvu on ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia.” Sanna Ruokola suunnitteli laukkumalliston, jossa saa hyödynnettyä harvennusvisaa. Nykyisin Pirkanmaahan kuuluva Kuhmoinen on vilkas kesämökkikunta. Perheen tytär Sanna Ruokola on ollut polvenkorkuisena mukana istuttamassa visakoivuja. Talon oston ja rakentamisen yhteydessä ei tunnu niin isolta hinnalta ostaa kunnon kaluste”, Sanna Ruokola jatkaa. Myös suuri tumma senkki pääsee pian uudelle omistajalleen. Oven suussa odottaa valmiita ikkunanpokia karmeihin kiinnitystä. Puun hidas kuivuminen vähentää puun elämistä valmiissa tuotteessa. Loppu menee rakennustavaraksi. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana metsänhoidosta on tullut Ruokolan ja hänen vaimonsa yhteinen harrastus. Vesa ja Sanna Ruokola ovat huomanneet, että viimeisten kahden vuoden aikana puusepäntuotteiden menekki on kasvanut. Kertaalleen harvennetut vehreät peltometsät tarjoavat tulevina vuosikymmeninä raaka-ainetta puusepänverstaalle, mutta tukkien hyödyntäminen jäänee nuoremman puuseppäpolven harteille. Raivatessa ei katsota kelloa Aikaisemmin metsänhoito ei juuri kiinnostanut Vesa Ruokolaa. Jos on jotain erikoisempaa ja arvokkaampaa, kuten visakoivua, sille viitsii näin tehdä.” Korona lisännyt kysyntää Verstaassa tuoksuu puu ja maali. simmäinen ja toinen pölkky. Vuonna 1998 Ruokolan vaimon vanhemmat istuttivat pelloille tammia, lehtikuusia, lehmuksia, tervaleppää ja visakoivua. Puu on tuotava sisälle ja sahattava pöytäsirkkelillä. ”Meillä on ollut kaikenlaista rakentamista aina. Kun visojen harvennus tuli ajankohtaiseksi, tytär suunnitteli varta vasten tuotteita, joissa pientä visakoivua voisi hyödyntää. Hämmästellessäni verstaan siisteyttä Vesa Ruokola kertoo, että tilassa on pystyttävä kuljettamaan tavaraa kärryillä. Ruokolan veljellä on hakelämmitys, mikä lämmittää myös puusepänverstaan sekä muutaman naapurin talon. ”Se on roskaista, sellaista askartelua. Usein vain tahtoo unohtua, että puun pitää kuivua kahdesta viiteen vuotta ennen kuin se on puusepän työstettävää. Seinällä on riveissä erilaisia työstövälineitä ja sapluunoita. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 10 28.1.2022 13.19. Kapea lyhyt puu on vaarallista sahata ulkosahalla. Suurin osa asiakkaista on yksityisiä rakentajia, kunnostajia ja kesäasukkaita. Ennen kuin ulkona useamman vuoden kuivanut puu pääsee puusepän käsittelyyn, sitä kuivataan vielä viikko verstaan perällä olevassa kuivurissa 60 asteessa. Yksi Sanna Ruokolan ensimmäisistä tuotteista on skeittilaudasta inspiraation saanut skeittipenkki. Voi olla, että myydään sahatavaranakin”, Ruokola kertoo. Kuoret ja silput lentävät. Taimikoita raivatessa mielessä on, että nuorista puista saattaa kasvaa joskus puusepälle laatupuuta. Koronavirus on selvästi innostanut mökkeilyyn ja remontointiin ”Ihmiset ovat olleet mökeillään nyt enemmän ja he haluavat sinne lämpöä lisää. Oma metsä kuitenkin innosti raivaussahan kahvoihin. Tavallisesti kuitupuu jätetään puusepän työssä hyödyntämättä. ”Monet huonekalujen tilaajista ovat nyt sellaisia, jotka ovat ostaneet jonkun paikan ja remontoivat sitä. Osa myös tuo omia puitaan verstaalle. Uusitaan ovia ja ikkunoita, jos vetää”, Vesa Ruokola kertoo. Myös latvat, pieniläpimittainen puu ja sahanpuru käytetään hyödyksi. ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia
”Sen ei tarvitse olla rahallisesti kannattavaa, kun omaa metsää raivaa harrastuksena. Vesa Ruokola auttaa tytärtään nostamaan muotin ja valmiin penkkilevyn pois puristimesta. Nopeasti kasvanut harvasyinen puu kun ei ole parasta puusepänpuuta. ”Tiedän, minkälaista puun pitää olla, jotta se on hyvää, mutta en tiedä, miten sitä valmistetaan.” Metsän raivaaminen ja heinääminen tuovat kuitenkin vaihtelua puusepän arkeen. Taimikosta varttuvaa metsää tuskin edes perheen tytär ehtii urallaan hyödyntää. kuitenkin hidasta eikä sitä ole tarkoitus lannoituksin vauhdittaa. Omaan metsänhoidolliseen osaamiseen Vesa Ruokola suhtautuu perisuomalaisella vaatimattomuudella. Puusepän työssä joutuu kaikessa miettimään, meneekö tässä nyt liian kauan aikaa ja kannattaako tämä”, Ruokola summaa.. Sen sijaan muutamalla hehtaarilla pystykarsitut männyt saattavat päätyä Sanna Ruokolan veistettäviksi. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva 9063_.indd 11 28.1.2022 13.19. l Sanna Ruokola on tehnyt itse muotin, jossa vaneri prässätään skeittilaudan muotoon. Aikataulua ei ole eikä kelloa katsota
VANHASSA VARA PAREMPI Yli 120-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa 2010-luvulla. Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaiden metsien määrä on sen sijaan kääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana selvään laskuun. SUOMESSA on yli 120-vuotiaita metsiä noin kaksi miljoonaa hehtaaria, siitä suuri osa Pohjois-Suomessa. Ongelma vain on tämä: vanhalle metsälle ei ole virallista määritelmää. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Mikä on vanha metsä. TÄMÄN jutun tarkoitus on selventää käsitystä siitä, mitä vanhoille metsille on tapahtumassa Suomessa. Metsien ikäluokkatarkastelussa vanhaksi metsäksi on usein luettu Etelä-Suomessa yli 120-vuotias ja Pohjois-Suomessa yli 160-vuotias puusto. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. Tässä jutussa esimerkkinä iäkkään puuston kehitysmääristä on käytetty koko maan osalta 120-vuoden ikäpyykkiä. . Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan niiden määrä on sadan vuoden aikana vähentynyt roimasti. Juttua varten haastateltu Kimmo Syrjästä (Syke) ja Esa-Jussi Viitalaa (Luke). Pääsyynä on sotien jälkeen alkanut Lapin iäkkäiden metsien kaataminen. Suurin osa näistä metsistä sijaitsee suojelualueilla, mutta 42 000 hehtaaria luonnontilaisen kaltaisista metsistä on talousmetsiä. Ikä on oiva viite metsän luonnontilaisuudesta ja korkeista suojeluarvoista, mutta se ei kerro kaikkea metsän rakenteesta: 120-vuotiaan talousmetsänä kasvaneen männikön hakkuu ei välttämättä aiheuta peruuttamatonta lajikatoa. Pohjois-Suomessa iäkkäimpien metsien vähenemistahti on tasaantunut 2000-luvulla. Toisaalta hieman nuorempi viereinen metsikkö voi olla suojelun arvoinen. l 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9064_.indd 12 28.1.2022 13.25. Luonnontilaisten kaltaisten metsien määräksi VMI:ssä arvioidaan 380 000 hehtaaria. Korhonen muistuttaa, että kyseisillä luvuilla määritelty vanha metsä ei ole sama asia kuin luonnontilaisen kaltainen metsä tai old-growth forest (aarniometsä), kuten EU:n biodiversiteettistrategia vanhoihin metsiin viittaa. viittaa
Pohjoisessa laskusuunta on tasaantunut. Etelässä huippu 2000-luvun alussa 1 2 3 4 5 milj. ha kasvullista metsämaata Etelässä huippu 2000-luvun alussa Vanhojen metsien määrä lisääntyi Etelä-Suomessa 2000-luvun alkuvuosiin asti, mutta on sittemmin kääntynyt selvään laskuun. Puusto oli tuolloin huomattavan eri-ikäisrakenteista ja keski-ikä hankalasti määritettävissä. VANHASSA VARA PAREMPI TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Etelä-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Etelä-Suomessa. Yli 120-vuotiaiden metsien määrä vaikuttaa olleen sata vuotta sitten nykyistä pienempi Etelä-Suomessa, mutta vanhempia tuloksia tulee verrata nykypäivään varoen. Metsälehti Makasiini 13 9064_.indd 13 28.1.2022 13.25. Suuralueen ikäluokkajakauma ei vastaa puiden ikäjakaumaa. 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 Lä hd e: Lu ke VM I *Huom. Pohjois-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Pohjois-Suomessa. ha kasvullista metsämaata milj
Mikä on lisännyt polttopuun kysyntää. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 MITEN KLAPIKAUPPA ON KÄYNYT. Tavallisesti polttopuuta myydään meillä eniten lokakuusta helmikuuhun. Ihmiset ovat etätöissä ja viettävät kotona sekä vapaa-ajan asunnoilla enemmän aikaa ja käyttävät siten enemmän polttopuuta. Tänä vuonna on käymässä samoin. Milloin klapikauppa on vilkkainta. MIKSI: Sai sukupolven vaihdoksen yhteydessä vanhemmiltaan maatilan Kauhajärveltä ja halusi jatkaa isänsä jalan jäljissä, joka on aina tehnyt polttopuita. Korona-aikana tulisijoja on käytetty ahkerasti ja polttopuuta ostettu tavanomaista enemmän, tietää klapiyrittäjä Marjaana Suominen. Sekä tämä että edellinen lämmityskausi ovat olleet poikkeuksellisia. Miten polttopuu on käynyt kaupaksi tällä lämmityskaudella. Tänä verkkokaupan kulta-aikana moni edelleen haluaa soittaa tilauksensa ja asioida ihmisen kanssa.. Korona on mullistanut polttopuukaupan täysin. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9065_.indd 14 28.1.2022 13.27. Lisäksi korona-aikana on alettu arvostaa enemmän kotimaisuutta ja ostetaan suomalaista Suomessa tuotettua polttopuuta. Myös helppoutta, nopeutta ja henkilökohtaista palvelua pidetään arvossa. Joulukuu oli meillä todella vilkas myyntikuukausi. Minkälaisia vaatimuksia asiakkailla on polttopuulle. MARJAANA SUOMINEN KUKA: Polttopuuyrittäjä MITÄ: Myynyt kahdeksan vuotta koivuklapeja perustamassaan pohjalaisessa perheyrityksessä Klapilassa. Myös sähkön hinnannousu näkyy selvästi. Tärkeintä on, että polttopuu on laadukasta. Meillä on ollut kahdeksan vuotta tämä yritys ja viime vuonna polttopuut loppuivat ensimmäisen kerran kesken kauden
Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9066_.indd 15 28.1.2022 13.33. Edellisvuonna kemeraa meni 50 miljoonaa euroa. euroa Kemeran käyttö maakunnittain 2021, milj. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvelee, että hyvä puukauppavuosi piti yhdistysten metsäasiantuntijat kiireisinä. Metsänhoitoyhdistykset ovat ylivoimaisesti ahkerimpia kemeran käyttäjiä, mutta nekin jäivät liki viidenneksen edellisvuoden lukemista. Suurin pudottaja oli konkurssiin päätynyt Otso Metsäpalvelut. ”Metsänhoitotyöt pitää saada vauhtiin. ”Hyvät puukauppavuodet ovat perinteisesti vähentäneet metsänhoidon aktivointia.” Nyt on näytön paikka Tiirola katsoo, että muutama vuosi sitten tiukennetut vaatimukset vähimmäispoistumasta taimikon harvennuksilla ovat johtaneet siihen, ettei tukea haeta epävarmoille kohteille. Yksityiset metsäpalveluyrittäjät, Biowatti ja Stora Enso käyttivät kemeraeuroja enemmän kuin edellisvuonna. Muuten kemeravarojen tasoa on vaikea perustella ensi vuoden budjettia valmisteltaessa”, Tiirola sanoo.. Lisäksi hän epäilee, että myöhäinen kevät ja aikainen talventulo rajoittivat raivaussahatöitä. METSÄNHOIDON TUEKSI tarkoitettujen kemeravarojen käyttö romahti viime vuonna, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. € 2021 8 miljoonan euron pudotus Kemeratukien käyttö käyttäjäryhmittäin vuosina 2020 ja 2021 lähde: Suomen metsäkeskus Tänä vuonna metsänhoitotöihin on saatava vauhtia, Mikko Tiirola MTK:sta vaatii. Tarjolla oli 59 miljoonaa euroa, mutta yksityismetsien hoitoon saatiin käytettyä vain 42 miljoonaa. Se on vähentänyt myös kemeratukien menekkiä maatalousvaltaisella Keski-Pohjanmaalla. Tämä vuosi on yksityismetsissä näytön paikka. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki puolestaan arvioi, että maatalouden ahdinko on vähentänyt viljelijämetsänomistajien halukkuutta metsänhoitoon. MIKKO RIIKILÄ YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA Uusimaa 0,99 VarsinaisSuomi 1,47 Satakunta 1,32 Kanta-Häme 0,89 2,29 Pirkanmaa Päijät-Häme 1,19 Kymenlaakso 0,81 Etelä-Karjala 0,95 Etelä-Savo 2,58 4 PohjoisSavo 2,44 PohjoisKarjala KeskiSuomi 3,25 EteläPohjanmaa 3,3 Pohjanmaa 1,48 Keski-Pohjanmaa 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 Kainuu 2,3 Lappi , 2020 2021 10 20 30 40 50 Yhteensä Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistaja Otso UPM Stora Enso Biowatti Oy Pienet toimijat Milj
Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa keskeneräisistä hankkeista toteutettua niin, ettei jo maksettuja kemeratukia jouduta perimään takaisin. Kuvassa on tilanne nyt.” GLA ”Onhan tuossa todellakin paljon vuosia menetetty hirvien ruokinnan alttarille. Raudukset olisin kuitenkin kasvattanut loppuun asti pitämällä hirvet pois alalta.” JEES H-VALTA ”Näyttäisi siltä, että seuraavassa raivauksessa joutuisi poistamaan liikaa leveyttä kasvaneita mäntyjä, eli kuusten osuus jatkokasvatettavista puista valitettavasti lisääntyy.” VISAKALLO ”Hyvä maapohja näkyy olevan kaikille kolmelle pääpuulajille. ”Etusijalla ovat projektit, joiden toteutukset edellyttävät tukiehtojen mukaisten jatkoaikojen hakemista”, Temepa Infran toimitusjohtaja Jukka Koivumäki kertoo. Koivua en kyllä istuttaisi männyntaimikkoon varjostamaan.” KURKI ”Männyn osalla en taimikkoa harventaisi ennen 6–7 metrin pituusvaihetta. Tämän jälkeen suuri osa Otson pesästä on selvitetty. Temepa Infra ottaa siirtyvien hankkeiden asiamiehiin yhteyttä mahdollisimman pian jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. OTSON TIEHANKKEILLE LÖYTYI TEKIJÄ NOIN 200 metsätiehanketta siirtyy Otso Metsäpalvelujen konkurssipesältä Temepa Infralle. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9067_.indd 16 28.1.2022 15.06. Männyt voivat olla reilusti pitempiä tässä vaiheessa. 7 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA VUOSIKYMMEN HIRVITUHON JÄLKEEN Metsälehti.fi:ssä arvioitiin kymmenen vuotta sitten sekametsäksi uudistettua hirvituhokoivikkoa. Kuuset menevät vielä ohi pituudessa. Ne oksittuvat liiaksi.” MEHTÄUKKO Nimimerkki Gla esitteli uudistamaansa sekametsää. Osalla alueesta vain raivasin esiin luontaiset taimet. Kymmenen vuotta sitten hirvien tuhoama koivikko uudistettiin kuuselle ja männylle. M IK KO RI IK IL Ä Stora Enson Oulun kartonkitehtaalla yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saadaan kartonkia noin 7 000 mansikkarasiaa varten
storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. Nyt voit nauttia verokahvit ja hoitaa tämän vuoden puukauppaja metsänhoitoasiat. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. 02046 1478 Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa 9068_.indd 17 25.1.2022 21.43. Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. Kysy alkuvuoden eduistamme lisää omalta Stora Enson metsäasiantuntijaltasi. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 18 27.1.2022 15.08. Ne kertovat ainutlaatuisen tarinan menneiden aikojen metsistä ja ilmastosta. YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ Alajärveläisen turvesuon pohjasta löytyi jopa yli 4 000 vuotta vanhoja petäjiä
Tämän jälkeen suolle tai suonpohjalle, kuten käytöstä poistettua turvesuota nimitetään, istutettiin yhteensä 60 000 männyn, kuusen ja rauduskoivun tainta. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 20 27.1.2022 15.08. Ne olivat nostettaessa ja taitavat olla edelleenkin vielä kovaa puuta”, kertoi Marjamäki elokuussa 2019. Suurimmat rungoista ovat olleet läpimitaltaan neljänkymmenen sentin paksuisia. Olimme tuolloin tutustumassa Marjamäen turvesuon uuteen elämään. Marjamäki oli nostanut omistamaltaan Savonnevan alueelta turvetta jo vuodesta 1998, ja turvevarannot alkoivat olla monin paikoin vähissä. Puolenkymmentä vuotta sitten alajärveläisen turveyrittäjä Heino Marjamäen suosta alkoi pilkistää tavallista järeämpiä puita. Kuten menneisyyden penkojille usein käy, uusi löydös herättää lähinnä uusia kysymyksiä. ”Nämä männyn rungot löytyivät noin kahden metrin syvyydestä suosta. T U R V E S U O S T A n o u see turpeen noston yhteydessä usein erilaisia juurakoita ja puun pätkiä riesaksi asti. Miten on mahdollista, että puut olivat kasvaneet niin suuriksi. Runkojen muoto antoi olettaa, että puut ovat olleet Heino Marjamäki on metsittänyt turvesuonpohjansa sitä mukaa, kun ne on poistettu tuotannosta. Satoja vuosia kasvua rauhassa Ajatus vuosituhansia vanhoista järeistä puista, jotka vaikuttivat edelleen käyttökelpoisilta, jäi pyörimään mieleeni. ”Turvetta oli muodostunut tänne historian saatossa 0,5 milliä vuodessa. Sen perusteella nämä keloutuneet männyt voisivat olla jopa yli 4 000 vuoden ikäisiä”, arveli Marjamäki. Kun turve oli suolta hyödynnetty, teetti Marjamäki alueelle keväällä 2017 tuhkalannoituksen suon ravinnetasapainon korjaamiseksi puiden kasvulle sopivaksi. Alueelle on nyt suunnitteilla myös tuulivoimaloita