TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI Koeajossa Kranman Bison 6000X LISÄÄ SUOJELUA TARVITAAN METSÄVEROTUS METSÄENERGIA 18 kysymystä polttopuusta METSÄTILOJEN HINNAT PARANIVAT UUSI SAHASARJA KÄYNTIIN ›› Tilanne metsissä on silti melko hyvä, Lauri Saaristo arvioi PITKÄ NOUSU ALKAA Veroilmoitus helposti verkossa. 28
Tervetuloa Metsän omistajaksi. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville
78 PILKKEET : Pää piiloon 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Moderni sadonkorjaaja SAMI KARPPINEN ESKO KESKI-O JA » SISÄLLYS. S. S. 18 Kivihiilen jälkeen Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 15 VENÄJÄ NOUSI YKKÖSEKSI 16 LUKIJAN KUVA TEEMA 18 KIVIHIILEN JÄLKEEN 28 VAIKUTTAJA : ”Tilanne voisi olla huonompikin” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 18 kysymystä polttopuun teosta 40 UUSI SARJA : Saha käyntiin 42 TUTKIMUS : Hyödyntämätön mahdollisuus 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Aavistelen isoa avohakkuuta 44 KYSY POIS : Mikä ötökkä iski 47 PIKATESTI : Merinovillaa Mustanaamion malliin 48 PERINTÖMETSÄ : Monta tietä yhtymään TALOUS 51 RAHAPUU : Suunnittele harvennus huolellisesti 52 PUUMARKKINAT : Tautista menoa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hakkuutähteiden hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Keskivertotilasta kelpo hinta 56 TILAMARKKINAT : 4 prosentin nousuvuosi 57 KOEAJO : Pikku-Bison sopii aloittelijallekin 60 METSÄVEROT : Aloita ajoissa LUONNOSTA 68 LUHTA : Talven väriläiskät 74 TUOTE & TEKIJÄ : Metsädesignia uudella otteella 76 KOLUMNI : Mitä työkalupakkiisi kuuluu. 60 Metsäverotus Aloita ajoissa S. 57 Koeajo Pikku-Bison sopii aloittelijallekin Metsälehti Makasiini 3 AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Verottaja ohjaa kiertoteille 6 METSÄNOMISTAJA : Taina Järvenpään unelmahomma 12 POHJOISESSA TIUKKA LINJA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsäkeskustelun muuttua
Lukuisista säännöksistä on kehkeytynyt kudelma, jota asiantuntijoidenkin on vaikea hahmottaa, saati sitten tavallisten metsänomistajien. Edelleen myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa hyödynnetään maatalouden sukupolvenvaihdoksia varten säädettyä lakia, joka edellyttää, että tilaan kuuluu peltoa. Ei kummoisia, todisti haastattelemani klapimestari Antti Ticklén. Poistaako akkusaha käynnistymisvaikeudet, onko jo bensan hylkäämisen aika?” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”OLEN pohtinut, minkälaisia investointeja polttopuiden haku omasta metsästä vaatisi. Etu on huomattava, mutta se kannustaa erikoiseen näennäismaatalouteen pienine peltotilkkuineen. Ennen kuin prosenttia voi korottaa, pitäisi vähennyksestä paljastuneet valuviat korjata. Varsinkin yhtymien omistusjärjestelyissä metsävähennyspohjan laskeminen voi olla hyvin tulkinnanvaraista ja vaikeaa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Verottaja ohjaa kiertoteille Kestotilaukseen kuuluvan Metsäverokirjan laitoimme postiin jo viime viikolla. Ainespuukaupan ulottuvuudet ovat lähinnä määrä ja hinta, mutta energiapuulla on vaikeasti hahmotettava kolmas ulottuvuus, kuin koordinaatiston Z-akseli –politiikka.” 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS. Toistaiseksi etu on jäänyt vähälle käytölle. Akkuketjusaha, ahkio, hyvä kirves ja reipas mieli riittävät.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”HUOKAAN aina pitkään ennen ison energiajutun aloittamista. Sitähän jokainen amatöörisahaaja rukoilee mielessään, kun sahaan tarttuu. Parhaimmillaan se on myös mahdollisimman neutraalia. Tässä numerossa veroasiantuntija Hannu Jauhiainen opastaa ilmoituksen täyttämiseen sivulta 60 alkavassa jutussa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi säädettiin muutama vuosi sitten metsälahjavähennys. Uudessa sahasarjassa yritämme myös saada sahat käymään. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”KÄYNNISTY nyt. Metsäverotus voi kuitenkin osoittautua myös monimutkaiseksi, kun tila vaihtaa omistajaa. Tuloista vähennetään menot ja näin saatu tuotto on veronlaista tuloa. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MONI metsänomistaja selviää veroilmoituksen teosta vähällä vaivalla, sillä periaatteessa metsäverotus on yksinkertaista. Varsinaiseen tarkoitukseensa se on tarpeellinen mutta pieni. Verotuksen tulisi olla yksinkertaista ja oikeudenmukaista. Sitä moitittiin heti tuoreeltaan vaikeaksi soveltaa ja vain isojen tilojen omistajia suosivaksi. Jos verotuksella kuitenkin halutaan kannustaa, sen tulisi tukea järkevää toimintaa, eikä ohjata kiertoteille. Metsävähennys on niin ikään osoittautunut hankalaksi. Verottajan tuoreimman tilaston mukaan metsälahjavähennystä haki vuonna 2018 vain 141 verovelvollista
Kosken virtaus on talvella vaimeampi kokemus kuin kesällä, mutta kulkija löytää silti kauniita yksityiskohtia. JÄÄPATSAAT reunustavat jääkantta Oulun Sanginjoella tammikuun 19. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. päivä. KUVA: JANNE-PEKKA MANNINEN Metsälehti Makasiini 5
UNELMAHOMMA Taina Järvenpää suosii metsissään mahdollisuuksien mukaan sekapuustoa, sillä tulevaisuuden puun tarvetta on mahdoton ennustaa. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
Kuhmoislainen Taina Järvenpää vaalii sukutilan metsiä isältä saaduin opein. Tavoitteena on pitää metsät elinvoimaisina ja pellot viljeltyinä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7
Pienten taimikoiden heinääminen kannattaa. Järvenpää viljelee miehensä Juhan kanssa Virolahdella myös peltoja ja kasvattaa pensasmustikkaa sekä tyrniä, joten metsään suunnataan, kun maatilan muilta töiltä ehditään. Päijänteen rannalla sijaitsevan Virolahden tilan pihapiiriä peittää parinkymmenen sentin lumikerros. Nykyään kuustakin käytetään, mutta nämä hirret ovat männystä”, JÄRVENPÄÄN VINKIT 1. ”Isä oli sitä mieltä, että vain männystä rakennetaan. Tarvittaessa avuksi saapuvat jo aikuisikään ehtineet lapset. 3. Tila itsenäistyi isojaon seurauksena vuonna 1846. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA. Jos jokin asia metsässä askarruttaa, älä jää yksin vaan kysy. Olin raivuulla tähän aikaan”, tilan emäntä Taina Järvenpää kertoo. ”Vuosi sitten ei ollut lunta. Esimerkiksi verannan korjaukseen rakennustarpeet haettiin omista metsistä. Valvo hakkuuta ja kerro toiveet metsäkoneen kuljettajalle. Pihalle parhaillaan rakenteilla olevan kodan neljä alinta hirsikerrosta ovat nekin tilan männyistä. UHMOISISSA Pihlajakoskella pakkanen on laskenut kolmeen asteeseen. Viime tammikuussa tilanne oli toinen. 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu keltainen puinen päärakennus on Järvenpään lapsuudenkoti. Edellisviikon 26 asteen napakkaan pakkaskeliin verrattuna ilma tuntuu leudolta. Tänäkin talvena Järvenpää aikoo ottaa raivaussahan kaveriksi ja suunnata taimikoihin, mikäli lumitilanne sallii. Sitä on korjattu vanhaa vaalien ja remonteissa on hyödynnetty kotitilan puita. Myös rantasaunan tervaleppäpaneelit ovat tilalla kasvanutta puuta. Risut saivat kyytiä ja heinät poljettiin maahan. Viime kesänä Järvenpää kiersi kaikki pienet taimikot vesurin kanssa läpi. Syksyllä lehtien pudottua ja heinien lakoonnuttua on hyvä hetki huudattaa raivaussahaa. Tavoitteena on tehdä metsien hoitotyöt mahdollisuuksien mukaan itse. 4. Kun metsässä käy ja liikkuu, siitä tulee läheisempi ja ymmärrettävämpi. ”Kun siellä muutaman vuoden teppaa, kylläpä lähtee hyvin taimikot kasvuun.” 165 vuotta suvussa 57-vuotias Järvenpää on Virolahden tilan kuudes emäntä. 2. Siitä lähtien kukin sukupolvi on vuorollaan hoitanut tilaa ja huolehtinut vanhoista rakennuksista. Omasta metsästä haettua polttopuuta säilytetään vanhassa punamullalla sävytetyssä puuliiterissä. Vuonna 1997 tilan emännyys siirtyi Järvenpäälle, kun hän osti Virolahden isältään
Järvenpää kertoo. Lisävarmuutta omien metsien hoitoon toi Kurun metsäopistossa vuonna 1991 suoritettu metsätalousteknikon tutkinto. Sen ansiosta navetta on nyt lämmin tila, jota Juha pitää verstaanaan. ”Kun suvulla on ollut pitkään metsää, suhde siihen on ehkä pikkuisen tunteisiin menevä, etenkin täällä kotitilalla. Vanhojakin metsiä voi olla, mutta niiden pitää olla kunnossa.” Verta, hikeä ja kyyneliä Virolahden metsät sijaitsevat hirvien talvehtimisalueella. Järvenpään vanhemmat pitivät tilalla ensin lypsykarjaa ja sitten emolehmiä. ”Se edellyttää, että metsiä käsitellään, etteivät ne ränsisty. Pihapiirin yhteydessä olevien metsien hoidossa on kuitenkin sama tavoite kuin kauimmaisissa metsissä: hyvässä kasvukunnossa oleva terve puusto. Nykyään Järvenpää on täyspäiväinen maaja metsätalousyrittäjä. Olen todella iloinen, että saan tehdä unelmahommaa.” Metsät ovat aina olleet osa Järvenpään elämää. Pihapiiriä halkovat punaiset aittarakennukset. ”En ole päivääkään katunut.” TAINA JÄRVENPÄÄ 57-vuotias maaja metsätalousyrittäjä ASUU kotitilallaan Kuhmoisissa SUKUTILAN kuudes emäntä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN valtuuston jäsen vuodesta 1998 sekä toista kautta yhdistyksen hallituksessa PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä kaksi jo täysikäistä lasta HARRASTAA metsäretkeilyä, veneilyä, jumppaa sekä lentopalloa Silti tunteet tulevat välillä mukaan. Siellä asuu Järvenpään yli 80-vuotias äiti. Hänen luokseen Järvenpää suuntaa tänäänkin haastattelun jälkeen. Hirvien vuoksi metsien hoitoon on jouduttu käyttämään lukeKUHMOINEN Metsälehti Makasiini 9. ”Silloin tajusin, että tämä on se, mitä oikeasti haluan tehdä. En ole päivääkään katunut. Ne ovat ohjanneet pitkään uuden emännän työtä kotitilan metsissä. Kokemusta ja ymmärrystä metsien hoidosta on karttunut yli kahdeltakymmeneltä vuodelta. Tilan keskellä on vanha navetta. Järvenpää ehti olla vajaan vuoden rakennuspiirtäjänä, kunnes käsin piirtäminen alkoi käydä silmiin ja silmälääkäri suositteli alanvaihtoa. Isän peruja ovat myös opit metsien hoitoon. Mönkijällä on myös heinätty eläinten vanhat laidunmaat, jotka on metsitetty. Järvenpää luopui eläinten pidosta, ja nykyään tilalla asustaa vain kissa. Sitten pystyy ajattelemaan jo enemmän järjellä, kun on jossakin pidemmällä”, Järvenpää sanoo. Niissä on leikitty, marjastettu, sienestetty ja haettu isän kanssa täydellistä joulukuusta pirtin koristeeksi. Lämpimässä säilyy hyvin myös emännän mönkijä, jolla on helppo lähteä metsätöihin. Käyn varmistamassa, että hän muistaa sen.” Metsästä unelma-ammatti Ennen kotitilan emännyyttä Järvenpää kävi Helsingissä rakennustekniikan opiston, valmistui rakennuspiirtäjäksi ja sai töitä insinööritoimistolta Kaarinasta. Kipinä kotitilan metsien hoitoon syttyi työväenopiston metsäkurssilla. Navetan vanhaan AIV-rehusäiliöön on rakennettu hakelämpökeskus. Pihalla sijaitsee myös Pappala, eläköityneen sukupolven asunto. ”Kuhmoisissa alkavat koronarokotukset ja huomenna pitää varata hänelle aika
Kun jälkiä näkyi, koko perhe kävi jahtaamassa hirviä lumikengät jalassa, jottei lauma talvella asettuisi pitkäksi aikaa samaan paikkaan. Samalla silmiin saattaa osua sopiva tila ostettavaksi. Aika homma”, Järvenpää päivittelee. Sellaisia Järvenpää miehensä kanssa havittelee, mutta kriteerit ovat tiukat. Taina Järvenpää muistelee, että perheen lasten ollessa pieniä monet metsäretket suunnattiin männyntaimikoihin. Valtuustossa Järvenpää edustaa metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ja varmistaa, että metsänomistajien tarpeet ja toiveet kuullaan yhdistyksen päätöksenteossa. Järvenpää on jatkanut isänsä työtä. Muutaman tilan aviopari on onnistunut ostamaan. Automatkoilla Järvenpää pohtii miehensä kanssa vastaan tulevien metsien hoitotarvetta ja ihastelee hienosti hoidettua puustoa. Kuhmoinen on suosittu kesämökkikunta ja pienet puuhapalstat tekevät kauppansa. Usein 30 –60 hehtaarin tilat ovat liian pieniä isommille hankkijoille ja turhan arvokkaita metsää omaksi polttopuuja kuntoilupalstaksi haaveilevalle. Isompien tilakokonaisuuksien hintaa puolestaan nostavat metsään sijoittavat rahastot. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA. Silloin kuusentaimikot ja pellotkaan eivät enää ole turvassa. Siihen pitäisi vaikuttaa.” Lisää ongelmia on luvassa, kun saksanhirvet, kauriit ja peurat levittäytyvät suurempina laumoina Lounais-Suomesta muualle Suomeen. Metsiin suunnataan retkelle, makkaran paistoon ja tuulettamaan ajatuksia. Viime vuoden lopussa Järvenpää valittiin jälleen valtuustoon yhdistyksen suurimmalla äänimäärällä. Hallituksessa rooli on pohtia, miten valtuuston ehdotukset voidaan käy”Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.” Pihapiiriin rakenteilla olevan kodan alimmat hirret ovat oman metsän männyistä. Kyllä siinä verta, hikeä ja kyyneleitä on tullut. Raivauskertoja ei ole säästelty ja kaikki keinot otettu käyttöön. Kumpikin ovat yhtä innostuneita metsien hoidosta. ”Se on jotenkin käsittämätöntä, että järkevän oloisesta metsänomistajasta tulee tällaisessa tilaisuudessa ihan metsästäjä. Perheen pojan tultua moottorikelkkaikään hänelle tehtiin reittejä taimikoihin, jotta hän pystyi ajaessaan tarkkailemaan hirven jälkiä. Asenne on sellainen, minkä toivoisi muuttuvan.” Ostamalla lisää Metsät ovat paitsi työ myös harrastus. mattomia tunteja. Hän aloitti vuonna 1998 Kuhmoisten metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja jatkoi työtään Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä, johon paikallinen yhdistys liittyi kymmenisen vuotta sitten. Valtion teihin ei niin helposti laiteta painorajoituksia.” Osansa on tehtävä Järvenpään isä oli aikanaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja hallituksessa. Niihin vietiin maitopurkista leikattuja renkaita ja saippuaa ja hirville käytiin kiljumassa. Monesti pienten metsäpalstojen hinnat kohoavat korkealle. ”Hirvitiheys on selvästi liian suuri. ”Nyt on sellainen varovainen ajatus ilmassa, että on ehkä onnistuttu. Muutaman kerran Järvenpää on osallistunut hirvieläimiä käsittelevään sidosryhmäkokoukseen ja huomannut merkillisen asian. Lisäksi hän aloittaa toista kauttaan yhdistyksen hallituksessa. ”Olemme yrittäneet ostaa metsää valtion teiden varsilta, ettei tulisi mitään ylimääräisiä kuluja eikä puun kuljettaminen olisi hankalaa
Ilmoittaudu mukaan: www.metsapaivat.. Tule mukaan 4.2.2021 Metsäpäiville ja tiedät, mistä metsäalalla puhutaan Maksuton virtuaalitapahtuma kaikille!. tännössä toteuttaa. ”Täällä pienellä Pihlajakosken kylällä on kasvanut ajattelemaan, että osansa on tehtävä. Luottamustehtäviin kuluvaa aikaa ei lasketa. Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.”. Pystypuut ovat katajaa ja riu’ut halkaistua pihkapuuta. ”Toivon valtuustotyössä pystyväni vaikuttamaan metsänomistajan asemaan, jotta metsätalouden harjoittaminen nykyisellä tyylillä onnistuisi jatkossakin.” Metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävien lisäksi Järvenpää hoitaa miehensä kanssa tiekunnan asioita ja toimii maanjakotoimituksissa uskottuna miehenä. l Pihapiiriä kiertävä risu aita on Järvenpään isän rakentama. Tule kuuntelemaan keynote-puhujia, mukana ovat europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja. 4.2.2021 @metsapaivat #metsäpäivät Seuraa kiinnostavia metsäasiantuntijoiden puheenvuoroja neljällä virtuaalisella teemalavalla. Samalla Järvenpää pystyy seuraamaan elantonsa kannalta tärkeitä asioita
Aktiivisen luonnonhoidon suhteellinen ykkönen on melko vähämetsäinen maa Moldova. Suojelutavoissa on selviä eroja. Moldovan metsistä (387 000 ha) jopa 80 % on jonkinlaisen suojelun piirissä. l Lähde: Forest Europe 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA. Tiukka suojelu – korkeintaan vain vähäisiä toimia suojelualueella sallittu – on ominaista sekä Pohjoisettä Lounais-Euroopalle, kun taas Keski-Euroopalle on tyypillistä aktiivisten luonnonhoitotoimien harjoittaminen suojelualueilla. Suhteellisesti vähämetsäisin maa – Islantia lukuun ottamatta – on Alankomaat, jonka vähästä metsäalasta on suojeltu 17 prosenttia. Parinkymmenen vuoden tarkastelussa Euroopan mesien suojeluala on kasvanut kolmen promillen vuosivauhtia. » AJASSA POHJOISESSA TIUKKA LINJA Euroopan metsien suojelu lisääntyy hitaasti. Varsin kaukana takana tulevat tilaston kakkonen ja kolmonen Ruotsi ja Ukraina. MIKKO HÄYRYNEN LIKIPITÄEN neljäsosa Euroopan metsäalasta, lähes 50 miljoonaa hehtaaria, on jollakin tavalla suojeltu. Tiukan suojelun suhteellinen ykkönen on Liechtenstein, joka on suojellut lähes viidenneksen pienestä metsäalastaan. Eri maiden erilaisten suojelukäytäntöjen vieminen vertailukelpoiseksi tilastoksi ei ole helppoa, mutta alan ministeriöiden yhdyselin Forest Europe on tehnyt koosteen. Eniten tiukasti suojeltuja metsiä on Suomessa. Joissakin maissa, missä metsiä on vähän jäljellä, siitä vähästä on suojeltu paljon
Metsäalan osuus maan pinta-alasta on 60 prosenttia. Italiassa tiukimmin suojeltuja metsiä on vähän, mutta sitäkin enemmän metsiä, joissa vähäiset toimenpiteet on sallittu tai joiden luontoarvoja hoidetaan aktiivisesti. TIUKAN SUOJELUN TOP 3 Suomi 1 913 000 ha Ruotsi 361 000 ha Ukraina 293 000 ha SUOJELU AKTIIVISESTI HOITAMALLA TOP 3 Saksa 3 086 000 ha Puola 3 019 000 ha Espanja 2 301 000 ha MONTENEGRO on kolmanneksi metsäisin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen. Kuvassa Keski-Italiassa sijaitseva Abruzzon kansallispuisto. SH U TT ER ST O CK Metsälehti Makasiini 13. Euroopan maista eniten metsää on Ruotsissa, 27 980 000 hehtaaria
On riski, että lähtöoletukset ovat epärealistisia. Simulaatiot ovat siis pulmallisia. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA HARRI MÄENPÄÄ 1 2 3 4 PITÄÄKÖ METSÄ KESKUSTELUN MUUTTUA. Huolettaa, että niin vähällä empiirisellä datalla (käytännössä testatulla tutkimustiedolla) ollaan vaatimassa niin valtavia muutoksia metsäpolitiikkaan: simulointilaskelmien eli tietokonemallinnusten perusteella vaaditaan, että Metsähallitus käyttää pelkästään metsän jatkuvaa kasvatusta. Pyrimme tuoreessa tutkimushankkeessamme saamaan monipuolisen kuvan metsätalouden kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, jotta pystyttäisiin sanomaan, onko kestävyys menossa parempaan vai huonompaan suuntaan. ANNIKA KANGAS KUKA: Luonnon varakeskuksen tutkimusprofessori MITÄ: Asiantunte musalueina metsien arviointi ja inven tointi, metsävarat, metsäsuunnittelu ja tiedon arvo MIKSI: Kankaan erikoisalaa on miettiä, ovatko metsien kasvua ja kehitystä mallintavat simulaa tiot luotettavia. Pitää pystyä näkemään se, mitä metsissä voidaan tehdä paremmin kuin ennen. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI. Simulaation tulosta rajaa paljon se, millaisilla lähtöoletuksilla laskelma tehdään, joten yksi tutkimustulos ei riitä pitkälle meneviin johtopäätöksiin. Syntyikö ensimmäinen kolumnikirjoitus helposti. Mikä metsäasia tällä hetkellä askarruttaa. Metsien käsittelyssä kannattaa käyttää niin jatkuvaa kuin jaksollista kasvatusta. Metsätalouden siilipuolustus ei toimi kritiikkiä vastaan. Metsien kehitystä ja kasvua ennustavia simulaatiolaskelmia tarvitaan, kun yritämme miettiä esimerkiksi sitä, paljonko puustoa ja metsää on 100 vuoden päästä. Metsätalouden siilipuolustus ei toimi, Metsälehden tuore kolumnisti, professori Annika Kangas sanoo. Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa käytännön tutkimuskokeita, mutta ne ovat pienialaisia ja rajoittuvat tiettyyn osaan Suomea tai tietyntyyppisiin metsiin. Metsäkeskustelussa on tärkeää yrittää sanoa asioita ymmärrettävästi.. Pitääkö metsäkeskustelussa jonkin muuttua. Kun saa ajatuksen siitä, mitä haluaa sanoa, loppu on helppoa. Kankaan kolumnin voit lukea sivulta 76
Euroopan ulkopuolelta kymmenikköön mahtuu Kanadan lisäksi Chile, joka sahaa etenkin radiatamäntyä ja vie sitä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Suomi pärjää vertailussa hyvin, vaikka korkea raaka-ainekustannus on sahureiden huulilla aina. Ruotsissa metsävarat ovat lähellä täyskäyttöä, joten kasvunvaraa ei ole yhtä lailla kuin Suomessa. Oheinen kaavio esittää sahatavaran viejämaat. Suomessa omakotirakentamisen ja ylipäätään kotimaisen kulutuksen laskusuunta on tehnyt tilaa viennille. l Venäjä nousi ykköseksi Sahatavaran vientiin vaikuttavat monet seikat, muun muassa hyönteiset, sodat ja politiikka. Vienti sai vauhtia Krimin miehitystä seuranneesta ruplan devalvoitumisesta. Toinen tekijä ovat raakapuun vienti tullit ja pyrkimys kehittää omaa puunjalostusta. MIKKO HÄYRYNEN Suomi ei mahdu kärkikolmikkoon Havusahatavaran kymmenen suurinta vientimaata ja vientimäärät vuosilta 2010–2019 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 35 30 25 20 15 10 5 Venäjä Kanada Ruotsi Suomi Saksa Itävalta Chile Valko-Venäjä Tsekki Ukraina Lähde: FAOSTAT milj. Jos kyse olisi tuottajamaista, niin järjestys olisi Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Kiina, Saksa, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Japani, Chile.. Keski-Euroopan maiden parin viime vuoden kasvu johtuu kirjanpainajan vaurioittaminen metsien hakkuista. Kanadan nousu ja lasku johtuu vuorinilurin kontortametsille aiheuttamista laajoista tuhoista. m 3 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA. Sahateollisuuden kasvu on keskusjohtoisen maan politiikkaa, sillä metsät ovat pääosin valtion omistuksessa ja ohjaus yltää jalostukseenkin. Valko-Venäjä on tilaston tulokas ja suhteellisesti kovin nousija. Todennäköisesti Kanadan sahauksen huippumäärät on nähty moniksi vuosiksi. VENÄJÄ ON kymmenessä vuodessa lähes tuplannut sahatavaran vientinsä ja noussut lajissa maailman suurimmaksi. Kiinan-rajalle on syntynyt jalostusta, jonka tarkoitus on täyttää sahauksen määritelmä, mutta ei yhtään enempää
Kuusenkin kasvu on paljon maapohjasta kiinni.”. GLA ”KUVASSA mielestäni on aivan tavallinen suomalainen kuusimetsä, jossa jopa aika paljon erikokoisuutta ja hyvin vähän monimuotoisuutta.”. M ET SÄ TI SS U E Talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettuja suojelukohteita tilastoitiin vuoden 2019 alussa yhteensä 0,5 miljoonaa hehtaaria. METSÄ TEOLLISUUS INVESTOI Metsä Tissue aikoo uusia Mäntän-tehtaan pehmopaperikoneen. Kuva ensiharvennuksesta teki tepposet verkkokeskustelijoille. PANU ”JOS joku näkee tuossa kuusikossa vikaa, niin on hyvä ja näyttää meille paremman! Aivan tolkuttomuuksiin tahtoo mennä toisten tekemisten arvostelu täällä!”. Lähde: Luonnonvarakeskus 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA. Nimimerkki Menninkäinen lähetti kuvan ensiharvennuskuusikosta, mutta jätti täsmentämättä, että harvennus oli jo tehty. Hintaa ei kerrottu. JEES H-VALTA ”KUUSIKKO on hyvin kasvanut, harvennuksen jälkeen kasvaa hyvin tukkisaantoa. Käyttäjille taas on luvassa entistä pehmeämpää vessapaperia. VISAKALLIO ”TAITAA olla kuvaajan ammattitaidottomuutta saada selkeitä kuvia. MENNINKÄINEN Harvennettu vai ei. Uudistuksen myötä tehtaan energiaja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tuotantokapasiteetti kasvaa. Mutta ensiharvennuksen jälkeen näyttää taas hyvältä.”. Kuvahan on jo harvennetulta kohdalta.”. Sahayritys Kuhmo Oy puolestaan uudistaa päälinjansa sahaansyötön ja kuorinnan. 0,5 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA ”SUURIMMAT lähestyvät jo tukkikokoa, joten melkoinen kokovaihtelu rungoilla on. Investointi on kokonaisuudessaan noin kuusi miljoonaa euroa. Toimittajaksi on valittu Valmet. METSÄKUPSA ”ONKO ennakkoraivaus vielä tulossa vai näyttääkö vain kuvassa, että siellä on alle kuitupuukokoista heikentä mässä näkyvyyttä?”
Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. Nyt voit nauttia verokahvit, silmäillä eMetsästä tilakarttojasi, kuvioita ja puustotietoja, sekä suunnitella tulevia metsänhoitoja hakkuutarpeita. Lataa myös ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta. eMetsä Mobiililla tallennat kuitit ja matkapäiväkirjat jo reissun päällä, ja helpotat seuraavan vuoden metsäveroilmoituksen tekoa! Elämässä mukana Stora Enso 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ESKO KIVIOJA, SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19. Kivihiilen jälkeen Metsäenergian muutosjuna on liikkeellä ja vauhti kiihtyy, sillä kivihiilestä on pakko luopua ja turpeesta melkein pakko
”Siksi tehdään pitkiä toimitussopimuksia ennakolta. ”On ja ei, riippuu mihin verrataan”, Alitalo sanoo. Lämpölaitoksille muutos tuli nopeasti Turun Seudun Energiatuotanto Oy on maan suurin metsäenergiaa käyttävä energialaitos. Naantaliin tulee energiahaketta vuodessa noin 10 000 rekkaa ja 90 laivaa, jokaisessa laivassa suunnilleen neljäkymmentä rekkakuormaa. Satamasta tulee kuljetin suoraan laitokselle ja päivässä Naantali käyttää puolitoista laivalastia. Tuonti turvaa saatavuuden Kotimaisen metsäenergian hankinnan kannalta Naantalin sijainti on erityisen hankala. Metsää ei juuri ole ympärillä, mutta merta on. Sillä ei juuri ole kantohintaa, mutta se on kuitenkin kaukana Etelä-Saksassa, jolloin pitkä maakuljetus syö kannattavuuden. Toimitukset hoituvat kohtuuvarmasti, jos kelit ovat kohtuulliset. Lauhojen talvien vuoksi trendin vaikutukset metsässä ovat vielä lieviä, mutta ne koetaan voimakkaina viimeistään seuraavana kovana pakkastalvena. Tuontipuu on saatavuuden varmistava tekijä”, Henell sanoo ja arvioi tuonnin osuuden pysyvän noin 30 prosentissa. Laitos rakennettiin käyttämään puolet kivihiiltä, mutta sen osuus on enää noin viidennes. Naantalin vuonna 2017 valmistunut lämpövoimala käyttää 1,7 miljoonaa megawattituntia eli noin 900 000 kiintokuutiometriä metsäperäistä energiaa. Se on eduskunnan vahvistama päätös. Isojen lämpövoimaloiden kannalta siirtymäkausi fossiilipolttoaineiden jälkeiseen aikaan on lyhyt, Maija Henell korostaa. Suurin osa metsäenergiasta kiertää 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA. S UOMESSA kivihiili ei enää pala vapun 2029 jälkeen. Turpeen käyttöä ei varsinaisesti kielletä, mutta käyttö tehdään verotuksella hankalaksi. ”Sellaisen hankintamäärän polkaiseminen käyntiin oli melkoinen operaatio. Amerikassa on pelletintuotantoa varten perustettuja metsiä tai oikeammin puuviljelyksiä. ”Kotimaista energiaa tuodaan yli 200 kilometrin päästä. ”Laivojen pitäisi olla isoja ja Naantalin sataman kuljetinsysteemit pitäisi laittaa uusiksi.” Hankintamalli muuttuu kivihiilen jälkeen Kotimaisia metsäenergian toimittajia Naantalin laitoksella on kuusi kappaletta, mukana sahat. Hake tulee laivalla Baltiasta ja Venäjältä, onko se kotimaista halvempaa. Keski-Euroopan hyönteistuhopuuta ei ole tuotu. Mutta halvimpiin kotimaisiin jakeisiin nähden hintaero on toisin päin.” Toimitusvamuus ratkaisee Energialaitokselle polttoaineen toimitusvarmuus on kaikkein tärkeintä. Muutoksen nopeutta kuvaa se, että investointipäätös tehtiin toisenlaisessa toimintaympäristössä kuin missä nyt jo ollaan. Pois fossiilisista on trendi, jonka todellinen merkitys on vielä näkemättä. ”Kalleimpiin kotimaisiin jakeisiin verrattuna tuonti on kannattavaa. Sitä on nyt kolme vuotta harjoiteltu”, toimitusjohtaja Maija Henell ja polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo sanovat. Siitä pyritään kokonaan eroon jo ennen vuoden 2029 ehdotonta takarajaa. Puhtaan liiketaloudellisesti tuonti voisi olla kannattavaa, mutta käytännössä ei. Jostain suunnasta tuleva edullinen, mutta väliaikainen lisätarjonta ei voi mennä edelle”, Alitalo taustoittaa