TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2020 • 11,50 € www.METsAlEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 02 7545_.indd 1 23.1.2020 14.56. hetki riippumatossa Metsätalous Vinkit kannattavuuden parantamiseen Metsäverotus NäiN ilmoitat verkossa Uusi juttusarja Kuusen 80 vuotta revontulet tuovat turisteja liukuluMikengillä Metsätöihin 19 kysymystä metsityksestä ›› Riitta Raekallio-Wunderink tarjoaa erilaisia metsäelämyksiä Te em a : ka n n at ta vu u s 30
Lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät nettisivuiltamme www.metsaforest.com/sijoitusvaihtoehdot 7546_.indd 2 23.1.2020 13.54. Maksamme A-lisäosuuksille kilpailukykyistä korkoa, esimerkiksi 7,0 prosenttia * vuodelta 2018. *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Niissä metsä jatkaa kasvuaan puunkorjuun jälkeenkin. AKTIIVISELLA PUUKAUPALLA PARAS TUOTTO Puuta kannattaa myydä aktiivisesti metsän tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Lisää tuottoa puukaupparahoillesi saat sijoittamalla ne A-lisäosuuksiin. Näin metsän taloudellinen tuotto pysyy korkeana. Pyydä tarjous puukaupasta www.metsaforest.com
s. Tämän numeron kannen kuvasi Timo Veijalainen. 47 28 s. 60 s. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Metsän arvo kasvaa 6 MetSänoMiStaJa : Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderink 12 Puut Säiden arMoilla 14 MetSätyyPPi : Kertyykö metsäveroa Kari Pihljerta. 15 kanSalliSPuiStoJen käynnit kaSvuSSa 16 lukiJan kuva : Näin kävi kontortalle teeMa 18 kannattaako MetSä. 47 PikateSti : Liukulumikengät koetuksella 48 PerintöMetSä : Metsävähennys kannustaa kaupoille talouS 51 rahaPuu : Hanki kasvukaira 52 PuuMarkkinat : Suuralueen jakoa kiitellään 54 kuukauden PuukauPPa : Runkohintakauppa Kainuussa 55 kuukauden tilakauPPa : Sijoitusyhtiö maksoi hyvin 56 MetSätilaMarkkinat : Hinnoissa nousuvuosi 57 koeaJoSSa : Isuzu D-Max luonnoSta 59 koluMni : Vuoden 2019 Kummeli-show 60 näin teet MetSäveroilMoitukSen 66 hankintatyöllä vähennyStä 68 tuote & tekiJä : Digiajan puuseppä 70 luhta : Yötaivas leiskuu 78 huonoa ruokaa 80 MakaSiiniriStikko 82 työSSä MetSäSSä : Arboristi laittaa puut kuntoon Tea Juutilainen ja Taru Leino kokeilevat jatkuvaa kasvatusta VAIKUTTAJA: Metsäkeskuksen Veikko Iittainen Vinkit metsäveroilmoituksen tekoon PIKATEsTI: Liukulumikengät avuksi metsätöissä Se pp o Sa m u li em il Bo By re v ja n n e ju vo n en » sisällys 18 s. Metsälehti Makasiini 3 7547_.indd 3 24.1.2020 14.41. 28 vaikuttaJa : Veikko Iittainen herättelee metsänomistajia oMa MetSä 36 MetSänhoito : 19 kysymystä metsityksestä 40 kuuSen 80 vuotta : Kohti kiihtyvää kasvua 42 tutkiMuS : Päästöt puntariin 43 MetSäläiSen allakka : Seitsemän puulajin katto 44 kySy PoiS : Onko kuusen karsinnasta hyötyä
Se on edessä aikaisintaan 2070-luvulla. Puun kysyntääkään ei kukaan voi taata vuosikymmenten päähän. tEKijät täSSä NumEroSSa » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7548_.indd 4 24.1.2020 14.43. Uudessa juttusarjassa seuraamme yksittäisen kuusen kasvua.” tiia puukiLa toimittaja ”Hetki riippumatossa arktisessa metsässä rauhoittaa kaupunkilaistoimittajankin. Tuttuun tapaan tilaajille on tarjolla myös ilmainen veroneuvontapalvelu. Tällä kertaa säästimme muovipakkauksia ja lähetimme oppaan kestotilaajille jo viime viikolla. Korvausta työstä, eli harvennustuloja, kuusikko antaa muutaman vuosikymmenen kuluttua, mutta seuraavan uudistushakkuun tukkitilistä pääsee nauttimaan yleensä vasta seuraava sukupolvi. Neljä metsänomistajaa kertoo oman näkökulmansa asiaan. Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaisen laatimat selkeät ohjeet veroilmoituksen täyttöön löydät lehden loppuosasta. ELiiSa KaLLioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Yleensä olemme postittaneet Metsäverokirjan vuoden ensimmäisen Metsälehti Makasiinin mukana. Juuri nyt tulevaisuuden visiot ennakoivat metsien arvon kasvavan entisestään. Ilmaston ja metsänhoidon muuttuessa puiden biologian tuntemus korostuu. Viime vuoden tulot ja menot on taas aika laskea yhteen ja raportoida verottajalle. Keskimääräiset luvut eivät ole kovin korkeita, mutLiina kjeLLberg toimittaja ”juttu metsänkasvatuksen kannattavuudesta sai pohtimaan asiaa oman metsän kannalta. Istutuksista ja taimikonhoidoista ei ole heti luvassa tuloja, mutta pari vuotta sitten tehty lannoitus maksanee itsensä takaisin tällä vuosikymmenellä.” sami karppinen toimittaja ”metsätaLoudessa puu on totuttu näkemään raaka-aineena, jonka kasvua ihminen voi ohjata. Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderinkin idea peitellä matkailijat riippumattoihin on nerokas esimerkki lukemattomista tavoista hyödyntää metsää.” ta taitavasti toimien ja hyvällä onnella metsällä on ansainnut hyvin. Tuorein tieto sijoitustuotosta on vuodelta 2018, jolloin se Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan nousi 13 prosenttiin. Tässä numerossa toimittaja Liina Kjellberg avaa kannattavuuden monia ulottuvuuksia. Tähän väliin mahtuu monta riskiä, myrskyjä, tuholaisia, metsäpalo tai jotain, mitä ei edes vielä tiedetä. Toimittaja Tiia Puukila kävi katsomassa Kittilän Levin kupeessa sijaitsevaa Halipuumetsää, jossa turistit kokevat rahanarvoisia elämyksiä. Kuusentaimet, jotka viime keväänä istutit, tarvitsevat huolenpitoa vielä monta vuotta. Metsän arvo kasvaa Harvassa paikassa tehdään niin pitkäjänteistä työtä kuin metsissä. Tähän asti metsien kasvuun on kannattanut investoida. Nykyään metsä voi tuottaa myös uusilla ja yllättävillä tavoilla
Tammikuu on ollut erikoinen, kun lunta ei ole ollut lainkaan ja metsässä polutkin ovat pysyneet kuivina. kuva: IRJA LEHTINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7548_.indd 5 24.1.2020 14.43. naava siivilöi päivän valoa Lempäälässä tiistaina 21.1. Pitkästä aikaa näkyi sinitaivaskin
”Parhaat elämykset ovat yksin kertaisia” Riitta Raekallio-Wunderink vie matkailijoita riippumattoon keskelle lappilaista metsää ja vuokraa puita halattaviksi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT TIMO VEIJALAINEN 6 Metsälehti Makasiini » MetsänoMistaja 7549_.indd 6 24.1.2020 14.44. Hän uskoo, että jokaisella on kaipuu metsään
RIITTA RAEKALLIOWUNDERINK IKÄ 43 KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri AMMATTI: Halipuu-yrittäjä PERHE: Aviomies Steffan Wunderink sekä lapset Venla 14 vuotta ja Urho 12 vuotta. HARRASTUKSET: Vaahtokarkkien valmistus, japanilaiset nonogrammit sekä kesäisin uinti. Riitta Raekallio-Wunderink halusi jalostaa metsästä tuotteen ja kehittää itselleen ammatin puita kaatamatta. Riippumatot ja puiden vuokraus tuovat nyt elannon. ›› Metsälehti Makasiini 7 7549_.indd 7 24.1.2020 14.44
Moottorikelkkauran vieressä huomio kiinnittyy lumisessa rungossa roikkuvaan puiseen kiekkoon. Y RITTÄjÄ Riitta Raekallio-Wunderink kävelee rauhallisesti moottorikelkan tiivistämää uraa. Muutama on tullutkin, jopa Israelista asti. Sitä koristavat sekä Suomen että Saksan lippu. ”Minä olin ikäni kaatanut puita ja tehnyt muutaman aukonkin, mutta nyt ajattelin, että katsotaan muutakin”, Raekallio kertoo. Säästetään metsä Halipuu-yrityksen idea sai alkunsa pääsiäisenä 2014. Metsästä löytyy häälahjoja, merkkipäivälahjoja sekä omaksi iloksi ja yhteisesti vuokrattuja puita. Se oli saanut metsurin miettimään, että metsäkö hänet paransi. Näin puita ei tarvitsisi kaataa. Sinne Petsamossa syntynyt Raekallio oli sotien jälkeen isänsä, äitinsä ja sisarustensa kanssa ajautunut vuonna 1947. Sieltä oli poimittu marjat, sienet, kerätty pihkaa ja hakattu tyttären taloon vuorauslaudat. Olemme saapuneet Halipuumetsään. Metsurina työskennellyt isä kaatoi kokeeksi yhden puun, mutta tuli katumapäälle. Nuotiopaikkaa ympäröivä hitaasti kasvanut männikkö oli saavuttanut päätehakkuuiän. Muutama koivu on kumartunut lumen painosta. Metsän varsinainen omistaja, Raekallio-Wunderinkin isä Kaarle Raekallio istui nuotion ääressä. Seurana makkaraa paistoivat Raekallio-Wunderink perheineen sekä hänen siskonsa perheineen ja siskosten äiti Terttu Raekallio. Tämä kokemus mielessään Raekallio ehdotti pääsiäisnuotion loimussa puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan, että vuokrataan puut halauspuiksi ihmisille. Hän muisti, kuinka hän oli metsuriaikoina tullut kesken päivän huonovointiseksi ja istahtanut puun kylkeen lepäämään. ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta”, Raekallio-Wunderink sanoo ja nauraa. Olo oli parantanut ja samalla Raekallio oli muistanut äitinsä sanat: ”Pittää olla metsän kanssa sinut”. Viideksi vuodeksi kerrallaan vuokrattavaa puuta saa tulla milloin tahansa katsomaan. Raekallio-Wunderink vuokraa sieltä puita halukkaille ympäri maailman. Metsä oli Raekallion lapsuuden metsä, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä vanhasta kodista. Yksi reitin yli taipunut runko muodostaa holvikaarimaisen sisäänkäynnin metsään. 10 000 katsojaa Raekallio-Wunderink oli aikaisemmin työskennellyt yritysmatkailua tarjonneessa firmassa, mutta joutunut lomauHalipuumetsän puita ei kaadeta eikä metsää myöskään liiemmin hoideta. Kaarle Raekallio (oik.) on tyytyväinen, että hänen tyttärensä Riitta Raekallio-Wunderink sekä hänen miehensä Steffan Wunderink onnistuivat kehittämään lapsuuden metsästä elämysmatkailukohteen. KITTILä » MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 8 24.1.2020 14.45. Kittilässä Veitservasan kylässä edellisyönä satanut lumi on verhonnut koivut ja petäjät valkoiseen huntuun. Harha-askelia ei sovi ottaa, sillä lumen syvyys ylittää paikoin yhdeksänkymmentä senttiä. ”Tämän koivun suomalainen on antanut saksalaiselle ystävälleen 90-vuotislahjaksi”, Raekallio-Wunderink kertoo
”Jos tekniikka pelaa, yhdellä lähetyksellä on 10 000 viikoittaista katsojaa ympäri maailman.” Samaisesta metsästä löytyvät yrittäjän valitsemat vuokrattavat halipuut. Nuoremmat puut ovat edullisempia ja vanhimmat ikihongat kalleimpia. Hän koki isänsä luovan idean halipuumetsästä välittömästi omakseen. Niistä asiakkaat pääsevät vuokraamaan mieleisensä. ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta.” tetuksi. Puita on vuokrattu Euroopan ohella ›› Metsälehti Makasiini 9 7549_.indd 9 24.1.2020 14.45. Hän halusi tuoda arktisen luonnon ja lumen kaikkien nähtäväksi ja koettavaksi. Raekallio-Wunderink vuokrasi lapsuudesta tutun mummolan metsän isältään ja perusti Halipuu-yrityksen vuonna 2015. Puiden vuokrausta yrittäjä kutsuu adoptoinniksi. Vuokra vaihtelee alle sadasta eurosta runsaaseen neljäänsataan euroon. Siitä alkaen yrittäjä on joka sunnuntai kuvannut arkea pohjoisessa Halipuumetsässä. Kurssilla tehtävänä oli perustaa periscope-kanava verkon suoratoistolähetyksiä varten. Samoihin aikoihin hän osallistui matkailun sähköisen liiketoiminnan kurssille Helsingissä
Hän muutti maasta toiseen, kunnes tutustui Hollannissa tulevaan aviomieheensä Steffan Wunderinkiin. Mahdollisuuksia riittää, kun rohkeasti ideoi. Metsä on valtava leikkikenttä. Hän opiskeli kauppakorkeakoulussa, mutta kaupallinen koulutus ei kuitenkaan tuntunut omalta. Puun haltija saa itselleen tarkat koordinaatit, valokuvan sekä nimensä puuhun ripustettavaksi. muun muassa Singaporesta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. >> 2. Halipuumetsään ei enää kajota moottorisahalla eikä metsää liiemmin hoideta. Sirkan kylässä Kittilässä varttunut yrittäjä vietti suurimman osan lapsuudestaan lähimetsissä. >> 3. Pohjoisen karu luonto pitää huolen, ettei metsä hetkeen pusikoidu eikä kulku Halipuumetsässä esty. Kun viisivuotinen vuokrasopimus päättyy, puuta ei kaadeta. Maailmalta takaisin metsään Raekallio-Wunderink uskoo, että jokaisella on tiedostamaton kaipuu metsään. Puuriveistä muodostuva paikallinen metsä sisäänkäynteineen ja aitoineen ei tuntunut RAEKALLIOWUNDERINKIN VINKIT METSÄNOMISTAJILLE >> 1. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 10 24.1.2020 14.45. Kun idea lähtee omasta intohimosta, sen pystyy välittämään muillekin. Maailman massojen ei tarvitse innostua, riittää, kun oikeat ihmiset kiinnostuvat. Vartuttuaan hän koki haluavansa kadota suurkaupunkiin. Aviopari asettui Hollantiin, mutta vaikka pariskunta asui luonnonläheisellä asuinalueella, jotain puuttui
”Kaikkein parhaat elämykset ovat niitä yksinkertaisia juttuja”, Raekallio-Wunderink kiteyttää.. Ensin metsään kutsuttiin ystävät ja heidän kehujensa kannustamana paikallista matkailua edistävä Visit Levin porukka. Metsälehti Makasiini 11 7549_.indd 11 24.1.2020 14.45. Aviopari on huomannut, että metsästä lähtee aivan eri ihminen kuin sinne tuli. Muutoin on aivan hiljaista. Polttopuut poksuvat. Myös viereisissä puissa on kannattimet riippumattoja varten. ”Ihmisillä on päässä Levin matkailusta porot ja huskyt, mutta nyt myös vähitellen riippumatot”, Steffan Wunderink iloitsee. ”Kun tulimme takaisin Suomeen, se oli valtaisa helpotus. Myös kaupungissa varttunut Steffan Wunderink on lappilaistunut, jopa enemmän kuin paikalliset. ”Yht’äkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa”, hän muistelee. Ensimmäiset kaamoksen jälkeiset auringon säteet maalaavat satavuotiaiden puiden latvukset kultaisiksi. Visit Levin avustuksella metsässä on vieraillut sosiaalisen median tähtiä, toimittajia sekä amerikkalainen uutiskanava CNN. Metsän kaipuu oli siellä, vaikka en sitä tajunnut”, Raekallio-Wunderink sanoo. Matkailijat kokevat harvassa kasvavan puuston turvalliseksi, sillä he näkevät, ettei runkojen takana lymyä karhu tai susi. Tuulen mukana kantautuu valjakkoajelulle lähdössä olevien huskien innokkaat haukahdukset. Niissä keinuen matkailijat pääsisivät kokemaan lappilaisen metsän ennennäkemättömällä tavalla. Hollantilaisiin puistomaisiin metsiin tottuneelle miehelle pohjoisen metsät edustavat epäjärjestystä. Metsän sijainti vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Levin laskettelukeskuksesta mahdollistaisi yritystoiminnan. Yrittäjän puoliso ei heti vakuuttunut ideasta, mutta aviopari päätti testata sitä. ”Yhtäkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa.” aidolta metsältä. Toisin kuin Hollannissa, Lapissa metsään voi eksyä. Se on aika mahtavaa.” Kokemuksen kruunaa nuotiobarista Steffan Wunderinkin nuotiolla mutteripannulla omasta kahvisekoituksesta keittämät erikoiskahvit, kotitekoiset keksit ja vaahtokarkit. Vuonna 2017 syyskuisen lähetyksen jälkeen Raekallio-Wunderink sai idean. Raekallio-Wunderink ripustaa kahden suorarunkoisen männyn väliin riippumaton. l Halipuumetsä on päätehakkuuasentoon hakattu entinen talousmetsä. ”Minulla on edelleen suuri kunnioitus lappilaista metsää kohtaan. ”Metsään on kävellyt sellainen rooli ja kun he tulevat riippumatoistaan, he ovat omia itsejään. Metsään kävellessä moni kulkee kaupungin kiireiden tahtiin. Raekallio-Wunderink rinnastaa riippumattoon peitellyn matkailijan perhosen toukkaan, joka riippumatosta lähtiessään kuoriutuu perhoseksi. Kun matkailijat kääritään 20–45 minuutiksi riippumattoon peittojen mutkaan, metsän rytmi ja rauha valtaavat tulijan. Kuukauden tauon jälkeen auringon kajo lankeaa jälleen metsään ja varjot piirtyvät hankeen. Myös metsien laajuus on yllättänyt. Reilussa vuodessa riippumattokokemuksista on kasvanut yrityksen päätuote, joka työllistää avioparin. Tammikuussa 2018 Raekallio-Wunderinkin idea poiki Halipuu-yritykselle Visit Finland -sivuston kärkituotepalkinnon. Myös he pitivät ideaa loistavana. Ihmiset täällä kutsuvat itseään metsänomistajiksi, mutta he tietävät, että metsä kuuluu hirville ja karhuille, ei ihmisille”, Steffan Wunderink sanoo. Ensimmäisen lapsen synnyttyä vuonna 2006 aviopari muutti Kittilään. Riippumattoja matkailijoille Pakkanen kiristyy neljääntoista asteeseen. Metsä riisuu roolin Kaarle Raekallio sytyttää tulen Halipuumetsään rakentamalleen nuotiopaikalle. Halipuu-yrityksen perustamisesta saakka hän on halunnut tuoda matkailijoita oikeasti metsään, ei ainoastaan verkkolähetysten välityksellä. Ympäröivä metsä vaikuttaa kävijöihinsä
”Useimmilla meikäläisillä kasveilla sisäisesti määräytynyt lepotila purkautuu vuodenvaihteen tienoilla. Hänen mukaansa metsäpuut ovat vielä lepotilassa. Monilla puilla sisäinen lepotila on purkautunut, mutta lämpötila ei vielä riitä herättämään niitä.” Lepotilan purkautuminen vaatisi Vuokon mukaan vuorokauden keskilämpötilan nousun viiden lämpöasteen paikkeille. ”Pakkanen saattaa vaurioittaa varsinkin silmuja, jolloin ne eivät puhkea keväällä kunnolla tai ollenkaan”, Luoranen sanoo. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän mukaan on mahdollista, että luminen ja kylmä talvi vielä koetaan. » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7550_.indd 12 24.1.2020 14.46. Kohtalokkaampaa puiden kannalta on, jos sää kylmenee yhtäkkiä huomattavasti. Samaa sanoo kasvitieteilijä Seppo Vuokko. Tuulenkaadot ovat oivaa lisääntymismateriaalia kuusen pahimmalle tuhohyönteiselle kirjanpainajalle. Alttiimpia tuulituhoille ovat kuusikot. Miten pärjäävät metsäpuumme mänty, kuusi ja koivu. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN Tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6–10 astetta leudompi kuin vuosina 1981–2010 keskimäärin. Hyvin, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen. Poikkeuksellisen leuto talvi on saanut kirsikkapuut kukkimaan Tukholmassa ja narsissit Helsingissä. 6–10 °C Talvimyrskyjen aiheuttamat tuulituhot lisääntyvät, jos maa ei mene talvella routaan. Lämpimät säät saattavat heikentää puiden pakkasenkestävyyttä, jolloin nopeasti tulevat kovat pakkaset altistavat ne pakkasvaurioille. Artikkelia varten on haastateltu myös Luken tutkimusprofessoria Jarkko Hantulaa, erikoistutkijaa Juha Kaiteraa ja tutkijaa Tiina Yliojaa sekä Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professoria Heli Peltolaa.. Lyhyeksi se hänen mukaansa kuitenkin jää. Kun puut asettuvat syksyllä lepotilaan, eivät lämpötilan muutokset hänen mukaansa herätä niitä ennen kuin niiden sisäinen kello sen sallii. Kasvit ovat nyt rajatilassa. Säiden armoilla Metsäpuumme ovat selvinneet leudossa talvessa hyvin, mutta äkillinen pakkanen voi koitua niiden kohtaloksi
Jos maa olisi jäässä, mikrobitoimintaa ei olisi ja ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. Havununna on merkittävä tuholainen Keski-Euroopassa, mutta Suomessa perhonen ei ole toistaiseksi aiheuttanut tuhoja. ”Vedenpinta laskee kuivana kesänä hyvin alas, jolloin happea virtaa syvälle suohon. Sellaisia vuosia, jolloin termistä talvea* ei tule, alkaa kuitenkin olla useammin – lounaisrannikolla vuosisadan puolivälissä joka kolmas vuosi.” ilmatieteen laitoksen tutkija kimmo Ruosteenoja *Termisen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella Lisää päästöjä Leuto talvi lisää ojitettujen soiden hiilija typpipäästöjä. Se lisää turpeen hajotusta. Keski-Lapin poikkeuksellisen lumisesta talvesta hyötyvät muun muassa surmakkasieni ja männyntalvihome. Kun sateet syksyllä alkavat, lähtee turpeesta vapautunut orgaaninen aines liikkeelle.” Puut hengittävät myös lepotilassa – sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Leutoja talvia suurempi ongelma ovat kuitenkin kuivat kesät, sanoo Luken johtava tutkija Mika Nieminen. Tulokaslajit, kuten havupuiden neulasia syövä havununna, voivat hyötyä leudoista talvista. ”Sellaista tilannetta, että talvet loppuisivat kokonaan, ei ole odotettavissa. Juurikääpä hyötyy leudosta talvesta. Kuusen pahimman lahottajasienen itiötuotanto lakkaa vasta, kun lämpötila laskee pakkaselle. Metsälehti Makasiini 13 7550_.indd 13 24.1.2020 14.46. Tämä kuluttaa energiaa, mikä voi leudon talven jälkeen näkyä kasvussa
Koska metsäverotus ei ole oma verolajinsa, niin oikaisupyyntöjä ei erikseen tilastoida. Hankintatyön veronalainen osa on ansiotuloa, josta kotikunta saa osansa. Pääomatulojen verot menevät valtiolle, samoin arvonlisäverot ja metsätilan omistuksenvaihdoksiin liittyvät varainsiirtoverot sekä perintöja lahjaverot. 2 Miten metsän verotulot jakautuvat valtiolle ja kunnille. Metsätalouden veroilmoitus sekä arvonlisäveroilmoitus kannattaa antaa määräajassa, sillä myöhästymisestä määrätään myöhästymismaksu. 4 Kuinka suuri osa metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti. Suuri osa veroista kertyy jo puukauppatulojen ennakonpidätyksinä. Jo yli puolet metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti, Kari Pihljerta Verohallinnosta kertoo. 1 Millainen metsäverovuosi on tulossa. Metsätalouden verokertymää ei erikseen tilastoida. Kertymä supistunee viime vuodesta puukaupan supistumisen vuoksi. Yhteisöjen tuloverokertymästä jaetaan kunnille metsävero-osuutta varsin monimutkaisen kaavan mukaan. 5 Tuleeko metsäverotuksesta paljon oikaisupyyntöjä. 3 Mitä tapahtuu, jos metsäveroilmoitus myöhästyy. Myös paperilla annetun ilmoituksen tulee olla perillä viimeistään määräpäivänä. Vuodelta 2018 annetuista metsäveroilmoituksista 54 prosenttia. OmaVero-palvelun ilmoituspohjassa näkyvät nyt myös valmiiksi edellisenä vuonna vahvistetut menojäännökset, varaukset ja metsävähennyksen tiedot, eli sähköinen ilmoittaminen on entistä vaivattomampaa. kari pilHjerTa KUKA: Ylitarkastaja, Verohallinto MITÄ: Metsäverotuksen johtava asiantuntija MIKSI: Metsäverotuksessa ilmenee aina uutta ja nyt eletään sähköiseen palveluun siirtymisen vaihetta » Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7551_.indd 14 24.1.2020 14.47. l TeksTi Mikko Häyrynen kuva seppo saMuli KertyyKö metsäveroa. Nykyään verotuksen epäselvyydet pyritään selvittämään jo verovuoden aikana ja oikaisuvaatimuksien määrä on vähentynyt.
Puistoja on nyt 40. Osa kasvusta johtuu siitä, että kansallispuistojen pinta-ala on kasvanut ja määrä lisääntynyt kahdeksalla tällä vuosituhannella. ”Esimerkiksi Keski-Suomen kansallispuistoissa on metsäisiä alueita, ja niiden käyntimäärät kasvoivat viime vuonna”, kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajala kertoo. Valtteri Skyttä Käynnit kansallispuistossa yhä kasvussa Kansallispuistojen vankka suosio näkyy myös metsäisten puistojen käyntimäärien kasvuna. Suomen kanSalliSpuiStoihin tehtiin viime vuonna yli kolme miljoonaa käyntiä. Luonnonrauhaa etsittiin siis lisääntyvissä määrin hieman tuntemattomammista kansallismetsistä.. Ti m o Vi iT a n en 220 milj. Suosiotaan ovat lisänneet myös erityisen metsäiset puistot. KÄYNTIÄ 2019 2018 Pallas-Ylläs suosituin, myös uudet puistot kiinnostavat Kansallispuistojen käyntimäärät, top 10 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 *Hossa * Teijo *Sipoonkorpi Repovesi Pyhä–Luosto Oulanka Koli Nuuksio Urho Kekkosen puisto Pallas-Yllästunturi *perustettu 2010-luvulla Lähde: Metsähallitus Metsälehti Makasiini 15 » ajassa 7552_.indd 15 24.1.2020 14.48. Puistojen suosio on kasvanut huimasti 2000-luvulla, sillä miljoonan vuosikäynnin raja meni rikki vasta vuonna 2002. Noin 90 prosenttia kansallis puistoihin tehdyistä vierailuista on suomalaisten tekemiä. Viime vuosina myös pyöräily on lisääntynyt puistoissa. Suosituimmat puistot löytyvät Lapista ja pääkaupunkiseudulta. Käynnit kansallispuistoissa vuonna 2019 (sama kävijä on voinut tehdä useamman käynnin), vuodesta 2018 kasvua 2 prosenttia MILJ. Yleisestä noususuunnasta huolimatta monen suosituimman kansallispuiston käyntimäärät laskivat aavistuksen viime vuonna. Käyntejä mittaavaa laitteistoakin on enemmän. euroa Kansallispuistokävijöiden rahankäytön arvioitu vaikutus puistojen lähialueilla Lähde: metsähallitus 3,2 milj
AikAAn, jolloin kuvan puut on istutettu, koettiin taimikonhoito tarpeettomaksi yleisemminkin ja kontortan kohdalla erityisesti. FSC-SuoJelukohteiden hankintaan apua 75 000 Päättyneellä vuosikymmenellä taimia on istutettu vähemmän kuin edellisellä. Kuva puhukoon puolestaan.” Suorittava porraS ”nAApurimAAssA osataan vissiin paremmin, kun istutetaan jonkin verran edelleen.” Saarni ”minullAkin yhdessä männikkökuviossa kasvoi siellä täällä kontortaa. Siellä kontortaa on noin 600?000 hehtaaria.” planter ”kontortA alkaa jo kolmessakymmenessä vuodessa hidastaa kasvuaan, nelikymppisenä puusto alkaa kuolla pystyyn. Tuorein luku on vuodelta 2018: 75 000 hehtaaria. FSC edellyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta rajataan metsien käytön ulkopuolelle vähintään 5 prosenttia metsämaata. Liika tiheys tuossa on se suurin ongelma ollut ihan selvästi.” puuki Näin kävi kontortalle Verkkokeskustelijat ruotivat 40-vuotiaan kontortamännikön nykytilaa. M ik a a n kk ku ri / M et sä G ro u p 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7553_.indd 16 24.1.2020 14.50. metsä Group ryhtyy hankkimaan luontokohteita, joilla korvataan FSC-metsäsertifioinnin metsänomistajalta edellyttämät suojeluhehtaarit. Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suositellaan kontortamännyn viljelyä. Lähde: Luonnonvarakeskus hyvä uutinen lukijAn kuvA Loppu häämöttää nimimerkki Suorittavan portaan kontortametsälle. Viimeisessä harvennuksessa ne kaikki poistettiin. Niin paljoa säästettäviä kohteita ei aina löydy, jolloin metsänomistajan on suojeltava tavallista metsämaata. Kontorta on melkoista haperoa.” MJo ”synkistelläänkö liikaa. Motokuski kertoi niiden latvan katkenneen puuta kaadettaessa. Kuitenkin sopivassa tiheydessä kasvaneina ne pysyvät kohtalaisessa kuosissa.” Jätkä ”kyllä niitä kunnollisia kontortametsiköitä on vanhempiakin pystyssä. ”Moni FSC:stä kiinnostunut metsänomistaja on kokenut epäoikeudenmukaiseksi sen, että metsää pitää suojella, vaikka siellä ei ole erityisiä luontoarvoja”, metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7554_.indd 17 24.1.2020 14.51
18 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 18 23.1.2020 14.19
teKStI LIINa KJeLLBeRG KUVat SePPO SamULI » Metsälehti Makasiini 19 7555_.indd 19 23.1.2020 14.19. metsänhoidon avulla tuloja voi kuitenkin kasvattaa. KannattaaKo metsä. metsätalouden tutkijat ja neljä metsänomistajaa esittelevät tässä jutussa omat vinkkinsä metsänkasvatuksen kannattavuuden parantamiseksi. metsästä saatavat tulot määräytyvät pitkälti sen perusteella, missä metsä sijaitsee
Metsälöstä liikkeelle Metsänomistajan kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mielestä tarkastella metsänkasvatuksen kannattavuutta metsälötasolla. ”Jos puulaji on väärä, edes metsänhoidolla ei voida paljon enää pelastaa”, Ahtikoski sanoo. Sitä, miten kannattavaa metsänkasvatus on, on vielä vaikeampi arvioida. Sen pidemmälle yksittäiset metsänomistajat eivät tutkimusten mukaan metsätalouttaan juuri suunnittele. Metsätalouden laskelmissa vertaillaan usein erilaisia metsän kiertoaikoja, mutta metsänomistajien kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mukaan ulottaa tarkastelu korkeintaan 30 vuoden päähän. Pitkällä aikavälillä suurin vaikutus on kiertoajan alkuvaiheessa tehtävillä metsänhoitotoimilla eli metsänuudistamisella, taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella. ”Varma tapa saada metsänkasvatuksen kannattavuus heikkenemään, on jättää taimikonhoito rehevällä kasvupaikalla tekemättä, jos metsänuudistamiseen on jo laittanut panoksia”, Huuskonen sanoo. Metsänkasvatuksen kannattavuus rakentuu eri kuvioilla tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Yksi on kannattavuudessaan kuitenkin ylitse muiden: lannoitus. ”Tästä huolimatta tuotto on siellä paras”, hän toteaa. Seuraavalle sukupolvelle puuston arvo on kuitenkin aivan eri kuin jos metsästä ei olisi huolehdittu”, Huuskonen sanoo. Sijainnilla merkitystä Reunaehdot metsänkasvatuksen kannattavuudelle asettaa luonto. Karkeasti voidaan sanoa, että metsänkasvatuksen kannattavuus näkyy selvimmin pankkitilillä. Lannoitus kannattaa Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen lähinnä metsänhoidon kautta. Metsässä olevan pystypuuston arvo jää silloin tosin huomioimatta. Huuskonen huomauttaa, että vaikka puuntuotos on paras Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla, vaatii metsänkasvatus siellä myös eniten työtä ja rahallista panostusta. Taustalla on se, että metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Yksinkertaiselta kuulostavaan kysymykseen ei metsätalouden tutkijoiden mukaan löydy yksiselitteistä vastausta. Kalliilla ostettua metsäpalstaa taas ei välttämättä saa kannattavaksi koskaan, toteaa Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski. Kun tilille tulee enemmän rahaa kuin sieltä lähtee, on metsänkasvatus kannattavaa. Nämä toimet ovat merkittävimmät myös metsästä kiertoajan aikana saatavien tulojen kannalta. ”Karu totuus on, että eniten metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa lämpösumma eli se, missä metsä sijaitsee. Tietyllä kuviolla metsänuudistamiseen sijoitetut varat saa takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun taas toisella kuviolla harvennus tai päätehakkuu voi tuottaa tuloja hyvinkin pian. M istä tietää, että metsänkasvatus on taloudellisesti kannattavaa. Siihen vaikuttavat niin metsän sijainti, metsän hankintahinta, metsänhoitotoimenpiteet kuin puukauppatulotkin. LE IN O N EN » 20 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 20 23.1.2020 14.20. Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä kannattavampaa metsänkasvatus on – olettaen, että kasvupaikalle on valittu oikea puulaji. Kuivahkon kankaan männiköstä saatavat tulot ovat huomattavasti suuremmat Heinolassa kuin Savukoskella, samasta kasvupaikasta ja puulajista huolimatta”, Ahtikoski sanoo. ”Jos esimerkiksi uudistaa metsän, ei yleensä itse hyödy harvennuksista. ”Esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden kannattavuus näkyy viiveellä, ja milloinkaan ei voi varmasti tietää, miten metsä olisi kasvanut ilman niitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Se on metsänkasvatuksen panostuksista A N TT I J. Tämä tarkoittaa sitä, että mukaan tarkasteluun otetaan koko metsäomaisuus. Kasvupaikalla ja puulajillakin on toki merkitystä