KONSTIA METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDEN PARANTAMISEKSI ANTTI SAHI Metsänomistajat päättävät hakkumääristä METSÄVEROTUS Asiantuntijan vinkit veroilmoituksen tekoon Uusi sarja Näin kasvatat erikoispuita Koeajossa käytetty Toyota Hilux 16 KYSYMYSTÄ YLÄHARVENNUKSESTA HIRVISAALIISSA PIENI NOUSU M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 9 TE EM A : KA N N AT TA VU U S 6857_.indd 1 31.1.2019 10.40
6948_.indd 2 31.1.2019 10.24. JÄSENETUSI KESKIMÄÄRIN NOIN 6 EUROA/m 3 Jäsenyys Metsäliitto Osuuskunnassa kannattaa. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenillemme yli 90 miljoonaa euroa. Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteesta www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Omistajajäsenemme saivat siis keskimäärin kuusi euroa lisähintaa meille myymälleen puukuutiolle
S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Isoja ja pieniä kauppoja 6 METSÄNOMISTAJA : Vastapaino leipätyölle 12 HIRVISAALIISSA PIENTÄ NOUSUA 14 METSÄTYYPPI : Miten sellun käy Emmi Haltia. 70 S. 15 HAKKUITA VAIN KAHDELLA PROSENTILLA 16 LUKIJAKUVA : Harvennuksen jäljiltä TEEMA 18 HAUSSA PAREMPI TULOS 28 VAIKUTTAJA : Antti Sahi torppaa veronkorotukset OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä yläharvennuksesta 40 ERIKOISPUUT : Tervaleppä on virtaavien vetten laji 42 TUTKIMUS : Paksuuskasvun mysteeri ratkesi 43 ALLAKKA : Arkielämää metsärahalla 44 KYSY POIS : Mikä pahkan aiheuttaa. LUHTA: Haukka ja metsän kanat PIKATESTI: Kaikki varusteet vyölle 6980_.indd 3 24.1.2019 16.34. 6 S. 47 PIKATESTI : Kaikki varusteet vyölle 48 PERINTÖMETSÄ : Aloita perinnönjako ajoissa TALOUS 51 RAHAPUU : Arvonnousua tienpätkällä 52 PUUKAUPPA : Hankintakaupalla paras hinta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Huippuhinta neuvotellen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Metsästyssopimus ratkaisi 56 TILAKAUPAT : Vain Kainuussa hinnat laskivat 57 KOEAJOSSA : Käytetty Toyota Hilux 59 KOLUMNI : Metsämuseo vai aktiivisen käytön mallimaa. Metsälehti Makasiini 3 40 S. 60 METSÄVERO-OHJEET LUONNOSTA 70 LUHTA : Haukka ja metsän kanat 76 TUOTE & TEKIJÄ : Isojen osien muotoilija 78 NÄIN FOSSIILI SYNTYY 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Asentaja auttaa kaadoissakin 82 ERIKOISPUUT: Tervaleppä on virtaavien vetten laji TYÖSSÄ METSÄSSÄ: Asentaja auttaa kaadoissakin S. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back
Sen sijaan paljon huomiota saanut metsälahjavähennys ei ainakaan vielä tehnyt läpimurtoa. Toisaalta, ilman kylmyyden tuomia auto-ongelmia ei olisi tullut juotua kahvia Loviisan kauniissa historiallisessa keskustassa.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Puiden kasvua jää harvoin miettimään sen tarkemmin. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Pakkanen paukkuu, joten juttukeikoilla pitää varautua aikataulujen venymiseen. 45 prosentin mukaan lehden laatu on ennallaan. Hinnat ovat nousseet ja puuta on myyty paljon, joten myös keskimääräinen puukauppatulo nousee edellisvuoden 16 981 eurosta. Viime vuoden lukuja varten Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen on laatinut tähän numeroon hyvät veroilmoituksen täyttöohjeet. Tappiolliseen pääomatuloon oli päätynyt runsaat 132 000 metsänomistajaa. Vuonna 2017 puukauppoja oli tehnyt vähän alle 100 000 metsänomistajaa. Lukijoiden käytössä on myös ilmainen veroneuvontapalvelu. » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini Isoja ja pieniä kauppoja VIIME vuonna puukauppa kävi vilkkaasti, joten metsänomistajilla on nyt tavallista enemmän raportoitavaa verottajalle. Vain viisi prosenttia arvioi sen huonontuneen. Tästä on hyvä jatkaa! Menoja oli koitunut paljon useammalle kuin myyntituloja. 6970_.indd 4 24.1.2019 17.02. Niitä täydentää Metsäverokirja, jonka kestotilaajat saavat lehden mukana. Vuonna 2017 voimaan tulleet kaksi uutta verovähennystä saivat vaihtelevan vastaanoton. Vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä metsänomistusten kokohaitari on lavea. Nyt tuo raja menee reilusti rikki. Keskustelu Helsingin yliopiston tutkijan Ari Pekka Mähösen kanssa muistutti, miten monimutkainen tapahtumaketju kasvun taustalla on.” HANNU JAUHIAINEN METSÄVEROASIANTUNTIJA ”Metsäveroilmoituksen teko on kokenut melkoisen mullistuksen muutaman viime vuoden aikana. Niistä yrittäjävähennys oli hyödyttänyt 128 750 metsänomistajaa. Sitä oli käyttänyt vain 54 verovelvollista. Vähiten puuta myynyt neljännes sai puukauppatuloja alle 2 500 euroa, kun eniten myynyt neljännes tienasi metsästä yli 22 200 euroa. Niitä merkitsi yli 215 000 metsänomistajaa. Vuoden 2017 verotilaston perusteella voi päätellä suurin piirtein, kuinka moni metsänomistaja jättää veroilmoituksen ja minkälaisia lukuja lomakkeille kirjoitetaan. Lehden ohjeilla tästä taas selvitään, mutta paperilomakkeiden lähettäminen vaikeutuu vuosi vuodelta.” Lämmin kiitos lehtiuudistuksesta antamastanne palautteesta! Oli mukava lukea, että joka toisen lukijakyselyyn vastanneen mielestä Metsälehti Makasiini on nyt entistä parempi
Tiistaina 22.1. Metsälehti Makasiini 5 PÄIVÄ on pidentynyt metsässäkin. kello 15.30 sydäntalven iltapäivä on vaihtumassa hämäräksi Jyväskylän Mustamäessä. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI 6970_.indd 5 24.1.2019 17.02. Pakkasta on noin –15 astetta ja kuusivaltainen metsä kylmyydestä ja lumesta tönkkönä. On hiirenhiljaista, kuin koko metsä olisi mennyt talviunille. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Edes variksia ei näy, vaikka Mustankorkean kaatopaikka on vain kilometrin päässä
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6861_.indd 6 24.1.2019 12.28. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA VASTAPAINO LEIPÄTYÖLLE Tietotekniikkaa opettava Mauri Inha viettää vuodessa 40 päivää metsähommissa, lähinnä raivaussahan tai pottiputken kahvoissa
Metsälehti Makasiini 7 MAURI INHA IKÄ : 63 KOULUTUS: Diplomiinsinööri AMMATTI: Tietotekniikan yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulussa PERHE: Vaimo Leena ja kolme aikuista lasta Metsät Alavudella, asuu Tampereella HARRASTAA : metsänhoitoa, mökkeilyä, matkailua ja järjestötoimintaa 6861_.indd 7 24.1.2019 12.28
”Isä ei ollut tempauksesta riemuissaan, mutta ilmeisesti kiinnostukseni metsään on ollut jo tuolloin olemassa”, Inha muistelee lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin. Maatalon vuodenkiertoon kuuluivat luontevana osana talviset hankintasavotat ja rankojen teko. Kiinnostus metsään on kuitenkin säilynyt. Leena Inha on jo eläköitynyt äidinkielen ja viestinnän opettajan töistä. Kotitilan metsät tulivat Inhan omistukseen vuonna 2004 traagisen tapahtuman seurauksena. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini K UN puunostaja tuli 1960-luvun alussa tekemään puukauppoja Alavuden Sapsalammin kylälle Keisalan taloon, seurasi Mauri Inha tapahtumia tarkkaavaisena. Nopean valokuituyhteyden ansiosta Mauri Inha pystyy tarvittaessa tekemään hyvin etätöitä kotitilaltaan Alavudelta. ”Ajoimme isän kanssa puita pienellä maataloustraktorilla, jossa oli vinssi. Mauri Inhalla eläkepäivät koittavat lähivuosina. Aikuisten silmän välttäessä pikkupoika ampaisi ulos, kaivoi ostomiehen repusta leimakirveen ja lähti leimaamaan puita. ALAVUS 6861_.indd 8 24.1.2019 12.28. Koululaiseksi vartuttuaan tulivat metsätyöt Inhalle tutuiksi myös luvan kanssa. Minä olin luonnollisesti se, joka kävi hangessa kahlaten kiinnittämässä juontosakset pölkkyjen päihin.” Sittemmin Inha aloitti diplomi-insinöörin opinnot ja muutti Tampereelle, jolloin kotitilan työt jäivät vähemmälle
Inhat ovat pyrkineet siirtämään omaa kiinnostustaan metsäasioihin myös kolmelle aikuiselle lapselleen. Valistustyö on tuottanut tulosta: vuonna 2015 lasten vanhempiensa kanssa muodostama yhtymä hankki 50 hehtaarin metsätilan läheltä Maurin kotitilaa. Eräänä päivänä äiti oli todennut kattilan pitävän kummallista ääntä. Yksi on kiinnostunut metsäverotuksesta ja tilojen hintakehityksestä, kun toinen enemmän käytännön töistä”, Leena Inha sanoo. Jokainen heistä lähestyy metsää eri näkökulmista. Yhtymäkohtia metsään löytyy runsaasti. Metsää tilalla on kahdessa palstassa yhteensä noin 100 hehtaaria. Pellot on vuokrattu paikalliselle viljelijälle. Inha on myös hakenut metsänomistamiseen liittyvää oppia, muun muassa suorittanut Tampereen ammattiopiston metsurikurssin. Mauri Inha perkasi taimikon viime syksynä. Metsälehti Makasiini 9 ”FSC:n vaatimukset ovat metsässämme järkevästi toteutettavissa. Esimerkiksi oikeiden työtekniikoiden oppimisen ansiosta metsätyöt tuntuivat kurssin jälkeen paljon kevyemmiltä.” FSC:llä parempi hinta Mauri ja Leena Inha viihtyvät molemmat erinomaisesti metsässä, mutta kiinnostuksen kohteet ovat usein erilaisia. Isän mennessä pannuhuoneeseen koko kattila räjähti ja isä menehtyi onnettomuudessa.” Nykyään Inha omistaa kotitilansa metsineen ja peltoineen yhdessä Leena-vaimonsa kanssa. Mauri Inha toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa (Tamk) tietotekniikan yliopettajana ja kouluttaa nuorisopuolen opiskelijoita digitaalitekniikan ja digitaalisen signaalinkäsittelyn saloihin. ”Olemme puhuneet metsästä paljon lapsillemme ja kertoneet aina, mitä olemme tekemässä. ”Suosittelen sitä lämpimästi muillekin metsänomistajille. ”FSC:n vaatimukset ovat metsässämme järkevästi toteutettavissa. Automaattinen ajokone kehitteillä Inhat ovat etämetsänomistajia, sillä he asuvat edelleen Tampereella. ”Vaikka hoidamme metsiä taloudellisesti järkevästi, niin muutkin arvot ovat meille metsässä tärkeitä”, lisää Leena. Yksi esimerkki luontoarvojen huomioinnista on, että Inhat liittivät metsätilansa muutama vuosi sitten FSC-sertifiointiin UPM:n metsäasiantuntijan aloitteesta. ”Kun minä katselen puiden latvoja ja mietin metsän kasvua, niin Leena katselee maahan ja etsii sieniä ja marjoja”, Inha sanoo. Meille täkynä FSC:ssä on puusta saatava hieman parempi hinta”, Mauri Inha toteaa. Esimerkiksi viiden prosentin suojeluvaatimus täyttyi rantametsäkuvion ansiosta, jossa hakkuita ei toteutettaisi muutenkaan. Esimerkiksi viiden prosentin suojeluvaatimus täyttyi rantametsäkuvion ansiosta, jossa hakkuita ei toteutettaisi muutenkaan.” ”Tässä talossa oli vanha Högforsin keskuslämmityskattila, jota isä ja äiti lämmittivät klapeilla. 6861_.indd 9 24.1.2019 12.28. >> Vuonna 2014 istutettu männikkö on lähtenyt hyvin kasvuun
OSALLISTU metsänomistajayhdistysten toimintaan, sieltä saa paljon hyödyllistä tietoa. 6861_.indd 10 24.1.2019 12.28. VERKOSTOIDU muiden metsäomistajien kanssa. 2. KEHITÄ omaa metsäosaamista ja tietämystä 3. KOLME VINKKIÄ 1. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini Kun Inhat tulevat viikonlopuksi Alavudelle, on talvella edessä ensimmäisenä tuvan lämmitysurakka. ”Sunnuntaina kotiin lähtiessä alkaa olla mukavan lämmintä”, Mauri Inha kertoo
l 6861_.indd 11 24.1.2019 12.28. Tänä keväänä ohjelmassa on retkiä muun muassa Keitele Groupin Alajärven sahalle sekä Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle. Uusista siemenistä on syntynyt tiheä taimikko. Yhdistys järjestää kuukausittain erilaisia koulutustilaisuuksia ja vierailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Parhaillaan käynnissä on projekti, jossa kehitetään ajokonetta, joka keräisi puut hakkuukoneen jäljiltä automaattisesti ilman kuljettajaa. Metsänomistajien yhdistykset tarjoavat hyvän ja helpon kanavan perehtyä alaan”, Inhat kannustavat. ”Meillä on 726 jäsentä, joista noin 100–150 on aktiivisesti mukana toiminnassa. ”Yhdistyksen kautta on mahdollista tutustua paikkoihin ja asioihin, joihin ei yksittäinen metsänomistaja yleensä pääse. Puunkorjuussa on haastavasta maastosta huolimatta tieliikenteeseen verrattuna se etu, että metsässä ei ole suurta riskiä törmätä toisiin kulkuneuvoihin tai ihmisiin.” Metsänhoitotyöt sopivat erinomaisesti luokkahuoneessa ja päätteen ääressä tehtävän leipätyön vastapainoksi. Opetustyössä tuloksia ei aina heti havaitse.” Todellisuudessa Inhan opetusuran kansantaloudellinen merkitys lienee huomattava. ”Metsässä motivoi se, että oman työn jäljen näkee heti ja metsän tuotto paranee.” Tampereen Seudun Metsänomistajat ry tarjoaa 20 euron jäsenmaksua vastaan runsaasti tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Inhojen opetustaustasta kummunnee halu innostaa myös nuoria metsänomistajia mukaan toimintaan. Esimerkiksi retkillemme ilmoittautuu hetkessä bussilastillinen porukkaa.” Yhdistyksen jäsenkunnan ikäjakauma noudattelee metsänomistajakunnan ikärakennetta, eli iso osa porukasta on jo eläkeiässä. ”Tiedon lisääntyessä kiinnostus omaa metsää kohtaan kasvaa nopeasti. Inha viettää noin 40 päivää vuodesta metsässä pääasiassa raivaussahan tai pottiputken kahvoissa. ”Nyt tilanne Nokian suhteen on kuin metsässä päätehakkuun jälkeen. Ajatustenvaihto samanhenkisen porukan kanssa on kaiken kaikkiaan aina hedelmällistä.”. ”Metsässä motivoi se, että oman työn jäljen näkee heti ja metsän tuotto paranee. Merkittävä joukko hänen kouluttamiaan ihmisiä on ollut nostamassa esimerkiksi Nokiaa Suomen viennin lippulaivaksi. Tietotekniikalla on koneissa iso rooli, esimerkiksi Ponsse Scorpionin kehityskuluista yli puolet liittyi ohjelmistojen kehittämiseen.” Metsäkonealan kehitystyötä tehdään myös Tamkissa. Mauri Inha toimii aktiivisesti Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n johtokunnan jäsenenä. ”Uskon, että tällaisia sovelluksia tullaan tulevaisuudessa näkemään metsässä. Osa taimista pääsee kasvamaan isoiksi puiksi, start up -vaiheesta jälleen tuottaviksi yrityksiksi.” Yhdistys avaa ovia Metsä on vahvasti läsnä pariskunnan arjessa myös Tampereella. Metsälehti Makasiini 11 ”Niin kutsutuista sulautetuista järjestelmistä erinomaisia esimerkkejä ovat metsäkoneet
Lupien käyttöaste jäi kuitenkin edelliskaudesta. Suurempikin saalis olisi ollut mahdollinen, sillä pyyntilupia myönnettiin 2 000 edellisvuotta enemmän, yhteensä 54 500. PIENI NOUSU Hirvijahti sujui suunnitellusti ja saalismäärä kohoaa yli 58 000:n. Ennuste perustuu jahtikauden aikana päivittyvään arvioon hirvikannasta. Jatketun metsästyskauden tarkoituksena oli tarjota metsästäjille mahdollisuus kohdennettuun pyyntiin hirvivahinkoalueilla, mikäli lupia oli jäänyt käyttämättä. Jahdissa kaadettiin runsaat 58 000 hirveä, noin 1 500 enemmän kuin syksyllä 2017. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA HIRVIKANNALLE asetettu tavoitetiheys saavutetaan Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan monin paikoin. Harva hyödynsi mahdollisuuden, ja 1.-15.1. Suomi jakautuu 59 hirvitalousalueeseen, joista jokaiselle on asetettu oma hirvikannan tavoitetiheys. 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Saalismäärä nousussa 2016 2017 2018 (arvio) Kpl Lähde: Suomen riistakeskus Oma riista -palvelu 6965_.indd 12 24.1.2019 17.23. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. välisenä aikana hirvisaalis jäi alle 500:n. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA HANNU HUTTU HIRVENMETSÄSTYSKAUSI jatkui nyt ensi kertaa yli vuodenvaihteen. ”Hirvitiheydet tulevat pienenemään suurella osalla hirvitalousalueista, sikäli kun ennusteet ovat paikkaansa pitäviä”, summaa riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta
50000 72000 94000 116000 138000 160000 1974 -84 -94 2018 2004 Hirveä Talvikanta vaihtelee reippaasti Hirvikannan säätely on ollut epätasaista ja hirvien talvikannat ovat vaihdelleet suuresti viime vuosikymmeninä. Tämän vuoden jahdin jälkeinen hirvien talvikanta varmistuu maaliskuussa. Metsälehti Makasiini 13 HIRVESTYKSEEN KÄYTETTIIN AIKAA 91 000 jahtipäivää (88 000 vuonna 2017) 880 000 henkilötyöpäivää (890 000) 181 000 koiratyöpäivää (170 000) Vuosi 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Hirvivahinkokorvaukset / € 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 -18 Tuhokorvaukset kasvussa Hirvituhoista maksettavien korvausten kasvua selittää vuonna 2017 uudistunut hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, joka on innostanut metsänomistajia hakemaan korvauksia aikaisempaa reippaammin. Vuosi Lähde: Luken hirvitietotaulukko 2018 Lähde: Suomen riistakeskus Oma riista -palvelu Lähde: Suomen Metsäkeskus Lähde: Luken www.riistahavainnot.fi 6965_.indd 13 24.1.2019 17.23. Talvikannalla tarkoitetaan jahtikauden jälkeen jäävää hirvikantaa tammikuussa
1 2 3 4 6972_.indd 14 24.1.2019 16.05. Sellun hyvän menekin vuoksi metsäteollisuus on pysynyt Suomen tärkeimpien teollisuudenalojen joukossa. Toisaalta nousua hillitsee se, että kuitupuuta tulee markkinoille metsänhoitotöiden ja päätehakkuiden sivutuotteena. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini Miltä sellumarkkinan kehitys näyttää. MITÄ: Tekee sellu-, paperija kartonkimarkkinoiden osuuden PTT:n metsäsektorin ennusteessa. Suomelle merkittävän havusellun näkymät ovat edelleen hyvät eikä markkinoille ole tulossa uutta kapasiteettia lähiaikoina. Luotettavan ennusteen tekeminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, sillä vaikuttavia tekijöitä on niin monia. Markkinoiden toimintaan liittyy aina hankalasti ennustettavia asioita ja yllätyksiä, joten yksittäisen ennusteluvun sijasta huomio kannattaa kiinnittää ennusteen perusteluihin. Onko selluhintojen ennustaminen vaikeaa. Jos Kiinan talouskasvu ei aivan pysähdy, sellun kysyntä kasvaa siellä lähivuosinakin. Sellun hinnat ovat heiluneet menneisyydessä paljon. Voivatko selluhinnat heilua paljonkin. Etenkin poliittiset päätökset hankaloittavat ennustamista: on esimerkiksi mahdotonta tietää, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota kehittyy. MIKSI: Ennusteita tehdään kaikkien metsäalan toimijoiden tarpeisiin eikä kaikkia käyttäjiä edes tiedetä. Ajoittain hinnoissa on nähty suoranaisia romahduksia, toisaalta myös nopeita nousuja. Mikä selluhintojen seuraamisessa kiinnostaa. Sellun tuotannon kasvu Suomessa nostaa kuitupuun hintaa. Sellun hinta on laskenut, mutta kyseessä on korkean hinnan odotettu korjausliike ja laskun ennakoidaan päättyvän pian. l TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI HAVUSELLULLA YHÄ KELPO NÄKYMÄT Sellutuotannon kasvu nostaa Suomessa kuitupuun hintaa, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia arvioi. EMMI HALTIA KUKA: Pellervon Taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti. Selluun ja sen jatkojalosteisiin liittyy paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia, kun muovituotteita korvataan ja haetaan ilmastoja ympäristöystävällisiä ratkaisuja.. Tutkii myös etenkin metsänomistajien valintoja ja päätöksentekoa
Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus hakkuualasta oli kaksi prosenttia. Metsälehti Makasiini 15 Itäinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 123 885 ha ensiharvennus 17% muu harvennus 47% jatkuva kasvatus 4% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUS HAKKUUT avohakkuita 27 % avohakkuita 21 % luontaisen uudistamisen hakkuita 6% luontaisen uudistamisen hakkuita 2% Pohjoinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 98 067 ha ylispuiden poisto 3% ylispuiden poisto 5% ensiharvennus 21% muu harvennus 44% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT jatkuva kasvatus 3% Läntinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 85 216 ha ylispuiden poisto 5% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ensiharvennus 16% muu harvennus 44% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 29 % luontaisen uudistamisen hakkuita 4% luontaisen uudistamisen hakkuita 4% Kaakkoinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 72 242 ha KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ylispuiden poisto 5% ensiharvennus 17% muu harvennus 46% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 27 % luontaisen uudistamisen hakkuita 4% Eteläinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 43 831 ha KASVATUS HAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ensiharvennus 17% muu harvennus 41% ylispuiden poisto 6% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 31 % Kaakkoinen alue Eteläinen alue Pohjoinen alue Itäinen alue Läntinen alue Lähde: Suomen metsäkeskus » AJASSA » HAKKUUAIKEISTA kertovia metsänkäyttöilmoituksia jätettiin viime vuonna ennätysmäärä, 136 000 kappaletta. MIKKO RIIKILÄ Kahdella prosentilla hakkuita 6864_.indd 15 24.1.2019 16.35. » AVOHAKKUITA ILMOITETTIIN koko maassa 112 000 hehtaarille, mikä on 0,6 prosenttia metsämaan alasta. Se on noin kaksi prosenttia Suomen metsien alasta. Itäisessä Suomessa hakkuita suunniteltiin eniten. Esimerkiksi ennätyksellisten kantohintojen vuonna 2007 metsänkäyttöilmoituksia tehtiin 20 000 vähemmän. » YKSITYISTEN METSÄNOMISTAJIEN, Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella hakkuusuunnitelmien piirissä oli yhteensä 423 000 metsähehtaaria. Osuus on pieni ja olisi todennäköisesti ollut vieläkin pienempi, ellei Itä-Suomen viimetalvisille lumituhoaloille olisi ilmoitettu runsaasti jatkuvan kasvatuksen hakkuita
Leimikko käy kaupaksi aina, ja ostajat maksavat mielellään oikean kantohinnan.” METSÄ-MASA ”VOIN tunnustaa, että minultakin löytyy lähes vastaavaa puupeltoa, mutta on siellä sentään jokunen kuusi ja koivukin seassa.” JEES H-VALTA ”KUUSIAHAN tuolla kasvaa seassa, katkennut mänty ja aluskasvostakin löytyy.” MENNINKÄINEN ”VANHAAN malliin raivattu. monimuotoisuutta palvelevaa rakennetta ja sekapuustoa.” GIA ”MONIMUOTOISUUS toteutuu hyvin jo kuvion reunoilla, minne on jätetty aluskasvosta vaihettumisvyöhykkeille. Tutkimuksen tekevät Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Olisihan tuohon voinut jonkun monimuotoisuuspuskan ihan hyvin jättää. Ei korjuu siitä kärsi.” PUUKI Harvennuksen jäljiltä Onko monimuotoisuus huomioitu vai ei. Suositusten mukaan pitää jättää alikasvosta yms. Monimuotoisuutta lisää kataja, jolle tulee riittävästi avointa tilaa harvennuksen jälkeen.” SUORITTAVA PORRAS ”TÄHÄN tilaan leimikko kannattaa valmistella myyntiä varten. » AJASSA LUKIJAN KUVA UUTINEN 16 Metsälehti Makasiini ”EI ole tuossa noudatettu ainakaan hyvän metsänhoidon suosituksia. Helmikuussa 16 000 metsänomistajaa saa tilaisuuden osallistua Metsänomistaja 2020 -tutkimukseen. SAIMAALLA ei tänä talvena ole tarvetta laajamittaiseen apukinosten kasaamiseen, toisin kuin muutamana edellisenä vuonna. Suurelle osalle norpista löytyy luonnonkinoksia pesäpaikoiksi. NORPPA PÄRJÄÄ ILMAN APUKINOKSIA 16000 Hyvä näkyvyys takaa harvennuksella oikeat ratkaisut, miettii nimimerkki Suorittava porras. JU H A TA SK IN EN 6977_.indd 16 24.1.2019 16.41. Saimaalle on viimeisen viiden vuoden aikana jouduttu tekemään apukinoksia, koska luonnonlunta ei ole kasaantunut riittävästi norppien synnytyskinoksiksi
6978_.indd 17 24.1.2019 14.59
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » KANNATTAVUUS 6867_.indd 18 23.1.2019 16.33
Metsälehti Makasiini 19 HAUSSA PAREMPI TULOS Metsätalouden normituottona pidetään neljää prosenttia. Voisiko se olla enemmän. MIKKO HÄYRYNEN 6867_.indd 19 23.1.2019 16.33
Lähdetään liikkeelle jälkimmäisistä, sillä niissä on isoja mahdollisuuksia. Onko rikkaana hautaan -ajattelussa mieltä, se onkin filosofisempi kysymys. Jos metsän vakuusarvo on puolet ostohinnasta, se tarkoittaa, että pankki lainoittaa kauppahinnasta puolet ja toiseen puoleen pitää olla omaa rahaa tai muuta lisävakuutta. Vaikka käyttörahaa ei saakaan, niin oma pääoma kasvaa jokaisella lyhennyskerralla. Pankkien suhtautuminen metsätilojen lainoittamiseen vaihtelee. Mikäli velkarahaa on puolet ostohinnasta, niin lainan korot ylittävät metsän tuoton vasta kahdeksan prosentin korolla. 6867_.indd 20 23.1.2019 16.33. ESIMERKKI Jos on ostanut sadan tuhannen hintaisen metsätilan täydellä velkarahalla ja kahden prosentin korolla, niin vuodessa korkoihin menee kaksi tonnia, mutta metsän kasvu saattaa tuottaa neljä tonnia. Korkojen noustessa velan kiikkulauta alkaa toimia toisin päin ja ulkopuolinen rahoitus maksaa enemmän kuin metsä tuottaa. 1. Kun rahasta on ylitarjontaa, sen hinta eli korko ei ole juuri mitään. Jos metsätalouden tuotto on neljä prosenttia, niin täydessä velkarahoituksessa kulminaatiokohta on neljän prosentin korko. Siihen on ollut hyvä tilaisuus viime vuosina, sillä taantuman taittamiseksi eri maiden keskuspankit ovat työntäneet talouteen rahaa mahdottomia määriä. TEEMA » KANNATTAVUUS 20 Metsälehti Makasiini M E T S ÄTA L OU DE N kannattavuutta voi parantaa kahdenlaisilla konsteilla. Toiset liittyvät lähinnä metsänhoitoon, toiset puukaupan tekoon ja tilakauppaan. Jos omaa pääomaa on laitettu peliin vain nimellisesti yksi tuhatlappunen, niin sille saa kahdensadan prosentin tuoton! Jos käyttää velkavipua, niin pitää olla myös riskinsietokykyä ja valmius luopua tilasta eli nykykielellä tehdä exit. Lainaa on lyhennettävä, mutta jokainen lyhennys on maksu metsänomistajalle itselleen. Jos oma talous on kädestä suuhun -mallilla, niin lainan saanti saattaa tyssätä jo omarahoitusosuuden puuttumiseen. Aiemmin asuntoja metsäsijoituksia on pidetty väsyneen rahan lepopaikkana, mutta nollakorkojen maailmassa metsätalouden tavallisena tuottona pidetystä neljästä prosentista on tullut kiinnostava. Hyödynnä velkavipu Metsällä voi tehdä kunnon tilin, etenkin jos ostaa alihintaan tai velkavivulla