sivut 2–3 METSÄSTÄ: Kuviokoon kasvattaminen tuo lisää kannattavuutta . sivut 14–15 PILKKEITÄ: Miten järviruo’osta saisi hyötykasvin. HELMIKUUTA 2016 • NRO 2 • PERUSTETTU 1933 Tammikuun kylmä jakso antoi pitkästä aikaa mahdollisuuden saarihakkuuseen. K U VA SE PP O SA M U LI METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 4. . sivu 25 WWW.METSALEHTI.FI 4106_.indd 1 25.10.2017 14.39. Sivut 18–19 Pakkanen tekee tien AJASSA: Kuitupuu ei tahdo käydä kaupaksi
Näin esimerkiksi Varkauden uusitun sellutehtaan puun kysyntä heijastuu lähialueelle. Metsäteollisuus ry:n ennakoiva viestintä raivostuttaa metsänomistajapuolta. Osin kyse on erilaisista aikahorisonteista. Tämä tulee mieleen, kun kuuntelee toisiaan sättiviä metsäteollisuutta ja metsänomistajajärjestöä. Sovellus sisältää muun muassa oppaan kasvupaikkojen tunnistukseen, tasaja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusperiaatteet, taimikonhoitosuositukset sekä harvennusmallit. ”Voimakkaasti kasvavan kysynnän vastapainoksi puun tarjonnan rakenteita on vahvistettava viipymättä. MIKKO RIIKILÄ J os Suomen metsäteollisuus jalostaisi hiekkaa Saharassa, se varmasti valittaisi hiekkapulaa ja vaatisi piiskaa tarjonnan vahvistamiseksi. Kuitupuun kysynnästä on pulaa juuri nyt, kun taas kuitupuusta voi tulla pula ehkä parin vuoden kuluttua. Pahimmin tilanteesta kärsivät Päijät-Hämeen kaltaiset yhdistykset, jotka ovat erikoistuneet nuorten metsien harvennuksiin ja energiapuun korjuuseen. ”Saamme ainakin ylivuotiset talvileimikot korjattua”, Kangasniemi-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio kertoo. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 LYHYET Tapion maastotaulukot mobiiliin Tapion maastotaulukot löytyvät nyt mobiilisovelluksena. Samaan aikaan hiekantuottajat kokisivat hukkuvansa hiekkaan, joka ei kelpaa kenellekään. Rekrytoimme myös oppisopimuskoulutusten avulla”, henkilöstöjohtaja Anneli Karhula kertoo. Päijät-Häme, kuten moni muukin yhdistys, tuskailee kuitupuujumin kanssa. 2 A J A S S A 4. Sahauskaan ei ole lisääntynyt, joten sahahakevuorien ei pitäisi olla tukkimassa kuitupuun markkinoita. Älypuhelimelle tai tabletille ladattava sovellus perustuu Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisiin maastotaulukoihin, jotka ovat tähän asti olleet saatavilla vain painetussa muodossa. Noin kahdeksan miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen alkaa tänä keväänä, käyttöön se otetaan ensi vuonna. Jatkossa Lappi Timberin toimitusjohtajana toimii Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio . Tässäkö kiitos, että olemme vuosia ponnistelleet puuntarjonnan vahvistamiseksi?” Yli-Talonen puhisee. Vastausten ja arkistoselvitysten perusteella laaditaan ehdotus alueen tieoikeuksista. ”Esimerkiksi puunhankintamme palkkaa tänä keväänä harjoittelijoita enemmän kuin vuosiin. Tietojen päivitys hoidetaan alueellisilla tietoimituksilla, jotka koskevat kerralla 200–300 kiinteistön omistajaa. Päivitys on tarpeen, sillä kiinteistörekisterin merkinnät yksityisteistä ovat puutteellisia, osa on peräisin jopa 1800-luvulta. Samalla Lappi Timberin toimitusjohtaja ja vähemmistöosakas Pekka Tuovinen siirtyy pois yhtiön palveluksesta. ”TÄSSÄKÖ KIITOS, ETTÄ OLEMME VUOSIA PONNISTELLEET PUUNTARJONNAN VAHVISTAMISEKSI?” Havukuitupuun ylitarjonta on alkanut jarruttaa talvileimikoiden korjuuta 4109_.indd 2 25.10.2017 14.39. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajat aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, todettiin Metsäteollisuus ry:n tiedotteessa tammikuun puolivälissä. Ostot painottuvat tehtaiden lähelle Kuitupuun käyttö on viime vuodet ollut vakaata, eikä ylitarjontaa voi selittää myöskään puun tuonnin kasvulla. Lisätietojen antajaksi todettiin metsäjohtaja Tomi Salo . Määrä on vajaan kolmanneksen pienempi kuin parina viime vuonna. Lappi Timber kokonaan Keiteleelle Puunjalostaja Keitele Group ottaa tukevamman otteen Kemijärvellä toimivan Lappi Timberin omistuksesta. Maanmittauslaitos lähettää heille kirjeen ja kartan, johon omistajia pyydetään merkitsemään käyttämänsä kulkureitit. Upeista keleistä huolimatta talvileimikoiden korjuuta on jouduttu vähentämään lähes puoleen normaalista. Keitele ostaa pienosakkaiden yhdeksän prosentin osuuden yhtiöstä, entuudestaan se omisti yhtiöstä 91 prosenttia. Tukkileimikoiden korjuuseen keskittyneet yhdistykset pystyvät rajoittamaan hakkuidensa kuitupuukertymää, joten korjuuta on voitu jatkaa. ”Energiapuumarkkinat ovat tukossa, eikä kuitupuu kelpaa metsäyhtiöille. Yksityisteiden tiedot ajan tasalle Maanmittauslaitos ryhtyy ajantasaistamaan yksityisteiden tietoja. Raisio rakentaa bioenergialaitoksen Elintarvikkeita tuottava Raisio rakentaa Raision tehdasalueelleen metsähaketta käyttävän bioenergialaitoksen. Töitä on tarjolla muun muassa puunhankinnassa, metsäpalveluissa, tuotannossa ja kunnossapidossa. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen ei tiedä, pitäisikö moiselle itkeä vai nauraa. Osin puupulan ja ylitarjonnan ristiriita johtuu siitä, että metsäyhtiöt keskittävät hankintaansa tehtaiden lähialueille. Metsä Group pestaa liki 700 kesätöihin Metsä Groupin eri yksiköt palkkaavat ensi kesänä lähes 700 nuorta kesätöihin. Vasta kun Metsä Groupin Äänekosken uuden tehtaan puunhankinta alkaa, saattaa kuitupuun Kuitupuun markkinat umpitukossa Tilanne johtuu osin energiapuun kysynnän romahduksesta, osin metsänhoitoyhdistysten lisääntyneestä korjuusta
Tähän vaikutti osin uusiutuvien käytön kasvu, mitä esimerkiksi teollisuuden investoinnit ovat lisänneet. Ylitarjonta ei vaivannut, kun MTK:n metsäjohtaja otsikoi kolumninsa Maaseudun Tulevaisuudessa: ”Nyt ei ole puukaupan aika.” Sittemmin vahvasti liiketoimintaan panostaneet yhdistykset ovat yhtä riippuvaisia puun liikkumisesta kuin muutkin alalla. västi kivihiiltä edullisempi polttoaine, ja tänä vuonna hakkeen kilpailukyky paranee entisestään vuoden alussa voimaan tulleen kivihiilen hiilidioksidiveron ansiosta. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 AJASSA Metsätieto muutti sähköiseen kuosiin Sivu 5 Männystä paidat koko suvulle Professori Ali Harlinin mukaan Suomen metsistä saisi kymmenen miljardia t-paitaa vuodessa. Perälä toi näkemyksensä esille vastatessaan yleisökysymykseen viime viikon torstaina Lapin metsätalouspäivillä. Ilman tukitoimia kivihiili olisi kuitenkin edullisin polttoaine”, Ripatti arvioi. Kivihiili on saanut antaa tilaa uusiutuvalle energialle. ”Kun vielä turpeen veron alentamista koskeva notifikaatio saadaan komissiosta, niin voidaan sanoa, että tänä vuonna metsähake on kivihiiltä selvästi edullisempi polttoaine CHP-laitoksilla. Kun joku lisää puun toimituksia, vähenee kysyntä toisaalla. ”Toisaalta energian loppukäyttö on vähentynyt”, johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta kertoi viime viikolla Energiamarkkinapäivässä. Puuta riittää Lapissa on varaa kasvattaa varsinkin mäntykuitupuun hakkuita. Erotuksesta suurin osa on mäntykuitua. Kemin sellutehtaan puut ostetaan jatkossa Lapista. AJASSA 3 4. JUSSI COLLIN SUOMI saavutti uusiutuvan energian direktiivin (RES) mukaisen 38 prosentin tavoitteen vuonna 2014, Energiavirasto kertoo. Siinä missä metsien kasvu on kääntynyt 1980-luvulla kovaan nousuun, vuotuiset hakkuut Lapissa ovat jääneet 1960-luvun tasolle. Varsinaisessa esityksessään Äänekosken biotuotetehtaasta Perälä ei puhunut puun hinnoista. Puun käyttö kasvaa silloin noin 700 000 kuutiometriin. Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä paljasti Lapin metsätalouspäivillä, että yhtiö kääntää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuitupuuvirrat Äänekoskelle. ”Monet yhdistykset keskittyivät takavuosina energiapuun korjuuseen. HANNU JAUHIAINEN ÄÄNEKOSKEN biotuotetehtaan massiivinen puunhankinta heijastuu todennäköisesti myös kuitupuun hintaan. Tehtaan vaikutus ulottuu Lappiin saakka, sillä aiemmin Kemiin tullutta puuta ohjautuu nyt etelään ja Lapin puulle jää enemmän tilaa Kemin tehtaalla. Kemijärven saha käyttää paljon pieniläpimittaista ja lyhyttä pikkutukkia. Äänekoski heijastuu kuitupuun hintaan Lapin Metsätalouspäivät kokosi ennätysyleisön. Lopullisesti pelisäännöt muuttuivat, kun metsänhoitomaksusta luovuttiin. Energian kokonaiskäyttö on laskenut jo viisi vuotta. Sivu 7 Pakkasesta vauhtia klapikauppaan Sivu 8 Itävaltalaisyhtiön tulo ei pelota Sivut 9–11 Erilaisia teräketjuja, harvoja valmistajia Kouruhampainen moottorisahan teräketju viettää juhlavuotta. Sivu 26 Inventointi antaa perustan päätöksille Sivu 27 Valli suojasi myös Skotlannin mäntyjä Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Mäntykuitua ennätystahtiin Hakkuut vuonna 2014 Mäntykuitupuuta 15,3 Mm 3 Kuusitukki 12,6 Mm 3 Mäntytukki 10,5 Mm 3 Kuusikuitupuu 8,5 Mm 3 Koivukuitupuu 8,0 Mm 3 Koivutukki 1,0 Mm 3 Yhteensä 55,9 Mm 3 Lähde: Luke 2016 kysyntä elpyä kaukana tehtailta. Äänekoskelle rakennettava sellutehdas vaikuttaa puukauppaan koko maassa. Viime vuonna hake oli selEnergiavirasto: Uusiutuvien tuet ovat toimineet Kivihiilen käyttö on puolittunut 15 vuodessa, metsähakkeen käyttö taas lisääntynyt merkittävästi. Ennen kuitupuun kysynnän merkittävää kasvua tilanne on nollasummapelin kaltainen. Nyt sitä koetetaan ohjata sellutehtaille”, Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin toteaa. Vuosina 2013-2014 kivihiilen ja hakkeen kustannukset olivat samaa luokkaa. Sivut 16–17 Harventaminen on taitolaji Sivu 19 Metsäveroilmoitus täyttyy verkossa Sivu 20 Lynxin uutuus antaa vauhtia Sivu 22 Soita, ennen kuin vierailet hakkuulla Sivu 23 PILKKEITÄ Juha Mietokin kävi suksimuseossa Sivu 24 Lähes 30 vuotta päätoimittajuutta Metsälehden uuden nousun aloittanut Paavo Seppänen on poissa. Silloin voimalaitoksille toimitettiin melkoisesti myös kuitupuuta. Erikoistutkija Kari T. Energiapuun kysynnän romahdus on pahentanut kuitupuun ylitarjontaa. Direktiivin tavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. Yhdistyksetkin lisäävät tarjontaa Osin metsänhoitoyhdistysten kokema kuitupuun ylitarjonta on seurausta niiden oman toimintatavan muuttumisesta. Ripatti korosti, että uusiutuvan energian käyttöön ohjaavat politiikkatoimet näyttävät toimineen. Valtaosa tehtaalle tarvittavasta 6,5 miljoonasta kuutiometristä saadaan lähialueilta, mutta 1,5 miljoonaa kuutiometriä tuodaan rautateitse kauempaa. Tuloja saadakseen aiemmin korjuusta erossa pysytelleet yhdistykset aloittivat korjuupalvelun ja muut pyrkivät kasvattamaan toimintaansa. METSÄSTÄ Te ro Si vu la A ri Ko m ul ai ne n 4109_.indd 3 25.10.2017 14.40. Kyllä näiden määrien liikkeelle saamiseksi tarvitaan rahaa”, totesi Metsä Groupin ostojohtaja Yrjö Perälä . ”Selvää on, että kysynnän kasvu vaikuttaa hintaan, mutta kuinka paljon, se jää nähtäväksi. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi metsätalouspäivillä, että vuosille 2011–2020 laskettu suurin kestävä hakkuumahdollisuus on 6,5 miljoonaa kuutiometriä, kun metsiä nyt hakataan alle neljä miljoonaa kuutiometriä. Tukipolitiikan muutokset ovat heilutelleet hintoja, mutta nyt suunta on hakkeen kannalta taas suotuisa. Lappilaisten kannalta hyvä asia on myös Keitele Groupin Kemijärven sahan siirtyminen kahteen vuoroon ensi vuoden aikana. Takavuosina tuottajajärjestö ohjasti yhdistyskenttää. Tuolloin uusiutuvan energian osuus oli 38,7 prosenttia, viime vuonna se nousi jo runsaaseen 39 prosenttiin. Sivu 6 Saako Metsäkeskus arvioida oman työnsä. ”Esimerkiksi kivihiilen käyttö on puolittunut 15 vuodessa, samalla metsähakkeen käyttö lisääntynyt.” Tässä yksi ratkaiseva tekijä on ollut hinta. Rovaniemellä viime viikolla pidetyt Lapin Metsätalouspäivät houkuttelivat Lappia-talolle ennätysmäärin yleisöä eli noin 450 henkeä
Äänekosken biotuotetehdas vaikuttaa koko Suomen puuvirtoihin ja tuo helpotusta myös Kysyntä luo tarjontaa ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Lapin puusuman purkuun. JUSSI COLLIN Ennen oli paremmin Hallitus on sitoutunut edistämään metsien käytön taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Yksi monista asioista, joiden kohdalla säästämistarpeita olisi voitu pohtia toisen kerran, oli Metlan perinteikäs Metsätilastollinen vuosikirja. Lapissa elettiin tukkipulaa. Lisäksi puu pitää saada metsistä liikkeelle. Kyllä homma lähtee siitä, että on kuvio, joka pitäisi hakata ja metsänomistaja ottaa yhteyttä ostajiin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun viimeiset puut huilasivat perille. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA 4041_.indd 4 25.10.2017 14.41. Näyttelyssä on esillä mielenkiintoinen televisio-ohjelma vuodelta 1989, jolloin ei vielä tiedetty, että meneillään oli yksi viimeisistä uitoista. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Uusi kysymys: Onko uusi metsälaki vaikuttanut metsänhoitoosi. Se, ettei saa vastauksia eikä tarjouksia, on paljon pahempi asia kuin se, ettei aktiivisesti kysellä olisiko myytävää.” Korpituvan Taneli ”Onhan noita useinkin. ??. Mitä uusia tiloja olen ostanut, ei kyselyitä ole tullut, vaikka jo hyvin ostomiehet ovat tutuksi tulleet.” Pihkatappi ”Ei ole kahteenkymmeneen vuoteen oma-aloitteisesti firman eikä mhy:n toimesta mitään puukauppaa alkuun pantu. Rovaniemellä avattiin tammikuussa pieni muistonäyttely Kemijoen uitosta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Se muuttui Luonnonvarakeskuksen myötä ”Ruokaja luonnonvarojen e-vuosikirjaksi”. Yksin hyvät puuvarat eivät riitä. ??. keskustelutilaisuudessa metsäasioista. Julkaistuista kuvista maksamme 50 €. Kuten usein käy, historian käänteet huomataan vasta jälkikäteen. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Metsien harvennuksia pitäisi kiireesti lisätä, muuten ennuste tulevaisuuden tukeista ei toteudu. Kertoi vaan, että mielellään jättäisi tarjouksen, kun seuraavan kerran myyn.” Aimo Jortikka ”Eipä ole tullut koskaan. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sitä suurin osa yleisöstä ei pitänyt ongelmana. Kun on kysyntää, tulee myös tarjontaa. Harmi, sillä vuosikirjan viehätys perustui paitsi kattavuuteen niin myös yllättävien ja vähemmän tärkeiden nippelitietojen löytämiseen. AJASSA 4 4. Hakkuut ovat juuttuneet 1960-luvun tasolle, mutta metsien kasvu on karannut jo kaksinkertaiseksi poistumaan verrattuna. Ei ole kauaakaan kun UPM:n mies soitti. Silti puuta riittäisi myös Kemijärvelle suunniteltuun tehtaaseen. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Sähköisestä julkaisusta löytyy toki linkit Luken tilastoihin, mutta tietojen kaivelu tietokannasta ei ole yhtä leppoisa elämys kuin kirjan huoleton selailu. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Ensi vuosikymmenellä mahdollisuudet ylittävät seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Huima muutos Lapin metsien kasvussa oli käynnistynyt jo 1980-luvulla, ja on siitä pitäen puun määrä on lisääntynyt nopeasti. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 Aiotko tehdä puukaupan tänä vuonna. Itse on pitänyt ottaa yhteyttä.” Metsänvartija Viime vuoden aikana hokema ”kaikesta on säästettävä” tuli tutuksi. Onneksi kuitupuulle on jo tiedossa uutta kysyntää. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Sadetusputken suihku jäätyy ja kasvattaa jääpatsaan.” Pökkelö Jäävuori mäntykankaalla ”Muistatteko, milloin yhtiön ostohenkilö otti viimeksi yhteyttä ja kyseli leimikkoa?” Hyöteikkö ”En.” Jees H-valta ”Pari vuotta sitten naapurin puolella oli hakkuu ja silloin tuttu ostomies kysyi, että harvennetaanko samalla sinulta se rajan varressa oleva hehtaarin männikkökuvio. Polttopuun kyselijät ovat ainoat, joille on täytynyt propseja ryhtyä hakkaamaan, kun ovat tinganneet ja sanoneet, että sinulla olisi sopivaa koivikkoa.” Metsäkupsa ”On kyselyjä tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutama. ”Näitä ilmestyy pakkaskausina tekopohjavesialueelle. Vanhat metsät oli hakattu ja uusien pelättiin puskevan räkämäntyä, joka ei kelpaisi uittoon eikä juuri muuhunkaan. Ne saattavat lämmittää mieltä, mutta puukaupan teon kannalta niillä on niukasti merkitystä. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden laskema suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosille 2011–2020 on 6,5 miljoonaa kuutiometriä eli 2,6 miljoonaa enemmän kuin metsistä on viime vuosina hakattu. Varsinkin nuorten männiköiden harvennuksia on varaa lisätä, mutta myös tukkihakkuita voitaisiin kasvattaa lähes 0,7 miljoonalla kuutiometrillä. Sähköinen vuosikirja on elegantti ja napakka, mutta kun 400 sivua metsätilastoja typistyy 30 sivuun, on turhan paljon menetetty. Lapin metsätalouspäivillä viime viikolla esitellyt inventointitulokset vahvistivat, että puupula on vaihtunut pahenevaksi ylitarjonnaksi. Monenlaisia toimia metsien kestävän käytön ja suojelun edistämiseksi on käynnissä ja vireillä, mutta täysin tyytyväinen nykytilanteeseen ei kuitenkaan voi olla.” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 22.1. Sitä ennen oli tapaus 90-luvulla. Lapin metsätalouspäivillä tuli selväksi, että kaukana markkinoista tuotteiden kilpailukykyä koetellaan erityisesti. Ohjelmassa ennakoitiin tulevaa, mutta tunnelma oli muutenkin apea. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Tämäkin ilo uudesta opuksesta puuttuu
”Merkille pantavaa ovat myös runsaat hakkuut ja ennätyksellinen puuston poistuma”, Ylitalo sanoo. Metsän osuus alkaa pdf-julkaisun keskeltä, sivulta 38. Näen jo silmissäni, miten metsävaratieto –mukaanlukien omat metsävaratietoni – löytyvät yhdestä keskitetystä paikasta, niiden jakaminen on helppoa ja niitä voi hyödyntää monipuolisesti useiden eri palveluntuottajien sovellusten avulla. Vastaukset alussa esitettyihin kysymyksiin vuoden 2014 tilastotietojen mukaan: noin 685 000 metsänomistajaa, kuusitukista, Eurooppa 68 prosenttia viennin arvosta (suurimmat Saksa 16 ja Britannia 9 prosenttia) ja mäntyä noin 50 prosenttia puustosta (kuusi 30, hieskoivu 12, rauduskoivu 5 ja muut lehtipuut 3 prosenttia) samoihin virtuaalisiin kansiin. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M ontako metsänomistajaa Suomessa on. Mitä jos ottaisi käyttöön jo nyt olemassa olevat kaadettujen runkojen tiedot ja siirtyisi tekemään JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Sähköinen puumarkkina on ollut haaveissa vuosia, mutta edennyt huonosti. Linkkien takaa voi käydä kätevästi katsomassa yksityiskohtaisempaa lisätietoa ja taulukoita”, kertoo varttunut tutkija Esa Ylitalo Lukesta. Mistä puutavaralajista kertyy eniten kantorahaa. Paljon olisi saatavissa, siitä kolme loikkatähteä ja vipuvarsi kuvaamaan vaikuttavuutta, sillä puukaupassa on kyse suurista määristä. Nyt sähköpostia, kirjeitä, tarjospyyntöjä, tarjouksia, useita käyntejä leimikolla. Varmaan puuceen tyhjennyskin on jatkossa paikallisbiotaloutta. Puukaupan sähköistäminen säästäisi varmasti käsityötä, aikaa ja vaivaa, mutta suurin hyöty sähköisestä puumarkkinasta tulisi tarjonnan ja kysynnän paremmasta läpinäkyvyydestä sekä leimikkokuvausten yhtenäistymisestä ja laadun paranemisesta. Se joka pystyy katsomaan pitkälle ohi nykyratkaisujen uusia hoitotapoja kehittäessään on tämän avaimen ansainnut. Pottiputken automatisointi. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen vuosittainen tilastokatsaus, josta löytyvät vastaukset myös edellä esitettyihin kysymyksiin, on nyt osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) sähköistä e-vuosikirjaa. ??. Vuoden 2014 tilastokatsauksessa kerrotaan esimerkiksi, että mätästyksen osuus maanmuokkausaloista on nyt 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin 2000-luvun alussa. Myös vanhat Metsätilastolliset vuosikirjat ovat verkossa, Esa Ylitalo kertoo. Puumarkkina , puukauppa … hmm. Tilastokatsaus on vapaasti ladattavissa Luken verkkosivuilta. Metsätilastollinen vuosikirja on nyt pdf. Silti maksaa vaivan etsiä uusia ratkaisuja uudistamisen ja tamikonhoidon prosessien kehittämiseen. Luonnonvara-alojen tilastotiedon julkaisu yksissä ”kansissa” voi poikia yhdisteltyä tietoa. Luonnonvarakeskuksen uusi tilastovuosikatsaus löytyy netistä esimerkiksi hakusanoilla ”Luken e-vuosikirja”. ??. Kun rahoitusta leikataan on samalla varmistettava myös tulevaisuus. Mikä on suomalaisten metsäteollisuustuotteiden päämarkkina-alue. Esimerkki poikkitilastosta on metsän tuotoista kertova tilasto, johon on lisätty muun muassa metsistä saatavan riistasaaliin arvo. Raivausrobotti. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 Tärkeitä sanoja ja asioita: digitalisaatio, biotalous, robotisaatio, kärkihanke, tuottavuusloikka. Tuottavuusloikka olisi tarjolla, jos rungon hinnoittelu olisi nykyistä monipuolisempi ja ikuinen riitely katkonnasta jäisi pois. ??. Uusia poikkitilastoja Tammikuussa julkaistu uusin tilastokatsaus käsittelee vuotta KOLUMNI 4041_.indd 5 25.10.2017 14.41. ???. Vaikealta näyttää. E-vuosikirjassa esitellään metsäalan kehityksen keskeiset erot edellisvuoteen ja menneeseen aikaan verrattuna. Metsävaratieto, metsäsuunnitelmat … hmm. ”Kattava metsätieto on oleellista metsäalan suurten investointien, kuten uusien biolaitosten kannalta”, Ylitalo muistuttaa. Rungoista maksettaisiin runkojen ominaisuuksien mukaan eikä siitä mitä katkonta sattui niistä tekemään. Kun avainsanat julkaistiin, alkoi kova säpinä. Jatkossa kunkin vuoden tilastokatsaus pyritään julkaisemaan aina seuraavan vuoden loppupuolella. Annan loikkatähtiä kaksi ja vipuvarren. ”Tilastokatsausten lopussa on linkkejä metsäaiheiden varsinaisiin nettitilastoihin. ??. Joko nyt aika on kypsä Suomen Puumarkkina Oy:n kaltaiselle toimijalle. Annan aiheelle kaksi loikkatähteä ja avaimen kuvaamaan haastetta. Mikä ehdotus on enemmän kärkihanke tai mikä hakemus aikaansaa onnistuessaan suuremman tuottavuusloikan ja kenen hyödyksi. Puukauppatavat … hmm. 2014. Metsätietäjien pyhä kirja, Metsätilastollinen vuosikirja, siirtyi tänä vuonna historiaan kirjamuotoisena julkaisuna. Vanhoja aiheita väännettiin avainsanojen alle samalla kun uusia aiheita etsittiin. ??. Pystykaupat ja digitalisoidut hakkuukoneet ovat olleet jo pitkään nykypäivää, mistä siis parantaa. Kylvökopteriparvi. Loikka ei synny suoraan nykyisyyden automatisoinnista, vaan tarvitaan samalla koko kasvatusprosessin läpikäynti. Mitä puuta Suomen metsissä pääasiassa kasvaa. Metsäkeskus on lähtenyt avamaan metsävaratietoa vapaammin hyödynnettäväksi ja ensimmäiset kokemukset ovat lupaavia. ??. Ojennan nyt auttavan käteni ja teen valmiiksi esivalintaa metsätalouden tuottavuusloikkien sopivista aihepiireistä. AJASSA 5 4. Uusi julkaisu yhdistää Luken toimialat eli maatalouden, metsän ja riistasekä kalatalouden Tiedon perusta Jos haluat tietää faktaa Suomen metsistä, mene nettiin. Ajatus kutkuttaa, potentiaalia on paljon ja siitä annan aihepiirille täydet neljä loikkatahteä.???. Lisäksi vuoden 2014 tiedoissa näkyvät ensimmäistä kertaa kootut energiapuun hintatilastot. Puunkasvatus ja metsänhoito … hmm. Sääliksi käy niitä, jotka joutuvat tekemään valinnat. AJANKOHTAINEN Kärkihankkeita ja tuottavuusloikkia ihan oikeaa pystykauppaa. Metsätaloudesta tuli metsäbiotaloutta, sellusta tuli biotuote, puun poltosta kestävää bioenergiaa
Tekstiilikuidun valmistaminen puusta alkaa sellunkeitolla. Sellun myyntihinta on 600, tekstiilikuidun 1 600 euroa tonnilta. Arvio perustuu suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden ja metsäteollisuuden käyttämän puumäärän erotukseen. Suomessa kehitetäänkin nyt kolmen eri tutkimushankkeen voimin ympäristöystävällisempiä keinoja valmistaa puusta tekstiilejä. Viskoosin ongelma on sen valmistuksessa tarvittava myrkyllinen rikkihiili. Se, että osaa myydä sellua, ei hänen mielestään takaa, että osaa myydä tekstiilikuitua. AJASSA 6 4. Siihen, että tekstiileissä joskus käytettäisiin pelkää puukuitua, Harlin ei usko. Harlinin mukaan eri menetelmät eivät kilpaile keskenään. Biocelsol-menetelmällä saadaan pehmeää ja helposti värjäytyvää, Ioncell-menetelmällä korkealaatuista ja laskeutuvaa ja selluloosakarbamaatti-menetelmällä pehmeää ja kestävää kuitua. ”Puuvillan viljelyyn käytettävissä oleva peltoala on nyt käytetty. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva K ymmenen miljardia t-paitaa. Puukuituisen t-paidan valmistukseen vettä kuluu muutama sata litraa.” Puuvillaa on pyritty korvaamaan polyesterillä. 4042_.indd 6 25.10.2017 14.41. Suomen metsäteollisuudelle puupohjaiset tekstiilit ovat hänen mielestään kuitenkin hieno mahdollisuus. Ne palvelevat kuluttajia eri vinkkeleistä”, Harlin sanoo. ”Puhdasta puupohjaista tekstiiliä voi löytää pikkutakkien vuorista mutta todennäköisempää on, että sillä korvataan esimerkiksi osa puuvillasta.” FAKTA VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin liu’uttaa sormiensa läpi viskoosista valmistettua kangasta. Puuaineesta poisPaitaan puolet petäjäistä Yhdestä männystä saa paidat koko suvulle – ja enemmänkin, VTT:n Ali Harlin sanoo. Pöydällä kuvan vasemmassa laidassa oleva pipo on valmistettu kokonaan puukuidusta. Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n Biocelsol-menetelmä perustuu entsymaattiseen liuotukseen, Aalto-yliopiston ja VTT:n Ioncell-menetelmä ionisiin liuottimiin ja VTT:n oma selluloosakarbamaatti-menetelmä urean käyttöön. Viime vuosina asiasta on kiinnostuttu laajemminkin, mutta siihen, että uudet puukuidusta valmistetut tekstiilit ovat kuluttajien saatavilla, menee Harlinin mukaan vuosia. ”Puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistus mahdollistaisi puun laajemman käytön. Puuvillan viljelyä pitäisi vähentää, sillä siihen tarvittava vesimäärä on todella suuri. Hakkaamatta jäävästä puumäärästä voisi Harlinin mukaan valmistaa vuosittain puolesta miljoonasta miljoonaan tonnia tekstiilikuitua. Eroon rikkihiilestä Markkinoilla olevista puupohjaisista tekstiilikuiduista merkittävin on viskoosi. Vientitulot nousuun Harlin on tutkinut puun tekstiilikäyttöä 16 vuotta. ”Yhteen t-paitaan tarvitaan 350–400 grammaa puuainesta, joten yhdestä petäjästä saa enemmän kuin koko suvun paidat”, Harlin sanoo. Sen jälkeen menetelmät eriytyvät. Yhden puuvillaisen t-paidan valmistukseen kuluu kahdesta kolmeen kuutiota vettä. Kun etäisyys markkinaan on pitkä, kannattaa viedä sellaista, jolla on rahallista arvoa.” Puupohjaisen tekstiilikuidun valmistus onnistuisi Harlinin mukaan esimerkiksi sellutehtaiden yhteydessä. Sen tuotanto kattaa viitisen prosenttia maailman sadan miljoonan tonnin tekstiilituotannosta. Tehdasintegraattien paperikoneita voisi paperin kysynnän hiipuessa korvata tekstiilikuitua valmistavilla linjoilla. Niihin tarvittava kangasmäärä voitaisiin Suomen metsistä parhaimmillaan vuodessa saada, arvioi VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin . Puupohjaisten tekstiilien tarve tulee hänen mukaansa kasvamaan, sillä puuvillan kasvatusta ei voi enää lisätä. Polyesterin ongelma on kuitenkin se, että se valmistetaan öljystä. Lähtökohta on kaikissa tutkimushankkeissa sama. Raaka-aineeksi käyvät niin havukuin lehtipuutkin. Harlin on mukana kaikissa. ”Kaikille menetelmille on paikkansa. Puupohjaisten tekstiilikuitujen vieminen markkinoille vaatii Harlinin mielestä sen sijaan asiaan vihkiytyneitä yhteistyökumppaneita. Ali Harlin » VTT:n tutkimusprofessori » 52-vuotias » kotoisin Helsingistä, asuu Keravalla » kemiantekniikan diplomi-insinööri » työskennellyt muun muassa Nesteellä, Nokialla ja Tampereen teknillisessä yliopistossa » vaimo ja kaksi aikuista lasta » soittaa vaskisoittimia useissa bändeissä tetaan sidosaine ligniini ja väliaine hemiselluloosa, jolloin jäljelle jää erittäin puhdasta selluloosaa, liukosellua
Laki Suomen metsäkeskuksesta määrittelee Metsäkeskuksen tehtäväksi muun muassa metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisen sekä metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon. Luontoväki kanteli metsäohjelmasta Oikeusasiamieheltä kysytään, saako metsäkeskus arvioida itse laatimansa alueellisen metsäohjelman vaikutukset. Lounais-Suomesta ennakkotapaus Metsäkeskuksen omavalvonta ei kelvannut Satakunnan luonnonsuojelupiirille, joka haluaa oikeusasiamiehen kannan menettelyn lainmukaisuudesta. Havainnot perustuvat 1983 perustetuilla koealoilla tehtyihin mittauksiin vuosina 1983–2009. Perimmiltään kyse on siitä, että luontoväen on vaikea niellä metsäohjelmiin kautta maan kirjattuja, entistä korkeampia hakkuutavoitteita. Kuusentaimet näyttävätkin sopeutuneet ankariin olosuhteisiin paremmin kuin männyntaimet. Ensin metsäkeskus arvioi ohjelmat itse. Lämpösumma ja sadanta lisääntyivät vuosien 1994–2013 aikana verrattuna pitkäaikaiseen seurantajakson 1977–2013 keskiarvoon. 4042_.indd 7 25.10.2017 14.41. ”Ohjelman arviossa esimerkiksi todetaan, että tiettyjen kasvija eläinlajien elinolosuhteet heikkenevät. Metsärajalla tarkoitetaan vyöhykettä, jossa yhtenäinen metsä muuttuu yksittäin kasvaviksi puiksi. ”Parin kolmen sadan vuoden kuluttua metsärajan siirtyminen varmastikin on jo havaittavissa, jos ilmasto lämpenee ennustetusti eikä kylmiä kausia tule väliin.” Hän kertoo, että esimerkiksi 1700-luvun lämpökaudella Kittilän Kukastunturille syntyi harva männikkö, joka siellä edelleen kasvaa. Silti päätellään, ettei ekologista kestävyyttä vaaranneta.” Luontoväki ei hyväksy, että Suomen metsäkeskus viranomaisena pyrkii edistämään mittavasti kasvaneiden hakkuutavoitteiden toteutumista. ”Teollisuus nostakoon kantohintoja, jos puukauppa ei käy”, toteaa itsekin metsää omistava Hankonen. Syynä tähän pidetään kasvukauden pitenemistä ja ilmakehän lisääntynyttä hiilidioksidipitoisuutta. Sen jälkeen ohjelman vaikutukset arvioidaan vielä metsäneuvostossa. Se haluaisi ohjelman arvioijaksi ulkopuolisen tahon. Naapurimaakuntien vastuuhenkilöt arvioivat toistensa laatimat ohjelmat. Mänty Kuusi Männyn ja kuusen metsänrajat Lapissa Kilpisjärvi Enontekiö Inari Ivalo Saariselkä MIKKO RIIKILÄ LOUNAIS-SUOMEN metsäohjelman valmisteluun osallistunut Satakunnan luonnonsuojelupiiri haluaa oikeusasiamiehen selvittävän, onko ohjelman vaikutukset arvioitu oikein. Puurajan yläpuolella maasto on puutonta tundraa. Hyvällä ei katsota, että Metsäkeskus viranomaisena pyrkii edistämään niiden saavuttamista. Tästä johtuen osa maakuntien luonnonsuojelupiireistä onkin jättäytynyt pois ohjelmien laadinnasta. Viisivuotiskaudeksi 2016– 2020 laadittavat ohjelmat hyväksyttiin viime vuoden lopulla. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva KUUSEN kasvu ja taimimäärät ovat lisääntyneet metsäja puurajalla Lapissa. Piiri on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestö. Noin kolmenkymmenen vuoden seurantajakson aikana ei vielä pystytty varmentamaan metsärajan siirtymistä koealueilla. Metsäkeskus laatii ja myös arvioi Alueelliset metsäohjelmat valmistellaan Suomen metsäkeskuksessa, kaikkiaan ohjelmia on 14. Lain mukaan metsäohjelmien sosiaaliset, ekologisetja taloudelliset vaikutukset on arvioitava. Männyllä vastaavaa ei havaittu. ”Ilmasto on koko jääkauden jälkeisen ajan vaihdellut voimakkaasti. Samoin Suomen luonnonsuojeluliitto vetäytyi kansallisen metsäohjelman valmistelusta. Meidän mielestämme lähtökohtana pitäisi olla metsänomistajien tavoitteet.” Hänen mukaansa Metsäkeskuksen ei esimerkiksi viestinnällään pidä edistää puun markkinoille tuloa. ”Kuusi voi vallata tunturien lakia Länsi-Lapissa, jossa kuusta nykyisinkin on metsärajalla. Itä-Lapissa mänty vallitsee jatkossakin metsärajaa, koska maaperä on männylle suotuisa. Lounais-Suomen metsäneuvostoon kuuluva Satakunnan luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsen Ilona Hankonen kertoo, että kantelulla halutaan selvittää nykyisen käytännön lainmukaisuutta valtakunnallisesti. Tuhansia vuosia sitten metsäraja ylsi paikoin Jäämeren rantaan asti.” Länsi-Lapin paljakat kuusettumassa Kuusi menestyy Ylä-Lapissa entistä paremmin, jos ilmasto lämpenee ennustetusti. Kuusesta ei valtapuuta Kuusen siementen kehittyminen vaatii suotuisammat sääolosuhteet kuin männyn, mutta kuusen taimet sietävät tuholaisia ja ankaria sääolosuhteita kuten tykkyä selvästi paremmin. ”Haluamme selvittää, onko metsälain mukaista, että viranomainen arvioi omaa toimintaansa.” Hän huomauttaa, että ohjelmat ovat sisällöltään ristiriitaisia ja sisältävät paikkansa pitämättömiä väittämiä. Luken vanhempi tutkija Esa Huhta ei silti usko, että kuusesta tulisi ajan myötä vallitseva metsäja puurajapuu Suomen Lappiin, kuten se monin paikoin muualla pohjoisilla alueilla on. Kuusen runkoluku (runkoja/ hehtaari) kasvoi sekä metsäettä puurajalla. Lisäksi seurantajaksolle on sattunut hyviä kuusen siemenvuosia. Luonnonvarakeskus Luke on tutkinut havupuiden tilavuuskasvua ja taimettumista. Käytännössä ohjelman laativat Metsäkeskuksen maakunnittain nimetyt vastuuhenkilöt. Länsi-Lapin paljaat tunturinhuiput saavat tutkijoiden mukaan kuusipeitteen, jos ilmastomuutos etenee odotetusti. Arviointi on kaksivaiheinen. Huhta korostaa, että muutokset metsärajalla ovat hitaita. ”Ohjelmassa metsänomistajasta tehdään objekti, jota pitää kannustaa ja ohjailla viranomaisen asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. Metsäohjelman laadinnasta ja hyväksymisestä vastaa maakunnallinen metsäneuvosto, johon kuuluu erilaisia metsään liittyviä tahoja. AJASSA 7 4
Perhe omisti ison maatilan ja noin 50 erillistä metsätilaa. Yhteismetsäosuuden kauppa ei oikeuta metsävähennykseen. Kaikkiaan siellä on 450 klapinmyyjää eri puolilta Suomea. Näin toimien tilanpidon jatkajat maksavat lahjaveroa yhteensä vajaat 90 000 euroa. MIKKO RIIKILÄ METSÄPALVELUYRITTÄJILLE on tarjolla uutta oppia tänä ja ensi vuonna. Metsäpalstan ostolainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Koulutusta on tarjolla jo yrittäjinä toimiville sekä alalle aikoville. ”Kiinteistönmuodostamislain mukaan yhteismetsäosuuksia voidaan siirtää tilalta toiselle, kuten tässä tehtiin”, toteaa Metsälehden metsäveroasiantuntija Väinö Sikanen. Tarkoitus on, että havaintometsiä perustetaan eri puolille maata noin 50”, Ämmälä kertoo. Normaalisti Husqvarnan antaa kuluttajakäytössä kahden ja ammattikäytössä vuoden takuun valmistamilleen koneille. Maatilaa ei pidä liittää yhteismetsään, koska myös tällöin perintöja lahjaverotuksen 55:nnen pykälän mukainen huojennus menetetään. Vain omistajat voivat perustaa yhteismetsän. Nuorelle polvelle tämä olisi tiennyt 800 000 euron lahjaverolappuja. Osakastilojen hallinta ja omistus voidaan silti erottaa. Metsien myynnistä ja ostamisesta päättävät omistajat. Sukupolvenvaihdokseen ryhdyttiin vasta tämän jälkeen. Ojakosken Halkoliiteristä kuluttajat voivat ostaa puunsa suoraan verkossa. Pakkanen vauhditti klapikauppaa Polttopuukauppa kuumeni, kun jäätävän kylmät säät vyöryivät Siperiasta tammikuussa Suomeen. Haamutilat oli määrä lahjoittaa nuoremmalle polvelle. Haamutiloina lahjoitetuista yhteismetsäomaisuuksista maksettava lahjavero olisi määrätty metsien käyvän arvon mukaan. Toimeen käytiin metsäammattilaisten avustuksella. Päähuomio on oman yritystoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus Luke ovat käynnistämässä valtakunnallista Metsäpalvelumarkkinat uudistuvat – Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -hanketta. Yhteismetsä liitettiin maatilaan Järjestelyn kalleus paljastui ennen kuin sukupolvenvaihdos saatettiin loppuun. Erikoisbensalla lisätakuuta 4107_.indd 8 25.10.2017 14.43. Maatila lahjoitettiin osuuksina tilan pitoa jatkaville nuorille. Totta kai kylmä jakso on meilläkin virkistänyt kysyntää ja puutakin riittää vielä tarvitsijoille.” Halkoliiteri on valtakunnallinen kauppapaikka, josta polttopuun ostajat löytävät lähialueensa tuottajat. Lisäturvan edellytyksenä on, että uuden koneen hankinnan yhteydessä ostaa vähintään viisi litraa Husqvarnan erikoisbensiiniä. Hallintaoikeus voidaan esimerkiksi luovuttaa lapsille ja omistusoikeus lapsen lapsille tai luopuja pidättää sen määräajaksi itselleen. Hanke toteutetaan tänä ja ensi vuonna. Verosuunnittelu edellä yhteismetsään Tuleva sukupolvenvaihdos on syytä pitää mielessä, muuten edessä saattaa olla epämiellyttävä yllätys. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva SUOMEN Metsäkeskuksen polttopuukauppaa tukevalla Halkoliiteri-sivustolla oli ilmojen kylmennyttyä tammikuussa tuhat kävijää päivittäin, mikä on tavalliseen verrattuna kolminkertainen määrä. Kohteet esitellään myös verkossa sekä merkitään tienvarsibanderollein. Tämä koskee myös maatilaan kuuluvia yhteismetsäosuuksia, mutta ei erikseen lahjoitettuja haamutiloja. Enin osa kaupoista tehdään kuitenkin puhelimitse. ”Havaintometsillä on tarkoitus edistää metsäpalveluyritysten tunnettuutta ja palveluiden esittelyä. Vallitsevan tulkinnan mukaan hallintaoikeuden haltijat päättävät yhteismetsän hoitotöistä ja puukaupoista. Ensi vuonna järjestetään lisäksi yrittäjien ja asiakkaiden kontaktipäiviä eri puolilla maata. Samalla jokainen sai osansa yhteismetsästä. Jokaista metsätilaa varten muodostettiin haamutila, johon tilan arvoa vastaava yhteismetsäosuus liitettiin. Maatila olisi luovutettu jatkajille erikseen. Metsänomistajat rinnastetaan takuuasiassa pääsääntöisesti kuluttajiin. Metsistä päätettiin muodostaa yhteismetsä, jotta nuoren polven olisi helpompi hallinnoida satojen hehtaarien tilakokonaisuutta. ”Kasvun lähteitä ovat esimerkiksi asiakaslähtöisen palvelukehyksen vauhdittaminen ja monipuolistaminen sekä yrityksen tunnettuuden, näkyvyyden ja verkostoitumisen lisääminen”, selvittää hankkeen projektipäällikkö Marko Ämmälä Metsäkeskuksesta. Osana hanketta on tarkoitus perustaa esimerkkityömaita, joilla asiakkaat voivat tutustua metsäpalveluyrittäjien työn laatuun. ”Huojennus koskee vain maatilaa ja siihen kuuluvia yhteismetsäosuuksia”, Sikanen neuvoo. Maatilan lahjoituksissa sovelletaan lahjaja perintöverolain 55:nnen pykälän mukaista huojennusta. Haamutilat purettiin ja kaikki perustetun yhteismetsän osuudet liitettiin perheen maatilaan. Helmikuussa käynnistyvällä 30 seminaarin kiertueella yrittäjiä opastetaan muun muassa palveluiden hinnoitteluun ja markkinointiin sekä tarjousten laadintaan. Pienkonebensaa käyttämällä takuuseen tai virallisesti ottaen käyttöturvaan saa vuoden jatkoajan kuluttajakäytössä kolmeen ja ammattikäytössä kahteen vuoteen. Laukaassa polttopuita myyvällä Tuomo Mäkisellä riittää vielä kuivia koivuklapeja. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti, VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija TOSIELÄMÄN esimerkki osoittaa, että yhteismetsän perustamiseen on kätketty melkoisia sudenkuoppia. Tällöin lahjavero on 40 prosenttia tilan varallisuusarvosta. ”Pari edellistä talvea olivat tavallista leudompia, joten useimmilla tuottajilla on vielä vanhaa varastoa myytäväksi.” Kysynnän vilkastumisen on huomannut myös Laukaan Kuusaassa toimiva polttopuuyrittäjä Tuomo Mäkinen. 8 4. Verotuksellisesti tämä olisi ollut erittäin epäedullista. Hän uskoo, että tuottajilla riittää puuta tyydyttämään kasvanut kysyntä. Omistusjärjestelyt tehtävä ensin Lähisukulaisten väliset, sukupolvenvaihdokseen liittyvät tilakaupat on tehtävä ennen yhteismetsän perustamista. Mutkikkaista sukupolvenvaihdoksista kannattaa aina hakea verottajalta ennakkopäätös, jotta korkeilta yllätysveroilta vältytään. Verottajan tulkinnan mukaan myöskään yhteismetsäosuuden ostolainan korkoja ei voi vähentää verotuksessa, koska yhteismetsästä saatu tulo ei ole osakkaalle verotettavaa tuloa. Hän kertoo, että asiakkaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet tammikuussa. ”Myyn polttopuuta lähinnä vakituisille asiakkaille, joten en erityisemmin markkinoi puita, enkä ole mukana esimerkiksi Halkoliiterissä. Halkoliiterin Pirkanmaan yhteyshenkilö Perttu Ojakoski toteaakin, että kysyntä vilkastuu aina pakkasten tullen. Metsäyrittäjille koulutusta MIKKO RIIKILÄ HUSQVARNA tarjoaa pienkoneidensa ostajille vuoden pidennystä tuotteen käyttöturvaan, kun polttoaineena käytetään yhtiön omaa pienkonebensaa. Metsäkiinteistön kauppahinnasta ostaja saa tehdä metsävähennyksen, joka siirtyy perustettavalle yhteismetsälle ja keventää puun myyntitulon verotusta
Vapo Timber, jatkossa Binderholz Nordic . Sahauksen lisäksi Binderit ovat Itävallassa tunnettua autourheilusukua. Suomalaissahurit toivottavat kilpailijan tervetulleeksi. 9 4. Jatkuu seuraavalla sivulla. Binderin sahasuku tietää mitä tekee ja etenkin jatkojalostuksessa tarjoaa mallin, että näin homma hoidetaan. Franz Binderin vuonna 1950 perustama yhtiö on kasvanut pienestä sahasta monipuoliseksi mekaanisen puunjalostuksen yhtiöksi. ›› Formulamiehet asialla BINDERHOLZIN tarina on hyvin samankaltainen kuin kuusamolaisen Pölkky Oy:n historia. NURMEKSEN SAHA: 200 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa . Binderholz Group » Perustettu 1950. kilpaili myös. Perustaja Franz voitti saksalaisen DKW-merkin Itävallan rallimestaruuden, pojista Hans on entinen Formula 1 -kuljettaja ja Franz jr. LIEKSAN KEVÄTNIEMEN SAHA (kuvassa): 250 000 kuutiometriä kuusisahatavaraa 4107_.indd 9 25.10.2017 14.43. Hankasalmen sahansa Vapo oli myynyt Versowoodille kaksi vuotta sitten. Binderholzilla se tapahtui vuonna 1984, ja sen jälkeen alkoi yrityksen varsinainen kasvu. Pohjois-Karjalan sahojen tuotannosta entistä isompi osa ohjautuu jatkojalostukseen. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ARI KOMULAINEN, kuvat T ervetuloa kirittämään ja tuomaan jalostusosaamista. Binderholz tietää mitä tekee ja laskee Venäjä-kortin varaan. » Toimintaa viidellä paikkakunnalla Itävallassa, kahdella Saksassa ja Vapo-kaupan myötä kahdella myös Suomessa. Kunnon sahayhtiön historiaan kuuluu, että saha on ainakin kerran palanut kivijalkaan. Omistus Binderin suvulla. » Henkilöstö kasvaa 1 300:aan, liikevaihdon ennuste tälle vuodelle puoli miljardia euroa. Kotimaisten sahamiesten tunnelmat ovat, että itävaltalaiset ovat tervetulleita kirittäjiä. » Tuottaa sahatavaraa ja sahatavaran jatkojalosteita. Noin voi tiivistää sahureiden kommentit Vapon sahatoiminnan myynnistä itävaltalaiselle Binderholzille. Franz jr.:n poika René ajaa GP2-sarjassa, joka on toiseksi tärkein Formula-luokka. Tammikuussa omistajaa vaihtoivat Pielisen itärannalla Lieksan kuusija Nurmeksen mäntysaha. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 AJASSA Kirittäjä tuli Itävallasta Binderholz-yhtiö osti Vapon sahat laadukkaan raaka-aineen ääreltä
vakaan toimintaympäristön venäläisen raaka-aineen ja lopputuotemarkkinan äärellä. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 AJASSA Binderholz tuttu sahatavaran ostaja Yksityisten sahojen järjestön Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pohtii, että Itävallassa raaka-ainetilanne on hankala ja tuotantomäärät ovat laskeneet parhaista vuosista, koska tuontipuun kanssa on ollut vaikeuksia. Joihinkin kohteisiin, kuten liimalevyjen pintaan, suomalainen puu sopii itävaltalaista paremmin. Hankala ja houkuttava maantiede Jos kaupan vaikuttimena oli puun saatavuus, niin ostokohde on kuitenkin outo. Shinshowa Finland on sahannut Haukiputaalla viisitoista vuotta ja Misawa Homes of Finland Mikkelissä yli kaksikymmentä vuotta. Omistusmuutos ei muuta maantiedettä, joten Bindereiden täytyy nähdä jotain, joka kompensoi hankalan sijainnin. Niukasti tiedottaen Binderholzin yrityskulttuuriin kuuluu vaatimattomuus ja niukka tiedotuspolitiikka. Hän tuntee Suomea ja hieroi yhteistyötä Metsäliiton kanssa jo 1990-luvulla. Hans Binder ei anna haastattelua, mutta vastaa avustajien välityksellä Metsälehdelle sähköpostitse, että Suomessa kiinnosti etenkin männyn ja kuusen hyvä laatu. Kartalta ovat hävinneet Visuveden saha Ruovedellä sekä Metsä Woodin Karihaaran saha Kemissä ja Kyröskosken saha Hämeenkyrössä. Kun itäpuun lähde kuivui, ongelmat alkoivat. Suomen-yritystä ei ole vielä rekisteröity, mutta nimeksi tulee Binderholz Nordic. ”Venäjä ei ollut kaupan syy, mutta se on mahdollisuus.” Puurakentamisen eturintamaan Binderholzin Suomen maajohtaja Kari Nurmi sanoo, että edesVanhaisäntä katsoo kauas Tiettävästi Binderholz on katsonut Suomen sahoja pitkään ”sillä silmällä”, ja yhtiön patriarkka Johann Binder , kutsumanimeltään Hans, oli vahvasti mukana Vapo-kaupassa. 10 4. Jotain sen suuntaista on luvassa Pohjois-Karjalassa. Siinä on mahdollisuus.” Kaupassa Vapo Timber liittyy Binderholz-konserniin. Molempien sahojen tuotanto menee Japanin talonrakennukseen. ”Minusta Suomi ei siellä ihan ole. Sulkemisia ja massairtisanomisia ei ole tulossa, tehostamista haetaan muuta kautta.” Binderholzin tuotannosta vain 20 prosenttia on myyty sahatavarana, loput jalostettuna. Kaikesta huolimatta maailma nilkuttaa parempaan suuntaan ja läntinen Venäjä integroituu Euroopan talouteen. Vapon sahaustoiminta on kannattanut huonosti. Tulevaisuudessa Binderholz aikoo tuottaa Pohjois-Karjalassa korkealaatuisia, jalostettuja tuotteita. ”Lieksan ja Nurmeksen sahojen tuotannosta merkittävä osa tulee menemään jalostukseen oman konsernin sisällä.” Nurmi korostaa, että uusi omistaja on modernin puurakentamisen eturintamassa. Sahoja on nyt neljännes 30 vuoden takaisesta määrästä. Harvestia hoitaa puunhankinnan jatkossakin. Suomen sahaus on ollut suomalaisissa käsissä kahta japanilaista poikkeusta lukuun ottamatta. ”Tuskin hirveästi vaikuttaa Pohjois-Karjalan puumarkkinoihin. Vapon sahat sijaitsevat puunhankinnan kannalta hankalasti Pielisen ja itärajan välissä. ”Eivät ne hirveän huonossa kunnossa ole, mutta tekemistä riittää. Sahojen tuotteet ja tukkimitat poikkeavat jonkin verran muista ostajista. Nyt se ryhtyy Suomessa myös itse tuottajaksi.” Suomalaisen sahatavaran etuja ovat etenkin tiheäsyisyys ja terveoksaisuus. ”Vapon sahat sijaitsevat hyvälaatuisen raaka-aineen äärellä, niitä tarjottiin ja Vapo Timberillä on hyvä maine.” Myös mahdollisuudella tuoda Suomeen jalostettuja tuotteita oli merkitystä. Pelilaudalla tapahtuu SAHAYRITYSTEN omistusjärjestelyt ovat olleet verkkaisia, mutta siirtoja pelilaudalla tapahtuu koko ajan. Suomi tarjoaa ”SULKEMISIA JA MASSAIRTISANOMISIA EI OLE TULOSSA, TEHOSTAMISTA HAETAAN MUUTA KAUTTA.” puunsa paljolti samalta alueelta kuin Vapon sahat. ”Binderholz on suomalaisille sahureille tuttu sahatavaran ostajana. 4107_.indd 10 25.10.2017 14.43. Tällä vuosikymmenellä Keitele Group osti Myllyahon Sahan Alajärveltä ja perusti Kemijärven epäonnistuneen liimapuutehtaan raunioille Lappi Timberin, UPM myi Kajaanin sahan Pölkylle, Westas syntyi Raunion ja Pihlavan sahojen ostamisesta ja yhdistämisestä ja Versowood osti Vapon Hankasalmen sahan. Kokonaan uuden sahan perustaminen ei ollut harkinnassa. Joensuun Hammaslahdessa toimiva Kaivospuu hankkii sä on paljon työtä kun sahat pannaan kuntoon. Sen, että Euroopan ykkösiin kuuluva sahayhtiö ostaa heikosti kannattavia sahoja hankalasta paikasta, voi parhaiten ymmärtää niin, että perheyhtiön vanhaisäntä katsoo pitkälle Venäjän tulevaisuuteen. Hyvä tulos on tehty viimeksi yhdeksän vuotta sitten. Todennäköisesti Binderholz satsaa jalostukseen eikä niinkään paljon sahausmäärien kasvattamiseen” toimitusjohtaja Jari Suomalainen arvioi
Uusia meemejä IDEOITA ja käyttäytymismalleja, jotka leviävät kulttuurissa kuin geenit eläinpopulaatiossa, kutsutaan meemeiksi. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 AJASSA Kari Nurmi on aloittanut Binderholzin Suomen maajohtajana. BINDERHOLZ on Suomen sahureiden kanssa samaa lajia, mutta eri rotua, ja tuo tullessaan meemejä, jotka levitessään parantavat lajin elinkelpoisuutta iäti jatkuvassa olemassaolontaistelussa. Hän uskoo, että itävaltalaisyhtiön mukana tulee kaivattua modernin puurakentamisen osaamista. PIENTÄ eläinpopulaatiota, joka ei ole pitkään aikaan saanut uusia geenejä, sanotaan kansankielellä sisäsiittoiseksi. 11 4. MIKKO HÄYRYNEN KOMMENTTI 4107_.indd 11 25.10.2017 14.43
Jos korjuukustannukset poikkeavat arvioi dusta, myös puun hinta muuttuu. Harvennushakkuu 47,38 47,4 35,4 14,78 15,22 14,32 20,41 ... ... ... ... Harvennushakkuu 44,63 43,27 ... ... ... Viime vuoden lopulla havukuitupuun tienvarsihinta Kainuussa oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan 26,24 euroa. ... Stora Enson aluejohtaja Antti ParKainuun kokeilu Stora Enson uudessa kauppatavassa harvennuspuun kantohinta vahvistetaan vasta korjuun jälkeen. ... Uudistushakkuu 55,38 55,56 42,7 16,27 18,39 16,76 22,4 ... ... nousussa . Kaupan perusteena on ostajan tarjoama tienvarsihinta sekä ennalta metsänomistajan kanssa sovittava, korjattavan puuston järeyteen – runkojen keskikokoon – sekä metsäkuljetusmatkaan perustuva korjuun kustannusvähennys. ... ... Hankintahinnat ... HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 32,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ostama puumäärä yksityismetsistä vuonna 2015. ... nousussa . 14,44 20,58 19,7 Ensiharvennus ... Parhaissa leimikoissa ensiharvennuspuun koko kohoaa sataan litraan. 27,02 ... 17,3 24,8 ... ... ... MIKKO RIIKILÄ Ensiharvennuksia tehdään pienimmillään metsiköissä, joissa poissa poistettavien puiden keskikoko on 40 litraa. Vähennyksen suuruus arvioidaan leimattaessa ja samalla ennakoidaan myyjälle muodostuva kantohinta. Yleisen nyrkkisäännön mukaan korjuukustannus alenee euron, kun puiden keskikoko kasvaa kymmenen litraa. Tällä matematiikalla satalitraisten runkojen korjuu maksaa 19 euroa kuutiolta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU 21,58 22,8 Kantohinnat 52,94 53,42 41,37 15,28 16,59 15,01 23,72 23,54 Uudistushakkuu 54,61 54,41 42,99 17,07 17,93 16,84 19,49 20,45 Harvennushakkuu 46,21 46,15 35,78 14,46 14,94 13,85 ... Tienvarsihinnoitteluun perustuvaa puukauppatapaa käytetään harvennusleimikoilla. Kauppatapa on perusteiltaan sama kuin hankintakaupassakin, mutta ostaja korjaa puut, eikä korjuulaskua erikseen velota puun myyjältä. ... Ensiharvennus ... Näin 40-litraisen ensiharvennuspuun kantohinta asettuisi lähemmäs maitolitran kuin Sotkamon Jarmo Huttusen manaamaa kahvipaketin hintaa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,88 52,05 34,54 15,94 ... 4110_.indd 12 25.10.2017 14.47. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,04 54,08 43,59 15,34 16,71 14,99 20,64 22,44 Uudistushakkuu 56,61 55,04 45,1 16,87 18,08 16,76 22,97 24,21 Harvennushakkuu 48,38 47,3 37,37 15,02 15,13 13,96 20,36 20,36 Ensiharvennus ... Lähde: Luke PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo KOKO MAA . ... Maitolitran hinnalla MIKKO RIIKILÄ, teksti MISKA PUUMALA, kuva S tora Enso tunnustelee tienvarsikauppaa Kainuussa. ... 11,59 10,97 10,97 ... 11,67 10,93 ... Hankintahinnat 57,62 55,01 47,61 28,57 29,53 29,17 ... Oheiset esimerkit eivät kuvaa Stora Enson hinnoitteluperusteita. 40-litraisen puun rinnankorkeusläpimitta on yhdeksän senttiä ja pituus 12 metriä. Lopullisesti kantohinta vahvistuu, kun puut on korjattu ja niiden järeys ja kuljetusmatka on mitattu. Ensiharvennus ... Hankintahinnat 58,47 57,33 46,95 29,14 30,48 28,65 ... nousussa . ETELÄ-POHJANMAA . Jos ostomies on osannut arvioida korjuukustannukseen vaikuttavat tekijät oikein, myyjä saa kauppaa tehtäessä ennakoidun hinnan puistaan. Kokeilu aloitettiin Kainuussa viime vuoden loppupuoliskolla. KYMI-SAVO . Oletuksena on enintään 250 metrin ajomatka. 15,71 22,88 23,28 Uudistushakkuu 54,74 52,86 36,19 17,89 ... Puun korjuu – siis hakkuu ja lähikuljetus – maksaa noin 25 euroa, kun korjattavat puut ovat keskimäärin 40-litraisia. ... laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,17 54,73 41,37 15,21 17,21 15,17 21,3 ... ... Perinteisessä pystykaupassa sovitaan kiinteä kantohinta, jonka myyjä puistaan saa. Satalitrainen puu on rinnan tasalta 14 senttiä paksu ja 13 metriä pitkä. 27,99 ... ... nousussa . ... ... 14,52 ... ... AJASSA 12 4. ... ETELÄ-SUOMI . 11,01 10,78 10,69 Hankintahinnat 55,82 54,99 46,08 27,38 29,85 28,62 ..
... ... ... ... Sen jälkeen kokemuksista tehdään yhteenveto, jonka perusteella päätetään jatkosta. ... ... ... nousussa . 12,33 18,21 18,44 Ensiharvennus ... 15,27 ... Ensiharvennus ... 14,6 21,29 22,22 Uudistushakkuu 51,18 49,43 ... ... ... ... Ensiharvennus ... Leimikoittaisten korjuutekijöiden sijaan osa yhdistyksistä hinnoittelee korjuun hakkuutavoittain, mikä helpottaa kantohintojen määrittämistä ennalta. Harvennushakkuu ... Uusi kauppatapa auttaa metsänomistajia hahmottamaan korjuukustannukset ja leimikon arvon muodostumiseen vaikuttavat tekijät paremmin kuin pystykaupassa. Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 515 Pohjanmaa 17 231 Lounais-Suomi 63 765 Häme-Uusimaa 61 237 Kaakkois-Suomi 46 267 Pirkanmaa 60 144 Etelä-Savo 61 149 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 39 870 Keski-Suomi 44 864 Pohjois-Savo 44 086 Pohjois-Karjala 53 911 Kainuu 12 268 Pohjois-Pohjanmaa 39 984 Lappi 14 845 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 20,93 ... Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Panostukset metsäautoteihin puolestaan lyhentävät metsäkuljetusmatkaa. 13,43 ... Harvennushakkuu 46,13 46,13 34,31 14,93 15,34 14,4 ... ”Arvioimme korjuutekijät ja laskemme myyjälle jäävän kantohinnan sen mukaan. Molemmat nostavat puusta myyjälle jäävää kantohintaa”, Partanen toteaa. ... ”Metsänomistajilta olemme saaneet hyvää palautetta”, Partanen toteaa. 17,21 ... ... 15,91 ... Stora Enson kokeileman tienvarsikaupan vastaanotosta Kainuussa on erilaisia näkemyksiä. SAVO-KARJALA . ... laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,59 48,48 ... ... Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Moni yhdistys tarjoaa korjuusopimuksissaan metsänomistajille taatun kantohinnan myyntiin toimitettaville puille. ... HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 KESKI-SUOMI . 11,53 11,33 10,51 ... Hankintahinnat 54,16 52,68 44,59 27,6 27,37 29,35 ... ... ... Uudistushakkuu 47,81 46,5 ... ... 25,39 ... 10,51 ... Jos erehdymme esimerkiksi runkojen koon määrittämisessä, korjuu maksaa ennakoitua enemmän ja vahinko jää yhdistykselle, ei metsänomistajalle”, Huttunen toteaa. Ensiharvennus ... ... KAINUU-POHJANMAA . 17,47 ... Hankintahinnat 52,64 52,77 ... ... Uudistushakkuu 55,14 54,83 41,15 17,06 18,31 17,08 ... 8,6 ... nousussa . ... Oikein ajoitetut metsänhoitotyöt kasvattavat puuston järeyttä. ... Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen mielestä Stora Enson tienvarsikaupat eivät suuresti ole kiinnostaneet puun myyjiä. ... 577 140 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 4 Hakkuu oli täydessä käynnissä Kajaanin Paltaniemellä maanantaina. Moni yhdistys lupaa taatun kantohinnan Stora Enso kehittää puukauppaa Kainuun kokeilussaan eri suuntaan kuin asemiaan puunhankintaansa laajentavat metsänhoitoyhdistykset pyrkivät. ... Hänen mukaansa uusimuotoisia puukauppoja on tehty Kainuun jokaisessa pitäjässä, mutta määrä ei vielä liene kovin suuri. Huttusen mukaan myynti-intoa ei juuri kohenna sekään, että ensiharvennuksilla kuitupuusta tarjottava kantohinta asettuu usein noin viiden euron tuntumaan – eli puukuutiosta saisi kahvipaketin hinnan. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,81 45,89 ... ”Metsänomistajat eivät ole innostuneet tällaisista avokaupoista”, hän toteaa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,26 51,75 40,59 14,85 15,48 14,74 20,94 22,41 Uudistushakkuu 54,15 52,82 42,22 16,9 17,1 16,63 22,46 23,46 Harvennushakkuu 45,65 44,33 36,1 14,29 14,33 13,79 20,44 ... ... tasen mukaan tienvarressa hinnoiteltavat kaupat pyritään keskittämään ensiharvennuksiin, mutta varttuneissakin kasvatusleimikoissa niitä on kokeiltu. ... Hankintahinnat 55,47 54,54 45,18 28,21 29,73 28,59 ... Riski korjuukustannusten noususta on kokonaan myyjällä. kokeillaan kevääseen asti. ... Uutta kauppatapaa 4110_.indd 13 25.10.2017 14.47. ... Takavuosina metsänhoitoyhdistyksiä tavattiin moittia hirmuisista korjuulaskuista, joiden loppusumma saattoi esimerkiksi saamattoman, aikapalkalla sahaavan metsurin vuoksi ylittää tienvarsihinnan, jolloin puun myyjä jäi maksumieheksi. ... 10,28 9,83 10,6 ... nousussa . Näkemykset poikkeavat Kuten oikeastaan kaikissa puukauppaa koskevissa asioissa, myös Stora Enson puukauppakokeilusta on kaksi vastakkaista näkemystä. LAPPI . Hankintahinnat 54,39 51,69 ... ... ”Tämä palkitsee aktiivisia ja hyvin metsäänsä hoitavia metsänomistajia. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,03 53,63 39,34 15,11 16,84 15,01 ... ... 16,76 23,6 23,1 Harvennushakkuu 44,46 43 ... 28,13 ... AJASSA 13 4. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Avokaupassa myyjälle jäävä kantohinta määräytyy vasta korjuukulujen jälkeen. 22,79 ... ... ... nousussa . ... ... ..
”PIENEN KUVION HAITAT KERTAUTUVAT METSÄN KIERTOAJAN KULUESSA.” Hakkuualueen reunoilla kasvavan puuston varjostus ja juuristokilpailu hidastavat lähellä reunaa kasvavien taimien kasvua. Myös ne kannattaa mahdollisuuksien mukaan yhdistää ympärillä oleviin kuvioihin. Pienuus kallista Kuviokoko on yksityismetsissä melko pieni. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG V ähintään hehtaari, mieluummin kaksi. Metsästä saatavien tulojen kannalta pieni kuviokoko on rasite. ”Uudistushakkuun yhteydessä kannattaa katsoa tilannetta vähän suurpiirteisemmin. Eroon peränurkista Sille, joka haluaa kasvattaa metsäpalstansa kuviokokoa, tarjoavat uudistushakkuut hyvän tilaisuuden. Jos esimerkiksi uudistusalan sisällä on pienialainen kuvio, jolla kasvaa nuorta tai varttunutta metsää, kannattaa se yhdistää uudistettavaan kuvioon. Teetetyistä metsänhoitotöistä taas laskutetaan usein hehtaarien mukaan. Käytännössä suuri osa kuvioista on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Veli-Matti Saarisen mukaan alle puolen hehtaarin suuruisia. Kapealla kuviolla vaikutus korostuu. Metsäpalstat jaetaan metsikkökuvioihin metsänhoitoa ja hakkuita varten. Etelä-Suomessa yksityismetsien kuviot ovat Remeksen mukaan keskimäärin puolentoista, Pohjois-Suomessa reilun parin hehtaarin suuruisia. ”Oikein tehokasta metsänkasvatuksesta tulee siinä vaiheessa, kun kuviokoko nousee viiteen hehtaariin”, hän sanoo. ”Pienen kuvion haitat kertautuvat metsän kiertoajan kuluessa. Kuvio koostuu puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäisestä metsäalueesta, jolla puustoa käsitellään tietyllä tavalla. Vältä kapeita kuvioita K uv at : Er kk i O ks an en / Lu on no nv ar ak es ku s 4046_.indd 14 25.10.2017 14.48. Näin arvioi metsäpalstan sopivaa kuviokokoa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes . 4. Mitä pienempiä kuviot ovat, sitä kalliimmaksi sekä metsänhoidon että hakkuun kustannukset nousevat. Puunostajat eivät tarjoa pienistä leimikoista yhtä hyvää hintaa kuin suurista, sillä korjuukaluston siirrosta ja puutavaran kaukokuljetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat niissä puumäärään verrattuna suuret. Esimerkiksi maanmuokkauksessa hinta on yleensä sama aarille ja hehtaarille. Tällaiset kuviot kannattaa Kuvioille lisää kokoa Metsäpalstan kuviokoon kasvattaminen nostaa metsätalouden kannattavuutta parhaimmillaan kymmeniä prosentteja. Luonto ja tilarajat asettavat kuvioille reunaehdot, mutta muuten kuviorajat ovat pitkälti metsänomistajan tai esimerkiksi metsäsuunnitelmaa tekevän metsäammattilaisen päätettävissä. ”Kukaan puunostaja ei lähde hakkaamaan kaukana teistä olevia peränurkkien pieniä harvennuskuvioita erikseen. Pahimmillaan pieni kuviokoko voi heikentää metsätalouden kannattavuutta kymmeniä prosentteja”, Remes sanoo. Saarisen mukaan metsäpalstojen peränurkkiin on metsäsuunnitelmissa usein jätetty alle hehtaarin kokoisia kuvioita. Uudistusalan sisään jäävä puusto olisi hakkuun jälkeen altis niin tuulija hyönteistuhoille kuin ahavallekin. Miettiä, onko uudistettavan kuvion ympärillä sellaisia kuvioita, jotka voisi yhdistää siihen”, Remes sanoo
Tärkeää on huolehtia myös siitä, ettei kuviokoko pienene. Mitä vanhemmaksi puusto kasvaa, sitä pienempi merkitys ikäeroilla on. Parempi niin kuin että hakkuut jäävät kokonaan tekemättä”, Saarinen sanoo. Silloin harvennukset tehdään toisella kuviolla hieman etuajassa ja toisella hieman myöhässä. Lisäksi huomattava osa tällaisesta kuviosta on hakkuun jälkeen ajouraa. Uudistettavan metsikön takana kasvava pienialainen nuori tai varttunut metsikkö kannattaa yhdistää uudistushakattavaan kuvioon. Vuosikymmenen päähän metsätalouttaan suunnitteleva voi hyödyntää myös lannoitusta. Samaa puulajia kasvavissa varttuneissa metsissä 10–15 vuoden ikäerokaan ei haittaa. Liitä metsäpalstan peränurkissa olevat pienet kuviot ympäröiviin kuvioihin. Silloin voi Remeksen mukaan yrittää muodostaa niin sanottuja kuviokeskittymiä. Myrskyn kaatamaa muutaman kymmenen aarin puustoa ei kannata uudistaa erikseen. Remes arvioi, että moni jakaa kuvioita pitääkseen verotuksen matalana. Luken tutkijan Veli-Matti Saarisen mukaan pitkää ja kapeaa kuvioita vastaan puhuu myös se, että myrskylle altista reunametsää on niissä paljon. Kun sellaisen kuvion uudistaa, hidastaa ympäröivillä kuvioilla kasvavan puuston varjostus ja juuristokilpailu taimien kasvua. Aina metsikön kuviokokoon ei voi vaikuttaa. Jos saman kehitysvaiheen puustoa kasvavat kuviot ovat näköetäisyydellä toisistaan, ei kuvioiden erillisyys vielä vaikuta metsänhoidon ja hakkuiden kustannuksiin. Älä pienennä kuviokokoa. Puunmyyntituloista maksetaan 30 000 euroon asti 30 prosentin ja ylimenevältä osalta 34 prosentin suuruista veroa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen keräämiin metsävaratietoihin muutokset päivittyvät viimeistään siinä vaiheessa, kun hakkuun yhteydessä tehdään metsänkäyttöilmoitus. Mieti uudistushakkuun yhteydessä, kannattaako hakkuut ulottaa laajemmalle. Jos esimerkiksi myrsky kaataa puut kymmenen aarin alueelta, ei tuhoaluetta Remeksen mukaan kannata lähteä uudistamaan omana kuvionaan, vaan uudistaa koko kuvio kerralla. METSÄPALSTAN kuviot kannattaa pitää mahdollisimman säännönmukaisina. Kuvion puolittamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin verotuksessa saatava hyöty”, Remes sanoo. Kasvatuslannoituksen avulla saa nopeutettua varttuneen metsikön kasvua niin, että sen voi aikoinaan uudistaa samaan aikaan kuin varttuneempaa puustoa kasvavan kuvion. Yhdistä taimikot Uudista kerralla koko kuvio Harkitse lannoitusta Laajenna uudistushakkuita Varttuneen metsikön kasvua voi nopeuttaa kasvatuslannoituksen avulla niin, että sen voi aikanaan uudistaa yhtä aikaa iäkkäämmän puuston kanssa. ”Taimikkovaiheessa kuvioita ei kannata yhdistää, sillä jos taimikonhoitoa joudutaan sen takia lykkäämään toisella kuviolla, näkyy se puuston kehityksessä. 4046_.indd 15 25.10.2017 14.48. ”Metsätulot kannattaa mieluummin yrittää jakaa kahdelle vuodelle. METSÄSTÄ 15 4. Remes ei kuitenkaan lähtisi edes kuviokoon kasvattamisen takia uudistamaan sellaista puustoa, joka ei ole vielä saavuttanut ensiharvennusikää. Se helpottaa sekä metsänhoitotöiden että hakkuiden toteutusta, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes . Harvennuksissa joustoa Jos uudistettavan kuvion viereisellä kuviolla kasvaa taimikko, voi kuviot yhdistää siinä vaiheessa, kun molempien puusto on jälleen ainespuun mitoissa. Vinkit kuviokoon kasvattamiseen Pyri vähintään hehtaarin kokoisiin kuvioihin, mieluummin kahden. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 yhdistää ympärillä oleviin kuvioihin, vaikka se hieman muuttaisi hakkuiden ajoitusta. Saarisen mukaan saman puulajin varttuneet kasvatusmetsät voi huoletta yhdistää, vaikka ikäeroa olisi 10–15 vuotta. Ensiharvennusta ja varsinkin sen jälkeisiä harvennuksia voi sen sijaan jo vähän viivästyttää”, Remes sanoo. Turvemailla kuviot kannattaa miesten mukaan pyrkiä muodostamaan ojaston mukaan. Ei pirstomiselle Kuvioiden yhdistämisestä ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Muodollakin on väliä Eri-ikäiset taimikot voi yhdistää, kun puusto on kasvanut ainespuun mittoihin. Metsänhoitotyöt ja hakkuut sujuvat paremmin, jos ylitettäviä ojia on mahdollisimman vähän. Yhdistä eri-ikäisiä kuvioita aikaisintaan, kun puusto on tullut ensiharvennusikään. Pari vuotta sitten voimaan tullut uusi metsälaki ei aseta rajoja uudistettavan metsän iälle tai järeydelle. Erityisesti pitkiä ja kapeita kuvioita tulee hänen mukaansa välttää
Pyöristetty muistuttaa kysymysmerkkiä (?). Terähampaita moneen lähtöön Ketjut jaetaan kahteen päätyyppiin terähampaan yläja sivulevyn välisen kulman, leikkuunurkan perusteella. Niissä teräkulmaa on hieman pyöristetty leikkuutehon ja helpon viilattavuuden yhdistämiseksi. Oivallus terähampaan muodosta syntyi, kun metsuri Joe Cox Yhdysvaltain Oregonissa katseli kahvitauollaan, kuinka toukka järsi tietään puuhun. METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat ouruhampaalla varustettu teräketju viettää tänä vuonna 70-vuotissynttäreitään. ”ERI VALMISTAJIEN TERÄKETJUJA VOI KÄYTTÄÄ KAIKISSA SAHAMERKEISSÄ.” PIENET SAHAT Esimerkiksi Husqvarna 439, Stihl 201 ja Stihl 241 » Ketjun jako 3/8 mini/picco » Vetolenkkejä 44 (12 tuuman terälaipalla) » Vetolenkin leveys 1,3 mm (0,050 tuumaa) » Viilataan 4 mm pyöröviilalla (5/32 tuumaa) KESKIKOKOISET SAHAT Esimerkiksi Husqvarna 543 XP ja 550 XP sekä Stihl MS 261 ja MS 271 » Ketjun jako 0,325 tuumaa » Vetolenkkejä 56 (13 tuuman laipalla) » Vetolenkin leveys 1,3 mm/0,050 tuumaa (Husqvarna) 1,5 mm/0.058 tuumaa (Stihl) » Viilataan 4,8 mm pyöröviilalla 3/16 tuumaa ISOT SAHAT Esimerkiksi Husqvarna 372 XP ja isommat sekä Stihl MS 362 ja isommat » Ketjun jako 3/8 tuumaa » Vetolenkkejä 56 (15 tuuman laippa) » Vetolenkin leveys 1,5 mm/0.058 tuumaa » Viilataan 5,5 mm pyöröviilalla (7/32 tuumaa) 4047_.indd 16 25.10.2017 14.48. Stihlin pieniin sahoihin tarkoitetut ketjut ovat Piccojaja isojen sahojen ketjut Rapid-mallia. Toisaalta teräväkulmaiset ketjut kuluvat pyöreäkulmaisia nopeammin ja ovat vaikeampia viilata. Ero ei tosin ole kovin merkittävä. Viime vuosina Kaukoidässä on alettu tuottaa hinnallaan kilpailevia teräketjuja. Suomeksi chisel tarkoittaa talttaa ja chipper hakkuria. Nimistö perustuu teräkulman pyöristyksen muotoon. Osa niistä on kelvollisia, osa surkeita. Stihlin Duro-kovapalateräketjua kutsutaan kultahammasketjuksi. Internetissä on pätevä esite yhtiön ketjuista (ks. Samalla ketjuvalikoima on käynyt moninaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Myös niiden luvataan kestävän hiekkaisten puiden sahausta merkittävästi pidempään kujin tavalliset ketjut. Puhdasta puuta ne leikkaavat hieman hitaammin kuin tavalliset teräketjut. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 MIKÄ KETJU. Multicut-ketjuja voi teroittaa tavallisella viilalla, kunhan ketjun sahaa ensin lämpimäksi. Keskikokoisiin sahoihin sopivat Oregonin ja Stihlin ketjut maksavat 20–25 euroa, vastaava halpaketju noin kympin. Stihlin terälaippoja ei sen sijaan voi asentaa muihin sahoihin eivätkä vieraat laipat myöskään sovi Stihleihin. Nykyisin vain Stihl tekee ketjut valmistamiinsa moottorisahoihin – kaikki muut käyttävät Oregonin ketjuja. Oregon on hämärtänyt jakoa chamfer-, microja semi-chisel-ketjutyypeillään. Niinpä ne ovat kokeilemisen arvoisia myrskypuiden sahuussa ja hiekkaisten maiden peltokoivikoiden harvennuksilla, joissa tavalliset ketjut tylsyvät raivostuttavan nopeasti. The Manual FI Oregonketjut). Metallin kovuuden vuoksi ketjujen teroittaminen ei onnistu kotikonstein. Coxin perustamasta Oregonista kasvoi maailman suurin teräketjujen valmistaja. Niiden leikkuuteho oli kehno ja viilaus työlästä. Ne leikkaavat tehokkaammin ja aggressiivisemmin kuin pyöreäkulmaiset. Kylmän ketjun viilaus ei onnistu. Esimerkiksi Husqvarnan merkillä myytävät ketjut ovat toistaiseksi Oregonin valmistamia, vaikkakin yhtiö valmistelee omaa ketjutuotantoa. Alan pioneeri Oregon on nimennyt teräväkulmaiset chiselja pyöristettykulmaiset chipper-ketjuiksi. Historian ensimmäiset kouruhammasketjut olivat pyöreäkulmaisia chippereitä. Kovapalateriä myrskymetsureille Sekä Oregon että Stihl valmistavat likaisen, hiekkaisen puun sahaamiseen tarkoitettuja kovametallisia teräketjuja. Oregonin ketjumallisto on nimetty numero-kirjainkoodein. Oregonin Multicut-ketjujen terähampaiden pinta on kovakarkaistu. Oregonin kovakarkaistu ketju maksaa noin 40 euroa ja Stihlin Duro 60 euroa. Teräväkulmaiset hampaat ovat parhaimmillaan pehmeän havupuun sahaamisessa. Tuotekehittelijät ovat koettaneet yhdistää molempien ketjutyyppien hyvät ominaisuudet. Terähampaat ovat karbidiseosta, joten terän luvataan pysyvän leikkaavana monin verroin pidempään kuin tavallisissa ketjuissa. 16 4. MAAILMAN METSUREIDEN YHDISTÄJÄ Suunnilleen samannäköinen terähammas puraisee puuta, ollaanpa Uruguayn eukasavotalla tai Kittilän-perän hakkuilla. Siihen asti terähampaat oli muotoiltu käsikäyttöisten tukkisahojen hammastusta mukaillen. Esimerkiksi kiinalaiset Trilink-ketjut ovat ainakin satunnaiskäyttöön ihan käypäisiä. Stihlin teräväkulmaiset ketjut on nimetty ”supereiksi”, pyöristetyt ovat ”microja”. Teräväkulmainen hammas näyttää edestä katsoen numerolta seitsemän (7)
K2: KETJUN JAKO ON 0,325 TUUMAA JA VETOLENKIN LEVEYS 1,5 MM 4047_.indd 17 25.10.2017 14.48. Vähemmän tehokas. Se kertoo vetolenkkien keskinäisen etäisyyden. Ketjupakkauksen säilyttäminen helpottaa uuden ketjun valintaa. Ketjun jako lasketaan jakamalla kolmen peräkkäisen niitin välinen etäisyys kahdella. Tärkein tunnusluku on ketjun jako. Löydä oikea teräketju Terähampaan osat Leikkuunurkka Ylälevy Niitin reikä Kanta Varvas Syvyyssäätöhammas Kouru Sivulevy Lähde: Oregon Teräketjut jaetaan hampaan muodon perusteella teräväja pyöreäkulmaisiin. Sen on vastattava terälaipan ketju-uran leveyttä. Tavallisimmin ketju-uran leveys on 1,3 tai 1,5 milliä (siis 0.050 tai 0.058 tuumaa). Omituinen laskukaava johtuu siitä, että niitit eivät ole tasavälein ketjussa vaan pareittain. Yleensä terälaippojen tyveen on uurrettu sopivan teräketjun tunnusluvut. Kahden niitin välinen etäisyys ei ole vakio, mutta kolmen on. Vetolenkit liitetään toisiinsa niitein kiinnitettävin sivulevyin. Kolmas tunnusluku on vetolenkin leveys. Joka toisen sivulevyn tilalla, vuorotellen ketjun eri puolilla, on leikkuuhammas. Sahojen vetorattaat ja laippojen kärkipyörät on mitoitettu tietyllä jaolla olevalle ketjulle. Ja jos muu ei auta, niin osaava moottorisahaliikkeen myyjä löytää sahaan kuin sahaan sopivan ketjun. METSÄSTÄ MAAILMAN METSUREIDEN YHDISTÄJÄ TUUMA jako-osineen on edelleen vallitseva mittayksikkö teräketjujen maailmassa. Teroitettava harvemmin. Hampaan toimintaperiaate Lä hd e: H us qv ar na Lähde: Husqvarna Lähde: Oregon TERÄVÄKULMAINEN PYÖREÄKULMAINEN Esittelemme lähiaikoina Metsälehdessä, kuinka erilaiset teräketjut pärjäsivät paukkupakkasilla tehdyssä sahauskokeessa. Teroitettava usein. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 Full Chisel Micro Chisel Chamfer Chisel Semi Chisel Chipper Terätyypit Nopea ja tehokas sahaus. Kovalle puulle. Ketjussa on näin leikkuuhampaita puolet vetolenkkien määrästä. Teräketjun pituus ilmoitetaan ketjussa olevien vetolenkkien määrän mukaan. MIKÄ KETJU. 17 4. Jako on siis tiedettävä uutta ketjua ostettaessa. Pehmeälle puulle. TULOS YLLÄTTI KOKENEETKIN SAHURIT! Yhdysvaltalainen Oregon valmistaa teräketjut kaikkiin muihin paitsi Stihlin moottorisahoihin
METSÄSTÄ 18 4. ”EDELLINEN JÄÄDYTYSYRITYS OLI KOLME VUOTTA SITTEN, MUTTA PAKKASKELIT EIVÄT RIITTÄNEET.” Puunajoon tarkoitetun jäätien leveys on 25 metriä. Vajaan kilometrin mittaisen tien jäädytys vie kerralla 6–10 tuntia. Tänä vuonna tammikuun kovat Jäätietalvi – pitkästä aikaa Puunajoa kestäviä jääteitä on voinut harkita Etelä-Suomessa asti. Jäätien mahdollistavat pakkastalvet ovat olleet tällä vuosisadalla harvinaisia, ja puiden uittaminen on Saimaata pienemmissä vesistöissä, miten sen nyt sanoisi, täysin toivoton ajatus. Talousmetsän omistaminen saaressa ei ole mikään lottovoitto Etelä-Suomessa. Taustalla isä Aulis Nikkola. ”Edellinen jäädytysyritys oli kolme vuotta sitten, mutta pakkaskelit eivät riittäneet”, Aulis Nikkola kertoo. Timo Nikkola suunnitteli saarihakkuita Loppijärvellä. Kello on viisi perjantai-iltana, ja pimeys on laskeutunut. Jäätie ei ole Nikkoloille ensimmäinen. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L oppijärvellä kulkevan jäätien varressa on kuusi vedenottoreikää. Traktorin pyörittämä vesipumppu pärisee rannasta katsoen kolmannen reiän kohdalla, joten kuuluisa puolimatkan krouvi häämöttää. Tällä kertaa saarisavotan tähtäimessä on erityisesti pellolle istutettu METSÄNOMISTAJA Metsänomistaja Timo Nikkola vietti tammikuun pakkasillat jäätien teossa. Loppijärven yli on pyritty 1990ja 2000-luvuilla aiemmin kolme kertaa. Osa noin 37 hehtaarin suuruisesta, kuusivaltaisesta saaresta on Nikkolan omistuksessa. ”Kuutamoöinä täällä on ollut valoisaa”, kertoo tietä jäädyttävä metsänomistaja Timo Nikkola . Jäätie johtaa Loppijärvessä sijaitsevaan Isosaareen. 60 senttiä teräsjäätä Nikkola käy palkkatyössä Riihimäellä, joten tienteko on venynyt hänen osaltaan hämärän aikoihin. pakkaset saivat Nikkolan suunnittelemaan saarihakkuita. Päiväsaikaan jäädytystyöstä on vastannut Timo Nikkolan isä Aulis Nikkola . 4108_.indd 18 25.10.2017 14.49
On mietittävä, voiko kiertoajan pidentämisen laskea niiden varaan. Jos puu kasvoi hyvin, se jatkoi hyvää kasvuaan. Varttuneen kuusikon alaharvennus ei ole juuri lisännyt kasvua, koska suurimmat puut kasvavat jo niin paljon kuin ehtivät. PALSTALLA joka oli poistetuilla puilla. Parhaiten kasvavat puut porskuttavat muista välittämättä ja selviävät satojen vuosien ikään. Renkaan pinta-ala ratkaisee, ei pelkkä paksuus. Jos metsässä on suuria nopeasti kasvavia puita ja samanikäisiä, mutta pienempiä hitaammin kasvavia puita, perinteinen alaharvennus eli hitaasti kasvavien puiden poistaminen lisää vain vähän jos lainkaan hyvin kasvavien puiden kasvua. ”Askelmittari on näyttänyt 13 kilometriä päivässä, joten muuten ei tarvitse kuntoilla”, Timo Nikkola kertoo. Tällainen luonnonvastainen harvennustapa, parhaiten kasvavien puiden poistaminen harvennuksessa, voi olla taloudellisesti kiintoisaa, jos korkovaatimus on suuri eli puuntuottajan rahat ovat loppumassa. Koskemattomassa metsässä puut kuolevat sitä todennäköisemmin, mitä hitaammin ne kasvavat eli mitä pienempiä ne ovat. Jäädytystyö vie kerrallaan 6–10 tuntia riippuen siitä, kuinka paksulti uutta jäätä halutaan. Hän ilmoittaa myöhemmin puhelimitse, että saarihakkuut käynnistyivät tammikuun viimeisellä viikolla sään lämpenemisestä huolimatta. Isojen, 20 tonnia painavien metsäkoneiden viemisestä saareen ei etelässä kannata haaveilla. Muilla ei ole kokemusta asiasta”, Timo Nikkola toteaa. Syynä pilkkimiseen sopiva lumeton ja tasainen alusta. Aiempaan hitaaseen kasvuun verrattuna kasvupyrähdys voi olla huomattava. METSÄSTÄ 19 4. Teoreettisia talouslukuja enemmän kannattaa pohtia biologiaa. Nikkolat jäädyttivät jäätietä traktoripumpun ja paloletkujen avulla. Onneksi nykyisin on valinnanvapautta päättää tavalla tai toisella. Tiliä ei juuri tule, kun korjuutyöt ostetaan naapurilta”, Timo Nikkola kertoo. ??. Kiertoaikaa tällä tempulla voi toki pidentää, jos sellaiseen on tarvetta. Hakkuussa pitäisi kertyä kuitupuuta ja jokunen tukkikin. Kokemus on, että jo lisävaltapuut pienemmistä puista puhumattakaan ovat lahoisempia ja muuten viallisempia kuin parhaiten kasvavat puut. Kuitenkaan ei päästä siihen kasvuun, siellä järvi jäätyy itsestään umpeen pohjaa myöten. Tehokkaampia pumppuja on olemassa, mutta käytössä olevien laitteiden puolesta puhui se, että ne olivat valmiina omasta takaa. Siksi saarihakkuu ja puunajo tehdään paikallisilla maataloustraktoriyhdistelmillä. 4108_.indd 19 25.10.2017 14.49. ”Jäätie ei murene vielä muutamasta lämpöasteesta, mutta toivottavasti helmikuussakin riittää pakkasia”, Timo Nikkola sanoo. ”Saarimetsänomistamista hankaloittaa se, ettei lähialueella ole toista yhtä isoa saarta. Saaren puista on tehty ehdollinen kauppa metsäyhtiö UPM:n kanssa. Nikkoloiden jäädytyksessä käyttämä letkutekniikka käy työstä. Jos sitä vastoin harvennuksessa poistetaan nopeakasvuiset puut, hitaammin kasvavat puut reagoivat olosuhteiden paranemiseen paremmalla kasvulla. Nuoruusiän jälkeen puukiekon vuosilustot ohenevat ytimestä pintaan päin. Työturvallisuuskeskuksen mukaan 60-senttinen jää kantaa 17 tonnia. Usein tämä ei merkitse poikkipinta-alan kasvun vähenemistä, koska kehä on sitä pitempi, mitä lähempänä kuorta ollaan. Toisaalta jos puu kasvoi huonosti, se jatkoi samalla tavalla, jos mitään ei tehty. Jos varttunutta kuusikkoa kaikesta huolimatta alaharvennetaan, kyseessä on metsään sidotun pääoman pienentäminen. Tammikuun kovien pakkasten viimeisenä päivänä Nikkolat levittävät vettä vain sentin verran paikkaamaan edellisyönä syntyneet railot. Työ tuotti noin 60 senttiä paksun teräsjääkerroksen, kun ympäröivällä järven jäällä luonnonjään paksuus pyöri 30 senttimetrin tienoilla. ”Eri asia sitten on, pääseekö saareen enää jäätä myöten 20 vuoden kuluttua”, Timo Nikkola sanoo ja naurahtaa viitaten ilmastonmuutoksen mahdollisiin seurauksiin. Ehtona on, että puut saadaan saaresta jään yli rantaan. Puun hyvä kasvu jatkuu ja jatkuu Kun matemaattisia menetelmiä alettiin soveltaa metsäntutkimuksessa, yksi tutkittava kysymys oli, mitkä tekijät selittävät parhaiten puun kasvua. Silloinkin kannattaa laskea, olisiko parempi myydä metsätila kuin parhaiten kasvavat puut. Kahdeksan tonnia painavan traktorimoton voi siis jo viedä saareen kaatotöihin. Jos metsänomistaja on kiinnostunut enemmän selvästä setelirahasta kuin korosta, yleensä ei kannata nähdä vaivaa. Mutta jos nuoruusvaiheessa on hidasta kasvua kuusentaimien kärsiessä perkaamattomista lehtipuista, hyvään kasvuun pääseminen vaatii monia vuosia herättäessä hoitotoimiin. Erityisen totta tämä on silloin, kun kyseessä on kuusi ja jo varttunut metsä. Tammikuun tulipalopakkasista huolimatta puunajo on yhä lopputalven säiden armoilla. Lisäksi on ruotsalaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan jäljelle jätetyt lisävaltapuut kaatuvat kovilla tuulilla helpommin kuin poistetut suurimmat puut, koska niiden juuristot eivät ole tottuneet tuuliin. Tänä talvena tehtävien harvennusten myötä metsä jää kasvamaan kohti päätehakkuukuntoa. Harventaminen on taitolaji. Pienet ja kituliaat sortuvat luonnonpoistumaksi. Tammikuun pakkasten aikana Nikkolat ehtivät jäädyttää tietä 11 kertaa. Jos metsikkö kasvoi hyvin, se jatkoi hyvää kasvuaan. Joka tapauksessa menetetään aikaa verrattuna siihen, että puut kasvaisivat koko ajan hyvin. Tuleeko jäätietalvia tulevaisuudessa. Joskus kiirehditään tekemään harvennusja lannoituspäätöksiä aivan turhaan, kun havaitaan vuosilustojen ohenevan aiemmasta. Parempi on odottaa sopivaa avohakkuuaikaa ja aloittaa sitten alusta metsänviljelyllä. ??. Puunajoon tarkoitettu jäätie ei ole jokatalvinen juttu, joten tiedotus on paikallaan. 60 tonnia painava kuorma vaatii jo 105 senttiä teräsjäätä. Osa tiestä kulkee saaren rantaa pitkin, ja MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 kuusikko, joka kaipaa metsänhoidon näkökulmasta pikaisesti harvennusta. ”Harrastuksen puolelle tämä tienteko menee. ”Jään kantavuuden olemme laskeneet viranomaistaulukoiden mukaan”, Timo Nikkola sanoo. Hyvin kasvavat taimet kehittyvät pian oivallisesti kasvaviksi nuoriksi puiksi, joista tulee nopeasti kasvavia tukkipuita. Vähän tutkittu, mutta kohtalaisen uskottava teoria on, että erityisesti kuusella on tärkeää huolehtia siitä, että kasvu on hyvä koko kasvatusajan taimesta tukkipuuksi. Askelia mittariin Nikkoloiden jäädyttämällä tieosuudella on mittaa vajaa kilometri. Jos puunkuljetuksessa käytettäisiin tukkirekkoja ja isompia kuormia, jäätä tulisi olla yli metri. Luonnonmukaiseksi tällaista suurten puiden poistamista ei voi sanoa. Kasvureaktio saadaan sitä hitaammin, mitä vanhemmasta puustosta on kyse. Sekä yhtä puuta että metsikköä koskeva tulos kertoi, että yksi parhaista vuotuisen tilavuuskasvun selittäjistä oli aiemmin mitattu kasvu. Puunajoon tarkoitetusta jäätiestä kertoo kyltti rannan suunnassa, mutta eräät innokkaat pilkkijät ehtivät silti kairaamaan reiän keskelle tietä
Onko kemeratuki verotettavaa pääomatuloa silloinkin, kun sitä ei makseta metsänomistajan tilille. helmikuuta. Metsätalouden 2C-lomake on eri näköinen kuin paperinen versio: täytettävät kohdat ovat allekkain, mutta samassa järjestyksessä kuin paperilomakkeessa. Sen jälkeen kirjataan kohtaan 301 puukaupoista tulleet arvonlisäverot ja kohtaan 307 omien kulujen arvonlisäverot . Sen hakuun kirjoitetaan sitten 2C. Jos korvausta maksetaan maapohjan pysyvästä käyttöoikeudesta, siitä maksettava korvaus käsitellään kuin kiinteistön luovutus ja ilmoitetaan lomakkeella 9. Sitten klikataan Laske -merkkiä, ja maksettava tai palautettava summa ilmestyy näkyviin. Sen jälkeen siirrytään maksamaan oman pankin verkkotunnusten avulla. Katso-tunnisteella asiointi vaatii hieman nettiosaamista. Lomakkeen valinnan jälkeen on kirjauduttava omaa veroilmoitusta varten pankkitai Katso-tunnisteen avulla. Korvauksesta vähennettävä hankintameno-olettama on yleensä 80 prosenttia. Lähetyt lomakkeet jäävät tosin nyt Verohallinnon arkistoon ja niitä voi myöhemmin katsoa. Verotilillä voi yhdistellä myös muita verohallinnon maksuja ja palautuksia, jos sellaisia on. Arvonlisäverot Sisältävätkö metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, metsävakuutusmaksut ja vakuutuskorvaukset arvonlisäveroa. Kausiverot nopeasti Kausiveroilmoitus saadaan näkyville vero.fi/ilmoitaverkossa – Verotili -kohdasta. Vesijohto Vesihuoltoyhtiö rakensi sopimuksen mukaisesti metsätilallemme vesihuoltolinjaan kuuluvan paineviemärin ja vesijohdon ja maksoi siitä maanomistajalle maapohjaja odotuskorvauksia ja muiden mahdollisten menetysten korvauksia 686 euroa + alv. Jos luvut ovat oikein, lähetetään ilmoitus ja asia on ilmoittamisen osalta selvä. Kun tuki maksetaan metsätiehankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata enää metsänomistajan verotukseen. Jotta alv voidaan vähentää mistään kulusta, sen osuuden tulee näkyä kuitissa. Lomakkeella on yleensä valmiiksi valittu ilmoitusjaksoksi vuosi. Tämäntyyppisissä korvauksissa on usein kahdella eri tavalla käsiteltävää tuloa. Tiehankkeesta tulee menoksi tuen ja kustannusten erotus, joka vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin hankkeen valmistumisvuodesta alkaen. Omavastuu Onko metsävakuutuksen myrskyvahingon korvauksen omavastuu vähennyskelpoinen verotuksessa. Jos tiedossa on palautusta, verohallinto palauttaa korkotuotonkin. Jos hallinnassa on eri maatiloja, maatilakohtainen erittely hankintatöistä tehdään muistiinpanoihin. Jos sen maksaa aikaisemmin, verohallinto maksaa verotilille korkoa. Lopuksi kirjataan ilmoittajan tiedot allekirjoitukseksi ja lähetetään lomake. Kone laskee tiettyjä tietoja automaattisesti. Arvonlisäveron eräpäivä on vuosi-ilmoittajilla 29. Puolison pankkitunnisteita ei siis voi käyttää oman veroilmoituksen tekemiseen. Jatka-komentoa seuraa kohta 2 Maksun tietojen tarkistaminen . Vasemman reunan otsakkeista saa näkyviin mm. Puustoon liittyvä korvaus on vahingonkorvaukseen rinnastettavaa metsätalouden pääomatuloa ja kirjataan 2C-lomakkeelle kohtaan 3.2. Vakuutuskorvausten omavastuut eivät ole vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Saatu arvonlisävero merkitään kausiveroilmoitukseen palautettavaksi veroksi kohtaan 301. METSÄSTÄ 20 4. HANNU JAUHIAINEN, vastaukset Lukijakysymyksiä 4049_.indd 20 25.10.2017 14.50. Lähetetyn lomakkeen voi vielä avata tulostusta varten, ja sen voi myös tallentaa. Ilmoituksen jälkeen valitaan sivulta kohta Maksaminen ja sen jälkeen Verkkomaksu . Suomi-sivulta alkuun Metsätalouden veroilmoituksen pääsee tekemään kirjautumalla Verohallinnon vero.fi -sivulle tai suoraan suomi.fi -sivustolle. Hankintatyön tietojen kirjaamisen jälkeen on muistettava painaa Lisää rivi -ikkunaa, muuten tiedot eivät tallennu verolomakkeelle. Maksu erikseen Jos on maksettavaa veroa, tämä pitää tehdä erikseen. Tavallisen metsänomistajan verotietojen ilmoittaminen sujuu helposti omilla pankkitunnuksilla. Lomakkeelle kirjataan paperiselle omalle 2C-lomakkeelle merkityt tiedot. Vuoden 2014 sähköisesti lähetetyt 2 ja 2C lomakkeetkin saa näkyviin. Ensimmäisenä on metsänomistajia kiinnostava kohta Arvonlisäveron ilmoittaminen . verottajalle pankkitunnuksilla tai Katso-tunnisteella. Avautuvalla verkkomaksusivulla ovat kaikki tarpeelliset tiedot. Kemeratuki on saajalleen veronalaista tuloa. Lähettämisen jälkeen voi vielä tulostaa lähetetyt tiedot. Metsänomistajahan maksaa vain sen osan kuluista, joita kemeratuki ei kata. Kun tehdään kausiveroilmoitus, klikataan toisena olevaa kohtaa Ilmoittaminen . Ilmoitusta tehtäessä on huomattava, että nettiin on kirjauduttava sen henkilön pankkitunnuksilla, jonka nimissä lomake on tullut. Hankkeen kemeratuki maksetaan työn toteuttajalle. Silloin on hyvä tulostaa täytetty lomake omaan arkistoon. Sarakkeeseen tulee näkyviin monenlaisia oma-aloitteisesti kausiveroilmoituksella ilmoitettavia asioita. Kuolinpesien ja yhtymien veroilmoitusten tekoon tarvitaan Katso-tunniste. Kirjautumisen jälkeen avautuu oman verotilin sivu, jossa näkyy verotilin saldo. Osa kirjanpito-ohjelmista mahdollistaa veroilmoituksen tietojen lähettämisen suoraan Näin ilmoitat verkossa Metsätalouden veroilmoitukset voi tehdä kätevästi netissä. VEROTUS Kemeratuki Olemme osakkaana yhteishankkeessa, jossa kunnostetaan metsätie. verotilin tapahtumat. Jatka -painikkeella saadaan näkyviin vielä lopputulos saatetietoineen. Lomakkeelle voidaan kirjata eri tekijöiden tekemät hankintatyöt. Tiedot voi kirjata suoraankin nettiin, jos niin haluaa. Maksutilin numeron voi vielä muuttaa. Miten tulo käsitellään metsäta louden verotuksessa. Sitä klikkaamalla päästään itse verolomakkeelle. Asianomaiseen ruutuun kirjataan maksun suuruus. Ilmoitusta voi palata muuttamaan tai sen teon voi keskeyttää. Jos verotilin saldo on vanhan koron vuoksi plussalla, koron voi hyödyntää maksamalla verotilille arvonlisäveron vähennettynä saldon määrällä. Metsänomistajan henkilökohtainen viitenumero on valmiina, ja se ohjaa maksun omalle verotilille. Nettilomake täytetään kohta kohdalta. Verohallinto poimii sitten maksun valtion kassaan. HELMIKUUTA 2016 u NRO 2 HANNU JAUHIAINEN M etsäveroilmoituksen ja arvonlisäverojen kausiveroilmoituksen voi tehdä myös netin kautta. Tunniste on haettava etukäteen ja sen hakemiseen tarvitaan valtakirjat osakkailta. Jäsenmaksuissa sekä vakuutusmaksuissa ja -korvauksissa ei ole arvonlisäveroa