Metsälehti 19/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LOKAKUUTA 2025 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . Sivut 8–11 KUUSEN KUORELLA TULEVAISUUTEEN. PERJANTAINA 24. NRO 19 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11678_.indd 1 11678_.indd 1 22.10.2025 12.41.08 22.10.2025 12.41.08. NRO 18 Kymmenvuotiaan Luken päätehtävänä on yhä turvata metsien kasvu
LOKAKUUTA 2025 . Lisäksi kustannuksia tuo metsänkäsittelytapojen muutos, joka lisää taloudellisesti vähempiarvoisen puuston osuutta metsässä,” Remes sanoo. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11679_.indd 2 11679_.indd 2 22.10.2025 12.42.26 22.10.2025 12.42.26. LOKAKUUTA 2021 . ›› 18–19 Taimilannoitteet eivät vakuuta ›› 22 Yhteismetsien juuret Ruotsissa ›› 24 PILKKEITÄ Salakuljettajien reitillä ›› 28-29 Tulppaanitrumpetti käy vesipyssystä ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. NRO 19 . ”Osittain tämä summa korvataan metsänomistajalle, osittain ei”, Remes sanoo. PERJANTAINA 24. Metsälehti 93. PERUSTETTU VUONNA 1933 Lukessa tutkitaan muun muassa kuusen kuoren käyttömahdollisuuksia. ”Kustannuksia syntyy hakkuiden vähentämisestä tai viivästyttämisestä. Sivut 8–11 KUUSEN KUORELLA TULEVAISUUTEEN. Kuva Seppo Samuli. NRO 18 Kymmenvuotiaan Luken päätehtävänä on yhä turvata metsien kasvu. AJANKOHTAINEN / UUTISET 24.10.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Hirvikarkotteen kysyntä yllätti ›› 4 Liiketoimintaajattelua puunkorjuuseen ›› 6–7 METSÄSTÄ Oja, puro vai joki. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on laskenut suojatiheiköiden, säästöpuiden ja suojakaistojen kustannukseksi tämän päivän puunhinnoilla noin 2 000–3 000 euroa hehtaarilta metsän kiertoaikana. Luonnonhoidon kustannuksia voi tulla metsänomistajalle myös USEAMPI TONNI LUONTOTOIMIIN Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA METSIEN luontotoimien kustannukset ovat metsikköä kohden useampi tuhat euroa. Remeksen laskelmien taustalla ovat Metsäkeskuksen tekemät luontolaadun tarkistukset, joista uusin on vuodelta 2023
Tarjoavat suojaa eläimille. Kuution kokoisen suuren säästöpuuhaavan – luonnon monimuotoisuuden superpuun – arvo on noin 15 euroa. Työtä ja uudistuskuluja hukkaan heitettyinä sen sijaan, että lehtolaikku olisi jätetty luontokohteeksi. Pääosa luonnonhoitotoimista on vapaaehtoisia. Lisäksi Remes muistuttaa metka-tukiin kaavaillusta muutoksesta, jonka perusteella metsänomistaja voisi tulevaisuudessa saada enemmän tukieuroja säästäessään taimikkoon keskimääräistä enemmän lehtipuita raivauksessa. Paras säästöpuu on taloudellisesti vähäarvoinen, mutta luonnon kannalta arvokas. Taloudellinen arvo samaa luokkaa kuin säästöpuuryhmillä: keskimäärin 250–300 euroa hehtaarilla. ”Käytännössä suojavyöhykkeen leveys on puun mitta.” 11679_.indd 3 11679_.indd 3 22.10.2025 12.42.27 22.10.2025 12.42.27. Tiheikön koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä muutamaan aariin. Paikalle istutetut kuusentaimet jäivät vajaassa kymmenessä vuodessa uudelleen kasvaneen lepikon jalkoihin. Tulonmenetystä voidaan pienentää tekemällä suojakaistalla poimintahakkuita. Olennaista säilyttää kasvillisuuden kerroksellisuus. Esimerkiksi FSC-sertifikaatin osalta metsänomistajalla voi olla mahdollisuus saada kompensaatiota luontotoimistaan, sillä osa puunostajista maksaa lisähintaa FSC-sertifioidulle puulle. ”Joidenkin metsäpaikkojen uudistaminen voi olla iso kustannus”, muistuttaa johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta. Kustannus tosin riippuu puustosta ja suojakaistan leveydestä. Metsäkeskuksen luontolaadun arviointien perusteella säästöpuiden arvo on hehtaaria kohden keskimäärin 240 euroa. ”Kokenut taimikonhoidon tekijä osaa jättää hankalimmat kohteet suojatiheiköiksi, mikä nopeuttaa raivaustyötä”, Remes sanoo. Tiheikkö voidaan hakata uudistushakkuussa, joten sen kustannukset jäävät vähäisiksi. Mukana hyvin tuottavaa metsämaata Remeksen mukaan luontotoimien vuoksi talousmetsikön pinta-alasta voi jäädä tulevaisuudessa hakkuiden ulkopuolelle jopa kymmenen prosenttia. Metsäyhtiöillä on myös puukauppoihin omia luontomallejaan, joissa metsään jätetyistä lisäsäästöpuista maksetaan metsänomistajalle bonusta. SÄÄSTÖPUUT Suositellaan jätettäviksi ryhmiin. Hankalat kohteet suojatiheiköiksi Kääntäen ajatellen metsänomistajalla on reipas mahdollisuus kustannussäästöihin, jos hän osaa sijoittaa suojatiheiköt ja muut luonnonhoitotoimet sopiviin paikkoihin metsässään. Lähteet: Markku Remes ja Monimetsä-hanke (Talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset) aktiivisista luonnonhoitotöistä, kuten säästöpuuryhmän kulotuksesta, mutta tällaisiin toimiin on mahdollista saada rahoitusta. Näitä hyötyjä on vaikea määrittää euroiksi kustannusten rinnalle. VESISTÖJEN SUOJAKAISTAT Vähentävät vesistöjen rehevöitymistä ja ylläpitävät vesiuoman varjoisuutta. Suurin rahallinen arvo Etelä-Suomen runsaspuustoisissa maakunnissa, vähäisin Pohjois-Suomessa ja suovaltaisissa maakunnissa. Hän kertoo seuranneensa, kun leppää kasvanut lehtolaikku hakattiin paljaaksi sitä ympäröineen kuusikon mukana. Saariston mukaan luonnonhoidon kustannuksissa pitää muistaa myös metsänomistajan omavastuu: kestävää metsätaloutta on, että ihan kaikkia metsänsä puita ei voi hyödyntää. Tärkeää säästää etenkin kuusialikasvosta eli suurempien puiden alla kasvavia kuusentaimia. Kosteiden painanteiden lisäksi hyviä säästöpuuryhmien paikkoja ovat kivikot tai ympäröivää metsää rehevämmät laikut. Leveimmillä kaistoilla säästettyjen puiden arvo nousee yli tuhanteen euroon. ”Käytännössä suojavyöhykkeen leveys on puun mitta”, Remes sanoo. Pieniä pysyviä suojelukohteita talousmetsän sisällä. Käytetään myös nimitystä riistatiheikkö. FSC-sertifikaatti vaatii metsänomistajalta muun muassa enemmän säästöpuita ja leveämmät suojakaistat vesistöille, mikä lisää maastoon jäävän puuston määrää ja arvoa. Luontotoimista ja monimuotoisuudesta koituu talousmetsälle paljon hyvää: ne voivat esimerkiksi parantaa metsän terveyttä ja tuhonsietokykyä. Osa alasta voi olla hankalasti metsän kasvuun sopivaa aluetta, kuten kivikkoa, mutta luontotoimien alle jää joka tapauksessa useampi prosentti hyvin tuottavaa metsämaata. Lain mukaan pienvesien ympärille tulee hakkuissa säästää suojakaista tai -vyöhyke molemmin puolin vesistöä, mutta kaistan leveydelle ei ole laissa määritelty metrimäärää. Lehtolaikun hakkuussa kaadetut lepät ovat yhä tien varren pinossa. Esimerkiksi suuri haapa tai vanha kookas raita. Metsäkeskuksen luontolaadun arvioinneissa säästöpuiden kustannukset vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta lähes 900 euroon hehtaarilla. Esimerkiksi pienialainen kosteikko on oiva paikka säästöpuille, sillä uuden metsän synnyttäminen kosteaan ponniin on usein työlästä ja aikaa vievää. UUTISET 24.10.2025 Metsälehti.fi 3 USEAMPI TONNI LUONTOTOIMIIN YLEISIMMÄT LUONTOTOIMET SUOJATIHEIKÖT Raivauksissa ja hakkuissa säästettäviä pienialaisia puuryhmiä
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 98. Puoli miljoonaa vuodessa Kaikkiaan hirvieläinvahinkojen torjuntaan on varattu puoli miljoonaa euroa vuodessa, ja tästä valtaosa hirvikarkotteen hintatukeen. Metsänhoitomalli huomioi monimuotoisuuden Stora Enso on kehittänyt mallin, jossa aktiivisella metsänhoidolla saavutetaan myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Syyksi tähän hän arvelee hirville mieluisten männyn ja koivun viljelyn lisääntymisen. Tricoa maahantuovan Berner Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Kyösti Nissi vahvistaa tilanteen. SA M I KA RP PI N EN 11680_.indd 4 11680_.indd 4 22.10.2025 12.43.08 22.10.2025 12.43.08. Teollisuusliiton mukaan työnantaja oli pelotellut lakossa olevia työntekijöitä töihin muun muassa irtisanomisuhan varjolla pian sen jälkeen, kun Joensuun ja Savonlinnan tehtaiden lomautuksista ja Pelloksen tehtaiden työntekijöiden irtisanomisista oli ilmoitettu. Painettujen karttojen myynti ehti olla liki vuoden tauolla. Viime vuonna vastaava luku oli 3 300 kanisteria. Vuorokauden mittaisen tapahtuman aikana kansallispuistosta pyrittiin löytämään mahdollisimman monta lajia. Hyödyt arvioitiin 30– 40 miljoonan euron suuruiksi. Tricolla käsitellään ensisijaisesti männyntaimen latva ja rungon yläosa, sillä pahin tuho syntyy, jos hirvi katkoo taimen päärangan. Kymmenen litraa riittää käyttöohjeen mukaan 1–2 taimikkohehtaarin suojaamiseen. Tutkintapyyntö UPM Plywoodista ei johda esitutkintaan Teollisuusliiton UPM Plywoodista poliisille viime keväänä tekemä tutkintapyyntö ei johda esitutkintaan. AJASSA 24.10.2025 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ MONELTA taholta on kuulunut, ettei lampaanrasvalla terästettyä hirvikarkote Tricoa enää ole saatavilla pyyntilupamaksuvaroin tuettuun hintaan. Poliisin esiselvityksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta eikä UPM Plywoodin edustajia ole syytä epäillä rikoksista. Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Riistakeskuksen pari vuotta sitten päättyneessä Sorkka-hankkeessa arvioitiin, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 140 miljoonan euron vahingot. Syy piilee hallintobyrokratiassa. Kaikkiaan pyyntilupamaksuina kerätään metsästäjiltä tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitos lopetti kustannussyistä maastokarttojen painamisen vuonna 2018 ja myynnin viime vuoden lopulla. Näin, vaikka karkotteen paras levityskausi on juuri käsillä. Lambergin mukaan Tricon kysyntä on kasvanut ennakoitua nopeammin. Karkotteen kysyntä yllätti Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lamberg kertoo, että tälle kaudelle hankittiin pyyntilupamaksuin tuettuna 4 000 kymmenen litran Trico-kanisteria. Painettuja karttoja taas myynnissä Maanmittauslaitos on sopinut Karttakauppa Suomi Oy:n kanssa painettujen karttojen jälleenmyynnistä. ”Hintatuettua Tricoa ei enää ole saatavilla, muuten tuotetta on runsaasti saatavilla.” Hintatuki on merkittävä. Ilman tukea ohjehinta on noin 180 euroa. Malli on tehty yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ja Newcastlen yliopiston kanssa. Vahinkojen torjunnan lisäksi varoja käytetään metsäja maatalousvahinkojen korvaamiseen, riistahallinnon tietojärjestelmien ylläpitoon ja hirvitalousaluesuunnittelijoiden palkkaamiseen sekä metsäpeurojen suojeluun. Karttakaupan valikoimassa ovat kaikki noin 1 400 peruskarttaa mittakaavassa 1:25 000 sekä kaikki noin 390 maastokarttaa mittakaavassa 1:50 000. Sen avulla voidaan priorisoida monimuotoisuutta edistävien toimien vaikutukset metsämaisematasolla pitkällä aikavälillä siten, että kiireellisimpiin monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin puututaan nopeasti ja tehokkaasti samalla, kun puuntuotanto jatkuu. ”Tricon hankinnan kilpailuttaminen veisi niin paljon aikaa, ettei sitä näin nopealla aikataululla ehdittäisi tehdä.” Laanikarin mukaan hankinta pitää määräysten mukaan kilpailuttaa, vaikka tarjolla on vain yksi tuote, Trico, ja sitä myy vain yksi maahantuoja. Syy tähän on surkuhupaisa. Tänä vuonna tuki on Lambergin mukaan 127 euroa kymmenen litran kanisterilta. Jatkossa metsänomistajien omavastuuhinta saattaa nousta. Pieni osa vahinkojen torjuntaan varatusta puolesta miljoonasta eurosta on käytetty suoja-aitojen rahoittamiseen erikoisviljelyksillä. Tuen osuus on viime vuosina kasvanut samalla, kun tuotteen ohjehinta on noussut, joten metsänomistajien maksettavaksi jäävä hinta ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin ohjehinta. Myös sivuoksien päitä voi ruiskuttaa. Pyyntilupamaksuin tuetun kymmenen litran Trico-kanisterin verollinen hinta on metsänomistajalle 55 euroa. Trico-pula iski kesken levityskauden Hirvikarkote Tricoa ei enää tälle syksylle ole saatavilla pyyntilupamaksuin tuettuun hintaan. Kansallispuistosta löytyi yli 1 500 lajia Metsähallitus järjesti elokuussa Tiilikkajärven kansallispuistossa Bioblitz-tapahtuman. Tunnistettu lajimäärä nousi lopulta 1 567 lajiin. Voi olla, että metsänomistajien maksettavaksi jäävää omavastuuhintaa korotetaan, joten voisimme hankkia enemmän karkotetta”, Lamberg sanoo. ”Ensi vuoden hankintamääriä ei vielä ole vahvistettu. Lisää tuki-Tricoa ei ole tulossa Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Laanikari kertoo, ettei tuettua Tricoa ole luvassa lisää enää tälle syksylle. Näistä 51:stä ei ollut alueelta yhtään aiempaa havaintoa. Ensi vuonna summan ennakoidaan nousevan 3,8 miljoonaan euroon
Venegas valitsi näyttelytöistä suosikikseen Kore-nimisen liikuteltavan 24 neliön pikkuasunnon, joka toteutettiin Wood Programin vuosikurssilla 2020–2021. ”Lähtökohta on, että Lukessa tehdään hyvää tutkimusta ja innovaatioita, jotka pitäisi pystyä kaupallistamaan. Chileläinen arkkitehti Anita Jara Venegas valitsi näyttelytöistä yhdeksi suosikikseen 24 neliön pikkutalon, Koren. Puu on kuitenkin joustavuutensa ansiosta hyvä materiaali myös maanjäristyksiä ajatellen”, Zubillaga sanoo. Syyskuun puolivälissä Wood Program -ohjelman näyttely avattiin Santiagossa Chilessä. Luke Innovations toimii yhtiöiden siemenrahoitusvaiheessa eikä osallistu yhtiöiden rahoituskierroksiin. Suomen puuosaaminen esille Chileen Aalto-yliopiston kansainvälisen puuohjelman näyttely kiertää maailmaa. Yhtiön perustaminen vaatii vielä muun muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksynnän. VALTION lisäbudjetissa myönnettiin rahoitusta luonnonvara-alan innovaatioiden kaupallistamiseen. Palonkestävyys kiinnostaa Näyttelyn pystytyksessä oli mukana myös chileläinen Anita Jara Venegas, joka on töissä San Sebastianin yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Sijoitustoiminnan tuotot valtiolle Luonnonvarakeskuksen hallussa olevia immateriaalioikeuksia kaupallistetaan niin, että Luke Innovations luovuttaa näitä oikeuksia kasvuyritysten käyttöön omistusosuutta vastaan. Nykyisillä ratkaisuilla – esimerkiksi yhteistyöllä Business Finlandin kanssa – tämä ei ole onnistunut”, talousjohtaja Matti Hyytinen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. “Vaikka tämä on pieni asunto, siihen on saatu paljon tilan tuntua”, Venegas sanoo. Innovaatioiden kaupallistaminen kattaa Luken koko tutkimuskentän, niin maatalouskuin metsätutkimuksenkin. Yksi maailman seismisesti aktiivisimmista maista on hionut maanjäristyksiä kestävän rakentamisen huippuunsa. Meillä on ollut vuosien aikana useita opiskelijoita myös Latinalaisesta Amerikasta”, Heikkinen sanoo. Wood Programin vetäjä Pekka Heikkinen kertoi, että puurakennus on kokeilua ja yhdessä oppimista. ”Käytännössä nämä immateriaalioikeudet voisivat olla stratup-yhtiöille liian kalliita, siksi päädyttiin tällaiseen osakkuusjärjestelyyn”, Hyytinen sanoo. Lisäbudjetissa on osoitettu 750 000 euroa Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteyteen perustettavan Luke Innovations Oy:n pääomittamiseen. Lukelle rahoitusta innovaatioyhtiöön Uusi yhtiö, Luke Innovations, toimii vain yhtiöiden siemenrahoitusvaiheessa. Puu sopisi järistysalueille Suomella on tarjota kansainvälisille markkinoille osaamista teollisessa suuren mittakaavan puurakentamisessa. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 5 MARIA KARUVUORI, TEKSTI JA KUVAT KOREA , Japani, USA… Aalto-yliopiston vuoden mittaisen Wood Program -puurakennusohjelman näyttely on kiertänyt maailmaa. Se hyödyntää kokeilua ja yhdessä oppimista. Hyytisen mukaan tavoitteena on, että asiassa päästään eteenpäin ensi vuoden alussa. “Koulutusohjelma on osa laajaa kansainvälistä puurakennusyhteisöä, ja voimme hyödyntää kunkin opiskelijan kokemuksia omasta maastaan. Hän kertoo, että suomalainen puurakennustutkimus kiinnostaa Chilessä, koska puurakentamista on kehitetty systemaattisesti teolliseen mittakaavaan. Monet eri puolilta maailmaa Suomeen saapuvat opiskelijat ovat jo alansa ammattilaisia. Esillä on pienoismalleja projekteista, joita opiskelijat ovat ohjelmassa toteuttaneet. Sosiaaliselle asuntotuotannolle on Chilessä paljon tarvetta, Venegas toteaa. Wood Program -ohjelma keskittyy puuarkkitehtuuriin ja teolliseen rakentamiseen. Opiskelijoiden kansainväliset taustat ovat ohjelman valtti. 11680_.indd 5 11680_.indd 5 22.10.2025 12.43.09 22.10.2025 12.43.09. Chilen kaltaisilla mailla on omat puurakennusperinteensä ja lisäksi sellaista tietoa, jota Suomesta puuttuu. Sijoitustoiminnasta mahdollisesti saatavat tuotot tuloutetaan valtiontalouteen. Muun muassa materiaalin käsittely palonkestäväksi on Chilessä kysyttyä tekniikkaa. “Paikallisilla on epäilyksiä siitä, soveltuvatko suuret puurakenteet tänne. Puu on kiinnostava materiaali myös pienen mittakaavan rakennuksissa sekä sosiaalisessa moduulirakentamisessa. Pystytyksessä ja avajaisissa olivat Suomesta paikalla muun muassa ohjelman vetäjä Pekka Heikkinen sekä koordinaattori, argentiinalaistaustainen Laura Zubillaga
Kun kysyy, niin Jaakkolan saa pohtimaan, että korjuuyrittäjiksi ryhtyneet ovat lähtökohtaisesti olleet konemiehiä. Samoin kuin se, että yrittäjille tulee maksaa käypä hinta tehdystä palvelusta. ”Olin joskus optimistisempi, LIIKETOIMINTA-AJATTELU KORJUUYRITYSTEN VALTTI Liikemiesmäisesti toimivat metsäkoneyritykset ovat tulevaisuuden voittajia, Koneyrittäjien Simo Jaakkola summaa yli 30 vuoden kokemuksella. Kun omat seurannat ja laskelmat ovat kunnossa, niin se antaa itsetuntoa.” Amerikan-malli ei oikein innosta Voisiko korjuuyritys olla puuta ostava ja sitä teollisuuslaitoksille myyvä taho, verkoston napa. Jaakkola ei oikein osaa innostua ajatuksesta. Etujärjestöt antavat helposti vaikutelman, että uhkat tulevat aina ulkoa. Etujärjestötyö saattaa näyttää torjuntataistelulta, mutta Simo Jaakkola kokee sen paljolti suunnannäyttämiseksi ja valmentamiseksi monesta suunnasta tulevien vaikutteiden keskellä. ”Mutta jos yrittäjä menee neuvotteluun kevyin eväin, niin joutuu vietäväksi. ”Heitä on edelleen ja on tulevaisuudessa, mutta veturiyrityksiä ovat liiketoiminnallisesti ajattelevat yritykset.” Kasvaneita ja menestyviä korjuuyrityksiä yhdistää, että toiminnan monipuolinen seuranta ja strategia ovat kunnossa, kuljettajille on tavoitteet ja kannustavat palkkausjärjestelmät ja hallituksessa voi olla ulkopuolista asiantuntemusta. Kilpailunrajoituslain myötä taksat kiellettiin kertaheitolla kartellina, mutta ajattelutavasta irtipääseminen on ollut pitkä kaari. Pitkä rupeama päättyy eläköitymiseen ensi keväänä. Vähemmän puhutaan siitä, mitä kotipesässä voisi tehdä toisin. Isolla metsäyhtiöllä on kymmenistä yli sataan sopimusurakoitsijaa. AJASSA / HAASTATTELU 24.10.2025 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KONEYRITTÄJÄT ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolalla on yli 30 vuoden kokemus metsäkoneyrittäjien edunvalvonnasta. 11681_.indd 6 11681_.indd 6 22.10.2025 12.43.50 22.10.2025 12.43.50. Jaakkolan mukaan epätasapainoisen neuvotteluasetelman kanssa on opittu kummastikin elämään. Sellainen on käytäntö Pohjois-Amerikassa, ja on sitä Euroopassakin, mutta Suomessa vain pienessä mitassa, enimmin energiapuulla. Taksat kiellettiin kartellina Koneyrittäjät oli 1990-luvun alkuun saakka taksaliitto, joka neuvotteli hinnastot jäsentensä puolesta, eikä yritysten tarvinnut hinnoitella omaa työtään
Silloin myös verotulot jäävät saamatta. ETELÄ-SUOMEN REHEVILLÄ alueilla metsän tuotto on voinut nousta viiteen prosenttiin, muualla runsas oma työ on mahdollistanut neljän prosentin tuoton ja keskimäärin tuotto on jäänyt kolmeen prosenttiin. Erityisen ongelmalliseksi muodostuvat Suomeen tulevat ”ulkomaiset investoinnit”, jotka ovat lähinnä ulkomaisten suuryhtiöiden tytäryhtiöitä. Satakunnassa on yhteisomistuksessa talo ja tilukset, jotka ovat olleet suvulla 1500-luvulta saakka. Rahastojen tavoitteena on ollut päästä neljästä kuuteen prosentin tuottoon, mikä näyttää perinteistä korkeammalta. SIMO JAAKKOLA KONEYRITTÄJÄT RY:N varatoimitusjohtaja vastuullaan metsä-, energiaja turvealan edunvalvonta 63 vuotta KOTOISIN Kiukaisista (nyk. Silloin ei ajatella ylisukupolvisesti, kuten metsänomistaja, ei ajatella luontoarvoja, ei maisemanhoitoa tai monimuotoisuutta. Lisätuottoa voidaan hakea esimerkiksi vuokraamalla metsämaa tuulivoimakäyttöön. Tähän rakoon sijoitusrahastot halusivat iskeä, kun niissä nähtiin mahdollisuus parempaan. Tällaiseen tuottoon voi päästä puun myyntituloilla, tulouttamalla metsän kasvun ja maapohjan arvonnousun tilinpäätöksessä sekä lopuksi myymällä metsäkiinteistön, jolloin muodostuu luovutusvoittoa. 11681_.indd 7 11681_.indd 7 22.10.2025 12.43.51 22.10.2025 12.43.51. Kapenevaa veropohjaa pitää laajentaa, ja maksajana on jälleen keskiluokka –?myös metsänomistajat. Tällaisesta ei ole pitkä matka Suomen muuttumiseen vapaasti ryöstettäväksi kehitysmaaksi. Nykykäytäntöä ei tarvitse paljoakaan säätää, ja olisi outoa, jos lähdetään nollatoleranssiin yhden elinkeinon osalta. Metsäkiinteistöt olivat pitkään lähes unohduksissa tarjoten viljelijöille kausiluonteista työtä hankintahakkuina ja pystykauppoina, joiden tuloilla saatiin lapset koulutettua ja auto vaihdettua uudempaan. Arvonkorotuksia ovat käyttäneet erityisesti jotkin asuntoja kiinteistörahastot, mutta tällöin muodostuu vain kuvitteellista tuottoa, joka ei ehkä koskaan toteudu. PAHINTA ON, JOS kansallisomaisuuttamme myydään ulkomaisille pääomasijoittajille. Onko silloin vaarana, että kansallisomaisuutemme alkaa vähitellen siirtyä ulkomaisten keinottelijoiden haltuun, jolloin tärkeintä ei olekaan puun tuotanto, vaan pääoman maksimaalinen tuotto. 24.10.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Lintuja tappavat pesimäaikaan liikenne ja maatalous ja muut eläimet.” Kuntapolitiikkaa ja sukutilaa Jaakkola jää eläkkeelle etujärjestömaailmassa kouliintuneena ja uskoo, että kokemukselle on käyttöä esimerkiksi vapaaehtoistyössä. EU-tuomioistuimelta on tuore, Viroa koskeva linjaus, että ne ovat EU:n lintudirektiivin vastaisia. Ranskalaiset ja saksalaiset ovat olleet ostajina aktiivisia. Elinkeinoja joutuu joskus puolustamaan neliraajajarrutuksena ja olisin toivonut, että olisin voinut olla vielä enemmän rakentamassa tulevaisuutta.” Uutena asiana on nousemassa kysymys pesimäaikaisista hakkuista. Kärjistetysti voidaan sanoa, että suomalaiseksi vientituotteeksi on hyvää vauhtia muodostumassa pääoma. ”Toivottavasti tähänkin löytyy järkiratkaisu. Jaakkola oli mukana, kun PEFC tuli Suomeen ja vaikutti siihen, että sertifiointikriteerit ulottuvat korjuutoimintaan saakka. Euran kunnan pohjoisosa) Satakunnasta, asuu Hausjärvellä Hikiän kylässä 1984-1990 Metsähallituksessa ja sen jälkeen Koneyrittäjissä alkuun metsäalan toimialapäällikkönä ja lopulta metsäja bioenergia-aloista vastaavana varatoimitusjohtajana LUKUISIA luottamustehtäviä eri hallituksissa mm. Olisiko kansallisomaisuutemme metsän omistus pidettävä tiukemmin suomalaisissa käsissä. Kunnallispolitiikkaa hän sanoo harrastukseksi, ja Hausjärven kunnanvaltuustossa on menossa neljäs kausi. Jos perinteisellä metsänhoidolla päästään kolmen neljän prosentin tuottoon, lisätuotto haetaan muilla keinoilla. ”Etenkin rakennusalaa vaivaava harmaa talous ei ole koskaan saanut isompaa jalansijaa korjuuyrittäjien piirissä.” Väsyttääkö edunvalvojaa, että aina joutuu taistelemaan ja puolustautumaan. PEFC Suomi, Metsäkoulutus ry, Bioenergia ry, Tapio Palvelut Oy ja Suomen Metsäyhdistys ry PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista lasta sekä neljä lastenlasta HARRASTAA kuntapolitiikkaa, lavatansseja, jääkiekkoa, mökkeilyä ja sukutilan etähoitoa ”Sitäkin tämä on, mutta ei aina. Metsätalouden ulkopuolella tästä on nähtävissä jo merkkejä. Kun mukaan tulee pääomasijoittaja, tavoitteena on saada pääomalle maksimaalinen tuotto. Todellista tuottoa saadaan hakkuutuloina tai myymällä metsäkiinteistöjä – tai koko rahasto. Tarina ei kerro, saiko vain käytetyn Belaruksen, mutta traktorin kuitenkin. Vanhat metsämiehet ovat kertoneet, että 1970-luvulla kahden hehtaarin avohakkuun tuloilla sai ostettua traktorin. Joku voi tehdä sen verran kuin on pakko mutta ei yhtään enempää. ”Vaatii isoja pääomia ja leimikolta voi jäädä arvokkaita puutavaralajeja käsiin, joten pitää olla vahva tase. PIDETÄÄN METSÄT OMISSA KÄSISSÄMME Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. OSAKEMARKKINOIDEN JA ASUNTOJEN hintojen nousun myötä pankkien ja pankkiiriliikkeiden mielenkiinto muita sijoituskohteita kohtaan on kasvanut – siis sellaisia, joista voisi tehdä suurelle yleisölle markkinoitavan rahastomuotoisen sijoitustuotteen. Toki mahdollista, mutta ei helppoa.” Väsyttääkö aina taistella. Tuli työturvallisuuden, työehtojen noudattamisen ja harmaan talouden torjunnan vaateet, ja ylipäätään yhteiskunnalliset velvoitteet ja reilun pelin säännöt. ”Siellä olen ehtinyt olla aivan liian vähän.” mutta nyt se näyttää kaukaisemmalta.” Teollisuus haluaa pitää puunhankinnan tiukasti omissa näpeissään, ja riskit olisivat ylipäätään isot. Pääomalla ei ole kotimaata, ja siksi nämä suomalaiset tytäryhtiöt siirtävät pääomaa ulos Suomesta kevyemmin verotettuihin maihin
Uusin tutkimustieto osoittaa, että kasvun lisäämisen mahdollisuudet ovat aiemmin arvioitua rajallisemmat”, sanoo Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttila. ”Kun Luke aloitti, ymmärrys oli erilainen. Entä mikä tuottaa metsäntutkimukselle tällä hetkellä eniten päänvaivaa. Samaan aikaan on kehitettävä uutta. Pääosassa yhä METSÄN KASVU Kymmenvuotias Luonnonvarakeskus joutuu pähkäilemään, mitä tehdä metsien taittuneelle kasvulle. Kokonaiskasvun lisääntyminen ei jatkunutkaan loputtomiin, vaan metsien vuotuinen kasvu on viime vuosina hidastunut. 24.10.2025 AJASSA M etsätilastointia on supistettu, työntekijämäärää vähennetty ja toimipaikkoja suljettu. Viikin toimipisteessä tutkitaan muun muassa, miten tehtailla ja sahoilla syntyviä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten puun kuorta, voisi hyödyntää. Mikä on metsäntutkimuksen asema uudessa organisaatiossa. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Päähaaste on, ironista kyllä, suomalaisen metsänhoidon kruununjalokivi: metsien kokonaiskasvu. 11682_.indd 8 11682_.indd 8 22.10.2025 12.44.53 22.10.2025 12.44.53. Näin on käynyt sen jälkeen, kun Metsäntutkimuslaitos (Metla) yhdistettiin kymmenen vuotta sitten osaksi Luonnonvarakeskusta (Luke)
24.10.2025 AJASSA LUONNONVARAKESKUS maaja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos Luonnonvarakeskukseksi yhdistettiin vuonna 2015: • Metsäntutkimuslaitos Metla • Maaja elint arviketalouden tutkimuskeskus MTT • Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL • tietopalvelukeskus Tike Tutkimuslaitosten yhteiset ydinluvut (vuosi 2012) ennen yhdistymistä: Rahoitus 141 milj. euroa : 79 milj. euroa valtiolta, 69 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta 11682_.indd 9 11682_.indd 9 22.10.2025 12.44.54 22.10.2025 12.44.54. euroa) 38 toimipaikkaa 1 741 työntekijää (Metlassa 688 työntekijää) Lähteet: Luken tilinpäätös 2024 22 toimipaikkaa, pääpaikka Viikki Helsingissä 1 298 työntekijää: 630 tutkijaa , 52 professoria , 616 m uuta työntekijää Rahoitus 148 milj. euroa (Metlan osuus 55 milj
Siitä on minun ymmärrykseni mukaan enemmän valistuneita arvauksia kuin tutkimustietoa”, Hallikainen sanoo. Jos kuorii puun, yhdisteiden pitoisuus tippuu. Päinvastoin ilmastoasioiden näkökulmasta maaja metsätaloustutkimuslaitosten yhdistäminen oli jopa hyödyllistä ennakointia tai sattumaa. Metsänhoitoon lisää tutkijoita Oli organisaatiomalli mikä tahansa, metsäntutkimuksessa on yhä tärkeää perinteinen metsien kasvuja uudistumistutkimus. AJASSA 24.10.2025 10 Metsälehti.fi Kurttilan mukaan metsien kokonaiskasvun tasaantuminen vaikeuttaa metsiin kohdistuvien vaatimusten yhteensovittamista. Hallikainen on Lukesta virallisesti eläkkeelle jäänyt lappilainen metsäntutkija, joka on yhä tutkimustoiminnassa mukana vierailevana asiantuntijana. Haihtuvilla yhdisteillä on antioksidanttisia, antibakteerisia ja jopa antiviraalisia (viruksia estäviä) ominaisuuksia. Toimipaikkojen määrä on pudonnut kymmenen vuoden takaisesta lähes puoleen. Siitä ei ole viitteitä. Haihtuvissa yhdisteissä on mahdollisuuksia korkean lisäarvon tuotteiksi, mutta niiden kehittäminen vaatii paljon tarkempaa laadunvalvontaa ja ymmärrystä yhdisteistä. Puhutaan kasvusta, metsien uudistamisesta, monimuotoisuudesta – perusasioista. ”Tutkimuksemme tarkoitus on korvata fossiiliperäisiä raaka-aineita. ”Miten suometsät uudistuvat. Etelä-Suomessa pyritään kuusen ylivallasta eroon ja halutaan synnyttää sekametsiä. Metsien kasvun lisääminen vaatii mittavia toimenpiteitä, joten kaikkea haluttua ei saada ilman suuria kompromisseja. Metsien pitäisi olla metsäteollisuuden raaka-ainetta ja suuri hiilinielu samalla, kun monimuotoinen metsäluonto pitää turvata entistä paremmin. Tanniinipitoista uutetta voidaan käyttää esimerkiksi nahan parkitukseen tai jätevedenpuhdistukseen.” Risto Korpinen, erikoistutkija, Viikki ”Neulasissa, kuoressa ja puuaineessa on haihtuvia yhdisteitä. Jos jatkuvapeitteisyys on suositeltava metsänkasvatusmenetelmä suometsiin, miten esimerkiksi pohjaveden pinta vaikuttaa luontaiseen uudistumiseen. ”Viisi ensimmäistä vuotta muisteltiin, miten vanhoissa tutkimuslaitoksissa tehtiin. Kemiallinen koostumus tulee tuntea tarkkaan, kun halutaan tehdä uusia tuotteita esimerkiksi ruokien pakkaamiseen. Pystymme tunnistamaan niistä pieniäkin pitoisuuksia. Suomen isoa ojitettujen soiden määrää uudistetaan jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Suometsissä tarvitaan työka”Olemme tutkineet erityisesti kuusen kuorta. Hallikainen ottaa esimerkiksi kuuman puheenaiheen: suometsät. Kymmenessä vuodessa vanhasta on päästy irti”, Kurttila arvioi. Yhdisteen erottaminen liuottimista voi tehdä työstä kallista.” Kyösti Ruuttunen, erikoistutkija, Viikki 11682_.indd 10 11682_.indd 10 22.10.2025 12.44.56 22.10.2025 12.44.56. Luken syntymisestä ja alkutaipaleesta koostettu Täysi kymppi tutkimusta -kirja kertoo, että Luken alkuvuosien irtisanomiset koskivat eniten hallintoa, aineistopalveluita ja laboratorioita eli niin sanottua tutkimusta tukevaa henkilöstöä. Pulma vain on, että perinteinen metsän uudistamisen ja kasvatuksen tutkimus on painottunut Luonnonvarakeskuksessa liian vähän, arvioi Ville Hallikainen. ”Metsänhoidon tutkijoiden määrä on suhteessa pieni, ei siitä pääse mihinkään. Eri tutkimuslaitosten yhdistämisellä haettiin rahan säästöä rakenteista varsinaisen tutkimuksen tekemiseen. Sitä puoltavat niin metsien kokonaiskasvuun liittyvät kysymykset kuin muutkin metsänhoidon suuret muutokset. Sitä on helppo uuttaa kuumalla vedellä, ilman liuottimia ja paineastiaa. Väkevöinnin ja kuivatuksen jälkeen kuusenkuoriuute on ruskeaa jauhetta. Tukitoiminnot mullistuivat Kun Luke syntyi kymmenen vuotta sitten, Metsälehdessä esitettiin pelko, että metsäntutkimus jäisi uudessa tutkimuskeskuksessa maatalouden jalkoihin. Puun korjuuketju metsästä tehtaalle tai sahalle pitää tuntea.” Petri Kilpeläinen, erikoistutkija, Viikki lupakillinen erilaisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja. Tällaista laaja-alaista osaamista pitää Lukessa entisestään vahvistaa”, Hallikainen sanoo. Tehtaiden ja sahojen sivuvirrat ovat valmiiksi metsästä kerättyä raaka-ainetta. Lapissa luotetaan aiempaa enemmän metsien luontaiseen uudistumiseen. Työntekijöitä Luken palkkalistoilla on yli 400 vähemmän kuin siihen sulautetuissa tutkimuslaitoksissa oli loppuvaiheessa. Päivänpolttavassa hiilinielulaskennassa katsotaan maankäyttösektoria yhdessä eli niin metsiä kuin peltoja. Sivutuotteista kehitettävien uusien biopohjaisten tuotteiden ongelma on, että esimerkiksi uuttamalla saatavassa liuoksessa on usein vain vähän tavoiteltua yhdistettä. Luken alkuvuodet menivät yt-neuvotteluiden ja vähennysten parissa
Ne ovat kartongissa kuitukimppuina eli hyödynnämme tomaattiliaanin sitkeyttä.” Anna Happonen, erikoistutkija, Viikki ”Ne ovat kouriintuntuvia esimerkkejä sitä, miten tutkimustulokset ovat viime aikoina muuttaneet metsänhoidon käytäntöjä, aika nopeastikin vielä.” Rahoitusmaailma mullistunut Tutkimusrahoitus on muuttunut kymmenessä vuodessa täysin myös metsäntutkimuksessa. Tämä tapahtui jo ennen jatkuvan kasvatuksen sallinutta lakiuudistusta.” Positiivisena Hallikainen pitää sitä, että tutkijoiden ryhmätyö on edistynyt paljon menneistä vuosikymmenistä. Tulee punnitumpaa ja parempaa tutkimusjälkeä”, Hallikainen sanoo. Myös Ville Hallikainen on sitä mieltä, etteivät kertainventoinnit ja poikkileikkausmittaukset korvaa järjestettyjä pitkäaikaisia metsäntutkimuskokeita. ”Esimerkiksi Rovaniemen Veneselän pienaukkokoe lähti liikkeelle siitä, että kahvipöydässä jutusteltiin ja yhdessä todettiin, että jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta pitää ruveta tutkimaan. ”Sellaista ei ole, että metsäntutkija erikoistuisi urallaan enää tiettyyn maantieteelliseen alueeseen Suomen sisällä”, Kurttila sanoo. Pitää osata erottaa niistä tärkeimmät. Ne ovat metsäntutkimuksessa korvaamattomia. Niiden tulevaisuus täytyy Lukessa turvata. ”Rahoitamme itsekin väitöskirjaopiskelijoita eri tavoilla. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 11 LUKEN metsäntutkimusta myllää parhaillaan tutkijoiden eläköitymissuma. Hallikaisen kotikentällä Lapissa metsäntutkimusta on rahoittanut muun muassa Metsähallitus. Puun antibakteerisille ominaisuuksille on paljon käyttömahdollisuuksia esimerkiksi ruokapakkaamisessa tai sairaalatekstiileissä.” Jenni Tienaho, tutkija, Viikki 11682_.indd 11 11682_.indd 11 22.10.2025 12.44.57 22.10.2025 12.44.57. ”Tutkin puun sivuvirroista tehtyjen uutteiden ja pinnoitteiden antioksidanttisia ja antibakteerisia ominaisuuksia. Kuvassa bakteerien valo sammuu niissä kohdin, joissa paperia on pinnoitettu kuusenkuoriuutteella eli kuoriuute estää bakteerien kasvun. Mikko Kurttilan mukaan uusia tohtoreiksi väitelleitä tutkijoita ei ilmaannu kaikille metsäntutkimuksen osa-alueille tyhjästä. Luken syntyessä metsäntutkimuksen isoksi kysymykseksi nimettiin tutkimustulosten jalkauttaminen käytäntöön. Pitkäaikaiskokeet turvattava Metsän kasvuja uudistumistutkimuksen lisäksi kymmenvuotiaan Luken haasteena on toinen perinteinen metsäntutkimuksen elementti: pitkäaikaiset tutkimuskokeet. Moni jäi roikkuvaksi emeritukseksi”, sanoo Ville Hallikainen, joka laskee itse tänä syksynä koealamittausten tuloksia, vaikka eläkeläinen jo onkin. Rahoituksen hankkiminen on melkoinen tehonsyöjä itse tutkimuksesta.” Hallikainen kysyy, kuka on paras määrittämään tutkimusaiheita. Pystymme testaamaan antibakteerisuutta bioluminoivien bakteerien avulla. Tässä kuvassa erottuvat selvästi tässä kartongissa käytetyn tomaatin varren kuidut (ruskealla). Resurssit siihen, että saadaan aitoja aikasarjoja”, Hallikainen sanoo. ”Digitaalisella mikroskoopilla kartongin ominaisuuksista saadaan kolmiulotteinen kuva. ”Niistä menee pahimmillaan läpi kymmenkunta prosenttia. Mikko Kurttila kertoo, että Lukella on metsien pitkäaikaisia seurantakoesarjoja noin 190. Pystymme tällaisessa mallissa määrittämään, mihin aiheiseen väitöskirjoja tehdään.” Kurttilan mukaan uusien tutkijoiden tekemisen ja osaamisen pitää kattaa koko Suomi, ja tutkimusaihetta on hyvä pystyä soveltamaan Suomen ulkopuolelle. Ville Hallikaista ei haittaisi yhtään, jos pohjoiseen palkattaisiin uusi metsänhoidon tutkija, Ouluun tai Rovaniemelle. Tutkimusta käytäntöön Luken metsäntutkimuksen yhtenä onnistumisena Kurttila pitää sitä, että tutkimuslaitoksessa on pystytty säilyttämään koko metsäntutkimusketju maaperästä tuotetasolle. ”Meitä metsänhoidon tutkijoita eläköityi melkoiset tokat. ”Tutkimusprojektit ovat lyhyempiä, niille pitää löytää ulkopuolinen rahoittaja ja tuloksia pitää tulla jo hankkeen aikana”, Kurttila kertoo. Niitä mitataan tarvittaessa myös omalla rahoituksella.” Jotkin metsäkokeista vaativat mittausten lisäksi toimenpiteitä ja mittauksia ennen sekä jälkeen toimenpiteen. Kurttilan mukaan painopiste tuntuu muuttuneen niin, että pääkaupunkiseudulla on enemmän tutkijoita kuin maakunnissa. Jotkut on perustettu vastikään, toiset sata vuotta sitten. Yhdellä tutkimusjulkaisulla on tänä päivänä monta kirjoittajaa. ”Oltaisiin vähän lähempänä kairoja.” KETÄ ELÄKÖITYVIEN TILALLE. ”Kun tutkija tekee uusia tutkimushankesuunnitelmia, aina pitäisi koettaa miettiä, mitä jo olemassa olevia tutkimusseurantoja ja -kokeita uusi tutkimus voi hyödyntää”, Kurttila sanoo. Ville Hallikainen muistuttaa, että tutkijoiden ajasta suuri osa menee hankehakemusten tekemiseen rahoittajille. Kurttilan mukaan Luken tutkimuksilla on ollut vaikutusta muun muassa siihen, että kuusen suositeltua istutustiheyttä on alennettu ja lehtipuita suositellaan säilytettäväksi taimikossa jo varhaisperkausvaiheessa. Tutkimuksen tekemisen muutos näkyy myös siinä, missä tutkijat työskentelevät. ”Nykyisin kerätään hyvä porukka, jossa jokaisella on oma roolinsa. Muuttuneessa rahoitusmaailmassa pitäisi saada pidettyä mukana pitkäaikainen koetoiminta. ”Suurin tuhlaus on, että tupeloidaan tärkeä koejärjestely niin, ettei siitä saada laskettua haluttuja tietoja. ”Arvioimme parhaillaan koesarjoja ja valitsemme tärkeimmät, joita haluamme ylläpitää. Tarvitaan rahoittajan näkökulma ja tarvitaan tutkijoiden näkökulma. Sitä Luke on edesauttanut
Tilastoissa hintahuippu näkyy vähän myöhemmin ja lievempänä, koska tilastohinnat ovat neljän edellisen viikon keskihintoja. ”Kuusikuitu oli pitkään se kalliimpi havukuitu.” Päätehakkuiden havutukista tarjotaan tilastojen mukaan tällä hetkellä koko maan keskihintana hieman alle 80 euroa kuutiometriltä. Mutta sitten ei käynytkään kuten viime vuonna, jolloin hinnat jäivät värisemään vähän huipun alapuolelle, vaan tuli toissa vuoden toisinto, jyrkkä lasku. Näin tänäkin vuonna. Sitä selittää lähinnä sahatavaran hyvä menekki aina kesään asti. Tuoreimmat tilastot näyttävät päätehakkuiden havutukille hitusen alle 80 euroa ja ensiharvennuskuidulle 22 euroa, mikä tarkoittaa paluuta vuoden 2024 kevättalven ja kevään hintoihin. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen on yhteismitallistanut kantohintatilastoja elinkustannusindeksillä, ja tulokset ovat mielenkiintoisia. ”Kuusikuitu oli pitkään se kalliimpi havukuitu, koska kuusta hiottiin tai hierrettiin massaksi ja saanto on parempi kuin sellunkeitossa. Metsälehdelle on tihkunut tietoja, että kyyti on ollut kylmempää. Käänne ei yllätä Käänne ei yllätä, sillä hintataso on ollut historiallisen korkea. ”Jos vuoden 2007 hintapiikki jätetään pois laskuista, niin yhtä korkeita reaalihintoja on maksettu mäntytukista viimeksi vuonna 1990 eikä kuusitukille edes löydy yhtä korkeaa vertailukohtaa lähes viisikymmenvuotisesta seurannasta.” Mäntyja koivukuidun reaalihinnoissa tämän vuoden huippuja vastaava taso löytyy 1980ja 1990-lukujen taitteesta, mutta kuusikuitu oli enimmäkseen kalliimpaa aina vuoteen 2008 saakka. KORKEALTA KOVAA Kantohinnat ovat pudonneet jyrkästi juhannuksen huippuviikolta, mutta historiallisen korkealla käyntiinkin. SA M I KA RP PI N EN 11683_.indd 12 11683_.indd 12 22.10.2025 12.45.47 22.10.2025 12.45.47. Ylipäätään tarjousten vaihteluväli on leventynyt, ja yksittäiset, pikaiseen korjuuseen tehdyt tarjoukset ovat aikaansaaneet sen, että tilastohinnat eivät ole pudonneet tätä enempää. Erään metsänomistajan mukaan koivukuidun kesäpäätehakkuun tarjouksesta leikkautui neljännes pois juhannusviikolta syyskuun puoliväliin tultaessa. Heinäkuun alkuun tilastoidut huiput olivat koko maan keskihintana havutukilla hivenen yli 85 euroa, ja ensiharvennusten kuitupuukin oli 29 eurossa. PUUKAUPPA & TALOUS 24.10.2025 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN KOVIMMAT kantohinnat on jo muutamia vuosia maksettu juhannusviikolla. Mutta se asema meni paperin vaikeuksien mukana.” Välillä hankala ymmärtää Leppänen luonnehtii tämän vuoden kantohintakehitystä varsin mielenkiintoiseksi
m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2025 Viikot 1 2 yhteensä 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 457 997 Puukauppamäärä vko 41 ”Jos tukkipuun hintakehityksen vielä tätä kysyntätaustaa vasten ymmärtääkin, niin kuitupuupuolta on ollut välillä hankala ymmärtää. .. 48,82. 21,53. Uudistushakkuu 80,74. 22,90. 61,03. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,53. .. 29,56. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,56. 28,44. 33,51. 66,02. nousussa . 27,30. Ensiharvennus 48,61. Aloitusvaikeuksia on ollut muinakin vuosina, mutta tilanne on nyt selvästi huonompi.” 11683_.indd 13 11683_.indd 13 22.10.2025 12.45.51 22.10.2025 12.45.51. Ensiharvennus 59,16. 75,75. .. 47,17. Uudistushakkuu 79,32. 72,54. Ensiharvennus 55,08. 42,17. 45,76. 42,07. 31,39. 37,86. Hankintahinnat 77,79. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,12. 43,00. 77,84. 28,20. 65,69. 50,33. 79,96. 58,26. Enemmän Kylmänen kantaa huolta talvileimikoista, joihin tulee nyt huonosti tarjouksia, eikä kaikkiin kohteisiin ollenkaan. 30,31. 28,18. .. .. 48,42. 30,73. 38,19. 65,72. 21,07. 32,45. 33,61. 60,03. 21,02. Harvennushakkuu 70,80. 77,35. 78,79. .. 26,08. 48,08. Harvennushakkuu 69,97. .. Uudistushakkuu 78,75. 26,28. 28,19. 56,52. 24,18. 61,68. 20,87. 26,38. 46,67. 48,20. 48,24. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 19,63. Uudistushakkuu 76,72. 30,34. Ensiharvennus 52,99. Ensiharvennus 46,04. Uudistushakkuu 78,61. .. 35,44. 22,98. .. 78,49. .. 23,86. 34,06. nousussa . 31,12. .. 46,36. 48,91. 26,16. 79,30. 57,33. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 39,14. 27,64. 31,29. Harvennushakkuu 66,51. . 39,95. 39,87. 32,96. .. 28,06. nousussa . .. 30,71. 40,79. Vasta kun kuvioon lisää raakapuun tuonnin ja tuonnin pudotuksen vuonna 2022, niin kuitupuiden hintatason muutokset alkavat näyttää järkeenkäyviltä.” Kuitupuulla tammi-elokuun hakkuut olivat lähes kymmenen prosenttia viime vuotta suuremmat. 27,28. 40,05. .. 25,94. .. Uudistushakkuu 79,44. 35,54. 70,84. Harvennushakkuu 72,26. 20,51. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,64. . 29,33. ”Jos lopputuotteiden hintoja ei pystytä puolustamaan, niin raakapuun hintaan kohdistuu voimakasta alennuspainetta. 29,84. 30,25. .. 25,49. .. 78,94. 46,14. 25,88. 81,94. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,01. 34,92. nousussa . nousussa . 34,15. 69,95. 38,53. 30,04. 25,18. 22,14. .. 28,40. Hankintahinnat 79,35. .. .. .. 56,41. 27,32. 23,99. 49,29. 37,52. 62,69. .. 62,86. 34,46. 77,17. . 20,36. 26,68. Harvennushakkuu 70,76. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Lopputuotemarkkinoilla on vahvoja hintapaineita, ja samaan suuntaan vaikuttavat Trumpin arvaamattomat tullit ja dollarin heikentynyt kurssi. 23,67. 45,56. 48,69. 44,66. Ensiharvennus 54,36. .. .. 28,90. 38,38. 48,46. 30,08. Harvennushakkuu 69,31. .. 51,83. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,70. 27,78. .. 37,27. 58,38. .. .. .. 28,55. 15,08. 22,69. .. 34,00. 72,08. 27,82. Hankintahinnat 79,05. Hankintahinnat 77,11. 46,87. 37,12. 79,85. 27,42. Tukilla samaa hakkuiden kiihdytysilmiötä ei ollut. .. 27,61. 81,43. .. 49,15. .. .. 41,36. Varastotaso selittää, miksi kuituvaltaiset leimikot eivät nyt kovasti kiinnosta. 79,13. 69,20. 35,08. 79,38. .. 27,39. .. 28,12. 72,65. Uudistushakkuu 78,29. Hän on toiveikas, että uusi pohjataso jo tuntuisi. 27,78. .. 36,17. .. 21,13. .. 77,96. 50,90. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo . 41,18. Toisaalta silloin putoavat kauppamäärät, eikä tuotantoakaan voida pitää yllä, kun raaka-aine ei riitä.” Toiveita pohjakosketuksesta Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun johtaja Tapio Kylmänen tuntee kantohintojen pudotuksen ja tarjousten leventyneen haitarin, mutta pitää romahdusta turhan voimakkaana sanana. 68,99. 25,29. .. 57,14. .. 38,13. 51,17. 22,17. 31,17. 34,79. 34,46. .. Milj. 26,04. 63,82. 71,77. 70,56. .. .. 27,01. 30,86. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,17. Uudistushakkuu 79,83. .. 52,23. .. 29,15. nousussa . 27,13. 34,28. Ensiharvennus 51,36. 48,04. nousussa . 23,26. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 68,80. 24,70. Hankintahinnat 78,65. Hankintahinnat 80,24. 19,08. 26,60. Hankintahinnat 78,21. 30,96. 79,54. 28,67. 27,60. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,99. .. . .. 63,74. 21,30. 21,61. .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 29,63. 48,29. Harvennushakkuu 70,94. 69,30. 26,48. 52,43. .. ”Tähän aikaan vuodesta ei tiedetä millainen talvi on tuloillaan. 32,89. 26,84. 27,88. 32,90. .. .. 27,98. 49,11. 42,69. .. 30,68. 38,31. 37,59. 27,76. 30,18. .. 36,33. 65,65. 39,00. 49,36. 77,15. 33,19. Ensiharvennus 57,51. 32,58. .. 52,67. .. Hankintahinnat 76,86. .. 33,81. 51,45. 27,58. .. 36,43. 28,20. .. 50,19. 27,35. 42,40. .. Hankintahinnat .. 37,63. 35,78. 55,58. .. 30,84. 20,58. 41,63. 38,37. 44,67. 27,52. 21,17. .. 76,69. 28,66. 63,52. 77,28. Uudistushakkuu 66,66. 79,23. 78,05. 27,38. Ensiharvennus 52,80. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,67. .. 24,89. .. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 13 . .. 23,06. 46,26. 27,41. .. 64,95. 25,45. 22,37. .. 35,44. 29,13. 30,07. 21,67. nousussa . 78,66. nousussa . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 73,02. 62,71. Harvennushakkuu 71,26. .. 20,31
Tukin hinta pitää, kuidun ottaa osumaa Luken ja PTT:n ennusteet yllättävät myönteisyydellään. Metsäteollisuustuotteista on hintoja painavaa ylitarjontaa. Suomen sahatavaratuotannolle on luvassa hienoinen kasvuvuosi, ja vientihinnat nousevat pari prosenttia. Tarjouksia tuli neljä eli lähes kaikilta seutukunnan ostajilta, mikä yllätti myönteisesti. Muutosprosentteja vuodelle 2026 Luke PTT Havutukin nimellishinta -2–0 Kuitupuun nimellishinta -4 -4 Markkinahakkuut 2 Sahatavaran vientimäärä 1 3 Sahatavaran vientihinta 2 2 Vanerin vientimäärä 4 2 Vanerin vientihinta 1 2 Sellun/massan vientimäärä 1 3 Sellun/massan vientihinta -3 Kartongin vientimäärä 2 4 Kartongin vientihinta -4 1 Paperin vientimäärä -8 -5 Paperin vientihinta -3 1 Lähteet: Luke, Metsäsektorin suhdannekatsaus ja PTT-ennuste, metsäala syksy 2025 Lounais-Suomessa myytiin hiljattain viiden hehtaarin päätehakkuuleimikko valtakirjakauppana. Tullit tuovat uudenlaista kilpailua Kaiken taustakankaana on heikkona pysyvä kysyntä metsäteollisuuden päämarkkinoilla. Paperin laskeva trendi jatkuu, ja tilanne on kiristymässä entisestään, sillä Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ohjautuu aiempaa enemmän paperia Eurooppaan. Syyt löytyvät Yhdysvaltojen tulleista, vahvistuvasta eurosta ja kuluttajien arkuudesta kuluttaa. Siinä missä PTT näkee kaikilla tuoteryhmillä paitsi sellulla pientä hinnannousua, Luke ennustaa kaikille kuiduttavan puolen tuotteille, eli sellulle, kartongille ja paperille, hinnanlaskua. Ennusteet ovat huojentavia, sillä metsäteollisuuden väenvähennysten, sellutehtaiden seisokkien ja paperikoneiden sulkemisten vuoksi olisi voinut odottaa pahempaakin. Korkein tarjous tuli sahalta, ja mäntyleimikon hyvä hintataso hieman yllätti. Leimikko on vahvasti mäntyvaltainen, ja mäntytukin kysyntä on syksyn aikana ollut vaisuhkoa. Yhdysvaltain tempoilevan tullipolitiikan vuoksi Kiina ja Kanada ohjaavat omaa tuotantoaan uusille markkina-alueille, mikä tuo uudenlaista kilpailua Suomen metsäviennille. Meillä metsätilakauppa käy! 11683_.indd 14 11683_.indd 14 22.10.2025 12.45.52 22.10.2025 12.45.52. Rakentaminen elpyy, mutta hitaasti Ensi vuonna Euroopan kulutuksessa ja rakentamisessa odotetaan jo käännettä, mutta rakentamisen kasvu käynnistyy hitaana. Laadullisesti puusto ei ole ihan parhaasta päästä, joten mitat, katkonta ja laatuvaatimukset korostuvat korjuussa. Hintaennusteessa Luke ja PTT ovat erisuuntaisia. Venäläinen sahatavara on poistunut Euroopan markkinoilta, eikä Keski-Euroopassa ole ollut metsätuhoja entisessä laajuudessa, joten edullista tuhopuutakaan ei ole tarjolla entiseen malliin. Hinnoitteluun on tullut hajontaa, mutta tällä leimikolla kaikki tarjoukset olivat varteenotettavia. Myös kotimaan rakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun, mutta toipuvan vahvemmin vasta vuonna 2027. 24.10.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN LUONNONVARAKESKUS (Luke) ja Pellervon taloustutkimus PTT ennustavat samansuuntaisesti, että ensi vuonna tukkipuun hinta suurin piirtein pitää, mutta kuitupuulla on muutaman prosentin laskua. Vientihintojen lähtötasokin on korkeahko, sillä sahatavaran tarjonta on niukentunut. Tälle vuodelle molemmat laitokset ennakoivat yksityismetsien kantorahasumman ennätystä: 3,1– 3,2 miljardia euroa. Lähes sadantuhannen euron leimikko TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji määrä, m 3 €/m 3 yhteensä Mäntytukki 868 84 72 912 Kuusitukki 105 85 8 925 Koivutukki 6 56 336 Mäntykuitu 306 38 11 628 Kuusikuitu 50 38 1 900 Koivukuitu 23 34,5 793,5 Kuusilaho 16 21,21 339,36 Yhteensä 1 374 96 833,86 M IK KO H ÄY RY N EN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Vaikka markkinoiden epävarmuus jatkuu, paperia lukuun ottamatta metsäteollisuuden kaikkien päätuotteiden viennille odotetaan määrällisesti kasvuvuotta. Kohde on kesäkorjuukelpoinen. Hakkuut pysyvät ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla tai kasvavat hienoisesti, sillä tukkipuun hakkuiden parin prosentin kasvu kumoaa kuitupuun hakkuiden supistumisen. Erityisesti Aasiasta suuntautuu aiempaa enemmän kartongin tuontia Eurooppaan. Raakapuun tuonti, joka on pääasiassa kuitupuuta ja haketta, jatkunee viiden miljoonan kuutiometrin tasolla
020 757 1112 | AUTOCENTER@AUTOCENTER.FI | WWW.AUTOCENTER.FI LAIVALAHDENKATU 8, 00880 HELSINKI | AVOINNA: MA-PE 9-18, LA 10-15 PUH. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. ET EHKÄ VIE SITÄ ÄÄRIOLOSUHTEISIIN, MUTTA TIEDÄT, ETTÄ VOISIT Defender 110 S D250 MHEV, Hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. Pyydä tarjous ja saat arvion vaihtoautostasi. Defender 110 tarjoaa vakiona 5 istumapaikkaa (2+3) ja optiona 6-paikkaisen kokoonpanon (3+3), jossa eturivin keskipaikalla on ”jump seat”. Valitse laajasta valikoimasta lisävarusteita ja varustepaketteja, jotka tekevät Defenderistäsi juuri sinun tarpeisiisi sopivan. Saatavilla Defender 110 sekä Defender 130 -malleihin. Ota käyttöösi Defenderin voittamattomat maasto-ominaisuudet nyt myös autoverottomana N2G -luokkaan uutena rekisteröitävänä kevyenä maastokuorma-autona. Hinnasto 26MY, Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. 25, 5 %) + toimituskulut 600 €. CO2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100km. alv. Lue lisää: www.landrover.fi SAATAVANA LADATTAVANA HYBRIDINÄ, PAKETTIAUTONA JA KEVYT MAASTOKUORMA-AUTONA TANINKATU 12, 33400 TAMPERE | AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-15 PUH. Kuvan auto erikoisvarustein. Defender 130 on vakiona 5-paikkainen (2+3), ja optiona saatavilla myös 7-paikkainen malli: edessä 2 paikkaa, toisella rivillä 3 ja kolmannella rivillä 2. 020 770 4301 | JLR.SALES@INCHCAPE.FI | WWW.INCHCAPE.FI PYYDÄ TARJOUKSESI 11683_.indd 15 11683_.indd 15 22.10.2025 12.45.55 22.10.2025 12.45.55
Syyksi tähän hän arvelee hirville mieluisten männyn ja koivun viljelyn lisääntymistä (s. Menetyksen arvo lienee 200–600 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan hirvet liikkuvat nyt talvilaidunalueille, joilla ne voivat aiheuttaa talven aikana vahinkoja. Käytännössä sekametsittämisen suurin este ovat kuitenkin hirvieläimet, jotka syövät lehtipuiden ja männyn taimista valtaosan. Paras keino hirvien taimikoille aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen on metsästyksen lisääminen. KA TR I H IM A N EN Turpeen osuuden pienentäminen on metsätaimituotannossa mahdollista, mutta täysin turpeettomissa kasvualustoissa riskinä on taimien laadun kärsiminen, kirjoittaa erikoistutkija Katri Himanen. Ensimmäinen kirjoitus käsittelee MTK:n valtapyrkimyksiä metsänhoitoyhdistyksissä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan susija hirvieläinkannat kasvavat esimerkiksi Lounais-Suomessa yhtä jalkaa. Parhaillaan yrityksen tarhoilla kasvavista taimista merkittävä osa varttuu kasvualustassa, jossa osa turpeesta on korvattu muilla raaka-aineilla, kuten puukuidulla. 4). Pyyntimaksuina kerätyistä varoista on varattu vain vaatimaton puoli miljoonaa euroa vuodessa hirvivahinkojen torjuntaan. Koska kannanhoito ei kuitenkaan tunnu tehostuvan, jäljelle jää lampaanrasvaan pohjautuvan karkoteaine Tricon ruiskuttaminen taimikoihin. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI POHJOISMAIDEN SUURIN METSÄTAIMITUOTTAJA Svenska Skogsplantor on asettanut itselleen tavoitteeksi luopua kasvuturpeen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Hirvieläinten tuomat hyödyt arvioitiin Sorkka-hankkeessa 30–40 miljoonan euron suuruisiksi. Etualalla pahasti rikkakasvien valtaamia kuusen taimia Holmen Skogin Friggesundin taimitarhalla Ruotsissa. Kehityksestä kuultiin Hudiksvallissa Ruotsissa pidetyssä NordGenin teemapäivässä Avstamp mot framtida skogsplantproduktion (Lähtökohtia tulevaisuuden metsätaimituotantoon). 24.10.2025 16 Metsälehti.fi SEKAMETSITTÄMISTÄ pitää Suomessa lisätä metsien tuhonkestävyyden ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tästä vallitsee metsäntutkijoiden ja metsäteollisuuden keskuudessa yksimielisyys. Pisimmät n. Ensi vuonna summan ennakoidaan nousevan 3,8 miljoonaan euroon. Lupamaksuina kerätyistä varoista vain runsas kymmenesosa on mennyt Tricon hintatukeen. Torjuntasummasta valtaosa menee hirvikarkotteen hintatukeen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Kaatolupamaksuista on ministeriön tilinpäätöksen mukaan kertynyt ylijäämää jo 7,4 miljoonaa euroa. Trico on hyvä levittää taimikoihin ennen pakkasia ja hirvien siirtymistä talviravintoon, eli syömään puuvartisten kasvien kuorta ja neulasia. ”Istutettu 2021 juhannuksena. Tricon käyttöä on edistänyt myös Metsälehden väsymätön uutisointi ja tutkiva journalismi Tricon hyödyistä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lambergin mukaan Tricon kysyntä on kasvanut ennakoitua nopeammin. LUKIJOIDEN RAKASTAMA toimittaja Mikko Riikilä kolumnoi nyt verkkosivuillamme säännöllisesti Riikilä-vinjetin alla. 2 metriä.” MENNINKÄINEN LISÄÄ ASEITA HIRVITUHOJA VASTAAN 11684_.indd 16 11684_.indd 16 22.10.2025 12.46.46 22.10.2025 12.46.46. Ruotsissa hirvieläimet verottavat puuntuotosta vuosittain 6,4 miljoonaa kuutiota, selviää Skogsstyrelsenin vuonna 2019 julkaisemasta laskelmasta. Moni kaupunkilainen arvelee, että kasvavat susikannat pitäisivät hirvieläimet kurissa. Suuri ongelma kuitenkin on, että hintatuettu Trico on myyty loppuun. Kaikkiaan pyyntilupamaksuina kerätään metsästäjiltä tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Pyrkimys vähentää kasvuturpeen käyttöä metsätaimituotannossa yhdistää Suomea, Ruotsia ja Norjaa, vaikka poliittisia tai säädöspohjaisia ratkaisuja turpeen kieltämisekRUOTSIN TAIMITUOTANTO MATKALLA TURPEETTOMUUTEEN Rikkakasvit leviävät taimitarhalla ilman mukana, kasteluvedessä ja kasvatusvälineissä. Sorkka-hankkeessa arvioitiin, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 140 miljoonan euron vahingot. Arvion täytyy olla karkeasti alakanttiin. Rahasta hintatuetun Tricon loppuminen ei siis ole kiinni, vaan huonosta hallinnosta
POHJOISMAITA YHDISTÄÄ MYÖS pyrkimys monipuolistaa viljeltävää puulajistoa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Toisaalla samalta näyttävällä kohteella taimet ovat lähteneet kasvuun kautta koko kuvion. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Ja naapurin palaute, sanotaanko sitä sosiaaliseksi valvonnaksi, on varsin painavaa. Kasvullisesti lisättyjen taimien kasvatusta Ruotsissa kokeilleet tarhat kommentoivat, että ne kloonit, jotka lähtevät kasvuun, lähtevät hyvin, mutta osa taimista ei suostu kasvamaan. Turpeettomia tai sellaisia metsätaimikasvualustoja, joista turpeen osuutta on vähennetty, on tutkittu Suomessa muun muassa Ilmastotaimetja Uudet kasvualustat -hankkeissa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Onko metsässäsi hoitorästejä. Kokeesta kyse oli sikäli, että taimet on istutettu maata muokkaamatta. i Huolettaako metsäteollisuuden tulevaisuus. Toinen vaihtoehto on turvautua täysin tai osaksi jonkun puun ostajan vastaaviin palveluihin – bonuksiahan voi käyttää palvelujen ostoon. Paine luopua turpeen kasvualustakäytöstä liittyy turpeen noston ilmastoja vesistövaikutuksiin. Istutus oli onnistunut vaihtelevasti, toisella laitaa hyvin, toisella huonosti. si ei ole missään näistä maista tehty. Kyseessä on ensimmäinen puukauppani. Säädetyissä olosuhteissa taimien varhaiskasvatus onnistuu myös kasvukauden ulkopuolella. Täysin turpeettomissa kasvualustoissa puiden taimien kasvattaminen on vaikeampaa, ja riskinä on taimien laadun kärsiminen ja niiden hinnan nousu. Kallisac ”Jos on merkittävästä kaupasta kyse, eivätkä omat taidot riitä, kyllä.” Mehtäukko ”Jos on tuhannen kuution aukko kyseessä, niin kyllä kannattaa. Tällä hetkellä yrityksen pyrkimyksenä on avata 20 miljoonan taimen tuotantotilat yhteistyökumppanin tarhalla vuoden 2028 aikana. räpellys, niin myisin itse.” Ola_Pallonivel ”Jos haluaa varman ratkaisun, eikä ole itse aikaa tai halua perehtyä kauppaan, niin mhy on hyvä ratkaisu. Teemapäivässä kuultiin myös kuusen kasvullisen lisäyksen kehittämisen tilanteesta Ruotsissa. Toisen raportin antoi rajanaapuri, joka muiden asioiden yhteydessä kehui tienvarren mäntytaimikkoni. Menetelmällä tuotettujen taimien tuotannon skaalaamisesta suuremmaksi on puhuttu pitkään. Kokeet ja kokemukset viittaavat siihen, että turpeen osuuden pienentäminen on metsätaimituotannossa mahdollista. Olisin muuten ollut otettu, mutta kuvio oli istutettu kuuselle ja taimettunut männylle reunametsän siementämänä. Kuusentaimia oli alle minimin, mutta verhopuuston pohjapinta-ala ylitti minimin niin, että kyse ei edes ollut uudistusalasta. Mutta jos on parin hehtaarin ensiharvennus tms. Tarjousten vertailuun kannattaa hieman perehtyä, siinä jonkun metsäalan ammattilaisen apu on hyvä. Käsitykseni on, että onnistumisella on jotakin tekemistä turvekerroksen paksuuden kanssa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ihminen ehdottaa, luonto päättää ja tutkittavaa riittää. Vahan pesu uudelleen käytettävistä kasvatuskennostoista on haastavaa, ja Friggesundin tarhalla koetaan, että vaikeaksi muodostunut rikkakasviongelma liittyy vahan jäänteisiin kiinni jääviin rikkakasvien siemeniin. Sen voin sanoa, että puukaupan oppiminen ei ole rakettitiedettä vaikka kuution kautta. Ruotsissa taimituotanto ja sen kehittäminen ovat Suomea paremmin resursoituja. Isommat kaupat kannattaa silti kilpailuttaa, vaikka olisi hyvä asiakassuhde yhteen ostajaan.” A.Jalkanen ”Omat heikohkot kokemukset mhy:n palvelusta opettavat vain, että mhy:n toimintaakin pitää valvoa, vaikka se olisi kilpailuttamassa ja valvomassa hakkuuta. Kamarin kertakapasiteetti on kaksi miljoonaa tainta, joten iso osa taimista kasvatetaan tavallisen, lopullisiin kasvatuskennostoihin tehtävän kylvön kautta. Samalla tein päätöksen, että hoidan asiat paikallisen mhy:n kautta. Niiltä tuli parhaat tarjoukset.” Alaneva 11684_.indd 17 11684_.indd 17 22.10.2025 12.46.47 22.10.2025 12.46.47. Kahdenlaista valvontaa Kannattaako metsänhoitoyhdistystä käyttää puukaupan kilpailuttamiseen. Kilpailutuksesta oli ehkä se etu, että en välttämättä olisi älynnyt parille sahalle laittaa tarjouspyyntöä, jotka myös alueella operoivat. SEMINAARIPÄIVÄN LISÄKSI TAPAHTUMAAN kuului vierailu Holmen Skogin Friggesundin taimitarhalla. Kun sen kerran tekee, niin osaa tehdä jatkossakin.” Metsuri Motokuski ”Mhy:stä saa kilpailutuksen lisäksi samaan pakettiin hakkuun valvonnan, jos haluaa. 24.10.2025 Metsälehti.fi 17 TÄNÄ vuonna olen saanut valvojalta raportin kahdestikin. Tuotannon teknistyminen ei kuitenkaan itsestään selvästi helpota taimien kasvatusta tai tee siitä halvempaa. FSC-sertifikaatti kieltää Ruotsissa tukkimiehentäin torjuntaan soveltuvat kemialliset kasvinsuojeluaineet, joten taimet suojellaan mekaanisilla, vahamaisilla aineilla. Suomalaisesta tuotantotavasta poikkeavaa on taimien lastenkamari, ”odlingskammare”, jossa idätysvaihe ja taimien ensimmäiset viikot kuluvat keinovalossa karusellimaisessa kasvatuslinjastossa. Ainakin varmistaa, että mhy:n edustaja on käynyt maastossa tekemässä leimikon ja ainakin kerran käy hakkuun aikana valvomassa työtä.” Isaskar Keturi ”Tässä puumarkkinatilanteessa on varmasti hyvä käyttää mhy:tä apuna, jos ei osaa itse kilpailuttaa leimikkoa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 35% Kyllä 65% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Millaisia kokemuksia puukaupan kilpailutuksesta. Sekä Ruotsi että Norja tuovat rauduskoivun jalostettua pillerisiementä Suomesta ja ovat siitä riippuvaisia. SweTree Technologies on luonut niin sanotun somaattisen embryogeneesin tekniikkaa vuodesta 2006. Metsäkeskus tarkasti turvepellon metsityskokeeni. Oma metsäasiantuntija on hyvä apu sitten myöhemminkin, jos haluaa tilata uudistamisja metsänhoitopalveluja. Sydän ei aivan jättänyt lyöntiä välistä, mutta jotain sinne päin, ja läpäisin tarkastuksen rimaa hipoen. Tarjousten hintaerot voivat olla melkoiset.” Apli ”Ostin viime vuonna yhden tilan yli 400 km päästä. Annoin mhy:n kilpailuttaa ja luvan valvoa hakkuun. Tarjoukset on helppo pyytää. Rauduskoivun siemenja taimituotannossa ratkotaan Ruotsissa nyt niitä kysymyksiä, jotka selvitettiin Suomessa pääosin muutama vuosikymmen sitten
Toisaalta puro voi joskus olla hyvinkin iso ja muistuttaa jokea”, kuvailee Raatikainen. Metsälain kymmenes pykälä asettaa vähimmäisvaatimukset suojavyöhykkeille, jotka metsälakikohteiksi tulkittavien pienvesien, esimerkiksi purojen ja norojen, välittömään lähiympäristöön pitää jättää. ”Koiraoja voikin olla valuma-alueen perusteella puro.” Oikealla sijaitsevaan puroon on uudistushakkuussa jätetty noin kymmenen metrin suojavyöhyke. Jos alue on yli sata neliökilometriä, on kyseessä joki. Metsäalalla epävarmuus ja tiedon tarve ovat kasvaneet julkisuudessa käsiteltyjen tapausten myötä. Mitä sanoo laki, entä PEFCtai FSC-sertifiointi. Vaikkapa Koiraoja voikin olla valuma-alueen perusteella puro. Toisaalta kaivetuista ojista on voinut muotoutua vuosien varrella hyvinkin puromaisia. Niistä näkee usein myös sen, jos puroa on oikaistu kaivamalla jossain vaiheessa”, Raatikainen vinkkaa. Se määrittää, onko kyseessä noro, puro vai joki. Luonnontilainen vai perattu. Myös ennakoivalle lainvalvonnalle maastossa olisi nykyistä enemmän tarvetta”, sanoo Tapion johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen. Lakia valvovan Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikön Jarkko Partasen mukaan pienveden määritelmä tulee vesilaista. Näitä pohdintoja käyvät metsätoimihenkilöt, metsurit sekä metsäkoneenkuljettajat työssään päivittäin, eivätkä asialta välty metsänomistajatkaan. Valuma-alueen koko lähtökohtana Virtavesikohteen tunnistamisessa lähdetään aina liikkeelle valuma-alueen koosta. ”Tiedontarve kentällä on suuri, ja näitä asioita on jumpattu maastokoulutuksissa tosi paljon. 11685_.indd 18 11685_.indd 18 22.10.2025 12.47.21 22.10.2025 12.47.21. ”Kohteen nimen perusteella ei asiaa voi päätellä. ”Noroilla valuma-alue on alle kymmenen neliökilometriä ja puroilla kymmenestä sataan neliökilometriä. ”Ojan erottaa purosta se, että oja on aikoinaan kaivettu neitseelliseen maahan. Virtaveden kohdalla on aina tarkistettava myös se, onko kyseisessä kohteessa lohikalakanPALJON PÄÄNVAIVAA PIENVESISTÄ Pienvesien tunnistaminen ja lukuisten ohjeiden tulkitseminen on vaativa tehtävä. Käsittelemätöntä suojavyöhykettä on levennetty 20 metriin taimikonhoitovaiheessa, koska tila kuuluu FSC-sertifiointiin. Purojen kohdalla on metsälain näkökulmasta tulkittava myös sitä, onko kohde luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Tarvitaanko tähän suojavyöhyke hakkuissa ja metsänhoitotöissä ja jos tarvitaan, niin kuinka leveä. Yhtään patenttiratkaisua ei pienvesien suojavyöhykkeille ole tarjolla, vaan jokainen kohde on erilainen. Tätä voi selvittää esimerkiksi vanhoja maastokarttoja tutkimalla. Puroista hyvin suuri osa on aikoinaan perattu ja suoristettu. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 24.10.2025 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ONKO tämä oja vai puro. Joen välitöntä lähiympäristöä eivät koske metsälain kymmenennen pykälän määräykset.” Oja vai puro
”Se on samaa tasoa, mikä tutkimusten mukaan vaaditaan, että kohteen ominaispiirteet säilyvät.” Partanen pitää hyvänä, että tulkintasuosituksissa on jouston varaa eikä suojavyöhykkeitä määritetä putkimaisesti mittanauhan kanssa. Tässä kivet kertovat, että uomaa on kaivettu, mutta selvittämättä jäi, onko kyseessä puro, oja vai jotain muuta. pykälä –. ”Tämän tiedon löytää Paikkatietoikkuna-verkkopalvelusta, kun hakee karttatasoihin Virtavesien lohikalakannat -aineiston. ”Tämä on helpottanut lainvalvontapainetta. Uomaltaan alle 2 metriä leveiden ojamaisten, suoristettujen ja perattujen purojen suojakaista vähintään 5 metriä. METSÄAMMATTILAISILTA tulee Suomen metsäkeskukselle aiempaa enemmän neuvontapyyntöjä pienvesiin liittyvien metsälakikohteiden rajauksissa, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen. Suojakaistoilta voidaan poistaa runkopuut. ”Luonto on hyvin vaihtelevaa. Aineisto on käytössä monen yrityksen omassa paikkatietojärjestelmässä.” Lisähaastetta pienvesien suojakaistojen määrittelyyn tuo metsäsertifiointi. Leimikon suunnittelussa tämä uoma on luokiteltu luonnontilaisen kaltaiseksi. METSÄSTÄ 24.10.2025 Metsälehti.fi 19 Luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen puron suojavyöhykkeitä: Metsälaki: Vähintään valtaja lisävaltapuiden keskipituuden levyinen vyöhyke pienveden molemmin puolin, käytännössä usein noin 20–25 metriä. Suojakaistalla voidaan tehdä poimintahakkuita. Näen, että sertifiointeihin liittyvillä auditoinneilla on aidosti vaikutusta siihen, miten hyvin luontokohteet huomioidaan metsätaloudessa”, Partanen sanoo. FSC-sertifiointi: Suojavyöhyke 30 metriä, josta käsittelemätöntä 20 metriä ja peitteisenä hoidettavaa 10 metriä. Metsälaki ei määrää metreistä Pienvesien suojavyöhykkeet määritellään yleensä metreissä, mutta metsälaissa ei puhuta metreistä lainkaan. taa, joka tuo omat vaatimuksensa kohteen käsittelyyn. PEFCja FSC-sertifioinnilla on erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi FSC edellyttää uomaltaan voimakkaasti muokatulle purolle kymmenen metrin levyistä peitteisenä käsiteltävää suojavyöhykettä. ”Tuntuma on, että moni ammattilainen haluaa varmistaa asioita meiltä aiempaa tarkemmin, kun luontokohteisiin liittyviä tapauksia on ollut esillä julkisuudessa.” Metsäkeskuksen mahdollisuudet lähteä katsomaan kohteita ennakoivasti maastoon ovat Partasen mukaan kuitenkin hyvin rajalliset, koska siihen ei ole riittävästi henkilöstöä. kohteiden tulkintasuositus, Metsäkeskuksen verkkosivut Valuma-aluetyökalu, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvät luontotietoaineistot (käytössä vuoden 2025 loppuun) Vanhat maastokartat, Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu Historialliset ilmakuvat ja Virtavesien lohikalakanta, Paikkatietoikkuna-verkkosivusto Noro: valuma-alue alle 10 km 2 Puro: valuma-alue 10–100 km 2 Joki: valuma-alue yli 100 km 2 Moni metsäammattilainen joutuu raapimaan päätään pienvesien äärellä. Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöissä. Se löytyy kahden vesistön väliltä jo 1960-luvun peruskartoista, vaikka on myöhemmin oikaistu kaivamalla. Vanhat ilmakuvat puolestaan kertovat, että 1950-luvulla tällä kohdin on ollut puuton niitty. Metsäkeskuksen tulkintasuosituksen mukaan ”riittävän leveä välitön lähiympäristö on yleensä vähintään valtaja lisävaltapuiden keskipituuden levyinen vyöhyke pienveden molemmin puolin (puro ja noro) tai ympäri (lampi, lähde, lähteikkö ja tihkupinta).” Partasen mukaan tämä tarkoittaa yleensä lähelle 25 metrin levyistä tai leveämpääkin suojavyöhykettä. Uomaltaan voimakkaasti muokatun puron suojavyöhyke 10 metriä, jota voidaan käsitellä peitteisyys säilyttäen. ”PEFC-sertifikaatti puolestaan edellyttää peratun, alle kaksi metriä leveän puron molemmin puolin vähintään viiden metrin suojakaistaa, miltä voidaan poistaa runkopuut. Metsäkeskuksen näkökulmasta sertifioinnin vaatimukset ovat myös helpottaneet jossain määrin valvontatyötä, kun suojavyöhykkeistä on tullut normaali tapa toimia. Sama leveys vaaditaan peratuille uomille, joissa on lohikalakanta. Yli kaksi metriä leveisiin perattuihin puroihin vaaditaan keskimäärin vähintään kymmenen metrin suojakaista”, Raatikainen kertoo. PEFC-sertifiointi: Vesistöjen suojakaistan leveys keskimäärin 10 metriä, kuitenkin aina vähintään 5 metriä. Samalla ne muodostavat sekä metsäettä vesilajeille tärkeitä ekologisia käytäviä. Nyt lakia voidaan tulkita niin, että suojavyöhyke on tarvittaessa leveämpikin.” VALUMA-ALUEEN KOOLLA MERKITYSTÄ Metsälain erityisen tärkeät elinympäristökuviot, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvät luontotietoaineistot Metsälain 10. ”Kriittisimmät tapaukset pystymme hoitamaan tarkastusten kautta.” METSÄKESKUKSEN RESURSSIT RAJALLISET HYÖDYLLISIÄ TIETOLÄHTEITÄ VAATIMUKSET VAIHTELEVAT 11685_.indd 19 11685_.indd 19 22.10.2025 12.47.22 22.10.2025 12.47.22
puunhankintaorganisaatiossa. Koivut karsitaan ja katkotaan pölleiksi rauhallisin ottein. Esimerkiksi Harvestialle koivukuitupuu kelpaa vapaapituisena. TUHANNEN MOTIN MIETTINEN Heikki Miettisen ikä alkaa seiskalla, mutta moottorisaha pysyy yhä tanakasti kourissa. 24.10.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIEKSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVAT VANHA viisaus – ammattilaiset eivät juokse – saa taas kerran vahvistusta Heikki Miettisen työmaalla. Vänkäri löytää aina tiensä seuraavalle puulle ilman turhaa haeskelua. Kasvatettavaksi on valikoitunut suoria, tyveltään karsiutuneita ja elinvoimaisia rauduskoivuja. 11686_.indd 20 11686_.indd 20 22.10.2025 12.48.00 22.10.2025 12.48.00. Poistettavat koivut kaatuvat haluttuun suuntaan vänkärin avittamina. Miettinen oli vuosia itärajan takana Lenderyssä (Lentiira) opastamassa metsätyökeskuksen, lespromhozin, metsureita pohjoismaiseen moottorisahahakkuuseen. Kymmenen vuotta omilla savotoilla Lieksassa Pohjois-Karjalassa asuva Miettinen on Nikkarilan metsäopistossa oppinsa saanut metsätalousinsinööri, joka työskenteli vuosikymmenet Vapon Heikki Miettinen innostui hakkuutyöstä jo lukion jälkeen, eikä tahti ole vieläkään laantumassa. Mittanauhan käyttökään ei näytä hidastavan eleettömästi etenevää hakkuuta. Miettisellä on meneillään 40-vuotiaan koivikon toinen harvennus. Muutamia latvapöllejä Miettinen nostelee vierekkäin. Ensiharvennus on edellisen omistajan aikana tehty hakkuukoneella, mutta nyt jylläävät kokemus ja ammattilaissarjan Husqvarna-moottorisaha. Miettisen Erkki-pojan hankkiman vanhan, pitkäulotteisella kuormaimella varustetun ajokoneen ansiosta pöllejä ei tarvitse kasata, vaan ne saavat jäädä sijoilleen. Tällä palstalla koivut katkotaan mittanauhalla kolmimetrisiksi pölleiksi, koska Metsä Group haluaa kuitupuunsa määrämittaisina. ”Pitää huomata vanhat korjuuvauriot, rungon viat ja lahot sekä latvuksen kasvukunto.” Harvennettu puoli on kuin Tältä Heikki Miettisen maisemakonttorissa näytti lokakuun alussa. Vuosien taidolla mitta kiinnittyy rungon tyveen ja myös irtoaa, kun katkontapaikat on merkitty. Oppi ilmeisesti meni perille, sillä enimmillään paikkakunnalta tuotiin 250 000 kuutiota tukkia vuodessa Lieksan ja Nurmeksen sahoille, jotka silloin olivat Vapon omistuksessa. suoraan koivikonhoito-oppaasta. Vuoden tavoitteena on hakata tuhat kuutiota hankintapuuta. Miettinen ei huiski eikä hosu. Ammattimiehen harjaantunut silmä tunnistaa kaadettavat puut
Moottorisahoja Heikki Miettisellä on kuusi tai seitsemän. Pyhät hän pitää vapaata. Tällaisella kelillä monikin viihtyisi metsätöissä, mutta Miettisen tuhannen motin urakka kestää reilut kuusi kuukautta, ja siihen sattuu kehnompiakin keleHeikki Miettinen ei juuri kasaa pöllejä, vaan puut kaadetaan niin, että kuormatraktori ulottuu nostamaan ne kyytiinsä. Kaikkiaan miehellä on hoidossaan noin 650 hehtaaria metsää. 24.10.2025 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ LAURÉN Reilut kymmenen vuotta sitten Miettisen ura Harvestiaksi muuttuneessa puunhankintaorganisaatiossa päättyi, muutamaa vuotta ennen eläkeikää. 11686_.indd 21 11686_.indd 21 22.10.2025 12.48.02 22.10.2025 12.48.02. Toisaalta Miettisen 21-vuotias Toyota Land Cruiser -maasturi on sen verran maastokelpoinen kulkupeli, että moottorisahojen kantomatka jää lyhyeksi. Tehokas metsänhoito ja puun tuotannon lisäys talousmetsissä mahdollistavat myös suojelualueiden lisäämisen heikentämättä raaka-aineiden tarjontaa. Hidas kasvu tarkoittaisi myös vähäistä ravinteiden ottoa ja siten suurempaa vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Ensinnäkin metsäteitä on rakennettu kattavasti. Tehometsätalous pelastaa! TEHOMETSÄTALOUS PELASTAA! Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Metsäkeskusteluun tarvitaan asiantuntijoidenkin ääntä. Onko näin. Nyt mittarissa on reilu puolet, joten taitaa jäädä perillisten urakaksi saada miljoona kilometriä täyteen.” Poppikoneet soimaan ja sahaamaan Tapasimme Miettisen lokakuun alussa. Silloin hakkuita voi jatkaa vielä talvella.” Miettinen valitsee työmaikseen palstat, joiden äärelle pääsee autolla. Rahaakin säästyy, kun ei ehdi kauppoihin, kun on metsässä. ”Suunnilleen 10 000 kuutiota olen kymmenessä vuodessa hakannut. ”Lopetan sahaamisen, kun kaatokiilan (vänkäri) varsi uppoaa kokonaan hankeen. Kasvu on hyvästä. Silloin hän käy kuntosalilla harjoittelemassa. Aktiivisilla toimilla, joihin kuuluvat mekaaninen maanmuokkaus, viljely jalostetulla materiaalilla, oikeat puulajivalinnat, oikea-aikaiset taimikonhoidot ja harvennukset, tuhkalannoitus ja viisas vesienhallinta turvemailla, lisätään puun kasvua ja parannetaan kasvutilan käyttöä. Myyjä lupasi, että sillä ajaa miljoona kilometriä. ”Ostin auton uutena. Metsänhoidossa reipas kasvu on siis kunniallinen tavoite, vaikka sitten metsästä puuntuotoksen lisäksi haluttaisiin muitakin hyötyjä. Muilla aloilla tehokkuus on tavoiteltava asia, mutta metsätaloudessa tehokkuus-sana kantaa erityistä painolastia. Kiitos tilakaupoilla kasvatetun metsäomaisuuden Miettinen siirtyi oman metsänsä hoitajaksi ja hakkaajaksi. Edellisissä vaalipuheissakin avohakkuu mahtui samaan virkkeeseen maailmanlopun kanssa. Isosta tuotoksesta riittää jätettävää säästöpuuryhmiin, tekopökkelöihin, suojavyöhykkeisiin ja muuhun ympäristöhyvään. Nyt Miettinen on 71-vuotias, mutta tahti ei näytä hiljenevän. Hakkuut Miettinen aloittaa, kun kelit kesän jäljiltä viilenevät. PASUUNAT PAUHAAVAT, sinetit murtuvat ja muokatulta hakkuuaukealta lähestyy Neljäs Ratsastaja hallavan hevosen selässä. Hän sahaa neljästä viiteen tuntia päivässä ja työskentelee kuutena päivänä viikossa. Onneksi Pielisen rannan tuntumassa on usein vain vähän lunta. Tuoreessa tutkimuksessa metsäammattilaiset kokivat metsäuutisoinnin olevan valtaosin negatiivista ja virheellisiin tietoihin perustuvaa. Työinto periytyy nuoruudesta. Ainakaan se ei parantaisi metsien taloudellista tuotosta, hiilinielua, metsien tautien ja hyönteisten vastustuskykyä tai ekologisesti tärkeiden suuriläpimittaisten puiden muodostumista eikä lisäisi lahopuuksi jätettävien runkojen määrää tai kokoa. EPÄSUORAN TODISTUKSEN HENGESSÄ voimme kysyä: mitä etua vähäisemmällä puun kasvulla, taikka kasvutilan vajaalla käytöllä olisi. ”Tänä vuonna olen jo hakannut 750 kuutiota, ja vuotta on vielä jäljellä.” Kuutena päivänä viikossa Miettinen tekee työtä voimiaan säästellen. jä. Ei tarvinnut hakeutua työttömyyskortistoon saati leipäjonoon, kuten joku leikillään ehdotti”, mies laskee. ”Rokki soimaan ja palstalle”, mies virnistää, ja saha pärähtää käyntiin. Lisäksi kotitilan pitoa jatkavalla pojalla on perheineen reilut 300 metsähehtaaria. Kun puuntuottoa lisätään, monet pelkäävät muiden metsän tuottojen tai hyötyjen heikkenevän. TEHOKKAAN MONITAVOITTEISEN metsänhoidon, siis tämän päivän tehometsätalouden, ainesosat ovat metsässä tapahtuvien prosessien ymmärrys, korkealaatuiset paikkatiedot, metsänomistajan tavoitteiden kuuntelu ja erilaisten metsänhoitomenetelmien hallinta. Kun vielä listasta poistetaan myytti hitaasti kasvaneen puun ylivertaisesta teknisestä laadusta, jäljelle jää hyvin vähän. ”Maatilalla kasvaneena oppi, että joutilaisuus ei ole soveliasta. Tehometsätalous pelottaa ja ajattelu lamaantuu. Niitä hänen tiluksillaan riittää, siihen on kaksi syytä. Aamun ensimmäinen tankillinen oli sahattu ja mies istahti tauolle. Paitsi tietysti moottorisahakaupoissa pitää aina silloin tällöin poiketa.” Kun sekä saha että sahuri on tankattu, mies painaa kypärän päähänsä ja virittää kuulonsuojaimien radion Pop FM:n taajuudelle. Pohjimmiltaan tehokas metsänhoito pyrkii kuitenkin puiden kasvun lisäämiseen ja metsän koko kasvutilan käyttöön. Sää suosi, ja ruska oli värjännyt harvennettavan koivikon kauniin keltaiseksi. Savotat jatkuvat, kunnes lunta tulee haitaksi asti
Erot mahtunevat satunnaisen vaihtelun sisälle. Veikkaan, että eteläisen Suomen mätästetyt istutusalat ovat kasvuolosuhteiltaan niin hyviä, ettei taimilannoitteista ole hyötyä. Tarkoitus on mitata taimien kasvua parin seuraavan kasvukauden aikana. Alat muokattiin Bräcke-laikkurilla. Taimet sijoiteltiin satunnaiseen järjestykseen ja jokaisen viereen pystytettiin numeroitu merkkikeppi. Kuusentaimet Käsittely Taimien pituus istutettaessa Pituuskasvu Läpimitan kasvu Argrow 31,7 cm 11,1 cm 1,9 mm Organox 30,6 cm 8,8 cm 1,4 mm Lannoittamaton 30,6 cm 12,1 cm 2 mm Männyntaimet Käsittely Taimien pituus istutettaessa Pituuskasvu Läpimitan kasvu Argrow 15,7 cm 10,8 cm 1,3 mm Organox 15,2 cm 10 cm 1,6 mm Lannoittamaton 15,1 cm 10 cm 1,3 mm Sekä Argrow että Organox ovat rakeisia lannoitteita, jotka ripotellaan erikoisvalmisteisella istutusputkella taimipaakun alle istutuskuoppaan. Sen paremmin Argrowkuin Organox-lannoitus ei parantanut taimien pituuskasvua. kuntoisia oli Organoxia saaneiden taimien joukossa. Aminohappopitoista arginiinia sisältävä Argrow stimuloi valmistajansa mukaan taimen juurten ja verson kasvua. Selon saamiseksi Metsälehti perusti oman istutuskokeensa, jossa testataan Suomessakin suosiotaan kasvattanutta Argrow-taimilannoitetta sekä toista Ruotsissa myytävää taimilannoitetta Organoxia. Kokeen perustamisesta kerrottiin Metsälehdessä 12/2025. Lannoitus ei lisännyt kasvua Kaikkien taimien keskimääräinen pituuskasvu oli reilut 11 senttiä. Liian hyvät kasvupaikat. Organoxilla lannoitetut kuuset kasvoivat vähiten. Silloin pitäisi selvitä, tuoko taimien suureneva ravinnontarve myös lannoitteiden vaikutukset esille. Pohjoisessa taimien kasvuympäristö on ankarampi, joten taimilannoitteistakin saattaa olla todellista hyötyä varsinkin keveästi muokatuilla tai muokkaamattomilla istutusaloilla. Eniten kuolleita ja huono11687_.indd 22 11687_.indd 22 22.10.2025 12.48.38 22.10.2025 12.48.38. 180 taimen koe Istutimme Mikkelin lähistölle noin 90 yksivuotiasta männyntaimea ja 90 kaksivuotiasta kuusentaimea. METSÄSTÄ 24.10.2025 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT PARANTAISIKO lannoittaminen istutustaimien kasvua. Pisimmät kuuset olivat venähtäneet yli 60-senttisiksi ja männyt lähes 40-senttisiksi. Heinäkuun pitkä hellejakso kuitenkin näyttää koituneen monen koetaimen kohtaloksi. Taimen pituusja paksuuskasvu laskettiin peräkkäisten mittausten erotuksena. Jokaisen taimen pituuden ja läpimitan kasvua seurattiin erikseen. Lähes yhtä monen kunto oli huono. Mäntyjen ja kuusten kasvussa ei ollut sanottavaa eroa. Niin lannoitetut kuin lannoittamattomatkin taimet kasvoivat kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 11 senttiä. Iso kuolleisuus Kesäkuussa Mikkelin seudulla satoi Ilmatieteenlaitoksen mukaan 91 millimetriä, mikä on kolmanneksen keskimääräistä enemmän. Organox on perinteisempi typpilannoite. Loput taimet istutettiin lannoittamatta. Kolmannes taimista lannoitettiin Argrow’lla, kolmannes Organoxilla. Taimilannoitetestissä nollatulos Metsälehden istutuskoe ei ainakaan ensimmäisen kasvukauden jälkeen tuottanut näyttöä taimilannoitteiden hyödyistä. Organoxia saaneiden kuusten paksuuskasvu oli Argrow’lla lannoitettuja ja lannoittamatta kasvaneita selvästi huonompaa. Ainoa vähäistä suurempi ero ilmeni lannoittamattomien kuusentaimien muita parempana pituuskasvuna. Männyt istutettiin kuivahkolle ja kuuset lehtomaiselle kankaalle. Yhteensä 22 taimen todettiin kuolleen syyskuun lopulla. Kaikkien taimien pituus ja tyven läpimitta mitattiin heti istutuksen jälkeen ja toistamiseen syyskuun lopussa. Verrokeiksi istutettiin lannoittamattomia taimia. Moni metsänviljelijä uskoo näin, mutta tutkijat ovat pysyneet epäilevällä kannalla niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Männyntaimien tyviläpimitta kasvoi kaikissa käsittelyissä samaa tahtia
Luonnonvarakeskuksen entinen tutkimusprofessori, nykyinen vieraileva asiantuntija Jari Hynynen onkin todennut, että puuston kokonaiskasvu on suurinta harventamattomissa metsissä. Puuston tasakokoisuus ja mäntyvaltaisuus viittaavat siihen, että kuviolla on tehty jonkinlainen taimikonhoito. Hakkuutuloja olisi nykyhinnoin saatu kahdesta harvennuksesta noin 5 550 euroa ja nykypuuston arvo olisi noin 9 500 euroa. Nykytilanteessa puustosta on tukkia arviolta 20 prosenttia. Hoitamattomia metsäkuvioita ja -tiloja löytyy Suomesta väistämättä jo metsien omistusrakenteesta johtuen. Jos metsään tekisi päätehakkuun tämän päivän tilastohinnoilla (tukkipuu 75 euroa, kuitupuu 30 euroa), kertyisi hakkuutuloa noin 13 650 euroa hehtaarilta. Jos haluaa maksimoida hiilensidontaa, on männikön tiheässä kasvattaminen perusteltua. Esimerkkinä kerrottakoon pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevasta metsätilasta, Onko harventamaton metsä katastrofi omistajalleen. Harventamaton metsä on kasvanut hurjasti kuutioita vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa. METSÄSTÄ 24.10.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄLEHDEN keskustelupalstalla on ollut viime aikoina vilskettä ketjussa, joka on otsikoitu ”Metsä jäi hoitamatta ja kalliiksi tuli”. Tässä kohteessa suunnitelma onkin edetä kahdella varovaisella ”isäntälinjan” harvennuksella seuraavan 15 vuoden aikana. 11687_.indd 23 11687_.indd 23 22.10.2025 12.48.39 22.10.2025 12.48.39. Seitsemän kuutiota vuodessa Runkoluku metsässä on noin 1 600 runkoa ja puuston pohjapinta-ala 38 neliömetriä hehtaarilla. Ero hoitamattoman ja hoidetun metsän välillä ei tunnu kovin suurelta, mutta se kasvaisi merkittävästi, kun metsää kasvatettaisiin vielä 20– 30 vuotta. Ei-tieteellisen tarkastelun lopputulemana todettakoon, että harventamattomuutta ei voi taloudellisessa mielessä suositella. Tällä hetkellä kuviolla kasvaisi noin 170 kuutiota puuta, josta noin puolet olisi tukkipuuta. Etenkin männyissä on elävää latvusta vain pieni tupsu. Kasvupaikka on rehevämmän pään tuoretta kangasta kivisessä rinnemaastossa. Kuollutta puuta on jo kymmeniä kuutioita, joten todellisuudessa metsä on tuottanut puuta ehkä kahdeksan kuutiota hehtaarille per vuosi. Maalaisjärkinen päätelmä on, että kasvatusketju, jossa on tehty pelkkä taimikonhoito, on hiilinielujen kannalta positiivinen asia. Kuvion uudistamistapa ei ole tiedossa, mutta jotain lienee tehty, sillä 45 vuotta myöhemmin alueella kasvaa varsin tasapituinen mäntyvaltainen puusto, josta koivu on vallannut paikoin alueita. Tällöin hoidetun metsän tukkisaanto kasvaisi huomattavasti enemmän kuin hoitamattoman. Ruokaa klapikoneelle Jos kuviolla olisi toimittu perinteisen mallin mukaan tehden ensiharvennus noin 30 vuoden ja toinen harvennus noin 45 vuoden iässä, olisi puuta korjattu yhteensä noin 150 kuutiota. Riukuuntuneet ja karsiutuneet rungot ovat erinomaista ruokaa klapikoneelle. Ajankohta käy ilmi Paikkatietoikkuna-verkkosivuston historiallisista ilmakuvista. nekin 16:n ja 18 sentin välille. Männyillä kisa on ollut tasaisempaa. Keskipituus on yli 20 metriä, joten kuviolla on elävää puuta noin 350 kuutiometriä hehtaarilla. Metsä tarjoaa oivan mahdollisuuden pohtia hiilinieluja. Sen jälkeen metsässä ei olekaan tehty mitään. Omatoimiselle puulämmittäjälle ostopalstan mukana tullut hoitamaton yllätyskuvio tarjoaa mielekästä tekemistä pariksi syksyksi. Puuta on kasvanut 45 vuoden aikana keskimäärin seitsemän kuutiota joka vuosi. jossa oli tehty avohakkuu reilun hehtaarin alueella 1970ja 1980-lukujen taitteessa. Ohjeiden mukaan harvennettujen männiköiden kokonaiskasvu jää 25–30 prosenttia vähäisemmäksi kuin täystiheän puuston. Hiiltä on jo haihtunut taivaallekin, mutta todennäköisesti sitoutunut puuston lisäksi maaperään. Puustoa kuviolla on nyt kuollut puusto mukaan lukien noin 375 kuutiota hehtaarilla. Reippaan harvennuksen myötä metsän lumija tuulituhoriskit nousisivat merkittävästi. Harventamaton männikkö tuottaa puuta enemmän kuin harvennettu, mutta tukkisaanto jää vähäisemmäksi. Puuston läpimitta vaihtelee, mutta osunee jonKoivuista erottuvat selvästi luontaisessa kilpailussa pärjänneet yksilöt
Anders Tosteby (vas.), Mats Andersas ja Lars-Erik Backlund ovat Svärdsjö Svartnäs Besparingsskog -yhteismetsän hallituksessa, Nicklas Samils (oik.) työskentelee Ruotsin yhteismetsien liitossa. Se mahdollisti sen, että metsänomistajat saattoivat alkaa perustaa yhteismetsiä oma-aloitteisesti. ”Tuulivoima tuottaa meille 25 vuoden aikana karkeasti laskien 200 miljoonaa kruunua”, Tosteby sanoo. METSÄSTÄ 24.10.2025 24 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI JA KUVAT SUOMESSA on 2030-luvun alussa miljoona hehtaaria yhteismetsää. Meillä yhteismetsiä ei jaotella, ja kaikkia yhteismetsiä koskee pitkälti sama lainsäädäntö. Hän puhui Suomen yhteismetsät ry:n opintomatkalla, joka järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa Uppsalassa Ruotsissa. Vuonna 2024 kylvetyt männynsiemenet ovat lähteneet hyvin kasvuun Svärdsjö Svartnäs Besparingsskog -yhteismetsän uudistusalalla. Näillä kaikilla on omat lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, ja toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ei ole perustettu uusia yhteismetsiä sitYhteismetsä kiinnostaa Suomessa Suomessa yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvavat, Ruotsissa uusia yhteismetsiä ei perusteta. 11688_.indd 24 11688_.indd 24 22.10.2025 12.49.21 22.10.2025 12.49.21. Suomessa uusia yhteismetsiä tulee koko ajan lisää, ja yhteismetsäosuuksilla käydään kauppaa. Yhteismetsän käsite tunnettiin Ruotsissa jo 1500-luvulla. Ruotsissa vain harva yhteismetsä saa jakaa ylijäämää osakkailleen”, sanoo yhteismetsän hallituksen puheenjohtaja Lars-Erik Backlund. Myös yhteismetsien yhdistymisiä tapahtuu.” Svärdsjö Svartnäs Besparingsskog -yhteismetsän alueella sijaitsee 23 tuulimyllyä, ja rakenteilla on 20 uutta. Tuulivoiman arvioidaan kattavan tuloista yli kaksi kolmasosaa vuodesta 2027 lähtien. Vuonna 1861 perustetun reilun 6 000 hehtaarin suuruisen yhteismetsän alueelle on rakenteilla jo toinen tuulipuisto. ”Erityisesti sukujen ja sijoittajien yhteismetsät ovat yleistyneet”, Kokkonen kertoo. Näin arvioi Maanmittauslaitoksen entinen pääjohtaja Arvo Kokkonen. Verotuksen tulisi olla sama kaikille yhteismetsille, ja osuuksien ostoon ja myyntiin tarvittaisiin joustavuutta”, toteaa Ruotsin yhteismetsärakennetta opintomatkalaisille esitellyt Skogssällskapet-säätiön metsäliiketoiminnan kehittäjä Staffan Mattsson. Suomessa varsinaisten yhteismetsien perustaminen alkoi 1800-luvun lopulla. Tuloa tuulivoimasta Svärdsjössä Taalainmaalla sijaitsevan Svärdsjö Svartnäs Besparingsskog -yhteismetsän metsämaisemaa hallitsevat tuulimyllyt. Suomen yhteismetsien juuret ovat Kokkosen mukaan Ruotsin vallan ajassa. ”Jos jotain saisin muuttaa, säätäisin eri yhteismetsille yhteisen lain. Yhteismetsän säännöt sanelevat, että sen tulee jollain tavalla tukea myös paikallisyhteisöä. Tällä hetkellä Suomessa on Kokkosen mukaan 650 yhteismetsää, jotka omistavat yhteensä noin 850 000 hehtaaria metsää. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on kasvanut viime vuosina keskimäärin vajaan 20 000 hehtaarin vuosivauhtia. ”Kaikki tulot, joita emme tarvitse metsänhoitoon tai muihin investointeihin, jaamme osakkaille. Ruotsissa tilanne on eri. Yhteismetsän alueella tehdään vuosittain 30–40 hehtaaria päätehakkuita ja 130–140 hehtaaria harvennushakkuita. ”Kyllä Suomen yhteismetsät ovat dynaamisempia, Ruotsissa tilanne on hyvinkin staattinen. Vuonna 2013 valmistuneen ensimmäisen tuulipuiston tuulimyllyistä 23 sijaitsee yhteismetsän alueella, ja nyt rakenteilla on 20 uutta myllyä. Ennen lakimuutosta yhteismetsiä perustettiin hänen mukaansa lähinnä lisämaiden muodostamisen, uusjakojen, asutustoiminnan ja tilusjärjestelyjen yhteydessä. Svärdsjö Svartnäs Besparingsskog -yhteismetsän omistaa noin 800 osakasta. ten 1970-luvun. Toiminnassa eroja Millaisia eroja Suomen ja Ruotsin yhteismetsissä näkee Suomen yhteismetsät ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Collander. Summa vastaa noin 18 miljoonaa euroa. Yhteismetsän hallituksen jäsen Anders Tosteby kehottaa katsomaan kuvaa, jossa näkyy, miten yhteismetsän tulot jakautuvat puunmyynnin ja tuulivoiman kesken. Siellä yhteismetsät jaetaan kolmeen päätyyppiin: kihlakuntien yhteismetsiin (häradsallmänningar), yhteisja säästömetsiin (allmänningsoch besparingsskogar) sekä yhteisömetsiin (gemensamhetsskogar). Aiemmin perustetut yhteismetsät on perustettu viranomaislähtöisesti. Jälkimarkkinoiden olemassaolo kertoo siitä, että kiinnostusta on. Juuret keskiajalla Käytännössä yhteismetsä tarkoittaa usean osakkaan yhdessä omistamaa ja hallinnoimaa metsäaluetta. Kasvun taustalla on muun muassa yhteismetsälakiin vuonna 2003 tehty muutos
Velvollisuudentunne pakottaa Kaupungistunut videokuvaaja kipuilee metsäperintöä Terävänäköinen esikoiskirja Sukupuut käsittelee taidokkaasti metsänomistuksen sukupolvenvaihdokseen liittyvää tunnemyllerrystä. ”Olisihan se tarinan kannalta tylsää, jos päähenkilö olisi isänsä kanssa liian samanlainen”, Jauhiainen sanoo videohaastattelussa mökiltä, missä hän tarkkailee samalla lapinpöllöä, joka istuu ikkunan takana puussa. Sisar asuu ja tekee uraa Brysselissä, eikä hänestä ole metsänomistajaksi. Verkkokaupassa kovakantisena 32,95 euroa. 11688_.indd 25 11688_.indd 25 22.10.2025 12.49.22 22.10.2025 12.49.22. KUKA: Olli-Pekka Jauhiainen, 43 KOTIPAIKKA: Helsinki AMMATTI: käsikirjoittaja, äänisuunnittelija KOULUTUS: taiteen maisteri PERHE: puoliso ja kaksi koiraa HARRASTUKSET: aikido Olli-Pekka Jauhiainen ihmettelee luontoa sekarotuisen rescue-koira Vilpun kanssa. Hän on vannoutunut vegaani ja pätkätöitä tekevä videokuvaaja, jonka arvomaailman moni tunnistaa. Isä voisi hyvin olla Metsälehden tilaaja, vaikka sitä ei kirjassa mainita. Jauhiaisen suvulla on metsää Pielavedellä, ja hän on opiskellut metsäasioita kirjaansa varten katsomalla MTK:n webinaareja ja lukemalla muun muassa Katja Lammisen kirjan Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus, Sauli Valkosen kirjan Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Pekka Juntin kirjan Muuttuva metsä: Opas jatkuvaan kasvatukseen sekä Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän kirjan Metsä meidän jälkeemme. Teosta voi hyvin suositella sellaisille, joilla on metsänomistuksen sukupolvenvaihdos mielessä mutta perillisten suhde talousmetsään on ongelmallinen. ”Metsälehteäkin on tullut luettua. METSÄSTÄ 24.10.2025 Metsälehti.fi 25 PETRI KOSKINEN, TEKSTI MAIJA LINTURI, KUVAT HELSINKILÄISTYNYT ja kriittisesti metsätalouteen suhtautuva aikamiespoika matkustaa viikonlopuksi vanhempiensa luokse Savoon tuskailemaan suhdettaan sukunsa metsään, jonka omistuksen isä haluaa hänelle siirtää tilakaupoilla. Yhtä hyvin voitaisiin olla missä päin Suomea hyvänsä. 174 s. KUKA KUKA. Isä puolestaan on kurinalainen ja kovakuntoinen savolaismies, joka hoitaa omalta isältään perimiään metsiä sellaisella pieteetillä, että poika arvelee isänsä tuntevan metsän jokaisen puun. Atena / Kustannusosakeyhtiö Otava 2025 Jyväskylä. Esikoiskirjailija Olli-Pekka Jauhiainen on ammatiltaan käsikirjoittaja ja äänisuunnittelija. Olli-Pekka Jauhiainen: Sukupuut. Sukupolvien välinen kuilu liudentuu, kun rasvaiset lihaja vegemakkara tirisevät nuotiolla moottorisahatöiden jälkeen. Kirjan ansiot ovat kuitenkin sukupolvenvaihdokseen liittyvien tunteiden kuvaamisessa, eivät käytännön ratkaisuissa. Hän on itse kotoisin Iisalmesta ja on pannut teokseensa runsaasti omaa elämäänsä ja itseään, mutta fiktio mahdollistaa kerrontaan mukavasti jännitettä. Kun suvun metsän rajat ja lajisto alkavat viikonlopun kuluessa hahmottua, päähenkilön mieliala kohenee ja ahdistus hiukan vähenee. Faktaa ja fiktiota Tapahtumat sijoittuvat tavalliseen savolaiseen pikkukaupunkiin ja lähistön metsään. OlliPekka Jauhiaisen suku omistaa metsää Pielavedellä. Se olisi verotuksellisesti järkevää, ja olisihan hienoa, jos säännölliset puukauppatulot mahdollistaisivat harrastusmatkat ulkomaille. Kirjoitusprosessiin kuului myös suvun metsissä kulkemista ja havaintojen dokumentointia kirjoittaen ja kuvaten.” Sukupolvenvaihdosta pohtiville Jauhiainen on itse istuttanut metsää parikymppisenä pottiputkella, mutta esimerkiksi raivaussahatöihin hän on tutustunut vain isäänsä tarkkailemalla. Päähenkilö on vältellyt isän lähettämiin papereihin tutustumista, ja ahdistus kasvaa, kun asiakirjat odottavat lapsuudenkodin olohuoneen pöydänkulmalla. Itsekin helsinkiläistynyt Jauhiainen ei pidä itseään alkujaan luontoihmisenä ollenkaan, mutta kun perheeseen tuli kaksi koiraa, hän aloitti luonnossa liikkumisen. Jos siitä tulisi hänen omansa, Jauhiainen tekisi siellä mielellään pienaukkohakkuita ja sekametsäistämistä. Sekametsittäminen ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet pyörivät tunnemyllerryksessä päähenkilön mielessä. Taakka jää päähenkilön kannettavaksi. ”Luontosuhteeni on ihmettelevä”, hän toteaa. ”Mieluusti kävisin omassa metsässäni katsomassa ja tekemässä toimenpiteitä. Se on terveyttä edistävää toimintaa ja maailmassa olemista.” pojan olemaan mieliksi vanhemmilleen, ja taloudelliset realiteetitkin houkuttelevat harkitsemaan metsätilan ostamista isän esittämällä tavalla. ”Metsän hallinnan siirtämisessä pitää ottaa huomioon sekin, mitä isovanhemmat olisivat toivoneet.” Jauhiaisen on sovittava oman sukunsa metsän kohtalosta veljensä kanssa. ”Kirja taisi syntyä alitajuisesta tarpeestani selventää omaa metsäsuhdettani”, Jauhiainen sanoo
”Tällä korkeudella ei tahdo juuri mikään jalopuista kasvaa, mutta arboretumissa ovat menestyneet varsin hyvin”, Laamanen kertoo. ”Minulla oli aikamoinen pelto siellä sähkölinjan alla koulittuja taimia. Tammea ja vaahteraa. Laamanen vieraili Korialla töissä ollessaan Mustilassa ja ihastui metsiin. Lisäksi pihtakuusia löytyy kymmenkunta ja mäntyjä puolenkymmentä lajia. Sieltä ne läksivät kasvuun.” Taimet hän istutti noin kymmensenttisinä Lieksassa sijaitsevan kotipaikkansa vanhaan perunapeltoon. Salaisuus saattaa piillä vanhassa perunamaassa. Hän hiihti kymmenvuotiaana perässä, kun Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat kävivät sotien jälkeen merkkaamassa pluspuita. Laamalan aittaa varjostavat tammet. Metsänjalostajien perässä Innostus puulajeihin ja siemeniin heräsi Laamasella jo pikkupoikana. Metsänomistaja Jouko Laamasen mailla Julkuvaaralla niitä kasvaa. Vanhimmat niistä ovat 1960-luvun lopulla istutettuja. Yhteensä puulajeja on yli 20. Hän vei Mustilan isännälle lakkoja ja sai luvan kerätä käpyjä Mustilan mailta. Hän katseli vierestä, kun puut merkattiin keltaiJALOJA LEHTIPUITA LIEKSAN VAAROILLA Metsänomistaja Jouko Laamanen on saanut jopa tammen viihtymään Lieksan vaaramaisemissa. METSÄSTÄ 24.10.2025 26 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVAT L ieksan vaaramaisemissa Pohjois-Karjalassa törmää harvoin jaloihin lehtipuihin. Kenties komeimmat puut ovat yli 20-metriset douglaskuuset. Kävyt Laamanen vei Orimattilaan karistamoon ja kasvatti siemenistä taimia sähkölinjan alla Korialla. Niiden läpimitta on rinnankorkeudelta jo 30– 40 senttiä. Mustilan alkuperää Erikoista on, että puut ovat Lieksaa huomattavasti etelämpänä Elimäellä Kymenlaaksossa sijaitsevan Mustilan arboretumin alkuperää. Laamasen mailla on omista taimista kasvatettu arboretum. 11689_.indd 26 11689_.indd 26 22.10.2025 12.50.40 22.10.2025 12.50.40
Tammi sen sijaan pärjää pohjoisemmassakin. ”Pitäisi raaskia kaataa sieltä yksi puu ja kerätä siitä kypsymisen aikaan siemeniä. Myös tammet leviävät, kun närhet kuljettavat terhoja. Siementä myös naapurimetsiin Hyvästä kasvumaasta ponnistaneet arboretumin puut ovat jo suuria. Se oli meistä ihmeellistä”, Laamanen muistelee. ”Pihtakuuset siementävät naapurinkin maat”, Laamanen kertoo. En ole raaskinut kaadella vielä.” ERIKOISTUTKIJA Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ei hämmästy niinkään tammesta Lieksan vaaroilla, vaan douglaskuusesta. 11689_.indd 27 11689_.indd 27 22.10.2025 12.50.44 22.10.2025 12.50.44. Omien tammien terhoista Laamanen on kasvattanut taimia myyntiin asti. Vielä jännittävämpää oli, kun miehet kiipesivät puiden latvoihin ja keräsivät vartteita parhaimmista puista. ”Se oli niin mielenkiintoista, kun niillä vielä oli puukiipeilykengät. ”Kyllä ne puut siellä kasvavat, ja mielenkiintoa siihen hommaan olisi”, Laamanen toteaa. Puut ovat myös siementäneet hyvin ympärilleen. Luonnontaimia niistäkin tulee jonkin verran. Lisäksi häntä työllistävät kaksi puulämmitteistä taloa. Laamasen mailla kasvavat sovussa (ylhäältä alas) siperianpihta, lännenpihta, japaninpihta sekä douglaskuusi. METSÄSTÄ 24.10.2025 Metsälehti.fi 27 sin numeroin ja kirjaimin. Rakennushommiakin pitäisi ehtiä jatkaa. Me perustimme Punkaharjulle demokohteen pari vuotta sitten. Douglaskuusen monet latvat vaikuttavat paleltuneen siellä, vaikka Punkaharju on suhteellisen leuto paikka”, Himanen kertoo. Enää lähes 90-vuotiaan Laamasen aika ei tahdo riittää taimien kasvatukseen eikä arboretumin hoitamiseen. Niiden ympäri eivät tahdo kädet enää riittää. Kokeiluluontoisesti voi testata näinkin suuria alkuperäsiirtoja, mutta metsätalouskäytössä Himanen ei suosittele ottamaan riskiä. Näin sai alkunsa paitsi Laamasen kiinnostus taimien kasvatukseen myös metsien jalostus. ”Mitä isommat alkuperäsiirrot, sitä isommat riskit ja kasvutappiot syntyvät”, hän summaa. Pähkinäpensas on saanut ruskan väriä ylleen. ”Douglas on kylmänarka nuorena. Esimerkiksi nykyään Mustilan arboretumissa myydään niin sanottua Iisalmen alkuperää eli Iisalmesta kerättyä tammenterhoa. Sitä on testattu Lukessakin, ja se on todettu kohtuullisen kylmänkestäväksi. Laamasta tarvitaan kotona. Niitä on mennyt Liperiin ja Kesälahdelle Pohjois-Karjalassa sekä Keski-Suomeen. Puiden latvoista kerätyistä vartteista perustettiin siemenviljelmiä. ASIANTUNTIJA HÄMMÄSTELEE DOUGLASTA Jouko Laamasen istuttama tammi on kasvanut jo niin järeäksi, etteivät kädet yllä sen ympäri. Siellä on tammea, tervaleppää, lehtikuusta ja douglasta. Erityisesti douglaskuusen taimia metsänomistaja haluaisi vielä kasvattaa, mutta ei ole ehtinyt ottaa siemeniä talteen
Täällä kuitenkin olemme – aivan Suomen ja EU:n rajamailla. Löytämämme korpiluppo on kuitenkin poikkeus säännöstä ja näyttää vihreältä, kuten naavat. Pitkinä hapsuina kuusten oksilla roikkuvien myttyjen näkymä jatkuu niin pitkälle kuin silmä kantaa. Matkaa itärajalle on lyhintä reittiä kaksi kilometriä ja Manner-EU:n itäisimpään rajapaaluun kymmenen kilometriä enemmän. 11690_.indd 28 11690_.indd 28 22.10.2025 12.51.29 22.10.2025 12.51.29. Kuopion luonnontieteellisen museon amanuenssi Kimmo Jääskeläinen antaa meille synninpäästön, kun emme ulkonäön perusteella tunnista pitkiksi kasvaneita jäkäliä. Täällä liikkuivat aikoinaan myös vilpilliset viinakuormat Venäjältä. Sen rakenteiden muistot näkyvät yhä kasvillisuudessa, kun heinät ja sarat kasvavat tien kohdalla vahvemmin. Suomessa esiintyy noin 30 naavaja luppolajia. Naavoja ja luppoja yhdistää varmuudella yksi asia. Yhä Suomessa Jos en tietäisi, minne olen tullut, voisin erikoisten jäkälien takia luulla olevani jossain muualla kuin Suomessa. Jääskeläinen kertoo nyrkkisäännön: tumma väri on useimmiten merkki luposta. Valokuviemme perusteella hän tulkitsee, että oksilla on sekä riippunaavaa että korpiluppoa. PILKKEET 24.10.2025 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT NYT on erikoinen näky. ”Kaikki kasvavat hitaasti. Matalalta paistava aurinko siivilöityy latvusten lomitse ja osuu himmeän kellanvihreisiin tuppoihin. Tarkka lajitunnistus voi vaatia DNA:n tutkimista. Pirtupolun parkkialueelta alkavan polun varrelta löytyy runsaasti ainakin riippunaavaa ja korpiluppoa. Riippuva naava tai luppo kasvaa parhaimmillaan ehkä joitakin millejä vuodessa”, Jääskeläinen sanoo. KymmePIRTUPOLKU JA KADONNUT KAPULATIE Manner-EU:n itäisimmässä kolkassa kulkija löytää tiensä Koivusuon luonnonpuiston soille ja metsiin. Taustalla näkyvään Pirhunvaaran metsäsaarekkeeseen tehtiin kapulatie 1940-luvulla. Koivusuon luonnonpuisto – kuten maan 18 muutakin luonnonpuistoa – on pyhitetty ennen kaikkea tutkimusja opetuskäyttöön sekä luonnonsuojeluun
Tyypillisiä reunan eläjiä ovat pajut, pihlaja, harmaaleppä, mesiangervo, metsäkurjenpolvi, peurankello ja huopaohdake. Siksi kannattaa pyrkiä siihen, ettei metsä kohoasi pellon reunasta jyrkkänä muurina, vaan pehmeämmin. Kun Suomi itsenäistyi ja rajavalvonta aloitettiin, salakuljetus hiipui 1920-luvun alussa. Etelässä, idässä ja lännessä hahmottuu yhdellä silmäyksellä reilun parinsadan hehtaarin laajuinen suoaukea. Näin yksinkertainen mielikuva monella on maaseudusta. Hakkuiden synnyttämät aukot ovat lyhytikäisiä. Silloin Suomen suuriruhtinaskunnan kansalaiset salakuljettivat Venäjältä pirtua ja tupakkaa näillä korpireiteillä. Maaseutu on peltoa ja metsää. Jos metsän ja pellon väliin muodostuu vähääkään laajempi ketotai niittykaistale, siinä elää jo varsin monipuolinen hyönteislajisto. Kymmenellä 0,3 hehtaarin aukolla on reunaa neljä kertaa enemmän kuin yhdellä kolmen hehtaarin aukolla. Pirtua salakuljetettiin 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Runsastunut valo saa mustikan ja puolukan kukkimaan, joten aukot ja niiden reunat voivat olla muutaman vuoden hyviä marjapaikkoja. Opastaulun mukaan Pohjois-Karjalan kauneimpiin soihin lukeutuva Koivusuo on vastassa pitkän ja loivasti laskevan polun päässä. Mitä suurempi aukko on, sitä vähemmän siinä on reunaa suhteessa aukon kokoon. Siinä asustavat nekin hyönteiset, jotka pölyttävät yhtä lailla pellon kuin metsänkin kasveja. Luonto ottaa omansa Ensimmäisillä kilometreillä käy selväksi, ettei pitkospuiden kunnolta kannata odottaa liikoja. Pirtu vaihtuu puolukkaan Pirtupolun pysäköintialueen opastaulu kertoo nimen juontavan juurensa 1800ja 1900-lukujen taitteesta. Paksuimmat männyt ovat paisuneet 70-senttisiksi rungoiksi. Pitkospuujatan kohdalla heinät ja sarat kasvavat ympäristöä vahvempina. Saumakohdassa elää sekä metsän että avomaan lajeja. Nyt reitillä ei näy viinaksia. METSÄN KÄTKÖISSÄ nessä puistossa rajaus on niin tiukka, että niissä edes retkeily ei ole sallittua. Rajapintaan – reunaan – asettuu myös omaa siihen erikoistunutta lajistoa. Liikkuvat lajit, kuten linnut, nisäkkäät ja lentävät hyönteiset voivat hyödyntää kumpaakin elinympäristöä. Jatkuvassa kasvatuksessa pienet aukot ovat kuitenkin hyväksyttyjä. Vuodet näkyvät metsän sisälläkin: lumen ja tuulen kaatamia runkoja makaa paikoin röykkiöinä, paikoin kymmenen metrin välein. Se vähä, mitä jää peltojen ja metsän väliin, ei tuota rahaa, mutta on olennaisen tärkeätä luonnon monimuotoisuudelle. Syynä on muisto liki sadan vuoden takaa: suo on kätkenyt sisäänsä poikittain laitetuista puunrungoista 1940-luvulla rakennetun kapulatien. JOITAIN VUOSIKYMMENIÄ sitten suojelupiireissä paheksuttiin avohakkuita siksi, että ne rikkovat metsäkuvan ja tuovat reunavaikutuksen syviin metsiin; oikeat metsän lajithan tarvitsevat yhtenäisen puustoisen metsämeren. PILKKEET 24.10.2025 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Venäjän valtion viinakaupasta Porajärveltä ostettuja pirtupulloja kutsuttiin ”Porajärven siioiksi”. Ajan hammas on syönyt niitä samoin kuin auringossa tyhjiksi haalistuneita infotaulujakin. 11690_.indd 29 11690_.indd 29 22.10.2025 12.51.30 22.10.2025 12.51.30. Saattaisi se vähentää tuulituhojakin. Vuonna 2006 päivätty dokumentti kertoo, että Koivusuon luonnonpuiston metsät olivat jo silloin pääosin yli 150-vuotiaita. Kullakin näistä on omaa seuralaisMETSÄN JA AVOMAAN LAJIT KOHTAAVAT Ruokaa etsivälle ketulle peltojen reunat ovat oivallisia saalistusmaita. Koivusuo kuuluu niihin luonnonpuistoihin, joissa voi retkeillä. Tasalaatuiselta näyttävä kenttä kätkee kuitenkin yllätyksen. Isot puolukat sen sijaan loistavat täydellisen punaisina vuonna 2003 palaneen männikön pohjakerroksessa ja pakottavat kahmaisemaan muutamia suuhun. Aivan toisenlaisia ovat merkitykseltään kahden erilaisen biotoopin, vaikkapa metsän ja pellon tai metsän ja suon, kohtauspaikat. lajistoaan. Pellon ja metsän rajaan syntyy melkein luonnostaan pensaitten ja lehtipuitten vyö
Työ antaa hyvin läpileikkaavan kuvan metsäalasta, ja hyvin monenlaisissa projekteissa on päässyt olemaan mukana aina luonnonsuojelusta energiahankkeisiin ja EU-lainsäädännön tulkinnasta metsäteiden korjaustöihin. Osa suunniteltua ja osa sattumaa. Toimin OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahaston salkunhoitajana. Palkinnon myöntämisen perusteina mainittiin muun muassa Mujusen laaja kokemus metsäteollisuuden eri tehtävistä, joista jokaisessa hän on kehittänyt työtehtävää työsuojelun ja toimihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi. Metsäsijoitusten parissa olen aloittanut työurani vuonna 2014, sittemmin on tullut tehtyä muutaman vuoden pyörähdys yrityspankkitoiminnassa, eikä paluu metsäalalle varsinaisesti ollut tähtäimessä. Meto – Metsäalan Asiantuntijat Metsänhoitoyhdistys Uusimaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaan lahtelaiselle metsurille Pasi Salmelle on myönnetty Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. PALKINNOT 11691_.indd 30 11691_.indd 30 22.10.2025 12.52.07 22.10.2025 12.52.07. Työsuojeluvaltuutettuna Mujunen on edistänyt esimerkiksi tehtäväkohtaisten työvaatteiden ja jalkineiden käytettävyyttä ja käyttöä. Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n hallitus valitsi Vuoden metsäasiantuntija -tunnustuspalkinnon saajaksi metsätalousinsinööri Jukka Mujusen. Valinta tehtiin jäsenten esitysten pohjalta. Metsäasiantuntija Iitin ja Lahden alueelle Versowood Oy Vanhenee 31.10.2025 Toiminnanjohtaja Riitalan yhteismetsän osakaskunta Vanhenee 13.11.2025 Metsäasiantuntija Etelä-Savoon Metsäpalvelu Arvometsä Oy Vanhenee 31.12.2025 MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA Mitä työhösi kuuluu. Vuonna 2019 tuli kuitenkin tarjolle tilaisuus päästä yhdistämään molemmissa tehtävissä opittua OP-Metsänomistajan analyytikon roolissa, ja siitä on pikkuhiljaa osaamisen syventyessä edetty salkunhoitajaksi saakka. TUOMAS JELONEN IKÄ: 32 TYÖ: Salkunhoitaja, OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahasto TYÖHISTORIA: Metsäalalla vuodesta 2014, analytiikan ja asiakkuudenhallinnan tehtävissä Suomen Sijoitusmetsät Oy:ssa, 2016-2019 neuvontaja valmennustehtävissä Nordeassa, vuodesta 2019 OP-Metsänomistaja -rahaston parissa analyytikkona, kiinteistöpäällikkönä ja nykyisin salkunhoitajana. Mitä piti opiskella. Suunniteltu ura vaiko sattumaa. Osuuspankin rahasto on metsärahastoista suurin noin 130 000 hehtaarilla. Rahasto ei ole nyt ostolaidalla, mutta ei myymässäkään, ja keskittyy salkunhoitaja Tuomas Jelosen mukaan olemassa olevan metsäomaisuuden hoitoon. Mitä työ antaa. Mihin tähtäät urallasi. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen, vaikka paljon rutiininomaisiakin tehtäviä on. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon sulkavalaiselle operaatioasiantuntijalle Manu Vasaralle on myönnetty Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. 24.10.2025 30 Metsälehti.fi PILKKEET w URAPOLKU AVOIMET TYÖPAIKAT KUKA. TärMetsävarojen vartija Tuomas Jelonen sai kesän alussa vastuulleen maan suurimman metsärahaston. Ehkä eniten omaksuttavaa on ollut sijoitusrahastojen sääntelyn ja lainsäädännön kanssa, koska se on ollut täysin uutta eikä valmiita vastauksia juurikaan ole ollut. Omat tähtäimet ovat tässä hetkessä, sillä kyllähän tässä aika lailla unelmatyön äärellä ollaan. Onneksi on ollut ammattimaiset työkaverit mukana pohtimassa. Työhöni kuuluu pääasiassa rahaston metsien hallinnointi, salkun koostumuksen strateginen arviointi, puukauppaja metsänhoitoverkoston johtaminen, maankäyttöasiat sekä sijoittajaviestintä. KOULUTUS: Maatalousja metsätieteiden kandidaatti MMK keimpänä tavoitteena on kasvattaa omaa ammatillista osaamista tässä tehtävässä, ja katsotaan sitten tulevaisuutta avoimin mielin
Niitä oli todella runsaasti useamman tien varressa Kuhmoisissa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Ne näyttivät syövän kaikki lepät lehdettömiksi. Täysikasvuisina toukat pudottautuvat maahan koteloitumaan, ja uudet aikuiset kuoriutuvat keskikesällä. Nykyiset työmarkkinoiden eripurat ovat pientä historian valossa. Kun leppien ohi käveli, kuoriaiset vain ropisivat maahan. Pihlavaa on sittemmin laitettu kuntoon Raunion sahan rahoilla. PIHLAVAN saha nykyisessä Porissa on maamme pisimpään palamatta säilynyt saha. Niitä kysyjäkin on nähnyt joukoittain lepän lehdillä. MIKKO HÄYRYNEN Vetävä sahahistoriikki HUOMASIN syyskuun puolivälissä, että tienvarsien lepät kuhisivat mustia kiiltäviä kovakuoriaisia. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Joka tapauksessa veljeksistä Pekka jätti Versowoodin ja lähti omille teilleen, osti vuonna 2013 Pihlavan sahan sekä Raunion sahan Turun läheltä ja muodosti maan neljänneksi suurimman sahayhtiön Westaksen. Siitä selvittiin, mutta uhka jäi leijumaan. Toki niilläkin on syöjänsä ja loisensa. Pihlavan saha 1875–2025. ”– – paskan lykkäsit käsiini”, oli Kopran reaktio kauppaa rakentaneelle konsultille. Sakari Siltala: Särmät, linjat ja raamit. Syödyt lehdet ruskettuvat nopeasti. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Nuoret toukat kalvavat lehteä siten, että suonisto ja lehden yläpinta jäävät ehjiksi. Molemmat lehtikuoriaislajit lienevät pahanmakuisia tai jopa myrkyllisiä, sillä ne elävät lehtien pinnalla aivan avoimesti saalistajia kaihtamatta. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). SEPPO VUOKKO FILOSOFIAN MAISTERI, TOIMITTAJA JA TIETOKIRJAILIJA Mikä kansoitti lepät. Hinta kustantajan verkkokaupassa 27,90 €. tai p. Oli lakkoherkkyyttä ja lakonmurtajia. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Kevät näyttää tilanteen, mutta ei leppä kuole, vaikka runko kuolisikin: juuristosta versoo uusi kasvusto. Lepän lehtiä syö samalla tavalla toinenkin laji, lepänlehtikuoriainen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Raunion saha oli siistissä kunnossa, kun taas Pihlavan kunto oli karu. Ensimmäinen julkituotu sulkemisuhka oli jo 1980-luvulla. Isojen linjojen kerronnasta koukataan tämän tästä henkilötasolle, että kuka ruhjoutui, millä tavalla tai sitten kuoli. 270 sivua. Saha on ruotsalaisten perustama, mutta aika pian afäärifennomaani Antti Ahlströmin ostama ja kasvu-uralle laittama. Leppäpisarpirkko on uhanalaisten listalla mahdollisesti hävinneenä, mutta ehkä viimeaikaiset lepän lehtikuoriaisten massaesiintymät tuovat pirkon takaisin. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Sittemmin onnettomuuksista on lähes päästy, keskustelu on seestynyt yhtä jalkaa henkilöstön supistumisen kanssa ja sahateollisuuden painoarvo yleistaloudessa on keventynyt. Sata vuotta sitten Ahlström oli Pohjoismaiden suurin sahatavaran tuottaja ja Pihlava Ahlströmin monista sahoista suurin. 24.10.2025 Metsälehti.fi 31 PILKKEET PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Idänlehtikuoriainen on sinihohtoinen, lepänlehtikuoriainen heijastelee vihreänsävyisenä. Kirjan perusteella nimenomaan sahan suuruuden ajat olivat vastakkainasettelua siitä, elättääkö Ahlström tuhansia ihmisiä vaiko tuhannet ihmiset Ahlströmiä. LUKIJAKYSYMYS KIRJAT 11691_.indd 31 11691_.indd 31 22.10.2025 12.52.08 22.10.2025 12.52.08. Lukija Kuhmoisista KUVAN otus on idänlehtikuoriainen. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Taloushistoria on sekä isoja linjoja että sattumaa. Jos Kopran sahasuvussa isä-Keijo ei olisi aikaansaanut vääntöä poikiensa välille, sahattaisiinko Pihlavassa enää. Pitkään historiaan mahtuu paljon, eikä kaikki missään nimessä ole miellyttävää. Yhden kesän syöntituhoista lepät kyllä toipuvat, mutta ennuste on huonompi niillä lepillä, joilta talvi tuhosi normaalin lehtikerran. Sotien jälkeen Pihlava pääsi huonoon kuntoon, tuotti tappiota eikä enää istunut kuituyhtiöksi muokkautuvan Ahlströmin strategiaan. Poliittinen lehdistö ilkkui, kärjisti ja ylilöi tavalla, jota nykyään sanottaisiin vihapuheeksi. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Varttuneet toukat syövät lehtiin reikiä. Viimeinen palo oli vuonna 1900, ja saha käy edelleen sen jälkeen rakennetussa yli satavuotiaassa rakennuksessa. Taloushistorioitsija Sakari Siltala on kirjoittanut Pihlavan sahasta vetävän 150-vuotishistorian. Ahlström pääsi riippakivestään eroon, kun toimiva johto osti sahan vuonna 2004. Mitä nämä kovakuoriaiset ovat ja mitä käy lehdettömiksi syödyille puille. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2025. Jopa yksi leppäkerttulaji on erikoistunut käyttämään lepällä eläviä lehtikuoriaisia ravintonaan. Ja työväen eripuraa punavärin sävystä, sosialidemokraatit vastaan kansandemokraatit, sosialismiin askel kerrallaan vaiko kertarytinällä. Talvehtinut naaras munii nuorten lepänlehtien alapinnalle 60 –80 munaa. Eivätkä teollinen suurpääoma ja talonpoikainen Maalaisliittokaan oikein löytäneet toisiaan. Vuonna 1918 tuli ruumiita ja patruuna Walter Ahlströmin velikin työnnettiin jään alle, mutta saha pysyi ehjänä. Onnettomuuksia oli alkuvuosikymmeninä paljon
MYYDÄÄN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 469 m3 ja kuitua n. 040 575 2535 fredrik.strom@ metsalehti.fi 93. Kasvupohjat kokonaan lehtomaista kangasta. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. MAATILA, Laihia Noin 15 ha. 715m3. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. vuosikerta. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Puustoinen tila, kiinteistön kok.puusto n. Yksi on syvä side luonnontilaisen kaltaisiin metsiin. 029 432 6108 Eero Sala p. Lisätietoja: Veijo Laukkanen 050 464 6500. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, mielellään tammikuussa 2026. 139.000 €/tarjous.Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. perustettu 1933 TOIMINNANJOHTAJA Toiminnanjohtajana vastaat yhteismetsän käytännön toiminnasta ja hallinnosta. 040-5679945, sähköp: antti.suokas59@gmail.com TYÖNANTAJAN KUVAUS Lounais-Hämeessä sijaitsevan Riitalan yhteismetsän omistamien alueiden pinta-ala on n. Tutkimuksen mukaan ihmisten metsäonnea vähentävät esimerkiksi avohakkuun tai roskaamisen aiheuttamat rajut muutokset itselle tärkeillä metsäalueilla. 0500-239858, sähköp: pauli.sibakov@riitalanyhteismetsa.com ja hoitokunnan puheenjohtaja Antti Suokas, puh. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila Myydään 88 kpl Hajakanmaan yhteismetsän osuuksia (0,008800/0,6937). Rantarak. Museolle toivotaan lyhyttä, kansainvälisesti toimivaa ja innostavia ja moderneja mielikuvia synnyttävää nimeä. Ruhvanan kylässä, metsämaan osuus n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. 202 m3. Suomalaisten metsäonnellisuus kumpuaa kolmesta lähteestä 11692_.indd 32 11692_.indd 32 22.10.2025 12.52.44 22.10.2025 12.52.44. Taimikkovaltainen metsätila. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 38.500 euroa. (sähkö ja vesi). 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Museolla on metsästysaiheisten kokoelmien lisäksi merkittävät kalastuksen, retkeilyn, luontokuvauksen ja luonnontuotteiden keräilyn kokoelmat. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kolmas on metsäaltistus. 040 510 8085. Myytävä tila jää kantatilaksi. 5 000 m2:n rak.paikalla on rak.oikeutta 200 k-m2 ja omaa rantaviivaa noin 70 metriä. Kasvupohjat ovat pääosin reheviä lehtomaisia ja tuoreita kangasmetsiä. Hp. Kiinteistö 740-595-6-27 on puustoinen metsätila pintaalaltaan 2.845 ha, jonka kok.puusto on noin 794 m3, tukkiprosentti 64 %. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Pauli Sibakov, puh. Nimikilpailuun voi osallistua 15. 1300 ha. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 40.000 euroa. Osakastiloja on 211. SUOMEN Metsästysmuseo on käynnistänyt kilpailun, jossa museolle etsitään uutta nimeä. Kokonaispuusto n. Tarjoamme monipuolisen ja itsenäisen työn vakaassa organisaatiossa, YT/Meto TES:n mukaisen palkkauksen, joustavat työajat ja toimistotilan Tammelassa. Lisätietoja Veijo Laukkanen 050 464 6500. Taimikoissa ei ole välittömiä hoitotarpeita. Lähetä hakemuksesi ja CV:si viimeistään 13.11.2025 sähköpostitse osoitteeseen: pauli.sibakov@riitalanyhteismetsa.com tai postitse osoitteeseen: Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 24.10.2025 PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄTILAT, 2 kpl, Punkaharju, Sääsänniementie Kiinteistöllä 740-595-6-76 on metsämaata noin 23 ha ja 2 vapaa-ajan rakentamiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa Puruveden rannalla. 0,8 ha) ilman konehallia. 1140 m3 (+ 2024 ja 2025 kasvu). 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Kehitysluokkajakauman mukaan tilalta löytyy uudistuskypsää metsikköä 20 %, varttuneita kasvatusmetsiä 30 %, nuorta kasvatusmetsikköä 14 % ja taimikoita yhteensä 36 %. Lisäksi nimen toivotaan kuvaavan virkistyskäytöstä kumpuavaa onnellisuutta ja hyvää elämää. 3600 ha. Rehevillä kasvupaikoilla varttunutta ja uudistuskypsää metsikköä. 8,1 hehtaarin suuruiset määräalat. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MEDIAMYYNTI Fredrik Ström p. TARJOUKSET 31.10.2025 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV. 50.000 € / tarjous viim. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. Metsästysmuseo etsii uutta nimeä kilpailulla ITÄ-SUOMEN yliopistossa tehdyn tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten metsäonnellisuus kumpuaa kolmesta pääasiallisesta lähteestä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, lisätietoja Teemu Saarinen, puh. Yhteismetsän pinta-ala on n. Yhdellä n. 4,4 ha. Riihimäellä toimiva Metsästysmuseo haluaa tuoda aiempaa laajemmin esille tehtäväänsä eräkulttuurin kokonaisvaltaisena ja monimuotoisena esittelijänä. Peltojen pinta-ala n. paikoista on myös mahdollista tarjota erikseen, jolloin määräalan lohkomiskustannuksista vastaa ostaja. METSÄTILA, Punkaharju, Hiiesjärventie 2,265 ha. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Hp. Tieyhteys tilalle on hyvä. Kyselytutkimukseen tuli lähes tuhat vastausta. Metsämaan hintanäkemys on 185.000 euroa ja kiinteistöllä sijaitsevista kahdesta rantarak.paikasta on mahdollista jättää ostotarjouksia. 2,0 ha. TARJOUKSET 10.11.2025 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Pienriistan metsästysoikeudet yhteismetsän alueella on jätetty vain osakkaille. METSÄTILA, Hämeenlinna, Eteläinen 14.845 ha. joulukuuta asti, ja tulokset julkistetaan ensi vuoden alkupuolella. Myyjä pidättää tilasta itselleen n. Tilan kok.puusto on noin 3.237 m3, tukkia 56 %. Hyvin saavutettavissa, metsäautotie 2 kohtaan palstaa. 129.000 € / tarjous. Tieyhteys tilalle on hyvä. Rantarak.paikat avautuvat länteen/luoteeseen. 678 m3. Tarkemmat ohjeet löytyvät museon verkkosivuilta. Hp. 671 m3, josta tukkia n. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset. Kiinteistöstä 740-595-6-76 voi tehdä tarjouksen ilman rantarak.paikkoja. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Työhösi kuuluu muun muassa metsänhoidollisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, taloushallinto ja raportointi, kokousten valmistelu ja päätösten toimeenpano sekä yhteistyö osakkaiden, urakoitsijoiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteismetsässä on 115 rakentamistarkoituksiin vuokrattua rantatonttia, 3 omaa lomamökkiä ja maa-ainesten ottotoimintaa. Kiinteistöistä voi tehdä yhteistarjouksen tai erilliset tarjoukset. Nimen tulee ilmentää suomalaisten luontosuhdetta ja eräkulttuuria laajasti ja eteenpäin katsovasti. 9.11.2025 mennessä. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Heti hakattavissa ainespuuta n. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Toinen on pääasiassa hoidetuissa metsissä tapahtuva käytännön toiminta, kuten marjastus, sienestys ja metsänhoito. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta (metsätalousinsinööri tms.), kokemusta metsätaloudesta ja hallinnollisista tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, kykyä toimia itsenäisesti ja vastuullisesti sekä oman auton käyttöä maastossa suoritettavien tehtävien hoitamiseksi
OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Jukkala, Karstula; Maija-Liisa Penttilä, Mäkelä ja Arja Huttunen, Lapinlahti. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. KRYPTO löytyy myös osoitteesta www. 11692_.indd 33 11692_.indd 33 22.10.2025 12.52.46 22.10.2025 12.52.46. 24.10.2025 PILKKEET METSÄKRYPTO 19 METSÄRISTIKKO 16, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 7.11.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. sanaristikot.net
Päätehakkuualat ovat parhaita keräyspaikkoja, mutta käpyjä sopii kerätä myös ylispuuhakkuista ja varttuneen metsän harvennuksista. Edellisen kerran Metsähallitus keräsi metsikkösiementä vuonna 2020. Vuoden 1988 siementä on edelleen runsaasti.” Melkein neljäkymmentä vuotta vanhan, asianmukaisesti pakkasvarastoidun siemenen itävyys ei ole paras mahdollinen, mutta hätätilanteessa se toimii yhä kylvöissä. Tuoreita, väriltään jo ruskehtavia käpyjä löytyy myöhään syksyllä kaadetuista puista. Taimikoissa alkuperätiedon hallinta on hankalaa, ja kerääminen saattaa vahingoittaa taimia. ”Keräys jatkuu niin pitkälle syksyyn kuin keruusäitä riittää.” KÄPYJÄ KERÄÄMÄÄN Keräykseen kelpaavat tuoreet, tämänvuotiset männynkävyt metsistä, joissa on tehty päätehakkuu tai toinen harvennus 29.9. ”Suomi on joutunut tekemään EU:ssa töitä sen eteen, että metsikkösiemenen keräysmahdollisuus säilyy. Nyt vanhat siemenvarastot ovat paikoitellen melkein lopussa. ”Keräys jatkuu niin pitkälle syksyyn kuin keruusäitä riittää”, kertoo maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara Metsähallituksen Luontopalveluista. Metsähallituksen käynnistämän käpykeräyksen on määrä turvata männynsiemenen saatavuus lähivuosiksi. Vuoden 1988 satoa jäljellä Myytävän metsikkösiemenen pitää olla peräisin läheltä viljelypaikkaa. M ET SÄ H A LL IT U S / A IN O JY LH Ä N LE H TO 11693_.indd 34 11693_.indd 34 22.10.2025 12.53.25 22.10.2025 12.53.25. Keräyskohde on hyväksytettävä ostopisteessä etukäteen. Lisäksi keruuseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Metsikkösiementä varastoon Männyllä on kohtuullisen hyvä siemenvuosi, joten Metsähallitus täydentää siemenen varmuusvarastoja pohjoisessa. Kävyistä maksetaan poimijoille 1,40 euroa litralta. Itä-Lapissa, lähtöisyysalueella kahdeksan, tilanne on toiseksi vakavin: vanha siemenvarasto riittää viiden vuoden tarpeiksi. Keräys järjestetään noin 5–10 vuoden välein, kun siemensato on määrältään ja laadultaan hyvä. Männyn siemenviljelmiä on perustettu Etelä-Lappia myöten, mutta niiden siemensato ei riitä koko maakunnan tarpeisiin. Siksi ohjeistusta kerääjille on nyt tarkennettu ja tiukennettu”, Vaara kertoo. Käpyjä vastaanottavat metsänhoitoyhdistykset Kemijärvellä, Kuusamossa, Savukoskella, Pellossa, Posiolla, Ranualla, Sallassa ja Ylitorniolla sekä Fin Forelian Imarin taimitarha Rovaniemellä. ”Jos huonosti käy, joudutaan turvautumaan vanhaan varastoon. Taimikoiden tai ensiharvennusmetsien käpyjä keräykseen ei kelpuuteta. Vaara kertoo, että kovin pula männynsiemenestä on Etelä-Lapissa lähtöisyysalueella seitsemän, josta aiemmin kerätyt siemenet riittävät vain noin kolmen vuoden tarpeisiin. Alue käsittää Kemijärven, Rovaniemen ja Pellon kunnat sekä osan Ranuasta, Ylitorniosta ja Kolarista. 24.10.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA HELI VIRTANEN HYVIÄ uutisia niille, joiden pakastin pullistelee sieniä ja marjoja mutta mieli vetää vielä keruuretkelle metsään: tänä syksynä kysyntää on myös männynkävyille – tosin vain pohjoisessa. Isot maat ovat pitäneet sitä alkuperältään liian epämääräisenä. jälkeen. Niissä siemenet ovat ehtineet tuleentua ja itävyys on hyvä, kertoo maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara Metsähallituksen Luontopalveluista. Tavoite on saada kokoon 450 000 litraa männynkäpyjä, mikä tarkoittaisi yli 2?000:ta kiloa siemeniä pakkasvarastoon. Ensiharvennuksessa kaadetaan kilpailussa häviölle jääneitä puita, joiden geneettiset ominaisuudet ovat usein metsänjalostuksen näkökulmasta huonoja. Paikat ilmoitettava ennalta Aikaisemmista siemenkeräyksistä poiketen keräyspaikat pitää tänä vuonna hyväksyttää etukäteen
Eräänlaisena vastapalveluksena kukissa vierailevat otukset auttavat puun kukkia pölyttymään ja kehittämään itämiskykyisiä siemeniä. Kaiken lisäksi osa hyönteisraukoista hukkuu tai pökertyy kukkien nesteeseen. ”Tähän mennessä on perustettu 19 koneellista metsänparannusasemaa Venäjän federatiivisen ja Valko-Venäjän neuvostotasavallan alueelle. Tulppaanitrumpetti on sukunsa ainoa laji, ja sen kuvasi tieteelle ranskalainen kasvitieteilijä paroni de Beauvois 1800-luvun alussa. 11693_.indd 35 11693_.indd 35 22.10.2025 12.53.26 22.10.2025 12.53.26. SIELLÄ KUOLINPESIEN METSÄKIINTEISTÖT ON LUOVUTETTAVA ETEENPÄIN NELJÄN VUODEN KULUESSA PESÄN SYNNYSTÄ. Kellomaisten kukkien avautuessa niihin kertyy sadevettä ja mesikastetta, jota monet eläinlajit, kuten linnut, lepakot ja hyönteiset hyödyntävät mielellään. Sen sijaan puun kuoresta, lehdistä ja kukista on uutettu monia kansanlääkinnällisiä ainesosia. Länsimaiset kliiniset kokeet usein uupuvat, mutta eräässä tutkimuksessa on uutoksella saatu lupaavia tuloksia malarian hoidossa. Puu on tehokkaana leviäjänä villiintynyt vieraslajiksi monille uusille alueille etenkin Tyynenmeren liepeillä, kuten Havaijilla, Australiassa ja monilla trooppisilla saarilla. Suunnitelmissa oli, että vuonna 1970 Neuvostoliitossa ojitettaisiin 223 800 hehtaaria metsämaita ja alkavalla viisivuotiskaudella 1,43 miljoonaa hehtaaria, eli vuosittain keskimäärin 268 000 hehtaaria, kokouksen osallistujille kerrottiin. Lajin kellonmuotoiset kookkaat kukat tarjoavat janoisille linnuille, lepakoille ja hyönteisille juomavettä ja sokeripitoista mesikastetta. Työtä siis riitti, mutta koneistuminen helpotti urakkaa. Tulppaanitrumpetti (Spathodea campanulata ) tunnetaan maailmalla afrikkalaisen tulppaanipuun nimellä. Kolobov kertoi Metsälehdelle. Puuaines ei syty helposti ja on polttopuuna melko heikkolaatuista. Eivät kuitenkaan kotoiset, vaan Näin naapurissa -hengessä Neuvostoliiton ojitukset. Paikalliset lapset leikkivät niillä toisinaan vesipyssyn tavoin vettä purskotellen. Etenkin tiettömien taipaleiden takana Afrikan viidakoissa uutoksilla on hoidettu useitakin sairauksia. Lehden mukaan itänaapurin metsäntuotantoalueen maapohjasta noin 290 miljoonaa hehtaaria oli veden vaivaamaa tai soistunutta. Nopeakasvuisen tulppaanitrumpetin rungon läpimitta voi kasvaa viitisen senttimetriä vuodessa, ja puu voi saavuttaa kolmenkymmenen metrin pituuden. Sittemmin puuta on koristeellisten oranssinpunaisten kukkiensa vuoksi istutettu ympäri tropiikkia. 24.10.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Hirsimökeistä HIRSIKERROSTALOIHIN Metsälehti Makasiini ilmestyy 7.11.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA LÄNSI-AFRIKAN viidakoista ja savanneilta on maailmalle levinnyt varsin näyttäväkukkainen lehtipuu. N. Intialaiset tutkijat ovat huomanneet myös viidakkopalmuoravien (Funambulus tristriatus ) käyvän nauttimassa kukkien ja kukkanuppujen sokeripitoisesta vedestä, ilman että ovat pökertyneet. Isommat eläinlajit ovat osoittautuneet hyönteisiä tehokkaammiksi pölyttäjiksi, sillä itämiskelpoisia siemeniä ei synny ilman naapuripuiden siitepölyä. Tutkijat ovat havainneet, että esimerkiksi osa mehiläisistä jää pyörimään saman puun kukkiin koko päiväksi, jolloin siitepölyn ristiinpölytystä eri puiden välillä ei tapahdu. Jokaisen vuotuiseksi kapasiteetiksi on laskettu 5 000 –6 000 hehtaarin ojittaminen” , varajohtaja E. Monilla trooppisilla alueilla kotiseutujensa ulkopuolella puu kykenee leviämään niin tehokkaasti, että se luokitellaan nykyisin sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Puun luonnollinen levinneisyysalue ulottuu Afrikan Atlantin puoleisella rannikkoalueella Ghanasta etelän Angolaan ja sieltä edelleen sisämaan läpi Sudaniin ja Ugandaan. Tämä toisaalta tarjoaa kukkia pölyttäville linnuille lisäbonusta ilmaisen hyönteisravinnon suhteen. Kukkaisvettä janoisille ja leikkimielisille Puun avautumattomissa kukkanupuissa on muutamia millilitroja sokerivettä. Tulppaanitrumpetin pehmeä puuaines on rakennuspuuna kehnohkoa ja lahoherkkää. JOS AIKARAJA YLITTYY, VOIMAAN TULEE MERKITTÄVÄ VERONKOROTUS.” METSÄTEOLLISUUS RY:N METSÄPOLITIIKAN PÄÄLLIKKÖ MIKA SALMI BLOGISSA 13.10.2025 METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Tulppaanitrumpetin kukat tarjoavat janoisille linnuille, lepakoille ja hyönteisille juomavettä ja sokeripitoista mesikastetta. Siitä on etupäässä nikkaroitu erilaisia tarve-esineitä, kuten puurasioita, hammastikkuja ja palkeita. Helsingissä oli kokoontunut Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknisen yhteistoimintakomitean maanparannusasioita käsitellyt työryhmä, joka oli järjestänyt erityisen metsänparannuskokouksen. Naapurissakin ojitettiin ” RATKAISUESIMERKKEJÄ LÖYTYY RUOTSISTA. TULPPAANIPUITA AFRIKASTA SOIDEN ojitus oli esillä myös lokakuun 1970 Metsälehdessä. Etelä-Amerikkaan istutettuna tulppaanitrumpetista on muodostunut kolibrien kestosuosikki
Lisäksi olemme korvanneet fossiilisia polttoaineita energian varastoinnilla, hukkalämmöllä sekä tuulivoimalla. Tampereella Näsiijärven rannalla sijaitseva Naistenlahden voimalaitos tuottaa uusiutuvaa lämpöä Tampereelle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Vuonna uusi 2023 Naistenlahden voimalaitos pienensi tamperelaisen kaukolämmön päästöjä merkittävästi. Biopolttoaineisiin perustuvan voimalaitoksen ykköspolttoaineena toimii energiapuu, joka tulee suomalaisista metsistä sekä teollisuuden sivuvirroista. Tutustu tamperelaiseen kaukolämpöön: TA M P E R E E N S U U R I N ILMASTOTEKO KOKO KAUPUNGIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT PIENENIVÄT 20 % 11694_.indd 36 11694_.indd 36 22.10.2025 12.54.34 22.10.2025 12.54.34. Biolämpö tulee olemaan myös jatkossa tärkeä osa lämmöntuotantoamme. Naistenlahden biovoimalaitoksen tuotanto kattaa noin 50 % Tampereen kaukolämmön tarpeesta, ja se tulee toimimaan Tampereen Energian päätuotantolaitoksena seuraavien vuosikymmenten ajan