LOKAKUUTA 2025 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . Sivut 8–11 KUUSEN KUORELLA TULEVAISUUTEEN. PERJANTAINA 24. NRO 19 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11678_.indd 1 11678_.indd 1 22.10.2025 12.41.08 22.10.2025 12.41.08. NRO 18 Kymmenvuotiaan Luken päätehtävänä on yhä turvata metsien kasvu
LOKAKUUTA 2025 . Lisäksi kustannuksia tuo metsänkäsittelytapojen muutos, joka lisää taloudellisesti vähempiarvoisen puuston osuutta metsässä,” Remes sanoo. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11679_.indd 2 11679_.indd 2 22.10.2025 12.42.26 22.10.2025 12.42.26. LOKAKUUTA 2021 . ›› 18–19 Taimilannoitteet eivät vakuuta ›› 22 Yhteismetsien juuret Ruotsissa ›› 24 PILKKEITÄ Salakuljettajien reitillä ›› 28-29 Tulppaanitrumpetti käy vesipyssystä ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. NRO 19 . ”Osittain tämä summa korvataan metsänomistajalle, osittain ei”, Remes sanoo. PERJANTAINA 24. Metsälehti 93. PERUSTETTU VUONNA 1933 Lukessa tutkitaan muun muassa kuusen kuoren käyttömahdollisuuksia. ”Kustannuksia syntyy hakkuiden vähentämisestä tai viivästyttämisestä. Sivut 8–11 KUUSEN KUORELLA TULEVAISUUTEEN. Kuva Seppo Samuli. NRO 18 Kymmenvuotiaan Luken päätehtävänä on yhä turvata metsien kasvu. AJANKOHTAINEN / UUTISET 24.10.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Hirvikarkotteen kysyntä yllätti ›› 4 Liiketoimintaajattelua puunkorjuuseen ›› 6–7 METSÄSTÄ Oja, puro vai joki. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on laskenut suojatiheiköiden, säästöpuiden ja suojakaistojen kustannukseksi tämän päivän puunhinnoilla noin 2 000–3 000 euroa hehtaarilta metsän kiertoaikana. Luonnonhoidon kustannuksia voi tulla metsänomistajalle myös USEAMPI TONNI LUONTOTOIMIIN Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA METSIEN luontotoimien kustannukset ovat metsikköä kohden useampi tuhat euroa. Remeksen laskelmien taustalla ovat Metsäkeskuksen tekemät luontolaadun tarkistukset, joista uusin on vuodelta 2023
Tarjoavat suojaa eläimille. Kuution kokoisen suuren säästöpuuhaavan – luonnon monimuotoisuuden superpuun – arvo on noin 15 euroa. Työtä ja uudistuskuluja hukkaan heitettyinä sen sijaan, että lehtolaikku olisi jätetty luontokohteeksi. Pääosa luonnonhoitotoimista on vapaaehtoisia. Lisäksi Remes muistuttaa metka-tukiin kaavaillusta muutoksesta, jonka perusteella metsänomistaja voisi tulevaisuudessa saada enemmän tukieuroja säästäessään taimikkoon keskimääräistä enemmän lehtipuita raivauksessa. Paras säästöpuu on taloudellisesti vähäarvoinen, mutta luonnon kannalta arvokas. Taloudellinen arvo samaa luokkaa kuin säästöpuuryhmillä: keskimäärin 250–300 euroa hehtaarilla. ”Käytännössä suojavyöhykkeen leveys on puun mitta.” 11679_.indd 3 11679_.indd 3 22.10.2025 12.42.27 22.10.2025 12.42.27. Tiheikön koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä muutamaan aariin. Paikalle istutetut kuusentaimet jäivät vajaassa kymmenessä vuodessa uudelleen kasvaneen lepikon jalkoihin. Tulonmenetystä voidaan pienentää tekemällä suojakaistalla poimintahakkuita. Olennaista säilyttää kasvillisuuden kerroksellisuus. Esimerkiksi FSC-sertifikaatin osalta metsänomistajalla voi olla mahdollisuus saada kompensaatiota luontotoimistaan, sillä osa puunostajista maksaa lisähintaa FSC-sertifioidulle puulle. ”Joidenkin metsäpaikkojen uudistaminen voi olla iso kustannus”, muistuttaa johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta. Kustannus tosin riippuu puustosta ja suojakaistan leveydestä. Metsäkeskuksen luontolaadun arviointien perusteella säästöpuiden arvo on hehtaaria kohden keskimäärin 240 euroa. ”Kokenut taimikonhoidon tekijä osaa jättää hankalimmat kohteet suojatiheiköiksi, mikä nopeuttaa raivaustyötä”, Remes sanoo. Tiheikkö voidaan hakata uudistushakkuussa, joten sen kustannukset jäävät vähäisiksi. Mukana hyvin tuottavaa metsämaata Remeksen mukaan luontotoimien vuoksi talousmetsikön pinta-alasta voi jäädä tulevaisuudessa hakkuiden ulkopuolelle jopa kymmenen prosenttia. Metsäyhtiöillä on myös puukauppoihin omia luontomallejaan, joissa metsään jätetyistä lisäsäästöpuista maksetaan metsänomistajalle bonusta. SÄÄSTÖPUUT Suositellaan jätettäviksi ryhmiin. Hankalat kohteet suojatiheiköiksi Kääntäen ajatellen metsänomistajalla on reipas mahdollisuus kustannussäästöihin, jos hän osaa sijoittaa suojatiheiköt ja muut luonnonhoitotoimet sopiviin paikkoihin metsässään. Lähteet: Markku Remes ja Monimetsä-hanke (Talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset) aktiivisista luonnonhoitotöistä, kuten säästöpuuryhmän kulotuksesta, mutta tällaisiin toimiin on mahdollista saada rahoitusta. Näitä hyötyjä on vaikea määrittää euroiksi kustannusten rinnalle. VESISTÖJEN SUOJAKAISTAT Vähentävät vesistöjen rehevöitymistä ja ylläpitävät vesiuoman varjoisuutta. Suurin rahallinen arvo Etelä-Suomen runsaspuustoisissa maakunnissa, vähäisin Pohjois-Suomessa ja suovaltaisissa maakunnissa. Hän kertoo seuranneensa, kun leppää kasvanut lehtolaikku hakattiin paljaaksi sitä ympäröineen kuusikon mukana. Saariston mukaan luonnonhoidon kustannuksissa pitää muistaa myös metsänomistajan omavastuu: kestävää metsätaloutta on, että ihan kaikkia metsänsä puita ei voi hyödyntää. Tärkeää säästää etenkin kuusialikasvosta eli suurempien puiden alla kasvavia kuusentaimia. Kosteiden painanteiden lisäksi hyviä säästöpuuryhmien paikkoja ovat kivikot tai ympäröivää metsää rehevämmät laikut. Leveimmillä kaistoilla säästettyjen puiden arvo nousee yli tuhanteen euroon. ”Käytännössä suojavyöhykkeen leveys on puun mitta”, Remes sanoo. Pieniä pysyviä suojelukohteita talousmetsän sisällä. Käytetään myös nimitystä riistatiheikkö. FSC-sertifikaatti vaatii metsänomistajalta muun muassa enemmän säästöpuita ja leveämmät suojakaistat vesistöille, mikä lisää maastoon jäävän puuston määrää ja arvoa. Luontotoimista ja monimuotoisuudesta koituu talousmetsälle paljon hyvää: ne voivat esimerkiksi parantaa metsän terveyttä ja tuhonsietokykyä. Osa alasta voi olla hankalasti metsän kasvuun sopivaa aluetta, kuten kivikkoa, mutta luontotoimien alle jää joka tapauksessa useampi prosentti hyvin tuottavaa metsämaata. Lain mukaan pienvesien ympärille tulee hakkuissa säästää suojakaista tai -vyöhyke molemmin puolin vesistöä, mutta kaistan leveydelle ei ole laissa määritelty metrimäärää. Lehtolaikun hakkuussa kaadetut lepät ovat yhä tien varren pinossa. Esimerkiksi suuri haapa tai vanha kookas raita. Metsäkeskuksen luontolaadun arvioinneissa säästöpuiden kustannukset vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta lähes 900 euroon hehtaarilla. Esimerkiksi pienialainen kosteikko on oiva paikka säästöpuille, sillä uuden metsän synnyttäminen kosteaan ponniin on usein työlästä ja aikaa vievää. UUTISET 24.10.2025 Metsälehti.fi 3 USEAMPI TONNI LUONTOTOIMIIN YLEISIMMÄT LUONTOTOIMET SUOJATIHEIKÖT Raivauksissa ja hakkuissa säästettäviä pienialaisia puuryhmiä
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 98. Puoli miljoonaa vuodessa Kaikkiaan hirvieläinvahinkojen torjuntaan on varattu puoli miljoonaa euroa vuodessa, ja tästä valtaosa hirvikarkotteen hintatukeen. Metsänhoitomalli huomioi monimuotoisuuden Stora Enso on kehittänyt mallin, jossa aktiivisella metsänhoidolla saavutetaan myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Syyksi tähän hän arvelee hirville mieluisten männyn ja koivun viljelyn lisääntymisen. Tricoa maahantuovan Berner Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Kyösti Nissi vahvistaa tilanteen. SA M I KA RP PI N EN 11680_.indd 4 11680_.indd 4 22.10.2025 12.43.08 22.10.2025 12.43.08. Teollisuusliiton mukaan työnantaja oli pelotellut lakossa olevia työntekijöitä töihin muun muassa irtisanomisuhan varjolla pian sen jälkeen, kun Joensuun ja Savonlinnan tehtaiden lomautuksista ja Pelloksen tehtaiden työntekijöiden irtisanomisista oli ilmoitettu. Painettujen karttojen myynti ehti olla liki vuoden tauolla. Viime vuonna vastaava luku oli 3 300 kanisteria. Vuorokauden mittaisen tapahtuman aikana kansallispuistosta pyrittiin löytämään mahdollisimman monta lajia. Hyödyt arvioitiin 30– 40 miljoonan euron suuruiksi. Tricolla käsitellään ensisijaisesti männyntaimen latva ja rungon yläosa, sillä pahin tuho syntyy, jos hirvi katkoo taimen päärangan. Kymmenen litraa riittää käyttöohjeen mukaan 1–2 taimikkohehtaarin suojaamiseen. Tutkintapyyntö UPM Plywoodista ei johda esitutkintaan Teollisuusliiton UPM Plywoodista poliisille viime keväänä tekemä tutkintapyyntö ei johda esitutkintaan. AJASSA 24.10.2025 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ MONELTA taholta on kuulunut, ettei lampaanrasvalla terästettyä hirvikarkote Tricoa enää ole saatavilla pyyntilupamaksuvaroin tuettuun hintaan. Poliisin esiselvityksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta eikä UPM Plywoodin edustajia ole syytä epäillä rikoksista. Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Riistakeskuksen pari vuotta sitten päättyneessä Sorkka-hankkeessa arvioitiin, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 140 miljoonan euron vahingot. Syy piilee hallintobyrokratiassa. Kaikkiaan pyyntilupamaksuina kerätään metsästäjiltä tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitos lopetti kustannussyistä maastokarttojen painamisen vuonna 2018 ja myynnin viime vuoden lopulla. Näin, vaikka karkotteen paras levityskausi on juuri käsillä. Lambergin mukaan Tricon kysyntä on kasvanut ennakoitua nopeammin. Karkotteen kysyntä yllätti Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lamberg kertoo, että tälle kaudelle hankittiin pyyntilupamaksuin tuettuna 4 000 kymmenen litran Trico-kanisteria. Painettuja karttoja taas myynnissä Maanmittauslaitos on sopinut Karttakauppa Suomi Oy:n kanssa painettujen karttojen jälleenmyynnistä. ”Hintatuettua Tricoa ei enää ole saatavilla, muuten tuotetta on runsaasti saatavilla.” Hintatuki on merkittävä. Ilman tukea ohjehinta on noin 180 euroa. Malli on tehty yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ja Newcastlen yliopiston kanssa. Vahinkojen torjunnan lisäksi varoja käytetään metsäja maatalousvahinkojen korvaamiseen, riistahallinnon tietojärjestelmien ylläpitoon ja hirvitalousaluesuunnittelijoiden palkkaamiseen sekä metsäpeurojen suojeluun. Karttakaupan valikoimassa ovat kaikki noin 1 400 peruskarttaa mittakaavassa 1:25 000 sekä kaikki noin 390 maastokarttaa mittakaavassa 1:50 000. Sen avulla voidaan priorisoida monimuotoisuutta edistävien toimien vaikutukset metsämaisematasolla pitkällä aikavälillä siten, että kiireellisimpiin monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin puututaan nopeasti ja tehokkaasti samalla, kun puuntuotanto jatkuu. ”Tricon hankinnan kilpailuttaminen veisi niin paljon aikaa, ettei sitä näin nopealla aikataululla ehdittäisi tehdä.” Laanikarin mukaan hankinta pitää määräysten mukaan kilpailuttaa, vaikka tarjolla on vain yksi tuote, Trico, ja sitä myy vain yksi maahantuoja. Syy tähän on surkuhupaisa. Tänä vuonna tuki on Lambergin mukaan 127 euroa kymmenen litran kanisterilta. Jatkossa metsänomistajien omavastuuhinta saattaa nousta. Pieni osa vahinkojen torjuntaan varatusta puolesta miljoonasta eurosta on käytetty suoja-aitojen rahoittamiseen erikoisviljelyksillä. Tuen osuus on viime vuosina kasvanut samalla, kun tuotteen ohjehinta on noussut, joten metsänomistajien maksettavaksi jäävä hinta ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin ohjehinta. Myös sivuoksien päitä voi ruiskuttaa. Pyyntilupamaksuin tuetun kymmenen litran Trico-kanisterin verollinen hinta on metsänomistajalle 55 euroa. Trico-pula iski kesken levityskauden Hirvikarkote Tricoa ei enää tälle syksylle ole saatavilla pyyntilupamaksuin tuettuun hintaan. Kansallispuistosta löytyi yli 1 500 lajia Metsähallitus järjesti elokuussa Tiilikkajärven kansallispuistossa Bioblitz-tapahtuman. Tunnistettu lajimäärä nousi lopulta 1 567 lajiin. Voi olla, että metsänomistajien maksettavaksi jäävää omavastuuhintaa korotetaan, joten voisimme hankkia enemmän karkotetta”, Lamberg sanoo. ”Ensi vuoden hankintamääriä ei vielä ole vahvistettu. Lisää tuki-Tricoa ei ole tulossa Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Laanikari kertoo, ettei tuettua Tricoa ole luvassa lisää enää tälle syksylle. Näistä 51:stä ei ollut alueelta yhtään aiempaa havaintoa. Ensi vuonna summan ennakoidaan nousevan 3,8 miljoonaan euroon
Venegas valitsi näyttelytöistä suosikikseen Kore-nimisen liikuteltavan 24 neliön pikkuasunnon, joka toteutettiin Wood Programin vuosikurssilla 2020–2021. ”Lähtökohta on, että Lukessa tehdään hyvää tutkimusta ja innovaatioita, jotka pitäisi pystyä kaupallistamaan. Chileläinen arkkitehti Anita Jara Venegas valitsi näyttelytöistä yhdeksi suosikikseen 24 neliön pikkutalon, Koren. Puu on kuitenkin joustavuutensa ansiosta hyvä materiaali myös maanjäristyksiä ajatellen”, Zubillaga sanoo. Syyskuun puolivälissä Wood Program -ohjelman näyttely avattiin Santiagossa Chilessä. Luke Innovations toimii yhtiöiden siemenrahoitusvaiheessa eikä osallistu yhtiöiden rahoituskierroksiin. Suomen puuosaaminen esille Chileen Aalto-yliopiston kansainvälisen puuohjelman näyttely kiertää maailmaa. Yhtiön perustaminen vaatii vielä muun muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksynnän. VALTION lisäbudjetissa myönnettiin rahoitusta luonnonvara-alan innovaatioiden kaupallistamiseen. Palonkestävyys kiinnostaa Näyttelyn pystytyksessä oli mukana myös chileläinen Anita Jara Venegas, joka on töissä San Sebastianin yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Sijoitustoiminnan tuotot valtiolle Luonnonvarakeskuksen hallussa olevia immateriaalioikeuksia kaupallistetaan niin, että Luke Innovations luovuttaa näitä oikeuksia kasvuyritysten käyttöön omistusosuutta vastaan. Nykyisillä ratkaisuilla – esimerkiksi yhteistyöllä Business Finlandin kanssa – tämä ei ole onnistunut”, talousjohtaja Matti Hyytinen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. “Vaikka tämä on pieni asunto, siihen on saatu paljon tilan tuntua”, Venegas sanoo. Innovaatioiden kaupallistaminen kattaa Luken koko tutkimuskentän, niin maatalouskuin metsätutkimuksenkin. Yksi maailman seismisesti aktiivisimmista maista on hionut maanjäristyksiä kestävän rakentamisen huippuunsa. Meillä on ollut vuosien aikana useita opiskelijoita myös Latinalaisesta Amerikasta”, Heikkinen sanoo. Wood Programin vetäjä Pekka Heikkinen kertoi, että puurakennus on kokeilua ja yhdessä oppimista. ”Käytännössä nämä immateriaalioikeudet voisivat olla stratup-yhtiöille liian kalliita, siksi päädyttiin tällaiseen osakkuusjärjestelyyn”, Hyytinen sanoo. Lisäbudjetissa on osoitettu 750 000 euroa Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteyteen perustettavan Luke Innovations Oy:n pääomittamiseen. Lukelle rahoitusta innovaatioyhtiöön Uusi yhtiö, Luke Innovations, toimii vain yhtiöiden siemenrahoitusvaiheessa. Puu sopisi järistysalueille Suomella on tarjota kansainvälisille markkinoille osaamista teollisessa suuren mittakaavan puurakentamisessa. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 5 MARIA KARUVUORI, TEKSTI JA KUVAT KOREA , Japani, USA… Aalto-yliopiston vuoden mittaisen Wood Program -puurakennusohjelman näyttely on kiertänyt maailmaa. Se hyödyntää kokeilua ja yhdessä oppimista. Hyytisen mukaan tavoitteena on, että asiassa päästään eteenpäin ensi vuoden alussa. “Koulutusohjelma on osa laajaa kansainvälistä puurakennusyhteisöä, ja voimme hyödyntää kunkin opiskelijan kokemuksia omasta maastaan. Hän kertoo, että suomalainen puurakennustutkimus kiinnostaa Chilessä, koska puurakentamista on kehitetty systemaattisesti teolliseen mittakaavaan. Monet eri puolilta maailmaa Suomeen saapuvat opiskelijat ovat jo alansa ammattilaisia. Esillä on pienoismalleja projekteista, joita opiskelijat ovat ohjelmassa toteuttaneet. Sosiaaliselle asuntotuotannolle on Chilessä paljon tarvetta, Venegas toteaa. Wood Program -ohjelma keskittyy puuarkkitehtuuriin ja teolliseen rakentamiseen. Opiskelijoiden kansainväliset taustat ovat ohjelman valtti. 11680_.indd 5 11680_.indd 5 22.10.2025 12.43.09 22.10.2025 12.43.09. Chilen kaltaisilla mailla on omat puurakennusperinteensä ja lisäksi sellaista tietoa, jota Suomesta puuttuu. Sijoitustoiminnasta mahdollisesti saatavat tuotot tuloutetaan valtiontalouteen. Muun muassa materiaalin käsittely palonkestäväksi on Chilessä kysyttyä tekniikkaa. “Paikallisilla on epäilyksiä siitä, soveltuvatko suuret puurakenteet tänne. Puu on kiinnostava materiaali myös pienen mittakaavan rakennuksissa sekä sosiaalisessa moduulirakentamisessa. Pystytyksessä ja avajaisissa olivat Suomesta paikalla muun muassa ohjelman vetäjä Pekka Heikkinen sekä koordinaattori, argentiinalaistaustainen Laura Zubillaga
Kun kysyy, niin Jaakkolan saa pohtimaan, että korjuuyrittäjiksi ryhtyneet ovat lähtökohtaisesti olleet konemiehiä. Samoin kuin se, että yrittäjille tulee maksaa käypä hinta tehdystä palvelusta. ”Olin joskus optimistisempi, LIIKETOIMINTA-AJATTELU KORJUUYRITYSTEN VALTTI Liikemiesmäisesti toimivat metsäkoneyritykset ovat tulevaisuuden voittajia, Koneyrittäjien Simo Jaakkola summaa yli 30 vuoden kokemuksella. Kun omat seurannat ja laskelmat ovat kunnossa, niin se antaa itsetuntoa.” Amerikan-malli ei oikein innosta Voisiko korjuuyritys olla puuta ostava ja sitä teollisuuslaitoksille myyvä taho, verkoston napa. Jaakkola ei oikein osaa innostua ajatuksesta. Etujärjestöt antavat helposti vaikutelman, että uhkat tulevat aina ulkoa. Etujärjestötyö saattaa näyttää torjuntataistelulta, mutta Simo Jaakkola kokee sen paljolti suunnannäyttämiseksi ja valmentamiseksi monesta suunnasta tulevien vaikutteiden keskellä. ”Mutta jos yrittäjä menee neuvotteluun kevyin eväin, niin joutuu vietäväksi. ”Heitä on edelleen ja on tulevaisuudessa, mutta veturiyrityksiä ovat liiketoiminnallisesti ajattelevat yritykset.” Kasvaneita ja menestyviä korjuuyrityksiä yhdistää, että toiminnan monipuolinen seuranta ja strategia ovat kunnossa, kuljettajille on tavoitteet ja kannustavat palkkausjärjestelmät ja hallituksessa voi olla ulkopuolista asiantuntemusta. Kilpailunrajoituslain myötä taksat kiellettiin kertaheitolla kartellina, mutta ajattelutavasta irtipääseminen on ollut pitkä kaari. Pitkä rupeama päättyy eläköitymiseen ensi keväänä. Vähemmän puhutaan siitä, mitä kotipesässä voisi tehdä toisin. Isolla metsäyhtiöllä on kymmenistä yli sataan sopimusurakoitsijaa. AJASSA / HAASTATTELU 24.10.2025 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KONEYRITTÄJÄT ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolalla on yli 30 vuoden kokemus metsäkoneyrittäjien edunvalvonnasta. 11681_.indd 6 11681_.indd 6 22.10.2025 12.43.50 22.10.2025 12.43.50. Jaakkolan mukaan epätasapainoisen neuvotteluasetelman kanssa on opittu kummastikin elämään. Sellainen on käytäntö Pohjois-Amerikassa, ja on sitä Euroopassakin, mutta Suomessa vain pienessä mitassa, enimmin energiapuulla. Taksat kiellettiin kartellina Koneyrittäjät oli 1990-luvun alkuun saakka taksaliitto, joka neuvotteli hinnastot jäsentensä puolesta, eikä yritysten tarvinnut hinnoitella omaa työtään
Silloin myös verotulot jäävät saamatta. ETELÄ-SUOMEN REHEVILLÄ alueilla metsän tuotto on voinut nousta viiteen prosenttiin, muualla runsas oma työ on mahdollistanut neljän prosentin tuoton ja keskimäärin tuotto on jäänyt kolmeen prosenttiin. Erityisen ongelmalliseksi muodostuvat Suomeen tulevat ”ulkomaiset investoinnit”, jotka ovat lähinnä ulkomaisten suuryhtiöiden tytäryhtiöitä. Satakunnassa on yhteisomistuksessa talo ja tilukset, jotka ovat olleet suvulla 1500-luvulta saakka. Rahastojen tavoitteena on ollut päästä neljästä kuuteen prosentin tuottoon, mikä näyttää perinteistä korkeammalta. SIMO JAAKKOLA KONEYRITTÄJÄT RY:N varatoimitusjohtaja vastuullaan metsä-, energiaja turvealan edunvalvonta 63 vuotta KOTOISIN Kiukaisista (nyk. Silloin ei ajatella ylisukupolvisesti, kuten metsänomistaja, ei ajatella luontoarvoja, ei maisemanhoitoa tai monimuotoisuutta. Lisätuottoa voidaan hakea esimerkiksi vuokraamalla metsämaa tuulivoimakäyttöön. Tähän rakoon sijoitusrahastot halusivat iskeä, kun niissä nähtiin mahdollisuus parempaan. Tällaiseen tuottoon voi päästä puun myyntituloilla, tulouttamalla metsän kasvun ja maapohjan arvonnousun tilinpäätöksessä sekä lopuksi myymällä metsäkiinteistön, jolloin muodostuu luovutusvoittoa. 11681_.indd 7 11681_.indd 7 22.10.2025 12.43.51 22.10.2025 12.43.51. Kapenevaa veropohjaa pitää laajentaa, ja maksajana on jälleen keskiluokka –?myös metsänomistajat. Tällaisesta ei ole pitkä matka Suomen muuttumiseen vapaasti ryöstettäväksi kehitysmaaksi. Nykykäytäntöä ei tarvitse paljoakaan säätää, ja olisi outoa, jos lähdetään nollatoleranssiin yhden elinkeinon osalta. Metsäkiinteistöt olivat pitkään lähes unohduksissa tarjoten viljelijöille kausiluonteista työtä hankintahakkuina ja pystykauppoina, joiden tuloilla saatiin lapset koulutettua ja auto vaihdettua uudempaan. Arvonkorotuksia ovat käyttäneet erityisesti jotkin asuntoja kiinteistörahastot, mutta tällöin muodostuu vain kuvitteellista tuottoa, joka ei ehkä koskaan toteudu. PAHINTA ON, JOS kansallisomaisuuttamme myydään ulkomaisille pääomasijoittajille. Onko silloin vaarana, että kansallisomaisuutemme alkaa vähitellen siirtyä ulkomaisten keinottelijoiden haltuun, jolloin tärkeintä ei olekaan puun tuotanto, vaan pääoman maksimaalinen tuotto. 24.10.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Lintuja tappavat pesimäaikaan liikenne ja maatalous ja muut eläimet.” Kuntapolitiikkaa ja sukutilaa Jaakkola jää eläkkeelle etujärjestömaailmassa kouliintuneena ja uskoo, että kokemukselle on käyttöä esimerkiksi vapaaehtoistyössä. EU-tuomioistuimelta on tuore, Viroa koskeva linjaus, että ne ovat EU:n lintudirektiivin vastaisia. Ranskalaiset ja saksalaiset ovat olleet ostajina aktiivisia. Elinkeinoja joutuu joskus puolustamaan neliraajajarrutuksena ja olisin toivonut, että olisin voinut olla vielä enemmän rakentamassa tulevaisuutta.” Uutena asiana on nousemassa kysymys pesimäaikaisista hakkuista. Kärjistetysti voidaan sanoa, että suomalaiseksi vientituotteeksi on hyvää vauhtia muodostumassa pääoma. ”Toivottavasti tähänkin löytyy järkiratkaisu. Jaakkola oli mukana, kun PEFC tuli Suomeen ja vaikutti siihen, että sertifiointikriteerit ulottuvat korjuutoimintaan saakka. Euran kunnan pohjoisosa) Satakunnasta, asuu Hausjärvellä Hikiän kylässä 1984-1990 Metsähallituksessa ja sen jälkeen Koneyrittäjissä alkuun metsäalan toimialapäällikkönä ja lopulta metsäja bioenergia-aloista vastaavana varatoimitusjohtajana LUKUISIA luottamustehtäviä eri hallituksissa mm. Olisiko kansallisomaisuutemme metsän omistus pidettävä tiukemmin suomalaisissa käsissä. Kunnallispolitiikkaa hän sanoo harrastukseksi, ja Hausjärven kunnanvaltuustossa on menossa neljäs kausi. Jos perinteisellä metsänhoidolla päästään kolmen neljän prosentin tuottoon, lisätuotto haetaan muilla keinoilla. ”Etenkin rakennusalaa vaivaava harmaa talous ei ole koskaan saanut isompaa jalansijaa korjuuyrittäjien piirissä.” Väsyttääkö edunvalvojaa, että aina joutuu taistelemaan ja puolustautumaan. PEFC Suomi, Metsäkoulutus ry, Bioenergia ry, Tapio Palvelut Oy ja Suomen Metsäyhdistys ry PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista lasta sekä neljä lastenlasta HARRASTAA kuntapolitiikkaa, lavatansseja, jääkiekkoa, mökkeilyä ja sukutilan etähoitoa ”Sitäkin tämä on, mutta ei aina. Metsätalouden ulkopuolella tästä on nähtävissä jo merkkejä. Kun mukaan tulee pääomasijoittaja, tavoitteena on saada pääomalle maksimaalinen tuotto. Todellista tuottoa saadaan hakkuutuloina tai myymällä metsäkiinteistöjä – tai koko rahasto. Tarina ei kerro, saiko vain käytetyn Belaruksen, mutta traktorin kuitenkin. Vanhat metsämiehet ovat kertoneet, että 1970-luvulla kahden hehtaarin avohakkuun tuloilla sai ostettua traktorin. Joku voi tehdä sen verran kuin on pakko mutta ei yhtään enempää. ”Vaatii isoja pääomia ja leimikolta voi jäädä arvokkaita puutavaralajeja käsiin, joten pitää olla vahva tase. PIDETÄÄN METSÄT OMISSA KÄSISSÄMME Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. OSAKEMARKKINOIDEN JA ASUNTOJEN hintojen nousun myötä pankkien ja pankkiiriliikkeiden mielenkiinto muita sijoituskohteita kohtaan on kasvanut – siis sellaisia, joista voisi tehdä suurelle yleisölle markkinoitavan rahastomuotoisen sijoitustuotteen. Toki mahdollista, mutta ei helppoa.” Väsyttääkö aina taistella. Tuli työturvallisuuden, työehtojen noudattamisen ja harmaan talouden torjunnan vaateet, ja ylipäätään yhteiskunnalliset velvoitteet ja reilun pelin säännöt. ”Siellä olen ehtinyt olla aivan liian vähän.” mutta nyt se näyttää kaukaisemmalta.” Teollisuus haluaa pitää puunhankinnan tiukasti omissa näpeissään, ja riskit olisivat ylipäätään isot. Pääomalla ei ole kotimaata, ja siksi nämä suomalaiset tytäryhtiöt siirtävät pääomaa ulos Suomesta kevyemmin verotettuihin maihin
Uusin tutkimustieto osoittaa, että kasvun lisäämisen mahdollisuudet ovat aiemmin arvioitua rajallisemmat”, sanoo Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttila. ”Kun Luke aloitti, ymmärrys oli erilainen. Entä mikä tuottaa metsäntutkimukselle tällä hetkellä eniten päänvaivaa. Samaan aikaan on kehitettävä uutta. Pääosassa yhä METSÄN KASVU Kymmenvuotias Luonnonvarakeskus joutuu pähkäilemään, mitä tehdä metsien taittuneelle kasvulle. Kokonaiskasvun lisääntyminen ei jatkunutkaan loputtomiin, vaan metsien vuotuinen kasvu on viime vuosina hidastunut. 24.10.2025 AJASSA M etsätilastointia on supistettu, työntekijämäärää vähennetty ja toimipaikkoja suljettu. Viikin toimipisteessä tutkitaan muun muassa, miten tehtailla ja sahoilla syntyviä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten puun kuorta, voisi hyödyntää. Mikä on metsäntutkimuksen asema uudessa organisaatiossa. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Päähaaste on, ironista kyllä, suomalaisen metsänhoidon kruununjalokivi: metsien kokonaiskasvu. 11682_.indd 8 11682_.indd 8 22.10.2025 12.44.53 22.10.2025 12.44.53. Näin on käynyt sen jälkeen, kun Metsäntutkimuslaitos (Metla) yhdistettiin kymmenen vuotta sitten osaksi Luonnonvarakeskusta (Luke)
24.10.2025 AJASSA LUONNONVARAKESKUS maaja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos Luonnonvarakeskukseksi yhdistettiin vuonna 2015: • Metsäntutkimuslaitos Metla • Maaja elint arviketalouden tutkimuskeskus MTT • Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL • tietopalvelukeskus Tike Tutkimuslaitosten yhteiset ydinluvut (vuosi 2012) ennen yhdistymistä: Rahoitus 141 milj. euroa : 79 milj. euroa valtiolta, 69 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta 11682_.indd 9 11682_.indd 9 22.10.2025 12.44.54 22.10.2025 12.44.54. euroa) 38 toimipaikkaa 1 741 työntekijää (Metlassa 688 työntekijää) Lähteet: Luken tilinpäätös 2024 22 toimipaikkaa, pääpaikka Viikki Helsingissä 1 298 työntekijää: 630 tutkijaa , 52 professoria , 616 m uuta työntekijää Rahoitus 148 milj. euroa (Metlan osuus 55 milj
Siitä on minun ymmärrykseni mukaan enemmän valistuneita arvauksia kuin tutkimustietoa”, Hallikainen sanoo. Jos kuorii puun, yhdisteiden pitoisuus tippuu. Päinvastoin ilmastoasioiden näkökulmasta maaja metsätaloustutkimuslaitosten yhdistäminen oli jopa hyödyllistä ennakointia tai sattumaa. Metsänhoitoon lisää tutkijoita Oli organisaatiomalli mikä tahansa, metsäntutkimuksessa on yhä tärkeää perinteinen metsien kasvuja uudistumistutkimus. AJASSA 24.10.2025 10 Metsälehti.fi Kurttilan mukaan metsien kokonaiskasvun tasaantuminen vaikeuttaa metsiin kohdistuvien vaatimusten yhteensovittamista. Hallikainen on Lukesta virallisesti eläkkeelle jäänyt lappilainen metsäntutkija, joka on yhä tutkimustoiminnassa mukana vierailevana asiantuntijana. Haihtuvilla yhdisteillä on antioksidanttisia, antibakteerisia ja jopa antiviraalisia (viruksia estäviä) ominaisuuksia. Toimipaikkojen määrä on pudonnut kymmenen vuoden takaisesta lähes puoleen. Siitä ei ole viitteitä. Haihtuvissa yhdisteissä on mahdollisuuksia korkean lisäarvon tuotteiksi, mutta niiden kehittäminen vaatii paljon tarkempaa laadunvalvontaa ja ymmärrystä yhdisteistä. Puhutaan kasvusta, metsien uudistamisesta, monimuotoisuudesta – perusasioista. ”Tutkimuksemme tarkoitus on korvata fossiiliperäisiä raaka-aineita. ”Miten suometsät uudistuvat. Etelä-Suomessa pyritään kuusen ylivallasta eroon ja halutaan synnyttää sekametsiä. Metsien kasvun lisääminen vaatii mittavia toimenpiteitä, joten kaikkea haluttua ei saada ilman suuria kompromisseja. Metsien pitäisi olla metsäteollisuuden raaka-ainetta ja suuri hiilinielu samalla, kun monimuotoinen metsäluonto pitää turvata entistä paremmin. Tanniinipitoista uutetta voidaan käyttää esimerkiksi nahan parkitukseen tai jätevedenpuhdistukseen.” Risto Korpinen, erikoistutkija, Viikki ”Neulasissa, kuoressa ja puuaineessa on haihtuvia yhdisteitä. Jos jatkuvapeitteisyys on suositeltava metsänkasvatusmenetelmä suometsiin, miten esimerkiksi pohjaveden pinta vaikuttaa luontaiseen uudistumiseen. ”Viisi ensimmäistä vuotta muisteltiin, miten vanhoissa tutkimuslaitoksissa tehtiin. Kemiallinen koostumus tulee tuntea tarkkaan, kun halutaan tehdä uusia tuotteita esimerkiksi ruokien pakkaamiseen. Pystymme tunnistamaan niistä pieniäkin pitoisuuksia. Suomen isoa ojitettujen soiden määrää uudistetaan jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Suometsissä tarvitaan työka”Olemme tutkineet erityisesti kuusen kuorta. Hallikainen ottaa esimerkiksi kuuman puheenaiheen: suometsät. Kymmenessä vuodessa vanhasta on päästy irti”, Kurttila arvioi. Yhdisteen erottaminen liuottimista voi tehdä työstä kallista.” Kyösti Ruuttunen, erikoistutkija, Viikki 11682_.indd 10 11682_.indd 10 22.10.2025 12.44.56 22.10.2025 12.44.56. Luken syntymisestä ja alkutaipaleesta koostettu Täysi kymppi tutkimusta -kirja kertoo, että Luken alkuvuosien irtisanomiset koskivat eniten hallintoa, aineistopalveluita ja laboratorioita eli niin sanottua tutkimusta tukevaa henkilöstöä. Pulma vain on, että perinteinen metsän uudistamisen ja kasvatuksen tutkimus on painottunut Luonnonvarakeskuksessa liian vähän, arvioi Ville Hallikainen. ”Metsänhoidon tutkijoiden määrä on suhteessa pieni, ei siitä pääse mihinkään. Eri tutkimuslaitosten yhdistämisellä haettiin rahan säästöä rakenteista varsinaisen tutkimuksen tekemiseen. Sitä puoltavat niin metsien kokonaiskasvuun liittyvät kysymykset kuin muutkin metsänhoidon suuret muutokset. Sitä on helppo uuttaa kuumalla vedellä, ilman liuottimia ja paineastiaa. Väkevöinnin ja kuivatuksen jälkeen kuusenkuoriuute on ruskeaa jauhetta. Tukitoiminnot mullistuivat Kun Luke syntyi kymmenen vuotta sitten, Metsälehdessä esitettiin pelko, että metsäntutkimus jäisi uudessa tutkimuskeskuksessa maatalouden jalkoihin. Puun korjuuketju metsästä tehtaalle tai sahalle pitää tuntea.” Petri Kilpeläinen, erikoistutkija, Viikki lupakillinen erilaisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja. Tällaista laaja-alaista osaamista pitää Lukessa entisestään vahvistaa”, Hallikainen sanoo. Tehtaiden ja sahojen sivuvirrat ovat valmiiksi metsästä kerättyä raaka-ainetta. Lapissa luotetaan aiempaa enemmän metsien luontaiseen uudistumiseen. Työntekijöitä Luken palkkalistoilla on yli 400 vähemmän kuin siihen sulautetuissa tutkimuslaitoksissa oli loppuvaiheessa. Päivänpolttavassa hiilinielulaskennassa katsotaan maankäyttösektoria yhdessä eli niin metsiä kuin peltoja. Sivutuotteista kehitettävien uusien biopohjaisten tuotteiden ongelma on, että esimerkiksi uuttamalla saatavassa liuoksessa on usein vain vähän tavoiteltua yhdistettä. Luken alkuvuodet menivät yt-neuvotteluiden ja vähennysten parissa
Ne ovat kartongissa kuitukimppuina eli hyödynnämme tomaattiliaanin sitkeyttä.” Anna Happonen, erikoistutkija, Viikki ”Ne ovat kouriintuntuvia esimerkkejä sitä, miten tutkimustulokset ovat viime aikoina muuttaneet metsänhoidon käytäntöjä, aika nopeastikin vielä.” Rahoitusmaailma mullistunut Tutkimusrahoitus on muuttunut kymmenessä vuodessa täysin myös metsäntutkimuksessa. Tämä tapahtui jo ennen jatkuvan kasvatuksen sallinutta lakiuudistusta.” Positiivisena Hallikainen pitää sitä, että tutkijoiden ryhmätyö on edistynyt paljon menneistä vuosikymmenistä. Tulee punnitumpaa ja parempaa tutkimusjälkeä”, Hallikainen sanoo. Myös Ville Hallikainen on sitä mieltä, etteivät kertainventoinnit ja poikkileikkausmittaukset korvaa järjestettyjä pitkäaikaisia metsäntutkimuskokeita. ”Esimerkiksi Rovaniemen Veneselän pienaukkokoe lähti liikkeelle siitä, että kahvipöydässä jutusteltiin ja yhdessä todettiin, että jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta pitää ruveta tutkimaan. ”Sellaista ei ole, että metsäntutkija erikoistuisi urallaan enää tiettyyn maantieteelliseen alueeseen Suomen sisällä”, Kurttila sanoo. Pitää osata erottaa niistä tärkeimmät. Ne ovat metsäntutkimuksessa korvaamattomia. Niiden tulevaisuus täytyy Lukessa turvata. ”Rahoitamme itsekin väitöskirjaopiskelijoita eri tavoilla. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 11 LUKEN metsäntutkimusta myllää parhaillaan tutkijoiden eläköitymissuma. Hallikaisen kotikentällä Lapissa metsäntutkimusta on rahoittanut muun muassa Metsähallitus. Puun antibakteerisille ominaisuuksille on paljon käyttömahdollisuuksia esimerkiksi ruokapakkaamisessa tai sairaalatekstiileissä.” Jenni Tienaho, tutkija, Viikki 11682_.indd 11 11682_.indd 11 22.10.2025 12.44.57 22.10.2025 12.44.57. ”Tutkin puun sivuvirroista tehtyjen uutteiden ja pinnoitteiden antioksidanttisia ja antibakteerisia ominaisuuksia. Kuvassa bakteerien valo sammuu niissä kohdin, joissa paperia on pinnoitettu kuusenkuoriuutteella eli kuoriuute estää bakteerien kasvun. Mikko Kurttilan mukaan uusia tohtoreiksi väitelleitä tutkijoita ei ilmaannu kaikille metsäntutkimuksen osa-alueille tyhjästä. Luken syntyessä metsäntutkimuksen isoksi kysymykseksi nimettiin tutkimustulosten jalkauttaminen käytäntöön. Pitkäaikaiskokeet turvattava Metsän kasvuja uudistumistutkimuksen lisäksi kymmenvuotiaan Luken haasteena on toinen perinteinen metsäntutkimuksen elementti: pitkäaikaiset tutkimuskokeet. Moni jäi roikkuvaksi emeritukseksi”, sanoo Ville Hallikainen, joka laskee itse tänä syksynä koealamittausten tuloksia, vaikka eläkeläinen jo onkin. Rahoituksen hankkiminen on melkoinen tehonsyöjä itse tutkimuksesta.” Hallikainen kysyy, kuka on paras määrittämään tutkimusaiheita. Pystymme testaamaan antibakteerisuutta bioluminoivien bakteerien avulla. Tässä kuvassa erottuvat selvästi tässä kartongissa käytetyn tomaatin varren kuidut (ruskealla). Resurssit siihen, että saadaan aitoja aikasarjoja”, Hallikainen sanoo. ”Digitaalisella mikroskoopilla kartongin ominaisuuksista saadaan kolmiulotteinen kuva. ”Niistä menee pahimmillaan läpi kymmenkunta prosenttia. Mikko Kurttila kertoo, että Lukella on metsien pitkäaikaisia seurantakoesarjoja noin 190. Pystymme tällaisessa mallissa määrittämään, mihin aiheiseen väitöskirjoja tehdään.” Kurttilan mukaan uusien tutkijoiden tekemisen ja osaamisen pitää kattaa koko Suomi, ja tutkimusaihetta on hyvä pystyä soveltamaan Suomen ulkopuolelle. Ville Hallikaista ei haittaisi yhtään, jos pohjoiseen palkattaisiin uusi metsänhoidon tutkija, Ouluun tai Rovaniemelle. Tutkimusta käytäntöön Luken metsäntutkimuksen yhtenä onnistumisena Kurttila pitää sitä, että tutkimuslaitoksessa on pystytty säilyttämään koko metsäntutkimusketju maaperästä tuotetasolle. ”Meitä metsänhoidon tutkijoita eläköityi melkoiset tokat. ”Tutkimusprojektit ovat lyhyempiä, niille pitää löytää ulkopuolinen rahoittaja ja tuloksia pitää tulla jo hankkeen aikana”, Kurttila kertoo. Niitä mitataan tarvittaessa myös omalla rahoituksella.” Jotkin metsäkokeista vaativat mittausten lisäksi toimenpiteitä ja mittauksia ennen sekä jälkeen toimenpiteen. Kurttilan mukaan painopiste tuntuu muuttuneen niin, että pääkaupunkiseudulla on enemmän tutkijoita kuin maakunnissa. Jotkut on perustettu vastikään, toiset sata vuotta sitten. Yhdellä tutkimusjulkaisulla on tänä päivänä monta kirjoittajaa. ”Oltaisiin vähän lähempänä kairoja.” KETÄ ELÄKÖITYVIEN TILALLE. ”Kun tutkija tekee uusia tutkimushankesuunnitelmia, aina pitäisi koettaa miettiä, mitä jo olemassa olevia tutkimusseurantoja ja -kokeita uusi tutkimus voi hyödyntää”, Kurttila sanoo. Ville Hallikainen muistuttaa, että tutkijoiden ajasta suuri osa menee hankehakemusten tekemiseen rahoittajille. Kurttilan mukaan Luken tutkimuksilla on ollut vaikutusta muun muassa siihen, että kuusen suositeltua istutustiheyttä on alennettu ja lehtipuita suositellaan säilytettäväksi taimikossa jo varhaisperkausvaiheessa. Tutkimuksen tekemisen muutos näkyy myös siinä, missä tutkijat työskentelevät. ”Nykyisin kerätään hyvä porukka, jossa jokaisella on oma roolinsa. Muuttuneessa rahoitusmaailmassa pitäisi saada pidettyä mukana pitkäaikainen koetoiminta. ”Suurin tuhlaus on, että tupeloidaan tärkeä koejärjestely niin, ettei siitä saada laskettua haluttuja tietoja. ”Arvioimme parhaillaan koesarjoja ja valitsemme tärkeimmät, joita haluamme ylläpitää. Tarvitaan rahoittajan näkökulma ja tarvitaan tutkijoiden näkökulma. Sitä Luke on edesauttanut
Tilastoissa hintahuippu näkyy vähän myöhemmin ja lievempänä, koska tilastohinnat ovat neljän edellisen viikon keskihintoja. ”Kuusikuitu oli pitkään se kalliimpi havukuitu.” Päätehakkuiden havutukista tarjotaan tilastojen mukaan tällä hetkellä koko maan keskihintana hieman alle 80 euroa kuutiometriltä. Mutta sitten ei käynytkään kuten viime vuonna, jolloin hinnat jäivät värisemään vähän huipun alapuolelle, vaan tuli toissa vuoden toisinto, jyrkkä lasku. Näin tänäkin vuonna. Sitä selittää lähinnä sahatavaran hyvä menekki aina kesään asti. Tuoreimmat tilastot näyttävät päätehakkuiden havutukille hitusen alle 80 euroa ja ensiharvennuskuidulle 22 euroa, mikä tarkoittaa paluuta vuoden 2024 kevättalven ja kevään hintoihin. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen on yhteismitallistanut kantohintatilastoja elinkustannusindeksillä, ja tulokset ovat mielenkiintoisia. ”Kuusikuitu oli pitkään se kalliimpi havukuitu, koska kuusta hiottiin tai hierrettiin massaksi ja saanto on parempi kuin sellunkeitossa. Metsälehdelle on tihkunut tietoja, että kyyti on ollut kylmempää. Käänne ei yllätä Käänne ei yllätä, sillä hintataso on ollut historiallisen korkea. ”Jos vuoden 2007 hintapiikki jätetään pois laskuista, niin yhtä korkeita reaalihintoja on maksettu mäntytukista viimeksi vuonna 1990 eikä kuusitukille edes löydy yhtä korkeaa vertailukohtaa lähes viisikymmenvuotisesta seurannasta.” Mäntyja koivukuidun reaalihinnoissa tämän vuoden huippuja vastaava taso löytyy 1980ja 1990-lukujen taitteesta, mutta kuusikuitu oli enimmäkseen kalliimpaa aina vuoteen 2008 saakka. KORKEALTA KOVAA Kantohinnat ovat pudonneet jyrkästi juhannuksen huippuviikolta, mutta historiallisen korkealla käyntiinkin. SA M I KA RP PI N EN 11683_.indd 12 11683_.indd 12 22.10.2025 12.45.47 22.10.2025 12.45.47. Ylipäätään tarjousten vaihteluväli on leventynyt, ja yksittäiset, pikaiseen korjuuseen tehdyt tarjoukset ovat aikaansaaneet sen, että tilastohinnat eivät ole pudonneet tätä enempää. Erään metsänomistajan mukaan koivukuidun kesäpäätehakkuun tarjouksesta leikkautui neljännes pois juhannusviikolta syyskuun puoliväliin tultaessa. Heinäkuun alkuun tilastoidut huiput olivat koko maan keskihintana havutukilla hivenen yli 85 euroa, ja ensiharvennusten kuitupuukin oli 29 eurossa. PUUKAUPPA & TALOUS 24.10.2025 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN KOVIMMAT kantohinnat on jo muutamia vuosia maksettu juhannusviikolla. Mutta se asema meni paperin vaikeuksien mukana.” Välillä hankala ymmärtää Leppänen luonnehtii tämän vuoden kantohintakehitystä varsin mielenkiintoiseksi
m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2025 Viikot 1 2 yhteensä 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 457 997 Puukauppamäärä vko 41 ”Jos tukkipuun hintakehityksen vielä tätä kysyntätaustaa vasten ymmärtääkin, niin kuitupuupuolta on ollut välillä hankala ymmärtää. .. 48,82. 21,53. Uudistushakkuu 80,74. 22,90. 61,03. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,53. .. 29,56. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,56. 28,44. 33,51. 66,02. nousussa . 27,30. Ensiharvennus 48,61. Aloitusvaikeuksia on ollut muinakin vuosina, mutta tilanne on nyt selvästi huonompi.” 11683_.indd 13 11683_.indd 13 22.10.2025 12.45.51 22.10.2025 12.45.51. Ensiharvennus 59,16. 75,75. .. 47,17. Uudistushakkuu 79,32. 72,54. Ensiharvennus 55,08. 42,17. 45,76. 42,07. 31,39. 37,86. Hankintahinnat 77,79. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,12. 43,00. 77,84. 28,20. 65,69. 50,33. 79,96. 58,26. Enemmän Kylmänen kantaa huolta talvileimikoista, joihin tulee nyt huonosti tarjouksia, eikä kaikkiin kohteisiin ollenkaan. 30,31. 28,18. .. .. 48,42. 30,73. 38,19. 65,72. 21,07. 32,45. 33,61. 60,03. 21,02. Harvennushakkuu 70,80. 77,35. 78,79. .. 26,08. 48,08. Harvennushakkuu 69,97. .. Uudistushakkuu 78,75. 26,28. 28,19. 56,52. 24,18. 61,68. 20,87. 26,38. 46,67. 48,20. 48,24. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 19,63. Uudistushakkuu 76,72. 30,34. Ensiharvennus 52,99. Ensiharvennus 46,04. Uudistushakkuu 78,61. .. 35,44. 22,98. .. 78,49. .. 23,86. 34,06. nousussa . 31,12. .. 46,36. 48,91. 26,16. 79,30. 57,33. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 39,14. 27,64. 31,29. Harvennushakkuu 66,51. . 39,95. 39,87. 32,96. .. 28,06. nousussa . .. 30,71. 40,79. Vasta kun kuvioon lisää raakapuun tuonnin ja tuonnin pudotuksen vuonna 2022, niin kuitupuiden hintatason muutokset alkavat näyttää järkeenkäyviltä.” Kuitupuulla tammi-elokuun hakkuut olivat lähes kymmenen prosenttia viime vuotta suuremmat. 27,28. 40,05. .. 25,94. .. Uudistushakkuu 79,44. 35,54. 70,84. Harvennushakkuu 72,26. 20,51. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,64. . 29,33. ”Jos lopputuotteiden hintoja ei pystytä puolustamaan, niin raakapuun hintaan kohdistuu voimakasta alennuspainetta. 29,84. 30,25. .. 25,49. .. 78,94. 46,14. 25,88. 81,94. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,01. 34,92. nousussa . nousussa . 34,15. 69,95. 38,53. 30,04. 25,18. 22,14. .. 28,40. Hankintahinnat 79,35. .. .. .. 56,41. 27,32. 23,99. 49,29. 37,52. 62,69. .. 62,86. 34,46. 77,17. . 20,36. 26,68. Harvennushakkuu 70,76. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Lopputuotemarkkinoilla on vahvoja hintapaineita, ja samaan suuntaan vaikuttavat Trumpin arvaamattomat tullit ja dollarin heikentynyt kurssi. 23,67. 45,56. 48,69. 44,66. Ensiharvennus 54,36. .. .. 28,90. 38,38. 48,46. 30,08. Harvennushakkuu 69,31. .. 51,83. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,70. 27,78. .. 37,27. 58,38. .. .. .. 28,55. 15,08. 22,69. .. 34,00. 72,08. 27,82. Hankintahinnat 79,05. Hankintahinnat 77,11. 46,87. 37,12. 79,85. 27,42. Tukilla samaa hakkuiden kiihdytysilmiötä ei ollut. .. 27,61. 81,43. .. 49,15. .. .. 41,36. Varastotaso selittää, miksi kuituvaltaiset leimikot eivät nyt kovasti kiinnosta. 79,13. 69,20. 35,08. 79,38. .. 27,39. .. 28,12. 72,65. Uudistushakkuu 78,29. Hän on toiveikas, että uusi pohjataso jo tuntuisi. 27,78. .. 36,17. .. 21,13. .. 77,96. 50,90. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo . 41,18. Toisaalta silloin putoavat kauppamäärät, eikä tuotantoakaan voida pitää yllä, kun raaka-aine ei riitä.” Toiveita pohjakosketuksesta Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun johtaja Tapio Kylmänen tuntee kantohintojen pudotuksen ja tarjousten leventyneen haitarin, mutta pitää romahdusta turhan voimakkaana sanana. 68,99. 25,29. .. 57,14. .. 38,13. 51,17. 22,17. 31,17. 34,79. 34,46. .. Milj. 26,04. 63,82. 71,77. 70,56. .. .. 27,01. 30,86. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,17. Uudistushakkuu 79,83. .. 52,23. .. 29,15. nousussa . 27,13. 34,28. Ensiharvennus 51,36. 48,04. nousussa . 23,26. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 68,80. 24,70. Hankintahinnat 78,65. Hankintahinnat 80,24. 19,08. 26,60. Hankintahinnat 78,21. 30,96. 79,54. 28,67. 27,60. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,99. .. . .. 63,74. 21,30. 21,61. .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 29,63. 48,29. Harvennushakkuu 70,94. 69,30. 26,48. 52,43. .. ”Tähän aikaan vuodesta ei tiedetä millainen talvi on tuloillaan. 32,89. 26,84. 27,88. 32,90. .. .. 27,98. 49,11. 42,69. .. 30,68. 38,31. 37,59. 27,76. 30,18. .. 36,33. 65,65. 39,00. 49,36. 77,15. 33,19. Ensiharvennus 57,51. 32,58. .. 52,67. .. Hankintahinnat 76,86. .. 33,81. 51,45. 27,58. .. 36,43. 28,20. .. 50,19. 27,35. 42,40. .. Hankintahinnat .. 37,63. 35,78. 55,58. .. 30,84. 20,58. 41,63. 38,37. 44,67. 27,52. 21,17. .. 76,69. 28,66. 63,52. 77,28. Uudistushakkuu 66,66. 79,23. 78,05. 27,38. Ensiharvennus 52,80. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,67. .. 24,89. .. AJASSA 24.10.2025 Metsälehti.fi 13 . .. 23,06. 46,26. 27,41. .. 64,95. 25,45. 22,37. .. 35,44. 29,13. 30,07. 21,67. nousussa . 78,66. nousussa . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 73,02. 62,71. Harvennushakkuu 71,26. .. 20,31
Tukin hinta pitää, kuidun ottaa osumaa Luken ja PTT:n ennusteet yllättävät myönteisyydellään. Metsäteollisuustuotteista on hintoja painavaa ylitarjontaa. Suomen sahatavaratuotannolle on luvassa hienoinen kasvuvuosi, ja vientihinnat nousevat pari prosenttia. Tarjouksia tuli neljä eli lähes kaikilta seutukunnan ostajilta, mikä yllätti myönteisesti. Muutosprosentteja vuodelle 2026 Luke PTT Havutukin nimellishinta -2–0 Kuitupuun nimellishinta -4 -4 Markkinahakkuut 2 Sahatavaran vientimäärä 1 3 Sahatavaran vientihinta 2 2 Vanerin vientimäärä 4 2 Vanerin vientihinta 1 2 Sellun/massan vientimäärä 1 3 Sellun/massan vientihinta -3 Kartongin vientimäärä 2 4 Kartongin vientihinta -4 1 Paperin vientimäärä -8 -5 Paperin vientihinta -3 1 Lähteet: Luke, Metsäsektorin suhdannekatsaus ja PTT-ennuste, metsäala syksy 2025 Lounais-Suomessa myytiin hiljattain viiden hehtaarin päätehakkuuleimikko valtakirjakauppana. Tullit tuovat uudenlaista kilpailua Kaiken taustakankaana on heikkona pysyvä kysyntä metsäteollisuuden päämarkkinoilla. Paperin laskeva trendi jatkuu, ja tilanne on kiristymässä entisestään, sillä Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ohjautuu aiempaa enemmän paperia Eurooppaan. Syyt löytyvät Yhdysvaltojen tulleista, vahvistuvasta eurosta ja kuluttajien arkuudesta kuluttaa. Siinä missä PTT näkee kaikilla tuoteryhmillä paitsi sellulla pientä hinnannousua, Luke ennustaa kaikille kuiduttavan puolen tuotteille, eli sellulle, kartongille ja paperille, hinnanlaskua. Ennusteet ovat huojentavia, sillä metsäteollisuuden väenvähennysten, sellutehtaiden seisokkien ja paperikoneiden sulkemisten vuoksi olisi voinut odottaa pahempaakin. Korkein tarjous tuli sahalta, ja mäntyleimikon hyvä hintataso hieman yllätti. Leimikko on vahvasti mäntyvaltainen, ja mäntytukin kysyntä on syksyn aikana ollut vaisuhkoa. Yhdysvaltain tempoilevan tullipolitiikan vuoksi Kiina ja Kanada ohjaavat omaa tuotantoaan uusille markkina-alueille, mikä tuo uudenlaista kilpailua Suomen metsäviennille. Meillä metsätilakauppa käy! 11683_.indd 14 11683_.indd 14 22.10.2025 12.45.52 22.10.2025 12.45.52. Rakentaminen elpyy, mutta hitaasti Ensi vuonna Euroopan kulutuksessa ja rakentamisessa odotetaan jo käännettä, mutta rakentamisen kasvu käynnistyy hitaana. Laadullisesti puusto ei ole ihan parhaasta päästä, joten mitat, katkonta ja laatuvaatimukset korostuvat korjuussa. Hintaennusteessa Luke ja PTT ovat erisuuntaisia. Venäläinen sahatavara on poistunut Euroopan markkinoilta, eikä Keski-Euroopassa ole ollut metsätuhoja entisessä laajuudessa, joten edullista tuhopuutakaan ei ole tarjolla entiseen malliin. Hinnoitteluun on tullut hajontaa, mutta tällä leimikolla kaikki tarjoukset olivat varteenotettavia. Myös kotimaan rakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun, mutta toipuvan vahvemmin vasta vuonna 2027. 24.10.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN LUONNONVARAKESKUS (Luke) ja Pellervon taloustutkimus PTT ennustavat samansuuntaisesti, että ensi vuonna tukkipuun hinta suurin piirtein pitää, mutta kuitupuulla on muutaman prosentin laskua. Vientihintojen lähtötasokin on korkeahko, sillä sahatavaran tarjonta on niukentunut. Tälle vuodelle molemmat laitokset ennakoivat yksityismetsien kantorahasumman ennätystä: 3,1– 3,2 miljardia euroa. Lähes sadantuhannen euron leimikko TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji määrä, m 3 €/m 3 yhteensä Mäntytukki 868 84 72 912 Kuusitukki 105 85 8 925 Koivutukki 6 56 336 Mäntykuitu 306 38 11 628 Kuusikuitu 50 38 1 900 Koivukuitu 23 34,5 793,5 Kuusilaho 16 21,21 339,36 Yhteensä 1 374 96 833,86 M IK KO H ÄY RY N EN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Vaikka markkinoiden epävarmuus jatkuu, paperia lukuun ottamatta metsäteollisuuden kaikkien päätuotteiden viennille odotetaan määrällisesti kasvuvuotta. Kohde on kesäkorjuukelpoinen. Hakkuut pysyvät ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla tai kasvavat hienoisesti, sillä tukkipuun hakkuiden parin prosentin kasvu kumoaa kuitupuun hakkuiden supistumisen. Erityisesti Aasiasta suuntautuu aiempaa enemmän kartongin tuontia Eurooppaan. Raakapuun tuonti, joka on pääasiassa kuitupuuta ja haketta, jatkunee viiden miljoonan kuutiometrin tasolla
020 757 1112 | AUTOCENTER@AUTOCENTER.FI | WWW.AUTOCENTER.FI LAIVALAHDENKATU 8, 00880 HELSINKI | AVOINNA: MA-PE 9-18, LA 10-15 PUH. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. ET EHKÄ VIE SITÄ ÄÄRIOLOSUHTEISIIN, MUTTA TIEDÄT, ETTÄ VOISIT Defender 110 S D250 MHEV, Hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. Pyydä tarjous ja saat arvion vaihtoautostasi. Defender 110 tarjoaa vakiona 5 istumapaikkaa (2+3) ja optiona 6-paikkaisen kokoonpanon (3+3), jossa eturivin keskipaikalla on ”jump seat”. Valitse laajasta valikoimasta lisävarusteita ja varustepaketteja, jotka tekevät Defenderistäsi juuri sinun tarpeisiisi sopivan. Saatavilla Defender 110 sekä Defender 130 -malleihin. Ota käyttöösi Defenderin voittamattomat maasto-ominaisuudet nyt myös autoverottomana N2G -luokkaan uutena rekisteröitävänä kevyenä maastokuorma-autona. Hinnasto 26MY, Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. 25, 5 %) + toimituskulut 600 €. CO2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100km. alv. Lue lisää: www.landrover.fi SAATAVANA LADATTAVANA HYBRIDINÄ, PAKETTIAUTONA JA KEVYT MAASTOKUORMA-AUTONA TANINKATU 12, 33400 TAMPERE | AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-15 PUH. Kuvan auto erikoisvarustein. Defender 130 on vakiona 5-paikkainen (2+3), ja optiona saatavilla myös 7-paikkainen malli: edessä 2 paikkaa, toisella rivillä 3 ja kolmannella rivillä 2. 020 770 4301 | JLR.SALES@INCHCAPE.FI | WWW.INCHCAPE.FI PYYDÄ TARJOUKSESI 11683_.indd 15 11683_.indd 15 22.10.2025 12.45.55 22.10.2025 12.45.55
Syyksi tähän hän arvelee hirville mieluisten männyn ja koivun viljelyn lisääntymistä (s. Menetyksen arvo lienee 200–600 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan hirvet liikkuvat nyt talvilaidunalueille, joilla ne voivat aiheuttaa talven aikana vahinkoja. Käytännössä sekametsittämisen suurin este ovat kuitenkin hirvieläimet, jotka syövät lehtipuiden ja männyn taimista valtaosan. Paras keino hirvien taimikoille aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen on metsästyksen lisääminen. KA TR I H IM A N EN Turpeen osuuden pienentäminen on metsätaimituotannossa mahdollista, mutta täysin turpeettomissa kasvualustoissa riskinä on taimien laadun kärsiminen, kirjoittaa erikoistutkija Katri Himanen. Ensimmäinen kirjoitus käsittelee MTK:n valtapyrkimyksiä metsänhoitoyhdistyksissä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan susija hirvieläinkannat kasvavat esimerkiksi Lounais-Suomessa yhtä jalkaa. Parhaillaan yrityksen tarhoilla kasvavista taimista merkittävä osa varttuu kasvualustassa, jossa osa turpeesta on korvattu muilla raaka-aineilla, kuten puukuidulla. 4). Pyyntimaksuina kerätyistä varoista on varattu vain vaatimaton puoli miljoonaa euroa vuodessa hirvivahinkojen torjuntaan. Koska kannanhoito ei kuitenkaan tunnu tehostuvan, jäljelle jää lampaanrasvaan pohjautuvan karkoteaine Tricon ruiskuttaminen taimikoihin. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI POHJOISMAIDEN SUURIN METSÄTAIMITUOTTAJA Svenska Skogsplantor on asettanut itselleen tavoitteeksi luopua kasvuturpeen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Hirvieläinten tuomat hyödyt arvioitiin Sorkka-hankkeessa 30–40 miljoonan euron suuruisiksi. Etualalla pahasti rikkakasvien valtaamia kuusen taimia Holmen Skogin Friggesundin taimitarhalla Ruotsissa. Kehityksestä kuultiin Hudiksvallissa Ruotsissa pidetyssä NordGenin teemapäivässä Avstamp mot framtida skogsplantproduktion (Lähtökohtia tulevaisuuden metsätaimituotantoon). 24.10.2025 16 Metsälehti.fi SEKAMETSITTÄMISTÄ pitää Suomessa lisätä metsien tuhonkestävyyden ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tästä vallitsee metsäntutkijoiden ja metsäteollisuuden keskuudessa yksimielisyys. Pisimmät n. Ensi vuonna summan ennakoidaan nousevan 3,8 miljoonaan euroon. Lupamaksuina kerätyistä varoista vain runsas kymmenesosa on mennyt Tricon hintatukeen. Torjuntasummasta valtaosa menee hirvikarkotteen hintatukeen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Kaatolupamaksuista on ministeriön tilinpäätöksen mukaan kertynyt ylijäämää jo 7,4 miljoonaa euroa. Trico on hyvä levittää taimikoihin ennen pakkasia ja hirvien siirtymistä talviravintoon, eli syömään puuvartisten kasvien kuorta ja neulasia. ”Istutettu 2021 juhannuksena. Tricon käyttöä on edistänyt myös Metsälehden väsymätön uutisointi ja tutkiva journalismi Tricon hyödyistä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lambergin mukaan Tricon kysyntä on kasvanut ennakoitua nopeammin. LUKIJOIDEN RAKASTAMA toimittaja Mikko Riikilä kolumnoi nyt verkkosivuillamme säännöllisesti Riikilä-vinjetin alla. 2 metriä.” MENNINKÄINEN LISÄÄ ASEITA HIRVITUHOJA VASTAAN 11684_.indd 16 11684_.indd 16 22.10.2025 12.46.46 22.10.2025 12.46.46. Ruotsissa hirvieläimet verottavat puuntuotosta vuosittain 6,4 miljoonaa kuutiota, selviää Skogsstyrelsenin vuonna 2019 julkaisemasta laskelmasta. Moni kaupunkilainen arvelee, että kasvavat susikannat pitäisivät hirvieläimet kurissa. Suuri ongelma kuitenkin on, että hintatuettu Trico on myyty loppuun. Kaikkiaan pyyntilupamaksuina kerätään metsästäjiltä tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Pyrkimys vähentää kasvuturpeen käyttöä metsätaimituotannossa yhdistää Suomea, Ruotsia ja Norjaa, vaikka poliittisia tai säädöspohjaisia ratkaisuja turpeen kieltämisekRUOTSIN TAIMITUOTANTO MATKALLA TURPEETTOMUUTEEN Rikkakasvit leviävät taimitarhalla ilman mukana, kasteluvedessä ja kasvatusvälineissä. Sorkka-hankkeessa arvioitiin, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 140 miljoonan euron vahingot. Arvion täytyy olla karkeasti alakanttiin. Rahasta hintatuetun Tricon loppuminen ei siis ole kiinni, vaan huonosta hallinnosta
POHJOISMAITA YHDISTÄÄ MYÖS pyrkimys monipuolistaa viljeltävää puulajistoa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Toisaalla samalta näyttävällä kohteella taimet ovat lähteneet kasvuun kautta koko kuvion. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Ja naapurin palaute, sanotaanko sitä sosiaaliseksi valvonnaksi, on varsin painavaa. Kasvullisesti lisättyjen taimien kasvatusta Ruotsissa kokeilleet tarhat kommentoivat, että ne kloonit, jotka lähtevät kasvuun, lähtevät hyvin, mutta osa taimista ei suostu kasvamaan. Turpeettomia tai sellaisia metsätaimikasvualustoja, joista turpeen osuutta on vähennetty, on tutkittu Suomessa muun muassa Ilmastotaimetja Uudet kasvualustat -hankkeissa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Onko metsässäsi hoitorästejä. Kokeesta kyse oli sikäli, että taimet on istutettu maata muokkaamatta. i Huolettaako metsäteollisuuden tulevaisuus. Toinen vaihtoehto on turvautua täysin tai osaksi jonkun puun ostajan vastaaviin palveluihin – bonuksiahan voi käyttää palvelujen ostoon. Paine luopua turpeen kasvualustakäytöstä liittyy turpeen noston ilmastoja vesistövaikutuksiin. Istutus oli onnistunut vaihtelevasti, toisella laitaa hyvin, toisella huonosti. si ei ole missään näistä maista tehty. Kyseessä on ensimmäinen puukauppani. Säädetyissä olosuhteissa taimien varhaiskasvatus onnistuu myös kasvukauden ulkopuolella. Täysin turpeettomissa kasvualustoissa puiden taimien kasvattaminen on vaikeampaa, ja riskinä on taimien laadun kärsiminen ja niiden hinnan nousu. Kallisac ”Jos on merkittävästä kaupasta kyse, eivätkä omat taidot riitä, kyllä.” Mehtäukko ”Jos on tuhannen kuution aukko kyseessä, niin kyllä kannattaa. Tällä hetkellä yrityksen pyrkimyksenä on avata 20 miljoonan taimen tuotantotilat yhteistyökumppanin tarhalla vuoden 2028 aikana. räpellys, niin myisin itse.” Ola_Pallonivel ”Jos haluaa varman ratkaisun, eikä ole itse aikaa tai halua perehtyä kauppaan, niin mhy on hyvä ratkaisu. Teemapäivässä kuultiin myös kuusen kasvullisen lisäyksen kehittämisen tilanteesta Ruotsissa. Toisen raportin antoi rajanaapuri, joka muiden asioiden yhteydessä kehui tienvarren mäntytaimikkoni. Menetelmällä tuotettujen taimien tuotannon skaalaamisesta suuremmaksi on puhuttu pitkään. Kokeet ja kokemukset viittaavat siihen, että turpeen osuuden pienentäminen on metsätaimituotannossa mahdollista. Olisin muuten ollut otettu, mutta kuvio oli istutettu kuuselle ja taimettunut männylle reunametsän siementämänä. Kuusentaimia oli alle minimin, mutta verhopuuston pohjapinta-ala ylitti minimin niin, että kyse ei edes ollut uudistusalasta. Mutta jos on parin hehtaarin ensiharvennus tms. Tarjousten vertailuun kannattaa hieman perehtyä, siinä jonkun metsäalan ammattilaisen apu on hyvä. Käsitykseni on, että onnistumisella on jotakin tekemistä turvekerroksen paksuuden kanssa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ihminen ehdottaa, luonto päättää ja tutkittavaa riittää. Vahan pesu uudelleen käytettävistä kasvatuskennostoista on haastavaa, ja Friggesundin tarhalla koetaan, että vaikeaksi muodostunut rikkakasviongelma liittyy vahan jäänteisiin kiinni jääviin rikkakasvien siemeniin. Sen voin sanoa, että puukaupan oppiminen ei ole rakettitiedettä vaikka kuution kautta. Ruotsissa taimituotanto ja sen kehittäminen ovat Suomea paremmin resursoituja. Isommat kaupat kannattaa silti kilpailuttaa, vaikka olisi hyvä asiakassuhde yhteen ostajaan.” A.Jalkanen ”Omat heikohkot kokemukset mhy:n palvelusta opettavat vain, että mhy:n toimintaakin pitää valvoa, vaikka se olisi kilpailuttamassa ja valvomassa hakkuuta. Kamarin kertakapasiteetti on kaksi miljoonaa tainta, joten iso osa taimista kasvatetaan tavallisen, lopullisiin kasvatuskennostoihin tehtävän kylvön kautta. Samalla tein päätöksen, että hoidan asiat paikallisen mhy:n kautta. Niiltä tuli parhaat tarjoukset.” Alaneva 11684_.indd 17 11684_.indd 17 22.10.2025 12.46.47 22.10.2025 12.46.47. Kahdenlaista valvontaa Kannattaako metsänhoitoyhdistystä käyttää puukaupan kilpailuttamiseen. Kilpailutuksesta oli ehkä se etu, että en välttämättä olisi älynnyt parille sahalle laittaa tarjouspyyntöä, jotka myös alueella operoivat. SEMINAARIPÄIVÄN LISÄKSI TAPAHTUMAAN kuului vierailu Holmen Skogin Friggesundin taimitarhalla. Kun sen kerran tekee, niin osaa tehdä jatkossakin.” Metsuri Motokuski ”Mhy:stä saa kilpailutuksen lisäksi samaan pakettiin hakkuun valvonnan, jos haluaa. 24.10.2025 Metsälehti.fi 17 TÄNÄ vuonna olen saanut valvojalta raportin kahdestikin. Tuotannon teknistyminen ei kuitenkaan itsestään selvästi helpota taimien kasvatusta tai tee siitä halvempaa. FSC-sertifikaatti kieltää Ruotsissa tukkimiehentäin torjuntaan soveltuvat kemialliset kasvinsuojeluaineet, joten taimet suojellaan mekaanisilla, vahamaisilla aineilla. Suomalaisesta tuotantotavasta poikkeavaa on taimien lastenkamari, ”odlingskammare”, jossa idätysvaihe ja taimien ensimmäiset viikot kuluvat keinovalossa karusellimaisessa kasvatuslinjastossa. Ainakin varmistaa, että mhy:n edustaja on käynyt maastossa tekemässä leimikon ja ainakin kerran käy hakkuun aikana valvomassa työtä.” Isaskar Keturi ”Tässä puumarkkinatilanteessa on varmasti hyvä käyttää mhy:tä apuna, jos ei osaa itse kilpailuttaa leimikkoa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 35% Kyllä 65% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Millaisia kokemuksia puukaupan kilpailutuksesta. Sekä Ruotsi että Norja tuovat rauduskoivun jalostettua pillerisiementä Suomesta ja ovat siitä riippuvaisia. SweTree Technologies on luonut niin sanotun somaattisen embryogeneesin tekniikkaa vuodesta 2006. Metsäkeskus tarkasti turvepellon metsityskokeeni. Oma metsäasiantuntija on hyvä apu sitten myöhemminkin, jos haluaa tilata uudistamisja metsänhoitopalveluja. Sydän ei aivan jättänyt lyöntiä välistä, mutta jotain sinne päin, ja läpäisin tarkastuksen rimaa hipoen. Tarjousten hintaerot voivat olla melkoiset.” Apli ”Ostin viime vuonna yhden tilan yli 400 km päästä. Annoin mhy:n kilpailuttaa ja luvan valvoa hakkuun. Tarjoukset on helppo pyytää. Rauduskoivun siemenja taimituotannossa ratkotaan Ruotsissa nyt niitä kysymyksiä, jotka selvitettiin Suomessa pääosin muutama vuosikymmen sitten
Toisaalta puro voi joskus olla hyvinkin iso ja muistuttaa jokea”, kuvailee Raatikainen. Metsälain kymmenes pykälä asettaa vähimmäisvaatimukset suojavyöhykkeille, jotka metsälakikohteiksi tulkittavien pienvesien, esimerkiksi purojen ja norojen, välittömään lähiympäristöön pitää jättää. ”Koiraoja voikin olla valuma-alueen perusteella puro.” Oikealla sijaitsevaan puroon on uudistushakkuussa jätetty noin kymmenen metrin suojavyöhyke. Jos alue on yli sata neliökilometriä, on kyseessä joki. Metsäalalla epävarmuus ja tiedon tarve ovat kasvaneet julkisuudessa käsiteltyjen tapausten myötä. Mitä sanoo laki, entä PEFCtai FSC-sertifiointi. Vaikkapa Koiraoja voikin olla valuma-alueen perusteella puro. Toisaalta kaivetuista ojista on voinut muotoutua vuosien varrella hyvinkin puromaisia. Niistä näkee usein myös sen, jos puroa on oikaistu kaivamalla jossain vaiheessa”, Raatikainen vinkkaa. Se määrittää, onko kyseessä noro, puro vai joki. Luonnontilainen vai perattu. Myös ennakoivalle lainvalvonnalle maastossa olisi nykyistä enemmän tarvetta”, sanoo Tapion johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen. Lakia valvovan Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikön Jarkko Partasen mukaan pienveden määritelmä tulee vesilaista. Näitä pohdintoja käyvät metsätoimihenkilöt, metsurit sekä metsäkoneenkuljettajat työssään päivittäin, eivätkä asialta välty metsänomistajatkaan. Valuma-alueen koko lähtökohtana Virtavesikohteen tunnistamisessa lähdetään aina liikkeelle valuma-alueen koosta. ”Tiedontarve kentällä on suuri, ja näitä asioita on jumpattu maastokoulutuksissa tosi paljon. 11685_.indd 18 11685_.indd 18 22.10.2025 12.47.21 22.10.2025 12.47.21. ”Kohteen nimen perusteella ei asiaa voi päätellä. ”Noroilla valuma-alue on alle kymmenen neliökilometriä ja puroilla kymmenestä sataan neliökilometriä. ”Ojan erottaa purosta se, että oja on aikoinaan kaivettu neitseelliseen maahan. Virtaveden kohdalla on aina tarkistettava myös se, onko kyseisessä kohteessa lohikalakanPALJON PÄÄNVAIVAA PIENVESISTÄ Pienvesien tunnistaminen ja lukuisten ohjeiden tulkitseminen on vaativa tehtävä. Käsittelemätöntä suojavyöhykettä on levennetty 20 metriin taimikonhoitovaiheessa, koska tila kuuluu FSC-sertifiointiin. Purojen kohdalla on metsälain näkökulmasta tulkittava myös sitä, onko kohde luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Tarvitaanko tähän suojavyöhyke hakkuissa ja metsänhoitotöissä ja jos tarvitaan, niin kuinka leveä. Yhtään patenttiratkaisua ei pienvesien suojavyöhykkeille ole tarjolla, vaan jokainen kohde on erilainen. Tätä voi selvittää esimerkiksi vanhoja maastokarttoja tutkimalla. Puroista hyvin suuri osa on aikoinaan perattu ja suoristettu. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 24.10.2025 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ONKO tämä oja vai puro. Joen välitöntä lähiympäristöä eivät koske metsälain kymmenennen pykälän määräykset.” Oja vai puro
”Se on samaa tasoa, mikä tutkimusten mukaan vaaditaan, että kohteen ominaispiirteet säilyvät.” Partanen pitää hyvänä, että tulkintasuosituksissa on jouston varaa eikä suojavyöhykkeitä määritetä putkimaisesti mittanauhan kanssa. Tässä kivet kertovat, että uomaa on kaivettu, mutta selvittämättä jäi, onko kyseessä puro, oja vai jotain muuta. pykälä –. ”Tämän tiedon löytää Paikkatietoikkuna-verkkopalvelusta, kun hakee karttatasoihin Virtavesien lohikalakannat -aineiston. ”Tämä on helpottanut lainvalvontapainetta. Uomaltaan alle 2 metriä leveiden ojamaisten, suoristettujen ja perattujen purojen suojakaista vähintään 5 metriä. METSÄAMMATTILAISILTA tulee Suomen metsäkeskukselle aiempaa enemmän neuvontapyyntöjä pienvesiin liittyvien metsälakikohteiden rajauksissa, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen. Suojakaistoilta voidaan poistaa runkopuut. ”Luonto on hyvin vaihtelevaa. Aineisto on käytössä monen yrityksen omassa paikkatietojärjestelmässä.” Lisähaastetta pienvesien suojakaistojen määrittelyyn tuo metsäsertifiointi. Leimikon suunnittelussa tämä uoma on luokiteltu luonnontilaisen kaltaiseksi. METSÄSTÄ 24.10.2025 Metsälehti.fi 19 Luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen puron suojavyöhykkeitä: Metsälaki: Vähintään valtaja lisävaltapuiden keskipituuden levyinen vyöhyke pienveden molemmin puolin, käytännössä usein noin 20–25 metriä. Suojakaistalla voidaan tehdä poimintahakkuita. Näen, että sertifiointeihin liittyvillä auditoinneilla on aidosti vaikutusta siihen, miten hyvin luontokohteet huomioidaan metsätaloudessa”, Partanen sanoo. FSC-sertifiointi: Suojavyöhyke 30 metriä, josta käsittelemätöntä 20 metriä ja peitteisenä hoidettavaa 10 metriä. Metsälaki ei määrää metreistä Pienvesien suojavyöhykkeet määritellään yleensä metreissä, mutta metsälaissa ei puhuta metreistä lainkaan. taa, joka tuo omat vaatimuksensa kohteen käsittelyyn. PEFCja FSC-sertifioinnilla on erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi FSC edellyttää uomaltaan voimakkaasti muokatulle purolle kymmenen metrin levyistä peitteisenä käsiteltävää suojavyöhykettä. ”Tuntuma on, että moni ammattilainen haluaa varmistaa asioita meiltä aiempaa tarkemmin, kun luontokohteisiin liittyviä tapauksia on ollut esillä julkisuudessa.” Metsäkeskuksen mahdollisuudet lähteä katsomaan kohteita ennakoivasti maastoon ovat Partasen mukaan kuitenkin hyvin rajalliset, koska siihen ei ole riittävästi henkilöstöä. kohteiden tulkintasuositus, Metsäkeskuksen verkkosivut Valuma-aluetyökalu, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvät luontotietoaineistot (käytössä vuoden 2025 loppuun) Vanhat maastokartat, Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu Historialliset ilmakuvat ja Virtavesien lohikalakanta, Paikkatietoikkuna-verkkosivusto Noro: valuma-alue alle 10 km 2 Puro: valuma-alue 10–100 km 2 Joki: valuma-alue yli 100 km 2 Moni metsäammattilainen joutuu raapimaan päätään pienvesien äärellä. Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöissä. Se löytyy kahden vesistön väliltä jo 1960-luvun peruskartoista, vaikka on myöhemmin oikaistu kaivamalla. Vanhat ilmakuvat puolestaan kertovat, että 1950-luvulla tällä kohdin on ollut puuton niitty. Metsäkeskuksen tulkintasuosituksen mukaan ”riittävän leveä välitön lähiympäristö on yleensä vähintään valtaja lisävaltapuiden keskipituuden levyinen vyöhyke pienveden molemmin puolin (puro ja noro) tai ympäri (lampi, lähde, lähteikkö ja tihkupinta).” Partasen mukaan tämä tarkoittaa yleensä lähelle 25 metrin levyistä tai leveämpääkin suojavyöhykettä. Uomaltaan voimakkaasti muokatun puron suojavyöhyke 10 metriä, jota voidaan käsitellä peitteisyys säilyttäen. ”PEFC-sertifikaatti puolestaan edellyttää peratun, alle kaksi metriä leveän puron molemmin puolin vähintään viiden metrin suojakaistaa, miltä voidaan poistaa runkopuut. Metsäkeskuksen näkökulmasta sertifioinnin vaatimukset ovat myös helpottaneet jossain määrin valvontatyötä, kun suojavyöhykkeistä on tullut normaali tapa toimia. Sama leveys vaaditaan peratuille uomille, joissa on lohikalakanta. Yli kaksi metriä leveisiin perattuihin puroihin vaaditaan keskimäärin vähintään kymmenen metrin suojakaista”, Raatikainen kertoo. PEFC-sertifiointi: Vesistöjen suojakaistan leveys keskimäärin 10 metriä, kuitenkin aina vähintään 5 metriä. Samalla ne muodostavat sekä metsäettä vesilajeille tärkeitä ekologisia käytäviä. Nyt lakia voidaan tulkita niin, että suojavyöhyke on tarvittaessa leveämpikin.” VALUMA-ALUEEN KOOLLA MERKITYSTÄ Metsälain erityisen tärkeät elinympäristökuviot, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvät luontotietoaineistot Metsälain 10. ”Kriittisimmät tapaukset pystymme hoitamaan tarkastusten kautta.” METSÄKESKUKSEN RESURSSIT RAJALLISET HYÖDYLLISIÄ TIETOLÄHTEITÄ VAATIMUKSET VAIHTELEVAT 11685_.indd 19 11685_.indd 19 22.10.2025 12.47.22 22.10.2025 12.47.22
puunhankintaorganisaatiossa. Koivut karsitaan ja katkotaan pölleiksi rauhallisin ottein. Esimerkiksi Harvestialle koivukuitupuu kelpaa vapaapituisena. TUHANNEN MOTIN MIETTINEN Heikki Miettisen ikä alkaa seiskalla, mutta moottorisaha pysyy yhä tanakasti kourissa. 24.10.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIEKSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVAT VANHA viisaus – ammattilaiset eivät juokse – saa taas kerran vahvistusta Heikki Miettisen työmaalla. Vänkäri löytää aina tiensä seuraavalle puulle ilman turhaa haeskelua. Kasvatettavaksi on valikoitunut suoria, tyveltään karsiutuneita ja elinvoimaisia rauduskoivuja. 11686_.indd 20 11686_.indd 20 22.10.2025 12.48.00 22.10.2025 12.48.00. Poistettavat koivut kaatuvat haluttuun suuntaan vänkärin avittamina. Miettinen oli vuosia itärajan takana Lenderyssä (Lentiira) opastamassa metsätyökeskuksen, lespromhozin, metsureita pohjoismaiseen moottorisahahakkuuseen. Kymmenen vuotta omilla savotoilla Lieksassa Pohjois-Karjalassa asuva Miettinen on Nikkarilan metsäopistossa oppinsa saanut metsätalousinsinööri, joka työskenteli vuosikymmenet Vapon Heikki Miettinen innostui hakkuutyöstä jo lukion jälkeen, eikä tahti ole vieläkään laantumassa. Mittanauhan käyttökään ei näytä hidastavan eleettömästi etenevää hakkuuta. Miettisellä on meneillään 40-vuotiaan koivikon toinen harvennus. Muutamia latvapöllejä Miettinen nostelee vierekkäin. Ensiharvennus on edellisen omistajan aikana tehty hakkuukoneella, mutta nyt jylläävät kokemus ja ammattilaissarjan Husqvarna-moottorisaha. Miettisen Erkki-pojan hankkiman vanhan, pitkäulotteisella kuormaimella varustetun ajokoneen ansiosta pöllejä ei tarvitse kasata, vaan ne saavat jäädä sijoilleen. Tällä palstalla koivut katkotaan mittanauhalla kolmimetrisiksi pölleiksi, koska Metsä Group haluaa kuitupuunsa määrämittaisina. ”Pitää huomata vanhat korjuuvauriot, rungon viat ja lahot sekä latvuksen kasvukunto.” Harvennettu puoli on kuin Tältä Heikki Miettisen maisemakonttorissa näytti lokakuun alussa. Vuosien taidolla mitta kiinnittyy rungon tyveen ja myös irtoaa, kun katkontapaikat on merkitty. Oppi ilmeisesti meni perille, sillä enimmillään paikkakunnalta tuotiin 250 000 kuutiota tukkia vuodessa Lieksan ja Nurmeksen sahoille, jotka silloin olivat Vapon omistuksessa. suoraan koivikonhoito-oppaasta. Vuoden tavoitteena on hakata tuhat kuutiota hankintapuuta. Miettinen ei huiski eikä hosu. Ammattimiehen harjaantunut silmä tunnistaa kaadettavat puut