Sivut 8–11 PLUSSAN ARVOISTA. TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 10899_.indd 1 10899_.indd 1 19.10.2024 14.31.22 19.10.2024 14.31.22. LOKAKUUTA 2024 . NRO 18 Metsäyhtiöt maksavat monimuotoisuuden edistämisestä. Kävimme katsomassa, miten se näkyy käytännössä. LOKAKUUTA 2021 . PERJANTAINA 25. NRO 19
NRO 18 Metsäyhtiöt maksavat monimuotoisuuden edistämisestä. PERUSTETTU VUONNA 1933 10899_.indd 1 10899_.indd 1 18.10.2024 10.47.05 18.10.2024 10.47.05 Tuomas Laitila, Lauri Saaristo ja Nicolas Vollar tutustuivat metsänhoitomalliin Nurmijärvellä. ”Toimeenpanossa pyritään hyödyntämään nykyisiä menettelytapoja, joten metsänomistajilla ei toistaiseksi ole syytä huolestua”, tiivistää MTK:n asiantuntija Lea Jylhä. Metsäkatoasetuksen piirissä ovat puu, nautaeläimet, kahvi, kaakao, soija, palmuöljy ja kumi sekä näistä raaka-aineista valmistetut tuotteet. Hankintahakkaajakin voi valtuuttaa Tämän hetken tulkintojen perusteella metsäkatoasetuksen määrittelemä toimija on puun pystykaupoissa puunostaja, hankintahakkuissa ja toimituskaupoissa metsänomistaja. NRO 19 . Metsänomistajien kannattaa seurata metsäkatoasetuksessa erityisesti kahta kohtaa: kenet asetus määrittelee toimijaksi puukaupoissa ja miten asetuksen vaatimuksen mukaan määritellään luonnontilaiset metsät. Metsänomistajat näyttävät selviävän monipolvisesta asetusvyyhdistä kuivin jaloin. Sekavaksi ja keskeneräiseksi nimitellyn metsäkatoasetuksen voimaantulo on saamassa vuoden lisäaikaa. LOKAKUUTA 2024 . Kävimme katsomassa, miten se näkyy käytännössä. Suomessa viime vuosina tapahtuneesta metsäkadosta puolet on liittynyt rakentamiseen ja kolmannes maatalouteen. Lykkäys on helpotus etenkin metsäteollisuuden yrityksille, joiden pitää ottaa käyttöön tietojärjestelmä metsäkatoasetuksen vaatimien tietojen tallentamiseen. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. EU:n markkinoille ei saa päätyä raaka-aineita tai tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. PERJANTAINA 25. LOKAKUUTA 2021 . Toimijan on asetuksen mukaan annettava METSÄKATOASETUKSESTA SELVITTÄNEEN SÄIKÄHDYKSELLÄ EU:n metsäkatoasetuksen voimaantulo on saamassa lisäaikaa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ EU:N metsäasetusvyörystä kuuluu vaihteeksi metsäalan kannalta huojentavia tietoja. Metsän tilan heikentämistä on luonnontilaisen metsän (primary forest) muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi. Sivut 8–11 PLUSSAN ARVOISTA. Metsänomistajien kannattaa seurata luonnontilaisten metsien määrittelyä ja hankintahakkuiden tilannetta. Lähde: Ruokavirasto, Luke FAKTA 10900_.indd 2 10900_.indd 2 19.10.2024 14.32.44 19.10.2024 14.32.44. AJANKOHTAINEN / UUTISET 25.10.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäteollisuuden ääni Brysselissä ›› 6–7 Metsäkoneiden kauppaa Suurillä järvillä ›› 14 METSÄSTÄ Giljotiinikoura energiatureikossa ›› 22–23 Laserkeilaus laatuhinnoittelun apukeinoksi ›› 24-25 Tutkijat kinaavat tiaiskadon syystä ›› 25 PILKKEITÄ Viinin voi ostaa paperipullossakin ›› 26–27 Rock-klubi metsänsuojelijana ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. EU:n asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän raivaamista tiettyyn maatalouskäyttöön. METSÄKATOASETUS ASETUKSEN tarkoituksena on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä
Luken alustavan arvion mukaan luonnontilaisia metsiä on nykyisten suojelualueiden ulkopuolella kohtuullisen pieni pinta-ala. Lykkäysehdotuksen mukaan metsäkatoasetusta aletaan soveltaa suurten yritysten osalta vuoden 2025 lopussa ja pienyritysten kohdalla kesällä 2026. Metsäkatoasetuksen toimaeenpanoa varten luodun tietojärjestelmän pitäisi toimia jo tämän vuoden joulukuussa, joten yrityksillä on reilu vuosi aikaa testata asetuksen täytäntöönpanoa. Tätä samaa määritelmää voidaan hyödyntää niin EU:n metsäkatoasetuksen kuin EU:n uusiutuvan energian direktiivin kohdalla”, kertoo metsäneuvos Erno Järvinen maaja metsätalousministeriöstä. Metsäkadon ehkäisemisen lisäksi metsäkatoasetus edellyttää, ettei metsien tilaa heikennetä. tava ne hakkuiden ulkopuolelle. Metsien tilan heikentämistä olisi luonnontilaisen metsän muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi. Puukauppasopimuksiin kirjataan usein, että puunostaja tai metsänomistajan puolesta valtakirjalla puukauppaa tekevä metsänhoitoyhdistys toimittaa hakkuusta vaaditun metsänkäyttöilmoituksen Suomen metsäkeskukselle. UUTISET 25.10.2024 Metsälehti.fi 3 METSÄKATOASETUKSESTA SELVITTÄNEEN SÄIKÄHDYKSELLÄ ”Metsänomistajilla ei toistaiseksi ole syytä huolestua.” vakuutus siitä, ettei puiden kaato ole aiheuttanut metsäkatoasetuksen määrittelemää metsäkatoa tai metsän tilan heikkenemistä. Tämä edellyttää, että Suomessakin on oltava selvillä luonnontilaisten metsien sijainnista ja rajatEU:n metsäkatoasetus on tehty ensisijaisesti ehkäisemään metsien hävitystä tropiikissa. Metsäkatoasetuksen edellyttämä luonnontilaisten metsien määritelmä on eri asia kuin EU:n biodiversiteettistrategiasta tuleva vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittely, josta on Suomessa väännetty kättä jo tovi. Jos luonnontilaisista metsistä ei saada tarkkaa tietoa, jää riski, että puunostajat välttelevät tiettyjä metsäalueita ja metsää siirtyy niin sanottuun harmaaseen suojeluun. Suurin osa maista tullaan ennakkotietojen mukaan luokittelemaan matalan metsäkatoriskin maiksi. ”Lisäaika on erittäin tervetullutta. 10900_.indd 3 10900_.indd 3 19.10.2024 14.32.45 19.10.2024 14.32.45. Asetuksen täytäntöönpano vaatii vielä kansallisesti valmistelua, neuvontaa ja koulutusta”, sanoo Erno Järvinen. Asetus voi silti vaatia, että suomalainen hankintahakkaajakin todistaa puunsa alkuperän. ”Luonnonvarakeskus (Luke) on tekemässä määritelmää luonnontilaisista metsistä. Metsäkatoasetukseen sisältyy siis mahdollisuus, että se lisää maastotyötä puukauppojen yhteydessä, jos luonnontilaisia metsäalueita täytyy varmistaa jalkatyönä. Onneksi hankintametsuri voi ulkoistaa byrokratian puunostajille. Olennaista asetuksessa on myös eri maiden riskiluokitus, joka on tarkoitus julkaista ensi kesäkuun loppuun mennessä. KU VA T : FR A N S LA N TI N G , SA M I KA RP PI N EN MITTAVA ASETUSPAKETTI EUROOPAN komissio esitti lokakuun alussa, että metsäkatoasetuksen voimaantuloa lykätään. MTK:n Jylhän mukaan metsäalan toimijat ovat esittäneet erillistä kartoitusta metsäkatoasetuksessa määriteltävistä luonnontilaisista metsistä, mutta sellaista ei ole toistaiseksi luvattu. Avoimia kysymyksiä liittyy yhä metsäkatoasetuksessa tarkoitettujen toimijoiden määrittelyyn ja tunnistamiseen ja siihen, miten asetuksen piiriin kuuluvat tuote-erät määritellään. Asianmukaista huolellisuutta koskeva due diligence statement eli DD-vakuutus tehdään ennen raaka-aineen tai tuotteen saattamista markkinoille. Metsäkatoriskiluokitus vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka mittavia valvontatoimia eri maiden viranomaisilta vaaditaan metsäkatoasetuksen toimeenpanossa. Alun perin asetuksen piti tulla voimaan tämän vuoden lopussa. ”Asetus antaa mahdollisuuden siihen, että metsänomistaja voi valtuuttaa puunostajan antamaan vakuutuksen myös hankintapuukaupassa”, Jylhä sanoo. Paljonko on luonnontilaista metsää. Valtuutus toimisi suurin piirtein samalla tavalla kuin puukaupoissa nyt toimitaan yleisesti metsänkäyttöilmoitusten suhteen. Samalla komissio julkaisi lisäohjeistusta asetuksen tulkintaan
Pääpuulajit selviävät ilmastonmuutoksesta Menneisyyden jäätiköitymisiin liittyvillä ilmastonmuutoksilla näyttää olleen vain vähän vaikutusta seitsemän tärkeimmän eurooppalaisen puulajin – metsämänty, kuusi, rauduskoivu, mustapoppeli, euroopanpyökki, rannikkomänty ja talvitammi – geneettiseen monimuotoisuuteen, Helsingin ja Uppsalan yliopistojen tutkimuksessa todetaan. Jokainen teemaryhmä laatii oman osallistamissuunnitelmansa keskeisten sidosryhmien kuulemista varten. W IK IM ED IA C O M M O N S JUSSI COLLIN KANSALLISEN ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnistynyt. Pari viikkoa sitten hakemuksia oli tullut noin 500 kappaletta, kuin viime vuonna hyväksyttyjä tukihakemuksia oli 1 500 ja tukia maksettiin metsänomistajille lähes 13 miljoonaa euroa. Tehtaiden sulkemisen vaikutukset yhtiön puun käyttöön jäävät pieniksi, Metsä Groupilta arvioidaan. Sulkemista perustellaan tehtaiden heikolla kannattavuudella. Metsä Group lopettaa vanerituotannon Suolahdessa Metsä Group suunnittelee sulkevansa Suolahden koivuja havuvaneritehtaat Keski-Suomessa. Tarkoitus on, että Suolahden koivuvaneritehtaan tuotanto päättyisi vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä ja havuvaneritehtaan tuotanto viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Näin korkeita kuusikuidun ja koivukuidun reaalisia hankintahintoja ei ole tilastohistoriassa aiemmin nähty. Koskisen: Kysynnässä pientä piristymistä Sahatavaran hintaan ja kysyntään ei näytä tulevan suuria muutoksia loppuvuoden aikana, sahaja levyvalmistaja Koskisen arvioi ns. Tietojärjestelmämuutoksen vuoksi tukien haku avattiin vasta maaliskuussa. ”Metsäalan toimijat valmistelevat ympäristötukihakemuksia tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, mutta se ei vielä paikkaa Metsäkeskuksen aiemmin tekemää hakemusten valmistelutyötä”, sanoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen tiedotteessa. LYHYET Kuitupuun hankintahinnat huipputasolla Kuitupuun hankintahinnat jatkoivat nousuaan syyskuussa ja olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Työryhmillä on kaksi vuotta aikaa laatia omalta osaltaan ehdotukset kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. hiljaista jaksoa edeltävässä analyytikkopuhelussaan. Saapuneita hakemuksia tarkastetaan koko ajan ja tehdään muuta valmistelevaa työtä, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Ympäristöministeriö on kutsunut suunnitelmaa valmisteleviin ryhmiin edustajat muun muassa ympäristöministeriöstä, maaja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta. Suuri osa tukipäätöksistä ja maksuista siirtyy kuitenkin ensi vuoteen. Vaikka hakemusten käsittelyä ei vielä päästä aloittamaan, kannattaa niitä silti jo lähettää Metsäkeskukseen. 10901_.indd 4 10901_.indd 4 19.10.2024 14.39.43 19.10.2024 14.39.43. Luke aloitti hintojen kuukausitilastoinnin vuonna 1995. Tähän syynä ovat tietojärjestelmäongelmat, jotka ovat häirinneet myös muiden tukien käsittelyä. Tämä vuonna suurin osa ympäristötukivaroista jääkin käyttämättä ja siirtyy ensi vuodelle, Metsäkeskuksesta ennakoidaan. Yhtiön mukaan sahatavaran kotimaan kysynnässä on nähty pientä piristymistä, mutta kokonaisuutena merkittävää muutosta ei ole näkyvissä. Ensinäkin Metsäkeskus lopetti ympäristötukihakemusten valmistelun maanomistajille, ja valmistelu on siirtynyt alan yrityksille ja muille toimijoille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusikuidun hankintahinta oli keskimäärin 53 euroa, koivun 52 ja männyn 51 euroa kuutiolta. Ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa. Työtä tehdään viidessä eri teemaryhmässä, joista yhdessä keskitytään metsäluontoon. Metsäkeskus kehottaa lähettämään ympäristötukihakemuksia, vaikka niitä ei vielä päästäkään käsittelemään. It-ongelmat hidastavat käsittelyjä Hakemusten lähettämistä on voinut hillitä myös se, että Metsäkeskuksessa ei vielä pystytä hakemuksia käsittelemään. Metsäkeskuksesta arvioidaan, että ympäristötukihakemusten käsittely päästään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella ja pieni osa haetuista tuista jopa maksettua. Ne kokoontuvat loppuvuodesta työpajaan ja valmistelevat katsauksen asetuksen vaikuttavasta ja oikeudenmukaisesta toimeenpanosta. Laskun taustalla on muutama syy. ”Nuo puulajit tulevat luultavasti jollain tavalla selviämään tulevaisuuden ilmaston muutoksista”, kertoo apulaisprofessori Tanja Pyhäjärvi Helsingin yliopistolta tiedotteessa. Suunnitelmat valmistetaan vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. 25.10.2024 4 Metsälehti.fi AJASSA JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskukseen on tullut ympäristötukihakemuksia tuntuvasti vähemmän kuin viime vuonna. Ennallistamistyö käynnistyy Valmistelu tehdään vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa, ympäristöministeriöstä kerrotaan. Asetuksen tavoitteena on ottaa käyttöön koko EU:n alueella ennallistamistoimenpiteitä, jotka kattavat vähintään 20 prosenttia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista maaja merialueista ja ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä sekä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Myös tiedepaneelit osallistuvat työhön. Muissa ryhmissä aiheina ovat maaja sisävesiluontotyypit, meriluonto, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Siellä ei kuitenkaan ole vielä päästy kunnolla vauhtiin. Ympäristötukien haussa iso pudotus, käsittely jäissä Metsäkeskus pääsee käsittelemään tukihakemuksia vasta loppuvuodesta
Näitä ovat tieto hakkuutavasta, hakkuun ajankohdasta ja hakkuukuvion todellisista rajoista. Siitä kuuluu iso kiitos tämänhetkisille tiedon toimittajille”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Kiistaa metsätiedon omistuksesta Metsänomistajajärjestö MTK on toistaiseksi suhtautunut penseästi muun muassa lahopaikkatiedon siirtämiseen metsävaratietoon. Ilman tätä niin sanottua kaatotietoa Metsäkeskus pystyy päivittämään metsävaratietoja vain metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Mahdollisuudesta tarjota metsänomistajille entistä räätälöidympää metsänhoitoa on muodostumassa kilpailuvaltti metsäyhtiöiden metsäpalveluille. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden koneet eivät toistaiseksi kerää kaatotietoa. Se, mitä tietoa kerätään, pitää määritellä laissa. KOMMENTTI ”Ostajat voisivat käyttää tietoa puun hinnoittelussa.” M IK KO H ÄY RY N EN 10901_.indd 5 10901_.indd 5 19.10.2024 14.39.43 19.10.2024 14.39.43. Metsä Groupin kehitysjohtajan Juho Rantalan mukaan hakkuukoneiden kaatotietoa, esimerkiksi lahotietoa, tullaan jatkossa hyödyntämään yhtiön metsäpalveluasiakkaiden metsänhoitotöiden ohjaamisessa ja myös näyttämään metsänomistajille karttatiedoissa. Osa siitä siirretään jo nyt päivitystiedoksi Suomen metsäkeskuksen avoimeen metsävaratietoon. ”Ostajat voisivat käyttää tietoa puun hinnoittelussa. Siksi edessä on isoja lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka on MTK:n mielestä ratkaistava ennen kuin yksityiskohtaista tietoa yksityisestä metsäomaisuudesta siirretään metsävaratietoihin. Metsälehti.fi 5 25.10.2024 AJASSA MIKKO RIIKILÄ PUUNKORJUUN yhteydessä hakkuukoneet keräävät monenlaista tietoa metsästä. Kyse on myös siitä, että tiedolla on oma arvonsa”, Karttunen sanoo. Ilman metsävaratietoon tallennettua paikkatietoa tieto todennäköisesti unohtuu.” Kortejärvi muistuttaa, että lahotieto hyödyttäisi metsänhoidon MTK panttaa lahotietoja MTK pelkää tarkan lahotiedon viemisen metsävaratietoon heikentävän metsätilan arvoa ja mahdollisuuksia puun myyntiin. Työkalu metsän terveyden hoitoon Hakkuukonetiedon keräämistä ja hyödyntämistä käsiteltiin äskettäin päättyneessä Tyvituho-hankkeessa, joka on rahoitettu maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden varoilla. Toisaalta tieto voisi vaikuttaa metsän arvoon. Nykyinen laki Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä on vuodelta 2011, ja sen jälkeen tekninen kehitys on edennyt huimasti. Tyvituho-työryhmässä mukana ollut OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi – metsänomistaja itsekin – näkee tiedon hyödyntämisessä suuria mahdollisuuksia, jotka ovat etujärjestöpolitiikan vuoksi jäämässä toteutumatta. Perusteena on muun muassa huoli metsien arvon laskusta. ”Tähän mennessä meille on tullut tietoa 300 000 hehtaarin alueelta. Ei KehruuJennyjen särkeminenkään lopulta pitkälle kantanut. Ne kuvaavat suunniteltuja hakkuita eikä toteutumisesta ja hakkuukuvioiden todellisista rajauksista ole takeita. ”Päätehakkuun jälkeen metsäasiantuntija voisi paikantaa kohdat, jonne istutetaan kuusen sijaista koivua tai jätetään taimettumaan koivulle luontaisesti. Pitäisikö Suomen omakotiliiton vaatia talojen kuntoja kosteustarkastusten kieltämistä, nekin kun voivat ikävästi alentaa myytävien talojen arvoa. Hakkuussa tallentuu myös yksityiskohtaista, paikkaan sidottua tietoa esimerkiksi kuusia lahottavan juurikääpäsienen esiintymistä. KEHRUUJENNYT SÄPÄLEIKSI YMMÄRRÄN, että tietosuojalla on arvonsa. Ilman paikkatietoa tämä ei käytännössä onnistu.” Lahopaikkatiedon lisäksi hakkuukoneiden työssään keräämän tiedon perusteella voitaisiin paikoittaa säästöpuuryhmät. Metsävaratietojen tarkkoina päivityksinä tieto hyödyttää kaikkia metsätoimijoita. MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Kalle Karttusen mukaan ongelmakohtia ovat tietosuojaan ja omaisuuden suojaan liittyvät seikat. Myös tämä tieto voitaisiin siirtää metsävaratietoon, ja sitä voitaisiin käyttää metsänhoidon suunnittelussa jopa vuosikymmeniä eteenpäin. suunnittelua vuosikymmeniä uudistamisen jälkeenkin. Voisiko edunvalvontaa harjoittaa jotenkin muuten kuin tekniikan kehitystä jarruttamalla. Silti tuntuu hölmistyttävältä, että MTK näyttää jarruttavan metsien terveydentilaa olennaisesti kuvaavan tiedon viemistä metsävaratietoon. ”Istutetun koivikon alle syntynyt alikasvoskuusikko voitaisiin raivata lahon saastuttamilta kohdilta ja maaperä puhdistuisi. Kilpailuvaltti metsäyhtiöille Kaikki isot metsäyhtiöt sekä Versowood siirtävät jo nyt kaatotietoa Metsäkeskukselle. MTK:n mukaan tieto kuuluu metsänomistajalle, joka viime kädessä päättää, mitä metsässä tehdään ja on oikeutettu päättämään, kuka tietoa saa käyttää. MIKKO RIIKILÄ MTK:n mukaan ennen lahotietojen luovutusta täytyy ratkaista tietosuojaan ja omaisuuden suojaan liittyvät ongelmat
”Tarvitsemme ison jäsenmaan, kuten Saksan, Ranskan tai Puolan tuen, jotta saamme asioita Euroopan neuvostossa määräenemmistöllä läpi.” Pelkät metsäiset maat eivät yksin saa haluamiaan aloitteita läpi neuvostossa, ja Suomen metsäteollisuus tekee yhteistyötä etenkin Saksan, Itävallan ja Ruotsin kanssa. Karvalan tukena on Metsäteollisuus ry:n koko edunvalvontaorganisaatio, yhteensä 38 henkilöä, joista kaksi on pysyvästi Brysselissä. ”Paljon ei ole puhuttu siitä, että asetuksen aikataulumuutos pitää hyväksyttää myös jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Joka viides vuodessa voi vaikuttaa tulevan komission ohjelmaan, ja Metsäteollisuus ry aloitti tavoitteidensa ajamisen jo vuosi sitten. Metsäteollisuus ry:n puolesta asiaa varmistaa Brysselissä Kaisu Karvala. ”Asia on tärkeä ja hyvä, mutta ei asetus tule tämmöisenä menemään läpi. Metsäteollisuudella on 17-sivuinen hyvin yksityiskohtainen paperi, ”vahva oma viesti”, jonka Metsä edellä Brysselissä Metsä on saatava osaksi biotalousstrategiaa. Asetus on erittäin huonosti valmisteltu. 25.10.2024 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO LAITILA, TEKSTI JUHA ROININEN, KUVA BRYSSELISSÄ komission käytävillä on odottava tunnelma, kun komissaariehdokkaat valmistautuvat vastaamaan europarlamentaarikoiden esittämiin kysymyksiin. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on ollut uusien liittolaissuhteiden solmiminen. Metsäalan lobbareita puolestaan juoksuttaa nyt väistyvän komission päätös siirtää metsäkatoasetuksen voimaantuloa. Tiettävästi aikataulun muutos on tarkoitus hoitaa nopealla aikataululla, mutta sen läpimeno parlamentissa ei ole päivänselvää”, hän jatkaa. Tulevan komission tehtäväkirjeistä Karvala on poiminut lupaavan tavoitteen, joka on sääntelytaakan keventäminen. Asiantuntijoita saapuu Suomesta paikalle tarpeen mukaan. ”Tarvitsemme ison jäsenmaan, kuten Saksan, Ranskan tai Puolan tuen.” 10902_.indd 6 10902_.indd 6 19.10.2024 14.48.43 19.10.2024 14.48.43. ”Juuri metsäkatoasetusta voi pitää esimerkkinä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä eli voisiko uusi sääntelyn järkeistämisestä vastaava komissaari tehdä uuden ehdotuksen, jolla kumotaan vanhaa lainsäädäntöä?” Joukkovoimaa tarvitaan Karvala on toiminut nykyisessä pestissään kaksi vuotta. Kukaan ei tunnu tietävän esimerkiksi millaiset velvoitteet metsätalouden arvoketjun eri osapuolille tulevat”, sanoo Metsäteollisuuden EU-asioiden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kaisu Karvala
”Saimme aika paljon asioita neuvoston strategiseen agendaan, joka on jäsenmaiden muodostama paperi, mikä komission tulee sisällyttää omaan ohjelmaansa. KAISU KARVALA METSÄTEOLLISUUS RY:N EU-asioiden edunvalvontajohtaja IKÄ 54 vuotta ASUU Brysselissä VTM Turun yliopistosta, poliittinen historia; CEP Aix-en-Provence, kv-oikeus TYÖSKENNELLYT Telian yhteiskuntasuhteiden globaalina johtajana, Rovion viestintäjohtajana, osakkaana lakiasiaintoimistossa NAIMISISSA, kaksi aikuista lasta HARRASTUKSINA lukeminen, tennis, historia ja musiikki metsänhoitoa ei vieläkään nähdä ratkaisuna ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.” Metsätaloutta käsitellään Karvalan mukaan todennäköisesti biotalousstrategian päivitetyssä versiossa, joka on ympäristöasioista vastaavan ruotsalaiskomissaariehdokas Jessika Roswallin työlistalla. ”Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme hyvät suhteet ranskalaiseen metsäteollisuuteen ja valtiollisiin toimijoihin, ja Macronin esikunta on jopa pyytänyt apua metsäasioissa. Virkamiehistö haastaa Kiertotalouden mahdollisuudet tulevat kyllä esiin Italian entisten pääministereiden Enrico Lettan ja Mario Draghin tuoreessa raportissa, mutta painotukset ovat lähes yksinomaan muovin ja metallin kierrätyksessä. Puhtaan teollisen siirtymän ohjelmaa johtava espanjalainen varapuheenjohtaja Teresa Ribeira tulee olemaan yksi vaikuttavimmista komissaareista ja hänen tulevaa kabinettiaan olemme jo lähestyneet.” Erityisen tärkeäksi vaikuttamisen kohteeksi hän nostaa Ribeiran kabinettipäälliköksi nousevan Miguel Gil Tertren. Suurilla rakennusliikkeillä on myymättä kokonaisia kerrostaloja. Korot nousevat. Nyt tällaista etua ei enää ole. Tämä johti polttoaineiden säännöstelyyn, hidasti talouskasvua, aiheutti vuotuisen inflaation kiihtymisen Suomessa kaksinumeroiseksi sekä lopulta johti talouden painumiseen lamaan. Maataloudessa uusien traktorien rekisteröinnit ovat ennätysalhaalla. ”Hansen on lähtöisin sahaperheestä, hänen pitäisi ymmärtää näitä asioita. Talous painuu lamaan niin Suomessa kuin muuallakin. Ennakoiva metsätilallinen tekee liiterit täyteen polttopuita ja voi vielä hankkia pari ylimääräistä sahan laippaa, muutaman teräketjun ja pari kanisteria polttoainetta. Korkotasokin on tullut alaspäin, eikä enää olisi esteenä investoinneille. Vienti Venäjälle ei enää pelasta meitä kuten 1970 -luvulla. Biotalous on mainittu, ja siinä Suomi teki kovaa työtä.” Metsäteollisuusmailla on yhteinen tavoite EU:n biotalousstrategiassa. Ranska alkaa muuttua metsänkäyttöä ymmärtäväksi maaksi”, Kaisu Karvala sanoo. PERIAATTEESSA OLOSUHTEET voisivat olla suotuisat talouskasvun käynnistymiselle ja ekonomistien toiveet perusteltuja, mutta lattiataso antaa paljon synkemmän kuvan. Kuluttajat joutuvat kuitenkin arjessaan ostamaan ruokaa, sähköä ja polttoaineita ja tuntevat näiden hinnannousun. TALOUSKASVUA VAI TOIVEITA. Suomessakin polttoaineiden hinnat nousivat – bensiini 25 prosenttia, dieselöljy 40 ja kevyt polttoöljy 80 prosenttia yhdessä yössä tammikuussa 1974. Rakennusala on lamassa ja uudisrakentaminen aivan pysähdyksissä. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Tämä vaimensi taloutemme pudotusta ja vienti veti. Tätä tehdään USA:n inflaatiolukuja kaunisteltaessa. ”Yritän parhaillaan saada järjestettyä kokousta Gil Tetren ja Metsäteollisuuden pääekonomistin kesken.” Karvala kollegoineen on saattanut EU:n kirjoittavien virkamiesten tietoon. Harva tietää, että hän oli myös Draghin raportin pääkirjoittaja. Inflaatioluvuissa on tosin syytä olla kriittinen, koska lukuja saadaan painettua alaspäin poistamalla laskentamenetelmästä eniten nousseita osia ja jättämällä jäljelle vain maltillisesti nousseet. ”Riskinä on, että jos biotalousstrategia menee ympäristöasioiden pääosastolle, puupohjaisia tuotteita ja pohjoismaista SUOMEN TALOUSKASVU O n pysynyt nollassa jo 17 vuotta. KASVU-ODOTUKSIA VARJOSTAA vielä Lähi-idässä kytevä kriisi, jolla on suuri riski leimahtaa avoimeksi sodaksi vuoden 1973 tapaan. Näillä pärjää kylmemmänkin talven yli. 25.10.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Jos Lähi-idän tilanne kriisiytyy niin, että se vaikuttaa sekä öljyn hintaan että saatavuuteen, suurena kuvana tilanne on hyvin samankaltainen kuin vuosina 1973–74. Näin on puhuttu kuluvanakin syksynä. Puuta käyttävä teollisuus korostaa puun mahdollisuuksia uusiutuvana raaka-aineena. Suomi pystyi tuomaan Neuvostoliitosta kohtuuhintaista raakaöljyä ja hintojen noustuakin maksoi öljyostot vientituottein, jolloin tavaraa vaihdettiin tavaraan. Lisäksi usein esitetään pohjainflaatio, jolloin kokonaisinflaatiosta poistetaan elintarvikkeiden ja energian osuus. Asuntokauppa on pysähdyksissä ja myyntiajat pitkät. 10902_.indd 7 10902_.indd 7 19.10.2024 14.48.46 19.10.2024 14.48.46. Inflaatio on laskenut niin maailmalla kuin Suomessa. Ekonomistit ovat joka vuosi luoneet toivoa, että ”ensi vuonna tapahtuu käänne parempaan”. Inflaatio kiihtyy. Tuolloin Syyrian ja Egyptin sotatoimet Israelia vastaan nostivat raakaöljyn hinnan vajaan puolen vuoden aikana viisinkertaiseksi. Rakennusliikkeiden konkurssiaalto on meneillään, monessa suuressa keskijohtoa on lomautettu ja alihankkijoista irtauduttu. Nollapäästöisen teollisen kasvun osalta metsäasiat kuuluvat myös Jessika Roswallille ja ilmastotoimista vastaavalle hollantilaiselle komissaariehdokas Wopke Hoekstralle. Tilatankkihan on jo täynnä polttoainetta ja muut tarpeelliset hankinnat tehty. ”Ongelmana on kuitenkin se, että osa ympäristöasioiden pääosaston virkamiehistöstä on ollut ideologisesti puun käyttöä vastaan ja samat metsän käyttöön negatiivisesti suhtautuvat henkilöt pitelevät kynää jatkossakin.” Metsäasiat kuuluvat uudessa komissiossa luxemburgilaiselle maatalouskomissaariehdokas Christophe Hansenille. Metsätaloutta on kannatellut vielä korkea puun hinta, mutta kuinka pitkään metsäteollisuus pystyy siirtämään kalliin raaka-aineen lopputuotteiden hintoihin. Teknologiateollisuuden tilauskanta on pienentynyt, kun tärkeän vientimaan Saksan talous on hidastunut. PITÄISIKÖ TÄHÄN JOTENKIN varautua
Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Lähdimme maastoon selvittämään, mitä hoitomalli käytännössä tarkoittaa ja mitkä sen vaikutukset metsäluonnolle ovat. Metsä Groupin tänä vuonna solmimista puukaupoista kolmasosa on toteutettu hoitomallin mukaisina hakkuina. Hoitomallissa avohakkuulle jätetään vähintään kolmekymmentä elävää säästöpuuta hehtaarille, ja lisäksi kymmenen elävää puuta hehtaarilla katkaistaan 2–5 metrin korkeudelta tekopökkelöiksi. Tuotenimeä Metsä Group Plus kantavassa hoitomallissa metsänomistajalle maksetaan luonnon monimuotoisuuden entistä paremmasta huomioimisesta talousmetsässä. Mukaan riippumattomaksi asiantuntijaksi maastoon pyysimme parikymmentä vuotta talousmetsien luonnonhoidon eteen töitä tehneen luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Lauri Saariston Tapiosta. Kuvassa hoitomallin mukaan hakattu runsaan kolmen hehtaarin aukko. 10903_.indd 8 10903_.indd 8 19.10.2024 14.51.03 19.10.2024 14.51.03. TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT otain enemmän, mitä talousmetsissä yleensä tehdään. Vaikka metsänomistaja ei olisi sertifioinut metsiään, yleinen käytäntö on hakata metsä PEFC-sertifioinnin kriteerien mukaan. Tapio ei ole osallistunut hoitomallin kehitykseen. Ne alkavat kuolla muutamassa vuodessa ja tuottavat nopeasti monille lajeille tärkeää lahopuuta. LISÄEUROJA SÄÄSTETYISTÄ PUISTA Metsänomistajille on lanseerattu uusia monimuotoisuutta edistäviä palveluita, joista osasta maksetaan. Hoitomalli on Metsä Groupin omistajajäsenille tarkoitettu vapaaehtoinen ja puukauppakohtainen, ja se on yleistynyt vauhdilla. Myös hoitomallin mukaan tehdyissä harvennushakkuissa jätetään kymmenen tekopökkelöä hehtaarille. Jalkauduimme Metsä Groupin uuden hoitomallin mukaan käsiteltyyn metsään ja selvitimme, mitä hakkuilla tehdään toisin ja riittääkö se. ”Esimerkiksi säästöpuissa mennään heittämällä FSC:stäkin ohi”, Vollar kertoo. Säästöpuita keskitetään ryhmiksi, mutta järeät haavat säästetään myös yksittäin. FSC:tä enemmän säästöpuita Metsä Groupin paikallinen metsäasiantuntija Tuomas Laitila sekä alueella toimiva metsäluonnonhoidon asiantuntija Nicolas Vollar harppovat edeltä ja näyttävät tietä. Esimerkiksi näin on kuvailtu Metsä Groupin vuosi takaperin lanseeraamaa monimuotoisuuden huomioivaa hoitomallia. 25.10.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA Metsä Group Plus hoitomallissa säästöpuita jätetään kolme kertaa enemmän kuin PEFC-sertifioinnissa. Astuessamme Nurmijärvellä Röykässä sijaitsevalle hakkuuaukealle säästöpuiden määrä kertoo, ettemme ole niin sanotusti perusaukolla. Metsätaloudessa luonnonhoidon minimitason määräävät käytännössä sertifioinnit. Täällä metsien käsittelyssä on säästetty luonnonmonimuotoisuutta parantavia rakennepiirteitä osin jopa FSC-sertifiointia enemmän
FSC:ssä vaatimus on kaksikymmentä. ”Suunnittelu on se, millä voisimme jo nykyisillä säästöpuumäärillä saada paljon enemmän vaikuttavuutta, kun ne kohdennetaan fiksummin ja tavoitteellisemmin”, hän jatkaa. ”Säästöpuuryhmistä huomaa, että ne on mietitty. Varjossa olevaa lahopuuta tulee ryhmän sisälle”, Saaristo arvioi. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana tulemme julkaisemaan vielä uusia luonnonhoitoon liittyviä palveluita”, UPM Metsän metsätalouspäällikkö Liisa Viikari lupaa. Kiinteä hehtaarikohtainen korvaus Muita hoitomalliin kuuluvia toimia ovat säästöpuuryhmien poltto, 10–30 metriä leveät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille sekä rehevämmillä turvemailla hakkuiden toteutus jatkuvapeitteisenä. Yhtiö tavoittelee omissa metsissään 20 prosentin lehtipuuosuutta ja 10 kuution lahopuuosuutta hehtaarille ja jalkauttaa näitä tavoitteita edistäviä hyviä käytäntöjä myös asiak kaidensa metsiin. 10903_.indd 10 10903_.indd 10 19.10.2024 14.51.10 19.10.2024 14.51.10. Kansallinen metsästrategia tavoittelee lahopuun määräksi kymmenen kuutiota hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä. Metsä Groupin hoitomallissa tehdään 10 tekopökkelöä per hehtaaria. Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla (m /ha) yhteensä VMI VMI VMI VMI VMI / KOKO MAA POHJOIS-SUOMI ETELÄ-SUOMI Lähde: luonnonvarakeskus, metsävarat 2 4 6 8 10 lutta pystyja maapuuta. Säästöpuuryhmän tehtävänä on turvata vanhojen elävien puiden säilyminen talousmetsissä sekä pitää yllä lahopuujatkumoa. Lahopuun määrä lisääntynyt Monille lajeille tärkeä lahopuun määrä on valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan lisääntynyt. OMISTA METSISTÄ YKSITYISTEN MAILLE Tuomas Laitila (vas.) kertoo Nicolas Vollarille ja Lauri Saaristolle, että suuremman säästöpuuryhmän paikka oli helppo valita, sillä siinä oli valmiiksi eri-ikäistä kuollutta puuta. Myös riistatiheiköitä jätetään yksi per alkava hehtaari, kun esimerkiksi PEFC:ssä jätetään yksi tiheikkö kolmea hehtaaria kohti. Riittävän suuressa ryhmässä osa puista säilyy elävänä ja toimii vanhoista puista riippuvaisten la jien kotina. AJASSA 25.10.2024 10 Metsälehti.fi PEFC-sertifiointi edellyttää jättämään avohakkuissa vähintään kymmenen elävää säästöpuuta hehtaarille. Keskittäminen, koko ja laajuus. Hoitomallin jalkatyönä tehty suunnittelu eroaa metsätalouden tavanomaisista käytännöistä. Tässä hoitomallissa säästöpuut ja säästöpuuryhmien paikat on suunnitellut Tuomas Laitila maastossa. Tekopökkelöissä suositaan koivua ja latvat jätetään metsään. ”Kokeilemme ja testaamme jalojen lehtipuiden ja tervalepän taimituotantoa, jotta pystyisimme jatkossa tarjoamaan myös metsänomistajille muitakin taimia kuin kuusta, mäntyä ja koivua. Ryhmän sisälle muodostuva pienilmasto on metsän kaltainen ja pitää osaltaan yllä lajistoa. Kun olemme saaneet kokemusta omista metsistä, jalkautamme ne metsänomistajille. ”Johtava toimintaperiaatteemme on, että luomme mallit ja testaamme ne omissa metsissämme. Monimuotoisuutta yksityismetsissä lisätään esimerkiksi innostamalla metsänomistajia liittymään UPM:n FSC-ryhmäsertifikaattiin sekä hyödyntämällä tulevaisuudessa oman taimitarhan muiden lehtipuiden tuotantoa. ”Todella edustava säästöpuuryhmä. Sillä pystyisimme edistämään monimuotoisuutta”, Viikari kertoo. Suunnittelu on merkittävä asia tässä mallissa”, Saaristo arvioi. ”Tavoitteena on, että Metsä Group Plus veisi lahopuumäärän hehtaarilla 15–20 kuution väliin eli selkeästi nykyistä paremmalle tasolle.” Yhtiö seuraa ja mittaa tavoitteen täyttymistä. Yleensä säästöpuuryhmien jättäminen jää metsäkoneenkuljettajan harteille. Tutkimusten mukaan suurenkin säästöpuuryhmän puista kaatuu kymmenen vuoden aikana noin puolet. Jalkatyönä suunnitellut säästöpuuryhmät Aukolla huomio kiinnittyy reunametsän yhteyteen sijoitettuun säästöpuuryhmään. Edustava säästöpuuryhmä ei ole sattumaa. Sopimusasiakkaille suunnatussa kokonaisuudessa on mukana kulotuspalvelu sekä esimerkiksi ympäristötuen hakeminen metsänomistajan puolesta ja konsultointi eri suojeluohjelmiin liittymiseen. Tämä osoittaa, että metsien eteen tehdyt monimuotoisuustoimet tuottavat tulosta. Se on poikkeuksellisen suuri, ja siinä on useita puulajeja sekä kuolUPM julkaisi tänä vuonna metsänomistajille luonnonhoitopalveluiksi kutsutun palvelukokonaisuuden
Myös Stora Enso ja UPM kannustavat maanomistajia rehevillä turvemailla peitteiseen metsien kasvatukseen siihen soveltuvilla kohteilla. ”Kiertoajat ovat lyhenemään päin, mikä lisää avoimen metsän sukkessiovaiheiden osuutta maisemassa ja haittaa varttuneen metsän lajeja”, Saaristo toteaa. Tässä mielessä talousorientoituneenkin kannattaa panostaa monimuotoisuutta ylläpitäviin rakennepiirteisiin. ”Me tarvitsemme lisää metsien suojelua varsinkin tänne Etelä-Suomeen. Se on niitä vähäisiä asioita, joita pystytään tekemään, jotta metsäluonto kykenee ottamaan vastaan iskun, jonka nopeasti muuttuva ilmasto tulee metsäekosysteemille antamaan”, Saaristo alleviivaa. ”Tässä on tavallista enemmän huomioitu, mitä kohteelle jää ja mitä sitä myötä syntyy. Palvelu on tarkoitettu PEFC-sertifioitujen metsien päätehakkuisiin. Luonnonhoidon tavoitteena on, että mahdollisimman moni laji viihtyisi talousmetsissä. Vollarille ja Laitilalle hän ehdottaa, voisiko hoitomalliin ottaa mukaan pienialaisten kohteiden ennallistamista metsätaloustoimien yhteydessä. Hetkittäin kuuluu palokärjen huuto. Bonuksia voi käyttää esimerkiksi metsänhoitotöihin tai maan muokkaukseen. Harvennetulla kuviolla karhu on kulkenut ennen meitä ja jättänyt kynnenjäljet männyn runkoon. Monimuotoisuus takaa metsille paremmat edellytykset kestää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä. Säästöpuuryhmässä on runsaasti eri puulajeja sekä kuollutta pystyja maapuuta. Esimerkiksi, miten suojataan kylän viimeinen talvivarastometsä hömötiaiselle. Yhtiön toimet monimuotoisuuden eteen näkyvät kuitenkin esimerkiksi sekametsäisyyden suosimisena sekä Metso-suojeluun sopivien kohteiden esittelynä. ”Nämä ovat sellaisia asioita, mihin tarvitaan jotain muuta kuin plusmalliset säästöpuut”, Saaristo summaa. Korvaus maksetaan metsänomistajalle rahana. Näin saadaan varmistettua, että maisemassa on kaikkien luontaisesti esiinty vien puulajien vanhoja yksilöitä. Hoitomalliin kuuluu, että Metsä Group pidättää oikeuden polttaa säästöpuuryhmiä. Jos sinulla on 600 kuution kauppa, saat siitä 300 euroa kompensaatioita”, kertoo puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Ensosta. Säästöpuuryhmän poltolla on tarkoitus tuottaa tulen vaurioittamia puita, joista osa kuolee ja osa jää henkiin. Näin toimitaan kaikilla Metsä Groupin hakkuilla, sillä yhtiö on linjannut, ettei se osta kuin kuusta, mäntyä, koivuja sekä alle 40-senttistä haapaa. Metso on hyvä työkalu siinä”, Kallio-Mannila toteaa. Palvelu on ollut tähän mennessä käytössä useissa kymmenissä puukaupoissa. Päätehakkuissa maanomistaja saa 200 euroa ja harvennuksilla 50 euroa hehtaarilta bonusta hoitomallin valinnasta. TUPLAMÄÄRÄSTÄ SÄÄSTÖPUITA KORVAUS Alle hehtaarin avohakkuulle on keskitetty säästöpuita myös suuremmalta yli kolmen hehtaarin aukolta ja näin saatu aikaiseksi normaalia suurempi reunametsässä kiinni oleva säästöpuuryhmä. ”Tästä saisi tulla valtamenetelmä. ”Korvaus on 0,5 euroa per hakattu kuutio. Helposti fokus on siinä, mitä saadaan pois”, Saaristo summaa. Siinä metsänomistajalle maksetaan, kun säästöpuita ja tekopökkelöitä jätetään tuplamäärä eli kymmenen tekopökkelöä ja kaksikymmentä säästöpuuta hehtaarille. Se kuitenkin ottaa luonnon paremmin huomioon. Metsänomistajan pitää kuitenkin saada viimeinen sana”, Vollar summaa. Keino edistää metsien terveyttä Säästöpuuryhmien lisäksi aukoille on jätetty runsaasti yksittäisiä järeitä haapoja sekä muita metsätaloudelle vähäarvioisia lehtipuita, kuten leppää ja raitaa. Vaikka yksittäisellä kuviolla tehtäisiin kaikki toimet luonnon monimuotoisuuden eteen, maisematason muutoksiin on hankala vaikuttaa. Hoitomallin houkuttelevuus on tärkeää, sillä toiveet sen suosiosta ovat kovat. Käytäntö edistää sekä metsien terveydelle että monimuotoisuudelle tärkeää sekametsäisyyttä. Myös sitä, että talousmetsistä löytyy jatkuvasti peitteisiä alueita, Saaristo pitää tärkeänä. Metsä Groupin hoitomallissa rehevät jatkuvaan kasvatukseen soveltuvat turvemaat käsitellään peitteisinä. Maisematason muutokset hankalia Hakkuualueen yllä kaartelee kotka, todennäköisesti nuori merikotka. ”Kyse on metsäekosysteemin elinvoiman vahvistamisesta. AJASSA 25.10.2024 Metsälehti.fi 11 ”Metsänomistajalle kompensoidaan menetetty kantoraha lisäbonuksella, joka maksetaan Metsä Group Plus -hoitomallin valitsemisesta”, Vollar ja Laitila kertovat. Tällä hetkellä monimuotoisuudelle tärkeää muuta lehtipuuta kuin koivua on metsissä vain nelisen kuutiota hehtaarilla. Kysyttäessä myös kaksi muuta suurta metsäyhtiötä kertovat jättävänsä taloudellisesti vähäarvoisen lehtipuun metsiin. Saaristo arvioi maastokierroksen jälkeen, että näkemillämme hakkuualoilla luonnonhoito on toteutettu niin hyvin kuin se talouskäytössä olevassa metsässä on mahdollista. Rehevillä kuusivaltaisilla turvemailla 200 euron hehtaarikohtainen bonus edellyttää, että hakkuu toteutetaan ensisijaisesti jatkuvapeitteisenä. STORA ENSO laajensi tänä vuonna monimuotoisuuskauppa nimeä kantavan palvelun kaikille ostoalueilleen. Muita konkreettisia monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtääviä palveluita metsänomistajille ei toistaiseksi ole tarjolla. 10903_.indd 11 10903_.indd 11 19.10.2024 14.51.16 19.10.2024 14.51.16. Metsätilalla sijaitsevan vuosikymmeniä sitten avatun ojan tukkiminen palauttaisi sen ympäristössä olleen pienialaisen korpinotkelman luonnontilaiseksi
Tästä enemmän sivuilla 8–11. Lisillä alkaa olla jo merkitystä puukauppatarjousten vertailussa, tosin samalla on verrattava myös luonnon hyväksi jätettävän puuston määrää. Plus-hoitomallissa edellytetään esimerkiksi enemmän säästöpuita, tekopökkelöitä ja suojatiheikköjä. SEN SEITSEMÄN SEKAVAA LISÄÄ Luontoarvolisien kanssa menee metsänomistaja jo solmuun. Luontoarvolisissä oli aluksi makua, että niiden avulla pyrittiin kiertämään tilastoitujen kantohintojen nousu. 10904_.indd 12 10904_.indd 12 19.10.2024 14.56.39 19.10.2024 14.56.39. Hoitomallilisää sertifiointien päälle FSC-lisä on arkitietoa, mutta Metsä Groupilla on kovempi hinta myös PEFC-puulle, puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen kertoo. Ja vaikka puunmyyjällä ei PEFC:tä olisikaan, niin ostajat noudattavat sen ehtoja. FSC-lisän saa kaikelle ainespuulle, mutta sen suuruudesta hän kertoo vain, että mitä isompi kauppa, sitä suurempi hintalisä. Stora Ensolla monimuotoisuusohjelma Stora Enso ostojohtaja Sami Honkanen kertoo FSC-puun kysynnän kasvavan tasaisesti ja että sertifikaatilla on suurempi paino kuitupuussa kuin tukilla. PUUKAUPPA & TALOUS 25.10.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA SEKAVAKSI menee, sillä metsälain päälle on kaksi sertifikaattia, Sahateollisuus ry:llä niiden väliin asettuva ympäristöohjelma ja isoilla yhtiöillä omia, vapaaehtoisia metsänkäsittelymalleja, joista saa tai ei saa hintalisää. Tiukempi FSC oli pitkään myös ainoa keino saada luontoarvoista jotakin kautta myös hintaa. Tosin sertifioimattomalla puulla käydään kauppaa enää vähän. Enää se ei ole ainoa, mutta edelleen se on isompien metsänomistajien juttu. ”Tällöin kyseessä on yleensä maankäytön muutos tai muuten poikkeava erä.” Kuutiokohtaisen FSC-lisän saa kaikelle teollisuuspuulle, mutta Riissanen ei avaa lisän suuruutta muuten kuin että se vaihtelee. PEFC-sertifikaatti on käytännössä pohjataso, johon metsänomistaja liittyy automaattisesti mhy-jäsenyyden myötä. ”Siihen vaikuttaa muun muassa se, että hyödyntääkö samalla luontokohdepalvelua, jota voi käyttää niissä tapauksissa, jos omasta metsästä ei löydy luontevasti viittä prosenttia suojeluun tarvittavia kohteita.” Metsä Group tarjoaa osuuskunnan jäsenille sertifioinnit ylittävää Plus-hoitomallia, jossa maksetaan hehtaaripohjaista hintaa niin PEFC:n kuin FSC:n päälle. ”Sahatavarassa FSC:n merkitys on hyvinkin pieni.” Luontoarvojen säästämisestä hakkuuissa maksetaan metsänomistajalle monin eri tavoin, mikä ei tarjousten vertailua helpota. Parin vuoden aikana on tapahtunut selvä muutos, ja luontoarvolisät ovat jo aidosti sitä, mitä niiden sanotaan olevan
.. 28,26 . 34,72 . 33,04 . 32,89 . 40,42 . Ensiharvennus 62,26 . 68,23 . 38,94 . 32,49 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . 52,66 . 33,50 . Harvennushakkuu 76,20 . 32,80 . Ensiharvennus 56,90 . Ensiharvennus 50,20 . .. nousussa . 27,40 . 83,40 . 28,11 . .. 26,25 . .. 25,83 . 80,57 . .. 70,68 . 57,10 . .. .. 75,03 . 22,68 . 27,54 . .. 69,70 . 37,49 . 31,62 . 34,09 . 62,11 . 27,31 . .. Uudistushakkuu 78,45 . 50,49 . 45,07 . 33,46 . .. .. 27,46 . 33,12 . nousussa . 81,20 . .. 53,11 . .. Harvennushakkuu 75,38 . 50,37 . .. .. Ensiharvennus 54,66 . 66,98 . .. 34,85 . nousussa . 28,65 . 22,82 . 48,87 . 35,99 . 34,65 . 31,21 . 40,60 . 51,05 . Harvennushakkuu 67,22 . Puolen euron hintalisän kuutiolle saa vain PEFC-puulle. UPM:llä on omat ja vapaaehtoiset, FSC:n ylittävät metsänkäsittelysuositukset, mutta niihin ei liity hintalisää. 43,05 . 34,74 . .. .. 33,07 . 82,92 . 32,95 . ”Ja jos metsänomistaja hyväksyy, niin noudatamme PEFC:n lisäksi Sahateollisuus ry:n ympäristöohjelmaa, joka vaatimuksiltaan asettuu sertifikaattien väliin.” 10904_.indd 13 10904_.indd 13 19.10.2024 14.56.42 19.10.2024 14.56.42. nousussa . 60,96 . .. .. Hankintahinnat 79,10 . 74,84 . 48,67 . 39,69 . 23,30 . 62,20 . 31,50 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,58 . Hankintahinnat .. 31,00 . AJASSA 25.10.2024 Metsälehti.fi 13 . 37,76 . 32,78 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 32,55 . 27,82 . 52,67 . 30,09 . .. 25,27 . 82,41 . 74,01 . 52,46 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo . 39,66 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . Uudistushakkuu 80,30 . .. 42,45 . 39,24 . .. .. 37,47 . 83,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,08 . Sen sijaan PEFC-sertifikaatti on juttu, jota liputetaan. .. 74,46 . 51,03 . Ensiharvennus 66,46 . 51,45 . .. .. 56,54 . 31,42 . .. 68,24 . 83,65 . 41,79 . 66,29 . Milj. .. Harvennushakkuu 74,35 . 79,49 . 34,59 . 45,25 . .. 49,04 . 56,27 . 26,27 . .. .. 68,82 . 25,75 . Hankintahinnat 69,00 . 33,28 . 24,48 . 31,83 . .. 31,79 . 44,48 . 53,35 . 31,69 . 31,95 . 34,37 . .. 81,81 . .. 26,03 . 32,71 . .. .. Ensiharvennus 51,42 . 28,69 . .. .. .. 47,88 . .. 39,71 . 32,02 . Harvennushakkuu 73,66 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,34 . 88,36 . 32,05 . 24,39 . .. . 29,74 . .. 26,86 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,08 . 25,81 . 30,45 . 34,95 . 41,80 . 28,72 . .. 75,67 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 26,80 . 42,55 . 70,74 . .. Uudistushakkuu 82,88 . PEFC-leimattuun sahatavaraan sallitaan tietty prosentti sertifioimatonta puuta. 30,93 . .. 78,64 . .. .. 42,02 . 52,55 . 33,74 . 81,46 . Sahatavara ei FSC:tä kaipaa ”Sahatavarassa FSC:n merkitys on hyvinkin pieni, sitä kysytään tietyissä jalostetuotteissa Euroopassa, eikä FSC-lisää ole”, Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro sanoo. 31,81 . Uudistushakkuu 81,88 . 40,84 . .. 40,38 .. 26,90 . UPM:n kotimaan puunhankinnan johtaja Janne Kiiliäinen ei tunnista, että FSC-puusta olisi erityistä niukkuutta tai että FSC olisi tekemässä isoa läpimurtoa, mutta korostaa sen merkitystä vastuullisen toiminnan ilmentäjänä. 47,32 . .. Harvennushakkuu 73,03 . Siksi tavoitteemme on kasvattaa hallitusti FSC-puun osuutta.” UPM:llä FSC-lisä on kolmiportainen ja perustuu asiakkuuden kokoon. 28,57 . Harvennushakkuu 74,83 . Harvennushakkuu 69,37 . 31,79 . 36,45 . .. 67,42 . 53,21 . 39,64 . .. 32,64 . 31,36 . 31,80 . 28,22 . 38,74 . Uudistushakkuu 71,89 . .. 41,00 . 54,28 . 33,32 . .. 60,81 . 31,52 . .. 25,09 . 38,37 . .. 33,07 . Jos metsänomistajalla ei sertifikaattia ole, niin sahayhtiö joka tapauksessa hakkaa PEFC-kriteerien mukaisesti. 38,86 . 34,18 . 69,74 . 82,80 . 77,02 . 33,74 . 40,47 . 33,03 . 61,57 . Uudistushakkuu 82,01 . 63,96 . .. .. 51,44 . 32,31 . 69,49 . Hankintahinnat 77,56 . 33,42 . 24,77 . .. 26,91 . 44,64 . Ensiharvennus 53,88 . .. 31,72 . 71,13 . 56,00 . 32,79 . .. 58,89 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,81 . Hankintahinnat 75,74 . 41,91 . .. 83,90 . .. Lisän suuruutta Kiiliäinen ei avaa muuten kuin että suurimmillaan kyse on useista euroista kuutiolle. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 53,71 . 52,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,17 . 33,40 . 65,36 . .. .. 49,83 . 40,73 . .. nousussa . 34,03 . 47,04 . 23,54 . 33,59 . 41,10 . Ensiharvennus 51,25 . 32,68 . Uudistushakkuu 81,38 . . 34,15 . 54,96 . 34,79 . 38,06 . Harvennushakkuu 75,91 . Ensiharvennus 49,88 . 26,22 . .. 52,49 . . Uudistushakkuu 83,07 . 32,47 . 42,18 . 36,38 . 82,66 . 30,96 . 32,57 . .. 58,02 . 34,43 . 74,56 . 43,32 . 73,25 . 30,90 . .. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko o,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 2011 2015 2019 2024 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 730 991 Puukauppamäärä vko 41, m 3 Stora Ensolla on myös PEFC:n ja FSC:n väliin asettuva monimuotoisuuskauppa, jossa jätetään enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin mitä PEFC edellyttää. .. .. nousussa . 45,89 . 66,87 . Hankintahinnat 71,92 . .. 31,78 . .. .. 32,43 . 32,20 . 50,90 . 51,10 . 40,27 . .. 37,24 . ”FSC-raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden kysyntä on jatkuvaa ja tasaisessa nousussa. 34,43 . 75,88 . .. 82,72 . 76,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,81 . .. nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,47 . nousussa . Uudistushakkuu 82,44 . 27,40 . 44,33 . 81,97 . 52,18 . nousussa . 32,10 . . Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,18 . Hankintahinnat 83,09 . 26,06 . .. 25,25 . 31,03 . 40,39 . 29,14 . .. 83,19 . .. 52,55
Tavaralajimenetelmän osuuden Ruuskanen arvioi neljäsosaksi koko Yhdysvaltojen tasolla, mutta osuus vaihtelee alueittain, ja kokorunkoja tavaralajimenetelmästä on monia eri yhdistelmiä. Ruuskasen kertomana kokopuukorjuu kuulostaa muutenkin monin tavoin vanhanaikaiselta ja voi vain kummastella, että miksi siinä on pitäydytty näinkin pitkään. Ponsse on isoista metsäkonemerkeistä ainoa, joka valmistaa pelkästään tavaralajikoneita. Kun amerikkalainen asiakas haluaa uuden koneen, niin usein sen pitää tapahtua samana päivänä.” Koneyrittäjät voivat olla teollisuuden sopimusurakoitsijoita, mutta tavallisempi malli on kokonaisurakointi, jossa yrittäjä ostaa leimikon ja myy puutavaraa eri tehtaille. 25.10.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVAT PONSSEN Pohjois-Amerikan johtaja Pekka Ruuskanen on asunut Yhdysvalloissa 27 vuotta. Ennätys lienee, että länsirannikolla on harvesterilla hakattu 144 mottia tunnissa, kun taas Suurten järvien lehtipuuvyöhykkeellä kymmenenkin kuutiota on jo saavutus. ”Avain on työvoiman saatavuudessa, sillä tavaralajimenetelmä vaatii vähemmän väkeä.” Etelävaltiot ovat punasavimaita, missä sateet pysäyttävät kokorunkokorjuun, mutta tavaralajikorjuu ei juuri hidastu. Ruotsalaisyhtiö Billerudin paperitehdas Ylä-Michiganissa toimii edelleen, mutta suunnitellusta miljardin dollarin uudistuksesta kartonkikoneeksi peräydyttiin. Ruuskanen kertoo, että Ponsse yritti ensin ottaa jalansijaa Yhdysvaltojen etelässä, mutta tavaralajimenetelmään ei vielä silloin innostuttu. Jyrkille rinteille tarkoitetuissa koneissa on erikoisratkaisuja. Välissä on hoidettava varaosahuolto ja pidettävä asiakkaasta huolta, vaikka huollettavat koneet olisivat yli tuhannen kilometrin päässä lähimmästä huoltopisteestä.” Vanhoillinen etelä Etelävaltioissa tavaralajikorjuu on edelleen harvinaista, mutta Ruuskanen uskoo menetelmän yleistyvän sielläkin. ”On helppoa myydä ensimmäinen kone, mutta myypäs se toinen. Suurten järvien alueella pohjoismainen korjuutapa ei saanut totaalista torjuntaa. ”Metsäteollisuuden investoinnit menevät etelään, vähän länteen, mutta pohjoiseen ei mitään. ”Myypäs se toinen kone” Pohjois-Amerikan Ponssella on ensi vuonna 30-vuotisjuhla. Nyt tavaralajimenetelmä, jossa puut katkotaan jo metsässä, on siellä jo valtamenetelmä ja yleistyy tasaisen varmasti muuallakin. Mitä varaosaa ei sieltä löydy, se hankitaan Suomesta viikossa. Hän kertoo käyneensä autolla kaikissa osavaltioissa paitsi Havaijilla ja Alaskassa. Duluth Minneapolis Hancock Rhinelander MINNESOTA WISCONSIN MICHIGAN USA KANADA Lake Superior Lake Michigan 10904_.indd 14 10904_.indd 14 19.10.2024 14.56.43 19.10.2024 14.56.43. Metsäkonekauppa käy henkilöautojen tapaan, mallien tulee olla esillä ja nopeasti saatavana. Ponssen USA:n päätoimipaikka on Wisconsinin Rhinelanderissa. Jokaisessa kuormatraktorissa on puskulevy lanssipaikkojen tasaamiseen. ”Koneita on pidettävä varastossa valmiina. ”Kun amerikkalainen haluaa uuden koneen, sen pitää tapahtua samana päivänä.” Pekka Ruuskanen uskoo tavaralajikorjuun yleistyvän muuallakin Yhdysvalloissa. Wisconsinissa suljettiin paperitehdas muutama vuosi sitten. Pihalla seisoo rivissä viisi erilaista, tuliterää Ponssea. Amerikassa on sekä hyviä että huonoja metsiä. Amerikan-vuosistaan huolimatta Ruuskanen huastelee syvän Savon murretta. Investoinnit etelään ja vähän länteen Suurten järvien alueella metsäteollisuus on supistumaan päin. Ruuskanen arvioi koko Pohjois-Amerikan Ponsse-kannaksi 2300 konetta. Etelän etuja ovat halvempi raaka-aine, nopeampi kasvu, työvoima ja satamat.” Tavaralajimenetelmä yleistyy Amerikassa Suurten järvien seutu on hiipumassa metsäteollisuuden takamaaksi. Helpoiten ymmärrettävä on vinssi, joka kiinnitetään ylärinteen puuhun tai kantoon ja joka antaa nousuapua. Koneita valmiina kiiretoimituksiin Ponssen Amerikan-päätoimipaikan pihalla. Ponsse on Yhdysvaltojen markkinajohtaja kumipyöräisissä tavaralajikoneissa 43 prosentin osuudella
Hallitus on esittänyt, että kannustejärjestelmästä poistettaisiin uusien metsäteiden tekemisen tuki sekä mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityisteiden perusparannushankkeiden yhteydessä. Kuitupuulla inflaation ylittävää nousua €, 2025 %-muutos 2024-2025 Mäntytukki 78 2 Kuusitukki 81,5 3 Koivutukki 68,2 4 Mäntykuitu 32,3 6 Kuusikuitu 34,3 6 Koivukuitu 33 5 Yksityismetsien keskimääräiset nimelliset kantohinnat, Luken ennuste Metsänomistaja laittoi Pohjois-Karjalassa myyntiin viitisen hehtaaria mäntymetsän päätehakkuuta. Hän kilpailutti puukaupan itse sähköisessä puukauppapaikka Kuutiossa. Metsälehti.fi 15 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUDEN suhdannekäänne on jo tapahtunut, mutta suurta loikkaa ei kuitenkaan ole näkyvissä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannekatsaus ennakoi. Sahateollisuus torppaa tieleikkaukset ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Puunostaja antaa puista yhden kuutiohinnan ja katkoo ostamansa rungot haluamallaan tavalla. Sellumarkkinoiden tilanne on odottava ja epävarma. Sahatavaran vientiä Kiinaan niistää, että maa on kasvattanut tuontiaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Luken mukaan bruttokantorahatulot ylittävät ensi vuonna ensimmäistä kertaa kolme miljardia euroa ja yksityismetsätalouden liiketulos kasvaa noin 210 euroon hehtaarilta. Hakkuut kasvavat yksityismetsissä Ensi vuonna hakkuut lisääntyvät neljä prosenttia 64 miljoonaan kuutiometriin. Kuivahkolla kankaalla kasvavat männyt ovat tiheäsyistä laatupuuta. Metsänomistaja odottelee uudistamistarjousta männikölle, mutta menetelmä tullee olemaan männyn kylvö. Sahateollisuus ry muistuttaa eduskunnan maaja metsätalous valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että toimiva metsätieverkosto on edellytys kilpailukykyiselle teollisuuspuun ja energiapuun hankintaketjulle sekä metsänhoitotöiden tekemiselle. TUORE PUUKAUPPA Kova runkohinta männiköstä P äätehakku u puutavaralaji määrä, m3 hinta €/ m3 yhteensä € mänty kokorunko 1449 87 126 063 JUSSI COLLIN UUTEEN metka-tukijärjestelmään ollaan jo tekemässä muutoksia. Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi, mikä pitää hintoja korkealla. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee hieman. Metsäteollisuuden viennin arvolla mitaten tämä vuosi on rahtusen viime vuotta parempi, ja ensi vuodelle on odotettavissa tilastollisestikin merkittävää nousua. Metsänomistaja piti hyödyllisenä sitä, että runkohinnoittelussa puun katkonnan riskiä ei jää metsänomistajan harteille. Metsäteollisuuden investoinnit ovat siirtämässä hakkuiden painopistettä pohjoiseen Suomeen, jossa käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia on etelää paremmin. Kasvu painottuu yksityismetsiin, sillä yhtiöt ja Metsähallitus kasvattavat hakkuitaan parilla prosentilla. Tänä vuonna hinnat ovat laskussa, mutta ensi vuonna noususuunnassa. Rakentamisen elpyminen tukee myös havuvanerin kysyntää. Raakapuun tuonti kasvaa nykyisestä 4,2 miljoonasta kuutiosta kymmenen prosenttia. Voittava tarjous oli runkohintatai kokorunkokauppa. Samaan aikaan Suomesta viedään puuta pari miljoonaa kuutiometriä. Tärkeimmät tuonnin lähtömaat ovat suuruusjärjestyksessä Latvia, Viro ja Ruotsi, jotka vastaavat yhdessä 90 prosentista tuonnista. Kohde voidaan korjata kelirikkoaikaan. Tarpeet metsätieverkoston laajentamiselle ovat todellisia erityisesti Pohjois-Suomessa. Kartonki kääntynyt ylös, paperi jatkaa alas Kartongissa kysyntä on kääntynyt nousuun huonon viime vuoden jälkeen. Luke: Suhdannekäänne on jo tapahtunut Kuitupuun hinnannousu jatkuu ja kantorahasumma ylittänee kolmen miljardin rajan. Luke ennakoi kantohintojen nousun tasaantuvan, mutta jatkuvan maltillisena edelleen. Ensi vuonna paperien tuotanto ja vienti alenee pitkän ajan trendin mukaisesti, ja keskimääräinen vientihinta laskee. Hinnat ovat loppukesällä kääntyneet laskusuuntaan ja hintaero lyhytja pitkäkuitusellun välillä on poikkeuksellisen suuri. Räjähdysonnettomuuden vuoksi seisahtunut Metsä Groupin Kemin tehdas palaa ensi vuonna normaalituotantoon, joten tuotanto ja vienti kasvavat. Hakkuukohteesta tuli neljä tarjousta. Voittaneessa tarjouksessa männikön runkohinta oli 87 euroa kuutiolta. Koivuvanerilla menee havuvaneria paremmin, mutta tukin saatavuus rajoittaa tuotantoa. Järjestö ei myöskään kannata esitettyä yksityistien perusparannuksen tukitason alentamista 70 prosentista 50 prosenttiin. Kaupat solmittiin metsäyhtiön kanssa. Bonusta voi käyttää esimerkiksi metsän uudistamiskuluihin. Ostotarjouksissa oli metsänomistajan mukaan isoja hintaeroja. Metsäteiden kunto on heikko ja perusparannustarpeet ovat ilmeiset, Sahateollisuus toteaa. Kaarnakuoriaistuhot ennakoitua vaisumpia Rakennusala on ollut suurissa vaikeuksissa, mutta Euroopassa ensi vuodelle odotetaan pientä virkoamista ja vauhti kiihtynee 2026. Korjuu tapahtuu todennäköisesti nyt syksyllä tai viimeistään keväällä. Kuitupuiden hinnat nousevat selvästi inflaatioprosenttia enemmän. Kasvuvuosien jälkeen metsähakkeen käyttömäärät ovat vakiintumassa eikä ensi vuodelle nähdä mainittavaa kasvua. Meillä metsätilakauppa käy! 10904_.indd 15 10904_.indd 15 19.10.2024 14.56.44 19.10.2024 14.56.44. Havusellun tonnihinta on käynyt tänä vuonna ennätyksellisessä 1600 eurossa ja lyhytkuitusellukin ylitti 1400 euron rajan. Lisäksi metsäyhtiö maksaa puista metsänomistajakohtaista bonusta 1,8 euroa kuutiolle
Lisäbonus voi olla vain viidennes metsänomistajalle säästöpuun jättämisestä koituvasta menetyksestä, koska energiapuustakin saa nyt hyvän hinnan. Ilmeisesti se onkin suosittu, koska Metsä Group saattoi äskettäin alentaa plussasta maksettavan lisäbonuksen aiemmasta 300 eurosta 200 euroon. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI AVAINTEKIJÄ TULEVAISUUDEN metsäkoneen työn ohjaukseen ja seurantaan on tarkka tieto koneen sijainnista. MTK otti nykyajan luddiittien roolin jarruttaessaan lahotietojen viemistä metsävaratietoon (s. Tarkistin asian Luontopaneelin edustajalta Etelä-Suomen metsäfoorumissa. Taloudellinen menetys on metsänomistajalle satoja euroja hehtaarilta. Metsäkonevalmistajat ovatkin ottaneet käyttöön satelliittipaikannusjärjestelmiä koneen paikan määritykseen. 5). VI LL E KA N KA RE R Metsäkoneiden toimintaympäristö aiheuttaa haasteita tarkalle paikannukselle. Yhteiskuntakin saa ilmaiseksi hyötyä, kun metsän monimuotoisuus vahvistuu. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tuhohyönteisten luontaisten vihollisten määrä kasvaa, kun lahopuun ja siinä elävien hyönteisten määrä lisääntyy. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Tarvitaan muita menetelmiä tukemaan tai jopa korvaamaan satelliittipaikannusta, Maanmittauslaitoksen professorit Harri Kaartinen ja Antero Kukko kirjoittavat. Ero on maastossa silmin nähden huomattava. Plus-mallilla voidaan turvata jopa erittäin uhanalaiset lahottajat, jos luonnonhoito suunnitellaan hyvin. Kun suuret haavat jätetään hakkuussa pystyyn säästöpuiksi, juurivesoja syntyy paljon vähemmän metsänomistajan riesaksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Vielä on hömötiaiselle koteja tarjolla.” Ammatti Raivooja 10905_.indd 16 10905_.indd 16 19.10.2024 14.58.15 19.10.2024 14.58.15. Halpaa Plus-mallin mukainen luonnonhoito ei metsänomistajalle kuitenkaan ole puukaupan yhteydessä, vaikka Metsä Group kannustaa metsänomistajia plussaan 200 euron lisäbonuksella hehtaarilta. Aika monet suomalaiset metsänomistajat ovat kuitenkin halukkaita tinkimään puunmyyntituloistaan monimuotoisuuden hyväksi. Tässä joukossa on todennäköisesti paljon niitä, jotka ovat tarttuneet Metsä Groupin Plus-malliin. Pitkän ajan kuluessa metsänomistaja tosin saa tehostetusta luonnonhoidosta hyötyä, koska monimuotoisuus vahvistaa hänen metsänsä tuhonkestävyyttä. Yhdistämällä tarkemmat ja kalliimmat satelliittivastaanottimet ja -antennit mobiiliverkon kautta saataviin korjauspalveluihin on paikannustarkkuus parhaimmillaan senttimetriluokkaa. METSÄ GROUP SAA Plus-metsänhoitomallilla huomattavan imagoedun, vaikka metsänomistaja maksaa sen kustannuksista valtaosan. Metsäkoneiden toimintaympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita tarkalle paiSATELLIITIT EIVÄT YKSIN RIITÄ METSÄKONEEN ETÄVALVONTAAN METSÄNOMISTAJA MAKSAA VALTAOSAN PLUSSASTA Sensoreiden käyttöä metsäkoneen sijainnin määritykseen kokeillaan Ilmo Star -hankkeessa. Se helpottaa raivuuta ja metsässä on muutenkin mukavampi liikkua, kun pusikoituminen pysyy helpommin aisoissa. Pisimmälle menee Metsä Groupin Plus, jossa metsään jätetään hakkuissa säästöpuuksi yli viisi prosenttia puista. Metsänomistaja 2020 -selvityksen mukaan 22 prosenttia metsänomistajista oli sitä mieltä, että monimuotoisuutta turvaavia toimia pitää lisätä yksityismetsissä. Hakkuupään toimintasäde on kuitenkin toistakymmentä metriä, joten tarvitaan ratkaisuja myös sen paikan tarkkaan määritykseen. Se on kolme kertaa enemmän kuin PEFC-sertifikaatin mukaisissa hakkuissa. Tämä on mahdollista esimerkiksi anturoimalla koneen puomi, jolloin hakkuupään sijainti voidaan johtaa puomin suuntaja etäisyysmittausten perusteella. Näillekin metsänomistaja voi antaa kannattavuuslaskelmassa jonkin arvon. 25.10.2024 16 Metsälehti.fi METSÄJÄTIT TARJOAVAT puukauppojen yhteydessä erilaisia luonnonhoitomalleja. Satelliittipaikannuksen tarkkuus on muutamia metrejä ilman ulkoisia korjauspalveluja
Metsässä latvusto häiritsee satelliittisignaalien kulkua, mobiiliverkkojen saatavuudessa voi olla ongelmia ja tahallinen satelliittisignaalien häirintä heikentää satelliittipaikannuksen tarkkuutta ja saatavuutta, kuten viime aikoina on paljon uutisoitu. Tällöin voidaan tunnistaa ja yksilöidä kaadettavat tai kaadetut rungot tehtävän työn ohjaamiseksi ja hakkuutuloksen dokumentoimiseksi. kannukselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan puut kantavat perimässään tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista. Ei se oikein lyö leiville, että kuukausia jahtaisi muutamaa hirveä. Onneksi hyvä ilmastouutinen tulee Helsingin yliopistolta. Tarvittaessa dronella paikannus. i Käytätkö mönkijää metsätöissä. Taustalla ovat myrskyt, kuivuus ja kaarnakuoriaistuhot. Lokakuussa julkaistiin tieto, että Saksan metsät ovat muuttuneet hiilenlähteiksi. Koneenkuljettajaa avustavat järjestelmät voivat tukea päätöksentekoa ajolinjojen ja puun valinnassa sekä varoittaa mahdollisista riskeistä sekä korjuujäljen että ympäristön tapahtumien suhteen. Tällaista ennakkotietoa voidaan johtaa joko metsäyhtiöiden teettämän tai kansallisen laserkeilauksen perusteella tehdystä puustoinventoinnista, tai kohteet voidaan käydä kuvaamassa ja laserkeilaamassa droonilla ennen metsätöiden aloittamista. Näyttää entistä todennäköisemmältä, että Suomi ei ole yksin metsien hiipuneen kasvun ja hiilinieluongelmien kanssa. TÄLLÄ HETKELLÄ kehitystarpeet edellä kuvattujen teknologioiden käyttöön liittyvät sensoridatan reaaliaikaiseen prosessointiin, ja etenkin sensoreiden kestävyyteen ja käytettävyyteen. Laitteet joutuvat koville metsäkoneen toimintaympäristössä: vaihtelevat sääolosuhteet, tärinä, ja pitkät käyttöajat. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 57% en 43% AJASSA Verkkokeskustelu: Onko hirvijahti katoavaa kansanperinnettä. Hiilinieluriita karkaa taas käsistä HARRI KAARTINEN ANTERO KUKKO Otsikon viesti alkaa olla täyttä totta monella kylällä. Ajatus siitä, että on riski menettää koira susille, on monelle niin vastenmielinen, että koira jää laittamatta tai sitten kotiin.” Kuijjuumi ”Mitä ihmeen ammattimetsästäjiä hirvenpyyntiin olisi tulossa. Paikannustarkkuuden tavoitteena on noin täysikasvuisen puun rungon halkaisija eli 20–30 senttimetriä koko toiminta-alueella. Tämän takia tarvitaan muita menetelmiä tukemaan tai jopa korvaamaan satelliittipaikannusta. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Teetkö hankintahakkuita. Sitten kun tapahtuu, niin pyssy olalle ja paikalle napsimaan. Lupamenettelystä pitää luopua, ja hirvet maanomistajan omaisuudeksi.” Kalle Kehveli ”Ainakin aiemmin hirviporukkaan pääseminen oli vaikeampaa kuin ison lottovoiton saaminen, niin ahdasta sisäpiiritouhua ovat jahtihommat.” Käpysonni ”Riistakameroita metsään, niin näkee elukoiden liikkeet. Lukemat hiilinielutavoitteiden saavuttamisesta saadaan vasta vuonna 2027. Työn aikana sensoreiden keräämän tiedon perusteella voidaan tarkentaa ennakkosuunnitelmaa ohjaamaan koneen toimintaa. Aktiivien määrä on puolittunut kuluvalla vuosikymmenellä ja toimivien koirien määrä pudonnut kolmannekseen. Männyillä, kuusilla ja muilla on tämän vuoksi paremmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suorittava porras ”Hirvenmetsästyksessä on peiliin katsomisen paikka. Koiran ottajia ei tahdo löytyä huonojen/epävarmojen lupamäärien takia. Tarkka sijaintitieto yhdistettynä ympäristöä kartoittaviin sensoreihin mahdollistaa tehdyn työn tarkan dokumentoinnin metsänomistajien, metsäyhtiöiden, koneurakoitsijoiden ja viranomaisten käyttöön. Jos Suomen pitää ostaa hiilinieluyksiköitä, keneltä niitä EU:ssa on ylipäänsä ostettavissa. Onnistuu yksinkin, kun seuraa esimerkiksi tubettajia.” Ola_Pallonivel ”Miehet alkavat olla järkiään +60. Kun käytettävissä on ennakkotietoa työkohteista esimerkiksi puukartan muodossa, voidaan tätä tietoa käyttää myös koneen sijainnin määritykseen. Harrastuksen alamäki vain kiihtyy. Uutta porukkaa on viime vuosien aikana seuraan liittynyt, muutama ulkopaikkakuntalainen varta vasten metsääkin ostanut. 25.10.2024 Metsälehti.fi 17 VIIME AIKOINA on jälleen varoiteltu Suomen hiilinieluvajeen aiheuttamasta miljardilaskusta. Miten menee muilla. Ja tottakai suurpedot (susi) huolettavat koiranomistajia.” Itämaan ihme ”Hirvenpyytäjät vähenevät tasaisesti. Kirjoittajat ovat professoreja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:ssä. Tarvitaan sekä ohjelmistoettä laitteistokehitystyötä kustannustehokkaan ja luotettavan ohjausja dokumentointijärjestelmän luomiseksi. Hirvenlihaa näkyy syksyisin kaupoissa jonkin verran, myös tuoreena, mutta enemmänkin saisi olla.” A.Jalkanen ”Meidän paikallinen seuramme aloitti hirvenmetsästyksen viime lauantaina. Puissa on toivoa muutoksen edessä, jos ihmisissä ei. Nämä tiedot voidaan välittää koneen käyttöön digitaalisessa muodossa. KÄYNNISSÄ ON tutkimuksia joissa selvitetään erilaisten ympäristöä havainnoivien sensoreiden käyttöä koneen sijainnin määritykseen sekä toiminnan ohjaukseen ja dokumentointiin. Luvista puolet on vasoja, joista ei tule lihaa kuin vajaa 40 kg.” Tolopainen ”Eikö hirvenmetsästyksen saisi osittain rahoitettua lihan myynnillä samaan tapaan kuin tapahtuu valkohäntäpeuran kohdalla. Ei ole siis pelkoa siitä, että hirvenmetsästys loppuisi, päinvastoin.” Kim1 10905_.indd 17 10905_.indd 17 19.10.2024 14.58.16 19.10.2024 14.58.16. Lopulta jäävät muutamat ammattipyytäjät, jotka kehtaavat vielä hirvikoiria pitää. Ellei susikantaan puututa rajusti (ei taatusti puututa), niin hirvikoiraharrastus loppuu ja samalla hirvenmetsästäjät. Miljardilaskun takana olevat akateemiset laskelmat ovat kaikkea muuta kuin kiveen hakattuja, kun katsoo ympärillä muuttuvaa maailmaa. Vielä ei kannata kirjoittaa sekkivihkoon summaa. Oman seurani kohdalla kehityksen vauhti on yllättänyt. Ennakkokartoituksella voidaan myös tarkentaa ennakkosuunnittelua, kuten mahdollisten herkkien kohteiden suojelutarve, säästöpuuryhmät, riistatiheikköjen sijainti, sekä harvennustiheyden ja ajourasuunnittelun optimointi. Puheet miljardilaskusta ja toisaalla Petteri Taalaksen kritisoidut lausunnot hiilensidonnasta tulehduttavat sekavaa riitaa entisestään
”Tosin rahkasammalen vallitsemilla turvemailla niukallakaan Varhaisperkaus antaa kuusentaimille parin vuoden etumatkan vesakkoon. Uotilan mukaan vesakon syntymistä voi koettaa välttää kasvattamalla päätehakkuuta lähestyvät puustot melko tiheinä ja pitämällä siementävien lehtipuiden määrän minimissä uudistusalalla ja sen läheisyydessä. Ollaan syväturpeisella, viljavyydeltaan lehtomaisella turvekankaalla, joka on ojitettu vuosikymmeniä sitten. Siemensyntyisen lehtipuuston määrää voi hillitä muokkaamalla uudistusala mahdollisimman vähän maanpintaa paljastaen. Ainakin sitä voi hillitä. Se voi pelastaa taimet. M IK KO RI IK IL Ä 11073_.indd 18 11073_.indd 18 19.10.2024 15.01.10 19.10.2024 15.01.10. Raivausssahuri on taimien tapaan ahtaalla supervesakossa. Todennäköisimmin tiheitä vesakoita syntyy esimerkkikohteen kaltaisille viljaville turvemaille. ”Päätehakkuuvaihetta lähestyvän puuston väljentäminen lisää lehtipuuston, muun muassa runsaasti kantovesoja tuottavien haavan ja lepän syntymistä.” Hänen mukaan ratkaisevaa on kuitenkin siemensyntyisen lehtipuuston syntyminen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänhoidon tutkijan Karri Uotilan mukaan epäluonnollisen voimakas vesominen on yleensä monen tekijän summa. Ne olivat pääosin hieskoivuja ja keskimäärin 4–5-metrisiä – kuten niiden lomasta raivauksen myötä paljastuneet, noin kymmenen vuotta sitten istutetut kuusetkin. Perkaamiseen kului jopa kolme työpäivää hehtaaria kohti. Kaadettavien puiden määräksi laskimme 60 000 runkoa hehtaarilla. Yleisimpiä viljavilla turvemailla Miksi ja millaisille kohteille supervesakoita syntyy. Ennakkotorjunta vaikeaa Voisiko tiheiköiden muodostumista hillitä metsänhoidolla. RI ST O PÖ N TI N EN olivat pääosin hiestä, mutta viljavalla maalla nekin yltävät tukin mittoihin. ”Pari hakkuun jälkeisen vuoden hyvän siemensadon ja otollisten itämisolosuhteiden seurauksena aukolle voi syntyä mattona koivuntaimia.” Pelkästään turvemaiden ongelma ylitiheät vesakot eivät ole, vaan niitä voi syntyä myös kivennäismaille Luken johtavan tutkijan Saija Huuskosen mukaan maaperän kosteus lisää luontaista taimettumista, joten kosteat painanteet ovat pahimmin vesakoituvia. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 25.10.2024 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ NÄMÄ eivät todellakaan ole raivaajien onnenhetkiä, kun edessä on umpitäysi vesakko. Aukkopaikkoihin jätetyt koivut Kun vastassa on vesakkohelvetti Voiko ylitiheän vesakon muodostumista estää. Työn edetessä läpitunkemattomasta vesakosta paljastui kasvuisa kuusivaltainen taimikko
Tällöin puut voi kaataa sahaamalla takaa päin ja vetämällä kevyesti taaksepäin, kun puu irtoaa kannosta. Supervesakossa työkaistan leveyden ei tarvitse olla juuri metriä enempää. Tuulisella säällä työkaistat kannattaa suunnata poikkituuleen ja edetä tuulen alta lähtien. Kaadon voi suunnata esimerkiksi sahaamalla puun vinosti poikki. Onko tämä enää taloudellisesti mielekästä. SA M I KA RP PI N EN ”Kuvassa kiinnittää huomion kuusten hyvä kasvuvauhti. Vaikka työ ei kannattaisi, taimikko on saatettava kasvukuntoon.” Kaada puut jo raivatulle alueelle. Tällöin tyvi liukuu alaviistoon ja puu kaatuu vastakkaiseen suuntaan. Etene kaistan raivaamattomalla reunalla ja kaada puista itsesi ja jo raivatun vyöhykkeen välistä. Puita jää helposti liikaa, kun lähtökohtana on umpitiheä vitelikko”, neuvoo Metsälehden asiantuntija Risto Mykkänen. Mitä tiheämpää vesakkoa raivataan, sitä kapeampaa työkaistaa kerralla käsitellään. Tämän, hyvin viitteellisen arvion mukaan taimikonhoitoon voisi kannattaa sijoittaa jopa kaksituhatta euroa hehtaarilla.” Hän huomauttaa, että tilanne on eri, jos taimikko on huonolaatuinen vitelikko ja sen arvo vähemmän kuin siihen investoidut muokkaus ja istutus ovat maksaneet. Arvo putoaa noin tuhanteen euroon, jos kuuset tuhoutuvat vesakon sekaan. Huuskonen muistuttaa, että taimien selviämistä voidaan varmistaa istuttamalla hakkuuala viipymättä päätehakkuun jälkeen. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun vesat ovat uudelleen kasvamassa kuusten pituisiksi. Kaada puut raivatulle alueelle. Helpoimmin taajan vesakon raivaaminen sujuu loppusyksyllä, kun lehdet ovat varisseet. Jutun vesakkoviidakko muuttui vähä vähältä kasvuisaksi kuusikoksi – vaikka ei olisi aluksi uskonut. Tosin työ on helpoin tehdä syksyllä kun lehdet ovat varisseet. ”Hyvä keino on seistä työkaistan raivaamattomalla sivustalla ja kääntää rintamasuunta hoidetulle puolelle. ”Istutus kannattaa tehdä heti hakkuuta seuraavana keväänä, jos mahdollista. ”Taimikkoon on satsattu jo paljon ja hoidettuna sen arvo on korkea, arvioilta kolmetuhatta euroa hehtaarilla. M IK KO RI IK IL Ä ”Istutus heti hakkuuta seuraavana keväänä.” 11073_.indd 19 11073_.indd 19 19.10.2024 15.01.12 19.10.2024 15.01.12. Tästä huolimatta se on ainoa keino pelastaa istutustaimet. Näin tuuli kaataa puut jo raivatulle alueelle. Tällöin puut eivät tule kulku-uralla eteesi. Mitä vähemmän aukolle muodostunut lehtipuumassa saa etumatkaa, sitä paremmat mahdollisuudet taimilla on selvitä.” Varhaisperkausta ei pidä viivytellä Millä tavoin voimakkaasti vesakoituvia taimikoita kannattaa hoitaa. Hän huomauttaa myös, että jalostetun taimimateriaalin nopea kasvu helpottaa taimien kurimusta supervesakon seassa. Uotila on sitä mieltä, että tässä tapauksessa hoitaminen oli järkevää. Tällöin sakean lehtipuuston raivaaminen ei kannattaisi. Varhaisperkaus moninkertaistaa vesojen määrän, koska perattaessa syntyviin kantoihin muodostuu useita vesasyntyisiä runkoja. Varhaisperkauksen jälkeen taimet ovat saaneet kasvaa muutaman vuoden vapaasti, ja vasta nyt lehtipuusto on saavuttanut ne uudelleen”, Huuskonen havainnoi. ”Tietysti metsänomistajalla on metsälain mukainen velvollisuus huolehtia hakkuualan uudistumisesta. METSÄSTÄ 25.10.2024 Metsälehti.fi 19 LOPPUSYKSY PARAS AIKA SUPERVESAKON RAIVAAMISEEN ”TARKKAILE jäävien puiden määrää varsinkin, kun sekapuiksi jätetään lehtipuita. Tiheikkökohteissa varhaisperkaus kannattaa tehdä mahdollisimman varhain, koska tällöin perattujen vesojen kannot ovat pieniä ja niiden tiedetään vesovan vähemmän. ”Vain vankimpia lehtipuita kannattaa jättää havutaimien sekaan, lumi taittaa hontelona kasvaneet raipat.” Mitä tiheämpää raivattava puusto on, sitä kapeampaa kaistaa raivaussahatessa edetään. Esimerkkikohteella paljastui hyväkasvuinen kuusentaimikko. Opettele käyttämään sahaa niin, että saat kaadettua vesaryhmän kaikki rungot kertapyyhkäisyllä. M IK KO RI IK IL Ä muokkauksella ei voi lehtipuiden syntymistä estää, koska rahkasammalpinta on otollinen itämisalusta.” Vesomista voi Uotilan mukaan yrittää hillitä myös perkaamalla vesakko keskikesällä. Tällöin puu kallistuu jo sahatulle kaistalle”, Mykkänen neuvoo. Milloin kannattaa luovuttaa. Tuntityönä taimikonhoito olisi maksanut helposti tuhat euroa hehtaarilla
Hän muistaa keskustelun ostajan ja metsäpalveluyrittäjän kanssa. Tuolloin apuun tuli paikallinen metsäpalveluyrittäjä Anssi Lilja. ”Olin hyvin pihalla kaikesta, mikä metsään liittyy. 25.10.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MUURAME AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT VUONNA 2017 Essi Kärkinen oli 18-vuotias abiturientti Muuramen lukiossa. Kärkinen joutui tiedustelemaan, mikä laani mahtoi olla. Kärkisen Martti-isä sai tietää sairastavansa syöpää ja menehtyi vain kaksi viikkoa myöhemmin. Myös ostotarjouksia tilan osista tuli ja niistä paistoi läpi se, että moni ei uskonut 18-vuotiaan haluavan ottaa metsätilanhoitoa haltuunsa tai ymmärtävän siitä yhtään mitään. Siinä naapuritkin taisivat huomata, että kyllä se jotain ymmärtää”, Kärkinen sanoo ja nauraa päälle. ”Viimeksi korjuuyrityksen toimitusjohtaja itse tuli pihaan ja kysyi, lähdetäänkö katsomaan, mitä pojat tekee”, Kärkinen kertoo. Kuulostaa siltä, että moni on halunnut auttaa ja tukea nuorena metsäomaisuudesta vastuuseen päätynyttä Kärkistä. 10907_.indd 20 10907_.indd 20 19.10.2024 15.07.13 19.10.2024 15.07.13. ”Yksi kokous lähti vähän sivuraiteelle. Kärkinen pitää perinteitä arvossa. Ainoana lapsena hän peri koko tilan yksin. Pian hän huomasi, että metsäalan ammattilaiset ottivat hänet aidosti mukaan päätöksentekoon. Jäljellä oli enää viimeinen vuosi ennen ylioppilaaksi tuloa, mutta ennen kuin se ehti kulua loppuun, Kärkisestä oli tullut metsänomistaja. ”Olen myöntänyt alusta asti, että olen tosi untuvikko.” Toki epäilijöitäkin oli. Tiesin, että tässä sitä on ympärillä ja tuolla toisaalla jonkun verran, mutta muuten ajattelin, että nytkö minun pitää tietää ja olla kartalla”, Kärkinen sanoo seitsemän vuotta myöhemmin. ”Välillä mietin, ehtikö tilasta tulla sellainen kuin isä oli toivonut.” Metsänomistaja Essi Kärkinen arvostaa sitä, että voi lähteä koirien tai hevosen kanssa metsään rauhoittumaan. Alkuun kylällä kyseltiin, mitä Kärkinen nyt aikoisi tehdä. Hän oli ystävä isälleni ja toki nyt minulle neuvonantaja”, Kärkinen kertoo. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluivat ensin muita asioita hoitaessa, mutta melko pian oli alettava miettiä myös metsänhoitoa. Puhuttiin laanista eli puiden varastopaikasta. ”Ehkä olen vain osunut oikeaan seuraan.” ”En pidä avohakkuista” Kärkinen on myös kehdannut kysyä. Hän mainitsee myös paikallisen puunostajan korvaamattomana tukena. EI SITTENKÄÄN YKSIN Yllätten metsätilan perinyt Essi Kärkinen toivoo, että nuoret metsänomistajat eivät ottaisi liikaa paineita metsänhoidosta. Huomautin, että en huvikseni kaada metsää, vaan voin kaikki metsänhoitotoimet perustella. Alatalon tila on Härkölahden kylän vanhimpia. Tilanne oli Kärkiselle järkytys. ”Anssi on hyvä ystävä. Alkuaikoina Kärkinen mietti, tulisiko nuori ja kokematon metsänomistaja johdetuksi harhaan. ”On tuntunut, että vaikka ei aina osaa oikeita termejä, aina on ymmärretty, mitä haluan”, Kärkinen sanoo