PERUSTETTU VUONNA 1933 10434_.indd 1 10434_.indd 1 22.10.2023 13.08 22.10.2023 13.08. NRO 19 . PERJANTAINA 27. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Ilmastonmuutoksen myötä tammen ja muiden jalopuiden kasvatusta voi laajentaa kohti pohjoista – mutta kannattaako. Sivut 8–11 TULEVAISUUDEN PUULAJI. LOKAKUUTA 2023
vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu Tampere TORSTAINA 7. Sille on kuitenkin määritelty myös ei-viranomaistehtäviä, joiden perusteella Riistakeskus voi edistää riistataloutta ja tukea metsästystoimintaa. Metsästäjä-lehden väitteitä punkeista ja hirvi eläimistä sekä väitteiden taustalla olevaa selvitystä Luken emeritusprofessori Heikki Henttonen kommentoi seuraavasti. ”Kyseessä on täysin referoimaton ja asiantuntijatarkastamaton kirjoitelma. Hämmennystä herättävät myös tuoreen Sorkka-raportin metsänhoitokeinot. Metsälehden tiedossa on vuosilta 2018–2023 ainakin neljä Metsästäjä-lehdessä julkaistua hirvieläinkirjoitusta, joita Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat oikaisseet tai joissa esiintyviä hirvieläintietoja Metsälehden haastattelemat tutkijat pitävät virheellisinä. Sivut 8–11 TULEVAISUUDEN PUULAJI. Hirvieläimistä ja hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen ehkäisystä on esitetty perustelemattomia väitteitä niin Riistakeskuksen julkaisemassa Metsästäjä-lehdessä kuin tuoreessa Sorkka-raportissa. Se (selvitys) on niin täynnä virheitä ja väärinymmärryksiä, ettei mikään oikea tieteellinen sarja olisi kirjoitelmaa julkaissut.” Metsästäjä-lehdessä julkaistut väitteet löytyvät tarkemmin eriRIISTAKESKUS ESITTÄÄ ERIKOISIA HIRVIVÄITTEITÄ Metsästäjä-lehdessä on julkaistu useita kyseenalaisia kirjoituksia hirvieläimistä. AJANKOHTAINEN / UUTISET 27.10.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainaja tuhoaa Nykäsen mäen metsää ›› 4–5 Pohjoisen metsä on läpimärkää ›› 12 METSÄSTÄ Kulotukseen valtiolta tukea ›› 18–19 Metsähallitus on lisännyt yläharvennuksia ›› 22–23 Näin sata vuotta on muuttanut Lapin luontoa ›› 26–27 PILKKEITÄ Patentti haussa klapipeitteelle ›› 30 Mikä on metallimusiikin metsänäkemys. Metsästäjä-lehti on Riistakeskuksen tiedotuslehti, mutta myös Julkisen sanan neuvoston jäsen ja sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita vastuullisesta journalismista. NRO 18 Ilmastonmuutoksen myötä tammen ja muiden jalopuiden kasvatusta voi laajentaa kohti pohjoista – mutta kannattaako. Lehti jaetaan riistanhoitomaksun maksaneille metsästäjille eli noin 300 000 ihmiselle. LOKAKUUTA 2023 . PERJANTAINA 27. 10435_.indd 2 10435_.indd 2 20.10.2023 14.27 20.10.2023 14.27. Kuva: Matias Honkamaa VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN riistakeskuksen viimeaikainen viestintä hirvieläimistä herättää useita kysymyksiä. ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Riistakeskus on julkisia hallintotehtäviä toteuttava viranomaislaitos, joka vastaa muun muassa metsästyslupien myöntämisestä. Metsästäjä-lehden ongelmallisissa kirjoituksissa on esitetty muun muassa, että saatavilla olevalla ravinnolla on suurempi vaikutus hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin kuin hirvien lukumäärällä ja että valkohäntäpeurat eivät aiheuta vakavia metsätalousvahinkoja. LOKAKUUTA 2021 . NRO 19 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Tammi kasvaa Antti Lukkarisen viljelmällä Suonenjoella
Luken tutkijat puolestaan kertovat samassa raportissa hirvieläinten ravintokäyttäytymisestä tutkimustietoa, joka on ristiriidassa Riistakeskuksen väitteiden kanssa. Mäntytaimikon jättäminen oikein tiheäksi hirvivahinkojen varalta vaatii todennäköisesti ylimääräisen taimikonraivauskerran, joten kustannuksia tulee, Markku Remes kertoo. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Hankkeessa Riistakeskus korostaa kolmea keinoa hirvien aiheuttamien metsävahinkojen vähentämiseen: vaihtoehtoisen ravintoresurssien saatavuutta, sekapuustoisuuden lisäämistä ja taimikoiden särkymävaraa. Tästä on tutkimuksia”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti metsäasiantuntijayritys Tapiosta. Kyseisten metsänhoitokeinojen sisältämiä epävarmuuksia Riistakeskus ei raportissa käsittele kattavasti. On huolestuttavaa, että juuri tutkijat ovat löytäneet Metsästäjä-lehden hirvieläinartikkeleista toistuvasti virheitä. Riistakeskus ei ole laskenut Sorkka-raportissa esittelemiensä metsänhoitokeinojen kustannuksia metsänomistajalle. Muutoin keinoihin ei löydy tieteellistä faktaa. ”On havaittu, että hirvieläimille erityisen hyvin kelpaavien puulajien esiintyminen metsikössä lisää myös muihin puulajeihin kohdistuvaa hirvieläinten kulutusta”, riistaja metsäntutkijat kirjoittavat. Tuntuu suhteettomalta, että Riistakeskus korostaa hirvieläinten ravintoresursseja nyt esitetyllä tietopohjalla. Metsänhoitoideoista on käytävä selväksi, millaisiin tietoihin menetelmät perustuvat ja millaisia ongelmia ehdotuksiin liittyy. Lukijalle jää siis epäilys, tuottavatko Riistakeskuksen esittelemät keinot toivotun tuloksen hirvivahinkojen ehkäisyssä vai voiko käydä jopa päinvastoin. Särkymävara eli alkuvaiheessa mahdollisimman tiheä mäntytaimikko voi pienentää hirvien ruokailusta koituvaa puustotappiota, mutta siihenkin keinoon liittyy epävarmuuksia. ”Se tiedetään tutkimuksista, että jos lehtipuusto varjostaa männyntainta, se lisää männyntaimen riskiä tulla syödyiksi. Hämmennystä Riistakeskuksen esittämän hirvieläintiedon ympärillä lisää usean toimijan yhteistyönä tehty tuore Sorkka-hanke. ”Äkkinäisissä isoissa metsänhoidon muutoksissa on aina se riski, että vastaan tuleekin jokin yllättävä ongelma. Mitkä ovat kustannukset. Mihin metsänhoitokeinot perustuvat. Riistakeskuksen viestintäpäällikkö ja Metsästäjä-lehden päätoimittaja Mikko Sirkiä vetosi aikataulukiireisiin, eikä kommentteja saatu lehden painoaikatauluun mennessä. Ne ovat päätelmiä, hypoteeseja ja olettamuksia”, kertoo Sorkka-hankkeessa mukana ollut metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta. Metsänhoidon muutoksissa kannattaa toimia maltillisesti”, Remes sanoo. Näiden keinojen toimivuudesta raportissa on kuitenkin esittää vain hyvin ohuelti tai ei lainkaan tutkimustietoa. Metsäala kun yrittää samaan aikaan löytää ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin edes sellaisia ratkaisuja, että Suomessa ylipäänsä on jatkossa hyvinvoivia talousmetsiä eikä muualla Euroopassa jo nähtyjä laajoja metsätuhoja. Riistakeskus esittää Sorkka-raportissa, että mäntyihin ja rauduskoivuihin kohdistuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hirvelle pitäisi olla tarjolla vaihtoehtoista ravintoa tasaisesti ”maisematasolla”. KOMMENTTI 10435_.indd 3 10435_.indd 3 20.10.2023 14.27 20.10.2023 14.27. Artikkelien sisältämiä tietoja on eritelty tarkemmin Metsälehden verkkosivuilla. Metsälehti pyysi juttua varten kommentteja niin Riistakeskuksen johdolta kuin Sorkka-raporttiin osallistuneilta Riistakeskuksen työntekijöiltä. UUTISET 27.10.2023 Metsälehti.fi 3 RIISTAKESKUS ESITTÄÄ ERIKOISIA HIRVIVÄITTEITÄ ”Ne ovat päätelmiä, hypoteeseja ja olettamuksia.” TIEDON OLTAVA ENTISTÄ AVOIMEMPAA METSÄNOMISTAJAT ja metsästäjät ansaitsevat totuudenmukaista tietoa hirvieläimistä. VALTTERI SKYTTÄ teltyinä Metsälehden verkkosivuilta metsalehti.fi. Ongelman ytimessä on, että Riistakeskuksen julkaisemissa hirvieläinkirjoituksissa on esitetty tutkimustietona tai tutkimusperäisinä analyyseina väittämiä, joiden perustuminen yleisesti hyväksyttyyn tutkimustietoon on epäselvää. ”Virallisissa metsänhoidon suosituksissa ei tuoda suoraan esiin särkymävaraa, koska yksinkertaistettuna se ei täysin vastaa todellisuutta: hirvieläimet eivät syö taimia tasaisesti. Ilmastonmuutos muuttaa metsien olosuhteita niin nopeasti, että metsänomistajien on oltava avoimia uusille metsänhoitomenetelmille jo ennen kuin niiden toimivuudesta on saatu lopullisen varmaa tietoa. Tutkimustiedoista kertovan viestinnän on kaiken lisäksi oltava tulevaisuudessa entistä läpinäkyvämpää
Mallit tulevat Pohjolassa myyntiin kuluvan vuoden aikana. 10436_.indd 4 10436_.indd 4 22.10.2023 12.22 22.10.2023 12.22. ”Joudumme puntaroimaan muun muassa virkistyskäyttä jien Luonnonhoito työllistämään koneyrittäjiä Erilaiset luonnonhoitotyöt voivat työllistää koneyrittäjiä enenevässä määrin tulevaisuudessa, Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Puttonen haluaakin herätellä keskustelua tarvittavista toimista. Se tarkoittaa yli 60 prosentin pudotusta kuluvan vuoden rahoituksesta, Tieyhdistys laskee. Kysyntää ennakoidaan niin kuljettajille, sopivalle kalustolle kuin suunnitteluosaamiselle. ”Täällä teimme juhannuksen alla noin hehtaarin aukon vanhaan kuusikkoon, mutta kuusia on kuollut reunametsistä jo lisää. Palvelussa voi valita halutun alueen joko kartalta tai nimen perusteella valikosta. Laserkeilausaineistoa pääsee nyt lataamaan Maanmittauslaitoksen tarkkaa 5 P -laserkeilausaineistoa pääsee nyt lataamaan Karttapaikka-verkkopalvelusta. ”Näiden metsien elinvoimaisuus on kyseenalainen.” Asukkaille pyritään viestimään aktiivisesti siitä, miksi hakkuisiin on paikoin pakko turvautua. Yhdistys vaatiikin hallitusta säilyttämään yksityistieavustukset vähintään noin 25 miljoonassa eurossa. Aineistoa pystyy tilaamaan palvelussa tuotantoalueittain. Vuorinen odotti sateisen kesän hillitsevän tuhoja, mutta tästä ei ole nähtävissä merkkejä. Luonnonhoitotöiden kasvun taustalla ovat EU:sta tulevat velvoitteet sekä Metsoja Helmi-ohjelmat. ”Näiden metsien elinvoimaisuus on kyseenalainen. Metsäohjelmassakin tavoiteltu lahopuu lisääntyy suojelumetsässä nyt huimaa vauhtia, mutta asia ei ole yksioikoinen. Huonokuntoisille silloille joudutaan laittamaan tiukkoja painorajoituksia”, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi toteaa tiedotteessa. Tuhot haastavat Laajavuoren alueen tuoretta hoitosuunnitelmaa sekä kaupungin metsäohjelmaa”, toteaa kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen. Uusia tuhoja paljastuu ympäri kaupunkia koko ajan”, toteaa Jyväskylän kaupungin metsäasiantuntija Arto Vuorinen RoKuusituhatta hehtaaria katettu kirjanpainajalle Kirjanpainaja aiheuttaa Jyväskylän kaupungin metsissä nopeasti laajenevia ongelmia. ”Ensi vuonna tilanne tulee olemaan karmea ja moni suunniteltu hanke pysähtyy rahan puutteessa. Aineiston pistetiheys on viisi pistettä neliömetrillä. Kahdessa kesässä seitsemän hehtaarin alue kuusikkoa on harmaantunut kirjanpainajien parveilun seurauksena. ninmäen alueella. 5 P -laserkeilausaineistoa on kerätty vuodesta 2020 alkaen. ”Aihe on näin haluttu tehdä tietoisesti myös asukkaille ja alueella liikkuville näkyväksi”, kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen (vas.) ja metsäasiantuntija Arto Vuorinen sanovat. Tuhojen hillitsemiseksi kaupungin virkistysja ulkoilumetsissä on jo turvauduttu pienimuotoisiin avohakkuisiin. Toistaiseksi Jyväskylän kaupungin metsistä ei ole korjuun yhteydessä viety pois yhtään kuollutta puuta, vaan ne on jätetty monimuotoisuutta lisäämään. Esimerkiksi Helmi-ohjelman tavoitteena on ennallistaa soita yli 59 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä. Stihl uudisti pikkusahamallistonsa Sahajätti Stihl on esitellyt uuden sarjan kevyimmän pään polttomoottorisahojaan. Uutuussarja kattaa niin sanotun kuluttajasahamalliston alkaen sylinteritilavuudeltaan 30 kuutiosenttimetrin MS 162:sta päätyen 39 kuutiosentin MS 212:een. Tierahoihin iso leikkaus Ensi vuoden budjetissa esitetään yksityisteille 8,5 miljoonaan euron avustusta. Laajavuoren kuuset kuolevat Matti Nykäsen hyppyrimäestä tunnetulla Laajavuoren suojellulla ulkoilualueella tilanne on Roninmäkeä dramaattisempi. AJASSA 27.10.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KIRJANPAINAJAN aiheuttamat tuhot ovat kiihtyneet Jyväskylässä kuluneen kesän aikana. Uuden mallisarjan hintoja ei vielä ole vahvistettu, mutta hintahaarukka asettunee 200–300 euron tienoille
Sitten meillä olisikin taas aika paljon uutta monimuotoista metsää, jonka käsittelystä vääntää. Kaupungin metsäohjelmassa on myös sitouduttu tiettyyn vuosittaiseen hakkuutasoon. Kemeralla tuetuissa suometsien hoitohankkeissa vanhat ojat on perattu ilman suurempia perusteluja. Minimipinta-ala hoitosuunnitelman suunnittelualueelle on viisi hehtaaria. TIIA PUUKILA KEMERAN korvaava metka-kannustejärjestelmä mullistaa suometsien tuetun hoidon. Tämä edellyttää metsänhoidossa ja puunkorjuussa väistämättä uusia käytäntöjä. ”Todellinen ojien kaivuutarve on harkittava ja perusteltava ojan tarkkuudella. Metkan asetusluonnoksessa suometsän hoitohoitosuunnitelman laadintaan on mahdollista saada tukea 60 –80 prosenttia suunnittelun kustannuksista. Suohankkeessa tehdyn kyselyn mukaan maanomistajat ovat valmiita panostamaan suometsänhoitoon noin 10–20 euroa hehtaarilta. Vanhojen ojien perkaukseen eli kunnostusojitukseen valtio ei enää tukea myönnä, ja jatkossa ojien tarpeellisuus selvitetään tarkoin. ”Vaatii aika paljon osaamista ja viitseliäisyyttä suunnitelman tekijöiltä ja meiltä osaamista, kun tarkastamme hanketta”, Nikkola toteaa. Metka syynää kaivuutarpeen ojan tarkkuudella Uusi tukijärjestelmä astuu voimaan ensi vuoden alussa. Metkassa tavoitteena on, että toimenpiteet suunnitellaan niin, että ojaverkostoon kosketaan kaivinkoneen kauhalla mahdollisimman vähän. Kaupungin metsät ovat lisäksi huomattavasti puustoisempia kuin alueen metsät keskimäärin”, kertoo Vuorinen. Toivon, että hankkeita syntyy. Kuvassa syksyllä 2022 perattu oja, jonka kunnostukseen vielä sai kemeratukea. Suometsänhoidon hakkuut ja lannoitukset suunnitellaan niin, että pohjaveden pinnantaso säilyy halutulla korkeudella ilman ojien avaamista. Maltillisella metsien uudistamissuunnitelmalla voitaisiin esimerkiksi tämä rahoitusvaje paikata vuosikausiksi. ”Säädöksiä ja tukitasoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Metsät ovat kuusivaltaisia, ja uudistuskypsien sekä varttuneiden metsien osuus on suuri. Uusi metka-järjestelmä astuu voimaan vuoden alussa. KOMMENTTI Kuusien tilalle on tänä kesänä istutettu muun muassa raudskoivuja. Toimintatapojen muuttaminen ottaa oman aikansa”, Puttonen näkee. Huonoin vaihtoehto on se, että kunnostusojitus jatkuu entisellä mallilla maanomistajien rahoittamana ja ilman kunnollista suunnittelua”, Nikkola summaa. ”Mitä tehdään tilanteessa, jossa kirjanpainajan vuoksi pitäisi korjata puuta merkittävästi suurempia määriä”, Puttonen pohtii. Näiden metsien puuston arvoksi voi karkeasti arvioida 30 miljoonaa euroa. Suunnittelun tuen suuruus riippuu siitä, kuinka suurta pinta-alaa suunnitelma koskee tai kuinka monta kiinteistöä hankkeessa on mukana. Kemeratukijärjestelmä päättyy vuoden lopussa. Monet suometsähankkeet ovat yhteishankkeita, jotka harvemmin käynnistyvät maanomistajalähtöisesti. Aiheesta tullaan varmasti käymään keskusteluja eri tahojen kesken yhteisen ymmärryksen löytämiseksi.” Vuorisen ja Puttosen mielestä pienimuotoiset kirjanpainajatuhot voidaan hyväksyä ja ne kuuluvat luontoon. Kaksi kolmannesta metsistä vaaravyöhykkeellä Jyväskylän kaupunki omistaa metsää yhteensä noin 9 000 hehtaaria. TI IA PU U KI LA 10436_.indd 5 10436_.indd 5 22.10.2023 12.22 22.10.2023 12.22. Malli hyvä, käytäntö arvoitus Nikkola esitteli metka-järjestelmää Suometsät 2035 -tilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa. ”Aihe on näin haluttu tehdä tietoisesti myös asukkaille ja alueella liikkuville näkyväksi”, kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen (vas.) ja metsäasiantuntija Arto Vuorinen sanovat. Tutustuminen Saksan metsätuhoihin keväällä kuitenkin opetti, että tuhannet hehtaarit kuollutta metsää ei todellakaan tarkoita monimuotoisuuden lisääntymistä. Maaliskuun alusta lähtien tukea voi hakea suometsän hoitosuunnitelman laadintaan sekä vesiensuojelun toteutukseen, rakenteisiin ja toimenpiteisiin sekä piennarteiden tekemiseen. Ari Nikkolan mukaan metkan malli suometsien hoitoon on hyvä, mutta käytännön toteutus arvoitus. Kirjanpainajalle on siis katettuna runsas pitopöytä. Kaupungin metsissä kuuluukin panostaa suojeluun tavanomaista enemmän. Metka on tällä hetkellä laintarkastuksessa, ja asetus vahvistetaan loka-marraskuussa. Nähtäväksi jää, miten se käytännössä toimii, Metsäkeskuksesta arvioidaan. Moni toimija kokee, että maanomistajien maksuhalukkuus ja metkaan kaavaillut tukiprosentit eivät tee työstä heille kannattavaa. Nikkolan mukaan tärkeää olisi kannustaa toimijoita käynnistämään suunnitteluprosessi myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kaupunki esitti ”kasvun ja oppimisen -palveluihin”, eli lapsille, kahden miljoonan euron leikkauksia. Se on iso muutos”, sanoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola. Merkittävä osa puustosta tulee kuolemaan pystyyn kirjanpainajan takia, jos metsänkäsittelytapoja ei muuteta selvästi. AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 5 Kuusituhatta hehtaaria katettu kirjanpainajalle Toistaiseksi Jyväskylän kaupungin metsistä ei ole korjuun yhteydessä viety pois yhtään kuollutta puuta, vaan ne on jätetty monimuotoisuutta lisäämään. KUUSIKOITA ON USKALLETTAVA UUDISTAA JYVÄSKYLÄN kaupungilla on reilut 2 600 hehtaaria hakkuukypsää kuusikkoa, josta 1 500 hehtaaria on suojeltu. SAMI KARPPINEN turvallisuutta. ”Kuusivaltaisia metsiä, joiden katsoisin olevan kirjanpainajalle alttiita, on yhteensä noin 6 000 hehtaaria. Lahopuu lisää monimuotoisuutta tiettyyn rajaan saakka, mutta nyt kuusikoita on kuitenkin vaarassa kuolla nopeasti hehtaareittain. ”On pulmallista, ettei kaupungin metsissä voida erilaisten määräysten ja monien huomioitavien asioiden vuoksi reagoida tilanteeseen kovin nopeasti. Metsäasiantuntijoiden arvio on, että tuhot kaupungin omistamissa metsissä jatkuvat tulevina kesinä
”Aina ei kannata metsästää parasta hintaa.” 10437_.indd 6 10437_.indd 6 22.10.2023 12.31 22.10.2023 12.31. Toimenkuva laajeni horisontaalisesti, ja kaikissa horisonteissa on turbulenssia. Paine luontokadon pysäyttämiseen on osittain markkinalähtöistä, mutta tekeekö se välttämättömyydestä hyveen. Isossa mittakaavassa metsänhoidon yksityiskohtiin ei kiinnitetä huomiota.” Osalle asiakkaista puu on hyvää siksi, että se on puuta. AJASSA / HAASTATTELU 27.10.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA UPM:N sahaliiketoimintaa johtavan Antti Koulumiehen vastuulle tulivat syyskuun alussa myös konsernin kaikkien kotimaan laitosten puunhankinta sekä yhtiön omat metsät, reilu puoli miljoonaa hehtaaria. ”Ei kuitenkaan hakkuiden rajoittamisessa, vaan yhteensovittamisessa. Sellaisella esimerkillä, jota metsänomistajat eivät koskaan hyväksy, ei ole vaikutusta.” UPM:n metsäomaisuus on kaksoissertifioitu PEFC:llä ja FSC:llä. Myös UPM:ltä on tulossa jotain, vielä julkistamatonta. Uskon, että merkitys kasvaa ja metsänomistajienkin on se huomioitava, jotta oma tuote on mahdollisimman kilpailukykyinen.” Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat puukaupassa monimuotoisuuslisiä. ”Joo ja ei. Metsissä käy pöhinä luontoarvojen, hiilensidonnan ja kaikkien EU-säädösten kanssa. Sahatoiminnan asiakaskentässä on hyvin erilaista näkemystä, että mikä on merkityksellistä. Omien metsien esimerkki Koulumiehen mukaan isoon metsänomistajuuteen liittyy velvoite olla esimerkki. Pystyykö vuorineuvoslinjaksi kutsutun tuotantotalouden diplomi-insinööri myös biologisen tuotantoprosessin vaalijaksi. ”Sahamiehenä voin sanoa, että Keskija Itä-Euroopassa FSC on tärkeä. On myös asiakkaita, joille sertifikaatti on hyväksyttävyyden merkki. Ainakin se on laveampi kuin kilpailevien metsäyhtiöiden kollegoilla. ”Ja sitten on niitä, joita aidosti kiinnostaa mitä vastuullisuus tarkoittaa.” MONEN ROOLIN JOHTAJA Antti Koulumiehen vastuulle siirtyivät UPM:n sahojen lisäksi yhtiön metsäomaisuus sekä kotimaan laitosten puunhankinta. ”Olen opiskellut myös systeemianalyysia, ja metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi, jossa yhdistyy taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen aspekti”, Koulumies sanoo. Tehtäväkenttää voi luonnehtia haastavaksi
Viitisentoista vuotta sitten tehdyssä Metsäntutkimuslaitoksen selvityksessä todettiin metsänuudistamisen laadun vaihtelevan suuresti metsänhoitoyhdistysten välillä. Musiikki, etenkin pianonsoitto, on oma juttu. Monisukupolvisen sivistyksen huomaa puhetavasta ja sanavalinnoista, harrastuksistakin. Jos hyvän sekametsän synnyn avain on alhainen istutustiheys, pitäisi sekapuustoja piisata, toisin kuin tilastojen valossa näyttää. UPM:n vipu ovat pitkäjänteiset omaisuudenhoitosuunnitelmat. Sahateollisuudessa näkymä on erityissynkkä, ja siksi puun hinta on laskenut huipustaan.” UPM:n neljä sahaa raportoivat yhteisen tuloksen huomattavasti suuremman sellutoiminnon kanssa. Harvoiksi jäävien taimikoiden välttämiseksi myös sekaistuttamisen mahdollisuus olisi tarpeen muistaa. Aina ei kannata metsästää parasta hintaa.” Jotta teollisuus säilyy Koulumies korostaa, että kantohintojen jousto on metsänomistajienkin etu. ”Ilman kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta ei puullekaan ole kysyntää. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Asuinpaikka on Saksassa alun perin oman edellisen työn vuoksi, nyttemmin vaimon työn vuoksi. Positiivista on, että firma ei lähde laskemaan maanmuokkaustiheyttä aiemmasta tavoitteesta, jolloin luontaisille taimille on paikkoja syntyä. Antti Koulumiehen mukaan metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi. Valtakunnanmetsien inventoinnin (VMI) mukaan hyvälaatuisten nuorten taimikoiden osuus metsänuudistamisalasta on viimeiset 35 vuotta takunnut koko maan tasolla 40–50 prosentin suuruusluokassa. Koulumies muistuttaa, että puun kysyntäja tarjontamäärät eivät ole ehdottomia lukuja. Systemaattinen laatutyö toi tähän yrityksessä aikanaan dramaattisen parannuksen. Saman ilmiön raportoi hieman aiemmin myös UPM (Kalland 2002): yhtiön sisällä uudistamisen laatu vaihteli piireittäin huolimatta samoista resursseista. TAVOITTEEKSI HUONO LAATU. ”Ei ole oikein kysyä, loppuuko Suomesta puu. Hiihto, juoksu ja golf ovat kuntoilua ja henkireikiä ja triathlonkin on tullut kokeiltua, mutta metsänomistukseen ei ole omakohtaista otetta. Puustojen yksipuolistumiseen löytynee selityksiä muun muassa taimikonhoidon valinnoista. Onnistumiset ovat menetelmissä ilman muuta mahdollisia, mutta huonon taimettumisen riskin tiedetään olevan viljelyä suurempi. Integraattiyhtiöiden käytäntö nostattaa närästystä yksityisten sahojen piirissä siitä, että oletetusti heikko kannattavuus piilotetaan tarkoituksella. Yksi kompastuskivi on liian alhaiseksi jäävä maanmuokkaustiheys. Kuivat kesät ja bioottiset taimituhot tulevat kuitenkin ilmaston lämmetessä todennäköisesti lisääntymään. Koulumiehen mukaan piilottaa-sana on väärä, mutta hän myöntää, että konsernissa sahayksiköllä on kaksoistehtävä toisaalta tuottaa sahatavaraa, toisaalta tukea puukauppaa ja yhtiön kokonaisuutta. 27.10.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA ANTTI KOULUMIES UPM:N sahaja metsätoimintojen liiketoimintajohtaja KOULUTUS 37-vuotias diplomi-insinööri Aalto yliopistosta TYÖURA Outotec, strategia-, talousja liiketoimintajohdon tehtäviä 2015–2021, McKinsey & Company -konsulttiyhtiön konsultti 2010–2015 ASUINPAIKKA Bonn, Saksa ja arkisin ympäri Suomea PERHEESSÄ vaimo, kaksi tytärtä ja australianlabradoodle HARRASTUKSET musiikki, golf, kuntoilu Puukaupassa kohti kumppanuuksia Kun seuraava nousukausi koittaa, ei puuta yksinkertaisesti riitä kaikille tehtaille. Metsien puulajikirjon lisääminen on ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta tärkeää. Viimeisimmän VMI-kierroksen mukaan Pohjois-Suomessa hyvien nuorten taimikoiden osuus on vain 27 prosenttia. Mikä kiintoisinta, uudistamistulos ei korreloinut käytetyn rahamäärään kanssa. OMAN LUKUNSA metsien uudistumiseen tai sen tapahtumatta jäämiseen tulee luomaan jatkuvan kasvatuksen ja luontaisen uudistamisen yleistyminen. Kun istutustiheyttä pienennetään, virheisiin on kohdevalinnassa ja taimihuollossa aiempaa vähemmän varaa. ”Metsänomistajien ja meidän suhde ei ole nollasummapeliä vaan pitkäaikaista kumppanuutta, jossa on joustoa puolin ja toisin. Metsänhoidon painopisteiden muuttuessa uudet tuulet painavat pilviä metsänuudistamisen laadun päälle. Kuusella keskimääräisten istutustiheyksien on havaittu yksityismetsissä olevan hehtaarilla useita satoja vähemmän kuin suosituksissa ohjeistetaan (Kankaanhuhta 2014). “Myös sekaistuttamisen mahdollisuus olisi tarpeen muistaa.” 10437_.indd 7 10437_.indd 7 22.10.2023 12.31 22.10.2023 12.31. Vaikka hyvän metsänhoidon suosituksissa on vuosikymmeniä ollut istutuseli käytännössä muokkaustiheystavoite, todellisuus on luvattoman usein kehnompi. Kolmannen polven Koulumies Koulumiehen tunnettu sukuhistoria ulottuu Schulman-nimisenä vuoteen 1495, Suomen ja Viron aatelistoon. MYÖS STORA ENSO ilmoitti kuluvana syksynä kuusen istutustiheyden pudotuksesta sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi. EPÄONNISTUNEIDEN UUDISTAMISTEN takana luuraavat usein väärät menetelmäja kohdevalinnat. Oikea kysymys on, löytyykö Suomesta maksukykyä ja vastaako kysyntä tarjontaa.” Metsänomistajille tarjotaan ystävän kättä monesta suunnasta. Taustaansa ei voi valita, ja Koulumiehellä se menee keskiluokan ylempään laitaan. TÄYSTIHEIDEN JA ELINVOIMAISTEN taimikoiden aikaansaaminen on vuosikymmenien ajan ollut vaikeasti saavutettava tavoite. Kun toteutuvat taimikontiheydet jäävät vuosikymmenestä toiseen tavoitteista, onko signaali kunnianhimon tason pudotuksesta kuitenkaan viisas. Viimeisimmässä metsänhoitosuositusten päivityksessä kuusen istutustiheyttä päätettiin alentaa sekapuustoisuuden lisäämiseksi. Hän on suomennetun Koulumies-sukuhaaran kolmatta polvea ja siinä haarassa ensimmäinen teollisuusmies. Tarina ei kerro, millä keinoin yritys onnistuu muille vaikeassa tehtävässä saavuttaa tämä muokkaustiheys
Tammen luontainen levinneisyysalue on etelärannikolla ja Lounais-Suomessa, mutta ihmistoimien seurauksena sitä esiintyy vakiintuneesti Tampereen korkeudelle saakka. Suurin osa niistä menee jyrsijöiden suihin, mutta närhien levittämien, alkuvaikeuksistaan selviävien taimien pitää pärjätä sekä nykyisessä että tulevassa, muuttuvassa ilmastossa. jelty – istutettu, suojattu Tubex-taimisuojilla ja pystykarsittu. Kokemukset pellonmetsityksestä ovat rohkaisevia. Hinta ei ole kysymys, sillä sen saa takaisin säästyneenä työnä ja parempana kasvuna.” Tammet on istutettu 1 600 taimen pellonmetsitystiheyteen, mitä Lukkarinen nykykokemuksella pitää hiukan harvana. Valtaosa puista on kuitenkin pienempiä. Puuntuottaja Antti Lukkarisella on neljännesvuosisadan kokemus tammen kasvatuksesta vielä reilut sata kilometriä pohjoisempana, Suonenjoella. Periaatteessa ilmastonmuutos laajentaa jalopuiden levinneisyysalueita, mutta tuo samalla riskejä. Harvassa asennossa oksisto 10438_.indd 8 10438_.indd 8 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. ”Mutta on selvä asia, että tammi on työläämpi kuin peruspuulajit.” Taimet vaativat suojauksen Lukkarisen tilalla tammet on nimenomaisesti vilONKO TULEVAISUUS TAMMEN. Ne suojaavat myyriltä, jäniksiltä ja hirviltä, antavat kasvulle oikean suunnan ja kasvihuonemaisesti lisävauhtia sekä rungon järeytyessä murtuvat itsestään auki ja lopulta hajoavat. Aivan parhaat tammiyksilöt ovat jo 15-metrisiä ja läpimitaltaan 22-senttisiä. 27.10.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT T T ammi on tänä syksynä tuottanut terhoja runsaasti. ”Ilman taimisuojia en lähtisi istuttamaan. Taimisuojat ovat Lukkarisen mukaan aivan ehdottomat. Tammi on kiinnostavin, vaikka kannattavimman puuntuotannon alueet pysyvät entisellään
Pihlaja kävisi maltillisen pituuskasvunsa puolesta muuten, mutta se houkuttaa hirviä. Kiertoaika riippuu siitä, kuinka järeäksi kasvattaa. Kuka puutavaran ostaa, on vielä hämärän peitossa. Lukkarinen otaksuu ajan joka tapauksessa olevan pitemmän kuin rauduskoivulla. Samatahtisesti kasvavaa muuta puulajia en oikein hoksaa.” Passeli on mustikkatyypin ja sitä rehevämpi kasvupaikka, mielellään rinteen päivänpuoli. Samatahtinen kasvutoveri haussa Periaatteessa leveyskasvua voisi hillitä kasvattamalla tammia pöpelikkömäisesti muiden puulajien seassa, mutta Lukkarinen pohtii, mitä muut puulajit voisivat olla. ”Tuntuu, että tammi pitää saada lähtemään puhtaana metsänä. 27.10.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA kasvaa leveyttä ja pystykarsinta on välttämätöntä, samoin rungosta versovien vesioksien napsiminen. Lukkarinen on istuttanut tammia myös uudistusalojen rehevimpiin kohtiin tiheinä pienryhminä. Lukkarinen odottaa, että tammelle syntyvät samankaltaiset markkinat kuin visakoivulle, eli pieTänä vuonna tammi on tehnyt runsaasti terhoja, mutta puistopuiden alkuperä ja geeniperimä voi olla mitä sattuu. Ongelmallista kuitenkin on, että pääpuulajit kasvavat nopeammin ja jättävät tammet varjoonsa. 10438_.indd 9 10438_.indd 9 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Tammi vaatii valoa, ja kuusi kasvaa turhan nopeasti varjostavaksi ylispuuksi. ›› M IK KO H ÄY RY N EN Antti Lukkarisella on 25 vuoden kokemus tammen kasvattamisesta varsinaista kasvatusaluettaan pohjoisempana, Suonenjoella
Siementai taimituottajan velvollisuus on saattaa asiakkaan tietoon metsänuudistamismateriaalin suositeltu käyttöalue. Tammi on jalopuista valittu Kuuden jalopuulajin – tammen, saarnen, vaahteran, metsälehmuksen sekä kynäja vuorijalavan – joukosta tammi on ilmeisin valinta, sillä se on kasvupaikaltaan vaatimattomin ja metsätalousmielessä lupaavin. AJASSA 27.10.2023 10 Metsälehti.fi TAMMEN SIEMENVILJELYKSEN KÄYTTÖALUE Maan ainoa tammen kaupallinen siemenviljelys sijaitsee Hollolassa. ”Jalojen lehtipuiden levinneisyyttä rajoittaa muun muassa lämpötila. ”Kuinka suuria ja kuinka siedettäviä ne ovat muista syistä vaikuttaa siihen, kuinka innokkaasti jalopuita viljellään tai niiden annetaan levitä luontaisesti.” Tammea on pihapuuna Rovaniemellä saakka, mutta mitä pohjoisemmas mennään, sitä vaatimattomampaa on kasvu. Jalopuiden kasvattaminen merkitsee kasvutappioita pääpuulajeihin verrattuna. niä määriä erikoistuneille puusepille. Metsänomistaja saa kuitenkin itse päättää omissa metsissään käyttämiensä uudistusmateriaalien alkuperän. Hollola Harvassa asennossa tammet kasvavat enemmän leveyttä ja vähemmän suoraa runkoa. Lähde: Ruokavirasto 10438_.indd 10 10438_.indd 10 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Taimisuojat ovat tammenkasvatuksessa Lukkarisen kokemuksen mukaan välttämättömät. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan muuta valojaksoa tai tee Suomesta mereisempää”, erikoistutkija Katri Himanen Lukesta tiivistää
Vaihtoehtona olisi kerätä terhoja, kylvää, antaa kasvaa tiheänä ja katsoa, mitkä pärjäävät – kuitenkin muutamilla painavilla varaumilla. Ihmisen luonto on kokeilla, mutta luonto lopulta päättää. Mätästys sopii muokkaustavaksi myös tammen taimille. Kasvatusalueiden laajentamiseen pitääkin olla muut syyt – monimuotoisuus, uuden puulajin viehätys, ja aikansa voi käyttää huonomminkin. Moni metsänomistaja on tullut kertomaan keränneensä terhoja tietystä puusta. Ja periaatteessa: tammenterhojen keruu puista ei ole jokaisenoikeus, vaan vaatii maanomistajalta luvan. Tilanne on muuttunut parin viime vuoden aikana, ja viime vuonna terhoja ei riittänyt kaikille halukkaille”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo. ”Täystiheän taimikon aikaansaanti vaatii poskettoman kylvötiheyden, ja lintujen ja jyrsijöiden aiheuttama hävikki on iso”, Himanen sanoo. Metsänomistajilta kuullun mukaan luontaista tammea on Etelä-Suomen metsissä entistä enemmän. AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 11 METSÄTALOUDELLISESTI tammi on marginaalinen puulaji vielä pitkään. Puistopuut voivat olla ulkomailta, ja niiden ryhmät geneettisesti kapeita.” Jos terhoja kerää, kannattaa kerätä mahdollisimman monesta puusta, jotta perimään tulee kirjoa. Terhoja on nyt varastossa arviolta neljännesmiljoona. Vuodessa tammentaimia istutetaan noin 10 000 kappaletta, mikä tiheydestä riippuen tarkoittaa viidestä kymmeneen hehtaaria. Tammi on mukana rikkana rokassa, vaikkei siitä valtavan yleistä tulekaan.” Tammen siemenviljelystaimien hyväksytty viljelyalue on Tampereen tasalle. Yrittäjä Pekka Uusitalo kertoo tammentaimien kysynnän kasvavan hiljalleen. Kun tammentaimien verollinen taimitarhahinta on kahdessa ja puolessa eurossa ja lyhimmän, 90 senttiä pitkän taimisuojan hinta verkkokaupassa 3,69 euroa kappaleelta, niin tammimetsikön perustamiskustannus saattaa hirvittää. JALOPUIDEN kasvattaminen on metsätaloutta vain harvoin edes nykyisillä kasvualueilla, mutta kylläkin metsätalouden mauste visakoivun tapaan. MIKKO HÄYRYNEN Vähän kuin visakoivu KOMMENTTI Todennäköisesti tammen kiertoaika on rauduskoivua pitempi, mutta aikanaan sille syntyy samantyyppistä kysyntää kuin nyt on visakoivulla, Antti Lukkarinen uskoo. Tammi yleistyy luontaisesti Jossain määrin tammi nousee puulajivalikoimaan, ja Himanen uskoo sen osuuden todennäköisesti kasvavan vaikka ei tehtäisi mitään. Sekään ei tee kylvöstä metsänviljelyä metsäntutkimuksen ymmärtämällä tavalla, parhaita alkuperiä hyödyntäen. 10438_.indd 11 10438_.indd 11 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Himasen mielestä suurempi kysymys on, että tällä alueella viljely on vähäistä kuin se, että alue olisi liian pieni. ”Meitä hieman hirvittää, saammeko kaikki vaivalla kasvatetut ja kerätyt terhot ensi keväänä myytyä. Käytännössä kaikkien taimitarhatammien terhot ovat peräisin Siemen Forelian siemenviljelykseltä Hollolasta. Himanen varoittaa, että yhdestä puusta kerätyt terhot ovat todennäköisesti itsepölyttyneitä tai perimältään kapeita. Pakastetaimet toimitetaan 40 kappaleen erissä Matkahuollon kautta. Tammien jalostaminen on vielä nuorta, sillä siemenviljelys on perustettu 2007, ja vuodesta 2018 lähtien se on vuosittain tuottanut ainakin jonkinlaisen terhosadon. ”Omat keruut ovat alkuperän suhteen hasardihommaa. Siemenviljelys on perustettu 30 hyvälaatuisesta kloonista eli geneettisestä yksilöstä, jotka pölyttävät toisiaan. Taas ensi vuodeksi yritetään kasvattaa vähän enemmän tammea myyntiin. ”Vielä muutama vuosi sitten likikään kaikki terhot eivät menneet kaupaksi. ”Jalojen lehtipuiden ydinaluetta on edelleen eteläinen Suomi.” Terhosta vaiko taimesta. Kuluvan syksyn terhosato on kaikkien aikojen ennätys. ”Ilmastonmuutoksen tuoma uhka metsien terveydelle on niin ilmeinen, että puulajivalikoiman monipuolistamista tarvitaan. Määrät eivät siltikään ole suuria, joitain tuhansia. Terhojen säilyttäminen enempää kuin vuoden on todella vaikeaa ja haastammekin nyt kaikki eteläsuomalaiset taimikasvattajat kokeilemaan tammea.” Taimien kysyntä kasvaa hiljalleen Salossa toimiva Puut-Taimitarha on maan eteläisin metsätaimitarha. KERRANKIN LAATUTERHOJA – MITÄ TEHDÄ. Kustannussäästön kannalta Himanen ymmärtää paremmin kasvatustavan, jossa taimet istutetaan ryhmittäin esimerkiksi kuusen sekapuuksi
Sinne tulee puuta monesta lähteestä, muun muassa rautateitse. PUUKAUPPA & TALOUS 27.10.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI PIRKKO VUOHTONIEMI, KUVA METSÄ FIBRELLÄ ei taida olla yhteistyösopimusta sään haltijoiden kanssa yhtiön käynnistäessä uusia biotuotetehtaita. Hänen mukaansa kelirikkoaikaan korjattavaksi sopivia leimikoita ostetaan normaaliin tahtiin. Silti puiden kuljetus viipyy, kunnes pakkanen kovettaa tiet.” Tukkipuuta ei Kemin sellutehtaalle ole jouduttu ajamaan, vaikka kelit ovatkin tukalat. ”Sahat ovat viime kuukaudet näkyvästi valittaneet suhdanteen heikkoutta, mikä on varmastikin vähentänyt monen metsänomistajan puunmyyntihaluja”, Kilpivaara sanoo. ”Puiden kuljetus viipyy, kunnes pakkanen kovettaa tiet.” Pohjois-Pohjanmaalla korjuuta on jouduttu rajoittamaan kantavimmille leimikoille. Syksy 2017 oli puunkorjaajille kammottavan kurainen, kun Äänekosken biotuotetehdasta käynnistettiin. Pahin tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla, joka on Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan ydinaluetta. Hän myöntää puun saannin vaikeaksi. ”Ei tämä silti vaaranna Kemin puuhuoltoa. ”Olemme epävarman markkinatilanteen vuoksi toimineet viime ajat aika pienin puuvarannoin, ja lomien jälkeen puuntarjonta on ollut vähäistä.” Paananen korostaa, että huonossakin suhdanteessa sahausta halutaan jatkaa markkina-asemien säilyttämiseksi. Myös Haapajärvellä toimivan Hasan metsäpäällikkö Timo Paananen tuskailee pitkän uransa hankalinta syksyä. Tähän asti sahaus on onnistunut vähän supistettuna, mutta nyt raaka-ainepula saattaa käydä ylivoimaiseksi. Metsä Groupin Oulun piirin päällikkö Maritta Uutela toteaakin, että puuta ei nyt saada korjattua niin paljon kuin tarve ja tahtotila on. ”Meillä on paikallisten sahojen kanssa toimitusmääriin sidottuja tukkitoimituksista, joten tukit ohjataan tarkoin sahoille.” Murskekuormilla menekkiä ”Olosuhteet ovat aivan hirveät. Osin tukala tilanne on sahojen itse aiheuttamaa. ”Eivät nämä olosuhteet ainakaan edistä korjuun laadun parantamista.” Kilpivaara ennakoi hankalien olosuhteiden vaikeuttavan erityisesti sahojen puuhuoltoa, mikä saattaa pahimmillaan alkaa rajoittaa sahausta. Parpalan mukaan PohjoisSuomessa korjuuta ei vielä ole jouduttu keskeyttämään, mutta koneita on täytynyt siirtää tavallista enemmän suotuisien kohteiden löytämiseksi. Maasto on niin märkää, että tarvittaisiin melkein superpakkasia, että tiet jäätyisivät nopeasti.” Metsä Groupin Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala ennakoi tilanteen helpottavan pohjoisesta alkaen viime viikolla alkaneen pakkasjakson myötä. POHJOISESSA RYVETÄÄN Läpimärät metsät haastavat puunkorjaajat Pohjois-Pohjanmaalla, Metsä Fibren Kemin-tehtaan puuhuollon ydinalueilla. Ensi vaiheessa pakkaset kovettavat tiet ja pääsemme kuljettamaan jo hakattuja puueriä tienvarsilta eteenpäin. 10439_.indd 12 10439_.indd 12 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. ”Olemme korjanneet muun muassa kohteita, joissa maasto on kantavaa. Sesonkiin sopivia leimikoita ei ole valittavaksi asti. Nyt kelit ovat pohjoisessa olleet jopa vieläkin hirveämmät, kun Kemin jättitehtaan tuotantoa aloitetaan. Hänen mukaansa hankalat olosuhteet vaativat tarkkaa korjuun suunnittelua, mutta haasteet ovat melkoiset. ”Emme halua väkisin lähteä yrittämään korjuuta ja samalla riskeerata metsien ja tiestön kuntoa.” Sääennusteet lupaavat helpotusta Iso osa puunkorjuukoneista seisoo kurjien korjuukelien vuoksi. Murskekuormia menee nyt puunkuljetusten jälkien korjaamiseen melkoisia määriä”, vahvistaa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. ”Emme yritä ostaa niitä tavallista enempää, koska talvi tulee pian. Viime viikolla Haapajärvellä näytti tältä. Kovimmin tilanne koettelee meidän yrittäjiämme, joiden koneet seisovat”, Uutela sanoo
43,55 s 43,87 s 43,43 s .. 27,49 . .. 18,83 s 18,06 s 27,13 . 70,13 . Uudistushakkuu 71,21 . .. .. .. 27,37 . ”Kilpailu puusta on nostanut hintoja. 39,77 s .. Pohjois-Pohjanmaa havukuidun hintakärki 10439_.indd 13 10439_.indd 13 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. Uudistushakkuu 72,71 s 71,84 . 30,22 s 28,06 . 22,27 s 21,89 s 20,31 s 29,11 s 27,44 s Ensiharvennus .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,87 s 64,93 s .. .. .. 27,18 s 32,03 s 32,21 s Harvennushakkuu 61,03 s 61,46 s 37,47 s 22,69 . 34,35 . 25,66 . .. Ensiharvennus 43,69 s 44,71 s .. 68,86 s .. .. Hankintahinnat 69,65 s 69,82 s .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Uudistushakkuu 66,11 . 19,99 . .. 66,18 s 53,50 s 25,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,12 . .. .. s nousussa . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,20 . 20,71 s 20,15 s 18,70 s 27,76 s 28,64 s Uudistushakkuu 60,50 s 59,49 s .. 33,90 . .. 63,91 s 25,24 s 25,92 . 72,98 s 58,67 s 25,09 s 27,49 s 27,05 . 33,71 . 68,45 . 47,10 s 24,63 . .. Hankintahinnat .. Harvennushakkuu 61,34 s 61,38 s 49,26 s 24,55 s 25,43 . 22,93 s 24,19 s 21,48 s 29,43 s 29,43 s Uudistushakkuu 68,17 s 67,36 s .. .. Hankintahinnat 63,34 . 26,99 . 24,32 s 30,26 s 30,77 . 64,59 s 24,91 . .. Harvennushakkuu 64,53 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 62,16 s 26,28 s 27,13 . .. 53,55 s 24,37 . 44,67 s .. 24,58 s .. 33,66 s .. .. 43,59 s .. .. Myös energiapuun hyvä kysyntä sekä rannikkoalueilta korjattavan kuitupuun vienti Ruotsiin vahvistavat puun kysyntää. .. 65,20 . .. .. Harvennushakkuu 54,26 s 52,14 . 27,25 . 66,91 s 50,72 . Hankintahinnat .. .. .. 56,42 . 34,31 . 34,45 . .. .. .. 30,51 s 30,51 s Ensiharvennus 48,42 . 20,22 s 20,17 s .. 66,63 . .. .. 22,75 s 29,21 s 28,38 . .. Harvennushakkuu 60,81 s 60,98 s 40,08 s 25,21 s 25,44 s 23,98 s 31,35 s 30,57 s Ensiharvennus .. 25,02 s 26,07 . 17,47 . Tilanne muuttui viime vuoden syksyllä, jolloin Metsä Group aloitti Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan. .. .. Hankintahinnat 60,73 s .. .. 71,04 . 44,01 . .. s nousussa . .. 14,78 s 24,58 s .. 65,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,14 s 66,65 . Harvennushakkuu 66,33 s 67,16 s 47,21 s 25,02 s 24,97 . 45,50 . .. 26,29 . Hankintahinnat 72,49 s 74,99 s 65,05 s 44,91 s .. 27,11 . 45,83 s 46,14 . Uudistushakkuu 69,67 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Puukaupan uusimman viikko-ostotilaston mukaan ero on viime viikkoina venähtänyt kahteen euroon. 23,37 . 32,74 s 31,92 s Ensiharvennus 38,40 . s nousussa . .. .. .. Ensiharvennus 55,65 s 55,33 s .. .. 59,09 s 24,18 s 24,88 s 25,92 . 50,26 s 49,97 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,73 . 18,18 s .. .. 17,72 s .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 515 624 m 3 Puukauppamäärä vko 41 MIKKO RIIKILÄ METSÄ FIBREN biotuotetehdas ja muut Perämeren rannikolle tulevat metsäteollisuuden suurinvestoinnit ovat keikauttaneet puumarkkinoiden hintasuhteet uuteen asentoon. .. 18,72 s 19,74 s .. 20,38 . 25,84 . 44,22 s 44,25 . 70,57 . s nousussa . 25,71 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,34 s 56,20 s .. .. .. 26,19 . .. .. 35,99 . 31,47 s 32,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,80 . 20,00 s 19,45 s .. .. 20,66 s .. 25,73 . 71,32 . 61,66 s 43,82 . 25,94 . 48,67 s 39,81 s 19,28 s 19,48 s 19,39 . Perinteisesti parhaita kantohintoja on maksettu Kymi-Savossa alueella, jossa Kaakkois-Suomen mittava metsäteollisuuskeskittymä on taannut puulle vahvan kysynnän. 58,76 s 24,02 s 25,51 . .. 35,31 s .. 41,27 s .. .. Ensiharvennus .. 32,73 s Uudistushakkuu 69,22 . Uudistushakkuu 71,45 . 34,13 . Samalla myös koivukuidun hinta kohosi maan kärkeen. 69,84 . Harvennushakkuu 65,42 . 49,31 s 23,79 s 24,63 . 29,04 . 24,96 . 18,87 . 24,54 . AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 30,64 s 30,88 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 63,88 . 24,77 . Harvennushakkuu 58,41 s 58,14 s .. Ensiharvennus 56,30 s 54,09 s .. Silloin mäntyja kuusikuitupuun kantohinnat kohosivat Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnan korkeimmiksi. 44,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,52 . .. 62,34 . 71,04 . 19,11 . 26,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,11 s 72,27 s 55,92 s 24,48 s 26,35 . Hankintahinnat 68,15 . 21,10 s .. 21,09 s 31,09 s .. 67,49 s 26,49 . .. 19,89 s .. 64,19 . 31,75 . .. 25,30 . 26,32 s 27,87 s 25,79 s 32,99 . 26,45 s 26,65 s 24,65 s 31,11 . 67,93 . Harvennushakkuu 62,10 . Hankintahinnat 70,38 . Kymi-Savo kattaa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueet. .. 20,00 . 44,89 s 45,64 . 31,48 . 35,86 . 72,12 . 32,74 s 32,38 s Uudistushakkuu 67,68 . Hankintahinnat 69,11 . 43,66 . 25,09 . 61,23 s 44,76 . .. Tehdas käynnistyi viime kuussa. 27,92 . Metsä Groupin lisäksi muutkin ostajat ovat lisänneet puunhankintaansa täällä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. 26,20 . 25,45 s Ensiharvennus 48,95 s 42,15 s .
Keski-Suomessa myytiin kuukausi sitten ylispuuleimikko, josta korjattiin 250 kuutiota puuta, pääosin koivua. Kuiduttavan teollisuuden tuotannon kasvu ohjaa hakkuita harvennuksiin. Ponsselta tulosvaroitus 10439_.indd 14 10439_.indd 14 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. Voittaneessa tarjouksessa koivutukin alin latvaläpimitta on 17 senttiä ja pituus kolme metriä. Metsähakkeen käyttö lisääntyy edelleen hieman. Kartongintuotannossa on luvassa neljän prosentin kasvuvuosi. Lisäksi kannattavuudessa näkyvät Venäjän liiketoiminnan poistuminen ja organisaation kulurakenteen haasteet, Ponsselta kerrotaan. Aiemmin tänä vuonna yhtiö arvioi, että euromääräinen liikevoitto on tänä vuonna hieman suurempi kuin jatku vien toimintojen liikevoitto vuonna 2022. Sahatavaramarkkinoiden matalasuhdanne jatkuu, mutta Euroopan tärkeillä vientimarkkinoilla elpyminen voi alkaa ensi vuoden loppupuoliskolla. Keskimääräinen vientihinta jatkaa laskuaan, ensi vuonna jopa yli 13 prosentilla. Koivutukit välitettiin Riga Woodin vaneritehtaalle Länsi-Suomeen. Taustalla ovat muun muassa sitkeä inflaatio, yhtiön liikevaihtoa nopeampi liiketoiminnan kulujen kasvu ja Ponssen eteläamerikkalaisen tytäryhtiön vaikeudet. Metsänhoitoyhdistyksen tarjous voitti erittäin väljien mittaja laatuvaatimusten ansiosta kilpailijat. Leimikko korjattiin syyskuussa. Vain koivutukki nousee Tuotannon kasvu ja raakapuun niukkuus hillitsevät kantohintojen laskua, mutta nousua Luke ennustaa vain koivutukille. Havutukkien kantohinnat alenevat sahatavaran hintojen perässä. Vain pönttölahoa, sydämeen yltäviä halkeamia tai yli kymmenen sentin oksia ei tukissa sallita. Nyt liikevoiton arvioidaan olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna, jolloin se oli 46,6 miljoonaa euroa. Sahatavaran pitkän ajan hintatrendi on loivasti alaspäin. Yli 80 prosenttia koivuista tukiksi Koivukauppa Keski-Suomessa Ylispuiden poisto/avohakkuu, alla kuusitaimikkoa Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 10,8 70,00 756,00 Mäntykuitu 4,2 28,00 117,60 Kuusitukki 5,4 74,00 399,60 Kuusikuitu 6,6 30,00 198,00 Koivutukki 176,8 60,00 10 608,00 Koivukuitu 43,2 34,00 1 468,80 Laho 0,5 10,00 5,00 Muu lehtipuu 3,8 10,00 € 38,00 Yhteensä 251,3 13 591,00 Tukkiprosentit ja järeydet m 3 yht. Laitoshinnan ennakoidaan nousevan tätä vuotta vaisummin, mutta kuitenkin 2–5 prosenttia. Laatuvaatimukset ovat niin löysät, että miltei kaikki mitan täyttävät pölkyt kelpaavat tukeiksi. Viennin keskihinta laskee, tosin Luke näkee nousua ensi vuoden lopulla. Tukkisaanto on tuplasti parempi kuin perinteisin mittaja laatuvaatimuksin. Vaisu talouskasvu pitää paperin kysynnän heikkona, mutta tilanne tasaantuu tämän vuoden pudotuksesta. Korjuukustannusten kasvaessa kuitupuiden keskimääräiset kantohinnat laskevat 0–2 prosenttia. METSÄKONEYHTIÖ Ponsse on korjannut kuluvan vuoden ohjeistustaan. Sahainvestoinnit parantavat sahauksen kannattavuutta, mutta osa hyödystä karkaa tehtaiden ulkopuolelle, kuten raakapuun toimittajille ja sahatavaran ostajille. Luke: Kohti pikkuisen parempaa Metsäteollisuuden vientihinnat luisuvat, mutta tuotannon kasvu ja raakapuun niukkuus hillitsevät kantohintojen laskua. Raakapuuniukkuuden vuoksi etenkään kuitupuun vientihintojen lasku ei ulotu samalla voimalla kannolle saakka. Koivun tukkiprosentti kohosi 80:een, vaikka runkojen keskikoko oli vain 0,4 kuutiota. tukkiprosentti m 3 /runko Mänty 15 72,0 0,522 Kuusi 12 45,0 0,211 Koivu 220 80,4 0,421 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN määrällinen kysyntä piristyy hieman ensi vuonna, mutta vientihintojen luisu jatkuu, Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Vanerin tuotannon ja viennin Luke ennustaa pysyvän kuluvan vuoden tasolla, mutta vientihinta putoaa sahatavaraa jyrkemmin. Kuiduttava puoli vetää määrällisesti Sellun vienti on kasvussa lähinnä Kemin-tehtaan ansiosta, vaikka talouskasvun heikkous päämarkkinoilla pitää tunnelman vaisuna. Se tiesi keskisuomalaiselle puun myyjälle muhkeaa tiliä ylispuuhakkuulta. 27.10.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Kova kysyntä ja kilpailu koivutukista on liudentanut tukin laatuvaatimukset olemattomiin. Pakkaselle mennään Yksityismetsien nimelliset kantohinnat 2024, prosenttimuutos keskimäärin Mäntytukki –4 Kuusitukki –4 Koivutukki +5 Mäntykuitu –1 Kuusikuitu –2 Koivukuitu Vientihinnat 2024 prosenttimuutos keskimäärin Havusahatavara –4 Vaneri –8 Sellu –9 Paperi –13 Kartonki –6 Lähde: Luke, metsäsektorin suhdannekatsaus Raakapuun tuonnin Luonnonvarakeskus ennustaa nousevan kymmenyksellä 5,4 miljoonaan kuutiometriin
Kampanja voimassa 31.11.2023 asti Vain varastossa olevat mallit Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet Valmistettu Suomessa Katso huimat rahanarvoiset edut! HETI toimitukseen! PILKEMASTER GO! KLAPIKONE PM 10950 , 00 Polttomoottori Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaatisella voitelulla 4-os. asti: Hydraulinen puunnostin (arvo 490,00 €) Klapisäkkiteline vapautusmekanismilla (arvo 339,00 €) 25 kpl Nordforest klapisäkki 1,5 m3, erikoisvahva (arvo 447,50 €) Etujen arvo yhteensä: 1276,50 € 10439_.indd 15 10439_.indd 15 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. www.uittokalusto.. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö Sivusuunnassa kääntyvä kuljetin, 3.7 m Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Kampanjaedut voimassa 31.11
Ollikainen ja Seppälä vaativat tuolloin hakkuiden rajoittamista valtion mailla, koska muuten EU:n maankäyttösektorin (lulucf ) ilmastotavoitteista jääminen kävisi hyvin kalliiksi. 38 prosentin helpotus Suomen metsien hiilinielutavoitteisiin tarkoittaa karkeasti yhdeksää miljoonaa kuutiota raakapuuta. SA M I KA RP PI N EN KIRJANPAINAJA HAASTAA MYÖS METSÄVAKUUTUKSET ”Myrsky riehuu, lahot puut kaatuvat tai katkeavat.” KALLE62 LUONNONVARAKESKUS (LUKE) KERTOI lokakuun 5. Pahimmissa skenaarioissa sahoilla ei ole lähivuosina enää sahattavaa. Kun Suomen lulucf-vertailutaso määritettiin vuosina 2018–2020, kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmät poikkesivat osin nykyisistä. päivä uutisen, joka on jäänyt vähälle huomiolle mutta jolla on suuri taloudellinen merkitys Suomelle ja metsien käytölle. Se tarkoittaa rajua, 38 prosentin laskennallista parannusta Suomen metsien nettomääräisen hiilinielun kehitykseen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Korjauksen jälkeen arvioitu vaje kutistui Luken mukaan 10–40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonniin. 27.10.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vihreää maisemaa täplitti melkoisen selvärajaiset ruskeat ja isot laikut. Hyvä metsänhoito on avain hyönteistuhojen torjuntaan, kirjoittaa johtava asiantuntija Marika Makkonen. AIEMMIN LUKEN TUTKIJAT arvioivat, että Suomi joutuu hankkimaan 50–80 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnin edestä päästöyksiköitä muilta jäsenmailta tai kompensoimaan ne taakanjakosektorin eli rakentamisen, liikenteen ja maatalouden yksiköillä. Siellä on taas paljon uusia videoita. Luken erikoistutkija Antti Mutanen toteaa Metsälehden verkkosivujen haastattelussa, että aiemmat arviot olivat vähän kuin olisi ”porkkanoita ja perunoita verrannut”. He eivät tosin laskelmassa huomioineet hakkuurajoituksista seuraavia arvonlisän menetysten ja työttömyyden hintaa vaan ainoastaan menetykset puunmyyntituloista. Suomessa metsätuhoja on ollut metsävarallisuuteen suhteutettuna onneksi vähän, alle puoli prosenttia. Maisemat ovat toki jylhät ja hienot, mutta mm. Viime vuosina kolmen kärkeen ovat nousseet myös hyönteistuhot. Suomea ei tarkistuksen jälkeen uhkaa enää se seitsemän miljardin euron suuruinen maksu, josta Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä varoittivat viime eduskuntavaalien alla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tuoreita ja vähän vanhempia tukkipinoja oli tienvarsilla ja sahojen pihoissa kasapäin. MILJARDIMAKSU METSIEN NIELUSTA HAIHTUI 10440_.indd 16 10440_.indd 16 22.10.2023 12.47 22.10.2023 12.47. Hankalasta lulucf-vertailutasojen käytöstä on päätetty luopua vuosien 2026–2030 tavoitteiden ja velvoitteiden seurannassa. kirjanpainajien tekemät tuhot kuusikoissa ovat kouriintuntuvat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SEURASIN VIIME KESÄN lomamatkalla Saksassa, Itävallassa ja Italiassa auton ikkunasta vilahtelevaa lohdutonta maisemaa. Suurimmat metsävahinkojen aiheuttajat ovat hirvi ja lahottajasienet. Suomessa ei olla vielä samassa tilanteessa kuin kuvan Saksassa, mutta täälläkin hyönteistuhot ovat nousseet vakuutuksista korvattavien metsävahinkojen kärkisijoille. Muistakaa seurata Metsälehden Youtubekanavaa. Korvattavista vahingoista lumija myrskytuhot ovat olleet tyypillisesti tilastojen kärjessä. Seppälä otti hinnan hiilinielujen vajeelle raskaan teollisuuden päästökaupan hinnoista, joilla ei ole suoraa yhteyttä maankäyttösektorin nieluhin. Luken tutkijat ovat tehneet teknisen tarkistuksen Suomen metsien hiilinielujen vertailutasoon. Alueiden sahateollisuus on pulassa. Joka paikasta tulvii tuhopuuta, mutta markkina vetää huonosti. Se on suunnilleen saman verran kuin vuotuinen puuntuonti Venäjältä ennen hyökkäystä Ukrainaan ja noin kymmenesosa Suomen metsäteollisuuden puun kulutuksesta huippusuhdanteessa
Huolehtimalla mahdollisimman terveestä ja vastustuskykyisestä taimiaineksesta ja sitä myötä puustosta hyvän metsänhoidon oppien mukaisesti päästään jo hyvin pitkälle, mutta ennen kaikkea omistuksessa olevan metsän on oltava riittävän suuri ollakseen omistajalleen kannattava eli kiinnostava. Ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, mutta sen jo nyt nähtävillä olevat vaikutukset tulevat jatkumaan, vaikka tiukimpiin päästövähennyksiin päästäisiin jo tänään. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suurempi pulma kuitenkin on, että verotuet tekevät lähtökohdiltaan melko yksinkertaisesta metsäverotuksesta monimutkaista. Jotta metsätalous rakentaa tulevaisuudessakin Suomen talouden kivijalan, pidetään metsät hyvin hoidettuina ja metsäalat riittävän suurina. Vaikka oikeaoppiset toimenpiteet tehtäisiin metsissä tuhojen ehkäisemiseksi, hyönteistuho voi jatkua pahimmillaan vielä vuosikaudet. Luonto vs. AJASSA 10440_.indd 17 10440_.indd 17 22.10.2023 12.47 22.10.2023 12.47. Jos majava on mieltynyt paikkaan, purettu pato rakennetaan aina takaisin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Itävallassa. Ehkä vertaistukea saisi niiltä muilta lammen rantanaapureilta.” Petkeles Verkkokeskustelu: Mitä pitäisi tehdä majavien padolle. Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle. perunakuoppa. Onko kellään tapahtunut vastaavaa?” Puuki ”Pelkkä padon hävittäminen ei auta. Jos tilat pirstoutuvat sukupolvesta toiseen, ei voida puhua enää metsätalouden harjoittamisesta, koska mitään omistajan talouden kannalta merkittävää metsässä ei tapahdu. VTV ihmettelee esimerkiksi verotuista suurinta eli metsävähennystä: Alun perin sen tarkoitus oli lisätä tilakauppaa, mutta se näyttää pikemminkin nostavan tilojen hintaa ja siten vähentävän kauppaa. MUUTOS ON HUOLESTUTTAVA, sillä Tapion mukaan pelkästään kirjanpainajan aiheuttama tuhoriski kasvaa huomattavasti vuoteen 2050 mennessä. Jos taloudelliset vahingot ovat majavien vuoksi hyvin suuret, alueelle voisi ehkä saada ympäristötukea (?) tai muuttaa suojelukohteeksi.” A. Metsästä aiheutuu vain kuluja, jolloin houkutus olla reagoimatta jylläävään hyönteistuhoon on suuri. Kuiva ruuti on joka tapauksessa tehokasta.” Mehtäukko ”Viime vuosikymmenellä parissa kohteessa sain taistella majavien kanssa. Siinä vaiheessa kun vedennousu alkoi jo uhata valtiontietä, hävisi kyllä pato niin kuin majavatkin.” Visakallio ”Jos kasvukausi ei ole päällä, puut eivät vedestä tukehdu (kevättulvat). Kirjanpainajan lisäksi vakuutustilastoissa näkyy muitakin hyönteisiä, jotka toistaiseksi ovat kirjanpainajan tapaan kotoperäisiä lajeja. Kuuma ja vähäsateinen kesä yhdistettynä leutoon talveen on ollut hyönteisille otollinen. Kun haavat loppuivat, alkoi helpottaa, taisi metsästysseurakin avittaa. Metsästysaika 20.8.–30.4.” Nostokoukku ”Kanadanmajavalla on metsästysaika, ja vieraslajina muonavahvuudesta poisto on suositeltavaakin. Lisäksi tuet vaativat valvontaa ja siten lisäävät kustannuksia. Toiseksi, vakuutuksesta korvataan vain välittömät vahingot, eli se puusto, jonka hyönteiset ovat tuhonneet. Suorien tukien ohella VTV kehottaa ministeriöitä arvioimaan uudelleen myös verotukia, joiden määrä on noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Ympäri kuoritut puut kuivuvat. Ainoa keino on pistää majavat nurin. Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittääkö majavien padot/majavat. Tällä hetkellä vakuutusta myönnetään lähes kaikissa vakuutusyhtiöissä. Ja jos lau kaus osuu, uppoaako ruho pohjaan ja mätänee sinne vai kelluuko se, jolloin sen saa vedestä pois.” Gla ”Tulviminen on luonnollinen asia luonnossa, mutta se ei, että majava nostaa vettä pysyvästi seisomaan tappaen kaiken puuston. Vuosien 2020 ja 2021 välillä tuhoista maksetut korvaukset yli kaksinkertaistuivat. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Ostaisitko akkuraivaussahan. Sitäkin jäin miettimään, että aika pieni on majava maalina, kun vielä liikkuu. Selitys löytyy säästä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 25% En 75% neet alueelle 50 hehtaarin Verotuet puntarissa ”Majavat ovat perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle. Se taas tuottaa ongelmaa kaatoluvan suhteen. Ensinnäkin metsänomistajan tappio voi nousta suureksi, sillä kyseessä on yleensä totaalinen vahinko varttuneissa ja arvokkaimmissa metsissä. Euroopanmajava on rauhoitettu.” Sulli ”Majava suosii ravintonaan lehtipuita. Tämä taas lisää riskiä siitä, ettei verotus toimi toivotulla tavalla. i Käytkö hirvimetsällä. Kuusi on herkkä veden nousulle, yhdessä kesässä tukehtuu liikaan veteen.” Metsäkupsa ”Seurasin kerran majavan uiskentelua. MARIKA MAKKONEN KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA LÄHI-TAPIOLASSA. Lisäksi metsäalalla seurataan tarkalla silmällä tulokasja vieraslajeja, joista osa on metsän tuholaisia. Lisäksi vähennys kohdistuu vain pienelle joukolle omistustaan kasvattavia metsänomistajia. Silloin metsäveroilmoituksen voisi tehdä itsekseen ja ilman kurssituksia. Jos hakkaisi rannasta pois niiden suosimat lehtipuut, rakennusinto voisi hiipua. Iso kysymys on, mikä katsotaan välittömäksi vahingoksi ja jääkö vakuuttajan rooliksi maksaa vuodesta toiseen etenevää tuhoa. Siitä on mahdotonta tunnistaa lajia. Suomessa metsätilan omistajanvaihdos tapahtuu edelleen useimmiten perintöjen kautta. Tällä vauhdilla kehittyessään vakuuttajat joutuvat pohtimaan hyönteisturvan hintaa, tai myönnetäänkö sitä lainkaan. Jalkanen ”Puoli hehtaaria tukkikuusikkoa ehti taannoin kuolla pystyyn majavien takia. Voisiko olla niin, että nykyistä verotuilla kuormitettua järjestelmää yksinkertaisempi verotus olisi metsänomistajankin kannalta parempi vaihtoehto. VAIKEIN KYSYMYS LIENEE se, miten Suomen metsissä voidaan välttyä Keskija Etelä-Euroopan tieltä. Eikä ainakaan se, että veden nostajana on vieraslaji.” Nostokoukku ”Tuskaa, ahdistusta ja kouhotusta. Kasvu havaittiin jo kymmenen vuotta sitten, mutta viimeisten kahden vuoden aikana muutos on ollut merkittävä. Mutkikkuus kiusaa myös metsänomistajia. Vakuutusmielessä hyönteistuho on haastava. 27.10.2023 Metsälehti.fi 17 VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto VTV roimii tuoreessa tarkastuskertomuksessaan metsätalouden tukia. Vuonna 2022 korvausmäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 10 prosenttia
Vesominen vähäisempää Hyvä esimerkki onnistuneesta kulotuksesta löytyy Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Veikko Ässämäki ja Salla Laukkanen tutkivat, löytyykö hiiltyneestä kannosta palolajeja. Kulotus vapauttaa ravinteet puille paremmin hyödynnettävään muotoon ja lämmittää maaperää. Ensi vuoden maaliskuun alusta kulotukseen voi hakea tukea kemeran korvaavan metkan kautta. Kulotus tulee olemaan jatkossa metsänhoidon toimenpide samalla tavalla kuin esimerkiksi nuoren metsän hoitotuki tai terveyslannoitus”, kertoo metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Salla Laukkanen Suomen metsäkeskuksesta. Mikäli kasvupaikkana on kuivahko tai tuore kangas ja uudistamisala helposti saavutettavissa, voi kulotus olla oiva vaihtoehto. ”Kulottamattomalla alueella vesakkoa on jopa kolminkertainen määrä.” Kaksitoista vuotta kulotuksen jälkeen tulesta on muistona enää hiiltyneet kannot ja terhakasti kasvava männyn kylvötaimikko. Havupuusto tuottaa hitaasti hajoavaa kariketta, mikä happamoittaa maaperää ja vaikuttaa maaperän lämpöoloihin. Hyviä kohteita kulotukseen ovat paksukunttaiset mustikkatai puolukkatyypin moreenimaat. ”Kulottamattomalla alueella vesakkoa on tuplaten tai jopa kolminkertainen määrä verrattuna tähän”, Ässämäki arvioi. Maanomistaja Veikko Ässämäki uudisti Veera-myrskyn kaataman liki kuuden hehtaarin aukon kulottaen. Ensi vuonna siihen saa valtion tukea. Kulotuksen ansiosta uudistusalaa ei ole tarvinnut heinätä ja taimikonhoidossakin on päässyt vähemmällä. LIESKOISTA PONTTA METSÄN KASVUUN Kulotus parantaa ravinnetaloutta, lisää monimuotoisuutta sekä helpottaa taimikonhoitoa. Vaikka kulotus on työlästä ja jännittävääkin, pitää Ässämäki sitä parhaana metsänhoitona. Metsänomistajalle kulotus oli kolmas omilla mailla. Ala äestettiin ja kylvettiin kulotusta seuraavalla viikolla. 10441_.indd 18 10441_.indd 18 22.10.2023 12.49 22.10.2023 12.49. ”Nyt kemera on päättynyt ja luonnonhoitohankkeina toteutettavia kulotuksia ei enää tehdä. Metsälehti oli paikalla seuraamassa kulotusta vuonna 2011. Rehevimmissä lehdoissa hajotus puolestaan on luonnostaan nopeaa ja ravinnetalous kunnossa eikä kulotus ole tarpeen. Nyt paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko, jonka Ässämäki on jo kertaalleen raivannut kaksi kesää sitten. Kulotuksessa hakkuutähteet sekä osa maapinnan humuskerrosta poltetaan. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.10.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT SUUNNITTELETKO metsän hakkuuta ja uudistamista männylle tai rauduskoivulle. Parhaimmillaan tuhka neutralisoi maaperää ja parantaa ravinnetaloutta vuosikymmeniä. Turvemaille tai karuimmille ja kuivimmille kankaille, joissa on ohut humuskerros, kulotusta ei suositella
”Seuraavan kerran palokujan leveys saisi olla neljä viisi metriä. Mitä monimuotoisempi lajisto metsissä on, sitä paremmin metsät pysyvät terveinä ja puolustuskykyisinä. ÄESTÄ tai laikuta kulotettu ala ja kylvä mäntyä tai istuta rauduskoivua. Omalla talkooporukalla kulotus onnistui huomattavasti tätä edullisemmin. Kustannuksista puolet korvasi sen aikainen kemeratuki. Suunnittele jo nyt Metkan asetusluonnoksessa tukea ehdotetaan yli kahden hehtaari kulotusaloille. Kuusi menestyy kulotusaloilla huonosti. Mikäli kulotus kiinnostaa, kannattaa jo nyt olla yhteydessä metsäasiantuntijaan ja laatia suunnitelma. Ässämäki on tyytyväinen kulotus alalle kylvettyyn männikköön. Kun tukea hakee heti maaliskuun alussa metkatukihaun avauduttua, saattaa kulottamaan päästä jo ensi keväänä. Suurimmat kustannukset tulivat vakuutuksista sekä kaivinkoneella tehtävästä palokujasta, jossa kulotettavan alueen ympäriltä poistettiin kuntta kolmen metrin leveydeltä. Tukea tullaan myöntämään kulotuksen suunnitteluun sekä kulotuksen työvaiheisiin ja varotoimiin. Vastuuvakuutus korvaa, jos tuli leviää esimerkiksi naapurin puolelle. Lähes kuuden hehtaarin kulotusala näkyy selkeästi tien oikealla puolella. KAIVA palokujia ja vesikuoppia. METSÄSTÄ 27.10.2023 Metsälehti.fi 19 TEE NÄIN VINKIT KULOTUKSEEN SOPII tuoreen ja kuivahkon kankaan moreenimaille, joissa vesitalous on kunnossa. Kulotustueksi kaavaillaan 1 500:aa euroa hehtaarilla, mikäli ala on vähintään neljä hehtaaria. KULOTUSALAN tulee olla tien vieressä tai läheisyydessä. Maanomistaja osallistui itse kulotukseen ja kokosi sukulaisista sekä tuttavista kahdenkymmenen hengen talkooporukan. ”Jos hanke on hyvin suunniteltu etukäteen, ei hankkeen käsittelyssä pitäisi mahdottoman pitkään mennä. Myös talkooporukalle suositellaan ottamaan oma vakuutus. Metkassa luonnon monimuotoisuutta lisätään polttamalla säästöpuuryhmiä kulotuksen yhteydessä. JÄTÄ alalle hakkuutähteet sekä säästöpuuryhmiä. Se tuo hyvin pitkän jatkumon kuolevaa puuainesta, jolloin lajiston monipuolisuus on entistä suurempi”, Laukkanen kertoo. HANKI ammattilainen työnjohtoon, riittävästi talkooväkeä ja sammutuskalustoa ja -välineitä. ”Osa niistä jää pystyyn ja osa kuolee pikkuhiljaa. Säästöpuuryhmiä myrsky ei alalle jättänyt, mutta palaneissa kannoissa näkyy monenlaista sammalta, jäkälää ja sientä. Metkatuki edellyttää, että kulotushankkeesta vastaa ammattitaitoinen henkilö, jolla on metsäalan koulutus. VARAA aikaa jälkivartiointiin. PARAS hetki kulottaa on toukokuusta juhannukseen edellyttäen, että maasto on riittävän kuivaa. Kyllä se aina välillä pieniä pesäkkeitä teki palokujan toisella puolelle”, Ässämäki toteaa. Ässämäen kulotusala syttyi ja paloi hienosti vuonna 2011. Ässämäen metsä oli myrskyssä kaatuessaan keskenkasvuista, alle 50-vuotiasta männikköä. Se on kaunis ja terhakka ja vesottunut tavanomaista vähemmän. ILMOITA kulotuksesta pelastuslaitokselle, naapureille ja metsäteiden käyttäjille. Monen puulajin säästöpuuryhmiä Kulotuksessa yhdistyvät metsänja luonnonhoito. Keskimäärin kulotuksen on arvioitu maksavan 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. TALKOOVOIMIN KUSTANNUKSET KURIIN Veikko Ässämäen kulotus maksoi lähes 2 900 euroa eli noin 500 euroa hehtaarilta. Palaneella, hiiltyneellä puulla elää oma lajistonsa. Pienemmille aloille tuki olisi 2 000 euroa hehtaaria kohden. Vastuuvakuutus on sellainen, jota metka tulee edellyttämään”, Laukkanen kertoo. Tukitasoihin ja minimipinta-aloihin voi vielä tulla muutoksia. HUOLEHDI vakuutuksista. Vieressä oleva metsätie mahdollisti sammutuskaluston tuonnin alalle. Säästöpuuryhmissä olisi hyvä olla järeydeltään vaihtelevia puita sekä mahdollisimman monta eri puulajia. ”Tämä henkilö on vastuussa siitä, että pelastuslaitokselle tehdään ilmoitukset, kaikki varatoimenpiteet hoidetaan asianmukaisesti ja välineistö on riittävää ja toimivaa. TI IA PU U KI LA 10441_.indd 19 10441_.indd 19 22.10.2023 12.49 22.10.2023 12.49. Varmaksi en uskalla silti luvata”, Laukkanen toteaa. Leimikon suunnittelua ei tueta
Uusia yhteismetsiä hanketyöllä Yhteismetsien vaiheet juontavat pitkälle historiaan. Juvalla asuva ja sieltä metsää omistava Pekka Liimatainen liitti yhden metsäpalstoistaan Etelä-Savon yhteismetsään. ”Osakkaille tulee tilitys kerran vuodessa, ja perintötilanteessa yhteismetsäosuus on helppo jakaa.” Ratkaisussa painoivat myös verotukselliset seikat. Viime aikoina on syntynyt noin 35 uutta yhteismetsää vuosittain. Yhteismetsät ovat yksi keino koota pieniksi pirstaloituneita metsätiloja isommiksi kokonaisuuksiksi, joiden hoitaminen on taloudellisesti mielekästä. 2010-luvulla niiden perustamisen tahti on kiihtynyt selvästi. Yhteismetsä esimerkiksi maksaa puunmyyntituloistaan 26,5 prosenttia veroja. Liimataiselle yhteismetsään liittyminen oli järkiratkaisu. Valtakunnallista hanketta on seurannut liuta maakunnallisia. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 27.10.2023 20 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVAT HAASTATTELUPÄIVÄNÄ Pekka Liimataisen metsässä on tehty maanmittaustoimitus: reilun 60 hehtaarin palsta Juvalta näkyy nyt kiinteistörekisterissä osana Etelä-Savon yhteismetsää. ”Kun jollain alueella on ollut hanke, muutama yhteismetsä on aina syntynyt seuraavien parin vuoden aikana”, metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos aloittivat vuonna 2009 maakuntakierrokset, joilla metsänomistajille on kerrottu yhteismetsäomistuksesta. Olen vasta kuusikymppinen, mutta tulevaisuudessa raivaussahatouhut voivat muuttua haastaviksi.” Koska pari–kolmekymppiset lapset eivät ole kiinnostuneet metsänhoidosta, Liimatainen tuumi, että ainakin osan metsistä voisi kokeeksi liittää yhteismetsään. 10442_.indd 20 10442_.indd 20 22.10.2023 12.50 22.10.2023 12.50. ”Istutus ja taimikonhoito ovat niitä töitä, jotka metsänomistajan on kaikkein kannattavinta tehdä itse. Yhteismetsiin kuuluva pinta-ala lisääntyy YHTEISMETSÄ HELPOTTAA LUOPUMISEN TUSKAA Yhteismetsä on kannattava metsänomistuksen muoto, jos metsää ei pysty hoitamaan itse mutta siitä ei halua myöskään luopua. Yksityishenkilöltä peritään pääomatuloista 30 prosenttia veroa 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen yli menevästä osasta. Tarkoitus on seurailla, miten systeemi lähtee toimimaan ja mahdollisesti liittää myöhemmin lisää hehtaareja