Säästöpuiksi halutaan niin eläviä kuin kuolleita. Sivut 18–19 PEFC:N UUDET TUULET PERJANTAINA 28. NRO 19 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli 9521_.indd 1 9521_.indd 1 23.10.2022 12.37 23.10.2022 12.37. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2022 . NRO 18 Metsäsertifiointi lisää metsiin jäävän puun määrää
Kustannusnousu voi yllättää Vaikka yhdistysten korjaamalla puulle on aiempaa enemmän ottajia, ei tilanne ole yksioikoinen. ›› 22 Terva elätti Suomea monta vuosisataa ›› 26–27 PILKKEITÄ Koira haistaa liito-oravat ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys on kasvattanut puukauppapalveluaan suunniteltua nopeammin. ”Etenkin energiapuun kysyntä kasvoi alueellamme nopeasti Venäjän tuonnin loputtua, mikä on mahdollistanut puunhankinnan lisäämisen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. 9522_.indd 2 9522_.indd 2 23.10.2022 12.38 23.10.2022 12.38. LOKAKUUTA 2022 . Yhdistyksen tytäryhtiö Karjalan Puukaupat on keväästä alkaen ostanut metsänomistajilta puuta pystykaupalla ja myynyt puut eteenpäin. Säästöpuiksi halutaan niin eläviä kuin kuolleita. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Joni Hinkkuri suunnitteli säästöpuuryhmät hakkuulle Iitissä. NRO 19 . Puuta välittävät yritykset ovat usein samankaltaisesKORJUUPALVELUIDEN PUU KIINNOSTAA Kuituja energiapuulle on nyt ottajia, mutta kustannusten nopea nousu ja epävarma taloustilanne tuovat puunvälitystoimintaan myös riskejä. Energiarangasta on tullut hyvä kirittäjä ja tavallaan perälauta kuitupuunkin hinnalle”, kuvailee Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Välimäki. NRO 18 Metsäsertifiointi lisää metsiin jäävän puun määrää. AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.10.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Paliskunta haastaa Metsähallitusta ›› 4–5 Ennallistaminen tulisi kalliiksi ›› 8-11 Kulujen kasvu syö hankintalisää ›› 12 METSÄSTÄ Etelän metsiä voi hoitaa Lapistakin ›› 20–21 Moottoruiskusta ratkaisu hirvien karkottamiseen. Karjalan puukaupat korjaa puuta 12 korjuuketjun voimin. Kuva: Seppo Samuli SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KISA kotimaisesta kuituja energiapuusta on kiristynyt nopeasti. Hän uskoo puukauppatoiminnan olevan tänä vuonna taloudellisesti järkevää niin yhtiön kuin metsänomistajienkin näkökulmasta. Sivut 18–19 PEFC:N UUDET TUULET PERJANTAINA 28. Välimäen mukaan selvästi yli puolet tänä vuonna korjattavasta puusta on karsittua energiarankaa. LOKAKUUTA 2021 . Puuta välittäville metsänhoitoyhdistyksille tilanne on avannut uusia mahdollisuuksia
Lounapuu hankkii suurimman osan puistaan ostamalla Mhy Lounametsän korjuupalvelun korjaamat puut tienvarresta. Metsänomistajalle maksetaan kuitenkin kiinteä ennalta sovittu kantohinta, kuten pystykaupoissakin. ”Toimitussopimuksiin sisältyy aina omaa riskiä, mutta sopimuksissakin riskiä voidaan jakaa eri osapuolten kesken”, Harri Välimäki tiivistää. Käymme keskusteluja myös yhdistysten korjuupalveluiden kanssa. Tiiviimpi neuvottelurytmi mahdollistaa nopeamman reagoinnin muutoksiin”, Seppänen kuvailee. Puun toimitussopimuksissa hinnat on sovittu kenties useiksi kuukausiksi eteenpäin. UUTISET 28.10.2022 Metsälehti.fi 3 Eri metsänhoitoyhdistykset välittävät puuta Suomessa eri tavoin. ”Energiapuun ohella etenkin koivukuitupuuhun kohdistuu paljon kiinnostusta”, Välimäki sanoo. ”Ostajien kanssa on löydetty yhteisymmärrys tilanteesta, ja syksyn sekä talven näkymät ovat varovaisen positiivisia.” Potentiaalisten ostajien määrä kasvussa Useissa metsänhoitoyhdistyksissä on havaittu, että ostajilta löytyy neuvotteluhalukkuutta toimituspuusta aiem paa enemmän ja laajemmin. Jos puunhankinnan kustannukset nousevat nopeasti, kuten tapahtui keväällä, voi välittäjä joutua myymään puut pienellä tai jopa negatiivisella katteella. Markkinatilanne ja hinnat niin puun kuin korjuun osalta muuttuvat todennäköisesti lähitulevaisuudessakin poikkeuksellisen nopeasti. Metsänhoitoyhdistykset tai niiden omistamat yhtiöt tekevät puun toimitussopimukset puuta käyttävien yhtiöiden kanssa. Hän muistuttaa, että viime kädessä avaimet puukauppaan on puuta käyttävällä teollisuudella. Takalon mukaan syksyn sopimuksissa kustannuspaineisiin on jo pystytty reagoimaan paremmin. MONTA TAPAA TOIMIA Metsänhoitoyhdistysten korjaamalle puulle on markkinoilla nyt kysyntää. Tilanteesta jäi meille itselle maksettavaa, mikä tulee jossain määrin näkymään koko vuoden liiketuloksessa”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo. Metsänomistajalle korjuupalvelun kautta tehty puukauppa on teknisesti hankintakauppa. KORJUUPALVELUIDEN PUU KIINNOSTAA sa raossa kuin sähkönmyyntiyhtiöt. Sopimusneuvotteluissa uudenlaista henkeä Puun toimitussopimuksia Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä asiakkaiden kanssa neuvotteleva Mervi Seppänen kuvaa keskusteluja ”hyviksi ja positiiviksi”. Näin kävi esimerkiksi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä. ”Edunvalvonnan näkökulmasta pyrimme tuomaan esille myös sen, että puusta maksettava hinta määrittää, miten saamme metsänomistajia motivoitua puukaupoille.” Riskienhallintaan puunvälittäjät joutuvat kiinnittämään joka tapauksessa huomiota aiempaa enemmän. Joillakin alueil la yhteydenpito on tiiviimpää kuin toisilla”, muotoilee Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen asian. Etenkin koivukuituun tarraavat kiinni kaikki ostajat. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen tytäryhtiö Karjalan Puukaupat on ostanut puuta metsänomistajilta pystykaupalla keväästä lähtien. ”Korjuutaksoihin tuli huomattavia korotuksia, mutta emme saaneet kesken sopimuskauden asiakkailtamme riittävää kompensaatiota kohonneisiin kustannuksiin. Sopimuksessa sovitaan muun muassa puumäärät, hinnat sekä toimitustavat tietylle ajanjaksolle. Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on oma puukauppayhtiö Lounapuu Oy, jonka metsänhoitoyhdistys kokonaan omistaa. Puut voidaan sopimuksesta riippuen toimittaa joko suoraan tehtaalle, junan vaunuun, terminaaliin tai tienvarsivarastolle. ”Olemme pyrkineet luomaan yhdessä asiakkaidemme kanssa uudenlaisia mekanismeja toimitussopimuksiin. 9522_.indd 3 9522_.indd 3 23.10.2022 12.38 23.10.2022 12.38. Esimerkiksi Metsä Group on tiettävästi ollut metsänhoitoyhdistysten kanssa yhteyksissä toimituspuusta aiem paa aktiivisemmin. ”Puunhankintamme on kasvamassa Rauman ja Kemin investointien myötä, joten haemme suunnitelmallisesti kasvua puumääriin yhdessä kumppaniemme kanssa. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä ei ole omaa yritystä puukauppatoimintaan, vaan yhdistys tarjoaa puunkorjuupalvelua metsänomistajille
”Sidosryhmäksi kutsuminen on Metsähallituksen vallankäytön sanastoa, jota emme hyväksy. Metsästäjät koirineen häiritsevät poronhoitoa ja aiheuttavat meille ylimääräisiä kustannuksia”, perustelee Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi. Paliskunnan alueella on valtion maiden lisäksi tuhansia hehtaareita yksityisten omistamia yhteismetsiä ja pientiloja. Päätös ilmoitettiin Metsähallitukselle, joka hallitsee valtionmaiden metsästysoikeuksia. Ruotsin korkein oikeus linjasi, että Girjasin saamelaiskylä saa päättää metsästysja kalastusoikeuksista alueellaan. LYHYET 9523_.indd 4 9523_.indd 4 23.10.2022 12.50 23.10.2022 12.50. Juutuanjoella käräjäoikeus teki samanlaisen päätöksen. Lapissa ennakoidaan, että kiistely saamelaisalueiden luonnonvarojen hallinnasta kiihtyy. METSÄ GROUPIN JÄSENTEN HANKINTAPUULLE TUPLABONUS Metsä Group eli Metsäliitto Osuuskunta maksaa jäsentensä hankintapuulle tuplabonuksen, kun kauppa tehdään marras-, joulutai tammikuun aikana. AJASSA 28.10.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ SAAMELAISALUEELLA toimiva Muddusjärven paliskunta päätti syyskuussa kieltää ulkopaikkakuntalaisilta metsästyksen alueellaan ensi vuodesta alkaen. Saamelaisyhteisö haastaa maanomistusoikeuden Muddusjärven paliskunta ilmoitti Metsähallitukselle, että saamelaiset omistavat alueensa maat, vedet ja luonnonvarat. Tammi-syyskuussa tehtiin yli kahden hehtaarin tilakauppoja noin 3 250 kappaletta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. ”Kielto perustuu haittaan. Olemme oikeudenhaltioita ja oikeudenomistajia, joilla pitäisi olla oikeusvaltio Suomessa perustuslainsuoja.” Lapin Kansan yliökirjoituksessaan MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen ja metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola luonnehtivat linjausta pysäyttäväksi. UUSIEN PEFCVAATIMUSTEN KÄYTTÖ VIIVÄSTYY Suomen uudistetun PEFC-metsästandardin kansainvälinen arviointija hyväksymisprosessi on yhä kesken, PEFC Suomesta kerrotaan. Ennakkotapauksiksi nostetuista kiistoista käräjöitäneen pitkän kaavan kautta ensin Suomessa ja lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kauppojen määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2019. ”Puunhankintamme kasvaa Rauman ja Kemin investointiemme myötä ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme. PÖLYTTÄJÄKANNOISSA EI JUURI MUUTOKSIA Suomen ympäristökeskus on analysoinut pölyttäjälajien esiintyvyyden muutoksia Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana. Viivästyksen syynä on kattojärjestö PEFC Councilin hakemusruuhka eri jäsenorganisaatioiden kansallisten arviointiprosessien vuoksi. Maiden omistustai hallintaoikeutta laki ei poronhoitajille anna. Bisin julistusta Lapin Kansassa, että metsästysoikeuden omistus kuuluu yksin Metsähallitukselle ja he päättävät siitä, pidin onnettomana heittolaukaisuna.” Jukka Bisi on Metsähallituksen erätalousjohtaja. Kaikissa ryhmissä valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana. Alueella myös yksityismaita Kysymykseen, miten paliskunta toteuttaa metsästyskiellon, Seurujärvi vastaa: ”Asia on osoitettu Metsähallitukselle, ja odottelemme heidän virallista, tarkoin harkittua vastausta. Tuplabonus-kampanjalla kohdennamme puun hyvää kysyntää myös hankintapuuta tekeviin Metsä Groupin omistajajäseniin”, Suomen puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen kertoo. Muddusjärven paliskunnan mukaan metsästys häiritsee alueen poronhoitoa. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Metsähehtaari on tänä vuonna maksanut keskimäärin 3 600 euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Korkein oikeus päätti, että perustuslaissa määritelty oikeus saamelaiskulttuurin harjoittamiseen kumoaa saamelaisten kalastusrikkomukset Tenojoella. Metsätilojen hinnat ovat kuitenkin jatkaneet nousuaan. Myös metsätilojen kaupat vähenivät. Samalla julistettiin, että paliskunnan alue maineen, vesineen ja luonnonvaroineen kuuluu paikalliselle saamelaisyhteisölle. Tulokset olivat huojentavia: keskimäärin yhtä moni laji oli useiden vuosikymmenten ajanjaksolla yleistynyt kuin harvinaistunut. Muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä tarkastellusta aikajänteestä riippumatta. ”Yksityismaa kuuluu sille, jolla on alueeseen lainvoimainen lainhuuto”, Heikkonen ja Mäki-Hakola muistuttivat. Uudet vaatimukset otetaan käyttöön vasta kansainvälisen arvioinnin valmistuttua. TE RO SI VU LA MUDDUSJÄRVI Perustuslaki tukee saamelaisten oikeuksia Oikeuslaitos on viime aikoina linjannut pohjoisten maaja vesialueiden hallintaa saamelaisyhteisöjen hyväksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Erityisesti Seurujärveä sapetti, että Bisi nimitti paliskuntaa sidosryhmäksi. TILAKAUPPA HIDASTUI ALKUVUONNA Kiinteistökauppa on ollut alkuvuoden alamäessä, Maanmittauslaitoksesta kerrotaan. He muistuttivat, että poronhoitolain mukaan paliskunnalla on oikeus laiduntaa poroja sekä valtion että yksityisten mailla
Suomen metsäteollisuustuotanto kuitenkin kasvaa lisääntyvän kapasiteetin myötä. Kuluvan vuoden keskimääräinen vientihinta nousee silti viisi prosenttia viime vuodesta. Sahateollisuudessa suhdannenäkymät ovat heikentyneet nopeasti ja vientihinnat laskeneet kesän ennätystasolta. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. AJASSA 28.10.2022 MIKKO HÄYRYNEN VENÄJÄN hyökkäyssota, energiakriisi, inflaatio, nousevat korot ja yleinen epävarmuus heikentävät Suomen metsäviennin keskeisten kohdemaiden talouskasvua. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! Kranman pienmetsäkoneet uusia ja käytettyjä heti varastossa Kranman pienmetsäkoneet uusia ja käytettyjä heti varastossa Kysy tarjousta! Kysy tarjousta! Simon: +35850 5306 560 | Matti: +35850 5059 326 Simon: +35850 5306 560 | Matti: +35850 5059 326 simon@konenygard.fi | matti@konenygard.fi simon@konenygard.fi | matti@konenygard.fi Kvartsikatu 2 C | 65100 VAASA | www.konenygard.fi Kvartsikatu 2 C | 65100 VAASA | www.konenygard.fi 9523_.indd 5 9523_.indd 5 23.10.2022 12.50 23.10.2022 12.50. Luonnonvarakeskuksen metsäsektorin suhdannekatsaus pitää näkymää erityisen synkkänä euroalueella, joka pahimmillaan voi ajautua syvään taantumaan. Teollisuuspuun hakkuut nousevat ensi vuonna yli 66 miljoonaan kuutiometriin ja samalla yksityismetsien kantorahatulot nousevat lähes 2,5 miljardiin euroon. Kartongin, sellun ja paperin vientihintojen ennakoidaan laskevan ensi vuonna, mutta säilyvän korkealla tasolla. Tuotantoja vientimäärien ennustetaan kasvavan 3–4 prosenttia isojen sahainvestointien myötä, mutta vientihintojen Luke ennakoi laskevan jopa neljänneksen. Kuluva vuosi on hyvin kannattava ja suotuisa tilanne jatkuu ensi vuonna. Luke: Metsäviennillä yhä suotuisat näkymät UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Vaikka nimellisesti tulot ovat korkeammat kuin 2021, reaalisesti tulot laskevat
Kun kehitys etenee, on myös määritettävä, kenelle korjuukoneen keräämä tieto kuuluu. ”Panta kiristyy. ###*d.*m.*y ###*P Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JOHANNA KOKKOLA, KUVA PUUNKORJUUN digiloikka on paljolti konenäön ja laserkeilauksen sensoreita, jotka havainnoivat ympäristöä ja keräävät dataa. Sensoriteknologia voi varoittaa kuljettajaa kun harvennus menee suositusten alarajalle.” Kenelle tieto kuuluu. Harvennusten tasalaatuisuus sekä ajourien väli, leveys ja urapainumat voivat tulevaisuudessa olla metsänomistajalle hakkuun jälkeen raportoitavaa tietoa, samoin tieto sitoutuneesta hiilestä. Korjuukoneisiin tulee älyä, joka havainnoi ympäristöä ja avustaa kuljettajaa, mutta korjuun laatu ja tuottavuus riippuu jatkossakin eniten kuljettajasta, Kalle Kärhä näkee. ”Pidän hyvänä, että tiedot raportoidaan puunostajalle, metsänomistajalle ja metsänomistajan luvalla viranomaistaholle, jolloin ne päätyvät Metsäkeskuksen metsään.fipalvelun kuviotietoihin.” Periaatteessa jollakin voisi olla metsänomistajan metsästä enemmän tietoa kuin metsänomista”Ulkomainen työvoima on antanut manuaaliselle työlle jatkoaikaa. ”Liian voimakkaat harvennukset ovat jonkinasteinen ongelma. Monimuotoisuuden todentamisessa ei kysytä kuka ja mitä maksaa, vaan se on tehtävä ja koneissa on oltava sovellukset.” Lehtipuiden jättäminen, tekopökkelöt, säästöpuuryhmät ja purojen suojakaistat voidaan todentaa sensoreilla eikä niitä tarvitse erikseen kirjailla ylös. ”Pelisäännöt ovat olemassa, mutta niitä pitää päivittää, kun PUUNKORJUUN DIGILOIKKA Metsäkoneisiin tulee älyä kuljettajan avuksi, mutta ei kuljettajan korvaajaksi, metsäteknologian professori Kalle Kärhä uskoo. Sensorit tuovat läpinäkyvyyttä myös varsinaiseen puunkorjuuseen. 9524_.indd 6 9524_.indd 6 23.10.2022 14.21 23.10.2022 14.21. Hän aloitti Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professorina vuosi sitten. tulee uusia tietolähteitä.” Pelisäännöillä Kärhä tarkoittaa, että tietojen luovutuksesta sovitaan etujärjestötasolla Koneyrittäjät ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kesken. Ajurina on tuottavuuden parantaminen, mutta lisäksi Kärhä korostaa Euroopan unionin ja kansallisen tason säätelyä. ”Metsäkoneet ovat jo nyt haitekkia (high tech), mutta sensoreita tulee lisää mittaamaan ja seuraamaan työn laatua”, Kalle Kärhä uskoo
Ilmastolle ei yksittäinen ihminen voi mitään. Jos kesäaikana on aivan pakko havupuiden raivaustöitä tehdä, niin tehtäköön niitä mahdollisimman tuoreilla kasvupaikoilla, joissa koivun kasvatus korvaavana puulajina on mahdollista. Metsänomistaja ei voi itse vaikuttaa kirjanpainajien invaasioon. Hankintamies oli ollut liikkeellä moottorisahan kanssa ja selvästi tiennyt, mitä pitää tehdä. Istutusta ja taimikonhoitoa ei ole koneellistettu, monista yrityksistä huolimatta. ”Edellisen omistajan entisöimä silmäterä, ei ole tarkoitus lähteä urakoimaan.” KUKA. LÄNSISUOMALAISELLA SAHALLA mäntytukkien vastaanotosta huolehtinut ostomies muistelee juurikääpäisen männyn olleen ihmetyksen aihe vielä noin 40 vuotta sitten. Että haluanko koko metsätalouden loppuvan Suomesta. Kaikkein vakavinta on karujen mäntykankaiden saastuttaminen. Kärhä uskoo, että nekin koneellistetaan, ensiksi istutus ja taimikonhoitokin hännänhuippuna. Harvennusten dilemma Korjuun tuottavuus riippuu kuljettajasta, koneesta ja olosuhteista, Kärhä luettelee, ja kuljettajan taitotaso vaikuttaa eniten. Kun kääpä on tullut metsään, se ei sieltä poistu ennen kuin puulajivaihdon myötä. ”Olisi kova juttu, jos opastavien järjestelmien avulla keskitason kuljettajien tuottavuus nousisi muutamilla prosenteilla.” Jo nyt tietokone antaa katkontasuosituksen. Huippukuskeja on vajaa parikymmentä prosenttia ja valtaosa, noin puolet on keskitasoa. ”Metsänomistajilla on ollut aikaa ja intoa tehdä niitä töitä itse, ja ulkomainen työvoima on antanut manuaaliselle työlle jatkoaikaa.” Kärhän oma konekiinnostus juontuu Loimaan lapsuuskotiin ja maatalouskoneisiin. Kumpaakaan en halua, vaan haluan nimenomaan terveiden metsien säilyvän, jotta meidän metsureillemme olisi töitä ja metsänomistajille tuloa. 1980-luvulla metsäoppini saadessani männyn juurikääpää esiintyi vain pienellä alueella itäisessä Suomessa ja sen esiintyminen yhdistettiin kesäaikaiseen egyptinparrun tekoon. Idästä sekin vitsaus tuli, mutta ihmisen auttamana. 9524_.indd 7 9524_.indd 7 23.10.2022 14.21 23.10.2022 14.21. Korjuun tuottavuus vaihtelee eniten harvennushakkuilla ja paranee parhaiten, jos niihin voidaan osoittaa parhaat kuljettajat. KOLUMNI KALLE KÄRHÄ Itä-Suomen yliopistossa metsäteknologian, erityisesti metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaation professori vuodesta 2021 53-vuotias Kotoisin Loimaalta, asuu Nurmijärvellä Aiemmin työskennellyt Joensuun yliopistolla, Metsäntutkimuslaitoksella, TTS Työtehoseurassa, Metsätehossa ja Stora Ensossa Koulutukseltaan maatalousja metsätieteiden tohtori Perheessä vaimo ja kaksi lasta Harrastuksina perhe, ulkoilu, nikkarointi, metsätyöt sekä vanhat koneet jalla itsellään, mutta Kärhä painottaa, että sellainen yhtälö ei saa toteutua. Kun itse esiinnyin metsänhoitovideolla kömpelösti suihkupullosta ureaa kannoille ruiskuttaen, sain kuulla kommentteja, kuinka puheillani aiheutan vaikeuksia metsureiden töiden järjestäjille. JUURIKÄÄPÄ AIHEUTTAA vuosittain noin 50 miljoonan euron tuhot. NÄKYMÄTÖN TAPPAJA TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. Metsänomistaja voi torjua juurikääpää. Paitsi, että kannot loistivat valkoisina. Metsäyhtiö UPM teki ryhdikkään liikkeen viime kesänä ryhtyessään raivaamaan poistumaltaan havupuuvaltaisia taimikoita vain kylmään vuodenaikaan. ###*d.*m.*y ###Metsälehti.fi *P AJASSA VIIME VIIKOLLA NETIN metsäkeskustelupalstoja selatessa huomioni kiinnittyi erinomaiseen harvennushakkuujälkeen. Mutta dilemma on, että kuljettaja tekee parhaan tilin päätehakkuilla ja mestarikuskit hakeutuvat niihin. Niin vanha ja väsynyt vitsi – ja silti se oli kerännyt melkein parikymmentä peukutusta ja saanut kysyjän jättämään torjunnan tekemättä. Nykyään pihkoittunut tyvitukki ei aiheuta mitään kummastusta. Muut toimijat ovat olleet asiasta aika hiljaa. Vielä. Kohti hiilineutraalia korjuuta Kärhän mukaan korjuu on jo hiilineutraalia tai lähellä sitä, laskentatavasta riippuen. Tulevaisuudessa kone voi suositella myös harvennettavien puiden valintaa. Kun 30 vuotta jälkeenpäin inventoitiin Tapani-myrskyn tuhoja, ei Lounais-Suomesta löytynyt enää yhtään kuntaa, missä ei kääpää olisi ollut. Halvimmillaan tämä tehdään siirtämällä taimikonhoidot ja hakkuut talviaikaan, vähän vaivalloisempaa on käyttää kesäaikana torjunta-ainetta. KUMMALLISEN KAUAN KESTI ymmärtää juurikäävän ja kesäaikaisten hakkuiden yhteys. Nyt ei tunnuta millään ymmärrettävän sitä, että sieni-itiö ei osaa mitata kannon läpimittaa, vaan jo taimikonhoidossa se iskeytyy niin pieneen kuin isoonkin kantoon. Ainakaan käävän torjunnasta ei pidä tehdä vessahuumoria. ”Periaatteessa on jo nyt, kun viivan yläpuolella on korjattu uusiutuva raaka-aine, joka jollakin kertoimella jää pysyväksi hiilivarastoksi, ja viivan alapuolella on suhteellisen pieni määrä polttoainetta.” Viivan alapuolista osuutta voi pienentää biopolttoaineella. Joku muu päättää hirvikannan suuruuden. Kärhä pitää sitä todennäköisempänä ratkaisuna kuin sähköä, joka sekin tulee metsäkoneisiin aikanaan. Siellä on myös harrastepeli, vuoden 1968 metsätraktori BM-Volvo SM 667, Timmer-Kalle. Metsänomistaja ei voi itse vaikuttaa hirvitihentymiin ja niiden myötä hirvituhoihin. Avohakkuuta Kärhä pitää ekotekona ainakin sikäli, että hiilidioksidipäästöt ovat 3,5 kiloa per korjattu motti tienvarteen kuljetettuna, kun harvennuksella hiilijalanjälki on lähes kaksinkertainen. Kuvasta käytyä keskusteluketjua ei tarvinnut lukea pitkään, kun syy juurikääpätorjunnan tekemättömyyteen löytyi: hakkaaja oli kysynyt metsäasiantuntijalta urean käytöstä, mutta tämä oli kehottanut ostamaan mäyräkorillisen kaljaa ja vain kusaisemaan kantojen päälle
9525_.indd 8 9525_.indd 8 23.10.2022 15.04 23.10.2022 15.04. 28.10.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA Tuli palauttaa talousmetsän luonnontilaan
Metsien indikaattorit ovat pystyyn kuolleen puun runsaus, maalahopuun runsaus, eri-ikäisrakenteisten metsien määrä, metsien kytkeytyneisyys, yleisten metsälintujen yleisyys sekä metsämaahan sitoutuneen orgaanisen hiilen määrä. Silti ympäristöjärjestöt ovat kaapanneet prosentSuomi maksaa raskaimman jälkeen, jos EU:n komission ennallistamisasetus toteutuu esitetyssä muodossa. Onko jatkossa niin, että vapaaehtoisuus ei enää riitä?” kysyi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi blogissaan syyskuun alussa. Epämääräisyys suurin uhka Ennallistamisasetuksen ensimmäisen artiklan mukaan ”ennallistamistoimenpiteiden on katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maaja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä”. Asetelma on metsäsektorille hankala. Tähän vedoten Ruotsin valtiopäivät tyrmäsi asetuksen. Kaikkiaan niitä on Suomessa 68. Lisäksi jäsenmaille on määritelty velvoite ”saavuttaa kasvava suuntaus” maatalouden ja metsien ekosysteemejä koskeville indikaattoreille. Ne ovat komission ohituskaista Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston sivuitse. ”Huolestuttavana pidämme sitä, että ennallistamisasetuksen velvoitteet eivät rajaudu aiemmin suojelluille alueille tai EU:n luontoja lintudirektiivien tarkoittamiin luontoarvoihin. Biodiversiteettistrategia ei ole oikeudellisesti sitova, mutta ennallistamisasetus olisi EU:n järeintä lainsäädäntöä. ”Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallistamistoimet ovat tärkeä kokonaisuus. Lähtökohta on ristiriitainen. Asetus vaikuttaisi myös metsätalouskäytössä oleviin alueisiin”, sanoo MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen. Samaan aikaan EU:n taksonomiasäädösten luonnoksessa todettiin, että 20 prosenttia muuten suojelemattomista metsistä on rajattava talouskäytön ulkopuolelle. Tavoitetta ei ole jyvitetty maakohtaisesti. Ennallistamistoimenpiteitä on asetuksen mukaan jatkettava, kunnes indikaattorien arvoissa saavutetaan tyydyttävä taso. ›› ENNALLISTAMISASETUS HORJUTTAA JO HALLITUSTA Puustoiset suot kuuluvat EU:n ennallistamislistalle. ”Tästä on reiluus kaukana, vaikka miltä kantilta katsoisi.” mikko riikilä tiluvun metsien suojelun tavoitteeksi. EU:n nykykomissio on kautta aikojen metsätalousvihamielisin ja työntyy jäsenmaiden metsäpolitiikkaan, jonka pitäisi kuulua kansalliseen päätäntävaltaan. Mittakaava on kuitenkin vain hippunen siitä, mitä komissio nyt haluaa. Asetukset velvoittavat jäsenmaita suoraan toisin kuin direktiivit, joita sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä. Ennallistaminen koskisi luontodirektiivin luontotyyppejä, muun muassa boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Strategian mukaan 30 prosenttia EU:n maaja vesialueista on suojeltava – tästä kolmannes tiukasti. Vertailukohta haetaan 70 vuoden takaa, jolloin suuret metsänparannusohjelmat olivat vielä edessä, eli ennallistettavasta ei tulisi pulaa. 28.10.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO RIIKILÄ SS uomessa jopa myrskyisän vastaanoton saanut ennallistamisasetus on yksi EU-komission työkaluista unionin biodiversiteettieli luonnon monimuotoisuus -strategian toteuttamiseksi. 9525_.indd 9 9525_.indd 9 23.10.2022 15.04 23.10.2022 15.04. Biodiversiteettistrategian toinen kärki on suojelualueiden lisääminen. ’Rivien väliin on kirjoitettu pyrkimys rajoittaa avohakkuita, sama tavoite tulee esille muissakin komission lukuisista metsähankkeista. Lisäksi komissio pyrkii ohjeistamaan jäsenmaita asetuksen täytäntöönpanossa delegoitujen säädökset avulla. Ruotsi torjui asetuksen, mutta Suomen kanta on riitaisa
EU:n mukaan suorat kustannukset ovat Suomessa vajaat miljardi euroa vuodessa. . Todennäköisesti vuonna 2023. Tästä on reiluus kaukana, vaikka miltä kantilta katsoisi”, Niemi totesi blogissaan. Kuvaavaa on, että asiasta vastaavan ympäristöministeriön lisäksi maaja metsätalousministeriö julkaisi oman tiedotteensa valtioneuvoston kannasta. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä 9525_.indd 10 9525_.indd 10 23.10.2022 15.05 23.10.2022 15.05. ”Arvosta puuttuvat vielä epäsuorat vaikutukset yksityisille maanomistajille, teollisuudelle, alueille ja verotuloihin. Saksa maksaa samasta lystistä vajaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Keskusta ei mielestäni voi olla hallituksessa, joka hyväksyy ennallistamisasetuksen sellaisenaan.” Metsä Group eri linjoilla MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kavahtaa EU:n komission pyrkimystä kahmia lisää valSEURAAVAKSI EDUSKUNNALLE . Myös ennallistamisen hinta on Suomelle melkoinen. Kokenut keskustavaikuttaja, eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari suhtautuu asetusluonnokseen kriittisesti. Hallitusrintama repeilee Asetuksesta povataan hallituksen sisäistä metsäsotaa. Asian käsittely EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä alkoi heinäkuussa 2022. Ennallistamisasetus edellyttää muun muassa lahopuun määrän lisäämistä. Kuva Luonnonvarakeskuksen Lapinjärven koealueelta. . AJASSA 28.10.2022 10 Metsälehti.fi Suomalaiset maksavat raskaimman hinnan Sekä MTK että Metsäteollisuus kannattavat luonnon monimuotoisuuden parantamista. . . EU pyrkii suosimaan jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden kustannuksella. Tosin ne ovat laskennallisia ekosysteemihyötyjä. EU:n komission luonnos ennallistamisasetuksesta valmistui kesällä 2022. . Euroopan parlamentti aloittaa ennallistamisasetuksen käsittelyn, loka-marraskuu 2022. Komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvottelut alkavat, kun parlamentin, neuvoston ja komission kannat valmiina. Suomessa valtioneuvosto antoi asetusehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2022. . Lähes puolet vuosikustannuksesta imaisee sisävesiluonnon ennallistaminen. Kyse on menettelytavoista ja ylikansallisesta vallankäytöstä. EU:n ministerineuvosto ottaa asian käsiteltäväksi alkuvuonna 2023 Ruotsin puheenjohtajakaudella. Ympäristöministeriö korosti valtioneuvoston myönteistä suhtautumista asetusluonnokseen. ”Pidän tärkeänä, että jäsenmailla on oltava liikkumavaraa ja jäsenmaille on mahdollistettava resurssien järkevä käyttö. Komissio laskee ennallistamisasetuksen hyödyt moninkertaisiksi. Kun jäsenmaat saavat vapaammin kohdentaa resurssit sinne, missä euroa kohden saadaan parhaat monimuotoisuusvaikutukset, kaikki voittavat”, lausui maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) omassa tiedotteessaan. Tavoite on, että eduskunta muodostaa kannan asetuksesta marraskuun aikana. . Metsien ennallistamiseen kuluisi noin 200 miljoonaa euroa ja soiden 163 miljoonaa. Maaja metsätalousministeriö alleviivasi mittavia kustannuksia ja jäsenmaiden niukkaa liikkumavaraa. EU:n komission toimikausi päättyy lokakuussa 2024
MIKKO RIIKILÄ METSÄNOMISTAJAN VIHOLLINEN EU ISKEE METSIIN MONIN KÄRJIN BIODIVERSITEETTISTRATEGIA 2021-30: Komission tiedonanto 2020. Mittavia suojelutavoitteita ja lavea metsien ennallistamisvelvoite. EU:N METSÄSERTIFIKAATTI: Komissio puuhaa omaa sertifikaattia, johon odotetaan FSC:täkin kireämpiä rajoitteita. LULUCF-ASETUS: Valmistunee 2022. Ranskalaiset maanviljelijät tukkivat katuja, mutta me luotamme keskusteluun pöydissä, joissa asiasta päätetään”, Linnaranta sanoo. ”Monimuotoisuuden turvaamisenkin pitäisi olla tehokasta, nyt räiskitään joka puolelle. Lainsäädäntöaloite tulossa 2023. Linnaranta muistuttaa, että Metsä Groupilla on omia vaikuttajia Brysselissä, jotka tuovat yhtiölle tärkeitä näkökohtia esille ilman isoäänistä vastakkainasettelua. Viimeistään Frans Timmermans vihreine esikuntineen on opettanut, että se ei todellakaan tarkoita yhtään mitään. Valmistunee 2024 mennessä. Siellä Suomen edustavat vihreä Ville Niinistö, vasemmiston Silvia Modig sekä perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja RKP:n Nils Torvalds. Komissiossa asetusta vie eteenpäin komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, joka on värvännyt esikuntaansa muun muassa Greenpeacen johtajistoa. Pahaksi onneksi komission toimikausi jatkuu vuoden 2024 lokakuun loppuun. Komission esitys ensi vuonna. Ennallistamisasetuksen valmistumiseen kuluu jopa kaksi vuotta. KOMISSION TIEDONANTO KESTÄVÄN HIILENKIERRON EDISTÄMISEKSI: Lainsäädäntöaloite 2023. Valmistuu 2022. ENNALLISTAMISASETUS: Komission ehdotus 2022. ILMASTOJA YMPÄRISTÖTAKSONOMIA: EU:n kattava määritelmä ympäristölle kestävistä taloudellisista toimista vihreille sijoituskohteille. METSÄSTRATEGIA 2030: Komission tiedonanto 2021. Siihen mennessä Suomen eduskunta ja hallitus ovat vaihtuneet. Käsittely kesken. Pientä toivoa tuo se, että ennallistamisasetusta käsitellään ensi vuonna, jolloin metsämaa Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Hyväksytty EU-parlamentissa. Pahimmillaan mittavat vaikutukset metsätaloudelle. AJASSA 28.10.2022 Metsälehti.fi 11 taa antamalla itselleen delegoitujen säädösten anto-oikeuden. ”Salon kirjoitustapa on rakentava ja ratkaisuhakuinen. Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta tukee Salon kantaa. Tavoite yhteiseurooppalainen, lakisääteinen velvoite metsien tilan seurantaan. M TK TI ED O TU S ympäristövaliokunta. Komissio, ministerineuvosto ja parlamentti käsittelevät asiaa. Voimaan aikaisintaan 2024. EU:n parlamentissa ennallistamisasiasta vastaa 28 VUOTTA sitten urakoimme juttuja EU:sta vuoden 1994 lokakuun 16. Vaikuttanee Suomen hiilinieluvelvoitteeseen, mahdollisesti hakkuurajoituksia. Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo lausui Metsä Groupin Viesti-lehdessä (3/22): ”EU-aloite luontotyyppien palauttamiseksi ennalleen on myönteinen hanke.” Toki Salo muistutti, että metsänomistajilla tulee olla mahdollisuus harjoittaa metsänhoitoa ja että Suomi varmistaa Euroopan neuvoston kautta oikeudenmukaisen osuuden ennallistamistoimien taakasta. MÄÄRITELMÄTYÖ: Metsien käytön ja suojelun ohjeistaminen. Sekään ei lupaa hyvää, ellei Suomessa ehdi hallitus vaihtua. Jäsenmaita velvoittava. Voisi sanoa, että Osuuskunta on asemoitunut EU:n suhteen niin sanotusti Paasikiven-Kekkosen linjalle. Tämä uhkaa myös mahdollisuuksia käyttää metsiä ilmastonmuutoksen hillintään korvaamalla fossiileja ja varmistamalla (metsien) kasvukyky.” Yllättäen metsäpuolen rintamasta ottaa etäisyyttä metsänomistajien hallitsema Metsäliitto-leiri. päivänä järjestettävän kansanäänestyksen alla. Koskee lähinnä puuntuontia unionin ulkopuolelta, mutta myös EU:n metsien tilan heikkenemistä. Silloin äimistelimme myös, mitä kummallinen subsidiariteettiperiaate mahtoi tarkoittaa. ”Uskomme, että pystymme vaikuttamaan asioihin omalla tavallamme.” Ruotsi voi pelastaa Mitään ei vielä ole ratkaistu, mutta jääkiekkotermein ilmaistuna näyttää pahasti vierasvoitolta. Määritelmä vanhoille metsille, luonnonläheisen metsänhoidon periaatteet. Rajoituksia mahdollisesti avohakkuille. KOMMENTTI 9525_.indd 11 9525_.indd 11 23.10.2022 15.05 23.10.2022 15.05. Pyrimme minimoimaan vahingot oikeanlaisella vaikuttamisella. Tukee biodiversiteettistrategiaa. METSIEN MONITOROINTI: Tavoite lisätä ja yhtenäistää metsätiedon keruuta EU:n alueella. Anteeksi! Viime vuosina unionista on tullut metsätalouden pahin vihollinen: jos kaikkien EU:n komission vireillä olevien metsäpolitiikka-avausten vaikutukset summaa yhteen, metsätalous ja puuntuotanto miltei loppuvat Suomesta. KOMISSION UUSIUTUVAN ENERGIAN DIREKTIIVIEHDOTUS (2021) RED III: Rajoittaa hakkuutähteiden ja runkopuun osuutta uusiutuvana energiana. ”Myös se huolestuttaa, että tätä ei olla säätämässä direktiivinä, jonka soveltamisessa olisi kansallista soveltamisvaraa.” Mäki-Hakolan mukaan ennallistamisasetus yhdessä EU:n muiden vireillä olevien hankkeiden kanssa voi johtaa mittaviin metsien käytön rajoituksiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Ei ole välttämättä realistista ajatella, että koko asetus voitaisiin kaataa. METSÄKATOASETUS: Komission ehdotus 2021. Valmistelussa. EU:n ministerineuvostossa asiaa käsittelevät ympäristöministerit. Viestimme oli, että EU-jäsenyys on ratkaisevan tärkeää metsäsektorin – siis myös metsänomistajien – menestykselle. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila (vas.) ja metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola (oik.) yrittivät valistaa Suomessa kesällä vieraillutta EU:n komission varapuheenjohtajaa Frans Timmermansia
Kuitupuun hintataso on menossa lievästi ylös. Tänä talvena omatoiminen kuitupuunteko voi siis hyvin kannattaa niille metsänomistajille, jotka pystyvät pitämään korjuukulut pieninä. ”Polttoaineen hinta ja muut kulut ovat nousseet todella paljon. Kevyemmällä kalustolla, kuten maataloustraktorin metsävarustuksella, tehty hankintapuu saattaa sen sijaan lyödä nyt leiville. ”Tukkipuun kysyntä on alkanut tökkiä talvileimikoissa.” Ekonojan mukaan ostohaluissa on selvästi paikkakuntaja puunostajakohtaisia eroja, joten talvileimikkojakin kaupaksi saa. Pitkään hieman päälle 30 eurossa killunut kuutiohintataso alkoi lähestyä neljääkymmentä euroa. Nurja puoli tilanteessa on kuitenkin se, että samaan aikaan puunkorjuun kustannukset ovat kohonneet selvästi. PUUKAUPPA & TALOUS 28.10.2022 12 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ SAMI KARPPINEN PUUN hinnannousu näyttää vihdoin saavuttaneen myös metsänomistajien omatoimisen puunkorjuun eli hankintahakkuut. Nyt sielläkin on ollut hintakäyrissä eloa. Pystykauppa on selvästi yleisin puukaupan muoto. Metsälehden tietojen perusteella hankintakuitupuusta maksetaan tällä hetkellä 40 eurolla alkavia kuutiohintoja. Lisäksi metsäkuljetuksen hinta on noussut nyt useilla euroilla.” Pienet kulut tai hintaa lisää Entä, jos hankintahakkuita tekee hieman kevyemmällä kalustolla. Yhtiö maksaa hankintapuusta myös aikaisuuslisää, jos se saa vastaanotettua puut metsänomistajalta joulukuun puoliväliin mennessä. Metsä Group on ilmoittanut maksavansa omistajajäsenilleen hankintapuukaupoista tuplabonuksen marraskuusta tammikuun loppuun. Energiapuun hinta on kuidun tasolla”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen. Hankintakuitupuun hinta lähti tilastojen perusteella nousuun kesällä. Hankintahakkuulle vaihtoehtoinen puunmyyntitapa on pystykauppa. Härkösen mukaan metsänomistajilla on nyt energiapuun suuren kysynnän vuoksi hyvä mahdollisuus saada kaupaksi heikkopuustoisia ja pienirunkoisia ensiharvennuskohteita, jotka sopivat energiapuukorjuuseen. ”Jopa tämän talven korjuuseen saa vielä myytyä puuta.” Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja sanoo, että kuitupuun veto on edelleen hyvä. Länsija Pohjois-Lapissa toimivan yhdistyksen alueella puukauppaa vauhdittaa myös länsinaapuri. FAKTA 9526_.indd 12 9526_.indd 12 23.10.2022 15.07 23.10.2022 15.07. HANKINTAHAKKUU Omatoimista hakkuutyötä: metsänomistaja vastaa itse puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta tienvarteen. Nyt on eloa niissäkin. Hankintahakkuut ovat pääasiassa harvennuksia, joilta myydään kuitupuuta. HANKINTALISÄ NOUSSUT, MUTTA NIIN MYÖS KULUT Hyvä hintasuhdanne näkyy usein nihkeimmin kahdessa paikassa: hankintakaupoissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissakin kauppa käy Hankintakauppojen ohella hitaaseen puunhintakehitykseen tottunut sektori on Pohjois-Suomi. ”Tukin hinta on maltillisesti tasoittunut, ei romahtanut eikä enää noussut. Polttoainelitran hinta on noussut 60–70 senttiä vuodentakaisesta, mutta muuten kalustokustannukset ovat pysyneet kurissa. Seppo Snellman korjaa puita omatoimisesti maataloustraktoriin yhdistetyillä metsävarusteilla Siilinjärvellä ja Kuopiossa. ”Kokonaisvaikutus on positiivinen”, Snellman arvioi. Polttoaineja konekustannusten nousu syö parantuneen puunhinnan iloa niiltä hankintahakkaajilta, jotka tekevät omatoimisia korjuita metsäkoneilla. Omalla metsäkoneellaan hankintahakkuita tavallisesti tekevä metsätalousyrittäjä Timo Lankila on myynyt tänä vuonna puuta pystykaupoilla, joissa puunostaja vastaa puiden kaadosta ja korjuusta. Pystykaupassa puunostaja vastaa puunkorjuusta. Pohjanmaalla ja Savossa toimivan Lankilan mukaan hankintatyön kustannukset ovat nousseet niin paljon, ettei omatoiminen puunkorjuu kannata näillä puunhinnoilla. ”Ruotsin puolelle menee sekä kuitua, tukkia että energiapuuta”, Ekonoja kertoo. Hankintakuitupuun hinta on kohonnut Savossa 40 euron tienoille
”Osto-organisaatio pidetään riittävän vahvana.” Miljardi-investointi Odotetun investoinnin arvo on noin miljardi euroa, ja uuden, muunnetun koneen arvioidaan käynnistyvän alkuvuonna 2025. Oulun tehtaan toinen paperikone muutettiin valmistamaan pintakartonkia vuonna 2021. ”Niiden markkinat kasvavat nyt ensimmäistä kertaa nopeammin kuin muovipohjaisten pakkausten markkinat.” Puunhankinnan pohjoinen hot spot Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson Oulun kartonkikone lisäävät kuitupuun käyttöä yhteensä 5,5 miljoonaa kuutiota. Partanen ei halua arvioida kerrannaisvaikutuksia mutta to teaa, että yhtiöllä on Veitsiluodossa edelleen mäntysaha ja Pohjois-Suomessa on useita yksityisiä sahayhtiöitä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Samalla Stora Enson noin kahden miljoonan tonnin markkinasellutuotannosta 250 000 tonnia kääntyy yhtiön omaan kartonkituotantoon. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. Hän muistuttaa myös, että vuosi sitten suljettu Kemin Veitsiluodon paperitehdas supisti Stora Enson pohjoista kuitupuun käyttöä kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Kuvassa tehtaan kartonkilinjasto viime helmikuussa. Nykyinen hankinta-alue tarkoittaa koko Pohjois-Suomea ja keskisen Suomen pohjoisia osia. Investointi nostaa sen 3,5 miljoonaan kuutiometriin. Vuosikapasiteetti tulee olemaan 750 000 tonnia ja kuitupuun käyttö kasvaa miljoonalla kuutiometrillä. Oulun tehtaan nykyinen kuitupuun käyttömäärä on 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Nyt uudistettava toinen paperikone tekee siitä yh tiön mukaan Euroopan kustannuskilpailukykyisimmän taivekartonkikoneen. EE VA RI IH EL Ä 9526_.indd 13 9526_.indd 13 23.10.2022 15.07 23.10.2022 15.07. Seudulla pöhisee myös muuten, sillä Junnikkala rakentaa Ouluun sahaa, joka käyttää tukkia 0,7 miljoonaa kuutiota. Partasen mukaan Pohjois-Suomessa on potentiaalia lisätä harvennuksia. Stora Enson päätös muuntaa Oulun tehtaan toinenkin entinen paperikone kartongille lisää entisestään Pohjois-Suomen puunkäyttöä. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Vaikka miljoona kuutiometriä kuitupuuta ostettaisiin kokonaisuudessaan harvennuksilta, niin samalla liikkuu myös tukkipuuta. Uudella linjalla valmistetaan taivekartonkia ja päällystettyä valkaisematonta kartonkia. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Lisäys on sekä havuettä lehtikuitua. ”Uskon, että tarvittavat puumäärät löytyvät – ja jos kerrankin saataisiin puusta oikeaa hintaa.” Pohjoisen puulle miljoona kuutiota lisää menekkiä Stora Enso kääntää toisenkin Oulun tehtaan paperikoneista kartongille. ”Suunnittelemme, että hankimme lisäyksen Oulun nykyiseltä hankinta-alueelta”, metsäjohtaja Janne Partanen sanoo. Toimitusjohtaja Annica Bresky toteaa tiedotteessa, että uusiutuvat pakkaukset ovat jatkossakin yhtiön suurin strateginen kasvualue. tilaametsa.fi/konkari MIKKO HÄYRYNEN STORA ENSO muuntaa Oulun tehtaan toisenkin käytöstä poistetun paperikoneen kuluttajapakkauskartongille. Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen sanookin, että Oulun-Kemin seudusta on tulossa hot spot -alue etenkin kuitupuulle. AJASSA 28.10.2022 Metsälehti.fi 13 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Ostomäärien kasvattaminen alkaa osapuilleen vuosi ennen tehtaan käynnistymistä eli alkuvuonna 2024
27,94 s 27,20 s Ensiharvennus 40,06 s 49,37 . .. 27,32 . 26,32 Ensiharvennus .. 56,46 s 38,28 s 38,62 s 37,83 s .. .. 20,22 s 21,88 . 23,46 . 19,47 s .. .. .. .. s nousussa . Huomionarvoista oli, että leimikon ostaja oli tarjouksessaan kirjannut lisätiedoissa sanallisesti tukille lisähintaa kaksi euroa kuutiota kohti. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 28.10.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . 21,82 s 21,89 s 21,69 s 28,60 . .. Harvennushakkuu 64,78 . 41,65 s 20,71 s 21,04 s 21,44 s 26,56 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,83 s 68,57 . .. .. 46,12 s 21,06 s 22,77 . Harvennushakkuu .. 31,61 s Harvennushakkuu 60,10 . Ensiharvennus .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 20,96 . .. 48,47 . .. 32,84 . 22,10 . .. 19,00 s 25,33 . 26,63 . 15,95 s .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,12 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. .. .. 31,48 s 31,65 s s nousussa . 42,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,61 s 73,79 s 45,43 . 21,82 . 15,27 . Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 641 71 45 511 mäntykuitu 176 29 5 104 mäntypikkutukki 22 34 748 kuusitukki 1251 73 91 323 kuusisorvitukki 1 73 73 kuusikuitu 200 31 6 200 kuusipikkutukki 64 36 2 304 koivutukki 13 55 715 koivukuitu 33 27 891 kuusilaho 150 20 3 000 hakkuutähde 370 20 6 660 kuusiylilaho 195 20 3 900 Yhteensä 3116 166 029 Kirjanpainajahakkuu Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 9526_.indd 14 9526_.indd 14 23.10.2022 15.07 23.10.2022 15.07. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. 16,54 s 25,38 . .. 43,30 s 19,78 s 20,73 s 20,11 s 26,45 . 22,54 s .. 22,95 . Harvennushakkuu 62,82 s 64,90 s 41,18 s 19,74 s 21,21 s 20,35 s .. .. 22,35 s 31,03 s 31,58 . 21,16 . .. .. 14,64 s .. 23,96 . .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Leimikko: Kesäkelpoinen uudistushakkuu, valtapuulajina kuusi, tuore kangas Sijainti: Kaakkois-Suomi Ostaja: Mhy:n valtakirjakauppa, kilpailutuksen jälkeen ostajana yksityinen saha Hakkuukertymä: 3116 m 3 Muuta: Uudistushakkuu tehtiin kirjanpainajan vuoksi. 39,22 . 38,88 s 44,57 s 44,14 s s nousussa . 20,95 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 64,43 . 74,12 . Hankintahinnat 65,15 s 63,26 s .. 23,55 s 31,20 . 14,50 s 15,00 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 33,84 s 15,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,39 . 14,07 s .. 15,52 s .. .. 74,80 s 47,38 . .. 56,78 s .. 21,27 s 28,78 . 15,86 . 10,39 s .. Hankintahinnat 69,31 s 71,21 . .. 20,51 s 27,93 s 29,48 . .. Hankintahinnat 69,82 s 69,60 . 27,09 s Ensiharvennus 44,58 . .. .. 21,96 . 16,83 s 22,74 . Tarjouksia tuli viisi ja metsänomistaja valitsi ostajaksi eniten tarjonneen ostajan. 51,77 . .. 63,42 . 16,57 . .. .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 20,95 . .. .. 21,61 s 27,97 . 43,74 s 43,71 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo s nousussa . Uudistushakkuu 72,75 . 21,40 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. Hankintahinnat 69,72 s 69,00 s .. 61,86 . 37,77 s 38,54 s 38,55 . 15,32 s 22,34 . .. 22,07 s 19,97 s 30,00 . 48,34 s 38,31 s .. .. 73,63 . 53,89 . 28,19 s 32,53 . Hankintahinnat 64,58 s 66,79 s 55,19 . .. Uudistushakkuu 73,62 s 74,65 . s nousussa . .. 25,09 s 22,97 s 32,46 s 32,95 s Harvennushakkuu 58,99 . 22,83 s 30,88 . 71,97 s 51,98 s 21,63 . 64,84 s 46,18 . .. 18,93 s 19,82 s 17,44 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 70,26 s 49,19 s 19,96 . 20,58 . 37,62 s .. 21,38 . .. .. Uudistushakkuu .. 28,79 . .. Hankintahinnat .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Harvennushakkuu 56,17 s 54,94 s .. 28,74 s 28,89 s Uudistushakkuu 69,75 . 18,18 s .. Harvennushakkuu 60,41 . 38,11 s .. .. .. .. 15,55 . 48,22 s 22,61 s 24,50 . 38,53 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 24,40 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,37 . 25,13 s Ensiharvennus .. 58,91 s .. 21,88 s 23,55 s 21,22 s 29,96 s 31,25 s Uudistushakkuu 70,12 s 70,88 . 29,10 s Ensiharvennus 45,69 . 50,69 . Uudistushakkuu 67,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,69 . .. 73,63 . .. 17,02 . 38,23 s 39,59 s 39,14 s .. Kuutiohinnat ovat ilman tätä kahden euron lisää. .. 49,61 s .. .. 31,20 s Harvennushakkuu 56,65 . .. Hankintahinnat 59,05 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,57 s 71,12 s 39,28 s 20,53 s 21,51 s 20,46 s 28,20 . 15,19 s .. 47,70 . 20,76 s 21,63 s 19,52 s 27,91 s 28,52 s Ensiharvennus 52,55 s .. .. .. 34,93 s 14,29 . 38,33 s 38,71 . 20,01 s 22,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,27 . 2021 2020 2022 .. Uudistushakkuu 71,14 . Ensiharvennus .. .. .. .. Hankintahinnat 69,97 s 70,21 s 62,35 . 75,16 . 38,32 . .. 72,27 . 20,49 . 22,53 . 24,15 . 29,69 . 60,00 s 43,39 s 19,93 . 30,35 . 29,88 s Uudistushakkuu 70,94 s 72,04 s 39,99 s 22,17 s 22,20 s 21,85 s 31,23 . .. 24,49 s Ensiharvennus .. 16,70 . 67,23 . Harvennushakkuu 63,21 . 20,37 s 26,47 s 30,39 . Uudistushakkuu 72,69 . Hankintahinnat 67,18 s 68,28 s 57,01 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa
Arvoisa lukija, Metsälehden verkkosisältö kasvaa täysin uudella metsänomistajille räätälöidyllä, rahanarvoisella palvelulla 2023 aikana. Kun pysyt kestotilaajana, saat kaiken tämän: Painetun Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin Metsälehti Digin Kaikki verkon maksulliset sisällöt Ota Metsälehden digitaaliset sisällöt käyttöösi jo tänään: metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä) Polku omaan metsään 9526_.indd 15 9526_.indd 15 23.10.2022 15.07 23.10.2022 15.07
Turvetuotannon väheneminen etenee nopeammin kuin ennakoitiin. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE JOTTA TAVOITE HIILINEUTRAALISTA Suomesta vuoteen 2035 mennessä saavutetaan, pelkät energiasektorin ja liikenteen päästövähennykset eivät riitä – myös maankäyttösektorin täytyy vähentää päästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Ilmakuva turvetuotantoalueesta. HUONOON korjuujälkeen on syitä niin sysissä kuin sepissäkin. Niistä vain viidennes sai arvosanan hyvä. Ensiharvennuksia tehdään tänä syksynä paljon, kun leimikoista kilpailevat metsäyritysten ohella energiapuun ostajat. Ylivoimaisesti eniten löytyi liian harvaksi hakattuja kohteita Yllättävää oli, että 20–30 prosentilla tarkastetuista leimikoista harvennus oli tehty liian aikaisin. LIIAN AIKAISIN, LIIAN HARVAKSI SE PP O SA M U LI 9527_.indd 16 9527_.indd 16 23.10.2022 15.09 23.10.2022 15.09. Metsänomistaja voi valvoa korjuuta itse tai palkata siihen esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen, mutta vastuu ei ole puunmyyjällä. Käy kuuntelemassa osoitteessa metsalehti.fi. Juuri nyt kallis polttoaine ja kova puun kysyntä houkuttelevat hakemaan tuottoa metsän tulevaisuuden kustannuksella. Varsinkin männiköissä ronskia harvennusta seuraa usein lumitai myrskytuhoja. Vuosittain ensiharvennusleimikoista tarkastetaan vain pieni osa. Päästökaupan kustannusten nousu ja verotuksen kiristyminen ovat vähentäneet energiaturpeen kysyntää ja sitä myöten tuotantoa. Tällaisille tarvitaan uutta, kestävää käyttöä. Liian harvaksi hakatusta metsästä kertyy metsänomistajalle tappiota, kun tukkisato jää aikanaan pienemmäksi kuin suositusten mukaan harvennetusta metsästä. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on hallitusohjelmaankin kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. JA N I A N TI LA ”Nippulautta odottaa hinausta Taipaleen kanavalla Varkaudessa.” JUHAJNS ENSIHARVENNUSTEN korjuujäljen laadusta tehty jatkoselvitys näyttää tuottaneen yhtä hämmentävän tuloksen kuin osattiin odottaakin. Tuotannon vähentyessä turvetuotannosta poistuvien alueiden määrä on kasvanut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Ennakkotietojen mukaan korjuujälki on huono liian monella leimikolla. Ensimmäisen osan päähenkilönä on puunostaja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin 309 työmaalla. Myös korjuujäljen tehotarkastuksia tulisi jatkaa, kunnes tulokset paranevat. Kun jo tuohon joukkoon on sattunut niin paljon huonoa työnjälkeä, tilanne on hälyttävä. Metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden työnjälkeä. 28.10.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Nuorissa metsissä käytetään järeitä koneita, ja varsinkin jos puikoissa on kokematon kuski, jälki on huonoa. Puunostajien pitää valvoa työn jälkeä nykyistä paremmin. Kun turpeen energiakäytön puolittamisella tavoitellaan ilmastopäästövähennyksiä, on tuotannosta poistuneilla turvekentillä merkityksensä myös maankäyttösektorin hiilinielunja varaston kannalta. Jatkoselvitys on tärkeä. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Jos metsänomistajat hoitaisivat taimikot ajoissa, ensiharvennusten korjuu onnistuisi paremmin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tuotannon TURVETUOTANNOSTA UUTEEN KÄYTTÖÖN Hiilestä kiinni -hankkeet auttavat maanomistajaa siirtämään turvetuotannosta poistuvat alueet uuteen käyttöön edistämään hiilensidontaa, lisäämään monimuotoisuutta ja parantamaan vesien tilaa, kirjoittaa vesiasiantuntija Tiina Ronkainen. Kesällä äänitetyissä ohjelmissa esitellään metsän parissa työskenteleviä ihmisiä. KORJUUJÄLKITARKASTUSTEN tulokset ovat olleet huonoja jo monta vuotta, joten maaja metsätalousministeriö päätti rahoittaa jatkoselvityksen, jonka tulokset julkistetaan pian. Ihan metsässä -podcastien sarja jatkuu taas. Tiheiköksi karannutta taimikkoa on vaikea harventaa laadukkaasti. Voimakkaasti kuivatetuilta turvetuotantoalueilta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään turpeen hajoamisen seurauksena
Turvetuotannon päätyttyä voidaan alueen eri osia esimerkiksi metsittää, uudelleen soistaa, rakentaa kosteikoksi, käyttää kosteikkoviljelyyn, hyödyntää biomassojen, aurinkotai tuulivoiman tuotantoalueena. TIETOA MAANOMISTAJAN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI ja välineitä turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun sekä ohjeistusta toteutukseen on pian saatavilla. Osara, joka muistetaan lähinnä laajoista avohakkuista – tuskin nykykomission mieleen sekään. 28.10.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA päätyttyä turpeen hajoaminen olisi saatava hallintaan – parhaassa tapauksessa saada alue sitomaan hiiltä sekä tuottamaan vesistöja monimuotoisuushyötyjä. Vuonna 2020 käynnistyneen maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden kautta rahoitetaan erilaisia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin keskittyviä hankkeita, joista useat keskittyvät turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön. Kuulostaa huonolta tarjoukselta näillä energiapuun hinnoilla. Hankkeissa kertyvää tietoa tullaan koostamaan kaikkien hyödynnettäväksi ely-keskuksen turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä käsittelevälle teemasivustolle. JOKAINEN TURVETUOTANNOSTA POISTUNUT alue on erilainen ja sopivia jatkokäyttömuotoja on usein jo yhden tuotantoalueen sisällä monia. Lisäksi vuonna 1952 Metsähallituksen pääjohtajaksi tuli N. Näkemysero ostajan ja myyjän välillä on kokemukseni mukaan usein suuri, kun puhutaan pieniläpimittaisesta puusta energiana.” Suorittava porras ”Ei muuta kuin keräät pajut nippuun tien varrelle, myyt eniten tarjoavalle, siitä se rikastuminen alkaa. Askelmerkit metsien luontokadon torjumiseen haetaan siis 70 vuoden takaa. Mitä niitä turhaan kaatamaan ja 2-tahtivehkeillä ilmaa pilloomaan?” Mehtäukko ”Jos joku nuo tulee ilmaiseksi keräämään, niin kannattaa äkkiä hyväksyä tarjous. EERO SALA Vuonna 1952 9527_.indd 17 9527_.indd 17 23.10.2022 15.09 23.10.2022 15.09. Hankkeiden toteutuksesta vastaavat niin valtion tutkimuslaitokset, yliopistot, oppilaitokset kuin yritykset. Toisaalta, jos menneisyydestä haetaan mallia, niin miksi tyytyä metsään. Suonpohjien omistajilla on omat tavoitteensa jatkokäytölle (taloudellinen tuotto, virkistäytyminen, luontoarvot, hiilensidonta jne.) sekä päätösvalta jatkokäytön valinnassa. Metsät myös kasvoivat vain juuri ja juuri saman verran kuin puuta kului, joten mistään hiilinielusta ei voinut puhua. Hankkeissa tarkastellaan esimerkiksi turvetuotannosta poistuvien alueiden eri jatkokäyttömuotoja ja selvitetään niiden vaikutuksia hiilensidontaan, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Puuston keskitilavuus hehtaarilla oli tuolloin 82 kuutiota, kun se nyt on 122 kuutiota. Onko tämä vedätystä?” Porttikivi ”Jos pajupuskien korjuu on jo itsessään kannattamatonta, pitäisikö puista vielä maksaakin. Olennaisinta on siirtää turvetuotannosta poistuvat alueet mahdollisimman nopeasti uuteen käyttöön – ja nappaamaan hiilestä kiinni. Eihän näistä varmasti kukaan kovia kantohintoja odotakaan.” Visakallio ”Oletko ennakkoraivannut pajukon. Kilometrin matkalta ei montaa kuutiota risuja tule.” Ola_Pallonivel Verkkokeskustelu: Pusikot pois EU:N KOMISSION esityksessä ennallistamisasetukseksi on vertailuvuodeksi otettu 1952 (katso sivut 8–11). Alueelle jäävän turpeen paksuus ja pinnanmuodot vaikuttavat siihen, millaiseen jatkokäyttöön alue ja sen eri osat parhaiten soveltuvat. Sehän on tämän päivän vaatimus energiapuusavotassa, että alle nelisenttiset risut on raivattu hyvissä ajoin ennen savotointia.” Jätkä ”Puun hinnassa huomioidaan tietysti korjuukustannus. Mitä tehdä ja miten. Oleellista on, että alue siirrettäisiin mahdollisimman nopeasti sellaiseen käyttöön mikä hillitsee ilmastoja vesistöpäästöjä tehokkaasti. Tulevissa neuvotteluissa Suomen tulee vaatia, että Miss Universum valitaan Suomesta ja että Suomi saa järjestettäväkseen seuraavat kesäolympialaiset. ”Olisi tarkoitus siistiä peltojen ja tienvarsien reunat pusikoista puhtaiksi. Moni maanomistaja voi kuitenkin olla uuden haasteen edessä turvetuotannosta takaisin palautuvan suonpohjan kanssa. Vesurilla poikki ja olalla kasaan, silloin ei korkeat konekustannukset tai vieraiden palkat haittaa mitään.” Jussu ”Eri puolilla valtakuntaa on toki erilaisia tilanteita, mutta ainakin täälläpäin tämänkokoiset tienvarsija pellonlaitakohteet ovat giljotiinikoneille haluttuja työmaita. Turvetuotantoalueiden jatkokäytön vaihtoehdot ovat monipuoliset. Sitten sitä pientä puuta jos saat tien varteen 3-4 mottia tuntiin ja ep:n tienvarsi hinta jotain 25–30 euroa, niin eihän siitä kärsi enää maksaa.” Purutpois ”Hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Yksin kuljettajan palkka, koneen kulut ja lyhennys huomioiden, on varmaankin luokkaa 70 euroa tunnille. Tarjous saatiin, jossa pusikot luvattiin putsata, mutta rahaa siitä ei saa. HIILESTÄ KIINNI -HANKKEET tuottavat tietoa maaomistajan päätöksenteon tueksi ja välineitä turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun sekä ohjeistusta toteutukseen. Ei Suomen metsiä sentään vuoden 1952 tilaan olla palauttamassa – eikä kannattaisikaan. A. Vuoden 2023 aikana valmistuu muun muassa turvetuotantoalueiden maanomistajille suunnattu tietopaketti eri jatkokäyttömuodoista ja niiden vaikutuksista, sekä ohjeistus turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun. TIINA RONKAINEN KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE VESIASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ
Esimerkiksi alhainen 10 sentin minimiläpimitta vähensi jätettävän puuston määrää”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vanhempi tutkija Pekka Punttila. Kuollutta säästettävä enemmän Punttila laskee, että uudet PEFC-vaatimukset säästävät kuollutta puuta hehtaarille vähimmillään 2,7 kuutiota. ”Aiemmat muutokset PEFCsertifioinnissa ovat näkyneet selkeästi käytännön säästöpuumäärissä. Tämä johtuu siitä, että Suomen yleisimmän metsäsertifikaatin, PEFC:n vaatimukset uudistuvat. Kosteaan painanteeseen syntynyt tervalepikkö on oivallinen säästöpuukohde, sanoo Joni Hinkkuri. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.10.2022 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT HAKKUISSA tulee jäädä jatkossa aiempaa enemmän eläviä ja kuolleita säästöpuita. Punttilan mukaan on erittäin hyvä, että päivitetyssä PEFC-sertifikaatissa säästöpuiksi pitää nyt jättää erikseen sekä eläviä että kuolleita puita. Tämä kuusi ei täytä kriteeriä. Tämä kuusi täyttää 15 sentin paksuusvaatimuksen elävälle säästöpuulle. Säästöpuut ovat pysyviä eli niiden on tarkoitus lopulta maatua metsiin. Jos kuolleen puun määrä saataisiin säästöpuilla ja muilla luonnonhoitotoimilla 10 kuution tasolle, se riittäisi todennäköisesti turvaamaan sen, ettei lahopuusta riippuvaisten 10 ELÄVÄÄ, 10 KUOLLUTTA Uudistuneen PEFC:n mukaan metsään pitää jättää enemmän kuolleita ja eläviä säästöpuita. Elävän säästöpuun on oltava PEFC:n mukaan jatkossa vähintään 15 senttiä paksu. Kun säästöpuuryhmän ympärille jätetään neljän metrin vyöhyke, josta maata ei muokata, puiden juuret säilyvät ehjinä ja säästöpuut pysyvät paremmin pystyssä. Se on 10 puuta enemmän kuin aiemmin. Tekopökkelöitä katkotaan, jos kuollutta puuta ei ole jätettävissä kymmentä runkoa. Metsien käytön kestävyysongelmana on ollut, että säästöpuita jätetään liian usein vain sama, minimivaatimukset täyttävä määrä. Luonnon näkökulmasta säästöpuita pitäisi jättää enemmän sinne, missä on jo valmiiksi suuret määrät lahopuuta tai esimerkiksi harvinaisia, suurikokoisia vanhoja lehtipuita. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso on kertonut ottavansa sertifioinnin uudet standardit käyttöön joulukuun alusta. Eriasteisesti lahonneen kuolleen puun määrän vähäisyys talousmetsissä on merkittävin yksittäinen uhanalaistumisen syy metsäluonnossa. Ei aina pelkkää minimiä Uudistuksen myötä PEFC edellyttää, että hakkuussa jätetään 10 elävää ja 10 kuollutta säästöpuuta hehtaarille. PEFC-sertifiointi kattaa metsätalouskäytössä olevasta maasta noin 90 prosenttia, joten sen vaatimukset vaikuttavat suuresti metsien käsittelyyn. 9528_.indd 18 9528_.indd 18 23.10.2022 15.10 23.10.2022 15.10. ”Kuolleen puun säästäminen hakkuissa on monimuotoisuuden kannalta tärkein toimi.” Hakkuiden tekijöiden ei pidä tuijottaa vain säästöpuiden minimimääriä ja -mittoja. Myös säästöpuiden paksuusvaatimukset kasvavat
Isojen lehtipuiden pystyyn jättäminen säästää niin luontoa kuin korjuukustannuksia. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Joni Hinkkuri sanoo, että säästöpuiden lukumääriä ja mittoja tärkeämpää on, että kaikki ymmärtäisivät, miksi säästöpuita metsiin jätetään. Jos metsänomistaja haluaa toimia luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin, hakkuussa pitää jättää pystyyn vanhoja, eläviä ja suurikokoisia runkoja eikä kuolleita puita tule korjata energiaksi. Etenkin suurten haapojen ja koivujen paksut oksat tuottavat ongelmia metsäkoneen karsintaterille. Säästöpuilla lahopuujatkumo saadaan turvattua. Jos kuollutta puuta ei ole riittävästi, hehtaarille katkotaan 2–5 tekopökkelöä, erityisesti lehtipuista. VALTTERI SKYTTÄ IITTIIN Kouvolan länsipuolelle tehdylle hakkuuaukolle on jätetty reilusti säästöpuita. korpipainanteet Kivikot ja kalliot ESIMERKKEJÄ SÄÄSTÖPUUKUSTANNUKSISTA 20 elävää mäntyrunkoa, noin 8 kuutiota=350 euroa Yksittäinen suuri, kuution kokoinen haapa=15 euroa Lähde: Monimetsä-hanke uhanalaisten lajien määrä enää lisäänny, Punttila kertoo. Isot haavat ja koivut ovatkin usein automaattisesti säästöpuita, kun kuskit toteavat, että ne menisivät huonosti kaatokourasta läpi.” Säästöpuuryhmä sopivaan paikkaan Säästöpuiden jättämisessä on tärkeää miettiä, mitä metsässä tapahtuu tulevaisuudessa. Talousmetsien säästöpuilla on keskeinen rooli monimuotoisuuden ylläpidossa. Tekopökkelöt ovat 2–5 metrin korkeudelta pystyyn katkottuja puiden tyviosia. Talousmetsissä on keskimäärin lähes 10 kuutiota kuollutta puuta hehtaarilla ennen päätehakkuita, mutta kuollutta puuta korjataan energiaksi ja sitä tuhoutuu hakkuissa korjuuja maanmuokkauskoneiden alle. ”Olen yrittänyt neuvoa konekuskeille, että jätetään isoja ja järeitä säästöpuurunkoja. ”Siinä on joka kokoluokan puuta, mäntyjä ja pienempiä kuusia.” ”KUOLLUT ON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA HYVÄ” Etelä-Suomessa noin kolme prosenttia metsämaan alasta on suojeltu, joten metsäluonnon turvaaminen ei voi olla pelkkien suojelualueiden varassa. Kun säästöpuuryhmien alustoja ei muokata tai raivata, ne ovat luontevia paikkoja taimikonhoidossa koskematta jätettäville tiheiköille. Kuollut lahopuu on metsän monimuotoisuudelle paras asia. Iitin hakkuukohteella puita on säästetty hankalasti korjattaviin kohteisiin: kallioiden ja kivikkojen päälle sekä kosteisiin painanteisiin. ”Ihmisille on iskostunut mieleen, että jos metsässä on kuolleita puita, se on huono juttu, vaikka se on monimuotoisuuden kannalta hyvä asia.” Hinkkurin mukaan metsänomistajilla saattaa yhä olla virheajatuksena, että elävät säästöpuut ovat siemenpuita, jotka korjataan polttopuiksi, kun tuuli ne kaataa. Elävien puiden tulee olla vähintään 15 senttiä paksuja, kuolleiden 20 senttiä. Säästöpuiden sijoittelu on avainasemassa. VINKIT SÄÄSTÖPUIHIN Hyviä säästöpuita: Vanhat ja suuret puut Muodoltaan poikkeukselliset eli ”vikaiset” puut Lehtipuut, mieluiten vanhat ja paksut: haavat, raidat, tervalepät, tuomet, pihlajat ja jalot lehtipuut Petolintujen pesäpuut, kolopuut ja metsojen hakomismännyt Järeät katajat Hyviä säästöpuupaikkoja: Luontokohteiden, kuten pienvesien, läheisyys Vesistöjen suojakaistat Kosteat ja soistuneet painanteet, esim. Kun säästöpuuryhmän paikka on valittu hyvin, puita ei erehdytä kaatamaan 20–30 vuoden kuluttua koittavassa ensiharvennushakkuussa. Uudistushakkuissa tekopökkelöiden paksuus on rinnankorkeudelta vähintään 15 senttiä. Hinkkuri on rajannut reilummaksi säästöpuukohteeksi kallionyppylän hakkuualueen reunasta. 9528_.indd 19 9528_.indd 19 23.10.2022 15.11 23.10.2022 15.11. METSÄSTÄ 28.10.2022 Metsälehti.fi 19 UUDET SÄÄSTÖPUUVAATIMUKSET PEFC-metsäsertifikaatti edellyttää jatkossa, että hakkuissa jätetään vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta säästöpuuta hehtaarille. Säästöpuut pitää kuitenkin jättää metsiin hamaan tappiin asti
Pitkä opiskelumatka Tällä hetkellä suvun metsät ovat Haaviston vanhempien nimissä, mutta tulevaisuudessa ne siirtyvät Haavistolle ja tämän veljelle. Joitain vuosia se saa kuitenkin vielä kasvaa. ”Täällä on aika paljon viallisia puita. Nyt ymmärrän jopa, mistä Metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen lähettämissä papereissa puhutaan.” Haavisto asuu Inarissa Lapissa, joten matkaa kodin ja opiskelupaikan väTUHAT KILOMETRIÄ METSÄÄN Pitkä välimatka ei haittaa Inarissa asuvaa Mervi Haavistoa hänen pohtiessaan, miten suvun Lammilla sijaitsevia metsiä voisi hoitaa. Taimet omasta takaa Haaviston lapsuudenkoti sijaitsee kivenheiton päässä kuusikosta. Kuusikon vieressä kulkevan soratien varressa on iso kivi, joka on nimetty Papan huilauskiveksi. Tästä innostuneena Haavisto aloitti tänä syksynä metsätalousinsinöörin opinnot Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvalla Evon metsäkampuksella. Hän ennakoi kiviaidan ympärillä kasvavan kuusikon kaipaavan lähiaikoina harvennusta. Kiviaita ympäröi aikoinaan pientä perunamaata. ”Tuntuu, että lähdin liikkeelle ihan nollatasosta, vaikka olen kasvanut maalla ja seurannut metsien hoitoa kotona. ”Tämä on tällaista kulttuurihistoriaa. ”Meillä puhutaan vieläkin esimerkiksi Marja-Leenan metsiköstä”, Haavisto sanoo ja viittaa tätinsä kasvattamilla taimilla perustettuun metsikköön. Nyt jo edesmennyt isänisä oli innokas metsämies. Ehkä kiviaidasta tulee vielä joskus muinaismuisto. Kuusentaimista oli sotien jälkeen pulaa, mutta isoisä selätti ongelman ottamalla lapset mukaan metsänuudistamistöihin. Nyt jo sammaleen peittämä kiviaita on ainoa merkki siitä, että paikalla on vielä 1950-luvulla ollut asuintalo pihapiireineen. ”Pappa metsitti silloiset lepikot ja ryteiköt kuuselle. ”En voisi opetella hoitamaan metsiäni esimerkiksi Rovaniemellä.” Mervi Haavisto istuu Papan huilauskiveksi nimetyllä kivellä. Ne täytyy ottaa pois”, Haavisto toteaa. Siinä Haaviston isänisä piti usein lepotauon palatessaan metsätöistä kotiin. Nyt paikalla kasvaa varttunut kuusikko. Siinä Haaviston isänisä piti usein lepotauon palatessaan metsätöistä kotiin. Täytyy pitää huolta, ettei motokuski riko sitä”, Haavisto pohtii. Nykyisin tilan metsät ovat pääosin varttunutta puustoa”, Haavisto kertoo. 28.10.2022 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT TÄNNE Mervi Haavisto tulee aina, kun hän käy kotitilallaan Lammilla Kanta-Hämeessä: katsomaan, onko vanha, kuusikon keskellä seisova kiviaita edelleen pystyssä. Tilaan kuuluu muutama kymmenen hehtaaria metsää, ja valtaosa siitä on tämän istuttamia kuusikoita. LAMMI INARI 9529_.indd 20 9529_.indd 20 23.10.2022 15.13 23.10.2022 15.13. Haaviston isä ja tämän sisarukset perustivat jokainen vuorollaan oman taimitarhansa, joilla tarvittavat kuusentaimet kasvatettiin