LOKAKUUTA • NUMERO 7/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsäteillä ajetaan nyt surutta • Puukaupparahat jo viikossa tilille TAIMIKONHOITO TUHOLAISIA TAIMIKOSSA PIKATESTI PIKKU-DOLMAR YLLÄTTI KÄRKKÄINEN TAVOITTEENA VIIDEN HEHTAARIN KUVIOT METSIEN ILMASTORISKEISTÄ 14 KYSYMYSTÄ Millainen maisema on metsänomistajan mieleen. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 7 26. PERINTÖMETSÄ YHTEISEN METSÄN INVESTOINNIT KAUNIS METSÄ TE EM A : KA U N IS M ET SÄ 5233_.indd 1 20.10.2017 18.26
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. METSÄ GROUP. 5234_.indd 2 20.10.2017 18.26. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen
Sirot pikkusienet kasvavat kivellä Vaasassa Degerträskin retkeilyalueella. Kuva on otettu 18. METSÄ NYT Pieni on kaunista. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokakuuta ja siitä näkyy, miten syksylläkin riittää valoa. KUVA JOHAN GEISOR 5235_.indd 3 20.10.2017 16.42
47 Sähkölinjoja vedettäessä voi maanomistajan etu unohtua, Matti Kärkkäinen arvioi. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 14 kysymystä metsien ilmastoriskeistä 35 PIKATESTI: Pikku-Dolmar yllätti 36 TAIMIKONHOITOKOULU: Taimikon tuholaiset 38 TUTKIMUS: Metsänjalostus huolestuttaa Ruotsissa 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Mitä tänään laitetaan jalkaan 42 PERINTÖMETSÄ: Yhteisen metsän investoinnit 44 KYSY POIS: Mikä kääpä. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 7 26.10.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hoidettu on kaunista, ryteikkö rumaa 6 Jarkko Rapala hoitaa metsiään puhelimella 12 UUTISET: Rajua jälkeä märissä metsissä 13 METSÄTYYPPI: Tulevaisuuden kuusi lähti maailmalle 14 Metsärahaston maat myytiin 15 Kulukuri ei kannata 16 MARKKINAT: Nopea raha voi olla kallista 17 Kuukauden puukauppa: Mäntyleimikko pikakorjuuseen 18 Sivukulut vievät ison siivun tilakaupasta 19 VERKOSTA: Kuka söi männyntaimet. Teema Kaunis metsä 20 Millainen metsä on kaunis. 30 Rahapuu: Puu liikkuu, kestävätkö tiet. JO RM A LU H TA M AT IA S H O N KA M A A mets ämes sut.fi #mets ämes sut 10.–1 2.11. s. 2017 MESS UKES KUS HELS INKI MESSU LEHTI M ETS Ä Tapa htum a metsä nomi stajil le, metsä alan amm attila isille sekä kaikil le muille metsä ssä liikku jille! (la–su) Sama an aikaa n sama lla lipulla : 4 MAKASIINI 7 • 2017 4 MAKASIINI 7 • 2017 5313_.indd 4 20.10.2017 16.54. 56 Kesäkilpailun satoa 60 KOLUMNI: Takaisin perusteisiin s. 47 VAIKUTTAJA: Kärkkäinen kasvattaisi kuviokokoa 54 Mitä kuuluu kylvömännyille. 62 Lapinsirrin syysmuutto Suomenja Pohjanlahden liejurannoilla jakautuu loppukesään ja myöhäiseen syksyyn
Ruminta ovat ryteiköt. Kirjoittajan mielestä avohakkuut pilaavat metsänäkymät. 74 Versowood löysi kutterille uutta käyttöä. Myös meillä on tutkittu kansalaisten ajatuksia metsämaisemasta. Ensimmäiset niistä voit lukea tästä lehdestä ja loput joulun alla ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista. Avohakkuu ei tuoreeltaan hivele silmää, mutta jo muutaman vuoden päästä siinä kasvaa taimikko, jonka elinvoimaa on kaunista katsella. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsäteillä ajetaan nyt surutta • Puukaupparahat jo viikossa tilille TAIMIKONHOITO TUHOLAISIA TAIMIKOSSA PIKATESTI PIKKU-DOLMAR YLLÄTTI KÄRKKÄINEN TAVOITTEENA VIIDEN HEHTAARIN KUVIOT METSIEN ILMASTORISKEISTÄ 14 KYSYMYSTÄ Millainen maisema on metsänomistajan mieleen. Kävi ilmi, että kriittisesti metsätalouteen suhtautuvat kaupunkilaiset käyvät metsässä harvoin ja he kulkevat pääasiassa ulkoilureiteillä. Ruotsissa metsäväkeä moittinut juttusarja aiheutti paljon keskustelua ja selvityksiä. Tehometsätalous, virkistyskäyttö, hyvä maisema ja lisäksi vielä hyvä luonnonhoito ja hiilensidontakyky on taitavasti toimien mahdollista yhdistää. Mielenkiintoista oli, että kritiikin oli kirjoittanut kulttuuritoimittaja, eikä sen kärki osoittanut ensi sijassa luonnonsuojelun puutteisiin vaan rumaan maisemaan. Yllättäen arvostamme, asuinpaikasta riippumatta, maisemassa hyvin samanlaisia piirteitä. Vastaus oli selvä: Hoidettu metsä on kaunis. Viime numerossa kysyimme teiltä lukijoilta, mikä metsien hoidossa on kaunista ja mikä rumaa. Johtopäätös oli, että maisemaa on hoidettava erityisen hyvin siellä, missä ihmiset liikkuvat. Myös meillä on alettu entistä enemmän puhua maisemasta. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. Saimme paljon hyviä kuvia ja kirjoituksia, joiden joukosta valitsimme 13 parasta. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää, mutta niin on myös se, miltä metsät näyttävät. JULKISTAMME tässä numerossa kesäkilpailun tulokset. 2017 MESS UKES KUS HELS INKI MESSU LEHTI M ETS Ä Tapa htum a metsä nomi stajil le, metsä alan amm attila isille sekä kaikil le muille metsä ssä liikku jille! (la–su) Sama an aikaa n sama lla lipulla : 5 MAKASIINI 7 • 2017 5313_.indd 5 20.10.2017 16.54. PERINTÖMETSÄ YHTEISEN METSÄN INVESTOINNIT KAUNIS METSÄ TE EM A : KA U N IS M ET SÄ PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. Kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! HOIDETTU ON KAUNISTA, RYTEIKKÖ RUMAA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 7 26. MUUTAMA vuosi sitten Ruotsissa nousi kohu Dagens Nyheter -päivälehdessä julkaistusta artikkelisarjasta, jossa arvosteltiin ruotsalaista metsien hoitoa. mets ämes sut.fi #mets ämes sut 10.–1 2.11. Eräs vastaaja muistutti, että maisemanhoito ei ole irrallinen tavoite. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 10.11.2017 asti. Metsalehti_Makasiini_2017_10_26.indd 1 4.10.2017 8:56:55 kansi7.indd 1 19.10.2017 17.14 Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 62 LUHTA: Syksy tuo sirrit rannikolle 66 TAPION PÖYTÄ: Sisuskalut pataan 68 ENNEN & NYT: Ojituksella vauhtia kasvuun 70 Ristikko 72 PILKKEET: Jäkälä sitoo maan 74 TUOTE & TEKIJÄ: Hirnukutteria lehmien alle 75 Metsämessujen opas M AT IA S H O N KA M A A EL SE KY H Ä LÄ s. Sivulta 20 alkavasta jutusta selviää, miltä näyttää kaikkein kaunein metsä. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. Sekin tuli selväksi, että hakkuukoneen kuljettaja on myös maisema-asioissa paljon vartijana
METSÄNOMISTAJA Metsänomistaja Jarkko Rapala hoitaa metsäasiat kotoa käsin, metsäpäässä puhelimeen vastaa metsäpalveluyrittäjä Harri Sipilä. 6 MAKASIINI 7 • 2017 6 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 6 20.10.2017 16.53
Yhteyttä pidetään puhelimitse, metsissään Rapala käy pari kolme kertaa vuodessa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 7 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 7 20.10.2017 16.53. PUHELINSOITON PÄÄSSÄ Jarkko Rapala on luottanut metsiensä hoidon metsäpalveluyrittäjä Harri Sipilän käsiin
Kerralla kuntoon Lokakuisen aamun sumuisuudesta ei ole enää tietoakaan, kun Harri Sipilä pysäköi autonsa siemenpuuasentoon hakatun männikön reunaan. Ollaan Rapalan metsissä Asikkalassa. Siemenpuuhakkuuta tehtiin 16 hehtaarilla, harvennusta ja taimikonhoitoa kumpaakin neljällä hehtaarilla”, Sipilä kertoo. ”Kävin hakemassa jäkäliä ja sammalia kesämökin puutarhaan. Järven rannalla sijaitseva, lähinnä kuusta kasvava palsta sisälsi kaksi rantatonttia, joille Rapala toivoi enemmän lehtipuustoa. Isän lahjoittamalla metsäpalstalla tehtiin vuonna 2010 hakkuu. Metsät näyttivät hyvin hoidetuilta”, hän sanoo. ”Yhdistyksestä ehdotettiin avohakkuuta ja kuusenistutusta. ”Minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä metsässä pitäisi tehdä. Isä kuitenkin sanoi, ettei metsälle tarvitse kovin paljon tehdä”, Rapala muistelee. Rapalan omat metsät sijaitsevat Asikkalassa ja Hollolassa, reilun sadan kilometrin päässä Helsingistä. 8 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 8 20.10.2017 16.53. Pilven takaa pilkistävän auringon säteet osuvat puiden runkoihin. Halusin kuitenkin, että männyt ja koivut jätetään kasvamaan. Metsissään Rapala käy pari kolme kertaa vuodessa – katsomassa, onko tuuli kaatanut puita, ja ihailemassa maiseJarkko Rapala kerää pöllöjä. Kuusta en istuttanut, sillä sitä kasvaa alueella muutenkin niin paljon, että jokainen pienikin aukko on täynnä siementaimia. Jarkko Rapalan isä oli viehevalmistaja Rapalan perustajia. Pari ämpärillistä tammenterhoja kävin sen sijaan heittelemässä hakkuualalle.” Vuonna 2016 edessä oli jälleen metsäisen yhteistyökumppanin haku. Siemenpuita alalle jätettiin 50–100 kappaletta hehtaarille. Harrastan puutarhanhoitoa, joten ajattelin, että metsää pitäisi hoitaa jotenkin samalla tavalla, esimerkiksi lannoittaa joka vuosi. Asikkalassa kasvavan männikön hakkuulla alkoi jo olla kiire, joten miehet päättivät aloittaa siitä. Kaksi ylintä uistinta ovat hänen eläkeaikoinaan tekemiä. Vielä alkuvuodesta paikalla kasvoi tiheä männikkö, mutta Sipilä on viime vuodesta lähtien laittanut Rapalan metsiä kuntoon palsta kerrallaan. Rapala koki, etteivät hänen aikansa ja taitonsa riittäisi metsien hoitoon, joten hän päätti ottaa yhteyttä asikkalalaiseen metsäpalveluyrittäjään Harri Sipilään, jonka kanssa hänen isänsä oli aikoinaan tehnyt yhteistyötä. ”Toisaalta on hyvä, että sieMetsänomistaminen on tasapainoilua metsien suojelun ja hyödyntämisen välillä, sanoo Jarkko Rapala. Metsänomistaja Rapalasta tuli reilut kymmenen vuotta sitten, kun hänen isänsä lahjoitti hänelle Hollolasta aikoinaan ostamansa metsäpalstan. Vähempikin olisi riittänyt, mutta Rapala halusi säilyttää maiseman puustoisena. ”Palsta laitettiin kerralla kuntoon. ”T äällä minulle näkyy tällaista metsää”, sanoo Jarkko Rapala ja näyttää kerrostalon seitsemännen kerroksen parvekkeelta avautuvaa puistonäkymää Helsingin Taivallahdelle. Loput isän metsäomaisuudesta siirtyivät Rapalan omistukseen perinnönjaossa vuonna 2015. Seinälle ovat päässeet myös isän kaataman hirven sarvet. Keväällä tehdyn siemenpuuhakkuun jälkeen hakkuuala muokattiin laikuttamalla. Metsät olivat kuitenkin isälle tärkeitä, joten päädyin pitämään ne.” Metsänhoidosta Rapalalle oli tässä vaiheessa kertynyt jo jonkin verran kokemusta. Syksyn kellastamat lehtipuut hallitsevat viheralueita, iltapäiväruuhka humisee taustalla. Perintömetsät kaipasivat hoitoa. Hakkuun hän teetti metsänhoitoyhdistyksellä. mia. Edelliskerrasta on muutama viikko. Vielä laikuissa ei sirkkataimia näy, mutta Sipilän mukaan vuoden päästä näkyy. ”Silloin harkitsin metsien myymistä
”Minulla oli onnea. Lisäksi ne aiheuttavat vesistövalumia ja pienentävät lintujen ja muiden eliöiden elinpiirejä”, Rapala sanoo. Ensitapaamisella miehet kävivät Rapalan metsien rajat läpi ja sopivat periaatteet, joiden mukaan metsät hoidetaan. ”On huolehdittava siitä, että metsän kehitysluokkajakauma säilyy kestävänä.” Sipilä on toiminut metsäpalveluyrittäjänä vuodesta 2003. Rapala ja Sipilä ovat tavanneet reilun vuoden aikana kaksi kertaa, yleensä asiat hoidetaan puhelimitse. Seuraavaksi metsänhoitotoiSiemenpuuasentoon hakatut männyt kasvoivat niin tiheässä, että niiden latvukset ehtivät hieman supistua. Sitä ennen hän työskenteli puunostajana ensin Tehdaspuussa, sitten UPM:llä. menpuita on hieman enemmän. met jatkuvat kuusikoiden harvennuksilla Hollolassa. Niihin kuuluu muun muassa se, että avohakkuita ei tehdä. Puut kasvoivat niin tiheässä, että niiden latvukset olivat jo ehtineet supistua”, Sipilä sanoo. ”Avohakkuut ovat hirveän näköisiä. Siemenpuuhakkuuta tehtiin Sipilän mukaan niin suurella alueella, että uusia uudistushakkuita Rapalan metsissä ei hetkeen tehdä. ”Minulla oli onnea. Rapalan metsiä Sipilä hoitaa avaimet käteen -periaatteella. Rapala on valtuuttanut hänet tekemään tarvittavat metsänhoitotoimenpiteet ja hankkimaan töille tarvittaessa myös tekijät. Valtaosa metsään liittyvistä asioista tulee hoidettua kotoa käsin. 9 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 9 20.10.2017 16.53. Männikkö levittäytyy 16 hehtaarin alueelle. Ei avohakkuille Jarkko Rapala nostaa kahvipannun pöytään ja siirtää metsäpapereita sivummalle. Metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluja, mutta on kullanarvoista, jos löytää paikallisen asiantuntijan”, Rapala sanoo. Metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluja, mutta on kullanarvoista, jos löytää paikallisen asiantuntijan.” Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän suhde perustuu Harri Sipilän mukaan pitkälti luottamukseen
Isälle oli kuitenkin tärkeää, että metsiä hoidetaan talousmielessä. ”Metsät sijaitsevat 30 kilometrin päässä lapsuudenkodistani, joten metsään ei tullut lähHiljan harvennettu männikkö saa kasvaa kymmenisen vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Vaikka metsänhoidon teettää, pitää perusasiat metsänhoidosta hänen mielestään kuitenkin tietää. Perustana luottamus Asikkalassa auringonsäteet tekevät valoisia laikkuja nuorten mäntyjen alla kasvavaan varvustoon. Käytössä on myös isän teettämä metsäsuunnitelma. Molemmat ovat tärkeitä, mutta metsänomistajan velvollisuus on ajatella myös Suomen kansantaloutta.” Perusasiat haltuun Valtaosa Rapalan perimistä metsistä on ostettu 1980ja 1990-luvuilla. Oman hankintaesimiehesi löydät osoitteesta www.westas.fi. ”Metsistä lukemaansa peilaa heti omiin metsiin.” Metsänsä kuulumisia Rapala seuraa Metsään.fi-palvelun avulla. ”Yksi tämän työn rikkauksista on se, että jokainen meistä on erilainen. Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän suhde perustuu Sipilän mukaan pitkälti luottamukseen. ”Metsänomistaminen on tasapainoilua metsien suojelun ja hyödyntämisen välillä. ”En silloin tarkalleen tiennyt, missä olin enkä ole vieläkään täysin perillä tilojen rajoista. Ne oppii lukemalla ja kyselemällä. Rapala muistelee itsekin olleensa kerran isänsä kanssa raivaamassa taimikkoa. Luottamuksen syntyminen vaatii metsäpalveluyrittäjältä yhteistyökykyä. Vesistöasiat ovat Rapalalle tuttuja, sillä hän työskentelee sosiaalija terveysministeriön hyvinvointija palveluosaston neuvottelevana virkamiehenä. Haluaisin tuntea metsät paremmin, mutta ainakaan toistaiseksi aika ei riitä siihen.” Etämetsänomistajana oloon Rapala on tyytyväinen. Omista metsistäni haluan optimaalisen tuoton, mutta metsäpalveluyrittäjänä teen työtä metsänomistajan ehdoilla”, Sipilä sanoo. 10 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 10 20.10.2017 16.53. Metsän kiertoaika on pitkä, joten metsässä tehdyt toimenpiteet näkyvät pitkään. Puut saavat hänen mukaansa kasvaa kymmenisen vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Puukauppa lähtee liikkeelle sopivan kumppanin valinnasta. dettyä noin vain. Isä osti metsää lähinnä metsästysmaiden takia”, Rapala kertoo. Metsiä tulee Rapalan mielestä hoitaa ja käyttää, mutta avohakkuut hän korvaa poimintaja pienaukkohakkuilla sekä luontaisella uudistamisella. n MITEN METSÄSI KORJATAAN. Oman metsänsä kuulumisia Rapala huomaa miettivänsä usein. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat talousja uimavedet ja hän on mukana ympäristöministeriön vetämässä vesienhoidon suunnittelussa. Harri Sipilä arvioi keväällä harvennetun männikön iäksi 45 vuotta. Näkemyksiä puusta. Vaikka Rapala on kotoisin Asikkalasta, jäivät metsät aikoinaan etäisiksi. Westas Group ohjaa katkontaa suoraan tehtaalta, tehtyjen sahatavarakauppojen perusteella, jolloin jokaisesta rungosta otetaan aina maksimaalinen määrä tukkia ja hävikin määrä on pieni. Tukin tarkka katkonta ja talteenotto tarkoittavat metsänomistajan kannalta parasta mahdollista metsätuloa. Viimeksi hän tarkisti palvelusta, kuinka monta hehtaaria metsää omistaa
Puutavara-auton kuljettaja Saara Ruuskanen lastasi mäntytukkia kyytiin lokakuun lopussa Karjalohjalla Uudellamaalla. Sateita saatiin lokakuun alussa lähes koko Suomessa, mutta poikkeuksellisen runsaasti vettä tuli Tampereen eteläpuolisessa Suomessa aina Satakunnasta Kymenlaaksoon. 12 MAKASIINI 7 • 2017 12 MAKASIINI 7 • 2017 5265_.indd 12 20.10.2017 17.50. AJASSA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI PAIKOIN ennätykselliset syyssateet ovat pehmittäneet metsiä ja metsäteitä samaan aikaan, kun hakkuumäärät ovat kasvussa. Hän on ajanut puuta Uudellamaalla, jossa sade-ennätykset menivät lokakuun alussa uusiksi. ”Muutamaan otteeseen on saanut laittaa ketjut kiinni renkaisiin, että on päässyt metsästä pois”, Ruuskanen kertoo. Vaikka metsä kantaisi hakkuukoneita, pehmenevät metsätiet estävät puiden kuljetuksen. Rajua jälkeä märissä metsissä Puukuormien alla pehmenneille metsäteille on jouduttu ajamaan ennätyssateiden keskellä runsaasti sorakuormia. Teiden reunat ovat sateiden johdosta pettäviä, kertoo tukkirekan kuljettaja Saara Ruuskanen. Runsaiden sateiden vuoksi hakkuita jää Etelä-Suomen metsäteiden varsilla tänä syksynä tekemättä. Soraa kuluu tavallista enemmän Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan puunkorjuuesimiehen Esa Holapan mukaan korjuut on jouduttu keskittämään kantaville hiekkamaille ja kallioisille mäkialueille poikkeuksellisen aikaisin. Märimmät ja pehmeimmät korjuukohteet ovat rajautuneet monilla alueilla hakkuiden ulkopuolelle, mutta etenkin tiestö on ollut kovilla
Tie paikataan siihen kuntoon, jossa se oli ennen puunajoa. Seuraava auto onkin sitten sora-auto”, kärjistää Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Wienissä juhlakuusi istutettiin kaupungin keskuspuistoon. Joskus puunajo joudutaan keskeyttämään, tietä lanaamaan ja odottamaan pakkasia. Etenkin pienemmät metsätiet alkavat pettää. Tulevaisuuden kuusi lähti maailmalle Tulevaisuuden kuusen istutus oli iso mediatapahtuma Indonesiassa, kertoo kampanjapäällikkö Mika Vanhanen. Milloin: Istutus alkoi toukokuun alussa ja päättyy marraskuun alussa. 3 Missäpäin kuusia myytiin paljon. Suurin osa puunkuljetusyrittäjistä on vaihtanut raskaampiin 68tai 76-tonnisiin ajoneuvoihin. Metsänomistajilta ei ole kuitenkaan tullut normaalia enempää palautetta teiden kulumisesta.” Metsäyhtiön metsäasiantuntija käy tarvittaessa arvioimassa puunajon vaikutukset tiestöön paikan päällä. Metsikköpaketteja meni niin yksityisille, yhdistyksille, kyläyhdistyksille kuin monenlaisille muille yhteisöille. Kuusipaketteja myytiin paljon Salon seudulla, Mäntyharjulla, Oulun seudulla ja Pohjois-Karjalassa. Teiden kestävyys on ollut myös Stora Enson hankintajohtajan Jari Mutasen mukaan syksyn puunkorjuiden ongelmana. Paikalla oli Indonesian kuvernööri ja tilaisuus lähetettiin televisiossa paikallisella CNN-kanavalla. ”Normaalisti lokakuu on vielä kohtuullista korjuuaikaa, mutta nyt kelirikko on jo alkanut. FAKTA 13 MAKASIINI 7 • 2017 13 MAKASIINI 7 • 2017 5265_.indd 13 20.10.2017 17.50. ”Jos puilla on kiire, ajetaan pirusti sepeliä, ja toivotaan, että tie kantaa”, Palojärvi sanoo. › Metsätien normaali kuluminen ei velvoita korjaustoimiin. TEKSTI ANNE HELENIUS Kuka: Tulevaisuuden kuusi -kampanjapäällikkö Mika Vanhanen Mitä: Kampanja kutsui kaikki suomalaiset istuttamaan juhlakuusia 100-vuotiaalle Suomelle. Paketteja meni kaikkiin maanosiin: Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan, Australiaan sekä Pohjoisja Etelä-Amerikkaan. Myynti riippui aika paljon myyjien aktiivisuudesta. ”Jos auto oikeasti uppoaa metsään, silloin alkaa rahaa palaa. Puunostaja on näin velvollinen korvaamaan puutavaran kuljetusten aiheuttamat tievahingot. Indonesiassa Tulevaisuuden kuusen istutus oli iso mediatapahtuma. Itäja Pohjois-Suomessa tilanne on ollut etelää helpompi.” Rekat kasvavat, tienhoito vähenee Jos metsätie on pehmeässä kunnossa, yksi puunajokuorma voi jo vahingoittaa tietä. Isompaa metsikköpakettia sekä yhteisöille tarkoitettua Suomi100-juhlapakettia on mennyt muutamia kymmeniä. ”Tarkka suunnittelu ja hyvä tiedonkulku korostuvat hankalissa korjuuolosuhteissa. Metsätyyppi 1 Miten Tulevaisuuden kuusi -kampanja onnistui. Palojärven mukaan yhtälö ei toimi, sillä samaan aikaan tukkirekkojen enimmäispainot ovat kasvaneet vuonna 2013 tapahtuneen muutoksen jäljitä. Talvikorjuukaudesta voi tulla hyvä, jos märät metsämaat jäätyvät kovien pakkasten ansiosta kantaviksi koneita varten. 4 Kuinka paljon kuusia meni ulkomaille. Lähetystöt ja Suomi-koulut ovat olleet aktiivisia, samoin Ruotsissa olevat Suomi-seurat ja yksityiset ruotsinsuomalaiset. ”Metsäteiden kunnostuksen osalta kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen. Kaikki suurimmat kaupungit ja yliopistot tilasivat Suomi100-kuuset. ”Kyllä puuauto tulee metsästä pois, mutta tie on sen jälkeen valmis. ”Teitä joudutaan korjaamaan ja sorastuksia tekemään enemmän tällaisissa olosuhteissa. Hän muistuttaa, ettei metsäteitä rikota tahallaan: tien pettäminen voi vaurioittaa rekkaa ja kalliiden ajoneuvojen korjaaminen on kallista. Lähestyvän talven kannalta syksyn sateissa voi piillä myös mahdollisuus. Miljoonat indonesialaiset saivat tietää asiasta. ”Syksy on ollut haastava, mutta puutoimitukset tehtaille on saatu hoidettua. Nyt on mitattu organisaation toimivuutta.” Mutasen mukaan hankalat korjuuolot ovat vaatineet yhtiöltä poikkeuksellisia kuljetusjärjestelyjä. Heikompien teiden varsilla olevia kesäkorjuukohteita jää väkisin tekemättä.” Holappa kertoo, että myös talvikorjuukohteisiin kohdistuu runsaasti paineita, sillä hakkaamattomia kohteita on etelän leutojen talvien vuoksi runsaasti varastossa. 4H-yhdistykset eri puolilla maata myivät noin 2 500 Tulevaisuuden kuusi -juhlapakettia. 5 Tapahtuiko kampanjan aikana jotain erityistä. Teillä liikkuva kalusto on merkittävästi raskaampaa”, Palojärvi sanoo. 2 Ketkä osallistuivat innokkaimmin. Sora-auto on siihen nähden halpa vaihtoehto.” Metsäteiden parannuksiin ja korjaamiseen käytetyt rahat ovat valtion kemeratukimäärien perusteella jo toista vuotta peräkkäin kaukana tavoitteista. › Tukkikuormien tuomia metsätievahinkoja paikataan yleensä sorakuormilla ja lanauksella. M IK A VA N H A N EN PUUKULJETUSTEN TIEVAHINGOT › Puiden omistusoikeus siirtyy tavallisesti metsässä tai tienvarressa puunostajalle
Rahaston vuotuinen reaalinen tavoitetuotto oli neljä prosenttia. Lyhyesti ja mutkat oikaisten voi sanoa, että Ranskan julkisen palvelun lisäeläkerahasto sijoitti Suomen metsiin. Nimi vaihtuu, toiminta jatkuu Metsärahaston omistuskuvio on mutkikas. eli Taaleri Metsärahasto I Ky. ”Tänä vuonna sahatavaran viennin ennakoidaan nousevan yhdeksään miljoonaan kuutiometriin, mikä on kaikkien aikojen ennätys”, ennakoi tutkija Antti Mutanen Lukesta. Rahasto on kommandiittiyhtiö ja sijoittajat ovat äänettömiä yhtiömiehiä. Pellettilaitos tuottaa koekäytönkin aikana huomattavia määriä kaukolämpöä. Ketolan arvion mukaan kauppa nosti keskimääräisen vuosituoton noin kymmeneen prosenttiin. Kiina nousee ykkösmaaksi niin viennin määrällä kuin arvolla mitattuna. Ympärivuorokautinen lämmöntuotanto pelleteillä on tarkoitus aloittaa marraskuussa. Suurin ulkomainen metsänomistaja AXA on maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä ja Ranskan toiseksi suurin pörssiyhtiö. Rahastossa oli 140 sijoittajaa. Kuntien tielautakunnat lakkautettaisiin. Esitys siirtäisi yksityistieavustusten jakamisen valtiolta maakunnille. Lyhyesti AJASSA MIKKO HÄYRYNEN RANSKALAINEN AXA-vakuutusjätti teki lokakuussa Suomen mitassa merkittävän kaupan ostamalla Taaleri-varainhoitoyhtiöltä 14 000 hehtaarin metsäalueet. Kaupan kohde on Taalerin ensimmäinen metsärahasto Metsärahaston maat myytiin Taaleri teki metsillä sen, mitä pankkiiriliikkeeltä odotetaan – hyvän tilin. Sijoituksen minimi oli 100 000 euroa. Omistuskuvion ansiosta rahasto on saanut yhteismetsän veroedut – metsävähennyksen ja alennetun, 28 prosentin myyntiveron. Maa-alueet Taaleri oli ostanut UPM:ltä viisi vuotta sitten. Metsärahasto myydään Kaupan myötä metsärahasto myydään ja osakkaat saavat takaisin sijoittamansa summan sekä ylimääräisen preemion. Vain paperin vienti mataa. Omistusmuoto pysynee yhteismetsänä.” Kaupassa on sovittu, että metsästysoikeudet ja metsästysmajojen hallinta pysyvät Taalerilla 30 vuotta. ”Suurin muutos on, että omistajan nimi vaihtuu. Taalerin metsäsijoitusten johtaja Jyrki Ketola sanoo kauppaa osakkaille edulliseksi. Rahastolla on puukauppaja hoitosopimus UPM:n kanssa, mikä siirtyy ostajalle. Lain määrittämä kommandiittimuotoisen rahaston toimikausi olisi joka tapauksessa ollut enintään kymmenen vuotta, jonka jälkeen osakkailla olisi ollut mahdollisuus myydä osuutensa. AXA:n metsäomaisuuden hoitovastuu on avoin, mutta todennäköisesti siihen nimitetään tilanhoitaja. Kommandiittiyhtiö on yhteismetsän ainoa osakas, ja metsäomaisuus on hankittu yhteismetsälle. Ne sijaitsevat 15 eri paikassa Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Uusi pellettilämpölaitos korvaa fossiilisia polttoaineita. Täydessä toiminnassa pellettien polton pitäisi olla kevättalvella 2018. Metsärahaston iäksi tuli viisi vuotta. Ketola ei usko omistajavaihdoksen tuovan metsätalouteen juuri mitään muutosta. Puupelletit palavat Helsingissä Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa hakkuiden ja metsäviennin kasvavan reilusti. Tavoitteena on uudistaa laki vastaamaan kaupungistumisen, maaseudun väestön vanhenemisen sekä biotalouden ja elinkeinoelämän tarpeita. Nyttemmin on edetty vaiheeseen, jossa samanaikaisesti on sekä lopettavia että aloittavia rahastoja. 14 MAKASIINI 7 • 2017 14 MAKASIINI 7 • 2017 5266_.indd 14 20.10.2017 17.00. Sahatavaran viennissä odotetaan ennätysvuotta. Ostotarjouksen lisäksi myyntipäätökseen vaikutti, että tuottotavoitteeseen pääseminen alkoi näyttää hankalalta. Metsät ovat pääosin varttuneita kasvatusmetsiä, mutta eivät vielä päätehakkuuiässä. Suomessa on yksityisteitä noin 360 000 kilometriä, joista kolmannes on metsäautoteitä. Yksityistielaki eduskuntaan Metsärahastot tulivat ryminällä metsätilamarkkinoille muutama vuosi sitten. Ostaja on konserniin kuuluva AXA IM Real Assets. Kaupan myötä AXA:n metsäala Suomessa nousi lähes 20 000 hehtaariin ja yhtiöstä tuli suuHelsingin alueelle kaukolämpöä tuottavan Helenin uudessa lämpölaitoksessa on aloitettu puupellettien poltto. Sahatavaraa vientiin ennätysmäärä Hallituksen esitys uudeksi yksityistielaiksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn
Ketola sanoo kuitenkin, että metsän ostaminen on vaikeutunut. Metsätaloustoimintojen johtaja Christophe Lebrun kertoo tiedotteessa, että AXA näkee Suomen etuina muun muassa erinomaisen infrastruktuurin, lukuisat jalostuslaitokset sekä alhaisen väestötiheyden. ”Kustannukset ovat pienet tuloihin nähden. Taustalla ei kuitenkaan ole se, että kustannukset olisivat pohjoisessa suuremmat, vaan se, että metsätalouden tulot ovat siellä pienemmät. ”Kasvuvauhti on 50–100 prosentin haarukassa.” John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Ylänen kertoo viennin kasvusta Venäjälle, Kauppalehti 18.10. Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa KeskiPohjanmaa EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiSuomi Uusimaa VarsinaisSuomi Pirkanmaa Ahvenanmaa PohjoisKarjala PohjoisSavo EteläSavo Etelä-Karjala PäijätHäme KantaHäme KymenLaakso Lähde: Luonnonvarakeskus Satakunta Sanottua 4,5 Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella tutkijat ovat laskeneet, että Suomessa kasvaa 4,5 miljoonaa yli 400-vuotiasta puuta. Taaleri oli jo aiemmin myynyt Metsärahasto II:n. Kaikissa tapauksissa, siis riippumatta lopullisesta ratkaisusta, on syytä ottaa vakavasti ministeri Tiilikaisen ajatus: meidän on syytä entistäkin paremmin huolehtia metsiemme kasvusta”, Niinistö sanoi. asti osoitteessa www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. rin ulkomainen metsänomistaja. ”Se, mitä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana päätehakkuun jälkeen tehdään, ratkaisee metsästä tulevaisuudessa saatavat tulot.” Vuoden kotimaista puurakennusta etsitään jälleen. Aiemmat omistukset on hankittu UPM:ltä. Aivan eri kokoluokkaa”, toteaa Luken tutkija Esa Uotila. Täysin käsittämätöntä.” Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala, Maaseudun Tulevaisuus 15.10. Kolmas rahasto, Metsärahasto III on jo kerännyt sijoitusrahansa ja kohteiden hankinta on parhaillaan menossa. Niinistö: Metsien kasvusta huolehdittava H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JU H A O LL IL A M A RK KU O JA LA / CO M .P IC . Puupalkinnon saajaksi on ehdolla 15 erilaista puusta tehtyä rakennelmaa. Yllättäviä puurakennuksia edustavat esimerkiksi pihtiputaalainen huoltoasema ja presidentinlinnan edustalla oleva merikylpylä. ”EU:n piirissä käytävä (hiilinielu)keskustelu on herättänyt voimakkaita tuntoja Suomessa. LIINA KJELLBERG PUUNTUOTANNOSTA aiheutuviin kustannuksiin kului viime vuonna keskimäärin 15 prosenttia yksityismetsätalouden tuloista, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Kustannuksia aiheutuu varsinkin metsänuudistamisesta ja nuoren metsän hoidosta. Jyrki Ketola hankkii parhaillaan tiloja Taalerin kolmanteen metsärahastoon. Haussa vuoden puurakennelma Kansallisomaisuuttamme ja sen kestävyyttä pitää vaalia, totesi presidentti Sauli Niinistö Äänekosken biotuotetehtaan vihkiäisissä. Ehdokkaiden joukossa on muun muassa puukerrostaloja, saunoja ja päiväkoti. Eniten kustannukset syövät tuloja Lapissa, vähiten Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Suosikkiaan voi äänestää 26.11. Kustannuksissa säästäminen ei Uotilan mukaan kuitenkaan ole hyvä keino parantaa metsätalouden tuottoa. Tämä ei kasvata millään tavalla luottamusta siihen, että EU tekisi muissakaan asioissa viisaita päätöksiä. Että pitäisi tehdä, mutta kun ei ehdi, halua eikä osaa.” Helsinkiläinen metsänomistaja Jaana Nissinen, Vihreä lanka 5/2017. Kulukuri ei kannata ”Metsänuudistaminen maksaa rehevillä mailla enemmän ja taimikonhoito pitää siellä tehdä moneen kertaan”, hän sanoo. Uotilan mukaan kustannukset riippuvat pitkälti kasvupaikan rehevyydestä. 15 MAKASIINI 7 • 2017 15 MAKASIINI 7 • 2017 5266_.indd 15 20.10.2017 17.00. Kulujen osuudessa vaihtelua Puuntuotannon kustannusten %-osuus yksityismetsätalouden tuloista vuonna 2016. ”Markkinoilta on vaikea löytää tiloja, joilla päästään viiden prosentin tuottoon.” ”On vaikea löytää maata, jossa metsiä hoidetaan paremmin kuin Suomessa. ”On se takaraivossa koko ajan
Tarjous koskee kesällä korjattavia leimikoita, joiden kauppasumma kohoaa yli 10 000 euron. 41,6 . Hän korostaa, että palvelu on kiinteän hintainen. 11,16 . UPM:llä ennakkorahoituksen hinta on kolmen kuukauden euribor plus 1,75 prosentin marginaali sekä 200 euron järjestelymaksu. Ensiharvennus 11,97 . 17,86 . Rahoituksesta perityn provision voi vähentää metsätalouden verotuksessa. 16,86 . 36,89 . 18,41 . Tällöin tili tulee selvästi nopeammin kuin tavallisesNopea raha voi olla kallista UPM:n lisäksi myös Stora Enso tarjoaa metsänomistajille nopeaa puukauppojen ennakkorahoitusta. 45,89* 33,76* 15,06 . 57,99 . Järjestelyssä pääosa puukauppasaatavasta myydään pankille. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,84 . 37,78 . Korkokantana on kuuden kuukauden euribor ja marginaalina kaksi prosenttia. Piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että yhtiö pyrkii ostamaan puuta niin, että leimikot saadaan korjattua pikaisesti ja puun myyjä saa rahansa nopeasti. 60,35 . 50,03 . Ensiharvennus 36,14 . Ennakkorahoituksen voivat saada muutkin kuin Nordean asiakkaat”, selvittää ostojohtaja Esa Ojala Stora Enso Metsästä. Pankki perii ennalta rahoitetusta summasta 180 päivän jaksolle laskettavan koron. Ensiharvennus 41,45* 40,74* 12,25 . 37,53 . 15,53 . 16,02 . 17,31 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,19 . 45,74 . Uudistushakkuu 57,27 . Uudistushakkuu 57,03 . 14,72 . 11,05 . 17,38 . 19,05 . ”Tarjous koskee kaikkia puunmyyjiä eikä pankkisuhdekaan ratkaise. 16,19 . 14,25 . 57,95 . 47,36 . Yhtiön kanssa yhteistyösopimuksen tehneet voivat saada kottia jopa 80 prosenttia. 14,19 . 18,43 . . Uudistushakkuu 59,2 . 16,3 . 16,96 . 15,7 . 16,01 . 57,32 . Lopuksi ostaja tilittää jäljellä olevan osan kauppasummaa puun myyjälle. Nyt tarjolla on ripeämpiä vaihtoehtoja. Harvennushakkuu 50,22 . Uudistushakkuu 58,46 . 11,15 . Perinteisesti puukaupparahat on tilitetty metsänomistajalle kuukausi korjuun päättymisen jälkeen. 15,96 . 14,85 . 18,66 . 15,56 . Suoraan yhtiön kanssa kaupan tehneille ennakkorahoitusta järjestyy enimmillään 65 prosenttia. Harvennushakkuu 47,82 . 51,87 . 59,1 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,56 . Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO RIIKILÄ STORA ENSO julkaisi äskettäin palvelunsa puukauppatulojen pikamaksatuksesta puun myyjälle. 18,01 . 11,54 . 17,87 . 15,32 . 38,68 . ”Halutut leimikot korjataan nopeasti” UPM:llä on tarjolla samantapainen saatavien kauppapalvelu, jonka se tuottaa Osuuspan16 MAKASIINI 7 • 2017 16 MAKASIINI 7 • 2017 5287_.indd 16 20.10.2017 17.02. Metsä Groupilla ei ole maksullista ennakkorahoitusta. 17,92 . kin kanssa. 38,65 . 59,13 . 17,66 . 17,15 . 49,19 . Kauppahintana pankki maksaa puun myyjälle summan vähentäen palkkionsa välistä. 11,45 . Harvennushakkuu 50,24 . nousussa . Korko lasketaan korjuun päättymiseen asti, joten korkomenoa ei voi laskea ennakkorahoituksesta sovittaessa. 16,31 . 43,08 . Harvennushakkuu 46,6 . 59,21 . 45,18 . 15,87 . Stora Enson kanssa puukaupan tehnyt voi saada enintään 80 prosenttia puukaupan arvioidusta loppusummasta viiden päivän kuluttua tililleen. 15,23 . 14,97 . 11,06 . 60,04 . Kyse on Nordean kanssa puukauppoja varten räätälöidystä puukauppasaatavien kaupasta. Hänen mukaansa Metsä Group voi maksaa puukauppaRaakapuun kantohinnat viikolla 41 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,84 . 16,75 . 18,79 . 17,07 . Valtakirjakaupalla myydyillä leimikoilla ennakkoa voi saada 55 prosenttia. 43,5 . SA M I KA RP PI N EN sa puukaupassa, jossa puukauppatili maksetaan kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä, ellei muuta sovita. 37,81
Niinpä metsäyhtiön kokenut ostomies otti syyskuun loppupuolella yhteyttä tuttuun metsänomistajaan, jolla tiesi olevan vankkaa männikköä kangasmaalla ja vielä kantavan tien varressa keskisessä Suomessa. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,03 . Harvennusmetsän puolelta korjattaville mäntytukeille tarjottiin 51 euroa kuutiolta. 41,97 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Mäntyleimikko pikakorjuuseen tuloista ennakkoa kuukauden kuluessa kaupan allekirjoittamisesta. 59,87 . ”Se voi korkean koron aikana käydä puun myyjälle kalliiksi.” Päätehakkuu Harvennus puumäärä, m3 €/m3 tulo, € puumäärä €/m3 tulo,€ kuusikuitu 5 18,5 92,5 6 16 96 mäntykuitu 95 18 1 710 45 16 720 kuusi laho 8 14 112 2 10 20 koivukuitu 10 18 180 12 16 192 haapakuitu 5 10 50 2 8 16 mäntytukki 375 60,5 22 687,5 30 51 1 530 kuusitukki 10 59,3 593 6 49 294 koivutukki 15 45 675 2 38 76 Yhteensä 523 26 100 105 2 944 Ratkaisevaa kaupassa oli mäntytukille päätehakkuukuvioilla tarjottu yli kuudenkymmenen euron kantohinta. Uudistushakkuu 57,11 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 43,62 . 17,37 . 17,59 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,98 . 57,94 . 11,69 . 10,69 . Metsänomistajalle syksyn aikana korjattavan leimikon myyminen on edullista. 53,33 . 18,83 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,88 . Kantohintoja kohottavia lisiä, kuten tyvitukeille tarjottavia korotuksia, kauppaan ei sisältynyt. Kauppaan liitettiin vielä vajaan hehtaarin harvennuskuvio. 18,27 . 13,32 . 16,82 . Niille ei makseta ennakkoa. 44,17 . 16,17 . 16,09 . Kuitupuupuolella laholle kuuselle luvattiin selvästi korkeampi kantohinta kuin haapakuitupuulle. 10,91 . 37,01 . 9,92 . Harvennushakkuu 49,74 . KELIRIKKOAJAN PÄÄTEHAKKUUJA HARVENNUSLEIMIKKO Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,45 . 15,34 . 43,31 . 13,61 . 17,66 . 54,54 . 11,75 . Kaupanteko sujui suotuisasti. 15,73 . Tiedot kerätään viikoittain. Sopivien korjuukohteiden niukkuuden vuoksi leimikko on mitä todennäköisimmin korjattu tämän lehden ilmestymiseen mennessä, ja puun myyjä saa rahansa jo ennen joulua. 14,89 . 14,82 . 38,06 . Uudistushakkuu 58,5 . 16,22 . Harvennushakkuu 46,19 . MIKKO RIIKILÄ SATEISEN kesän ja samanlaisena jatkuneen syksyn vuoksi kelirikkoaikaan korjattavissa olevat leimikot ovat kaikilla puunhankkijoilla kortilla. 47,06 . Hän muistuttaa, että metsäyhtiöiden ja pankkien tarjoama puukauppasaatavien nopea rahoitus aiheuttaa kuluja, joiden suuruutta ei aina edes ennalta tiedä. 16,03 . 17,66 . Loppumaksu maksetaan kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä. 11,2 . Pelkona on, että neuvoteltavissa olleet ennakkomaksut muuttuisivat kautta linjan maksullisiksi. 15,2 . Metsäsuunnitelmasta löytyi reilut kolme hehtaaria päätehakkuuta, josta vähän yli puolet oli ylispuiden poistoa ja loput avohakkuuta. Harvennushakkuu 44,88 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen neuvoo, että maksuaikataulu kannattaa ottaa yhdeksi perusteeksi leimikoita kilpailutettaessa. Ensiharvennus 38,01 . Ensiharvennus 36,02* 10,41 . 14,32 . 45,24 . Rossin mukaan myöskään hankintakaupoissa ei makseta ennakkoa. 56,63 . 50,45 . 14,99 . Uudistushakkuu 53,11 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 15,02 . 16,94 . 17,48 . ”Halutuilla leimikoilla tällä ei ole merkitystä, koska korjuu tapahtuu usein nopeasti kaupanteon jälkeen.” Talvileimikoille sovitaan kolmen vuoden korjuuaika. 12,87 . 15,61 . Ensiharvennus 12,18 . 58,76 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,04 . Leimikko oli mäntyvaltainen. Leimausarvio yhteensä: Puumäärä, m3: 628 Kantorahatulo, €: 29 044 17 MAKASIINI 7 • 2017 17 MAKASIINI 7 • 2017 5287_.indd 17 20.10.2017 17.02. ”Kilpailuttakaa” Puun myyjäpuolella ennakkorahoituksen maksullisuus huolettaa. ”Nykyisessä markkinatilanteessa tukkileimikoille voi saada hyvätkin maksuehdot ilman lisämaksua”, Leskinen arvelee
Eniten kauppoja teki Tornator, sen jälkeen tulevat OP-Metsänomistaja-rahasto ja UB Metsä -rahasto”, Liljeroos kertoo. ”Satojen kauppakirjojen kokemuksella sanon, että suurimman osan kauppakirjoista olen laatinut parissa tunnissa. Tilanne on toinen, jos myyjänä on suuri kuolinpesä ja omistukset vaativat lisäselvityksiä.” Hyvään kauppatapaan kuuluu, että kohteesta on tila-arvio. Kustannus kuuluu pääsääntöisesti myyjälle. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 21 16 268 27 24 131 47 5 318 41 0,94 Satakunta 40 23 672 25 20 118 36 4 604 39 0,99 Häme-Uusimaa 68 48 1 047 29 15 123 38 5 423 44 1,08 Etelä-Karjala 44 31 894 37 14 96 38 3 959 41 0,91 Kymenlaakso 41 30 531 31 13 117 38 4 374 37 0,9 Pirkanmaa 65 49 1 425 25 13 119 37 5 103 43 1,12 Etelä-Savo 85 62 1 824 29 12 116 41 4 576 39 0,93 Eja K-Pohjanmaa 146 106 2 767 26 15 95 26 2 669 28 0,88 Keski-Suomi 106 84 2 394 29 9 108 31 3 758 35 0,87 Pohjois-Savo 92 76 2 602 31 13 101 32 3 473 35 0,86 Pohjois-Karjala 99 89 2 665 27 12 113 31 3 332 30 Kainuu 128 112 7 263 20 5 89 22 2008 22 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 203 140 6 494 21 9 84 16 1 752 21 0,88 Lappi 57 43 2 795 24 13 62 16 1 014 16 0,72 Koko maa 1 195 909 33 641 lisäys syyskuussa 173 126 4 868 Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN SYYSKAUSI lumien tuloon saakka on perinteisesti metsätilakaupan vilkkainta aikaa huhti-kesäkuun ohella. Myynnissä on suuria ja puustoisia kohteita. ”Lisäksi tehdään vielä suurempi määrä sukulaisluovutuksia ja sukupolvenvaihdoksia, eli lahjaja perintösaantoja. Suurehkot sivukulut Liljeroos arvioi, että vapaiden markkinoiden tilakaupoissa kauppasummat ovat yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos on kirjannut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 909 kauppaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa on tarjolla 12 tilaa, joissa hintapyyntö on yli 100 000 euroa. ”Kauppakohtaisesti sivukulujen osuus vaihtelee, sillä monet menoerät ovat vakioita riippumatta tilan koosta.” Tila-arvio tarpeen Pakollisia kuluja ovat neljän prosentin varainsiirtovero, 120 euron kaupanvahvistusmaksu ja 119 euron lainhuudatus. Useimmiten arvio tilataan metsänhoitoyhdistykseltä ja se maksaa noin 15 euroa hehtaarilta. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan yli kahden hehtaarin metsämaakauppoja oli viime vuonna noin 3 500. Hyvistä kohteista käydään kovaa kisaa ja kauppahinnat nousevat selvästi hintapyyntöjä korkeammiksi. ”Määrä on hieman pienempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten, mikä johtuu UPM-kauppojen vähenemisestä.” Liljeroosin mukaan havaittavissa on selvää hintatason nousua, varsinkin Pirkanmaalla. Satakunnassa hehtaarihinta laski, osasyynä pieni kauppamäärä Pirkanmaalla on edelleen maan korkein hintataso Paljon kauppoja syyskuulla (20 kpl) Paljon kauppoja syyskuulla (12 kpl) 18 MAKASIINI 7 • 2017 18 MAKASIINI 7 • 2017 5293_.indd 18 20.10.2017 17.58. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Toisaalta kiinteistökauppojen sivukulut ovat merkittäviä. Nousussa näyttäisi olevan myös Eteläja Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala. ”Kaupoista suurin osa tehtiin Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. ”Pienen määräalan kaupassa 1 000–2 000 euron välissä oleva kustannus on merkittävä.” Sivukulut vievät ison siivun Tilakaupan pakollisia kuluja ovat muun muassa varainsiirtovero, kaupanvahvistusmaksu ja lainhuudatus. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–SYYSKUUSSA 2017 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Niiden lukumäärä lienee noin 15 000.” Usein uusi omistaja laittaa tuulemaan, jolloin tilan tuottavuus paranee. Jos tilasta ostetaan määräala, niin lohkomistoimitus käynnistyy automaattisesti. Lieksasta välitetään 370 hehtaarin metsätilaa ja huomattavan iso tila on myynnissä myös Jämsässä. Hintatasojen muutokset selittyvät monissa maakunnissa kohteiden eroilla tai kauppojen pienellä määrällä. Kiinteistövälittäjän palkkio on 4–5 prosenttia kauppahinnasta ja se sisältää kauppakirjan laadinnan. Liljeroos arvioi sivukulujen yhteismääräksi 10– 15 prosenttia kauppasummasta. Iso raha liikkeellä Metsärahastot ja yhtiöt ostivat syyskuussa useita yksityismaiden metsätiloja. Maanmittauslaitoksen perimä lohkomiskulu riippuu pinta-alasta ja sen maksaa ostaja. Ilman välittäjää tehdyissä kaupoissa kauppakirjan laadinnan voi ostaa esimerkiksi pankin palveluna ja kustannus vaihtelee
Kesällä hirvi syö lehtipuun varpuja ja talvemmalla enemmän männyn oksia. retkipaikka.fi/vapaa/5-vavisuttavan-upeaa-puutasuomessa-naita-puujarkaleita-kannattaa-kaydahalaamassa Hirvenmetsästyskausi on taas alkanut. Kesän aikana syntyneet taimivahingot poikivat vilkkaan verkkokeskustelun. ”Vasta kasvuun lähtenyt vuosikasvu sekä edellisen vuoden neulasia syöty.” KURKI METSON TEKOSIAKO. Kertaa perusteet täällä. ””Ilmeisesti joudun keväällä täydentämään tämän kevään männyn istutusta. Muutaman vuoden aikana on näkynyt paikoin erittäin paljon poikki taitettuja 3–4-metrisiä mäntyjä, joista sitten viimeistä vuosikasvainta on hiukan näpäisty.” KÖYHÄ LAULAJA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Luonnonvarakeskus purkaa metsien inventoinnin tuloksia. Ensi keväänä tulee kuluneeksi 9 vuotta viimeistä suuresta tuhosta.” TIMPPA ”Taneli, laita taimikkoosi riistakamera. Valtion karja on taas käynyt jo kesällä syömässä.” KORPITUVAN TANELI ”Lähes joka ilta käyn aina illanhämyissä kierroksen ja metelöin. Tässä niistä viisi. koulutus.riista.fi/kurssi/hirven-metsastys Kuka söi männyntaimet. Viime viikonloppuna ruiskutin kaksi 1,5 hehtaarin kuviota, mutta tavara loppui kesken.” GLA ”Se, että alueella on hirven jälkiä, ei läheskään aina merkitse sitä, että siellä ruokaillaan. Heti kun horsmat ja muu vihanta ruskistuu, alkaa syönti.” PLANTER ”Itsekin olen huomannut, että hirvelle kaikkein mieluisimmat taimet ovat yllättävän pieniä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Menetkö metsätöihin säällä kuin säällä. Jos tuholainen kuuluu hirvieläimiin, reklamoi metsästysoikeuden haltijalle ja alueelliselle riistaneuvostolle. Metsoa ja kaurista männyntaimi saattaa kiinnostaa kesälläkin.” SUORITTAVA PORRAS ”Miten on metsämyyrä. 20 40 60 80 100 Kyllä 83% Ei 17 % Onko talousmetsä luonnontilaista kauniimpi. 19 MAKASIINI 7 • 2017 19 MAKASIINI 7 • 2017 5292_.indd 19 20.10.2017 18.02. Varttuneita taimia syödään vain, kun laidunpaine on tarpeeksi kova talvisaikaan.” PETKELES ”Uutisena on ollut, että metso olisi nostellut irti maasta istutettuja männyn pottitaimia ja tehnyt näin pahaa tuhoa. Sehän mielellään syö tuoreita havupuun silmuja. JALKANEN ”Kyllä hirvet syövät heti ensimmäisenä syksynä samana keväänä istutetut männyntaimet. www.luke.fi/blogi/tiesitko-taman-suomen-metsista Suomi on täynnä komeita puita. Periaatteessa metso voisi olla myös silmujen syöjä, mutta käytännössä ei, on sen verran harvinainen.” A. Kesällä syönti on keskittynyt lehtipuihin. Itsellä niitä on näkynyt muutamia.” KURKI ”Voi olla, että hirvien käyttäytyminenkin on muuttunut. Alan kiertää myös nauha-aitaa ja osaksi jopa vanhaa akkupaimenaitaakin, jonka olen myös edelleen kuosissa pitänyt, vaikka en virrallisena enää.” JEES H-VALTA ”Trico näyttää auttavan ainakin minulla. Onko kanta kasvanut
Kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta onneksi siitä, millainen on kaunein metsä, on jopa tutkittua tietoa. Jyväskyläläiselle Anni Kauhaselle kuusikko on kaunis, koska siihen liittyy tarina enon lapsuudesta. 20 MAKASIINI 7 • 2017 20 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 20 20.10.2017 18.17. ONKO TÄMÄ SA M I KA RP PI N EN kaunista. KAUNIS METSÄ MIKKO RIIKILÄ Metsänomistaja Anni Kauhasen mielestä kaikenlaiset metsät ovat kauniita