LOKAKUUTA 2015 • NRO 19 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Taavi Ehrpais on harvinaisuus Virossa – hän on yksityinen suurmetsänomistaja. Sivut 10–11 Virolaisella palstalla Uutinen: Syrjäseudut saavat jättipotin ›› sivut 2–3 Puukauppa: Tukkipuulla on menekkiä ›› sivu 12 Metsänhoito: Laatumäntyä eri-ikäiskasvatuksella ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Tehokas mönkijä ›› sivu 22. X X X X X X X X X X X X X METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8
Lainmuutos on kuitenkin päätetty hyväksyttää EU-komissiolla, minkä takia tarvitaan noin puoli vuotta lisäaikaa.. 2 A J A S S A 8. Hurjasta tavoitteesta huolimatta Ojala ei lupaa korotuksia kuitupuun kantohintoihin. Se on merkittävä summa.” Toiveissa ennakkovero Ojalan mukaan puunhankinnan lisäys edellyttää kesäaikaisten hakkuiden yleistymistä. Sopimuksia tehdään valtion rahatilanteen mukaan, tällä hetkellä rahaa on niukasti käytettävissä. Kantavilla mailla se onnisJättipotti maaseu dulle Toteutuneet ja tulevat selluinvestoinnit merkitsevät satojen miljoonien eurojen rahavirtaa rintamaiden ulkopuolelle. Otso yhtiöitetään ensi kesänä Metsäpalveluja tarjoava Suomen metsäkeskuksen yksikkö Otso yhtiöitetään ensi vuoden heinäkuun alussa, maaja metsätalousministeriö ja valtioneuvoston kanslia esittävät. Muutenkin puut pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä, enimmillään 160 kilometrin säteellä Varkaudesta. Kuljettaja Ari Herranen mätti karikoiden välit täyteen mäntykuitupuuta Varkauden kaupungin hakkuutyömaalta ja lipui metsätietä kohti tehdasta. Järjestöjen mukaan suunnitellut leikkaukset olisivat haitallisia niin teollisuuden, maanomistajien kuin ympäristönkin kannalta. Se tuo vipinää Savon puunhankintaan. Järjestöt vetoavat yhdessä hallitukseen Metso-ohjelman jatkuvuuden turvaamiseksi. Näiden yhteispinta-ala on 117 000 hehtaaria, josta noin 30 000 on valtion omistuksessa. Alun perin Otso piti irrottaa Metsäkeskuksesta jo tämän vuoden kuluessa. Samalla puunhankintaan syntyy 200 lisätyöpaikkaa. Paperimassan vienti nousi 27 prosenttia. Nyt tämä loppuu, joten puunhankintaa tehostetaan myös Etelä-Suomessa.” Kaikkiaan Varkaus nielee uuden tehtaan käynnistyttyä 2,1 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta. Luottolaitoksille helpompi pääsy metsävaratietoihin Maaja metsätalousministeriössä valmistellaan muutosta metsävaratietoja koskevaan lakiin. Ylijäämä on tukkia. Samalla puuntuotannon edellytykset paranevat, kun harvennukset voidaan aina tehdä oikeaan aikaan.” Ojala laskee, että Varkauden miljoonan kuution kuitupuun käytön lisäys tuo haja-asutusalueille 50– 60 miljoonan euron lisätulot vuodessa. ”Pinojen piteneminen tuo metsänomistajille lisää tuloja. Nykyisen lain mukaan metsätietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyvää kaupallista tarkoitusta varten maanomistajan luvalla. Lakia aiotaan muuttaa niin, ettei maanomistajan suostumusta tarvita, jos tiedot luovutetaan luoton myöntämistä tai valvontaa varten. Tarvittavan kuitupuumäärän saamiseksi hakkuita on lisättävä kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä, koska puhtaita kuitupuuleimikoita ei ole tarjolla tarvittavaa määrää. ”Kymmenen miljoonan kuution lisähakkuut merkitsevät noin puolen miljardin euron tulovirtaa pääosin haja-asutusalueille. Määrä vastaa yhden suuren sellutehtaan puun tarvetta. Pidemmät pinot Stora Enson ja muiden yhtiöiden investoinnit lisäävät kuitupuun käyttöä jo ensi vuonna kolmella miljoonalla kuutiometrillä. Vuoden loppuun mennessä käynnistyvä kartonkikone ja uuteen uskoon viritetty sellutehdas lisäävät havukuitupuun käyttöä noin miljoonalla kuutiometrillä vuosittain. Metsäteollisuuden vienti vahvasti plussalla Suomen tavaravienti pysytteli heinäkuussa ennallaan. Ohjelmaan on valittu 750 valtakunnallisesti merkittävää suota. Paperin ja kartongin vienti kasvoi vuodentakaisesta viisi prosenttia, sahatavaran kolme prosenttia ja vanerin 12 prosenttia. Ykköskuorman sai kyyditä Kuljetus Herrasen jyhkeä puutavara-auto. Järjestöt vetoavat Metson puolesta Metsäteollisuus ry, MTK, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF arvioivat. Jatkossa tehtaalle lipuu puutavara-auto keskimäärin 13 minuutin välein. ”Silloin Varkauden puunkäyttö kohoaa tasolle, jossa oltiin ennen paperikoneiden lopettamista”, Varkauden tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa kertoo. MTK: Soidensuojelu etenee vapaaehtoisesti Syksyllä valmistuva soidensuojelun täydennysohjelma ei tuo yksityismaille pakkosuojelua, vaan suojelu toteutetaan vapaaehtoisesti, MTK kertoo. ”Tarkoituksemme on lisätä myös kuusikoiden kesäaikaisia harvennuksia. Metsä Fibren uuden sellutehtaan käynnistyminen Äänekoskella parin vuoden päästä korottaa kuitupuun tarpeen yhteensä seitsemän miljoonaa kuutiota nykyistä suuremmaksi. Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi heinäkuussa kuitenkin pirteästi kaikissa tavararyhmissä, peräti kahdeksan prosenttia. Juhlakuorman ajomatka jäi muutamaan kilometriin. Niistä puolet on kantorahoja ja loput korjuun ja kuljetusten tuloja. ”Savosta on viety puuta etelän tehtaisiin. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S tora Enso liputti äskettäin näyttävästi ensimmäisen, Varkauden uudelle kartonkitehtaalle menevän mäntykuitupuukuorman lähtöä metsästä. Tullin tilastojen mukaan viennin arvo oli heinäkuussa 4,4 miljardia euroa, vain vajaat puoli prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojalan mukaan puunhankinnan lisäys heijastuu laajalti myös Varkauden hankinta-alueen ulkopuolelle. Ensi vuonna Varkauden sahan yhteyteen valmistuva liimapuutehdas tarvitsee lisäksi 250 000 kuutiota kuusija koivutukkia
» Raaka-aineesta kaksi kolmasosaa on mäntykuitupuuta, loput kuusta. » Investoinnin arvo oli kaikkiaan 110 miljoonaa euroa. Tehtaan käynnistyttyä ostomäärät asettuivat kymmeniin tuhansiin kuutioihin. den tehtaan käynnistyttyäkin muun maan hintatason alapuolella. Myös neuvontaa pitäisi kehittää, erityisesti tulisi korostaa uuden metsälain suomia mahdollisuuksia metsänhoidossa. Lisäksi pitäisi kehittää muun muassa terminaaliverkostoa. Konsulttiyhtiö Pöyryn selvityksen mukaan kehitettävää löytyy niin puumarkkinoilta, metsäpolitiikasta kuin liikennepolitiikasta. Silloinen Metsä-Rauman, nykyisin Metsä Groupin Metsä Fibreen kuuluva tehdas käynnistyi keväällä 1996. Pöyryltä ohjeet puumarkkinoille Kehitettävää löytyy niin puumarkkinoilta, metsäpolitiikasta kuin liikennepolitiikasta. Ainakaan historiasta ei toiveille löydy katetta. -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Ei suurta heittoa Kantohintaero, Satakunta–koko maa Lähde: Ympäristö.fi 1990 1996 2006 € Rauman uusi tehdas käynnistyi Ensimmäinen mäntykuitukuorma lähdössä Stora Enson uudelle kartonkitehtaalle Varkauteen. Edellinen kokonaan uusi sellutehdas rakennettiin Raumalle 1990-luvulla. Koska biomassan kysyntä tulee kasvamaan, olisi selvitettävä puubiomassan lisäämismahdollisuudet niin metsämaalla kuin muissa maaluokissa. Puun myynnin lisäämisessä avainasemassa on metsänomistusrakenteen kehittäminen sukupolvenvaihdoksia nopeuttamalla. FAKTA TÄSSÄ NUMEROSSA Pe tt er i K iv im äk i. Liikennepolitiikassa olennaista on kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen. JUSSI COLLIN METSÄTEOLLISUUDEN kasvavan puuntarpeen tyydyttämiseen on useita keinoja. Raumalle valmistunut tehdas vahvisti kuitupuun vuotuista kysyntää kolmella miljoonalla kuutiolla. ”Puun kuljetusmatka kilpailevalle laitokselle on pitkä. Näin ollen kilpailijoillakaan ei ole toisen tehtaan lähialueella varaa maksaa puusta enempää.” ”Tilanne olisi toinen, jos kilpailija valmistaisi samasta raaka-aineesta toisenlaista tuotetta, josta saatava kate mahdollistaa puunhankinnan korkeammalla hinnalla pitkänkin kuljetusmatkan takaa.” Leppänen muistuttaa, että 1990-luvulla kantohintojen muodostuminen ei perustunut vapaaseen kilpailuun. Luken tutkija Jussi Leppäsen laskelma osoittaa, että 1990-luvun alkuvuosina Satakunnan kantohinnat olivat aavistuksen alemmat kuin muualla Suomessa. Tehtaan lähellä ei saa huippuhintaa Leppäsen mukaan tehtaiden lähistöllä kilpailu puusta on vähäistä. Sivu 25 Uitosta Lönnrotin Kalevalan malliin Sivu 26 Naapureilla eri tyylejä metsänhoidossa Sivu 28–29 Jättipotti maaseu dulle Aaltopahvin pintaa » Kartongin tuotantoon uudistettu entinen paperikone tuottaa aaltopahvin pintapahvia, lineriä. Sivut 18–19 Säästöt kouraisevat Metso-ohjelmaa Sivu 20 Puolukkaa pukkaa, kun paikka on oikea Sivu 23 PILKKEITÄ Omintakeinen hirvikarkotin Sivu 24 Häätöyritykset eivät purreet Tarhoilta ja itärajan takaa levinnyt minkki tuli Suomeen jäädäkseen. AJASSA 3 8. MIKKO RIIKILÄ SUURINVESTOINNIT selluntuotantoon ja erityisesti ja Äänekoskelle valmistuva uusi sellutehdas ovat nostaneet metsänomistajien toiveita kuitupuun hinnan vahvistumisesta. » Uusi kartonkikone tuottaa vuodessa 390 000 tonnia lineria. Yksikkökustannuksia saataisiin alas lisäämällä suurten ajoneuvojen käyttöä puukuljetuksissa erityisesti pitkillä matkoilla. Sitä ennen läntisen Suomen mäntykuitupuumarkkinat kärsivät lähikysynnän puutteessa. Hallituksen jo lupaamien tierahojen sekä metsätilojen sukupolvenvaihdosten tehostamisen ja yrittäjämäisen metsätalouden lisäksi verotus tulisi valjastaa puunhankinnan tueksi. Luonnonvarakeskuksen, Luken tilastot osoittavat, ettei se siivittänyt Satakunnan kantohintoja nousuun muun Suomen tasoon verrattuna. Uuden tehtaan myötä erotuksen etumerkki muuttui, mutta pysyi pienenä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA Savolaissuupaltti taitaa rahankeruun Sivu 5 Kantokäsittely ei katoa mihinkään Vaikka kemeratuki on poistumassa, juurikääpää täytyy edelleen torjua. Uusia hinnoittelutapoja tulisi soveltaa etenkin aktiivisesti puuta myyvien metsänomistajien kanssa käytävään kauppaan. Sivut 6–7 Uutta tarjontaa istutusputkiin Sivu 7 Valio pahoinpiteli uusia harvennuksia Sivu 8 METSÄSTÄ Alppihirvet talvella aitojen taakse Sivut 16-17 Tutkijalla on omat konstinsa Anneli Jalkanen tuo tieteen näkökulman niin verkkokeskusteluun kuin metsänhoitoon. Pahimmillaan vuosina 1991–93 Satakunnassa ostettiin kuitupuuta kuukausittain vain muutamia tuhansia kuutiota. Selvityksen mukaan esimerkiksi runkoja rungonosahinnoittelun laajemmalla käytöllä saataisiin parannettua puun hinnan ja jalostusarvon yhteyttä sekä lisättyä loppukäytön läpinäkyvyyttä. Kuitupuun ostomäärät kohosivat. Puumarkkinoiden toimivuutta voitaisiin parantaa puukuljetuksia optimoimalla, puunkäyttäjien puunvaihtopörssillä sekä uusilla puun hinnoittelumalleilla. Yrittäjämäisen metsätalouden edellytyksiä tulisi parantaa tasavertaistamalla eri metsänomistusmuotojen kohtelua verotuksessa. Lisäksi kuitupuun kantohintoja junailtiin metsäyhtiöiden laittomassa ostokartellissa. Keskimäärin ero muuhun Suomeen oli alle puoli euroa. ”Puun myynnin ennakkovero ei olisi lisäkustannus metsänomistajille, mutta se kannustaisi myymään puuta”, Ojala toteaa. Ajoittain mäntykuitu oli uuHistoria ei lupaa hintapiikkiä Edellinen suurinvestointi ei tue odotuksia Äänekosken uuden sellutehtaan tuomasta kuitupuun hinnannoususta. Rauman vanha sellutehdas lopetettiin vuonna 1991. Osin puun hinnasta sovittiin laillisesti ostajaja myyjäpuolen kesken. tuu kun hakkuutähteet kasataan ajourille.” Hän toivoo myös metsäpolitiikan keinovalikoiman terävöittämistä
Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja lisäksi maaperä oli kostea ja roudaton.” Meteorologi Tuomas Bergman Ilmatieteenlaitokselta arvioi viime perjantain Valio-myrskyä.. Jos jätät vaikka kahdeksan sentin tyngän, saat seuraavaksi kesäksi siihen kahdeksan raippaa riesoiksi.” Kisi Ruotsalaistiedon mukaan puita lahottava juurikääpäsieni voi tarttua jopa kaksi senttiä leveään kantoon. ”Hämärästi palautuu mieleen aika Metsähallituksen jätkänä. Pykälien sisältö on harkittava vielä kerran, koska hallituksen päättämät säästöt leikkasivat niin ison siivun valtion tuesta metsätaloudelle. Torjunta-aineen levittämisestä vastaavat käytännössä koneyrittäjät. 4 8. Kuvassa vajaan parin viikon kapulat. Sitä ei saa tapettua millään.” Suden jälki ”Paju pitää mieluiten kiskoa pois maasta juurineen, mikäli kärsivällisyys riittää (jotkut myrkyttää), eikä sekään lopeta pajun elämää, mutta vähän hidastaa. Useita senttejä paksuja havupuita katkotaan jo taimikon harvennuksessa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 56% Kyllä 44% vas taa jia 23 6 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vaikka metsänomistaja viime kädessä hyötyy juurikäävän torjunnasta, siitä on etua koko kansantaloudelle, kuten eräs puunostaja totesi äskettäin Metsälehden haastattelussa. Juurikäävän torjunta on entistä tärkeämpää, ja varsinkin niissä metsissä, missä tuhosientä ei vielä ole. ??. Paju on minusta paras. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Maatalousneuvoja kertoi pitkien kantojen lahoavan nopeammin ja vesomisen olevan vähäisempää. ??. Jossakin vaiheessa työnjohtaja perusteli, että pitkään kantoon katkaistu vesa lahoaa nopeammin kuin lyhyeen kantoon.” Harrastelija ”Yleensä jätän raivatessa lehtipuille 30–40-senttisen kannon. Juurikäävän leviämistä ehkäisevää kantokäsittelyä tehdään energiaharvennuksista lähtien. Päinvastoin, puunkäytön lisääntyessä paine kesäkorjuuseen kasvaa. Kannosta sieni leviää juuristoon ja vieressä oleviin eläviin puihin. Metsänomistajan on voitava luottaa siihen, että korjuusta huolehtivat metsäammattilaiset kantavat vastuuta metsien terveydestä. Ruotsalaistutkimus panee kuitenkin miettimään. Vaikka kantokäsittelyn tuki poistuu, valtio lupaa pitää huolta metsien terveydestä. Kun uusi laki vihdoin monen yrityksen jälkeen tuli kesäkuussa voimaan, se joudutaan saman tien avaamaan uudelleen. Onneksi taimikonraivaaja voi aina luottaa sieni-itiöiden luonnolliseen torjujaan: kylmään ilmaan. Juurikääpä otettava tosissaan ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi NÄKÖKULMA SITAATTI Juurikääpä on huolestuttavasti levinnyt entistä laajemmalle alueelle Suomessa. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Riskiä lisää myös ilmaston lämpeneminen, jonka seurauksena myrskytuhot lisääntyvät. Raivaussaha kannattaa käynnistää keskimäärin marras-huhtikuussa, jolloin ilmassa ei itiöitä ole. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Toivottavasti uusi tilanne antaa puunostajien ja -korjaajien neuvotteluille paremman pohjan. Kun kelit taas lämpenevät, muut sienet ehtivät juurikääpää aiemmin kiinni kantoon ja haitallinen laho ei leviä. Ei kuitenkaan niin, että kantoon jää lehtipuissa oksia. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA LUKIJAKUVA Oletko maksanut vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. Näin ei juuri tapahdu luonnonoloissa, mutta teoriassa lähes jokainen kanto on riski. Tähän asti valtion tuki on määritellyt korvaustason, mikä yrittäjien mielestä ei ole kattanut kustannuksia. Kyllä se ainakin sillä paikalla piti paikkansa.” Aukusti ”Kannattaa jättää pitkät kannot raivatessa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Viimeksi viikko sitten Valio-myrsky avasi uutta tartuntapintaa itiöille. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Jos tarvitsee tehdä uusi raivaus, on huomattavasti nopeampaa sahata vanhat kannot poikki vesoineen kuin ruveta erikseen poistamaan moninkertaista runkomäärää.” Puun takaa ”Kun heti sotien jälkeen pikkupoikana olin naapurille kaatamassa pellonraivausalueelta lehtipuuvesakkoa, piti hakkuu tehdä nimenomaan pitkään kantoon. Jo nykyisellään metsien sertifiointi edellyttää, että riskialueilla kannot suojataan hakkuissa, mutta laki antaa metsille vielä vahvemman suojan. Jos puuta hakattaisiin vain talvisin, taudin uhka olisi paljon pienempi, mutta paluuta vanhaan ei ole. Metsätuholakiin on tarkoitus lisätä pykälä, joka velvoittaa metsän hakkaajaa huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Uusi kysymys: Oletko tyytyväinen saamiisi metsäpalveluihin. VALTTERI SKYTTÄ Raivaaja viihtyköön viileässä Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran uudistaminen on osoittautunut varsinaiseksi kovan onnen hankkeeksi. Vesominen kun saa siten liikaa mahdollisuutta kasvuun.” Pinsiön vaari ”Itse jätän leppään 40 sentin kannon, kolmen vuoden päästä sen saa potkaisemalla nurin. Suorittava porras Kelpo pino mäntykuitua Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Silloin vesuri oli taimikonhoidon työkalu. Pihkapuu taas kuolee, kunhan vaan jostakin katkoo. Parhaillaan lausuntokierroksella olevasta lakiesityksestä on poistettu kokonaan kaksi työlajia, joista toinen on juurikäävän torjunta. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi ”Leimikko aloitettu heinäkuun lopulla, pinta-alaa runsas 40 hehtaaria
Luonnonsuojelun arvotkaan eivät ole ikuisia. koululaisten Metsävisa, Lahden Sibeliustalon kohdennettu keräys ja puurakentamisen professuuri Aalto-yliopistoon. Lisää vaikuttavuutta vähemmällä rahalla. » Varat menekinedistämismaksuista. Painotukset ja tärkeysjärjestykset vaihtelevat nopeasti, ja tapahtumat maailmalla sotkevat hyvät suunnitelmat. Kaikkien etu Menekinedistämismaksu maksetaan vuosittain noin 40 prosentista puukauppoja. Käsitys tärkeistä suojeluarvoista elää ja muuttuu sekä tietämyksen lisääntyessä että kokonaistilanteen muuttuessa. » Rahoituskohteita mm. Uudistettu suojelumalli toteuttaisi paremmin suojelun perimmäisen tavoitteen – luontoarvojen edistämisen. Siksi on huono uutinen, että rahoitusta leikataan. Jos maksu nousee yli 20 vuotta metsäalan puolesta Menekinedistämismaksulla on tuettu niin koululaisten metsäretkiä kuin puurakentamistakin. Siitä lyön ainakin vetoa, että ikuinen sopimus tulee tuottamaan epäselvyytensä vuoksi riitoja. ??. 5 8. Onko se sitovampi kuin 50:n tai 100 vuoden sopimus. Säätiön tavoitteena on metsäalan toimintaedellytysten turvaaminen, puun käytön lisääminen ja metsäalan tutkimuksen rahoittaminen. Suojelusopimuksista tulee siirtyä hoitosopimuksiin. Alku kankea Leikkaalla on takanaan lähes 40 vuotta puukauppaa Etelä-Savossa. Siinä sopimustavassa yksi metsänomistaja menee ja kuittaa suojelusta kertakorvauksen ja jättää tulevat omistajat nuolemaan näppejään. Kertakorvauksista pitää päästä juokseviin, metsän kasvuun pohjalta laskettuhin korvauksiin. Suojelusopimuksissa paino on ollut metsätalouden rajoituksilla, hoitosopimuksissa painotus olisi luontoarvoissa ja niiden ylläpidossa, kehittämisessä, osapuolien vastuissa ja hoidon rahoituksessa. Niissä yleensä ehdotetaan ikuista sopimusta. Mutta asialla voi olla myös hyviä vaikutuksia. Lokakuussa järjestettäviin juhliin on kutsuttu menekinedistämismaksujen keruussa ansioituneita. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA Kukaan ei elä loputtomasti. ”Moni maksaa mielellään 20– 30 euroa. ”On kaikkien etu, että suomalainen puu käy kaupaksi”, hän sanoo. Ymmärrän halun tehdä riittävän sitovia sopimuksia, mutta kuinka sitova on ikuinen sopimus. Maksu on verovähennyskelpoinen. ??. Jos metsänomistaja maksaa maksun, sitoutuu myös puunostaja maksamaan samansuuruisen summan. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Kuinka pitkä aika on ikuisuus. Jos metsänomistaja empii menekinedistämismaksun kanssa, hän alkaa keskustella. ”Kerron, mitä kaikkea maksulla on rahoitettu: koululaisten metsäretkiä, Metsämuseo Luston näyttelyitä, puurakentamista”, Leikas luettelee. Leikkaukset pakottavat kääntäämään lisää kiviä Metso-rahojen vaikuttavuuden takaamiseksi. Tavoitteitaan säätiö toteuttaa myöntämällä apurahoja. Sopimuksien kestossa epäselvä ikuisuus tulee muuttaa paremmin määritellyksi kestoajaksi irtisanomisehtoineen. Juokseva korvaus – oli se sitten vuoden tai vaikkapa kymmenen vuoden välein maksettava – on tulevien metsänomistajien motiivin kannalta tärkeä. Muutama keino nousee heti mieleeni. Kun metsänomistajat tuntevat hyvin, on helpompi kerätä maksuja.” Leikas toivoo, että muutkin metsänomistajien kanssa tekemisissä olevat kertoisivat menekinedistämismaksusta. Lisäksi se jakaa suojelun kulut pidemmälle aikavälille. Metsäsäätiö täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Metsänomistajat ajattelivat, että se on keino viedä heiltä rahaa. Menekinedistämismaksua hän on kerännyt kaikki ne 20 vuotta, kun sitä on kerätty. Pauli Leikas on heistä yksi. FAKTA Kun Pauli Leikas tekee puukauppoja, otetaan puheeksi aina menekinedistämismaksu.. ”Tällainen suupaltti savolainen osaa perustella hyvin, mutta etunani on myös se, että olen tehnyt puukauppaa kauan. Vielä vähemmän ikuisuutta on poliittisilla päätöksillä. Nykyään suhtautuminen on pääosin myönteistä”, Leikas kertoo. Vaikka tiede edistyy kukonaskelin niin epäilen silti, että aikani metsänomistajana on rajallinen. 50 euroon, alkaa summa tuntua liian suurelta”, Leikas kertoo. Ikuisuus kummittelee mielessäni myös siksi, että yhdistelmä ikuinen sopimus ja kertakorvaus ei ole oikeudenmukainen eikä motivoiva metsän seuraaville omistajille. Joko pitää hyväksyä muutos tai tehdä kirveen kanssa töitä luontoarvojen säilyttämiseksi. LIINA KJELLBERG, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva M etsä Groupin metsäasiantuntija Pauli Leikas ei anna noin vain periksi. Viime vuonna maksuja kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Ikuisuusasiat tulevat mieleeni aina, kun olen tekemisissä metsien suojelusopimusten kanssa. Siksi, että poliittiset suhdanteet ovat taas kerran muuttuneet, ja metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta leikataan. ”Aluksi maksua oli vaikea yhdistää puukauppaan. » Jakanut apurahoja 30 miljoonaa euroa. Maksuista saaduilla varoilla rahoitetaan Suomen Metsäsäätiön toimintaa. Miksi tämä kaikki tuli mieleeni juuri nyt. JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsien suojelusopimukset ja niihin liittyen erityisesti Metso-rahoitus ovat tärkeitä koko metsäalalle. Ajatus metsän suojelusta, jossa luontoarvot säilyvät halutunlaisina ikuisuuteen, on kummallinen. Menekinedistämismaksua maksetaan pystykaupoissa 0,2 ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta, vähintään kuitenkin kahdeksan euroa. Suomen Metsäsäätiö » Perustettu vuonna 1995 » Rahoittaa toimintaa, joka vahvistaa metsäelinkeinon elinvoimaa. Mikä nyt on uhanalaista ja tärkeää, ei välttämättä ole sitä huomenna ja päinvastoin. Ei ikuisuutta ole metsässäkään. Toinen ajankohtainen etu olisi se, että budjetin pienenevillä Metso-rahoilla saataisiin alulle aiempaa suurempi määrä suojelupinta-alaa. Menekinedistämismaksu on puukaupan yhteydessä perittävä vapaaehtoinen maksu. Niistä metsänomistajista, joiden kanssa Leikas on tehnyt puukaupat, 60–70 prosenttia on maksanut maksun. Metsänomistajana näen, että kasvillisuus muuttuu koko ajan
Sienitutkimusten ohella Hantula on mukana työryhmässä, joka miettii parannusta kasvituonnin valvontaan. Ehdotettu omavalvonta on halpa ja hyvä ratkaisu. Etenkin elävien kasvien kauppa tulisi saa. Puuta kannattaa myös pyrkiä myymään talvileimikkoina. Hantulan mukaan biologisin perustein katsottuna kaikki kannot tulisi käsitellä, mutta poliittinen valinta määrää varsinaisen käsittelyrajan. Myös vieressä ollut koivu kuoli. Suomen metsistä 80 prosenttia on kuusta ja mäntyä. Omavalvonta avuksi Hantulan mukaan tuen mahdollinen loppuminen ei vähennä torjunnan tärkeyttä. Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti tappoi männyn. Kuusikoissa lehtipuusukupolvi on yksi keino, mutta taloudelliset seikat ja hirvituhot rajoittavat tätä.” Hantulan mukaan juurikääpää tuhoavia viruksia tutkitaan, mutta lisää perustutkimustietoa tarvitaan. Juurikääpää tutkiva Luonnonvarakeskuksen professori Jarkko Hantula törmäsi havupuita lahottavaan ja tappavaan juurikääpäsieneen omalla kesämökillään. Kymmensenttistä kantoa on käytetty käsittelyrajana”, Hantula kertoo. AJASSA 6 8. Viimeisimmät ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että kantokäsittely on tehokas torjuntamuoto alueilla, joilla juurikääpää ei ennalta ole. Eri-ikäisrakenteista eli jatkuvaa kasvatusta harkitsevien pitää Hantulan mukaan varmistaa, ettei alueella ole juurikääpää. Kollega sanoi, että se on oikein metsäpatologian professorille”, Hantula naurahtaa. Pienaukkoja poimintahakkuissa kantoja syntyy koko ajan. Metsäkoneenkuljettajaa motivoi, kun hän valvoo itse käsittelytyön jälkeä.” Juuriston ohelle kantopinta on lahottajasienen leviämisreitti ja hakkuut tuottavat tuoreita kantoja. Vastuu torjunnasta ja kustannuksista on metsänomistajan lisäksi metsäalan toimijoilla, sillä puut kaataa metsäkoneurakoitsija ja kaatotyön tilaa puunostaja. Valtio kaavailee silti lopettavansa juurikäävän torjuntaan eli kantokäsittelyyn tarkoitetun kemeratuen. ”Ruotsalaistiedon mukaan juurikääpä voi tarttua kaksisenttiseenkin kantoon, mutta luonnonoloissa näin ei juuri tapahdu. ”Ensiarvoisen tärkeää on, että käsittelyn laatua valvotaan. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat S attuma järjestää asiat joskus osuvalla tavalla. ”Metsän eri-ikäisrakenteinen kasvatus on ongelmallista juurikäävän suhteen. ”Tämän hetken valvonta ei riitä vierasperäisten metsätuhonaiheuttajien suhteen. Tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa kanKantokäsittely kannattaa yhä Vaikka kantokäsittely on poistumassa kemeratukien listalta, juurikääpää pitää edelleen torjua. Riski ulkomailta tulevaan puutautiin on Suomessa olemassa. Energiapuuhakkuista ylöspäin Syksyn kiivaimman raivausajan lähestyessä on jälleen noussut esille kysymys, kuinka suuret kannot tarvitsevat kantokäsittelyä. Luonnonvarakeskuksen Vantaan yksikön pihamaalla on esimerkki juurikääpätuhosta. ”Jos kemeramuutos toteutuu, kustannus juurikäävän torjunnasta siirtyy yhteiskunnalta metsänomistajalle. ”Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti tappoi kaksi yli satavuotiasta mäntyä mökin pihasta. Talvihakkuita kannattaa suosia ja kesähakuissa ehtona on huolellinen kantokäsittely. Metsänomistaja ei välttämättä saa itse hyötyä käsittelystä, vaan joku metsää perivistä jälkipolvista”, Hantula sanoo. ”Vaikka jokainen käsittelemätön kanto on riski, perkausja raivaustaimikot eivät ole sellainen ongelma juurikäävän kannalta, että kantokäsittely olisi taloudellisesti järkevää.” Taudinaiheuttajia ulkomailta. Tämä merkitsee siis kantokäsittelyä energiapuuhakkuista ylöspäin. Metsänomistajan kannattaa silti hoitaa taimikoitaan kylmään vuodenaikaan marras–huhtikuussa, jolloin itiöt eivät leviä. HAASTATTELU topintoja syntyy harvemmin”, Hantula sanoo. ”On tehokkaita keinoja estää juurikäävän tartunta, mutta jo tartunnan saaneille kasvupaikoille ei voi tehdä oikein mitään. Männynja kuusenjuurikäävät aiheuttavat vuosittain 40–50 miljoonan euron tappiot metsätaloudelle
kossakin. Lakiuudistus on parhaillaan lausuntokierroksella, ja esityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Uittokalusto päätti hyllyttää tuotemerkin tänä vuonna. Lisäksi yrittäjämäiseen metsätalouteen kannustetaan veroeduilla. Se voi tarjota iloisen hintayllätyksen. Työlajeista häviävät juurikäävän torjunta sekä terveyslannoitus. Suometsän hoitotyönä tehtävään tuhkalannoitukseen tukea kuitenkin saa jatkossakin. Tukitasoa lasketaan metsäteiden rakentamisessa muualla kuin Pohjois-Suomessa ja suometsän hoidossa, eli käytännössä ojitusalueiden kunnostuksessa. Puun tarjontaa vahvistetaan myös Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmiä sekä sähköisiä palveluita kehittämällä, mikä tarkoittaa lähinnä Metsään.fi-palvelua. Samalla merkillä aletaan valmistaa myös sinisiä istutusvakkoja. Jatkossa Veme valmistaa istutusputkia uudella, suomalaisuutta korostavalla nimellä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN HALLITUKSEN esitys ensi vuoden budjetiksi leikkaa kemeraa 12 miljoonalla 55 miljoonaan euroon. Muutokset tulevat voimaan vuoden vaihteessa. Muita merkittäviä toimia ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimusja innovaatio-ohjelmat. Tuki ohjataan nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin kohteisiin säätämällä puuston keskiläpimitalle yläraja. Maaja metsätalousministeriön vastuulla on puun markkinoille tulon edistäminen. Nimeä ei toistaiseksi ole julkistettu. da puhtaaksi sen mukana leviävistä taudinaiheuttajista ennen kuin jompikumpi pääpuulajeista rupeaa kuolemaan joukolla.” taa loppua käytännölle, että loppuvuonna myönnettyjä kemeratukia on maksettu seuraavan vuoden rahoista. Budjettirahoitusta on varattu kolmen vuoden ajalle 13 miljoonaa euroa. Veme Oy on alihankintaan erikoistunut metallialan yritys, joka tekee muun muassa auton osia Uudenkaupungin autotehtaalle. Jatkossa juurikäävän torjunta ajatellaan vakiintuneeksi metsätaloustoimeksi, ja se kirjataan lainmuutoksella metsätuholain velvoitteeksi. Edistämisrahaa jaetaan hakemusten perusteella.. Lain vaatimaa ympäristötuen eli luontokohteiden suuremman suojelun hehtaarikohtaista korvausta nipistetään. Uusien putkien nimi on vielä salaisuus. Olemme lisäksi korjailleet Pottiputkea vaivanneita heikkouksia”, Vemen toimitusjohtaja Lasse Aaltonen kertoo. Kemerauudistuksessa ennallaan säilyy vain taimikon varhaishoidon tuki. Pottiputkena tunnetun punaisen istutusputken tuoteoikeudet siirtyivät Ruotsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun Lännen Plantsystems myytiin taimitarhatekniikkaa valmistavalle BCC-yhtiölle. Torjuntavastuu ja torjunnan kustannukset tulevat metsän hakkaajalle eli käytännössä korjuuyrittäjälle tai omatoimiselle hankintahakkaajalle. Istutusputkia myydään Suomessa vuosittain muutamia tuhansia kappaleita. Veroja muiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta, mutta vielä ei ole selvää mitä muutokset ovat ja mihin vedetään yrittäjämäisen metsänomistuksen raja. Yritys on viime vuosina kasvanut nopeasti. Veme Oy valmistaa istutusputkia ensi kevään tarpeisiin Laitilassa. Rahaa osoitetaan puun liikkeelle saamiseen. Sen jälkeen Veme jatkoi istutusputkien valmistamista Uittokaluston lukuun Finnputki-nimellä. Samalla putken väri muuttui siniseksi. Nuoren metsän hoidon hehtaaritukea lasketaan parillakymmenellä eurolla. Vemen tarkoitus on myydä istutusvälineitä suoraan asiakkaille. Putkien valmistus jatkui Suomessa vuoteen 2010, kunnes uusi omistaja siirsi myös tuotannon Ruotsiin. Vakka on hieman perinteistä Lännen/BCC:n vakkaa tilavampi. Jatkossa pystymme alentamaan putkien ja vakkojen hintaa merkittävästi”, Lasse Aaltonen lupaa. Juurikäävän torjunta muuttuu velvoitteeksi Juurikäävän torjunnan hallinnointi on kuluttanut suhteellisen paljon Suomen metsäkeskuksen resursseja. Sininen väri säilyy jatIstutusputkien valmistus jatkuu sittenkin Suomessa Laitilassa toimiva Veme Oy jatkaa istutusputkien tekemistä. Lakiluonnoksen mukaan maaja metsätalousministeriö voi keskeyttää tukihakemusten hyväksymisen, jos vuosittaista myöntämisvaltuutta ei ole enää riittävästi. ”Tähän asti putket ovat myyty asiakkaille useiden välikäsien kautta ja ne ovat lisänneet oman katteensa tuotteen hintaan. Se tarkoitFAKTA Jarkko Hantula » Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori » 54-vuotias » Asuu Vantaalla, vaimo ja kaksi lasta » Harrastaa maastohiihtoa ja tieteellisen maailmankuvan levitystä MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva MAAILMANLAAJUISESTI tunnettu istutusputki on suomalainen keksintö. AJASSA 7 8. Niitä on valmistettu 1970-luvulta alkaen, ja pääosan aikaa asialla on ollut Veme Oy. Yrittäjämäisen metsätalouden rajaa haetaan Hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeelle osoitetaan kolmen seuraavan vuoden aikana budjettivaroja 50 miljoonaa euroa, josta ensi vuodelle 14,5 miljoonaa. Siihen pyritään etenkin metsätilojen keskikokoa kasvattamalla ja sukupolvenvaihdoksia vauhdittamalla. Vaikka torjunta poistuu kemerasta, niin torjunta ei kuitenkaan vähene vaan tiukkenee. Välineillä luvassa hinnanlaskua Sekä istutusputket että vakat ovat täysin kotimaisia. Tänä vuonna sen liikevaihto kohoaa noin 11 miljoonaan euroon. Kemeraan suurremontti Budjetti karsii kemerasta lähes viidenneksen. ”Meillä on työkalut ja osaaminen istutusputkien valmistukseen
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäneuvoja Ari Vesterinen arvioi, että Vesannossa puita on saattanut kaatua noin 10 000 kuutiota. ”Voimakkaimmat tuulet maa-alueella mitattiin Toholammilla, jossa tuulennopeus kohosi 26,4 metriin sekunnissa. Pahimmillaan se voisi estää hakkuiden lisäämisen näköpiirissä olevaa puun tarpeen kasvua vastaavasti. Hänen mukaansa vahingoittuneen puuston arvo kohoaa 20–50 miljoonaan euroon. Hänen mielestään ilmastoja hakkuutavoitteet voidaan yhdistää. Hiilitaseen kannalta voi olla myönteistä myös, jos biomassalla korvataan fossiilisia raaka-aineita energiatuotannossa.” Myllerin mukaan olennaista säilyttää tasapaino hakkuiden ja metsävarojen kasvun välillä. Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan tuhopuut, kun kuusia on hehtaarilla kaatunut yli 10 kuutiota ja mäntyjä yli 20 kuutiota. Arviot myrskyssä kaatuneiden puiden määrästä olivat alkuviikosta vielä alustavia. Myrskyn kaatamien puiden korjuu on vaarallista, joten työ kannattaa jättää ammattilaisille. Vierailulle osallistunut komission ympäristöpääosaston saksalainen kansliapäällikkö Jürgen Müller muotoili kantansa diplomaattisesti. Hajakaadot voi jättää metsään Yksittäisten tuulenkaatojen ja muutaman kaatuneen puun ryhmät on taloudellisesti edullisinta jättää korjaamatta. Vuoden 2013 Seija-, Einoja Oskari-myrskyt kaatoivat yhteensä nelisen miljoonaa kuutiota puuta. AJASSA 8 8. Tällöin lain raja täyttyy, kun puita on kaatunut vajaat 200 hehtaarilta. Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että voimakkaimmat tuulet keskittyvät Vaasa–Lappeenrantaja Oulu–Ilomantsi-linjojen väliselle alueelle. Tämä oli komea johdatus suomalaiseen biotalouteen. Valio-myrsky riepotteli erityisesti äskettäin harvennettuja kasvatusmetsiä. Tuhojen korjaamista aloiteltiin Pohjois-Savossa viikonloppuna. Runsaammat tuulenkaatoryhmät on syytä korjata metsätuhojen, kuten kuusikoita vaivaavien kirjanpainajakuoriaisten, torjumiseksi. ”ONNEKSI VALTAOSA PUISTA ON KAATUNUT JUURINEEN.” MIKKO RIIKILÄ KESKI-SUOMEN Toivakkaan Tornatorin tilalle maastoutettu EU-komission monikansallinen joukko oli vaikuttunut suomalaisista, älypuhelimiin tukeutuvista metsätietojärjestelmistä, jotka EU-väki vakuuttui metsätietojärjestelmistä EU:n komission virkakunta sai ihastella sekä ruskaa että suomalaisia metsätietojärjestelmiä. luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja monimuotoisuuden tarkasta vaalimisesta. Onneksi valtaosa puista on kaatunut juurineen, joten ne eivät pilaannu nopeasti, ja säät ovat kylmenemässä, joten aikaa tuhopuiden korjuuseen on hyvin.” Suomen Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen ennakoi, että kaikkiaan puita on kaatunut todennäköisesti 0,5–1,5 miljoonaa kuutiota. Tilannekuva näyttää yhtenäiseltä koko myrskyalueella. Tämä ei muuta miksikään sitä, että EU:n komissiossa viritellään Suomen metsätaloudelle hankalia haasteita, esimerkiksi metsien roolin korostamista ilmakehän hiilidioksidin nieluna. ”Keskitymme suojelemaan arvokkaita elinympäristöjä talousmetsissä. ”Puita on kaatunut tuoreilta harvennusja siemenpuualoilta sekä hakkuualojen reunoilta”, kertoi metsänhoitoyhdistys Kalajoen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski . opastavat niin koneet kuin metsurinkin työmailleen. ”Hajallaan olevien myrskypuiden korjuu on hidasta. ”Metsien sitoma hiili varastoituu esimerkiksi rakentamiseen käytettävään puutavaraan. Samalla metsiin muodostuu kuolevaa lahoValiomyrsky runteli Valio-myrsky kaatoi puita äskettäin harvennetuissa metsissä ja aukkojen reunoilla. Ensiharvennuksen jälkeen männikössä kasvavien runkojen keskikoko on tavallisesti reilut 100 litraa. Karhapäällä oli tärkeä viesti korkea-arvoiselle vierasjoukolle. Puita kaatui arviolta miljoona kuutiota. ”Ei paperikarttoja. Onko teillä siis niin kattava verkko, että saatte metsästäkin yhteyden internetiin?” Ihmetys lisääntyi entisestään, kun Tornatorin liiketoimintajohtaja Ari Karhapää esitteli ilmakuva-aineistoa, jossa vierailukohteena olleen uudistusalan siemenpuut erottuivat yksin puin. Digitalisoitujen metsätietojen kattavuus toi katetta isäntien vakuuttelulle. Tuulen suunta oli lännen ja luoteen välillä.” Metsätuhot keskittyvät samalle vyöhykkeelle. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva V iime perjantaina eteläisen Suomen yli pyyhkäissyt Valio-myrsky riepotteli metsiä Perämeren rannikolta aina Pohjois-Karjalaan. Ei ehkä ollut sattumaa, että vierailukohteella mättäät helottivat puna-sinisinä puolukkaa ja mustikkaa. Koemme sen tehokkaammaksi tavaksi vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta kuin laajat suojelualueet.” ”Tavoitteet yhdistettävissä” Yhtä lailla vieraat vaikuttuivat syksyisestä, ruskan koristelemasta metsästä. Metsätalouden kestävyyden perusteista ei toivakkalaisella siemenpuualalla kuultu epäileviä ääniä. Suurimmat tuhot ovat aukkojen laidoilla, joissa nurin on tyypillisesti 50–100 kuution eriä. puuta, joka tarjoaa elinpaikkoja monille uhanalaisille eliöille
Metsä on monelle mieluinen liikuntapaikka kaikkina vuoden aikoina. Kirja sisältää 55 harjoitusta, jotka parantavat fyysisen ja psyykkisen kunnon välistä yhteyttä. Menetelmä auttaa eri elämänvaiheiden ja terveiden elämäntapojen pohtimisessa sekä liikuntamotivaation vahvistamisessa. Hinta 32 € Muista myös. www.metsakustannus.fi Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. Omien vahvuuksien, ajatusten, tunteiden ja voimavarojen tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, merkitystä ja mielenkiintoa. Huomio suunnataan mielentaitojen lisäksi fyysisen kunnon harjoittamiseen. Metsämieli-menetelmässä luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt yhdistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi ohjelmaksi. Hinta 32 € Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh
Se on Virossa poikkeuksellista: keskimäärin yksityismetsät ovat noin kymmenen hehtaarin suuruisia. ”Hakkuuala muokataan syksyllä ja taimet istutetaan ensi keväänä”, Ehrpais sanoo. Noin puolet siitä on yksityisessä omistuksessa. Puiden laatu on huono, ja leimikosta saatava kantohinta jää noin 5 000 euroon. Nissin kunnassa Tallinnan lounaispuolella sijaitseva metsä on hiljan vaihtanut omistajaa. Hän ostaa metsää vuosittain 40–50 hehtaaria. Puolet metsää Viron pinta-alasta reilu puolet eli 2,2 miljoonaa hehtaaria on metsää. AJASSA 10 8. 50 km VIRO Tallinna V EN Ä JÄ Latvia Itämeri Tartto Pärnu Nissi metrin päässä Ehrpaisin kotitalosta. Uusi omistaja, Taavi Ehrpais , katsoo kolmen hehtaarin suuruista hakkuualaa tyytyväisenä. Katse on jo tulevassa: pian paikalla kasvaa laadukas kuusentaimikko. Ehrpais innostui metsänomistamisesta 15 vuotta sitten. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuvat K uuset, haavat ja saarnet kaatuvat, kun hakkuukone etenee Pohjois-Virossa sijaitsevassa metsässä. Hän kertoo metsäpalstan olevan sellainen kuin virolaiset yksityismetsät ovat: luontaisesti syntynyt ja hoitamaton. Kaikkiaan Ehrpais omistaa metsää noin 900 hehtaaria. Molemmat ovat Viron yksityismetsien uusia omistajia. Ehrpais tietää maksaneensa metsästä liikaa, 2 500 euroa hehtaarilta. Osa entisistä metsänomistajista tai heidän perillisistään valitsi metsän sijaan rahallisen kompensaation, joten heidän palstojaan on myyty huutokaupalla. Vain prosentti kaikkiaan noin 97 000 yksityisTaavi Ehrpais ostaa vuosittain 40–50 hehtaaria metsää.. Valtaosa yksityismetsistä on syntynyt neuvostovallan aikana hylätyille pelloille ja laidunmaille eikä niiden hoitoon ole juuri panostettu. Yksityismetsäliiton projektijohtaja Kristel Arukask, Tornatorin Baltian aluepäällikkö Matti Kuusisto ja metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Taavi Ehrpais tarkastelevat Tornatorin maille istutettujen kuusentainten kasvua. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä kasvupaikka on hyvä ja metsä sijaitsee tien vieressä ja vain kahden kiloViron metsien uudet isännät Metsä yhdistää suomalaista Tornatoria ja virolaista Taavi Ehrpaisia. Neuvostoaikana yksityishenkilöt eivät saaneet omistaa metsää, mutta kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi, alettiin metsiä palauttaa alkuperäisille omistajilleen
”Minä hoidan Tornatorin metsiä ja maksan toiselle metsäpalveluyrittäjälle siitä, että hän hoitaa minun metsäni”, hän virnistää. Se omistaa Virossa reilut 52 000 hehtaaria metsää ja työllistää viiden oman toimihenkilön lisäksi seitsemän paikallista metsäpalveluyrittäjää. Viron Metsätilastollinen vuosikirja 2013 kertoo, että Viron yksityismetsissä hakattiin vuonna 2013 noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä ja valtion metsissä noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. m3 Sellun tuotanto 0,2 milj. Kuitu vientiin Toisin kuin Suomessa, Virossa puuta ostavat yksityismetsistä pääasiassa siihen erikoistuneet yritykset. Intoa metsänhoitoon Tornator on pitänyt Virossa matalaa profiilia, sillä metsäpalstoja on tullut tarjolle muutenkin. Lisää metsää tuloilla voi sen sijaan ostaa verottomasti. Apua tilastotietojen keruuseen on saatu myös Luken tutkija Sari Karviselta. Ehrpaisin mukaan tukkipuu käytetään kotimaassa, kuitupuu menee vientiin ja polttopuusta, joka on Virossa oma puutavaralajinsa, osa käytetään kotimaassa ja osa menee vientiin. t Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden osuus kokonaisviennin arvosta 6 % 19 % Lähteet: Aastaraamat mets 2013, Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Vuonna 2013 sahatavaran vientimäärät olivat noin 800 000 kuutiometriä, polttopuun 1,3 miljoonaa kuutiometriä ja sellun noin 140 000 tonnia. Valtion metsissä puun korjuusta ja myynnistä huolehtii valtion metsiä hoitava Riigimetsa majandamise keskus RMK. t 11 milj. Ehrpais hoitaa työkseen omia metsiään ja toimii metsäpalveluyrittäjänä. Pirstaleisuus haaste Viron suurin yksityinen metsänomistaja on suomalaisen Tornatorin tytäryhtiö Tornator Eesti OÜ. Tornatorin Baltian aluepäällikkö Matti Kuusisto ja Viron maajohtaja Riido Rosin vastaavat Tornatorin Virossa omistamista metsistä.. Yksi metsäpalveluyrittäjistä on Taavi Ehrpais. Yhtiön Viron maajohtajan Riido Rosinin mukaan metsäyhtiöillä on Virossa lisäksi yleisön silmissä huono maine. Se on verotuksellisesti kannattavaa, sillä osakeyhtiöt maksavat Virossa tuloveroa vain nostaessaan esimerkiksi osinkoa. Työt Tornatorin metsissä työllistävät niin, että oman metsän hoitoon ei juuri jää aikaa. ha (86 %) Yleisimmät puulajit kuusi, mänty, koivu, haapa kuusi, mänty, koivu Yksityismetsien osuus 53 % 53 % Suojeltua metsää 30 % 13 % Puuston vuotuinen kasvu 5,6 m3/ha 4,6 m3/ha Vuotuiset hakkuut 7,5 milj. Ne hoitavat puunkorjuun ja välittävät kee asian enimmäkseen myönteisenä, sillä ulkomaiset metsänomistajat työllistävät virolaisia metsäpalveluyrittäjiä. m3 Sahatavaran tuotanto 1,5 milj. Varsinkin metsänuudistamiseen pitäisi hänen mukaansa panostaa, sillä Viron metsät muuttuvat yhä lehtipuuvaltaisemmiksi. Hän nämetsänomistajasta omistaa metsää enemmän kuin 50 hehtaaria. Viron metsät kasvavat Suomen metsiä nopeammin, mutta metsätalouden haasteena on muun muassa metsien pirstaleisuus. Metsien hoito on Kuusiston mukaan Virossa Suomea halvempaa, mutta pienemmät ovat puusta saatavat tulotkin. ”Se juontaa historiasta. Kuitupuuta käyttäviä laitoksia on Virossa vain kaksi: havukuitua käyttävä Horizon Pulp and Paper ja haapakuitua käyttävä Estonian Cell. Poikkeuksellista on myös se, että metsänomistaja saa elantonsa metsästä. Valtaosa Ehrpaisin metsistä on hänen perustamansa yrityksen nimissä. m3 60 milj. Merkittävimmät vientimaat ovat Suomi ja Ruotsi. Lisäksi metsien kehitysluokkajakauma on erilainen”, Kuusisto sanoo. Moni yksityismetsänomistaja jättää hakatut metsät uudistumaan luontaisesti, jolloin tuloksena on lehtipuusto. Jõgisten mukaan Viron haasteena on saada yksityismetsänomistajat innostumaan metsänhoidosta. Viron maatalousyliopiston metsäbiologian laitoksen johtajan Kalev Jõgisten mukaan Viron metsistä noin kymmenen prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. Hakatusta puusta vajaat 40 prosenttia on tukkia, reilu viidennes kuitua ja noin neljännes polttopuuta. Samaan aikaan Virosta vientiin ulkomaille noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. AJASSA 11 8. Lisäksi metsänhoitoon kuluu suhteessa enemmän rahaa. ha (52 %) 26,2 milj. Maassa panostetaan nyt puun energiakäyttöön, mikä lisää puun kysyntää. Tornatorin Baltian aluepäällikön Matti Kuusiston mukaan yhtiön omistajat halusivat kasvaa ulkomaille, ja Viro oli luonteva paikka. Lisäksi hän istuu yksityismetsänomistajien järjestön Yksityismetsäliiton johtokunnassa. Tornatorilla metsänhoito vie Virossa 20–25 prosenttia yhtiön puunmyyntituloista, kun Suomessa vastaava luku on tänä vuonna 13 prosenttia. Kaikkiaan Viron metsätalouden näkymät ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvät. Tornator osti ensimmäiset metsäpalstansa Virosta vuonna 2007. Ehrpaisin metsäomaisuus onkin juuri kasvanut 12 hehtaarilla. puut asiakkailleen. ”Jos metsä kasvaa vain pajua ja leppää, ei sieltä saada päätehakkuussa kuin polttopuuta”, Jõgiste sanoo. t Paperin ja kartongin tuotanto 0,08 milj. Metsänomistajat tarvitsevat hänen mukaansa tietoa siitä, miten metsiä kasvatetaan ja miten niistä saadaan taloudellista hyötyä. Sahatavaraa Virossa tuotettiin vuonna 2012 noin 1,5 ja polttopuuta noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä. Verosuunnittelua Ehrpais seisahtuu hakkuualan reunaan kasattujen saarnirunkojen luo. ”Metsän ostaminen on Virossa helpompaa kuin Suomessa, metsän hinta on alhaisempi ja kilpailu vähäisempää”, Kuusisto sanoo. ”Viron rehevämmät kasvupaikat edellyttävät useampia hoitokertoja. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 ”METSÄN OSTAMINEN ON VIROSSA HELPOMPAA KUIN SUOMESSA.” Metsät Suomenlahden molemmin puolin VIRO SUOMI Metsää (pinta-alasta) 2,2 milj. Sellua Virossa tuotettiin vuonna 2012 kaikkiaan noin 200 000 tonnia ja paperia ja kartonkia 80 000 tonnia. Hän on urakoinut Tornatorille neljä vuotta. t 11 milj. Hakkuumäärät nousivat 1990-luvulla ja laittomat hakkuut lisääntyivät, kun puunkorjuuta ei pystytty valvomaan.” Rosinin mukaan osa virolaisista ihmettelee myös, miksi maata myydään ulkomaalaisille. Pähkinäpensasta kasvaa Viron taimikoissa riesaksi asti. m3 10 milj. Tornatorin Virossa omistamien metsäpalstojen keskikoko on 12 hehtaaria ja ne sijaitsevat hajallaan ympäri maata
54,65 . Metsä-Weljet Oy:n hakkuukone harvensi kuusikkoa Varkauden lähistöllä PohjoisSavossa viime viikolla. Ensiharvennus 11,93 . 27,98 . 43,07 . 15,62 . 30,96 . LIINA KJELLBERG ENERGIAPUUN kauppa on edelleen pysähdyksissä. 22,48 . Harvennushakkuu 48,38 . AJASSA 12 8. 26,17 . 11,19 . 15,27 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,62 . Talvileimikoita on eteläisessä Suomessa parin leudon talven jäljiltä niin paljon rästissä, että niitä ostetaan vasta myöhemmin syksyllä. Uudistushakkuu 55,75 . 17,05 . 41,70 . Kuluneet pari talvea ovat olleet leutoja ja lyhyitä, joten energiapuuta on runsaasti varastossa. 55,67 . 40,38 . ”Hakkuutähteitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Ojala sanoo. 46,52 . Uudistushakkuu 57,35 . 36,78 . 11,06 . 29,27 . ”Talvileimikoita on nyt turha tarjota myyntiin. Harvennushakkuu 47,49 . Etelä-Suomessa Stora Enso ostaa Ojalan mukaan jonkin verran harvennuksiakin, mutta Pohjois-Suomessa kauppa keskittyy lähinnä tukkileimikoihin. 16,52 . 10,26 . 44,69 . nousussa . 15,62 . 34,21 . ”Talvileimikoita on rästissä varsinkin Keskija Itä-Suomessa. 48,50 . 41,68 . 37,71 . 24,69 . 11,29 . 21,51 . 15,31 . 29,29 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,60 . 18,04 . Uudistushakkuu 56,56 . ETELÄ-SUOMI . 11,79 . Toiveissa kylmä talvi. 55,50 . 23,79 . 16,41 . Niin hyvin, että tukkileimikoita saisi Stora Enso Metsän ostojohtajan Esa Ojalan mukaan tulla tarjolle enemmänkin. 28,73 . Uudistushakkuu 56,37 . nousussa . Hankintahinnat 56,41 . 23,56 . 18,08 . nousussa . Lähde: Luke PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo KOKO MAA . 29,52 . 17,35 . Niitä ostetaan sitten, kun nähdään, millainen talvesta tulee ja miten paljon talvileimikoita ehditään hakata.” Samaa sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen . 15,19 . Ojala ennakoi kysynnän vaihtelevan silloinkin huomattavasti eri puolilla Suomea. 14,95 . Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojala kertoo, että Stora Enso ostaa tällä hetkellä energiakäyttöön lähinnä hakkuutähdettä eli hakkuualoilta kerättyjä oksia ja latvuksia. 45,14 . 15,18 . Pohjois-Suomessa talvileimikoillakin on hyvä kysyntä, mutta kaikkiaan halutuimpia ovat Ojalan mukaan kesäkorjuukelpoiset leimikot. 18,11 . 15,26 . 17,18 . 10,63 . 28,91 . 21,33 . 46,44 . 14,34 . 16,44 . 17,42 . 15,51 . 15,32 . Ei voi kuin toivoa hyperkylmää talvea. Energiapuuharvennuksia yhtiö ostaa valikoiden. 24,08 . 16,50 . Harvennushakkuu 46,85 . 44,54 . Ensi talvi ratkaisee talvileimikoiden kysynnän.” Järvisen mukaan puukauppa on sujunut tänä vuonna odotetusti. 44,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,97 . 17,99 . 55,61 . Puukauppamäärät olivat syksyyn asti jälTukilla kysyntää Sahatavaran markkinat määräävät, millainen puukaupan loppuvuodesta tulee. 43,30 . 21,55 . 20,48 . 29,84 . 11,93 . 36,68 . 16,65 . 21,55 . Harvennushakkuu 48,74 . Ensiharvennus 11,55 . LIINA KJELLBERG, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva T ukkipuu käy nyt hyvin kaupaksi. 53,67 . 20,03 . 15,35 . nousussa . 22,89 . 17,15 . 18,36 . 17,70 . 58,20 . Ensiharvennus 12,35 . 20,90 . 29,37 . 29,52 . 46,86 . 14,64 . 24,83 . 54,31 . KYMI-SAVO . m3 Elokuussa metsäteollisuuden käyttöön yksityismetsistä hakattu puumäärä. 16,98 . 14,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,49 . 18,52 . 14,13 . 54,80 . LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 3,8 milj. Yhtiön Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtajan Sauli Branderin mukaan ostot keskittyvät alueille, joilla yhtiöllä on voimalaitoksia. 53,90 . 29,85 . Ensiharvennus 11,06 . Energiapuuleimikoita UPM ostaa normaalisti vakituisilta asiakkailtaan, muilta valikoiden. 23,06 . 22,85 . Hankintahinnat 59,65 . Hankintahinnat 56,44 . 28,95 . 15,05 . ”Tilanne on erittäin harmillinen metsänomistajille ja hakeyrittäjille. 14,87 . Myös UPM ostaa energiakäyttöön lähinnä hakkuutähdettä, mutta jonkin verran myös kantoja. Se pelastaisi tilanteen jollain tavalla”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen . 54,78 . 52,60 . 53,14 . Hankintahinnat 54,39 . 23,40 . 14,96 . ETELÄ-POHJANMAA . Niitäkään ei osteta koko Suomessa, vaan sellaisilla alueilla, joilla hakkuutähteelle on käyttöä
Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Ostomäärien kasvun puolesta puhuu myös se, että puun tuonti ulkomailta on vähentynyt viime vuodesta. 41,14 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 690 198 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 40 ”Sahoilla on merkittävä rooli tukin kysynnässä. 15,60 . 22,56 . 10,11 . 20,62 . LAPPI . 18,40 . 16,52 . 46,52 . 17,21 . Harvennushakkuu 45,92 . ”Viime vuonna alkuvuosi oli puukaupassa poikkeuksellisen vilkas, mutta tänä vuonna syksy on vilkkaampi”, Järvinen sanoo. 13,61 . 15,26 . 55,27 . nousussa . 13,91 . 45,33 . nousussa . 19,66 . AJASSA 13 8. 24,93 . Sahatavaran käyttömäärät ovat laskeneet kotimaassa ja Euroopassa jo pidempään, mutta nyt uhkatekijöitä näkyy Hakamäen mukaan myös korvaavilla markkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa. 15,68 . Hankintahinnat 55,16 . 52,32 . Tällä hetkellä sahatavaran markkinat vetävät kohtuullisesti. 17,76 . 20,92 . 43,34 . 17,44 . 14,71 . Sahatavaraa on markkinoilla kuitenkin melko paljon, joten hinnat ovat viime kuukausina olleet laskussa.” Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja ja Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki arvioi, että sahoilla voi lähiaikoina olla edessä tuotannonrajoituksia. 25,83 . 23,24 . 17,77 . 17,36 . 15,08 . 24,53 . 26,36 . Hankintahinnat 53,50 . 30,33 . 21,91 . 43,65 . 54,19 . ”Samalla kun hinnat laskevat, heikkenee suomalaisten sahojen kilpailukyky”, Hakamäki sanoo. 11,49 . 10,96 . 12,52 . 24,50 . 16,26 . 19,80 . 22,34 . Ensiharvennus 12,23 . Uudistushakkuu 56,14 . nousussa . Ensiharvennus 11,98 . 11,32 . 16,20 . Puukauppa hiljeni viime syksynä niin paljon, että viime vuoden ostomääriin pääseminen ei vaadi erityisempää ihmettä”, hän sanoo. 15,26 . ”Sahatavaran tarjonta on viime kuukausina kasvanut Pohjois-Afrikassa. 13,22 . 34,94 . 18,71 . Uudistushakkuu 51,88 . 46,36 . 50,56 . 10,30 . LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 KESKI-SUOMI . Hankintahinnat 55,84 . Ensiharvennus 10,81 . SAVO-KARJALA . 14,40 . 30,66 . 52,01 . 15,10 . 52,72 . Hankintahinnat 55,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,45 . 53,36 . 11,06 . nousussa . 44,92 . Tuonti laskussa Kaikkiaan sahatavaran näkymät ovat Hakamäen mukaan epäselvät. jessä viime vuoden kauppamääriä, mutta ero on hiljalleen kaventunut. 54,29 . ”Puun ostotarvetta katsotaan sen mukaan, miten hiljaiseksi talvi menee”, hän sanoo. Uudistushakkuu 57,14 . 40,83 . 29,55 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 45,73 . 28,97 . Taustalla on Venäjän ruplan arvon heikkeneminen suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. 44,54 . Tukkipuun, kuitupuun ja metsähakkeen tuonti oli tämän vuoden tammi-heinäkuussa kaikkiaan kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin samaan aikaan viime vuonna. Kuitupuun pitkään jatkuneen ylitarjontatilanteen hän ennakoi helpottavan sitten, kun uudet investoinnit, kuten Stora Enson Varkauden paperitehtaan uusi tuotantolinja ja Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, alkavat kunnolla vaikuttaa puukauppaan. 17,34 . 14,47 . 15,85 . 41,65 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,50 . 12,66 . 27,76 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,53 . KAINUU-POHJANMAA . 24,24 . 17,51 . 13,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,11 . 15,35 . 14,88 . 26,06 . 17,19 . Harvennushakkuu 47,16 . 27,71 . Harvennushakkuu 48,15 . Järvinen arvioi kuitenkin, että puukaupassa päästään tänä vuonna viime vuoden lukemiin. Uudistushakkuu 49,60 . 36,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,51 . Ensiharvennus 10,61 . Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 14 904 Pohjanmaa 22 292 Lounais-Suomi 42 681 Häme-Uusimaa 35 829 Kaakkois-Suomi 43 204 Pirkanmaa 32 974 Etelä-Savo 90 915 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 54 298 Keski-Suomi 66 260 Pohjois-Savo 56 029 Pohjois-Karjala 112 390 Kainuu 31 149 Pohjois-Pohjanmaa 70 658 Lappi 16 611 Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–40, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Lapissa 12 24 36 48 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ylitarjonta näkyy hinnoissa”, Hakamäki kertoo. 28,47 . Varsinkin sahatavaran vienti Venäjältä Egyptiin on lisääntynyt. 14,10 . 44,44 . Monet sahat käyvät edelleen täysillä, mutta loppuvuodesta puukauppa voi muuttua maltillisemmaksi. 15,84 . ”Nykyiset ostomäärät riittävät nostamaan puukaupan viime vuoden lukuihin. 29,37 . 15,32 . Myös sahatavaran vienti Kiinaan on lisääntynyt. Sahatavaraa riittää Se, mitä puukaupassa loppuvuonna tapahtuu, riippuu Järvisen mukaan pitkälti sahatavaran markkinoista.. 42,96 . Sielläkin tuloksena on hintojen lasku. 49,52 . Pohjois-Afrikkaan viedään Suomesta varsinkin mäntysahatavaraa, Kiinaan kuusisahatavaraa. 15,56
Kannattaa tarkkailla matkailuun liittyvien paikkojen lähialueita, taajamametsiä, virkistysalueita ja yksittäisten maanomistajien säästämiä maisemametsiä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 M E T S Ä S T Ä 14 Sopii virkistysalueille. Missä männyn eri-ikäiskasvatusta voi nähdä. Kiistellyllä lapsella on monta nimeä – eri-ikäinen, erirakenteinen tai jatkuva kasvatus, eikä menetelmän alamenetelmillä ole vakiintuneita käsitteitä. Kyse ei ole yhdestä metsänhoitomenetelmästä, vaan eri-ikäisyyttä on erilaista ja eri syistä syntynyttä. Eri-ikäisyyteen liittyy monia kysymyksiä, joihin metsäntutkimuksella ei – ainakaan vielä – ole vastausta. ”Syyt voivat olla maisemallisia tai mutkan kautta taloudellisia, kuten esimerkiksi matkailukeskusten Eri-ikäiskasvatus tuottaa laatumäntyä Jos haluaa kasvattaa laatupuuta ja pitää metsän puustoisena, tarjoaa eriikäiskasvatus vastauksen molempiin. Yksinkertaisimmillaan eri-ikäiskasvatus on kaksijaksoinen metsä, jossa on ylispuusto ja sen alle taimettunut nuorennos. Männyn eriikäiskasvatuksessa kaksi selvästi eriikäistä puujaksoa kehittyy rinnakkain.. Soveltuu myös EteläSuomeen Luonnonvarakeskuksen tutkija Sauli Valkonen sanoo, että eri-ikäiskasvatus sopii sinne, missä metsä halutaan säilyttää puustoisena ”muista syistä”. Mänty ei uudistu tiheän valtapuuston alikasvoksena eikä kuusen tapaan puhkea kasvuun varjostuksesta vapauduttuaan. Eri-ikäiskasvatus toimii parhaiten niin, että ylispuuston, taimikon ja nuoren metsän kehitysvaiheet vaihtelevat ja kaksi selvästi eri-ikäistä puujaksoa kehittyy rinnakkain. Männylle ei sovi samanlainen eri-ikäiskasvatus kuin kuuselle. Siksi myös yksiselitteisten kasvatusohjeiden antaminen on hankalaa, koska eri-ikäistä mäntymetsää voi kasvattaa monella tavalla. Toisaalta voi olla eri-ikäinen puusto ilman ikäluokkien jaksollisuutta. 8. METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat M ännyn kasvattaminen eri-ikäisenä on sekä harvinaista että erilaista
Ero perinteiseen siemenpuumenetelmään on, että ylispuita vähennetään, mutta ei koskaan poisteta kokonaan, vaan niitä jätetään säilyttämään puustoista vaikutelmaa ja tuottamaan laatupuuta. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 ympäristössä, tai kun muuten vain ei halua avohakkuuvaihetta ja uudistamisen vaivoja. Ylitiheää alikasvosta voi joutua raivaamaan. Isojen puiden varovainen poimiminen voi olla varteenotettavin menetelmä.” Männikön eri-ikäiskasvatusta on ajateltu Pohjois-Suomen menetelmäksi, mutta Valkosen mukaan moni esimerkki osoittaa, että sitä voi soveltaa myös Etelä-Suomeen. Runkojen ylimmät tukit ovat heikkolaatuisempia ja kuollutoksaisia. Riittävän tiheässä alikasvoksessa oksat jäävät ohuiksi ja kasvu on koko puun kehityksen ajan hidasta, jolloin lustoista tulee tasalevyisiä. Männikön voimakas harvennus johtaa usein kuusialikasvokseen. Siitä voi tulla ongelmia, sillä karuilla kasvupaikoilla kuusi häviää kasvussa männylle aina. Raivaa tarvittaessa. Turvemailla mänty ei taimetu kovinkaan hyvin ilman muokkausta. Mänty ei kuusen tavalla juro ja puhkea kasvuun harvennuksen jälkeen. Ylitiheää alikasvosta voi joutua raivaamaan, mutta suositeltavasta tiheydestä ei ole tutkimustietoa. Metsä tihenee äkkiä uudestaan eivätkä nuoret männyt pärjää tiheän metsän alla. Siemenpuut ovat tunnetusti hyvälaatuisia, tutkija Riikka Piispasen tutkimusten mukaan jopa hämmästyttävän hyvälaatuisia. Laadun vuoksi Kaksijaksoisessa kasvatuksessa ylispuita vähennetään, mutta ei poisteta kokonaan, jotta puustoinen vaikutelma säilyy. ”Tällaisilla paikoilla metsänhoitoon panostaminen ei kannata hitaan kasvun ja heikon uudistumisen vuoksi. ”Harvennus pitäisi tehdä niin voimakkaana, että siitä koituisi kasvutappioita.” Kun päätehakkuu lähenee, niin puustoa voi väljennyshakkuulla totuttaa tulevaan siemenpuuasentoon, jotta tuulituhoja tulee vähemmän. Uudistamisja hoitokustannuksia ei välttämättä ole, mutta eri-ikäiskasvatuskaan ei vapauta kaikesta. Tarvittaessa auta taimettumista kevyellä muokkauksella. Nuoremman puujakson suositeltava runkoluku ja kasvunopeus ovat sellaisia”, Valkonen sanoo. Korjaa ylispuita ja myy laatupuuta, mutta säästä osa isoista puista. METSÄSTÄ 15 8. Jos alikasvosmännyn latvakasvain on lyhyt, niin puun ennuste on huono. ”Systeemi toimii varmasti, mutta kaikista yksityiskohdista ei ole numerofaktaa. Taimettuminen edellyttää niin väljää puustotiheyttä, että maa saa valoa. Kasvata hyvälaatuista ylispuustoa ja pienioksaista nuorennosta. Yksi ongelma ylispuiden suureksi kasvattamisessa kuitenkin on. Harvenna maltilla. Todella korkealaatuisen puun kasvattaminen on myös hyvä syy.” Karuimmilla kankailla, kivikoilla ja kallioilla männiköt kasvavat eri-ikäisinä luonnostaan, mutta eivät juuri muualla. Jos latvakasvain on lyhyt, niin puun ennuste on huono. Uudistamista avittaa, jos maata kevyesti muokataan ja jopa kylvetään, mutta joskus kesäkorjuun rikkoma maanpinta riittää. ”Ihan varmasti ei tiedetä, tuleeko myös nuoremmasta puusukupolvesta hyvälaatuista, mutta siihen tällä pyritään.” Tärkeää on valita männylle soveltuva, ei liian ravinteikas maapohja. Hoida ja harvenna nuorempaa puustoa. Älä poista kaikkia ylispuita.. ”Voidaan puhua erikoislaadun kasvattamisesta varsinkin tyvitukkien osalta.” Ylispuumäntyjen tyvitukkien pintaosasta saadaan runsaasti huippulaatuista oksatonta pintalautaa ja myös ytimen ympäriltä sahatut lankut ovat hyvälaatuisia. Ylispuiden terveoksainen latvatukki raakataan usein kuitupuuksi liian paksujen oksien vuoksi. Uudistumista voi auttaa Helpointa männyn eri-ikäiskasvatusta on hakata siemenpuuasentoon ja antaa taimettua, jolloin syntyy kaksijaksoinen metsikkö. Alikasvosmäntyjen oksat ovat pieniä ja kasvu hidasta puun koko elinkaaren ajan, mikä tuottaa hyvälaatuista puuta. Suuressa puussa on suuri latvusmassa, ja tyvitukkiin tulee kasvujännitteitä. Liian voimakas harvennus saattaa johtaa kuusialikasvokseen. Erittäin suuret tukit halkeilevat pian korjuun jälkeen, ja halkeamat ovat yleisiä etenkin sahatavaran päissä. ”TODELLA KORKEALAATUISEN PUUN KASVATTAMINEN ON MYÖS HYVÄ SYY.” Vinkit männyn eri-ikäiskasvatukseen Tee siementai suojuspuuhakkuu metsän uudistamiseksi. Ei toimi kaikkialla Kasvatusvaiheen harvennushakkuu ei Valkosen mukaan ole otollinen lähtökohta eri-ikäiskasvatukselle
WIEN Linz Graz Salzburg KROATIA SLOVENIA ITALIA SAKSA UNKARI Trofaiach 50 KM. Suurista sarvista metsästäjä joutuu pulittamaan tuhansia euroja. Nykyään Itävallan luonnonvaraisista saksanhirvistä arviolta jopa viidesosa viettää talvensa häkissä. Systeemin, jonka myös saksalaiset omaksuivat varsin nopeasti. Säästyisi aitaa, aikaa ja rahaa. Henki pois häkkiä karttavilta hiippareilta Eräs Itävallan suurimmista talvitarhausalueista sijaitsee Steiermarkin osavaltiossa Trofaiachin lähistöllä. Näin voidaan pitää hirvitiheys korkeana ja metsävahingot matalana. Itävallassa talvehtii 200 000 saksanhirveä. ”Tarinan mukaan joku heitti ajatuksen ilmaan, että miksi tarhata taimikoita kun voisimme tarhata hirvet talveksi. Niinpä yhteiskunnassa saksanhirvien sieto on toista kuin hirvien Suomessa. Metalliverkolla aidattuun tarhaan käy kulku vain porttien kautta. 16 8. Pahimmilla paikoilla Alpeilla hitaasti uudistuvat alat joudutaan aitaamaan metalliverkoilla, jotta taimet ennättäisivät varttua puiksi. Lukema on arvio, virallisia lukuja ei ole. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 METSÄSTÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat K eski-Euroopassa saksanhirvet ovat monelle metsänomistajalle kultakimpaleita. Ja niitä riittää. Itävallan noin 200 000 luonnonvaraisesta saksanhirvestä jopa viidennes viettää marras-toukokuunsa häkeissä. Kunnes 1950-luvulla välähti. Sillä on hintansa: metsävahingot. Se on pääosin yksityisten maanomistajien yhteenliittymä”, meidät kohteliaasti Alppien hirvet talveksi tarhaan Itävallassa vähennetään metsävahinkoja sulkemalla saksanhirviä talvikuukausiksi aidan taakse. Tiheys on kymmenkertainen meikäläisiin hirvimääriin verrattuna. Saksanhirvien tarhoihin pudottamat jättösarvet kuuluvat riistanhoitajille, jotka myyvät ne Aasiaan: ”Yhden sonnin sarvista kertyy 12 vuoden elinkierron aikana jopa 80 kiloa luuta. ”Tholen metsästysalueella on kokoa noin 50 000 hehtaaria. Nykyhinnoilla se tekee noin 2 000 euroa”, Otmar Pirker summaa sivutulojaan. Siitä se sitten lähti”, itävaltalainen metsästystoimittaja Stefan Maurer raottaa talvitarhojen syntyä
Niitä vetää puoleensa herkkuruoka.” Aamutuimaan apetta puisiin ruokintakaukaloihin lapioiva Pirker paljastaa, ettei edes nautakarja saa Itävallassa niin hyvää ja monipuolista ravintoa kuin tarhoissa talvehtivat saksanhirvet. Näin voidaan pitää hirvitiheys korkeana ja metsävahingot matalana.. Riistanhoitaja vierailee häkissä vain kerran päivässä. Vierailijat pantiin katselukoppiin kiikaroimaan. Hän nauraa. Minut ne tuntevat äänestä.” Riistanhoitaja hihkaisee ja kopistelee lapiolla ruokintakaukaloita. Tholessa tarhoja on 22, jokaisella riistanhoitajalla omansa. Itävallan noin 200 000 luonnonvaraisesta saksanhirvestä jopa viidennes viettää marras-toukokuunsa häkeissä. Kaikessa sovussa ne ryhmittyvät ruokakaukaloille, syövät puolisen tuntia ja vetäytyvät takaisin siimekseen. Toimisiko tällainen Suomessa, siis oikeilla hirvillä. Yhden ihmisen hoidossa Toukokuussa hirville koittaa vapaus. Eläinten kesyyntymisen välttämiseksi talvitarhassa saa käyskennellä vain riistanhoitaja. Ne ammutaan armotta. ”Meillä on nollatoleranssi talvella aitausten ulkopuolella liikuskelevien saksanhirvien suhteen”, riistanhoitaja sanoo. Niitä on niin vähänkin. ”Mielestäni ne ovat villejä eläimiä, vaikka menetelmän arvostelijat ovat toista mieltä.” Otmar Pirkerin mukaan salaisuus piilee käytännöissä. ”Eikö teillä ole jo poroja?” ”Vakavasti puhuen ette te saisi houkuteltua hirviänne aitauksiin. Kysyn kollegalta Stefan Maurerilta mielipidettä. Vasta sitten saamme luvan poistua kopista. ”Kokomaissisäilörehua, tuorerehua, heinää, omenamysliä, hernettä, kalkkia ja tarkasti lasketun määrän hivenja kivennäisaineita”, mies listaa. Vapaudesta otukset erottaa kolmatta metriä korkea metalliverkko. Taitavat olla taruolentoja koko hirvet.” ”TAITAVAT OLLA TARUOLENTOJA SUOMEN HIRVET.” Ammattiriistanhoitajan tuntee vaatetuksesta. Puuntaimien ohella saksanhirvillä on hinku raastaa isojen kuusien kaarnaa. Saksanhirville, joille majoitus ja tarjoilu eivät kelpaa, käy kalpaten. Hattusoljessakin korostuu saksanhirven symbolinen merkitys keskieurooppalaisille. Pirkerin pyörittämässä 18 hehtaarin häkissä asustaa talvisin noin 50 saksanhirveä. Silloin myös vierailijoilla on lupa astua sisään, mutta hirvien kanssa he eivät saa olla tekemisissä. Muutamien kymmenien hehtaarien tarhoissa on myös luonnonlaitumia. ”Eläimet saavat tottua vain minuun. Varsin pian metsän siimeksestä alkaa ilmestyä yksi kerrallaan hirviä näkösälle. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 METSÄSTÄ tervetulleeksi toivottava Otmar Pirker, yksi alueen 25 palkatusta riistanhoitajasta kertoo. Minäkin olen käynyt kolme kertaa Suomessa hirvimetsällä enkä ole nähnyt ensimmäistäkään. Metsävahingot pysyvät Tholessa siten vähäisinä, vaikka alueella talvehtii 2 500 saksanhirveä. Tälläkin kertaa ennen kuin Pirker alkaa kärrätä ruokintakentälle sapuskaa, hän ohjaa meidät vieraat katselukoppiin. ”Marraskuussa alan houkutella hirviä aitaukseen neljästä pääportista. 17 8. Portit avataan, ja hirvet hipsivät kukin tahoilleen ympäröiviin alppimetsiin
METSÄSTÄ 18 8. Hän väitteli tohtoriksi taimien luokituksesta 1990-luvulla. Jalkanen uskoo, että metsäeläinkantojen arviointiin käytettäviltä riistakolmioilta kerätyt aineistot ja niiden täydentäminen myyrälaskennoilla voisivat selventää tilannetta.. ”Myyrät ovat borrelioosia aiheuttavan borrelia-bakteerin tärkein isäntälaji. ”Olin kesäharjoittelijana metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalla. KOSTEIKKOJA SUOKUVIOT OLEN JÄTTÄNYT METSÄTALOUDEN ULKOPUOLELLE.” Anneli Jalkanen on etämetsänomistaja. Metsäalalle hän hakeutui tutkimustyöstä saamansa kokemuksen perusteella. Kaikkia vakuuttavaa vastausta kiistaan ei ole löytynyt. Myyrien runsaus lisää borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen tartuntariskiä. Amerikankääpiöterrieri Tiuhti seuraa emäntäänsä metsäretkille. ”Riistakolmioilta tiedetään sekä kasvissyöjien että eri petoeläinlajien runsaus. Metsälehden nettikeskustelijoille tarinan jatko-osa on tuiki tuttu. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat E spoolainen Anneli Jalkanen on Metsälehden nettikeskustelijoiden yhteisölle tuttu järjen ääni. Kun tietoa täydennettäisiin laskemalla pienemmiltä koeruuduilta pyydetyt myyrät ja sekä puutiaiset maastossa, pystyttäisiin kvantifioimaan eri eläinlajien merkitys myyräkantoihin ja borrelioosin yleisyyteen.” Raha tiukassa Taustaltaan Jalkanen on kokenut tutkija. Koti on Espoossa, metsät Konnevedellä. ”SUOSIN MONITAVOITTEISTA METSÄTALOUTTA. Bakteeri lisääntyy myyrissä ja siirtyy niistä punkkien levitettäväksi. Pelkkää antamista osallistuminen verkkokeskusteluun ei Jalkaselle ole ollut. Salaperäinen sairaus kytkeytyy nettipalstan ylimuistoiseen suosikkiaiheeseen: myyrien ja niitä saalistavien petojen vuorovaikutukseen. Vastaus riistakolmioilta Lähtökohta on yksinkertainen. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pidin välivuoden ja työskentelin Helsingin yliopiston koetilalla, missä myös opin metsätöitä.” pienpedot, kuten lumikko ja kärppä. Sama toimii kääntäen: tepsivä keino myyrien vähentämiseen alentaisi ihmisten sairastuvuutta. Kumpi on tehokkaampi myyrien saalistaja – kettu vai Espoo Konnevesi METSÄNOMISTAJA Tieteen näkökulmasta Tutkijatausta tuo erityispiirteitä Anneli Jalkasen omien metsien hoitoon. Hän on vuosikaudet tuonut tutkimuksen ja tieteen näkökulmaa tasoittamaan välillä vallattomaksi yltyvää keskustelua. ”Sain idean parhaillaan valmistelemaani tutkimukseen Metsälehden nettikeskusteluiden perusteella.” Tällä hetkellä Jalkasen tieteellinen mielenkiinto kohdistuu borrelioosiin. Esimerkiksi hirvissä bakteeri ei lisäänny, vaikka punkit imevätkin verta niistä.” Myyrissä lisääntyy myös puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus. Mikä olisi tepsivin tapa pitää myyräkannat kurissa
LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 Metsäopinnot Jalkanen suoritti Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan ykköskurssilla, joka tuotti runsaan joukon tohtoritason tutkijoita. ”Suosin monitavoitteista metsätaloutta. Kun äitini viime vuonna kuoli, perimme siskoni kanssa metsät, joista minulle tuli noin 170 hehtaaria.” Metsäpinta-alan laajetessa Jalkanen pohti vakavasti metsätalousyrittäjäksi ryhtymistä. ”En kokenut tunnontuskia metsistä luopuessani.” Myyntipäätöstä saattoi helpottaa se, että palstan uusi omistaja on sijoitusyhtiö United Bankers, jonka Nordic Forest Fund -rahasto suosii ostometsissään jatkuvaa kasvatusta. Omistukseensa jääneessä metsässä jatkuvan kasvatuksen edellytykset pyyhkiytyivät vähiin taannoisessa Asta-myrskyssä. Tätä varten hän virittelee loukkuja myyrille. Se merkitsee niukkoja voimavaroja ja apurahojen jahtaamista. tutkimustyön rahoittamiseen. Kaakosta rynnistänyt tuuli avohakkasi metsää säästelemättä. Lopulta hän päätyi myymään perintömetsänsä. Jalkanen arvelee olevansa uuden ajan kaupunkilaismetsänomistaja. Ennen Metsäntutkimuslaitoksen palkkalistoilla ollut Jalkanen on viime vuodet työskennellyt free lance -tutkijana. Ne toimivat myös vanhoista metsäojista tulevan veden suodattajina.” ”EN KOKENUT TUNNONTUSKIA PERINTÖMETSISTÄ LUOPUESSANI.”. Toisaalta lapsenikaan eivät olisi olleet kovin innokkaita jatkamaan metsätaloutta jälkeeni.” Maaseudun perinteiseen arvomaailmaan maan myyminen ei ole luontunut. METSÄSTÄ 19 8. ”Aiheesta on viritelty yhteistyötä Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa, mutta niidenkin rahoitustilanne on niin niukka, ettei hanke etene ilman ulkopuolista rahaa.” Oma etämetsä tukee tutkimusta Omat metsät ovat olleet Jalkaselle tarpeellinen tuki toimeentulon ja Anneli Jalkanen haluaisi selvittää myyrien runsauden borrelioosin välistä yhteyttä. toa erirakenteistavia leimikoita, joita on alettu hakata uuden omistajan lukuun. ”He käyttävät asiantuntijanaan professori Timo Pukkalaa , jonka ammattitaitoa erirakenteisen metsänkasvatuksen osaajana arvostan.” Tämä paljastaa, että Jalkanen on kiinnostunut vaihtoehtoisista metsänhoidon menetelmistä. Ne sijaitsevat Etelä-Konneveden upeissa maisemissa uuden kansallispuiston naapurissa. ”Metsätalouden harjoittaminen olisi ollut hankalaa, kun asun Espoossa ja metsät ovat täällä Konnevedellä. Esimerkiksi metsässäni olevat kosteikkoja suokuviot olen jättänyt metsätalouden ulkopuolelle. Myymälleen palstalle hän suunnitteli puusAnneli Jalkanen on kiinnostunut monitavoitteisesta metsätaloudesta ja vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä. Näin myös hänen borrelioositutkimuksensa on juuttunut valmisteluvaiheeseen. ”Omaa metsää minulla on ollut noin 70 hehtaaria
Neuvomme kaikista Metson keinoista, ja välitämme pysyvään suojeluun soveltuvat kohteet ely-keskukseen jos metsänomistaja niin haluaa.” Metsäkeskuksessa otetaan tänä syksynä käyttöön määrärahojen leikkauksiin päivitetty ohje ympäristötuen kriteereistä. Pelkästään ensi vuodelle olisi tiedossa uusittavia sopimuksia neljän miljoonan euron edestä. Varoja on käytetty ensisijaisesti metsälain kymppipykälän mukaisten kohteiden säilyttämiseen. Raju leikkaus määrärahoihin Rahapulassaan rimpuileva valtio on vähentänyt roimasti panostustaan kemeran ympäristötukimomentille: kun huippuvuonna 2011 momentille oli käytettävissä yli kahdeksan miljoonaa euroa, on siitä leikattu jo pois noin 45 prosenttia. Ohjeet uusiksi ”Kaikkiin uusittavien sopimusten metsänomistajiin ollaan yhteydessä”, Seppälä lupaa. Metsäkeskus tulee tekemään asiassa voitavansa. Uusittavien sopimusten määrä kasvaa ensi vuoden neljästä miljoonasta eurosta edelleen, ollen vuonna 2020 jo kuusi miljoonaa euroa.. Vuosina 1997–2004 tehdyt sopimukset olivat 30-vuotisia, mutta vuodesta 2000 lähtien korvauksia on maksettu niidenkin perusteella kymmenen vuoden jaksoissa. Niiden keskikoko on ollut noin kuusi hehtaaria. Säästöt karsivat Metsoa Valtio vähentää roimasti suojeluohjelman rahoitusta. Määräaikainen suojelu sopii hyvin pienemmille kohteille, joita säilytetään metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Ohje tullaan jakamaan myös ympäristötukikohteita valmisteleville metsäalan toimijoille. Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että kemeran säännösten mukaisia suojelusopimuksia tehtiin vuosina 1997–2014 yhteensä 9 485 kappaletta. ”KAIKKIIN UUSITTAVIEN SOPIMUSTEN METSÄNOMISTAJIIN OLLAAN YHTEYDESSÄ.” Rahanpuute uusii suojelun kriteereitä. Monimuotoisuudeltaan ne voivat silti olla yhtä arvokkaita kuin pysyvän suojelun kohteet. Myös euromääräisiin ympäristötuen määräytymiskriteereihin saattaa olla tulossa muutoksia. Nämä luontoarvot kymenlaaksolaisessa yksityismetsässä suojeltiin muutama vuosi sitten kymmeneksi vuodeksi määräaikaisella sopimuksella. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat A rvokkaiden metsäluontokohteiden määräaikainen ja vapaaehtoinen suojelu Metson – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman – kautta on ollut menestys. ”Ensi vuodeksi alustava kemeran ympäristötuen rahoitus on vain kaksi miljoonaa euroa”, johtava asiantuntija Matti Seppälä suree. ”Kaikkia sopimuksia ei voida uusia sellaisinaan, vaan niitä tarkastellaan uudelleen. ”Nyt esitetty 50 prosentin leikkaus vuodesta 2016 alkaen tarkoittaa käytännössä valtion vetäytymistä Metson määräaikaisesta suojelusta. Tänä aikana suojeltujen kohteiden pinta-ala oli yhteensä 58 416 hehtaaria. ”Metson vahvuus on sen keinojen monipuolisuus. Metso on ollut menestys nimenomaan vapaaehtoisuutensa vuoksi ja siksi, että metsäalan toimijat ovat sitoutuneet siitä tiedottamiseen.” Organisaatioiden välisessä työnjaossa metsäkeskus vastaa ympäristötukisopimuksen tek e m i s e s t ä maanomistajan kanssa silloin, kun rahoitus tulee Kemerasta. Päivitettyjen kriteerien mukaan esimerkiksi karujen soiden ja kallioalueiden kaltaisista vähäpuustoisista ja vähätuottoisista elinympäristöistä ei enää tehdä uusia sopimuksia. Uudet ohjeet rajoittavat Metso-kohteiden pinta-alaa runsaspuustoisten kangasmetsien ja metsäisten kalliokohteiden osalta. Määräaikaiset sopimukset ovat vaakalaudalla. Kun myös pysyvän suojelun määrärahoja leikataan ely-keskuksilta saman verran, ei Metson tavoitteita saavuteta lähivuosina.” Käytännössä rahanpuute tulee vastaan niillä metsänomistajilla, jotka haluaisivat uudistaa lähivuosina päätyvän määräaikaisen suojelusopimuksensa. Isommille kohteille, joissa suojeluarvot ovat pysyviä sopivat paremmin pysyvän suojelun keinot. Neljä hehtaaria laajempia kohteita suositellaan jatkossa pysyvän suojelun piiriin. Valtioneuvoston aikanaan tekemän Metso-periaatepäätöksen mukaisesti kemerarahoilla on haluttu turvata luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden luontoarvoja. Seppälä pelkää, että ristiriitatilanteet metsätalouden ja suojelutarpeiden kanssa lisääntyvät, kun hakkuut ulotetaan tärkeille elinympäristökohteille. Yksi keino paikata Kemeran luonnonhoitovarojen leikkauksia ovat LIFE:n tyyppiset EU-hankkeet, joita Suomen metsäkeskuksella on jo joitakin käynnissä. METSÄSTÄ 20 8. Tähän tarkoitukseen metsänomistajan metsäkeskuksen kanssa solmima määräaikainen sopimus on ollut Seppälän mukaan oiva väline. Vuodesta 2004 lähtien sopimukset on tehty kymmeneksi vuodeksi, joten ensimmäiset niistä uusittiin viime vuonna