NRO 18 . Siihen on auttanut alan pitkä perinne. PERUSTETTU VUONNA 1933 10374_.indd 1 10374_.indd 1 10.10.2023 23.26 10.10.2023 23.26. LOKAKUUTA 2023 . LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 VANERIN VALTAKUNTA PERJANTAINA 13. NRO 18 Suomi on maailman ehdotonta huippua laatuvanerin valmistuksessa
Lisäksi metsänomistajille koituvat vuosittain 55 miljoonan euron haitat metsätuhojen ja kasvutappioiden takia. AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.10.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Niilin rannalta Utajärvelle ›› 6–7 Koivutukin hintapiikki jo takana ›› 12–13 METSÄSTÄ Jalostettu siemen antaa tuloja aikaisemmin ›› 18–19 Kokeilussa Husqvarnan uutuussaha ›› 22–23 Käykö metsääni jatkuva kasvatus. Kuva: Seppo Samuli SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA TÄLLÄ viikolla julkaistun Sorkka-raportin mukaan hirvieläinten suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttama lasku on vuosittain 140 miljoonaa euroa. ›› 24–25 PILKKEITÄ Syysmetsän musta herkku ›› 28–29 Martat juhlivat metsäteemalla ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 213 200 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu Tampere Teija Ahonen tarkistaa viilujen laatua Koskisen Oyj:n vaneritehtaalla Kärkölässä. Hirvieläinten aiheuttamalle metsien monimuotoisuuden, HIRVISTÄ KOITUU JÄRKYTTÄVÄ HINTALAPPU Sorkka-hankkeen luvut paljastavat hirvieläintuhojen musertavan laskun yhteiskunnalle ja metsänomistajille. 10375_.indd 2 10375_.indd 2 10.10.2023 23.28 10.10.2023 23.28. Hyödyt ovat 30–40 miljoonaa euroa. Metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Mika Tuomainen Metsäkeskuksesta esitteli viime viikolla Karjaalla Sorkka-hankkeen pilottikohdetta, jossa mäntytaimikkoon on jätetty kasvamaan 5 000 runkoa hehtaarille, jotta hirville riittäisi ravintoa
”Monipuolistuva metsänhoito ja sekapuustoisuuden lisääminen voisivat helpottaa metsänhoidon ja riistanhoidon yhteensovittamista”, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta. Rahaksi on muunnettu myös hirvieläinten lihan käyttö, jolla korvataan muuta lihaa. Metsästäjien hirvieläinten lihasta saama hyöty on yhteensä 66 miljoonaa euroa. UUTISET 13.10.2023 Metsälehti.fi 3 ”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta.” SE PP O SA M U LI tuhonkestävyyden tai sahatavaran laadun heikkenemiselle ei ole laskettu raportissa hintaa. Uuden työkalun kuvaajat ja ennusteet on tuotettu valtakunnan metsien inventoinnissa mitattujen hirvituhotietojen ja Luken tekemän hirvikanta-arvion perusteella”, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Lukesta. Työkalun tarkoitus on auttaa hirvikannan hallinnassa siten, että kannan tasainen ja ravinnon riittävyyteen nähden sopiva kehitys olisi mahdollista. Lempeämpiä keinoja lyijyn rinnalle. Yksistään 2000-luvun aikana haitoista on kertynyt laskua yli kaksi miljardia euroa. Haitat Kalliit sarvipäät Hirvieläimistä ja niiden metsästyksestä koituvat hyödyt ja haitat yhteiskunnalle vuodessa. Lähde: Sorkka-raportti 30 60 90 120 150 35 140 Milj. € Hyödyt 10375_.indd 3 10375_.indd 3 10.10.2023 23.28 10.10.2023 23.28. Lupamaksuja, polttoaineja asekuluja sekä muita hirvieläinten metsästykseen liittyviä kustannuksia kertyy metsästäjille vuosittain 45–46 miljoonaa euroa. Lihasaaliin myötä metsästäjille jää siis hirvieläimistä vuosittain miljoonien hyöty. Tapion, Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Riistakeskuksen yhteisessä Sorkka-hankkeessa etsittiin keinoja vähentää metsiin kohdistuvia hirvituhoriskejä metsänhoidon keinoin. Tästä aiheutuvasta hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä yhteiskunnan arvioidaan raportin mukaan hyötyvän 4,3–11,3 miljoonaa euroa. Kun raportin summat ynnätään yhteen, käy ilmi, että yhteiskunnalle aiheutuu hirvieläimistä vuosittain vähintään sadan miljoonan euron nettokustannukset. Ilmaston muuttuessa metsien tuhonkestävyyden merkitys on muodostumassa kriittisen tärkeäksi. Männyn viljelymäärien lisääminen kuusen kustannuksella olisi sekä Kuutin että Remeksen mukaan tärkeää. TODELLISET TUHOT SELVILLE UUDELLA TYÖKALULLA. Kuusen viljelyä liian karulle maalle ei pitäisi enää tehdä, sillä niiden tulevaisuus näyttää entistä heikommalta ilmaston muuttuessa”, Remes sanoo. ”Hirvikanta on pienentynyt aiemmasta, ja se näkyy jo osin positiivisesti taimikoissa. Yhteiskunnan hirvieläimistä saamiksi hyödyiksi on laskettu muun muassa metsästäjien maksamat verot, hirvenmetsästyksen arvo aluetaloudessa sekä valtiolle tilitettävät pyyntilupamaksut. ”Tavoitteena on ollut selvittää, miten hirvieläinten ravintoresurssia voitaisiin lisätä aluetasolla”, Remes sanoo. Metsästystä harrastavien metsänomistajien osuus tästä on 26 prosenttia eli 17 miljoonaa euroa. ”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta. Tällä hetkellä hirvikanta on Nikulan mukaan samalla tasolla, jolla se oli 1970-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa. Vuosina 2009–2023 hirvikolareissa on kuollut 29 ihmistä. ”Näille asioille on vaikea laittaa hintalappua, mutta on selvää, että vaikutukset ovat merkittäviä etenkin alueilla, joilla hirvieläinkannat ovat erityisen tiheitä”, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Valtakunnan metsien inventoinnissa viitteitä hirvieläintuhojen vähenemisestä ei ole saatu. ”Nyt käynnissä olevan inventoinnin tulosten mukaan hirvituhojen määrä on edellisen inventoinnin tasolla”, hän toteaa. Lisäksi metsänomistajille menetyksiä on kertynyt yli miljardi. LUONNONVARAKESKUS on kehittänyt uuden työkalun, jolla voidaan ennustaa hirvien talvikantaan ja käytettävissä olevaan ravintoresurssiin pohjautuen metsien hirvituhoriskiä hirvitalousalueittain. Hirvikolareista suurin lasku Sadan miljoonan euron vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle koituvat hirvieläinten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista, joita tapahtui viime vuonna yhteensä 13 723. Käytännössä hankkeessa on pilotoitu taimikonhoidon menetelmiä, joissa lehtipuuta on jätetty metsään tavallista enemmän tai mäntytaimikko on jätetty tavanomaista tiheämmäksi. ”Esimerkiksi 1990-luvulla kanta kasvoi 5–6 vuodessa vuosituhannen vaihteen huippuun, kun metsästystä rajoitettiin hirvien loppumista peläten”, Nikula huomauttaa. Lisäksi yksityiset metsänomistajat saavat noin miljoona euroa maanvuokratuloja
Lupia myönnettäessä otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen tuottama kanta-arvio, pentue-elinpiirit ja ilveksen sekä suden metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Mutta kun kysyntä kasvaa, hinnat lähtevät nousuun, MTK puumarkkinakatsauksessa todetaan. Varsinais-Suomessa kalleimmat hehtaarit Yli kymmenen hehtaarin metsämaan kaupat, 1.1.–15.9.2023 Lkm Hinta €/ha, keskiarvo Muutos, määrä Muutos, hinta Uusimaa 25 5 456 -3,80 % Varsinais-Suomi 39 6 564 11,40 % 5,20 % Satakunta 47 5 135 23,70 % 9,40 % Kanta-Häme 20 6 496 -4,80 % Pirkanmaa 81 6 357 9,50 % 9,50 % Päijät-Häme 19 6 139 -51,30 % Kymenlaakso 46 5 347 4,50 % 17,40 % Etelä-Karjala 60 5 787 5,30 % 13,90 % Etelä-Savo 122 6 056 16,20 % 7,20 % Pohjois-Savo 141 5 063 -16,10 % 8,10 % Pohjois-Karjala 155 5 249 -25,10 % 11,10 % Keski-Suomi 140 5 178 -7,30 % 1,30 % Etelä-Pohjanmaa 114 3 664 34,10 % 9,20 % Pohjanmaa 56 3 886 -3,40 % 4,60 % Keski-Pohjanmaa 22 3 231 -26,70 % Pohjois-Pohjanmaa 241 2 252 -9,40 % 2,60 % Kainuu 105 2 475 -10,30 % -5,40 % Lappi 158 1 401 -29,10 % -0,40 % Ahvenanmaa 2 – Koko maa 1 593 4 218 -9,00 % 8,70 % ”Reaalihintojen kohoaminen näyttää päättyneen.” LYHYET MTK: Huomio korjuukelpoisuuteen Metsäteollisuuden laskusuhdanne näkyy myös puukaupassa. Asiaa on selvitelty metsänomistajan ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota korjuukelpoisuuteen, ettei heikommille leimikoille mennä huonon sään aikaan. Kaupattujen metsätilojen Tilakauppa hiljentynyt, hinnat saavuttaneet huipun Metsätilakauppojen määrästä on parissa vuodessa leikkautunut viidennes, mutta maakunnalliset erot ovat yllättäviä. Viime vuoden tammi-syyskuussa myytyjen metsätilojen keskimääräinen koko oli 38 hehtaaria, nyt reilut 34 hehtaaria, kun kaikki yli kymmenen hehtaarin tilakaupat lasketaan mukaan koko maassa. koossa ja puuston rakenteessa ei ole viime ja tämän vuoden välillä merkittäviä muutoksia, jotka esimerkiksi kertoisivat muutoksista suursijoittajien toimissa. UPM päätti tuolloin keskeyttää korjuun. Tällä hetkellä kysyntää on kesäja kelirikkokohteilla. ”Myöskään tilojen puuston rakenteessa ei ole havaittavissa sanottavia muutoksia. Esimerkiksi puuston keskitilavuus ja tukkiprosentti ovat samaa luokkaa”, Ärölä sanoo. Edellisvuodesta viime vuoteen metsän reaalihinta vielä kohosi. Pohjanmaalla on runsaasti myös aktiivisia metsänomistajia, jotka haluavat tehostaa metsätalouttaan tilakokoa kasvattamalla”, Pasi Lahti sanoo. päivän välillä maakunnassa tehtiin 114 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa. Ärölä ei osaa selittää, mistä Pohjanmaan vilkas metsäkauppa johtuu. Hakkuista nousi alkuvuodesta kohu, kun kyläyhdistys paheksui koulun lähimetsän hakkuuta. Puun hinnat ovat laskeneet kesäkuulta ja kauppaa on käyty ohuesti. Halvimmat löytyivät odotetusti Lapissa, jossa hehtaarin sai 1 400 eurolla. Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Pasi Lahti arvelee, että korkeista kantohinnoista juontuvat hyvät metsämaan hinnat ovat tuoneet runsaasti tiloja myyntiin – myös ostotarjouksia tarjolla oleviin kohteisiin on tullut hyvin. 10376_.indd 4 10376_.indd 4 10.10.2023 23.30 10.10.2023 23.30. AJASSA 13.10.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ MAANMITTAUSLAITOKSEN kiinteistökauppatilaston mukaan kovin ralli metsätilakaupoissa näyttää päättyneen. ”Määrä on kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna”, Ärölä sanoo. Lapissa halvinta Kalleimmat metsähehtaarit kaupattiin Varsinais-Suomessa, siellä keskihinta kohosi yli 6 500 euroon hehtaarilta. ”Reaalihintojen kohoaminen näyttää päättyneen”, Ärölä sanoo. ”Maataloudessa tilakokoa on kasvatettu pitkään. Hakkuumenetelmäksi valittiin siemenpuuhakkuu. Hän huomauttaa, että metsämaiden nimellishinta on korkeammalla kuin kertakaan vuonna 1982 alkaneen kiinteistökauppojen tilastoinnin. Kuitupuun tuonti kasvussa Puun tuonti lisääntyi alkuvuonna hienoisesti. ”Lapin osalta hintatilasto kattaa kaikki metsätalousmaan kaupat, joten mukana on myös huonotuottoisia alueita”, Ärölä sanoo. Myös metsämaan hintaralli näyttää hiipuneen. Kauppamäärät ovat parissa vuodessa laskeneet lähes viidenneksen. Se on 120 lupaa enemmän kuin viime kaudella. Edellisvuonna yli kymmenen hehtaarin metsäkiinteistöjä myytiin 1 960 kappaletta, viime vuoden tammikuusta syyskuun puoliväliin 1 750. Keskusteluissa on päädytty kompromissiin, jossa hakkuuala kutistuu yhdeksään hehtaariin alun perin kaavaillun 16 hehtaarin sijaan. Etelä-Pohjanmaalla vilkasta Vastoin yleistä suuntausta Etelä-Pohjanmaalla metsätiloja on ostettu ja myyty poikkeuksellisen ravakasti. Metsästys alkaa joulukuun alussa. Kuitupuun tuonti nousi 28 prosenttia lähes kahteen miljoonaan kuutioon ja tukin laski 15 prosenttia 64 000 kuutioon. Niitä ei pidä halpuuttaa, MTK muistuttaa. Tänä vuonna vastaavalla jaksolla kauppoja tehtiin vain 1 600. Keskimäärin metsähehtaarista maksettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa reilut 4 200 euroa hehtaarilta, viime vuonna vastaava hinta oli 3 900 euroa. Kohu kutisti UPM:n leimikon UPM on keventänyt hakkuusuunnitelmiaan Isnäsin metsässä Loviisassa. Johtava asiantuntija Esa Ärölä on poiminut aineistosta yli kymmenen hehtaarin metsätilojen kaupat ja verrannut niitä aiempien vuosien vastaaviin lukuihin. Tänäkin vuonna metsän keskimääräiset hehtaarihinnat nousivat, mutta vain inflaatiota vastaavasti, siis vajaat yhdeksän prosenttia. Myös hakkeen tuonti väheni 28 prosenttia 730 000 kuutioon Ilveksen kaatoon 300 poikkeuslupaa Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat yhteensä 300 ilveksen kaatamiseen. Tammikuun alun ja syyskuun 15. Luonnonvarakeskuksen mukaan puuta tuotiin Suomeen tammi-heinäkuussa 3,1 miljoonaa kuutiota, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Pyrkimys on ollut entistä tehokkaampiin tilakokonaisuuksiin
Lisäksi valtion mailla on laskettu viljelytiheyksiä. Määrä on viisi miljoonaa tainta vähemmän kuin vastaavilla hakkuumäärillä viitisen vuotta takaperin. Samaan suuntaan ollaan menossa yksityismetsissä. ”Viisi vuotta sitten oltiin siellä 15 prosentin kieppeillä ja tällä hetkellä jatkuvapeitteisten hakkuiden osuus on 30–40 prosenttia uudistamisluonteisista hakkuista”, kertoo metsänhoitojohtaja H eikki Savolainen. Metsä on koko elinkaarensa ajan huolenpitoa tarvitseva sijoitus. Palvelemme metsänomistajia koko Suomessa. Pidä metsästäsi hyvää huolta. Laania on metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijayritys. Aukon reunaan jätettävä muokkaamaton suojavyöhyke ja säästöpuuryhmät vievät osan uudistusalasta. Nykyään ei viljellä yhtä paljon taimia kuin taimikonhoidon tavoite tiheys on. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. Viljelymäärien ennakoidaan vähenevän myös yksityismetsissä. AJASSA 13.10.2023 TIIA PUUKILA VALTION metsissä istutetaan nyt miljoonia taimia vähemmän kuin muutama vuosi takaperin. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes ennakoi, että myös metsänhoidonsuositukset ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen tulevat näkymään istutusmäärissä. Kun sitä hoidetaan oikein, sen arvo jatkaa kasvuaan sukupolvelta seuraavalle. Istutus hiipunut valtion mailla Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. Näin uudistusalalle jätetään tilaa luontaiselle taimiainekselle ja sekametsän synnylle. ”Jos kaikkia tänä päivänä toivottuja luonnonhoidon keinoja sovelletaan, siinä huolellisesti viljeltynäkin viljellään noin 90 prosenttia pinta-alasta”, Remes arvioi. Syynä ei kuitenkaan ole yhtä selvästi jatkuvapeitteinen kasvatus kuten valtion mailla. Näe puut metsältä. Metsähallitus istutti tänä vuonna 18 miljoonaa tainta. Merkittävin syy istutusmäärien pienenemiseen on peitteinen metsätalous. Hyvä kasvaa huomista varten. Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan laania.fi 10376_.indd 5 10376_.indd 5 10.10.2023 23.30 10.10.2023 23.30. Oman vaikutuksensa viljelysmääriin tekee yläharvennus, jonka Metsähallitus on ottanut käyttöön väljennyshakkuissa
EI SE TAVALLINEN TARINA Hany Yacoub päätyi Niilin rannalta sahayrittäjäksi Utajärvelle. ”Se oli haasteaikaa, mutta jonkin verran sain tavaraa menemään.” Vuonna 2010 oli vuorossa Orasko Oy:n perustaminen. ”Tehtiin vähän remonttia, ja tuotanto on kolminkertaistunut.” Samalle sahakentälle rakennettu uusi, isompi saha starttasi 2021. Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotannosta menee yhdeksään arabimaahan Marokosta Persianlahdelle, loput Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Marokosta Persianlahdelle Yacoub sekä johtaa että myy itse. Täydellä kapasiteetilla sahalinjat pystyvät käyttämään tukkia 350 00 kuutiometriä. Päivä alkaa viimeistään sahan aamuvuoron myötä seitsemältä. ”Teams-palaverit auttavat, mutta kun istuu paikan päällä asiakkaiden kanssa, niin saa parempaa kauppaa.” Kun äidinkielenä on arabia, niin on kykyä lukea nenänpäiden asentoja. LEINONEN, KUVA EGYPTISTÄ sahayrittäjäksi Oulujokivarteen Utajärvelle päätynyt Hany Yacoub on tehnyt hämmästyttävän matkan. ”Huhtikuusta alkaen Egyptissä on niin kuuma, ettei metallitelineeseen pysty koskemaan.” 10377_.indd 6 10377_.indd 6 10.10.2023 23.33 10.10.2023 23.33. Kännykkä soi tämän tästä, ja asiakaskontaktit venyttävät päivää usein yön puolelle – arabialaiseen kulttuuriin kuuluu, että päivä käynnistyy myöhään ja jatkuu pitkään. Tällä hetkellä sahataan pelkästään pikkutukkia, ja varsinaisen tukin sahauksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. AJASSA / HAASTATTELU 13.10.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Hämmästyttävä on myös yrittämisen vauhti: Suomeen parikymmentä vuotta sitten, maahantuontialan yrittäjäksi vuonna 2007 ja sahatavaran välityskauppa Egyptiin alkoi vuonna 2009. ”Yhdeksästä viiteen -ajattelu ei toimi arabimaissa. ”Se on mun kulttuuria, johon olen kasvanut. Tunnen ne ihmiset ja ymmärrän, millä tavalla kauppaa tehdään.” Suomalaista laatua on helppo myydä. Ruotsi on kuitenkin kovin kilpailija etenkin halvan kruunun vuoksi. Yritys oli siihen aikaan pelkästään agentuuri eli välitysliike Egyptiin. Vanha sahalinja on edelleen käytössä. Orasko otti 2013 hoitaakseen utajärveläisen sahan koko tuotannon myynnin ja osti sahan itselleen vuonna 2017. Yacoubin mukaan raaka-aine on parempaa kuin esimerkiksi Keskija Etelä-Ruotsista tuleva. Siellä ei katsota kelloon, kun tehdään kauppaa.” Myyntimatkat vievät kuukausia Myyntimatkat vievät kolmesta viiteen kuukautta vuodesta
Mäntyä käytetään kaikkeen – rakentamiseen, oviin ja ikkunoihin, huonekaluihin. Tällöin kuitupuunkin kysyntä vähenisi, hinta alkaisi laskea, ja tämä vaikuttaisi myös puuntuottajaan. ”Mäntyä arvostetaan, sen uskotaan olevan kuusta lujempaa.” Sahureiden piirissä Pohjois-Afrikalla on maine, jonka mukaan heikommatkin laadut kelpaavat. Uusia asuntoja tarvitaan suhdanteisiin katsomatta. Asuntomarkkinoilla näin onkin jo tapahtunut, mutta metsäsektorilla puun korkeana pysynyt hinta ei ole painanut metsätilojen hintoja laskuun. Varsinaisesti taantuma määritellään siten, että talouskasvu on kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä painunut miinukselle. Rakentamissuhdanne on vaisu Egyptissäkin, mutta Yacoub muistuttaa, että maassa asuu 120 miljoonaa ihmistä ja vuosittain häitä juhlii yli miljoona paria. Samaan aikaan inflaatiovauhdiksi valtioneuvosto arvioi vastaavina vuosina 5,5, 2,5 ja 1,6 prosenttia. Hany Yacoubin Orasko-sahayritys käyttää pelkästään pikkutukkia. SUOMEN TALOUS ON painunut taantumaan. Kun tähän lisätään vielä pankin marginaali, mikä tällä hetkellä vaihtelee 0,6–0,8 välillä, ollaan jo yli viiden prosentin tasolla. Saksassa rakennussektori on Suomen tavoin hiipumassa. Syinä ovat korkojen nousu sekä kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Vuoden 2023 talouskasvuksi arvioidaan valtioneuvoston mukaan – 0,2 prosenttia, vuodelle 2024 +1,3 ja vuodelle 2025 +1,6 prosenttia. Kestosuosion syykin on järkeenkäypä. Kumpi on pahempi, Egyptin kuumuus vai Suomen kylmyys. Lama olisi näin pitkittynyt taantuma. ”Kesä, kalastus, sauna. Parrut laivataan tuoreena, kuivaamatta, homeenestokäsiteltynä. Tavat tarttuvat.” Heinävedellä on saunoja kaksikin ja savusauna mietinnässä. Valtioneuvoston odotuksia tulkiten EKP:ltä voisi odottaa koronlaskuja jo ensi vuonna ja kaikki olisi hyvin. Varsinaisen tukin sahaus alkanee ensi vuonna. Yacoub näkee asian kuitenkin niin, että siellä osataan käyttää jokainen palanen, hyvä ja huono. Kuitenkin Suomessa uudisrakentaminen on käytännössä pysähtynyt ja korjausrakentaminenkin hidastumassa. Tämä on vähentänyt sahatavaran kysyntää, mutta kuitupuun kysyntä ja hinta on jopa kasvanut. Egyptinparrun kestosuosio Egyptin markkinoihin liittyy olennaisesti egyptinparru. Yacoub ei avaa asiaa enempää, mutta hymynpilkahduksesta voi jotain päätellä. Nämä maaliskuussa annetut arviot saattavat kuitenkin olla liian optimistisia. Vastaavasti lamassa koko vuoden bruttokansantuote jää edellisvuotta pienemmäksi. 13.10.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA HANY YACOUB SAHAYHTIÖ Orasko Oy:n omistajajohtaja SYNTYNYT 1981 Egyptin El-Meniassa TUTKINTO kauppatieteistä ja liiketoiminnan johtamisesta Kairon yliopistosta PERHEESSÄ vaimo ja kolme poikaa HARRASTUKSENA pihatyöt, lenkkeily ja kalastus ASUU viikot Utajärvellä, viikonloput Heinävedellä Arvostettu mäntytavara Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat perinteisesti mäntymarkkinoita. ”Huhtikuusta alkaen Egyptissä on niin kuuma, ettei metallitelineeseen pysty koskemaan.” Tavat tarttuvat Yacoub on kotoisin Niilin rannalta noin 300 kilometriä Kairosta etelään. Korkomarkkinat eivät odota inflaation hidastumista eivätkä koronlaskuja tulevina vuosina. SEURAAN MIELENKIINNOLLA, pysyykö talouskasvu vaimeana, kuten korkomarkkinoita tulkiten voi arvioida, ja painuuko talous ensi vuonna mahdollisesti lamaan. MIKÄ VAIKUTUS TÄLLÄ on käytännössä. Kuitenkin korkokulujen nousu viiteen prosenttiin vie sijoituskohteen tuoton miinukselle ja samalla tuo painetta hintojen laskulle, kun sijoittajat joutuvat realisoimaan kannattamattomaksi kääntyneitä sijoituksiaan. Korko on kuin rahalle asetettu hintalappu, joka ratkaisee eri hankkeiden kannattavuuden. 10377_.indd 7 10377_.indd 7 10.10.2023 23.33 10.10.2023 23.33. ”Kun pääsen tämän yrityksen kanssa eteenpäin, niin se riittää.” Mikä Suomessa parasta. ”Kylmyydessä pärjää kunnon vaatteilla, mutta kuumuudessa ei pysty tekemään mitään.” Tunnetasolla Egypti on synnyinmaa, mutta kotimaita on nyt kaksi ja elämä on täällä. KORKOMARKKINAT HINNOITTELEVAT seuraavan 15 vuoden ajanjaksolle – siis vuoteen 2038 – riskittömän koron eli valtion 10 vuoden velkakirjan koron olevan 3–3,5 prosentin haarukassa. SUOMI JO TAANTUMASSA, TOIPUMINEN KESTÄÄ Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Hän ei koskaan suunnitellut muuttavansa Egyptistä, mutta henkilökohtainen elämä toi tänne. Niitä käytetään rakennustelineisiin ja eläinsuojien aurinkokatosten paaluiksi. Entä jos ei olekaan. Odotukset talouskasvun vauhdittumisesta sekä inflaation hidastumisesta vaikuttaisivat myös odotuksiin koronlaskuista. Jos metsäkiinteistöjä tai sijoitusasuntoja on ostettu nollakorkoisella lainalla käyttäen velkavipua, jolloin omaa rahaa on ollut vaikka 20 prosenttia ja velkaa 80, näistä kohteista saatava 2–4 prosentin tuotto (metsänhoidon suositusten mukainen tuotto-odotus 2–3 prosenttia) on riittänyt korkojen maksuun. Tuotteena se on yksinkertainen: yhdestä pikkutukista sahattu täyskanttinen, poikkileikkaukselta neliönmuotoinen parru, jonka sivut ovat yleensä 75 milliä. Valtion 10 vuoden velkakirjan korko on mittakeppi, johon riskipitoisempien kohteiden korkoja verrataan. Velkavipu on nostanut oman pääoman tuottoa, mitä esimerkiksi kiinteistösijoittajat seuraavat. Korkomarkkinoiden hinnoittelu on pelkkää matematiikkaa, jolla rahan hinta määritellään, kun taas ekonomistit ja poliitikot esittävät enemmänkin mielipiteitään tulevaisuudesta. Syyskuun 2023 loppuun mennessä useimpien lainojen viitekorkona käytettävä 12 kuukauden Euribor on noussut 4,2 prosenttiin
Varsinainen lippulaiva on koivuvaneri. Miko Penttinen ja Kimi Karlsson pakkaavat valmiita vanerilevyjä Koskisen Oyj:n Kärkölän vaneritehtaalla. 13.10.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA SUOMALAISVANERIA TUPAKKA-ASKISTA PILVENPIIRTÄJÄÄN Suomi on vanerituotannon suurmaa laadussa, ei määrässä. 10378_.indd 8 10378_.indd 8 10.10.2023 23.42 10.10.2023 23.42
Käyttöä koivulle Ympäristöystävällisyys ja tietotekniikka ovat tätä päivää vaneSastamala Riga Wood Finland, koivuvaneritehdas Kouvola UPM Plywood havuviilutehdas Lohja MAHOGANY ohutviiluvaneritehdas Ristiina UPM Plywood havuvaneritehdas Joensuu UPM Plywood koivuvaneritehdas Savonlinna UPM Plywood koivuvaneritehdas Punkaharju Metsä Wood, koivuvaneritehdas Äänekoski Metsä Wood, koivuja havuvaneritehtaat sekä koivuviilutehdas Hirvensalmi Koskisen, ohutviiluvanerija koivuviilutehdas Kärkölä Koskisen, koivuvaneritehdas rin valmistuksessa. Bulkkivaneria – jota muun muassa maailman suurin vanerintuottajamaa Kiina valmistaa – ei Suomessa valmisteta. Suomessa vaneria tuotettiin vuonna 2022 noin miljoona kuutiometriä, Kiinassa noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Kaskimailla kasvoi koivua, jolle ei ollut juuri käyttöä kuin polttopuuna. Tähän haluttiin muutos, joten koivusta alettiin valmistaa vaneria. ”Jo 1800-luvulla ennakoitiin, että metsäteollisuustuotteiden kysyntä oli ryöpsähtämässä maailmalla kasvuun, joten huomio kiinnittyi sellaisiin raaka-ainevaroihin, joita oli eniten ja helposti saatavilla”, sanoo Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo. Kaikki alkoi kuitenkin jo 1900-luvun alussa. 13.10.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT M M itä yhteistä on pilvenpiirtäjällä, tupakka-askilla, kuorma-autolla, sohvalla ja nesteytettyä maakaasua kuljettavalla LNG-säiliöaluksella. ”Suomi ei ole maailman suurin vanerinvalmistaja, mutta teknisen vanerin valmistajamaista olemme suurin”, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Ilkka Tarvainen. Suomi onkin vanerintuottajamaana suuri nimenomaan laadussa, ei määrässä. Teknisellä vanerilla Tarvainen tarkoittaa teollisuuden käyttöön valmistettavaa korkealaatuista vaneria. Ranskassa ja Saksassa vaneria alettiin valmistaa jo 1800-luvun alkupuolella, ja nykyinen vanerinvalmistusmenetelmä ›› 10378_.indd 9 10378_.indd 9 10.10.2023 23.42 10.10.2023 23.42. Niiden kaikkien valmistamisessa on todennäköisesti käytetty vaneria – hyvin mahdollisesti suomalaista vaneria
Pariton määrä Vaneri valmistetaan liimaamalla puusta sorvattuja viiluja päällekkäin. Huipussaan vaneriteollisuuden tuotantomäärät olivat Verkasalon mukaan 1960ja 1970-luvuilla. Juuri sitä käytetään pilvenpiirtäjien ja tupakka-askien valmistukseen. Vaneritehtaita Suomessa oli silloin kolmisenkymmentä. Metsäliiton vanerija lastulevytehdas Hämeenlinnassa maaliskuussa 1957. Ohutviiluvaneri taas valmistetaan 0,15–0,5 millimetrin paksuisista viiluista. 13.10.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA patentoitiin Yhdysvalloissa vuonna 1865. Pääsääntö on, että viiluja tulee olla pariton lukumäärä. Sisäverhouksissa taas käytetään usein koivuvaneria. Havuvaneria käytetään paljon esimerkiksi kattojen kantavissa alusrakenteissa. M U SE O VI RA ST O M U SE O VI RA ST O 84 7 4 Vienti suuntautuu Eurooppaan Kotimaista puuta Vanerin vientimäärät alueittain vuonna 2022 Vaneriteollisuuden käyttämän raakapuun määrä ja alkuperä vuosina 1980–2022. Muu maailma Eurooppa Yhdysvallat Aasia 84 4 5 7 % Lähde: Metsäteollisuus ry Lähde: Luke 900 1800 2700 3600 4500 Kotimainen puu Yhteensä Tuontipuu 1000 m 3 1980 -85 -90 -95 -00 -05 -10 -15 2020 Teija Ahonen tarkistaa viilujen laatua Koskisen Oyj:n vaneritehtaalla Kärkölässä. Vaneriteollisuutemme ehdoton lippulaiva on Tarvaisen ja Verkasalon mukaan koivuvaneri. Suurempia vaneritehtaita ja viilua vaneritehtaille valmistavia tehtaita Suomessa on 11. ”Ohutviilut ovat niin ohuita, että niistä näkyy valo läpi. Suomeen ensimmäinen vaneritehdas avattiin vuonna 1912. Koivuvanerin merkittävimpiä käyttökohteita on betonirakentaminen. ”Jos liimaa kaksi viilua päällekkäin, sitä ei voi kutsua vaneriksi”, Tarvainen toteaa. Tarvaisen mukaan muun muassa kaikki maailman pilvenpiirtäjät on rakennettu Työntekoa Viialan vaneritehtaalla vuonna 1953. Havuvaneri valmistetaan noin kolmen millimetrin paksuisista kuusiviiluista, koivuvaneri 1,5 millimetrin paksuisista koivuviiluista. Jyväskylässä sijainneen Wilh. Suomessa valmistettavasta vanerista noin 60 prosenttia on havuvaneria ja noin 40 prosenttia koivuvaneria. 10378_.indd 10 10378_.indd 10 10.10.2023 23.44 10.10.2023 23.44. Sekavanerissa pintaviilut ovat koivua ja sisäviilut joko kuusta tai kuusta ja koivua. Havuja koivuvanerin käyttökohteet ovat erilaiset. Junien seiniin Suomalaisesta vanerista suuri osa käytetään rakennusteollisuudessa. Ohutviiluvaneria käytetään erityistarkoituksiin, kuten käyntikortteihin ja soittimiin”, Tarvainen kertoo. ”Jokaisessa kuorma-autossa, joka kulkee Suomen teillä, on noin kuutiometri vaneria.” Oik. Schauman Fanerfabrik Ab:n kapasiteetti oli 10 000 kuutiometriä. ”1980-luvullakin tehtaita oli vielä parikymmentä, mutta sen jälkeen tehdaskokoa suurennettiin radikaalisti ja tehtaita lopetettiin vanhimmasta päästä.” Nykyisin Suomessa on kolme merkittävää vanerinvalmistajaa: UPM Plywood, Metsä Wood ja Koskisen Oyj. Havuja koivuvanerin lisäksi Suomessa valmistetaan jonkin verran sekavaneria ja ohutviiluvaneria
”Vaneria käytetään alusten rungoissa eristysmateriaalina. Valmiit viilut liimataan kiinni toisiinsa. Muita vanerin käyttökohteita ovat huonekalut, liikennemerkit ja leikkipuistojen kalusteet. ”Vanerinvalmistukseen tarvitaan järeää puuta. Siinä viilujen väliin on laitettu muovikalvo, joka sulaa lämmitettäessä, jolloin vaneri voidaan puristaa haluttuun muotoon. Myös tietotekniikka jalkautuu vähitellen vanereihin. Sekä Tarvainen että Verkasalo pitävät havuvanerin suurimpana kilpailijana OSB-levyä, joka on puulastuista puristettu lastulevy. Operaattori varmistaa, että viilut menevät kuivauslinjalle yksittäin. Vaneritehtaalla tukit kuoritaan, mitataan, katkotaan ja sorvataan. Metsä Wood taas on kehittänyt viime vuosina vanereihinsa muun muassa vettä hylkivää, homeen muodostumista ehkäisevää ja palosuojattua pintaa. 10378_.indd 11 10378_.indd 11 10.10.2023 23.44 10.10.2023 23.44. Sen ei tarvitse olla aivan yhtä suoraa kuin sahatukin”, sanoo Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo. ”Tämä on jatkossa merkittävä markkinamahdollisuus. Hänen mukaansa ihmisisä tarvitaan varsinkin erilaisiin valvontatehtäviin. ”OSB-levy on jonkin verran havuvaneria halvempaa. UPM:llä yksi kehitysaskeleista on ollut kuumamuovailtava vaneri. Maakaasu kannattaa kuljettaa nestemäisenä, sillä 200 kuutiometriä kaasumaista maakaasua mahtuu nestemäisenä yhteen kuutiometriin. Verkasalo arvioi, että normaalissa suhdanteessa varsinkin suomalaiselle koivuvanerille olisi Euroopassa enemmän kysyntää kuin tehtaat pystyvät vaneria valmistamaan. Koskisen Oyj kehittää parhaillaan kuljetuskalustoon suunniteltua älykästä lattialevyä. ”Euroopan koivuvanerin kysyntä on noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Artikkelissa on hyödynnetty sivustoa puulevyteollisuuskirja.fi sekä Esko Pakkasen ja Matti Leikolan kirjoittamaa ja Metsäkustannuksen julkaisemaa teosta Tervaa, lautaa ja paperia. Niin Tarvainen, Verkasalo, Helenius kuin Sokkakin uskovat varsinkin hybridirakentamisen tulemiseen. Vaneritukkien latvaläpimitan tulee hänen mukaansa olla koivulla vähintään 18–20 senttimetriä, havuilla 20–24 senttimetriä. Perustuote vanerinvalmistuksessa onkin Verkasalon mukaan pysynyt pitkälti samanlaisena 1900-luvun alusta lähtien. Sen toiminta perustuu vanerin sisään upotettuihin antureihin. Pilvenpiirtäjien betonielementit valetaan koivuvanerisiin muotteihin. Hybridirakentaminen tarkoittaa puun yhdistämistä muihin materiaaleihin, kuten betoniin, teräkseen tai lasiin. Tarvaisen mielestä vaneri on säilyttänyt asemansa vuosikymmenten aikana yllättävän hyvin. Tällä hetkellä vanerinvalmistajat panostavat varsinkin ympäristöystävällisyyteen. Koskisen Oyj:n Kärkölässä sijaitsevalla vaneritehtaalla vanerin valmistuksesta 25– 30 prosenttia on edelleen käsityötä, kertoo vaneritehtaan tuotantopäällikkö Joni Tukiainen. 13.10.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA pinnoitetun koivuvanerin avulla. Metsä Woodin myynnin kehitysjohtaja Kasperi Sokka kertoo, että OSB-levy on syrjäyttänyt havuvanerin monissa käyttökohteisTYÖVOIMAVALTAINEN ALA VANERIN valmistusprosessi alkaa metsästä. Koivuvanerilla vastaavaa yksittäistä kilpailijaa ei ole, vaan kilpailu riippuu käyttökohteesta. Samoin linja-autoissa”, Tarvainen sanoo. Rakennusteollisuuden käyttämän havuvanerin kysyntä on ollut taloustilanteen takia laskussa, mutta koivuvanerilla riittää edelleen kysyntää. Rakennusteollisuuden jälkeen yleisin suomalaisen vanerin, erityisesti koivuvanerin, käyttökohde on kuljetusvälineteollisuus. Koivutukista pulaa Suomessa valmistetusta vanerista yli 80 prosenttia menee vientiin. Koivuvaneri on voittamaton materiaali, sillä se säilyttää lujuusominaisuutensa lämpötiloista riippumatta”, Tarvainen sanoo. Peli ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä 1960ja 1970-luvuilla istutetut koivikot alkavat olla hakkuukypsiä. ”Antureiden avulla voidaan esimerkiksi saada tietoa siitä, miten täynnä traileri on tai liikkuuko kuorma kuljetuksen aikana”, Helenius kertoo. Kilpailijoitakin löytyy Entä uhkaako jokin vanerin asemaa. Vuosikymmenten aikana vaneriin on kuitenkin kehitetty erilaisia pinnoitteita ja rakenteita, joiden ansiosta sen käyttö on laajentunut yhä uusille aloille. Koivuvanerista valmistetaan eristyslaatikoita, jotka pinnoitetaan alumiinilla. ”Jossain käyttökohteessa koivuvanerin kilpailija saattaa olla muovilevy, jossain toisessa joku toinen puulevy tai jopa metalli”, Sokka sanoo. Myös vanerikoneiden valmistus on Suomessa maailman luokkaa. Taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Hybridirakentaminen sopii vaativiin rakenteisiin, joissa tarvitaan hyvää kantavuutta”, Verkasalo sanoo. Se, että maakaasu pysyy nestemäisenä edellyttää 163,25 pakkasasteen lämpötilaa. Hakkuumahdollisuuksia olisi, mutta ne ovat sekametsissä. Se, tuleeko koivutukkia markkinoille, riippuu kuusija mäntytukin markkinatilanteesta”, Verkasalo sanoo. Tukeista sorvatut viilut kuivataan ja lajitellaan, minkä jälkeen niitä tarvittaessa paikataan. Vaneri on myös pakkausmateriaali jo sellaisenaan, mutta vaneria tarvitaan myös stanssityökaluissa, joiden avulla valmistetaan pahvija kartonkipakkauksia – kuten tupakka-askeja. Vaneria käytetään varsinkin kuorma-autojen, peräkärryjen, pakettiautojen, linja-autojen ja junien lattioissa ja seinissä. Näin syntyneet vaneriaihiot sahataan, hiotaan ja lajitellaan, minkä jälkeen niitä yleensä pinnoitetaan tai työstetään muuten ennen pakkausta. Uusia ominaisuuksia Moni kokee, että puutuoteteollisuus – johon vanerinvalmistuskin kuuluu – ei ole juurikaan kehittynyt alkuvuosistaan. Eristystä säiliöaluksiin Ehkä yllättävin koivuvanerin käyttökohde ovat nesteytettyä maakaasua kuljettavat LNG-säiliöalukset. Sitä käytetään Suomessa hyvinkin paljon esimerkiksi seinärakenteissa ja jonkin verran välipohjarakenteissa”, Verkasalo sanoo. ”Vaneritehtaat ovat poteneet jo pitkään pulaa kotimaisesta koivutukista. ”Yksi erikoispinnoitettu vanerilevy kestää parhaimmillaan jopa 300 valukertaa, jos se huolletaan hyvin eli putsataan ja öljytään ennen seuraavaa valukertaa”, Tarvainen kertoo. Vaneritukit katkotaan sen mukaan, että ne sopivat vaneritehtaiden pituusmittoihin. Siitä 75 prosenttia tuli Venäjältä”, kertoo Koskisen Oyj:n levyteollisuuden johtaja Tom-Peter Helenius. sa, joissa sen tekniset ominaisuudet ovat riittävät. ”Automaatio on lisääntynyt vaneritehtailla koko ajan, mutta vaneriteollisuus on edelleen puuteollisuuden aloista työvoimavaltaisin”, Verkasalo kertoo. Esimerkiksi vanerissa nykyisin käytettävien liimojen ja pinnoitteiden tilalle kehitetään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. ”Jokaisessa kuorma-autossa, joka kulkee Suomen teillä, on noin kuutiometri vaneria
”Meillä ei ole koivutukista enää pulaa, varastoja varantotilanne on hyvä.” Onnistumisessa Uotila nostaa esille etenkin sen, että yritys on lähtenyt pienimuotoisesti mukaan koivutukkileimikoiden pystykauppoihin, eli aloittanut oman suoran puunhankinnan. Yksinomaan koivutukkia käyttäviä teollisia laitoksia on puolen tusinaa. Pienten erien logistiikka Jos nykyisen ostoalueen yläpuolella pystyttäisiin kokoamaan pieKOIVUTUKIN MARKKINAT KÄVIVÄT KUUMANA Nyt suunta on kuitenkin jo taittunut ja hinnat kääntyneet laskuun. Siitä pohjoiseen nykytilanne on noidankehä: koivutukkia ei kannata ostaa, koska erät ovat pieniä, eikä koivutukin hyväksi kannata tehdä hoitotoimia, koska siitä ei saa kuitupuuta korkeampaa hintaa. PUUKAUPPA & TALOUS 13.10.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVA VENÄLÄISEN koivuvanerin poisjäänti Euroopan markkinoilta toi koivutukille kysyntäpiikin, joka siivitti hinnat paikoin jopa havutukkia korkeammalle. Nykyisin ostoalue yltää Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa Kalajoen ja Pyhäjoen latvavesien alueelle. Siirtyykö hankintaraja. Sastamalassa koivutukkia sorvaavan Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotilan mukaan suhdanteen kärki on kuitenkin taittunut. Markkina ei ole huono, mutta ei se ole enää kuuma.” Kotimaan hintatilastot vahvistavat, että koivutukin hinta hapuilee, mutta ei ole havutukin kaltaisessa selvässä laskussa – ainakaan vielä. Ainakin teoriassa korjuupotentiaalia on huomattavasti suurempiin määriin, sillä VMI:n mukaan koivutukin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumahdollisuus on Pohjois-Pohjanmaalla 37 000 ja Kainuussa 45 000 kuutiota. ”Tällä korkeudella tukin laadun täyttävää koivua ei oikein tahdo olla.” Riga Wood on reagoinut koivutukin niukkuuteen aloittamalla oman suoran koivuleimikoiden oston, metsäpäällikkö Timo Uotila kertoo. Riga Wood sorvaa vuosittain noin 110 000 kuutiota koivutukkia, mikä on osapuilleen kymmenen prosenttia koko maan koivutukin korjuumäärästä. Lapissa korjattavaa koivutukkia on vain nimellisesti, 5 000 kuutiota. Juuso Laukkanen Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV:stä korjasi koivutukkileimikon Punkaharjun Kauvonniemessä viime viikolla. Sorviviilut valmistetaan vaneriksi Baltian tehtaalla. Koivutukin Pohjois-Suomen korjuumäärät ovatkin vaatimattomia – kahtena edellisvuotena Pohjois-Pohjanmaalla 9 000– 10 100 kuutiota ja Kainuussa 1 900–4 200 kuutiota. 10379_.indd 12 10379_.indd 12 10.10.2023 23.47 10.10.2023 23.47. ”Hinnat ovat selvässä laskussa niin Suomessa kuin Baltiassa. Metsälehden tietojen mukaan niukkuustilanne on johtanut siihen, että ainakin iso teollisuus on harkinnut koivutukin hankinta-alueen pohjoisrajan venyttämistä
71,67 . .. 43,46 . Hankintahinnat 71,89 . 18,23 . Harvennushakkuu 65,68 . 44,28 s 43,29 s 43,25 s .. 18,21 s .. Hankintahinnat 69,48 . 43,31 . 44,56 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,48 . 32,06 . 20,95 . 42,53 . .. .. 34,13 . 66,77 . 20,61 s .. 46,64 . 20,12 . .. .. .. 44,43 . ”Tällä korkeudella tukin laadun täyttävää koivua ei oikein tahdo olla. .. Harvennushakkuu 61,86 . ”Etelämpänäkin kertymä tulee pienistä eristä, mutta niitä saa koottua pienemmältä alueelta”, Uotila vertaa. 69,20 . 32,52 . 20,15 s .. 26,42 . 64,11 . 18,67 . .. Uudistushakkuu 66,91 . 25,06 s 31,36 s 32,81 . 44,24 . 46,12 s .. .. .. .. 20,05 . 23,86 . 69,24 . .. .. .. .. 44,22 s .. 60,59 s 26,25 . 71,37 . 28,99 s 29,28 s 27,21 s 36,45 s 34,88 . Uudistushakkuu 71,86 . .. 26,82 s 32,67 . .. 73,36 . 70,17 . 72,66 . Uudistushakkuu 68,11 . 19,63 . .. .. .. 19,37 s 19,11 . 19,27 . 56,65 s 24,10 . Uudistushakkuu .. 25,11 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,58 . 22,83 . 60,28 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,07 . Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,17 . .. .. ”Jos muutaman kuution erät pystytään viemään kuorman päällä sahalle tai energiaterminaaliin, niin sieltä voidaan sitten käydä noutamassa täysiä rekkakuormia.” Vaikea polku pohjoisen puutavaralajiksi Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen kertoo, että pienille koivutukkierille on jonkin verran kysyntää Oulun alueella. 42,75 s .. Hankintahinnat .. s nousussa . .. 24,82 . 66,13 . .. .. .. 32,75 s .. 16,75 s .. 25,34 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 65,22 s 26,43 s 27,38 . Hankintahinnat .. 72,41 . 30,86 . .. .. 26,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,82 . 27,74 s 27,33 s .. 56,59 . 20,29 . Hankintahinnat 71,81 s 73,58 s 58,66 s 44,88 s .. 26,01 s 26,80 s 25,06 s 33,17 s 32,61 . .. 27,16 s 27,23 s 33,88 s 34,50 s Harvennushakkuu 62,55 . .. Harvennushakkuu 57,84 . 70,74 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,66 . 29,64 . 10379_.indd 13 10379_.indd 13 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Sastamalaan koivutukkia haetaan koko sen markkina-alueelta, kun vastaava määrä kuusitukkia löytyisi 30 kilometrin säteeltä. 26,58 . Uotila mukaan avainasemassa on, miten pohjoisen pienet koivutukkierät saadaan kulkemaan logistisen valtavirran mukana. .. 25,50 . 25,19 s 24,56 s 24,08 s 31,23 . ”Koivutukkia on vaikea ottaa erilleen, koska kannattavia määriä ei kerry. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 73,39 s 66,65 s 44,02 . Harvennushakkuu 66,07 . Koivut ovat pääasiassa hieskoivua, ja sen laatuhan on mitä sattuu.” Istutettuja rauduskoivikoita on ylipäätään vähän, ne ovat pienialaisia eivätkä ole vielä varttuneet tukkikokoon, joten tukkikertymät ovat pieniä. Hankintahinnat 68,61 . Ensiharvennus .. .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 471 036 m 3 Puukauppamäärä vko 39 nistä eristä isompia paketteja, niin Riga Wood on valmis niitä hakemaan. .. 25,59 . .. 19,51 s 20,15 . 25,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,94 . .. s nousussa . 66,83 s 53,06 s 25,50 . 26,40 s 32,87 s 31,78 s Ensiharvennus .. .. 20,97 . .. 60,61 s 24,79 . 31,68 s Ensiharvennus .. 22,06 . 56,17 . 43,90 . .. .. 57,20 s 24,11 . 25,67 . 25,17 . 67,08 . 56,62 . Hankintahinnat 60,62 s 66,88 s .. 25,62 . .. AJASSA 13.10.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. 25,99 . 68,93 . 52,64 . 30,51 s Uudistushakkuu 68,94 . 60,93 s .. .. Koivutukin kuljettaminen maksaa yhtä lailla kuin havutukin, mutta sitä joudutaan kuljettamaan pitempiä matkoja. 26,57 s 31,16 s 31,22 s Ensiharvennus 43,33 s 43,67 s 37,22 . 27,32 s Ensiharvennus .. 55,65 s 24,45 . .. .. 32,02 . .. .. 24,51 . 62,18 s .. 70,89 . 25,88 . Harvennushakkuu 54,70 . 26,19 . 19,38 . 46,14 . 20,25 . 22,40 s .. 52,85 . .. Uudistushakkuu 70,15 . 18,67 s .. 60,10 . 44,72 . 33,42 s 34,08 s Uudistushakkuu 72,65 s 71,96 . Hankintahinnat 69,53 . 17,44 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 24,05 s 30,50 s 30,67 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 60,54 . 28,94 . 26,44 s 27,26 . 27,65 . 71,09 . 25,92 . Harvennushakkuu 66,97 . 67,25 . .. 43,67 . .. .. .. s nousussa . 27,63 . .. .. 31,27 s 32,17 . Hän ei kuitenkaan usko, että koivutukista tulisi ainakaan lähitulevaisuudessa aitoa markkinapuutavaralajia kuin yksittäisillä kohteilla. Hoitotoimilla kertymää voi toki lisätä”, Kylmänen sanoo. 26,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,36 . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 36-39 keskiarvo s nousussa . 27,97 . 21,99 . .. .. 67,06 . .. 44,98 . .. 19,94 . .. 27,86 . 62,14 s 24,90 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 36,14 . .. .. 27,89 . 24,59 . 24,92 . 33,94 s Harvennushakkuu 60,39 . 21,71 . 23,18 . .. Ensiharvennus 45,97 s 48,39 s .. 26,28 . Hankintahinnat .. .. .. Ensiharvennus 41,06 s 41,11 s .. 17,43 . .. 65,47 . .. Uudistushakkuu 71,72 . 30,32 . .. 29,04 . 24,76 s 24,84 s 30,11 s 30,38 s Ensiharvennus 48,86 s 47,94 s 38,31 . 46,72 . .. 49,17 s 23,96 . 19,33 s .. .. .. 65,31 . .. 34,48 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,20 . .. 60,96 s 49,14 . 43,33 s 23,62 . Harvennushakkuu 61,01 . .. 23,88 . 24,92 . .. s nousussa . .. Uudistushakkuu 69,97 . 63,34 . .. 58,75 s 25,11 . .. .. 46,32 . 26,64
Ostajalla oli käytössä kaksi hintaluokkaa mäntytukille, pienempi latvasta 15-senttinen ja järeämpi yli 18-senttinen. Siinä tulot ja menot suhteutetaan puustomäärien ja pystykauppahintojen perusteella laskettuun puuston kantoraha-arvoon. Reaalisesti tulos laski vajaan prosentin verrattuna edellisvuoteen. Korjuu tuli nopeasti, toteutunut tukkiprosentti 70. Pohjois-Suomessa tulos oli 67 euroa hehtaarilta, siellä laskua kertyi 4 prosenttia. Edellisvuodesta laskua kertyi peräti 5,8 prosenttiyksikköä. Tuotto vaihteli maakunnittain. Reaalinen sijoitustuotto vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Pölkkyyn johtaja Stora Ensosta Jari Suominen aloittaa sahayhtiössä ensi vuoden alussa. 10379_.indd 14 10379_.indd 14 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Se on 5,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta kovan inflaation takia jäi reaalisesti 1,3 prosenttia miinukselle. Suominen aloittaa Pölkyllä ensi vuoden alussa. Sahaja metsäteollisuuden liiketoimintojen johtaminen Suomessa ja kansainvälisesti on erinomainen tausta Pölkyn toimitusjohtajatehtävään”, toteaa Pfeifer Holding GmbH:n toimitusjohtaja Michael Pfeifer. Puuntuotannon kokonaiskustannukset laskivat 18 euroon hehtaarilta. Korkeinta se oli Etelä-Savossa (8,99 prosenttia), Pohjois-Savossa (8,92) ja Pohjois-Karjalassa (8,73). Lisäksi mukaan lasketaan vielä valtion tuki: kemeratukea myönnettiin viime vuonna yhteensä 37 miljoonaa euroa eli 2,5 euroa hehtaarille. Sen sijaan tuotto, jossa pystykauppahintojen muutos ei ole mukana, kasvoi edellisvuodesta hienoisesti viiteen prosenttiin. Suurin syy nousulle on ollut puuston tilavuuden kasvun ja tukkipuuosuuden lisääntyminen. Suominen on työskennellyt pitkään Stora Ensossa, viimeksi Forest-divisionan johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Pölkyn väliaikaisena toimitusjohtajana helmikuusta 2023 on toiminut Josef Dringel. ”Metsänomistajan kannalta tuotto ilman puunhintojen muutosta on oikeastaan mielekkäämpi indeksi”, tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Se on myös yli prosenttiyksikön korkeampi kuin 20 vuotta aikaisemmin. Yksityismetsien puuntuotannon tuloja kertyi 2,4 miljardia euroa, mikä on keskimäärin 179 euroa hehtaaria kohden. Luken mukaan tulosta kertyi 163 euroa hehtaarilta. Heinäkuusta 2023 lähtien hän on työskennellyt neuvonantajana muun muassa metsä-, puutuoteja vihreän energian alojen yrityksille Suominen Green Development -yrityksensä kautta. Etelä-Suomessa liiketulosta saatiin 211 euroa hehtaarilta. Pian kaupan jälkeen yhtiön tuolloinen toimitusjohtaja Petteri Virranniemi lähti yhtiöstä. Loppukesän kauppa jo korjattu Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä Mäntytukki 182 75,06 13 660,92 Mäntypikkutukki 11 37 407 Kuusikuitu 2 31 62 Mäntykuitu 68 31 2108 Koivukuitu 2 30 60 Yhteensä 265 16 297,92 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN SAHAYHTIÖ Pölkky on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen KTM Jari Suomisen. Lasku selittyy edellisvuoden vahvalla puunhintojen nousulla. Pienimmäksi tuotto jäi Keski-Pohjanmaalla, jossa sitä kertyi 0,4 prosenttia. Tarjouksia tuli viisi kappaletta, sekä sahoilta että integraateilta. 13.10.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN YKSITYISMETSIEN puutuotannon reaalinen sijoitustuotto laski viime vuonna 6,3 prosenttiin, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin kesällä kahden hehtaarin kesäkorjuukelpoinen leimikko, kokonaisuudessaan kuivahkon kankaan päätehakkuumännikköä. Metsäomistajien sijoitustuotto heikkeni, vaihtelu suurta Liiketulosta yksityismetsistä kertyi viime vuonna 163 euroa hehtaarilta. Metsänhoitoyhdistys suunnitteli leimikon ja kilpailutti kaupan valtakirjalla kuutio.fi:ssä. Korkeimmillaan se oli vuonna 2007 (26 prosenttia) ja matalimmillaan vain kaksi vuotta myöhemmin ( –18 prosenttia). ”Pitkän uransa aikana Stora Ensossa Jari Suomiselle on kertynyt laajaa kokemusta metsäteollisuudesta. Katkontahistoria ja katkontamitat ratkaisivat myynnin sahayhtiölle. Inflaatio heikensi liiketulosta Myös yksityismetsien liiketulos laski hieman, vaikka pysyikin edelleen korkealla tasolla. Tukimäärä laski lähes viidenneksen edellisvuodesta. Hän siirtyy vuoden vaihteessa takaisin yhtiön hallituksen jäseneksi. Budjetoitua kemeratukea jäi käyttämättä runsaat 20 miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityistä, että parhaan ja huonoimman tarjouksen hintaero 2 100 euroa. Itävaltalainen Pfeifer Holding GmbH osti Pölkky Oy:n tammikuussa 2023. Puuntuotannon sijoitustuotto on hakkuiden, pystykauppahintojen, valtion puuntuotantoon myöntämien tukien, puuntuotannon menojen ja puustotietojen perusteella laskettu tuottoindeksi
• Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10379_.indd 15 10379_.indd 15 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Miksi lannoittaisin metsääni. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Lisäät hiilensidontaa. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Näytöt tämän keinon toimivuudesta ovat kuitenkin heikot. Lisäksi on välttämätöntä lisätä metsien sekapuustoisuutta ja lehtipuiden osuutta, kunhan hirvikanta sen vain mahdollistaa. Tämä antaa metsänomistajille väärän signaalin. Suomessakin hirvieläinten kantojen koko on liian kriittinen asia metsästäjien päätettäväksi. Hotel Clarioniin Helsingin Jätkäsaaressa. Metsäpäivät kokoaa taas parin viikon päästä metsäalan terävimmän kärjen 26.–27.10. Metsästäjillä ei ole näillä alueilla kannustinta vähentää hirvilehmiä ja vasoja kannan kutistamiseksi. Myös kesät ovat lämpimämpiä, mutta vähäsateisempia. Saksan metsätuhot ovat varoittava esimerkki siitä, kuinka haavoittuvia yksipuoliset kuusimetsät ovat ja miten kalliiksi niiden uudistaminen sekametsiksi tulee suuren hirvieläinkannan vuoksi. Tämä on totta, mutta hirvituhojen määrät eivät ole tuoreimpien VMI-tietojen mukaan viime vuosina vähentyneet. Istutettavaa siellä riittää, sillä Metsälehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että kaikki Saksan kuusimetsät ovat tuhoutuneet vuosikymmenen loppuun mennessä. Silloin nähtiin, miten nopeasti kanta nousee ennätyslukemiin, kun metsästäjät päättivät rajoittaa metsästystä. Hirvituhoriskien vuoksi moni metsänomistaja on karttanut männyn istuttamista. SAKSAN metsätuhoista kertovat Metsälehden reportaasit ovat herättäneet monet Suomessa kuusivaltaisten metsien ja suurten hirvikantojen riskeihin. Taimikot on aidattava, koska muuten hirvieläimet syövät taimet. A RI KO M U LA IN EN ”Metsäpolut ovat yhtä neulasmattoa.” JUHAJNS METSÄNUUDISTAMISEN KUSTANNUS ampaisi Saksassa 10 000 euroon hehtaarilta, kun kirjanpainajan tappamien kuusimetsien tilalle alettiin istuttaa sekametsiä. Saksassa VAROMATTOMAN HIRVIPOLITIIKAN LASKU ON LIIAN SUURI Hirvikannan hallinta on keskeistä metsätalouden sopeutuessa ilmastonmuutokseen, kenttäjohtaja Timo Leskinen kirjoittaa. Lehtipuita joudutaan Saksassa suojaamaan metsissä jopa yksin puin, kuten MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen viereisessä yliössään kirjoittaa. Metsästäjät korostavat, että Suomen hirvikanta on jopa puolittunut huippuvuosista. AITOJA VAI LYIJYÄ. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Nyt on erityisen tärkeää, ettei kuusta enää istuteta liian karuille kasvupaikoille. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. SE PP O SA M U LI 10380_.indd 16 10380_.indd 16 10.10.2023 23.50 10.10.2023 23.50. 70 prosenttia uudistamisen kustannuksista tulee Saksassa taimikoiden suojauksesta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 13.10.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kuivuudesta kärsivät puhtaat kuusikot ovat altteimpia hyönteistuhoille. Tilannekuva ei kuitenkaan ole vielä kaikille kirkastunut. Hirvikanta on nyt 1990-luvun alun tasolla. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ILMASTON LÄMMETESSÄ talvet lyhenevät ja muuttuvat leudommiksi ja sateisemmiksi. Hirvieläinten kannat ovat paikoitellen nytkin kestämättömän suuria. Siellä metsäammattilaiset arvioivat jo, että merkittävä osa puhtaista kuusikoista tulee häviämään kokonaan hyönteistuhojen seurauksena. Lyijy tulisi halvemmaksi. Vauraassa Saksassa pohditaan, onko uusien taimikoiden suojaamiseen varaa. Tästä kertoo se, että Riistakeskus vähensi hirvenkaatolupia alkavalle metsästyskaudelle. Kuka uskaltaa istuttaa männyntaimia tai lehtipuita, kun kymmenen vuoden päästä hirvikanta voi olla taas paljon nykyistäkin suurempi. Kesien kuivuuden lisääntyminen on ongelmallista varsinkin kuusen menestymiselle ja terveydelle. Metsästäjät esittävät ratkaisuksi sitä, että metsänomistajat kasvattaisivat hirville enemmän ravintoa, jotta ne jättäisivät taimikot rauhaan. Suomen metsien kuusivaltaisuus on pitkälti seurausta siitä, etteivät metsänomistajat halua hirvituhojen pelossa istuttaa mäntyjä ja siitä, että hirvet syövät luontaisesti syntyvät lehtipuiden taimet. Saksalaisten kollegoiden viesti on, että huomioikaa Suomessa tämä haaste nyt, kun tulevaan voi vielä vaikuttaa. Ilmaston muutoksen vaikutuksista on karmaisevia kokemuksia Saksasta
Alempien oksien syönneistä männyn taimiin ei tullut mitään runkovikaa.” Kurki ”Olen käyttänyt Tricoa pitkään. Puunostajan miehitys ja hakkuun valvonta maastossa on muuttunut jokseenkin satunnaiseksi, puunostajan saa vain pyynnöstä työmaalle.” Metsä-masa ”Kuitupuun hinnat jäivät 80-luvulle. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on kärsinyt.” Veksaaja ”Veksaaja on tehnyt ajankohtaisia huomioita nuorten metsien harvennuksista. Parempi hinta hoidetuille ensiharvennuksille olisi jo alku.” Puuki ”On ikävää mutta ymmärrettävää, että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita, koska tekijälle maksetaan tehdyistä kuutioista. Vieraslaji valtion suojeluksessa 10380_.indd 17 10380_.indd 17 10.10.2023 23.50 10.10.2023 23.50. Nyt on välttämätöntä kantaa yhdessä vastuuta siitä, että hirvieläinkannat ovat kaikissa Suomen maakunnissa sellaisella tasolla, että metsätalouden tulevaisuutta voidaan rakentaa. Ehkäpä ilveskannan vahvistaminen säästäisi jopa kotitaloni pihamaalla kasvavat peikonlehdet. Luonnon olosuhteet ja metsien ”kantokyky” vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Sen jälki ei aina vastaa haluttua, mutta nyt syy on toinen. Kun aloin käsitellä taimia, niistä kasvoi oikeita puita. Juuriltani lounaissuomalaisena minun on pakko muistuttaa valkohäntäpeuran erityissuojeluksesta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään liian voimakkaina. Tätä vastuunkantoa punnitaan myös ensi keväänä, kun alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvieläinten kantatavoitteita seuraavalle kolmelle vuodelle. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi. Ruiskutan vain latvaan ja käytän ohentamatonta Tricoa. Aika monessa vuosi sitten ruiskutetussa taimessa oli kaksihaaraisuutta tai monilatvaisuutta. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun maanomistajat velvoitetaan hävittämään jättibalsamit sun muut kurtturuusut mailtaan, ja samaan aikaan valkohäntäpeurat vaeltelevat sakeina laumoina kuin antiloopit Afrikan savanneilla. Eivät tue minun havaintoni tuota väittämää.” Ola_Pallonivel ”En ole havainnut kaksihaaraisuutta, jota epäilisin Tricon aiheuttamaksi.” Gla ”En minäkään. Siellä verotuspaineen keventäminenkin voi olla perusteltua. Pelti rytisee ja ylisuuret peurakannat tuhoavat jopa mustikanvarvikot. Mitähän ilveskannalle tapahtuisi ilman kannanhoitoa – ihan niin kuin tv:n Avarassa luonnossa, kanta mukautuisi tarjolla olevan ravinnon mukaan. Toisaalta ainahan taimikossa on kaksilatvaisia taimia. Nyt viime talvena siellä syötiin kuitenkin pitempien taimien (2,5–3,0 m) alemmat oksat kaikista taimista ja jonkun verran myös koivun ja kuusen taimien latvoja. Tätä käännettä ei saa pilata varomattomalla hirvipolitiikalla. Suojaaminen on tarpeen korkean hirvieläinkannan vuoksi. Suomessa korkealla hirvituhoriskillä on ollut osaltaan vaikutus kuusettumiskehitykseen. Se, että en ole tuollaista yhteyttä haaroittumiseen huomannut, ei silti merkitse sitä, etteikö minunkin taimikoissa olisi tällaisia tapauksia jonkin verran. Hirvieläintilannetta tulee tarkastella ensisijaisesti 59 hirvitalousalueen kautta. Toinen haara kasvoi vain ja siitä muodostui runko, kun taas toisesta poikaoksa, jota kutsuttiin myös ronskimmilla nimillä.” Tomperi ”Kaksilatvaiset johtuvat geenivirheistä. Onko muilla tällaisia kokemuksia?” Tamperelainen ”Upotin visakoivuntaimet Tricoon ennen istutusta ja huomasin samaa. Viime vuonna kysynnän lisäys Etelä-Suomessa oli peräti neljännes edellisvuoteen verrattuna. Meillä on monia maakuntia, joissa hirvivahinkoriski on nyt olennaisesti pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Ne tosin haarautuvat helposti muutenkin.” Panu ”No minulla oli monta latvaa ja pensaita. Näillä alueilla metsätalouden varautuminen ilmaston muutokseen ei ole korkean hirvivahinkoriskin vuoksi mahdollista. Sen korjaaminen takasin nykyaikaan auttaa paljon muihinkin asioihin. Ja ravintoa riittää. HIRVIEN YHTEISMÄÄRÄ Suomessa on ollut lievästi laskeva seitsemän vuoden ajan. Männyn taimien kysyntä kääntyi kasvuun noin kolme vuotta sitten. Reilusti yli puolessa Suomen hirvitalousalueista hirvikannat ovat nyt tavoitteiden mukaisia. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Puheet hirvikantatavoitteiden nostamisesta sopivat todella huonosti tähän yhteyteen. Tämä on pääosin seurausta kannanleikkauksesta alueilla, joissa hirvikanta on ollut tavoitetasojen yläpuolella. Samalla kauriskannatkin ovat vahvistumassa. Hirvivahinkoriskin vuoksi kuusta on istutettu paremmin männylle sopiville karummille kasvupaikoille ja lehtipuiden kasvattamista on jopa kokonaan vältetty. Minulla on käytössä pullokäsiruisku, josta saa pitkän ruiskeen tarkasti taimen latvan runkoon ja kuivunut valkea jälki säilyy siinä vuosia. Ylin ruiskutettu latvakiehkura jäi koskemattomaksi. Meillä ainakin joitakin tapauksia on ollut hyönteisten aiheuttamina.” Korpituvan Taneli ”Ennen vanhaan kun ei tököttejä käytetty metsissä, niin oli kaksihaaraisia puita varmaan paljon tai ainakin runsaasti. Siitähän tulee männyssä esiintyvälle ilmiölle oikein nimikin, poikaoksa, kaksihaaraisen männyn kasvussa hävinnyt latvakasvain. Geenivirheitä esiintyy puillakin.” Kaapo123 Verkkokeskustelu: Aiheuttaako Trico männyntaimilla monihaaraisuutta. Samalla ilvekset saalistaisivat peurojen ja kauriiden vasoja. Vastaavaa on myös taimikon hoidossa. MTK:n suuressa jäsenkyselyssä (2021) pahimmilla alueilla yli puolet metsänomistajista ilmoitti, että liian tiheä hirvikanta on vaikuttanut puulajivalintaan. Taimikot jäävät liian tiheiksi, MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Käytkö hirvimetsällä. Tästä kuuluu kiitos metsästäjille, jotka harrastuksen kautta ovat luoneet edellytyksiä myös metsätaloudelle. Muutos on jo osittain havaittukin. TIMO LESKINEN KENTTÄJOHTAJA, MTK METSÄNOMISTAJAT AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI NÄKÖKULMA METSÄGALLUP ”Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe nyt, vaikka ongelmia on ollut ainakin kymmenisen vuotta. Olen nähnyt 4-latvaisen kuusenkin. sekapuustoisuutta yritetään lisätä varsin epätoivoisinkin keinoin, jopa yksittäisiä sekapuita suojaamalla. Vakavin huomio kohdistuu kuitenkin niihin hirvitalousalueisiin, joissa hirvikanta on vuodesta toiseen yli tavoitetasojen. Mitä tekee riistahallinto samaan aikaan. Myöntää lisää ”kannanhoidollisia” ilveksenkaatolupia. i Teetkö syysistutuksia. Oli joltinenkin voimannäyttö metsästäjäja riistajärjestöiltä taikoa maamme ehdottomasti haitallisin vieraslaji riistaeläimeksi. 13.10.2023 Metsälehti.fi 17 TOISAALLA tässä lehdessä esitellään Sorkka-hanketta, jonka ehdotuksissa kuuluu vahvasti metsästäjien ääni. Mikä muu elikko kuin ilves jahtaa supikoiria, jotka tuhoavat kanalintujen pesiä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 22% En 78% neet alueelle 50 hehtaarin ”Kävin eilen ruiskuttamassa Tricoa 0,5 m taimikkoon, kun sellaisetkin taimet syödään. En ole havainnut tuollaista ilmiötä. Se tarkoittaa myös eneneviä taimikkotuhoja. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Pienempiin taimiin (0,5–2 m) tämä on toiminut eikä taimen muita oksiakaan ole syöty. Näin ei voi jatkua, sillä tulevaisuuden lasku niin metsänomistajille kuin koko yhteiskunnalle on aivan liian suuri. KOSKA TILANTEET VAIHTELEVAT, metsänomistajien ja metsätalouden toimijoidenkin on tärkeää tunnistaa oman alueen hirvituhoriskien nykyinen tilanne. Tarkastelussa on syytä muistaa myös pienten hirvieläinten vaikutukset metsiimme. Muutamilla hirvitalousalueilla hirvikanta on painunut jopa selvästikin alle tavoitetason
Männyllä ja koivulla tukkipuun laadun paraneminen voi tuplata hyödyn. Siemenellä on siis väliä. Se tarkoittaa, että siementä tuottavat jälkeläiskokeissa parhaiksi testattujen mäntyjen kloonit. Tähän laskelmaan Luonnonvarakeskus on tutkimuksessaan päässyt, kun korko on kolme prosenttia. polven siementä. Pelkkä kasvun lisäys tuottaa tuloja kiertoajassa hehtaarilla runsaat tuhat euroa enemmän kuin metsikkösiemen. 10381_.indd 18 10381_.indd 18 10.10.2023 23.52 10.10.2023 23.52. Syyskuun lopussa käynnissä oli männynkäpyjen keräys. Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä uskoo niiden yltävän kattoon tulevana kesänä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.10.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI NETTA ALASTALO, KUVAT JALOSTETULLA siemenellä perustetun metsän vuosikasvu on kuutiosta kahteen hehtaarilla luontaista alkuperää enemmän. 35 hehtaarin suuruiselta viljelmältä kerätään 1,5. ”Jalostus ei kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta.” Keväällä vartetut uuden koivun siemenviljelmän vartteet ovat venähtäneet kesässä yli miehen mittaisiksi. Tapio tuottaa noin 45 prosenttia kaikista markkinoilla olevista jalostetuista siemenistä. ”Ykköspolven siemenillä saa kiertoajassa rekka-autollisen enemmän tukkipuuta ja puolentoista polven siemenillä saat puolitoista rekka-autollista enemmän tukkipuuta tai enemmänkin”, Niemelä havainnollistaa. ”Kun tähdätään samaan järeyteen, jalostetusta siemenestä alkunsa saanut puu on päätehakkuuiässä noin 10–15 vuotta metsikkösiemenestä alkunsa saanutta nopeammin. Kaikkein paras hyöty jaloste”KAIKKI KÄY VÄHÄN NOPEAMMIN” Jalostetulla siemenellä alkunsa saanut metsä kasvaa luontaisesti uudistunutta rivakammin sekä tuottaa tuloja enemmän ja vuosia aikaisemmin. Reheviltä mailta paras hyöty Jalostusasteesta ja puulajista riippuen jalostetut metsät kasvavat 10–35 prosenttia luontaisia metsiä rivakammin, tuottavat enemmän tukkipuuta ja aikanaan enemmän euroja metsänomistajalle. Se vaikuttaa kannattavuuteen merkittävästi”, Niemelä summaa. Lähdimme selvittämään Tapio Oy:n siemenkeskukseen Oittiin, miten metsänomistaja saa jalostetusta siemenestä parhaimman hyödyn ja mitä jalostetun alkuperän käyttö edellyttää metsien hoidolta. Hausjärvellä sijaitseva Junttilan siemenviljelmä tuottaa Tapion metsäpäällikön Hannu Niemelän mukaan tällä hetkellä jalostusarvoltaan parhainta männynsiementä Etelä-Suomeen. Edellytyksenä on oikein ajoitettu metsänhoito
Niiden kasvu tulee olemaan yli kolmanneksen parempaa kuin luontaisten koivujen, ja päätehakkuujäreyteen voidaan päästä jopa 30 vuodessa. 23-vuotias jalostusta siemenestä perustettu koivikko on venähtänyt 20-metriseksi ja keskiläpimitta on 20 senttiä. polven siementä eli alustavasti testattua . POLVI lisäkasvu 30–35 %/ noin 2-3 kuutiota/ha/vuosi Lähde: Luke/Matti Haapanen 2016, 2020 SATOJEN EUROJEN LISÄTUOTTO KOLMEN prosentin korolla laskettuna jalostus tuottaa metsänomistajalle lisähyötyä kasvupaikasta riippuen satoja euroja hehtaarilta kiertoajassa. POLVI lisäkasvu 10–20 %/ 1-2 kuutiota/ ha/vuosi KOIVU 2 –3. Mikäli noudattaa orjallisesti metsänhoidon suosituksia tai harvennusmalleja, ajoitus voi mennä pieleen. Paremmasta tuotosta huolimatta jalostettu siemen ei ole merkittävästi metsikkösiementä kalliimpaa. JALOSTUSSUKUPOLVI lisäkasvu 10–15 %/ noin 0,8 kuutiota/ha/vuosi MÄNTY 1,5. KUUSEN istutus noin 500– 1 500 €/ha (Etelä-Suomi, MT/ OMT, 1240 dd.) MÄNNYN kylvö noin 500– 1 000 €/ha (Etelä-Suomi, VT, 1200 dd. ”Jotta jalostetusta siemenestä saa kaiken hyödyn, pitää saada laadukkaita taimia, pitää tehdä viljelyketju hyvin ja jatkohoitotoimenpiteet. Jalostustyön ansiosta puut ovat elinvoimaisia. VIELÄ PAREMPAA LUVASSA Tältä vuonna 2010 perustetulta kuusen siemenviljelmältä odotetaan ensimmäistä siemensatoa ensi vuonna. 10381_.indd 19 10381_.indd 19 10.10.2023 23.52 10.10.2023 23.52. ”Männyllä oksalaatua on jalostettu. Pohjoisessa käytetään myös metsikkösiementä. Jalostuksen tuomilla hyödyillä on kuitenkin yksi ehto: hyvä metsänhoito. Ne ovat vähemmän oksikkaita. kaksi vuotta aikaisemmin”, Niemelä arvioi. Jalostetut männynkävyt kerätään talteen syksyllä. polven männynsiemenet kasvavat vähintään viidenneksen luontaisia lajitovereitaan nopeammin. Edellytyksenä on hyvä metsänhoito. Tapio perusti tänä syksynä uuden koivun siemenviljelmän Oittiin. ”Kaikki tulee vähän nopeammin. ”Jo nykyinen jalostettu koivu kasvaa Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla vuodessa sentin paksuutta ja metrin pituutta ensimmäiset 20 vuotta”, Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo. ”Kasvumallit ja ohjeistukset ovat osin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ei ollut jalostusta. POLVI lisäkasvu 5–10 %/ 1 kuutiota/ha/vuosi KUUSI 1,5. Se tulee perata, hoitaa ja mahdollisesti heinätä, mutta ajoituksessa pitää olla tarkkana. Näitä on tarpeen päivittää”, Himanen sanoo. Edellytyksenä hyvä metsänhoito Hyvän kasvun lisäksi jalostus näkyy terveydessä. Jalostettujen siementen itämisnopeus ja -tarmo testataan laboratoriossa. Männyllä myös tukkipuun laadun paraneminen Lähde: Luke/Jari Hynynen/Motti-simulaattori tulle siemenelle saadaan parhailla rehevillä kasvupaikoilla. Muutaman vuoden kuluttua myös kuusella yhä useammassa taimilaatikossa lukee testattu , mikä kertoo siemen olevan parasta mahdollista. Nämä 1,5. Esimerkiksi taimikonhoito tulee ajankohtaiseksi yksi tai Vartteen kohta näkyy kloonissa mutkana. Silloin se jalostushyöty vasta realisoituu”, Himanen summaa. Myös tuhoille riskialtis aika jää lyhyemmäksi sekä taimikkovaiheessa että päätehakkuuta lähestyttäessä, kun kiertoaika lyhenee. Tällä hetkellä suurin osa kuusen siemenistä on 1. Männyllä pisimmälle jalostettua siementä riittää Lappiin asti taimituotantoon ja Oulujärven korkeudelle asti kaikkiin metsäkylvöihin. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Vaikka jalostus ei pelasta taimikonhoidolta, se helpottaa sitä. Männyllä jalostus vaikuttaa myös kasvupaikan valintaa. Ensimmäistä kunnon siemensatoa sieltä odotetaan kolmen vuoden päästä ja ensimmäiset taimet ovat myynnissä arviolta vuonna 2027. Jalostetut taimet kamppailevat pintakasvillisuutta vastaan paremmin ja ohittavat nisäkäsja tukkimiehentäituhoille alttiin alkuvaiheen nopeammin. Helpompaa raivuuta Taimikossa tulee siis perustamisvaiheen jälkeen tehdä vanhat tutut temput. Tämä tarkoittaa parantunutta laatua männyn rehevimmillä kasvupaikoilla”, Himanen toteaa. ”Jalostus on aivan loistava ja erinomainen asia, mutta ei se kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta”, Niemelä toteaa. Samaa mieltä on jalostettujen siementen parissa työskentelevä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen. KOIVUN jalostuksessa ollaan tällä hetkellä pisimmällä, ja vielä parempaa on tulossa. METSÄSTÄ 13.10.2023 Metsälehti.fi 19 FAKTA FAKTA JALOSTUS KIRITTÄÄ KASVUA MÄNTY 1. POLVI lisäkasvu 20–25 %/ noin 1,5 kuutiota/ha/vuosi KUUSI 1
Tämä puukauppa sai Helistön suorittamaan sekä luonnonhoitokortin että metsäalan ammattitutkinnon. Välimatkasta huolimatta hän teki metsäalan ammattitutkintoon kuuluvat harjoittelutyöt metsäpalstallaan. Leena Helistö viihtyy Hämeenlinnan Ahveniston ulkoilualueella. Vuonna 2014 Leena Helistö ja hänen äitinsä lopulta päättivät, että vielä yksi puukauppa ja sen jälkeen Mikkelin Anttolassa sijaitseva metsäpalsta vaihtaisi omistajaa. Hän kertoi puukauppakokemuksestaan vieressä istuneelle naiselle, joka kannusti häntä suorittamaan metsäalan ammattitutkinnon. Hämeenlinnan Ahveniston ulkoilualueelta löytyy myös suometsää. Suoritin luonnonhoitokortin syyskuussa 2015, ja marraskuussa opiskelin jo metsäalan ammattitutkintoa.” Hyvää kuntoilua Anttolassa Piekälänsaaressa sijaitseva metsäpalsta on kulkenut Helistön äidin puolen suvussa vuodesta 1881. Hän jäi vuorotteluvapaalle ja alkoi opiskella luonnonhoitokorttia varten. 10382_.indd 20 10382_.indd 20 10.10.2023 23.58 10.10.2023 23.58. Helistö asuu Hämeenlinnassa, joten matkaa metsäpalstalle on noin 250 kilometriä. Aloitin taimikonhoidosta ja eteGRAAFIKKO, LÄHIHOITAJA JA METSÄAMMATTILAINEN Pieleen mennyt puukauppa innosti Leena Helistön suorittamaan metsäalan ammattitutkinnon. Äiti peri osan palstasta 1980-luvulla isältään ja loput vuonna 2006 veljeltään. Kun menin osaamiskokeeseen, tunsin itseni idiootiksi. Helistö päätti, että toista kertaa näin ei kävisi. 13.10.2023 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, TEKSTI ELSE KYHÄLÄ, KUVAT SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA oli puhuttu jo jonkin aikaa. Helistölle kaikkiaan 49 hehtaarin suuruinen metsäpalsta siirtyi vuonna 2017. ”Olin viikkotolkulla metsässä. ”Sitä ennen olin käynyt metsässä vain poimimassa sieniä ja marjoja. Puukauppa ei nimittäin sujunut hyvin: korjuun aloitus venyi, puutavaralajien kanssa oli epäselvyyksiä, yhteyshenkilöt vaihtuivat ja leimikolle vievä tie rikkoontui. Ajattelin, että kokeessa olisi vain miehiä, mutta miehiä ja naisia olikin tasapuolisesti”, hän muistelee. ”Jatkoin vuorotteluvapaata opintovapaalla