LOKAKUUTA 2022 . TORSTAINA 7. NRO 18 . LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli 9691_.indd 1 9691_.indd 1 9.10.2022 13.01 9.10.2022 13.01. NRO 18 Nastolassa paljastui poikkeuksellisen laaja kuivuuden ja kirjanpainajien aiheuttama metsävahinko. Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJANTAINA 14
›› 28 PILKKEITÄ Metsätietoa koululaisille ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Aiempaa suurempia tuhoryppäitä Poikkeuksellisen laajan kuusituhon paljastivat alun perin Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttilan Twitterissä julkaisemat ilmakuvat. Ilmaja satelliittikuviin perustuvalla säännöllisellä seurantajärjestelmällä saataisiin Junttilan mukaan ajankohtaista tietoa metsätuhojen leviämisriskeistä. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Metsäasiantuntija Tarja Heinonen kauhisteli tuhoja Nastolassa. Näin saadaan selville, millainen tuhoriski on seuraavalle kesällä.” Nastolan tuhotapauksen lisäksi Junttila kertoo nähneensä tuoreessa satelliittikuvassa Etelä-Karjalasta 70–80 kuolleen kuusen ryppään. ”Tämä on pahimpia metsätuhoja, mitä olen tällä alueella nähnyt”, sanoo 30 vuoden ajan alueen metsiä kolunnut Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Tarja Heinonen. NRO 18 Nastolassa paljastui poikkeuksellisen laaja kuivuuden ja kirjanpainajien aiheuttama metsävahinko. Junttila kommentoi kuvia syyskuussa Helsingin Sanomille todeten, ettei ole nähnyt niin laajoja kuolleita alueita suomalaisessa talousmetsässä. ”Ilmastonmuutos, kuivuus ja kuumuus aiheuttavat sen, että tuTÄMÄ NÄKY YLEISTYY, JOS EI OLLA HEREILLÄ Ilmakuvat paljastivat, kuinka kuivuus ja kirjanpainajat tappavat järeää tukkikuusikkoa Nastolassa. Nämä puut eivät ole ainoita, vaan kuolema on niittänyt laajalti satoa vanhassa kuusikossa Nastolassa Lahden itäpuolella. 9692_.indd 2 9692_.indd 2 9.10.2022 13.02 9.10.2022 13.02. ”Tuho lähtee lähes poikkeuksetta muutamasta puusta liikkeelle. Metsälehdelle Junttila kertoo katselleensa tuoreita ilmakuvia sattumalta Lahden seudulta, kun tuhot osuivat silmään. LOKAKUUTA 2022 . Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJANTAINA 14. Paljaiden runkojen pinnalla näkyy nyt tummanruskeaa mujua ja hyönteisten käytäviä. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KYMMENKUNTA isoa kuusta on kuollut pystyyn yhdessä rykelmässä. AJANKOHTAINEN / UUTISET 14.10.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Kemerapetos toi ehdollista ›› 4 Varhaishoidossa puhaltavat uudet tuulet ›› 5 Ensiharvennus entistä tärkeämpi ›› 8–11 METSÄSTÄ Taimikko on päästölähde 7-vuotiaaksi ›› 24 Pikkutaimet tuovat säästöä ›› 26–27 Mihin kelpaa ilmainen metsäarvio. Puiden kuolemat voidaan tunnistaa ilmakuvista. Neulaset ovat pudonneet, ja puista irtoilee kaarna. Junttila kehittää menetelmiä automaattiseen kuolleiden puiden tunnistamiseen ilmaja satelliittiku vien perusteella. NRO 18 . LOKAKUUTA 2021 . Hän on tehnyt aiheen parissa tutkimusta vuodesta 2015, eikä ole aiemmin törmännyt yhtä laajoihin tuhoihin suomalaismetsissä
Jos mitään ei tehdä ensi kesänä, tuho laajenee.” Ratkaisu voisi olla kuusikon elävän osan avohakkuu ja kuolleiden puiden jättäminen runsaaksi säästölahopuustoksi. Kuivuusjakso voi olla jatkossa tuhoisa Etelä-Suomen kuusikolle, oli se sitten 65tai 85-vuotias. Kirjanpainaja on selvästi vauhdittanut kuusikoiden hakkuita.” VAIKKA Nastolan tuhometsässä on kuutioittain kuollutta puuta, elävien kuusijättien kaadosta irtoaisi vielä roima tukkitili. Markus Melin sanoo, että kun puut ovat noin isoja, kaarnan alle mahtuu paljon kirjanpainajia ja niiden määrä moninkertaistuu nopeasti. Tarja Heinosen mukaan koivun istutus kuusikoiden tilalle on lisääntynyt Nastolassa viime aikoina. 2010, 2014, 2018 ja 2021 , Melin luettelee kovia hellekesävuosia. Kirjanpainajakuoriaiset reagoivat kuivuuden heikentämiin kuusiin ja suotuisiin lisääntymisoloihin nopeasti. Tai koska tuhokuusikon omistaa kuolinpesä, kyse on ehkä pikemminkin päättämättömyydestä, kuten usein kyseisen metsänomistusmuodon kohdalla. 80 euron puusta 15 euron puuksi Nastolassa kuolleet kuuset ovat järeitä, kooltaan kuution tai ylikin. Tänä vuonna kirjanpainajatuhoja on lisäksi havaittu entistä pohjoisempana, Keski-Suomen pohjoisosia myöten. Tilanne on jälleen kerran ristiriitainen. Metsänomistajan kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto olisi myös metsän myynti suojeluun. KOMMENTTI Katso video metsalehti.fi 9692_.indd 3 9692_.indd 3 9.10.2022 13.02 9.10.2022 13.02. Kuusitukin kantohinta on alueella 70–80 euroa, kuolleista kuusirungoista saisi kuitenkin enää energiapuun hinnan eli 15 euroa kuutiolta, metsäasiantuntija Tarja Heinonen kertoo. Soitto Maanmittauslaitokselle paljastaa, että tuhokuusikko on kuolinpesän omistuksessa. Muuten Nastolan kuvissa näkyvät kuusikuolemat yleistyvät.” Hereillä olo tarkoittaa sitä, että tuoreet kirjanpainajakuuset on käytävä poistamassa metsästä heti alkukesästä silloin, kun kuoriaiset vielä ovat kuusten kaarnan alla käytäviä kaivamassa. Heinosen mukaan metsänomistajan edustajat ovat tietoisia tuhosta. ”Karikkeessa ja kaarnan alla on takuulla iso määrä kirjanpainajia talvehtimassa. UUTISET 14.10.2022 Metsälehti.fi 3 TÄMÄ NÄKY YLEISTYY, JOS EI OLLA HEREILLÄ Nastolan kuusikon kasvupaikka on lehtomaista tai tuoretta kangasta eli mitä sopivinta kuuselle. Metsänomistaja on kärsimässä kuusikossa mittavat taloudelliset tappiot. Luken Markus Melin muistuttaa, että jos tuoretta, vioittunutta kuusipuuta on metsässä yli 10 kuutiota, metsänomistajan tulee metsätuholain mukaan poistaa 10 kuutiota ylittävä osuus. VALTTERI SKYTTÄ AVOHAKKUU VAI SUOJELU. Metsiltä vaaditaan nykyään muutakin kuin puuntuotosta, joten poikkeuk sellisen luonnontilaisena säilyneen metsän suojelu olisi monimuotoisuuden näkökulmasta enemmän kuin perusteltua. ”Tuho alkaa pieneltä alueelta ja leviää nopeasti, jos metsänomistaja ei yritä hillitä sitä”, Melin sanoo. Jos ei olla valppaina, kuolemat yleistyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin nimeää Nastolankin kuusituhojen taustatekijäksi kuuman ja kuivan kesän 2021. Etelä-Suomessa tulee harvoin vastaan yhtä vanhaa, järeää ja hakkaamatonta kuusikkoa. Silti suuria kuusia kuolee joukolla. Nämä kuuset ovat jo vaaratonta lahopuuta. Nastolan järeässä kuusikossa tuo raja täyttyy nopeasti, kun tuhot taas ensi kesän alussa, mitä todennäköisimmin, laajenevat. Metsänomistaja päättää. hot tulevat lisääntymään”, Junttila toteaa. Näin se onkin todennäköisesti jo tehnyt: tuoreen tuhopesäkkeen viereisestä rinteestä on kuollut pienempiä kuusia myös naapurin puolelta. Suojelu jatkaisi tosin riskiä, että kirjanpainajatuho leviää naapurimetsiin. ”Kyllä tästä näkee, että kuusikot kannattaa uudistaa ajoissa. Kuivuneet kuuset ovat jo vaarattomia, ne eivät tuhohyönteisiä enää elätä. ”Jos kovia hellekesiä alkaa tulla joka kolmas neljäs vuosi, metsänomistajien on oltava hereillä. Näky Nastolan metsässä on lohduton maanpinnan tasoltakin
Näyttöä metsurin palkkaamisesta ei oikeudessa esitetty. Metsäkeskuksen tietojen mukaan tuomio on ankarin kemerapetoksista tuomittu. Hän ei kertomansa mukaan ollut selvittänyt, oliko työ tehty. Lisäksi metsänomistajan havaittiin tärvelleen 0,3 hehtaarin luonnontilaisen, metsälain suojeleman suon. Kustannukset ovat kuluvan vuoden aikana nousseet liki viidenneksellä, mikä on kääntänyt yritysten tulokset alamäkeen. Vaikka polttopuuvarkaudet ovat yh tiön tilastojen mukaan harvinaisia, viedään mökeiltä vuosittain klapejakin. Kokonaiskestävyyden turvaamiseksi metsälannoitukset tulee kohdentaa kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta ympäristövaikutukset voidaan minimoida, Metsäkeskuksesta todetaan. Vaikka yrittäjien asiakkaat ovat polttoaineen hintojen nousuun reagoineet, muutkin kustannukset ovat nousseet. Metsäkeskuksen mukaan samaisen metsänomistajan kemerahakemuksissa on aiemminkin ollut epäselvyyksiä. Toteutetuksi ilmoitettuja töitä ei ollut tehty eikä ensiharvennuskohteen puusto myöskään olisi täyttänyt kemeratukien ehtoja. ”Niiden saaminen urakoinnin hintoihin on ollut yleisesti ottaen haasteellista”, toteaa Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Metsä jäi hoitamatta ja metsänomistaja sai kemeratukien sijasta ehdollisen vankeustuomion. Joka tapauksessa If suosittelee säilyttämään polttopuut vakuutuspaikassa eli kodin tai mökin läheisyydessä. KUSTANNUSTEN NOUSU AHDISTAA KONEYRITTÄJIÄ Metsäalan koneja kuljetusyrittäjät ovat huolissaan urakoinnin kannattavuuden kehityksestä, Koneyrittäjät ry kertoo. KLAPIT TURVALLISEEN PAIKKAAN Halkopinon paikkaa mökillä kannattaa miettiä, vakuutusyhtiö If neuvoo. Oikeus totesi, ettei oikeudenkäynnissä tarkasteltu vastaajan metsien hoidon tilaa vaan sitä, onko tämä virheellisiä tietoja antamalla yrittänyt saada metsänhoidon tukirahoitusta, johon hänellä ei ollut oikeutta. 9693_.indd 4 9693_.indd 4 9.10.2022 13.03 9.10.2022 13.03. Tällä perusteella syyttäjä vei asian käräjille. ”Joku muu” Metsänomistaja kiisti kaikki syytteet. Kuvan metsä ei liity tapaukseen. Hankkeessa laaditaan metsänomistajille ja alan toimijoille yhtenäiset kriteerit, joiden avulla lannoitukset voidaan kohdentaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Ei esimerkiksi niin, että niitä haetaan pidemmältä metsänreunasta”, sanoo Ifin vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä. Haettu tukisumma oli noin 12 500 euroa. 14.10.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ SEINÄJOEN käräjäoikeus määräsi metsänomistajalle ennätyksellisen kovan tuomion avustuspetoksista ja metsärikoksesta. Tästä vajaa 50 hehtaaria oli ensiharvennusta ja seitsemän hehtaaria raivaussahalla tehtävää nuoren metsän hoitoa. SOPIVAT LANNOITUSKOHTEET HAUSSA Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho selvittävät yhteishankkeessa, millaiset metsät sopivat parhaiten lannoitukseen. Yleisen oikeuskäytännön mukaan avustuspetoksista tuomitaan vankeutta, kun tavoiteltu hyöty ylittää 10 000 euroa. Sitä ei maksettu, koska Metsäkeskus teki maastotarkastuksen molemmilla kohteilla riskiarvion perusteella. ”Syynä saattaa olla koronaviruksen aiheuttama kuolleisuuden lisääntyminen ikääntyvien metsänomistajien joukossa”, arvioi asiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta. Metsärikokseen metsänomistaja syyllistyi tehdessään piennartien ja ojituksia sekä hakkuun 0,3 hehtaarin luonnontilaisella suolla, joka oli metsälakikohde. Avustuspetokseen metsänomistaja syyllistyi kahdella eri tilallaan. Suomen metsäkeskuksen mukaan kuolinpesien hallussa oli kuluvan vuoden toukokuussa 9,3 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Metsänomistaja korosti, että hänen metsänsä ovat hyvin hoidettuja. Hän kertoi otaksuneensa pestaamansa metsäkoneyrittäjän tehneen ensiharvennuksen sovitussa ajassa. SA M I KA RP PI N EN KUOLINPESIEN METSÄNOMISTUS KASVUSSA Kuolinpesämuotoinen metsänomistus on kääntynyt Suomessa kasvuun. Kolme vuotta sitten kuolinpesät omistivat 8,9 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Tätä oikeus ei pitänyt uskottavana, koska tilalla samaan aikaan tehtiin ojituksia. Tavoitellun rikoshyödyn suuruuden vuoksi seuraamuksena oli vankeustuomio. Käräjäoikeus totesi myös, että Metsäkeskus voi antaa hankkeen toteuttamiseen jatkoaikaa tarkastuksessa havaittujen vähäisten puutteiden korjaamiseen. Metsärikoksen hän totesi jonkun muun tekemäksi. Avustuspetokset metsänomistaja selitti tiedonkulun katkoksena. Tavoiteltu taloudellinen hyöty oli siinä määrin mittava, että seuraamuksena oli ehdollinen vankeusrangaistus. Valtion metsätukien käyttöä valvova Suomen metsäkeskus totesi tarkastuksessaan metsänomistajan hakeneen perusteetta yli 55 hehtaarille nuoren metsän hoitoon tarkoitettua kemeratukea. Pienemmän avustuspetoksen syyksi metsänomistaja totesi metsurin, joka ei ollut laskun lähettämisestä huolimatta tehnyt sovittua työtä. Kemerapetoksesta ennätysrangaistus Lähes 60 hehtaarin vilpillinen tukihaku toi metsänomistajalle ehdollisen vankeustuomion. Tämä ei oikeuden mukaan vähennä teon tahallisuutta. Metsänomistaja on valittanut tuomiosta. ”Ihanteellista on pitää polttopuut lukkojen takana. Sellaisista ei tässä tapauksessa ollut kyse, koska hoitotoimia ei ollut tehty lainkaan
”Alempi viljelytiheys jättää siemensyntyisille lehtipuille tilaa kehittyä ja niitä voidaan jatkossakin jättää kuviolle tasaisemmin kasvamaan”, Heli Viiri perustelee. Metsä Groupin operaatiopäällikkö Niko Teikari ja yrittäjämetsuri Mirva Pynnönen keskustelivat periaatteista, joiden mukaan lehtipuita jätetään kasvamaan havupuutaimikon varhaisperkauksessa. ”Tavoitteena on aina yksijaksoinen metsä, jossa puujärjestys on suhteellisen tasainen. Stora Ensolla tavoite on määritelty kasvatettavan pääpuulajin määrän kautta. ”Syynä tähän ovat jalostettujen taimimateriaalien käyttö ja maanmuokkausmenetelmien kehittyminen. Vähintään metri väliä kuusen taimeen Metsä Group pyrkii jättämään noin viisi vuotta viljelyn jälkeen tehtävässä varhaisperkauksessa kuusitaimikoihin etupäässä rauduskoivuja, jotka ovat hieman kasvatettavia kuusia pienempiä. Lisäksi viljelykuluihin voidaan saada säästöä. Olemme linjanneet, että rauduskoivun voi jättää varhaisperkauksessa kasvamaan, jos sen etäisyys on kuuseen vähintään yksi metri.” UPM:llä ja Stora Ensolla jo käytäntönä Siemensyntyisten lehtipuiden jättämiseen kuusten sekaan varhaisperkauksessa ovat metsureitaan ohjeistaneet jo aiemmin myös UPM ja Stora Enso. ”Pyrimme siihen, että kaikissa metsänhoidon vaiheissa pääpuulajin osuus on toimenpiteen jälkeen korkeintaan 80 prosenttia runkoluvusta”, sanoo Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi. ”Olemme käytännössä soveltaneet kaikilla kohteilla FSC-sertifioinnin ohjetta, jonka mukaan tavoitteena on jättää havupuutaimikkoon 10 prosenttia lehtipuuta”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Tällä hetkellä kuusen suositeltu viljelytiheys on 1 600– 2 000 taimea hehtaarille. Viljelytiheyden laskeminen nähdään keinoksi parantaa mahdollisuuksia lehtipuiden kasvattamiseen tasaisesti kuusten seassa. Käytännössä kaikki isot metsäalan toimijat jättävät nyt taimikkoon myös siemensyntyistä lehtipuuta kasvamaan varhaisperkausvaiheessa. Kaikilla metsäyhtiöillä tavoite on, että kuviolla kasvavien puulajien määrä ei vähene metsänhoitotoimenpiteen seurauksena, vaan kaikkia puulajeja pyritään jättämään jonkin verran kasvamaan. Tuoreimman linjauksen asian suhteen teki tänä vuonna Metsä Group. Suosituksiin alemmat viljelytiheydet kuuselle Metsänhoitosuositukset opastavat suosimaan sekapuustoa metsänkasvatuksen kaikissa vaiheissa. Siemensyntyisiä koivuja jätetään kasvamaan metsäyhtiöiden ohjeistuksissa kuusitaimikossa noin 10–20 prosenttia runkoluvusta. Samalla luonnon monimuotoisuus sekä metsien ilmastokestävyys paranevat”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. 14.10.2022 Metsälehti.fi 5 AJASSA SAMI KARPPINEN PERINTEINEN metsäalan mantra on ollut, että havupuutaimikosta poistetaan varhaisperkauksessa kaikki lehtipuu. Tavoitteena on noin 10 prosentin lehtipuusekoitus havupuutaimikoissa.” Laine korostaa, että uudessa toimintamallissa ei ole kyse reikäperkauksesta, jossa vain kasvatettavien puiden ympäriltä poistettaisiin kasvua haittaava vesakko. Kuusentaimet pärjäävät kasvussa yleensä rauduskoivullekin hyvin”, Laine toteaa. Näin ei enää ole. ”Etukasvuiset ja vesasyntyiset lehtipuut kaadetaan edelleen pois. Kuusen viljelytiheyksien alentaminen tekee tilaa koivulle. Varhaishoidon vallankumous Siemensyntyisiä lehtipuita jätetään nyt kasvamaan jo varhaisperkausvaiheessa. UPM on jo tänä kesänä siirtynyt käyttämään kuusella 1 600 taimen viljelytiheyttä aiemman 1 800:n sijaan. Uusissa suosituksissa se tulisi olemaan 1 500–1 800 taimea ja metsityskohteilla 2 000 taimea hehtaarille”, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta. Suosituksia päivitetään parhaillaan ja muutoksia on luvassa alustavien tietojen mukaan kuusen viljelytiheyteen. ”Kun jo varhaisperkauksessa jätetään siemensyntyisiä lehtipuita havupuutaimikkoon, saadaan kasvatettua laadukkaita lehtipuita sekapuustoksi havupuiden sekaan. Viljellyt kuuset pysyvät nykykäsityksen mukaan varhaisperkauksen jälkeen varsin hyvin mukana siemensyntyisten koivujen kasvuvauhdissa. 9693_.indd 5 9693_.indd 5 9.10.2022 13.03 9.10.2022 13.03
Eniten entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Esimerkiksi keskisuomalaisessa kuivahkon kankaan männikössä harvennusta suositellaan nykyisin pohja-pinta-alan ollessa noin 26 neliötä hehtaarille. SA M I KA RP PI N EN JUSSI COLLIN JOUTOALUEIDEN metsitykset ovat päässeet toden teolla käyntiin tänä vuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Vaikka puuntuotos säilyisi ennallaan, pienentää kiertoajan pidentäminen toki laskennallista tuottoprosenttia. Yleisin syy hylkäämiseen on ollut se, että metsitettäväksi aiottu alue on ollut jo luontaisesti metsittynyt tai voimakkaasti vesoittunut. Hakemuksia on hylätty myös ely-keskuksen lausuntojen perusteella. Metsiä voitaisiin kasvattaa huomattavasti nykyistä tiheämpinä ja pidempään, mikäli hiilensidonta ja -varastointi halutaan maksimoida. Lisäksi tuella on metsitetty entisiä kivennäismaapeltoja, turvepeltoja ja muita joutoalueita. Lähes kaikista vireillä olevista hakemuksista onkin tehty päätös, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9713_.indd 6 9713_.indd 6 9.10.2022 13.05 9.10.2022 13.05. Puuston määrää ja hiilensidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikoja pidentämällä ja harvennusrajoja nostamalla. Tukihakemuksia on tehty 8 400 hehtaarin edestä ja tukea on myönnetty 4 100 hehtaarille. Metsäkeskuksen metsävaratietojen mukaan uudistushakkuissa puiden keskiläpimitta on kuluvana vuonna ollut 25,7 senttiä. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. AJASSA 14.10.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA MIKÄLI Suomen metsien halutaan sitovan sekä varastoivan nykyistä enemmän hiiltä, kannattaisi metsiä kasvattaa nykyistä tiheämpinä ja pidempään. Toinen keino hiilivaraston kasvattamiseen olisi puuston kiertoaikojen pidentäminen nykyisestä tasosta. Jos kiertoaikaa jatketaan tuoreen kankaan kuusikossa kuudestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen vuoteen, on nettotulojen nykyarvo 35 prosenttia pienempi. Vuosittaiseen puuntuotokseen kiertoaikojen reilukaan pidentäminen ei juuri vaikuttaisi. Tällöin yleisimpiä syitä ovat olleet vuoden 2019 jälkeen haetut maatalouden tuet, kaavoituksen rajoitukset metsityksen toteutukseen ja metsityksen kohdistuminen maisemallisesti arvokkaaseen elinympäristöön. Metsäkeskus on kuitenkin hylännyt suuren osan hakemuksista, yhteensä noin 3 200 hehtaarin edestä. Vuonna 2021 jopa noin 38 prosenttia uudistushakkuista kohdistui 02ja 03-kehitysluokan metsiin. ”Suositusrajoja alhaisempien uudistamisten osuus on lisääntynyt selvästi aiemmasta vuonna 2018 tehdystä tarkastelusta, jolloin luku oli 31 prosenttia”, kertoo metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Pinta-alan mukaan tukea on haettu eniten Pohjois-Pohjanmaalle (1 600 hehtaaria) ja Etelä-Pohjanmaalle (1 400 hehtaaria) . Lisää tiheyttä ja pidempi kiertoaika. Järeys kasvanut, kiertoajat lyhentyneet Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan yli kolmannes Suomen metsistä uudistetaan aiemmin kuin nykyiset metsänhoidon suositukset suosittelevat. Kiertoaikojen pidentämisen mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n yhteisessä Pikma-hankkeessa. ”Leimausrajoja voitaisiin nostaa etenkin männyllä jopa 40 neliöön ilman, että puuston kuolleisuus tai metsätuhot merkittävästi lisääntyisivät”, sanoi Tapio Oy:n järjestämässä Metsänkasvatuksen kiertoajat webinaarissa puhunut Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Metsityksiä on toteutettu liki 1 000 hehtaarilla. Kuusikoissa tuhoriskit lisääntyvät kiertoajan jatkuessa nopeammin kuin männiköissä. Määrällisesti eniten tukihakemuksia on tullut Pohjois-Savosta, lähes 300 kappaletta. Metsitystukihakemuksista suuri osa hylätty UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Uudistettavien metsien keskiläpimitta on kuitenkin ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Luvussa eivät ole mukana maankäyttömuodon muutoksen takia tehdyt hakkuut. ”Esimerkiksi tuoreen kankaan kuusikossa keskimääräinen vuosittainen puuntuotos kuutiometreinä pysyy samalla tasolla, vaikka kiertoaikaa jatkettaisiin seitsemästäkymmenestä sataan vuoteen”, Hynynen kuvailee. Hakemusten käsittelyssä oli alkuun ruuhkaa, mutta tällä hetkellä käsittely etenee sujuvasti
Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark klo 8–16) storaensometsa.fi/150 Voit lukea Ruposen ja Monosen Metsäkauppa syntyy -artikkelin vuodelta 1956 osoitteesta storaensometsa.fi/150 Osallistut upeiden pikniksettien arvontaan (arvo 350 €/kpl) syksyn puukaupoilla tai vaikka heti eMetsää käyttämällä. Hyvän metsänhoidon ja Stora Enson juhlavuoden kunniaksi puukauppaa tehdään juhlatunnelmissa. Ja työt hoidetaan jämptisti kuten on sovittu. Jokainen kauppa on ainutkertainen hetki. Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta ”Ennen kuin sopimukseen päästiin, mitattiin silmällä vielä uudelleen leimikon latvoja ja rungon paksuuksia.” Aivan kuten vuonna 1956, puukaupoista ja metsänhoidosta sovitaan aina henkilökohtaisesti, luonnon ehdoilla ja metsänomistajaa kuunnellen. 9714_.indd 7 9714_.indd 7 9.10.2022 13.07 9.10.2022 13.07. Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa
Puun tuonnin lisäämiseen liittyy haasteita. Jos nyt on malttia, voimme hyödyntää metsiä enemmän jatkossa”, Seppälä sanoo. Jalostusarvo nousuun Seppälä myöntää, että myös metsäteollisuuden jalostusarvon kasvattaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Myöskään puun tuonnin lisääminen esimerkiksi Ruotsista, Virosta, Latviasta tai Liettuasta ei Seppälän mukaan todennäköisesti onnistu, sillä näillä mailla on omat ilmastotavoitteensa. ”Sen jälkeen mennään aika kauas, helposti jo Etelä-Amerikkaan.” Etelä-Amerikasta löytyy Seppälän mukaan sellaisia alueita, joilla puuntuotanto on niin kestävällä pohjalla, että suomalainen metsäteollisuus voisi ostaa sieltä puuta. Pidemmällä aikavälillä jalostusarvon nostaminen mahdollistaisi Seppälän mielestä jopa nykyistä suuremmat rahavirrat. ”Suomalaisten osaaminen on tällä alueella huippua. Hän on huolissaan varsinkin metsien hiilinielun pienenemisestä. Venäjältä puuta ei voi nykytilanteessa tuoda. 14.10.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KYMMENEN miljoonaa kuutiometriä. Meillä on paljon hyviä innovaatioita, mutta volyymituote on edelleen perussellu. Määrä on reilut kymmenen prosenttia nykyisestä hakkuumäärästä. Vuonna 2021 Suomen metsistä hakattiin Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 76 miljoonaa kuutiometriä puuta. Käytännössä hakkuumäärien vähentäminen tarkoittaa Seppälän mukaan sitä, että metsäteollisuuden on joko lisättävä puun tuontia tai ryhdyttävä tuottamaan korkeamman jalostusasteen tuotteita, jos se haluaa säilyttää tuotannon arvon ennallaan. Suuruusluokaltaan sen verran Suomessa on lähivuosina vähennettävä vuotuisia hakkuita, jos haluamme päästä EU:n ilmastotavoitteisiin, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja professori, Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä. Lyhyellä aikavälillä hakkuiden väheneminen tarkoittaisi metsäteollisuuden rahavirtojen pienenemistä. ”Kyse ei ole siitä, että Suomessa ei saisi hyödyntää metsiä, vaan siitä, että metsiä hakataan nyt enemmän kuin mihin olisi varaa. Lisää tuontipuuta. Kalliiksi se kuitenkin tulisi. ”Jos nyt on malttia, voimme hyödyntää metsiä enemmän jatkossa.” 9694_.indd 8 9694_.indd 8 9.10.2022 13.10 9.10.2022 13.10. Jos raaka-ainetta ei jatkossa saada yhtä paljon kuin aiemmin, kannattaa määrätietoisesti lähteä kasvattamaan osaamispohjaa korkeamman jalostusasRAJOJA HAKKUILLE Metsäteollisuuden on joko lisättävä puun tuontia tai ryhdyttävä tuottamaan korkeamman jalostusasteen tuotteita, ennakoi Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä
Sitä ei kukaan tiedä, olisiko nieluyksiköitä tarvittaessa saatavilla ja millä hinnalla.” Seppälä muistuttaa, että paineita vähentää hakkuumääriä aiheuttavat myös metsien monimuotoisuudelle asetetut tavoitteet. Hän uskoo kuitenkin, että kestävästi tuotetulla puulla on jatkossa myös parempi hinta. Tuoreehko uutinen Suomen metsien kasvun hidastumisesta on noteerattu laajasti muun muassa luonnonsuojelujärjestöissä. Malttia harvennuksiin Yksi keino vähentää vuotuisia hakkuumääriä Suomessa olisi Seppälän mukaan vähentää harvennuskertoja ja harvennuksissa poistettavien puiden määrää sekä pidentää metsien kiertoaikoja. 14.10.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA RAJOJA HAKKUILLE JYRI SEPPÄLÄ Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja vuodesta 2010 ja professori vuodesta 2005 Suomen ilmastopaneelin jäsen vuodesta 2011 62-vuotias Kotoisin Helsingistä, asuu Järvenpäässä Työskennellyt Suomen ympäristökeskuksessa vuodesta 1989 Tekniikan tohtori Perheessä vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta Harrastaa lintujen ja perhosten katselua, valokuvausta, lenkkeilyä ja ulkoilua teen tuotteiden valmistamiseksi.” Usein sanotaan, että jos Suomessa vähennetään hakkuita, hakkuut tehdään sellaisessa maassa, jossa metsätalous ei ole yhtä kestävää. KOLUMNI Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä pidentäisi metsien kiertoaikoja palauttamalla metsälakiin uudistuskypsän puuston läpimittaja ikärajat. Jossain muualla hakataan sitten vain entistä nuorempaa metsää.” Puulle lisää hintaa Entä jos hakkuumääriä ei Suomessa vähennetä. METSIEN KASVU LASKUUN KUKA. Tiettyjen puulajien, kuten tammen, suosiminen tukee siitä riippuvaisia harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Harvennusten hän kokee palvelevan lähinnä metsäteollisuutta, joka saa niistä paljon edullista puuta sellun valmistukseen. Metsälannoitusta vastustavat lausunnoissaan myös Greenpeace ja Luontoliitto. ”Metsiä harvennetaan monin paikoin niin voimakkaasti, että niiden hiilitaseen toipuminen on todella hidasta. SEKÄ MONIMUOTOISUUDEN varjeluun tähtäävillä suojelualueilla että jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistava siemenaines on paikallista. Luontopaneelin mainitsemat keinot ovat lyhyellä aikavälillä toimivia tapoja pienentää hiilipäästöjä. Suosiako kasvua vai lajeja. Metsistä ei ole apua ilmastonmuutoksen hillinnässä vuosikymmenien ja -satojen aikajänteellä kasvua kuristamalla. ARKINEN KYSYMYS metsänhoidossa on puulajivalinta. Voi myös kysyä, ovatko voimakkaat harvennukset metsänomistajan etu. Meillä ongelma on, että hakkuita halutaan pikemminkin kasvattaa kuin pienentää.” Seppälän mukaan voidaan periaatteessa ajatella, että päästöjä kompensoitaisiin muilta mailta ostettavilla nieluyksiköillä. 9694_.indd 9 9694_.indd 9 9.10.2022 13.10 9.10.2022 13.10. ”Se tarkoittaisi sitä, että yhteiskunta subventoisi metsäteollisuutta oikein kunnolla. Nyky-ymmärrykseni on, että lämpenemistä vastaan on toimittava nyt ja tulevaisuudessa. Hankaluutena on, että ilmastonmuutosta hillitsevät, kasvua lisäävät ratkaisut eivät aina auta metsälajistoa. Ongelmana on, että näillä lääkkeillä metsien kasvu vääjäämättä pienenee. Siihen, että metsänomistajille maksettaisiin kiertoaikojen pidentämisestä, hän suhtautuu varauksella. Luontopaneeli painottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa hakkuita vähentämällä ja siirtymällä turvemailla jatkuvaan kasvatukseen puuston kasvua lisäävien toimien, kuten metsälannoituksen sijaan. Lajiston suojelu puolestaan torppaa tehokkaita ilmastonmuutosta torjuvia keinoja. Välittipä siitä tai ei, ero kasvussa on suuri. METSIEN KASVUSTA ollaan huolissaan, mutta samalla suuri osa metsien käyttöön kohdistuvista vaatimuksista on sellaisia, että ne pienentävät kasvua joko heti tai viiveellä. Monimuotoisuuden paikallinen turvaaminen hoituu tällä menetelmällä, mutta globaalitaloudessa se merkitsee hakkuiden ja ympäristövaikutusten siirtymistä muualle. ”Jos puun kysyntä pysyy ennallaan, ei auta, vaikka jollekin maksettaisiin siitä, että tämä ei hakkaa metsäänsä. Metsänomistaja saa kuitenkin suurimman hyödyn tukkipuuvaiheesta.” Metsien kiertoaikoja Seppälä pidentäisi palauttamalla metsälakiin uudistuskypsän puuston läpimittaja ikärajat. Myös monimuotoisuuden heikkeneminen, trendinimeltään luontokato, on yksi aikamme suuria ongelmia. Kun kasvu pienenee, hiilinielun säilyttäminen edellyttää aina vain pienempiä hakkuumääriä. Ilmaston muuttuessa nopeasti käy niin, että paikallisten puiden jälkeläiset sopivat parhaiten menneen maailman ilmastoon. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Parhaiten kasvava taimiaines syntyy eteläisemmistä siemenistä, jota saadaan metsiin vain viljelemällä. Lausuntovaiheessa ympäristöministeriön Luontopaneeli esitti suunnitelmalle kritiikkiä, ei mainittujen ilmastotoimien tehottomuudesta vaan niiden monimuotoisuusvaikutusten huonosta huomioimisesta. Ylimalkaan, hyvin kasvavat, terveet puut eivät ole uhanalaiselle, lahopuusta riippuvaiselle lajistolle hyödyksi, vaan nämä lajit kaipaavat kuolleita tai huonokuntoisia puita. Nykytilanteessa valtio ja viime kädessä veronmaksaja on se, joka on tilivelvollinen EU:n suuntaan. MITÄ SUUREMPI metsien kasvussa sitoutuva hiilimäärä on niiden käytössä vapautuvaan hiileen nähden, sitä parempi ilmastolle. VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI heinäkuussa maaja metsätalousministeriön valmisteleman maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Seppälän mukaan ongelma on ratkaistavissa: ilmaston kannalta olisi hyvä, että suomalaiset vähentäisivät hakkuita omissa metsissään ja veisivät metsäosaamistaan sellaisiin maihin, joissa metsäkato on ongelma. Hidaskasvuisista lehtipuista ei kuitenkaan ole apua metsien kasvun lisäämisessä ainakaan niiden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Nopeakasvuiset ulkomaiset puulajit, kuten kontortamänty, eivät taas kelpaa kaikille kotoperäisille puiden seuralaislajeille. ”Ainakin hiilinielujen osalta se tarkoittaa sitä, että se sitten maksaa. Ilmastonmuutos on uhanalaistumista kiihdyttävä tekijä
14.10.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT EE nsiharvennus on nuoren metsän ensimmäinen tuloja tuottava hakkuu. Männyt eivät pysty lisäämään kasvuaan voimakkaasti avartuvan kasvutilan mukaan”, sanoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tavallisesti puuston arvonnousu kuittaa moninkertaisesti kasvun taantumisen menetykset, mutta liian rajut harvennukset voivat kääntyä metsänomistajan tappioksi. Nykyisellä menolla ja konekalustolla se ei ole helppoa. ”Olen huolissani erityisesti männiköiden liian voimakkaista harvennuksista. Metsän kokonaiskasvu alenee muutamaksi vuodeksi harvennuksen jälkeen. Yksittäisten runkojen kasvu nopeutuu, kun kilpailu harvennuksen jälkeen vähenee ja latvukset vahvistuvat. Viljelykuusikot sietävät voimakkaitakin harvenENSIHARVENNUS – VAIKEA MUTTA VÄLTTÄMÄTÖN Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää huolellisesti ja oikeaan aikaan tehtyjä ensiharvennuksia. Rikastumisen vaara tosin on pieni, koska energiatai kuitupuuta kertyy yleensä vain 40–70 kuutiota hehtaarilla. 9695_.indd 10 9695_.indd 10 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. Tärkeintä on, että puusto harvenee järeitä ja arvokkaita runkoja tuottavaan kuntoon
Rauduskoivikoissa voimakas ensiharvennus varmistaa runsaan tukkisadon. Koivu on valopuu, joten harvennuksia ei pidä lykätä. Vahinkoa ei enää kiertoajan kuluessa pysty korjaamaan”, Huuskonen sanoo. nuksia ilman merkittäviä kasvutappioita. ”Harvennuksen viivästyminen muutamallakin vuodella supistaa koivujen latvoja, kun alimmat oksat kuihtuvat varjostukseen. 9695_.indd 11 9695_.indd 11 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. 14.10.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA ENSIHARVENNUS – VAIKEA MUTTA VÄLTTÄMÄTÖN Ensiharvennusten viivyttäminen lisää metsätuhojen riskiä. Elinvoimaiset puut vastustavat tehokkaasti myös kaarnakuoriaisten iskemiä.” Heti harvennuksen jälkeen tilanne on toinen – Juurikäävän torjuntaa kannattaa jatkaa pakkasten tuloon asti. Kuinka käy puuston terveyden. Kuvan kanto on käsitelty urealiuoksella. Luken professori Jari Hynynen ja erikoistutkija Saija Huuskonen kiteyttävän asetelman Tapion Metsäkoulu-kirjan uusimassa painoksessa: ”Harvennushakkuut parantavat metsän kestävyyttä tuhoja vastaan, mutta toisaalta ne myös lisäävät tuhoriskiä.” Huuskonen selittää, että pitkällä aikavälillä harvennettu metsä on elinvoimaisempi kuin harventamaton. ”Kestävyys myrskyja lumituhoja vastaan paranee, kun harvennus vahvistaa puiden runkoja ja latvusta. Puuston tuhon kestävyyteen ensiharvennuksen vaikutus on ristiriitainen
Kaatuneet puut ja katkenneet latvat elättävät tuhohyönteisiä. Yhden harvennuksen kasvutusohjelma tuottaa hieman vähemmän tukkia kuin kahden. 14.10.2022 12 Metsälehti.fi AJASSA YHDELLÄ HARVENNUKSELLA Kuusikon voi kasvattaa päätehakkuuseen vain kerran harventaen, mutta valmistelut pitää aloittaa jo varhain. Hänen mielestään metsänomistajien ja ainakin metsäammattilaisten pitäisi seurata kaarnakuoriaiskantoja nykyistä tarkemmin. Vinkkien lähde: Metsäkoulu, 2022. Metsään voidaan tuottaa lisää lahopuuta tekemällä tekopökkelöitä. UPM:n Viiri supistaisi tuhoriskien vuoksi eteläisimmän Etelä-Suomen kuusikoiden harvennuskerrat yhteen. Lumija tuulituhojen vaara on suuri, kun puut totuttelevat harvennuksen jälkeiseen väljään kasvutilaan. ”Salpausselän eteläpuolella kuusikoita ei pitäisi harventaa kuin kerran.” 9695_.indd 12 9695_.indd 12 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. Ensiharvennuksessa hehtaarille valitaan kasvamaan 200– 300 parasta rauduskoivua ja 800–1000 kuusta. Koivukuitupuuta havittelevat nyt sekä sellutehtaat, energiantuottajat kuin klapintekijätkin, joten ainakaan puun kysyntä ei rajoita harvennushakkuita. Varhaisempia harvennuksia Luken Tiina Ylioja näkee, että hyönteistuhojen välttämiseksi kuusikoiden ensiharvennuksia ei pidä ainakaan viivyttää, jotta puut pysyvät elinvoimaisina. Samalla myös korjuuvaurioiden risKoivikoiden ensiharvennuksia ei pidä lykätä. Seuraavaan harvennukseen mennessä koivut ovat kasvaneet tukkipuiksi ja valtaosa niistä voidaan korjata. LUONTOA SUOSIEN Luontoa ja riistaa suosivassa ensiharvennuksessa metsä hakataan tiheydeltään vaihtelevaksi. ”Laskelmissa oletetaan, että harvennukset tehdään virheettömästi”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Männiköissä suositellaan kolmen harvennuksen kasvatusohjelmaa. Puuston ylitiheyden aiheuttamaa latvusten supistumista ei enää saman kiertoajan kuluessa pysty korjaamaan. Niitä tulee, kun puuta korjataan huonosti kantavalla maalla. Kustantaja Tapio Palvelut Oy. Juurikääpäsieni leviää korjuussa syntyvistä juurija runkovaurioista. Parhaat koivut voidaan kasvattaa järeiksi tukkipuiksi. Latvukset kärsivät valosokista, joten puut ovat alttiita kaarnakuoriaisten hyökkäyksille. Alikasvostaimien kehitystä edistetään poistamalla valtapuustoa ryhmittäin. Kaksijaksoisuutta voi edistää jättämällä kuusentaimikkoon siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat kuusia pidempiä. Ylioja korostaa, että nuorten kuusikoiden pahin vihollinen ei ole kirjanpainaja, vaan lämpimien kesien seurauksena yleistynyt kuusentähtikirjaaja. KOIVUJA YLISPUIKSI Monesti ensiharvennettavan kuusikon seassa kasvaa kuusia pidempiä koivuja. Näin hyvin harvennuksissa onnistutaan valitettavan harvoin. Tavoitteeksi voi asettaa 20–30 prosentin lehtipuusekoituksen. varsinkin jos ylitiheänä kasvanutta metsää harvennetaan voimakkaasti. Kuusentähtikirjaajan yleistyminen on esimerkki ilmastonmuutoksen heikoista signaaleista, jotka meidän pitäisi osata huomata”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Tällöin metsä on kaksijaksoinen. Toisaalta luontoa suosivat harvennukset parantavat myös metsän jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä. Sen jälkeen kuusikko saa kasvaa 16–17 metrin pituuteen, jolloin se harvennetaan 700–800 puun hehtaaritiheyteen. Seuraavissa harvennuksissa toimitaan samaan tapaan. Kiertoajan lopussa metsä voidaan päätehakata. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan suurin osa ensiharvennuksista hakataan liian harvoiksi. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan käytäntöön sovellettavissa. Jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille ja leppäryhmille avarretaan kasvutilaa. Kuusikoiden ensiharvennuksia kannattaakin lykätä, jos lähistöllä on juuri edellisinä vuosina tehty päätetai harvennushakkuita ja tuoreita hakkuutähteitä on joko metsässä tai varastoituna. Sen torjuminen on jopa hankalampaa kuin kirjanpainajien, koska laji lisääntyy tuoreissa hakkuutähteissä, ei tuoreiden tuulenkaatojen tyvillä, kuten kirjanpainaja. Kuusentaimikko harvennetaan raivaussahalla 7–9-metrisenä 1 200–1400 taimen hehtaaritiheyteen, siis selvästi harvemmaksi kuin taimikot tavallisesti. Remeksen mukaan ensiharvennusten laatua heikentävät muun muassa isokokoisten korjuukoneiden käyttö, suuret tuottavuusvaatimukset ja myös kuljettajien puutteellinen osaaminen. Etelä-Suomessa yksi harvennus Metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmien mukaan kuusikot ja koivikot on edullisin harventaa kahteen kertaan
Lähikuljetuksessa ratkaisee puiden ajomatka.” Zerti-Forest joko myy korjaamansa puut metsänomistajan puolesta metsätai energiayhtiöille tai vaihtoehtoisesti vain korjaa puut ja metsänomistaja hoitaa loput. ”Niiden tieltä voi kaataa havupuitakin, jos lehtipuiden osuutta halutaan lisää.” Jos haluaa tuunata nuorta kasvatusmetsäänsä entistä monimuotoisemmaksi, ensiharvennuksessa kannattaa jättää myös haapaa ja isoja raitoja, sikäli kun niitä on tarjolla. Reilut kaksi metriä leveälle koneelle riittää noin kolme metriä leveä ajoura. Toisaalta koivun kasvu hidastuu kuusta aikaisemmin, joten sekametsän kasvu jää hieman puhdasta kuusikkoa pienemmäksi.” Joona Vatjus on ajanut Malwalla pian pari vuotta. Sekametsät ovat useimpien mielestä metsänä kauniimpia kuin puhtaat yhden puulajin havumetsät. Yhden harvennuksen ohjelmaa hän pitää ongelmallisena. ”Se edellyttää hyvin voimakasta harvennusta, joka alentaa puuston kasvua , eikä metsään jää ylimääräisiä runkoja särkymävaraksi mahdollisten tuhojen varalle.” Sekametsää ensiharventamalla Huuskonen johtaa Luonnonvarakeskuksessa Sekava-hanketta, jossa tutkitaan sekametsien kasvattamisen perusteita. Sekametsä rikastuttaa metsän monimuotoisuutta, koska eri puulajeilla on erilainen eliöstö. Kuusen juurikääpä leviää huonommin sekametsässä. Tutkimuksesta ei ole luvassa selkeitä ohjeita sekametsää suosivalle ensiharventajalle. 14.10.2022 Metsälehti.fi 13 AJASSA ki pienenisi. Metsän kasvua sekapuusto ei lisää. Vatjuksen mukaan parhaiten koneelle sopivat runkokooltaan 80–100-litraiset ensiharvennukset. Takatelin telat parantavat koneen kulkukelpoisuutta pehmeillä mailla ja lisäävät koneen vakautta. Koko korjuuketju siirtyy traktoritai autolavetilla yhdellä kertaa. Yli 50-vuotiaita kuusikoita ei missään tapauksessa saisi enää harventaa. Tämä lisää marjaja sienisatoja. Koneen muuttaminen hakkuukoneesta ajokoneeksi sujuu alle puolessa tunnissa. Kone on sama, josta Metsälehti teki videon edellistalvena (YouTube 24.2.2021). ”Salpausselän eteläpuolella kuusikoita ei pitäisi harventaa kuin kerran. ”Ensiharvennusten hakkuussa Malwa ei sanottavasti häviä isommille koneille. Jos lehtipuut väärinkäsityksen vuoksi poistetaan ensiharvennuksessa, metsässä on seuraavat 30–40 vuotta vain yhtä puulajia.” Hän neuvoo valikoimaan mahdollisimman elinvoimaisia koivuja sekapuiksi. Isoille metsäkoneille avataan viisimetriset urat. ”Koivu tarvitsee hieman enemmän tilaa kuin kuusi. Kombikone sekä hakkaa että ajaa puut. MALWA 560 -kombikone kulkee Joona Vatjuksen ohjaamana etukasvuisten rauduskoivujen koristelemassa ensiharvennuskuusikossa Mikkelin lähellä. Monet tuhot kohdistuvat vain tiettyyn puulajiin, joten pahankin tuhon tullen ainakin sekapuut säästyvät”, Huuskonen sanoo. ENSIHARVENNUSTAKSA 23–24 EUROA KUUTIOLTA Mitä muuta hyötyä sekametsästä on. Varsinkin kuivina kesinä tuhoriski harvennuksen jälkeen on suuri.” Myös Huuskonen suhtautuu varauksella yli 50-vuotiaiden kuusikoiden harvennuksiin. Nyt mittarissa on 2 500 tuntia hakkuuta, ja ajoa sekä saman verran lisää kokemuspohjaa. Hän vakuuttaa, että pienen koneen tekemistä ensiharvennuksista jää kunnon kantohinta metsänomistajalle. Tällaisissa kohteissa kone hakkaa kuudesta kahdeksaan kuutiota tunnissa. Pintakasvillisuus rikastuu runsastuvan valon ansiosta. 9695_.indd 13 9695_.indd 13 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. ”Keskimäärin ensiharvennuskorjuu maksaa 23–24 euroa kuutiolta, joten metsänomistajalle jää esimerkiksi koivukuidusta lähes 20 euroa kantohintaa. ”Kannattaa varmistua, että hakkuukoneen kuljettajalla on samanlainen käsitys harvennuksen tavoitteista kuin metsänomistajallakin. Havupuuvaltaiseen metsään jätettävien lehtipuiden määrä on pitkälti metsänomistajan harkittavissa. Yhtiö toimii myös Malwa-metsäkoneiden edustajana Suomessa. Myös maaperän eliöstö toimii sekametsässä aktiivisemmin ja maahan varastoituu enemmän hiiltä. Malwan valtteja ovat pieni polttoaineen kulutus – keskimäärin noin viisi litraa tunnissa. Ajan myötä niistä kehittyy erinomaisia säästöpuita. ”Niiden tuhonkestävyys on parempi. Parhaat kohteet pystymme korjaamaan noin 20 eurolla”, Vatjus kertoo
Koronakotoilu on ohitse, ja ihmisten ajatukset ovat nyt enemmän sähkölaskun maksamisessa kuin nikkaroinnissa. Pieni tukki vie linjalla saman ajan kuin isokin, mutta tuottaa vähemmän valmista. SAHA TULEE KAUPUNKIIN Sahasuhdanne luisuu, mutta Junnikkala Oy:n usko Ouluun nousevaan suursahaan pitää. LEINONEN, KUVA KAIVINKONEET kaivavat, putkituksia vedetään ja perustuksia valetaan runsaan kolmen kilometrin päässä Oulun keskustasta, Laanilan teollisuusalueella. JUNNIKKALA OY:N OULUN SAHA valmistuu 2024 alussa maksaa 75 miljoonaa euroa käyttää 700 000 kuutiometriä tukkia tuottaa 350 000 kuutiometriä sahatavaraa kaksinkertaistaa yhtiön tuotannon ja liikevaihdon, yksityisten sahojen vertailussa kolmanneksi yhtiöllä sahat myös Kalajoella ja Oulaisissa Oulun suursahan rakentaminen alkoi yhtäaikaa sahatavaran suhdanneluisun kanssa, mutta Kalle Junnikkala uskoo puutuotteiden menekin kasvuun ja suomalaisen sahatavaran vahvuuksiin. ”Kuivaamoon tarvittava lämmin vesi tulee tuosta pannusta”, Junnikkala sanoo ja tarkoittaa Oulun Energian voimalaitosta. Junnikkala tietää historian, mutta suupieli käy virneessä, sillä uusi saha on muutama sata metriä nelostien itäpuolella. ”Uskomme kilpailukykyymme, sillä täällä pystytään sahaamaan isoa ja pientä, lyhyttä ja pitkää.” Latvasta jopa kymmensenttisten parrujen sahaaminen on mahdollista, mutta ei kovin kannattavaa. Sahan energiajakeet menevät voimalaitokselle, ja hakkeen lähin käyttöpaikka olisi näköyhteyden päässä torilta, mutta toisessa suunnassa oleva Stora Enson tehdas. Oulun valinta oli kuitenkin selvä, koska lähellä on kemiallista metsäteollisuutta ja satama. Päätökseen vaikuttivat Stora Enson Oulun ja Metsä Groupin Kemin kartonkija selluinvestoinnit, jotka laittavat myös tukkia liikkeelle. Hankinta-aluetta venytetään Ruotsin rajalle ja sieltä kaartaen Rovaniemen alta Taivalkoskelle ja Oulujärven pohjoispuolelle. Historia on näyttänyt, että moni menestyvä sahayhtiö on painunut ajan unhoon. Iso sahainvestointi Oulu–Kemi-alueelle väreili ilmassa ja oletettavasti eriasteisen vakavia suunnitelmia oli muillakin. Maan kattavin markkinapaikka. PUUKAUPPA & TALOUS 14.10.2022 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Huippukannattavuudesta tullaan rysähtämällä alas. ”Suhdanteet haastavat, mutta normaalitilanteessa suomalainen sahatavara ei ole vaikea myytävä.” Tämänhetkistä suhdannetta Junnikkala luonnehtii, että kissanpäivät ovat ohitse ja luisu on jyrkkä. ”Hinnat ovat vapaassa pudotuksessa ja painumassa koronaa edeltävälle tasolle, mutta kustannukset pysyvät korkeampina eikä kaikkea tavaraa saa edes kaupaksi.” Syyt ovat moninaiset. Junnikkalan mukaan nyt eletään viivevaihetta eikä sahatavaran hinnanlasku vielä tunnu kannolla. Junnikkalalla pohdittiin muitakin sijaintipaikkoja ja kauempaakin tuli kutsuja, että saha olisi tervetullut. ”Hullu hanke, mutta peruutusvaihdetta ei ole”, hän toteaa ja jatkaa, että yhtiössä on kasvuvaihde päällä ja yrittäminen on uhkarohkeuttakin. Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala myöntää, että 75 miljoonan eli melkein normaalivuoden liikevaihdon suuruinen investointi hirvitti, mutta koronasuhdanne on tunnetta laimentanut. Oulun seudulla on vanhastaan ollut sahoja, mutta jokin karma on lopettanut ne kaikki vanhan nelostien ja meren väliltä. Puunhankinta venyy pohjoiseen ja itään Sahan on määrä käynnistyä vuoden 2024 alussa, ja puunhankinta alkaa joskus ensi vuoden puolivälissä. Nelostien karma Junnikkalan hanke on saanut peukutuksia – teknologiakaupungin maineestaan huolimatta Oulu ei ole täysi ilman sahaa. Vaikka tuontikieltoon laitettu venäläinen ja valkovenäläinen sahatavara tekee tilaa, niin esimerkiksi Egypti on tukossa, koska valuutat joudutaan käyttämään ensisijaisesti ruuantuontiin. ”Sahaamme metsän näköistä puulajisumaa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9696_.indd 14 9696_.indd 14 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. Kantohinnat mukailevat lopputuotemarkkinoita, mutta lievemmin ja viipeellä. Tietysti männyn osuus kasvaa kun pohjoiseen mennään.” Suhdanneluisu on jyrkkä Junnikkala luottaa maailman puutuotteiden kysynnän vakaaseen kasvuun, ainakin pitkällä ajalla, ja markkinat nielevät uuden sahan tuotannon nikottelematta
”Baltian kuitupuulle on kysyntää muuallakin, ja sen hinta on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä, mutta samalla tuottaa energiaa tuotantoprosessiensa ohessa. Lisäksi integraatit omistavat osuuksia ydinja vesivoimaloista. Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että mäntykuitupuun hinta kohosi syyskuusta 2020 tämän vuoden syyskuuhun 15 prosenttia. Kiertokuituun tukeutuvilla Keski-Euroopan tehtailla vastaavaa etua ei ole, ja todennäköisesti talvi tuo siellä tuotantoseisokkeja. Korkeat energian hinnat ovat metsäteollisuudelle hyöty ja haitta. Aiemmin ennakoitu tuonnin kasvu ei ole toteutunut, vaan tammi-kesäkuussa tuonti väheni 62 prosenttia. Siten dollareilla saa aiempaa isomman nivaskan euroja – joilla puumaksut metsänomistajille maksetaan, kuten myös voitot osakkaille. Niinpä suomalainen selluntuottaja sai maailmalle myydystä sellutonnista tänä syyskuussa yli kaksinkertaisen summan euroja verrattuna syyskuuhun 2020. 78 112 Euroja virtaa sellunmyyjille Hinnan muutos syyskuusta 2020 syyskuuhun 2022, % 20 40 60 80 100 120 Lähteet: Luke, Foex, Suomen Pankki Mäntykuitupuu Havusellu dollaria/ tonni Havusellu euroa/ tonni 15% 78% 112% Maan kattavin markkinapaikka. Korkeat energian hinnat tuovat metsäteollisuudelle sekä hyötyjä että haittoja. Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo putoaa ensi vuonna PTT:n arvion mukaan reilut kymmenen prosenttia erityisesti sahatavaran vetämänä. Hakkuumäärät nousevat lähelle huippuvuotta Puun kysyntä kasvaa ensi vuonna ja yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana, PTT ennustaa. Markkinahakkuut lisääntyvät kahdella kolmella prosentilla ja asettuvat lähelle 66 miljoonaa kuutiometriä, mikä historiallisesti on toiseksi suurin määrä. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan korvaaja löytyykin ensisijaisesti kotimaasta. Todellisuudessa euroalueen selluntuottajien kassa kilisee tätäkin iloisemmin, koska euro on parissa vuodessa heikentynyt dollariin nähden viidenneksen. Ulkomailta ei ole tulossa helpotusta, joten katseet kääntyvät kotimaahan”, tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo. Sahoilla vientihinnat laskevat jyrkästi, mutta jäävät aiempaa suhdannekuoppaa korkeammalle tasolle. Kuitupuun hinta jatkaa nousuaan ja koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän Venäjän-tuonnin loppumisen vuoksi, PTT näkee. Puunmyyjille muruja sellubuumista MIKKO HÄYRYNEN PUUMARKKINOIDEN suuri kysymys on, miten venäläinen puu korvataan. Kallis energia kääntyy kilpailueduksi Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen heikentävät metsäviennin näkymiä. Harvennushakkuiden osuuden kasvun vuoksi yksityismetsien kantorahasumma supistuu hieman. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9696_.indd 15 9696_.indd 15 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. Metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta. AJASSA 14.10.2022 SAHA TULEE KAUPUNKIIN MIKKO RIIKILÄ KUITUPUUN hintakehitys ei ole tempautunut mukaan vuosikymmenen alun sellubuumiin. Samaan aikaan markkinasellun dollarimääräinen keskihinta kiipesi Foex-indeksin mukaan lähes 80 prosenttia. PTT: Venäläinen puu korvataan kotimaisella Ensi vuosi tuo tukille laskevia ja kuitupuulle nousevia hintoja. Tukin hinta kääntyy hienoiseen laskuun koronasuhdanteen taittumisen vuoksi
31,23 s Uudistushakkuu 73,15 s 74,90 s 48,12 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hankintahinnat 64,52 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Harvennushakkuu 64,95 s 64,54 s 46,71 s 21,52 s 21,51 s 21,48 s 28,52 . 51,09 s 21,92 s 24,10 . 22,72 s 32,50 . .. 40,67 s 34,94 s 14,39 . .. 26,70 . 22,67 s 21,55 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Ötökänsyömä leimikko Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen 1,1 hehtaarin uudistushakkuu tien varressa, paha kirjanpainajatuho. Uudistushakkuu 66,73 s 67,65 s 37,14 s 19,95 s .. s nousussa . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Leimikko korjattiin syyskuussa. 18,59 s 19,35 s 16,70 . 21,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,31 . .. Hankintahinnat .. .. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. 20,02 s 20,38 s 21,36 . 15,89 s 15,60 s 15,18 s .. 20,85 s 19,46 s 29,99 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 11,32 s 11,67 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,52 s Ensiharvennus 46,89 s 46,32 s 35,24 s 16,41 s 16,32 s 16,96 s .. .. Miksi valita YaraSuna-lannoite. 29,70 . .. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. 19,32 s 30,20 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 53,10 s 21,42 . 22,48 . 22,70 Hankintahinnat 69,24 . 41,20 s 20,44 s 20,52 s 20,68 s 26,95 s 26,09 s Ensiharvennus .. .. .. 32,23 s Harvennushakkuu 60,49 s 61,84 s 43,51 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 69,89 s 71,07 s 44,61 s 24,12 s 24,83 . Tarjouksia kaksi, yksityiseltä sahalta ja integraatilta. 28,83 . .. 28,28 s 28,89 s Uudistushakkuu 70,23 . .. 32,69 . .. .. 32,78 . 63,87 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,51 s 72,55 . .. .. 30,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,59 s 66,96 s 36,53 s 18,69 s .. .. 33,34 s Harvennushakkuu 63,07 . Hankintahinnat 65,12 . 2021 2020 2022 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,74 s 73,91 s 46,22 . 16,15 s 22,75 s 22,72 s Ensiharvennus .. 69,68 . Tuhon lisäksi leimikon pieni koko painoivat yksikköhintoja alas. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,50 s 63,44 s .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 36-39 keskiarvo s nousussa . .. .. 51,84 s 20,83 . 66,41 s 55,64 s 38,32 s 38,47 s 39,70 . 17,78 . 21,04 s 24,44 s 21,86 s 28,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,42 s 68,51 s 42,53 s 21,80 s 23,42 s 20,70 s 29,62 . 14.10.2022 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. .. .. Ensiharvennus 47,74 s .. 20,11 s 22,83 . 16,48 . Uudistushakkuu kirjanpainatuhojen vuoksi Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 4 62 248 kuusitukki 116 66,50 7 714 mäntykuitu 1 18 18 kuusikuitu 38 20 760 muu kuitu 6 10 60 energiapuu 23 10 230 Yhteensä 188 48 9 030 (keskikantohinta) Lisätietoja: yara.. 14,99 s 13,35 s 12,60 s 20,95 s .. Harvennushakkuu 59,20 s 58,45 s .. Hankintahinnat 65,40 s 63,18 s .. 19,98 s 22,12 . 29,72 . 55,13 s 23,11 . .. 62,82 s 38,06 s 38,53 s 39,00 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 71,99 . 21,19 s 28,55 . 40,28 . YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. .. .. 22,01 s 31,29 . Uudistushakkuu 73,23 . 18,16 . /metsa Ota yhteyttä: yara.. 16,54 . 44,05 s 34,17 s 15,10 . .. 36,87 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 36,86 s .. 69,64 . .. 36,36 s Harvennushakkuu 63,72 . 25,00 . .. 20,27 s 26,39 . 22,60 s 32,19 . 25,23 s 24,32 . 16,01 s 14,13 s 14,81 . 37,23 s 37,65 s 37,23 s .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 19,51 s 20,30 s 19,92 s 26,29 s 26,71 s Ensiharvennus 44,22 . 18,13 s 27,80 . .. 23,25 . .. 19,93 s 21,02 s 20,09 s 25,75 . 24,95 . 18,14 s .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. Ensiharvennus .. Hankintahinnat 66,62 s 68,08 . 57,52 s 37,45 s 38,07 s 38,69 s .. 30,91 . Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. Sijainti: Uusimaa Ostaja: Mhy:n valtakirjakauppa, ostaja yksityinen saha Hakkuukertymä: 188 m 3 Muuta: Kiirehakkuu kirjanpainajatuhon vuoksi. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. 14,91 s 15,15 . .. /yarasuna yara.. .. Hankintahinnat .. .. Harvennushakkuu 56,16 s 53,18 . /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. .. .. .. Harvennushakkuu 55,00 . .. 13,45 . .. 65,22 s 41,44 . 26,43 s 27,71 s Uudistushakkuu 66,77 s 65,94 s .. 22,92 s 22,35 s 30,94 s 31,64 s Harvennushakkuu 60,27 s 59,93 s 43,88 . 21,81 s 21,07 s 19,36 s 29,27 . Ensiharvennus 41,61 . .. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. 16,13 . 35,98 s 34,13 s 36,63 s .. 54,08 . Harvennushakkuu 51,90 s 52,60 s 31,75 s 16,66 s .. Energiapuu lähes sataprosenttisesti ötökänsyömää. 20,55 s 21,26 s 18,92 s 27,62 s 28,20 s Ensiharvennus .. 48,94 . s nousussa . Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9696_.indd 16 9696_.indd 16 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. 31,47 . 17,42 . .. .. 38,36 s 38,79 s .. .. Hankintahinnat 69,54 s 71,87 s 47,40 s 37,83 s 37,26 s 37,76 s .. .. .. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. .. 15,03 s 15,71 . .. 20,34 . 27,57 s 27,16 s Ensiharvennus 38,76 . Uudistushakkuu 65,92 s 63,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,07 s 60,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,60 s 73,97 . 18,10 s 17,86 s 15,86 s 23,88 . 70,23 . 49,21 s 19,89 s 20,98 . Hankintahinnat 62,91 s 61,99 s .. .. 20,89 s 28,68 s 32,49 s Uudistushakkuu 72,51 s 75,17 s 47,52 s 22,95 s 25,72 . .. .. .. 38,42 . 74,86 . s nousussa . s nousussa . 20,25 s 27,80 s 29,82 s Uudistushakkuu 71,35 s 73,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,40 s 74,29 s 45,76 s 21,11 s 23,74
YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. /metsa Ota yhteyttä: yara.. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Lisätietoja: yara.. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9696_.indd 17 9696_.indd 17 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. /yarasuna yara.
Kasvukauden pidetessä varttuneita kuusia kannattaa tarkkailla – ei ainoastaan alkukesällä vaan myös keskikesällä, ja kuten tänä vuonna, vielä loppukesälläkin uusien iskeytymien varalta. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvusta hyviä kuvia ja keskusteluja löydät osoitteesta www.metsalehti.fi. Eri mallisia pyydyksiä on kaupallisesti saatavina kirjanpainajan pyyntiin. Kirjanpainajan seurantapyydysten ryhmä odotti kesää tuoreella hakkuuaukolla viime toukokuussa Lappeenrannassa. 14.10.2022 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Metsänomistajat pyytivät jopa enemmän kirjanpainajia kuin tutkijat, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. ENNEN metsien uudistamiskypsyydestä säädettiin laissa, mutta nykyään metsänomistaja voi päättää ajankohdan itse. Metsät järeytyvät nykyään nopeasti, joten kiertoajat ovat pikemminkin lyhentyneet kuin pidentyneet. Siellä onkin paljon mahdollisuuksia tehostaa hiilen sitoutumista ilmakehästä. Päästökaupassa tonnien hinta on noussut kohisten. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tästä hyvä esimerkki on metsänjalostus. Paljon tärkeämpää on, että metsät pysyvät hyvässä kasvussa ja terveinä. On kuitenkin kohteita, joissa metsiä voi melko turvallisesti kasvattaa nykyistä iäkkäimmiksi. Katseet kääntyvät luontevasti Suomen suurimpaan hiilinieluun eli metsään. Vain muutama ja vähän myöhässä, mutta kuitenkin...” KALLE62 METSIEN kiertoaikojen pidentäminen eli hakkuiden lykkääminen myöhemmäksi olisi yksi tehokkaimmista keinoista nopeasti lisätä hiilen sitoutumista metsiin. Kuusikoita on tänä vuonna hakattu kirjanpainajan vuoksi samoissa määrin kuin vuonna 2013. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisen kirjanpaiKIRJANPAINAJAN SEURANTAA METSÄNOMISTAJAN VOIMIN Viime kesänä kokeiltiin kirjanpainajien kansalaisseurantaa. Esimerkiksi liikenteen päästöistä julkaistiin viime viikolla tutkimus, jonka mukaan tavoite puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä ei nykyvauhdilla toteudu. LYKKÄYKSESTÄ LAIHA LOHTU 9697_.indd 18 9697_.indd 18 9.10.2022 13.23 9.10.2022 13.23. Siksi nopeat keinot kuten hakkuiden lykkääminen kiinnostavat. Odottelu ei yleensä kannata, sillä taloudellinen tulos ei sillä parane. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. JU H O KO KK O N EN ”Viimeinkin tammi tuottaa terhoja. Siitä tulee vain yksi, eikä edes kovin merkittävä, keino sitoa hiilidioksidia. Keinoista monet kuitenkin tehoavat hitaasti. Kirjanpainajan esiintymiä lisäävät lämpimät ja vähäsateiset kesät. Jos metsänomistaja saa hakkuiden myöhentämisestä korvauksen, siitä voi tulla vaihtoehto puukaupalle. Jokainen lisäkuutiometri varastoi noin tonnin hiilidioksidia. Kaikki keinot tarvitaan, sillä päästöjen vähentäminen etenee hitaasti. Jo nykytiedon valossa voi ennustaa, että ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kiertoaikojen pidentäminen ei ratkaise vaikkapa autoilun päästöongelmia. On hyvä, että asiaa selvitetään, vaikka hiilikauppa vasta hakee muotoaan. Niihin on hankittava lisäksi feromoni, joka houkuttelee parveilevia, lisääntymistä suunnittelevia kirjanpainajia. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE KIRJANPAINAJAN AIHEUTTAMAT puustotuhot lisäävät metsänomistajien halukkuutta seurata kirjanpainajien määrää omissa metsissään. MAAja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa pohditaan parhaillaan, miten ja minkälaisissa metsissä kiertoaikoja voitaisiin pidentää. Lisäksi hakkuiden lykkäämisestä voi varsinkin kuusikoissa koitua isot tappiot, jos metsään iskee kirjanpainaja, juurikääpä tai myrsky. Esiintymiä löytyy nyt paahteisten uudistusalojen reunojen lisäksi syvemmältäkin metsiköistä
METSÄTALOUDEN harjoittamisessa on vaikeutensa, mutta muutamia yrityshistorioita lukeneena voi sanoa, että asia on hyvinkin suhteellinen. Tämän vuoksi pyydykset pystytetään turvallisen matkan päähän kuusikon reunasta. Reilun neljänkymmenen feromonipyydyksiin seurantaverkko ei kuitenkaan kata montaa pistettä maakunnittain. Torjuntaan liittyy myös lainsäädännöllinen vaatimus: feromoni valmisteelle täytyy olla hyväksyntä kasvinsuojeluaineena, jos sitä käytetään torjuntaan. Suomessa hyväksyntää ei ole. Ja oikean kokoinen viila tietysti.” Leone ”En ole yhtäkään terää tavannut, joka olisi aivan kelvoton, ennen kuin sen on käyttäjä pilannut. SE PP O SA M U LI 9697_.indd 19 9697_.indd 19 9.10.2022 13.23 9.10.2022 13.23. Kolmen pyydyksen ryhmät tyhjennetään samoihin aikoihin valtakunnallisen seurannan kanssa. Tomi Salo Verkkokeskustelu: Raivurin terä. Alkutavoitteena on kokemusten kerääminen ja kirjanpainajan tutuksi tekeminen. Pyydysten seuranta päättyi elo-syyskuussa. Muutama pyytäjä on ahkerampi ja hipoo jo ruotsalaisten tahtia. Seuraavaksi tiedustellaan metsänomistajien mietteitä ensi kesää silmällä pitäen. Varma bisnes, joten pitää hyväksyä myös matala kannattavuus. Jos pyydyksen sijoittaa kuusikkoon puiden keskelle, se voi houkutella kirjanpainajia iskeytymään lähipuihin. Ne poistavat vain pienen osan kirjanpainajista, eivätkä ne riitä harhauttamaan alttiita puita löytäneitä kirjanpainajia. Kummatkin ovat kaupallisesti saatavilla, toisin kuin valtakunnallisen seurannan vanhanmalliset putkipyydykset. PYYDYSTEN TEHO EI RIITÄ kirjanpainajan torjuntaan, vaikka niitä näin yritetään Keski-Euroopassa käyttää. TIINA YLIOJA KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA. Uudessakin sahassa, jopa ruotsalaisessa laatumerkissä, voi olla riittämättömästi haritettu terä, jolla saa puun vain vaivoin poikki. KOKEILUSSA ON RUOTSALAISTEN kirjanpainajaseurannassa käyttämä näppärä Nove-pyydys ja feromonivalmiste Phero-X. Suhdanteidenkin kanssa voi elää, mutta kilpailijat voivat viedä kannattavuuden, asiakkaiden mieltymykset muuttua, tuotekehitys epäonnistua, yhtiökumppanit ajautua riitoihin. Isompia puita tulee harvoin kaadettua.” Apli ”Oregon-terillä mennään. Ruotsissa kirjanpainajan liikehdintää seurataan viikon välein. MIKKO HÄYRYNEN Helppoa kuin metsätalous ”Minkä merkkisiä teriä käytätte raivurissa. Muutoin seurannassa jäljitellään sekä Suomen että Ruotsin laajempaa valtakunnallista seurantaa. Kasva tai kuole -tilanne pakottaa jatkuvaan velkakierteeseen, mutta korot voivat nousta tai rahoittajien kärsivällisyys loppua. Valtaosa kirjanpainajista leviää paikallisesti kuitenkin vain puolen kilometrin säteellä. Raivaussahassa olen käyttänyt kovapalateriä ja hyvin menee, toki maat eivät ole kovinkaan kivisiä, varomaan oppii eikä kiirettä ole. Syinä tähän ovat erilainen feromonipyydys, erilainen feromoni ja mitä todennäköisesti metsänomistajat ovat sijoittaneet pyydykset paikoille, joilla on jo ennakkoon tietoa kirjanpainajan esiintymisestä. Poisluettuna eräs halpakaupan kovapalaterä, jonka hampaiden ’jättökulma’ oli niin pielessä, että hampaan ´kantapää’ kantoi sahatessa.” Jätkä ”Viilat heitetty jo kauan sitten metallinkeräykseen. Ei saa kovin paljoa olla viila väärässä asennossa kun terä on pilalla. 14.10.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA najapyynnin yksi tarkoitus on herätellä metsänomistajia huomaamaan alueelliset riskit kirjanpainajatuhoille. Laitteet vanhentuvat ja särkyvät, pahimmillaan tehdas palaa. Vaikeuksien lista on loputon. Katsoin Motonetissä että Bahcon ja Oregonin terät ovat samannäköisiä ja kummassakin lukee Made in Sweden. VERKOSTON TIHENTÄMISEKSI kirjanpainajan kansalaisseurantaa kokeiltiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kaakkois-Suomessa osana MetuKKa eli ”Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa: yhteistoimintamallin pilointi” -hanketta. Hiilestä kiinni -ohjelmaan kuuluvan hankkeen kokeilualue kattaa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson. Viidentoista seurantaan mukaan lähteneen metsäomistajan toukokuusta elokuuhun pyytämät kirjanpainajamäärät vaihtelevat kymmenestätuhannesta sataantuhanteen. Motonetistä saa halvalla.” Arto ”Yhdessä on Bahcon terä tuplahampaiseksi teroitettuna ja kaksi raivuria Strandin tavallisilla terillä. Seurantapisteet ovat usean kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Käyttämättömiä teriä ei varalla ole nyt kuin yksi, eli kohta pitää ostaa taas jotain.” Pihkatappi ”V-klingaa ei voita mikään. Voisivatkohan tulla samasta tehtaasta. Joka tankillisen jälkeen teroitus, ei siihen mene kauaa.” Rakentaja ”Pääasiassa Scarlettin raivausterää, joskus V-Klingaa, mutta Bahcoakin olen kokeillut. Menekistä pitävät huolen markkinointimiehet ja -naiset maailmalla. Itsellä on ollut Bahcon teriä.” Jolsajätkä ”Terän merkkiä tärkeämpi asia on viilaus. Yritystoimintana metsätalous on varsin vähäriskistä luonnon tuotantoprosessin ohjaamista ja mahdolliset luonnontuhot ovat suhteellisen pieniä. Nämä ovat systemaattisesti korkeampia määriä kuin Luken ja Metsäkeskuksen valtakunnallisessa seurannassa. Jos lähipuuston pihkapuolustus on heikentynyttä, pyydys voi olla alkusysäys esiintymän synnylle. Paitsi jo teroittamalla kulunut V-klinga tuplahampaiseksi teroitettuna.” Puutuomas ”Hyvästäkään sahasta ei ole iloa, ellei terä ole kunnossa ja kunnolla haritettu
”Siksi puhummekin yksinkertaisesti tiheiköistä, sillä näiden toimien vaikutukset kohdistuvat metsäluontoon laajemmin kuin vain riistaan”, Kuusniemi huomauttaa. Parhaassa tapauksessa varhaisperkauksessa jätetty suojatiheikkö säilyy uudistushakkuuseen saakka, jolloin se voi toimia säästöpuuryhmänä. Tiheikköjen jättämiseen velvoittaa jatkossa myös PEFC-metsäsertifikaatti. TIHEIKÖT TAVAKSI JO TAIMIKONHOIDOSSA Hyvä paikka suojatiheikölle löytyy usein sieltä, minne raivaajan ei tee mieli sahaansa työntää. ”Enemmän kyse on ajatteluja työtapojen muuttamisesta.” Varhaisperkauksessa kuvion reunaan jätetty tiheikkö tarjoaa suojaa linnuille ja eläimille välittömästi, mutta tiheikön merkitys korostuu ajan myötä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 9699_.indd 20 9699_.indd 20 9.10.2022 13.33 9.10.2022 13.33. Tässä on vielä kehitettävää, jotta tieto tiheikön sijainnista saadaan välitettyä eri työvaiheissa metsässä toimiville”, Kuusniemi toteaa. Suurista toimijoista toistaiseksi vain Metsä Group on alkanut merkitä tiheiköt karttajärjestelmiin. ”Tiheikköjen kehittyessä niiden arvo monimuotoisuuden ylläpitäjänä kasvaa. Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi näkee, että tiheikköjen jättämisessä raivauksen yhteydessä on kyse ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta. 14.10.2022 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT RAIVAUSSAHAUSTÖIDEN yhteydessä metsään jätettävät raivaamattomat tiheiköt ovat nopeasti tulleet osaksi alan eri toimijoiden metsänhoito-ohjeistusta. Kemerapykälätkin taipuvat jo hyväksymään tiheiköt osaksi metsänhoitotoimia. Tiheiköstä tulevaisuuden säästöpuuryhmä. Lisäksi vesistöjen rannoille sekä kivennäisja turvemaan vaihettumisvyöhykkeelle jätetään raivaamaton kaista”, kuvailee Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi. Siksi olisi tärkeää, että tiheiköt huomioitaisiin metsänkäsittelyn kaikissa vaiheissa. Riista-termistä tulee tosin helposti mieleen, että toimia tehdään vain riistakantojen runsastuttamiseksi, eli ihmisen takia. Monimuotoisuuden lisäämiseksi jätettävistä raivaamattomista alueista puhutaan yleisesti myös suojatiheikköinä tai riistatiheikköinä. Tiheiköt tarjoavat monille linnuille ja eläimille välittömästi suojapaikkoja sekä ravintoa, mutta niiden merkitys korostuu ajan myötä. ”Meidän ohjeissamme taimikonhoitotöiden yhteydessä pyritään jättämään kolme pienialaista raivaamatonta tiheikköä hehtaaria kohden