Sa m i Ka rp pi ne n Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi. ›› 21 PILKKEITÄ Lentävät ne kalatkin ›› 24 Männynneulaset karisevat syksyllä ›› 26 Suometsiin on sitoutunut valtava määrä niin hiiltä kuin rahaa. Miten ristiriita ratkaistaan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10. LOKAKUUTA 2019 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI La ur a Vu om a UUTISET Otson toiminta ei vakuuta pohjoisessa ›› 2–3 PTT: Metsätalous palaa normaaliin ›› 3 HENKILÖ Ostomiehestä lontoolaiskirjailijaksi Juha Inovaara työsti metsätrilogian päättävän romaaninsa valmiiksi kuningattaren naapurissa. ›› 4–5 Hirviä yli tavoitteen vähän kaikkialla ›› 7 Epävarmuus kalvaa puukauppaa ›› 12–13 METSÄSTÄ Maalajilla on merkitystä ›› 14–15 Lukijat kertovat parhaat niksinsä ›› 16–17 Puukauppaa digiajan keinoin ›› 20 Jatkuva kasvatus – miten hakata. Sivut 9–11 Hiili vai hakkuu
Niinpä saha suljetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, samalla yh tiö keskittää kuusisahatavaran tuotan non Varkauteen. Yhtiö vetoaa Metsäkeskukselta perintönä tulleiden hankkeiden painolastiin. ”Vielä kaksi vuotta sitten meil lä oli Metsäkeskuksen perintönä tulleita suometsä ja tiehankkei ta kesken yli tuhat kappaletta. Koska esiintymistieto on puutteellista, suurta osaa pesäpaikoista ei huomioida. Historiallista painolastia. ”Norminpurkutavoite saavutettiin, ja energia ja ilmastotavoitteet tullaan saa vuttamaan. Kokonaisuudessaan sa hausmäärän arvioidaan laskevan aina kin aluksi. Raivuutöitä ei ole kuitenkaan teh ty, ja taimikon kemeratuen rahoitus päätös vanheni viime huhtikuussa. Ot son toimitusjohtaja Kari Lundell ei ota kantaa yksittäisiin tapauk siin, mutta muistuttaa, että Suo men metsäkeskuksesta eriytetty ja vuonna 2016 yhtiöksi muuttunut Ot so osti Metsäkeskukselta mukaan sa ison joukon keskeneräisiä tie ja suometsähankkeita. ”Met säosaaja 2030” ohjelman tavoitteena on tiedon ja osaamisen lisääminen säätiön nimeämistä aiheista. "Tyhjää vedättämistä, pitkää ai kaa. Torniojokivarressa ja Rovaniemellä metsää omistava mies teetätti metsäsuun nitelman Otso Metsäpalveluilla ja samalla sovittiin taimikon raivauk sesta. "Vuonna 2014 alkoi tienparan nus Otson toimesta, ja homma ei ole vieläkään valmis. Otso Metsäpalveluiden toi minta PohjoisSuomessa kerää laa jemminkin kritiikkiä Metsälehden haastattelemilta metsänomistajilta. Sen mukaan ohjeistus liitoora vien lisääntymis ja le vähdyspaikkojen tur vaamiseksi hakkuissa ei riitä turvaamaan pesäpaik kojen ekologista toiminnallisuut ta. Biotalouskärkihankkeen tavoitteista täyttyi puolet Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että Juha Sipilän hallituksen bio talouden kärkihanke saavutti vain noin puolet tavoitteista. ”Kannatan lämpimästi ajatusta yhdis tymisestä. Säätiö sitoutuu oh jelmassa kolmen vuoden rahoitukseen, yhdelle koulutettavalle varataan vuotta kohden 45 000 euroa. LYHYET UUTISET 10.10.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuva P ellossa asuva metsän omistaja Risto Mämmilä on ihmeissään. Myös Risto Mämmilällä on Tor niojokivarresta kokemusta Otson hallinnoimasta metsätiehankkees ta, joka venyi ja jonka saamalle ke meratuelle haettiin monta kertaa jatkoaikaa, kunnes tiehanke saa tiin päätökseen. Puunhankinnassa tämä tarkoittaa si tä, että Varkaudessa tukin tarve kasvaa, mutta Kiteen puita voidaan käyttää Var kaudessakin. Otson tekemien metsätöiden ai kataulu venyy, vastuuhenkilöt vaih tuvat matkan varrella eikä työnlaatu tyydytä. Mistä ongelmissa on kysymys. Työpaikkoja kuitenkin syntyi biotalous ja cleantechalalle vain vähän, ja elintarvikkeiden kauppatase ja maata louden kannattavuus eivät parantuneet”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen toteaa.. Nyt niitä on kesken enää muutama kym menen. Vaikeuksia on ollut muun muassa teiden teossa ja suometsä hankkeissa. Niitä on taottu kovillakin kustannuksilla eteenpäin. Tyly arvio liitooravan suojelusta Liitooravan suojelun ekologinen vaikutta vuus on jäänyt hei koksi, Maarit Jokisen tuoreessa väitöskirjassa tode taan. Työ alkoi men nä pieleen jo suunnitteluvaiheessa. Tulee epäilyksiä. Metsänomistajat ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi erikoisen proses sin seurauksena syntyneen Otson muutoksessa. Länsi-Lapissa vireillä suuri yhdistysfuusio PohjoisSuomessa viisi metsänhoitoyh distystä – Ranua, LänsiPohja, Ylitornio, LänsiRaja ja YläLappi – suunnittelee yhdistymistä. Fuusiosta on määrä päät tää 21. Emme me halua sitä leikkiä enää," eräs Otson hoitamaan tiehankkeeseen turhau tunut metsänomistaja kertoo. Se parantaisi merkittävästi pal velutarjontaamme etenkin lkvtoiminnas sa ja tienrakentamisessa”, LänsiPohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjoh taja Pekka Vähä kertoo. Stora Enso keskittää kuusen sahauksen Stora Enson Kiteen sahalla käydyissä ytneuvotteluissa ei löytynyt konsteja sa han kannattavuuden merkittävään paran tamiseen. ”Jos eivät kerkeä tehdä, pitäisi hän siitä ilmoittaa ja sopia jatkos ta”, Mämmilä harmittelee. Vanhat "Emme halua sitä leikkiä enää" Otson toiminta kerää kritiikkiä Pohjois-Suomessa. Mämmilä ei ole kokemuksineen yksin. Tiehen on käytetty valtion kemera tukirahaa, ja tulos on kehno”, ker too metsänomistaja Mika Karjalainen Posiolta. päivä lokakuuta. Metsämiesten Säätiöltä tohtoriohjelma Metsämiesten Säätiö aloittaa ensi vuon na oman tohtorikoulutusohjelman. ”Sen verran vaatimaton tie tuli, että kaikenlaisilla kesäkeleillä ei ole kuormaautolla asiaa ajaa”, Mäm milä kertoo
Liiketoimintayksikkönä Otson alku oli tappiollinen. Havusellun euromääräinen tonni hinta on laskenut viime vuoden lopun huipuistaan noin 30 prosenttia. Lundell myöntää, että yhtiön muutos on näkynyt töiden toteu tuksessa. vientihinnat laskevat 7–8 prosenttia. PTT:n arvion mukaan kuitupuun hinta nousee pari prosenttia, mutta sa hatavaran ylitarjonta pitää tukin hin nan ennallaan. ”Kuitupuun hintaa kohottaa inves tointien myötä noussut kysyntä sellu teollisuudessa ja harvennusleimikoihin painottuvat kaupat” tutkimusjohtaja Paula Horne kommentoi. Fakta. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Suojelualasta lakisääteisiä suoje lualueiden metsiä oli 2,4 miljoonaa hehtaaria, saman verran kuin vuon na 2016. Tänä vuonna hakkuumäärät laske vat viisi prosenttia ja lasku jatkuu en si vuonna, mutta lievempänä. Suurin osa suojelualueista – liki 80 prosenttia – sijaitsee PohjoisSuomes sa. Metsämaata oli 1,7 miljoonaa hehtaaria, kitumaata 1,2 mil joonaa hehtaaria. Myös kuitupuun hin ta on noussut enemmän harvennuksil la kuin uudistushakkuilla. Yhtiöittämisen jälkeen yritys on tehnyt voitollisen ja tappiollisen tuloksen. ”Aina menee vaikeammaksi, mitä pidemmäksi hankkeiden kesto ve nyy ja mitä useampi toteuttaja niil lä on ollut.” Rahoituskierros käynnissä Työntekijöiden vaihtuminen Ot sossa on ollut tiuhaa. Ostajien selluvarastot arvioidaan pieniksi, joten PTT:n mukaan sellun kysyntä voi kasvaa nopeasti jos mark kinatunnelma kääntyy. Tämän vuoden erikoinen ilmiö on, että harvennuksilta saatavien havutuk kien hinta on noussut, mutta enemmän havutukkia tuottavilla päätehakkuilla hinta on laskenut. ”Ongelmat ovat voineet liittyä toimihenkilön eläköitymiseen tai siirtymiseen muualle. Määrä kasvoi edellisestä, vuoden 2016 tilas tosta 200 000 hehtaaria Samalla met sien suojelupintaala kasvoi 12 prosen tista 13 prosenttiin. Vaikka myös kotimaan rakentamisen väheneminen nipistää sahatavaran ky syntää, niin PTT ennakoi silti tukin ni mellisten kantohintojen pysyvän tä män vuoden tasolla. Metsänomistaja Risto Mämmilä sopi Otson kanssa Rovaniemellä sijaitsevan taimikon raivauksesta, mutta työ on jäänyt tekemättä. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Harvennuspuu nosteessa KeskiEuroopan hyönteis ja myrs kytuhot pitävät yllä puutavaran pak kotarjontaa vielä pitkään. 029 432 6107 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suojeluala kasvussa Suojelualueista 85 prosenttia on valtion mailla. Lasku kohdistuu kuusileimikoihin ja järeäm pään päähän. Liiketoimintayksiköstä tuli Otso syksyllä 2013. Sahatava ran ylitarjonta jatkuu, ja ensi vuonna PTT: Tukin hinta pitää, kuitupuun nousee Keski-Euroopan tuhot pitävät yllä puutavaran pakkotarjontaa pitkään. Omaa pääomaa haetaan lisää toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Tientekoa ja suometsien käsittelyä tarvitaan etenkin pohjoisessa. Hänen mukaansa Otson kont toriverkostoa ollaan tiivistämässä Lapissa, mutta henkilöstö säilyy. Isompiin yksiköihin nojautuminen tuo työntekijöille vertaistukea töi den hoitamiseen. EteläSuomessa suojeltuja metsiä oli 0,6 miljoonaa hehtaaria, ja ne kattoi vat metsäpintaalasta viisi prosenttia. Töiden siir tämisessä eteenpäin uusille henki löille on ollut haastetta. Valtio myi Otson sen toimivalle johdolle ja sijoitusyhtiölle vuonna 2016. Lundell uskoo, että tienteko ja suometsähankemäärien vähene minen on tilapäinen häiriö, vaik ka uusien töiden käynnistäminen on haasteellista, kun Metsäkeskus ei ole enää viranomaisena hank keita suunnittelemassa. hankkeet pitäisi olla tämän vuo den aikana pääosin siivottu”, Lun dell kertoo. Suomen metsäkeskuksen viranomaistoiminta ja liiketoiminta erotettiin toisistaan vuonna 2012. Ensi vuonna yksityismet sien kantorahasumma laskee muuta man prosentin. ”Lakisääteisesti suojeltujen ja ta lousmetsien monimuotoisuuskohtei den lisäksi rajoitetussa metsätalous käytössä olevia, erilaisia luontoarvojen suojelua tukevia metsiä oli vuoden 2019 alussa 0,4 miljoonaa hehtaaria. Miinukselle mennään PTT:n ennuste vuodelle 2020, %-muutos Metsäteollisuuden puun käyttö –3 Markkinahakkuut –5 Puukaupat yksityismetsistä Tukin nimellishinta pystykaupoissa Kuitupuun nimellishinta pystykaupoissa 2 Yksityismetsien bruttokantorahatulot –5 JUSSI COLLIN S uomessa oli vuoden alussa suojel tua metsä ja kitumaata yhteensä 2,9 miljoonaa kuutiota, Luonnonvara keskuksesta (Luke) kerrotaan. Talousmetsien monimuotoi suuskohteiden pintaala oli kasvanut parilla sadalla tuhannella hehtaarilla 500 000 hehtaariin. 09 315. . 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. . Niitä ei tilastossa luokitella suojel luiksi”, yliaktuaari Esa Ylitalo Lu kesta kertoo. Suojelualueista 85 prosenttia on valtion mailla. "Lapista, Kainuusta ja Poh joisPohjanmaalta tullaan kerää mään kasvava määrä puuta pohjoi sen tehdashankkeiden toteutuessa." MIKKO HÄYRYNEN P ellervon taloustutkimus PTT en nustaa, että metsätaloudessa en si vuosi on paluuta normaaliin viime vuoden huipun ja tämän vuoden not kahduksen jälkeen. . Sama taho eli Metsäkeskus ei voinut enää sekä myöntää metsätalouden kemeratukia että toteuttaa itse kemeratöitä, kuten metsäteiden korjauksia. Asia on nyt otettu hallintaan.” Lundellin mukaan vaikeudet ei vät ole johtaneet merkittävissä mää rin kemeratuen takaisin perintöi hin tai yhtiön maksuaikataulujen säätelyyn. . ”Loppuvuoden ennuste on nol latulos tai positiivinen tulos”, Lun dell sanoo. . 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 10.10.2019 "Emme halua sitä leikkiä enää" OTSO METSÄPALVELUT . Sahayrityksille ennuste lupaa hei kompaa raakaaineen hinnan ja lop putuotteen suhdetta, mutta toisaalta sivutuotteiden hyvä hintakehitys tu kee kannattavuutta. . 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Yhtiön toimittamaan metsäsuunnitelmaan Mämmilä on ollut tyytyväinen. Etelämmäksi tultaessa yksityis maiden suhteellinen merkitys kasvaa. Metsälehden haastattelemat Otson entiset työn tekijät eivät anna täyttä arvosanaa nykymuotoisenkaan Otson orga nisaatiolle. Rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä oli vuoden alussa 400 000 hehtaaria. PTT uskoo, että sellun hinnassa pohja näh dään tänä vuonna, kauppa elpyy ja en si vuonna vienti kasvaa maltillisesti. Otsossa on parhaillaan käynnissä rahoituskierros. . Lundellin mukaan teiden teon ja suometsähankkeiden toteutusmallit olivat Metsäkeskuksen aikaan ”hy vin kirjavia”
Muokkauskone ei sovi jatkuvaan kasvatukseen eikä peltoheitoilla ole hintansa väärti, joten molemmissa kyse on sopivista taimista. ”Vaimoni alkoi kysellä, että haluatko oikeasti jatkaa loppuikäsi metsäalalla. Sen rinnalla valtion on varauduttava uuteen rahoituskierrokseen soiden suojelemiseksi. Sieltä kertyneet muistot ovat olleet tekopuina Inovaaran kolmelle kirjalle, joiden päähenkilö on Näreyhtymän puunostoesimies Janne Pyymäki. Peltoheittojen metsittäminen on varmasti vaikeaa, mutta sen ei tarvitse olla niin vaikeaa kuin sanotaan. Ojitusalueet ovat riski vesistöille, puunkorjuu on hankalaa ja turvemaiden uudistamisesta on vasta vähän kokemusta. Ehkä eivät, mutta Näreyhtymä muistuttaa aika lailla Metsäliittoa. Renkolaispoika oppi maanviljelijäisänsä mukana metsätöihin ja päätti lähteä metsäkouluun – kun ei oikein muutakaan ammattia keksinyt. Tämän ongelman ratkomiseksi Suomella olisi tarjota apua, sillä meille on kertynyt runsaasti myös tropiikin oloihin sovellettavaa suo-osaamista.. Niitä raivataan viljelysten tieltä, ja näin aiheutetaan hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat hehtaaria kohti aivan eri luokkaa kuin päästöt suomalaissoilta. Jo nyt yli viidennes puuston kasvusta on suometsissä, ja tuo osuus lisääntyy. MIKKO HÄYRYNEN Ei sen tarvitse niin vaikeaa olla "Karpalosuon värit, tuoksut, äänet ja mau t!" SUOPURSU Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Metsäura alkoi Metsäliitolla pystymittaryhmän vetäjänä ja päättyi ostoesimiehenä Lammilla, missä hän työskenteli koko 1990-luvun. Erityisen paljon suometsiä on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin eteläosissa eli lähellä Kemiin suunniteltua biotuotetehdasta. YHTENÄ MAAILMAN soisimmista maista Suomen on huolehdittava, että turvemaiden käyttö on kaikin puolin kestävää. Suuri osa uudistuskypsistä suopuustoista sopii jatkuvaan kasvatukseen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Silti soista on tullut ongelma. Kun palasimme Suomeen, pestauduin firmaan, joka kehittää ja myy sähköpostien salauspalvelua. SUO-OJIA 70 VUOTTA sitten kaivaneet lapiomiehet hämmästyisivät siitä, mitä heidän työnsä tuloksista tänään puhutaan. On järkevää korjata tuottoa mittavasta metsänparannusinvestoinnista. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ”Kirjani eivät ole omaelämänkerrallisia”, Inovaara vakuuttaa. JATKUVAN kasvatuksen taiminuorennoksen varmistaminen ja peltoheittojen metsittäminen siedettävin kustannuksin ovat metsänhoidon ratkaisemattomia kysymyksiä. Kaikkein kiireellisintä on ehkäistä päästöjä, jotka ovat peräisin trooppisilta soilta. Jo nyt tiedetään, että huonosti metsittyneet alueet kannattaa jättää silleen ja hyvin kasvavien suopuustojen tuottoa voidaan lisätä tuhkalannoituksilla. Jatkuvan kasvatuksen täydennysistutuksista ei paljon puhuta, mutta kyllä puhutaan, kun nykyiset kohteet etenevät harvennuksiin. Siihen aikaan eivät metsämiehet juurikaan lähteneet maailmaa parantamaan. Uutena pulmana ovat soiden kasvihuonekaasupäästöt. Silti turhan kaavamaisesti ajatellaan, että pieni taimi ison mättään päällä on ainoa oikea tapa. Ojitusten tavoitteena oli lisätä metsien kasvua, jotta puulla päästäisiin parempiin päiviin, ja näin on käynyt. Malttia soille SUOT EIVÄT OLE samanlaisia, joten yksi ratkaisu ei riitä. 10.10.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti LAURA VUOMA, kuva K irjailija Juha Inovaaran urapolku on epätavallinen, mutta alku on monelle metsäihmiselle tuttu. Ongelmiin toivotaan pikaisia ratkaisuja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 eur. Molemmat kohteet kysyvät kookkaita, heinikon läpi puskevia kuusentaimia. Nyt muutimme jälleen vaimon kanssa Lontooseen ja jatkan myyntityötä oman firmani kautta.” Metsäromaaneja kuningattaren naapurista Kun Juha Inovaara muutti Lontooseen, hän alkoi kirjoittaa romaania uraansa metsäyhtiöllä aloittavasta ostomiehestä. Jo metsäuransa aikana Inovaara tunsi paloa nähdä maailmaa. Ensin tie vei Afrikkaan metsänistutushankkeeseen. Siksi taimia tulee kehittää ja taimivalintaa ajatella kasvupaikan eikä muokkauksen ehdoilla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta soita on ajateltava myös oman maan rajoja edemmäs. Metsänomistajat ovat valmiita tarjoamaan ojitusalueita myös suojeluun, jos niistä maksetaan käypä korvaus. Siihen meillä on varaa. Afrikasta hän vielä palasi ostomieheksi, mutta 2000-luvun alun Lontoon reissu opiskeluineen ja kokemuksineen merkitsi loppua metsämiesuralle. Vuosikymmeniä kestänyt urakka onnistui erinomaisesti. Vielä on kuitenkin paljon asioita, joita ei tunneta, mutta useita tutkimuksia on vireillä
Metsäliitolla korjuuja ostoesimiehenä 1992 –2001, Turvaposti Oy:n toimitusjohtaja 2014–2018 . Metsäaiheiset romaanit: Männyn takaa, 2015; Honkametsän huminaa, 2017; Korven kuisketta, 2019 . Viesti löytyy sekä Risto Isomäen että Seppo Vuokon kirjoista ja Tapion metsänhoitosuosituksista. Kakkososa ”Honkametsän huminaa” tuli kauppoihin 2017 ja trilogian päätösjakso ”Korven kuisketta” tulee kauppoihin näinä päivinä. Toisaalta se pysyy niin ylhäällä, että ilmava hajoamiskerros on vain muutamia kymmeniä senttejä. Kansakoulun laskennolla tarkoittaisi JS:n tapauksessa 9 pv vuodessa työtahdin ollessa noin 3–4 tankkia/pv.” METTÄMIÄS "Kai sitä muutama tunti ennakkoraivausta pitäisi tehdä tämän vuoden aikana. Tämä selitys uutisoitiin kokeiden perustamisen yhteydessä. . Nykyinen osoite: Buckingham Palace Road, Lontoo Pakko kirjoittaa Metsähommista luopuminen ei ollut helppoa. ”Luulen ymmärtäväni, miltä huippu-urheilijoista tuntuu uran päättyessä.” Kirjoittaminen alkoi pakosta ”oksentaa” metsäkokemukset paperille. Kirjaidea sai uuden suunnan, kun hän sattumalta illasti samassa seurueessa ammattikirjailijan kanssa. Kuukauden päivät saa jumpata ennen kuin ovat tienvarressa. Entä seuraavaksi. Näin perusteltu hypoteesi on muuttunut toimintaohjeeksi jo tutkimusten käynnistysvaiheessa. Kuka. Käytäntö kuunteli muutamaa intomielistä ojitusprofeettaa eikä kriittisten tutkijoiden varoittelua. Tällä perusteella tekijät esittävät, että jatkuvaa kasvatusta ojitetuilla soilla tulee tutkia sekä talouden että ympäristön kannalta. . ”Ensin mietin faktapohjaista kuvausta metsäalan muutoksesta 1990-luvulla, kun moottorisahasta ja lyijykynästä siirryttiin motoon ja tietokoneisiin”, Inovaara kertoo. Tämä innostui Inovaaran teksteistä ja ehdotti niiden muokkaamista kuvitteelliseen romaanimuotoon. Myöskin kustantajan löytyminen oli työn takana – ”kiitos, mutta ei kiitos” -kirjeet tulivat tutuiksi. Itse tuli innostuttua yhdestä projektista niin totaalisesti, ettei ole tullut käytyä pöpelikössä lainkaan kevään istutusten jälkeen.” PUUHASTELIJA Suattaahan se olla niinnii, mut suattaahan se olla toisinnii. Ydinajatus on, että peitteisessä metsätaloudessa puuston haihdunta voi pitää pohjaveden pinnan juurten toiminnan kannalta riittävän alhaalla. (Savolaista kansanviisautta) MEDIASSA LEVITETÄÄN käsitystä, että siirtymällä suometsissä peitteelliseen metsänkasvatukseen vältytään kunnostusojituksilta. KOLUMNI Verkkokeskustelu: Montako päivää vuodessa metsässä?. Samalla vältytään ojituksen aiheuttamilta kiintoaineja ravinnehuuhtoumilta ja hiilidioksidipäästöt jäävät pienemmiksi. ”No nyt tuntuu, että pää on tyhjä ison ponnistuksen jälkeen, mutta kyllä minulla muutamia ideoita on ja ehkä ne taas alkavat kehittyä täällä Lontoossa.” Tutkitaan ensin kunnolla HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Suosittelen Kari Raivion kirjaa Näytön paikka (Gaudeamus 2019) niin tutkijoille, toimittajille kuin käytännön toimijoille. 5 AJASSA / 10.10.2019 ”Kuinka paljon kerkeää metsässä viettää. Tuoreena reilun 40 hehtaarin omistajana hirvittää kerkeääkö hoitaa järkevästi.” JS ”Jos et itse ehdi tehdä kaikkia, niin teetä ainakin kemerakelpoiset alueet vieraalla. JULKISUUSHAKUISTEN TUTKIJOIDEN ja sensaationälkäisten toimittajien ennen aikaiset ulostulot syövät tutkimuksen uskottavuutta. Kaksi vuotta sitten Luonnonvarakeskus käynnisti aihetta koskevat tutkimukset ja on jo vuoden suositellut sivuillaan: vältä avohakkuita. Media omaksui selityksen kritiikittä. . Metsätalousinsinööri . OLEN TEKIJÖIDEN KANSSA samaa mieltä. Näin kävi aikoinaan karujen soiden ojituksessa. Hypoteesi oli uskottava, muttei tullut vahvistetuksi. Laajamittaista aurausta ei lopettanut rakasmetallit vaan rumaa jälkeä kauhistellut yleinen mielipide. . Vihdoin päättäväisyys palkittiin, kun Myllylahti-kustantamo julkaisi Inovaaran esikoisteoksen ”Männyn takaa” vuonna 2015. Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Toisin kuin lääketieteessä, metsätieteissä on pohdittu häkellyttävän vähän kysymystä: milloin näyttö riittää. Tätä ihmettelen. Näin hiilidioksidia vapauttava turvekerros on ohuempi kuin ojituksen jälkeen. Tämä ilmiö ei ole uusi. Ehdottomasti kannattaa teettää ammattilaisella, jos tuntuu vähänkin kohtuuttomalta työtaakalta muun elämisen ohessa.” SIKARI ”Riippuu kehitysluokkajakaumasta, mutta aikanaan Metsälehdessäkin oli laskelma, että keskimäärin metsänomistajan vauhdilla tarvitaan raivaussahapäiviä 2 kpl/10 ha/vuosi. Saa kaupat lukittua ja sen jälkeen alkaakin säästävämpi raivaus kevätpuoleen." JEES H-VALTA ”Saha pitäisi teroittaa ja kantaa joku päivä romppeet palstalle, niin saisi aloittaa taas 100 kiinnon hankintaurakkaa. Samoin on selvitettävä millaisilla soilla pystytään pitämään tällainen puusto jatkuvasti ilman avohakkuuvaihetta. Kun hakee tämän suometsätaloutta mullistavan näkemyksen pohjaksi tutkimusjulkaisuja, törmää ensimmäiseksi kansainvälisessä sarjassa 2018 julkaistuun katsausartikkeliin. Käytännön hurahtaminen pieniä kokeiluja laajempaan käyttöön ottoon voi myös johtaa mittaviin virheinvestointeihin. 1980-luvulla aurausalueiden taimikoissa esiintyneitä tuhoja selitettiin pinnalle nousseilla raskasmetalleilla. Siitä seurasi vuosia kestänyt, välillä hermojakin raastanut kirjoitusurakka, kun romaanin rakenne ei ottanut hahmottuakseen. . Lukuisten tutkimusten perusteella päädytään käsitykseen, että soilla peitteisen metsätalouden haittavaikutukset ovat uskottavasti pienemmät kuin tasaikäiskasvatuksen. JUHA INOVAARA . Eipä siitä kemeran ja verovähennyksen jälkeen paljoa hehtaarikustannusta maksettavaksesi jää.” VISAKALLIO ”20 ha pientä taimikkoa nyt, mutta 2–3 vuoden päästä sinne on mentävä sahan kanssa. 82% Ei Juha Inovaaran nykymaisemat Lontoossa eivät ole erityisen metsäisiä. Aurausalojen puustot kasvavat vauhdilla niin eteläisessä kuin pohjoisessa Suomessa. Perheen ja päivätyön ohessa on tehtävä.” MOTTIMASA ”Kyllä metsässä meikäläisellä oli si töitä joka päivälle, mutta kun ei sitä vaan niin jouda. On perusteltua tutkia millaisen puuston haihdunta pystyy pitämään pohjavesipinnan niin alhaalla, ettei kunnostusojitusta tarvita. Vaikka me metsäihmiset parjaamme Kansainvälisen ilmastopaneelin ulostuloja, on sen näyttöjen arviointi kestävämmällä pohjalla kuin omamme. Eiköhän sata päivää vuodessa siellä hupene, joskaan ei täysiä 8 tunnin raasoja.” METSÄKUPSA ”Tuo on aivan puhtaasti järjestely kysymys. Pitäisikö turvemaiden hakkuita rajoittaa. Naimisissa, kaksi aikuista lasta . Oletko tehnyt metsästysvuokrasopimuksen
Metsäyhdistyksen pitää paitsi välittää oikeaa tietoa myös puhua kieltä, jota ymmärretään. ”Ja ovet ovat enemmän auki yhteiskunnan suuntaan.” Vaikutusviestintää ilman lobbausta Joensuu on varovainen puhumaan uusista linjauksista, mutta ”omarahoitteista liiketoimintaa kehitetään”. Vastaavaa sisarjärjestöä muilta aloilta ei yhtäkkiä hoksata, sillä yleensä yleinen viestintävaikuttaminen on alojen edunvalvontajärjestöillä. Vaikka päättäjille tarjotaan Metsäyhdistyksen suodattamaa tietoa, niin Joensuu vierastaa lobbaus-sanaa eikä yhdistyksellä ole poliittista toivelistaa. Metsäalan organisaatioista ainoastaan Metsähallitus on vanhempi. Metsäyhdistyksellä on 48 organisaatiojäsentä metsätalouden ytimestä monikäyttöön, mutta varsinaiset luontoja ympäristöjärjestöt loistavat poissaolollaan. Metsäpäivät palaa tauolta Jokainen ala on taipuvainen puhumaan asioista omalla kielellään, ja Joensuu pitää sitä metsäalankin, jos ei helmasyntinä niin ainakin sinne päin. Koko ikäluokka ei käy rippikoulua, mutta kaikki tietävät yläkoululaisten Metsävisan. Kutsu Päättäjien Metsäakatemiaan hivelee eri alojen vaikuttajien itsetuntoa. Työpaikkoja on sittemmin ollut kymmenkunta rakentamisen ja logistiikan alalla. Joensuu on klapistimetsänhoitaja, mikä tarkoittaa puukaupallisen linjan opintoja. Uutta on, että perinteikäs ylätason tapahtuma järjestetään monen metsäalan organisaation yhteistyönä. Yhdistyksen käsi ei ole ennestäänkään kovin syvällä jäsentensä taskuissa. Joensuu kertoo tulleensa tehtävään vähän ”laatikon ulkopuolelta”, rakentamisen alalta. Metsäyhdistys puolestaan varoo menemästä etujärjestöjen tonteille. Kaksipäiväiset Metsäpäivät järjestetään välivuoden jälkeen loka-marraskuun vaihteessa. Koulunpenkiltä hän siirtyi hirsitalojen myyntiin, eli valitsi puurakentamisen jo hyvän aikaa ennen ilmastovaikutusten tuomaa myötätuulta. ”Yleiseen metsäviestintään tarvitaan kokoava voima ja uskon, että meillä se tilaus on edelleen”, toukokuussa uutena toiminnanjohtajana aloittanut Kirsi Joensuu sanoo. Pitkän iän salaisuus saattaa löytyä edistämistehtävän kohtuukäytöstä. Kun podetaan ilmastoahdistusta, niin metsät ovat ratkaisu.” Luotettavan tiedon jakaminen Edistämistä, kohtuudella Suomen Metsäyhdistys on maan toiseksi vanhin metsäalan organisaatio. 10.10.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomen Metsäyhdistyksen historia alkaa 1870-luvulta. Mitä enemmän metsäala tuntee tulevansa yhteiskunnassa väärinymmärretyksi, sitä enemmän yhdistyksellä on töitä. "Kun podetaan ilmastoahdistusta, metsät ovat ratkaisu.” HAASTATTELU Keväällä toiminnanjohtajana aloittanut Kirsi Joensuu vetää pitkäikäistä järjestöä, joka itsessään on pieni erikoisuus organisaatiokentällä.. Väärinymmärrys viestinnän polttoainetta Joensuu mutrustaa huulia kun kysyy, elääkö yhdistys uhkakuvista. ”Metsäkeskustelun intensiteetti aaltoilee ja nyt keskustelua käydään kiivaampana. Vajaan parin miljoonan euron liikevaihdosta 15 prosenttia tulee jäsenorganisaatioilta, noin 400 000 euroa maaja metsätalousministe riöltä ja loput hankerahoituksena eri tahoilta, joista Suomen Metsäsäätiö huomattavimpia. Metsäyhdistyksen tuotteet eli brändit saattavat olla tunnetumpia kuin yhdistys itse. ”Työuralla on aina ollut vihreä lanka mukana”, hän sanoo eikä tarkoita erään puolueen äänenkannattajaa
Metsäyhdistyksenkin dilemma on, että mitä voimakkaammin viestii, sitä voimakkaampia vastareaktioita herättää. ”Metsästäjien keskuudessa ei ole riittävän hyvin tiedostettu, että hirvikanta on yhä tavoitteita suurempi. Kun kanta on suuri, hirvien aiheuttamilta taimija puustotappioilta ei voida välttyä. Lähde: Luke hirvitietotaulukko ja verotussuositus Hirvitalousalue KAS 3 kantatavoite: 2,5-3 hirveä/1 000 ha kanta-arvio: 3,5-4,7 hirveä/1 000 ha (alkuvuosi 2019) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue. metsästää seisovan kanakoiran kanssa tarkoittaa valistusta, ja valistusviestintää pidetään vähän vanhakantaisena – saattaapa joku maistaa siinä aatteellisuuden makua. Metsänomistajat eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen”, Tylli toteaa. Asia pitää ottaa vakavammin”, sanoo Kaakon metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Tylli. Muutos johtui pääasiassa Pohjois-Suomen lupamäärien pienenemisestä, sillä etelässä lupia Hirviä selvästi tavoitteita enemmän Hirvikantojen koko verrattuna alueellisiin kantatavoitteisiin 2018-2019 jahtikauden jälkeen. "Tarkoitus ei ole hirveä hävittää." myönnettiin paikoin hieman viimevuotista enemmän. Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja . . Tarkoitus ei ole hirveä hävittää”, Tylli sanoo. Hän muistuttaa, että hirvituhot ja niiden pelko vaikuttavat metsien rakenteeseen, kun hirvien ruoaksi kelpaavien mäntyjen ja koivujen istutuksia vältellään. ”Metsätalous tarvitsisi monipuolisempaa puulajivalikoimaa kuin pelkkää kuusta. . Rannikon olosuhteet mutkistavat hirvikannan säätelyä Kaakkois-Suomessa, kuten muuallakin rannikkoseuduilla. ”Hirviä metsästettäisiin, vaikka kanta olisi nykyistä pienempi. harrastaa monipuolisesti liikuntaa, talvella hiihtäen ja kesällä soutaen . Siitä lähdetään. Luken tietojen perusteella hirvien määrä on yhä selkeästi kantatavoitteita suurempi esimerkiksi Etelä-Hämeessä Hämeenlinnan länsipuolella, Kaakkois-Suomessa Kotka-Kouvola-Lappeenranta-akselilla, Inarissa Lapissa, Torniojokivarressa, Pohjois-Hämeessä Tampereen itäja länsipuolella, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla. Esimerkiksi koivunviljelyyn pitäisi olla paremmat mahdollisuudet.” Tiheimmät hirvikannat ovat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna Kaakkois-Suomessa kaadettiin yli 3 000 hirveä. Suuressa osassa Suomea hirvikannan koon tulisi pienetä jahdin seurauksena, sillä hirviä on yhä monin paikoin kantatavoitteita enemmän. Hirvikannan koolle asetetut tavoitteet ovat huomattavasti muuta maata suurempia paikoin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla.. Lupia jää vuosittain käyttämättä, joten jos tänä vuonna käyttöaste on kovempi kuin viime vuonna, saalismäärän poikkeama viime vuodesta ei välttämättä ole yhtä suuri kuin ero lupamäärissä. Metsäala kokonaisuutena on iso toimija, ja ison toimijan pitää pystyä osoittamaan toimintansa oikeellisuus.” VALTTERI SKYTTÄ S yksyinen hirvenmetsästyskausi käynnistyy toden teolla tulevina viikonloppuina. Vesa Tyllin mukaan rannikon hirvet siirtyvät sisämaahan talvehtimisalueille. työskennellyt puurakentamisen, asuntomessujen ja logistiikan parissa . Onko metsästäjille selvää, että hirvien määrää tulee vähentää, vaikka kaatolupien määrä pieneni. . Hirvien määrä kantatavoitetta suurempi (niin ylin kanta-arvio kuin keskiarvo yli kantatavoitteen) Hirvien määrä todennäköisesti kantatavoitetta suurempi/kanta tavoitteen ylärajalla (korkein kanta-arvio yli tavoitekannan) Hirvikanta todennäköisesti tavoitelukemissa *Hirvien määrä on aliarvioitu viime vuosina (Metsälehti Makasiini 2/2019). 7 AJASSA / 10.10.2019 Kuka. . syntynyt Pieksämäellä, asuu Vantaalla . perheessä aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta . ”Riistaneuvosto on kantatavoitteen asettanut ja hirvikannan verotus on yhteisesti sovittu. . ”Ihmislajin luontoon kuuluu, että aina jotkut kapinoivat jotakin vastaan. Tyllin mukaan joissain metsästysseuroissa maanomistajat ovat ryhtyneet toimiin, joilla herätellään metsästäjäporukkaa. ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (08/2016) ESIMERKKI: Hirvikantaa leikattava suuressa osassa Suomea Kaakkois-Suomessa hirviluvat vähenivät, vaikka yksikään seudun hirvialueista ei ole vielä onnistunut alentamaan hirvien määrää tavoitetasolle. Siksi korkein kanta-arviolukema on monilla alueilla todennäköisin vaihtoehto. Korkein hirvikanta-arvio on todennäköisesti lähimpänä todellista tilannetta, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatima hirvikanta-arvio on osoittautunut viime vuosina aliarvioksi hirvien määrästä (Metsälehti Makasiini 2/2019). ”Kantatavoitteisiin pitäisi päästä ilman muuta. Saalista on siis odotettavissa reilusti vähemmän, vaikka kantaa tulisi tavoitteiden perusteella leikata. . "Neuvotteluilta menee pohja pois" Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa hirvilupien määrä väheni tälle syksylle, vaikka kanta on kaikilla seudun hirvialueilla yhä yli tavoitteen. Tämän vuoden kaatolupien perusteella Riistakeskus arvioi saaliiksi runsaat 2 500 hirveä. Jos hirviä on korkeimman kanta-arviolukeman mukaisesti, tavoitteisiin on päässyt vain vajaa viidesosa hirvitalousalueista. . Jos metsästäjät sitä muuttavat, neuvotteluilta ja yhdessä sovituilta asioilta menee pohja pois.” Lupamäärät laskivat pohjoisessa Hirvien kaatoon myönnettiin tänä vuonna koko maahan yli 4 000 lupaa vähemmän kuin viime vuonna. metsänhoitaja puumarkkinatieteestä, opiskellut kauppatieteitä Edinburghin yliopistossa . KIRSI JOENSUU . Kaatolupien käyttöaste ratkaisee hirvisaaliin määrän
Klangin mukaan tavoitteena on saada istutus automatisoitua. Tulokset osoittivat, että kylvömänty saavuttaa istutetun kuusen kasvussa ja puut kasvavat hyvin hoidetuissa metsissä tasatahtiin", kertoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Uudet tutkimustulokset rohkaisevia Metsä Group on tehnyt sekakylvöä omissa metsissään jo 1990-luvulta lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä. Strandströmin mukaan koneelliseen istutukseen on Suomessakin kiinnostusta, mutta rahoitusta koneen rakentamiseen ja kehittämiseen on vaikea saada. Konetta testataan tänä vuonna, ja käyttöön se on tarkoitus ottaa ensi vuonna. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille mallia, jossa kääntömätästetylle uudistusalalle istutetaan kuuset ja lisäksi kylvetään männynsiementä. Sekaviljely myös lisää metsien monimuotoisuutta ja parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, kuten kuivuutta ja hyönteissekä tuulituhoja vastaan", kertoo sekaviljelystä omissakin metsissään innostunut Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Plantma X -istutuskoneen perustana on 1990-luvulla käytössä ollut Silva Nova -istutuskone. "Tavoitteena on, että ensi vuonna istutetaan koneellisesti 1 500 hehtaaria. Sekaviljely Metsä Groupin valikoimaan LIINA KJELLBERG KONEELLINEN metsänistutus on jälleen tapetilla Ruotsissa. Svenska Skogsplantor sesta. Istutuskonetta käytetään ensi vaiheessa Sveaskogin omissa metsissä, yksityismetsissä kone nähdään Klangin mukaan vasta myöhemmin. "Ruotsalainen istutuskone olisi tehokkuudeltaan ihan omaa luokkaansa", hän sanoo. Kehitteillä oleva Plantma X -istutuskone pystyy Sveaskogin metsätalousjohtajan Fredrik Klangin mukaan istuttamaan 2 500 tainta tunnissa. Kuluneena kesänä Metsä Group teetti Luonnonvarakeskuksella tutkimuksia puuston kasvusta sekä laadusta olemassa olevilla sekaviljelykohteilla. Taimimäärissä se tarkoittaa noin kolmea miljoonaa tainta", Klang sanoo. Niiden tuottavuus on Metsätehon tutkijan Markus Strandströmin mukaan parhaimmillaan reilut parisataa tainta tunnissa. "Sekaviljely on hyvä keino varmistaa laadukkaan ja täystiheän metsän syntyminen esimerkiksi alueilla, joilla hirvituhoriski on suuri, mutta kasvupaikka hieman karu kuuselle. 10.10.2019 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN M etsä Group ryhtyy markkinoimaan metsänomistajille männyn ja kuusen sekaviljelyä. "Selvitimme sekametsien kasvua kymmenellä iältään 10 –24-vuotiaalla koealalla Eteläja Keski-Suomessa. Silva Novan tavoin se vaatii kahden henkilön työpanoksen: yhden ajamaan konetta ja toisen huolehtimaan istutukRuotsi panostaa koneelliseen istutukseen Tavoitteena on, että Plantma X -istutuskone istuttaa ensi vuonna 1 500 hehtaaria metsää. Pidemmällä aikavälillä istutuksen koneellistaminen on hänen mukaansa kuitenkin ainoa vaihtoehto. Sekaviljely soveltuu parhaiten ravinteisuudeltaan puolukkaja mustikkatyypin maapohjille. Lyckselen metsämuseon video Silva Nova -istutuskoneesta löytyy osoitteesta vimeo.com/274091605. Käytännössä sekä istutus että kylvö tehdään metsurityönä, sillä tehokasta koneellista menetelmää työhön ei toistaiseksi ole olemassa. "Kuusentaimia istutetaan 1 000 –1 200 kappaletta ja männynsiementä kylvetään noin 150 grammaa hehtaarille. Omaa luokkaansa Suomessa koneellinen istutus perustuu pitkälti kaivinkonepohjaisiin istutuskoneisiin. Plantma X -istutuskone huolehtii sekä maanmuokkauksesta että istutuksesta. Myös monet yksityiset metsänomistajat ovat soveltaneet menetelmää metsissään. Ruotsin Metsähallitus Sveaskog ja siemenja taimituottaja Svenska Skogsplantor kehittelevät parhaillaan uutta istutuskonetta yhdessä Grangärde Konsult & Innovationin kanssa. Lue lisää: www.farmiforest.fi/klassikko FARMI KLASSIKKO-ARSKA -metsäperävaunuyhdistelmä KUNNIANOSOITUS ARSKALLE TOIMI NOPEASTI, SILLÄ MYYNNISSÄ ON VAIN RAJOITETTU ERÄ! 11 000 € (alv %) Vapaasti tehtaalla Metsäperävaunu – 9 tonnia / Metsäkuormain – 6,7 metriä. Kustannukset metsänomistajalle tulevat todennäköisesti olemaan hieman matalammat kuin vaihtoehdossa, jossa uudistusalalle istutetaan 1 800 kappaletta kuusia", arvioi Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala. Klangin mukaan teknologia on kehittynyt sen jälkeen huomattavasti, joten koneellisen istutuksen edellytykset ovat nyt paremmat
Sami Karppinen. Vuosikymmeniä hoidetut suometsät ovat varttuneet tukkikokoon. Nyt mietitään, miten sato voidaan hyödyntää aiheuttamatta huomauttavia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille. Pelko siitä, että globaali ilmastopolitiikka ja hiilensidonta sanelevat keinovalikoiman Suomessa, ei ole täysin tuulesta temmattu. Siinä metsäalalle pähkinä purtavaksi. Miten käy suometsien. Metsänomistajan kannalta suuri kysymys on, miten turvemaametsiä saa tulevaisuudessa hyödyntää. Miten yhdistetään kestävästi suometsien kasvava talouskäyttö, hiilensidonta, vesistöistä huolehtiminen ja monimuotoisuus. Se on 4,5 kertaa enemmän kuin koko Suomen kantorahatulot huippuhyvänä puukauppavuonna 2018. Tälle pääomalle on myös saatava tuotto, joten metsiä on voitava hyödyntää tulevaisuudessakin”, painotti MTK:n kenttäpäällikkö Hannu Ripatti Vilppulan Jaakkoinsuon suometsäretkeilyllä syyskuussa. MItä tälle pitäisi tehdä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Metsänomistajat ovat investoineet suometsiin paljon työtä ja rahaa. 9 AJASSA / 10.10.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S uomen suometsien puustossa on kiinni rahaa noin 11 miljardia euroa
Samaan aikaan suometsien ilmastoja vesistövaikutukset ovat pulpahtaneet pinnalle. Taimien jatkokehityksen kannalta vesitalous pitää kuitenkin laittaa jossain vaiheessa kuntoon ojittamalla, ja tällöin syntyy runsaasti päästöjä vesistöihin.” Luonnonvarakeskuksessa selvitetäänkin parhaillaan, miten haihdunta vaikuttaa turvemaametsien pohjaveden korkeuteen eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini on todennut, että vastaus haasteeseen on jatkuva kasvatus. ”Rehevissä ojitetuissa suometsissä menetetään turvetta ja hiiltä eniten. Avohakkuun jälkeen puuston haihdunta vähenee nopeasti ja pohjaveden pinta nousee. Karummilla turvekankailla ympäristöongelmat eivät kuitenkaan korostu samalla tavoin kuin viljavissa korpikuusikoissa.” Turvemaametsän uudistaminen esimerkiksi siemenpuuhakkuun avulla on usein toimiva menetelmä metsän uudistumisen kannalta, mutta päästöjen kannalta se on ongelmallista. Kysymyksiä ja näkemyksiä aiheesta riittää, mutta kokemusta ja tutkittua tietoa on niukemmin. Osaamisvaatimus on tosi suuri”, pohjusti Tapio Oy:n liiketoimintajohtaja Olli Äijälä aihetta Tapion yhdessä Metsämiesten Säätiön ja Suomen Metsäsäätiön kanssa järjestämässä tapahtumassa. 10.10.2019 / AJASSA 10 Menneiden vuosikymmenten massiivisen metsänparannustoiminnan seurauksena nyt noin 20 prosenttia Suomen puuvaroista on turvemailla. Yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta totesi, että ojien syventämisessä kannattaa pitää maltti, jos halutaan minimoida turvemaan ilmastopäästöt. ”Kun pohjavedenpinta on syvällä, on turpeessa paljon mikrobitoimintaa edistävää happea, jonka vuoksi hiilipäästöt ilmaan kasvavat”, Saarinen kuvaili. ”Tällä hetkellä 20–25 prosenttia teollisuuden käyttämästä kuitupuusta ja 15–18 prosenttia tukeista tulee suometsistä. Perinteisen jaksollisen kasvatuksen ongelma on, että "Voiko vähenevä puuntuotanto olla strategia?" pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut ovat suuria. Puuta hankkivissa yrityksissä kuitenkin on tiettävästi jouduttu miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että avohakkuista voidaan joutua suometsissä luopumaan kokonaan. Yli viidennes teollisuuden kuitupuusta suometsistä Suometsissä ollaan juuri siirtymässä isossa mittakaavassa hoitotoimenpiteistä ja ensiharvennuksista varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksiin ja uudistushakkuisiin. Toisaalta tutkittua tietoa siitä, miten suometsät ja niiden kasvuolosuhteet kehittyvät jaksollisessa kasvatuksessa, kun aletaan kasvattamaan toista puusukupolvea, ei juuri ole. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, todettiin useammastakin suusta. Ojien syventämisessä kannattaisi ilmastosyistä pitää maltti mukana. Ei siis ihme, että suometsät ja niihin liittyvä tutkimus tuntuvat kiinnostavan nyt kaikkia. ”Suometsien kestävä hyödyntäminen on tärkeä osa Suomen metsätalouden hyväksyttävyyttä”, sanoi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Jos metsien käyttöastetta halutaan nostaa ja metsäteollisuuteen investoida, ei suometsien puusatoa ole varaa jättää hyödyntämättä. Tämä on huomattu myös metsäteollisuudessa. ”Suometsissä on paljon ratkaistavaa niin vesija ravinnetalouden, ilmaston, hiilensidonnan kuin luonnonhoidonkin kannalta. ”Tavoitteenamme on selvittää, kuinka hyvin pystymMetsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan teollisuuden käyttämästä kuitupuusta 21–25 prosenttia tulee tällä hetkellä suometsistä. Suometsien puulla on merkittävä rooli metsäteollisuuden puuhuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Toistaiseksi mikään ei rajoita avohakkuita, kunhan vesiensuojelusta huolehditaan ohjeistusten mukaan. ”Turpeesta vapautuu hapettomuuden vuoksi typpeä, fosforia, orgaanista hiiltä sekä metaania, ja päästöt vesistöihin kasvavat herkästi. Entä käykö nyt niin, että metsänomistajat ryhtyvät tekemään suometsissä ´aavistushakkuita´ rajoitusten pelossa, kuten kävi esimerkiksi Naturaa valmisteltaessa?” Vastausta kysymykseen ei ollut kenelläkään. Onko jatkuva kasvatus ratkaisu. Myös sitä voisi pohtia, että voiko vähenevä puuntuotanto olla joillain alueilla metsätalouden strategia”, ehdotti yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta. Pohjaveden pinnankorkeudella suuri merkitys Suometsissä pohjaveden pinnankorkeudella on keskeinen merkitys ilmaan ja vesistöihin syntyviin päästöihin. Vilppulassa yleisöstä esitettiinkin kysymyksiä, joita moni metsänomistaja parhaillaan pohtii. Vaihtoehdoksi tarjoillaan hanakasti jatkuvaan kasvatukseen perustuvia malleja tai kaistalehakkuita. ”Taimettumista tapahtuu, kun ojat ovat tukossa ja pohjavedenpinta korkealla. Yksi ongelma puuvarojen hyödyntämisessä on, että siellä missä kasvaa metsänomistajan näkökulmasta paras sato, aiheutetaan helposti suurimmat vahingot ympäristölle. Monissa maakunnissa merkittävästi suurempikin osa”, Niemi huomautti. Vilppulan suometsäretkeilyllä moni alustaja totesi yleisen mielipiteen suometsätaloudesta kääntyneen negatiiviseksi. ”Saako suometsiä avohakata tulevaisuudessa lainkaan. Tutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi pohjaveden pinnankorkeuden suurten vaihteluiden olevan ongelmallisia suometsissä.. ”Me emme osaa vielä tarkasti ennustaa, miten suometsän toinen puusukupolvi tulee kasvamaan”, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarinen
11 AJASSA / 10.10.2019 me puustoltaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmillä vähentämään avohakkuisiin perustuvalle metsätaloudelle ominaista pohjavesipinnan suurta vaihtelua", Saarinen kertoi. . . Luonnonvarakeskuksen Markku Saarisen johdolla pohdittiin vanhan korpikuusikon käsittelyvaihtoehtoja. . . Onko esimerkiksi kunnostusojitusta järkevää tukea. . Toiminnan tehokkuus oli etusijalla ympäristöasioiden kustannuksella.. . . Rehevien suometsien käsittelyssä ympäristövaikutukset korostuvat. . . . Positiivista on, että metsäalan toimijoilla on poikkeuksellisen vahva yhteinen intressi löytää suometsiin ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja. Kuinka suuri vesistökuormitus vanhoilta metsäojitusalueilta tulee vesistöihin. . Voiko jatkuva / peitteellinen metsänkasvatus olla isommassa mittakaavassa ratkaisu turvemaiden uudistamiseen. Suomen metsien puuvaroista noin 20 prosenttia on suometsissä. Millaisia ratkaisuja metsätalouden kannustejärjestelmään tarvitaan suometsien osalta. . . Toisaalta ojitetuille soille on syntynyt uusia elinympäristöjä kangasmaiden lajeille. . . . Metsien ojitustoiminnan kulta-aikaa olivat 1960ja 70-luvut. Suometsillä ja niiden käsittelyllä on hiilensidonnan ja vesistöpäästöjen kannalta moninkertainen vaikutus kivennäismaametsiin verrattuna. Syykin on toki selvä: jos ratkaisuja ei keksitä metsäalan omasta aloitteesta, ne sanellaan helposti jostain muualta. Vilppulan Jaakkoinsuon retkeilylle otti osaa noin 80 ammattilaista ja opiskelijaa. Suomen uhanalaisista lajeista noin viisi prosenttia elää ensisijaisesti soilla. Suometsäretkeilyt keräävät runsaasti väkeä. ”Ratkaisut on aina tehty niiden tietojen valossa, joita on ollut käytettävissä. . . Tuhkalannoitus on oikein valituilla kohteilla toimiva keino parantaa turvemaametsien kasvua. MITÄ SUOMETSISTÄMME TIEDETÄÄN. . . . . Osaamista kehittämällä ja aktiivisella tutkimustoiminnalla pitää pyrkiä löytämään parhaat ratkaisut”, summasi vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta. Millaisin metsäkasvatusmenetelmin suometsien pohjaveden korkeus saadaan pidettyä optimaalisella tasolla. . MISTÄ TARVITAAN LISÄTIETOA. . Kauaskantoiset vaikutukset Suometsissä tehtävät ratkaisut ovat kauaskantoisia. Tästä on Suomessakin karvaita kokemuksia, kun 60ja 70-lukujen ojitushuumassa metsäojat kaivettiin usein suoraan vesistöihin ilman minkäänlaisia vesiensuojeluratkaisuja. Suometsien käsittelyssä on panostettava suunnittelijoiden ja toteuttajien osaamisen kehittämiseen. Millaisia vesiensuojeluratkaisuja tarvitaan. Millaisia menetelmiä suometsien uudistamisessa kannattaa ja saa käyttää, jotta ratkaisut olisivat myös ympäristön ja monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman kestäviä
Mhy harvensi ensiharvennuskuviot ja niille haetaan korjuun jälkeen nuorenmetsänhoidon kemeratukea ja pienpuun korjuutukea yhteensä 430 €/ha. Sijainti: Etelä-Savo Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 693 m 3 Leimikon koko: ensiharvennus 3,0 ha, harvennus 6,4 ha, smp-poisto 4,2 ha. Juurisyy tilanteelle löytyy Jaakkolan mukaan maailmalta. Ostamme puuta päivän hintaan koko ajan, sillä varantoa on oltava myös ensi kevään tarpeisiin”, kuusamolaisen Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola toteaa. Epävarmuutta monella rintamalla Puunhankinnan ohjauksesta ja sahatavaran tuotannosta vastaava johtaja Jani Riissanen Metsä Fibreltä kuvailee mäntysahatavaramarkkinaa hinnallisesti hyvin heikoksi. ”Se, että hinnat ovat laskusuunnassa, ei tarkoita, ettemmekö tarvitsisi puuta. ”Markkinoilla on paljon halvalla tuotettua sahatavaraa. Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo kuitenkin se, että Pölkyllä on käynnissä yt-neuvottelut, jotka koskevat ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa myös puunhankintaorganisaatiota. Aikaisemmissa laskusuhdanteissa on nähty, että tyystin hyytynyttä tukkikauppaa ei polkaista hetkessä käyntiin. Myrskyja hyönteistuhopuiden runsas tarjonta Keski-Euroopassa on muuttanut tukkien markkinatasapainoa. Ostajat kuitenkin vakuuttavat puukauppaa käytävän aktiivisesti, myös mäntytukista. Yhteensä 9,4 ha. ”Kysyntä Euroopassa on vaisua, Brexit lisää epävarmuutta, Pohjois-Afrikan markkina on perinteiPuukauppa halutaan pitää käynnissä Sahatavaramarkkinat sakkaavat ja korjuu tökkii, mutta tukkipuu käy edelleen kaupaksi. Pohjois-Amerikassa sen sijaan on nähty vain pientä hintasäätöä. Taustalla vaikuttavat samanaikaisesti sekä kasvaneet hakkuumäärät sekä tukkien vähentynyt kysyntä etenkin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla myytyyn leimikkoon saatiin viisi ostotarjousta. Maailman alhaisimmat tukinhinnat ovat Australian, Brasilian ja Chilen nopeakasvuisilla mäntyplantaaseilla. Tie rajoittaa kesäkorjuuta, jos kelit ovat märät. Tukkien hinnat ovat laskeneet kaikilla mantereilla, ja suurin hinnanlasku on koettu Euroopassa. MIKKO HÄYRYNEN TUKIN hinnat ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, metsäteollisuutta seuraava Wood Resources International raportoi. Toisella vuosineljänneksellä Euroopan sahatukkien hintaindeksi laski 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tukin hinnat laskevat muuallakin Kohde: Ensiharvennusja harvennusleimikko, johon kuului mäntysiemenpuiden poistoa. 10.10.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T ukkipuun hinta on luisunut alamäkeen vuoden alusta lähtien. Meidän on mahdotonta kilpailla tilanteessa, jossa tukit maksavat Keski-Euroopassa sahan pihassa 35–38 euroa kuutiolta.” Vaikka maailmanmarkkinoiden sumuverhon taakse on nyt erityisen vaikea nähdä, halutaan kotimaan puukauppaa pitää edes kohtalaisella liekillä. ENSIHARVENNUS JA HARVENNUS: Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo mäntytukki 119 54 6 426 kuusitukki 13 54 702 kuusikuitu 58 17 986 mäntykuitu 373 17 6 341 koivukuitu 30 16 480 Yhteensä 593 19 285 SIEMENPUIDEN POISTO: puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo mäntutukki 83 62 5 146 mäntykuitu 17 18 306 YHTEENSÄ 100 5 452 KOKO LEIMIKKO YHTEENSÄ 24 737 Harvennusleimikko kuivalle kelille Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2017. Hankalin, korjuutakin jarruttava, artikkeli markkinoilla tuntuu olevan mäntytukki
60,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 56,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,60 . 19,74 . 58,72 . 58,37 . 13,94 . 59,78 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,75 . 32,33 s 34,95 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 42,16 s 17,47 . 18,18 . 42,04 . 53,46 . 18,85 s 29,23 . 18,62 . 32,84 . 60,86 . 32,16 . 16,79 . 12,86 . 32,10 . 51,13 s 53,32 s 38,18 . 18,62 . 32,79 . 25,86 Harvennushakkuu . 16,38 . 42,15 . 20,57 . 25,23 Uudistushakkuu . 13,86 . 32,27 . 13,45 Hankintahinnat s 58,50 . 32,41 s 37,24 . 15,89 . 43,57 . Metsä Fibre ei ole kuitenkaan rajoittanut sahatavaran tuotantoa. 13,10 . Puutuotteiden kysyntä on pitkällä aikavälillä kasvussa, ja tilannetta on katsottava 30 vuotta eteenpäin.” Myös Koillismaalla uskotaan pohjoisen puun tulevaisuuteen. 31,95 . 45,29 s 42,42 . 47,74 . 18,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 28,31 Harvennushakkuu . 59,41 . 13,67 14,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 43,61 s 17,61 s 19,38 . 12,35 . Olisi myös järkevää, että tukkipuu ohjautuisi aina sahaukseen”, hän muotoilee. 21,86 . 16,18 s 24,51 Uudistushakkuu s 59,05 . 16,58 . 16,73 . 55,86 . 40,55 . ”Minusta tukin hinta ei ole este puukaupalle, sillä se on edelleen hyvällä tasolla. Hyvän ja huonon tukin jalostusarvossa voi tukkikuutiota kohden olla 15 euron ero. 37,66 . 46,92 s 47,77 . Keski-Suomen Metsäkuljetus Oy:n Patrick Malin kuljetti viime perjantaina Versowoodin leimikolta Petäjävedeltä kuusitukkia Mikkelin Otavaan. Esimerkiksi vuonna 2009 kantohinta on ostoissamme ollut yli 15 euroa matalampi kuin nyt.” Mäntytukin jalostusarvo korostuu Pölkyn Jaakkolan mukaan nykytilanteessa korostuu tukkipuun laatu. 16,98 s 16,53 . 59,78 s 61,20 s 49,27 . 45,79 s 19,37 . 28,54 Harvennushakkuu . 17,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,36 s 57,41 s 36,76 s 17,12 s 17,15 s 24,71 s 26,81 Uudistushakkuu s 56,99 s 58,28 s 37,41 s 18,95 s 18,79 Harvennushakkuu s 48,34 s 48,21 s 33,90 s 16,37 s 15,80 s 21,94 s 22,60 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,6 s 54,84 s 31,04 s 30,77 s 32,41 s nousussa . 31,59 . 37,67 . 12,62 Hankintahinnat . 11,39 Hankintahinnat . Siksi on tärkeää pyrkiä hankkimaan laadukasta tukkia.” Jalostusarvon merkitystä painottaa myös Metsä Fibren Riissanen. 16,75 . 11,69 . ”Etenkin mäntytukilla laatuerot ovat suuria. 13,46 . 53,98 s 53,81 . 13,06 Hankintahinnat . 18,46 s 25,78 Harvennushakkuu s 53,54 . 16,58 s 21,25 s 22,30 Ensiharvennus . ”Suhdannetaite tietysti heijastuu raaka-aineen kysyntään hetkellisesti. sestikin ailahteleva, ja Venäjä on kasvattanut sahatavaravientiään”, hän listaa syitä tilanteelle. 39,55 . 50,47 . 48,82 . 16,22 s 22,03 . 32,59 s nousussa . 41,03 s 18,77 . 17,78 Hankintahinnat . 55,59 . 44,24 s 20,22 s 22,33 . 22,47 s 22,63 Ensiharvennus . 57,84 . 59,28 . 17,42 s 18,71 . 58,67 . 58,71 . 59,92 . 16,59 s 24,06 s 26,01 Uudistushakkuu s 56,97 . 18,77 . 20,91 Ensiharvennus Hankintahinnat . 33,20 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 38,92 s 33,24 . 19,59 s 34,78 s 33,93 Harvennushakkuu . 42,14 . 23,73 . 18,75 s 27,52 s 28,52 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 49,18 s 47,84 s 17,09 s 15,45 . 17,32 . ”Investointipäätös on määrä tehdä aikaisintaan vuoden 2020 alkupuolella. 15,38 s 13,67 . 15,95 s 15,93 . 57,16 . 54,45 . 14,54 . 33,26 . 17,40 . ”Olemme toteuttamassa suunnitellusti yli kymmenen miljoonan euron arvoista höyläämöinvestointia Taivalkoskelle”, Jaakkola kertoo. 23,42 Ensiharvennus s 43,76 . Pidemmällä aikavälillä on ollut haastavaa hankkia riittävä määrä puuta sahaukseen. 45,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,14 s 24,64 Ensiharvennus . 31,27 . 48,14 s 24,72 s 24,63 . 47,64 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Näkymä puumarkkinoille on mäntytukin osalta utuinen. ”Kysynnän laskiessa heikoimpien saheiden hinta laskee eniten. 42,96 . Metsä Fibren suunnitelmiin Rauman suursahasta ei männyn nihkeä markkinatilanne ole juuri vaikuttanut. 23,91 . 57,78 s 55,98 s 32,57 s 32,27 . 21,85 s 22,16 Ensiharvennus . 38,87 . 17,74 . 31,66 s nousussa . 51,79 . ”Emmekä rajoita merkittävästi jatkossakaan, vaan pyrimme parantamaan tuotantoja kustannustehokkuuttamme”, Riissanen toteaa. 60,64 s 47,63 . 55,96 s 31,06 s nousussa . 46,19 s 19,80 s 21,19 s 17,32 s 26,23 s 28,89 Uudistushakkuu . 58,79 . 58,21 . 54,34 s 38,62 . 27,06 . 55,13 . Tavoitteenamme onkin edistää jalostusarvon mukaista tukkihinnoittelua.”. 11,70 . 24,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 52,10 . 22,21 . 17,08 . Versowood käyttää mäntytukkia sahatavaraan ja pylväisiin lähes miljoona kuutiota vuosittain. 54,29 . 36,85 s nousussa . 16,71 . 32,08 s nousussa . 12,98 . 20,71 . 19,93 . 58,42 . 16,06 . 13 AJASSA / 10.10.2019 s nousussa . Leimikon mäntytukit oli jätetty vielä pystyyn. 57,03 . 23,59 Uudistushakkuu . Torpon mukaan nyt myytävälle mäntytukkileimikolle, jonka voi korjata sulan maan aikaan, voi hyvin saada korjuun vielä tälle vuodelle. 16,70 . 22,94 s 23,92 Uudistushakkuu s 50,72 s 49,61 s 19,98 s 17,89 s 25,04 s 24,27 Harvennushakkuu . 53,21 s 36,84 . 46,00 s 20,63 s 21,81 . Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo näkee kuitenkin markkinoiden pysyneen mäntytukin osalta varsin hyvin tasapainossa. 47,67 . 17,07 . 56,26 . 26,46 Uudistushakkuu . 57,98 . ”Hinta ei este puukaupalle” Mäntytukin ylitarjontatilanteella spekuloitiin jo Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyessä ja kiihdyttäessä kuitupuuhakkuita. 46,21 s 32,16 s 31,93 . 12,86 Hankintahinnat . 22,82 Ensiharvennus . 13,22 . 16,38 . 31,31
Kostea moreenimaa muotoutuu Kiurun nyrkissä pallomaiseksi. Maatuneista lehdistä ja juurista muodostunutta kangashumusta on peräti parikymmentä senttiä ennen kuin kivennäismaa tulee vastaan. Pintamaan kangashumuskerros paljastaa, että rehevä Hyrian koulutusmetsän kuusikko ei ole lehto vaan lehtomainen kangas. Kärki kolahtaa saman tien kiveen. "Siitähän sen näkee, onko maa karkeaa. Niiden koostumus vaihtelee veitselJoka kuoppaa kaivaa, oppii Maalaji, pinnanmuodot ja kosteus sanelevat, mikä puulaji menestyy, mikä maanmuokkaus on riittävä ja kannattaako energiapuuta korjata. Tämä kertoo, että joukossa on hienoja maalajitteita ja maa pidättää ravinteita sekä vettä karkeaa maata paremmin. Karkeat maalajit puolestaan ovat huonommin muovailtavissa, ravinteet sekä vesi valuvat herkästi läpi ja kasvupaikka on kuiva ja karu, mutta kantavuus hyvä. 14 10.10.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat "K atsotaanpa, minkälaista maata täältä löytyy", sanoo kouluttaja Heikki Kiuru Hyria Oy:stä ja iskee lapion maahan. Suomen kivennäismaista suurin osa on useasta maalajitteesta koostuvia moreenimaita, ja yleisin maalajite on hieno hiekka. Mitä hienommista aineksista maa koostuu, sitä paremmin sen saa puristettua muotoonsa ja sitä paremmin se pidättää vettä ja ravinteita. Savimaista suuri osa on raivattu pelloiksi. Ojanpiennar paljastaa maalajin Maalajit voidaan jakaa karkeasti moreenija hiekkamaihin, savimaihin sekä turvemaihin. Kangashumuksen alta paljastunut moreenimaa muotoutuu Kiurun nyrkin puristusvoimasta lihapullamaisen pyöreäksi. "Tämä on moreenia, kun tulee kiviä vastaan", Kiuru toteaa ja kaapaisee lapiollisen metsämaata kuopasta. Hienorakeiset maat ovat kantavia vain kuivina tai jäätyneinä. Helpoiten maalaji selviää ojan pientareista, mutta myös kuopan voi tarvittaessa kaivaa. Kouluttaja Heikki Kiuru kaivaa kuopan Hyrian koulutusmetsän kuusikkoon Hyvinkäällä. lä leikattavasta jäykästä savesta runsaammin hiesua tai hietaa sisältävään saveen. "Lehdossa on multaa", Kiuru sanoo ja pyörittelee maata kädessään. Noin neljäsosa metsämaista on soita, joihin on muodostunut maatuneista kasveista vaihtelevan paksuinen turvekerros. Kivennäismaan päällä oleva paksu pintakerros kangashumusta kertoo, että kyseessä on lehtomainen kangas, ei lehto
Savipeltojen metsityksessä kuusi ja rauduskoivu ovat parhaat vaihtoehdot. 15 METSÄSTÄ / 10.10.2019 vai hienoa ja onko siellä savimaata vai turvemaata", Kiuru ohjeistaa. Tarkastele maata silmämääräisesti. Paikalla viihtyvät tammi, rauduskoivu ja kuusi.. Tuoreemmilla mailla mustikka yleistyy. Keskikarkealla (karkea hieta, hieno hiekka) ja karkealla maalla (karkea hiekka, sora) pääosa rakeista on silmin havaittavia. Karkeammilla mailla, joissa on hienoja maa-aineksia joukossa, ei saa pyöriteltyä pötköä, mutta muotoilu palloksi tai kuutioksi onnistuu. Turvemailla taas rahkasammalet ja suokasvit yleistyvät. "Maapohjaa on kuitenkin vaikea päätellä yksin kasvillisuudesta. 3. Runsaasti kosteutta pidättävät turvemaat jäätyvät talvella ja keväällä sulavat hitaasti. Maapohja ja maalaji on kuitenkin ihan sama." Turvemaat ja savimaat hankalimmat Maalaji yhdessä pinnanmuotojen ja kosteusolojen kanssa määräävät, mikä puulaji paikalle soveltuu ja minkälainen maanmuokkaus alalle sopii. Valkovuokon runsas esiintyminen puolestaan kertoo kasvupaikkatyypin olevan puiden kasvulle hyvä. Jo suhteellisen ohut turvekerros voi haitata puuston kasvua. Parhaiten turvemailla pärjäävät mänty ja kuusi sekä hieskoivu. Savipeltojen männyistä sen sijaan kasvaa oksikkaita. "Tervaleppälehdon jälkeen voi kasvaa mänty-kuusi-sekametsää. Tunnustele ja rullaa maata kämmentä vasten. Kosteuden merkitys näkyy hyvin maankohoamisrannikolla. Esimerkiksi opetusmetsän kuusikossa rehevyydestä kertovat saniaiset ja ruohovartiset kasvit. Maaperä huomioitava energiapuusavotassa Joka kuoppaa kaivaa, oppii "Jos maa on kukkopillisavea, tammea voisi kokeilla." 1. "Savimaa pidättää paljon ravinteita ja kosteutta, mutta on niin hienojakoista, että puiden on vaikea juurtua siihen", Kiuru kertoo. Kosteilla tasaisilla uudistusaloilla ojitusmätästys, jossa kaivetaan oja ja samalla tehdään mättäitä, parantaa tainten kasvuoloja. Myös pehmeillä turvemailla ja savimailla energiapuu on parempi jättää maan suojaksi. Karummilla hiekkamailla ikivihreiden varpujen, kuten puolukan ja kanervan, osuus lisääntyy. "Karkeilla mailla, kuten hiekkamaiden männiköissä, tehdään puolestaan niin lievä maanmuokkaus kuin mahdollista." Vinkkejä maalajin tunnistamiseen TIIA PUUKILA PINTAKERROKSEN paksuus kannattaa ottaa huomioon, jos pohtii hakkuutähteiden tai energiapuun korjuuta alalla. Karkea kivinen moreenimaa on männyn mieleen. Kosteusolot ovat niin ratkaisevat", Kiuru muistuttaa. "Turvemaat ovat yleensä vähäravinteisia ja kylmiä ja useimmille kasveille huonoja kasvupaikkoja", Kiuru sanoo. Hienorakeisella maalla (savi, hiesu, hieno hieta) maarakeet eivät erotu paljain silmin. Hienojakoisimmilla mailla maalajitteesta syntyy ohut lanka, jonka saa taivutettua renkaaksi. Kasvillisuus ei kerro kaikkea Pintakasvillisuudesta voi päätellä jotain maalajista. Mitä hienojakoisempaa maa on, sitä paremmin se muotoutuu kosteana makkaraksi. Se kasvattaa juurensa jopa tiiliskivisaveen, kun pääsee alkuun. Pihapiirin läheisyydessä myös tammi on mahdollinen. Lehdoissa rehevät ruohot valtaavat alaa ja varpujen osuus vähenee. Etenkin, jos kostealla maalla korjataan ensin ainespuu pois ja sitten ajetaan vielä toinen kierros energiapuuta korjaten, kannattaa korjuun järkevyyttä pohtia. 2. Savimaalla koivut kuusten joukossa parantavat maan maata lehtikarikkeellaan. Lähde: Metsämaan muokkausopas Ojanpientareista metsäautotien varrella voi päätellä maalajin. Jos kangashumusta on vain ohut kerros, puut tarvitsevat hakkuutähteet ravinnoksi, Heikki Kiuru muistuttaa. Tasaisilla savipelloilla matalat sarkaojat pitävät huolen, ettei vesi seiso alalla ja haittaa puiden kasvua. Etenkin jäykkä savimaa ja turvemaa rajoittavat puulajivalintaa. Kaiva noin 10 –30 senttimetriä syvä kuoppa, siten että maa paljastuu orgaanisen pintamaan alta. Lehdon pintamaa on multaa (vas.), jonka alta paljastuu savimaata (oik.). Soistuneilla mailla rassi on hyvä apuväline turvekerroksen paksuuden selvittämisessä. Siellä rannalla voi kaistaleena kasvaa tervaleppää ja kauemmas sekä korkeammalle vedenrajasta mentäessä kasvuolot muuttuvat karummiksi. "Jos maa on jäykkää 'kukkopillisavea' ja paikka on lämmin, tammea voisi kokeilla", Kiuru vinkkaa
Olen huomannut, että kun edellisenä iltana käy saunassa ja vihtoo vihdalla, jossa on pari kolme suopursun oksaa, ötökät kiusaavat paljon vähemmän. O len innokas metsässä liikkuja ja puuhastelija. Voipa viedä tupaankin. SEPPO KAHOLA T ein hankintahakkuuna kolmimetristä koivukuitua korpimetsässä. Valitsimme palkittaviksi 12 vinkkiä, joista on hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille. MATTI VIRTANEN K un olen heininyt kuusentaimia, olen samalla pienellä leikkurilla käsitellyt ympärillä olevia leppiä ja pajuja siten, että katkaisen rungon vain osin ja taitan lakoon. Ennen propsien ajoa satoi paljon lunta. Voi aina ohi kulkiessa nostella, jos siltä tuntuu. Ratkaisuksi kehitin noin 3 000 euron hintaisesta minidumpperista/ telakuljettimesta juontolaitteen, jolla muutaman sadan metrin etäisyydeltä pienet tukit ja rangat voi juontaa metsässä kärryjen viereen. Lukijamme lähettivät kuvauksia hyväksi havaitsemastaan ideoista ja välineistä, jotka helpottavat metsänhoitoa ja muuta tekemistä metsässä. Kasvava taimi saa hyvin valoa ja vankistuu. RAIVAVEITSI. 10–15 cm päähän taimesta. Varsinkin mustikka-aika on parasta. SEIJA JÄÄSKELÄINEN SEPPO JÄÄSKELÄINEN, TEKIJÄ Metsälehden kesäkilpailussa etsittiin tällä kertaa niksejä. Dumpperi on 60 senttiä leveä ja on näin ketterämpi kuin mönkijä, joka ei oikein toimi risukkoisessa ja kannokkoisessa maastossa. Raivaveitsellä katkaistaan vesat, n. Myös steppikiekko ja tasapainokiekko olivat käytössä. Minidumpperista pitää lava poistaa ja rakentaa kääntyvä lovipankko, jonka päälle puut räikkäliinalla sidotaan. Ei vaan passaa kuivattaa – silloin kevenee ja tulee saunapuuta. JUKKA LAHTI S äästä kustannuksissa rehevällä heinäisellä alueella. Tässä on myös se hyöty, että aina kun käyt metsässä, tuot sieltä jotain pois. TAIMIKEPIT. Vihtomisen jälkeen iho huuhdellaan pelkällä vedellä, sillä koivun ja suopursun hajun pitää jäädä iholle. Itselläni näitä on ollut pihassa, liiterillä, riihellä. URHO RANTANEN. Laita Roundup -liuokseen kiinnitysaineeksi esimerkiksi polttoöljyä ja lisäksi väriaineeksi siivilöityä mustikkamehua. 3. TAIMISUOJA. Silloin riesana ovat pienet lentävät ötökät. Rajamerkiksi käy hyvin tyhjä ketsuppipullo, joka näkyy kauas punaisen värinsä vuoksi. 4. Kumitelat eivät vahingoita juuria, sillä pintapaine jää pieneksi. 2. 2-4 cm paksuiset, minkä jälkeen suihkutetaan Roundup-liuosta sumupullolla kantoihin. Käsittely tehdään reppuruiskulla riittävän laajalle alueelle eli taimi jää keskelle aluetta, jonka halkaisija on n. PENTTI SIPONEN M etsänomistajan ongelma on, jos ei ole traktoria tai puiden kuljetusmatka kotiin on pitkä, telaus/ juonto auton peräkärrylle. Tein osasta propsipölkyistä tekopökkelöitä kaivamalla montun suoperäiseen maahan ja pystyttämällä propsin siihen. Kuoritut, tyvestä teroitetut ja latvasta sinisellä suihkemaalilla maalatut pajukepit laitetaan istutuksen jälkeen samana päivänä n. 100–120 cm. Vielä kun ottaa aamulla puhtaan paidan (hajusteettomalla pesuaineella pesty), niin vaikutus paranee. 1. Pullon voi laittaa aurausviitan päähän, jolloin näkyvyys on vieläkin parempi. 16 10.10.2019 / METSÄSTÄ K ahvakuulia tein ensimmäiset kymmenisen vuotta sitten pitäessäni kansalaisopiston ja ukkojumpan piirejä. Taimi löytyy, vaikka horsmikko tai heinikko kasvaa pitkäksi. Taitettu runko jää kitumaan eikä kasvata herkästi uusia versoja. Käsitelty kanto näkyy hyvin. Tästä oli seurauksena, että kuitupuukasoja jäi metsään. Taimi suojataan ennen käsittelyä kuvan mukaisella Lasolja mehupurkista tehdyllä suojalla. Istutuksen jälkeen, kun heinä on kasvanut 10–20 cm pituiseksi, taimen ympäristö käsitellään Roundupilla. RAJAMERKKI. Lisäksi olen tehnyt keppijumppakepit noin ranteen vahvoista koivuista (2,5–4,6 kg) ja aikanaan painot 0-0. Näitä puisia voi rakentaa rukkasmallin pelkällä moottorisahalla ja siistimpiä poralla, taltalla ja raspilla
17 METSÄSTÄ / 10.10.2019 Metsälehden kesäkilpailussa etsittiin tällä kertaa niksejä. URHO RANTANEN V arsinkin hirvituhoalueiden taimikoista löytyy taimikonhoidossa paljon taimia, jotka ovat kasvattaneet useita kilpailevia latvoja. PEKKA RANTAMOIJANEN T aimien istutuslaatikoita jää istutuksen jälkeen kasoittain hävitettäviksi. Kartonkilevyn puoliväliin saakka sahataan rako, ja työnnetään levy taimen juureen varovasti. Minidumpperista pitää lava poistaa ja rakentaa kääntyvä lovipankko, jonka päälle puut räikkäliinalla sidotaan. Ne voi kuitenkin käyttää järkevästi monipuoliseksi hyödyksi. HANNU KORTESUO N iksini on aisaus eli tuoreen puun osakuorinta. Edullisin suojausaika on istutusta seuraava syksy tai seuraava kevät, jolloin ympärillä kasvava roskakasvillisuus alkaa tainta ahdistaa. MATTI LATVALA. Sain idean yhdistää alkujaan pistooleissa käytetyn kierrakaapelin oksasaksiin. PAAVO SALONEN M etsänomistajan ongelma on, jos ei ole traktoria tai puiden kuljetusmatka kotiin on pitkä, telaus/ juonto auton peräkärrylle. Polttopuukin säilyttää polttoarvonsa paremmin, jos kuorta poistetaan. ANNE PULLIAINEN K un istutat taimia, ruiskuta niihin merkintäväriä, mieluimmin punaista, niin löydät taimet helpommin heinäyksen tullessa ajankohtaiseksi. Kaatovälineellä, oli se moottorisaha, vesuri, kirves tai joku muu, pyyhkäistään kuorta pois, ettei puu jää muhimaan omissa liemissään. Tässä on myös se hyöty, että aina kun käyt metsässä, tuot sieltä jotain pois. MAURI LÅNGVIK E hdotan, että metsiin jätetään puita niissä kiipeilemistä varten. Ylimääräisten latvojen poisto raivaussahan terällä on hidasta, ja oksasakset taas tuppaavat tippumaan matkasta. Tällä yhdistelmällä ylimääräisten oksien leikkuu on tehokasta ja turvallista. Ratkaisuksi kehitin noin 3 000 euron hintaisesta minidumpperista/ telakuljettimesta juontolaitteen, jolla muutaman sadan metrin etäisyydeltä pienet tukit ja rangat voi juontaa metsässä kärryjen viereen. Apuvälineinä voi käyttää moottorisahaa niputtamalla levyjä ensin kasoihin, joiden reunaan sahataan kieleke oheisen kuvan mukaan. Lukijamme lähettivät kuvauksia hyväksi havaitsemastaan ideoista ja välineistä, jotka helpottavat metsänhoitoa ja muuta tekemistä metsässä. Varsinkin hakkuukelvottomat puut tai hankalissa hakkuukohteissa olevat puunkäkkärät kannattaa säästää! Ne ovat usein myös metsän kaunistuksia erikoisine muotoineen. Dumpperi on 60 senttiä leveä ja on näin ketterämpi kuin mönkijä, joka ei oikein toimi risukkoisessa ja kannokkoisessa maastossa. Se on vanha menetelmä, mutta perinne on katkennut jossain vaiheessa. Koivu varsinkin huononee nopeasti, jos lehdettömään aikaan kaadetaan eikä heti pilkota. Puissa kiipeily ja niissä voimistelu on hyvää ja rentouttavaa liikuntaa, josta minäkin (kuvassa) nautin! Olen yli 70-vuotias, mutta kuva on otettu muutama vuosi sitten. Taimilaatikoista saatavat levyt riittävät istutuslohkolla taimille, jotta vaativat kipeimmin suojauksen. Siihen mennessä taimi on vankistunut jo riittävästi. Kun maakuntaa kulkee, näkee hyvin tehtyjä riukuaitoja, jopa erilaisilla hankerahoituksilla opetustyönä tehtyjä – mutta ei ole ymmärretty aisata! Olen myös nähnyt hevosaitauksia, joissa puutavara on kuoripäällistä. Itse pienmetsänomistajana olen leikannut kartongista suojalevyjä taimien juureen käytettäviksi jo parinkymmenen vuoden ajan hyvin kokemuksin. Oksasakset kulkevat näppärästi nahkaisessa vyökotelossa. Aisaus on paras tehdä heti kaadon yhteydessä. Sommittele niistä sieviä postikortteja. Muun hukkakartongin lisäksi taimilaatikoista saa samaan tarkoitukseen jo paikan päällä työstettäviksi kartonkilevyjä puolen tusinaa kappaletta laatikkoa kohden. Kumitelat eivät vahingoita juuria, sillä pintapaine jää pieneksi. K un metsässä ei ole vielä lunta, käy hakemassa jouluaskarteluja varten lasten/ lastenlasten kanssa käpyjä, havuja, varpuja, jäkälää ja kuivuneita oksia, koristeheiniä jne. Saat niistä ilmaiset askartelutarpeet. Sarjana 40x40 cm:n levyjä voi tehdä muista kartonkilevyistä urakalla pöytäsirkkelillä tehokkaasti. Valitsimme palkittaviksi 12 vinkkiä, joista on hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille
Nähtävää riittää, joten kierros tilan takapihalla venyy. 18 10.10.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuvat P osiolla asuva Esa Sarajärvi on monen toimen ja taidon mies. Hän raivasi peltoalan lappilaisittain muhkeaksi ja kasvatti karjan pääluvun noin kuuteenkymmeneen, joista parikymmentä lypsävää. Puoliso löytyi tekopitäjän naapurista Posiolta. Niin ikään oman pajan tuotantoa oleva pellonraivausmurskain, jolla niin suomättäät, liekopuut kuin pajupuskatkin jauhautuvat kuin kukkamullaksi. Kävipä hän nauttimassa osansa myös norjalaisesta öljyryntäyksestä 1970-luvun porauslautoilla. ”Kävin Kemijärvellä levyseppä-hitsaajakurssin, ja hyppäsin niine hyvineni linja-autoon. Sarajärven pienkone, ESSA 1, on siistiä työtä, moni olisi halunnut ostaa samanlaisen, mutta uusia ei kuulemma valmisteta.. Niinpä etelän reissu venyi lopulta miltei koko 1970-luvun mittaiseksi. Nyt peltoja viljelee naapuri. Etelän reissulta ”rengiksi” Posiolle Ranualla syntynyt Sarajärvi teki nuorena miehenä pitkän kierroksen etelän telakoilla ja rakennustyömailla, joilla tarvittiin metallityön osaajaa. Nyt jo virallisesti eläkepäiviään elelevä maanviljeljijä hoitaa metsiään, nikkaroi puusta ja varsinkin sepittää metallista – uudesta ja kierrätetystä – mitä tarvitsee. ”Täällä minä olen siitä asti ”Raha ei raudassa ole hukassa” Kun on kerran metallimieheksi oppinut, voi taitojaan hyödyntää myös metsänomistajana – monin tavoin. Myöhemmin lypsykarja vaihtui lihakarjaksi. Siihen hän myös asettui, vaikka appiukko tervehtyikin. Navetan takana oli myös melkoinen joukko vanhoja henkilöautoja, varaosiksi ja muuten, vaikka mobilistikerhoa Posiolle ei hänen aloitteestaan huolimatta saatukaan perustettua. Kokoelmasta löytyy muun muassa ajan hampaan puraisemia Ford Cortinoita – sellaisia, joita näkee nykyisin enää brittiläisessä Sydämen asialla -sarjassa. ”Taksia ajoin lopulta 15 vuotta. Siellä joku ystävällinen mummo näytti suunnan Rauma Repolan telakalle.” Luokkahitsarin taidot takasivat, että työtä riitti. Traktorisovitteinen kaivuri, itse tehty tietenkin, lukuisia vanhoja, sulattamolta pelastettuja, täysremonttia odottavia veteraanitraktoreita. Se oli ennen EU-aikaa kohtalainen karja. Seuraavaksi nousin junasta Rauman rautatieasemalla. Kerran lomareissulla Norjan töistä Sarajärvi lupautui vihoittelevaa selkäänsä poteneen appiukon tuuraajaksi tämän taksia ajamaan. ”Raha ei raudassa ole hukassa”, mies kuittaa. Siinä näki aika monenlaista.” Toimen mies pisti töpinäksi myös maatilan töissä. Esa Sarajärvi rakensi oman metsäkoneen pääosin kierrätysosista
Hän on hoitanut niitä itse suunniteltujen ja valmistettujen koneiden avulla – mitäpä muuta asiansa osaavalta levyseppähitsarilta voisi odottaa. Niin myös Esa Sarajärvelle.. ”Jälkiä et näe missään, tämä mahtuu kulkemaan jo ensiharvennusmetsissä puiden välistä ilman ongelmia niin pakilla kuin etuperinkin. "Mikäpä täällä on ollut renkinä ollessa.” Posio Ahkeralle hankintahakkaajalle oma, ketterästi liikkuva ajokone on ylpeyden aihe. Kemijärvelle odotetaan ja toivotaan uutta sellutehdasta – jos Esa SarajärSarajärvi voinee luopua moottorisahasta hankintasavotoillaan, kun oma hakkuukoura valmistuu. 19 METSÄSTÄ / 10.10.2019 touhunnut. Kohta mies ehkä hylkää moottorisahan hankintasavoitollaan ja siirtyy konetyöhön. Pihakierroksella Sarajärvi esittelee itse tehdyn metsä-äkeen ja metsäauran, jonka veturina miehellä on jyhkeä neliveto-Jontikka. Vaimo lupasi elättää minut, joten mikäpä täällä on ollut renkinä ollessa”, hän ilkamoi. Polttopuut ja rakennusten materiaali ovat peräisin tilan harvennusleimikoilta. Kuormain toki on ostotavaraa, samoin moottori, käytettynä hankittu Kubotan kolmisylinterinen diesel. vi saisi valita, hän näkisi mieluummin uuden tehtaan Kemijärvellä kuin Kemissä – vaikka ei hän pahakseen panisi, vaikka jopa molemmat hankkeet toteutuisivat. ”Tukilla meillä on erinomainen kysyntä, kun sekä Kuusamossa että Taivalkoskella on isot sahat, hyvistä tukkivaltaisista leimikoista tulee monia tarjouk sia. Viime vuosien sellubuumin aikana sillä olisi tehty säkkikaupalla rahaa ja Itä-Lapin harvennusmetsiä olisi saatu kasvukuntoon. ”Täällä kuitupuun kysyntä on ollut tukkoista, joten harvennuksilta kertyvää kuitupuuta on riittänyt niin haloksi kuin piharakennustenkin tarpeiksi.” Hän manaa vieläkin Stora Enson entistä toimitusjohtaja Jouko Karvista, joka lakkautti Kemijärvellä toimineen sellutehtaan toistakymmentä vuotta sitten. Kuormaan menee kolme kuutiota kerrallaan, ja kantavuus riittää vaikka suomaille kesäkelillä.” Lisäksi Sarajärvi on koneellaan vuosia kuljettanut taimia muun muassa Metsähallituksen aukoille tiettömien taipaleiden taakse. Oman pajan valmiste on myös tela-alustainen pieni ajokone, ESSA 1, alusta loppuun itse tehty ja kierrätysosista valmistettu – esimerkiksi telat on tehty vanhoista moottorikelkan telamatoista. Mekanisoitua metsänhoitoa Metsää renki-Sarajärvellä on hoidettavanaan lappilaisittain keskiverto reilut sata hehtaaria. Posiolta on vain noin sata kilometriä Kemijärvelle. Toive paremmasta elää kuitenkin yhä vahvana. Kun kuitupuu vielä kävisi kaupaksi, niin mikäpä täällä olisi olla.” Ahkeralle hankintahakkaajalle oma, ketterästi liikkuva ajokone on ylpeyden aihe. Pajassa näet valmistuu kovaa vauhtia giljotiinikoura, jolla puu katkeaa aina 16 sentin läpimittaan asti ja karsinnankin pitäisi sujua. Kemijärvelle tarvitaan tehdas Koneidensa lisäksi Sarajärvi esittelee ääriään myöten täynnä olevaa polttopuuliiteriä sekä omasta puusta tehtyä grillikotaa
20 10.10.2019 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA M etsäsijoittaja Jaakko Temmes kokeili, miten Kuutio. Miten paljon katkonta vaikuttaa tukkipuuosuuteen, on vaikea hahmottaa jälkikäteen, saati etukäteen. Puuston kokonaismäärä Trestimassa oli neljänneksen pienempi kuin Metsään.fi-arviossa. Kaikki tarjouksen tekijät olivat käyttäneet tarjouspyynnössä olleita Metsään.fi-sivustolta saatuja lukuja. fi, Metsään.fi sekä Trestima-sovellus palvelevat puunmyyjää. Metsään.fi puustoarvio ja toteuma olivat kohtuullisen lähellä toisiaan. fi-palvelusta. Metsävaratiedot hän latasi metsäkeskuksen ylläpitämästä ilmaisesta Metsään. Harvennuksissa voi olla, että puulajisuhteet eivät ole oikein", Temmes arvioi. Trestimalla saatu puuston kokonaismäärä osoittautui runsaat viisitoista prosenttia toteumaa pienemmäksi. "Trestiman käyttö oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta ostajat eivät sitä juuri hyödyntäneet. "Minusta Metsään.fi-tarkkuus on riittävän hyvä päätehakkuuleimikoihin. Toteutunut kauppahinta jäi kuitenkin liki viidenneksen alhaisemmaksi, sillä kuitupuun osuus oli arvioitua suurempi. Kännykkäsovellus laskee valokuvista puustotiedot sekä kokojakauman. Parhaiten Trestima toimii Temmeksen kokemuksen mukaan tasa-asentoisessa tukkipuuvaltaisessa puustossa. "Kuutiossa on ideaa ja toivon, että sen käyttö laajenee, jotta saadaan siitä aito puumarkkinapaikka." Testissä digiajan puukauppa Päätehakkuun kauppa Kuutiossa onnistui, Metsään.fi:n puustotiedot olivat riittävät, mutta Trestiman tuloksia ei osattu hyödyntää, arvioi Jaakko Temmes. "Toivoisin, että Kuutioon saataisiin lisää mahdollisuuksia arvioida ostajia, hakkuutyön laatua ja katkonnan onnistumista" Toinen toive liittyy katkonnan läpinäkyvyyteen. "Tämä kuvaa, että suurin osa ostajista selvästi etsii sieltä jotain ja hyvin harvoin tekee tarjouksen", Temmes arvioi. "Kuutiossa on ideaa ja toivon, että sen käyttö laajenee." Jaakko Temmes Päätehakkuukuusikko oli kesäkorjuukelpoinen ja sijaitsi kantavan autotien varrella. Alikasvoskuuset haittaavat selkeästi Trestiman puuston laskentaa", Temmes arvioi. Vajaat neljäkymmentä euroa maksaneen puustoarvion hän liitti kuution tarjouspyyntöön. Suurinta mahdollista tukin määrää leimikolla ei mainita mittalistassa eikä sen liitteissä. Sen sijaan, jos haluaa tehdä hakkuualan, joka ei noudata olemassa olevia kuvioita tai toimenpide-ehdotuksia, joutuu jumppaamaan", Temmes summaa. fi ovat toimiva yhdistelmä. "Metsässä oli kaksikerroksisuutta. Hän kilpailutti kesäkorjuukelpoisen päätehakkuukuusikkonsa Kuutiossa, metsänomistajille maksuttomassa puukauppapaikassa verkossa. Koska metsävaratietojen paikkaansa pitävyys Metsään.fi-palvelussa mietitytti, Temmes mittasi kuusikon myös maksullisella Trestima-sovelluksella. "Jos Metsään.fi-leimikon rajat ja kuviorajat ovat suurin piirtein kohdillaan, niistä on helppo tehdä tarjouspyyntö. Tarjousten vertailu vaativaa Alueen lukuisista puunostajista tarjouksen teki aluksi kaksi, ja soittamalla perään tuli kolmas tarjous. Jaakko Temmes Kaupat Kuutiossa kilpailutetusta leimikosta syntyivät viime vuoden joulukuussa ja kuusikko hakattiin elokuussa. Temmes toivoi erityisesti, että ostajat hyödyntäisivät Trestiman antamaa puuston kokojakaumaa, joka osoitti päätehakkuuleimikossa olevan runsaasti myös pienempää kuusta. Trestimaa Temmes tuskin enää käyttää apuna, mutta selkeiden päätehakkuuleimikoiden kohdalla Kuutio ja Metsään. Puhutaan paljon korjuuvalmiista leimikosta ja saappaan jälkien pienentämisestä, mutta ollaan niin alussa, ettei kokojakaumaa osata hyödyntää." Saadut tarjoukset olivat hyvin lähellä toisiaan ja niiden vertailussa Temmes joutui osaltaan turvautumaan omaan sormituntumaan ja harkintaan. Metsään.fi riittävän tarkka Päätehakkuuleimikko hakattiin elokuussa. Ostajista ainakin kaksi oli lisäksi käynyt paikan päällä katsomassa leimikkoa. Jaakko Temmes asetti Kuutiossa tarjousajaksi neljä viikkoa, mutta oppi että, kaksi viikkoa olisi riittänyt.