Sivut 20–21 Pienen metsän omistaja Se pp o Sa m ul i UUTISET Metsätietolaki jo loppusuoralla ›› 2–3 Ti m o Ki lp el äi ne n Metsämuseo Lusto sai uuden johtajan ›› 6–7 Kunnostusojitukset jakavat mielipiteet ›› 11–13 Tukin hintavertailun sietämätön vaikeus ›› 14–15 METSÄSTÄ Lampaanrasvalla hirvituhot kuriin ›› 16–17 Tältä näyttää lännen lokareiden metsissä ›› 18–19 Konemätästäjä tulee metsä-äkeiden tilalle ›› 24 PILKKEITÄ Pohjolan tulikettu juoksee tuntureilla ›› 28 Norjalaisopein puita kaatamaan ›› 29 www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista: Halkaisuvoima 22 tonnia Puun maksimi paksuus 48cm Klapin pituus 20 55 cm Paino 1600 kg puh. LOKAKUUTA 2017 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Lähes puolet yksityisten omistamista metsätiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. Niistä yksi on Irja Koskelan. 09 274 6880 www.fatgad.?
. Uudistuksessa on aiheuttanut porinaa etenkin se, miten muutos vaikuttaa metsänomistajien metsiä koskevien kuviotiedon julkisuuteen. Tutkimuksen mukaan pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä keväisin, samalla boreaalisten metsien perustuotannon arvioitiin kasvavan vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. . "Kuviotieto on tärkeää niin metsänomistajille kuin metsäteollisuudelle." METSÄKUVIO . Tähän mennessä metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsäkuviotietoja on luovutettu metsäyrityksille vain metsänomistajien suostumuksella. Fakta Istutustavoissa ei odotettuja muutoksia SUOMEN metsiin istutetaan vuosittain runsaat 160 miljoonaa tainta. ”Koneistutuksen tuottavuutta ei ole pystytty nostamaan riittävästi viime vuosina, jotta se olisi kannattavaa metsurityöhön verrattuna”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. . Kiistellyn muutoksen raameista on saatu alustava sopu aikaiseksi, ja lakiesitys on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. . Luonnonvarakeskuksen mukaan reaalinen tuotto nousi 4,3 prosenttiin, kun vuonna 2015 tuottoa kertyi vain 2,4 prosenttia. Kasvuodotuksista huolimatta syysistutusten osuus ei ole noussut, vaan se on pysynyt noin viidessätoista prosentissa koko vuoden metsänistutuksista. . Metsään.fi:n avoin esimerkki metsätilan kuvioista.. Naapurin metsätietojen urkkiminen ei sen sijaan onnistuisi tavalliselta pulliaiselta uudessakaan järjestelmässä. Sijoitustuotossa kasvua YKSITYISMETSIEN puuntuotannon sijoitustuotto parani viime vuonna. Muutosehdotuksen mukaan kuviotiedot tulevat jatkossa vapaasti ladattaviksi internetiin – mutta eivät ilman reunaehtoja. "Toivottavasti avoimuuden lisääminen saa aikaan uutta kaupallista toimintaa metsävaratiedon ymMetsätietolaki etenee vihdoin Metsäkuvioiden tiedot ovat tulossa vapaasti saataville mutta tiedostomuodossa, jota voi ymmärtää vain tietokoneohjelmien avulla. Kantohintojen reaalihintojen nousu lisäsi tuottoa 0,3 prosenttiyksikköä, mutta puuntuotannon kustannukset alensivat sitä 0,6 prosenttiyksiköllä. "Metsäalan toimijat pystyvät tietoa käyttämään. Hakkuut suojelualueiden lähistöllä riski linnustolle METSIEN käytön tehostuminen suojelualueiden ympärillä koettelee monimuotoisuutta, Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta selviää. Metsäkuvioiden omistajien selvittäminen on mahdollista muita viranomaisteitä pitkin, mutta henkilötietojen keräämiseen on omat säädöksensä. Metsätila jaetaan kuvioihin metsäalueiden erilaisuuden perusteella. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,9 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvo 0,7 prosenttiyksikköä. Istutuksista valtaosa tehdään keväisin ja käsin. Kuviotiedot on suunniteltu julkistettaviksi sellaisessa tiedostomuodossa, jossa niitä ei pysty pelkästään paljain silmin ymmärtämään. Sulautumisella säästetään päällekkäisen toiminnan kuluja sekä tehostetaan toimintaa ja vaikuttavuutta. Yhtenäinen metsäalue. Henkilötietolakia noudatettava Metsänomistajien nimija yhteystiedot, tilanrajat, kiinteistötunnukset tai kuvioiden sisältämien puustojen euromääräiset arvot eivät päätyisi julkiseksi muutoksenkaan myötä. "Kuviotietojen hakijan tulee noudattaa henkilötietolakia", Jyrkilä muistuttaa. . Lumen sulaminen näkyy hiilinielussa LUMEN varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin, selviää Ilmatieteenlaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia. 12.10.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET VALTTERI SKYTTÄ J o kahden vuoden ajan vatuloitu metsätietolain muutos on vihdoin etenemässä kohti ratkaisua. Näin tietoja pystyisivät hyödyntämään metsäyritykset, joilla on kuviotiedon lukuun oikeanlaiset ohjelmistot. Metsävaratieto koskee puustoa, kasvupaikkaa ja metsäluontoa. Tavallinen ihminen ei saa kuviotiedoista tolkkua ilman ohjelmistoja", kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. Koneellisen työn osuus on prosentti kaikista istutuksista. Jokaiselle metsäkuviolle määritellään metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet metsävaratiedon avulla. Yksityismetsien metsävaratietoa eli metsätietoa kerää Metsäkeskus. Metsätietolain uudistuksen taustalla on muun muassa hallituksen tavoite edistää metsätiedon hyödyntämistä. . Edistämissäätiö sulautui Metsämiesten Säätiöön METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN Vientikaupan Edistämissäätiö on sulautunut Metsämiesten Säätiöön. Professori Mikko Mönkkösen tutkimusryhmä osoitti, että suomalaiset suojelualueet eivät kykene ylläpitämään monimuotoisia lintuyhteisöjä, jos metsien käsittely suojelualueiden ympärillä on voimakasta. Suomen metsistä kerätty metsävaratieto on kattavuudessaan maailman huippua. Sulautuminen nähtiin parhaaksi tavaksi varmistaa Edistämissäätiön tarkoitusta palvelevan toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus
. Huo mattava osa mäntyvaroista kasvaa tur vemailla ja ojitusalueiden hiilipäästöt ovat nousseet tänä vuonna puheenai heeksi osana LULUCFvyyhtiä. Kohti hakkuuennätyksiä Hakkuumäärät ovat kasvaneet yhtäjak soisesti vuodesta 2014, ja viime vuonna hakkuumäärä ylitti ensimmäistä ker taa 60 miljoonaa kuutiometriä. Mäntytukin myynnin kasvu on osit tain tapahtunut Äänekosken kuitupuu hankinnan sivuvaikutuksena, osittain markkinavetoisesti. ”Jos läpilyönti onnistuu, niin Kiinas ta avautuu hyvälaatuiselle mäntytava ralle merkittävä markkina.” Pääsääntöisesti kuusisahat ovat teh neet kelvollista tulosta, mutta mänty_ sahat miinusmerkkistä. MTK:n minimivaatimus uuden ratkaisun suhteen oli, ettei metsänomistajien kuviomuotois ta tietoa tule vapaasti saataville in ternetiin. 3 AJASSA / 12.10.2017 pärille. Kuviotiedot "yhteinen kieli" Metsätietouudistuksen taival on ollut takkuinen, ja yksi kompro missiehdotus on jo ehtinyt kaatua matkalla. Vuoden 2007 huipusta ollaan vielä kaukana. Aiemmin Algeriaan on mennyt parempilaatuista mäntysahatavaraa, mutta maan ostovoima on heikenty nyt raakaöljyn alhaisen hinnan vuoksi. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Mäntysaha PTT: Mäntytukki värisee lupaavasti Mäntytukin ympärillä tapahtuu ensi vuonna. ”Palvelumme ovat jo kuvattuina pal velutietovarantoon, nyt otamme käyt töön Suomi.fitunnistautumisen”, Iit tainen kertoo. PTT julkisti metsäsektorin ensi vuoden suhdanneennusteensa vii me viikolla. Metsänomistajille ja alan toimijoil le tarkoitettu Metsään.fi lanseerattiin 2012. Nyt kirjautua voi pankkitunnus ten ja mobiilivarmenteen lisäksi myös henkilökohtaisella varmennekortilla, johon on liitetty sähköinen kansalais varmenne. . Palveluun kirjautuminen on muut tunut. Kiina-ilmiötä yritetään Kiina suorastaan nielee suomalais ta kuusisahatavaraa. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. . . Suomen hallitus on linjannut, että metsätietoja tulee hyödyntää tehokkaammin. "Useammat turpakäräjät on is tuttu ja näyttäisi siltä, että löydetyn ratkaisun kanssa pärjätään. 1. "Pyrittiin tekemään käyttäjille entis tä selvempi sisääntulo palveluun", pal velupäällikkö Veikko Iittainen Metsä keskuksesta toteaa. Lisäksi palvelusta voi löy tää työntekijöitä metsätöille sekä so pia metsäasioista. ”On epä varmaa, mikä on hyvälaatuisen mänty sahatavaran osoite.” Ruotsi on kruunun kurssin turvin vienyt Suomelta markkinoita Britan niassa. PTT ENNUSTAA Kantohintojen muutos vuonna 2018, % . . Tiirolan mukaan metsänomista jien omaisuuden tietosuoja pysty tään tällä lakiviilauksella turvaa maan rimaa hipoen. 2. Sieltä löytyy ajantasainen met sävaratieto metsänomistajien omista metsistä. JUSSI COLLIN S uomen metsäkeskuksen ylläpitä mä Metsään.fisivusto on uudis tettu. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN K uusi ja mäntytukki olivat aiem min suunnilleen samanhintaisia, kunnes viime vuonna alkoi eriytymi nen ja kuusitukki alkoi ottaa kaulaa Kiinanviennin vedolla. Kun pie nillä ja isoilla toimijoilla on käytös sään sama tieto, se edistää kilpailua ja johtaa myös metsänomistajien kannalta parhaaseen lopputulok seen", Salo sanoo. . ”Mäntytukki on kuitenkin iso kysy mysmerkki”, Horne sanoo. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Myönteisten odotusten lisäksi män tytukkiin kohdistuu myös uhka. Suomen nykyjärjestelmä ei täytä EU-säädöksiä ympäristötiedon avoimuudesta. Mäntytukki +1–4 . Mäntykuitu +2–4 . Metsänomistajat hyötyvät, jos palvelut monipuolistuvat", Jyr kilä sanoo. Kuusikuitu +1–3 Fakta tavaran orastava veto saattaa helpot taa niiden tilannetta. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mu kaan ratkaisu on järkevä, ja paran taa merkittävästi metsävaratiedon hyödyntämistä ja suomalaismetsien puunkäyttömahdollisuuksia. Metsätietolakia uudistetaan kahdesta syystä: . Kantorahasumma on inflaatiokorjat tunakin kasvanut yhtäjaksoisesti vuo desta 2014 ja ensi vuosikin on kasvu vuosi. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kasvu jatkuu, mutta ensi vuonna kasvun pai nopiste siirtyy tukkileimikoista har vennusleimikoihin ja kuitupuuhun. PTT en nakoi molempien havutukkien kan tohintoihin ensi vuodelle muutaman prosentin nousua. ”Nyt mäntytukkikin on herännyt. Etusivulle onkin nostettu muun muassa usein kysytyt kysymyk set osio sekä opasvideot. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Hintaero kuiten kin säilyy. Fakta Te ro Si vu la / Le ht ik uv a. Lakimuutoksen eteneminen on viivästynyt, sillä etujärjestöt ovat kiistelleet siitä, millä tavoin metsänomistajien metsäkuvioita koskevat tiedot tulevat julkisiksi. Tämän vuoden puukaupoissa män tytukin määrä on kasvanut yhdeksän prosenttia”, kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutki muksesta (PTT). . Tänä vuonna kantohinnat ovat nous seet kaksikolme prosenttia. Kuusitukki +1–3 . Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä. Oji tusalueiden hiilenkierrosta tarvitaan vielä tutkimustietoa. Metsänomistajia si vustolle on kirjautunut liki 90 000 ja alan yrityksiä runsas 500. Se on yhteinen kieli kysynnän ja tarjonnan välillä niin puukaupois sa kuin metsäpalveluissa. Tavoitteena ovat olleet selkeät verkkosivut, josta oleelliset asiat löyty vät helposti. Metsään.fi uudistui Metsätietolaki etenee vihdoin MISTÄ ON KYSE. . "Kuviotieto on tärkeää niin met sänomistajille kuin metsäteollisuu delle. Kuvio tietoa on saatavissa, mutta sen yh distäminen henkilötietoon ei olisi mahdollista", sanoo MTK:n metsä valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Vientiä edistävä Finpro ja Sahateollisuus ry kampan joivat, jotta Kiinailmiö tarttuisi myös mäntytukkiin
fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Samoin tukin hinta, jonka ennusteessa arvioidaan nousevan tänä vuonna kuusella 3–4 prosenttia ja mäntytukilla 2–3 prosenttia. Vältätkö veneessä puhumista, etteivät kalat säiky. Myös suomalaissahoilla paketoidaan sinne tavaraa kovalla kiireellä. VAIKKA SAHOILLA ON kiirettä, tulosta niille kertyy hitaasti. Pitemmällä aikavälillä niin myyjien kuin ostajienkin etu kuitenkin on, että mäntysahatavaralle löydetään uusia markkinoita ja käyttökohteita. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jo viime vuonna mäntytukin hinta jäi jälkeen kuusitukin hinnasta ja ero on vain laventunut. Kalareissujen ehdoton sääntö olla hiljaa veneessä kiehtoi. 12.10.2017 / AJASSA 4 LIINA KJELLBERG, teksti JANNE ULVINEN, kuva P ukeudutko valkoiseen hirvikärpästen välttämiseksi. Turhaan, sanoo erätoimittaja ja -kirjailija Hannu Räisänen. HAVUSAHATAVARAA TUOTETAAN maailmassa nyt enemmän kuin koskaan. Suomalaisilta metsäkulttuurin ystäviltä kysytäänkin jatkossa: heruisiko sinulta rahaa itsellesi mieluisan kohteen tukemiseen, joko elävänä tai kuolleena. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tavoitteena oli kerätä 25 miljoonaa euroa, mutta lahjoitustilille ropsahtikin lähes tuplat eli 48 miljoonaa. Kun Myytinmurtajat-sarja 2000-luvulla alkoi pyöriä televisiossa, Räisänen päätti ryhtyä selvittämään samassa hengessä erämyyttien paikkansapitävyyttä. Se merkitsee melkein 100 miljoonan kuutiometrin ja 40 prosentin kasvua tällä vuosikymmenellä. Erämyyttien murtaja Hannu Räisänen testaa, pitävätkö kalastukseen ja metsästykseen liitetyt uskomukset paikkansa. TUULA S . Puurakennusbuumi Euroopassa olisi tähän tilanteeseen tervetullut.. Kiinailmiö on aiheuttanut myös erikoisen kuilun männyn ja kuusen hintasuhteisiin. Muun muassa nämä kaksi myyttiä murretaan Räisäsen hiljan ilmestyneessä Erämyytit-kirjassa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Ennätyslukuja selittää poikkeuksellisen hyvä kysyntä samaan aikaan lähes kaikilla markkinoilla. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan sahatavaran vientimäärä jatkaa tänä vuonna yli viiden prosentin kasvuvauhtia, mutta vientihinnat Männyn ja kuusen hintaero pysyy nousevat vain prosentin tai kaksi. Tähän mennessä hän on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. ANNE HELENIUS Heruisiko rahaa. On erittäin harvinaista, että vientiin menevä mäntylankku on näin paljon halvempaa kuin kuusisahatavara. Nyt Suomen metsämuseo Lusto on pyrkimässä samoille apajille, ja miksikäs ei. Myöhemmin ihmetytti, miksi puuveneet pitää tervata aikaisin keväällä. Euron kallistuminen suhteessa kauppavaluutta dollariin syö sahojen tulosta. "Olen koulutukseltani insinööri ja työskennellyt tutkimustehtävissä parikymmentä vuotta. Yksi Räisäsen suosikeista on myytti, jonka METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN KESÄLLÄ UUTISOITIIN , että kotimaiset yliopistot ovat saaneet kerättyä muhkeat 145 miljoonaa euroa lahjoitusvaroja. Yksittäisistä maista eniten kasvaa vienti Kiinaan. Alkuvuoden aikana Kiina on noussut sahatavaraviennin ykköseksi. Pikaista muutosta tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Rahaa on lahjoitettu joko suoraan tai testamentin välityksellä. Rahantarve Lustolla on yliopistoja huomattavasti pienempi, joten idea on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Räisänen kertoo kiinnostuneensa erämyyteistä jo pikkupoikana. METSÄNOMISTAJILLE TUKIN hyvä kysyntä ja nousevat hinnat tietävät erinomaista puukauppasyksyä. Erityisen selvästi se näkyy valmiin sahatavaran vientihinnoissa. Jos syksy jatkuu vilkkaana, vuosituotanto nousee lähelle 350:tä miljoonaa kuutiometriä. Olen aina pyrkinyt siihen, että jos jonkin asian pystyy mittaamaan, se pitää mitata", Räisänen sanoo. "Tulipa tuumaustauko… oikealle vaiko vasemmalle. Hinnanero selittyy sillä, että Kiinaan myydään lähes pelkästään kuusta, joka päätyy tavallista rakennustavaraa arvokkaampiin kohteisiin kuten lastenhuoneiden sisustamiseen. Suomalaisten mäntysahojen asiakkaita taas ovat viime aikoina olleet pääasiassa pohjoisafrikkalaiset ostajat. Eniten rahaa ovat lahjoittaneet erilaiset säätiöt, mutta myös kansan käsi on osoittautunut karttuisaksi köyhtyvien yliopistojen auttamisessa
Siis tee vahinkoilmoitus. Yksittäisiä puita siellä täällä, ei mitään suurempaa. Onko talousmetsä luonnontilaista kauniimpi. Vinkkejä erämyyteistä hän ottaa mielellään vastaan osoitteeseen eramyytit@gmail.com. Voi olla, että se hakataan vasta sitten, kun ostaja saa lisää ostettua lähialueelta. Tämä ei ollut mikään unelmakohde, ei korjuukalustolle, eikä ostajalle. ohjaa ihmisten käytöstä . Ei suurta vahinkoa, mutta vahinkoa kuitenkin. . Metsätaloudellisesti ne sijaitsevat aivan väärässä paikassa.” VISAKALLIO ”Kyllä Itä-Suomessa hehtaarin avoleimikon saa kaupaksi. Niin isoa määrää tuulenkaatoja ei voi jättää metsään. Erämyytit on Metsälehteä kustantavan Metsäkustannus Oy:n julkaisema kirja. Kävin katsastamassa tuon siemenpuuasennossa olevan uudistusalan. Kaatuneita puitakaan ei aamukahvin äärestä näkynyt, mutta keittiön ikkunan ohi kulki reippaasti lippalakkipäinen mies ja esittäytyi rajanaapurikseni, hän oli kesäasukas puolen kilometrin päästä. syntytausta usein tuntematon . Vakuutuksen vaikutuksia RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläläinen agronomi ja metsänomista-yrittäjä. KIIRA-MYRSKY PYYHKÄISI yli voimallisesti ja nopeasti. Hän ei ollut varma, oliko puu minun puoleltani kaatunut, mutta minulla on kaksi viikkoa aikaa hoitaa tuo haapa pois. HARMINI LIENTYI, mutta ei kokonaan, korjuukeli oli kurja ja raiteet syvät, kura pursuilee varastopaikan ympärillä ja täydennysistutus odottaa. Lisäksi hän mainitsi, että läheiseltä uudistusalueelta oli kaatunut joitakin siemenpuita ja suri tuon suuren haavan koloissa eläneitä lintuja ja nisäkkäitä. Vaikka korvaus kuutiota kohden on vaatimaton, täydentää se alhaista myrskypuun kantohintaa ja korvaa vaurioitunutta taimikkoa. Naapurini kertoi, että valtava haapa oli kaatunut heidän suuntaansa ja painoi heidän tonttinsa puita. Esimerkiksi myytti, jonka mukaan puuvene pitää tervata aikaisin kesällä, on voinut syntyä aikana, jolloin oli elintärkeää päästä kalaan mahdollisimman aikaisin keväällä. Puut olivat parin viikon päästä tienvarressa, haapavanhus pätkitty järeällä motolla ja jätetty tarvitseville. Tein vahinkoilmoituksen netissä, tarvittiin metsäasiantuntijan näkemys asiasta, sen hän hoiti arvioineen päivineen ohi kulkiessaan. ENNEN KUIN EHDIN SULATELLA harmini toimiakseni, soitti myrskysavotoita organisoiva firman ostomies, joka oli onneksi palannut vuoden tauon jälkeen. Gallup Hannu Räisänen on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. "Pitää paikkansa. Tarvittiin myös kauppa kaatuneista puista. Niihin ei ehkä oikeasti uskota, mutta niitä noudatetaan siitä huolimatta. Myö ollaan hakattu joskus jopa 0,3 hehtaarin aukkoja, kunhan alueella on useita leimikkoja ja siirrot pääsee suorittamaan ajamalla.” METSURI MOTOKUSKI ”Pinta-ala ei ole tärkeää. Nykyään niin muodikkaat kyyneleet eivät olleet kaukana. Kolkon näköiseksi oli tuokin paikka tullut, koivu on siinä paikassa ollut koko elämäni ajan. Onko tuollaista järkevää tarjota myyntiin?” 15 HA ”Kyllähän päätehakkuuta noilla olosuhteilla tehdään. Sahurit näyttävät tässä esimerkkiä ja pyrkivät ostamaan siihen viereen toisenkin leimikon.” METSÄ-MASA ”Uskon, että saat leimikon kaupaksi. Mukaan mahtuu kuitenkin myös tosia ja mahdollisesti tosia myyttejä. Kuviot ovat 300–400 metrin etäisyydellä toisistaan, kumpikin lähellä tietä ja kesäkorjuukelpoisia. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27.. Vakuutettuja metsäni ovat. Siinä romuttui visioni osittaisesta maiseman säästämisestä. 5 AJASSA / 12.10.2017 ”Minulla olisi kuusikon päätehakkuuta kaksi kuviota, kumpikin 0,5 hehtaaria, siis yhteensä hehtaari. Räisäsen mukaan ihmiset eivät aina miellä myyttejä myyteiksi. Itselläni reilun hehtaarin kesäkorjuukelpoinen kuusivaltainen päätehakkuu ei kiinnostanut ostajia. voi arkikielessä saada kielteisen latauksen mukaan muurahaiset rakentavat pesänsä aina kiven tai kannon eteläpuolelle. Ensimmäisen kerran 42 vuoteen (metsänomistaja-aikanani) olen saanut vakuutuskorvausta metsästä, ja sen käsittely oli todella nopeaa. Terva nimittäin kuivuu yhtä lailla keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Kannattaa siis pitää metsävakuutukset voimassa ja ehdottomasti ottaa sellainen. AJELLESSANI TUHOJA BONGAAMASSA huomasin vanhan koivun kaatuneen pihapiiristä. Kiira-myrsky ei varmasti ollut lajinsa viimeinen. . Täytyy ostaa naapurilta lisää uudistuskypsää metsää, että saa aikaiseksi kunnon leimikon myyntiin.” KÖPPÄKYNSI ”Jos tällä hetkellä hehtaarin kesäkorjuukelpoinen päätehakkuukuusikko ei kiinnosta ostajia, suosittelen luopumista sellaisista metsistä – jos niille vielä ostaja sattuu jostain löytymään. Uusi kysymys: Kyllä 67% MYYTTI . Hän halusi kartoittaa vakioasiakkaan tilanteen. "Ihmisillä on jonkinlainen sisäsyntyinen tarve uskoa tällaisiin asioihin. Sähkötkin palautuivat kuuden tunnin jälkeen. Kävin läpi sata muurahaispesää ja katsoin ilmansuunnan kompassin avulla. Reilusti yli puolet pesistä sijaitsi eteläpuolella." Sisäsyntyinen tarve uskoa Erämyyttien syntytausta on usein hämärän peitossa. . Ensi näkemältä ei mitään ihmeempää kuitenkaan sattunut, sammaleen sitomat tiilikatot pysyivät vankasti paikoillaan. Siksi odotan hieman peloissani, millaista palautetta kirja saa. . Se kertyy tyypillisestä alle puolen hehtaarin avohakkuusta tai parin hehtaarin ensiharvennuksesta.” SAVOLAINEN METSÄMIES ”Se, saako pinot tien varteen ja koneet siirrettyä ajamalla palstalta toiselle, helpottaa myyntiä.” RANE KOLUMNI Kannattaako soita ojittaa. Koneet olivat lähikylillä. Jotkut varmasti suuttuvat." Räisänen on murtanut suuren osan kirjan myyteistä. Tällä hetkellä Räisäsellä on testattavana parikin erämyyttiä. Kaiken kaikkiaan olin päässyt vähällä. Soittele ostomiehille! KORPITUVAN TANELI ”Riippuu jonkin verran, missä päin Suomea leimikko sattuu sijaitsemaan. Mittalistat saatu, ja samana päivänä, kun kauppahinta tuli tilille, yllätti vakuutusyhtiö maksamalla vakuutuskorvauksen sekä puista että ruhjoutuneesta taimikosta. Ennen hakkuuta pystyyn merkkaamani ikivanhat kilpikaarnaiset männyt olivat ristiin rastiin pitkin pituuttaan vanhan kärrytien varressa. Yleensä ajatellaan, että pystykaupan minimikoko on vähintään 100 kuutiota. tulee kreikan kielen sanasta mythos, joka tarkoittaa tarua, puhetta tai kertomusta . Fakta Verkkokeskustelu: Miten pienen leimikon saa vielä kaupaksi. Siemenpuita olikin yllättävän paljon, yhä lisää löytyi juurakoissa kiinni olevia järeitä mäntyjä, suurin osa kokonaan ehjinä kaatuneita, jotkut rikki kiertyneitä
Lusto oli Savonlinnassa syntyneelle Äänismaalle tuttu ja mieluinen vierailukohde jo entuudestaan, joten hän päätti hakea keväällä avautunutta johtajanpaikkaa. Pitää olla tietokeskus ja hyvinvointikohde, toimintaa lapsille ja nuorille, ja lisäksi pitäisi hoitaa kulttuuriperinnön vaaliminen ja olla mukana digimaailmassa." Uuden johtajan suunnitelmissa Lusto on jatkossa paitsi kulttuurija matkailukohde, myös yhteiskunnallinen vaikuttamiskanava ja metsäalan keskustelufoorumi. HAASTATTELU. Uudessa työssä on silti paljon yhteneväisyyttä entisen kanssa. "Vladimir Putinin kesäinen vierailu Punkaharjulla lisäsi varmasti huomiota ainakin venäläisten keskuudessa." Moneen on revettävä Tiukin rypistys Luston tuoreella johtajalla on vielä edessä: valtakunnallinen erikoismuseo tarvitsee uuden strategian – ja sitä myötä lisää rahaa. "Täällä on kokenut ja osaava henkilöstö, joten olen tässä orkesterinjohtajana." Äänismaa pääsee aloittamaan urakkansa mukavassa kasvusuhdanteessa: Luston kävijämäärä on noussut vuoden aikana yli 20 prosenttia. Meidän tarjoama kulttuurillinen ja pidemmän aikavälin näkökulma voisi olla lähestymistapa, joka auttaa keskustelua eteenpäin." Eikö tässä ole aika paljon tekemistä pienehkölle, metsän siimeksessä sijaitsevalle museolle. Nyt Äänismaa asuu viikot Savonlinnassa ja ajelee perheensä luo viikonloppuisin. "Onhan tämä melkoinen muutos. Molemmat ovat asiantuntijaorganisaatioita ja oppimispaikkoja, sijaitsevat maaseudulla, ja molemmissa kerätään ulkopuolista rahoitusta", 44-vuotias metsänhoitaja luettelee. Yhteistyötä on toki jo tähänkin asti tehty, mutta: "Voisimme olla tutkimusorganisaatioille heidän uusien tutkimuslöydöstensä ja -tulostensa valtakunnallinen esittelypaikka, eräänlainen showroom. "Kaikkea emme tietenkään Orkesterin johtaja Pekka Äänismaan työ Luston johtajana alkaa strategian luomisella ja lisärahan etsimisellä. Äänismaa toiNiin Lusto kuin metsäkoneetkin uudistuvat. Pekka Äänismaan takana Valmet 901 –monitoimikone. Tällä hetkellä museon vuosibudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. "Museolta vaaditaan nykyään kaikenlaista. Tekemistä Punkaharjulla sijaitsevan metsämuseo Luston uudella johtajalla Pekka Äänismaalla on ollut ensimmäisinä viikkoinaan vähintään riittävästi. Verkostoitumista ja kumppaneita tarvitaan myös rahoituksen saamiseksi. 12.10.2017 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuva H enkilöstöön ja sidosryhmiin tutustumista, museoalan opiskelua, kokoelmiin perehtymistä... "Putinin vierailu lisäsi varmasti ainakin venäläisten huomiota." pysty yksin tekemään, joten jatkossa tukeudumme erilaisiin kumppaneihin ja kumppanuuksiin." Kaverien kanssa Luontevin kumppani Lustolle löytyy heti pihan perältä Luonnonvarakeskuksen yksiköstä. Monenlaisia toiveita ja vaatimuksia on ilmassa, ja ensi vuoden alkuun mennessä lukemattomista vaihtoehdoista pitäisi osata seuloa ne Lustolle parhaat. Venäläisten ja saksalaisten turistien lisäksi erityisesti ranskalaiset ovat löytäneet suomalaisessa kansallismaisemassa sijaitsevan metsämuseon. Muutos vaikuttaa äkkiseltään suurelta: Saarijärvelle jäivät vaimo, lukioikäinen poika, talo ja työ Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin johtajana. "Kun puhutaan esimerkiksi metsien eri käyttömuotojen hyväksyttävyydestä, alan eri toimijat ovat välillä olleet omissa poteroissaan. Samalla tavoin voisimme esitellä biotalousalan eri yritysten innovaatioita suurelle yleisölle", Äänismaa visioi
. . Suojelu (ympäristötuki) . Kemeratukia on vielä runsaasti jäljellä loppuvuoden metsänhoitotöihin. alkaen. . Perhe: vaimo ja lukioikäinen poika. Kemeraa käytetään yksityismetsien metsänhoitotöiden, kuten taimikonhoidon ja ojituksen, sekä metsäluonnon suojelun tukemiseen. • 50 000 kuormainta. . 44-vuotias metsänhoitaja . . Lisärahoituslähteitä on tarkoitus etsiä uusilta suunnilta. Metsätiet (rakennus tai kunnostus) . Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . Hakusulun päättymisen jälkeen Metsäkeskuksella ei ole ollut ongelmia tukihakemusten käsittelyssä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa taimikonraivaajan ei tarvitse miettiä, riittääkö raivaussahatyöhön tukea. Tärkeää on, että kun on hakemuksen tehnyt, työt tulisivat tehtyä", kertoo Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen . • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Taimikonhoito (varhaishoito, nuoren metsän hoito ja pienpuun kerääminen) . "Jos nyt suunnittelee, että taimikon raivaukseen lähtee keväällä, hakemuksen ehtii jättää silloin", Niskanen sanoo. voisi, että kassa karttuisi vielä 100 000–200 000 eurolla. . Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. . Luonnonhoito (esim. Metsäkeskuksesta toivotaan, että tukitöiden toteutusilmoituksia lähetettäisiin viranomaisille tasaisesti, jotta vuodenvaihteen lähestyessä ei syntyisi ruuhkia. Taimikonhoidossa ei pelkoa hakusulusta Eniten tukieuroja on tänä vuonna maksettu Pohjois-Pohjanmaalle, yli kuusi miljoonaa euroa. Myös Lappi, eteläisempi Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo ovat kemeratukieuroissa kärkikastia. Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017 Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Haluamme lisäksi osallistua kehittämisprojekteihin, ja sitten ovat myös perinnöt ja lahjoitukset." Rahankeruulupaa Lustolla ei vielä ole, mutta se ei estä esimerkiksi testamenttien vastaanottamista. ennallistaminen) Fakta www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. . Taimikonhoitotöitä väritti huhtikuun loppuun asti viime vuonna alkanut tukien hakusulku. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . NÄITÄ TUETAAN Kemeraa eli KEstävän MEtsätalouden RAhoitusjärjestelmän tukea saa seuraaviin metsänja luonnonhoitotöihin: . "Tukien myöntämisvaltuutta ja tukirahaa on. • 35 000 metsäperävaunua. . "Alueella on isot rahat kiinni pellonmetsityksissä." Rahaa jäämässä vaille käyttöä Tukirahojen perusteella ojitusja tiehankkeet ovat edelleen reilusti jäljessä tavoitteista. "Voisimme luoda ja myydä asiantuntijapalveluja ja tehdä vaikkapa historiaselvityksiä. Suometsät (ojitus, vesiensuojelu, piennartie) . VALTTERI SKYTTÄ N ykyisellä tahdilla valtion maksamaa kemeratukirahaa jää tänä vuonna käyttämättä 5–10 miljoonaa euroa. . Tälle vuodelle varatuista kemeravaroista oli lokakuun alkuun mennessä maksettu vasta puolet, kertovat Suomen metsäkeskuksen tilastot. Myös esimerkiksi Pohjois-Savossa on runsaasti haettua metsänviljelyrahaa käyttämättä. Harrastukset: jääkiekko, palloilulajit, uinti, melominen, veneily, lukeminen. Kotoisin Savonlinnasta . yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS!. . . . Suomen metsämuseo Luston uusi johtaja 1.9. Uusia juttuja on kehitettävä, sillä meidän on vähän pakkokin uudistua muuttuvassa maailmassa." Kuka. . ”Kun hakkuut lisääntyvät, metsätiestön kunnosta olisi syytä huolehtia”, Niskanen muistuttaa. Kemeratuissa häämöttää myös tilanne, jossa yli neljä miljoonan euron edestä vanhan lain mukaisia metsänviljelytukia uhkaa vanhentua. . ”Pohjoisessa oltiin eniten huolissaan viljelytuen loppumisesta, mutta nyt siellä on isoimmat reservit tekemättömiä tukitöitä”, Niskanen ihmettelee. Terveyslannoitus . 7 AJASSA / 12.10.2017 PEKKA ÄÄNISMAA . "Se parisataatuhatta auttaisi meitä kovasti.
Anna OTSO:n turvata metsäsi kasvuolot: www.otso.fi/suometsänhoito D a d d y F in la n d Millaiset kasvumahdollisuudet metsälläsi on. Maakunnalliset erot investointien määrissä olivat kuitenkin huomattavat: Kanta-Hämeessä puuntuotantoon satsattiin 32 euroa hehtaarilta, kun investointisumma Etelä-Karjalassa oli vain 16 euroa. Kolmosja nelossijan veivät Kanta-Häme ja Kymenlaakso tasalukemin 233 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden liiketulos on muodostettu vähentämällä bruttokantorahatulojen ja valtion tukien yhteissummasta puuntuotannon kokonaiskustannukset. Toiseksi paras liiketulos, 240 euroa hehtaarilta, oli Etelä-Karjalan maakunnassa. Parasta tuotto oli Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä on todella rehevät maat, joten siellä uudistamiseen ja taimikonhoitoon on kulunut enemmän rahaa kuin Etelä-Karjalassa, jossa lehtoa ja lehtomaista metsämaata on vain kolmasosa pinta-alasta", Uotila kertoo. Alueet, joilla on hakattu erityisesti kuusitukkia, ovat listamenestyjiä. "Tässä selittävä tekijänä on maan rehevyys. Summa on kuusi prosenttia suurempi edeltävään viisivuotiskauteen verrattuna. 12.10.2017 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS Y ksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna yhteensä 1,56 miljardia euroa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tilasto. Kuusitukeilla listakärkeen Metsätalouden kannattavuuden suurin selittäjä ovat maakunnittain huomattavasti vaihtelevat tuloerot. Myös mäntytukkia on Päijät-Hämeessä hakattu huomattavasti Pirkanmaata enemmän." Huomattavasti pienempi selittäjä maakuntien listasijoituksille olivat puuntuotannon investointien erot. "Päijätja Kanta-Hämeessä on hakattu puolitoista kertaa enemmän kuusitukkia hehtaarilta verrattuna lähimaakunta Pirkanmaahan. metsälläsi on. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Ne puolestaan selittyvät tukkien hakkuumäärillä. Tulos nousi edellisvuodesta neljä prosenttia ja oli kaksi prosenttia korkeampi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos 2016 maakunnittain €/ha LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAISSUOMI PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO 172,4 141,4 233,6 159,3 249,5 233,3 205,4 144,4 128,1 151,7 84 82,4 82,3 53,2 53,9 25,2 240,4 147,1 34,9 SATAKUNTA Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Yksityismetsätalouden liiketulos. Syy liiketuloksen paranemiseen on hakkuiden lisäyksissä, kertoo Luken tutkija Esa Uotila . Tarkemmat tiedot yksityismetsätalouden kannattavuudesta ja liiketuloksen laskentatavasta löytyvät Luken internetsivuilta. "Kantohinnat ovat kumminkin olleet aika paikoillaan, joten huipussaan olevien hakkuiden lisäyksestä tuo tuloksen paraneminen aika suoraan johtuu." Tuottoisinta yksityismetsätalous oli Päijät-Hämeessä: yksi metsähehtaari vaurastutti omistajaansa 249 eurolla. Metsästä revittiin lisää euroja Yksityismetsätalouden tulot nousivat ja kannattavuus parani. Listan häntäpäästä löytyvät Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (53 euroa) sekä Lappi (25 euroa). Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Edellisen kerran tulos on ollut samaa suuruusluokkaa vuonna 2008. Siksi esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan liiketulos eroaa 90 euroa hehtaarilta ensin mainitun hyväksi, Uotila kertoo. Keskimäärin suomalaisissa yksityismetsissä investoitiin puuntuotantoon 21 euroa hehtaarilta. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi
Lue lisää metsämessut.fi. Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ohjelma on nyt julkaistu
Sari Lounasmeri, toimitusjohtaja, Pörssisäätiö Metsärahasto tarjoaa vaihtoehdon sijoittaa metsään. Kiireellisten hoitotöiden tarve on kasvussa JUSSI COLLIN STORA Enso on kehittänyt yhdessä Nordea-pankin kanssa palvelun, jonka avulla metsänomistaja voi saada puukaupparahansa tavallista nopeammin. Luennoitsijoina toimii finanssialan edustajia ja metsäsijoittamiseen erikoistuneita asiantuntijoita. Suurista metsäyhtiöistä UPM lanseerasi vastaavan palvelun OP-pankin kanssa viime syksynä, Metsä Groupilla vastaavaa palvelua ei sen sijaan ole. Tosin vain lievät tuhot ovat lisääntyneet. Lisätietoja seminaarista: projektipäällikkö Mårten Lövdahl Suomen metsäkeskus, eteläinen palvelualue marten.lovdahl@metsakeskus.fi puh 050 303 3638 RAHAA METSÄSTÄ VAI RAHAT METSÄÄN. Hyvien ja vähintään tyydyttävien yhteisosuus on samaa luokkaa kuin edellisissä inventoinneissa. Ostojohtaja Esa Ojala Stora Enso Metsästä korostaa, että palvelu ei ole vain nopeasti rahaa tarvitsevia varten. Ensiharvennustarpeiden määrä on 1,9-kertaistunut. Puuston vuotuinen kasvu näyttää edelleen nousevan. Jukka Matilainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus ja Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Sallan yhteismetsä Osakeyhtiö metsänomistajana Mårten Lövdahl, projektipäällikkö, Metsäkeskus Kyselyvartti Päivä päättyy Ilmoittatuminen seminaariin ennakkoon viimeistään 1.11.2017, osoitteessa www.metsakeskus.fi/tapahtumat. MITEN METSÄSI KORJATAAN. Tämä on kiinnostanut asiakkaita”, Ojala kertoo. Mika Venho, hallituksen puheenjohtaja, Suomen sijoitusmetsät Oy Miten saan metsäni tuottamaan. HUOM! Verkkolähetykseen ilmoittautuneille lähetetään linkki ja tiedot muutama päivä ennen tapahtumaa. Metsänomistajalta järjestely ei vaadi pankissa käyntiä, eikä pankkisuhteita tarvitse muuttaa. Talousmetsistä 28 prosenttia on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä, 44 prosenttia tyydyttäviä, ja vajaatuottoisten määrä on laskenut seitsemään prosenttiin. Puukaupparahoitus-palvelua voidaan käyttää useimmissa kesäkorjuukelpoisissa pystykaupoissa, jos puunmyyjä on arvonlisäverovelvollinen. Minkälaisia vaihtoehtoja sijoittajalla on. Puukauppa lähtee liikkeelle sopivan kumppanin valinnasta. kerros. Palvelun kustannukset – järjestelypalkkio (250 euroa + alv) ja korko (kaksi prosenttia) ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. ”Se, että tiedetään tarkkaan, milloin puukaupparahat ovat käytettävissä, tuo talouteen suunnitelmallisuutta, esimerkiksi rahojen edelleen sijoittamista harkittaessa. Näkemyksiä puusta. Rahoitusjärjestelyn avulla rahat tulevat metsänomistajan tilille viidessä päivässä kaupanteosta, kun yleensä rahat maksetaan vasta noin kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä. Päihittääkö metsä osakkeet sijoituskohteena. Onko kannattavuus sama kuin suorassa omistuksessa. Järjestelyssä metsänomistajalle maksetaan viidessä päivässä korkeintaan 80 prosenttia kauppasummasta, loput maksetaan korjuun jälkeen kaupan ehtojen mukaisesti. VMI 11:n maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013. SEMINAARI METSÄSIJOITTAMISESTA JA SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA Perjantaina 10.11.2017 klo 13–17 Helsingin messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki Tervetuloa! Vapaa pääsy 13.00 13.20 13.40 14.00 14.20 14.40 15.15 15.45 16.15 16.45 17.00 Sali nro 207, 2. Tukin tarkka katkonta ja talteenotto tarkoittavat metsänomistajan kannalta parasta mahdollista metsätuloa. Järjestelyssä Stora Enso myy puunmyyntisaatavan Nordealle. Kuinka tuotto lasketaan. Edelliseen inventointiin verrattuna sellaisten metsiköiden, joissa havaittiin jonkinasteisia tuho-oireita, osuus kasvoi muutaman prosenttiyksikön. Myyntisaatava on siirtokelpoinen saamisoikeus hakkuusopimuksen kauppahintaan. VMI 11:ssa vuotuiseksi kasvuksi mitattiin 105,5 miljoonaa kuutiota. Vakavia metsätuhoja on vähän, kolmella prosentilla metsätalousmaasta. VMI 12:n alustavien tulosten mukaan kasvu on noussut jo 110 miljoonaan kuutioon. Vakavia tuhoja vähän Metsien terveydentila on hyvä. 12.10.2017 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN TALOUSMETSIEN metsänhoidollinen tila on tyydyttävä, Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) loppraportti kertoo. Hyvien metsien osuus on noussut edellisistä inventoinneista hieman, mutta on edelleen pienempi kuin 1980ja 90-lukujen taitteessa. Esimerkiksi taimikonhoitotarpeita on tulevana kymmenvuotiskautena 1,5-kertaisesti menneen kymmenvuotiskauden suoritemääriin verrattuna. Ojalan mukaan jatkossa palvelua voidaan kuitenkin kehittää kattamaan muitakin leimikoita. Westas Group ohjaa katkontaa suoraan tehtaalta, tehtyjen sahatavarakauppojen perusteella, jolloin jokaisesta rungosta otetaan aina maksimaalinen määrä tukkia ja hävikin määrä on pieni. Jorma Saarimaa, toimitusjohtaja, UPM Silvesta Oy Paneelikeskustelu (Lounasmeri, Tilli, Venho, Saarimaa): Miten sijoittaisin parhaiten 50.000 €. Parhaillaan käynnissä olevan inventoinnin (VMI 12) alustavien tulosten mukaan kiireellisten metsänhoitotöiden tarve on edelleen lisääntynyt. Tekemissä kuitenkin riittää. Ilmoittautuminen verkkolähetykseen viimeistään 5.11.2017 osoitteessa: www.metsakeskus.fi/tapahtumat. Kun järjestely on rajoitettu vain kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin, Stora Enso pystyy kertomaan, mitä järjestely tulee metsänomistajalle maksamaan. Oman hankintaesimiehesi löydät osoitteesta www.westas.fi. (kukin esittää oman versionsa 2 minuutissa) Yleisökysymyksiä (10 min) Seminaari päättyy Metsätilan sukupolvenvaihdos ja metsävähennyslaskuri, Esa Lappalainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus Miten yhteismetsä toimii. Voit myös seurata koko päivän ohjelmaa suorana verkkolähetyksenä. Järjestäjä: Suomen metsäkeskus, Metsät aktiivisiin käsiin-hanke. Tapio Tilli, salkunhoitaja, OP Varallisuudenhoito Miten teen tuottavan metsäsijoituksen. Kuusivaltaisissa metsissä yleisimpiä tuhonaiheuttajia ovat tuuli ja lumi, mäntyvaltaisissa metsissä lumi ja hirvi, lehtipuuvaltaisissa metsissä lahottajasienet ja hirvi. Puukauppatili nopeasti käyttöön Stora Enson uuden palvelun avulla puukaupparahat saa tilille viidessä päivässä kaupanteosta
Hieman kauempana kaivinkone nostaa ojasta märkää maata ja laskee kourallisia ojalinjan molemmin puolin. Perattavia ojia on noin 130 kilometriä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vaihtoehdoksi esitetään muun muassa jatkuvaa kasvatusta. 11 AJASSA / 12.10.2017 LIINA KJELLBERG, teksti JUHA HARJU, kuvat V esi virtaa vastakunnostetussa valtaojassa. Lapualla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa suometsässä on käynnissä kunnostusojitus. Vuonna 2010 käynnistetty kunnostusojitushanke alkaa olla loppusuoralla. Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on mukana 26 metsänomistajaa ja lähes 500 hehtaaria suometsää. Kunnostusojitusten tarpeellisuus jakaa mielipiteitä. Sateinen syksy näkyy vesimäärissä, mutta tässä ojassa vesi virtaa kuivimpia kesäkuukausia lukuun ottamatta ympäri vuoden. Kunnostaako vai ei. Jussi Ojanperä, Hannu Ulvinen ja Esko Alakojola katsovat, miten vesi virtaa viime vuonna kaivetusta laskeutusaltaasta aiemmin kaivettuun.. Lapualla 26 metsänomistajan kunnostusojitushanke lähenee loppuaan. Oja kerää yhteen noin 30 hehtaarin suuruiselta ojitetulta rämeeltä valuvat vedet
Kunnostusojitus tehdään yleensä hakkuun yhteydessä. Vesistövaikutusten hillitsemiseksi kunnostusojitusten yhteydessä tehdään erilaisia vesiensuojelurakenteita: laskeutusaltaita, lietekuoppia, kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä. Kiintoaineksen huuhtoutuminen on suurinta kahdesta kolmeen vuotta ojien kaivusta, joten tyhjennämme altaita kaivutyön aikana", kertoo Otso Metsäpalveluiden operaattori Jussi Ojanperä . Kahden laskeutusaltaan väliin on rakennettu kivistä pato. Hyvin toimivat altaat voivat pidättää 70 prosenttia", sanoo Tapion vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu . Jatkuvaa kasvatusta Silver ja Joensuu ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin vesiensuojelumenetelmiin. Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Mika Nieminen pitää nykyisiä vesiensuojelumenetelmiä turhan tehottomina. Kunnostusojitustarpeen tunnistaa siitä, että puuston kasvu hidastuu ja ojat ovat matalia ja sammaloituneita. Vesiensuojelullisesti aroilla latvavesillä, missä metsätalous on ainoa kuormittaja, joudutaan heidän mukaansa kuitenkin miettimään tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä. Niiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta, jotta ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. Yleensä riittää, että kunnostusojitus tehdään kerran kiertoajan kuluessa. Lietekuoppa hidastaa veden virtausta, jolloin kaivuaikaiset kiinto-ainekset laskeutuvat kuopan pohjalle.. Taustalla ovat erityisesti vesistövaikutukset, joita soiden metsätalouskäytöllä on. Lapualaisessa valtaojassa soliseva vesi päätyy laskeutusaltaaseen ennen kuin pääsee jatkamaan matkaansa. Hänen mielestään järkevämpää olisi vähentää kuormitusta ojitusalueelta. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin mukaan kunnostusojitus on perusteltua vain, jos samassa yhteydessä tehdään tarvittavat hakkuut. "Laskeutusaltaat pidättävät kunnostusojituksen jälkeisinä vuosina keskimäärin 30 prosenttia veden mukana kulkeutuvasta aineksesta. Lisäksi ojiin on jätetty kaivukatkoja ja osa ojista on jätetty perkaamatta. "Kaivukatkot, ojien perkaaKaivinkone perkaa umpeen kasvanutta valtaojaa. Hankkeen käynnistäneen metsänomistajan Esko Alakojolan mukaan ajatus kunnostusojituksesta syntyi harvennushakkuiden yhteydessä. "Ojien perkaus tehdään vesiensuojelusyistä yläjuoksulta alkaen neljän vuoden aikana. "Ajattelimme, että ojituksen ja kulkuyhteydet voisi laittaa samalla kuntoon", hän sanoo. Vesistöt huolena Kunnostusojitustarpeen määrittämisestä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Noin 130 "Ei ole realistista, että kunnostusojituksesta luovuttaisiin kokonaan." Kunnostusojitushankkeissa perataan yleensä 35–40 kilometriä ojia, kertoo Hannu Ulvinen. 12.10.2017 / AJASSA 12 "Yleensä kunnostusojitushankkeen koko on Etelä-Pohjanmaalla 35–40 ojakilometriä", sanoo hanketta toteuttavan Otso Metsäpalveluiden metsäpalvelualue-esimies Hannu Ulvinen . Valtaosa alueen suometsistä on ojitettu 1990-luvun taitteessa. kilometrin ojamatkalle on tehty kaikkiaan 34 laskeutusallasta ja 690 lietekuoppaa. Taustalla on se, että hakkuut nostavat veden pintaa, kun haihduttavan puuston latvusmassa pienenee
Kun suometsien hakkuut lisääntyvät lähitulevaisuudessa, voi soiden osuus vesistöjemme kuormituksesta olla hyvin merkittävä." Miten suuri merkitys suometsillä on. Joensuun mukaan ravinnepitoisuuksien nousu voidaan "Kaivukatkot, ojien perkaamatta jättäminen ja jatkuva kasvatus vähentäisivät ravinnekuormitusta. " LIINA KJELLBERG SUOMETSIEN ojittaminen muuttaa hiilen kiertoa merkittävästi, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Kari Minkkinen . Nykyinen arvio suometsien vesistövaikutuksista on selvästi alle todellisen tason. Hänen mielestään on kuitenkin mahdollista tunnistaa ojat, joiden varsilla ei tarvitse tehdä mitään. Taustalla on Minkkisen mukaan se, että ojitus lisää puuston kasvua ja siten puustoon sitoutuneen hiilen määrää. Toisaalta ojitus lisää hänen mukaansa kariketuotosta, mikä kompensoi lisääntynyttä turpeen hajotusta. Taustalla on hänen mukaansa turpeen maatuminen. "Uusimpien tutkimustulosten mukaan ojituksen kokonaisvaikutus soiden hiilitaseeseen on pienempi karuilla soilla, rehevillä soilla hävikkiä on enemmän", Minkkinen sanoo. "Joissain tilanteissa jatkuva kasvatus voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei ole realistista, että kunnostusojituksesta sen takia luovuttaisiin kokonaan", Joensuu sanoo. Yhden kahden tilan hankkeet houkuttelevat, sillä raha kiertää niissä nopeasti. välttää kunnostusojituksella. "Paikalle tulee uusi puusto, mutta ensimmäiseen puusukupolveen sitoutuneen hiilen kohtalo riippuu siitä, mitä puista tehdään." Hiilivarastot kasvussa Esko Alakojolan ja Jussi Ojanperän mukaan Etelä-Pohjanmaan metsäpalstat ovat niin kapeita ja pitkiä, että kunnostusojitukset on tehtävä yhteishankkeina. Silverin mielestä puuston kykyyn huolehtia haihdunnasta ei pidä luottaa liikaa. Hänen mukaansa yleistymässä on toimintatapa, jossa kunnostusojitukset tehdään tila kerrallaan. "Äänekosken hankinta-alueesta suuri osa on Etelä-Pohjanmaata, Pohjois-Satakuntaa ja Keski-Pohjanmaata. Jos hyväpuustoisen kohteen yläpuolella on kunnostustarpeessa oleva kohde, ei kunnostusojitusta voi tehdä koskematta hyväpuustoisen kohteen ojiin", hän sanoo. Viidennes puuvaroista Nieminen julkaisi hiljan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa tutkimuksen, jonka mukaan ojitettujen soiden valumavesien typpija fosforipitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä pidempi aika ojituksesta on kulunut. Pohjaveden pinta nousee ja turvekerros jää hapettomaan tilaan, mikä vapauttaa fosforia." Nieminen on tästä eri mieltä. Hankkeet kutistuvat Joensuu on huolissaan kunnostusojituksen yhteishankkeiden tulevaisuudesta. Metsätilat ovat alueella pitkiä ja kapeita, joten mukaan oli saatava iso joukko metsänomistajia. Joensuu ja Silver suhtautuvat tähän varauksella. "Kun ojat menevät huonoon kuntoon, niiden kyky johtaa vettä pois heikkenee. Joensuun mukaan viidennes Suomen puuvaroista kasvaa suometsissä, ja näillä näkymin metsäteollisuuden puuntarve on vain lisääntymässä. "Tulee tilanteita, joissa puuston haihdunta pienenee ja vesitalous jää enenevässä määrin ojien varaan. Ajatuksena olisi, että puustoa jätettäisiin hakkuissa kasvamaan sen verran, ettei kunnostusojitusta tarvittaisi. Hän ei usko, että nousun taustalla on ojitusalueen ikä, vaan ojien kunto. Kaikkiaan ojitettujen suometsien hiilivarastot kasvavat. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun suuri osa suometsistä lähivuosikymmeninä tulee päätehakkuuikään. Hän arvioi, että rämeillä voisi soveltaa esimerkiksi kaistalehakkuita ja korvissa pienaukkohakkuita. n 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Lähde: Luonnonvarakeskus Pudotusta huippuvuosista Kunnostusojitusten määrät vuosina 2006 2016 Kunnostusojitusten määrät (km) eri puolilla Suomea vuonna 2016 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lappi EteläSuomi KeskiSuomi SavoKarjala KymiSavo EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Paikallisuus korostuu 1 140 810 750 1 610 250 3 030 3 300 Kaivettu oja, km Kaivuri nostaa ja tasoittaa laskeutusaltaasta ja ojista kaivetun maan altaan ja ojien reunoille.. Isommat vesiensuojelurakenteet jäävät silloin toteuttamatta." Lapualla yhden kahden tilan hanke ei olisi tullut kyseeseen. 13 AJASSA / 12.10.2017 matta jättäminen ja jatkuvan metsänkasvatuksen hyödyntäminen vähentäisivät ravinnekuormitusta", Nieminen sanoo. Nieminenkään ei pidä realistisena, että ojituksista luovuttaisiin kokonaan. "Ojituksella aikaansaatu alue ei ole puuston suhteen tasainen, ja tilarakenne on usein sellainen, että se jakaa suoalueen hyvin erilaisiin osiin. Näin voi käydä, jos puusto kärsii neulasmassaa pienentävästä männyn versosurmasta tai kaliumin puutoksesta tai kesä on hyvin sateinen." Joensuun mukaan puuston määrän huomioimisen tekee ongelmalliseksi myös ojitusalueiden mosaiikkimaisuus ja tilarakenne. "Työ on muuttunut markkinaehtoisemmaksi. Suuret suoalueet sijaitsevat siellä", sanoo Silver. "Pohjaveden pinta ei ole korkealla vanhoilla ojitusalueilla, sillä puuston haihdunta huolehtii kuivatuksesta. Luonnontilaiset suot kerryttävät hiiltä turvekerrokseen, mutta ojituksen jälkeen turve alkaa hajota, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä
MIKKO HÄYRYNEN "K uusitukkia menisi kauhiasti kaupaksi", varsinaissuomalaisen Metsänhoitoyhdistys Auranmaan toiminnanjohtaja Veikko Kursi sanoo. Tukin latvaläpimitta on ostajasta riippuen 15–17 senttimetriä, ja joskus tukkisuma jaetaan 18 senttimetrin kohdalta tukiksi ja välitukiksi. Sen sijaan kuitupuulla on aneemista. Ostajalla taas voi olla halu korjata järeämpiä puita yläharvennustyyppisesti, jolloin korjuun tehokkuus kasvaa, mutta työjälki saattaa kavahduttaa. Korjuun saattaa saada tälle syksylle.” Hinta on parhaimmillaan noussut yli kuuden kympin eikä mäntykään ole paljon jäljessä. Myyjä voi mielessään ajatella puhdasta alaharvennusta, mikä tarkoittaa pientä järeyttä ja korkeaa korjuukustannusta. Koivula sanookin, että harvennusleimikoilla pitää arvioida paitsi puusto myös ostajan hakkuutapa. Pikkutukin latvaläpimitta on yleensä yksitoista tai kaksitoista ja parrun yhdeksän senttimetriä. Kun tukkilajien jakauma tiedetään, voidaan tarjouksista laskea loppusummia. ”Tarjousten vertailu on harjaantumattomalle mahdotonta”, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula sanoo. "Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin." Hintatarjousten vertailu menee vaikeaksi jos leimikolta otetaan erikseen kolmenkokoista tukkia eri ostajille, Risto Koivula näyttää. Yhdistyksen korjuupalvelu harvensi männikköä Kuortaneella viime viikolla. Myös ostajien tarpeista pitää olla ajan tasalla. ”Myyjä olisi vahvemmilla, jos pystyisi itse esittämään tarjouspyynnön, jossa tukkikertymä olisi jaettu eri luokkiin. Ammattilaisillekin se on vaikeaa. ”Tukkikauppa käy vireänä, päätehakkuuleimikoihin saa puolentusinaa tarjousta. ”Mutta niin on ollut lähes aina ne 30 vuotta, jotka olen tässä ollut.” Kursi manaa, että rästit tulevat vielä silmille. Kuusitukkia menisi kauhiasti Hakkuutähteistä lisätonni KOHDE: kesäkorjuukelpoinen avohakkuu SEUTU: Varsinais-Suomi OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: 617 kuutiometriä PINTA-ALA: 2,8 ha MUUTA: myös hakkuutähteet korjattiin Puutavaralaji määrä kantohinta e/ myyntitulo m3 m3 e Mäntytukki 62 58 3 596 Mäntykuitu 15 18 282 Kuusitukki 385 60,50 23 292,50 Kuusikuitu 74 22,8 1687,2 Lahokuusi 20 13 260 Koivutukki 41 42,10 1 726,1 Koivukuitu 20 19,20 384 Hakkuutähde 479 2 958 Yhteensä 617 32 185,80 TUORE PUUKAUPPA. ”Vastaanottajien tarpeet saattavat Monenlaisen tukin vaikeus Hintatarjouksia on vaikea verrata, jos tarjolla on sekä suurta, välikokoista että pientä tukkia. Sellaista taitoa harvalla on.” Harvennustapa lisää vaikeuskerrointa Harvennusten vaikeuskerrointa lisää, että kyse ei ole vain eri tukkilajien kertymästä vaan myös harvennustavasta. Tarjousten yhteismitallistaminen edellyttää tarkkaa pystyarviointia. ”Sille pitäisi löytyä hintaa, jotta se liikkuisi ilman, että menee metsänomistajalla miinukselle.” Kursi valittelee, että jos ensin tekee ennakkoraivauksen ja sitten ensiharvennukseen vie hakkuukoneen, niin kustannuksia ei saa puukaupassa takaisin. Silmissä helposti vilistää, että mitä ovatkaan tukki, välitukki, pikkutukki ja parru. 12.10.2017 / AJASSA 14 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti PASI AHOLA, kuva T ukin hintavertailu on vaikeaa, jos yhdellä ostajalla on yksi tukkilaji, toisella kaksi ja kolmannella kolme. ”Kun koneenkuljettajalle maksetaan korjattujen puiden keskijäreyden mukaan, se lisää houkutusta ottaa mukaan yläharvennuksen piirteitä”, Koivula toteaa. Pusikoitunut puusto kasvaa pituutta, mutta ei järeydy. Yhdistys seuraa ostajia ja vertaa, miten ilmoitettu tukin talteenotto toteutuu käytännössä
22,52 s 24 Uudistushakkuu s 57,12 s 59,08 s 45,16 . 15,2 . 25,5 Harvennushakkuu s 47,63 s 49,14 s 37,88 s 14,94 s 15,48 s 14,15 . 10,58 s 10,01 Hankintahinnat . 15,62 . 28,59 s nousussa . 27,27 s 29,28 s 27,69 . 29,97 s 29,47 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 11,6 . 14,92 s 14,24 s 20,64 s 20,1 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 55,14 s 57,95 s 43,58 . Kohiwoodilla ei ole omaa suoraa puunhankintaa, eikä Suni tunne kantohintaa, mutta uskoo sen olevan kuitupuun ja pikkutukin välillä. 32,02 s 38,67 . 46,85 . 14,61 s 20,82 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,73 . Nappulatavaraa käytetään 320 000 kuutiometriä, lähes seitsemän miljoonaa kappaletta, ja se pitää koota laajalta alueelta. Kohiwood valmistaa liimalevyjä eli rautakaupoista tuttuja hyllynnäköisiä levyjä. 19,68 . 28,57 . 10,91 s 17,1 Hankintahinnat s 56,53 s 56,67 s 46 . 15,01 . 55,97 . 26,71 s 26,45 Harvennushakkuu . 17,92 . 17,72 s 15,5 s 22,34 s 23,31 Uudistushakkuu s 58,76 s 59,92 s 43,37 s 17,87 . 14,85 s 21,5 s 20,66 Ensiharvennus s 12,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,88 s 53,14 . 17,64 . Parrut otetaan 8,5 sentin latvaläpimittaan, ja pituus on lyhimmillään 2,55 metriä. 14,8 . Hän kehottaa lukemaan tarjouksista, kuinka paljon on erilaisia lyhyen pään mittoja. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Suni otaksuu, että puunmyyjän kannalta minimierä on rekan nuppikuorma, jonka keräämiseen tarvitaan useamman hehtaarin harvennus.. 15,8 . 15,57 . 18,88 . 16,74 s 23,14 Harvennushakkuu s 46,11 s 46,94 s 37,89 s 15,1 . 10,93 Hankintahinnat s 58,05 s 58,05 . 22,31 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 54,65 s 45,86 . 17,05 s 15,18 . 11,2 . 11,04 Hankintahinnat s 58,58 s 58,81 s 46,37 s 28,82 . 11,14 s 10,63 s 10,86 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,43 s 56,82 s 36,58 s 16,57 s 17,74 s 16,25 s 23,85 s 24,89 Uudistushakkuu s 57,08 s 57,59 s 37,12 s 18,55 s 18,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,58 s 59,2 s 46,03 s 16,32 s 17,36 s 15,35 s 22,6 s 24,05 Uudistushakkuu . 36,38 . 25,25 . 44,8 s 44,11 s 13,49 s 13,2 s 12,69 . 18,4 . 57,93 s 44,83 . 17,14 . 17,08 . 18,85 . 17,83 s 15,53 s 22,08 s 23,82 Uudistushakkuu s 58,42 s 59,94 s 42,95 s 16,79 . 16,81 . 38,86 . Lyhyellä päällä tarkoitetaan pituuksia, jotka ovat kolme tai neljä metriä ja desimaalit päälle. 46,39 . Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin, nyt ei mitään muuta halutakaan.” Niin on aina ollut Keiteleen metsäpäällikkö Kari Wuolijoki ei lähtisi suurentelemaan eri tukkilajien merkitystä, sillä sama vertailun vaikeus on ollut aina. 22,61 Uudistushakkuu s 56,97 . 16,16 . 38,79 s 16,04 s 16,03 s 14,83 s 21,69 s 21,05 Ensiharvennus . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Monenlaisen tukin vaikeus muuttua. 26,22 s 27,54 s 26,8 s nousussa . ”Mitä enemmän korjaaja painottaa lyhyen pään pituuksia, sitä tarkempi on tukin talteenotto.” Wuolijoki sanoo, että eri yhtiöiden tukinoton tarkkuuden oppii näkemään pinoja seuraamalla. 25,53 Harvennushakkuu . 59,17 s 60,33 s 47,47 s 17,87 s 18,78 s 17,36 s 24,39 s 25,26 Harvennushakkuu s 50,24 s 49,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,79 s 58,97 s 41,53 s 15,93 . 34,85 s 34,83 s nousussa . 54,83 . 28,04 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,75 s 58,84 s 42 s 16,11 . 28,74 . 20,77 Ensiharvennus . 24,23 s 25,44 Harvennushakkuu s 50,11 s 51,89 s 37,19 s 15,62 s 16 s 14,81 s 21,06 Ensiharvennus s 12,1 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 28,25 s nousussa . 25,23 . ”Olen ollut näissä hommissa 40 vuotta. 56,67 s 42,93 . 54,19 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Pienen puun iso käyttäjä Soinissa toimivan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni naurahtaa, että mekaanisessa jalostuksessa he taitavat olla Suomen pienimmän puun käyttäjiä. 12,77 s 11,32 Hankintahinnat s nousussa . Eri yhtiöillä on aina ollut erilaisia mittaja laatuvaatimuksia ja katkontapituuksia.” Wuolijoen mukaan katkonta vaikuttaa puukauppatiliin enemmän kuin tukkilajien määrä, joten oleellisinta on, miten tukkiosa otetaan talteen. Jonkun yhtiön kuitupuupino on järeämmästä tavarasta kuin jonkun toisen. 11,53 . 15 AJASSA / 12.10.2017 s nousussa . 29,71 . 16,84 . 17,37 s 24,38 s 24,9 Harvennushakkuu s 49,55 s 50,62 s 37,34 s 15,86 s 16,31 . 17,71 . 24,4 Uudistushakkuu s 53,11 s 54,51 s 18,12 . 27,7 s nousussa . 58,17 s 45,8 . 12,16 . 17,88 . 11,86 s 11,51 Hankintahinnat s 58,58 . 14,84 s 21,11 . 20,38 . 29,67 . 20,9 Ensiharvennus
Suojeltavan taimikon tulee olla kuiva ja seuraavan vuorokauden sateeton ja kasteeton. Usein myös käsittelemättömät taimet saavat olla rauhassa taimikossa, johon on levitetty lampaanrasvakarkotetta. Ju ho M at al a /L uk e. Hirvien syönti kohdistuu yleensä taimikon reuna-alueeseen, joten kaikki reunan puuntaimet kannattaa käsitellä 20–30 metrin syvyyteen saakka. Monta ruiskutuskertaa Tricon ongelma on, että ainetta tulee levittää taimikoihin uudestaan joka vuosi. 16 12.10.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ T ehdään heti alkuun selväksi, että yhdelläkään hirvien karkotuskeinolla ei ole mahdollista suojata kaikkia taimikoita alueilla, joilla on paljon hirviä. "Hirvinauhaa saa riistaviranomaisilta ilmaiseksi, 10 litran astia Tricoa maksaa 50 euroa", kertoo Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reijo Kotilainen . Matalan mukaan siitä ei ole tutkimusta, vaikuttaako vuodentakainen käsittely vielä seuraavankin talven syöntiin. 10 litran pönttö ainetta riittää noin 1–1,5 hehtaarin suojaukseen. Trico toimii niin havukuin lehtipuiden suojauksessa. "Kaikkia taimikon taimia ei tarvitse käsitellä Tricolla, vain parhaimmat puut. Tricon ruiskutus kannattaa kohdistaa laatutaimien latvoihin ja ylimpiin latvakasvaimiin. Periaatteessa taimia voisi siis joutua käsittelemään taimilaatikosta siihen pituuteen, kun latvaa vielä yltää ruiskuttamaan eli noin kolmen metrin korkeuteen asti. Yksi karkoteruiskutus säilyy männyissä noin vuoden verran. "10 litraa Tricoa riittää 1–1,5 hehtaarin suuruisen alueen käsittelyyn. "Taimia on joskus käsitelty jo istutuslaatikoissa valkohäntäpeuraja metsäkauristuhojen varalta. Metsänomistajan kannattaa olla hirvikarkoteasioissa yhteydessä Riistakeskuksen paikalliseen aluetoimistoon. Karkotetta Riistakeskukselta Suomen riistakeskus tukee Trico-karkotteen ja toisen puidensuojauskeinon, hirvinauhan saatavuutta maaja metsätalousministeriön myöntämällä erityisavustuksella. Kun latvakasvain on käsitelty, hirvet eivät syö niin paljon sivuoksiakaan", Matala sanoo. "Hirvinauhaa saa ilmaiseksi ja 10 litraa Tricoa maksaa 50 euroa." Syksyllä ruiskutettu Tricolampaanrasvakarkote suojaa männyntaimea hirvien syönniltä talven yli. Taimiin ruiskutettavan Tricon vaikutus perustuu siihen, että se tekee puista niin pahanhajuisia ja -makuisia, että hirvi jättää taimet rauhaan. Karkote valkaisee neulaset. Jos mäntytaimia haluaa suojata alkumetrien kasvuvaiheen yli, käsittelyvuosia tulee helposti 5–10. Ainoa hirvien aiheuttamiin syöntituhoihin laaja-alaisesti vaikuttava keino on hirvien määrän pitäminen tuhojen kannalta siedettävällä tasolla. Eniten tappiota syntyy mäntyja koivutaimikoissa, joten karkotteet kannattaa keskittää niihin. Trico-karkotteen levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku. Tarkoituksena on suojata ne taimet, jotka jäävät kasvamaan tukkipuiksi ensiharvennuksen jälkeen", kertoo Tricon tehoa tutkinut Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pahimmat hirvituhot ovat usein parimetrisissä taimikoissa", Matala kertoo. Hän huomauttaa, että kyseessä on tämänhetkinen käytäntö, jota esimerkiksi rahoitustilanne voi muuttaa. Hirvet siirtyvät lähistöllä olevaan, suojaamattomaan taimikkoon. Myös paikallinen riistanhoitoyhdistys tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys voivat auttaa asiassa. Syvemmältä taimikosta käsitellään vain kasvatettavaksi tarkoitetut taimet, näin säästetään karkotetta ja työaikaa." Hirvinauhan syöntiä ehkäiseEi hirviä tähän taimikkoon! Taimikkojen hirvituhoja voi vähentää varmuudella vain aidalla – ja itävaltalaisella lampaanrasvalla. Tuhoihin on kuitenkin olemassa paikallisia lääkitsemiskeinoja. Markkinoilla on tällä hetkellä vain yksi tieteellisissä tutkimuksissa toimivaksi vahvistettu hirvenkarkotuskeino: itävaltalainen lampaan teurasjäterasvoista valmistettu Trico. "Männyn laadun kannalta tärkeintä on rungon säilyminen ehjänä
2 Kasvata taimikot tiheinä. Suojat ovat kuitenkin työläitä levittää", Matala kertoo. Vaikutus säilyy kesästä kesään." Lampaanrasvakarkotteen lisäksi lähes varma taimikon suojaustapa on aitaus. Niitä ei ole todettu toimiviksi hirvien karkottamiseen", Matala kertoo. Matalan mukaan hirvet oppivat, että erikoisesta hajusta ei ole vahinkoa, joten alueella olevat taimet kelpaavat syötäviksi. Trico toimii myös koivuntaimien suojauksessa. Omatekoisten karkotteiden toimivuudessa voi kuitenkin olla tietyllä tavalla perää. Se voi pienentää syöntituhojen vaikutusta. Luken Juho Matala ei tyrmää täysin itse keksittyjä karkotteita, mutta muistuttaa, että niiden toimivuutta ei ole voitu kokeilla osoittaa. 3 Raivaa nurin männyntaimia korkeammat ja aivan niiden vieressä kasvavat lehtipuuntaimet. "Mekaaninen este estää kyllä hirveä syömästä taimen latvaa. Levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku, jossa on selkäsäiliö ja käsipumppu. "Voi tietenkin olla, että jos aktiivinen metsänomistaja käy levittämässä esimerkiksi hajusteita taimikkoon ja liikkuu muutenkin alueella, hirvet viihtyvät paremmin toisaalla rauhallisemmassa taimikossa." Toimivatko partavedet, saippuat ja pelättimet. Riistaväeltä on mahdollista saada apua aitatalkoisiin, mutta metsäpuutaimikoiden aitaaminen on harvinaista työn hankaluuden ja kustannusten vuoksi. Myynnissä on esimerkiksi pahvisia ja muovisia latvasuojia, jotka estävät hirven hampaiden pääsyn taimen latvan kimppuun. "Meillä on ollut testattavina erilaisia hajuvaikutukseen perustuvia aineita. Tricoa voi ruiskuttaa kasvavaan puuhun kesällä. "Jos karkotetta levittää kylmemmillä ilmoilla, ainetta sisältävä pönttö kannattaa pitää lämpimänä. Jos nauhaa on vain yksi kierros, hirvi voi oppia nostamaan sen päällään ja menemään nauhan alitse", Kotilainen kertoo. "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen. Luken Juho Matalan mukaan hirvinauhoilla on hirviä ohjaavaa vaikutusta, mutta eläimet menevät halutessaan nauhasta läpi. Hirvinauhalla ei ole tieteellisesti todistettua karkotevaikutusta. Käytännön kokemusten perusteella kaksi-kolme kierrosta nauhaa taimikon ympärillä on vähentänyt hirvien vierailuja taimikkoon. 4 Kysy Trico-karkotetta tai hirvinauhaa Riistakeskuksesta. Vinkit hirvituhojen torjuntaan 1 Valvo, että metsästysoikeuden vuokrannut hirviseurue säätelee alueen hirvikantaa metsätuhot huomioiden. "Kokemusten mukaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan taimikon ympärille vedetty hirvinauha toimii parhaiten. västä tehosta ei ole tieteellisiä tuloksia, mutta käytännön kokemusta kyllä. Taimien latvoihin voi myös asettaa mekaanisia suojia. Pienellä alalla käsiruisku riittää", Matala kertoo. "Talvella lumi painaa nauhoja maahan, joten ne vaativat huoltoa." Aitaus harvinaista Hirvikarkote Trico menee piimämäiseksi lämpötilan lähestyessä nollaa, joten aineen levitykseen parasta aikaa on männiköissä syksyinen muutaman asteen lämpötila. Ju ha O lli la Va ltt er i Sk yt tä Sh ut te rs to ck Im ag es. 17 METSÄSTÄ / 12.10.2017 "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen." VALTTERI SKYTTÄ METSÄLEHDEN sivuilla on esitelty mitä erilaisimpia metsänomistajien omia hirvenkarkotuskeinoja: saippualiuoksia, hajuvesiä, taimikon laidalla soivia radioita tai oksanpäissä välkkyviä esineitä. Taimien tulee myös olla kuivia
Astoriassa toimivan Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen turvallisuusvastaava Ben Flues ajaa nelivedollaan ylös mutkaista metsätietä. Uutena, joskin mittakaavaltaan pienempänä uhkana on nousemassa yleinen vieraantuminen metsätaloudesta. Palautumisprosessi on vieläkin kesken. Vieraantuminen ilmenee eri tavoin. 18 12.10.2017 / METSÄSTÄ "Ihmiset eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” varjelu on luoteisrannikolla ennen kaikkea kulttuurinen kysymys. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ovat aiempaa useammin pulmallisia, sillä läheskään aina ei ole perijää, joka olisi aidosti kiinnostunut jatkamaan, Portlandissa toimivan World Forestry Center -laitoksen johtaja Sara Wu sanoo. Mutta epäilys ei koskaan. He eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” Metsäsodasta palautuminen vieläkin kesken Osavaltiossa koettiin länsimaiden voimakkain metsäkonflikti neljännesvuosisata sitten. Metsistä vieraantuminen huolestuttaa Pohjois-Amerikan metsäosavaltiossa.. Suomella ja Oregonilla on yhteistä se, että molempien metsätaloudessa on pinnanmuotoihin liittyvä haaste – Suomessa tasaisuus ja ojitustarve, Oregonissa puolestaan jyrkät rinteet, joiden vuoksi tavaralajimenetelmän korjuukoneet eivät yleisty. Sen seurauksena liittovaltion omistamat luonnonmetsät pantiin hakkuukieltoon ja monet puunjalostuksen varassa eläneet seutukunnat joutuivat vaikeuksiin. Istuttamisen helpottamiseksi oksat kerätään kasoihin ja poltetaan. Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen Ben Flues, Randy Blair ja Troy Lindgren Oregonin rannikkovuoristossa. Hän sanoo toimintaympäristön viime vuosien suurimmaksi muutokseksi, että yleinen mielipide on muuttunut kriittisemmäksi. Harvennuksista puhutaan, mutta ne ovat vielä koeluontoisia. Uudistusalueet ruiskutetaan vesakontorjunta-aineella, mutta ei muokata. Osavaltiossa on uudistamisvelvoite. Douglaskuusimetsät ovat pääosin ensimmäisen sukupolven talousmetsää. Valtaosin istutetaan douglaskuusta, joka kasvaa hakkuukypsäksi 40–60 vuodessa. Amerikkalaiseen tapaan osavaltio on myynyt korMIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat O regonin rannikkovuoristossa aamupäivät tapaavat olla utuisia. Hakkuissa jätetään esimerkiksi vähintään viisi pystypuuta ja viisi maapuuta hehtaarille. ”Ihmiset ovat ympäristöhenkisempiä ja ajattelevat, että tuhoamme maata, vaikka emme niin tee. Purojen suojavyöhykkeet ovat leveitä, sillä lohien kutupaikkojen Lännen lokareita. Kovaa työtä, oikeasti Nygaard Logging korjaa rinnemetsässä 85 hehtaarin alalta noin 27 000 kuutiometriä kaapelijuontona. Vastaan tulee pari tukkirekkaa. Aiemmasta luonnonmetsästä muistuttavat isot kannot. "Selvimpänä syynä on raskaaksi koettu kiinteistöverotus." Pienvesiä varjellaan Oregonin metsätaloudessa ympäristöarvoilla on suuri paino sekä lainsäädännön että sertifikaattien kautta. Taustaltaan norjalaissuomalainen, toisten isovanhempien puolelta Hännisiä oleva lokari eli logger on ollut metsätöissä 35 vuotta. Urakan arvioidaan vievän kymmenmiehiseltä porukalta pari viikkoa
Tukit tulevat sahalle pitkinä runkoina. Harvennuksia vasta harjoitellaan. KOMMENTTI. Jyrkkä rinne korjataan kaapelijuontona. Puunkorjuuyritys on ostanut hakkuuoikeuden ja myy korjatut puut eri teollisuuslaitoksille. Suomessa ajetaan melkein kaksi kertaa raskaammilla kokonaispainoilla. Työ on rankkaa ja vaarallista, mutta varsin hyvin palkattua. Myös kuituosa korjataan, mutta alueelle näkyy jäävän runsaasti roskapuuta. Työolot olivat rujoja, kaapelijuonto vaarallista ja logistiikassa on pullonkauloja. Kun metsäseudulla liikkuu vieras mies toisesta metsämaasta, niin vertailulta ei kuitenkaan voi välttyä. 19 METSÄSTÄ / 12.10.2017 INTIAANEILLA on sanonta, ettei pidä arvostella miestä, jos ei ole kävellyt kymmentä mailia hänen mokkasiineissaan. Oregon YHDYSVALLAT Puunkorjuu on oikeaa työtä, jossa rauta tuntuu ja vaatteet saa likaisiksi. Onnettomuuksissa menehtyneiden metsätyöntekijöiden muistohuone. Sen jälkeen ura vie joko koneenkäyttäjäksi tai muulle alalle. Hakkuualue on pääosin douglaskuusta. Kaapelijuonnossa rankimman työn tekevät alarinteen nuoret miehet. Töihin pääsee kun on 18-vuotias ja korvaus on kaksinkertainen hampurilaismyyjään verrattuna. Taukotupia ei ole ja eväät syödään paikan päällä, joskus nuotiolla. Sahalla oli paljon väkeä töissä, mutta prosessin alusta ja lopusta puuttui Suomessa olennaiset asiat, tukkilajittelija ja kuivaamo. Kaikkiaan tuli olo, että ärhäkämpi metsänomistajajärjestö, pikkutarkat virkamiehet ja kunnon kilpailu vapaakaupan hengessä tekisi maalle hyvää. Vuoristoisen maaston vuoksi tavaralajimenetelmä ei yleisty. Lokarit olivat silminnähden ylpeitä ammatistaan ja englannin murre kähisi kurkusta erityisen matalana. Sekapuuna on hemlokkia ja paksujen oksiensa vuoksi hankalana pidettyä sitkankuusta, sekä järeää, mutta huonohintaista punaleppää. Vesistöjä varjellaan erityisesti. Metsänhoito tarkoittaa lähinnä uudistamista. Mutta silti; voisiko Suomessakin koneyrittäjä olla se, joka ostaa leimikon ja toimittaa puut eri osoitteisiin. Raskaimman työn tekevät nuoret miehet, jotka juoksuttavat vaijereita runkoihin. Taivaskaapelissa on edestakaisin liikkuva dieselmoottori, josta roikkuu muutamia vaijereita, jotka kiinnitetään metsurityönä kaadettuihin runkoihin. Sekapuina kasvaa hemlokkia, sitkankuusta, jättituijaa ja punaleppää (kuvassa). Länsirannikon metsätalous on ympäristöarvojen kannalta kunnossa, paitsi että aukkojen koko ja uudistusalojen ruiskutukset jättivät varauman. Kantohintoja ei tilastoida, mutta tukin tehdashinta ei ollut kaukana suomalaisesta. Kaikki tavara myytiin höylättynä, tuoreena ja homeenestoaineella käsiteltynä. Kaadettujen runkojen ryteikössä juokseminen päivästä toiseen käy polviin, joten harva jatkaa yli kolmikymppiseksi. Ylärinteessä on torni, josta on vedetty taivaskaapeli mäen alle. Trumpin hallinto on kuitenkin valinnut toisen tien, sillä kanadalaiselle sahatavaralle on tulossa tullimaksu. MIKKO HÄYRYNEN Ylpeitä lokareita rujoissa oloissa juuoikeudet tarjouskilpailulla. Rekan kokonaispainon maksimi on Oregonissa 80 000 paunaa eli noin 36 tonnia. Douglaskuusi on länsirannikon tärkein talouspuu
Tuttua juttua monelle metsänomistajalle, mutta viisi vuotta sitten metsää ostaneelle Irja Koskelalle pienen kuusitaimikon heinääminen oli ensimmäinen käytännön kosketus metsätöihin. Tytär osti hevosten pitoa varten maatilan Hausjärveltä Riihimäen läheltä, ja tilan aiemmin omistanut perikunta halusi myydä samassa kaupasMETSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E teläsuomalaisella hakkuuaukolla on tapahtunut se tavallinen tarina: hakkuun jälkeen istutetut kuusentaimet ovat joutuneet kovaan kamppailuun märästä maaperästä nousevaa heinää vastaan. 20 12.10.2017 / METSÄSTÄ tuja on tullut. ”Kun menin taimikkoon ensi kertaa, ajattelin, että miksi tänne tällaisia montJotain pysyvää Irja Koskelan kaltaiset pienmetsänomistajat omistavat miltei puolet Suomen metsätiloista. Hausjärvi Tukkikokoa lähestyvien koivujen alle on syntynyt kuusentaimia. Koskelan esittelemässä kuusentaimikossa on aukkoja siellä täällä, mutta ensimmäisenä metsätyönä tehty heinien taittaminen taimien ympäriltä on kannattanut: tämänvuotisten latvakasvainten perusteella kuusentaimet pyristelevät hyvää vauhtia irti pintakasvillisuudesta. Mättään päälle istutetusta taimesta ajattelin, että se kuivaa siinä, miksei se ole montussa. Jotain alkuperäistä Koskelasta tuli metsänomistaja maatilakaupan kylkiäisenä. Seuraavaksi Koskela haluaa selvittää, mitä metsässä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.. Taustalla näkyvät siemenpuumännyt odottavat Irja Koskelan ensimmäistä puukauppaa. Uudelle metsänomistajalle voi tulla yllätyksenä, että taimikko on täynnä kuoppia ja heinää. Sitten aloin ymmärtää, että kaikella on tarkoituksensa.” Maanmuokkauksen ja mättäiden päälle istuttamisen johdosta pienillä taimilla on huomattavasti paremmat elinja kasvumahdollisuudet. Metsänhoidon todellisuus pääsi yllättämään kokeneen metsissäliikkujan. Taimikossa liikkuminen on vaikeaa, sillä heinien ja muiden kasvien alta ei näe istutusta edeltäneen maanmuokkauksen synnyttämiä kuoppia