K uv a Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 24. SYYSKUUTA 2015 • NRO 18 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Ennakkoraivaus on jo vakiintunut osa puunkorjuuta, tietää metsuri Tommi Lindén. Sivut 18–19 Leimikko korjuukuntoon Ajankohtaista: Energiahakkeen käyttö laski ›› sivut 10–11 Puukauppa: Korjuukisa kiristyy ›› sivut 12–13 Kokeiltua: Uutuus puunkaatoon ›› sivu 22 Lukijalta: Metsävaratietoa moneen lähtöön ›› sivu 29
Puurakentamiseen professori Itävallasta Suomen Metsäsäätiön, MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin lahjoittama puurakentamisen professuuri on täytetty. Lahjoitusprofessori on viisivuotinen, lahjoituskauden jälkeen pestin on tarkoitus siirtyä Aalto-yliopiston normaaliksi toiminnaksi. Määrä koskee syksyä 2014 ja kevättä 2015. Nyt johtojen reunavyöhykkeiltä poistetaan lähtökohtaisesti kaikki tukkija kuitumittaiset puut. Toiset 10 prosenttia ei ole maksanut jäsenmaksua, mutta ei ole ilmoittanut eroavansakaan. Metsäpolku-palvelussa korostuvat vaihtoehdot – taloudellisen tuoton ohella tarkastellaan luontoarvoja, virkistyskäyttöä ja maisemanhoitoa. Voimajohtojen reunametsien tutumpi hoitomenetelmä on tähän asti ollut puunlatvojen helikopterisahaus. Palveluun on koottu ensimmäistä kertaa kaikki metsänhoitovaihtoehdot. Helikopterisahaus vuorottelee Puiden rajuun kaatoon on kaksi syytä: metsänkäsittelyn aikavälin pidentäminen ja rahallinen hyöty puunomistajalle. Virtausmallikartat auttavat metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa, niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnostusojituksessa. Nykäsen mukaan metsänomistajien on ollut hankalaa saada kaupaksi reunavyöhykkeeltä poistettuja puita, jos hakkuussa on poistettu vain sähköjohdoille vaaralliseksi käyviä pitkiä, niin sanotun lunastusrajan ylittäviä puita. Uhkakuvat eivät ole toteutuneet”, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo. Tehtävään on valittu 33-vuotias itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink . Vanhoista jäsenistä noin 10 prosenttia on eronnut yhdistyksestään. Kantaverkkoyhtiö on lunastanut käyttöoikeuden johtoaukealle ja reunavyöhykkeelle, mutta maa ja puut kuuluvat yhä metsänomistajalle. Metsälehdellä liki 200 000 lukijaa Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Metsälehdellä (Metsälehti ja Metsälehti Makasiini) lukijamäärä on 197 000 lukijaa. Stora Ensolta uusi metsänomistajapalvelu Stora Enso on avannut uuden palvelun metsänomistajille. ”Olemme erittäin tyytyväisiä. Metsänomistajat luottivat yhdistyksiinsä Metsänhoitoyhdistyslain muutos ei ole aiheuttanut yhdistyksissä suurta jäsenkatoa. ”Ainespuuhakkuuta tullaan tarjoamaan metsänomistajille vaihtoehdoksi jatkossa. Se ei poista maastossa tapahtuvaa vesiensuojelurakenteiden suunnittelun tarvetta, mutta auttaa suuntaamaan sitä vesiensuojelun kannalta herkille alueille. Uusi palvelu perustuu paikkatietoon maaston muodoista. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 LYHYET Karttapalvelusta apua kunnostusojitukseen Suomen metsäkeskus on kehittänyt metsäammattilaisten avuksi veden virtausmallikarttoihin perustuvan palvelun. 2 A J A S S A 24. Fink aloittaa työt Aalto-yliopistossa vuoden vaihteessa. Yhdistysten jäsenistä noin 80 prosenttia on pysynyt mukana. Metsänomistajalla on myös yhä mahdollisuus valita reunavyöhykkeen käsittelyvaihtoehto”, sanoo asiantuntija Mikko Nykänen Suomen kantaverkosta vastaavasta Fingridistä. VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANNE ULVINEN, kuva Suurjännitelinjojen reunametsiin tehdään yhä useammin avohakkuun kaltaisia ainespuuhakkuita. Käytössä on myös ympäristöjärjestö WWF:n hyväksymiä metsänkäsittelytapoja. Sähkönsiirtovarmuuden lisäksi reunametsien hoitoväli pitenee kymmenillä vuosilla. Avohakkuut yleistyvät sähkölinjoilla Voimajohtoaukeiden reunametsiä hoidetaan yhä useammin avohakkuun kaltaisilla ainespuuhakkuilla.. Stora Enso ja WWF ovat solmineet yhteistyösopimuksen metsäluonnonhoidon tiimoilta
”Se on oikein. Metsänomistajan on hyvä tietää, että jos ei ole kyse sähköjohdolle vaarallisesti puusta, puun kaatamisesta päättää puunomistaja. Harmillista on sekin, että muutosvuosi on tuonut runsaasti kemerahakemuksia ja ruuhkauttanut Metsäkeskuksen. Kattava valtakirja on myös ehto järkevälle kaatotoiminnalle”, Nykänen kertoo. Ennalleen jäisi vain taimikon varhaishoidon tuki. Avohakkuuvaihtoehto voi olla uutta metsänomistajalle. Tukea turhan järeisiin kohteisiin Järjestö on löytänyt uudesta kemerasta jo ongelmiakin. Sivut 18–19 Halla muotoilee kapean kuusenlatvan Sivu 19 Poikaoksaa ei pidä säästellä Sivu 23 PILKKEITÄ Kylmä kesä pani männyn koville Erityisesti Ylä-Lapin mäntyjen kasvaimet jäivät ohuiksi ja neulaset lyhyiksi. Maaja metsätalousministeriön kaavailuissa juurikäävän torjunnan ja terveyslannoitusten tuet lopetettaisiin kokonaan, lisäksi muun muassa nuoren metsän hoidon, suometsien hoidon ja metsäteiden tukiehtoja kiristämällä. Vapo Timber myi suurimman yksikkönsä, Hankasalmen sahan toissa vuonna Versowoodille, minkä vuoksi liikevaihto on laskenut selvästi. Leikkaukset painottuvat Etelä-Suomeen. Vapo on pääosin energiakonserni ja vuoden vaihteessa katkeava tilikausi katkeaa kesken lämmityskauden, minkä vuoksi koko konsernin tilikausi muutettiin mittaamaan lämmityskautta. Metsänomistaja saa reunametsäpuista hankintahinnan, sillä Fingrid maksaa puunkorjuun. ”Tämä tarkoittaa, että melkein puolet ensi vuoden kemerarahoista on jo käytetty”, Jylhä toteaa. MTK pitää leikkauksia valitettavina, mutta väistämättöminä. Kalajoella sahaus kannatti hyvin Kalajokisen perheyhtiö Junnikkala Oy:n viime vuosi oli hyvä, sillä liikevaihto kasvoi miljoonan, mutta tulos yli kaksi miljoonaa euroa. Fingridin kantaverkon reunametsien puunkorjuusta huolehtivat eri puunkorjaajat. Reunametsien kohdalla metsänomistajan tulee siis seurata hankintahintoja kun päättää, osallistuuko yhteismyyntiin vai myykö puut itse. Nämä toimenpiteet vuorottelevat”, Nykänen sanoo. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 ”Parinkymmenen vuoden päästä avohakkuusta on vuorossa latvojen helikopterisahaus. Suunnitelmissa on muun muassa juurikäävän torjunnan tuen lopetus. Lakiesitystä uusitusta kemerasta odotetaan lausuntokierrokselle loppusyksystä. Sivu 24 Kummitusvaara peurajahdissa Sivu 25 Kastanjat tuovat tasa-arvoa Keniaan Sivu 26 Kanadan kataja ei juuri maasta nouse Sivu 30. Nykyisen kemeran maksatuksia ennakoidaan siirtyvän ensi vuodelle viiden miljoonan euron edestä. Kemeran uudistushan kurMTK: Kemeran leikkaukset valitettavia Kemeratuet kutistuvat ensi vuonna 15 miljoonalla eurolla. ”Viime vuoden kesällä tilanne kääntyi heikommaksi, ja sama kehitys jatkuu edelleen. Sivu 6 Lappiin mahtuu hyvin sellutehdas Sivu 8 Metsänomistajat eivät ole yhdestä puusta Sivu 9 METSÄSTÄ 4,4 kilogrammaa uiton historiaa Sivut 16-17 Saaressa pitää olla moniosaaja Lilja Järviseltä onnistuu niin lossin ajaminen, metsänhoito kuin pettuleivän paistaminenkin. Tälle vuodelle on tulossa huonommat tulosnumerot.” AJASSA Helsinkiin nousee puinen asuinalue Sivu 5 Valtakuntaan uusi ykkösmetsävirkamies Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston uusi johtaja löytyi ely-keskuksesta. ”Ihmisillä on yhä muistissa viime uudenvuoden sähkökatkot, joten nyt on hyvä aika hoitaa linjojen vierimetsiä. MIKKO HÄYRYNEN VAPO-KONSERNIN sahayhtiö Vapo Timber nousi huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudellaan niukasti positiiviseen tulokseen monien tappiollisten vuosien jälkeen. Toimitusjohtaja Kalle Junnikkalan mukaan taustalla oli lähinnä perussahauksen hyvä alkuvuosi ja merkittävään kokoon kasvanut oma jatkojalostus. Tukkia reunametsistä ei metsänomistajalle juuri kerry sähkölinjasta johtuvan pituusrajoituksen vuoksi. Koivumäen mukaan hankintaeli tienvarsihinta näkyy etenkin kuitupuun hinnassa. Voimaan uusi laki voisi tulla ensi vuoden alkupuolella. Puista hankintahinta Suurin osa metsänomistajista osallistuu Koivumäen mukaan reunametsäpuiden yhteismyyntiin. Latvojen sahaaminen helikopterilla aiheuttaa puuaineksen pilaantumista”, sanoo UPM:n Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki . Tulosta ei pysty suoraan vertaamaan edeltäneeseen tilikauteen, joka oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden mittainen. Vapo Timberillä on edelleen sahat Pielisen itäpuolella Lieksassa ja Nurmeksessa. Junnikkala valmistaa etenkin talojen ulkoverhousten pohjamaalattuja panelilautoja. Avohakkuusta on se hyöty, että metsänomistajat saavat hakkuista pientä hintaporkkanaa ja sähköyhtiö saa pidemmäksi aikaa varmuuden, ettei puita kaadu linjoille”, kertoo Vesa Vänttinen Pohjois-Karjalan mhy:stä. Molemmat voiton puolella Junnikkala Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 69,1 4,5 6,5 33,8 16,3 (tilikausi kalenterivuosi 2014) Vapo Timber Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 89 0,8 0,9 38,7 4,6 (tilikausi päättyi huhtikuun loppuun 2015) Ylä-Sahran mukaan niiden liikevaihto on pysynyt edellisvuosien tasolla ja parantuneen tuloksen takana ovat voimakkaat tehostamistoimet. Ainespuuhakkuiden määrää lisää myös uusi sähkömarkkinalaki, joka on asettanut sähköverkon haltijalle tiukemmat vaatimukset kunnossapidosta. Tähän viittaisi sekin, että ensiharvennusten kuitupuun hinta putosi yllättäen keväällä. JUSSI COLLIN KEMERATUKEA ollaan leikkaamassa 15 miljoonalla eurolla, mikä laittaa vasta kesällä käynnistyneen uudenkin kemeran uusiksi. AJASSA 3 24. TÄSSÄ NUMEROSSA Voimajohtoaukean reunametsää on kaadettu tänä syksynä muun muassa Iisalmen lähellä. Avohakkuun kaltainen ainespuukeruu on yleistynyt myös pienempijännitteisten sähkölinjojen vierimetsissä. Puunomistaja päättää korjuutavan Suurjännitelinjojen reunametsiä hoidetaan 700–800 kilometriä vuosittain. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilyn tuki näyttäisi ohjautuvan turhan järeisiin kohteisiin, jolloin tuesta tulee kuitupuun hintatukea. Yhtiön omavaraisuusaste on laskenut vuodesta toiseen, mutta on vieläkin sahayhtiöksi huomattavan korkea, lähes 40 prosenttia. Keväällä päättyneen vanhan kemeran aikaisia tukihakemuksia tuli odotettua enemmän ja niitä siirtyy korvattavaksi ensi vuodelle noin 20 miljoonan euron edestä. ”Metsänomistajista yli 90 prosenttia antaa valtakirjan kaikkien puiden kaadolle. MTK esittää, että läpimittaa laskettaisiin 14 senttiin, jolloin tuen piiristä karsiutuisivat muutenkin kannattavat ensiharvennusleimikot. ”Ainespuun korjuu tulee olemaan se malli, jolla voimalinjojen reunametsiä hoidetaan jatkossa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksellä on käynnissä noin 1 000 kilometrin mittainen keskijännitteisten sähkölinjojen hoitourakka. ”MELKEIN PUOLET ENSI VUODEN KEMERARAHOISTA ON JO KÄYTETTY.” motti Pohjois-Suomea kunnolla”, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä totesi. Toimitusjohtaja Juhani Sahoilla näkyi valoa Vapon ja Junnikkalan tulokset paranivat. Esimerkiksi UPM Silvesta tarjoaa reunametsien puunomistajille kolme vaihtoehtoa: ainespuukorjuun ja puun yhteismyynnin, ainespuukorjuun ja puiden jäämisen metsänomistajan myytäväksi tai pelkkien ylipitkien puiden korjuun
Toisaalta valtion kannalta rankapuulle ohjattu tuki on tehokas. Tukiporkkanatkin jäävät vaatimattomiksi ainakin verrattuna siihen, kuinka paljon euroja on jo nyt kylvetty tuuleen. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian osuutta liikenteessä, puolittaa tuontiöljyn käytön ja luopua kokonaan hiilestä. LUKIJAKUVA NÄKÖKULMA SITAATTI Raita ja koira ”Kaadoin peltopohjalta tällaisen raidan. Valmistaudumme parhaillaan kehitystyöhön talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Metsä Groupin ja Luonnonvarakeskuksen vertailussa todettua on, että sopimusasiakas tekee 25 prosenttia parempaa tulosta metsillään.” Jees H-valta ”Syy siihen, että yhtiö pystyy teettämään hoitotyöt edullisemmin, lienee siinä, että niillä on huippumetsurit hommissa. Metsähakkeen kulutus hiipuu ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Sähköstä on ylitarjontaa, öljy on halventunut, kivihiili pysynyt edullisena ja päästöoikeuksien hinta matalana. Myös Sipilän hallitus kirjoitti ohjelmaansa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle, mutta vielä ei tiedetä, miten se aikoo ne toteuttaa. Osaksi syynä ovat olleet EU-säädökset, mutta taustalla on vaikuttanut myös metsäteollisuuden huoli puun riittävyydestä. Tarkoitus olisi sahauttaa leppien kanssa kenttäsahalla.” Leikkuri Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sama suunta jatkui myös viime talvena, eikä uutta kasvua metsähakkeen poltossa ole näkyvissä. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. ??. Yhdeksi syyksi ne mainitsevat tempoilevat tukijärjestelmät. EERO SALA Tuhkaa vai tuulta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP Ei 15% Kyllä 85% vas taa jia 318 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tavoitetta vauhditetaan rukkaamalla energiatuet uuteen uskoon. Kate pyörii 5–10 prosentin välillä. Jos hallitus haluaa päästä tavoitteeseensa, puuenergialle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Viime vuonna metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Käyttömäärä ylsi jo kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin 2013, mutta viime vuonna kulutus väheni kuusi prosenttia. Polttoaineen lisäksi sillä saa muitakin hyötyjä, kuten työpaikkoja sekä vauhtia nuoriin metsiin kertyneiden harvennusrästien purkamiseen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Silti puuenergian tukijärjestelmien luominen on ollut yhtä tervanjuontia. Vielä muutama vuosi sitten uusia puuenergiaa hyödyntäviä laitoksia rakennettiin paljon, ja metsähakkeen poltto kaksinkertaistui lyhyessä ajassa. ??. Energiapuu käy tänä syksynä nihkeästi kaupaksi. Oikea vertailuryhmä olisi muut aktiivista metsätaloutta harjoittavat metsänomistajat.” Rane ”25 prosenttia on niin suuri luku, että missään koko metsänhakkuuja muokkausketjussa ei ole kate tuota luokkaa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Voi olla, että puunhinnoissa sopimusasiakas saattaa jonkin provikan saada.” Metsuri Motokuski ”Myös näitä kantaasiakassopimuksia kannattaa kilpailuttaa. AJASSA 4 24. Fossiilisia polttoaineita on tarkoitus korvata varsinkin puusta saatavalla energialla. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Laimeaa kysyntää selittää viime talven leuto sää, minkä ansiosta puuta on jäänyt paljon varastoon, mutta teiden varsilla odottavat kasat kertovat myös isommasta polttoainemarkkinoiden murroksesta. Puuntuottajat osaavat yleensä laskea ja valita itselleen sopivimmat kumppanit, joita voi olla myös useampia.” Puun takaa Oletko ennakkoraivannut itse. Kun tuulivoima takuuhintoineen maksaa maltaita ja ydinvoimaloiden rakentaminen kestää ja kestää, luonnollisimmin uusiutuva energia löytyy metsästä. Toivottavasti myös nuorista metsistä kerättävä puu säilyy vahvasti mukana uusiutuvan energian raaka-ainevalikoimassa. Nyt tarvitaan yhteistyötä metsiemme monimuotoisuuden parantamiseksi osana luonnonvarojemme kestävää ja kasvavaa käyttöä.” Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo Metson retkeilypäivässä Lahdessa. Tähän tärkeään työhön toivomme sidosryhmiä mukaan. Käytännön toimina hallitus on pannut alulle energiaja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian tukijärjestelmän valmistelun. Pienpuuta metsissä on yllin kyllin, mutta ilman tukea sen korjuu ei kannata. Metsänviljelyja taimikonhoitotyöt tapahtuvat niin tehokkaasti ja ammattitaidolla, että vaikka urakkataksa on poljettu alas, kaverit tienaavat riittävän hyvin.” Jätkät Pätkät ”Eiköhän tuo 25 prosenttia selity ihan sillä, että niissä metsissä tehdään kukin toimenpide juuri oikeaan aikaan.” Korpituvan Taneli ”Käsittääkseni tämä vertailuryhmä on siis kaikki metsänomistajat. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 ”Jopa asiaa tutkailtuna on hoitosopimus tuottava malli metsänhoitoon. Tyveltä paksuus noin 38 ja latvalta noin 28 senttiä. Ensimmäisenä tiukentuvassa energiapelissä häviää hakkuualoilta ja nuorista metsistä haketettu polttoaine. Pituudeksi tuli noin 3,5 metriä. Bioenergia ry:n tekemän kyselyn mukaan energiayhtiöt eivät usko, että puun käyttö lähivuosina lisääntyisi energiantuotannossa. Uusi kysymys: Oletko maksanut vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. Poliitikkojen hyvistä aikeista huolimatta tuloksena on ollut politiikkaa, joka ei rohkaise investoimaan. Joista suuri osa ei edes pyri aktiivisesti tuottavaan metsätalouteen, tuskin myy puuta kerran kymmeneen vuoteen
Kaavoittamisella kaupunki ohjaa, mitä uusille alueille rakennetaan, sanoo Kimmo Kuisma. Rakentaminen täytyy tosin tehdä suojateltan alla. Helsingin Honkasuolle nousee asuinalue, jonka asemakaava määrää talot puurakenteisiksi. Onneksi yhtään hullua hakkuuta ei vastaani tullut. AJASSA 5 24. Toinen Puun käytön lisäystä odotellessa ääripää on Metsäteollisuus ry, joka ruikuttaa ainaisesta puupulasta ja kurjuudesta puumarkkinoilla. Parin vuoden kuluttua tapahtunee metsähistorian suurin puun käytön lisäys Suomessa. Viimeisimmät tulokset valtakunnan metsien tilasta kertoivat karua kieltä taimikoiden laadusta ja taimikonhoidon puutteista. ”Puurakentamiselle tulee tarjota mahdollisuuksia, mutta toisaalta toimialan tulee osoittaa kilpailukykynsä.” Honkasuon kaltaisten hankkeiden myötä kaupungin suunnittelijat ja rakentajat saavat tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista. Kesällä autoillessani sen sijaan vastaan tuli muutama sellainen energiapuuhakkuu, joissa ei mieli mettä keittänyt. Viestintä aiheesta on mielenkiintoista – metsänomistajajärjestö vakuuttaa puuta tulevan markkinoille. ”Voi taivahan jumala”, sanoi Herkko Päätalo, kun vaimonsa Riitu puhui hänen mielestään asian vierestä. ”Kilpailukyky osoitettava” Kuisman mukaan pallo on nyt puurakentajilla. Usko puuhun ja suomalaiseen osaamiseen ei sittenkään ole kadonnut, vaikka alalle on auringonlaskua odotettu ainakin 30 vuotta. » Ensimmäisten, kainuulaista puuta olevien talojen rakennus alkanut. Helsingin Honkasuolle rakennetaan asuinalue, jonka rakennukset on asemakaavassa määrätty kaikki puurakenteiseksi. ”Tämä antaa kaupungeille ja kunnille mahdollisuuden määrätä alueiden rakentamistapaa ja edistää esimerkiksi puurakentamista suosivaa kaavoitusta”, sanoo Honkasuosta vastaava projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta. Puurakentamiseen pitää saada jatkuvuutta kertaprojektien sijaan, ja ketju suunnittelijasta materiaalien toimittajaan sekä itse talon rakentajaan pitää olla yhtä toimiva kuin betonirakentamisessa. ??. Tai ainakin tämän juhlapuhetoiveen kannattajilla on uusi käytännön ilonaihe Suomen suurimmassa kaupungissa. Helsingin tavoitteena on lisätä kilpailua rakentamisessa ja saada uusia toimijoita mukaan.” Käytännön tietoa Helsingissä on alkamassa myös vertailuseuranta puuja betonirakentamisen eroista. ??. Metsänomistajien palveluiden lisäämisestä on ole vielä nähnyt merkkejä. ”Rakentajat ovat sanoneet, että puukerrostalon rakentaminen on nopeampaa, koska puurakenteiden ei tarvitse kuivua samalla tavalla kuin betonitaloissa. Kauppamatkani pituus oli noin 70 kilometriä, ja matkan varrella näin vain yhdessä paikassa kuluvana vuonna tehtyä taimikonhoitoa. Honkasuon asuinalue » Rakennetaan Helsingin ja Vantaan rajalle. Jännityksellä odotan , valmistellaanko tarjontahyppyä millään tavalla. » Kaikkien rakennusten oltava puurakenteisia. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen on vilkkainta Suomessa, joten ei ole ihme, että puurakennevaatimuksen vei oikeuteen betoniteollisuus. Kysyntähyppy on odotettavissa; mielenkiintoista on nähdä tuleeko samaan aikaan myös tarjontahyppy. Honkasuon puurakennekaavan taustalla on tavoite ekologisesta kestävyydestä: etenkin massiivipuurakenteisiin sitoutuu hiiltä. Helsinki rakentaa puusta FAKTA. KAARLO OUNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Kai vastuu Suomen metsien tilasta sentään hieman laajemmalle jakaantuu. Nykyinen hallitus on valtakunnan talousvaikeuksien kanssa niin syvällä suon turpeessa, että toivoisin metsäalan löytävän ratkaisut tarjontahypyn aikaansaamiseksi omin päin. Lienee varsin selvää, että jos hyvien taimikoiden määrä jatkuvasti vähenee ja huonojen lisääntyy, niin seuraukset tulevaisuudessa ovat vakavat. Honkasuon tavoin Luoteis-Helsingissä sijaitsevalle Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle rakennetaan viereisille tonteille puuja betonikerrostalot. Honkasuon asemakaavaan merkityn puurakennevaatimuksen laillisuus on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Päätös on poikkeuksellinen. Toivoisin metsäpolitiikan johdon vakavasti hakevan ratkaisua metsäverotuksen kehittämiseen, tilakoon kasvattamiseen ja ammattimaisen metsänomistuksen edistämiseen. Mieleen tuli kysymys: kenen toimesta ja kenen vastuulla ja haluaako metsänomistaja todella metsänsä tähän tilaan. Uteliaisuuteni piiriin kuuluu metsien tilan tutkiminen ja varsinkin ihmistoiminnan jälkien seuranta. ”Pohjoisen puurakentajat ovat selvästi kiinnostuneet pääkaupunkiseudusta. » Omakotitaloja, pientaloja ja kerrostaloja 1 600 asukkaalle. Tieinfran parantamiseen on jo luvattu varoja ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta lisätään. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Viimeviikkoisen kauppamatkani tein metsien kautta kahta eri reittiä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 VALTTERI SKYTTÄ, teksti MARKKU OJALA, kuva Puurakentaminen on lyömässä läpi. Matkalla oli myös kauniita harvennushakkuita, joiden onnistumisen edellytys on oikeaan aikaan tehty taimikonhoito. Eihän lääkärin vastaanotolle menevä potilaskaan itse tautiaan ja hoitoaan tiedä ja määrittele. Maaja metsätalousministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnan metsäpolitiikkaa, kai siihen tehtävään kuuluu myös vastuu Suomen metsien tilasta. Luin ministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelun, jossa hän yksiselitteisesti siirsi vastuun metsänhoidosta vain metsänomistajien harteille. » Alueen määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Uudessa vertailukohteessa saamme tästä puolueetonta tietoa”, Kuisma kertoo. Mahtaako kukaan tutkia vakavissaan miten nykyinen taimikonhoidon laiminlyönti vaikuttaa hakkuumahdollisuuksiin jo parin vuosikymmenen kuluessa. Tässä viestissä on kuitenkin vahva taka-ajatus: puuta tulee markkinoille jos kuitupuun hinta nousee. Metsäkeskusten resursseja on leikattu ja metsänhoitoyhdistykset hakevat uutta tasapainoa talouteensa metsänhoitomaksun loputtua. On helppo rehvastella nykyisillä hakkuumahdollisuuksilla ja aikaisempien vuosien työllä
Niemelä ei elättele toiveita leppoisasta toimenkuvasta. Sen jälkeen kansainvälinen ulottuvuus on tehtävissäni jäänyt taka-alalle.” Kuinka byrokratia voitettiin Keski-Suomen ely-keskuksen johtajana Niemelä ei näkyvästi ole osallistunut maakunnalliseen metsäpolitiikkaan. ”METSÄHALLITUKSEEN LÖYTYY RATKAISU, KUNHAN KAIKKI HIEMAN JOUSTAVAT KANNOISTAAN.” Juha S. Niemelä itse käyttää tätä havaintoesimerkkinä toimivasta muutosjohtamisesta. Luvassa on biotaloutta, kärkihankkeita ja alati kapenevia budjettiraameja, jotka tietävät uudelle johtajalle pitkiä työpäiviä. Hallinnointikulujen pitää olla järkevässä suhteessa tukiin. Silti hänellä on ollut miltei ratkaiseva rooli maakunnan metsäbiotalouden voittokulussa. Niemelän jäljiltä ei löydy savuavia raunioita, vaikka mies on ollut junailemassa muun muassa ely-keskuksen ylösrakentamista. ”Suomessa muutosjohtaminen mielletään yleensä organisaatioiden järjestelemiseksi uudelleen. Tutkijan ura vei miehen Helsingin yliopiston Seinäjoella toimivan maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksen johtajaksi. Nyt hänellä on edessään harppaus pari pykälää isommalle pelikentälle. ”Kaikki tapahtui lakien ja säädösten mukaan, mutta limitimme eri käsittelyvaiheita ja sovelsimme lyhimpiä mahdollisia määräaikoja. Metsätohtori ja käytännön mies Koulutukseltaan Niemelä on puukaupallisen tutkinnon suorittanut metsänhoitaja, joka väitteli tohtoriksi vuonna 1994. Päällimmäisenä työlistalla on Metsähallituksen remontointi 2010-luvun kuntoon. AJASSA 6 24. Joviaalin oloisesta pohjalaistaustaisesta miehestä ei kenelläkään tunnu olevan pahaa sanottavaa. ”Juuri nyt minulla ei ole tähän asiaan kantaa, vaikka ely-johtajana näkemykseni olikin selvä.” Metsäalan remontti jatkuu Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston uusi vetäjä luonnehtii itseään muutosjohtajaksi – ja näytöt puhuvat puolestaan. Tuellahan on tarkoitus edistää metsätaloutta.” Niemelän mielestä myös lakien valmistelurutiineja voisi tehostaa. ”Toimijoiden asiantuntemusta pitäisi pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin jo lakien valmistelussa. Tutkijataustastaan huolimatta Niemelä pitää itseään käytännönläheisenä toimijana. ”Metsähallitukseen löytyy varmastikin ratkaisu, kunhan kaikki tahot hieman joustavat kannoistaan.” Kemerabyrokratian hän uskoo ratkeavan, kun metsävaratieto valjastetaan sähköisen asioinnin tueksi. Niemelän valinnasta maan ylimmäksi metsävirkamieheksi varmistui. Sekään urakka ei ollut helppo, kun erilaisia organisaatioita ja toimintakulttuureita hitsattiin yhteen. Olennaista on miettiä, kuinka asiat voidaan tehdä uudella, tehokkaammalla tavalla, kuten Äänekoski-keississä tapahtui.” Metsähallitus ja kemera kuntoon Niemelän edeltäjän Juha Ojalan johdolla metsälait pantiin uuteen kuosiin. Nykyisenkaltainen kuulemismenettely, jossa asianosaiset kommentoivat lakiesityksiä, on mielestäni vanhanaikainen.” Metsätalouden määrärahojen supistuessa ely-taustaisen metsäjohtajan luulisi miettivän myös Suomen metsäkeskuksen liittämistä osaksi ely-keskuksia. Niemelä » syntynyt Teuvalla » 53-vuotias » metsänhoitaja, puukaupallinen tutkinto, 1988 » maaja metsätieteiden tohtori 1994 » Keski-Suomen elykeskuksen ylijohtaja » aloittaa maaja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön johtajana 15.10. Pintapuolisesti toteutettuna tällaiset laatikkoleikit johtavat helposti vain hämmennykseen. ”Seinäjoella tehtäväni oli luoda tutkijoille toimintaedellytyksiä. Valvontaakin voitaisiin miettiä vielä uudelleen. Lisäksi ministeriön väki saa pähkäillä, kuinka kemeratuet sovitetaan supistuviin määrärahoihin ja mitä tehdään vuoden 2020 jälkeen, kun nykyisen kemeralain ”parasta ennen -päivämäärä” on ohitettu. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 HAASTATTELU MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Maakunnan metsäväki hyrisi tyytyväisyyttään, kun tieto Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtajan Juha S. Lokakuun puolivälissä Niemelä aloittaa viisivuotisen pestinsä maaja metsätalousministeriössä. Aika oli toinen”, hän sanoo. Suvantovaiheen johtajaksi pääsystä Niemelä ei silti elättele toiveita. Juha S. Metsien käsittely vapautui ja alan organisaatiot rustattiin perusteiltaan markkinatalouteen luontuviksi. Väitöstutkimuksessa verrattiin suomalaisten ja pohjoisamerikkalaisten sahojen markkinointistrategioita. ”Ei siitä ainakaan tähän päivään löydy apua suomalaisten sahojen tueksi. Kovin jyrkkiin linjauksiin Niemelä ei vielä ryhdy. Iso osa tutkimusten rahoituksesta tuli suoraan Brysselistä, joten EU-kuviot tulivat tutuiksi. ”Kysehän on yleensä melko pienistä summista. FAKTA. Sillä tontilla hän sai käyttää professorin arvonimeä. Sillä tontilla hän vastaa valtakunnan metsäpolitiikan toimeenpanosta. Luvassa on biotaloutta, kärkihankkeita ja jatkuvasti tiukkenevia budjettiraameja. Hänen johdollaan ely-keskus teki valtionhallinnon kaikkien aikojen nopeusennätyksen, kun Äänekoskelle rakennettavan Metsä Fibren sellutehtaan ympäristövaikutusten arviointi kiirehdittiin hallintobyrokratian läpi. Virkamiesten kesälomatkin järjesteltiin uudelleen”, Niemelä muistelee
Metsäalan remontti jatkuu PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY. Ota yhteyttä johonkin sadoista jälleenmyyjistämme (lähimmän jälleenmyyjän löydät sivulta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä hienosta innovaatiosta. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat optimaalista suorituskykyä, parasta mahdollista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. fi.aspen.se Aspen 2 Full Range Technology polttoaine sopii kaikenmerkkisiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2 % öljyä sisältävällä bensiinillä. Tervetuloa!! OPTIMAALINEN SUORITUSKYKY • PARAS MAHDOLLINEN VOITELU • ÄÄRIMMÄISEN PUHDAS MOOTTORI • KAIKILLE MERKEILLE. Aspen-bensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 lähtien kaikille, jotka haluavat parasta mahdollista bensiiniä metsäja puutarhakoneisiin, rakennustyömaalle, veneisiin, skoottereihin, mopoihin tai karting-autoihin. Kun valitset Aspen 2 -tuotteen (tai Aspen 4 -tuotteen nelitahtimoottoreihin) tavallisen bensiinin sijaan, moottorista tulee helpommin käynnistettävä, sen päästöistä huomattavasti puhtaammat sekä toimintavarmuudesta parempi. Kaikille merkeille
Sen ohella yhtiöllä on omaa hankintaa yksityismetsistä, jota varten luotiin muutamassa kuukaudessa tehokas oma, kolmeen piiriin jaettu hankintaorganisaatio. Puuntuotantoon käytössä olevilla metsämailla on puuston tilavuus runsaat 250 miljoonaa ja kasvu 12 miljoonaa kuutiota. Kasvuisia metsiä on kaikkialla, myös niillä syväaurausalueilla, joille ei 1970-luvun ”asiantuntijoiden” mukaan pitänyt metsää edes ilmaantua. Myös ison kuljetuskaluston sekä kuljetusterminaalien hyödyt päästään hyödyntämään. Isot puumäärät takaavat isot ja tasaiset työmäärät korjuuja kuljetusyrittäjille, ja lisäksi iso määrä omia metsäteitä helpottaa ympärivuotista toimintaa. Pendelin ohella myös maantiekuljetuksia kehitetään lähinnä entistä raskaamman autokaluston avulla. Keitele Groupin uusi Lappi Timberin sahalaitos ja liimapuutehdas Kemijärvellä. Kun Kemijoen uitto lopetettiin vuonna 1991, siirryttiin entistä enemmän maantieja rautatiekuljetuksiin ja etenkin niiden yhdistelmään. Kruunu, Metsähallitus, on Lapin metsien valtias, kuten on aina ollut. Vuotuiset hakkuut ovat noin puolet kasvusta, joten potentiaalia on isollekin uudelle sellutehtaalle. Kuormaus tehdään yrittäjävoimin terminaaleissa keskitetysti. Sen ohella, että kaikki suojellut metsät ovat valtion mailla, yli puolet talousmetsistä on Metsähallituksen hallinnassa. Metsäpäällikkö Kari Wuolijoen mukaan puun saanti ei ole tuottanut vaikeuksia uudelle yrittäjälle. Sittemmin rakennettiin terminaalit myös Kemijärvelle ja Kolariin (ja tavallaan sellainen on myös Pellossa). Nykyään kuljetetaan tämän ns. Metsähallituksen ajossa on yksitoista CTI-puutavara-autoa, joissa siis voidaan renkaiden ilmanpainetta säätää ajo-olosuhLapissa on kasvuisia metsiä myös niillä aurausalueilla, joille ei 1970-luvun ”asiantuntijoiden” mukaan pitänyt metsää edes ilmaantua. Kemijärven sellutehtaan lopettaminen oli lappilaisten mielestä iso virhe, kun koko maakunta puskee eneneviä määriä harvennuspuuta. Lappi Timber saa merkittävän osan tukeistaan Metsähallituksen ja yhteismetsien toimituskauppoina. Kemin ja Oulun isojen tehdaskeskittymien lisäksi puuta toimitetaan paikallisille laitoksille, myös energiapuuta. Kemijärven yhteismetsän toimintaa johtaa Risto Junttila. Uuden selluLapista ei puu lopu Puuvarojen ja kuljetusten puolesta pohjoiseen sopisi uusi sellutehdas. teiden mukaan. ”Reilusti yli puolet hakkuista on kuitupuuta, mikä kertoo metsiemme rakenteesta”, kertoo Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Risto Junttila . Näkymä kuitenkin pettää, on Lapissa tukkipuitakin. Metsähallitus toimittaa runsaan kolmanneksen – ei enempää – Lapin metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Keitele saa melkoisen osa puistaan alueen yhteismetsistä, joita on itäisessä Pohjois-Suomessa enemmän kuin missään muualla maassamme. Lapin pendeli Jos unohdamme Venäjän tuontipuun, Lapissa puuta kulkee kiskoilla enemmän kuin muualla Suomessa. Lapissa riittää puuta Lapissa on metsätalousmaata yhdeksän miljoonaa hehtaaria, josta suojeltuna on peräti 60 prosenttia. Käytössä on yhdeksän vaunuletkaa, jotka koostuvat 22 erikoisvaunusta, ja ne kulkevat yksinomaan terminaalien ja Kemin tehtaiden välillä. ”Osin se johtuu siitä, että meille optimaalisin tukkikoko on 15–20 senttiä latvasta, mutta voimme sahata myös pienempää ja järeämpää puuta. Lapin pendelin kautta puuta runsaat puolitoista miljoonaa mottia vuodessa, ja Stora Enson Antti Suvisen mukaan ”Lapin pendeli on volyymiltaan suurin, selkein ja säännöllisin raakapuun kuljetusjärjestelmä Suomessa”. Suomessa on ollut voimassa kaksi vuotta 76 tonnin enimmäispaino ajoneuvoyhdistelmille, mutta Lapissa ajetaan jo yhdellä 84 tonnin ”pikkujätillä”, ja kokeilulupa on tulossa peräti 104 tonnin ”jätille”. Väljennysleimikot ovat meille halutuimpia.” Tavallista pienempi tukkikoko johtuu siitä, että valtaosa sahan tuotannosta käytetään sahan yhteydessä olevalla liimapuutehtaalla. Entisen Kemijärven sellutehtaan tontille vuoden alussa rakennettu moderni saha käyttää tänä vuonna puuta noin 300 000 kuutiometriä, ja tarkoitus on nostaa käyttö 700 000 kuutioon. Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa (90 000 hehetaaria), Sallassa (65 000), Kemijärvellä (43 000) ja Posiolla (28 000). 8 24. ”Niistä on saatu tosi hyviä kokemuksia ja niitä tullaan lisäämään” vakuuttaa hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi . tehtaan tuloon uskotaankin – tontti on jo valmiina. Yhteismetsien pinta-ala kasvaa kaiken aikaa, ja niitä hoidetaan tehokkaasti: puuston kasvu on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 10 vuoden aikana. Siitä on hyvänä todistuksena Keitele Groupin uusi Lappi Timberin sahalaitos Kemijärvellä. Kirjoitus perustuu Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n elokuisella kesäretkeilyllä nähtyyn ja kuultuun. Saha käyttää pääosin normaalia pienempää tukkia: tukin optimijäreys on 15-20 senttiä ja minimipituus 3,1 metriä.. Samankaltainen on tilanne muillakin Lapin maanteillä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 AJASSA ESKO PAKKANEN teksti ja kuvat Kun ajaa Rovaniemen lentokentältä vaaran rinnettä kohti kaupunkia, näkee molemmin puolin metsää – mutta tuskin ensimmäistäkään tukkipuuta. Useiden pienten lastausasemien sijaan rakennettiin Rovaniemelle rautatieterminaali, jonne puut ajettiin Lapin kairoilta junavaunuihin lastattaviksi
SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva MAAJA metsätieteiden tohtori Osmo Mattilan tuore väitöskirja osoittaa, että metsäpalveluiden murros alkoi metsälakien uudistamisesta, joka raotti ovea markkinaehtoiselle palveluiden tuotannolle. Syyksi tähän hän näkee metsänomistajakunnan arvostusten erilaistumisen. Kannattaisi miettiä, voisiko samankaltainen ajattelu myös metsäpalveluissa ja tarjota metsänomistajille uudenlaisia ansaintalogiikoita.” Uudentyyppiset palvelut voisivat tuoda mahdollisuuksia uusille yrittäjille, kun metsänhoitoyhdistysja metsäkeskuslain muuttuminen on madaltanut kynnystä tulla alalle. Uudentyyppiset palvelut voivat tuoda mahdollisuuksia uusille metsäpalveluyrittäjille, Osmo Mattila uskoo. ”Käyttäjille maksuttomastakin palvelusta voi muodostua mittavaa liiketoimintaa. ”Ennen lakiuudistusta uusien toimijoiden oli vaikea päästä alalle. Mattilan mukaan metsästä on monille muodostunut paikka, joka tarjoaa mahdollisuuden mieleiseen puuhailuun. Akateemisesti koulutetut metsänomistajat eivät yleensä pitä”Tämä on vasta alkua” Metsänomistajien yhä erilaisemmat tavoitteet ja arvot luovat uusia tarpeita metsäpalveluiden tuottajille. Myös naisista erittäin harvat kertoivat arvostavansa metsätuloja. 9 24. Tälle joukolle metsämaiseman vaaliminen ja suojelu oli ylivoimaisesti yleisin metsätaloudelle asetettu tavoite.. He eivät koe tehtäväkseen tuottaa puuta teollisuudelle”, hän toteaa. ”Tällaista voidaan pitää näpertelynä, mutta toisaalta se voisi olla lähtökohta uudenlaisten palveluiden, yrittäjyyden ja metsien käyttömuotojen kehittämiseen.” Tilaa uusille yrittäjille Mattila ottaa esimerkiksi maailmanlaajuisen Airbnb-palvelun, jonka kautta ihmiset voivat tarjota asuntojaan matkailijoiden majoituskäyttöön. Sama koski yli 20 000 asukkaan kaupungeissa asuvia. Väitöskirjan mukaan dynaamisten, keskisuurten toimijoiden puute, epäluottamuksen ilmapiiri sekä hidas teknologian ja yhteistyön kulttuurin omaksuminen on todettu tekijöiksi, jotka ovat tähän asti vaikeuttaneet alan uudistumista.” Metsäkeskuksen kehittämää, metsänomistajille maksutonta Metsään.fi-palvelua Mattila pitää esimerkkinä toimintatavasta, joka voisi luoda edellytykset uudenlaiselle, metsiin perustuvalle liiketoiminnalle. Mattila arvioi, että tähän mennessä nähdyt muutokset ovat vasta alkua. Erityisesti kaupungeissa asuvat koulutetut metsänomistajat asettavat uudenlaisia tavoitteita ja arvostavat pehmeitä arvoja. ”Siinä ihmisten kodeille on luotu uudenlainen käyttöidea ja tyhjillään olevat huoneet on saatu hyötykäyttöön. neet metsätuloja metsänomistuksensa päätavoitteena. ”Puuntuottamiseen liittyvät palvelut eivät tyydytä kaikkien metsänomistajien tarpeita. Ajatellaanpa vaikka Facebookia tai Googlen palveluita.” Tulojen arvostus romahtanut Osana Mattilan väitöskirjatutkimusta tehty kysely metsänomistajien tavoitteista osoittaa, kuinka jyrkästi metsänomistajaryhmien arvot ovat erilaistuneet. Lähes kuudellesadalle metsänomistajalle suunnatun kyselyn mukaan metsätulot ovat tärkein tavoite maaseudulla asuville ja vähän koulutetuille sekä miespuolisille metsänomistajille
Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Metsähakkeen kohtalonhetki AJASSA K uv aaja Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi viime vuonna laskuun. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. milj. Jatkoon vaikuttavat niin ensi talven sää, kivihiilen hinta kuin poliittiset päätöksetkin. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. 10 24
Onko edessä sama kehitys kuin Ruotsissa: kun huippu on saavutettu, alkaa alamäki. Se, miten biotaloustavoitteet vaikuttavat esimerkiksi metsähakkeen käyttöön, jää kuitenkin nähtäväksi. Fredrikssonin mukaan kuitupuulle ei kaikkialla ole muuta käyttöä kuin energiakäyttö. Mutta ongelma ei olekaan raaka-aineen saatavuus vaan sen kysyntä. Metsähaketta ostetaan vain, jos sitä todella tarvitaan”, Fredriksson sanoo. Viime vuosina metsähakkeen raaka-aineena on tosin käytetty myös varttuneemmista metsistä korjattuja järeämpiä runkoja. milj. Ensi vuosi näyttää, onko lasku pysyvä”, hän sanoo. Niiden takia energiapuun kauppa seisoo tälläkin hetkellä, eikä tilanteen odoteta paranevan ainakaan tänä syksynä. Uuden lain mukaista tuotantotukea maksettaisiin silloin sähköstä, joka on tuotettu vuonna 2018. ”Kuorta ja purua tulee markkinoille joka tapauksessa, ja niistä halutaan päästä eroon. Edellisen kemeralain mukaan energiapuun korjuutuki oli koko maassa seitsemän euroa kuutiometrille. milj. Sen edellytyksenä oli, että metsähakkeen käyttömäärät kasvaisivat vuosittain”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson . Metsähakkeen sijasta ryhdyttiin yhä enemmän polttamaan jätteitä. Vaikutusta on myös sillä, että fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvan kivihiilen hinta on laskenut. … ja sähkön tuotantotukeen Sähköntuotannossa metsähake alkoi Fredrikssonin mukaan menettää asemiaan kivihiilelle jo vuonna 2013. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. Ne menevät energiantuotannossa metsähakkeen edelle. Onko metsähakkeen käyttö saavuttanut lakipisteensä. Tavoitteeseen tuskin päästään: lämpöja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun. Kärkihankkeiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä. Ensi vuonna korjattava energiapuu voi päätyä voimalaitoksille vasta vuonna 2018”, sanoo Energiaviraston ylitarkastaja Olli Mäki . Puunkorjuun puolella hakkuukalustoa voidaan siirtää ainespuun korjuuseen mutta hakepuolella koneet seisovat, jos hakkeella ei ole kysyntää. Se edellyttäisi kuitenkin uusia investointeja. Kuori ja puru korvasivat metsähaketta, ja kaikkiaan puupolttoaineiden käyttö kasvoi. Energiapuukauppaa lukuun ottamatta puukaupassa on ollut melko hyvä vire, joten energiantuotantoon on tarjolla paljon metsäteollisuuden sivutuotteita, esimerkiksi kuorta ja purua. Viimeinen niitti oli hänen mukaansa eduskunnan maaliskuinen päätös hyväksyä lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuesta. Vähintään yhtä tärkeää on säästää tuonnissa.” Biotalouden nosto yhdeksi hallituksen kärkihankkeista saa kiitosta kaikilta artikkelissa esiintyneiltä. ”Jos kaikki kotimainen bioenergia hyödynnettäisiin, säästettäisiin tuontienergiasta kolmesta neljään miljardia euroa. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen Hassinen. ”Ehkä metsähake saadaan uuteen nousuun liikenteen polttoaineiden raaka-aineena. Sen verran metsähakkeen vuotuista käyttöä pitäisi lisätä, jotta Suomi yltäisi tavoitteeseensa nostaa metsähakkeen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Esityksen mukaan metsähakkeella tuotetun sähkön tuki kyllä nousee, mutta jos hake tehdään järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostuskelpoisesta tukkitai kuitupuusta, maksetaan tuesta vain 60 prosenttia. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. Se taas johtuu siitä, että kivihiiltä on tarjolla käyttömääriä enemmän. Energiapuuksi taas lasketaan pääasiassa sellainen puu, joka ei kelpaa puunjalostukseen: uudistushakkuualoilta kerätyt kannot ja latvusmassa sekä esimerkiksi harvennettavista nuorista metsistä korjattavat rungot, oksista karsittuina rankapuina tai karsimattomina kokopuina. Hänen mukaansa uudet energiainvestoinnit edellyttävät tuilta jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen on huolissaan hallituksen kemeratukiin suunnittelemista leikkauksista. Lakiesitys odottaa nyt Euroopan komission hyväksyntää. ”Tavoite ei ole enää realistinen. Taustalla ovat muun muassa leudot talvet. Haketettavaa on hänen mukaansa silti riittänyt. Näillä näkymin liian paljon. Energiavirastossa valmistellaan parhaillaan ohjeita sähköntuottajille energiapuun hankintaan. Asikainen muistuttaa myös, että vaikka lämpöja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun, oli vuosi puupolttoaineiden osalta kokonaisuudessaan hyvä. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. Uuden kemeralain mukaan nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään pienpuun korjuuseen voidaan myöntää tukea 220 euroa hehtaarille. Mistä on kyse. Raaka-aineesta ei ainakaan ole pulaa. ”Päästöyksikön hinta on laskenut niin alhaiseksi, että kivihiilen käyttö on muuttunut kannattavammaksi”, hän sanoo. Entä Ruotsi. ”MAAILMA ALKAA EHKÄ OLLA METSÄHAKKEEN OSALTA VALMIS.” ”AINA PUHUTAAN SIITÄ, ETTÄ VIENTIÄ PITÄÄ EDISTÄÄ. Metsähakkeeksi energiapuu muuttuu, kun se haketetaan joko metsätien varressa, välivarastolla tai käyttöpaikassa. Jos tahtoa on, saadaan käyttömäärät nopeastikin kasvuun. Asikaisen mukaan vastaava tilanne voi olla edessä Suomessakin. 11 24. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan tilanne on haastava erityisesti hakeyrittäjille. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Asikaisen mukaan lämmönja sähköntuotannossa olisi teknisesti täysin mahdollista käyttää sen verran metsähaketta. VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ ON SÄÄSTÄÄ TUONNISSA.” ”On energiapuukaupassa parempiakin aikoja nähty”, toteaa Enon Energialle karsittua rankaa syyskuussa hakettanut yrittäjä Tero Liimatta. Metsähaketta tehdään energiapuusta. Lisäksi uusi kemera mahdollistaa tuen myöntämisen myös kuitupuulle. Suomessa käytetty energiapuu on pääosin kotimaista. Tahdon asia Bioenergia ry:n Fredrikssonin mielestä metsähakkeen käytön lisäämisessä on puhtaasti kyse poliittisesta tahdosta. Muutoksia kemeraan… Syytön metsähakkeen tai ainakaan energiapuukaupan tilanteeseen ei ole uusi kestävän metsätalouden rahoituslakikaan, tuttavallisemmin kemera. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014 Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. Käytännössä tukimäärä on siis pienentynyt. Varastot täynnä Pari viime vuotta ovat olleet metsähakkeen ja siten myös energiapuun hakkuiden kannalta haastavat. Siellä metsähakkeen käyttömäärät saavuttivat huippunsa kolme vuotta sitten ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Pelkät leudot talvet eivät kuitenkaan kääntäneet metsähakkeen käyttöä laskuun. Kotimaista energiaa Ensin faktat. Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. Aina puhutaan siitä, että vientiä pitää edistää. Näillä näkymin laki tulee voimaan loppuvuodesta. Suomessa käytettiin viime vuonna 8,2 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, mutta määrä voitaisiin Luken Asikaisen mukaan nostaa 15–16 miljoonaan kuutiometriin. Voi olla – tai sitten ei. Kysymys on, kenellä on aikaa odottaa”, sanoo Koneyrittäjien liiton Jaakkola. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. Fredrikssonin mukaan taustalla on myös päästökauppa. AJASSA LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLAKETTUNEN, kuvat Metsähaketta mahtuu 5,3 miljoonaan kuutiometriin paljon. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014. ”Energiapuuta on vielä hyvin varastossa”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Antti Asikainen . ”Maailma alkaa ehkä olla metsähakkeen osalta valmis. Se tarkoittaa Fredrikssonin mukaan noin viittä euroa kuutiometrille. ”Ohjeet on saatava valmiiksi ensi vuodeksi, jotta niitä voidaan alkaa soveltaa energiapuun hankinnassa. Puuta riittää Miltä metsähakkeen tulevaisuus siis näyttää. Metsähake on puusta tehtyä polttoainetta, jota käytetään niin lämpöja voimalaitoksissa kuin maatilojen lämmityksessäkin. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj
44,87 . 23,77 . Esimerkiksi talvileimikoita on vaikea saada myytyä pystykaupalla”, vastaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro . 14,82 . Ero on sitä suurempi, mitä alempi puun kantohinta on ensiharvennuksilla ja energiapuuleimikoilla. 27,94 . 16,48 . nousussa . 31,03 . 12,15 . 14,66 . Yhdistyksistä suurin on Eteläinen metsäreviiri Uudellamaalla, joka korjasi viime vuonna 600 000 kuutiota puuta. 36,93 . 53,18 . 56,39 . Kaiken kaikkiaan yhdistysten vuosittaiset korjuut ovat viime vuosina lähennelleet seitsemää miljoonaa kuutiota. Ensiharvennus 12,04 . 14,72 . 21,76 . 11,12 . 29,65 . 28,79 . 25,32 . 29,98 . 18,08 . 29,48 . MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsänhoitoyhdistyksiä suurempiin korjuumääriin yltävät enää vain suuret metsäyhtiöt. 23,95 . 16,42 . 13,66 . Tämä lasketaan kokonaan metsävähennyksen perusteeksi. Ensiharvennus 11,93 . 30,01 . Myös osaaminen alkaa olla ammattilaistasoa. Reilu 80 kuution kauppa tuottaa tällöin 2 500 euron tulot. 57,99 . Ensiharvennus 10,67 . ETELÄ-SUOMI . 16,74 . Joskus metsänomistajat haluavat meidän korjaavan leimikot esimerkiksi korjuun laadun tai halutun aikatauMetsänhoitoyhdistyksistä on kasvanut merkittävä puunkorjaaja. 54,81 . 55,64 . 47,42 . 15,3 . 46,01 . 10,34 . 44,66 . 15,06 . 46,82 . 16,49 . 18,43 . 54,75 . 37,81 . Kysyntää ja lisäarvoa Mutta miksi metsänhoitoyhdistysten pitää korjata puuta. 15,47 . 10,39 . SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 799 Avoimien puukauppakohteiden määrä Puumarkkinat.fipalvelussa viime maanantaina. 18,68 . 55,91 . Hankintahinnat 56,53 . 29,01 . 22,62 . 11,45 . 45,00 . 17,48 . Toimitusja tienvarsikaupoilla metsävähennyksen pystyy käyttämään nopeammin kuin pystykaupoilla. 15,29 . 22,84 . 21,20 . Se on metsävähennyksen perusteena, mikäli kuljetuskulut velotaan metsänomistajalta. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo KOKO MAA . Uudistushakkuu 56,84 . 18,05 . 14,74 . 17,37 . 55,85 . Tienvarsikaupalla myyden kuitupuun kantohinta on liki 30 euroa. MIKKO RIIKILÄ KUITU ja energiapuun toimituskauppa kartuttaa metsävähennystä monin verroin enemmän kuin pystykauppa. AJASSA 12 24. 29,37 . ”Noin puolet korjaamastamme puusta on tukkia”, arvioi metsäpäällikkö Hannu Justen Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä, joka toimii Turun ja Rauman välisellä alueella. 23,52 . 41,85 . 15,21 . Tuhti metsävähennys PUUKAUPPA Suurten kastiin. 20,83 . 54,83 . 55,23 . 11,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,49 . Hankintahinnat 59,46 . 15,52 . Uudistushakkuu 57,74 . 24,05 . 15,03 . 14,40 . Vuotuisen metsävähennyksen vähimmäismäärä on 1 500 euroa. 54,29 . 24,07 . Se saadakseen on myytävä puuta vähintään 2 500 euron edestä. Harvennushakkuu 46,82 . KYMI-SAVO . 24,06 . 10,60 . 18,05 . ”Kilpailutamme kaikki valtakirjalla välitettäväksemme tulleet leimikot, jolloin korjuupalvelu on samalla viivalla muiden ostajien kanssa. 17,97 . Itä-Suomessa korjuu keskittyy harvennuksille ja energiapuuleimikoihin. 17,39 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,15 . 15,49 . 17,27 . 36,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,54 . 23,04 . Ensiharvennus 37,37 . Hankintahinnat 54,19 . Siellä isot yhdistykset toimittavat puuta sahoille ja tehtaille asti. 250 kuution tienvarsikauppa oikeuttaisi 4 500 euron metsävähennykseen, joka siis pienentää puun myyntiveroa. Samalla puunkorjuu on monelle yhdistykselle tärkeä tulonlähde. nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,33 . Hankintahinnat 55,85 . 33,94 . 15,56 . Vahvinta yhdistysten korjuu on lännessä. Ensiharvennuksella kuitupuuta on myytävä noin 250 kuutiota, jotta kantorahatulo ylettyy 2 500 euroon. 11,45 . 45,19 . 16,78 . 17,30 . 20,57 . 48,89 . Pystykaupalla metsävähennykseen oikeuttaa vain kantohinnan osuus. ETELÄ-POHJANMAA . 21,16 . 15,00 . Uudistushakkuu 57,12 . 36,64 . 43,50 . Harvennushakkuu 48,81 . 29,75 . nousussa . Harvennushakkuu 48,85 . 42,04 . Harvennushakkuu 47,40 . 29,57 . 43,34 . nousussa . ”Tavoitteemme on luoda lisää kysyntää ja arvoa puulle. 54,12 . 40,89 . Metsäyhtiöissä on usein epäilty korjuupalvelupuiden kilpailutuksen aitoutta, kun yhdistys etsii parasta ostotarjousta leimikolle ja on korjuupalvelunsa kautta mukana tarjouskilvassa. 15,42 . 15,66 . 17,54 . 21,52 . 23,5 . 20,71 . Uudistushakkuu 56,16 . Useat muutkin yhdistykset ylsivät 400 000 kuution hakkuisiin. 17,14 . Jos yhdistys toimittaa puut jalostuspaikalle, niistä maksetaan niin sanottu tehdashinta. 28,82 . 26,43
36,82 . 45,43 . 13,38 . 17,39 . Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalollekin yhdistysten puu kelpaa. nousussa . 15,82 . 16,02 . Eteläinen suurin Suurimmat mhy-puunkorjaajat vuonna 2014 Eteläinen metsäreviiri 600 000 m³ Etelä-Savo 450 000 m³ Keski-Suomi 400 000 m³ Lounametsä 400 000 m³ Pirkanmaa 400 000 m³ Lähde: Metsälehti lun varmistamiseksi”, kertoo Lounametsän Justen. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 726 393 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 38 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lukuun urakoiva honkilahtelainen Seppälän Metsätyö Oy hakkasi kuusitukkia Mynämäellä viime viikolla. Johtaja Yrjö Perälä ennakoi, että Äänekosken uuden tehtaan puunhankintaan tarvitaan myös ulkopuolisia toimittajia, kun tehdas vuonna 2017 käynnistyy. Myyjälle jäävä kantohinta muodostuu, kun tukin hinnasta sahalla vähennetään korjuun ja kuljetuksen kustannukset. 27,84 . 14,86 . 16,98 . Hankintahinnat 54,27 . 41,05 . 22,67 . 14,53 . 54,77 . ”Mikään metsäyhtiöistä ei yleensä tarvitse kaikkia ostamiltaan leimikoilta kertyneitä puutavaralajeja, vaan ne myyvät valmiiksi katkottua puuta edelleen. 11,8 . 15,36 . 16,92 . Ensiharvennus 10,68 . 44,97 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat 25,53 . Ensiharvennus 12,19 . 25,08 . 54,36 . 16,01 . Porin ja Rauman välillä toimiva Luvian saha saa liki puolet tukeistaan yhdistyksien toimituksina. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,34 . UPM:lle yhdistykset toimittavat puut tehtaille. Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 47 022 Pohjanmaa 23 325 Lounais-Suomi 39 832 Häme-Uusimaa 45 990 Kaakkois-Suomi 59 001 Pirkanmaa 40 281 Etelä-Savo 81 718 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 40 054 Keski-Suomi 55 440 Pohjois-Savo 87 234 Pohjois-Karjala 78 632 Kainuu 33 238 Pohjois-Pohjanmaa 65 143 Lappi 29 480 10 20 30 40 50 60 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–38, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys koko maassa Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Kaikki hankintaamme sopivat puuerät kiinnostavat meitä.” Myös Metsä Group tekee kauppaa kymmenien yhdistysten kanssa. 51,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,30 . nousussa . 52,94 . 17,94 . Pelkät ensiharvennuspuut eivät isolle sellutehtaalle riitä.” Lännessä sahat ovat yhdistysten puunhankinnan tärkeä asiakas. 11,39 . 34,75 . 28,54 . 31,18 . Stora Enso ja Metsä Group ottavat puun pääosin tievarressa vastaan. Uudistushakkuu 56,08 . Hankintahinnat 55,38 . 26,59 . 15,90 . ”Tarvitsemme kaikkia hankintalähteitä ja hakkuutapoja. 13,05 . 27,65 . 17,96 . 28,41 . 23,89 . 23,11 . 52,66 . 54,82 . 29,93 . 19,98 . 55,45 . 15,35 . Kaikkiaan yhtiö ostaa noin kaksikymmentä miljoonaa kuutiometriä. 17,16 . 15,50 . 18,48 . 16,72 . 20,85 . 45,94 . 14,71 . 13,84 . 18,02 . 30,34 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 43,49 . 23,70 . 14,01 . 10,22 . Puun laatu ja toimitusten tarkkuus ovat parantuneet. Harvennushakkuu 47,22 . Hankintahinnat 57,10 . Uudistushakkuu 57,24 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 12,03 . 25,53 . 25,70 . asti. KAINUU-POHJANMAA . SAVO-KARJALA . 15,11 . 19,82 . 21,96 . 17,31 . 53,61 . 23,97 . 52,35 . ”Tämä on toistaiseksi ollut kilpailukykyinen järjestely”, toteaa metsäpäällikkö Heikki Vuorinen . 15,41 . 46,68 . nousussa . SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 KESKI-SUOMI . 14,62 . Johtaja Sauli Brander UPM:ltä korostaa, että metsänhoitoyhdistykset ovat hyvä, täydentävä puun toimittaja. 41,79 . 20,85 . 13,07 . 15,45 . 44,95 . 45,83 . 16,03 . Harvennushakkuu 46,12 . Hän muistuttaa, etteivät metsäyhtiötkään kilpailuta leimikoita, jotka ne ostavat suoraan metsänomistajilta. 20,71 . 15,42 . 28,93 . AJASSA 13 24. Silloin sovitaan puun sahahinta ja toimitusmäärät. 14,56 . Harvennushakkuu 45,62 . 9,81 . 21,35 . Harvennushakkuu 47,06 . 42,79 . Uudistushakkuu 49,75 . 33,69 . 16,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,73 . Uudistushakkuu 52,87 . 15,24 . Toimituksista Luvia sopii yhdistysten kanssa kolmesti vuodessa. Siinä mielessä nekin tekevät korjuupalvelua toisilleen ”Täydentävä puuntoimittaja” Kuitupuuta yhdistykset välittävät kaikille isoille metsäyhtiöille. 43,73 . Ensiharvennus 11,41 . Branderin mukaan yhdistysten osaaminen puunhankinnassa on kohentunut viime vuosina. 14,92 . ”Ensisijaisesti ostamme puuta suoraan suomalaisilta metsänomistajilta.” Yhdistykset toimittavat UPM:n tehtaille puoli miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. 40,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,30 . 22,74 . 24,84 . nousussa . LAPPI . 11,44
Ennakkoraivaus sujuu parhaiten raivaussahalla. Teetettynä ennakkoraivaus maksaa 200–500 euroa hehtaarilta. ”Nyrkkisääntönä voi pitää, että vain rannetta paksummat puut saavat jäädä”, Munter sanoo. Kuisma ja Lindén kehottavat tosin aloittelevia raivaajia menemään metsään Rungot esiin Ennakkoraivaus tekee leimikosta houkuttelevan ja parantaa korjuujäljen laatua. Paras työkalu ennakkoraivaukseen on raivaussaha. Lumettomana aikana Helpointa ennakkoraivaus on lumettomana aikana. Päätehakkuukypsien kuusten runkoja hetki sitten peittäneet alikasvoskuuset ja lehtipuun vesat makaavat maassa. 24. ”Metsäkonekuski katsoo puita lähemmäs kymmenen metrin päästä. Vain sellaiset leimikot, joissa aluskasvillisuutta ei ole lainkaan, voi huoletta jättää raivaamatta. Metsänhoitoyhdistys Salometsässä työskentelevä Lindén raivaa alalta puunkorjuuta haittaavaa pienpuustoa. Tekniikka haltuun Ennakkoraivaus sopii hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”Äkkiä se maisema avartuu”, sanoo metsuri Tommi Lindén ja katsoo työnsä jälkeä. Ennakkoraivaus nopeuttaa puunkorjuuta ja varsinkin harvennushakkuissa se myös parantaa korjuutyön laatua. Energiapuuharvennuksessa leimikkoon voi jättää hieman ohuempiakin puita, mutta liioitella ei kannata. Sen voi tehdä joko niin, että poistaa pienpuuston kokonaan tai niin, että raivaa pienpuuston reilun metrin säteeltä kaadettavien puiden ympäriltä. ”Puunostajat suosivat ennakkoraivattuja leimikoita. Vauhtia korjuuseen Mistä tietää, kaipaako leimikko ennakkoraivausta. ”Kurssilla oppii kunnon kaatotekniikan. Ennakkoraivaus on vakiinnuttanut paikkansa osana puunkorjuuta. Kaadettavien puiden ympärillä kasvava risukko estää lisäksi hakkuukoneen kouraa tarttumasta runkoihin, ja varsinkin lehtipuun vesat menevät herkästi hakkuukoneen laipan ja ketjun väliin, jolloin ketju saattaa katketa. Sekä päätehakattavasta että harvennettavasta leimikosta kaadetaan kaikki puut, jotka eivät yllä kuitupuun mittoihin. Monesti se on myös puukaupan edellytys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rinnankorkeudelta eli 1,3 metrin korkeudelta alle kahdeksan senttimetrin paksuiset puut kannattaa poistaa. raivaussahakurssin ja kaupan kautta. Hanki raivausaha. Somerniemellä Varsinais-Suomessa sijaitsevalla päätehakkuualalla on menossa ennakkoraivaus. Energiapuuharvennus tulee sitä kalliimmaksi, mitä enemmän ohuita puita leimikossa on. Työ ei silloin rasita niin paljon ja pystyy säätelemään, mihin suuntaan puut kaatuvat. Kun metsäkoneenkuljettaja näkee puiden rungot kunnolla, pystyy hän valitsemaan kaadettavat puut niin, että parhaat yksilöt jäävät kasvamaan. Korjuutyö hidastuu, jos ketjun joutuu vaihtamaan monta kertaa päivässä. Tärkeää on myös hankkia kunnon turvavarusteet”, Munter sanoo. Niistä myös maksetaan enemmän”, sanoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter . Kaadettavien puiden valinta on vaikeaa, jos hakkuualalla on paljon näköestettä”, Munter sanoo. Mitä tiheämpää ja järeämpää raivattava puusto on, sitä kalliimmaksi ennakkoraivaus tulee. Munterin mukaan valtaosa niin päätekuin harvennushakattavistakin metsiköistä kannattaa raivata. Munterin mukaan parhaan tuloksen saa, kun raivaa koko hakkuualan.
Ajoita lumettomaan vuodenaikaan. Panosta turvavarusteisiin. Jätä eläimille suojapusikoita . ”Samalla, kun tankkaa sahan, kannattaa itsekin juoda. Poista rannetta ohuemmat puut. Tärkeää on myös pitää raivaussaha terässä. Silloin joutuu kulkemaan kaatamiensa puiden päältä mutta se on helpompaa kuin tiheässä metsässä kulkeminen. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Kaadettavien puiden ympärillä kasvava pienpuusto estää hakkuukoneen kouraa tarttumasta runkoihin. Hakkuut käynnistyivät niin nopeasti puukaupan jälkeen, että vaihtoehtoa ei ollut. Jätä suojapusikoita. Hakkuutähteen seassa olevat kivet ovat hakeyrittäjille myrkkyä, sillä ne tylsyttävät hakkureiden terät. ”Jos ennakkoraivausta ei ole tehty, irtoaa aluskasvillisuus juurineen hakkuutähteen mukana. Jos ennakkoraivattava leimikko on kovin tiheä, kannattaa raivaajan Lindénin mukaan edetä reunasta kohti keskustaa. Silloin raivatut puut ehtivät painua kunnolla maata vasten. Pidä viila mukana. juu alkaa vasta muutama kuukausi ennakkoraivauksen jälkeen. Hakeyrittäjäkin hyötyy Mitä parempi näkyvyys leimikossa on, sitä nopeammin puunkorjuu sujuu ja sitä parempi korjuutyön jälki on. Jos ei muista syödä ja juoda, vetää itsensä helposti piippuun”, Munter sanoo. Reitti kannattaa suunnitella niin, että bensakanisteri on lähellä, kun raivaussahasta loppuu polttoaine. Ennakkoraivatulta päätehakkuualalta kerätyssä hakkuutähteessä on vähemmän kiviä kuin raivaamattomalta alalta kerätyssä. Esimerkiksi säästöpuuryhmän alle tai muihin sopiviin paikkoihin voi jättää pusi. LIINA KJELLBERG Ennakkoraivaus hyödyttää myös hakeyrittäjiä, kertoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter. Jätä ennakkoraivauksen ja hakkuun väliin muutama kuukausi. 15 24. Opettele hyvä kaatotekniikka ja panosta varusteisiin. ”SAMALLA KUN TANKKAA SAHAN, KANNATTAA ITSEKIN JUODA.” Vinkit ennakkoraivaukseen Raivaa sekä päätehakattavat että harvennettavat leimikot. Terävä terä kiiltää, mustunut terä kielii viilauksen tarpeesta. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, voi vastassa olla hyvinkin tiheä pusikko. Reitti selväksi Se, miten paljon raivattavaa leimikossa on, riippuu pitkälti siitä, onko leimikossa aikoinaan tehty taimikonhoitotöitä. Reikäperkauksen tapaan tehtävä ennakkoraivaus sopii hänen mielestään lähinnä sellaisiin päätehakkuuleimikoihin, joissa ei ole näkyvyyttä haittaavaa aluskasvillisuutta. Somerniemellä päätehakkuuleimikkoa ennakkoraivaava Lindén etenee hakkuukoneen edellä. Raivaussaha on hyvä viilata tankkauksen yhteydessä, kertoo päätehakkuuleimikkoa ennakkoraivannut Tommi Lindén. Juurten mukana kulkeutuu paljon kiviä”, Munter sanoo. Raivaajalla on hyvä olla turvasaappaat sekä visiirillä ja kuulosuojaimilla varustettu kypärä. Munterin mukaan tavoitteena on kuitenkin, että puunkorMETSÄSTÄ Ennakkoraivaus tekee leimikosta houkuttelevan ja parantaa korjuujäljen laatua. Hakkuutähteestä eli kaadettujen puiden latvuksista ja oksista tehdään haketta, jota käytetään lämmöntuotantoon. Aivan kaikkea aluskasvillisuutta Munter ei tosin poistaisi. Säästöpuuryhmän alle tai muuhun sopivaan paikkaan voi jättää aluskasvillisuutta hirvien, metsäkanalintujen ja muiden eläinten suojaksi. Poista pienpuusto. Raivaa rungot esille. koita hirvien, metsäkanalintujen ja muiden metsän eläinten suojaksi
”Päivä, jolloin ei saanut kirjoitetuksi mitään, tuntui oudolta.” Rahaa ja romantiikkaa Ennen oli rankempaa, on historiateosten tavallinen viesti, mutta vanhat uittomiehet muistavat senkin, kun kaikki meni hyvin, pölkky ja palkka juoksi. Lehdet kirjoittivat lieveilmiöistä – kiroilusta, viinanjuonnista, tappeluista, puukotuksista. ”Usein kun arkistoon meni hakemaan jotain, niin löysi ihan jotain muuta, joka vei mennessään. Kuka tietää kuinka usein todella, mutta varmasti uittotyöt saattoivat ”Kun tulee ulkopuolelta, niin aihetta pystyy katsomaan vapaammin. Arkistojen alkuperäislähteet ovat periaatteessa luotettavinta tietoa, mutta niistä puuttuu ”miltä tuntui”, joka välittyy muista kirjoituksista. Pakkanen näkee syyksi uittotyön luonteen eli lyhyiden työsuhteiden vuoksi ei yksinkertaisesti ehditty. 16 24. Pakkanen ei korosta uiton sosiaalisia vaikutuksia, mutta niitä kuitenkin oli. Liikkuvat tukkilaiset lavensivat kylien geeniperimää, vaikka saarnastuoleista asia esitettiin toisin sanoin. Politiikka pysyi poissa Vaikka uitto työllisti, sen kautta ei kanavoitunut yhteiskunnan rakenteita muuttavaa voimaa. ”Aika iso tuli, vaikka paljon piti jättää pois.” Ulkopuolisen katseella Pakkanen ei itse ole sen enempää uittolainen kuin mitä nyt yksi oppikoulun kesä. Vaikka tukkilaiset eivät välttämättä olleet juuri naapuripitäjää kauempaa, niin talonpoikaispiireissä rempseää elämäntyyliä ja hulvatonta rahankäyttöä paheksuttiin. METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN 1040 sivua asiasta, josta on julkaistu ennestään kasapäin kaunokirjallisuutta, historiatietoa, lauluja, näytelmiä, elokuvia. Esko Pakkanen sanoo vaatimattomasti, että Ankravee! on kansankirja uitosta. Päällimmäinen asia oli kuitenkin raha, jota uitto toi muuten pitkälti luontaistaloudessa elävälle maaseudulle. ”Erottelut olivat ainoa työvaihe, jossa järjestäytymistä jonkin verran tapahtui.” kuten sanomalehtiä, mutta Pakkasen kokemuksen mukaan lehdissä on usein ainoa tieto mitä jostakin asiasta löytyy. Ehkäpä juuri siksi, että uitto on yhteinen, lähes jokaista koskettava tarina. Uittoväylillä pysyvien suhteiden muodostamiseen ei oikein ollut aikaa, mutta hinaajilla oli hyvinkin tavallista, että laivaemäntä purjehti avioliiton satamaan miehistön jäsenen kanssa. Miksi ja mitä uutta uittohistoriasta. Joskus kannet pitää laittaa kiinni. ”Sanoin, että en pysty. nuoria ihmisiä kontakteihin. ”Kirja perustuu aiemmin kirjoitettuun ja julkaistuun, ja olen laittanut omia havaintoja lisäksi.” Syntysanat lausuttiin helmikuussa 1999, jolloin Metsämiesten säätiö pyysi kirjoittajaksi. Päivä muuttui viikoksi.” Viimeiset vuodet aihe vei vähintään kahdeksan tuntia päivästä. Kaiken lisäksi kylien tytöt olivat huomattavan kiinnostuneita uusista vieraista. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Esko Pakkanen kirjoitti monella tavalla mittavan historian Suomen uitosta. Ja eläkeläinenhän ei pidä lomia. ”Oikeat” historioijat karttavat toisen käden lähteitä,. Uitolla tienasi vähintään kaksi kertaa sen mitä renki maatöissä. Sen verran jäi vaivaamaan, että bussista soitin takaisin, että yritän.” Aihe imaisi, materiaalia kertyi ja välillä tuli tehtyä muutamia muita kirjoja. Uitto ei ollut kaiken autuaaksi tekevää, vaan siihen liittyi monenlaista vastoinkäymistä ja ristiriitaa.” Olematta koulutettu historiankirjoittajakaan
» Työura Pöyryllä, Tehdaspuulla ja UPM:llä. ‹ Uittolaisiin on liitetty monenlaisia mielikuvia, mutta keskeisintä oli työmahdollisuudet ja sitä myötä raha. Vähänkin isomman mittakaavan uitto vaati uittosäännön. METSÄSTÄ Anna B ack Järvi-Suomen Uit to yhdis ty s Iv ar Eks tr öm, V ark auden museo Ee va Räisäsen albumi Järvi-Suomen Uit to yhdis ty s ”ANKRAVEE TARKOITTAA, ETTÄ VARPPAUSANKKURI ON VEDESSÄ JA VARPPAUS VOI ALKAA.” Esko Pakkanen » Metsänhoitaja, syntynyt 1944. Ahlströmin tukkilaisia Kuopiossa vuonna 1914. Uitto myös sitoi pääomia, koska pisimmillään tukin matka sahalle saattoi kestää neljä vuotta. Uoma avautuu Kannonkosken Hilmonkoskella vielä vuonna 1961. Sahatavarasta ei tullut ihan parasta ja kuusipaperipuun pintaan tuli tummaa. Viimeinen irtouitto oli Kemijoella 1991. Osansa oli silläkin, että puutavaran laatu ei uitossa parantunut. Ensiksi tulivat autot, sitten metsätiet. » Ankravee! -kirjan tekoa ovat tukeneet Metsämiesten säätiö, Järvi-Suomen uittoyhdistys ja useat metsäalan yhtiöt. › Uitto jatkuu nippuhinauksena Saimaan vesistössä edelleen. Suomi-filmien uittokuvalle on katettakin. Palkat alkoivat nousta, tuli työaikasäädöksiä, palkan sivukuluja. » Kirjoittanut noin 15 kirjaa metsätalouden ja höyrylaivojen historiasta. Kaiken lisäksi uittajat riitelivät myös keskenään. ”Turha haikailla, mutta toivoisin, että Saimaalla uitto säilyisi ja määrät voisivat noustakin.” Mutta Äänekosken sellutehdas kääntää puuvirtojen suuntaa, eikä suinkaan vesikuljetuksen eduksi. Kaikkia asianosaisia piti kuulla, ja heitä oli paljon, kuten myös valituksia. Uittaminen alkoi hiipua kalleimmasta päästä, purouitoista. Oikeusjuttuja on tuhansittain, ja pääsääntöisesti uitto joutui maksamaan. Etenkin lyhyt, tulva-ajan kestänyt purouitto olisi ollut otollinen palkkaväännöille, mutta lakkoja oli vähemmän kuin teollisuuden puolella. Pispalan nippu-uittotunneli, Keiteleen kanava, Mäntyharjun nippu-uittoväylä, Pakkanen luettelee uiton kalliita muistomerkkejä. Kesäpäivät hinaajalla ja ripaus romantiikkaa. Vaikka uiton määrällinen huippu osuu vuoteen 1964, niin kuljetusmuotona se ohitti suhteellisen huippunsa 1950-luvun alussa. maan, jota ennen sotia sai suhtkoht helposti. ”Sotien jälkeinen perkausinto katepillareilla meni liiallisuuksiin, ja niitä jälkiä korjataan pitkään.” Uitto loppui kustannuksiin. Tarakka aloittamassa Savonlinnan ohitusta.. Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä hinataan vieläkin puolisen miljoonaa kuutiometriä, lähinnä mäntykuitua ja vanerikuusta. 17 24. Vesiasioiden lupakäsittely on ollut hidasta ja toraisaa aina. ”Miten on voinut kannattaa niillä puumäärillä. Vieläkin ui Kun paljon tehtiin, tehtiin myös pöljyyksiä. ”Ne tapasivat loppua työnantajan joustamiseen tai rikkurityövoiSotien jälkeen uittopuroja perattiin innokkaasti katepillareilla – nykykatsannossa liiankin innokkaasti. » Kirja on lähes loppuunmyyty, kirjoittajalla on vielä muutamia kappaleita. Prosessi saattoi viedä vuosia. Muutamia tapauksia on, että sitkeän lakon vuoksi puut jäivät jokivarteen.” Riitaa ja byrokratiaa Pakkasta hämmästyttää, kuinka pienissä ojissa on uitettu ja kuinka paljon uittopurojen perkaaminen ja väylien rakentaminen on vaatinut työtä. Kalastuselinkeino oli kovin vastustaja kun kyse oli isojen jokien lohija siikapadoista. Mutta kun muutakaan tapaa ei ollut.” Toinen hämmästyksen aihe on byrokratian määrä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Esko Pakkanen kirjoitti monella tavalla mittavan historian Suomen uitosta
Ulko-oven vieressä seinään nojaa ahkerasti käytetyn näköinen raivaussaha. Metsätalouskaan ei olisi saaren pääelinkeino, elleivät puutavara-autot pääsisi veden yli hakemaan kuormiaan. Motomiehet eivät pääse leimikoille ennen kuin pusikot on ehditty raivata pois. Sormet syyhyävät pusikoiden kimppuun. ”Harmittaa katsoa, kuinka meidänkin saarella on hoitamatta jääneitä metsiä, joiden omistajat asuvat kaukana.” Omissa metsissään hän tekee tarkkaa työtä raivaussahoineen. Vaikka Lilja ja Ari Järvinen omistavat metsää ja hoitavat niitä innokkaasti, tämän tarinan pääosassa ei ole raivaussaha vaan lossi ja sen kuljettaja. Ilman lossia vakituinen asutus olisi saarelta kaikonnut ja moni kesämökki jäänyt rakentamatta. Meidän palstamme oli ensimmäinen, joka kantatilasta myytiin.” Haukkasalossa on metsää kaikkiaan 1 200 hehtaaria. Lilja Järvinen tuntee petun leipomisen salat. Kesällä lossi pitää lautturin päivärytmin järjestyksessä. Puheliaan reipas lossikuski tietää, kuka saarella liikkuu, ja kuulee uutiset ensimmäisenä. Saarella käynnissä olevien hakkuiden vuoksi rannassa oli jo varhain jonoa, kun puu-autot ja metsäkonemiehet odottivat työmailleen pääsyä. Välillä hän saa oman toimensa ohella ohjailla puutavarakuljetusten logistiikkaa. Luultavasti pikkuveljenikin asettuvat tänne.” Haukkasalon sosiaalinen media Ensimmäinen lossi lähtee mantereelta kymmentä yli seitsemän. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 METSÄSTÄ Kuhmoinen METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Kuhmoisten Haukkasalossa sijaitsevan hirsitalon avarista ikkunoista aukeaa upea näkymä Päijänteelle. Kovin suuri se ei ole, noin 15 hehtaaria, mutta sillä on historiallistakin arvoa. Meidän lisäksemme täällä asuvat vanhempani ja pari muuta. Se on talon emännälle mieluinen työkalu. Lossi on liikenteessä alkukeväästä yleensä tammikuulle asti. ”Lossille tullessaan kuskit kyselevät, onko saaressa autoja kuormaa hakemassa, jotta välttyvät kohtaamisilta kapeilla ja mäkisillä saariteillä.” Lossi on oikeastaan saarelaisten sosiaalinen media. Maasto on – kuten Päijänteen rannoilla tapaa olla – mäkistä ja kivistä mutta viljavaa varsinkin notkanteissa, joten puu kasvaa vinhaan. Lilli Järvinen taitaa niin raivaussahauksen, lossin ajamisen kuin pettuleivän teon. Sen omistaa saaren yksityistiekunta, mutta kulut katetaan pääosin valtion rahoilla. ”Isäni pappa omisti koko Haukkasalon. Joskus siitä voi olla hyötyäkin.. ”Tiedän ensimmäisenä, kun saarella tulee esimerkiksi metsäpalstoja myyntiin.” Tähän mennessä Järviset ovat hankkineet vasta yhden metsäpalstan. 18 24. ”Meitä on kaksi päätoimista lossikuskia. Myös mieheni ja vielä kotona asuvat pikkuveljeni ovat suorittaneet lossikirjan, jotta voivat tuurata meitä”, Lilja Järvinen kertoo. ”KONEMIEHIÄ OLEN KÄYNYT PÄIVITTÄIN NEUVOMASSA, ETTEIVÄT TÄRVELE TAIMIKKOA.” Päätoimenaan Lilja Järvinen ajaa Haukkasalon lossia. Lossi on myös Lilja ”Lilli” Järvisen työpaikka. Lossilla kulkevat automiehet ja konekuskit ovat tulleet tutuiksi Lilja Järviselle. Sittemmin maita on jaettu moneen kertaan. ”Päivät ja kellonajat menisivät täällä sekaisin, jos puuhailisi vain omiaan, mutta lossin on lähdettävä ajallaan, joten en voi unohtaa kelloa.” Puuta ja pettua Päijänteellä Saaressa on hyvä olla monitaitoinen. Metsänhoitoa ”iskän” opein Järvisillä on suunnitelmissa hankkia lisää metsiä. Metsiään Järvinen hoitaa vanhemHaukkasalon lossi on Päijänteen ainoa. ”Valtion tuen edellytyksenä on kolme vakituisesti asuttua taloutta
Puuntuotannollista etua riippakuusella ei vaikuta olevan käytännön tasolla. Se, että kapealatvuksiset kuuset liittyvät lumisiin oloihin, on ymmärrettävää. Mutta sää lopulta ratkaisee. Hallan puremiin oksiin saattaa tulla sienitauteja, jotka viimeistelevät arkkitehtuurin. Isän oppien mukaan hän on merkinnyt kaikki leimikolle sattuvat muurahaispesät. Oikeasti olen meidän motokuskiin erittäin tyytyväinen. Onko kyseessä paikallinen mutaatio, josta kannattaisi kertoa metsänjalostajille. Pienin riski on kivennäismailla ja tehtäessä suuria mättäitä istutusta varten. Jopa jalostetusta koivunsiemenestä on pulaa. ??. ”Jäätie saadaan kuntoon siihen mennessä, kun lossi ei enää kulje jäissä. Esimerkiksi riippakuusella oksat likimain roikkuvat runkoa pitkin. PALSTALLA Suomessa kasvavan kuusen levinneisyysalue on laaja, ja geneettinen vaihtelu myös. Kapealatvuksinen puu jää pahojen lumitalvien jälkeen todennäköisemmin jatkamaan sukuaan kuin leveälatvuksinen veljensä, ja niin kapealatvuksiset ja taipuvaoksaiset yksilöt runsastuvat vaikeissa lumioloissa. Mutta kuusta joudutaan istuttamaan myös tasamaalle. Hallan muotoilema kuusentaimi on kapealatvainen. Takavuosien innokas keskustelu tuotoksen kannalta parhaasta puun arkkitehtuurista on laantunut. Kyllä hän on kaljansa ansainnut.” Yhtä lailla automiehet ovat saaneet Järvisen ohjausta lossilla. Ulkonäöltään samanlaisia kuusia kasvaa myös Keski-Euroopan vuoristossa. Nykyhetken polttavimmat kuusiongelmat ovat ihan muualla kuin ihannekuusen arkkitehtuurin miettimisessä. Lastatun puutavara-auton on satuttava tarkalleen oikeaan paikkaan lossilla.” Polttopuita höyrylaivalle Kesäisin pariskunta suuntaa omalla höyrylaivallaan Päijänteelle. Mutta miten on tulkittavissa se, että paikka paikoin kokonaiset kuusentaimikot saattavat olla epätavallisen kapealatvaisia. ”Taimet toipuvat, kun ne oikaisee heti hakkuun jälkeen. ??. Kapealatvuksisen kuusen yleisyys lisääntyy Suomessa koillista kohti. Mätäs nostaa tainta hiukan maanpintaa ylemmäksi, ja tämä saattaa kriittisissä oloissa riittää siihen, ettei halla pure pahoin. Kesällä ei kerkiäisi kalastelemaan.” Nälkävuosien biotaloutta Monitaitoinen Lilja Järvinen paljastuu myös kirjailijaksi. Varminta olisi, jos kuusen istutukset voitaisiin keskittää rinnemaille ja vesistöjen rannoille. Eri asia sitten on, onko kyseessä oma laji. Hän tuli saarelle, kun täällä oli hakkuita ja tapasi sillä reissulla isäni.” Perityt metsätaidot näkyvät, kun kiertelemme Järvisten metsäpalstalla. Siihen ei tarvita muuta kuin se, että kasvupaikalla sattuu olemaan keväthallaa silloin, kun oksien uusi kärkikasvu on alkanut muodostua, mutta päätekasvaimen silmu on vasta turvonnut. Jotkut ovat sitä mieltä, että kapealatvuksinen siperiankuusi kasvaa Pohjois-Suomessa saakka. Silloin hallatuhojen riski on pienimmillään. Eikä tänne saareen kannata taimia istuttaakaan, niitä kyllä syntyy luonnostaan.” ”Konemiehiä olen käynyt päivittäin neuvomassa, etteivät he tärvele taimikkoa. Lilja ja Ari Järvinen kaavailevat hankkivansa lisää metsiä saarelta.. Sekin linkittyy metsätalouteen, vai pitäisikö nyt puhua biopolttoaineista – höyrylaiva kun nielee helposti 30 mottia halkoja kesässä. Keväthalla muotoilee kuusta sopivissa oloissa niin, että nuori kuusi kehittyy kapealatvaiseksi. ”Lupasin leipoa pettuleipää Suur-Jämsän moottoriklubin perinnetapahtumaan. Ajattelin, että neuvot löytyvät vaivatta kirjastosta tai netistä, mutta tieto osoittautui kaikkea muuta kuin helposti saatavilla olevaksi.” Hän keräsi tietoa mistä löysi ja kirjasi sen muistiin. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 miltaan omaksutuin opein. Teoriassa kuusen puuntuotosta kohottaa, jos latvus on pitkä ja kapea, jolloin puun aiheuttama muiden puuyksilöiden varjostus jää vähäiseksi ja myös neulasten vaatima oksien rakenne on kevyempi. 19 24. Kelirikkokaan ei enää eristä saarelaisia kuten ennen vanhaan. Asiaan vaikuttaa myös kylmän ilman kerrostuneisuus. Itse asiassa koko suomalainen Kapealatvaiset kuuset siemenhuolto on kriisissä, kun vanhojen, rappeutuvien siemenviljelmien tilalle ei ole toinnuttu perustamaan ajoissa uusia viljelmiä. Puuta on saatavissa monelta taimitarhalta koristepuuksi, jos joku moisen hirvityksen haluaa saada pihapiirinsä maisemaa rumentamaan. ”Haukkasalolaiset eivät ui – minullakin on vielä tältä vuodelta talviturkki heittämättä – eivätkä huvikseen ajele veneillä. Keväällä väylä avataan lossille ajetulla kaivinkoneella jäitä särkien.” Saarelaisilla on arkinen suhde järveen. ”Olen pienestä kulkenut iskän kanssa metsissä ja saanut metsänhoito-oppini häneltä. Talvella pidämme sentään verkkoja jään alla. Yhdessä miehensä kanssa he myös kuvittivat petun hankkimisohjeet uusvanhoilla valokuvilla. ”Koostin kuvat albumiin yhden lossin iltavuoron aikana ja kirjoitin ohjeet kuvien rinnalle. Kun peräkkäisinä vuosina kuusi saa kasvatetuksi pituuttaan, mutta oksat kärsivät toistuvista halloista, lopputulos on pitkä ja kapea latvus. Kaikkea valvova ministeriömme ei saa tehtäviensä hoitamisesta muita kuin säälipisteitä. Jalostettua siementä tuotetaan liian vähän tarpeeseen nähden. Ensi keväänä taas jännitetään. Lupasin tarjota oluen, jos työn jälki on moitteetonta. Jos siemenhuolto ei ole valtiovallan erityisessä suojeluksessa, tulevaisuudesta ei piitata, vaan eletään kuin viimeistä päivää. Kivennäismaasta tehty mätäs suojaa sekin öiseltä kylmyydeltä, koska kivennäismaa lämpenee päivän auringonpaisteessa ja luovuttaa lämpöä yöllä. ”Olen minä niitä komentanut peruuttamaan ja ajamaan uudestaan kyytiin. Kuusen alaoksat saattavat kärsiä halloista, mutta päätekasvain on turvallisen korkealla. Se tuntui kiinnostavan ihmisiä kovasti.” METSÄSTÄ MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Muurahaiset ovat tehokkaita torjumaan tuhohyönteisiä, kuten mäntypistiäisiä ja kirjanpainajia.” Järvinen nostelee ylispuuhakkuussa taittuneita kuusentaimia varovasti pystyyn. Niitä konemiesten ei ole syytä tärvellä. Äitini taas työskenteli nuorena metsäkoneen kuljettajana. Hän esittelee painotuoretta ”Puolet petäjäistä” -kirjaansa, johon on kerätty tieto pettuleivän valmistuksesta ja petun hankinnasta
Tarkkaan opeteltu metsäsuunnitelma menetti merkitystään, kun metsänomistaja ei ymmärtänyt, mitä puille oli tapahtunut hakkuussa. ”Kun puhun taimikonhoidosta, sen näkee ilmeestä, kenellä on hoitamattomia taimikoita. ”Suomalaiset haluavat yhä olla titteliltään metsänomistajia. Soile Hiitolan peruskurssilla opetellaan myös metsästä eroon pääsyä. ”Asiakaspalvelua on se, että metsänomistaja ymmärtää mittaustodistusta ja tietää, miten hänen puitaan on kaadettu. Nykyihmiselle tällaiseen projektiin sopiva ajanjakso on noin viisi vuotta.” Suomen metsäviranomainen eli Metsäkeskus järjestää Metsäänperuskursseja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa Kuopiota myöten. Samalla kertaa ei suunnitella asioita taimesta päätehakkuuseen. Ennen ajateltiin, ettei metsäammattilaisten pidä muuttaa ammattikieltään, vaan metsänomistajien tulee oppia ymmärtämään sitä. Maastoretkellä tuoreet tai tulevat metsänomistajat näkevät esimerkkejä metsän eri kehitysvaiheista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä, kuten taimikonhoidosta. ”Kaakossa on helppo motivoida ihminen metsänomistajaksi. ”Toivon kurssilaisilta, että kun he päätehakkaavat jonkun metsäalan, he kävelevät tarkastamassa uudistusalan joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan”, Hiitola sanoo taimikonhoitoon viitaten. Hakkuuoikeuden myynti on iso asia, eri juttu kuin myisi käytetyn auton.” Metsänomistus haltuun määräajassa Metsänomistamisen peruskurssiin kuuluu viisi luentoiltaa ja maastoretki. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA TANHUA, kuva Metsätilan omistajavaihdos on yhtä vääjäämätön kuin hallituksen leikkaus päätöksiä seuraava lakko. ”Tuoreelle metsänomistajalle tärkeää on asioiden kuntoon laitto tietyssä määräajassa. Kaakkoissuomalainen puukauppa on lähes aina viisinumeroinen luku ja metsätilan arvo helposti kuusinumeroinen luku.” Terminologiaan ei saa hukkua Hiitola on vetänyt peruskursseja Kouvolassa ja Lappeenrannassa vuodesta 2009. ”Osallistujakunta on naisistunut ja nuortunut. Viiden vuoden projekti Metsäomistuksen saa haltuun viidessä vuodessa. METSÄSTÄ 20 24. Metsäalan tulisi kuitenkin kokonaisuudessaan huomioida metsänomistajien toiveet paremmin. ”SEN NÄKEE ILMEESTÄ, KENELLÄ ON HOITAMATTOMIA TAIMIKOITA.” Metsänomistajien keski-ikä on yli 60-vuotta, joten metsänomistamisen peruskurssilla keskustellaan, miten sitouttaa lapsenlapset metsään. Hänen mukaansa peruskurssille tullaan opettelemaan myös metsästä eroon pääsyä. Metsänomistaja voi haluta myydä vaikean matkan takana olevan sukumetsäpalstan ja ostaa tilalle paremman oman kesämökin vierestä. Ei se mene niin.” Mittaustodistukset ymmärrettäviksi Metsänomistajat osaavat Hiitolan mukaan nykyisin vaatia metsänhoitoon sitä näkökulmaa, mitä itse haluavat. Aina ei ole esimerkiksi itsestään selvää, ettei puolentoista hehtaarin metsäkuviota kannata lohkoa viiteen osaan. Monen tuoreen metsänomistajan metsätietämys on vähäistä. Ammattitausta voi olla mikä vain”, Hiitola kertoo. Liiketulos metsätaloudesta on paras koko Suomessa. Hiitola kertoo esimerkiksi nuoren metsänomistajan, joka tutustui metsäperintöönsä huolella aina puukauppoja myöten. Metsiä halutaan hoitaa, ja vaikka hoitotyöt ostetaan palveluina, töiden tarkoitus halutaan tietää.” Hiitola pitää tärkeänä sitä, että uusi metsänomistaja pääsee tutustumaan metsäalan toimijoihin ja alkaa ymmärtää monimutkaista metsäkenttää. Jokaisella kurssilla on mukana alle 30-vuotiaita. Puukaupan mittaustodistus tuotti kuitenkin pettymyksen, sillä sen sisällöstä ei saanut selvää. Psykologin koulutus ei olisi pahasta, sillä sukupolvien välinen kuilu on tosiasia, sanoo Soile Hiitola.. ”Metsänomistajat eivät saa hukkua metsäalan terminologiaan. Olivat metsänomistajan tavoitteet metsänsä suhteen mitkä tahansa, Suomen metsäkeskuksessa työskentelevä Hiitola aloittaa aina Metsään-peruskurssin kertomalla, että metsää omistavat hallinnoivat merkittävää omaisuutta. Kaakkois-Suomesta metsää perivä voi etsiä tietoa metsänomistamisesta Soile Hiitolan vetämältä metsänomistamisen peruskurssilta. Yhdelle kurssille osallistuu kaakossa 20–40 metsänomistajaa. Joskus taimikoiden tilaa on lähdetty tarkistamaan suoraan luennolta”, Hiitola kertoo. Metsänomistus ei ole enää täysipäiväinen elämäntapa, vaan osa omaisuuden hallintaa ja suvun historiaa. Oman metsän tuntemus jäi vaillinaiseksi