EI AUKKOJA METSÄÄN RAIVAUS Mullistavat akku-uutuudet VAIKUTTAJA NYT PITÄÄ OLLA ITSEKÄS Metsävähennys tutuksi Koeajossa Dacia Bigster 4X4 VINKIT SYKSYN ISTUTUKSIIN PINO.FI HÄMMENTÄÄ PUUKAUPPAA PERUSTAMISILMOITUS TULEE TAKAISIN ›› Matti Laurilan mailla vältetään avohakkuita TE EM A : A KK U RA IV U RIT KO ET U KS EL LA 25. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2026 • 13,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 6 12064_.indd 1 12064_.indd 1 24.9.2026 9.53.58 24.9.2026 9.53.58
akkuteho Koe seuraavan tason uuden STIHL ALLPRO -järjestelmän avulla STIHL.FI/ALLPRO akkuteho Koe seuraavan tason uuden STIHL ALLPRO -järjestelmän avulla STIHL.FI/ALLPRO 12065_.indd 2 12065_.indd 2 24.9.2026 9.55.03 24.9.2026 9.55.03
S. 15 ”MISSÄ TUKIRAHAT VIIPYVÄT?” 16 LUKIJAKUVA: Peltokoivikon kesäharvennus 18 AKKURAIVURIT: Nyt riittää virtaa 28 VAIKUTTAJA: Otetaan mallia Ruotsista OMA METSÄ 36 9 KYSYMYSTÄ SYYSISTUTUKSESTA 40 MITÄ METSÄSSÄ TAPAHTUU NYT: Kasvukausi päättyy väriloistoon 42 TUTKIMUS: Harvennus lakirajoille asti 43 KOLUMNI: Minustako jatkuvan kasvatuksen harjoittaja. 47 PIKATESTI: Jakkaran kanssa marjaan 48 PERINTÖMETSÄ: Metsävähennyksellä verotusta keventämään TALOUS 52 PUUKAUPPA: Yhdistykset laittavat puut Pinoon 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Energiapuu ratkaisi kaupan 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Keskipuusto lähes 300 kuutiota 56 TILAKAUPAT: Runsaasti tarjontaa 57 KOEAJOSSA: Dacia Bigster 60 KIINA: Idän uusi sellumahti LUONNOSTA 64 HIILIVARASTOT: Luotettavia mittareita ei ole 67 KOLUMNI: Ruotsin metsät ovat erilaisia 68 METSO & NÄKKI: Kohtaaminen pellolla 74 TUOTE & TEKIJÄ: Visakoivu kruunaa puukon 77 SANASTA METSÄÄ: Onko luonto luotu. 78 VUOKKO: Toisten kustannuksella 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: Uusi tila heti tutuksi JU H A M ET SO SA M I KA RP PI N EN 68 S. SE PP O SA M U LI 6 S. Leinonen AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Ennallistamisen jättipommi 6 METSÄNOMISTAJA: Matti Laurila välttää avohakkuita 12 PERUSTAMISILMOITUS TULEE TAKAISIN 14 METSÄTYYPPI: Mikä metsäopinnoissa kiinnostaa. 44 KYSY POIS: Miten raivaan tuppaat. 18 18 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 12066_.indd 3 12066_.indd 3 17.9.2026 14.46.35 17.9.2026 14.46.35. Tämän numeron kannen kuvasi Antti J
On vaikea perustella, miksi Suomen historian kalleimpiin kuuluvaa hanketta valmistellaan ilman valtiovarainministeriötä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola varoittaa jättimäisistä kustannuksista, jotka on haudattu ennallistamissuunnitelman luonnokseen (s. Ennallistamisen kustannukset määräytyvät luontotyyppien määrittelyssä. Kustannuksista on kuitenkin käyty hämmästyttävän vähän julkista keskustelua. Noin vuoden päästä pitäisi olla valmista. Parhaat akut kestävät raivaussahatyössäkin jo yhtä pitkään kuin bensaraivurin tankki. Huoli on aiheellinen. 12067_.indd 4 12067_.indd 4 17.9.2026 14.49.27 17.9.2026 14.49.27. Ennen kuin suunnitelma etenee Brysseliin, sen kustannukset, rahoitus ja päätöksenteon periaatteet on tuotava avoimesti poliittiseen käsittelyyn. Jo nyt on selvää, että ennallistaminen on mittakaavaltaan yksi Suomen suurimmista rauhanajan pitkäkestoisista julkisista ponnistuksista. Erityisen ongelmallista on, ettei valtiovarainministeriötä ole otettu mukaan ennallistamissuunnitelman laatimiseen. 28–33). Tiirolan huoli on, että maanomistajien ja Suomen etu unohtuu, jos luontotyyppien ja hehtaarien määrittely jätetään ympäristöministeriön ja komission virkamiesten päätettäväksi ilman avointa parlamentaarista keskustelua. Tällä perustellaan sitä, ettei luonnoksessa vielä ilmoiteta luontotyyppien pinta-aloja. Sitä voi verrata sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen. Olivatpa ennallistamisen vuotuiset kustannukset 500 miljoonaa tai reilu miljardi euroa vuodessa, niistä kumuloituu 25 vuodessa 12,5–25 miljardin kokonaiskustannus. Yksityisen rahan saaminen mukaan luonnonarvokaupan kautta on välttämätöntä, mutta sen varaan ei voi laskea. Kustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin, kuten Tiirola muistuttaa. Nuoren tutkijan löydöksiin kannattaa tutustua.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Riitaisasti edennyt ennallistamissuunnitelman teko lähestyy loppuaan. Vielä on aikaa vaikuttaa siihen, mitä se tarkoittaa metsille.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Akkuteknologia ja latausjärjestelmät kehittyvät kovaa vauhtia. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Ennallistamisen jättipommi Metsänhoitoyhdistysten uusi Pino.fi-palvelu hämmentää puukauppaa (s.52). 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Jatkuva kasvatus jäi vuosiksi hiilinielukeskustelun jalkoihin, nyt se rymistelee taas otsikoissa. Ongelma ei ole vain kustannusten suuruus. Sivulla 42 on juttu tuoreesta jatkuvan kasvatuksen väitöksestä. Joka paikkaan ei akkulaitteista vielä ole, mutta vannoutuneenkin polttomoottoripäristelijän kannattaa kohta antaa sähkölle mahdollisuus.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SUOMI on sitoutumassa historiallisen kalliiseen ennallistamisohjelmaan ilman, että sen hintalappu tai päätöksenteon rajat ovat selvillä. Vanha kaarti jatkaa aiheessa saman kehän kiertämistä, onneksi nuoret eivät. Toisaalta voi ajatella, että työ on vasta alussa: suunnitelman toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2050. Luonnokseen on kirjattu, että metsäisten luontotyyppien osalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää neuvotteluja komission kanssa. Ongelma on se, että niiden perusteet ja päätöksenteko ovat hämärän peitossa
Metsä verhoutui sumuun Pelkosenniemellä perjantaina 10. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuuta. KUVA: SEIJA ROPPONEN SE PP O SA M U LI 12067_.indd 5 12067_.indd 5 17.9.2026 14.49.27 17.9.2026 14.49.27
LEINONEN tykkäsi katsella aukkoja, minä en” 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 12068_.indd 6 12068_.indd 6 17.9.2026 14.57.00 17.9.2026 14.57.00. ”VON DÖÖBELI Matti Laurilaa vetävät kotitilalle sekä metsät että vanhat traktorit. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ANTTI J. Avohakkuita hän välttää mutta ojituksia ei
Matti Laurilan Siikajoella sijaitsevat metsät ovat mäntyvaltaista talousmetsää. Metsälehti Makasiini 7 12068_.indd 7 12068_.indd 7 17.9.2026 14.57.02 17.9.2026 14.57.02. Metsistä reilu puolet on turvemaata
Pinta-alasta vajaa puolet on kangasmetsää ja reilu puolet turvemaata. Zetoreita löytyisi enemmänkin, ellei Laurila olisi myynyt niistä osaa. Vuonna 1913 tila jaettiin saman suvun kesken kolmeen osaan: Laurilaan, ”Olen entisöinyt kuusi Zetoria ihan romusta hyviksi vehkeiksi.” 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 12068_.indd 8 12068_.indd 8 17.9.2026 14.57.03 17.9.2026 14.57.03. Kolmannessa polvessa Laurila sai kotitilansa eli Laurilan tilan perinnöksi isältään parikymmentä vuotta sitten. Tilan juuret juontavat 1500-luvulle, mutta Laurilan suvussa se on ollut kolmen sukupolven ajan. Se on omanlaisensa”, sanoo metsänomistaja Matti Laurila. Sitä kuuluu kotitilaan vajaat parisataa hehtaaria. Myös Valmetit olen entisöinyt täyteen kuntoon, ja vastikään entisöin myös vuoden 1967 Volvo Amazonin”, hän kertoo. Traktoreita löytyy hänen kotitilaltaan Siikajoelta Pohjois-Pohjanmaalta kaikkiaan seitsemän kappaletta: neljä Zetoria ja kolme Valmetia. Tila sai jo silloin nimekseen Laurila, vaikka täällä on vuosisatojen kuluessa ollut vaikka minkä nimisiä asukkaita”, Laurila kertoo. Laurila muistelee, että se oli kotikylän kolmas traktori. Hänen isänsä osti silloin kotitilalle Zetorin. ”Tilan perustivat 1530-luvulla savolaiset Hyttisen veljekset. MATTI LAURILA 70 vuotta ASUU Raahessa, metsät Siikajoella ELÄKKEELLÄ , tehnyt työuransa konepaja-alan yrittäjänä KOULUTUKSELTAAN koneenrakennusinsinööri RAAHEN seudun zetoristien puheenjohtaja MUKANA kunnallispolitiikassa PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista tytärtä perheineen HARRASTAA vanhojen traktoreiden entisöintiä, kotikylänsä historiaa ja kuntosalilla käyntiä ”S ”S EE on se ääni, mikä niissä kiehtoo. Laurila tarkoittaa vanhoja traktoreita, erityisesti Zetoreita. Nykyisin Laurila asuu Raahessa, mutta ”harrastustoiminta” eli vanhat traktorit vetävät Siikajoelle lähes päivittäin. ”Olen entisöinyt kuusi Zetoria ihan romusta hyviksi vehkeiksi. Nyt syksyllä on tullut poimittua marjoja.” Kotitilan metsät ovat mäntyvaltaista talousmetsää. Sillä tehtiin tilan työt kymmenen vuoden ajan. ”Käyn metsässä viikoittain katsomassa jotain tai ihan vain virkistäytymässä. Kiinnostus vanhoihin traktoreihin syntyi todennäköisesti, kun Laurila oli vuoden ikäinen. Vetää sinne tosin metsäkin
Hän kokee kuitenkin olevansa jo sen ikäinen, että hiljattain avohakattua metsätilaa ei kannata ostaa. ”Minulla on hyvä, vuonna 1913 piirretty kartta alkuperäisestä tilasta. Yli-Laurilaan ja Pikku-Laurilaan. Metsälehti Makasiini 9 SIIKAJOKI RAAHE 12068_.indd 9 12068_.indd 9 17.9.2026 14.57.04 17.9.2026 14.57.04. Metsässä raivaussahan kanssa kulkeminen on raskasta. Lisäksi paras ammattitaito on niillä, jotka hoitavat metsiä työkseen.” Tänä vuonna työn alla on ollut taimiMatti Laurila harrastaa vanhoja traktoreita. Metsänhoito on helpompaa, kun ei tarvitse kulkea monen kymmenen kilometrin päähän. Vasemmalla on vuoden 1957 Zetor 25A ja oikealla vuoden 1963 Zetor 3011. Ja kotikylän maat ovat aina kotikylän maita.” Laurila on kiinnostunut kaiken kokoisista tiloista. Kotitilan lähellä oli hiljan myytävänä houkutteleva metsätila, mutta sen hinta nousi 4 000–5 000 euroon hehtaarilta. Laurila osti Yli-Laurilan takaisin viitisentoista vuotta sitten. Haaveena on ostaa joskus myös Pikku-Laurila. Puuston iälläkään ei ole suurta merkitystä. Lisähehtaarit kiinnostavat Muitakin myynnissä olevia metsätiloja on tullut katseltua. Vanhoista asiakirjoista selviää, että jakaminen kesti rajapyykkien pystyttämisineen kaikkiaan kolme vuotta. Sormen kohdalla näkyy Laurilan isän vuonna 1957 hankkima Zetor. ”Kyttään kylällä myyntiin tulevia metsätiloja ja harkitsen ostamista, jos myyntiin tulee jotain kotitilan läheltä. Mutta joku osti senkin tilan.” Avohakkuita välttäen Metsänhoitotöitä Matti Laurila on tehnyt aikoinaan itsekin, mutta nykyisin hän teettää ne paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. Matti Laurilalla on kotitilansa pihapiiristä vuonna 1960 otettu kuva. Metsätilojen keskihinta on alueella 3 000 euron paikkeilla hehtaarilta. Kriteerinä on, että tila sijaitsee lähellä kotitilaa. Yli-Laurilan ostaminen kasvatti tilan kokoa noin 70 hehtaarilla”, hän kertoo. Vielä vastaan ei kuitenkaan ole tullut sellaista, jonka Laurila olisi halunnut ostaa. ”Se oli minusta liian kallis. Joskus vastaan tulee myös hinta. ”Ikä alkaa jo jonkin verran rajoittaa metsänhoitotöiden tekoa
Jos joku pienempi läntti pitää joskus hakata aukoksi, pyrin siihen, että se istutetaan mahdollisimman nopeasti.” Laurilan mukaan puunostajat ovat ymmärtäneet hänen halunsa olla tekemättä metsään avohakkuita. ”Omassa metsässä kulkeminen on ainutlaatuista.” konraivausta ja taimien istutusta. Isojen ”Jos kohdalle sattuu iso tukkipuu, kyllä minä sitä halaan”, sanoo Matti Laurila. Päätehakkuut tehdään etupäässä harvennuksina. Laurila toivoo, että hakkuisiin kehitettäisiin pienempää korjuukalustoa. ”Pienaukot voisin ehkä sallia, mutta en isoja avohakkuita”, hän pohtii. Joillekin kohteille Laurila on vetänyt traktorilla uria taimettumisen nopeuttamiseksi. ”Von Dööbeli tykkäsi katsella aukkoja, minä en. Taimikonraivausta on luvassa ensi vuodellekin. Keväisin Laurila tekee koivuklapeja myyntiin. Avohakkuita Laurila pyrkii metsissään välttämään. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 12068_.indd 10 12068_.indd 10 17.9.2026 14.57.04 17.9.2026 14.57.04. Hän kertoo, että osa harvennetuista uudistuskypsistä metsistä on taimettunut luontaisesti, osaan taimet on istutettu
Urakan taustalla oli muutos metsätalouden tuissa. Laurila on tehnyt keväisin koivuklapia myyntiin noin kymmenen vuoden ajan, mutta yhtä suurta klapisavottaa hänellä ei ole ollut minään toisena vuotena. Tunne siitä, että tämä on meidän sukumme maata. Koneiden ansiosta työ ei ole kovin fyysistä, lähinnä koneiden ohjaamista. Pääosin kyse oli vanhojen ojien aukaisemisesta, mutta uusiakin ojia tuli. 4. Kaikissa maissa se ei ole mahdollista.” Metsän merkitystä korostaa se, että se on kulkenut suvussa pitkään. 2. On kiva tehdä hommia keväällä, kun aurinko paistaa ja on pientä pakkasta. Laurila sanoo olevansa ylpeä siitä, että saa omistaa metsää. Ne valjastetaan pyörittämään klapikonetta. Kotitilan metsiin kaivettiin muutama vuosi sitten 13 kilometriä ojaa. Itse suosin harvennushakkuita ja vältän avohakkuita. MATTI LAURILAN VINKIT 1. Minulla on ammattitason koneet, ja niiden avulla selvisin, mutta oli se kova savotta siitä huolimatta.” Koivuklapia tuttaville Klapeja Laurila myy pääasiassa tuttavilleen. Kuormaan mahtuu neljä tai viisi kiintokuutiota, ja kuorma on tehty alle puolessa tunnissa.” Laurila ennakoi tekevänsä klapeja ensi keväänäkin. Koneet nostavat puut hihnalle, josta ne kulkeutuvat automaattisesti klapikoneeseen ja sieltä säkkiin tai kärryyn. Laurilalla on kaksi tytärtä, ja viime aikoina kotitilalla on suunniteltu sukupolvenvaihdosta. Sillä on ilo kuljettaa tavaraa. ”Siinä saa metsävähennyspohjat, jotka ovat tänä päivänä todella korkeat”, hän perustelee. ”Minulla on muutaman vuoden vanha Palmsin metsäkärry. Vielä sukupolvenvaihdoksen aika ei kuitenkaan ole. Kilometreittäin ojia Ojitusta Laurila ei sen sijaan välttele. Laurila arvioi, että edullisimmaksi tulisi tehdä sukupolvenvaihdos niin, että hän myy tilan tyttärilleen. ”Oli se pikkuisen liian iso urakka. Puiden kaadon hän teettää, mutta kaadetut puut hän hakee itse metsästä. Seuraavalle polvelle Entä miltä metsänomistaminen tuntuu. ”Klapien teko on mukava harrastus. Saatavilla oleviin metsätalouden tukiin kannattaa tutustua. Isäni oli aktiivinen ojittaja ja kaivautti 1960-luvulla paljon ojia. ”On todella arvokasta, että Suomessa yksityinen henkilö saa omistaa metsää ja hoitaa sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. ”Tuki kattoi suuren osan kustannuksista, joten ajattelin, että nyt rysäytetään kunnolla. ”Mutta mietintämyssyssä sukupolvenvaihdos on koko ajan.” l Metsissä tehtiin muutama vuosi sitten kunnostusojitusta. Kunnostusojituksen tuki päättyi vuonna 2023, ja paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä kehotettiin Laurilaa hyödyntämään tuki niin kauan kuin se vielä oli mahdollista. Taimikonhoidot tulee tehdä ajallaan. Jos kohdalle sattuu iso tukkipuu, kyllä minä sitä halaan. 3. Tyttäret ovat vasta aloittaneet työelämässä, ja Laurilalla riittää yhä intoa hoitaa kotitilaa. ”Omassa metsässä kulkeminen on ainutlaatuista. metsäkoneiden ajourat tekevät metsiin turhan suuria aukkoja. Metsälehti Makasiini 11 12068_.indd 11 12068_.indd 11 17.9.2026 14.57.05 17.9.2026 14.57.05. Samalla tulee kuntoiltua.” Plussaa on sekin, että klapien teossa töihin pääsevät myös vanhat traktorit. Metsänhoitoyhdistys teki suunnitelman, jonka perusteella ojia sitten avattiin.” Ojituksen yhteydessä kaadettiin reilut 300 kiintokuutiometriä koivua. Meni lähemmäs kolme kuukautta, että sain kaikki puut käsiteltyä. Metsänhoitoyhdistysten palveluja kannattaa hyödyntää. Siitä saa voimaa”, Laurila kertoo
HELI VIRTANEN 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 12069_.indd 12 12069_.indd 12 17.9.2026 13.40.31 17.9.2026 13.40.31. METSÄLAIN historian suurimmasta uudistuksesta on kulunut pian kolmetoista vuotta. Tällä kertaa nimellä metsän uudistamisilmoitus. Samalla vaatimukset harvennushakkuiden jälkeisille metsikön kasvatustiheyksille tiukentuvat. Nyt asiaan on luvassa muutos. Aikaisemmin taimikon perustamisilmoituksen tekemättä jättämisestä ei tullut sanktioita. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan kuitenkin vasta, kun Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmiin on tehty sen edellyttämät muutokset. Ensi vuonna lainsäädännössä ollaan ottamassa askel takaisinpäin, kun taimikon perustamisilmoitus palaa käyttöön. Tavoitteena on parantaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. Muutoksista päätetään todennäköisesti tänä vuonna. Näillä näkymin valmista voisi olla toukokuun alussa. ”Suunnitellut muutokset liittyvät metsien kasvun parantamiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen”, kertoo neuvotteleva virkamies Satu Rantala maaja metsätalousministeriöstä. ASKEL TAAKSEPÄIN Ensi vuonna taimikon perustamisilmoitus palaa metsälakiin. Rantalan mukaan ilmoittamisesta pyritään tekemään teknisesti mahdollisimman yksinkertaista. ”Kun digikehitys on edennyt, uudistamistoimenpiteet on helpompi ilmoittaa ja uudistumisen onnistumista on helpompi valvoa.” Voimaan ehkä toukokuussa Metsälain ja kahden siihen liittyvän asetuksen muutokset kävivät kesällä lausuntokierroksella. Kritiikkiä muutosesitys on kerännyt hallinnollisen työn lisääntymisestä
Uudistamisilmoitus vaaditaan tulevaisuudessa myös eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuista. Onko se tarpeen. Rantalan mukaan muutoksella pyritään aktivoimaan metsänomistajia ja metsäammattilaisia miettimään asiaa. Joskus taas rehevä maapohja estää luontaisen uudistumisen. ”On toivottavaa, että myös metsänomistajille jää talteen tieto siitä, mitä metsässä tuli tehtyä”, Rantala sanoo. Metsälehti Makasiini 13 12069_.indd 13 12069_.indd 13 17.9.2026 13.40.32 17.9.2026 13.40.32. Esimerkkiluvuissa harvennushakkuun jälkeinen pohjapinta-alavaatimus havupuuvaltaisen kuivahkon kankaan keskipituudeltaan 13-metriseen metsään Keski-Suomessa. Uudistamisvelvollisuutta ei synny, jos kasvamaan jäävän puuston pohjapinta-ala pysyy lakirajan yläpuolella. l 8 12 m²/ha 5 10 15 20 25 30 Lähde: Muistio valtioneuvoston asetukseen metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä annetun asetuksen muuttamisesta % 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2020 Metsänhoitosuosituksia voimakkaampien harvennusten määrä noussut Osuus kaikista harvennuksista, aineisto kerätty valtakunnan metsien inventoinnin koealakuvioilta PE TT ER I KI VI M Ä KI Lakimuutoksen jälkeen harvennuksissa tulee jättää aiempaa enemmän puustoa kasvamaan. Onko edellytyksiä uudistua. Uutuutena uudistamisilmoituksessa on ilmoitettava käytetyn metsänviljelyaineiston alkuperä. ”Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuiden jälkeen ei ole tarkoitus laskea, onko alueella jokin tietty taimimäärä, vaan kiinnittää huomiota siihen, ovatko puusto, maaperä ja pintakasvillisuus sellaisia, että metsä voi riittävästi uudistua.” Uusia taimia ei esimerkiksi voi syntyä silloin, kun sopivia siemenpuita ei ole
Luonnonvara-ala on toimiva keino työllistyä kotiseudulle, kertoo lehtori Päivi Kaipomäki Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta Pokesta. Moni nuori suuntaa valmistuttuaan armeijaan. Millaisia opiskelijoita alalle hakeutuu. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 12070_.indd 14 12070_.indd 14 17.9.2026 13.41.43 17.9.2026 13.41.43. Varsinkin kaksoistutkinnon suorittaneita jatkaa korkeakouluopintoihin. Metsäenergian tuottajan koulutuksesta saa hyvät valmiudet paitsi metsäkonetöihin myös töihin turvetuotannossa tai lämpölaitoksissa. Hakijamäärät ovat olleet kasvussa jo monta vuotta. Metsäkoneenkuljettajakoulutusta Poke ei tarjoa, mutta metsäenergian tuottajat ajavat myös ajokonetta ja motoa ja voivat valmistuttuaan hakeutua samoihin tehtäviin. Luonnonvara-ala on hyvä keino työllistyä alueelle. Metsuriksi hakeutuu niitä, jotka arvostavat itsenäistä työotetta. Tämä oli huippuvuosi Pokessa ja monissa muissa metsäalan oppilaitoksissa. Alun jälkeen porukka liimautuu yhteen ja suorittaa opintonsa loppuun. Enemmistö on peruskoulusta tulleita poikia, joita koneet kiinnostavat ja teoriatunneilla istuminen ei niinkään. Osa aloittaa sen jälkeen työt metsäalalla, osa siirtyy lisäkoulutuksen kautta esimerkiksi logistiikan puolelle. MIKÄ METSÄOPINNOISSA KIINNOSTAA ENITEN. Millainen on metsäalan ammatillisen koulutuksen vetovoima. Meillä voi suuntautua metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi tai metsäenergian tuottajaksi. Valtaosa opiskelijoista haluaa konepuolelle. Mikä kiinnostaa opiskelijoita eniten. Ensimmäisinä kuukausina osa opiskelijoista huomaa, että metsäala ei ole oma juttu. Mihin koulun penkiltä työllistytään. Moni tulee Saarijärven lähiseudulta. Meillä kaikki reilut 30 aloituspaikkaa saatiin täyteen. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SARI HAAPAMÄKI 1 2 3 4 PÄIVI KAIPOMÄKI KUKA: Lehtori Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (Poke) MITÄ: Opettaa metsäluonnonhoitoa ja manuaalisia metsätöitä, kuten raivausja moottorisahojen käyttöä sekä istutusta MIKSI: Metsurin ja metsätalousinsinöörin opinnot viitoittivat tien opettajaksi metsäkouluun, työskennellyt Pokessa noin kymmenen vuotta
Tukihakemusten käsittelyajat ovat venyneet. Tilanne on sama metsän määräaikaiseen suojeluun tarkoitetussa ympäristötuessa. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 12071_.indd 15 12071_.indd 15 17.9.2026 13.43.19 17.9.2026 13.43.19. Suosituimman tukimuodon eli taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen uusi normaali on, että syksyllä taimikoitaan raivaavat saavat odottaa tukirahojaan ensi vuoteen. ”Boorilannoituksissa droonilevitys näyttää lyövän vahvasti läpi ja volyymit ovat nousseet”, Hostikka sanoo. Rahat on käytetty, ja loppuvuonna saapuvien ympäristötukihakemusten käsittely siirtyy ensi vuodelle. Syynä on se, että metsätalouden tukirahoja on leikattu viime vuosina yli kymmenellä miljoonalla eurolla. ”Asiakaspalautetta tulee, että missä ne tukirahat viipyvät”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka. Metsäkeskus arvioi kesällä, että viime vuonna saapuneita metsätietukihakemuksia hylätään viiden miljoonan euron edestä. l VALTTERI SKYTTÄ ”Missä ne tukirahat viipyvät” Metka-tuet ovat taas vähissä. Myös terveyslannoitustukia siirtyy maksettavaksi ensi vuodelle useamman miljoonan euron edestä. Tukirahan odottelu voi aiheuttaa harmia etenkin silloin, kun metsänomistaja on ostanut taimikonhoitotyön. Tukia hallinnoivan Suomen metsäkeskuksen mukaan metsänomistajien kannattaa varautua pitkään käsittelyaikaan esimerkiksi taimikonhoitotuen hyväksynnässä ja maksatuksessa. Metsäteiden korjausten tukitaso muuttui vuodenvaihteessa, mikä poiki viime vuodelle ennätysmäärän tiehakemuksia. Syksyllä taimikoitaan raivaavat saavat odottaa rahojaan talven yli. Alkuvuonna rahaa palaa jo merkittävä määrä edellisvuodelta rästiin jääneiden tukitöiden maksuun, eikä samana vuonna toteutettaville töille enää riitä euroja. 50 100 150 200 250 300 Taimikkotuen käsittelyssä kuluu yli kolme kuukautta Lähde: Metsäkeskus Metka-tukihakemusten keskimääräiset käsittelyajat päätyölajeissa (vrk) Ympäristötuki Taimikko ja nuoren metsän hoito 104 263 67 Tienrakennus 28 Terveyslannoitus vrk VALTION yksityismetsänomistajille maksamat metka-tuet loppuvat taas monilta osin kesken
Yhdeksän vuotta sitten ensiharvennus. Hieman kertyi jo tukkiakin. Hankkeessa puurakentamisen mahdollisuudet on viety uudelle tasolla, pääurakoitsija Jatke Toimitilat kertoo. harvennuksen ajourat eivät enää vaikuta puuston kasvuun haitallisesti, vaikka ne tehtäisiin eri kohtiin kuin ensiharvennuksen urat.” KONSTAPYLKKERÖ2 Peltokoivikon kesäharvennus Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla annettiin arvosana kakkosharvennukselle. UUSI PUINEN ENNÄTYS ESPOOSEEN 3,2% Jatkuvan kasvatuksen osuus kaikista hakkuista vuosina 2020 –2025 Ylen mukaan. 56 metriin kohoava rakennus on Suomen korkein sekä yksi Euroopan korkeimmista toimistorakennuksista, joissa rungon päämateriaali on puu. Ajossa hyödynnetään viereistä kesäkuussa hakattua aukkoa. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Nimerkki Nuakka oli tyytyväinen harvennukseensa. Kertymä kohtalaisen hyvä, kiitos ensiharvennuksen kapeiden ajourien.” NUAKKA ”Nuakka kehui kakkosharvennuksen kertymää. JA TK ETO IM IT IL AT O Y » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 12072_.indd 16 12072_.indd 16 17.9.2026 13.44.10 17.9.2026 13.44.10. Julkisivun materiaali on kuusi, joka on käsitelty lehtikuusen kellertäväksi. Jos mahdollista, tekee uudet poikittain, mutta jos rinteiden ainoat kulkutiet on tärvätty tai on isoja pultereita, pakkohan entisiä reittejä on kulkea.” MEHTAUKKO ”On tutkittu juttu, että 2. Näkeehän sen kuvastakin, että kertymä on hyvä.” PIHKATAPPI ”On ihan yleistä, että kakkosharvennuksessa joutuu uria leventämään. Ei sellaisessa ole mitään jakoa isolla koneella kulkea.” JERE.LAPPALAINEN8 ”Ainoa järkevä seikka hakata pikkuräpsyn jäljiltä harvennuksia on tehdä se huomioimatta niitä uria ollenkaan. 32-vuotiaan peltokoivikon toinen harvennus. PUURAKENTAMINEN on suuressa roolissa Espoon uudessa maamerkissä, Keilaniemen portti -toimistorakennuksessa. Monella enskalla urat on tehty aikanaan pienillä koneilla, jopa traktorilla, jotka kiertelevät jopa yksittäisiä puita. Metsä Group siirtää rakennukseen pääkonttorinsa ja sen 600 työntekijää
Lue lisää ja pyydä tarjous: storaensometsa.fi / 020 46 1478 Tuplasti etuja puun takaa The renewable materials company 890149_Stora_Enso_Syksy_Metsamakasiini_210x270.indd 1 890149_Stora_Enso_Syksy_Metsamakasiini_210x270.indd 1 10.9.2026 12.47 10.9.2026 12.47 12073_.indd 17 12073_.indd 17 16.9.2026 12.22.47 16.9.2026 12.22.47. Kesäkorjuukelpoiseen harvennuspuukauppaan saat jopa 50 % metsärahasta ennakkona ja Tähtitilillä rahalle korkotuottoa 5 %. Tuplaetu puukaupoille voimassa 17.8.–16.10.2026. Nyt kannattaa harventaa metsää
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ JA SAMI KARPPINEN KUVAT SAMI KARPPINEN Uudet akkutuotteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia vanhempien mallien kanssa. VIRTAA VIRTAA Metsälehti Makasiini 19 12074_.indd 19 12074_.indd 19 15.9.2026 15.20.08 15.9.2026 15.20.08. Husqvarnan uudesta akusta piisaa raivausaikaa niin pitkään, että kovakuntoisellekin tulee jano. Stihlin uusi pikalaturi lataa akun ajassa, jossa huonohampainen ehtii hädin tuskin syödä eväsleivän. Husqvarnan 15 ampeeritunnin B540X-akku kilpailee käyttöajallaan tasaväkisesti bensaraivurin tankillisen keston kanssa. Onko sähköstä siis jo bensan haastajaksi raivaustöissä. Stihlin uudella pikalaturilla (vasemmalla) latasi myös vanhempaa AP 500 -akkua
Onko tilanne muuttunut. ”Tämä yllätti positiivisesti. Lisäksi pohdimme akkuraivureiden mahdollisuuksia yhdessä savolaisen Pöllitytöt-metsänomistajaryhmän kanssa. Työn mielekkyys ei pienemmästä tehosta juuri kärsi, joten vesakon niitto onnistuu akkua säästäen. Tuntuma oli, että suurten sahavalmistajien – Stihlin ja Husqvarnan – uudet akkutuotteet vievät akkuraivausta ison harppauksen eteenpäin. Tämän perusteella akkuraivaajan on syytä säätää raivauksen ajatusmallia: ”kaasu” pohjassa kannattaa heilua vain silloin, kun sahaa puuta poikki. Täysiverinen metsänraivaussaha Stihlin uusi akku, pikalaturi sekä viime vuonna myyntiin tullut FSA 400 K -akkuraivuri pääsivät koetukselle eteläsuomalaisen kuusitaimikon harvennuksessa. Ensin katsotaan kaadettavat puut ja vasta sitten painetaan akkusahan terä täysillä liikkeelle. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta akkuraivureista. Pienemmällä teholla raivausaika venyi yli tuntiin. Kuten jo viime vuonna sahan tullessa markkinoille totesimme, Stihlin 400-sarjan akkuraivuri suoriutuu taimikonhoidosta ongelmitta. Laite on kaikin puolin täysiverinen metsänraivaussaha. Akkujen sekä latureiden kehitys on ollut mullistavaa. Tällähän on hyvä raivata”, sanoo Pöllityttöjen Kaisu Haatainen. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKURAIVURIT KOETUKSELLA 12074_.indd 20 12074_.indd 20 15.9.2026 15.20.08 15.9.2026 15.20.08. Akkuraivaussahojen leikkuuteho riittää vallan hyvin vesakon ja paksumman raivattavan puuston kaatamiseen. Täydellä teholla sahatessa Stihlin uusi yhdeksän ampeeritunnin Allpro-akku tyhjeni taimikon harvennuksessa noin 50 minuutissa. Sen sijaan akkuraivaussahojen puolella bensamoottorin etu on toistaiseksi ollut tavoittamattomissa. Metsälehti kokeili Husqvarnan ja Stihlin uusia raivaussahoja, akkuja ja latureita. Raivuria kokeiltiin myös käsivarrenpaksuisiin puihin sekä varhaisperkausvesakkoon. Raivuri lyö puuta poikki ongelmitta myös pienemmällä tehoalueella. AKKUMOOTTORISAHAT on todettu monessa Metsälehden testissä täysin kelvoiksi laitteiksi metsänomistajan omaan puunkaatotyöskentelyyn. Nurin raivattiin 2 –4 senttiä paksua lehtipuuvesakkoa, mäntyjä ja kuusia. Akun kesto jää alle tuntiin FSA 400 K -akkuraivurissa on kolme tehoaluetta. Metsälehden omien testiraivuiden lisäksi Stihlin akkuraivuri pääsi Pöllityttöjen kokeiluun