SYYSKUUTA • NUMERO 6/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI 10330_.indd 1 10330_.indd 1 26.9.2023 12.08 26.9.2023 12.08. Koeajossa Solis-pientraktori STIHL SÄHKÖISTYY PIKAVAUHTIA JOKA KYMMENES TARTTUI PUUKAUPAN LUONTOLISÄÄN ›› Mari Pantsar kertoo, miksi Elokapinaa tuetaan 29. KAPINAN MAKSAJAT METSÄNOMISTAJA Päätyönä oma metsä METSÄTEOLLISUUS RIITTÄÄKÖ PUUTA KAIKILLE
Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10331_.indd 2 10331_.indd 2 26.9.2023 12.11 26.9.2023 12.11. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin
TEEMA 18 RIITTÄKÖ PUU. 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tuli tuo lankulle uutta käyttöä 76 LUKIJALTA : Lisävinkkejä raivaukseen 78 PILKKEET : Käävät kotina 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Savotat sähköistyvät JO RM A LIU HTA Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10332_.indd 3 10332_.indd 3 22.9.2023 13.08 22.9.2023 13.08. LUONTO 66 LUHTA : Uhatut ja selviytyjät 72 KESÄKISA : Kannolta kasvuun JO H A N N ES TE RV O H A RR I M Ä EN PÄ 74 S. 66 S. 28 VAIKUTTAJA : Mari Pantsar toivoo monipuolisempaa metsäkeskustelua OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsästysoikeuden vuokraamisesta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Vähän päivässä, paljon viikossa 42 TUTKIMUS : Lumituho ei lisää hyönteistuhoja 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Kuusikko yllätti 44 KYSY POIS : Mitä tehdä kirjanpainajakuusikolle. 15 POIMINTAHAKKUU VÄHENTÄÄ SUOMETSIEN PÄÄSTÖJÄ 16 LUKIJAN KUVA : Mikä vaivaa männikköä. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tehtaita suljetaan lisää 6 METSÄNOMISTAJA : Kotimetsästä puskuria 12 METSÄHALLITUS ISTUTTAA LÄHES PUOLET SYKSYLLÄ 14 METSÄTYYPPI : Kuka valvoo marjanpoimintaa. 66 S. 47 PIKATESTI : Tarvikepussit raivausvaljaisiin 48 PERINTÖMETSÄ : Onneksi on laskuri TALOUS 51 RAHAPUU : Laatupuun kasvatus lähtee uudistamisesta 52 PUUMARKKINAT : Luontolisään tartuttu varoen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isot erot tarjouksissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Erämainen tila ilman tieoikeuksia 56 TILAMARKKINAT : Instituutioiden ostointo laantumassa 57 KOEAJO : Terapiatraktori Solis 9+9 62 TEKNIIKKA : Stihl sähköistyy vauhdilla 65 KOLUMNI : Pitääkö kemikaaleista huolestua
Yhtiöiden strategiat täydentäisivät toisiaan, eivätkä ne kilpaile keskenään. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Metsänomistajien tapaaminen on yksi tämän työn rikkauksista. Kysymys on aiheellinen, koska puu ei riitä millään kaikille tehtaille Suomessa seuraavassa metsäteollisuuden huippusuhdanteessa. Metsä Groupilla ei ole Hämälän mukaan aikomus olla heikoimpien joukossa. STORA ENSO SAI äskettäin uuden toimitusjohtajan Uponorin toimitusjohtaja Hans Sohlströmistä, joka sitoutui Stora Ensoon ensi töikseen ostamalla miljoonalla eurolla yhtiön osakkeita. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ennakoi Metsälehdessä huhtikuussa, että ”sopivassa suhdannetilanteessa heikoimmat kuolevat”. s. Lopulta jokaisella on kuitenkin oma tarinansa kerrottavanaan.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Metsäsuhdanne on matalalla ja vanhoja tehtaita suljetaan. Tätä kysyy toimittaja Mikko Riikilä reportaasissaan (sivu 19). Hän on marinoitu teollinen järjestelijä, jolle sopisi hyvin UPM:n ja Stora Enson yhdistäminen. Onko metsä taas auringonlaskun alaa – ei, koska samaan aikaan käynnistyy ja rakennetaan uusia laitoksia. Raakapuun markkinoiden näkymät säilyvät siis vahvoina. Sitä ei pystytä haalimaan Suomen metsistä, eikä aukkoa pysty paikkaamaan tuontia lisäämällä – ellei itärajan takana tapahdu ihmeitä. Tuntuu hyvältä, että Stora Enson johto on suomalaisissa käsissä, kun Jukka Härmälän Amerikan-seikkailun muistot ovat jo haalistuneet. Moni asia, kuten taimikonraivauksesta nauttiminen, pätee suureen osaan metsänomistajia. Kun kaikki uudet tehtaat pääsevät vauhtiin, tarvitaan 15 miljoonaa kuutiota enemmän puuta kuin tällä hetkellä. UPM:llä suurimmat haasteet raaka-aineen saatavuudessa siintävät Kaakkois-Suomessa sijaitsevilla tehtailla. Pantsar ei myy metsästään puuta lainkaan, vaan omistaa metsää virkistyksekseen. Hiil Oy:n tarina osoittaa, kuinka niinkin perinteiselle materiaalille kuin sahateollisuuden sivutuotevirralle voi 2020-luvulla löytää aiempaa arvokkaampaa käyttöä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tehtaita suljetaan lisää Elokapinaakin rahoittavan Koneen säätiön muutosjohtaja Mari Pantsar empi haastattelun antamista Metsälehti Makasiinille. 28 10333_.indd 4 10333_.indd 4 22.9.2023 15.45 22.9.2023 15.45. Metsäjättien sulauttamisessa olisi nykyisessä markkinatilanteessa järkeä. Sohlström on aiemmin johtanut kuituyhtiö Ahlstrom-Munksjötä, Ahlstromia ja Ahlström Capitalia. Näin on aina ollut, ja näin on aina oleva – tuota muuten en keksinyt itse…” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Ei ole maailma vieläkään valmis. Pantsar on hiukan toisenlainen metsänomistaja kuin valtaosa lukijoistamme. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini STORA ENSO SULKEE Kotkan Sunilan sellutehtaan, mutta kenelle kellot soivat seuraavaksi. Tästä huolimatta Metsä Groupin Joutsenon tehtaan tulevaisuus voi olla vaakalaudalla, kun kuitupula pahenee
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuuta jo talvinen tunnelma. Metsälehti Makasiini 5 ENONTEKIÖLLÄ Karesuvannossa oli 21. KUVA: Sannamari BlinnikkaTyrväinen 10333_.indd 5 10333_.indd 5 22.9.2023 15.45 22.9.2023 15.45. Lunta oli satanut maahan ja yöpakkasiakin oli jo ollut
Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten. lämmitystä tai puukauppoja varten. TEKSTI LIINA KJELLBERG TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNES TERVO KUVAT JOHANNES TERVO TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNES TERVO » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 6 10334_.indd 6 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. KOTIMETSÄSTÄ KOTIMETSÄSTÄ PUSKURIA PUSKURIA KOTIMETSÄSTÄ PUSKURIA Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten
Kotieläimiin panostaminen olisi vaatinut lisää peltoalaa ja peltoalan kasvattaminen panostusta uusiin maatalouskoneisiin, joten metsiin panostaminen tuntui järkevämmältä. Lisäksi harvennusta kaipaavissa metsissä tulee vuosittain tehtyä rekkakuormallisen tai parin verran hankintahakkuita. Lämpötila on laskenut yöllä paikoin pakkasen puolelle, mutta hirvikärpäset ovat vielä liikkeellä. Jos kelirikko yllättää, saa sieltä haettua puuta silloinkin, kun Peräseinäjoen metsiin ei pääse. Osaa pelloista Valkaman viljelee kuitenkin edelleen itse. ”Täältä löytyy puuta, jos kaupat on jo tehty ja kevätkelit alkavat.” Metsää nyt riittävästi Ilmajoella sijaitseva sukutila on kulkenut Valkaman suvussa 1830-luvulta lähtien – siitä asti, kun kylällä on ollut pysy”Sääsket ja hirvikärpäset ovat ainoa asia, mistä en pidä metsänhoidossa.” vää asutusta. Toiset noin sata hehtaaria metsää Valkama omistaa muutaman kymmenen kilometrin päässä Peräseinäjoella. Jukka Valkama kokee olevansa enemmän puuntuottaja kuin metsänomistaja. Puskuri on tarpeen, sillä sukutilan rakennukset lämpiävät oman metsän puilla ja Valkama huolehtii kyläkoulun hakelämmityksestä. ”Vähintään kolmasosa mäntyjen pituudesta pitäisi olla vihreää latvusta, mutta kaikissa männyissä niin ei enää ole.” Toisaalta kotimetsä toimii hyvänä puskurina. Kotimetsässä ajattelee, että puustoa voi tulla harventamaan uudelleen milloin vain”, Valkama sanoo. Kotimetsällä Valkama tarkoittaa perheensä sukutilan päärakennuksen ympärille levittäytyvää kaikkiaan reilun sadan hehtaarin suuruista metsätilojen kokonaisuutta. Kotieläimistä Valkama päätti luopua 2000-luvun alussa. Metsää Valkama ryhtyi ostamaan 1990-luvulla. Töitä pitäisi alkaa teettää, jos metsää ostaisi lisää”, hän sanoo. ”Energiapuuvarantoja ja rästitöitä on jo riittävästi. Hoitotyöt omin voimin Syyskuun puolivälin aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Metsää tilaan kuului silloin noin 50 hehtaaria, peltoa noin 30 hehtaaria. Sen lisäksi tilalla oli sikoja ja maitokarjaa. JUKKA VALKAMA IKÄ 60 vuotta ASUU Ilmajoella PÄÄTOIMINEN metsänomistaja KOULUTUKSELTAAN agrologi PERHEESSÄ puoliso ja kolme aikuista lasta T T ÄMÄ on nyt sitä kotimetsää, josta hakataan puuta joka vuosi”, sanoo metsänomistaja Jukka Valkama. Nyt metsää on sen verran, että myyntipalstoja ei enää tule seurattua aktiivisesti. Hän kertoo ostaneensa kaikenlaisia metsäpalstoja – myös hoitamattomia, jotta energiapuun saanti olisi turvattu. Valkaman omistukseen tila siirtyi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Hän seisahtuu viiden ajouran risteykseen ja tähyilee lähistöllä kasvavien mäntyjen latvuksiin. Hän haluaa, että metsä pysyy sellaisessa kunnossa, että jälkipolvikin hyötyy siitä. ILMAJOKI » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 8 10334_.indd 8 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. Kotimetsän ja Peräseinäjoella sijaitsevien metsätilojen ero on Valkaman mukaan se, että Peräseinäjoella metsät tulee harvennettua riittävän harvoiksi, kun taas kotimetsässä harvennusmetsät jäävät usein turhan tiheiksi. Turhan tiheässä kasvaminen alkaa näkyä puiden latvuksissa. Ajouran lähistöllä kasvavat männyt ovat hänen mukaansa hyvä esimerkki kotimetsän puustosta. ”Peräseinäjoella ymmärtää ajatella, että metsän pitää pärjätä harvennuksen jälkeen itsekseen ainakin kymmenen vuotta. Ollaan Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla
Niissä näkee työnsä jäljen ja saa metsät kasvukuntoon. Valkama kertoo pyrkivänsä kiertämään kaikki metsäpalstansa läpi ainakin kerran vuodessa. ”Sääsket ja hirvikärpäset ovat ainoa asia, mistä en pidä metsänhoidossa”, hän sanoo. Takanreunuksella komeilee syntymäpäiväkortti, jonka Jukka Valkama sai täyttäessään 60 vuotta. Päätehakkuita lukuun ottamatta Valkama tekee lähes kaikki metsänhoitotyöt itse. Vähitellen työt muuttuivat vaativammiksi. Myös tyttären opettamista venytyksistä on tullut rutiinia. Valkama pyydystää yhden niskastaan. Hakkuutähteitä Valkaman metsissä ei kuitenkaan juuri näy, sillä hän ei raaski jättää maahan Jukka Valkama katsoo, onko männyillä riittävästi kasvutilaa. Päivät metsänhoitotöissä venyvät usein yli kahdeksantuntisiksi, mutta 12 tunnin työpäiviä Valkama pyrkii nykyään välttämään. Hän kulki isänsä kanssa metsässä ja karsi kaadettuja puita vesurilla. Energiapuu tarkasti talteen Metsänhoitotöitä Valkama on tehnyt lapsesta asti. Metsätöihin pitää pystyä seuraavanakin päivänä.” Moottorisahan Valkama vaihtoi joitain vuosia sitten kevyempään, kun olkapää alkoi oireilla. Vähintään kolmasosa mäntyjen pituudesta pitäisi olla vihreää latvusta. Lisää oppia tuli Ilmajoen maatalousoppilaitoksesta, jossa Valkama opiskeli agrologiksi. Istutuksissa ja taimikonraivauksissa apuna ovat olleet myös vaimo Leena Valkama ja pariskunnan lapset. ›› Metsälehti Makasiini 9 10334_.indd 9 10334_.indd 9 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. Metsänhoitotöistä Valkama pitää eniten taimikonraivauksista ja harvennuksista. ”Palautuminen ei ole tässä iässä enää niin nopeaa
» METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 10 10334_.indd 10 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. 2. Traktorin tai metsäkärryn rengas on osunut runkoon ja repäissyt palan kaarnaa pois. Jukka Valkaman sukutilan uusi päärakennus on rakennettu oman metsän puista. Taimikonraivaus ei ole samalla tavalla aikaan sidottu kuin esimerkiksi istuttaminen. Koska kyseessä on mänty, Valkama JUKKA VALKAMAN VINKIT 1. Taimikkoa voi raivata tankillisen silloin tällöin. ”Tuntipalkkaa ajatellen se ei ole järkevää, mutta en ole ikinä suvainnut luonnonvarojen haaskausta.” Sukutilan päärakennuksen lähellä sijaitsevassa peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa kuivuu tälläkin hetkellä koivuklapeja omaan käyttöön ja karsittua rankaa haketettavaksi. Sikäli lahopuunkin polttaminen on mielestäni aikamoinen ympäristöteko.” Juurikääpä riesana ”Tässä on taas esimerkki siitä, kun metsänomistaja nuukailee puiden kanssa eikä malta kaataa niitä”, Valkama sanoo ja osoittaa ajouran vieressä kasvavan männyn runkoa. Puhetta siitä, että kuitutai tukkipuun kokoista lahopuuta ei saisi polttaa energiaksi, hän ei ymmärrä. Siitä saatava energiamäärä vastaa noin sataa litraa polttoöljyä. UUDISTA metsät huolella. JOS päätyöt ovat muualla kuin metsässä, panosta taimikonraivauksiin. ”Tyhmin päätös on periaatepäätös, ettei koskaan halua metsäänsä muuta kuin jatkuvaa kasvatusta.” kaadettuja pieniäkään rankoja metsään, vaan korjaa ne energiapuuksi. ”Sellainen puu, josta saa kolme tukkia ja latvuksen, on tilavuudeltaan suunnilleen puoli kuutiometriä. Kaikkia nykyajan tavoitteita Valkama ei allekirjoita
Moottorisaha on nostettu valmiiksi traktorin hyttiin. ”Tai ehkä se meni jo harsinnan puolelle. Hän suosii metsissään perinteistä tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta, mutta kertoo kokeilleensa myös poimintahakkuita. Traktorin tai metsäkärryn rengas on osunut männyn runkoon. Haluan, että metsä pysyy sellaisessa kunnossa, että jälkipolvikin hyötyy siitä.” Metsä on vienyt myös luottamustehtäviin. Valkama toimi aikoinaan Ilmajoen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Koro kuusen kyljessä tarjoaisi juurikäävän itiöille otollisen väylän puun sisälle. Yhdistykset ajautuvat yhä lähemmäs metsäalan yrityksiä, ja jäsenmaksujen nostaminen on liian helppo ratkaisu.” Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi Valkama toimii Etelä-Pohjanmaan mettälliset ry:ssä. Metsätyöt kutsuvat.. Kuusen kanssa tilanne voisi olla toinen. ”Se on ainoa tie, muuten käy jäsenkato. Nyt tarvitaan tarkkaa taloutta. lemassa ja poimimassa marjoja ja sieniä, mutta ensisijaisesti metsät ovat elinkeino. Sekään ei ole ongelmaton vaihtoehto, sillä koivikot ovat alttiita hirvituhoille. Sen toiminta pyörii pitkälti erilaisten tapahtumien, kuten retkeilyjen ja luentojen, ympärillä. Todellisuudessa hiilensidonta kuitenkin lisääntyy, kun paremmin hiiltä sitova puu jää jäljelle metsään.” Metsämaisema muuttuu peltomaisemaksi ja pian ollaan jo pihapiirissä. Taakse jää männikkö, josta kaadetuista puista sukutilan uusi päärakennus on tehty sekä muutama vuosi sitten istutettu kuusentaimikko. Se ei ole hyväksi taloudelle eikä hiilensidonnallekaan.” Puuntuottajan roolissa Jukka Valkaman metsissä käydään ulkoiJukka Valkama tekee vuosittain rekkakuormallisen tai parin verran hankintahakkuita. ”Hirvet ovat tulleet sellaiseenkin koivikkoon, joka sijaitsee lähellä taloa”, Valkama harmittelee. Enemmän kuin metsänomistaja Valkama kokee olevansa puuntuottaja. Valkaman metsissä esiintyy juurikääpää, joka on kuusen pahin lahottajasieni. l arvioi puun selviävän. Metsälehti Makasiini 11 10334_.indd 11 10334_.indd 11 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. ”Metsästä tulee puuta suunnilleen yhtä paljon riippumatta siitä, hoitaako sitä vai ei. Niitä ei voinut ottaa kerralla pois, sillä silloin kuuset eivät olisi ehtineet tottua valon lisääntymiseen.” Valkama painottaa, ettei vastusta jatkuvaa kasvatusta. Metsänhoitoyhdistyksessä hän sanoo ajavansa sitä, että yhdistykset ovat jatkossakin olemassa jäseniään varten, ei toisinpäin. Vanhan navettarakennuksen takana odottaa pieni maataloustraktori perävaunuineen ja kuormaimineen. Nykyisin metsänhoitoyhdistys kuuluu Lakeuden metsänhoitoyhdistykseen, jonka valtuustossa Valkama on jäsenenä. Hiilensidonta mielessä Valkama nousee autoonsa ja suuntaa takaisin kohti tilan päärakennusta. Taimet ovat kasvaneet tänä kesänä hyvin, samoin vesakko. Hän kuitenkin toivoo, että metsänomistajat valitsisivat metsäkuvioille sen kasvatustavan, joka sinne parhaiten sopii. ”Tyhmin päätös on periaatepäätös, ettei koskaan halua metsäänsä muuta kuin jatkuvaa kasvatusta. ”Kuusi olisi tässä vaiheessa jo pitkälle laho.” Valkama suosii metsissään havupuita, mutta paikoin kuuset on täytynyt vaihtaa juurikäävän takia rauduskoivuun. Poistin kuusikon päältä isoimpia mäntyjä. Jos metsää ei hoida, tulee siitä rääseikkö, joka ei kelpaa kuin energiaksi. ”Jos olisin kaupunkilainen, minäkin ajattelisin, että hiilensidonta vähenee, jos kahdesta puusta toinen harvennetaan pois
Metsäyhtiö UPM ei istuta mäntyä syksyllä riskien takia. Savolainen tiedostaa syysistutusten riskit, mutta valtion mailla ongelmia ei ole ollut. TEKSTI TIIA PUUKILA KU VA M IK KO RI IK IL Ä 10335_.indd 12 10335_.indd 12 22.9.2023 13.33 22.9.2023 13.33. Syysistutetut taimet eivät ehdi juurtua kunnolla, vioittuvat herkemmin talvella ja kärsivät kevään kuivuudesta. LÄHES PUOLET SYKSYLLÄ Männyn syysistutuksesta varoitellaan, mutta valtion mailla sitäkin tehdään. ”Kun ne ovat kunnossa, syysistutus on hyvä ja onnistunut tapa uudistaa metsiä viljellen”, Savolainen summaa. Syysistutusten osuus on ollut merkittävä useamman vuoden ajan, taustalla on työvoiman ja työkuorman tasaaminen. UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen näkee syysistutuksen kuitenkin hyvänä vaihtoehtona kuusella, kunhan ei mennä routiville maille enää syyskuussa. Kaikki lähtee paikalle sopivasta maanmuokkauksesta, laadukkaasta istutusjäljestä ja hyvästä taimimateriaalista. Metsähallituksen syysistutuskausi kestää elokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen suhtautuu etenkin männyn syysistutuksiin varauksella. ”Todennäköisyys syysistutuksen onnistumiselle on suurempi kuusella kuin männyllä, mutta kuusellakin syysistutuksessa riskit ovat suuremmat kuin kevätistutuksessa”, Luoranen sanoo. “Sen jälkeen kuusen juurten kasvu hiipuu, eikä taimi enää juurru. Kuusella hyvää istutusaikaa on syyskuun puoliväliin asti. Syksyllä istutetut taimet ovat pärjänneet yhtä hyvin kuin keväällä maahan isketyt. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA METSÄHALLITUS istuttaa eteläisen Suomen uudistusaloistaan jo lähes puolet syksyllä. Maan routiessa se voi korkata itsensä ulos istutuskuopasta”, Immonen sanoo. ”Syysistutuksissa on aina mennyt mäntyäkin, mutta nyt ehkä normaalia enemmän”, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä. Uudistamiseen käytetään kuusta ja mäntyä
Niillä sorkkaeläimet ovat niin suuri riski, ettei koivu ole uudistamisen vaihtoehto.” Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. 10335_.indd 13 10335_.indd 13 22.9.2023 13.33 22.9.2023 13.33. Metsälehti Makasiini 13 Liki 50% Syysistutuksen osuus valtion mailla Etelä-Suomessa 1020% Syysistutuksen osuus valtion mailla PohjoisSuomessa 18 miljoonaa Metsähallituksen istuttama taimimäärä vuonna 2023 ”Meillä on karut kaukana asutuskeskuksesta olevat maa
. MITEN: Tavoitteena kehittää kaupallisen marjanpoiminnan pelisääntöjä. Kansalaispalautetta asiasta voi lähettää myös Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolle osoitteeseen marjanpoiminta.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi. Oma lukunsa ovat organisoidun toiminnan ulkopuolelta turistiviisumilla tulleet poimijat, jotka eivät välttämättä saa riittävää perehdytystä eivätkä osaa toimia asianmukaisesti. Haasteena on se, että työsuojeluviranomainen valvoo yritysten toimintaa. Miten poimintaa valvotaan. marjalaki. MITÄ: Järjestö edistää alan toimintaedellytyksiä ja viranomaisyhteistyötä. BIRGITTA PARTANEN KUKA: Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja. Ulkomaalaiset poimijat eivät välttämättä perehdytyksestä huolimatta hallitse jokaisenoikeuksia ja -velvollisuuksia. Mikä aiheuttaa ongelmia. Jos yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa, mutta poimijat eivät siitä huolimatta noudata ohjeita, ei aluehallintovirasto voi puuttua asiaan. Miten ulkomaiset marjanpoimijat perehdytetään poimintatyöhön. Mikäli tilanne on akuutisti vaarallinen, kuten avotulen teko ja selvä leviämisvaara, tulee soittaa hätänumeroon. Tiedonkulkua on kehitettävä, jotta rikkeisiin voidaan reagoida välittömästi, painottaa Arktisten Aromien Birgitta Partanen. Se edellyttää toimijoita perehdyttämään kerääjät heidän oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa Suomessa. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA HANNU HUTTU 1 2 3 4 5 KUKA VALVOO MARJANPOIMINTAA. TE-toimisto arvioi luonnontuotekeruualan toimijan luotettavuutta, ansioiden maksua sekä seuraa kulujen veloittamista. Kaupallista organisoitua poimintaa ohjaa vuonna 2021 voimaan tullut laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta eli ns. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo marjalain noudattamista siltä osin kuin valvonta ei kuulu muun viranomaisen toimivaltaan. Omaisuuteen tai kotirauhaan liittyvissä rikkeissä otetaan yhteys poliisiin ja roskaamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Majoitusta valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen ja poimijoiden maassaolo-oikeutta poliisi. Työsuojelu puolestaan seuraa, että marjalain alaiset yritykset noudattavat lain asettamia velvollisuuksia. Mikä vaikeuttaa ongelmiin puuttumista. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10336_.indd 14 10336_.indd 14 22.9.2023 15.56 22.9.2023 15.56. Minne ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä
”Poimintahakkuilla vältetään kunnostusojituksesta aiheutuvat kustannukset, ja rehevä korpi uudistuu yleensä hyvin, jolloin vältetään myös istutuksesta aiheutuvat kustannukset.” Aleksi Lehtosen ja 11 muun tutkijan kirjoittama suometsien poimintahakkuita käsittelevä artikkeli julkaistiin tällä viikolla Nature Scientific Reports -lehdessä. Hakkuutapojen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin selvitettiin ojitettuihin reheviin suometsiin perustetuilla koealoilla ympäri Suomea. Viiden vuoden jälkeen päästöt ovat avohakatullakin kohteella selvästi pienemmät. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10337_.indd 15 10337_.indd 15 22.9.2023 13.42 22.9.2023 13.42. Taustalla on se, että poimintahakatuilla kohteilla on pitkällä aikavälillä enemmän haihduttavaa lehtipinta-alaa kuin avohakatuilla kohteilla. Metaanin päästöt aiheutuvat kunnostusojituksesta, joka avohakkuun yhteydessä yleensä tehdään. Taustalla on Lehtosen mukaan se, että avohakatulla kohteella ei ole ensimmäisinä vuosina juuri kasvillisuutta, joka sitoisi hiilidioksidia tai typpioksiduulia. Siitä olisi hänen mukaansa hyötyä paitsi ilmastolle myös metsänomistajalle. ”Se on merkittävä määrä, kun kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään. Tilanne tasaantuu vuosien kuluessa. Lehtonen on mukana Luken Sompa-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä suometsätalouden päästöjen vähentämiseksi. Energiasektorin päästöt ovat Suomessa noin 34 miljoonaa tonnia vuodessa”, vertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen. POIMINTAHAKKUU VÄHENTÄÄ SUOMETSIEN PÄÄSTÖJÄ Pohjaveden korkeuteen hakkuutavalla ei ole suurta vaikutusta. Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla eri päästöt voidaan laskea yhteen. Tutkimusten mukaan avohakattujen kohteiden kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilidioksidin, typpioksiduulin ja metaanin päästöt, ovat keskimäärin kymmenkertaiset poimintahakattujen kohteiden päästöihin verrattuna. Sen verran Suomen hiilidioksidipäästöt pienenisivät vuodessa, jos rehevissä ojitetuissa suometsissä siirryttäisiin avohakkuista poimintahakkuisiin. MILJOONA tonnia. ”Avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat ensimmäisinä vuosina 25–30 tonnia hehtaarilta, typpioksiduulipäästöt useita tonneja hehtaarilta hiilidioksidiekvivalentteina”, Lehtonen sanoo. Rehevien ojitettujen suometsien omistajia Lehtonen kehottaa harkitsemaan siirtymistä avohakkuista poimintahakkuisiin – varsinkin, jos puusto on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Metaania sitova sammalpeite häviää ojista kunnostusojituksessa. Yllättävää on Lehtosen mukaan se, että hakkuutavalla ei ollut suurta vaikutusta pohjaveden korkeuteen. LIINA KJELLBERG CH4=metaani, CO2=hiilidioksidi, N2O=typpioksiduuli Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Lä hd e: Lu ke Hakkuutavan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja pohjaveden korkeuteen rehevissä ojitetuissa suometsissä
Mäntyjen kellastuminen kummastutti nimimerkkiä Suorittava porras. Lähde: Suomen metsäkeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10338_.indd 16 10338_.indd 16 22.9.2023 13.45 22.9.2023 13.45. Suomesta tuleva puu ostetaan valtaosin runsaalta 90 000:lta Metsäliitto Osuuskunnan jäseneltä. MIKÄ VAIVAA MÄNNIKKÖÄ. Se voi näyttää yllättävältä, kun yhden kesän aikana alaoksat karistavat neulaset usean metrin matkalta.” Kurki ”Runsas samanaikainen vanhojen neulasten ruskettuminen ja kariseminen on tyypillistä sateisen kesän jälkeen. N IN A SU SI Tänä vuonna kemeratukea on saanut metsänhoitotöihin noin 14 000 metsänomistajaa. Näinhän tapahtuu kaikissa täystiheisssä männyn taimikoissa pituuskasvun jossain vaiheessa. Vain pari viimeisintä vuosikasvainta on säilynyt vihreänä. En ole nähnyt vastaavaa 1980-luvun versosurmaepidemian jälkeen.” Suorittava porras ”Mänty kyllä pudottaa kolmannen vuoden neulaset joka vuosi.” Sikari ”Mänty on valopuu ja alkaa karsia varjoon jääviä alimpia oksia. Viisaskin menee vipuun.” Pikkutukki UUSI KEMINTEHDAS LISÄÄ PUUNHANKINTAA METSÄ Groupin viime viikolla Kemissä käynnistynyt biotuotetehdas lisää yhtiön puunhankintaa miljoonilla moteilla. Uusi tehdas käyttää puuta vuodessa 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanha. Näkymä taimikon alaosassa avautuu näin pitemmälle. 14 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näitä näkymiä on tällä hetkellä laajoilla aloilla nuorissa männiköissä. Saattavat karistaa myös normaalia useamman neulaskerran samalla kertaa.” Isaskar Keturi ”2015 oli vastaavaa, männyt keltaisena laajoilla alueilla. Lisäkuutioista 3,5 miljoonaa hankitaan Suomesta ja miljoona Ruotsista, yhtiö kertoo. Hetken saattaa haitata kasvua.” Ola Pallonive l ”Normaalia. Versosurma vai sateinen kesä, pohdittiin Metsälehti.fi:n kuvapalstalla. Kyseessä sienitauti ja puut toipuvat kyllä. Tämä purkaa pohjoisten metsien harvennusrästejä”, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja J uha Jumppanen. ”Noin 60 prosenttia biotuotetehtaan käyttämästä puusta tulee harvennushakkuista
yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. • Lisäät hiilensidontaa. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 18.8.2023 13.34 18.8.2023 13.34 10339_.indd 17 10339_.indd 17 21.9.2023 13.28 21.9.2023 13.28. Miksi lannoittaisin metsääni. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. Seuraavassa noususuhdanteessa puusta voi tulla pula. RIITTÄÄKÖ PUU. Puuta haalitaan tällä hetkellä lännestä itään ja pohjoisesta etelään sekä Saimaan ylävesiltä kaakkoon. 10340_.indd 18 10340_.indd 18 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59
Samoihin aikoihin alkanut finanssikriisi taittoi paperimarkkinat kuolinsyöksyyn. Edes nykyisen, noin 75 miljoonan kuutiometrin hakkuutason ylläpitäminen ei ole itsestään selvää. Silloin puunkäyttö väheni enemmän kuin Venäjän tuonti supistui, joten kotimaisesta puusta tuli ylitarjontaa. UPM sulki Voikkaan ja Kajaanin paperitehtaat, Stora Enso Kemijärven sellutehtaan ja Metsäliiton isännät panivat pönkän Kaskisten sellutehtaan portille. PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne ei usko kantohintojen nyt romahtavan samalla tapaa kuin finanssikriisin päivinä, mutta palataan siihen tuonnempana. Puuhuollon tase vinossa Seuraavassa huippusuhdanteessa, kun metsäteollisuuden uusienkin tehtaiden pitäisi käydä täydellä kapasiteetilla, puuta tarvittaisiin noin 90 miljoonaa kuutiota vuodessa. Loppu on synkemmän puoleista teollisuushistoriaa. Onko nykyinen hintataso uusi normaali, vai rojahtavatko hintakäyrät hinnat muutaman vuoden takaiselle tasolle tai jopa sen alle. Siis 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin tällä hetkellä. Periaatteessa vino puuhuoltotase voidaan ratkaista neljällä konstilla: (1.) lisäämällä metsien kasvua, (2.) lisäämällä puuntuontia, (3.) sulkemalla metsätehtaita Suomessa tai muualla Itämeren rannikoilla tai (4.) ohjaamalla osa energiatuotantoon kulkeutuvasta kuitupuusta sellukattiloihin. Iso kysymys kuuluu, kauanko onnenpäiviä riittää. Se ylittää Luonnonvarakeskuksen arvioiman suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuumäärän, noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Jos historia toistaa itseään, ankea arki iskee nopeasti. Suomessa hakkuiden pitäisi kohota 85 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Paineet hakkuiden vähentämisestä metsien hiilivaraston kasvattamiseksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvavat. ›› Metsälehti Makasiini 19 10340_.indd 19 10340_.indd 19 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. M IK KO SU O N IO /V A ST AV A LO M M ETSÄNOMISTAJAT ovat viime aikoina saaneet nauttia hyvistä puunhinnoista. Prosentteina mitaten kuitupuulajien kantoja hankintahinnat ovat kohonneet parissa vuodessa 40–50 prosenttia. Kantohinnoista hävisi parissa vuodessa viidennes. Sitten Venäjä rajoitti tuontia ja puuvirta idästä puolittui. Huippuvuonna 2006 itäpuuta tuli Suomeen lähes 20 miljoonaa kuutiota
Todennäköisesti metsien kasvu tulevina vuosina pikemminkin alenee kuin lisääntyy, koska jatkuvasti puuston kasvua pienemmäksi jäävät hakkuut vanhentavat metsiä. Nopeakasvuisen koivun istutuksia voisi myös lisätä. Heidän mukaansa metsien vuosikasvu voitaisiin kohottaa nykyiseltä 100 miljoonan kuution tasolta periaatteessa noin 120 miljoonaan kuution. Mies tunnetaan Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkistä ”Visakallo”. Tilanne on valtakunnallisesti samanlainen kuin hyvin hoidetulla metsätilalla. NOPEAKASVUISEN KOIVUN ISTUTUKSIA VOISI MYÖS LISÄTÄ. le männiköitä. ”VARMASTI PITÄISI LISÄTÄ LANNOITUKSIA. Laajalla lannoitusohjelmalla voitaisiin saavuttaa noin miljoonan kuution kasvun lisäys. 20 Metsälehti Makasiini 10340_.indd 20 10340_.indd 20 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Ja samalla metsäpinta-ala pysyy sen verran rajallisena, että pystymme oman perheen voimin hoitamaan metsät.” ›› M IK KO RI IK IL Ä TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. ”Olen uudistanut laihoilla mailla kituuttaneita kuusikoita ja kylvänyt tilalMutta mitä keinoja Tommola käyttäisi, jos metsien kasvua pitäisi entuudestaan kiihdyttää. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistuisi. Tämä heikentää vähitellen kasvua. ”Varmasti pitäisi lisätä lannoituksia. Kasvua voidaan nostaa myös maltillisella kiertoaikojen pidennyksellä”, Mehtätalo ja Hynynen kirjoittivat taannoin Helsingin Sanomissa. Vanhat pellot on istutettu koivulle, mikä sekin on vauhdittanut kasvua”, Tommola kertoo. ”En ole lähtenyt kasvattamaan metsäpinta-alaa, vaan tavoitteeni on ollut saada nykyiset metsät kasvamaan mahdollisimman hyvin. Tarvittaisiin pitkäjänteistä, pelkästään puuntuotantoa painottavaa metsätaloutta kaikissa talousmetsissä. ”Jo istutettujen taimien jalostushyödystä on odotettavissa 1–2 miljoonan kuution kasvun lisäys tulevaisuudessa. METSÄNHOIDON MAALI KAUKANA PUUNTUOTANNON lisäämiseen ei valtakunnan tasolla ole tarjolla helppoja, saati nopeita keinoja, koska oikeastaan ne kaikki on jo käytetty. Kiertoaikojen pidentäminen leikkaisi ensi vaiheessa vuotuisia hakkuumääriä. Jo kymmenen miljoonan kuution kasvun lisäys olisi tiukan takana. Tehokkaana puuntuottajana tunnettu Hartolassa asuva Tuomo Tommola on virittänyt metsänsä huipputuottoon vuosikymmenien työllä. Lisäksi hän on lannoittanut kasvatusmetsät yleensä viimeisen harvennuksen jälkeen, vaikka kiistääkin olevansa himolannoittaja. ” Tuomo Tommola tuottaa tehokkaasti puuta metsissään. Viimeksi mainittu konsti kyllä vaikeuttaisi puuhuoltoa entisestään. Hän on hoitanut sukunsa metsiä 55 vuotta, josta omistajana 40 vuotta. Mutta nämäkin keinot tuottaisivat lisää hakkuumahdollisuuksia vasta vuosikymmenien kuluttua.” Luonnonvarakeskuksen puuntuotoksen tutkijat Lauri Mehtätalo ja Jari Hynynen ovat päätyneet samankaltaiseen johtopäätelmään