Koeajossa Jarcrac Multi 23. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTAJA Paluu juurille METSÄNHOITO HIRVITUHOJA TORJUMAAN NÄIN PLUSPUUT VALITTIIN HAKKEEN TUONTI KASVUSSA PUUNOSTOT ENNÄTYSVAUHDISSA ›› Hintatakuu mullisti kaupan vuosirytmin M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 1 TE EM A : PU U KA U PP A PUUKAUPAN UUDET TUULET TA MM IK UU H E LM IK K U U M A A L I S K U U H U H TI KU U T O U K O KUU KESÄKUU HE I N Ä K U U E LO K U U S Y Y S K U U L O K A K U U M AR RA SK UU J OU LU K UU Mitä sahan tankkiin. 8762_.indd 1 18.9.2021 11.38
Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. metsaforest.com 8763_.indd 2 18.9.2021 11.39. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. "Yhteistyö on kestänyt näin kauan, kun homma pelaa." – Janne Haverinen, metsäpalveluyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
47 PIKATESTI : Leatherman Curl – satasen lelu vai oikea työkalu. TEEMA 18 PUUKAUPPA : Vuosikalenteri uusiksi 30 ONNISTUNEEN KAUPAN RESEPTI 33 HINTAKYSELY TYSSÄSI KILPAILULAKIIN OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä hirvieläintuhojen torjunnasta 40 SAHA KÄYNTIIN : Tankit täyteen 42 TUTKIMUS : Viisi uhanalaista puuta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Loistava ideani metsämatkailuun 44 KYSY POIS : Miten eroon saniaisista. S. 15 LAHON VIISI ASKELTA 16 LUKIJAN KUVA : Kesäkorjuukelpoinen vai ei. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Halvan lankun aika ohi 6 METSÄNOMISTAJA : ”Ensimmäinen ajatus oli myydä” 12 KOTIMAISEN HAKKEEN KÄYTTÖ LASKUSSA 14 METSÄTYYPPI : Vaikuttiko hellekesä hirvikärpäsiin. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back. 48 PERINTÖMETSÄ : Yhteismetsässä osakkaat päättävät TALOUS 51 RAHAPUU : Uusi tapa perusparannukseen 52 PUUMARKKINAT : Kohti ennätysvuotta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Koivuleimikko meni pikakorjuuseen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yksityinen voitti rahastot 56 TILAMARKKINAT : Tarjonta lisääntyi elokuussa 57 KOEAJOSSA : Jarcrac Multi -pienmetsäkone LUONTO 61 KOLUMNI : Himmeneekö. 62 Hämärän valot Terveysjuomaa männystä JO RM A LU H TA Tulevaisuus avoinna ES KO KE SK I-V Ä H Ä LÄ 72 ENNEN & NYT : Pellot puupelloiksi 74 TUOTE & TEKIJÄ : Kulaus terveysjuomaa 78 PILKKEET : Kontiaisen kova kohtalo 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Lähtölaukaus jalostukselle Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8764_.indd 3 17.9.2021 16.02. 62 LUHTA : Hämärän valot 68 KÄSIN TEHTY : Kaarnassa on veneen muoto 6 74 S. SEPPO SAMULI S
ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”METSÄOMISTUS on meille suomalaisille arvokas, juureva asia. Maailman suurimmalla sahatavaramarkkinalla Yhdysvalloissa puutavaran kysyntä suorastaan räjähti kasvuun ja hinnat nousivat pilviin. Näin on tapahtunut Yhdysvalloissakin. Onneksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”KILPAILULAKIEN pelko tukkii yhä tehokkaammin paitsi yhtiöiden metsäjohtajien, myös metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajien suut. Metsän omistaminen yksin tai puolison kanssa on yleensä helpointa. Sittemmin tukit ovat halventuneet, mutta edelleen niistä maksetaan enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Viime toukokuussa puusta joutui maksamaan dollareita jopa 300 prosenttia enemmän kuin keväällä 2020. Viime viikon noteerauksissa sahatavara oli halventunut tasolle, jolta nousukiito aikanaan alkoi. Myydä vai pitää omanaan. Toimittajat Sami Karppinen ja Mikko Riikilä luotaavat muutosta sivulta 18 alkavassa jutussa. Poikkeusolojen alettua ihmiset eivät jääneet toimettomiksi, vaan ryhtyivät kunnostamaan kotejaan ja rakentamaan uusia. Tätä kysymystä pohtii todennäköisesti moni muukin kuin tähän lehteen haastattelemani metsänomistaja Atte Mali. Sivulta 56 voit lukea, mitä puustokuutio maksoi vuoden suurimmassa tilakaupassa. 8765_.indd 4 18.9.2021 11.55. Tilastojen avulla voi puukaupan kehityksestä sentään piirtää mielenkiintoista kokonaiskuvaa.” Halvan lankun aika ohi Metsämaa vaihtaa vilkkaasti omistajaa. Puukaupassa puhaltavat muutenkin uudet tuulet. Nyt huippu on jo takana. Lehtihaastattelussa puutavarakauppiaiden yhdistyksen puheenjohtaja kuitenkin arvioi, että hinta todennäköisesti jää aiempaa korkeammalle tasolle. Tämä on uutta, sillä hänen mukaansa meillä on totuttu puutavaran edulliseen hintaan verrattuna muihin Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS KORONAPANDEMIA on aiheuttanut monenlaisia yllätyksiä, joista yksi erikoisimmista on ollut sahatavarabuumi. Tänä vuonna myyntiin on tullut yli tuhat tilaa. Markkina-analyyseissä on kuitenkin arvioitu, että kysyntä jatkuu hyvänä ja hinnat voivat pysyä pidemmän aikaa koholla. Myös Suomessa terassintekijät huomasivat keväällä lautojen kallistuneen kymmeniä prosentteja. Joissain tilanteissa yhteismetsä voi kuitenkin olla houkuttelevampi vaihtoehto.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”MITÄ tehdä perintömetsälle. Siitä selviää sekin, mihin aikaan vuodesta puusta on tilastojen mukaan saanut parhaan hinnan. Sahatavarabuumin myötä kuusitukin hinta nousi alkukesästä yli 70 euron. Kuten usein käy, se mikä menee nopeasti ylös, tulee vauhdilla alas
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tällä kertaa kokeilin kuvata niitä maan tasalta ja vähän ikään kuin kurkistaa niiden maailmaan. Sieniäkin löytyi. KUVA: EMIL BOBYREV 8765_.indd 5 18.9.2021 11.56. 72 TIISTAINA 14. syyskuuta Peltolammen metsässä Tampereella oli aurinkoista mutta kylmää
”ENSIMMÄINEN AJATUS OLI MYYDÄ” » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 8766_.indd 6 18.9.2021 12.05
Atte Mali peri veljiensä kanssa pari vuotta sitten 24 hehtaarin suuruisen metsätilan. Myös metsänomistajana olo on alkanut miellyttää. Nyt pitäisi päättää, mitä lapsuudesta tutulle paikalle tehdään. Metsälehti Makasiini 7 8766_.indd 7 18.9.2021 12.06. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Atte Mali kertoo oppineensa metsänhoidosta paljon parin vuoden aikana
Malin vanhemmat kuolivat ja metsätila siirtyi veljesten omistukseen. Nuori metsikkö varttuu päätehakkuuikään, pellot metsitetään ja lapsuuden polut kasvavat umpeen. Menin kuitenkin metsänhoitoyhdistyksen juttusille. Sieltä sanottiin, ettei metsää vielä kannata myydä. Mielessä on käynyt, että mökin voisi irrottaa metsätilasta, jos joku veljeksistä tai heidän lapsistaan haluaisi lunastaa sen. Metsien hoidosta huolehti isä. ”Nykyisin ei ole enää sellaista yhteisöllisyyttä, että kesämökistä tulisi koko suvun paikka. Energiapuuksi myydyt rungot odottavat vielä kuljetusta kääntöpaikan ympärillä. Hän halusi hoitaa kaikki metsäasiat itse, me lapset emme niihin osallistuneet”, Mali sanoo. Minulla ja vaimollani on jo kesämökki”, Mali sanoo. ”Ensimmäinen ajatus oli myydä metsä pois. ”Metsä oli isälle tärkeä. Ennen tilanne oli eri, kun oli isot perheet ja sukupolvet viettivät paljon aikaa yhdessä”, hän pohtii. Täällä Mali vietti äitinsä ja kolmen veljensä kanssa kesiä 1960-luvulla. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 8766_.indd 8 18.9.2021 12.07. Malin lapsuusvuosien kesäpaikka, 24 hehtaarin suuruinen metsätila, sijaitsee Forssan kupeessa Tammelassa. ”Isoisäni asui täällä perheineen sotien ajan. Hän oli eläinlääkäri ja hoiti sodassa TAMMELA Metsätilalla tehtiin viime vuoden lopulla parin hehtaarin suuruinen päätehakkuu. Sen arvo nousisi, jos se hoidettaisiin ensin kuntoon.” Suvussa sotavuosista lähtien Mali kävelee pihapiirissä olevan, jo elämää nähneen istuinryhmän luo. Päätettiin, että Mali ryhtyisi veljessarjan vanhimpana hoitamaan kuolinpesän asioita. Pari vuotta sitten tilanne muuttui. Mali tosin epäilee, että sähkötön ja vedetön kesämökki ei välttämättä kiinnosta varsinkaan nuorempaa sukupolvea. Metsätila mökkeineen on kulkenut Malin suvussa vuodesta 1939. V IIDESSÄ vuosikymmenessä ehtii tapahtua paljon. ”Tämä on miellyttävä ja rauhallinen paikka, mutta itse en ole innokas kunnostamaan tätä. Seinälaudat ovat paikoin lahonneet ja katto pitäisi uusia. Tila ulottui alun perin läheisen järven rantaan, mutta isoisä myi tilasta irrotetun rantatontin heti sotien jälkeen. Keinosiementäjänä toiminut isä oli niin kiireinen, ettei juuri lomailemaan ehtinyt. Veljekset tunsivat lapsina metsät läpikotaisin, mutta aikuisiällä kesäpaikassa on tullut käytyä harvemmin. Vanha hirsimökki on hänen mukaansa sen verran huonossa kunnossa, että sisälle ei kannata mennä. Malin isoisä osti sen juuri ennen talvisodan syttymistä. ”Kun ensimmäisen kerran kävin täällä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa, en meinannut tunnistaa paikkaa”, hän kertoo. Sen huomasi forssalainen Atte Mali, kun hän pari vuotta sitten suuntasi lapsuusvuosiensa kesäpaikkaan. Hiljan kunnostettu yksityistien pätkä vie pihapiiriin, jonka reunassa seisoo punaiseksi maalattu vanha hirsimökki – piilossa läheistä soratietä ajavien katseilta
Hän ei pystynyt sisarustensa lailla kouluttautumaan, joten isoisäni ajatteli, että jokin turva pojalla täytyy olla.” Puutavaralla monta ottajaa Syyskuun alun aurinko paistaa utuisesti pilvien takaa. Koivutukkikin oli aika hyvissä hinnoissa. reunustanut parin hehtaarin suuruinen kuusivaltainen sekametsikkö. Hakkuu tehtiin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluna, ja hakkuualalta lähti puutavaraa useaan eri osoitteeseen. TäälATTE MALI 67 -vuotias KOTOISIN Forssasta, jossa myös asuu ELÄKKEELLÄ , työskennellyt muun muassa autonkuljettajana Tielaitoksella, josta myöhemmin tuli Tieliikelaitos ja sittemmin Destia PERHEESEEN kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja 5 lastenlasta VIIHTYY puutarhatöissä kesämökillä LAULANUT kuorossa, soittaa klarinettia ja pianoa – ei kuitenkaan valinnut muusikon uraa, kuten veljensä Mika ja Turkka Mali Metsälehti Makasiini 9 8766_.indd 9 18.9.2021 12.07. ”Nyt oli hyvä aika tehdä puukaupat, tukkipuusta sai hyvän hinnan.” käytettäviä suomenhevosia”, Mali kertoo. ”Se oli kasvanut siinä jo jonkin aikaa”, Mali toteaa katsoessaan ympärysmitaltaan parin metrin mittaista tekopökkelöä. Malin isä sai tilan ennakkoperintönä ollessaan hieman yli kymmenvuotias. Päätehakkuuala istutetaan ensi keväänä kuuselle. ”Isäni sairasti lastenreumaa. ”Nyt oli hyvä aika tehdä puukaupat, tukkipuusta sai hyvän hinnan. ”Tuossa kasvoi iso pihakuusi, jossa kiipeilimme veljieni kanssa”, Mali sanoo ja osoittaa tien suuntaan. Naapurissa kiekuu kukko. Nyt hakkuualalla seisoo parikymmentä tekopökkelöä. Hakkuuala muokataan myöhemmin syksyllä ja ensi keväänä sinne istutetaan kuusentaimet. Kuusi kaadettiin viime vuoden lopulla, samassa yhteydessä kuin pihapiiriä Atte Mali on tyytyväinen veljesten puukaupasta saamiin tuloihin
Samalla paikalla oli aikoinaan pelto, sittemmin ahomansikkaa kasvava koivikko. Kylmiltään metsätöihin ei kuitenkaan kannata lähteä, varsinkaan vanhemmalla iällä. tä lähti monta suoraa koivutukkirunkoa erikoispuuna huonekaluja varten.” Energiapuuksi myydyt rungot odottavat vielä kuljetusta puunkorjuuta varten tehdyn kääntöpaikan ympärillä. Siinä pian rikkoo itsensä. ”Isä laittoi aina silloin tällöin puuta myyntiin. Esimerkiksi nykyiset hakkuualat ovat suuria verrattuna niihin pieniin metsäkauppoihin, joita tämä teki. Leimautti muutaman puun, kun tuli rahapulaa.” Siitä Mali on tyytyväinen, etteivät veljekset laittaneet metsätilaa saman tien myyntiin. ”Metsästä on tullut tietynlainen ylpeydenaihe.” MALIN VINKKI METSÄNOMISTAJILLE JOS metsänhoidosta ei ole kokemusta, kannattaa pyytää apua metsäammattilaisilta. ”Sitä oppii pikku hiljaa, kun on pakko.” Isän ajoista metsänhoito on Malin mukaan muuttunut paljon. Moni haluaa maksimoida metsästä saatavan tuoton, ja hyvä onkin, jos metsänhoitotyöt pystyy tekemään itse. Metsästä saaduilla tuloilla on katettu kuolinpesän menot, ja Mali uskoo metsän arvon myös nousseen. Atte Malin isoisä osti metsätilan mökkeineen vuonna 1939. Seuraavia hakkuutuloja saadaan hänen mukaansa Kissankello kukkii vielä. Päätehakkuun lisäksi metsätilalla on tehty yhteensä kymmenisen hehtaaria harvennusta, ensiharvennusta ja taimikonhoitoa. Vaikka työt on teetetty, Mali kokee oppineensa metsänhoidosta paljon parin vuoden aikana. ”Isä suunnitteli tähän jossain vaiheessa erillisrakennusta.” Hakkuiden mittakaava kasvanut Mali ja hänen veljensä ovat teettäneet kaikki metsänhoitotyöt metsänhoitoyhdistyksellä. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8766_.indd 10 18.9.2021 12.08
Sitä, mitä Tammelan metsätilalle tapahtuu, Mali ei osaa vielä sanoa. Mali on itsekin ajanut traktoria monet kerrat, ja suunnitelmissa on ottaa se vielä käyttöön. Yksi vaihtoehto on, että veljekset perustaisivat metsäyhtymän. Mali sulkee vajan ovet ja suuntaa hiljalleen kohti autoaan. Myös metsänomistajana olo on alkanut miellyttää. Vaimo odottaa jo kesämökillä Humppilassa, hieman Forssan pohjoispuolella. ”Metsästä on tullut tietynlainen ylpeydenaihe. Pariskunta viettää siellä nykyisin yhä suuremman osan vuodesta. ”Se olisi verotuksellisesti ja puunmyynnin osalta kuolinpesää edullisempi vaihtoehto. Isän lempitöihin kuului polttopuiden haku metsästä traktorin perään laitetun vinssin avulla. Isä toivoi varmasti, että tila säilyisi suvussa.” Toistaiseksi metsätila saa kuitenkin pysyä kuolinpesän omistuksessa. Metsässä tulee käytyä paitsi sienessä ja marjassa myös muuten vain kävelemässä. ”Itse pystyn tuskin hyödyntämään metsää enää rahallisesti, vaikka metsän kasvu on Kanta-Hämeessä Suomen parhainta.” Metsän taloudellinen merkitys on kuolinpesän asioita hoitaessa korostunut, mutta Mali kertoo arvostavansa myös metsän tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Ensin pitää saada kuntoon kuolinpesän muut asiat.. Kesämökin käyttövesi taas haettiin läheisestä järvestä isolla kanisterilla, joka kulki traktorin perässä olevassa kärryssä. Päätösten aika ei ole aivan vielä. ”Täällä on vähän sekaista”, Mali varoittaa avatessaan vajan ovia. Traktori on hänen mukaansa muuten ajokunnossa, mutta jarrut kaipaavat huoltoa. l 8766_.indd 11 18.9.2021 12.08. sen sijaan odottaa tovi. Esittelemättä on vielä isän aikanaan ostama, vuoden 1957 Fordson Major -traktori. Sitä pystyy keskustelemaan muiden metsänomistajien kanssa ihan eri tavalla kuin aiemmin.” Yhtymä yksi vaihtoehto Mali suuntaa hakkuualalta takaisin kohti pihapiiriä
”Kolmasosa kaukolämmöstä tuotetaan tuontifossiilisilla ja lisäksi turvetta ajetaan alas, joten korvattavaa riittää.” . Myös Latvia ja Viro ansaitsevat maininnan, mutta eivät juuri muut. MIKKO HÄYRYNEN METSÄENERGIAN tuonti on kasvanut yhtäjaksoisesti viisi vuotta ja suunta näyttää jatkuvan. Fredriksson muistuttaa, että nuoret metsät kannattaa laittaa kuntoon tällä vuosikymmenellä, kun kysyntää on. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8767_.indd 12 17.9.2021 15.12. Ainespuumittaisen puun poltto lämmittää enemmän tunteita kuin voimaloita, sillä metsäenergiasta ainespuuta on alle kymmenen prosenttia. Metsäenergian menekin odotetaan supistuvan 2030-luvulla, koska muut kuin polttoon perustuvat lämmitysratkaisut kuten maalämpö ja aurinkoenergia kehittyvät. ”On kuviteltu, että markkinat hoitavat nuoret metsät, mutta toistaiseksi markkinat ovat vain lisänneet metsäenergian tuontia”, Fredriksson sanoo. Tuontihakkeen toimittajamaista Venäjä on suurin. Toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä näkee syyksi, että pienpuun keruun kemeraehtoja kiristettiin muutama vuosi sitten eikä korjausliikettä ole tehty. TUONTI KASVUSSA, KOTIMAISEN KÄYTTÖ LASKUSSA Kaikkiaan metsäenergian menekin ennakoidaan kutistuvan 2030-luvulla. Kotimaisen metsäenergian käyttö lämpöja sähkövoimaloissa on sen sijaan pysynyt ennallaan tai laskenut lievästi
Kotimaisen metsäenergian käyttö kääntyi laskevalle uralle pienpuun korjuutuen supistumisen myötä. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 1040 995 328 768 564 550 452 316 299 129 127 270 183 304 274 458 412 689 Metsähakkeen kokonaiskäyttö maakunnittain 2020, 1 000 m 3 Puolet hakkeesta palaa eteläisen ja lounaisen Suomen maakunnissa. Lä hd e: Lu ke Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat puun kysynnän kahden seuraavan kuukauden aikana: 20,5 % 20,5 % 59 % Vähenee Kasvaa vähän Vastaajia 39 Pysyy ennallaan 20 40 60 80 Tuontihakkeen suurimmat toimittajamaat 2020, %-osuus Venäjä Viro Latvia Muut Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 13 8767_.indd 13 17.9.2021 15.12. Lähde: Luke Tuki vaikuttaa. MAURI MAHLAMÄKI/VASTAVALO 40,25 € /m 3 Tuontihakkeen keskihinta satamassa vuonna 2020 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa, tuontihake kotimainen hake Yhteensä Tuki vaikuttaa. Kotimaisen metsäenergian käyttö kääntyi laskevalle uralle pienpuun korjuutuen supistumisen myötä. milj. m 3 Lä hd e: Lu ke kotimainen hake Yhteensä tuontihake Pienehkö määrä metsäenergiaa tuodaan pyöreänä puuna, mikä ei näy hakkeen tuontitilastossa
Minulle tuli elokuussa paljon viestejä, että hirvikärpäsiä on valtavasti. Ne eivät lennä alle viiden asteen lämpötilassa, mutta pysyvät hengissä pikkupakkasissakin. Alueilla, joissa hirvet viihtyvät talvisin, riittää hirvikärpäsiä, tietää emeritaprofessori Arja Kaitala. Loisen yleisyys riippuu siitä, kuinka helposti se löytää sopivan isännän, eli hirvitiheys ratkaisee hirvikärpäsen runsauden. Yleensä ne ovat vasta syyskuussa aktiivisimmillaan. Aikuiset selviävät muutaman kuukauden ilman veriateriaa. Sen me olemme testanneet. Lämmin kesä ei sinänsä lisää hirvikärpästen määrää, mutta ne aikuistuvat ja lähtevät lentoon tavanomaista aikaisemmin. 1 2 3 4 5 Mikä vaikuttaa hirvikärpästen runsauteen. Ilmaston puolesta se pystyy leviämään Lappiin. Näkyikö helteinen kesä hirvikärpästen määrissä. Joillekin hirvikärpänen aiheuttaa kutiavaa, jopa kuukausia kestävää ihottumaa.. Jos hirvikärpäsiä on metsässä, ne odottavat, kunnes löytävät isännän. Hirvikärpästä on tavattu 20 vuoden ajan poronhoitoalueen eteläosassa paikoissa, joissa hirviä on paljon. Usein hirvikärpänen erehtyy isännästään ja yrittää imeä verta hirven sijaan ihmisestä. Hirvikärpänen on hirveen sopeutunut loinen. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA TUULA LAMPELA VAIKUTTIKO HELLEKESÄ HIRVIKÄRPÄSIIN. Kuinka pohjoiseen hirvikärpäset ovat levinneet. MIKSI: Väittely toisen tutkijan kanssa hirvikärpäsen leviämisestä poronhoitoalueelle innosti aloittamaan hirvikärpästutkimuksen. Poronhoitoalueella, missä poroja on kymmenkertaisesti hirviin verrattuna, hirvikärpänen lentää herkästi poroon. TU U LA LA M PE LA ARJA KAITALA KUKA: Eläintieteen emeritaprofessori Oulun yliopistosta MITÄ: Tutkinut hirvikärpäsiä 12 vuotta. Kotelot putoavat hirven turkista talven aikana, joten alueilla, missä liikkuu runsaasti hirviä, on paljon hirvikärpäsiä. Mitä hirvikärpäset aiheuttavat ihmiselle. Milloin hirvikärpästen määrä vähenee. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8768_.indd 14 17.9.2021 16.19. Porossa hirvikärpänen ei lisäänny hyvin, mikä rajoittaa sen runsastumista Lapissa
Elävien puiden mykoritsasienet keräävät ravinteita uudelleen käytettäväksi. 5. Kuori alkaa irrota. Näin 10–15 prosenttia puun eläessään sitomasta hiilestä tallentuu pitkäaikaisesti metsämaahan. aste (0-2 vuotta kaatumisesta) Puu kaatuu. Nuori puu lahoaa nopeasti. Pari vuotta kaatumisen jälkeen puu on yhä kovaa, eikä puukon kärki uppoa kuin paria milliä, tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Lahoamisen kakkosvaiheessa kuusen kupeeseen ilmaantuu kynsikääpää ja laho alkaa edetä. Viitosvaiheessa puupehkua pienii karikekääpä ja muotonsa menettänyt runkopuu murenee käsivoimin. Kantokääpä Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA VA LO KU VA :H EN RI KO SK IN EN /V A ST AV A LO 8769_.indd 15 17.9.2021 16.28. aste Kynsikäävät ilmaantuvat puun kylkeen. Myöhemmin osa sitkaimmin hajoavasta ligniinistäkin hajoaa. Karikekääpä viihtyy puupehkussa. Lapin ikivanha mänty seisoo kelona vuosisatoja. aste Kantokääpä lahottaa puuta tehokkaasti. Esimerkiksi kukkajäärien toukat elelevät puuaineksessa. Seuraavaksi haaskalle tulevat lahottajat, jotka tekevät selvää puuaineksen selluloosasta ja hemiselluloosasta. Osa ligniinistä jää lahoamatta. Nyt puukko painuu puuhun kahvaansa myöten. l MIKKO RIIKILÄ Lahon viisi askelta 1. aste Puu menettää lieriömäisen muotonsa. Kaarnakuoriaiset tulevat syömään mehevää nilaa ja sinistäjäsienet helpoimmin sulavan aineksen puun sisältä. Nyt tutkijan puukko painuu jo 3–5 senttiä puuhun. Etelässä pienet aukot Lapissa hakkuuaukot ovat kaksi kertaa niin suuria kuin Etelä-Suomessa. Mykoritsasienet kuten humukat ja kahvikat kierrättävät entisen puun ravinteita. 2. Kimalaiskuoriaiset ja liekohärät asuttavat höttölahoa puuta. KUN tukkipuu kaatuu, lahoaminen kestää Etelä-Suomessa 70–100 vuotta. Nyt puukko uppoaa puuhun 0,5–2 senttiä. Nelosvaiheen runko on läpilaho mutta vielä lieriömäinen. Kaarnakuoriaiset syövät nilaa ja sinistäjäsienet tärkkelystä puuaineksen sisältä. Onko aukon koolla väliä. Lopulta myös sen lahoaminen kestää pitkään. Nämä pidot jatkuvat vain pari vuotta puun kaatumisesta. Kantokääviltä alkaa ravinto loppua ja niiden sijaan tulevat aarnikäävät. Esimerkiksi kukkajäärien toukat elävät puuaineksessa 4. aste Puu lahonnut kauttaaltaan. Lahon eteneminen määritellään suomalaiskansallisesti puukolla. VUOTTA VUOTTA VUOTTA V Kuolleen puun taival kestää yhtä kauan kuin sen elämäkin. Kolmosvaiheessa haaskalle tulevat lahottamisen raskassarjalaiset kuten kantokääpä. 3. Puun taival jatkuu kuoleman jälkeen yhtä kauan kuin se on elänytkin. Aarnikääpä syrjäyttää kantokäävät, kimalaiskuoriaiset ja liekohärät elävät puussa
UUSI TEHDAS VIREILLÄ METSÄ GROUP suunnittelee uuden viilupuutehtaan rakentamista Äänekosken tehdasalueelleen. Yksi kymmenien millien rankka vesikuuro juuri ja juuri kantaville maille, ja peli menetetään.” MEHTÄUKKO ”Tuuli kyllä poistaa tuolta osan, ei kannata itse mennä kaatamaan. Verkossa keskusteltiin kesäkorjuun jättämistä jäljistä. Ehkä kannattaisi hakata urapainumien reunoilta saman tien kuuset pois.” PUUKI ”Mielestäni jonkinlainen korvaus on paikallaan riippuen tietysti siitä, mitä olet itse pyytänyt korjuuajankohdaksi.” PANU ”Kokoomaurien painumia ei lasketa mukaan urapainumiin. Suomesta hankittavan tukin käyttö uudella Kerto LVL -tehtaalla olisi noin 375 000 kuutiota vuodessa. Lisäksi uusi tehdas työllistäisi välillisesti noin 200 henkilöä. Turhaa dramatisointia.” JEES H-VALTA ”Ojat tuli samalla eikä tarvinnut maksaa extraa.” URBO ”Yksi paha riski konkretisoituu kesäkorjuissa, jos hakkuu huitelee liian kaukana edessä. Muuten tulee turhan isoja aukkoja.” OLA_PALLONIVEL KESÄKORJUUKELPOINEN VAI EI. 49% HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Turvemailla varsinkin kuusiin tulee lahovikoja paljon vähemmiltäkin koneen jäljiltä. Suorat työllisyysvaikutukset olisivat noin 140 uutta työpaikkaa. Tuotanto myytäisiin rakennusteollisuudelle pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Nimimerkki Sullin mielestä kaikki hänen tilansa kuviot eivät tainneet olla kesäkorjuukelpoisia, mutta ne harvennettiin silti. Lopullinen päätös edellyttää alueen asemakaavoituksen valmistumista, yhtiö kertoo. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla sahatavaraviennin arvo nousi 49 prosenttia edellisestä vuodesta. Tahtoo nuo kokoomaurat painua melkein aina, jos ei ihan kovimpia pakkaskausia huomioida.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kovan päällähän tuossa on ajeltu. Lähde: Luonnonvarakeskus M ET SÄ G RO U P 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8770_.indd 16 17.9.2021 16.31. Investoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa. Painuma aivan olematon
Lahjakortilla voit hankkia lisää Husqvarnan tuotteita. KAMPANJA Saat nyt 250 € arvoisen lahjakortin ostaessasi 500-sarjan polttomoottorikäyttöisen moottorisahan. * *Lue lisää kampanjan ehdoista osoitteessa husqvarna.fi ENTISTÄ ENEMMÄN HUSQVARNA PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN 8771_.indd 17 16.9.2021 11.03
TEEMA » PUUKAUPPA VUOSIKALENTERI UUSIKSI T AM MI K UU HE L M I K K U U M A A L IS K U U H U H TI K UU T OU KO K U U K ES Ä KU U H EI N Ä K U U EL O K U U S Y Y S K U U L O K A K U U M AR RA SK UU JO UL UK U U 18 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 18 16.9.2021 11.26
Puukaupassa moni asia on muuttunut 2000-luvulla. Vuosirytmi on keikahtanut uusiin uomiin, ja avohakkuut ostetaan yhä useammin runkohinnoilla. TEKSTI SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN VUOSIKALENTERI UUSIKSI Metsälehti Makasiini 19 8818_.indd 19 16.9.2021 11.27
”Hinnantarkistus on mahdollinen vain tietyille pitkäaikaisille, säännöllisesti Stora Enson kanssa puukauppaa tekeville metsänomistaja-asiakkaille”, kertoo ostojohtaja Sami Honkanen Stora Ensolta. Vastaava piikki nähtiin myös vuonna 2018. 20 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 20 16.9.2021 11.27. tehdyille kaupoille. Metsä Groupin jäsenetusopimuksella myyjä saa hintatakuun joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana tehdyille kaupoille. Metsä Group ostaa kotimaasta puuta vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä. Kevätkaudella tehdylle puukaupalle metsänomistaja voi saada hintatakuun. Talvella korjatut puut antavat puskuria kevääseen, mutta kesän ja syksyn puita ostetaan touko-kesäkuussa. Talvi on hiljaisempaa aikaa”, kuvailee Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Juha Jumppanen. Syytä kehitykselle voi hakea metsänomistuksen muutoksista. Yhä suurempi osa metsänomistajista asuu muualla kuin metsätilallaan, eivätkä he ole sidoksissa maatalouden vuosirytmiin. Toinen syy kehitykselle piilee puunostajien intresseissä. ”Jos vuosi jaetaan kevätja syksykaudeksi, niin puukauppaa tehdään tasaisesti molemmilla kausilla. Puukaupan viikko-ostot vuosina 2006, 2018 ja 2021. Metsänomistajan kannalta hintatakuu on houkutteleva vaihtoehto. Onko hintatakuu oikotie onneen. Kun puukaupoille on perinteisesti lähdetty syksyllä kesän peltotöiden jälkeen, nähdään nykyään puukaupan huippuviikot usein touko-kesäkuun vaihteessa. Miksipä ei tekisi puukauppaa jo keväällä, jos saa joka tapauksessa saman hinnan kuin syksyllä puuta myyvä naapuri. Sopimusasiakkuudet rytmittävät Rytmin kääntämisessä porkkanana ovat toimineet suurten metsäyhtiöiden – Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enson – tarjoamat puukauppaedut. Normaaleina puukauppavuosina jälkitilit ovat jääneet marginaalisiksi. Tänä vuonna yksin viikolla 22 tilastoitiin Metsäteollisuus ry:n seurantaan puukauppoja noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä 35–55 prosenttia, eli vähintään noin viisi miljoonaa kuutiota, kuuluu yhtiön tarjoaman hintatakuun piiriin. Metsänomistajan kannalta ongelmallista on, että yhtiöiden käyttämät hinnankorjauksen perusteet eivät ole avoimesti nähtävillä. Myös UPM tarjoaa hinnantarkistusetua vastaavalla ajanjaksolla 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Loppukeväästä ostot kiihtyvät Milj. Yleistäen se tarkoittaa, että jos hinnat nousevat syksyyn mennessä, metsänomistaja voi saada kauppahinnan ja korkeamman maksetun hinnan erotuksen lisätilinä puukaupalleen. Puukauppaa pyritään tekemään ympäri vuoden. m 3 Metsä Groupin ja UPM:n hintatakuukauden loppuminen toukokuun lopussa on aiheuttanut hyvinä puukauppavuosina puunmyyntipiikin touko-kesäkuun vaihteeseen. Stora Ensolle tammi-maaliskuussa puuta myyvä voi valita, ottaako aikaisuuslisän vai hinnan tarkistuksen, jossa kaupan kantohintoja verrataan loka-marraskuun vastaavien kauppojen hintoihin. TEEMA » PUUKAUPPA Y KSI suurimmista muutoksista puukaupassa on vuosirytmin muutos. Tämä tietää kiirettä ostomiehille etenkin toukokuun lopulla, kun puukauppa-aikeet konkretisoituvat kaupoiksi inhimilliseen tapaan eli viime hetkillä. Tänä vuonna kauppoja tehtiin kevään kiivaimpana viikkona peräti 2,2 miljoonaa kuutiota. Joulukuun ostopiikkiin vaikuttaa se, että UPM:n ja Metsä Groupin hintatakuukausi alkaa