SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 26.9.2018 11.01. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27
Helpota isompien hankintojen rahoittamista sähköisen puukaupan ennakkorahoituksella. Puukaupan ennakkorahoituspalvelun ovat rakentaneet Metsä Group ja OP Yrityspankki Oyj. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää Puukaupan ennakkorahoituspalvelusta. Rahat puukaupasta voit saada tilillesi nopeimmillaan jopa päivässä. PUUKAUPAN ENNAKKORAHOITUS JOPA 80 % Suunnitteletko asunnon, traktorin tai uuden metsätilan ostoa. Rahoitusehdot näet verkkosivuillamme www.metsaforest.com/ennakkorahoitus. Saat jopa 80 prosenttia puukaupparahoista tilillesi kolmen pankkipäivän sisällä puukaupan teosta. 6079_.indd 2 26.9.2018 11.03
METSÄ NYT Kävin syyskuun puolivälissä Varjakan saarella Oulunsalossa. Tunnelma metsässä oli kuin olisi ollut elokuvassa. KUVA: JANNE KORKKO 6148_.indd 3 21.9.2018 15.22. Suojeltu saari on täynnä läpitunkematonta puustoa, harvinaista ja omalaatuista metsää! Koska valo ei pääse oksiston läpi maahan asti, ei kasvustoa puiden alla juuri ole. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
20 s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. 28 Puukauppa huippulukemissa 31 Puunostajat 2018 38 RAHAPUU: Metsätuhoja vähätellään Oma metsä 40 11 kysymystä puukaupasta 43 PIKATESTI: Puhelimessa raivuulla 44 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Hoitotöitä tekemään 47 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ihmisluonnon mukaista hakkuuta NRO 6 27.9.2018 JY RI KE RO N EN VA LT TE RI SK YT TÄ 4 MAKASIINI 6 • 2018 4 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 4 21.9.2018 15.32. 14 Kaatolupien haku tarkemmaksi 16 MARKKINAT: Paljon mittoja, enemmän tukkia 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hyvä hinta innosti kaupoille 18 Hyvästä tilasta kova hinta 19 VERKOSTA: Luolamiehet ongelmana Teema: Puukauppa 20 Mitä näistä puista tehdään. 40 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hyvin menee 6 METSÄNOMISTAJA: Timo Huhtala tuunaa metsätiloja 12 UUTISET: Metso-ohjelmalle 10 vuotta täyteen 13 METSÄTYYPPI: Miten kirjanpainajien kesä sujui, Heli Viiri
Meneillään on ennätysmäinen puukauppasyksy. Tästä puukauppanumerosta löydät taas kaikki Suomen puunostajat ja hyvät vinkit puukaupan tekoon. Ensi kuussa kuullaan taas uutta tietoa siitä, kuinka paljon metsät ovat kasvaneet ja paljonko niistä voidaan kestävästi hakata puuta. Määrävälein se kertoo lahjomattomasti tarkkoja lukuja. Äskettäin kuolleen eli kovan lahopuun määrä on Etelä-Suomessa yli kolminkertaistunut 1990-luvulta. Jo alustavista tuloksista paljastuu mielenkiintoisia tietoja. Kuinka monimuotoisuuden käy, kun hakkuut lisääntyvät. HYVIN MENEE ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. Inventointitietojen perusteella voi tehdä päätelmiä monesta muustakin asiasta, myös metsäluonnon tilasta. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 20.9.2018 16.44 Tämän numeron kannen kuvasi Jyri Keronen JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 5 21.9.2018 15.32. 50 KYSY POIS: Paljonko puut kasvoivat. Suojellun metsämaan ala on 1970-luvun lopun jälkeen viisinkertaistunut. Parhaillaan suunnitellaan säästöpuuryhmiä ja arvokkaiden luontokohteiden rajauksia sadoilla leimikoilla. Esimerkiksi järeiden haapojen määrä on muutamassa vuosikymmenessä kuusinkertaistunut talousmetsissä. Sen sijaan pidempään lahonnutta eli pehmeää lahopuuta kertyy talousmetsiin hitaasti. Aina voi tehdä asioita paremmin, mutta välillä voi olla hetken tyytyväinen. 40 s.64 48 PERINTÖMETSÄ: Metsälahja yhteisesti vai erikseen. Onneksi meillä on valtakunnan metsien inventointi. Muutoksella on merkitystä, sillä haapaa kutsutaan luonnon monimuotoisuuden kannalta Suomen tärkeimmäksi puuksi. Sitä on hehtaarilla nyt noin neljä kuutiometriä, mikä on kuitenkin 1,2 kuutiometriä enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Metsäluonnon hyväksi on tehty paljon, ja työ tuottaa tulosta. KUN KUUNTELEE puhetta luonnon köyhtymisestä tai tekee havaintoja teiden varsien avohakkuualoista, on vaikea sanoa, missä tilassa metsät oikein ovat. 52 KOEAJOSSA: Toyota RAV4 Hybrid 54 Vaatimaton kasvukesä 56 VAIKUTTAJA: Juha Mäntylä ostaa eniten puuta Luonnosta 63 PAKINA: Taatanalliset säkeet 64 LUHTA: Maailman nopein metsästäjä 68 TAPION PÖYTÄ: Sydämelle sopivaa superruokaa 70 Makasiinikrypto 72 PILKKEET: Turvana miljardit itiöt 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mitä tahansa puusta M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27. Samaan aikaan, kun talousmetsissä on lisätty luonnonhoitoa, metsiä on myös suojeltu. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten metsien käsittelyssä 1990-luvulla tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet luontoon. Toimittaja Liina Kjellbergin artikkelista selviää, mihin erään pohjoiskarjalaisen leimikon puut päätyivät
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6 MAKASIINI 6 • 2018 6 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 6 21.9.2018 15.24. METSÄNOMISTAJA TILOJEN TUUNAAJA Äänekoskelainen Timo Huhtala on ostanut ja myynyt viimeisen neljäntoista vuoden aikana toistakymmentä metsätilaa
Metsätilamarkkinoiden ylikuumentuminen on saanut Huhtalan lykkäämään tilaostoja tulevaisuuteen. ”Jos yleinen korkotaso nousee, uskon, että metsätilojen hinnoissa nähdään vielä korjausliikkeitä alaspäin.” 7 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 7 21.9.2018 15.24
Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä.” palveluyritystään, joka työllistää tällä hetkellä kolme ulkopuolista työntekijää. Äänekoski Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 8 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 8 21.9.2018 15.24. ”Nyt olen koulusta virkavapaalla ja keskityn täysillä yrityksen pyörittämiseen. Äänekosken Ruotinkylällä sijaitseva parinkymmenen hehtaarin metsätila ehti olla Huhtalan omistuksessa vain kaksi vuotta. ”Ostan, hakkaan, hoidan ja myyn” Huhtalan toimien vauhdikkuus alkaa paljastua, kun astelemme miehen kanssa uudehkon metsäautotien varressa varttuvan nelimetrisen kuusitaimikon reunaan. ”Tämän taimikon olen istuttanut metsäpalveluyrittäjänä tilan entiselle omistajalle, mutta raivannut pari vuotta sitten itse metsänomistajana. Totta kai kiinnostaa. Tavoitteena 10–20 prosentin tuotto Ensimmäisen kerran Huhtalasta tuli metsänomistaja vuonna 2004, kun hän hankki Pieksämäeltä seitsemän hehtaarin suuruisen metsätilan. ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Samaan aikaan hän on kehittänyt vuodesta 2007 toiminutta metsäTämän taimikon Timo Huhtala on istuttanut metsäpalveluyrittäjänä ja hoitanut metsänomistajana, mutta nyt tilalla on jo uusi omistaja maaliskuussa tehtyjen tilakauppojen seurauksena. Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä”, Huhtala muotoilee. ”Viimeisen neljän vuoden aikana olen ostanut metsää 80 etsänomistajien haastatteluissa toistuvat lähes aina samat asiat. Nyt tilalla on kuitenkin jo uusi omistaja”, Huhtala kertoo. Tila oli lähes kauttaaltaan päätehakkuumetsää, joten Huhtala uudisti metsät välittömästi. Neljäntoista vuoden aikana Huhtala on ennättänyt omistamaan toistakymmentä metsätilaa, yhteispinta-alaltaan reilusti päälle sadan hehtaarin. Tällä hetkellä miehellä on omistuksessaan vain seitsemän hehtaarin palsta Pihtiputaalla, joka sekin on myynnissä. Kahden vuoden kuluttua hän myi taimikkotilan uudelle omistajalle. ”Minulla ei ole nyt kuin seitsemän hehtaaria metsää omistuksessani, mutta jos tällainen erilainen näkökulma kelpaa, niin tervetuloa haastattelemaan”, Huhtala toteaa puhelimessa. Jokaisen tilan hän on myös myynyt eteenpäin. Myös tien olen teetättänyt omistusaikanani. Hakkuutuloja 18 000 euroa maksaneelta tilalta kertyi 28 000 euroa. Perinteisten metsänhoitotöiden lisäksi teemme paljon esimerkiksi pihapuun kaatoja.” Näyttää selvältä, ettei mies enää palaa koulumaailmaan. Äänekoskelainen Timo Huhtala, 47, tekee tässä suhteessa poikkeuksen. ”Tämä on ollut toimintamallini. ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Pitkäjänteistä metsänomistamista ja Huhtalaa ei saa sovitettua samaan juttuun mitenkään. ”Laskin, että sijoitetulle pääomalle kertyi kaksinumeroinen tuottoprosentti”, Huhtala ynnäilee. Ostan tilan, teen puukaupat päätehakkuista ja harvennuksista, hoidan taimikot ja uudistamistyöt, laitan tiet sekä ojat kuntoon ja sen jälkeen myyn tilan.” Metsätilojen tuunaus on ollut lähes parikymmentä vuotta alakoulun luokanopettajana toimineelle Huhtalalle sivutoimi ja tapa hankkia lisätuloja. Metsätalous nähdään pitkäjänteisenä toimintana, ja metsäpinta-alaa pyritään kasvattamaan tilaostoin sopivan tilaisuuden tullen
Hän on hoitanut kaikkien hankkimiensa tilojen taimikot hyvään kasvukuntoon. Jos kuutiohinta jää Keski-Suomen kasvatusmetsissä kolmeenkymmeneen euroon tai alle, niin tarjouksen tekemistä kannattaa harkita.” Tilojen ostossa tarvittavat metsänarviointitaidot Huhtala on opetellut itse. Puustotietojen tarkistus relaskoopin ja mauserin kanssa mitaten ovat ensimmäisiä asioita palstalla. hehtaaria ja myynyt 70 hehtaaria.” Siihen, miksi metsänhoitotyöt itse hallitseva mies on päätynyt myymään ostamansa tilat, löytyy puhtaasti taloudelliset perusteet. 9 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 9 21.9.2018 15.24. Parin viime vuoden aikana metsätilamarkkinat ovat kuumentuneet Huhtalan mukaan ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin.” Timo Huhtala ei epäröi tarttua raivaussahan kahvoihin. Mies tekee taimikonhoitotöitä myös metsäpalveluyrittäjänä. ”Olen asettanut sijoitetulle pääomalle 10–20 prosentin tuottotavoitteen. Metsätaloutta harjoittamalla voi päästä pitkässä juoksussa vain noin viiteen prosenttiin, vaikka tekisi itse kaikki hoitotyöt. ”Siihen on ollut kaksi syytä. Kun sopiva tila tulee myyntiin, hän tutustuu siihen perusteellisesti. Alan tutkintoa miehellä ei ole, mutta hän on suorittanut aikuisiällä muutamia metsurikursseja. Toiseksi, en ole halunnut ottaa kohtuuttoman suuria taloudellisia riskejä.” Tiloja Huhtala on ostanut sekä suoraan yksityisiltä että julkisten tarjouskilpailujen kautta. Metsätilojen kysyntä on ollut nyt niin kovaa, että myyminen on ollut taloudellisesti järkevin vaihtoehto.” Hinnat karanneet käsistä Tähän saakka Huhtalan hankkimat metsätilat ovat olleet pienehköjä, pinta-alaltaan 7–20 hehtaaria. ”Tarkkojen puustotietojen avulla pääsee kiinni keskimääräiseen kuutiohintaan. Ensiksi, pääomia ei ole ollut käytössä kovin paljoa
”Käypä arvo tilalle oli 54 000 euroa. Olen myös kääntänyt katseen pohjoisemmas, kuten Kainuuseen, mutta niin on tehnyt moni muukin.” Jos sopivia tiloja osuu kohdalle, aikoo Huhtala ostaa tilat perustamansa osakeyhtiön nimiin. ”Olen kokenut, että esimerkiksi metsävähennysten käyttäminen aiheuttaa vain ylimääräistä työtä. Se tarkoittaa, että tuotto-odotukset siirtyvät kauas tulevaisuuteen, vaikka puun hinta onkin noussut.” Esimerkkinä hän heittää Pihtiputaalla myynnissä olleen metsätilan. niin rajusti, ettei uusien tilojen hankinta ole ollut järkevää. ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin. ”Nämä kokemukset ovat saaneet ajattelemaan, että nyt ei ole järkevää laittaa rahoja kiinni metsätiloihin. ”Metsätilat.fi on osoittautunut hyväksi myyntikanavaksi, sillä tarjouksia on tullut paljon, ja myyntihinnat kohonneet hyTimo Huhtala satsaa tarvittaessa ostamiensa metsätilojen infraan. 10 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 10 21.9.2018 15.24. Tiloista maksetaan kymmeniä prosentteja yli käyvän arvon. Osakeyhtiö ei saa myöskään kemeratukia, mutta verotuksellisesti ja hallinnollisesti uskon osakeyhtiön olevan hyvä ratkaisu.” Ostajia läheltä ja kaukaa Aiemmin Timo Huhtala hoiti metsätilojen myynnin itse, mutta viimeisimmissä kaupoissa hän on turvautunut välittäjän apuun. Minä tarjosin 57 000 euroa, mutta olin tarjouskilpailussa sijalla neljätoista.” Viesti välittäjältä on kilpailutuksen jälkeen ollut viime aikoina aina sama: tila on myyty bruttohinnalla tai kalliimmalla. Yhteistyössä naapurien kanssa Äänekosken Ruotinkylällä sijaitsevalle palstalle syntyi kevytrakenteinen metsäautotie
Kaverit ovat joskus puolileikillään nimittäneet miestä kulassiksi, entisaikojen salakuljettajaksi ja kauppamieheksi. ”Uudet omistajat ovat olleet hankintoihin tyytyväisiä. Kuvittelisin, että korkojen nousu rauhoittaa jossain vaiheessa myös metsätilamarkkinoita.”n Metsäpalveluyrittäjällä täytyy olla monenlaista kalustoa mukana. ”Kuluja kahdesta palstasta koostuneesta tilasta tuli tientekoineen, metsänhoitotöineen ja varainsiirtoveroineen 86 000 euroa. Mukana kilpailussa ovat nyt myös sijoitusrahastot. Hyvin hoidetut nuoret metsät soveltuvat monen metsänomistajan pitkäjänteisiin tavoitteisiin hyvin.” Entä miten Huhtalalle kävi tämän Ruotinkylän palstan kanssa. ”Esimerkiksi Tornator tarjosi eräästä tilastani reilusti päälle käyvän arvon.” Huhtalan mukaan metsätilamarkkinat ovat muuttuneet siten, että isoillakin tiloilla keskimääräiset hehtaarihinnat ovat nousseet pienempien tasolle. Risut kulkevat pois tontilta peräkärryssä. ”Seuraan osakkeiden P/E-lukua, ja pyrin hankkimaan osakkeita, jotka ovat edullisia suhteessa firman tulokseen.” Huhtala rinnastaa myös metsätilat tavallaan osakkeisiin. Puukaupoista ja palstojen myynnistä kertyi tuloa yhteensä 130 000 euroa, eli pääsin tuottotavoitteeseeni.” Pääomalle Huhtala on hakenut tuottoa metsän sijaan osakemarkkinoilta. Yllättäen talvi on ollut hyvä aika myydä, sillä tarjontaa on silloin vähän.” Ostajia tiloille on löytynyt niin naapurikiinteistöiltä kuin ulkomailta. ”Silloin kannattaa myydä, kun hinnat ovat huipussaan. viksi. Yhden Huhtalan tilan on ostanut arabialainen henkilö. Ilman kovaa työtä eivät tulot metsätilakaupoissakaan synny. Jokaisen myydyn tilan takana on lukematon määrä työtunteja ja paljon hikipisaroita. ”Teen tätä työtä avoimin kortein ja rehellisesti. Tänään Huhtala suuntaa iltapäiväksi pihapuun kaatoon. www.metsään.fi 11 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 11 21.9.2018 15.24. Mutta ehkä heillä on parempaa tietoa tulevaisuudesta tai puun kysynnästä ja hinnoista Suomessa.” Pääomalle tuottoa osakemarkkinoilta Huhtala ymmärtää, että jotkut voivat nähdä metsätilojen ostamisen ja myynnin jonkinlaisena keinotteluna. Myös metsäyhtiöiltä on tullut tarjouksia. ”Sitä en käsitä, miten sijoitusrahastot voivat luvata sijoitetulle pääomalle viiden prosentin tuoton, jos tiloista maksetaan 20 prosenttia yli käyvän arvon. Varaudun siihen, että tila voi olla minulla vuosikymmenenkin.” Suomalaisittain poikkeuksellisen avoimesti yrittämisestä ja rahasta puhuvaa miestä on helppo uskoa. Hoidan aina uudistamistyöt ja metsänhoitotyöt parhaan osaamiseni mukaan
Jouni Mähönen teki puolentoista hehtaarin palstasta pysyvän Metso-suojelukohteen. Ratkaisuissa painoi sekä rahallinen korvaus että luontoarvojen säilyttäminen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. Elinkaarta sillä on jäljellä vuoteen 2025 saakka, mutta jonkinlainen suojeluohjelma jatkunee sen jälkeenkin. LEINONEN ETELÄ-SUOMEN metsien monimuotoisuusohjelma Metso on tullut kymmenen vuoden ikään. Ohjelman vaikuttavuudesta laaditaan parhaillaan väliarviointia. Etelä-Suomen metsien suojelutilanne oli heikko ja vaikea, sillä suojelullisesti arvokkaat kohteet olivat siellä täällä yksityisillä mailla, eikä Naturan vastakkainasettelua haluttu uudestaan. Kemeratuella (maaja metsätalousministeriö) Lähde: Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö Metso-suojelu Luonnonsuojelulailla (ympäristöministeriö) Toteutunut 64 540 ha Toteutunut 42 720 ha vuosina 2008-2017 vielä puuttuu vielä puuttuu vuosina 2008-2017 31 460 ha 39 280 ha Tavoite 96 000 ha vuonna 2025 Tavoite 82 000 ha vuonna 2025 12 MAKASIINI 6 • 2018 12 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 12 21.9.2018 15.35. Metso oli jotain uutta. Jotakin aivan uutta Metso perustettiin ristiriitoja ruokkineen Natura-suojeluohjelman jälkitunnelmissa. Nyt ollaan uralla, jossa pysyvä suojelu näyttää pääsevän tavoitteeseen ja määräaikainen suojelu ja luonnonhoitohankkeet vähän jätättävät. Metsälehden saamien tietojen mukaan luvassa on muutosehdotuksia. VapaaAJASSA Vapaaehtoisuus piristi suojelua Monimuotoisuusohjelma Metson ensimmäiset 10 vuotta ovat olleet menestystarina, mutta metsäluontoa ei ole vieläkään pelastettu. Metso-ohjelman tavoitteet ovat, että vuoteen 2025 mennessä on suojeltu pysyvästi 96 000 metsähehtaaria ja talousmetsien luontokohteita on kymmenvuotisen ympäristötuen tai tuetun luonnonhoidon piirissä 82 000 hehtaaria
Kuinka pohjoiseen se ulottuu, jää nähtäväksi. Ympäristöministeriön strategioissa on linjattu, että Metso-ohjelmaa jatketaan ja mahdollisesti laajennetaan suoja kosteikkoluontoon. Palsta on järeää kuusikkoa koivusekapuustolla. ehtoisuuteen perustuvaa suojeluohjelmaa ei ollut aiemmin kokeiltu samassa mitassa. Sielläkään kaikki tarjottu ei silti kelpaa. On mahdollista, että vielä lokakuussa kirjanpainajat iskeytyvät uusiin puihin. Sinänsä määritelmä Etelä-Suomen metsien suojelusta on harhaanjohtaja, sillä Metso-kohteita on Lapin kolmiota myöten. summaa, joten toisen sukupolven kuoriutumisen raja siirtyy päivä päivältä pohjoisemmaksi. ”Metso yksinään ei riitä, sillä se on vain pieni osa metsiensuojelun kokonaisuutta. Myös toinen sukupolvi on jo kuoriutunut eteläisimmässä Suomessa. ”Rahoitusta suunnataan sinne, missä hakkuut uhkaavat luontoarvoja.” Niinpä määräaikaisia tukisopimuksia ei ole enää uusittu kohteilla, jotka eivät tuo suojeluun oleellista lisäarvoa ja joilla ei ole välittömien hakkuiden uhkaa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa tarjontaa on enemmän kuin voidaan ottaa. Talousja kotitarvekäyttö ei ole enää mahdollista, mutta maan omistus säilyi, tosin enemmän muodollisena, sillä omistajan oikeus koskee enää lähinnä metsästystä. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Metsänomistaja Jouni Mähönen Iistä teki sopimuksen pysyvästä Metso-suojelusta pari vuotta sitten. 3 Kuinka kauan kirjanpainajat voivat tämän syksyn aikana vielä lisääntyä. Metsätyyppi 1 Miten kuuma ja kuiva kesä on tähän mennessä näkynyt kirjanpainajakannassa. lämpösumman. ”Vapaaehtoinen tie voi olla tehokkaampi kuin että läiskittäisiin alueita kartalle, yritettäisiin neuvotella ja jouduttaisiin hankaliin ja kärjistäviin lunastusprosesseihin.” Suojelusta ylija alitarjontaa Metso-kohteita tarjotaan eniten sieltä, missä suojelualueverkko on jo muutenkin kohtuullisen hyvä. Summaa kertyy niiltä päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. 4 Miten metsänomistajien kannattaa nyt toimia. Miksi: Luke tekee kirjanpainajaseurantaa Etelä-Suomessa 32 mittauspisteellä. Kirjanpainajien toinen sukupolvi on jo kuoriutunut etelässä, kertoo Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta. Uhanalaisuusseurannan mukaan oleellista muutosta parempaan ei ole vielä tapahtunut ja talousmetsissä pitää tehdä enemmän toimia, jotta monimuotoisuuden kato saadaan pysäytettyä.” Tarvittavat talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat jo alalla tiedossa. Feromoniseurannan saalismäärät ovat kasvaneet kesän aikana siihen malliin, että sisarusjälkeläistöjä on syntynyt laajalla alueella Etelä-Suomessa. Uutta oli myös kahden näkökulmiltaan toisenlaisen ministeriön, maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön, yhteistyö. Punkalaitumella Pirkanmaalla ylitettiin epidemiaraja jo toukokuussa. Vaikka Metson rahoitus on vaihdellut eri budjeteissa, niin rahoitus ei kuitenkaan ole katkennut. 13 MAKASIINI 6 • 2018 13 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 13 21.9.2018 15.10. Metsä ei ole täysin luonnontilaista, mutta ollut kuitenkin muutama kymmenen vuotta kirveenkoskemattomana. Kyse on etenkin lahopuun lisäämisestä. 2 Ovatko kirjanpainajat jo ehtineet tehdä sisarusjälkeläistön tai jopa toisen sukupolven. Muita epidemia-alueita on Kymenlaaksossa, Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. ”Jos vapaaehtoisuuden sijasta olisi pakko, niin suojelukartta olisi toisennäköinen, mutta ei kuitenkaan merkittävästi”, neuvotteleva virkamies Ville Schildt maaja metsätalousministeriöstä uskoo. Metso ei yksin riitä Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä on tyytyväinen Metson tuloksiin, mutta tietyin reunaehdoin. TEKSTI ANNE HELENIUS JO H A N N A KO KK O LA Kuka: Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. Mitä: Tutkii muun muassa metsien hyönteistuhoja. Puolentoista hehtaarin palsta tuli isompien Metso-palstojen kylkeen, jolloin yhtenäiseksi suojelualueeksi tuli 7,5 hehtaaria. Aivan eteläisimmässä Suomessa tarjonta on niukkaa ja suojelukriteerit löysemmät. Näitä ovat etenkin vähäpuustoiset suot. Metsoa arvostetaan sekä luontojärjestöjen, MTK:n että metsäteollisuuden suunnasta. eli astevuorokauden lämpösumma, toinen sukupolvi vaatii kuoriutuakseen 1 500 d.d. Talous ja luontoarvojen säilyttäminen olivat tässä päätöksessä fifty-fifty.” Suojelukohteiden valinnassa on Ville Schildtin mukaan nostettu rimaa. Mähönen on tyytyväinen pysyvästä suojelusta maksettuun kertakorvaukseen. ”Tykkään liikkua luonnossa. Salpausselän eteläpuolella on kertynyt yli 1 600 d.d. Jos omistaa varttunutta kuusimetsää Jyväskylän eteläpuolella, kannattaa seurata metsiköiden kuntoa lähietäisyydeltä vielä tänä syksynä ja ensi keväänä. Koko ajan kertyy lisää lämpöMiten kirjanpainajien kesä sujui. Uudet kirjanpainajat jatkavat iskeytymisiä puihin. Tukkipuuston laatua alentaa, että pehmeän savimaan vuoksi rungoissa on tyvimutkaa
Tavoitteena on kustannuksia alentamalla kannustaa nuoria metsästysharrastuksen pariin. Nyt kun saadaan vielä pankkilupia käyttöön, niin muuttohirvien tihentymiä onnistutaan toivottavasti verottamaan vielä alkuvuodesta.” sen ohjauksessa on tärkeä kehityksen mahdollisuus. Sisämaan hirvenkaatoluvat on usein jo käytetVarsinais-Suomessa pulmana on, että hirvet liikkuvat saarista sisämaahan talvehtimaan. Keskimäärin liiketulos Etelä-Suomessa oli 165 euroa hehtaarilta. ”Syksyn aikaisessa metsästykHirvilupien haku tarkemmaksi Varsinais-Suomessa ihmetellään, miksi Luonnonvarakeskuksen suosituksesta poikettiin kaatolupien jaossa . Luonnonvarakeskus tuotti viime syksyn jahtikauden aikana ensimmäistä kertaa metsästystä seuraavan reaaliaikaisen verotusennusteen, jonka on tarkoitus auttaa loppuvuoden kaatojen suuntauksessa. Lupia ei haluttu hakea enempää”, kertoo Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola sähköpostitse. Vain Keski-Suomessa metsureista on selvää ylitarjontaa. Pankkilupia tulee pystyä irrottamaan metsävahingoista kärsiville alueille hirvitihentymien verotukseen”, Pitkänen sanoo. ”Metsästysajan pidentyminen tammikuun kahdelle ensimmäiselle viikolla on hyvä asia. Viime keväänä parranpärinää aiheutti metsänomistajien näkökannan jääminen paikoin huomiotta hirvikantatavoitteiden asettelussa. ”Osalla hirvitalousalueista homma toimii, eli riistanhoitoyhdistysten laatimat pyyntilupasuunnitelmat vastaavat riistaneuvoston asettamaa hirvikantatavoitetta. ”Ihmetystä herättää se, että metsästäjät eivät huomioi Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arvioita ja verotussuosituksia, vaan tuntuvat päättävän hirvenkaatoluvista omin päin”, kertoo maanomistajia Varsinais-Suomen riistaneuvostossa edustava Ville Kalluinen. Riistapäällikkö Toivolan mukaan alueella on aina ollut keskimäärin enemmän hirviä kuin muualla Suomessa muun muassa hirvikannan hyvän tuottavuuden takia. Esimerkiksi yhdellä Varsinais-Suomen hirvitalousalueista Luonnonvarakeskuksen verotussuositus ehdotti 20 prosentin lisäystä lupamääriin, mutta lopullinen kaatolupalisäys jäi kolmeen prosenttiin. ”Esitys on vahva viesti kaikille riistakentän toimijoille edistää nuorten osallistumista metsästysharrastukseen”, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä . Nyt esimerkiksi Varsinais-Suomessa mietityttää hirvenkaatolupien johdonmukaisuus. Työja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan metsureita ja metsätyöntekijöitä on työnhakijoina yhtä paljon kuin tarjolla on avoimia työpaikkoja. Työvoima on tasapainossa myös metsätalousteknikoilla, metsätalouden erityisasiantuntijoilla sekä paperija sahatyöntekijöillä. ”Riistakeskus kertoi verotussuunnitteluprosessin yhteydessä, että enemmän lupia pitäisi hakea, jotta päästäisiin alueellisen riistaneuvoston määrittämään tiheystavoitteeseen. Riistaneuvostojen toimintaa muuttavaa hanketta ei Pitkäsen mukaan ole vireillä, mutta neuvostojen on määrä tarkastella edelleen vuosittain, onko hirvikannalle asetettu tavoitetaso saavutettu. Paras liiketulos oli Kanta-Hämeessä, 245 euroa hehtaarilta. Pulaa ei ole myöskään metsätyökoneiden kuljettajista muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Metsäalan työvoima on tasapainossa Hallitus esittää alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun laskemista nykyisestä 39 eurosta 20 euroon. Lyhyesti AJASSA VALTTERI SKYTTÄ HIRVIKANNAN säätelyjärjestelmä on saanut tänä vuonna metsänomistajilta kovaa kritiikkiä. Lupahakua ja jahtia tarkemmaksi Suomen riistakeskuksessa on suunnitteilla hanke, jonka on tarkoitus parantaa hirvikannan säätelyjärjestelmää kahdella tavalla: hirvenpyyntilupien haun tulee vastata paremmin kannalle asetettua tavoitetta ja kaatolupia on syksyllä käytettävä niin, että hirvikannan verotussuunnitelma toteutuu. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa tulos oli vain 49 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksityismetsätalouden liiketulos nousi 126 euroon hehtaarilta, eli lähes 17 prosenttia keskimääräistä suuremmaksi. Metsätalouden tuotto kasvoi H A RR I H Ä M Ä LÄ IN EN ty, kun hirviä alkaa kerääntyä alueen taimikoihin talvilaitumille, ja metsävahinkoja syntyy. Saaristohirvet sisämaan taimikoissa Varsinais-Suomessa niin hirvikantatavoitteet kuin tämän hetken hirvitiheydet ovat paikoin Suomen korkeimpia. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 8 600. 14 MAKASIINI 6 • 2018 14 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 14 21.9.2018 15.42. ”Saaristossa on paljon kitumaita ja metsätaloudelle vähämerkityksellistä alueita, ja saaristossa on aina haluttu pitää enemmän hirviä kuin muualla.” Ville Kalluisen mukaan ongelmana on, että hirvet liikkuvat saaristosta sisämaan metsiin talvehtimaan. Nuorille halvempi riistanhoitomaksu Yksityismetsien kannattavuus koheni selvästi viime vuonna. Osalla alueista lupasuunnittelu ei toteuta kantatavoitetta”, kertoo maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen
Ero selittyy viime heinäkuun poikkeuksellisen suurella hakkuumäärällä. Vilkkainta hakkuutyömailla oli tänä vuonna maaliskuussa. Hakkuuala nousi metsänkäyttöilmoitusten perusteella 688 000 hehtaariin, kasvua 35 000 hehtaaria. Tällä hetkellä kaikilla alueilla ei pystytä täysin edes vastaamaan kasvaneeseen kysyntään”, sanoo Koneyrittäjien liiton metsäasiantuntija Lauri Hyytiäinen. ”Mölkky-pelin osat ovat koivua. 0,70 Sahatavaran henkeä kohti laskettu kulutus nousi viime vuonna 0,70 kuutiometriin. Määrä on kaksinkertainen tähän mennessä 2010-luvulla rakennettuihin verrattuna. Töitä on riittänyt ja hakkuut ovat jatkuneet ilman suurempia seisokkeja. Puukerrostaloja yhä enemmän TI IA M O N TO Metsätöitä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuoden heinäkuussa puuta hakattiin miljoona kuutiometriä vähemmän. Erikoiseksi tilanteen teki se, että samaan aikaan viime vuonna hakkuutyömailla työskenteli tuhat konetta vähemmän. ”Kesä on ollut metsäkoneyrittäjille hyvä. Kpl 2017 2018 Lähde: Luke, kuva Ponsse LIINA KJELLBERG METSISSÄMME kaadettiin heinäkuussa puuta 1 630 hakkuukoneen voimin. Kaikkiaan puukerrostaloja kaavaillaan 73 kuntaan. Vuosina 2018–2020 aloitetaan kuntien mukaan 186 puukerrostalon rakentaminen. Silloin puuta kaadettiin 2 120 hakkuukoneen voimin. Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin yhteensä 189 000 hehtaaria, mikä on viisituhatta hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2016. 15 MAKASIINI 6 • 2018 15 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 15 21.9.2018 14.58. Reippaimmin puukerrostaloja suunnitellaan Turkuun ja Helsinkiin, joihin on vireillä yhteensä 35 puukerrostalohanketta. Siitä 77 prosenttia istutettiin, loput kylvettiin. Sanottua Puisten kerrosja rivitalojen määrä kasvaa voimakkaasti, ilmenee Rakennustutkimus RTS:n selvityksestä. Hänen mukaansa osaavaa työvoimaa tarvittaisiin lisää, mutta alan kilpailukyky ei tahdo riittää. Metsätien varteen puita kuljetti 1 730 metsätraktoria ja tuotantolaitoksille 1 290 puutavara-autoa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Tactic Games on Suomen suurin sahatun koivun käyttäjä.” Kuvateksti Kauppalehdessä 11.9. Viljelyala laski 6 000 hehtaarilla 103 000 hehtaariin. ”Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys, sillä rahoitus on nykyisin sidottu vaalikausiin ja kulloiseenkin budjettiin.” Elinkeinoministeri Mika Lintilä liikenneverkon kunnostamisesta, Tie & Liikenne 4/2018. Poikkeuksellinen heinäkuu KI M M O BR A N D T 500 1000 1500 2000 Puutavara-autot Metsätraktorit Hakkuukoneet Hakkuut työllistivät Hakkuiden korjuukalusto vuoden 2017 ja 2018 heinäkuussa. Metsätöissä notkahdus ”Vaikka kuitupuun hinta on Suomessa vihdoin ollut nousussa, sen hintakehitys on naapurimaihimme verrattuna ollut edelleen maltillista.” MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, Metsänomistajat – Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 2/2018. Teollisuuden käyttöön hakattiin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on enemmän kuin yhtenäkään heinäkuuna kymmeneen vuoteen
Ensiharvennus 13,89?. Tukkisaanto supistuu entisestään, jos tyvitukin edellytetään olevan vähimmäismittoja pidempi. 42,49?. Ensiharvennus 40,45?. 67,34 . Silloin puut ovat rinnan tasalta noin 20-senttisiä. Tonni pois tilistä Hakkuukertymän tukkiosuus ratkaisee myyjän tilin suuruuden, koska harvennuksella havutukin kantohinta on 50–54 euroa kuutiolta ja kuitupuun alle 20 euroa. 17,28?. 13,39 . 16,88?. Läpimitaltaan 19-senttinen, 14 metriä pitkä mänty on tilavuudeltaan Metsäneuvoja Aarne Jalkasen mukaan harvennusleimikoista tehtävien kauppojen kanssa kannattaa olla tarkkana. 45,68 . 64,85* 38,29* 19,49?. 50,54?. 17,61 . 18,88?. 21,11?. 17,11 . 66,49 . 12,69?. 17,49?. Kakkosharvennus on kasvatushakkuu, joka tehdään yleensä 10–15 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. 17,19?. 56,93?. 19,10?. Harvennushakkuu 56,60?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,40?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,12?. 63,83?. 16,62 . Uudistushakkuu 66,53?. 14,01 . 33,93?. ”Jos rungossa on kahdeksan metriä läpimittansa ja laatunsa puolesta tukiksi kelpaavaa osaa, saadaan tyvestä tällöin vain yksi tukki, loppu menee kuitupuuksi”, Jalkanen havainnollistaa. hin sallittu tukin katkontapituus on 43 desimetriä. 20,94?. Harvennushakkuu 52,96?. ”Tällöin rungosta voidaan tyvitukin lisäksi saada latvaosasta vielä toinen tukki”, metsäneuvoja Aarne Jalkanen Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä kertoo. Harvennushakkuu 57,42 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,95?. 21,47?. 41,90??. 23,43?. 16,22?. 37,37?. Raakapuun kantohinnat viikolla 37 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,07?. 13,68?. 44,31 . 19,83?. 17,31?. 66,42 . 18,85* Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO RIIKILÄ TUKIN katkonnan vaikutus puukauppatiliin on suurin kakkosharvennuksilla. 39,79 . 19,41 . Ensiharvennus 14,04?. 18,03?. 54,60??. 21,25 . 20,13?. Uudistushakkuu 64,31?. 19,02 . 16 MAKASIINI 6 • 2018 16 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 16 21.9.2018 15.01. 52,53?. 17,43?. Hakkuussa voi kertyä mäntyja kuusitukkia kohtalaisesti, jos käytettävissä on useita katkontapituuksia 31 desimetristä alkaen ja jos lyhyimpiä tukkeja saa tehdä tukin vähimmäislatvaläpimittaan. 18,19 . 48,21 . Uudistushakkuu 63,81?. Vähiten tukkia kertyy, jos lyPaljon mittoja, enemmän tukkia Tarkka tukin katkonta voi varttuneen kasvatusmetsän harvennuksella tuoda puun myyjälle jopa kymmenen euroa lisää myyntituloa kuutiolta . 45,93 . 20,11?. 18,93 . Epäedullisimmin ehdoin tukin saanto jää alle 20 prosentin. ??. nousussa. 67,59 . 16,62 . 58,05 . 65,06?. 41,32 . 12,56?. 13,60?. Tällöin yhden tukin puun vähimmäiskoko suurenee ja pelkkää kuitupuuta antavien runkojen osuus lisääntyy. ???. Uudistushakkuu 65,84?. 17,78?. 17,69?. 13,44?. Metsänhoitoyhdistys PäiSA M I KA RP PI N EN jänteen aineistojen mukaan tarkimmin tukit katkova ostaja saattaa saada hakkuukertymästä liki 50 prosenttia tukkia, kun rungon keskikoko on 0,2 kuutiometriä. Järeäpuustoisilla päätehakkuilla vaikutus jää sen sijaan pienemmäksi. 68,29 . 17,57?
Sahayhtiö ja yksityinen puunhankkija tarjosivat sekä männylle että kuuselle runkohintaa. 15,87?. Kakkosharvennuksesta saadaan 80–100 kuutiometriä puuta hehtaarilla. 51,35?. 13,39?. Mutta näin yksinkertaista parhaan ostajan löytäminen ei silti ole. 19,59?. Kauppa tehtiin kesäkuussa ja puut korjattiin elo-syyskuun vaihteessa. 16,44?. 12,17* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,74* 50,57* 17,38* 16,28* Uudistushakkuu 54,40* 51,76* 19,47* 18,21* Harvennushakkuu 49,08* 45,31* 15,53* 14,85* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,50 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 17,79?. 14,46?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Runkojen keskijäreys osoittautui 160 litraa leimauksessa arvioitua pienemmäksi, joten runkohinta tuotti korkeamman myyntitulon kuin hyväkään tukin hinta olisi antanut. 16,63 . ”Harvennukselta korjatun männyn runkohinta voi vaihdella jopa kymmenen euroa kuutiolta, kun verrataan puun myyjälle parhaiden ja epäedullisimpien katkontojen vaikutusta”, Jalkanen toteaa. 16,86?. Uudistushakkuu 59,98 ?. 17,85?. Uudistushakkuu 62,61?. 20,34?. Näin tukin katkonta ei ratkaise puukauppatuloa. Ensiharvennus 13,26 ?. Harvennushakkuu 50,43?. 45,48 . 19,02?. Hakkuukertymä Hyvä hinta innosti kaupoille 0,2 kuutiometriä, siis 200 litraa. Tosin ostajat voivat päätyä hyvin erilaiseen tukkikertymään paperilla samanlaisillakin laatuvaatimuksilla. Se tarkoittaa, että kaikelle hakkuussa kertyvälle mäntyja kuusiainespuulle maksetaan sama kuutiohinta. 13,18?. 15,02?. 49,25?. 37,69?. 21,47?. 67,12?. Yhdistys sai valtakirjan leimikon myymiseen. 32,64?. Kuultuaan kuinka puun hinta on kohonnut, hän päätyi itsekin myyntilaidalle. 46,79?. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Leimikkoon rajattiin kolme kesäkorjuukelpoista päätehakkuukuviota. Toisaalta myös isoilta metsäyhtiöiltä saattaa tulla myyjälle suotuisia tarjouksia”, Jalkanen toteaa. 64,25?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,35?. 19,53?. ”Yhtiöt, joilla on huonolaatuisen sahatavaran jatkojalostusta, tulkitsevat laatuvaateita todennäköisesti väljimmin.” kohosi viitisenkymmentä kuutiota leimausarvioista. Näistä yksi oli puolukkatyypin kituliasta kuusikkoa, jossa puut olivat melko pieniä. 58,61?. 56,21 . 20,11 . 62,04?. 16,32 . Harvennushakkuu 49,41?. 43,62 . 17,03?. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,22?. Tiedot kerätään viikoittain. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,21?. 43,71?. Tarjouksia tuli neljä: kaksi isoilta metsäyhtiöiltä, yksi sahafirmalta ja yksi yksityiseltä puunhankintayrittäjältä. 16,48?. 16,99?. Leimaussuunnitelman mukaan puuta kertyisi 770 kuutiota, ihan mukava leimikko siis. 20,93?. Käytettyjen tukin mittojen lisäksi laatuvaatimukset vaikuttavat saantoon. 38,69?. Ensiharvennus 13,19 . 17,85?. Harvennushakkuu 55,74 . 19,27?. 60,81?. Metsäyhtiö tarjosi kuusitukista peräti 70 euroa kuutiolta, mutta kuivakan kankaan pienirunkoisessa näreikössä tukkisaannon arveltiin jäävän vähäiseksi. Kaikkiaan puunmyyntituloja kertyi vajaat 44 000 euroa. LEIMIKKO RUNKOHINNALLA Hakkuukertymä, m3 Yksikköhinta, €/m3 Myyntitulo,€ Mänty kokorunko 185 60 11 100 Kuusi kokorunko 491 60 29 460 Koivutukki 32 50 1 600 Koivukuitu 76 21 1 596 Yhteensä 784 43 756 MIKKO RIIKILÄ SISÄSUOMALAINEN metsänomistaja tapasi metsänhoitoyhdistyksen neuvojan alkukesästä. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 20,41?. 6,77 ?. 21,93 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Huono katkonta leikkaa myyjän tilistä äärimmillään tuhat euroa hehtaarilla. 18,07?. 17,01?. ”Kaikki sahat eivät tällä hetkellä katko runkoja niin, että tukkia kertyisi mahdollisimman paljon. Ensiharvennus 42,00?. Uudistushakkuu 65,73 . Ostajaksi valikoitui sahayhtiö. Puutavaralaji m3 17 MAKASIINI 6 • 2018 17 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 17 21.9.2018 15.12. 65,91?. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,54 . 16,22?. 18,75?. 12,60?. Hyvän ostajan löytäminen vaikeata Yllä olevan ääriesimerkin huono katkoja oli iso metsäyhtiö, parhaat mitat tarjosi saha. 12,34?
Metsämaata tilalla oli 80 hehtaaria, lisäksi kuusi hehtaaria voimalinjaa, teitä ja vesiuomia. Myyjän hintapyyntö oli 540 000 euroa. Arvo riippuu laskentatavasta Tila-arviossa summa-arvomenetelmän mukainen eli kuvioittain yhteenlaskettu hinta oli 565 067 euroa. Tilaa koko matkaltaan halkova vesiuoma jakoi tilan ikävästi kahteen osaan. Ne olivat monin paikoin ylitiheitä ja kiireesti harvennettavia. Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla hehtaarihinnat ovat yli viiden tuhannen euron ja hintakertoimet korkealla. Tilan osti metsärahasto 663 880 eurolla – metsämaan hehtaarista maksettiin noin 8 300 euroa. Taimikoita oli 2,5 ja heti uudistettavia kuvioiHyvästä tilasta kova hinta Runsaspuustoisesta tilasta maksettiin huomattavasti pyydettyä enemmän. Männiköissä oli jonkin verran ylitiheyden aiheuttamaa riukuuntumista.” Vanhoissa, noin 90 vuoden ikäisissä kuusikoissa puuta oli 300–400 kuutiota hehtaarilla. Summa-arvomenetelmän hintaan suhteutettu hintakerroin oli 1,17. ”Hyvällä kohteella, jossa on paljon sekä kuutiokasvua että arvokasvua, tuottoon perustuva arvon laskenta antaa aivan toisentasoisen hinnan kuin perinteinen summa-arvolaskelma.” METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 19 17 321 35 20 102 44 5 393 53 1,08 Satakunta 25 20 552 32 7 114 27 4 677 41 1,01 Häme-Uusimaa 33 25 520 33 19 122 41 5 778 47 1,10 Etelä-Karjala 42 24 545 33 11 112 38 4 696 42 0,97 Kymenlaakso 41 25 602 30 7 107 30 4 246 40 1,01 Pirkanmaa 62 45 1 268 23 16 121 38 4 718 39 1,02 Etelä-Savo 73 53 1 593 33 10 109 35 4 367 40 0,93 Eja K-Pohjanmaa 155 94 2 542 30 10 88 22 2 499 28 0,88 Keski-Suomi 76 67 2 060 35 11 98 33 3 781 39 0,90 Pohjois-Savo 73 44 1 607 26 12 104 27 3 359 32 0,84 Pohjois-Karjala 98 64 2 117 27 12 120 29 3 658 32 0,89 Kainuu 51 33 1 457 27 8 73 20 1 518 21 0,85 Pohjois-Pohjanmaa 162 103 3 868 25 11 84 19 1 947 23 0,93 Lappi 63 43 3 378 21 10 61 15 1 033 17 0,88 Koko maa 973 657 2 2430 lisäys elokuussa 162 71 2 189 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Matalin hintakerroin on Pohjois-Savossa. Maapohjat olivat lähes kokonaan lehtomaisia tai tuoreita kankaita. Kasvatusmetsien puumäärät olivat keskimäärin noin 225 kuutiota. Varttuneita kasvatusmetsiä oli peräti 69 hehtaaria ja tukkiprosentti oli 29. ”Kasvatettavat kuviot olivat hyvälaatuisia ja hyväkasvuisia, havupuuvaltaisia sekametsiä. 18 MAKASIINI 6 • 2018 18 MAKASIINI 6 • 2018 6089_.indd 18 21.9.2018 15.38. Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KOUVOLASSA myytiin kesänkorvalla harvinaisen puustoinen metsätila. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten tarjontaa ja eniten tehtyjä kauppoja. Valtapituus oli paikoin 28 metriä. Uoman toiselta puolelta puiden ulosotto on ongelmallista, koska tiet ovat kaukana. ”Tällaisissa tiheissä, järeissä metsissä kuutiomäärät helposti aliarvioidaan.” Tilalla oli metsätie, mutta varsin kapea ja ilman kunnollisia kääntöpaikkoja. Myyntiesitteen mukaan hehtaaripuusto oli keskimäärin 220 kuutiota, mikä on kaksinkertaisesti maakunnan myyntikohteiden keskitasoon verrattuna. Kiireesti harventamaan Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos teki tilalla maastoarvioinnin ja totesi, että myyntiesitteen tiedot vastasivat hyvin hänen arvioitaan. Maakunnissa on myyty järeäpuustoisia tiloja, joten tukkiprosentit ja kuutiokohtaiset hinnat ovat tilaston kärkeä. Maalaji oli hienojakoista ja hitaasti vettä läpäisevää, mikä näkyi soistuneisuutena. Kaksi vanhaa puusiltaa olivat huonossa kunnossa. Metsätila Kouvolassa Plussat: + hyvät maapohjat ja kasvut + hyvät sekametsät + paljon hakkuumahdollisuuksia Miinukset: – puutteellinen tiestö – tilaa halkova vesiuoma – kasvatusmänniköiden ylitiheys ta 7,5 hehtaaria. Tarjouskilpailun voittanut rahasto laskee metsätilan arvon toisella tavalla, tuottoarvomenetelmällä. Keskimääräinen hintakerroin on tällä hetkellä maakunnassa 1,01”, Liljeroos toteaa. ”Se on paljon, kun ottaa vertailuun mukaan Kymenlaaksossa tänä vuonna toteutuneet 25 kauppaa. Siinä tulevaisuuden tuottoja muutetaan tämän päivän rahaksi jollakin korkokannalla
Luonnon mahtavat väritykset hurmasivat.” Suopursu SUOTUNNELMIA 19 MAKASIINI 6 • 2018 19 MAKASIINI 6 • 2018 6147_.indd 19 20.9.2018 18.31. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Heinäätkö tänä syksynä. Harvennettavista/hakattavista nykymetsistä tuolla tavalla on perustettu suurin osa – kokemusta 50 vuoden ajalta.” AKKLI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Opettele tunnistamaan mäntymetsien sieniä ja ilmoita havaintosi. Jos ei saa koneella tehdä muokkausta, tekee hevosella. 20 40 60 80 100 Kyllä 69% En 31% Teetkö tänä vuonna puukaupan. SIENIATLAS.FI Näin tunnistat suurpedot jätösten perusteella. Aika paljon sitä paikkaakin taimia sillä rahalla, mitä muokkaus tai perkaus maksaa.” METSURI-MOTOKUSKI ”Raivuriin saa ’mutkaterän’, jolla voi rikkoa kuntan.” ANTTIK ”Järjestä lähimmän offroad-kerhon kanssa koko viikonlopun kestävä ajotapahtuma.” SULLI ”Kymmenen vuoden päästä maastosta ei näe, että on koneella laikutettu. Joskus tulos on hyvä, mutta joskus ei niinkään. WWW.WOODARCHITECTURE.FI/PUUPALKINTO Luolamiehet ongelmana Mitä tehdä, kun Museovirasto kieltää koneellisen muokkauksen. ”Pyöreälehtikihokki lähikuvassa suolammen rannalla. Maapohja on tiivistä ja tasaista hiekkamaata noin 5–10 senttiä turvekerroksella.” KUNTTAKERROS ”Melko isoja paakkuja vain turpeen sisään niin syvälle, että paakku menee kokonaan kivennäismaahan. WWW.RIISTAINFO.FI/RIISTAELAINTEN-JALJET-JA-JATOKSET/SUURPETOJEN-JALJET-JA-JATOKSET Äänestä omaa suosikkiasi vuoden 2018 puupalkinnon saajaksi. Sillä tavalla on ennenkin männynsiemeniä kylvetty.” TOLOPAINEN ”Kourukuokalla laikku eli sammal pois ja männyntaimi maahan. ”Onko palstalaisilla vinkkejä tai kommentteja taimien istuttamiseen muokkaamattomaan maahan. Eli ei mitään merkitystä muinaisasutuksen kannalta. Museovirasto kieltää koneellisen maanmuokkauksen noin 1,5 hehtaarin uudistusalalla, koska luolamiehet ovat majailleet alueella muutama tuhat vuotta sitten ja jättäneet asumisestaan merkkejä läheiselle kumpareelle. Istutus vasta vuoden pari jälkeen päätehakkuun.” PUUKI ”Jos varvukkoa on vahvasti (esimerkiksi puolukkaa), voinee järeällä siimapäällä avittaa istutusta, silppuamalla viistosti istutuskohdat.” KUUSESSA OLLAAN ”Eihän putkella tai kuokalla istutuksessa mitään ongelmaa ole, ja voithan pyyhkäistä laikun, jos hiekka on viidessä sentissä, mutta älä tee vesimonttua.” ANTINPOIKA ”Kaikki kantojen vieret kannattaa hyödyntää.” TIMPPA ”Olen jonkin verran istuttanut vieraalle muokkaamattomaan maahan vaihtelevalla menestyksellä
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JYRI KERONEN 20 MAKASIINI 6 • 2018 20 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 20 20.9.2018 18.42. Metsälehti seurasi, mitä puulle tapahtuu hakkuun jälkeen. TEEMA MITÄ NÄISTÄ TEHDÄÄN. Suomalainen puu voi päätyä ovenkarmiksi PohjoisAfrikkaan tai langaksi kiinalaisen tekstiiliteollisuuden käyttöön