MET SÄLEHTI MAK A SIINI 6/ 2015 TEEMA: PUUKA UPP A 10. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2015 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Pientalorakentamisessa odotetaan nousua • Kärkihankkeista miljoonia metsään PUUKAUPPA MITEN KÄY KUITUPUUN HINNAN. METSÄNOMISTAJA OSTAJAKALENTERI 2015 KOKO MAAN PUUNOSTAJAT Tervetuloa metsään. KESÄKILPAILU KOLME PARASTA PUUJUTTUA PERINTÖMETSÄ NÄIN PERIKUNTA MUUTTUU YHTYMÄKSI NUOREN METSÄN HOIDOSTA 23 KYSYMYSTÄ Riitahuhtien luontopolulla kuunnellaan, kokeillaan ja kiipeillään
45,6 cm³ 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Sh. 299,DYNAMIC VAATEPAKETTI Näyttävä ja hengittävä turvaasu.Puserossa pehmeä softshell kaulus sekä vahvistetut kyynärpäät. Ravaussahalla siistit kätevästi pienemmät metsät sekä villiintyneen kasvuston. Sh. www.stihl.. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg Sh. Elektroninen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä takaa aina optimaalisen moottorintehon, jatkuvan väännön sekä erinomaisen kiihtyvyyden. Kehittynyttä tekniikkaa Taloudellinen 2-MIX moottori on ilo sekä käyttäjälle että ympäristölle. 849,00 € MS 201 C-M 699,Hal Hal Ha am am ”KUNKUN PALUU” (Koneviesti 7/2015) Metsalehti_Makasiini_2015_09_10.indd 1 19.8.2015 10:33:33. 369,00 € Erinomainen raivaussaha pihalle kuin pihalle. Avohaalarissa viiltosuojaus, etuosa kestävää majava nailonia, takaosa täysin joustavaa materiaalia. STIHL TEKNISTÄ ETUMATKAA! Tarjoukset voimassa 27.9.2015 asti FS 460 C-EM K 899,Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjausjärjestelmällä. 41,6 cm³, 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla! Sh. 1015,00 € STIHL RAIVAUSSAHAT Mukavat, kestävät ja tehokkaat työvälineet yksityiskäyttöön sekä ammattilaisille. 735,00 € MS 241 C-M 659,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. Metallirunko. Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. 769,00 € FS 260 C-E 699,Metallirunko ja M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä! 42,6 cm3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg
UUTISET 4 PÄÄKIRJOITUS: Tierahoista kova kilpailu 6 METSÄNOMISTAJA: Riitahuhtien metsäpolulla riittää nähtävää 12 UUTISET: Talonrakentamisen pohjat on nähty 14 Metsä poiki kohtuullisen tuoton 15 METSÄTYYPPI: Sinikka Jokela, mitä Metso-kävely opettaa. TEEMA: PUUKAUPPA 20 Kuidun hinta tuskin nousee 26 Mäntytukista maksettu jopa 65 euroa 28 Ostajakalenteri 2015 36 RAHAPUU: Suometsiä uudistamaan OMA METSÄ 38 METSÄNHOITO: 23 kysymystä nuoren metsän hoidosta 42 PUUKAUPPAKOULU : Kuka saa myydä puuta. 44 PIKATESTI: Viilentävä eväsrasia 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Viime hetket käsillä 46 KYSY POIS: Milloin tervaleppää karsitaan. 16 MARKKINAT: Suurempi kuorma kyytiin 18 Etelä-Savon tilatarjonta yllätti 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Kaupparahoja tienaamaan 19 VERKOSTA: Onko tukkia liikaa. 48 PERINTÖMETSÄ: Perikunnasta yhtymäksi 51 TUTKITTUA: Lahonkestävyys esiin 54 KESÄKISA: Hyviä puujuttuja! 59 TUOTEUUTUUKSIA: Magneetti avuksi LUONNOSTA 60 LUHTA: Korpilammen vaeltajat 64 KOLUMNI: Luontoarvot tuotteiksi ja tuloiksi 65 ENNEN & NYT: Laanipaikalle nousi sekametsä 66 TAPIONPÖYTÄ: Nyt on palsternakan aika 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Morsiosta hajupommi 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivua askeliin METSÄLEHTI MAKASIINI 6 60 28 SISÄLLYS NRO 6/ 10.9.2015 SE PP O S A M ULI SE PP O S A M ULI JO RM A L U H TA 3 MAKASIINI 6 • 2015 3 MAKASIINI 6 • 2015
ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS minkä jälkeen vasta voitaisiin siirtyä normaaliin kunnossapitoon. Leuto talvi koetteli myös teiden kuntoa, joten niiden paljon puhuttu korjausvelka kasvoi entisestään. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Sahatavaran markkinatilanne jarruttaa tukkipuun ostoa, mutta toisaalta sellutehtaiden laajennukset nielevät entistä enemmän kuitupuuta. Summa lohkaisee ministerien niin kutsutuille kärkihankkeille varaamasta 1,6 miljardin euron määrärahasta yli kolmanneksen. Viime viikolla budjettisuunnitelmiaan esitellyt hallitus on päättänyt puuttua asiaan ja jarruttaa väylien korjausvelan kasvua 600 miljoonan euron kertalyhennyksellä. Toimittaja Mikko Riikilä kävi kysymässä puukauppaprofessorilta, saako edes biotalousbuumi eloa kuitupuun hintakäyrään. Pelättävissä on, että puukuljetuksien kannalta tärkeille teille ja silloille rahaa riittää tälläkin kertaa paljon odotuksia vähemmän. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Uutinen hallituksen suunnitelmista on otettu metsäalalla tyytyväisinä vastaan. Toisaalta juuri nyt teihin kannattaa sijoittaa, sillä korjaus työllistää ja euroilla saa paljon aikaan, kun öljyn hinnan laskettua myös bitumi on halventunut. Vaikeassa taloustilanteessa panostus on iso. Puukauppa on päässyt taas kesätauon jälkeen vauhtiin. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. Kaikkien toiveissa on, että routaa riittäisi ensi talvena. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Korjausvelan kokoon verrattuna 600 miljoonaa euroa on vasta hyvä alku. Myös metsäautoteiden peruskorjauksiin rahaa liikenee ensi vuonna niukasti. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Talvileimikoiden kauppa käy nihkeimmin, sillä niitä on lyhyeksi jääneen viime talven jäljiltä vielä paljon korjaamatta. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 6 • 2015. Entistä useamman tien ja sillan käyttöä rajaa painorajoitus, minkä vuoksi puukuormia joudutaan ajamaan kiertoteiden kautta. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?849 040 723?1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Maaseudun harvaan liikennöidyt tiet kilpailevat korjausmäärärahoista ruuhka-Suomen väylien kanssa, kun liikenneja viestintäministeriössä ryhdytään laittamaan korjauskohteita tärkeysjärjestykseen. Viime talvena parlamentaarinen työryhmä arvioi, että rapistumaan päässeen väylästön parantamiseen tarvittaisiin 2,4 miljardia euroa, Tierahoista kova kilpailu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 7/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. TÄSSÄ puukauppanumerossa paneudumme metsänomistajia askarruttavaan kuitupuun hintaan, joka sellusuhdanteista riippumatta tuntuu pysyvän aina vain samoissa lukemissa. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Niihin valtion varoja ohjataan kestävän metsätalouden tukijärjestelmän kautta, ja kemeravaroihin kirjattiin jo hallitusohjelmassa viidenneksen leikkaus
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuuta Aihostenlammella Mikkelin lähellä. KUVA: JESSE TAMSKI. Terveellinen sato oli siitä huolimatt a saatava talteen. SYYSKUUSSA Pimeys yllätti innokkaat marjanpoimija t yöllä 2
METSÄNOMISTAJA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ”METSÄSSÄ ON RAUHA” 6 MAKASIINI 6 • 2015 6 MAKASIINI 6 • 2015
7 MAKASIINI 6 • 2015. Metsässä kulkeva kahden kilometrin polku on tärkeä osa Sirkka ja Asko Riitahuhdan maatilamatkailuyritystä. Vaihtelevien maisemien halki kulkeva reitti lähtee itsensä tutkiskelusta ja päättyy kiitollisuuteen
Maisema on hieno, ja ylhäältä näkee paremmin myös omaan itseensä”, Sirkka Riitahuhta, 69, sanoo. Minulla on aina ollut luontainen tarve mennä metsään, oli kyse sitten surusta tai sienien poimimisesta”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Metsään maalaismummolasta Idean taustalla on Riitahuhtien maatilamatkailuyritys, jota eläkkeelle jäänyt pariskunta pyörittää Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnassa. Riitahuhtien metsäpolun tunnelma ja maisemat vaihtelevat aina synkästä kuusikosta heleään peltokoivikkoon. ”Metsässä on rauha. He haluavat, että myös tilalle saapuvat vieraat pääsevät nauttimaan monipuolisesta metsämaisemasta. Kaksi kilometriä pitkän polun pysähdyspaikoilla kulkija voi ihailla luontoa ja miettiä syntyjä syviä. Rinne on lyhyt ja kivikkoinen. ”Tässä voi miettiä, mistä elämän vaiheesta on tullut. METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 6 • 2015. Ensimmäinen pysähdyspaikka on kallion laki. Polku alkaa hiekkatieltä ja vie avaraan mänty-kuusimetsään. Purkkitehtävässä vaikeita tunnistettavia ovat kuiva jäkälä ja naava. Ideana on, että vierailijat voivat tehdä siellä tavallisia asioita, esiRiitahuhtien metsäpolun puolivälissä on kunnostettu, 1800-luvulta peräisin oleva torppa. Tilaansa Riitahuhdat kutsuvat maalaismummolaksi. Sammalta on runsaasti joka puolella, samoin mustikoita ja puolukoita. Metsävieraat pääsevät myös tunnustelemaan, haistelemaan ja maistelemaan metsää. Kallion laen pysähdyspaikka on ensimmäinen osa Sirkka ja Asko Riitahuhdan, 68, tilalle tehtyä metsäreittiä
Maahan kaatuneita koivuja on käynyt tikka koluamassa. ”Palokärki”, Asko Riitahuhta arvelee. Riitahuhtien metsäpolku täyttää nämä vaatimukset. Riitahuhdilla on yhä peltoja viljelyksessä kunnioituksesta vanhoja pellonraivaajia kohtaan. Puita voi katsella vaikka makuulaveteilta käsin. Tänä vuonna reittiä on kartoitettu osaksi uusia Metso-hyvinvointipolkuja. Metsän kätköistä löytyy kaikenlaista tekemistä ja vanhan ajan leikkejä. Vaikka hienot metsämaisemat ovat tärkeitä, puuta myös käytetään. Nimi tulee pelloilla ja kosteikossa viihtyvien kurkien ja talon isännän ylvään kurkimaisen kävelytyylin mukaan. Metsässä pitää välillä osata pysähtyä. Suomi tarvitsee molempia”, Asko Riitahuhta sanoo. Tampereen teknillisestä yliopistosta koneja tuotantotekniikan professorin virasta eläköitynyt Asko Riitahuhta harppookin polulla rivakkaa tahtia. Polku vie myös toiseen vanTilalle saapuvat vieraat majoittuvat vuonna 2006 valmistuneessa piha-rakennuksessa, jonka rakentamiseen on käytetty muun muassa oman metsän mäntyjä. ”Leikkaussalissakin vihreä väri rauhoittaa”, sanoo Sirkka Riitahuhta, entinen erikoissairaanhoitaja. Puusto on monipuolista: tervaleppiä, puumaisia raitoja, haapoja, pellolle istutettu koivikko, aarniometsä, lehtikuusi-mäntytaimikko, kolopuita ja rehevän maan istutusmännikkö. Metso-polun tavoitteena on, että luontomatkailija voisi kulkea helposti saavutettavissa olevalla, hyvinvointia, virkeyttä ja hyvää mieltä tuovalla polulla monimuotoisessa metsäluonnossa. haan kuusikkoon, jonka vihreä sammalmatto on vaille vertaa. Monipuolista metsäreittiä ovat käyneet katsomassa myös entisen Metsäntutkimuslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen ja Tapion edustajat. Pariskunta ottaa vierailijoita vastaan omien aikataulujensa mukaan. Torppa metsän keskellä Metsäpolun varteen mahtuu kymmenkunta erilaista kohdetta. Riitahuhdat ovat ottaneet metsästä sekä jykeviä tukkeja rakennustarpeiksi että myyneet energiapuuta. Mukana on sekä luontokohteita että puhdasta talousmetsää. 9 MAKASIINI 6 • 2015. ”Täällä näkee niin aarniometsän kuin talousmetsän. Se tuo oman kulttuurihistoriallisen lisäyksensä reittiin. ”Kun aloittaa polun, voi tuntea olevansa kuin kallion päällä oleva kuivanut puu. Riitahuhtien reitillä sellainen on aarniokuusikko, jossa vanhojen kuusijättien seassa kasvaa taimia ja lehtipuustoa. ”Syynä yrityksen perustamiseen oli halu antaa muillekin kuin omille lapsille kokemus perinteisestä maalaismummolasta”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Polun päättyessä on kuin pihan reunalla oleva vihreä tammi”, hän kuvailee. Polun puolimatkassa metsän keskellä sijaitsee vanha torppa, jonka Riitahuhdat ovat kunnostaneet. merkiksi mennä metsään. Virallisesti maatilamatkailuja hyvinvointiyrityksen nimi on Kurkikorpi. Metsässä ei vain katsella ja kuunnella, vaan tunnustellaan, haistellaan ja maistellaan. Taustalla vanha päätalo. Myrskyssä katkenneen puun kaatuneella rungolla voi tasapainoilla, kuopasta kiivetä ylös köydellä ja pehmeällä sammalvuoteella levätä. Pintoja, tuoksuja ja makuja Myös maalaismummolaan saapuvat lapsiryhmät pääsevät metsäpolulle. Niiden varrella on oltava yksi Metso-suojelumetsän kaltainen erityinen luontokohde. Tikka aarniometsässä Riitahuhdat ovat vieneet maatilansa matkailuvieraita ja muita ryhmiä metsään kolmen vuoden ajan
Riitahuhdat palasivat Tampereelta maaseudulla ja totuttelevat nyt eläkeläiselämään. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 6 • 2015. Tilan seitsemän suomenlammasta päätyvät omaan ruokapöytään
Riita kaskesta Metsäpolun lähtöja päätetukikohta, maalaismummola, on vanha maatila. Sen ympäristö on tärkeä osa maaseutuelämystä. Täällä päällimmäisinä tunteina ovat kiitollisuus ja ilo, Riitahuhdat sanovat. ”Ihmiset ovat ihania.” ”JOKAINEN SUKUPOLVI ON ELÄNYT TÄÄLLÄ OMALLA TYYLILLÄÄN.” 11 MAKASIINI 6 • 2015. ”Täällä kokeillaan pintoja, tuoksuja ja makuja. Niistä oltiin kiitollisia, ja ollaan yhä. ”Ennen oli pieni peltopläntti, kalaisa järvi ja metsä täynnä marjoja. Kaskiviljely on olennainen osa alueen historiaa. ”Aika vaatii aina muutoksia. Kaski eli huhta oli tehokas viljelymuoto, sillä kaskeamalla hiekkamaahan tehdyn pellon viljaan ei halla pystynyt. Metsäelämykset antavat Riitahuhdille voimaa, ja niitä halutaan tarjota myös muille. Jokainen sukupolvi on elänyt täällä omalla tyylillään”, Asko Riitahuhta sanoo. ”Lapset eivät pelkää metsää”, Sirkka Riitahuhta sanoo. Metsämieli perinnöksi Yksi syy Riitahuhtien monipuoliselle metsäsuhteelle on matkailu: se avartaa. Riitahuhdilla on suomenlampaita, kissa, kanoja ja haaremiaan ahkerasti puolustava kukko. Tilalla on lisäksi historiaa sianjalostuksessa, sillä Askon isä Martti Riitahuhta oli Suomessa ensimmäisiä siankasvattajia, jonka porsaat ylsivät koeasemalla yli kilon päiväkasvuun. Penkeille voi istahtaa kierrätysmateriaalista tehdyn metsäalttarin ääreen. Kuusikon kätköissä voi halutessaan laulaa vaikka virren. Tilan perinteistä huolimatta pitkään Tampereella asunut pariskunta on palannut maaseudulle omilla ehdoillaan. Runo-sarjan astioita koristavat kukat ja kasviköynnökset. Hän haluaa ihmisten muistavan, että metsässä on muutakin kuin raivausta ja oransseja työpukuja. ”Kun peilaa Piilaaksoa satakuntalaiseen karuun metsään, se antaa erilaisen näkökulman.” Riitahuhdat omistavat osan metsistä yhdessä neljän lapsensa kanssa. ma kulkevat Riitahuhdilla verenperinnössä. Pohjois-Satakunnassa sukunimet on annettu usein paikan mukaan, ja Riitahuhtien nimi on peräisin kaskiviljasta käydyistä riidoista. ”Ihmiset ovat ihania” Metsäpolun viimeinen pysähdyspaikka on Iso-Hapuajärven rantakalliolla sijaitseva eräänKanat, kukko ja kissa kulkevat vapaina pihapiirissä. Lapset ovat olleet mukana niin risusavotoissa kuin taimien istutuksissa. ”Reitin alussa ja lopussa voidaan mitata myös leposyke ja verenpaine ja miettiä näin metsän vaikutuksia”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Myös lastenlapset ovat mukana metsäretkillä aina puolitoistavuotiaita myöten. Luonto ja maaseutumaiseReitin viimeinen pysähdyspaikka on eräänlainen metsäalttari. Hengellisyys on kuitenkin jokaisen polun kulkijan oma valinta, pariskunta sanoo. Kyläkuntien hyvästä, hallan säästämästä huhdasta aikanaan kiisteltiin, mistä syntyi sukunimeksi päätynyt paikannimi Riitahuhta. Asko Riitahuhta ehti yliopistovuosinaan vierailla tutkijana ulkomailla aina Kaliforniassa asti. Suunnittelijana toimiva tytär Heini Riitahuhta on käyttänyt mummolamaisemaa inspiraationa muun muassa Arabialle suunnittelemassaan astiastossa. Ei pidä ajatella sitä, mitä puuttuu, vaan katsella sitä, mitä on”, Sirkka Riitahuhta tiivistää päätösrastin annin. Metsäpolun pysähdyspaikoilla voi lukea paikalle tuotuja uskonnollisia tekstejä. Luonto on pääosassa. Lapsille suosikki on esimerkiksi perinteinen ketunleipä.” Kristilliset arvot ovat tärkeitä Riitahuhdille. Muutamilla pelloilla kasvaa yhä viljaa kunnioituksesta vanhoja pellonraivaajia kohtaan. Kiitollisuus on Sirkka ja Asko Riitahuhdan mukaan lopussa päällimmäinen tunne. lainen metsäkirkko
UUTISET Lyhyesti UPM sata vuotta pörssissä UPM:n pörssitaival täyttää sata vuotta. Kanadanmajava luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, kun taas euroopanmajava on uhanalainen laji. 12 MAKASIINI 6 • 2015 12 MAKASIINI 6 • 2015. Lomautus on enintään 90 päivää ja koskee lähinnä kuusen sahausta. Tänä vuonna rakennetaan arviolta 6 000 omakotitaloa. Riistakeskuksen kyselyn mukaan kanadanmajavien metsästystä kannatetaan, jotta euroopanmajava voisi levittäytyä vapaammin. Taloteollisuudessa nähdään kuitenkin jo parempien aikojen kajastusta. Suhdannekyselyssä talotehtaiden puolen vuoden näkymä oli positiivisempi kuin pitkään aikaan”, Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen sanoo. ”Jos halutaan lisätä puurakentamista, se käy helpoiten pientalorakentamista edistämällä”, Rautiainen korostaa. Viimeisten viiden vuoden aikana sahausmäärät ovat Suomessa kasvaneet, vaikka sahatavaran kotimaan käyttö on laskenut. TOMEK GO ?D ZIEWICZ niin loppuvuonna tuotantoa sopeutetaan toteutuneen menekin mukaiseksi. Sen edeltäjät Aktiebolaget Walkiakoski sekä Kymmene Ab listautuivat Helsingin pörssiin ensimmäisen maailmansodan noususuhdanteen aikana 1915. Vuosituhannen alkuvuosina määrä oli lähes kaksinkertainen. Jos seisokkeihin päädytään, ne hoidetaan marraskuun loppuun mennessä. Suomessa esiintyy kahta majavalajia. Sahoilla sen sijaan valmistaudutaan syksyn seisokkeihin. Kun alkuvuonna on sahattu innokkaasti ja varastoonkin, Talonrakentamisen pohjat nähty Pientalojen rakentamisen uskotaan elpyvän ensi vuonna. Myönteistä on myös, että rakennusliikkeiden ja asunto-osakeyhtiöiden tilaukset ovat kasvussa, samoin loma-asuntojen kysyntä. Majavat jakavat mielipiteitä Suomalaiset suhtautuvat euroopanmajavaan (kuvassa) myönteisemmin kuin kanadanmajavaan. Mäntysahoja koskeva yt-uutinen seurasi heti syyskuussa. Rakentaminen ja etenkin pientalorakentaminen ovat suuria käyttäjiä, mutta nyt pientalorakentaminen mataa erityisen matalalla. Puutuoteliiketoiminnan johtaja Henrik Söderströmin mukaan tarve ei ole syntynyt yhtäkkiä eikä se liity mihinkään yksittäiseen vientimaahan. Tukin ostot jatkuvat Versowood käy yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa kaikilla neljällä sahallaan Vierumäellä, Mikkelin Otavassa, Riihimäellä ja Hankasalmella. Kasvu on ollut etenkin kuusta Kiinaan, eikä Kiinan-markkinan uskota sakkaavan. Kysely liittyy riistakeskuksessa valmisteltavaan majavakantojen toimenpideohjelmaan. Metsä Wood ilmoitti elokuussa yt-neuvotteluista ja enintään kolmen viikon lomautuksista ja seisokeista kuusisahoillaan Vilppulassa ja Rengossa. Kolmen viikon koko henkilöstöä koskeva lomautus uhkaa myös Merikarvialla, Lappeenrannassa ja Kyrössä Varsinais-Suomessa. Kolmen viikon tuotannonrajoitus tarkoittaisi tukin käytössä enintään 170 000 kuutiometriä. Seisokkeihin valmistaudutaan Sahoilla pientaloteollisuuden myönteiset odotukset eivät vielä tunnu, ja syyskausi alkoi ytja seisokkiuutisilla. Kotimaan rakentamisen aallonpohjasta on vain yksi suunta. Pientalojen ja erityisesti puutalojen suosio ei ole kadonnut minnekään. Loppuvuoden seisokit ovat alalla tavallisia. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN SAHAUKSEN näkymät ovat sumuiset, mutta eivät välttämättä huonot. Kotimaahan menee sahojen tuotannosta kolmasosa. Liki 90 prosenttia uusista pientaloista on joko puurunkoisia tai hirsitaloja. ”Sahatavaramarkkinoilla on ollut ylitarjontaa jo jonkin aikaa ja hintataso on laskeva.” Vilppula ja Renko sahaavat täydellä kapasiteetilla yhteensä noin 1,6 miljoona kuutiometriä kuusitukkia vuodessa ja mäntysahat yhdessä noin 1,4 miljoonaa. Esimerkiksi Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Schauman, Rosenlew ja Rauma-Repola ovat vuosien mittaan sulautuneet nykyiseen UPM-konserniin. ”Nyt aletaan olla pitkän luisun pohjalla ja alalla uskotaan, että pikkuhiljaa lähdetään ylöspäin. Tänään UPM:llä on 67 prosentin ulkomaalaisomistus mutta Suomessakin noin 86 000 osakkeenomistajaa
”Mitä korkeampi torni, sen edullisempi se on rakentaa puusta.” CROSLAMIN TOIMITUSJOHTAJA JUHA VIRTA, SÄRMÄ 3.9. Tutkimuksen tulokset saatiin yhdistämällä satelliittikuvia ja metsäinventointeja. Tuntuu, että Kiinassa tarvitaan sahatavaraa jatkossakin.” Kopra kehottaa kaikkia sahaajia sopeuttamaan. Luontoväki vetoaa Tiilikaiseen Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä Metsähallituksen esitys valtiomaiden suojelupaketiksi romuttaa soidensuojelun. Tämä on yli seitsemän kertaa enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu, osoittaa Yale-yliopiston johtama tutkimus. ”Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. ”Ruotsin sahaus paahtaa täysillä, koska puumarkkina ja kruunu ovat siellä joustaneet.” Kopran mukaan tukinostot jatkuvat normaalisti ja pitemmällä tähtäimellä hän on luottavainen. Jokaista maailman asukasta kohti on noin 420 puuta. ”Pätkätavarasta rakentamalla työllistää itsensä pari kuukautta pitempään.” Toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan tilanne ei liity yksittäisiin markkinoihin, vaan yleiseen epävarmuuteen ja sekavaan markkinatilanteeseen. Sahatavaran hinta on laskenut, joten raaka-aineen hintaakin tulee saada alaspäin, jotta homma pyörii”, Kopra sanoo. ”Eiköhän tilanne tästä vielä parane. 7084 Nyt tarvitaan edelläkävijöitä, jotta Suomessakin päästän eteenpäin puurakentamisen kilpailukyvyssä. ”Tämä on paljolti kilpailukykyasia. Luontoväki vetoaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen, jotta tämä pelastaisi paketista valtionmaiden 50 000 hehtaarin osuuden. Lähde: Luke 13 MAKASIINI 6 • 2015 13 MAKASIINI 6 • 2015. Kopran mielestä kilpailukyky on kotimainen ja itse tehty asia. Jos kaikki sahaavat liiterit täyteen, niin ylitarjontatilanne kestää pitempään.” 2000 12100 2001 10700 2002 11300 2003 13700 2004 14900 2005 16400 2006 15700 2007 14500 2008 11300 2009 8900 2010 12100 2011 11200 2012 9300 2013 8000 2014 6500 2015 E 6000 ((Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Kpl 2000 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Metsätien perusparannus maksoi viime vuonna keskimäärin 7 084 euroa kilometriltä. Yt-ilmoitus antaa luvan painaa jarrua, jos tavara ei loppuvuonna liiku. Määrä on kuitenkin vain runsas puolet siitä, mitä se oli ihmiskunnan aamunkoitteessa. ”Varastoja tulee supistaa, jotta hintataso saadaan nousemaan kun seuraava nousu koittaa. Rakennusyrittäjä Jari Nikkanen urakoi paritaloa Tuusulan Lahelankankaalla. ”Metsähallitus on karsinut suojelukohteita sen perusteella, että suot ovat epäsäännöllisen muotoisia”, ihmettelee Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Yli kolme biljoonaa puuta Maailmassa on 3,04 biljoonaa puuta. Meillä on vain muutamia toimijoita, jotka kykenevät toteuttamaan esimerkiksi Helsingin uuden keskustakirjaston puurakenteisen julkisivun kaltaisia haasteellisia kohteita.” EMERITUSPROFESSORI MATTI KAIRI, PUUMIES 6/2015. Ensin ollaan pari kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa.” MTK:N METSÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA MIKKO TIIROLA, KANTANÄRE 4.9
Reaalisten kantohintojen aleneminen alensi tuottoa 2,0 ja puuntuotannon kustannukset 0,6 prosenttiyksikköä. Lyhyesti Riistakolmioita laskettiin ahkerasti Riistakolmioiden laskijat olivat kesällä ennätyksellisen ahkeria, sillä kolmioita laskettiin yli tuhat. Tuotto oli korkein Lapissa ja matalin Lounais-Suomessa, jossa kantohintojen laskun vuoksi metsänomistaja menetti omaisuuttaan, ainakin laskennallisesti. ”Missä nollaraja jonkun ajan kuluttua menee”, Uotila kysyy. Kantohintojen vaihtelu vaikuttaa vuotuiseen tuottoprosenttiin voimakkaasti. ”Nykyiseen yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna tuotto on hyvinkin kohtuullinen”, tutkija Esa Uotila sanoo. ARKKITEHTIT OIMIS TO ALA METSÄN REAALINEN SIJOITUSTUOTTO 2014, % Ahvenanmaa -3,40 Rannikko -0,81 Lounais-Suomi -0,88 Häme-Uusimaa 2,11 Kaakkois-Suomi 1,59 Pirkanmaa 1,91 Etelä-Savo 2,12 Eteläja Keski-Pohjanmaa 3,41 Keski-Suomi 3,64 Pohjois-Savo 2,97 Pohjois-Karjala 2,84 Kainuu 2,31 Pohjois-Pohjanmaa 3,89 Lappi 4,60 Lähde: Luke 14 MAKASIINI 6 • 2015 14 MAKASIINI 6 • 2015. Etenkin Itä-Lapissa se liittyy kantohinnan nollarajaan. Puukirjasto alkoi nousta Helsinkiin Suomalaisen puurakentamisen uuden maamerkin pystyttäminen aloitettiin viime viikolla Helsingissä, kun kauhakuormaajan kauha upposi ensimmäisen kerran maahan keskustakirjaston työmaalla. Tuoton rinnalla riski Lapin 4,6 prosentin korkotuotto oli kaksinkertainen koko maan Metsä poiki kohtuullisen tuoton Puustopääoman tuotto oli korkein Lapissa ja heikoin Lounais-Suomessa. Laskennan perusteella kanalintutiheydet pienenivät lajista ja alueesta riippuen toista tai kolmatta vuotta peräkkäin.Laskentaraportin mukaan pitemmän aikavälin kehitys viittaa siihen, että aikanaan lintukannoille ominainen jaksoittainen vaihtelu olisi jälleen palaamassa. keskiarvoon nähden, vaikka Lapissa on maan pienin liiketulosprosentti eli puunmyyntien ja metsänhoitokustannusten perusteella laskettu tuotto. Metsänomistajan kannalta erona on, että puukaupparahat saa tilille ja käyttöön, kun taas arvokasvu kerryttää varallisuutta metsäpankkiin. Korkean tuoton parina kulkee korkea riski. Puuston arvo ei nouse sillä, että tila ostetaan ylihinnalla. Pääoman tuotto muodostuu eri alueilla eri tavalla. Laskelmassa on otettu huomioon puunmyynnit, puuston arvon muutos, metsänhoidon kustannukset ja kemeratuki. Korkea tuottoprosentti johtuu etenkin varttuvien metsien arvokasvusta eli kuitupuuta järeytyy tukkipuuksi. Tuotto oli 1,4 prosenttiyksikköä parempi kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta jäi kymmenen vuoden keskiarvosta 1,3 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa puuston pääoma-arvo on selvästi alempi kuin Etelä-Suomessa, joten pienemmilläkin tuloilla ja arvonnousuilla tuotto suhteessa pääomaan nousee korkeaksi. Viimeksi samoihin lukuihin on päästy vuonna 1995. Pääkaupungin ydinkeskustaan Töölönlahden kupeeseen sijoittuvan puurunkoisen ja -julkisivuisen rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Osaran aukeat ovat siirtymässä tukkikokoon ja puuston lihominen kerryttää puustopääoman arvoa. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,5, puuston kasvu 1,3 ja kemeratuet 0,1 prosenttiyksikköä. Se kasvaa mukavasti korkoa, mutta nostamaan sitä ei pääse vuosiin. Luken laskelma tarkoittaa kantohintojen perusteella lasketun puustopääoman korkoa. Lapissa metsään pantu raha on kuin määräaikaisella tilillä. ”Mäntykuitua Lapissa on runsaasti, mutta varsinkin Itä-Lapissa ostajia on vähän.” Kemijärven sellutehtaan lopettaminen tuntuu seudun kuitupuun menekissä. UUTISET MIKKO HÄYRYNEN METSÄ tuotti viime vuonna keskimäärin 2,3 prosentin koron suhteessa puustopääoman arvoon, Luonnonvarakeskuksen (Luke) yksityismetsiä koskeva tilasto kertoo. Tuottoa ilman kauppaa Laskennallisesti pääoma tuottaa ilman puukauppaakin, eikä laskelmassa oteta huomioon metsätilakauppojen hintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Jos Kemijärvelle tulee uusi kuitupuuta käyttävä tehdas, niin metsäsijoittaja voittaa uhkapelin. Yleistäen Etelä-Suomessa tuottoa tulee enemmän puun myynneistä, Pohjois-Suomessa metsiin kertyvästä arvokasvusta
Esimerkiksi Kemijärvelle puuhattu biojalostamo täyttäisi kärkihankkeen tunnusmerkit. Mitä Metso-kävely opettaa. Kuopiossa kävelimme Tahkon Huutavanholman lehtojensuojelualueella. Suomen metsäkeskuksen ja ely-keskuksen asiantuntijoiden vetämillä kävelyillä saa tietoa Metso-suojelumetsistä suoraan luonnossa. Vapaamuotoisen kävelyn aikana syntyy keskustelua ja kysymyksiä, joihin asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa. Kävelijän sukupuolella ei ole väliä, maaja kotitalousnaisten miehetkin ovat tervetulleita. 5 Missä pääsee kävelemään. Asiantuntijoiden vetämällä kävelyllä oppii tunnistamaan eri metsäalueiden erot. ”Kärkihankerahat on varattu kolmelle seuraavalle vuodelle. Samasta potista pitäisi riittää myös metsätietojärjestelmien kehittämiseen, puurakentamisen sekä metsäteollisuuden ja mekaanisen puunjalostuksen investointien edistämiseen sekä biotalouden tutkimusja innovaatio-ohjelmiin. Tavoitteena on järkeistää metsänomistusta sukupolvenvaihdoksia vauhdittaen ja yrittäjämäistä metsänomistusta tukien. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus osoittaa puun tarjonnan vahvistamiseen. 3 Miksi juuri kävely. Elinkeinopäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK:sta korostaa, että tärkeintä on saada sukupolvenvaihdokset vauhtiin. KUKA: Maaja kotitalous naisten maisemasuunnittelija Sinikka Jokela. Tämä parantaa välillisesti Kemijärvenkin toteutumisedellytyksiä.” Kärkihankkeilla puu liikkeelle Hallituksen kärkihankeohjelma lupaa biotaloudelle ison kasan rahaa, mutta tavoitteitakin on paljon. Kävelyn aikana näkee suojelumetsän sekä talousmetsän eroavaisuudet. Hänen mukaansa muita tavoitteita on mahdollista rahoittaa muista lähteistä. Syksyn viimeinen kävely on toimihenkilöille ja se kävellään Lahdessa 18.9. METSÄTYYPPI 1 Miksi Metso-kävelyjä järjestetään. MIKSI: Kävelyjen aikana kiinnitetään huomiota niin suojelukuin talousmetsän luontoarvoihin. Sukupolvenvaihdosten kannustimien on määrä olla käytössä vuonna 2017. Suoraan metsäsektoria hyödyttää myös teiden ja muiden kuljetusreittien korjausvelan tilkitsemiseen varattu 600 miljoonan euron potti. Hankkeen puuhamies metsäkeskuksen Heikki Nivala arvioi kuitenkin, etteivät tarjolla olevat varat ehdi varmistamaan Kemijärven rakentamispäätöstä. Tavoitteena on, että Metso-kävelyt jatkuvat ensi vuonna. Metso-kävelyn pohjana on maaja kotitalousnaisten kehittämä kyläkävely, jossa asukkaat tutustuvat omaan kyläympäristöönsä suunnitellun kävelyreitin avulla. Elo-syyskuussa on kävelty Hämeessä, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa sekä -Karjalassa. Kuopion kävelyillä oli niin opiskelijoita kuin tavallisia metsänomistajia. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kuvio 1995 43 1996 32 1997 58 1998 15 1999 47 2000 35 2001 39 2002 65 2003 39 2004 36 2005 33 2006 61 2007 37 2008 20 2009 39 2010 57 2011 46 2012 20 2013 52 2014 50 2015 19* Lähde: Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 Hellepäivät touko-syyskuussa vuosina 1995-2015 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Kpl 2000 1995 2000 2005 2010 2015* 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy Lähde: Ilmatieteen laitos *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Lämpöä vaihtelevasti 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 40 50 60 70 80 *(touko-elokuu) Kpl MIKKO RIIKILÄ BIOTALOUTEEN on varattu hallituksen suunnitelmissa yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–18. Talousmetsässäkin on luontoarvoja. MITÄ: Mukana vetämässä Metso-monimuotoisuusohjelman mukaan nimettyjä kävelyjä Metsäkeskuksen ja ely-keskuksen kanssa. Kemijärven jalostamo on määrä rakentaa vuonna 2019–20.” Silti hän pitää hallituksen viestiä tärkeänä. 2 Mitä kävely opettaa. Itse sain uutta tietoa niin metsistä kuin metsäkasveista, kuten saniaisista. Kemijärvi ei ehdi kärkihankkeeksi Bioenergialle ja biojalostamoille biotalouden varoista on kohdennettu 100 miljoonaa euroa. 4 Kenelle kävely sopii. Ihmiset oppivat havainnoimaan metsäalueiden eroja omin silmin. ”Se kertoo investoijille, että Suomi on pitkäjänteisesti sitoutunut bioenergiaan. Kävelijät näkivät niin suojelualueen, puronvarren, kalliomaiseman, suon ja tavallisen talousmetsän, jossa oli taimikkoa ja hakkuualue. 15 MAKASIINI 6 • 2015 15 MAKASIINI 6 • 2015
Uusi auto on Karvosen mukaan jopa entistä vakaampi ja turvallisempi ajaa, koska nuppiosa on nyt painavampi kuin tavanomaisessa rekassa. Karvonen kertoo, että autosta on hyötyä jo nykyisillä painorajoilla, sillä puuta mahtuu aina täysi 56 tonnin kuorma. Karvosen mukaan pulma on rekan nuppiosa, johon ei mahdu tarpeeksi puuta. Puuta voisi olla enemmän, sillä yhdistelmän painoraja on 76 tonnia. Lapissa kokeilulupa on saatu 104-tonniselle rekalle välille Inari–Rovaniemi. Akseleissa mitattuna Karvosen auto on 10-akselinen, kun tavallisessa tukkirekassa on 8 tai 9 akselia. MARKKINAT TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN TUKKIREKKOJEN kokoja haluttaisiin nostaa, jotta puun kuljetuskustannuksia ja toisaalta ympäristövaikutuksia voitaisiin pienentää. Suurempi kuorma kyytiin Puunkuljetuksen kannattavuutta yritetään parantaa rekkoja suurentamalla. Normaalirekka painaa noin 20 tonnia, joten kuormaa voi ottaa noin 56 tonnia. Painorajan nosto 84 tonniin parantaisi kannattavuutta vielä lisää. Lapissa kokeillaan 10-akselista rekkaa. Koska kokeilulupaa ei ole vielä saatu, rekalla ajetaan nykylainsäädännön mukaisesti. Ensimmäisenä isojen rekkojen kokeilu aloitettiin Saimaan ympäristössä, missä UPM:n puita on ajettu 94-tonnisella autolla. Nykylainsäädäntöhän sallii enimmäispainoltaan 76 tonnin rekat. Miehen uudessa rekassa asia on ratkaistu niin, että hytti on tavallista pienempi ja etupäässä on kaksi kääntyvää akselia. Asiantuntijapiireissä Karvosen rekkaa on pidetty tulevaisuuden rekkana. Täyteen lastatun rekan paino jää Karvosen mukaan monesti reilusti alle 70 tonnin. Käynnissä on yksi kokeilu ja kolme hanketta on lupavaiheessa. Matkaa yhteen suuntaan Rovaniemelle kertyy 270 kilometriä. 16 MAKASIINI 6 • 2015 16 MAKASIINI 6 • 2015. Kuljetusyrittäjän kannalta kevyet kuormat ovat ikäviä, koska ajosta maksetaan kuljetetun puuerän painon mukaan. Etua jo nykykuormilla Karvosen autolla on tämä kesä ajettu puuta Sodankylän pohjoisosista Porttipahdan tekoaltaan takaa. Sen etuna isompiin kokeiluautoihin verrattuna on, että sillä voi ajaa missä tahansa. Kuljetuksia ei ole vielä kuitenkaan aloitettu. Vastaavanlainen lupa on haussa myös Kainuussa. Kuljetusyrittäjä Pentti Karvosen rekan etuosassa on viisi akselia ja nupin kyytiin mahtuu kaksi nippua viisimetristä kuiturankaa. Lapissa on myös haussa kokeilulupa 84-tonniselle rekalle. Lapin kokeilun puuhamies on iiläinen kuljetusyrittäjä Pentti Karvonen. Näin vetoautoon mahtuu kaksi nippua rankapuuta tavanomaisen yhden nipun sijaan. Hänellä on jo auto hankittuna ja sillä ajetaan koko ajan puuta. Vajaat kuormat ongelma ”Idea rekan kehittämiseen lähti siitä käytännön ongelmasta, että puukuormia ei saada nykyisilläkään painorajoilla täyteen, koska Lapin puu on niin kevyttä”, Karvonen kertoo. Hän laskeskelee, että täysi kuorma tuo yhdestä reissusta 100–150 euroa enemmän kuljetuskorvausta
16,30 . 50,62 . 16,55 . 13,62 . 15,61 . 15,10 . 17,43 . Uudistushakkuu 57,29 . 16,61 . 15,40 . 10,10 . 16,88 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 7/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Ensiharvennus 11,92 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,76 . 44,49 . 14,94 . 15,15 . Harvennushakkuu 47,02 . 11,13 . 14,99 . Harvennushakkuu 45,16 . 17,25 . Ensiharvennus 11,78 . 16,75 . 56,01 . 40,72 . 52,03 . 15,59 . 16,89 . 45,38 . 15,41 . Ensiharvennus 13,77 . 42,97 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,18 . 17,21 . 12,65 . Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 35 . 14,95 . 55,01 . 37,07 . 14,70 . 42,81 . 15,84 . 52,70 . 14,13 . 11,87 . 17,13 . 11,09 . Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 15,92 . 18,33 . 14,67 . 41,58 . 47,01 . Uudistushakkuu 55,75 . 15,71 . 55,99 . Ensiharvennus 12,58 . 16,51 . Harvennushakkuu 48,17 . 19,03 . 15,59 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,87 . 15,44 . 43,11 . 14,01 . nousussa . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,48 . 36,78 . 15,22 . 15,75 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,33 . 43,93 . 17,63 . 47,03 . Harvennushakkuu 48,83 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,54 . 14,80 . 15,36 . Ensiharvennus 11,24 . 16,74 . 54,97 . Uudistushakkuu 57,28 . 17,12 . 17,27 . 41,62 . 11,65 . 53,64 . 16,22 . Uudistushakkuu 56,88 . Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 36,64 . Ensiharvennus 11,45 . 14,42 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 56,67 . 17,19 . 47,16 . 14,82 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 17,58 . 14,79 . 15,59 . 15,74 . 18,52 . Ensiharvennus 11,44 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 12,92 . 17,74 . Uudistushakkuu 56,48 . 18,09 . 18,09 . 47,62 . 15,63 . 55,42 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,99 . 53,50 . 15,49 . Uudistushakkuu 56,02 . 43,17 . 11,08 . Harvennushakkuu 46,89 . 55,87 . 54,49 . 17,44 . 38,11 . 15,06 . 49,36 . 36,41 . 11,00 . 17,28 . 15,30 . 14,42 . 17,70 . 18,20 . 46,36 . Ensiharvennus 11,78 . Harvennushakkuu 44,03 . 45,38 . 13,41 . 11,19 . 54,54 . 12,19 . 16,41 . 17,47 . 16,56 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 6 • 2015 17 MAKASIINI 6 • 2015. Harvennushakkuu 47,29 . Uudistushakkuu 53,70 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,60 . 42,28 . Uudistushakkuu 49,49 . 41,70 . 17,45 . 18,17 . Harvennushakkuu 48,72 . 18,78 . 17,40. 14,56 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta
Lukumäärää nostaa se, että Pieksämäen kaupunki laittoi elokuussa tilojaan myyntiin. Varsinais-Suomessa on metsätilakauppoja tehty tänä vuonna hyvin vähän. Eniten myyntikohteita, 220 kappaletta, on Kainuussa UPM:n tilamyyntien vuoksi. Omistajaa on vaihtanut 35 628 metsähehtaaria, josta 20 590 hehtaaria Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Uusia tilastokelpoisia kohteita tuli elokuussa myyntiin 135 ja kauppoja vahvistettiin 107 kappaletta. viitisen prosenttia. Yllättävää on, että Etelä-Savo sijoittuu ”ilman UPM:ää”-tarkastelussa toiseksi 94 kohteellaan. Ilman UPM:n kohteita Kainuun luku olisi 49 ja suurin tarjonta olisi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa UPM:n kohteista riisuttu luku on 147. Uusi omistaja ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen, mutta yhdistys teki veloituksetta leimikkoselosteen eli puustoarvion ja suositteli männikkökuviolle harvennusta. Tarjousta pyydettiin kahdelta isolta metsäyhtiöltä ja yksityiseltä sahalta. Kaikkien muiden elokuun kauppojen yhteissummaksi jää noin 10 miljoonaa. MARKKINAT Kuukauden puukauppa MIKKO HÄYRYNEN PIENI metsätila Pohjois-Pohjanmaalla vaihtoi keskikesällä omistajaa. Ostaja halusi saada ostorahoja takaisin mahdollisimman nopeasti. Liljeroos on havainnut, että Lapin kohteista on jatkuvasti ylitarjontaa ja välittäjät yrittävät keksiä erilaisia markkinointitäkyjä. Suursijoittajat olivat elokuussa edelleen ahkerasti ostoksilla ja niiden kauppojen yhteisarvo oli noin 13,5 miljoonaa euroa. Hakkuu on luvattu tälle syksylle. Tukkien katkontamitoissa ei ollut oleellista eroa, joten kauppa ratkesi hinnan perusteella. Nähtäväksi jää, aiheuttaako ennakkoraivauksessa säästäminen merkittäviä vaurioita jäävälle puustolle. Metsäyhtiöiltä tarjoukset saatiin elokuussa, saha ei tarjouspyyntöön vastannut. Seurannassa on tänä vuonna myyntiin tulleita kohteita 1 069 ja toteutuneita kauppoja 762 kappaletta. Korjuun kannalta kohde on hyvä, sillä kuviot ovat metsätien molemmin puolin ja maapohjat ovat kantavia lähes kauttaaltaan. ”Erästä kohdetta mainostettiin hauskasti sanomalla, että ’kahvila Potkuriparkki on vajaan kilometrin päässä’.” Etelä-Savon tilatarjonta yllätti METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 10 5 149 Satakunta 20 16 396 24 29 132 45 5021 38 0,92 Häme-Uusimaa 57 37 1078 32 13 118 38 5179 44 1,05 Etelä-Karjala 20 15 313 34 15 114 42 4178 37 0,87 Kymenlaakso 24 21 503 26 14 124 36 4693 38 0,94 Pirkanmaa 50 39 1006 33 10 101 31 3592 36 0,92 Etelä-Savo 94 73 2155 34 8 100 34 3649 37 0,83 Eja K-Pohjanmaa 69 55 1491 27 10 89 21 2391 27 0,85 Keski-Suomi 60 56 1946 31 10 110 33 3744 34 0,83 Pohjois-Savo 70 53 2348 32 9 104 32 3195 31 0,81 Pohjois-Karjala 103 81 3653 25 10 122 34 3495 29 Kainuu 220 140 12134 16 6 95 23 1915 20 0,80 Pohjois-Pohjanmaa 183 103 4585 19 8 83 16 1660 20 0,92 Lappi 89 68 3871 18 8 64 11 1076 17 0,78 Koko maa 1069 762 35628 96 26 2516 26 kk-muutos 135 107 5531 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. United Bankers -varainhoitoyhtiön metsärahasto osti UPM:ltä useita kohteita 2,8 miljoonan euron yhteishinnalla. Isojen yhtiöiden tarjouksissa kuitupuun hinnat olivat samantasoisia, mutta tukin hinnoissa oli eroa Kaupparahoja tienaamaan MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPA vilkastui elokuussa hiljaisen heinäkuun jälkeen, etenkin Etelä-Savossa tarjontaa on yllättävän paljon, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Pienen korjuumäärän vuoksi tarjousten ero oli vain pari sataa euroa, prosenteissa laskien nelisen prosenttia. Lisäksi halvemman tarjouksen tehnyt edellytti harvennuskuvion ennakkoraivausta, josta antoi myös tarjouksen. Taaleritehdas teki UPM:n maista 5,3 miljoonan ja OP-metsänomistajarahasto 5,4 miljoonan euron kaupan. PÄÄTEHAKKUU JA HARVENNUS POHJOIS-POHJANMAALLA Uudistus Harvennus Puutavaralaji m³ €/m³ m³ €/m³ Mäntytukki 2 53 16 48 Kuusitukki 44 53 Kuusikuitu 55 19 Mäntykuitu 5 19 51 16 Koivukuitu 36 18,5 Yhteensä 209 m3 5 828 € 18 MAKASIINI 6 • 2015 18 MAKASIINI 6 • 2015. Toisen ostajaehdokkaan edellyttämä ennakkoraivaus olisi kasvattanut hintaeron noin kymmeneen prosenttiin. Tilalla oli hetihakattavaa kaksi kuviota – 0,8 hehtaaria kuusivaltaista päätehakkuuta ja hehtaari kuivan kankaan ikärakenteeltaan epämääräistä männikköä. Elokuussa kaupat tehtiin 5 531 hehtaarista
ARCG.IS/1Q2PDUJ Marjat on kerätty, on seuraavan vaiheen aika. Raakapuukauppa seisahtuu, jos kuidun hintaan syntyy nousuodotuksia.” KUITUPUUNKASVATTAJA ”Tukin hintataso liikehtii nyt alaspäin Itä-Suomessakin, vaikka se on normaalisti alkanut olla syksyä kohti menossa myyjän kannalta parempaan suuntaan.” METSÄ-MASA ”Onko ihan pakko myydä halvalla. Sahatavaraa Eurooppa ei vedä ja muut ovat alkaneet vallata markkinoitamme sen ulkopuolelta.” JEES H-VALTA ”90-luvun lamavuosina kuusitukin hinta kävi alle 22 eurossa ja mäntytukeista silputtiin kuivaoksaiset välitukit kuitukasaan. Liika on liikaa ja etenkin kuusta. Nyt euroaikaan ostovoima on säilynyt ja mottihinnat ovat pitäneet yllättävänkin hyvin.” PUUN TAKAA ”Justiinsa paikalliselle sahalle kaupat tein ja oikein hyvin kelpasi.” LASSE ”Muutama viikko sitten kuusikon hakkuu päättyi kevään kaupassa. ”Vanha turvepelto on palanut huhtikuusta asti.” ANLA TURVEPALO SAATAVA SAMMUMAAN Eräpalvelut on koottu yhteen osoitteeseen. WWW.ERAVERKKO.FI Miten kattavasti metsävaratietoa on saatavilla sinun kulmiltasi. Eipä tässä syytä paniikkiin ole.” TERVAROSO METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Uusi kysymys: Oletko ennakkoraivannut itse. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko tehdä puukaupan. Tukkipuun kysyntä ja hinta – ihme jos ei synny keskustelua verkossa. Kiinan perässä romahtaa koko muu maailma. Eli edelleen kannattaa tähdätä tukkiin ja ottaa se kuitu talteen, jota ei tukiksi saa.” KORPITUVAN TANELI ”Maailmantalous on menossa rankasti alaspäin. Nyt ainakin Kiinan vienti toimii hyvin – vielä. ”Jos joku haaveili tukin hinnan noususta, voi jatkaa ’ruususen uniaan’. 20 40 60 80 100 Ei 44% Kyllä 56% Vastauksia 235 19 MAKASIINI 6 • 2015 19 MAKASIINI 6 • 2015. On olemassa suhdannesahureita ja suhdannemyyjiä.” OKSAPUU ”Suhdanteet vaihtelevat sahatavaramarkkinoilla melko lyhyelläkin välillä. Ne, jotka ovat myyneet tukit lähivuosina, voivat onnitella itseään.” AMMATTI RAIVOOJA ”Sahatavaran menekki on kysynnästä kiinni. Hintakin oli kauppaa tehdessä vallan mainio.” KEPA ”Kuidun ja tukin hintaero tulee kyllä säilymään samassa suuruusluokassa kuin nykyäänkin. WWW.MARTAT.FI/RUOKA/SAILONTA/ KEITTAMINEN-SOKERIN-KANSSA/MEHUT Onko tukkia liikaa. En usko, että sahatavarasta tulee alehinnoittelua.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kuitupuukaupassa ei ole kyse pelkästään kysynnästä ja tarjonnasta, vaan siinä on kyse tarjonnan hintaodotuksista
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SEPPO SAMULI, MIKKO RIIKILÄ 20 MAKASIINI 6 • 2015 20 MAKASIINI 6 • 2015. TEEMA: PUUKAUPPA 12 13 14 15 16 17 18 1995 2000 2005 2010 2014 €/m Lähteet: Luke/Metsätilastollinen vuosikirja TEEMA: PUUKAUPPA KUIDUN HINTA TUSKIN NOUSEE Puumarkkinaprofessorin mukaan kuitupuulla on vain vähän ostajia eikä markkinoille synny aitoa kilpailua