SYYSKUUTA 2025 . PERJANTAINA 12. Sivut 10–13 MALLIT PIELESSÄ. NRO 18 Uudet harvennusmallit ovat herättäneet kritiikkiä. PERUSTETTU VUONNA 1933 Mukana METSÄT & ENERGIA -liite 11587_.indd 1 11587_.indd 1 5.9.2025 15.40.42 5.9.2025 15.40.42. LOKAKUUTA 2021 . NRO 16 . TORSTAINA 7. Mutta pitäisikö ammattilaisten kaivaa esiin relaskooppinsa
Hän on tehnyt laskusta reklamaation, joka on parhaillaan taimikonhoidon myyneen toimijan käsittelyssä. Kuva: Sami Karppinen SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA TAIMIKONHOITOTYÖN lasku voi toisinaan yllättää metsänomistajan, eikä yllätys ole välttämättä iloinen. PERJANTAINA 12. Työn toteutus siirtyi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tälle vuodelle. AJANKOHTAINEN / UUTISET 12.9.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Itä-Suomen PEFC-sertifikaatti ongelmissa ›› 5 Esittelyssä MTK:n puheenjohtajaehdokkaat ›› 6–7 METSÄSTÄ Mitä pitäisi tehdä hakkuutähteille. LOKAKUUTA 2021 . NRO 16 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Mukana METSÄT & ENERGIA -liite Uusien harvennusmallien myötä relaskoopit saavat taas käyttöä. Metsänomistaja oli saanut syksyllä 2024 tarjoukset kahden hehtaarin taimikonhoidosta kahdelta eri toimijalta. Metsälehti 93. Sivut 10–13 MALLIT PIELESSÄ. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11588_.indd 2 11588_.indd 2 5.9.2025 15.42.08 5.9.2025 15.42.08. ”Prosessi on minusta pahasti pielessä, jos sen tuloksena on HINNOITTELU PIELESSÄ, MUTTA KENEN ON RISKI. Mutta pitäisikö ammattilaisten kaivaa esiin relaskooppinsa. NRO 18 Uudet harvennusmallit ovat herättäneet kritiikkiä. Kun työ oli tehty, sai metsänomistaja lopulta siitä noin 1 900 euron laskun. Taimikonhoidon kiinteä hinnoittelu yleistyy, sillä taimikonhoitotöiden kustannusten arviointi etukäteen on vaikeaa. ›› 18–19 Kaatokiilan voima yllätti kokeilussa ›› 22 Serlachiuksesta Finsilvaan ›› 26–27 PILKKEITÄ Mehiläispesät parantavat marjasatoa ›› 30 Selviytymistaidot haltuun kurssilla ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Asiasta on käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, kun eräs metsänomistaja kertoi taimikonhoidon hinnan lähes tuplaantuneen etukäteen arvioidusta. Metsänomistaja valitsi luonnollisesti edullisemman tarjouksen. Toinen tarjouksista oli noin tuhat ja toinen noin 1 200 euroa. SYYSKUUTA 2025
Varhaisperkauksiin kannattaa panostaa.” Samoilla linjoilla on Metsä Groupin Tiina Laine. Joskus metsänomistajan kannalta olisi edullisempaa valita todelliseen poistumaan perustuva hinnoittelu, mutta sitä on vaikea tietää etukäteen”, Yli-Talonen toteaa. ”Olemmekin parhaillaan kehittämässä taimikonhoidon hinnoittelua kiinteähintaiseksi.” Tonnin hehtaarilasku harvinainen Mitä metsänomistaja sitten voi Taimikonhoitotyömaalta löytyy usein muuta kuviota selvästi tiheämpiä alueita, joilla työ edistyy hitaasti. Metsurin mittaama poistuma perusteena Myös Metsä Groupilla taimikonhoitotöiden hinnoittelussa sovelletaan vaikeusluokkiin peHintahaarukka 400–600 euroa hehtaarilta Taimikon varhaishoidon ja taimikonhoidon keskimääräisiä kustannuksia vuonna 2024, euroa / ha, alv % Taimikon varhaishoito Taimikonhoito Etelä-Suomi 490 563 Keski-Suomi 514 618 Kainuu-Pohjanmaa 445 505 Lappi 399 448 Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt 11588_.indd 3 11588_.indd 3 5.9.2025 15.42.09 5.9.2025 15.42.09. Se ei myöskään luo hyvää kuvaa metsäalasta. Tällaiset alueet nostavat nopeasti työn kustannuksia, ja loppulasku voi olla metsänomistajalle ikävä yllätys. Kuviot voivat olla laajoja ja puustoltaan vaihtelevia, joten kokonaisuuden arviointi on usein vaikeaa.” Vaikka työ olisi ennakoitua vaikeampi, metsänomistaja ei saa yhdistykseltä arvioitua suurempaa laskua. Käytännössä metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö tekee metsänomistajalle arvion taimikonhoitotyön hinnasta etukäteen. ”Urakkatarjouksessa pitää olla aina pieni riskivara. Taimikonhoidon hinnoittelun vaikeus on hyvin tiedossa kaikilla metsäalan toimijoilla. ”Meilläkin on aikoinaan ollut ongelmia hinnan arvioimisessa. Siksi olemme päätyneet malliin, jossa metsänhoitoyhdistys ottaa riskin hinnoittelusta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. ”Poistuman läpimittaan ja määrään perustuva hinnoittelumalli palkitsee metsänomistajan ajallaan tehdystä työstä pienempien kustannusten muodossa”, hän toteaa. Se on molemmille osapuolille reilua. tehdä, jos taimikonhoitolaskun loppusumma on paljon suurempi kuin on sovittu. On metsänomistajalle kohtuuton tilanne, jos hinta tuplaantuu arvioidusta. Hän myöntää, että asiakkailta tulee toisinaan palautetta hinnoittelumallista etenkin, jos hinta nousee etukäteen arvioidusta. Tärkeää olisi myös, että taimikonhoitoa ei myydä kenellekään pelkkien ilmakuvien tai metsävaratietojen perusteella. Jos sahattavaa on kerralla isompi alue, voi lasku olla helposti esimerkiksi 5 000 euroa. TAIMIKONHOITOTYÖN hinnan arviointi on kokeneellekin metsäammattilaiselle vaikeaa. Toisaalta julkinen salaisuus on, että metsuriyrittäjille tulee joskus vastaan myös kohteita, joissa sahaamista on paljon ennakoitua vähemmän. ”Arvio perustuu poistettavien puiden määrään sekä keskimääräiseen läpimittaan. Kun raivataan urakkataksoilla, voi metsänomistaja hävitä tällaisilla kohteilla paljon. ”Lopullinen hinta määräytyy metsurin tekemän koealamittauksen perusteella. Yksittäisissä kohteissa hinta on voinut olla korkeimmillaan jopa 1 000 euroa hehtaarille, mutta tällaiset ovat hyvin harvinaisia.” Hän muistuttaa, että paras lääke pitää taimikonhoitokustannukset aisoissa on tehdä työt ajallaan. ”Pahimmillaan kustannus nousee puolitoistatai kaksinkertaiseksi, jos työt tehdään selvästi myöhässä. ”Näin ollen mittaukset ovat riippumattomat ja reilut kaikille osapuolille. Metsä Groupin metsurit tekevät omavalvontamittaukset arvotuista koealapisteistä, joista dokumentoituu koealan sijainti ja mittaustulos. Raivaussahatyötä tehneet tietävät, että useimmilta kuvioilta löytyy joltain kulmalta ojanpenkka tai turkkitiheä hieskoivuviidakko, jossa aikaa palaa tuskastuttavan paljon. Asiakkaalle on varmasti helpompi löytää perusteet putkiremontin hinnan tuplaantumiselle kuin sille, että vesakon kaatamisen hinta yllättäen kaksinkertaistuu. Metsäasiantuntija tekee asiakkaalle arvion hinnasta vaikeusluokkien perusteella. Ei asiakkaan pitäisi näistä kärsiä”, metsänomistaja tilitti tuntojaan sosiaalisessa mediassa. Jos jo arvio hehtaarihinnasta liikkuu tuhannessa eurossa, on metsänomistajan syytä kysyä summalle perusteita. Jos tuntee luotettavan metsäpalveluyrittäjän, voi olla järkevää ostaa taimikonhoitotyö suoraan yrittäjältä tuntitaksalla. Hinta siis mahdollisesti muuttuu suuntaan tai toiseen, kun työ on toteutettu. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI TAIMIKONHOITOA TUNTITAKSALLA. UUTISET 12.9.2025 Metsälehti.fi 3 näin isoja heittoja. Urakkahinnoittelun kääntöpuolena on, että se voi johtaa joissain tapauksissa metsänomistajan kannalta epäedulliseen hinnoitteluun. Tämä on kommunikoitu metsänomistajalle jo myyntivaiheessa”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Lisäksi pitää maksaa arvonlisävero, jonka toki saa palautuksena takaisin, mutta vasta seuraavana vuonna. Urakkatarjouksessa aina pieni riskivara Edellä kuvattu tapaus ei ole taimikonhoidossa lainkaan tavaton, joskin hinnan tuplaantuminen arvioidusta on jo harvinaista. ”Yhdistyksemme tekemien taimikonhoitotöiden keskihinta on ollut 570 euroa hehtaarille ilman arvonlisäveroa. Se tietää kustannusten nousua. Luokkia on viisi erittäin helposta erittäin vaikeaan. Jos mittaustulos näyttää jotain muuta kuin laskutus, niin asiaan voi vaatia muutosta”, Yli-Talonen neuvoo. ”Jos on sovittu, että laskutus perustuu toteutuneeseen poistumaan, niin metsänomistajan kannattaa vaatia mittausta maastossa. ”Urakkatarjouksessa pitää olla aina pieni riskivara.” rustuvaa mallia, joka pohjautuu poistuman määrään ja läpimittaan. Lisäksi teetätämme säännöllisesti kolmannen tahon riippumattomia mittauksia metsänhoitotöidemme laadusta”, Laine kuvailee. Taimikonhoito on monelle metsänomistajalle erittäin iso investointi. Toimihenkilömme tekevät systemaattisia tarkastusmittauksia jokaisen yrittäjän työmaille
Lisää kriittisiä EU-metalleja Noin viiden miljoonan euron tutkimushankkeen taustalla on EU:n tavoite lisätä omavaraisuuttaan kriittisten raaka-aineiden tuotannossa. Uudesta yhdistyksestä muodostuu Suomen suurin metsänhoitoyhdistys, jäseniä on yli 17 000. Kirjanpainajariski jää aiempaa pienemmäksi Epävakainen kevät ja alkukesä hillitsivät kirjanpainajien alkukesän parveilua, joten kuusien kuolleisuusriski jää aiempaa vähäisemmäksi, Luonnonvarakeskus kertoo. Jos kehitystyö onnistuu, bionäytteiden avulla voidaan jatkossa kartoittaa potentiaalisia mineraaliesiintymiä aiempaa vähemmällä työllä, kustannuksilla ja ympäristövaikutuksilla. Yhdistys kattaa suurimman osan Pirkanmaata ja Satakuntaa. GTK:n erikoistutkija Sari Romppanen painottaa, että nyt kehitettävillä menetelmillä malmeja voidaan tulevaisuudessa kartoittaa nykyistä nopeammin ja pienemmin ympäristövaikutuksin. Heinäkuun puoliväliin mennessä kirjanpainajamäärien riskirajaa puiden kuolleisuudelle ei ylitetty missään osassa Suomea. Osa neulasnäytteistä otetaan droonin avulla. Suomessa hanke keskittyy kobolttiin, kupariin ja nikkeliin, sillä niitä esiintyy Saramäen vms-tyypin malmiesiintymässä, johon metalleja on kertynyt poikkeuksellisen runsaasti. Erityisen suuri tarve on metalleille, joita tarvitaan uusiutuvan energian tuotannossa sekä puolustusja avaruusteknologian kehittämisessä. ”Emme siis varsinaisesti etsi malmia, vaan vertaamme tunnetun malmiesiintymän läheisyydestä kerättyjä näytteitä sellaisiin, jotka on otettu alueilta, missä malmiesiintymiä ei tunneta”, Romppanen sanoo. Verrokkinäytteitä kerätään myös naapurikunta Juuasta. Pesimäaikaisten hakkuiden vaikutukset syyniin Maaja metsätalousministeriö perustaa työryhmän selvittämään pesintäaikaisten hakkuiden vaikutusta lintukantoihin. Elokuun loppuun mennessä metka-tukia oli maksettu runsaat 27 miljoonaa euroa, lisäksi käsittelyä odottaa tukihakemuksia 7 miljoonan euron edestä. Työ aloitetaan syksyn aikana ja tuloksia saadaan tulevana talvena. Tällä hetkellä lähes kaikki harvinaiset maametallit tuodaan EU:hun Kiinasta. Silloin kerätään muiden maaperäja kasvinäytteiden lisäksi myös neulasia. Elokuun puoliväliin mennessä raja ylittyi kahdeksalla seurantapaikalla Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Toisin sanoen, ilmeneekö malmin metallipitoisuus myös kasvillisuuden ja pintamaan kemiallisessa koostumuksessa. Sari Kontunen-Soppela (vasemmalla) tunnisti sienilajeja. Taustalla on pyrkimys löytää systemaattisia yhteyksiä kallioperän metallipitoisuuden ja neulasten, pihkan, kaarnan, moreenin tai sienten kemiallisen koostumuksen välillä. ”Ne voivat kerätä eli akkumuloida ja jotkut lajit jopa poikkeuksellisen paljon eli hyperakkumuloida metalleja.” Jos niitä vain löytää, hän tarkentaa. ”Etsimme nimenomaan mykorritsalajeja, jotka elävät symbioosissa yhteyttävien kasvien kanssa. Kaikkiaan tukia on tälle vuodelle runsaat 37 miljoonaa euroa. Suomessa näytteitä kerätään Pohjois-Karjalassa, Polvijärven Saramäen tunnetulta malmiesiintymäalueelta. Pohjois-Karjalan sienistä apu malminetsintään Tavoitteena on kehittää uusia keinoja kriittisten metallien löytämiseen ja vähentää riippuvuutta Kiinan tuotannosta. Työryhmä arvioi nykyisten ohjeiden vaikuttavuutta ja tekee ehdotuksia lisätoimista. Maastossa liikkuvalle kuusihenkiselle ryhmälle on määritetty 150 lajia, joista näytteet hyväksytään. Metka-rahat loppuvat kesken Metsätalouden tukia on haettu tänä vuonna vilkkaasti, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Vertaamme, löytyykö eroja esimerkiksi samalta alueelta kerättyjen lajien välillä tai eri alueilta kerättyjen saman lajin näytteiden välillä”, Romppanen sanoo. Helteisen heinäkuun jälkeen sieniä ei Polvijärven näytteenottolinjalla nimittäin juurikaan näy. Maastotyöt jatkuvat ensi keväänä. Romppasen mukaan sienet ovat mielenkiintoinen ja osin helppo näytetyyppi. ”On selvää, että jäljellä oleva 10 miljoonan määräraha ei tule riittämään tälle vuodelle kaikkiin tukihakemuksiin”, sanoo hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel tiedotteessa. Uusi Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi aloittaa toimintansa ensi vuoden toukokuussa. 12.9.2025 4 Metsälehti.fi AJASSA HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA GEOLOGIAN tutkimuskeskus GTK kerää maaperä-, kasvillisuusja sieninäytteitä osana EU:n rahoittamaa kolmivuotista tutkimushanketta. Sen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan etsiä kriittisiä ja strategisia metalleja. ”Saksassa ja Tšekissä esiintyy eri malmityyppejä, joten siellä etsitään myös eri metalleja”, Romppanen sanoo. GTK:n ja Itä-Suomen yliopiston kenttätyöryhmä keräsi sienija maaperänäytteitä elokuussa. 11589_.indd 4 11589_.indd 4 5.9.2025 15.43.07 5.9.2025 15.43.07. Mykorritsasienet luupin alla Kolmivuotisen Deep Beat -hankkeen kenttätyöt ulottuvat Suomen lisäksi Saksaan ja Tšekkiin. Ryhmään kutsutaan mukaan hallinnon ja keskeisten sidosryhmien edustajia. LYHYET Pirkanmaalla ja Satakunnassa iso yhdistysfuusio Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta ovat sopineet yhdistymisestä
Yhdistys on alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltija Suomessa. Hän työskentelee DNV Business Assurance Finland Oy Ab:ssä ja vastaa Itäisen ja Pohjoisen alueen PEFC-metsäsertifikaatin auditoinnista. Suomen metsät olisivat paljon nykyistä huonommassa kunnossa ilman metsäsertifiointia”, Sopanen sanoo. 12.9.2025 Metsälehti.fi 5 AJASSA MEERI YLÄ-TUUHONEN JATKUVAT ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvät puutteet uhkaavat kostautua PEFC-metsäsertifikaatin menettämisenä Itä-Suomessa. Työmailla esiintyy myös pakotettua yrittäjyyttä, luvattomia työntekijöitä ja räikeitä työturvallisuuspuutteita. Työnantajavelvoitteista laistavat yritykset saavat kilpailuedun verrattuna niihin yrityksiin, jotka velvoitteita noudattavat. ”Työn tilaajan vastuulla on varmistaa, että alihankkija toimii vastuullisesti ja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa.” Epätervettä kilpailua Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö on tutustunut viime kaudelta tehtyihin tarkastuskertomuksiin, joita käsitellään tämän vuoden vuosiauditoinnissa. ”Jollei ongelmaa saada pysäytettyä, sertifikaatti saattaa lähteä koko alueelta.” Kettusen mukaan avainasemassa ovat ne, jotka tilaavat metsänhoitopalveluita. ”He saavat merkittävän kilpailuedun niihin yrityksiin nähden, jotka toimivat yhteiskunnallisten velvoitteiden mukaisesti”, Sirviö harmittelee. ”Poikkeama on positiivinen asia. Olisi kummallista, jos auditoinnissa ei löydettäisi mitään parannettavaa.” Suomessa ei ole Sopasen mukaan toistaiseksi hyllytetty yhtään metsänhoitoon liittyvää sertifikaattia. Palkkaus on pielessä, ja työterveyshuolto järjestämättä. Itäisen PEFC-ryhmäsertifiointialueen vuosiauditoinnissa kirjattiin viime syksynä työnantajavelvoitteiden noudattamiseen liittyvä vakava poikkeama. ”Positiivinen asia” Poikkeamaa ei tarvitse pelästyä, sanoo pääarvioija Jyrki Sopanen. Sertifioiduissa metsissä palvelut tulee hankkia yrityksiltä, jotka ovat sitoutuneet PEFC-sertifiointiin ja löytyvät PEFC-yrittäjärekisteristä. ”Vaikka vakava poikkeama tuli vain itäiselle sertifiointialueelle, on lännessä käsitykseni mukaan tehty samanlaisia valvontahavaintoja.” Usein käy niin, että kun viranomainen antaa yrittäjälle velvoitteita, hän vaihtaa yrityksen nimen ja y-tunnuksen, mutta toiminta ei siitä parane, Laakkonen kertoo. ”Metsänhoitotöiden toimeksiantajat ovat kertoneet ryhtyneensä toimiin ehkäistäkseen alihankintaketjuissa tapahtuvia laiminlyöntejä. Kuluvan kauden osalta hän on varovaisen toiveikas. Filunkia tekevät yrittäjät eivät noudata suomalaista työlainsäädäntöä tai täkäläisiä työehtosopimuksia, vaikka näin on urakkasopimuksessa sovittu. ”Ei hyvältä näytä, kun samat ongelmat toistuvat vuodesta toiseen. Nähtäväksi jää, miten omavalvonta tehoaa.” Laakkosen mukaan metsätyömaiden valvontahavainnoissa ovat jo vuosia toistuneet samat työnantajavelvoitteisiin liittyvät puutteet. M IK KO RI IK IL Ä gelmia työnantajavelvoitteiden noudattamisessa on ulkomaalaistaustaisten omistamissa metsäpalveluyrityksissä. ”Metsäsertifioinnilla on saatu paljon hyvää aikaan. Toimeksiantajat heräsivät Ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta valvoo ulkomaalaisen työvoiman käyttöä metsätyömailla. Meillä metsätilakauppa käy! 11589_.indd 5 11589_.indd 5 5.9.2025 15.43.08 5.9.2025 15.43.08. Se tarkoittaa, että ulkopuolinen taho on havainnut jotain kehitettävää. Yksittäinen havainto ei siihen vielä johda, vaan puutteita on esiintynyt jo edellisten vuosien auditoinneissa, eivätkä ne ole poistuneet. ”Kaikkien sertifiointiin ilmoittautuneiden vastuulla on noudattaa lakia ja sertifiointivaatimuksia niin, että sertifikaatti saadaan säilytettyä”, sanoo Kestävän metsätalouden yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen. Sirviön mukaan eniten onMetsätöiden villi itä Toistuvat puutteet ulkomaalaisten metsätyöntekijöiden käytössä uhkaavat PEFCmetsäsertifikaattia Itä-Suomessa. Se on iso tappio Suomen kansantaloudelle, jos sertifioitua puuta ei ole saatavana”, hän toteaa. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka
PI RJ O TU O M IN EN / CO M PI C ´ Tero Hemmilä on 57-vuotias agronomi. marraskuuta. Antti Kangas ja Eerikki Viljanen ovat kansanedustajia. MTK:n ylimmässä päättävässä elimessä, MTK:n valtuuskunnassa, on 55 tuottajaliittojen ja 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa. Metsänhoitoyhdistyksissä on 180 000 jäsentä, maataloustuottajia on noin 40 000. On tärkeää, että pohjoisen perhemetsänomistajan ääni kuuluu myös globaalissa keskustelussa, joten siihen on syytä panostaa eurooppalaisen ja kotimaisen edunvalvonnan lisäksi.” Viljanen: ”Omaisuuden suojan ja metsien hyödyntämisen turvaaminen on tulevaisuuden keskeisin haaste. Omistusoikeuden turvaaminen on MTK:n puheenjohtajaehdokkaiden yhteinen tavoite. Tehtävän jättävää Juha Marttilaa lukuunottamatta kaikki puheenjohtajat ovat olleet eteläsuomalaisia. Myös kotimaan sääntelyilmapiiristä on saatava parempi ote. Antti Kangas on 38-vuotias perussuomalaisten kansanedustaja. Puheenjohtajan valinnassa agronomitausta on perinteisesti ollut valttia – seitsemän kahdeksasta tähänastisesta MTK:n puheenjohtajasta ovat olleet agronomeja. Hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät paineet pitää voida ratkaista niin, että ne eivät aiheuta metsänomistajalle taloudellisia menetyksiä.” Kangas: ”Suomen on pidettävä tiukasti kiinni EU:n liittymissopimuksessa sovitusta metsien osalta, päätäntävaltaa ei saa päästää pois Suomesta. Näin ehdokkaat vastasivat Metsälehden heille sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin. H EI N I M Ä M M I Juha Junnila on 47-vuotias agronomi. Kuuluuko ääni riittävästi, riippuu myös metsänomistajista itsestään. Hemmilä: ”Tärkeintä on metsien hakkuuoikeuksien säilyttäminen ja metsätalouden kannattavuuden vahvistaminen. Eerikki Viljanen on 50-vuotias Keskustan kansanedustaja. Hemmilä: Metsät ovat keskeinen osa MTK:n toimintaa ja se antaa koko MTK:n toiminnalle vahvaa selkänojaa. JA A KK O PI RT TI KO SK I MTK:n toimisto Helsingin Simonkadulla saa marraskuussa uuden puheenjohtajan. M A RK KU U LA N D ER 11618_.indd 6 11618_.indd 6 5.9.2025 15.44.14 5.9.2025 15.44.14. Millaisia ajatuksia tämä herättää. Mikä on metsänomistajien edunvalvonnan suurin haaste. On kyettävä vaikuttamisella ja viestinnällä pitämään huoli siitä, että yhteiskunta ymmärtää metsien olevan enimmäkseen yksityisomaisuutta ja että ne tuottavat yhteiskunnalle monia hyötyjä, joista metsänomistajille kuuluu niiden arvoa vastaava korvaus.” Junnila: ”Nykyinen hallitus on parantamassa lunastuksiin liittyvää omaisuuden suojaa, mutta tehtävää jää vielä ainakin harmaan suojelun osalta. Tero Hemmilä, Juha Junnila ja Kati Partanen ovat agronomeja. AJASSA 12.9.2025 6 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ MAAja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lle valitaan uusi puheenjohtaja liiton valtuuskunnan syyskokouksessa 26.–27. H A N N E SA LO N EN / ED U SK U N TA Kati Partanen on 50-vuotias maatilatalouden lehtori. Maaja metsätalous sekä maaseutuyrittäjyys ovat kaikki hyvin tärkeitä, ja tukevat toisinaan, kun järjestö rakentaa rooliaan vaikuttavana toimijana yhteiskunnassa.” Kuka nousee MTK:n joh toon. Tavallinen suomalainen ei ymmärrä, että metsät eivät ole yhteisomistettua ’yhteistä hyvää’.” Partanen: ”Suuri haaste on metsänomistamiseen kohdistuva poliittinen paine. Metsänomistajienkin ykkösedunvalvoja on todennäköisesti yksi seuraavasta viisikosta. Uusien nollarajojen syntyminen pitää estää puuttumalla teiden ja siltojen rapistumiseen ja turvaamalla metsien hyödyntämismahdollisuudet.” Kuuluuko metsänomistajien ääni MTK:ssa
”Asioita tarkastellaan joka puolelta. Ylipäätään kaikkien jäsenten osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunne on tärkeää ottaa huomioon.” Viljanen: ”Valtaosa valtuuskunnan jäsenistä on metsänomistajia, joten heidän edustuksensa on todella laajaa.” Metsänhoitoyhdistykset ja Metsä Group yhteen. Hän on Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsen ja hallituksen jäsen. Olisiko yhteistyön tiivistäminen tai jopa metsäpalvelutoimintojen yhdistäminen pitkällä aikavälillä tehokkain tapa turvata metsänomistajien asema. Kun hallitaan suuria metsäpinta-aloja, myös muut kaupalliset tekijät saattavat nousta arvokkaiksi. AJASSA 12.9.2025 Metsälehti.fi 7 HEMMILÄLLÄ ENITEN METSÄÄ VARSINAIS-SUOMESSA viljaja metsätilaa hoitavalla Tero Hemmilällä on joukon runsain metsäomaisuus. Esimerkiksi puunhankinnan ja logistiikan kustannuksista leikataan: hankinnat harkitaan entistä tarkemmin ja materiaalien kulutusta pyritään pienentämään. Lihakarjaa kasvattavan Antti Kankaan tilalla metsien rooli on pieni, ”mutta tiukassa paikassa merkittävä”. Muoto-tuotteet ovat puukuituisia, muotoonpuristettuja, elintarvikekäyttöön tarkoitettuja astioita. Lokakuussa on luvassa tietoa keinoista, joilla yhtiö pyrkii parantamaan kannattavuuttaan. Viljaa ja sianlihaa tuottavan Juha Junnila on kasvattanut metsävarallisuuttaan satoihin hehtaareihin. ”Sellaisen investoinnin riskitasot ovat suuret”, von Weymarn kertoi. 11618_.indd 7 11618_.indd 7 5.9.2025 15.44.14 5.9.2025 15.44.14. Hemmilä: ”Kilpailuttamisella on tärkeä rooli, ja se kuuluu markkinatalouteen. Viime viikon tilaisuudessa Muoto-tuotteita valmistava Metsä Spring kertoi muuttaneensa tehdassuunnitelmiensa mittakaavaa. Metsäliitto on metsänomistajien osuuskunta, mutta myös Metsäteollisuus ry:n jäsen. HELI VIRTANEN, TEKSTI JA KUVA METSÄ Group on kärsinyt sellumarkkinoiden notkahduksesta muita metsäyhtiöitä enemmän. Eerikki Viljasella on metsää suunnilleen keskivertometsänomistajan 35 hehtaaria. Hän on Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsen ja mukana yhdistyksen valtuustossa. Yhtiö on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja. Hän on Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsen. Niiden menekkiin vaikuttaa valtavasti, millaiseksi EU:n pakkausjäteasetus lopulta muotostuu, Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn totesi. Metsänhoitoyhdistysten puukaupan kilpailutus on vahvaa markkinaedunvalvontaa ja suurasiakkaan osallisuus siinä vahvistaisi tätä.” Viljanen: Säätiöllä on omat päätöksentekoelimensä, joissa en ole mukana. Urakoitsijat voivat odottaa entistä tiukempia taksaneuvotteluja, mutta myös rakenteellisia muutoksia on luvassa. Se näkyy Metsä Groupin tuloksessa. Sillä on puukaupasta puitesopimus Metsä Groupin kanssa. Tätä esitti MTK:n puheenjohtajana 1994– 2006 toiminut Esa Härmälä. Koko puunhankintaketju kannolta tehtaalle käydään läpi.” Muoto-tuotelinja Äänekoskelle. Ratkaisemattomia erimielisyyksiä ei näkemykseni mukaan ole ja keskustellen asioissa on päästy eteenpäin.” Kangas: ”Metsäedunvalvonta pitäisi pitää selkeämmin omana linjana. Mitä mieltä olet tästä. Niinpä nyt selvityksessä on vaihtoehto, jossa Äänekosken koetehtaan viereen rakennettaisiin alkuun vain yksi uusi Muoto-tuotteita valmistava linja. Vasta valtuuskunta voisi olla yhteinen elin. Muoto-tuotteita valmistetaan Äänekosken koetehtaalla, mutta suunnitteilla on ollut tehtaan rakentaminen Rauman tehdasalueelle. Hän ostanut uutta metsää lainarahalla, joten metsiltä odotetaan pitkän aikavälin tuottoa. Siihen tarvitaan puulle lisäarvoa tuottavaa metsänomistajien omistamaa teollisuutta ja myös muuta teollisuutta. Siellä tuotantolinjojen määrää olisi ollut määrä kasvattaa kolmessa vaiheessa kahdeksasta peräti 48:aan. Säätiö on itsenäinen toimija ja uskon, että se tekee toimintaansa koskevat päätökset viisaasti.” Junnila: ”En tunne perusteita, joilla sopimus Metsä Groupin kanssa on tehty, joten en pysty ottamaan kantaa yksityiskohtaisemmin. Yhdistykset tekevät yhteistyötä kaikkien puunostajien kanssa. Junnila: Olen ollut MTK:n valtuuskunnan jäsen muutamia vuosia. Ehdokkaista ainoana hänellä on myös metsäpalvelusopimus metsäyhtiön kanssa osalle metsätiloistaan. Kangas on Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan jäsen. Lisäksi tämä johtaisi todennäköisesti jäsenkatoon, kun alettaisiin ohjaamaan kauppaa yhteen suuntaan.” Partanen: ”Yhdistyminen ei olisi realistista eikä metsänomistajan edun mukaista. Tosin se tuskin olisi ratkaisevaa metsänomista jien etujen ajamisessa.” Partanen: ”Järjestössä on meneillään tulevaisuuden rakennetta linjaava prosessi, ja siinä keskustellaan mm. MTK:n säätiöllä on 8 000 hehtaaria talousmetsiä. En tiedä, onko kysymyksen kaltainen kehitys mahdollista.” Kenelle MTK:n säätiön puut. Pidän erittäin tärkeänä, että säätiö käyttää metsänhoitoyhdistysten palveluita. Hemmilä: ”Molempia hyödyttävä yhteistyö voisi olla mahdollista. ”Nyt on huono sellusykli, ja siksi ollaan kasan pohjalla. MTK:n organisaatioon kuuluvat metsänhoitoyhdistykset korostavat puukauppojen kilpailuttamista keinona varmistaa paras puukauppatili. Valtuuskunnan suhteutus voisi olla hiukan tasapainoisempi. Hän on mukana hiilensidontayhtiö Carbonrealissa. Suuren kokonaisuuden hoitaminen yhden tahon kautta saattaa tuottaa toimintamallina myös taloudellista hyötyä. Metsä Group käy läpi puunhankintansa Pitkäkuituisen havusellun myynti kaikille markkinaalueille sakkaa. MTK:n puheenjohtaja on metsänomistajien tärkeä edunvalvoja. Kun markkina sakkaa, on keskityttävä asioihin, jotka ovat omassa kontrollissa”, Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala totesi viime viikolla Raumalla järjestetyssä mediatilaisuudessa. Puun kysynnän turvaaminen on keskeistä. Kati Partanen kuvaa itseään monitavoitteiseksi metsänomistajaksi. Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä metsähoitoyhdistysten kanssa avoimen kilpailun eduista.” Kangas: ”Metsä Groupilla ja metsänhoitoyhdistyksillä on merkittävä yhteinen historia, joten sikäli on luontevaa että MTK on nimenomaan Metsä Groupin sopimuskumppani.” Partanen: ”Tätä on syytä tarkastella, kun MTK:n säätiön ja Metsä Groupin sopimuskausi on tulossa päätökseen. Toki maankäyttöön liittyvät asiat ovat yhteisiä, ja siten myös vaikuttamisen on oltava saumatonta. Sekä metsänhoitoyhdistykset että Metsä Group ovat metsänomistajien hallitsemia. päätöksentekoelinten rakenteesta. On tärkeää, että niin metsänomistajat kuin maataloustuottajat ovat vahvasti mukana omistajina alan teollisuudessa.” Junnila: ”Suomalaisella metsän omistusrakenteella ja puuta jalostavan teollisuuden rakenteella en usko yhteistyön tiivistämisen tuovan parempaa asemaa metsänomistajille.” Kangas: ”Mikäli metsänhoitoyhdistys alkaisi yhden yhtiön puhemieheksi, olisi vaara todellisen kilpailun hiipumiseen ainakin osassa maata. Kokouksissa metsäomistajien edustajat ovat saaneet äänensä hyvin kuuluviin, ja ne on järjestön ylimmässä johdossa otettu vakavasti. Junnila on Metsänhoitoyhdistys Satakunnan jäsen ja valtuuston jäsen. Yhtiön heinäkuussa käynnistämän kustannussäästöja tulosparannusohjelman suunnitteluvaihe jatkuu vielä kuukauden. Metsä Groupin omistuspohjan vuoksi olisi kuitenkin hyvä kehittää yhteistyötä metsänomistajan näkökulmasta.” Viljanen: ”Metsänhoitoyhdistysten on pyrittävä tavoitteidensa toteutumista tukevaan yhteistyöhön kaikkien mahdollisten tahojen kanssa
Tähänastisista kartoituksista noin viidennes on täyttänyt vanhojen metsien kriteerit. Näiden ja kaikkien muidenkin valtion talousmetsien hoidon ja käytön suunnittelusta vastaa Metsähallituksen Metsänomaisuuden hoito -nimeä kantava prosessi. Kaikkiaan valtion metsistä 2,7 miljoonaa hehtaaria on normaalissa talouskäytössä. ”Kun ensimmäisen kerran näin myynnissä olevan tilakokonaisuuden, nostin heti peukun pystyyn”, Lehtonen kertoo. Kauppa ei silti tarkoita, että valtio olisi lisäämässä metsien ostoa. ”Enemmän meillä metsää siirtyy koko ajan pois liiketoiminnan käytöstä”, Lehtonen summaa. Lisää on luvassa, kun vanhojen metsien inventointi valtion mailla valmistuu. LEINONEN, KUVA METSÄHALLITUKSEN metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen sai elokuussa liki 1 300 hehtaaria lisää hoidettavaa, kun valtio päätti ostaa kiinteistörahastolta talousmetsää yli neljällä miljoonalla eurolla. Jossain määrin se on hyväkin asian, että teemme sellaista työtä, mikä ihmisiä kiinnostaa”, toteaa Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Turvemaita tai taimikoita vähän, hakkuumahdollisuuksia pitäisi löytyä ja metsien tulisi sijaita olemassa olevien kiinteistöjen lähituntumassa. Tilakokonaisuus täydensi olemassa olevaa valtion metsäomaisuutta Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kaikkiaan inventoitavaa alaa on arviolta 300 000 – 350 000 hehtaaria. Elokuussa solmitussa kaupassa nämä kriteerit täyttyivät. MILJOONIEN HEHTAARIEN MIES Valtio teki elokuussa merkittävät tilakaupat. Hänen työkuvaansa kuluu yhteensovittaa tavoitteita ja huolehtia, että valtion talousmetsistä pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Tätä kokonaisuutta Lehtonen vetää. ”Se ei tarkoita kuitenkaan, että kaikki näistä menisi tiukkaan suojeluun”, Lehtonen selventää. 11590_.indd 8 11590_.indd 8 5.9.2025 15.46.59 5.9.2025 15.46.59. Kymmeniätuhansia hehtaareita suojeluun Elokuinen metsätilakauppa on kooltaan poikkeuksellinen. Lopulliset rajaukset selviävät vasta, kun inventointi saadaan päätökseen. Valtion ostokriteerit ovat pitkälti samat kuin yksityistenkin metsänomistajien. Vaikka maakaupat solmii Metsähallituksen kiinteistökehitys, myös Lehtonen tiimeineen on ollut mukana punnitsemassa tuoreinta hankintaa. Silti metsää poistuu enemmän talouskäytöstä kuin sitä ostetaan lisää, Hannu Lehtonen summaa. Tavallisesti valtio ostaa uutta talousmetsää keskimäärin 500–800 hehtaaria vuodessa. Esimerkiksi toissa keväänä metsää siirrettiin suojeluun 31 000 hehtaaria ja sitä edeltävänä kesänä 30 000 hehtaaria. Tavoitteena on saada maastoinventoinnit valmiiksi ensi vuoden aikana. ”Valtion metsien merkitys on, että ne eivät edusta yhtä asiaa.” ”Valtio ja valtion metsät herättävät aina intohimoja suuntaan ja toiseen. AJASSA / HAASTATTELU 12.9.2025 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ANTTI J. Tähän mennessä luontokartoittajat ovat käyneet siitä läpi yhteensä 130 000 hehtaaria
Metsähallituksen Metsätalous Oy tuottaa suoraan noin 150 miljoonaa euroa. Sotakorvausten takia metsiä hakattiin yli kestävän hakkuumäärän. PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista lasta VAPAA-AIKA kuluu metsätöissä Kainuussa. ”Valtion metsien rooli on varmasti näitä kaikkia. ”Pitäisi päästä metsiä myös nuorentamaan, jotta hiilinielu säilyisi halutulla tasolla”, Lehtonen summaa. Jos se jatkuu ja jatkuu, jossain vaiheessa ei hakata ollenkaan”, Lehtonen toteaa. Todellisuudessa oltiin vielä kaukana metsänomistajien tavoitteiden mukaisista käsittelyistä. Parin edellisen hallituskauden aikana luonnonhoitoon on tullut muun muassa selkeitä hehtaarikohtaisia tavoitteita. Luontotavoitteiden toteuttamisen kannalta on olennaista, että luontopuhetta pidetään yllä kaikenlaisissa keskusteluissa. Nyt parhaan kasvuvaiheen ohittaneet metsät ovat yliedustettuina. ”Metsänomistaja määrittää, mitä tavoitteita hän asettaa metsiensä käytölle.” Tämä on ollut metsänhoidon suositusten avainfilosofia 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Ongelman ydin löytyy metsien ikärakenteesta. Vaikka vastaavaa seurantatietoa ei ole enää saatavilla, metsäalan yrityksillä ja yhdistyksillä on nykyään selkeä tarve löytää sellaiset metsänomistajat, jotka ovat valmiita sertifioinnin vähimmäisvaatimukset ylittäviin toteutuksiin. Luonnonhoidon neuvontaa on aikaisemmin hoidettu paljolti julkisin varoin. Samoihin vuosiin ajoittui metsälakimuutos, joka lisäsi metsänomistajan valinnanvapautta muun muassa hakkuutapoihin liittyen. Esimerkiksi jättämään tavanomaista laajempia säästöpuuryhmiä ja leveämpiä suojavyöhykkeitä. 12.9.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. LUONTOPUHEEN VOIMA 11590_.indd 9 11590_.indd 9 5.9.2025 15.47.00 5.9.2025 15.47.00. Kysyjä kertoi, että hän oli metsänomistajaksi tultuaan jo usean vuoden ajan keskustellut ammattilaisten kanssa hakkuista ja hoitotöistä. Tämän paljastivat tutkimustieto metsänomistajien tavoitteista sekä yksityismetsissä toteutettu hakkuiden jälkeinen laadunseuranta. Suunnitteluja paikkatietoasiantuntijoiden rinnalle ovat tulleet lajisto-, MITEN OLETTE OMASTA mielestänne onnistuneet. Miljardien talousvaikutukset Valtion metsien käyttöä ja Lehtosen työtä ohjaavat omistajan tavoitteet. Tämä johtuu alan monimuotoisuustiekarttojen, ohjelmien ja kansallisen metsästrategian tavoitteista, nykyään myös ennallistamisasetuksesta. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Omistaja haluaa tuloja, mutta myös monimuotoisuus, virkistyskäyttö, porotalous ja saamelaiskulttuuri sekä hiilensidonta tulee yhtä lailla huomioida. METSÄNOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN selvittämiseen ja luonnonhoidon ratkaisuista sopimiseen tarvitaan kuitenkin asiantuntijoiden aikaa vievää neuvontaa. Samalla Lehtosen palkkaama asiantuntijakaarti on laajentunut. Tällöin asiasta kiinnostuneet metsänomistajat pystyvät siihen tarttumaan. Olin kertomassa metsien monimuotoisuutta ylläpitävistä Monimetsä-keinoista. Kukin istuva hallitus tuo jotain uutta, mutta isossa kuvassa muutokset ovat pieniä. Metsänomistaja saattaa kohdata puukauppojen suunnittelupalaverissa luonnonhoidon muistilistan ja muita Monimetsä-materiaaleja. Ehkä valtion metsien merkitys on se, että ne eivät edusta yhtä asiaa”, Lehtonen pohtii. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tilanne on muuttunut tähän päivään mennessä. Näihin sovittujen kirjausten toteutumisen kannalta on tärkeää, että osassa talousmetsiä pystytään toimimaan tehostetun luonnonhoidon ratkaisuilla. Muutokset olivat tarpeen ja niitä tervehdittiin ilolla. virtavesisekä luonnonhoidon asiantuntijat. Kysymys jäi mieleen, kun se esitettiin minulle viime vuosikymmen lopulla eräässä metsänomistajatilaisuudessa. ”Kuulostaa pikkurahalta, mutta kun puhutaan aluetalousvaikutuksista, se on 3,7 miljardia.” Hiilitavoite syö hakkuumääriä Hiilensidontatavoitteet näkyvät valtion metsissä nopeina uudistamisketjuina, jalostetun viljelymateriaalin käyttönä sekä vuotuisen lannoitustavoitteen nostona 30 000 hehtaariin. Vastaan voi tulla myös yrityksen oma tehostetun luonnonhoidon paketti, johon sisältyy rahallinen korvaus säästöpuista. Muistilista helpottaa luonnonhoidon ottamista puheeksi. Talouspuoltakaan ei Lehtosen mukaan kannata vähätellä. Aikaisemmassa omistajapolitiikassa ollutta vaadetta tehdä päätehakkuista tietty määrä peitteisenä ei enää ole. MILJOONIEN HEHTAARIEN MIES HANNU LEHTONEN METSÄHALLITUKSEN metsienkäyttöja suunnittelujohtaja IKÄ 59 vuotta KOTOISIN Rovaniemeltä, asuu Kiimingissä Oulussa MAATALOUSja metsätieteiden tohtori METSÄHALLITUKSESSA vuodesta 1999, kuudetta vuotta nykyisessä pestissään. METSÄNOMISTAJAKYSELYT KERTOIVAT paljon laajemman joukon halusta panostaa luonnonhoitoon kuin hakkuiden jälkiseurannoissa raportoitiin. Hakkuita vähennetään, jotta tietty kasvun taso saadaan pidettyä yllä. Se on kehä. Valtionhallinnon leikkausten myötä neuvontavastuu on siirtynyt yhä enemmän yksityisille toimijoille. Esittelin luonnonhoidon muistilistaa, joka tukee metsänomistajan ja metsäammattilaisen välistä keskustelua. ”Jo nyt hakkuumäärää on laskettu hiilitavoitteen takia puoli miljoonaan kuutiota per vuosi. Malleja neuvonnan toteuttamiseen on useita. Oli ilmeistä, että osa luontoa painottavista metsänomistajista sai hakkuissa toteutuksen, jossa oli pelkästään huolehdittu lainsäädännön ja sertifioinnin vähimmäistason toteutumisesta. ”Se on sellainen menetelmä, joka lyö metsien kasvua korville ja jopa heikentää hiilensidontaa.” Myös hakkuumäärät määrittävässä alueellisessa luonnonvarasuunnitelmassa on nykyään huomioitava hiilensidonta. Esitykseni oli ensimmäinen kerta, kun hän kuuli talousmetsien luonnonhoidosta
Uudet harvennusmallit ovat olleet käytössä runsaan vuoden, ja niiden tuoma muutos metsissä näkyy. Todellisuudessa hakkuisiin tulee kuitenONKO VIKA MALLEISSA VAI AMMATTILAISEN SILMÄSSÄ. Uudet harvennusmallit ilmentävät metsäalalla otettua ryhtiliikettä. Harvennettu metsä näyttää nyt monen silmään aikaisempaa tukkoisemmalta. Keskimäärin hehtaarille jätetään noin sata runkoa enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2022 metsäalaa riepotellut harvennuskohu on saanut metsäammattilaiset varovaiseksi. Silmä on sopeutunut arvioimaan harvennustarvetta ja -voimakkuutta vuosia vanhojen suositusten mukaisesti. Tuolloin Metsäkeskuksen tarkastukset osoittivat merkittävän osan ensiharvennuksista metsälain vastaisiksi. Samalla harvennustarvetta ilmaisevat leimausrajat ovat muuttuneet. Moni metsäammattilainen kokee ensiharvennetun metsän näyttävän tukkoiselta. Ajourat vievät leijonanosan Metsänhoitopäällikkö Tiina Laine Metsä Groupilta nostaa esille harvennusmallien ongelmat hoitamattomien metsien ensiharvennuksilla. SA M I KA RP PI N EN 11591_.indd 10 11591_.indd 10 5.9.2025 15.49.00 5.9.2025 15.49.00. 10 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA M illoin viimeksi olet kaivanut relaskoopin taskusta tai laskenut runkoluvun. Nyt käytäntö osoittaa, että ehkä jopa liiaksi. Pahimmillaan metsistä aukaistaan vain ajourat. Harvennukselle ohjataan menemään aikaisempaa järeämpään metsään. Syynä ovat runsaan vuoden käytössä olleet harvennusmallit, jotka jättävät metsiin aikaisempaa enemmän puuta. Uudet harvennusmallit tähtäävät siihen, että havupuuvaltaisia metsiä kasvatetaan ensiharvennusvaiheen jälkeen aavistuksen entistä tiheämpinä. Alusta alkaen suositusten mukaan hoidetuissa metsissä harvennusmallit toimivat. Sittemmin tarkastusten oikeellisuus kyseenalaistettiin, mutta varovaisuus jäi harvennuksillle. Puustot oli hakattu liian harvoiksi. Mallien toimivuus hoitamattomissa ensiharvennusmetsissä on herättänyt kritiikkiä. Ennen kuin silmään voi luottaa, kannattaa mittavälineet kaivaa esille
Metsälehti.fi 11 kin runsaasti metsiä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Hoitamattomissa ensiharvennuksissa puuston tiheys ja pieni rungon koko asettavat haasteita niin taloudelle kuin laadullekin”, summaavat Laine sekä Metsä Groupin kehityspäällikkö Janne Soimasuo. Nykyiseen tehokkaaseen puunkorjuuseen tämä tuo haasteensa, koska kohteelle joutuu pian menemään uudestaan”, Laine summaa. Eli väleistä ei nykymallien mukaan juuri saa harventaa. ”Pelkkä urien aukaiseminen ei ole minkään osapuolen kannalta tavoiteltava tila. Jos ajourien väli harvennettaisiin normaalisti, tulisi metsistä liian harvoja. ”Haasteena ensiharvennusten kanssa meinaa nykyisin olla se, että siellä ei tahdo saada kuin urat aukaistua, koska jäävän puuston vaade on kasvanut. Nämä kohteet joudutaan ensiharventamaan suosituksia aikaisemmin, jotta tuleva kasvu saadaan turvattua. Etenkin kuusikoissa toistuvat harvennukset ovat riski, eikä metsän kasvatus tiheänä ole riskitöntä sekään. Jos esimerkiksi kuusikon pohjapinta-ala on ennen harvennusta 25 neliötä hehtaarilla, uusien harvennusmallien mukainen jäävän puuston tavoitetiheys on 17 neliötä hehtaarilla. Tällöin ajourien avaamisen jälkeen voi ajourien välistä harventaa enää alle kaksi neliötä hehtaarilla. Hoitamattomien metsien puusto on läpimitaltaan pientä, mutta tiheää. 11591_.indd 11 11591_.indd 11 5.9.2025 15.49.02 5.9.2025 15.49.02. Näillä kohteilla merkittävä osa puustosta poistuu jo ajo uria avatessa ja urien välinen alue jää tiheäksi. Nyt pahimmillaan lähes harventamatta jääneeseen urien väliseen metsään on palattava koneella miltei heti uudelleen. Uusi harvennus heti perään Ajourat vievät keskimäärin noin neljänneksen hehtaarin alasta. Uudet mallit korostavat taimikonhoidon tärkeyttä, ja ne soveltuvat parhaiten tasaisiin hoidettuihin puustoihin. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Se syö metsien elinvoimaisuutta ja kasvua
Yhdistyksessä on tehostettu omavalvontaa ja tiedonkeruuta on parannettu. 10 12 13 14 16 18 19 20 21 22 15 17 Lakiraja Tuoreen kankaan kuusikon ja männikön harvennusmalli Väli-Suomessa. ”Joitain kuvioita on tarkasteltu uudelleen, ja metsänomistajan kanssa yhdessä päätetty rajata pois leimikosta. Joskus on järkevää antaa kohteen vielä järeytyä, ohjeistaa metsänomistajaa raivuuseen ja odottaa tovi ennen ensiharvennusta. Silti mallien toimivuus hoitamattomien metsien ensiharvennuksessa mietityttää. Kohdevalinta tarkentunut Uudet harvennusmallit ovat askarruttaneet myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Kyllä se sellaista valppautta on tuonut, mikä on kyllä hyväkin”, Seppänen arvioi. Lähteet: Tapion Maastotaulukot, Metsänhoidon suositukset 11591_.indd 12 11591_.indd 12 5.9.2025 15.49.03 5.9.2025 15.49.03. HARVENNUSMALLIT osoittavat puuston valtapituuden ja pohjapinta-alan perusteella metsän harvennustarpeen sekä kasvatettavan puuston tavoitetiheyden harvennuksen jälkeen Kullekin puulajille on omat harvennusmallinsa, jotka huomioivat harvennettavan metsän sijainnin, kasvupaikan sekä maalajin sekametsille ja pidennetylle kiertoajalle on omat mallinsa. Esimerkiksi mänty hyödyntää uusien tutkimustulosten mukaan huonosti kasvutilan, ja liian voimakas harvennus aiheuttaa sillä kasvutappioita. ”Mentiinkö nyt ojasta allikkoon. Esimerkiksi jos vanhan mallin aikaan metsään mentiin metsikön tilavuuden saavutettua pohjapinta-alan 23, nyt mennään vasta pohjapinta-alan saavutettua 25 neliötä. Tämä tuottaa pienemmän harvennuskertymän ja voi lisätä hakkuukertoja metsässä”, Anttila kertoo. Joskus jos on tehty liian voimakkaana ja nyt sitten ei saa tehdä mitään”, Laine pohtii. Lähtökohtaisesti harvennukset tehdään, kun puuntuotantokyky ja terveys sitä edellyttävät. Uudet harvennusmallit on tuottanut Tapio Oy Luonnonvarakeskuksen laskelmien pohjalta. 12.9.2025 12 Metsälehti.fi AJASSA Laine ymmärtää harvennusmallien taustalla olevan tarpeen kasvattaa metsiä aikaisempaa tiheämpänä. Mallit lähtökohtaisesti hoidettuihin metsiin Harvennusmallien laadinnassa mukana ollut palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta muistuttaa, että harvennusmallit on tehty ensisijaisesMITÄ HARVENNUSMALLIT OVAT. Yhdistyksen korjuupalvelu korjaa paljon pieniläpimittaista energiaja ensiharvennuspuuta. TI IA PU U KI LA 4 8 6 12 10 16 14 20 24 28 26 22 18 32 30 36 34 Valtapituus, m Uusi leimausraja Vanha leimausraja Uusi tavoitetiheys Vanha tavoitetiheys Pohjapinta-ala, m 2 /ha Harvennusmetsät kasvatetaan tiheämpinä Uusissa harvennusmalleissa metsään jätettävän havupuuston pohjapinta-ala on aikaisempaa suurempi eli metsään jää enemmän puuta. Pieniläpimittaisissa ensiharvennuspuustoissa pohjapinta-alan sijaan voin olla helpompi tarkastella jäävää runkolukua. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon operaatiopäällikkö Mervi Seppäsen mukaan myös kuljettajat ovat entistä tietoisempia runkolukutavoitteista ja ovat yhteydessä, mikäli kohteella ei ole harvennettavaa. ”Suurempi säästettävän puuston määrä voi johtaa tilanteeseen, jossa seuraava harvennus tulee tehdä nopeammin kuin aiemmin. Samalla myös leimausraja on noussut. Poistettavaa puuta olisi hyvä kertyä energiapuuleimikoilta vähintään 50 kuutiota hehtaarilta. Malleissa puuston määrä saa olla maantieteestä riippuen 1,5–2 neliötä enemmän tai vähemmän kuin tavoitearvo. Ensiharvennusten kohdevalintaan on tullut lisää tarkkuutta. Ajourien vaikutukseen kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota. Leimausrajan nosto uusissa harvennusmalleissa tarkoittaa, että metsiä kasvatetaan aiempaa pidempään. Mallit heijastuvat hakkuukertymiin Myös UPM:n korjuun logistiikkapäällikkö Tero Anttila arvioi, että uudet harvennusmallit saattavat vaikuttaa harvennusten ajoitukseen ja harvennustarpeeseen. Niemelä tosin huomauttaa, että syitä tähän voi löytyä muualtakin kuin harvennusmallien uudistuksesta. Mitä nuoremmilla ja hoitamattomilla kohteilla ollaan, sitä enemmän vaaditaan todellisen harvennustarpeen tarkastelua. Myös Metsä-Multian asiakkuuspäällikkö Pasi Niemelä kertoo hakkuukertymien paikoin pienentyneen ja poistettavien puiden keskikoon aavistuksen kutistuneen osalla ensiharvennuskohteista. Energiapuuleimikoissa korostuu myös ennakkoraivaustarpeen selvittäminen ja sen vaikutus hakkuukertymään. ”Olivat ne vanhat tai uudet mallit, joita on käytetty, tämä puunkäytön suhdanne vaikuttaa”, Niemelä arvioi. Kilpailu puusta on ollut kovaa ja puusta on maksettu hyvää hintaa. Osoitteessa metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku voi hakea tasaikäiseen hoidettuun metsään omiin tavoitteisiin sopivan harvennusmallin. Laine on ollut mukana harvennusmalleja laatineessa ohjausryhmässä. Harvennusmalliin voidaan asettaa tuottotavoitteeksi 1,5, 3 tai 5 prosenttia. Tällöin myös pieniläpimittaista puuta on ohjautunut enemmän markkinoille ja korjuuseen
”Metsät voivat olla hoidettuja, mutta silti lähtötilanne ensiharvennusta varten ei välttämättä ole optimaalinen. Yksi työpiste on puoli ympyrä, jonka säde on puomin pituus eli 11 metriä. Esimerkiksi puulaji voikin olla maapohjalle puuntuotannollisesti väärä tai puustoa kohdata yllättävä tuho. Nykyään vuosittain tarkastetaan 300 kohdetta, joissa on syytä epäillä metsälain rikkomusta. Yksin harvennusjälkeä tarkastelemalla on vaikea todentaa, minkä tavoitteen mukaan metsiä on käsitelty. Moni aktiivinen metsänomistaja sanoo, ettei hänellä ole hoitamattomia metsiä, mutta kaikilla löytyy metsiä, joissa jokin on mennyt tavoitteista poiketen”, Vanhatalo selventää. Sen sijaan se, että ensiharvennuksilla avataan vain ajourat, mutta urien välinen metsä jää harventamatta, ei ole metsänomistajankaan etu. METSÄNOMISTAJAN kannalta on hyvä asia, että metsät jätetään ensiharvennusvaiheessa aikaisempaa tiheämmäksi. Kaksi puuta enemmän Sata puuta hehtaarilla enemmän tarkoittaa, että metsäkone jättää työpisteelle kaksi runkoa aikaisempaa enemmän. ”Jos taimikonhoito on tehty puutteellisesti, jätetty tekemättä, tai taimikko on jäänyt ylitiheäksi, se tarkoittaa heti, että harvennusmallit eivät silloin optimaalisesti toimi”, Vanhatalo kertoo. Tarkastuskohteiden valinta muuttui toissa vuonna eivätkä uudet tulokset siten ole vertailukelpoisia vanhojen tulosten kanssa. Ehkä suurin ongelma tässäkin ovat liian suuret metsäkoneet ensiharvennuksilla. ”Tulevaisuudessa varmasti joudutaan tarkastelemaan sitä, voidaanko kohteita arvostella metsänhoidon suositusten mukaan, koska suositukset ovat aika laajat ja pitäisi olla tiedossa se, mihin siinä on pyritty”, pohtii valvontaja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Metsäkeskuksesta. Yllätykset heijastuvat harvennusmallien toimivuuteen käytännössä. TIIA PUUKILA KOMMENTTI ONGELMANA SITTENKIN KONEET. Uusien harvennusmallien mukaan käsiteltyjä metsiä arvioidaan tulevan tarkastuksiin aikaisintaan ensi vuonna tai sitä seuraavana. Puusto tarvitsee kasvutilaa järeytyäkseen. Lähinnä suositus ohjaa arvioimaan puuston lähtötilannetta. 12.9.2025 Metsälehti.fi 13 AJASSA METSÄKESKUS valvoo, että hakkuut tehdään metsälain mukaan oikein eikä metsää ole hakattu alle lakirajan. Mallien lähtöoletuksena on, että metsää on kasvatettu taimikkovaiheesta suositusten mukaisessa hehtaarikohtaisessa runkolukutiheydessä. SA M I KA RP PI N EN ti hoidettuihin metsiin. Hoitamattomille ensiharvennusvaiheen metsille on olemassa suositus, mutta se ei ole yhtä yksityiskohtainen kuin varsinaiset harvennusmallit. Vanhatalo muistuttaa, että metsänkasvatuksessa voi tulla ongelmia, vaikka kohde olisi ajallaan ja suositusten mukaan hoidettu. Jos ajourien alle menisi vähemmän puuta, jäisi metsiinkin enemmän harvennusvaraa. Mitä enemmän metsiin jää puuta järeytymään tukiksi, sen parempi. Sitä, onko metsien harvennuksessa tapahtunut ryhtiliike muutaman vuoden takaisen harvennuskohun seurauksena, eivät Metsäkeskuksen uudet tarkastukset kerro. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Metsäteho 11 m ”Kaikilla löytyy metsiä, joissa jokin on mennyt tavoitteista poiketen.” 11591_.indd 13 11591_.indd 13 5.9.2025 15.49.04 5.9.2025 15.49.04. HARVENNUSJÄLJEN ARVIOINTI UUSIKSI. Pitäisikö hoitamattomien tai puutteellisesti hoidettujen metsien suosituksia tarkentaa, on keskusteltu. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Myös puuston tiheyden vaihtelu ja aukkoisuus kuviolla edellyttää mallin soveltamista, kun arvioidaan oikeaa harvennusajankohtaa. Aikaisemmin tarkastettavia kohteita on arvosteltu myös sen mukaan, täyttävätkö ne metsänhoidon suositukset. Oma harvennussuositus löytyy sekametsälle, pidennetylle kiertoajalle, sekä esimerkiksi tuottoprosenttia maksimoivalle metsätaloudelle. Uusia harvennusmalleja on nyt huomattavasti aikaisempaa enemmän. Tähän on mahdollisesti tulossa muutos
Vaihtelua on siinäkin, lasketaanko aika mittaustodistuksen laadinnasta vai siitä, kun puunmyyjä on mittaustodistuksen hyväksynyt. ”Maksuaika on ollut 60 päivää mittauksesta, ja mietimme, jos aikaa voisi lyhentää 30 päivään”, metsäpäällikkö Mikko Pötsönen sanoo. Ennakkomaksuja on 30 päivän maksuajalla, mutta jos pystytään järjestämään nopea korjuu, niin ennakkomaksuja ei tarvita.” Puunostajan kannalta kassassa pitää olla puskuria. ”Puukauppojen mahdolliset ennakot sovitaan aina tapauskohtaisesti kaupanteon yhteydessä”, sanoo puukauppajohtaja Juho Rantala. Stora Enson puunhankinnan asiakkuusjohtaja Sami Honkanen toteaa maksuajoista, että ne ovat osa kahdenvälistä sopimuskokonaisuutta, eikä yksityiskohdista viestitä julkisesti. Käytännöt vaihtelevat 30:stä 60 päivään. ”Jos puunmyyjä tarvitsee äkillistä rahaa esimerkiksi tilakauppaan, niin se järjestetään. ”Keväällä käytiin hintatasossa, joka ei ollut kestävä, ja terävin kärki on nyt leikattu. PUUKAUPPA & TALOUS 12.9.2025 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPOJEN maksuajoissa on vaihtelua – ostajakohtaista ja tapauskohtaista. Asiassa on myös puunmyyjäkohtaista neuvotteluvaraa. Pötsönen luonnehtii, että puuhinnoissa paine on nyt kova. Sellaistakin kuuluu, että myyjäystävällisiä maksuehtoja korostetaan silloin, jos hinnoissa ei olla ihan kärkeä. Maksuaika jää helposti puukauppaneuvottelussa asialistan viimeiseksi. ”Se on kilpailullinen juttu. Mitä nopeammin maanomistaja saa rahat, sillä on merkitystä.” Pötsönen uskoo, että 30 päivän maksuaikaan mennään, mutta ei osaa sanoa, millä aikataululla. ”Sillä on merkitystä, mitä nopeammin metsänomistaja saa rahat.” Puut lähtevät liikkeelle hakkuun jälkeen. Tukki muuttuu sahatavaraksi alle kahdessa viikossa korjuusta, mutta on tuotekohtaista, milloin se muuttuu rahaksi. M IK KO H ÄY RY N EN 11617_.indd 14 11617_.indd 14 5.9.2025 15.50.27 5.9.2025 15.50.27. Mutta liian terävä hintatason leikkaus aiheuttaa puumarkkinoille krapulan.” Kahdenvälisiä eivätkä julkisia Metsä Groupilla puukauppamaksut ovat metsänomistajan tilillä 3–4 viikon sisällä korjuun päättymisestä. Puskurikassaa pitää olla Iisalmen Sahat Oy aikoo lyhentää maksuaikoja. ”Mikäli metsänomistajalla on HAKKUU TEHTY, KOSKA RAHAT. ”Maksuajat vaihtelevat sopimuksittain, kuten hakkuuaikakin.” Maksuaikataulu ja ennakot ovat siis neuvottelukysymys. Miten nopeasti rahat tulevat metsänomistajan tilille, siinä on vaihtelua
nousussa . 36,40. 71,48. 30,71. 41,25. 33,97. 33,42. 40,49. 59,25. 30,38. 32,47. Ensiharvennus 55,96. 37,86. 31,99. 23,78. .. 47,71. 25,16. .. 34,39. .. 37,64. 37,65. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,75. 46,16. Harvennushakkuu 73,78. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,11. 45,65. Uudistushakkuu 82,07. Hankintahinnat 74,82. 85,94. 73,74. 29,98. 57,03. ”Hiekkamaihin kauppaa käydään dollareissa, jonka arvo on laskenut. 33,68. 73,32. 41,92. 30,36. 43,32. 37,95. 29,29. .. Hankintahinnat 81,91. Uudistushakkuu 80,45. 37,22. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hankintahinnat .. .. .. 29,72. 32,81. 26,24. 54,67. 25,23. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,85. .. .. nousussa . 30,90. 38,52. 42,72. .. 29,77. nousussa . 32,69. .. . 37,88. 66,05. .. 73,50. 71,69. 30,46. 81,56. 69,60. Uudistushakkuu 78,38. .. 53,53. 30,14. 79,16. Uudistushakkuu 80,72. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,00. 30,48. 82,01. 43,92. 23,68. 56,47. 80,95. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . Harvennushakkuu 73,78. .. 34,11. 33,58. .. 27,36. .. 72,48. 70,78. Ensiharvennus .. 36,17. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,07. 40,54. 52,91. .. 45,63. .. 80,93. 30,03. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 32-35 keskiarvo . Ensiharvennus .. Isompiakin ennakoita on ollut kampanjaluonteisesti, ja etua on pidetty esillä markkinoinnissa. .. 29,78. Ensiharvennus .. .. .. .. 80,01. 24,75. 31,07. .. .. ”Hintataso on edelleen puunmyyjän kannalta hyvä. .. .. 30,41. 74,32. 52,87. Harvennushakkuu 74,67. 53,11. 51,78. 51,38. 82,66. 73,77. 40,21. 30,86. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 49,39. Harvennushakkuu 74,00. 53,58. 54,41. 33,77. 23,28. 33,95. 83,45. 72,84. .. 55,82. nousussa . .. nousussa . .. Uudistushakkuu 82,52 82,57. 33,16. 50,01. 33,89. Harvennushakkuu 68,88. 78,11. 81,53. Uudistushakkuu 81,42. Laskusuunnassa on ollut myös jenin kurssi.” 11617_.indd 15 11617_.indd 15 5.9.2025 15.50.31 5.9.2025 15.50.31. 32,39. 36,88. 84,18. 49,27. 52,81. 38,30. 26,70. Harvennushakkuu 73,61. Honkasen tuntuman mukaan puukauppamäärät ovat hiljaisessa nousussa vaisumman lomakauden jälkeen. 43,64. .. 32,10. 60,93. 30,50. 37,68. 37,94. .. 41,15. 49,27. .. 65,57. 30,70. 32,30. .. 35,80. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ET EL Ä-P OH JA NM AA . 79,50. 79,63. .. 43,44. .. 27,61. 27,18. .. . 38,52. 65,83. 79,47. nousussa . Uudistushakkuu 81,96. 57,56. 52,59. 26,35. 51,30. 36,30. 29,35. .. .. 28,28. 38,00. Myös Kiinan-kauppa olisi dollarikauppaa, mutta vienti sinne on tyrehtynyt. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,22. 81,37. Milj. 54,17. 31,77. 34,98. 26,25. 66,34 30,11. .. .. 40,23. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 .. Vienti euroalueen ulkopuolelle on saanut lisää vaikeusastetta valuuttakursseista. 60,67. 39,36. Ensiharvennus 60,06. 60,41. Hankintahinnat 79,65. .. .. .. 32,68. 56,06. Hankintahinnat .. .. 34,46 33,26. 35,50. 44,84. . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,46. 25,65. 67,53. 30,69. Harvennushakkuu 72,85. 52,39. 31,83. .. Hankintahinnat .. 81,03. .. Ensiharvennus 49,81. .. 50,00. 24,38. .. Uudistushakkuu 82,46. .. 49,61. .. 69,86. .. nousussa . 48,97. 39,75. 45,14. 32,31. Hinnat laskivat kesällä, mutta ovat viime vuoden tätä aikaa korkeammalla. 74,64. 29,61. .. 29,85. 26,99. 26,97. 38,37. 49,00. 74,42. 57,47. 69,42. ”Hinnat ovat tasaantuneet tai taittuneet laskuun, mutta myyjälle tilanne on edelleen hyvä.” Rakentaminen on alamaissa ympäri maailmaa. Hankintahinnat 78,09. 39,88. .. 2024 2023 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. 30,54. 44,10. 31,78. 49,80. 57,55. 31,37. 26,96. nousussa . Hankintahinnat 79,10. Harvennushakkuu 75,88. 29,87. .. Rahoituksen yksityiskohtia, kuten korkokustannusta ja sen maksutapaa, ei sitäkään avata julkisesti. .. 80,83. Pentinpuro sanoo puukaupan käyvän tasaisesti. 41,78. 30,86. .. ”Kokemus on ollut, että näillä ehdoilla saamme kilpailu etua”, sanoo metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro. 32,43. 48,53. 29,54. 43,22. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,05. .. .. 29,60. 28,05. .. .. .. Uudistushakkuu 86,31. Ensiharvennus 58,60. 30,49. 41,31. 26,08. .. 32,23. .. .. 63,52. 46,55. .. 52,37. .. 46,63. Kysyntää leimaa taloustilanteesta johtuva epävarmuus, mutta odotan, että puukauppaa käydään loppuvuonna vilkkaasti.” Etua ennakoista Keitele Timberillä vakiona on kymmenen prosentin ennakko ja loppumaksu 30 päivässä loppumittauksesta. 30,39. 47,75. 55,75. 30,76. 80,46. Hankintahinnat 79,89. 25,68. 32,14. AJASSA 12.9.2025 Metsälehti.fi 15 . Tiettävästi muilla sahayhtiöillä ei ole vastaavaa, ainakaan vakiona. 26,61. 42,77. 29,02. 57,19. nousussa . 40,17. .. 63,92. 30,80. 30,20. 64,61. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 29,25. .. 82,00. .. Harvennushakkuu 75,08. .. 82,87. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,90. 54,28. 33,74. 41,19. .. 25,98. .. 62,63. .. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2025 Viikot 1 2 yhteensä 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 493 905 Puukauppamäärä vko 35, m 3 nopea rahantarve, voimme tarjota puukaupparahoitusta.” Stora Ensolla on rahoituslaitosten kanssa sopimus, jonka mukaan puukauppatuloja voi saada alle viikossa kaupanteosta. 32,85. 39,98. 32,97. 30,60. 51,35. .. 29,32. 52,56. .. Ensiharvennus 55,42. 31,53. .. . 66,37. Ensiharvennus 64,48. 47,13. .. 29,39
Käymme tässä kirjoituksessa läpi yleisiä tilanteita ja niiden ratkaisuja. Markkinat ohjaavat jo siirtymää, mutta vauhti ei Ollikaisen, Pukkalan ja Honkatukian mielestä ole riittävän nopea. Hakkuukoneeseen pitäisi näkyä 2–3 nauhaa eteenpäin, mutta toisinaan nauhat on vedetty liian harvasti tai niillä on merkitty vain säästettävät tai turMIKSI METSÄÄ KAADETAAN NAAPURIN TILUKSILTA. Ilmastokestävyys on suositeltujen keinojen yksi seuraus. Tätä ajatusta Ollikainen on pitänyt esillä vuosien ajan, eikä sellukattilaan kelpaavan runkopuun polttamisessa ole jalostusarvon näkökulmasta järkeä. Tällaista runkopuuta palaa miljoonia kuutioita energiaksi. 12.9.2025 16 Metsälehti.fi EMERITUSPROFESSORIT Markku Ollikainen ja Timo Pukkala sekä Lappeenrannan yliopiston tutkija Juha Honkatukia arvioivat Koneen säätiön rahoittamassa tuoreessa raportissa, että Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, kun käyttöön otetaan heidän suosittelemansa keinot. Raportti antaa aihetta toiveikkuuteen, vaikka se pitää sisällään myös puutteellisia päätelmiä. Niiden osuus on ollut selvitysten mukaan alle kymmenen prosenttia. ”Syöksyvirtaus tuhosi Lempäälässä Pirkkalantien varren metsän.” VKUUMOLA 11593_.indd 16 11593_.indd 16 5.9.2025 15.51.22 5.9.2025 15.51.22. Kolmikolta on kuitenkin jäänyt sisäistämättä suositusten syvin olemus. Kolmikon keinovalikoimaan kuuluu muun muassa energialaitosten lämmöntuotannossa käyttämän runkopuun verotus. KA LL E KÄ RH Ä Jotta hakkuissa ei tapahtuisi turhia rajanylityksiä, tulisi aluetta ja rajasta kertovia merkkejä arvioida kokonaisvaltaisesti, kirjoittavat Kalle Kärhä, Harri Kaartinen ja Heikki Hyyti. Hukkalämmön hyödyntämisen nopea kasvu energiantuotannossa on jäänyt raportin laskelmissa vähälle huomiolle, kuten myös valtionmailta vaadittujen hakkuusäästöjen vuotaminen yksityisten maille. Hyvin tehty nauhoitus ohjaa hakkuukoneen kuljettajaa ja varmistaa, että hakkuu tehdään suunnitelman mukaan. MARKKINAT OHJAAVAT PUUSTA SÄHKÖÖN Hyvin tehty nauhoitus varmistaa, että hakkuu tehdään suunnitelman mukaan. Lämpösumma Lapissa kasvaa ja metsien kasvu kiihtyy, mutta samalla istuttamatta jätettyjen ja pitkään viivästyneiden uudistamisten osuus on Lapissa kasvanut. syyskuuta Metsälehden Metsät & raha -lukijatapahtumassa. Sen sijaan puuttuminen pohjoisen metsien uudistamisen hitauteen voisi kannattaa. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. He eivät myöskään huomioi huoltovarmuuden näkökulmaa. Tampereella tavataan 25. Ollikainen, Pukkala ja Honkatukia yliarvoivat myös liian voimakkaiden harvennusten vaikutuksen metsien kasvuun. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI VAIKKA PAIKKATIEDON ja paikannusjärjestelmien tarkkuus paranee, kaatuu metsähakkuissa puita edelleen kiinteistöjen rajojen ulkopuolelta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tosin sähkökattilat alkavat paikallisesti jo nyt näkyä myös energiapuun kysynnässä. Joskus syynä epätarkkoihin hakkuisiin on huolimattomasti tehty tai tekemättä jätetty nauhoitus. Metsänhoidon suositukset ovat kokoelma vapaaehtoisia keinoja, jotka auttavat metsänomistajaa toimimaan lakien ja vapaaehtoisten sertifiointien mukaisesti ja joilla metsänomistaja voi toteuttaa metsänomistuksensa tavoitteita. Suomelle on elintärkeää, että toimimaan jää riittävän monta puuta käyttävää lämpölaitosta. Sähkökattilat korvaavat ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä energiantuotannossa. Valtion hakkuusäästöjen vaikutus maakuntien talouteen pitäisi myös selvittää paremmin. Syyt vaihtelevat teknologian rajoitteista koneenkuljettajan toimintaan ja rajapyykkien sijaintiin. Hyvä valmistelu on onnistuneiden hakkuiden perusta. RAPORTTI EHDOTTAA Metsälehteäkin kustantavan Tapion johdolla koottujen Metsänhoidon suositusten viemistä lakiin. Kirjoittajat vauhdittaisivat voimalaitosten investointeja sähkökattiloihin energiapuun verolla, vaikka jo nyt puun kallistuminen ja sähkön halpeneminen kiihdyttävät sähkökattiloiden rakentamista
Tuntityönä olen tuommoiset työt tehnyt. Suuri vastuu on leimikon merkitsijällä, jonka tulee katsoa rajapyykkejä ja muita rajan paikkaan viittaavia asioita eikä pelkästään karttaan merkittyä rajaa. Myös sivistystä on jaettu ammattikouluissa arvostelijoiden mukaan kitsaasti. TEKNOLOGIA AVUSTAA, mutta kuljettaja päättää. Olen myös saanut ilokseni huomata, että uusimmat metsänhoidon suositusten käytännöt ovat jo ainakin jollain tasolla jalkautuneet opetukseen. Aloitin huhtikuussa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon opinnot. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JO H A N N ES TE RV O TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Oletko havainnut karhun metsässä. Esimerkiksi hakkuukoneen katolle sijoitettu GPS-paikannin ei välttämättä anna riittävän tarkkaa sijaintia, jolloin lopputuloksena saattaa olla virheellinen hakkuupäätös. Joskus rajoista saattavat kertoa esimerkiksi ojat, vaikka kartta näyttäisikin rajan toisaalle. RAJOISTA KERTOVIA MERKKEJÄ arvioitava kokonaisvaltaisesti. Myös hakkuukoneiden käyttämällä paikannusteknologialla on rajoituksensa. Ylempi korkeakoulututkintoni oli auttamatta liian vanha. Ei ole vaikeaa.” Metsuri motokuski ”Mhy ottaa kai noin euron kuutiolta, mutta heillä on katkontatilasto, joten sinulle maksaisin vähemmän.” Panu ”Katkontatilastosta ei ole paljon hyötyä, kun jokainen leimikko on erilainen.” MetsuriMotokuski ”Viime talvena hoitelin erään vanhan miehen leimikon myynnin, vähän yli 3 300 kiintoa. Opettajilla on valtaisasti tietoa, ja he sitä myös oppilailleen jakavat. Siirtyminen digitaalisten rajojen käyttöön voisi tuoda säästöjä, mutta tämä edellyttäisi, että raja on karttapalvelussa oikeassa paikassa ja että hakkuulaitteen paikannus on riittävän tarkkaa. Loppu on motokuskista kiinni – toiset kuskit näkevät puun viat tarkemmin kun toiset, toisella on raakkikynnys isompi kuin toisella.” Apli ”Jos siis puun ostajien aiempi katkontatieto on kattavasti käytössä eikä niiden tuotannon rakenne ole selvästi muuttunut, tarkasti mitatulle leimikolle löydetään tuon historiatiedon avulla paras ostaja suurella todennäköisyydellä.” A. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suomessa on jopa kolme miljoonaa rajapyykkiä, joiden tarkkaa sijaintia ei ole määritetty, ja niiden sijainti tarkentuu hitaasti maanmittaustoimitusten yhteydessä tai erillisissä rajankäynneissä. Tällöin ratkaisuna on kuljettajien riittävä koulutus ja toimintamallien kertaus. Mikäli nuori vähänkin osaa jotain, se luetaan hyväksi eikä opetusta heru lisää. En määrännyt hintaa, mutta tytär toi myöhemmin ruskean kirjekuoren jossa oli 300 €. Myös varhaisperkausvaiheessa säästettävät koivut olivat luennolla unohtua. AMMATTIKOULU-UUDISTUS on poikinut mediassa keskustelua ammattiopetuksen laadusta. Yhtenä syynä on nauhoituksen tekemisen kalleus ja työläys. Toistaiseksi näin ei aina ole. Hieman kyllä korvaani särähti, kun heinän ja vesojen kemiallinen torjunta edelleen vilahti kalvosulkeisissa. Ratkaisu tähän olisi hakkuukoneen puomin tai hakkuulaitteen anturointi siten, että hakkuulaitteen tarkka paikka pystytään määrittämään. Jalkanen Verkkokeskustelu: Millainen palkkio puun hoitamisesta. Muutamia tuttavia on pyytänyt kyseiseen työhön, josta olisivat valmiita maksamaan korvausta.” Sikari ”Minä olen tehnyt lähitiloille ilmaiseksi noita töitä. i Herättääkö metsän omistaminen kateutta. Tuntiveloituksen hinta on sitten jokaisen itse päätettävä.” Visakallio ”Jos osaa itse yhtään lukea, ostajien tarjouksista selviää nopeasti, kenelle kannattaa myydä. Jotta hakkuissa ei tapahtuisi turhia rajanylityksiä, tulisi aluetta ja rajasta kertovia merkkejä arvioida kokonaisvaltaisesti. Pääsen kertaamaan. Maanmittauslaitoksen mukaan maastosta löytyvä rajapyykki on luotettavampi merkki kuin karttaan merkitty raja silloin, kun nämä ovat keskenään ristiriidassa. Oma kokemukseni puhuu toista. Viime vuosina hakkuukoneiden tarkkuuspaikannusta on alettu kehittää niin metsäkoneiden valmistajien kuin tutkijoiden voimin. Erityistä kritiikkiä on kohdistunut muun muassa osaamisperusteisuuteen. Olin tyytyväinen, ensinnäkin rahasummaan ja myös siksi, että sai olla taas pitkästä aikaa ’pelissä’ mukana.” Nostokoukku ”Kuten on edellä muutaman kerran todettu, leimikot ovat erilaisia, joten kilpailutuksen vaatima työaikakin on sitä. Toisinaan epätarkkojen hakkuiden taustalla saattaa olla myös hakkuukoneen kuljettajan tietämättömyys tai piittaamattomuus. Metsätieteestä 15 vuotta sitten saamiani maisterin papereita ei kelpuutettu minkään tutkinnon osan hyväksilukuun. Samoin olen opettanut, kuinka nuo tehdään omatoimisesti. 11593_.indd 17 11593_.indd 17 5.9.2025 15.51.22 5.9.2025 15.51.22. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 51% Kyllä 49% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Metsäamis ei ole rikki KALLE KÄRHÄ metsäteknologian professori, Itä-Suomen yliopisto HARRI KAARTINEN tutkimusprofessori, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI HEIKKI HYYTI vanhempi tutkija, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI ”Minkälaisia hintoja olette perineet tai joutuneet maksamaan puukaupan suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja korjuun valvonnasta. Lopulta niistäkin kuitenkin muistettiin valistaa. Pyysin tarjoukset, laskin niiden perusteella voittajan, olin yhteyshenkilönä ostajaan, muokkaajaan ja istuttajaan päin ja kävin tarkastamassa leimikosta kaksi luontokohteeksi määriteltyä kohdetta Metsäkeskuksen kanssa. 12.9.2025 Metsälehti.fi 17 vallisuuteen vaikuttavat kohteet. Jos tutuille tehdään, kuten aloittajan tapauksessa, niin kai siitä on silloin lähdettävä, että leimikot käydään myös maastossa mahdollisimman hyvin arvioimassa. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI tutkii metsäkoneeseen soveltuvia tarkan paikannuksen menetelmiä, jotka perustuvat laserkeilaukseen. Kirjoittajat ovat mukana Suomen Akatemian lippulaiva UNITE:ssa, jossa tutkitaan ja kehitetään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta. Tyytyväisiä ovat olleet ja asiakasmäärät ovat nousseet. Joskus kiinteistön rajapyykkejä ei löydy tai niiden sijainti poikkeaa merkittävästi karttaan merkityistä rajoista
Jos hakkuutähteet eli oksat, latvukset ja pienpuut kerätään ja metsänomistaja haluaa tehdä metsänuudistustyöt kuumassa ketjussa, risujen keräys on saatava sopimaan maanmuokkauksen ja istuttamisen aikatauluihin. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 12.9.2025 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄLEHDEN puukauppasivuilla on säännöllisesti mainintoja tilanteista, joissa tarjouskilpa eteläsuomalaisen kuusikon hakkuusta on ratkennut hakkuutähteistä maksettavaan hintaan. Kaivinkone muokkasi elokuun lopussa Lahden eteläpuolella uudistusalaa, jossa hakkuutähteet oli jätetty korjaamatta. Hakkuutähteiden korjuu helpottaa metsämaan muokkausta ja tuo lisätilaa luonnontaimille. Risujen keräys vaikuttaa kuitenkin uudistamistöiden rytmiin. Hakkuualalla jääneiden risukasojen kiertäminen ja istutusmättäiden sijoittaminen vaativat pelisilmää konekuskilta. 11594_.indd 18 11594_.indd 18 5.9.2025 15.52.30 5.9.2025 15.52.30. Monta eri urakoitsijaa Maanmuokkauksen ajoituksen kannalta oleellista on tietää, missä hakkuutähteiden korjuu on menossa ja millä aikataululla se RISUT POIS VAI KASOJA KIERRELLEN. Kuuma ketju tarkoittaa sitä, että talousmetsän kasvatukseen ei tule välikesää, vaan uusi puusto istutetaan kaadetun tilalle heti seuraavana kasvukautena. Kuumaa ketjua tavoittelevan metsänomistajan pitää sopia hakkuutähteiden korjuulle määräaika jo puukauppasopimukseen. Lisätienesti lämmittää metsänomistajan mieltä, mutta samalla pitää muistaa, että tähteiden keräys tai niiden jättäminen aukolle vaikuttavat monella tavalla metsän uudistamiseen. Risujen on kuivuttava aukolle tehdyissä kasoissa vähintään neljä viikkoa, jotta neulaset ehtivät varista ja hakkuutähteiden sisältämät ravinteet jäävät metsään. Risujen keräys tai jättäminen aukolle vaikuttavat yllätävän monilla tavoilla maanmuokkaukseen, istuttamiseen ja tulevaan taimikkoon
Luken Sekava-hankkeesta saatujen tutkimustulosten perusteella istutuskuusi ja luonnonsiemenestä syntyvä koivu kasvavat sopivan samantahtisesti, jos kuusi saa etumatkaa kahden kasvukauden verran – ensimmäisen taimitarhalla ja toisen istutuskesänä. TÄHTEET voidaan siis kuljettaa aukolta pois maanmuokkauksen tieltä aikaisintaan neljä viikkoa hakkuun päättymisen jälkeen. ”Ketjuun kuuluu eri yhtiötä, monta eri urakoitsijaa ja vielä aliurakoitsijat päälle. Toisaalta taimikonhoidon vaatima työmäärä ja kustannukset uhkaavat kasvaa, kun raivattavaa puustoa on enemmän. SOVI hakkuutähteiden poistamiselle määräaika jo puukaupan yhteydessä. Maanmuokkausta tekevän kaivinkoneen ohjaimissa tarvitaan ihmissilmää, joka arvioi mättäälle sopivan paikan. Kivisen maan muokkaus on käsityötä Kun hakkuutähteet korjataan, maanmuokkaus on helpompaa. etenee, kertoo Päijät-Hämeen Maanrakennus Oy:n Sanni Kiuru. Nopeasti etenevien metsänuudistamistöiden lisäksi metsänomistajalla voi olla toive parantaa metsätien kääntöpaikkaa samalla, kun maanmuokkausta tekevä kaivinkone kerran on metsään tuotu. 5. Yritys muokkaa Hämeen kivisiä uudistusaloja useamman kaivinkoneen voimin. Tämä puoltaa toista näkemystä eli välikesää hakkuun jälkeen ennen uudistamistöitä. Hänen mukaansa puhelinsoitot ovat edelleen paras tapa varmistaa, että hakkuutähteiden korjuu, maanmuokkaus ja taimien istutus tapahtuvat halutussa aikataulussa. Mättäistä voi tulla taimen kasvulle turhan ilmavia tai onttoja etenkin, jos hakkuutähteet on jätetty uudistusalalle ja mättäiden alle jää oksia. Jos haluaa sekapuustoa, risujen keräys ja runsas luonnontaimien määrä luovat tälle hyvät KUUMA KETJU SEKAMETSÄÄN LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkijan Karri Uotilan mukaan näkemykset maanmuokkaustöiden ja taimien istuttamisen tahdista jakautuvat kahteen koulukuntaan. Siinä maa muokataan keväällä, joten mättäät eivät ehdi painumaan ja tiivistymään lumen alla. Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila muistuttaa, että jatkuvatoimisen maanmuokkauslaitten käyttö onnistuu vain, jos hakkuutähteet korjataan tai niiden annetaan kuivua uudistusalalla kunnolla kesän tai talvenkin yli. Toiset suosivat kuumaa ketjua eli muokkausta ja istutusta heti hakkuuta seuraavana kasvukautena. Kasvuvauhti huomioon Kuuman ketjun käyttäminen kannattaa, jos tavoitteena on saada lehtipuusekoitusta kuusikkoon. HAKKUUTÄHTEITÄ eli oksia, latvuksia ja pienpuuta kerätään pääasiassa kuusikoiden päätehakkuiden jäljiltä. Tähteiden keräys lisää tutkimusten mukaan hakkuuaukolle syntyvien luonnontaimien määrää: luonnonsiemenille on enemmän itämispintaa, kun risukasoja poistetaan. Toisaalta tukkimiehentäin aiheuttamat taimituhojen riski on suurempi, jos taimien istutus tapahtuu heti hakkuuta seuraavana kesänä. METSÄSTÄ 12.9.2025 Metsälehti.fi 19 VINKIT RISUJEN KERUUSEEN 1. HAKKUUAUKOLTA kerätyt risut kuivuvat tienvarsivarastossa vielä noin puolisen vuotta. Taimien mahdollisimman nopea istutus hakkuun jälkeen vähentää Uotilan mukaan heinittymisen riskejä: taimet ehtivät kasvaa paremmin karkuun pintakasvillisuudelta ja vesakolta. Joskus maanmuokkaaja joutuu tekemään risukasan keskelle mättään sijasta pelkän laikun, kun maata ei ole käännettäväksi. TÄHTEIDEN tulee kuivua ja neulasten varista hakkuuaukon palstakasoissa 4–8 viikkoa. Koivujen siemenet varisevat uudistamisalalle kuusen taimien istutuksen jälkeisenä syksynä. mahdollisuudet. Aukolle jääneet risukasat vaikuttavat maanmuokkaustiheyteen. Päijät-Hämeen Maanrakennus Oy muokkaa uudistusaloja Hämeessa useamman kaivinkoneen voimin. Syksyllä tehty laikkumätäs ehtii talven aikana tiivistyä sopivasti taimen kasvua varten. Omat toiveet esille ajoissa”, Kiuru ohjeistaa metsänomistajia. Jos metsänuudistustöihin haluaa kuuman ketjun, muokkaus on usein tehtävä keväällä. ”Maata on vaikea muokata, jos sitä ei ole.” Moni taimia itse istuttanut tietää, että sopivan istutuspaikan ja -mättään etsiminen on hankalinta isojen risukasojen ja kantojen ympärillä. ”Jos yksijaksoinen sekametsä on tavoite, nykytiedon mukaan suosituksena on käyttää kuumaa ketjua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Lauri Männistö. 2. Yrityksen maanmuokkauspalettia pyörittävän Sanni Kiurun mukaan maata muokataan niin kauan kuin talvi ja pakkaset antavat myöten. 4. 11594_.indd 19 11594_.indd 19 5.9.2025 15.52.30 5.9.2025 15.52.30. ”Muokkaajan täytyy kiertää hakkuutähdekasat”, Kiuru sanoo. . Myös kivet, kannot ja muut maastonmuodot vaikuttavat siihen, ettei maan kääntäminen istutusmättäiksi onnistu tasaisesti joka puolella. Maanmuokkauksen laatu korostuu kuumassa ketjussa. Kiuru on sitä mieltä, että kaikkea ei voi automatisoida. ”Muokkaaja on joutunut etsimään kohdan, jossa risua on vähiten.” Luonnontaimia syntyy eri määrä Hakkuutähteiden korjuu tai jättäminen paikoillaan luovat erilaisen tilanteen taimikon syntymiselle. 3. Puita korjaa ja uudistamistöitä tekee moninainen joukko eri metsätoimijoita: metsäyhtiöitä, sahoja, metsänhoitoyhdistyksiä ja koneyrityksiä
11595_.indd 20 11595_.indd 20 5.9.2025 15.53.14 5.9.2025 15.53.14. Etenkin taimikon reunasta oli mahdotonta hahmottaa, mitä kuviolle oli viljelty. Kouluttaja Ari Mansikkaviita opastaa Hakamaalle, miten terä viilataan ja haritetaan. Paikoin sahojen kanssa sukellettiin lähes läpitunkemattoman taimikon läpi. Ei siis helpoin kohde ensikertalaiselle. Nyt takana on jo monta ensimmäistä kertaa. Opetuskeskus Sedun metsätalousyrittäjätutkintoon kuuluvalla opetuskerralla elokuun lopussa Hakamaa sai ensikosketuksen raivaussahaan. Ystävän rohkaisemana kurssille Hakamaa suorittaa koulutuskeskus Sedun naismetsänomistajille Metsänomistaja Sirpa Hakamaa tuli opiskelemaan taimikonhoitoa Ilmajoelle Rovaniemeltä asti. Vaikeinta oli hahmottaa, mitkä taimet jätän.” Takana on metsänomistaja Sirpa Hakamaan ensimmäinen kerta raivaussahan kahvoissa. Raivausta ehkä jopa hankalampana Hakamaa piti taimikolle varusteiden kanssa käveltyä matkaa. Liki kilometrin tarpominen taimikon laitaan sekä muutama tunti raivausta reippaassa sateessa osoittavat, että raivuu käy työstä. KIINNOSTUS METSIIN HERÄSI ELÄKKEELLÄ Viisi vuotta metsää omistanut Sirpa Hakamaa lähti kurssille oppimaan lisää metsistään. Hakamaa on saapunut Rovaniemeltä asti Ilmajoelle opetuskeskus Sedun metsiin harjoittelemaan raivaussahan käyttöä ja taimikon varhaisperkausta. 12.9.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA ISOKYRÖ ROVANIEMI TIIA PUUKILA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT ”SAHAN käytössä ei ollut ongelmaa. Harjoitustaimikko oli sekin kiireellisen varhaisperkauksen tarpeessa. Vastassa oli tiheä koivupöpelikkö