LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 16 . NRO 18 EU-maiden on suojeltava kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsänsä – myös yksityisten omistamat. PERUSTETTU VUONNA 1933 10992_.indd 1 10992_.indd 1 8.9.2024 12.30.09 8.9.2024 12.30.09. SYYSKUUTA 2024 . Sivut 8–11 VANHAN METSÄN JÄLJILLÄ PERJANTAINA 13
NRO 18 EU-maiden on suojeltava kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsänsä – myös yksityisten omistamat. AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.9.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Takana oikea ampiaiskesä ›› 5 Haastattelu: Vaikuttamisen paikka EU:ssa ›› 6–7 METSÄSTÄ Näin perustat sekametsän ›› 18–19 Ampumahiihtäjä metsätöissä ›› 22 Akkusahasta löytyy vääntöä ›› 23 PILKKEITÄ Hyytiälään Finlandiaehdokkuus ›› 28–29 Etelässäkin päästään metsojahtiin ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Näin toimittiin myös Hukkajoen raakkuesiintymän kohdalla. Usein ne ovat pienimuotoisia eivätkä etene syyttäjälle. Myllyoja kuitenkin kertoo, ettei käytäntö ole aiheuttanut epäselvyyksiä. PERUSTETTU VUONNA 1933 10992_.indd 1 10992_.indd 1 6.9.2024 8.12.31 6.9.2024 8.12.31 Jane Rekola inventoi Metsähallituksen metsää Hämeenlinnan Evolla. Myös valvonnassa on tarkastamisen paikka. Stora Enson työmaalla sattunut raakkutuho tahrasi koko metsäalan maineen. ”Tässä sähköposti oli mennyt Stora Ensolla yhdelle henkilölle METSÄALAN MAINE VIEMÄRIIN YHDELLÄ JOEN YLITYKSELLÄ Jottei Hukkajoen raakkutuho toistu, tulee tiedonkulkua ja asenteita terävöittää. LOKAKUUTA 2021 . 10993_.indd 2 10993_.indd 2 8.9.2024 12.32.26 8.9.2024 12.32.26. ”Yleinen alustava näkemys on, että pääsääntönä ohjeita ja ohjeistuksia noudatetaan. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TIIA PUUKILA RAAKKUJOEN yli ajoa metsäkoneella on pidetty yhtenä Suomen törkeimmistä luonnonsuojelulain rikkomuksista. SYYSKUUTA 2024 . Nythän sitä tietysti selvitetään”, toteaa ympäristöja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Sari Myllyoja Kainuun ely-keskuksesta. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. Ely-keskus tekee poliisille vuosittain vain muutamia tutkintapyyntöjä metsiin liittyvistä luonnonsuojelulain rikkomuksista. NRO 16 . Ely-keskus ei vaadi kuittaamaan sähköpostitse lähetettyä käsittelyohjetta. Sivut 8–11 VANHAN METSÄN JÄLJILLÄ PERJANTAINA 13. Ely-keskus ohjeistaa sähköpostitse hakkuuoikeiden haltijaa sekä maanomistajaa, miten alueella esiintyvä uhanalainen laji tulee ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Suomen metsäkeskukselle tulee vuosittain yli 100 000 metsäkäyttöilmoitusta. Kainuun ely-keskuksessa uskalletaan olla eri mieltä. Hukkajoella kuoli jopa useita tuhansia uhanalaisia raakkuja, kun metsäkoneella ajettiin joen yli vastoin ely-keskuksen ja metsäyhtiön ohjeita. Näistä metsänkäyttöilmoituksista noin 10 000 Metsäkeskus välittää luonnonsuojelulakia valvovalle ely-keskukselle. Julkisuudessa on ehditty esittää, että tapaus on vain jäävuoren huippu. Tämä on herättänyt sähköpostitulvan aikana arvostelua
Taskisen mukaan ammattitaitoa koneenkuljettajilla pitäisi olla, sillä opiskelijoiden on suoritettava esimerkiksi luonnonhoitotutkinto. Stora Enso oli tilannut hakkuun kainuulaiselta metsäkoneyritykseltä. Me lähdemme siitä lähtökohdasta, että hakkuuoikeuden haltija hoitaa homman niin kuin kuuluu”, Myllyoja kertoo. ”Se perustuu meillä omavalvontaan. Luonnonsuojelulain valvonta eroaa metsälain valvonnasta. Oulun poliisi tutkii Suomussalmen Hukkajoella tapahtunutta arviolta tuhansien simpukoiden kuolemaan johtanutta raakkujoen yliajoa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Tapauksen esitutkinta vie poliisilta useamman kuukauden. Ohjeissa kiellettiin ylittämästä jokea raakkuesiintymän kohdalta sekä neuvottiin jättämään 45 metrin levyinen suojakaista joen varteen. ”Vähintään ohjeet pitäisi kuitata.” PI RK KO -L IIS A LU H TA / M ET SÄ H A LL IT U S 10993_.indd 3 10993_.indd 3 8.9.2024 12.32.27 8.9.2024 12.32.27. ”Asenne on se, mikä pitää korjata. Ne pitää vain muistaa laatia ja lukea. Toki luonnonsuojelulain kohteisiin verrataan aineistoa, ja niistä lähtee elylle tietoa, jos metsälain valvonnan sivutuotteena havaitaan tämmöisiä”, kertoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. Hakkuissa toimittiin vastoin ely:n sekä Stora Enson omia ohjeita. Juttua varten on haastateltu myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuuta sekä toimitusjohtaja Ilari Pirttilää Metsämiesten Säätiöstä. Tutkintapyynnön poliisille tekivät Metsähallitus, ely-keskus sekä paikallinen kalavesiosuuskunta. Tiedonsiirron tärkeyttä korostaa myös tulevia metsäkoneenkuljettajia kouluttava lehtori Aki Taskinen Savon ammattiopistolta. Etukäteisvalvonnan lisäksi metsälakia valvotaan jälkikäteen satelliittivalvonnalla. Metsäkeskus kuitenkin lähetti metsänkäyttöilmoituksen saatuaan tiedon raakuista metsänomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle sekä ely-keskukselle. Metsäkeskuksen vuonna 2019 lanseeraama satelliittivalvonta on vähentänyt metsälain rikkomuksia. Stora Enson sisäisen tutkinnan mukaan Hukkajoen tapahtumat ovat useiden seikkojen summa, jotka liittyvät esimerkiksi tiedonkulkuun, tietojärjestelmien toimivuuteen ja yksittäisiin virhearviointeihin, joita on tapahtunut myös Stora Enson sisällä. Jottei Hukkajoen tapaus toistu, on varmistettava tiedonkulku koko ketjun läpi aina ostohenkilöltä koneenkuljettajalle. Silloin nähdään, minne asti tieto on mennyt”, toteaa Koneyrittäjien toimiHukkajoella kuoli jopa useita tuhansia uhanalaisia raakkuja, kun metsäkoneella ajettiin joen yli vastoin ely-keskuksen ja metsäyhtiön ohjeita. Puunmyyjä ja ostajat saavat tiedon niistä vasta, kun metsänkäyttöilmoitus saapuu Metsäkeskukselle. Stora Enso on kertonut kantavansa tapauksessa vastuunsa niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti ja ryhtynyt toimiin. Hakkuu oli toteutettu aliurakointina. ”Vähintäänkin ohjeet pitäisi kuitata vastaanotetuiksi. UUTISET 13.9.2024 Metsälehti.fi 3 METSÄALAN MAINE VIEMÄRIIN YHDELLÄ JOEN YLITYKSELLÄ ja maanomistajalle. TÄSTÄ ON KYSYMYS tusjohtaja Matti Peltola. Luonnonsuojelulain valvonnassa ei ole vastaavaa järjestelmää eikä viranomaisen tekemää jälkivalvontaa. Metsäkoneessa käytettävään pohjakarttaan voidaan lisätä kuljettajaa varoittavia merkintöjä ja tarvittaessa tekstiä. Se tuo esille esimerkiksi metsälakikohteiden läheisyydessä tehdyt hakkuut. Raakun elinympäristöt ovat salassa pidettäviä. Tällä hetkellä prosessista uupuu tarkastuspiste. ”Stora Enso lisää resursseja hakkuiden suunnitteluun ja valvontaan luontoarvojen toteutumisen varmistamiseksi”, kertoo sähköpostitse ostojohtaja Sami Honkanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta. ELOKUUSSA paljastui, että Stora Enson hakkuutyömaalla oli ajettu metsäkoneella useita kertoja uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden päältä. Olen ymmärtänyt, että oli puhelimessakin puhunut sisällöstä eli on heille (hakkuuoikeuden haltijalle) mennyt se perille.” Aikanaan poliisitutkinnasta selviää, miksei hakkuussa noudatettu ely-keskuksen antamaa eikä metsäyhtiön omaa ohjetta. Mikäli Hukkajoella olisi rikottu hakkuissa myös metsälakia, olisi se todennäköisesti paljastunut Metsäkeskuksen satelliittivalvonnassa. ”Joki ei ole meidän paikkatietoaineistossamme metsälakikohde, joka meillä hälyttäisi. Ely-keskus lähetti hakkuuoikeuden haltijalle ja metsänomistajalle sähköpostitse tarkemmat ohjeet raakkujen huomioimiseksi hakkuissa. Myös metsäfirmoissa on tapauksen jälkeen ryhdytty toimiin. Kulkeeko tieto. Raakkujen elinympäristöt ovat salassa pidettäviä. Hukkajoen tapauksessa raakkutuho paljastui, kun jokihelmisimpukan tilaa alueella tutkineet tutkijat osuivat paikalle. Nyt ympäristöministeriö selvittää, miten jatkossa tulisi tehdä toisin ja pitäisikö lainsäädäntöä täsmentää. Valitettavasti vielä löytyy koko metsäsektorilta huonoa asennetta, vaikka näissä ympäristöasioissa esimerkiksi”, Taskinen pohtii. Toimiiko omavalvonta
Myös maanpuolustuksen turvaamiseksi Itä-Suomen maaseutu pitäisi pystyä säilyttämään asuttuna” Tiirolan mukaan maatalous traktorien käyttö voisi lisäksi lievittää ensiharvennusten korjuun laatuongelmia, joita syntyy, kun pieneen puuston mennään isoilla koneilla. Se parantaisi itäisen Suomen maatilojen elinkelpoisuutta. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, jossa hyödynnetään puu-, paperija vaneriteollisuudesta ylijäänyttä koivun kuorta. Valtaosa summasta – 214 miljoonaa euroa – meni metsänhoitotöihin. Maataloustraktorien muodostama reservi tulee tarpeeseen, jos hakkuut entistä isommalta osin keskittyisivät talvikauteen.” Metsätulot tilkkeeksi tilojen tukiloukkoon Esimerkiksi kotieläintuotannosta luopuvat tilat jäävät herkästi vaille investointitukia, koska muutaman kymmenen hehtaarin peltoalalta ei heru vaadittua 25 000 euron yrittäjätuloa. Hankkikaa taitoa, ei rautaa” Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ei toisi maataloustukia puunkorjuuseen. Osa tuesta on avustusta, osa lainojen korkotukea. MTK: Hinnat tasaantuneet Loppukesän puumarkkinat käynnistyivät normaalisti, MTK:n syyskuun puumarkkinakatsauksessa todetaan. Vaikutukset voivat jäädä väliaikaisiksi, sillä puun kysyntä kokonaisuutena on kasvanut. Maataloustuotannon volyymi on siirtynyt koko EU-jäsenyyden ajan idästä länteen. LYHYET 10994_.indd 4 10994_.indd 4 8.9.2024 12.39.55 8.9.2024 12.39.55. Ensisijainen tavoite on parantaa maaseudun elinvoimaa, jonka tukipilareiksi hän näkee toimivat maatilat. ”Ymmärrän kyllä maatilojen ahdingon, mutta tukien ohjaaminen maataloustraktorien metsävarusteluun ei olisi järkevää.” Hän suosittelee lisätulojen tarpeessa oleville maatilayrittäjille raudan sijasta satsaamista osaamiseen, jos on intoa metsäkonehommiin. Eikä hyöty jäisi pelkästään tähän: ”Paineet lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseen tai rajoittamiseen kasvavat koko ajan. Tämä saattaa vaikuttaa puumarkkinoihin painottuen harvennuksien kuitupuuleimikoihin, MTK:sta arvioidaan. Aloitteen mukaan hakkuut kiellettäisiin kaikkien herkkien vesistöjen rantametsissä suojavyöhykkeiden avulla. Esimerkiksi sianlihan tuotannosta itäisen Suomen suhteellinen osuus on laskenut noin 70 prosenttia.” Ehdotusta maataloustukien käyttämistä traktorien metsävarusteluun voi pitää yllättävänä, mutta Tiirola näkee siinä monia hyötyjä. Lisäksi hän esittää, että maataloustraktorien metsävarusteet tulisi kelpuuttaa tuettavien investointien joukkoon. Metsäteollisuudessa tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan, mutta myös tuotantoseisokeista on kerrottu. Hän pehmittää ehdotustaan kahdella reunaehdolla. Summa on 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna, mutta inflaation takia kolme prosenttia reaalisesti pienempi. ”Tässä on kyse yhtä lailla maaseudun elinvoimasta, huoltovarmuudesta, aluepolitiikasta kuin hyvästä metsänhoidosta. Ilman tukea korvaavan tuotannon kehittäminen on vaikeaa. Niin sanotulla Cap-tuella rahoitetaan esimerkiksi navetoiden ja kuivureiden rakentamista. ”Tukea saisi vain maataloustraktorien metsävarustukseen. Tarkoitus ei siis ole, että maatilat alkaisivat Cap-tukien turvin hankkia motoja.” Hän huomauttaa, että omiin ja naapuriensa ensiharvennuksiin keskittyvä traktoriyrittäjä voisi jopa parantaa isojen metsäkoneyritysten kannattavuutta. Maataloustraktorien varustaminen puunkorjuuseen vaatisi vähintään usean kymmenen tuhannen euron satsauksen. AJASSA 13.9.2024 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaa, että ainakin itäisessä Suomessa maatalouden rakennetukien myöntämiseen vaadittavaan 25 000 euron vuotuiseen yrittäjätuloon tulisi tulevaisuudessa laskea myös metsästä saatava yrittäjätulo. Tavoitteena on jatkokehittää ruotsalaisyhtiön Reselo Rubber -materiaalista uusi raaka-aine kaupalliseen renkaiden valmistukseen. Puun hinnat ovat viime viikkoina kuitenkin hieman tasaantuneet. ”Kouluttautukaa metsäkoneen kuljettajiksi, niin talvikausiksi on tarjolla riittämiin töitä ilman riskejä, jotka sisältyvät koneinvestointeihin.” ”Traktorien metsävarusteet investointitukien piiriin” MTK:n metsäpuheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan Itä-Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys. Tiirola arvaa, etteivät metsäkoneyrittäjät ilahdu hänen aloitteestaan. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaisi puunkorjuusta lisätuloja ahdingossa oleville maatiloille. Niitä pitäisi voida käyttää myös maataloustraktorien metsävarusteisiin. Taimikonhoitoa tehtiin 132 000 hehtaarilla, mikä on edeltävien vuosien keskiarvo. ”Investointeja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään itäisen Suomen maatiloilla muuta maata vähemmän. Koivun kuorta autonrenkaisiin Nokian Renkaat on sopinut kehitysyhteistyöstä ruotsalaisen biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa pulmia on kysynnässä. Nuoren metsän hoidossa pudotus Metsätöihin käytettiin viime vuonna yhteensä 272 miljoonaa euroa, Luonnonvarakeskus arvioi. Aloitteessa esitetään yleistä 30 metrin suojavyöhykettä herkkien vesistöjen rantametsiin. Lisäksi esitetään laajempaa 50 metrin suojavyöhykettä raakkuvesistöjen läheisyyteen. Vasemmistoliitto haluaa leveämmät suojavyöhykkeet Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen metsälain muuttamiseksi. Nuoren metsän hoitoala jäi 29 000 hehtaariin, mikä on liki kolmanneksen edeltävien vuosien keskiarvoa vähemmän
Lehtori Jouni Seppänen neuvoo ampiaisen pistoille herkistyneitä pitämään raivatessa mukana Epipen-injektiokynää. Jos on maapesä eikä lähelle meinaa päästä, mutta alue pitää kuitenkin saada sahattua, niin seuraavana aamuna kannattaa yrittää”, Seppänen vinkkaa. Tällöin ampiaisiin törmään herkästi. Pihaeli ns. AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 5 TIIA PUUKILA ”TAITAA olla kohta lähemmäs 15 pesää, joista olen saanut pistoja. maa-ampiainen on monelle raivaajalle ikävän tuttu. Syitä ampiaisten runsauteen on tutkijan mukaan kaksi. Tänä vuonna taimikoissa on juostu poikkeuksellisen paljon ampiaisilta karkuun, ja elokuun loppupuolella ampiaisenpistoja on tullut lähemmäs jokaisella raivuulla. Esimerkiksi myyrien käytäviin, hakkuutähdekasojen tai kantojen alle pesänsä tekevä ampiainen pöllähtää maasta, kun pesän päälle astuu. ”Puolenpäivän jälkeen on jo enemmän surinaa. Seuranta ja kansalaishavainnot osin ristiriidassa Yhdyskuntina pesivien ampiaislajien määrän kehitystä on seurattu vuodesta 2019 Ampase-hankkeessa. Yleisistä havainnoista poiketen ampiaisia on kertynyt pyydyksiin verrattaen vähän, ja kesää voisi kuvata saalismäärien perusteella keskinkertaiseksi. Vastaavaa kesää Seppänen ei muista. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi liitereistä ja halkopinoista löytyvistä pallopesistään tunnetut räystäsampiaiset. En ole eläessäni kokenut tällaista.” Näin kirjoittaa Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Ammatti Raivooja. Tänä kesänä metsätöissä on ollut paikoin lähes mahdoton välttyä ampiaisen pistoilta. ”Toki auttaa, kun ei käytä näin syksyllä hajusteita aamulla, kun on lähtemässä maastoon. Olen aikaisemmin huomannut niiden vetävän ampiaisia puoleensa”, Seppänen kertoo. Joskus ampiaispiikki tulee myöhemmin kuin jonain toisena vuonna”, Komonen pohtii. ”Piha-ampiaisella ja saksanampiaisella kannat vaihtelevat. Seppänen kouluttaa tulevia metsureita ja metsäpalvelun tuottajia sekä metsänomistajia. Komonen itse on pyytänyt ampiaisia Jyväskylän alueella. Suuntaa aamutunteina raivuulle Loppukesästä ja alkusyksystä ampiaisten yhteiskunnat ovat suurimmillaan ja työläiset keräävät ahkerasti ravintoa toukille ja itselleen. ”Auttaa, kun ei käytä näin syksyllä hajusteita aamulla.” Ampiaiset ovat pörräänneet tänä kesänä runsaasti. Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteiden laitoksen yliopistolehtori Atte Komosen vetämässä hankkeessa on kartoitettu ampiaisten ekologiaa, esiintymistä ja eri lajien maantieteellisiä runsausvaihteluita. TI IA PU U KI LA jen kanssa. Sorvarin mukaan runsaan kannan vuosi osuu yleensä juuri parilliseen vuoteen, kuten tänäkin vuonna. Vuorovuosina on hyvä vuosi ja vuorovuosina sitten heikompi vuosi. Piha-ampiainen eli niin kutsuttu maa-ampiainen on monelle raivaajalle tuttu. Ampiaisia tutkinut ja ampiaiskantoja seurannut Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvari vahvistaa, että ampiaisia on tänä vuonna paljon. W IK IM ED IA C O M M O N S 10994_.indd 5 10994_.indd 5 8.9.2024 12.39.56 8.9.2024 12.39.56. Toinen syy on, että myös sellaisia lajeja, joiden kanta ei vaihtele niin säännöllisesti, on ollut enemmän kuin aikaisemmin. Samaa viestiä kerrotaan ympäri Suomen. Elokuun lopussa kuvattu kyltti Kuhmoisten urheilukentällä varoittaa ampiaisista. ”Ampiaisia riittää niin, että ovat harmiksi asti”, summaa Savon ammattiopiston lehtori Jouni Seppänen. Siinä voi olla myös vuoden sisäistä vaihtelua. ”Tämä on siinä mielessä magee ilmiö, kun seuranta on osin ristiriidassa kansalaishavaintoPoikkeuksellisen pisteliäs kesä Kansalaishavainnot kertovat ennen kokemattomasta ampiaiskesästä. Nyt on se hyvä vuosi”, Sorvari kertoo. Myös syksyn kuulaat aamut kannattaa hyödyntää ja ajoittaa raivuu aamutunteihin. Tosin virallista seurantaa Sorvarilla ei tänä kesänä ole ollut
Metsä pitäisi nähdä strategiassa monimuotoisena elintason ja elämänlaadun lähteenä”, Pesonen toteaa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että myös biotalous saadaan osaksi EU:n taloussuunnittelua.” Bioteknologia ymmärretään Pesosen mukaan EU:ssa lähinnä teknologisena kysymyksenä. Sen sijaan, että viljelisin maata, viljelen nyt ihmisten korvien välissä sitä ajatusta, mitä maaja metsätalous ovat.” Kansliapäällikkönä Pesonen haluaa kasvattaa metsätalouden merkitystä EU-politiikassa. Hän on huolissaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin heinäkuussa Euroopan parlamentille pitämästä puheesta. Päivitetty strategia on tarkoitus julkistaa ensi vuoden lopulla. 10995_.indd 6 10995_.indd 6 8.9.2024 12.41.54 8.9.2024 12.41.54. Sitä ennen hän työskenteli toistakymmentä vuotta Brysselissä Euroopan viljelijäja osuuskuntajärjestön Copa-Cogecan pääsihteerinä. ”Ei meillä ole mitään sitä vasMETSIEN ROOLI ESIIN Suomalaisilla on vaikuttamisen paikka EU:n biotalousstrategiassa, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Ja aina on olemassa riski, että metsätaloutta ei huomioida riittävästi. Hänen perheensä omistaa maatilan Juvalla Etelä-Savossa. Biotalous taas on luonnosta saatavien uusiutuvien materiaalien hyödyntämistä, niin sahatavaraa kuin luontomatkailuakin. ”Maltan odotukset metsiltä ovat aivan erilaiset kuin suomalaisten.” Metsätaloudessa on esimerkiksi maatalouteen verrattuna suurempi riski, että suomalaisille tärkeät asiat jäävät EU:ssa huomiotta, sanoo maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Viljelyä korvien välissä Pesonen aloitti maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuoden alussa. Siihen liitetään muun muassa geenimuuntelu, johon monet suhtautuvat kielteisesti. Pesosen mukaan suomalaisilla on nyt vaikuttamisen paikka erityisesti EU:n biotalousstrategiaan. ”Metsät korostuivat puheessa lähinnä bioteknologian, ilmaston ja metsäpalojen osalta. AJASSA / HAASTATTELU 13.9.2024 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ILMAN vaikuttamista ei saavuteta mitään. ”Se on elämäni kiinnekohta. Nämä asiat tulee EU-vaikuttamisessa muistaa, linjaa maaja metsätalousministeriön tuore kansliapäällikkö Pekka Pesosen. Alun perin Pesosesta piti tulla maanviljelijä. ”Biotalousstrategia ei ole uskottava, jos metsät eivät ole mukana siinä
Metsissämme on suojeltavia luontoarvoja, jotka metsänhoidossa on tunnistettava ja huomioitava. Mitä tahansa metsältään haluaa, suunnitelma on hyvä olla.” Itse Pesonen teetti metsäsuunnitelman vuonna 2016. Elokuussa tasapaino petti. Kestävä ja moniarvoinen metsätalous on tullut jäädäkseen. Jälkipuinnit tulevat jatkumaan pitkään, ja keskustelu on otettava vakavasti. Sen jälkeen hän on käynyt esittelemässä sitä EU:n komission korkeinta johtoa myöten. Suomi on yksi harvoista EU:n jäsenmaista, joissa kaikille metsänomistajille on tarjolla palveluita, joilla he pystyvät suunnittelemaan hyvinkin yksityiskohtaisesti metsiensä käyttöä. Suomessa metsät ovat kuitenkin keskeinen elintason ja toimeentulojen tekijä. Metsätaloudessa on tasapainoiltava arvojen välillä, jossa vastakkain ovat usein talous ja ympäristö. Kannustan kaikkia metsänomistajia teettämään sellaisen. METSÄNOMISTAJAT PUUNTUOTTAJINA YHDISTYVÄT globaaleihin arvoketjuihin, jossa markkinat vaativat läpinäkyvyyttä ja seurantaa aina arvoketjun alkupäähän. Metsiä käytetään ja tullaan käyttämään, mutta tasapaino taloudellisen edun ja ympäristön välillä ei saa pettää. Kuluttajat vaativat arvoketjuilta sertifiointia, ja metsänomistaja puunmyyjänä on osa arvoketjua. Komissio tähtäimeen Taho, johon Suomen ensisijaisesti tulee vaikuttaa, on PesoMETSÄTALOUS sai varjon ylleen elokuisesta merkittävästä ympäristövahingosta Suomussalmen Hukkajoella. Vaaditut sertifikaatit ja niiden laatimisen yhteydessä käyty vuoropuhelu eri osapuolten kesken parantavat luontoarvojen huomiointia osana metsätaloutta. Meidän täytyy varmistaa, ettei metsätaloustuotteiden kauppaa rajoiteta liikaa ja että niiden arvoa pystytään nostamaan.” Pesosen mielestä metsätaloudessa on riski, että suomalaisille tärkeät asiat jäävät huomiotta. Pääsääntöisesti metsänomistajat tasapainottavat luontoarvot ja taloudellisen intressin omassa metsätaloudessaan ja arvostavat luontoa. METSÄNOMISTAJILLE SAATAVILLA OLEVA tieto on lisääntynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Eri maiden odotukset metsille ovat liian erilaiset. ”Maataloudessa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ruokaa tuotetaan, sillä lähtee nälkä ja sitä pitää tuottaa kestävästi. Tehokkaampaa on kannustaa samanmielisiä jäsenmaita nostamaan esiin omia metsiin liittyviä näkökulmiaan. Jos haluamme tuottaa puuta markkinoille, meiltä edellytetään sitoutumista kestävän metsätalouden vaatimuksiin. Valitettavan usein suojelusta ei saa korvausta tai saatava korvaus jää merkittävästi alle puukaupasta saatavan korvauksen. ”Sen parempaa edunvalvonnan dokumenttia ei ole kuin metsäsuunnitelma. 13.9.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA PEKKA PESONEN 61-vuotias KOTOISIN Juvalta, asuu Helsingissä MAATALOUSja metsätieteiden maisteri TYÖSKENNELLYT mm. Verkkopalveluista on saatavilla tietoa paitsi puustosta myös luontokohteista. Metsätalous ei ole Ranskassa samaan tapaan keskeisiä talouden sektoreita kuin Suomessa, joten heillä ei ole kannustinta puhua siitä.” Se, missä suomalaiset metsien osalta loistavat, on Pesosen mukaan kansalaisten ja metsänomistajien mukanaolo metsätalouden suunnittelussa. Tässä taitekohdassa riittävän korvauksen takaaminen yksityiselle metsänomistajalle vapaaehtoisesta suojelusta lisää taloudellista intressiä vaalia tunnistettuja luontoarvoja. Arvopohja on laajentunut ja metsänomistus moniarvoistunut. METSÄLLÄ ON MONELLE omistajalle suuri taloudellinen merkitys. Yksityismetsätalous muodostaa merkittävän osan Suomessa harjoitetusta metsätaloudesta. Hyvä niin! Metsäkoneesta etäiseltä tuntuva globaali markkinatalous tuo kuitenkin vastuullisuuden kiinteäksi osaksi metsänkäyttöä. Toivottavasti tämä yksittäinen tapaus motivoi metsänomistajia entistä aktiivisemmin huomioimaan luontoarvot osana omaa metsätalouttaan. Metsän taloudellinen arvo on vain yksi osa metsänomistusta. ”Se lyö vastustajille luun kurkkuun, kun kertoo, että suurin osa Suomen metsistä on yksityisomistuksessa, metsänomistajat saavat itse päättää, mitä metsillään tekevät ja valtion metsänomistuskin on pitkälti parlamentaarisessa valvonnassa.” taan, että EU:ssa puhutaan kestävyydestä. Kompromissi on kirjattuna sertifikaatteihin. Myös metsänomistajat haluavat huomioida luontoarvot osana metsätaloutta. Esimerkiksi Maltan odotukset metsiltä ovat aivan erilaiset kuin suomalaisten – jos niitä ylipäänsä on.” EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa Pesonen ei pidä realistisena tavoitteena. Ympäristöjärjestöt tarjoavat hyvää tietoa luontoarvojen huomioimisesta metsätaloudessa. Euromääräisesti mitattava tuotto on määritelty puukauppatulona, johon ajoittain onnistutaan suojeluohjelmilla vastaamaan. Koulumestariksi Suomen ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Toimet metsässä vaikuttavat aina luontoon, mutta vaikutus voi olla myös positiivinen. Puukaupassa vallitsevaksi käytännöksi ovat muodostuneet pystykaupat, joissa puunostaja ottaa vastuulleen puun kaatamisen ja kuljettamisen metsästä osaksi globaalia arvoketjua. Monet metsänomistajat ovat muuttuneessa maailmassa aiempaa tietoisempia metsätalouden vaikutuksista luontoon. Meitä metsänomistajia on yli puoli miljoonaa. ”On tärkeä saada esimerkiksi Ranska puhumaan, sillä Ranska on Suomen kanssa karkeasti ottaen samoilla linjoilla metsäasioissa. Metsien osalta näin ei ole. Vastuu jakautuu puunostajan kanssa, mutta metsänomistaja ei voi vastuutaan välttää. Metsänomistaja tietää omistamansa metsätilan ja voi päätöksillään vaikuttaa. METSÄN TASAPAINO PEKKA KELONEVA KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA 10995_.indd 7 10995_.indd 7 8.9.2024 12.41.55 8.9.2024 12.41.55. Copa-Cogecan pääsihteerinä, maaja metsätalousministeriön valtiosihteerinä ja MTK:n kotieläinasiamiehenä PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista lasta HARRASTAA metsänhoitoa, metsästystä ja musiikkia sen mukaan EU:n komissio, sillä se tekee lainsäädäntöaloitteita. Luonnonsuojelu on osa modernia metsätaloutta
AJASSA 13.9.2024 8 Metsälehti.fi KIILAA METSO-RAHAJONON KÄRKEEN On todennäköistä, että metsäyhtiöt välttävät hakkuita kaikenlaisista vanhoista metsistä siihen asti, että vanhan ja luonnontilaisen metsän kriteerit on määritelty aukottomasti. Samaan aikaan on mietinnässä, laajennetaanko Metso-ohjelmaa Pohjois-Suomeen. 10996_.indd 8 10996_.indd 8 8.9.2024 12.43.35 8.9.2024 12.43.35
MTK kantoi ennakkoon huolta, että suunniteltu rahoitus ei kata lisäsuojelulle esitettyjä tavoitteita. Syyskuun alussa pidetyssä budjettiriihessä luvattiin korotuksia vapaaehtoisen suojelun rahoitukseen vuodelle 2025. Jäsenmaat saavat itse määritellä tarkat raja-arvot. Metso ensisijainen keino yksityismailla Vielä suojelemattomista yksityismetsistä hyvin pieni osa saattaa päätyä kriteerien perusteella suojeltavaksi. 10996_.indd 9 10996_.indd 9 8.9.2024 12.43.39 8.9.2024 12.43.39. HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT K UN Suomessa lähiaikoina päästään yksimielisyyteen vanhan ja luonnontilaisen metsän määritelmästä, metsäteollisuuden puun ostot tällaisista metsistä loppuvat viimeistään siihen. Näin näyttäisi tapahtuvan. ”Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti”, maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) totesi kesäkuussa, kun kriteeriesitys julkistettiin. Metso-ohjelman nykyinen kausi on päättymässä ensi vuoden lopussa. Suomen kriteerit olivat kesällä lausuntokierroksella. ”Kriteerien mukainen suojelu koskettaa kaikkia eri metsänomistajaryhmiä, eivätkä metsäteollisuusyritykset siten voi käytännössä ostaa puuta kriteerit täyttävistä metsistä miltään omistajaryhmältä”, Metsäteollisuus ry totesi kriteeriesityksestä elokuun alussa jättämässään lausunnossa. Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Etelä-Suomen metsien suojelussa korostuu Metso-ohjelman rooli. AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 9 Metsähallitus inventoi vanhat metsänsä vuosien 2024–2025 aikana. Puuston ikä ja kuolleen puun määrä ovat keskeisimmät tekijät, joiden perusteella metsä voidaan määritellä vanhaksi ja luonnontilaiseksi. Kriteeriesityksen varsin korkeita raja-arvoja on perusteltu sillä, ettei niiden tulisi vaarantaa yksityisten metsänomistajien omistajansuojaa tai puukauppaa. Metsänomistajien ja metsäalan yhteinen tahto on ollut, että metsiä ei pakkosuojella vaan että metsänomistajille tarjotaan jatkossakin vapaaehtoisen suojelun mahdollisuutta. Jatkuu seuravalla aukeamalla. Kriteereistä vastuussa olevat ministerit ovat luvanneet, että yksityiset metsänomistajat saavat mahdollisesta suojelusta korvauksen. Mykkäsen mukaan ohjelmassa suojeltu pinta-ala yltää silloin tavoitteeksi asetettuun 96?000 hehtaariin. EU on määritellyt, mitkä metsän piirteet ratkaisevat, onko metsä vanhaa ja luonnontilaista. EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa kaikki jäsenmaat suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsänsä. Tarkat luvut täsmentyvät syyskuun lopulla. Jane Rekola mittasi metsää syyskuun alussa Hämeenlinnan Evolla
Esitystä valmistellaan nyt uudestaan lausuntojen pohjalta. Strategian tavoite on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Järeät, yli 20-senttiset kuolleet puut inventoidaan. Ohjelmaan tarjolle tulevat vanhan metsän kohteet otettaisiin pysyvään suojeluun, ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä toteaa. Metso-suojelun määrärahoista on ollut pulaa ennenkin. Sitoumus koskee kaikkien omistajaryhmien metsiä. Jos hajonta on suurta, otosta laajennetaan. Yksityismetsissä kriteerit täyttäviä kohteita on varsin vähän. ”Metso-ohjelman määrärahatilanne on mikä on.” Jokaiselta inventoitavalta kuviolta kairataan vähintään kolme puuta niiden tarkan iän selvittämiseksi. 10996_.indd 10 10996_.indd 10 8.9.2024 12.43.46 8.9.2024 12.43.46. Isolla osalla jäljelle jääneistä, mahdollisista HCV-alueista ei ole poikkeuksellisia luontoarvoja, sillä analyysi ei kerro esimerkiksi lahopuun määrästä. Laskuri toimii apuvälineenä koealan inventoinnissa. Tietty osuus niistä luonnonmetsistä, joiden tila on huono, on ennallistettava. Se tarkoittaa käytännössä suojelua. Inventoija tallentaa siihen pystyssä olevien puiden ja maapuiden määrät, erikseen havuja lehtipuista. Biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan myös yksityismaiden luonnontilaiset ja vanhat metsät. Sidosryhmät ja kansalaiset jättivät lausuntonsa ministeriöiden esitykseen 7.8. Suomen metsäkeskuksen kautta tehtävät määräaikaiset kymmenen vuoden ympäristötukisopimukset ovat olleet suosittuja. Jos tarjolle tulee luonnontilaisen vanhan metsän kohteita, ne pitää priorisoida.” Ohjelma keskittyy eteläiseen Suomeen, onhan se viralliselta nimeltään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma. Ely-keskusten tarjoamiin 20 vuoden ja pysyvän suojelun sopimuksiin on riittänyt rahaa edellisiä paremmin. Ympäristöneuvos Mikko Kuusisen mukaan kriteeriesityksessä esimerkiksi lahopuun määrän vaatimus on niin iso, että sellaisia metsiä ei Etelä-Suomesta käytännössä löydy. Etelä-Suomessa hyvin vähän lisäsuojeltavaa Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon vanhan ja luonnontilaisen metsän kriteerien perusteella suojeltavia alueita Suomessa on. Määrä täsmentyy parhaillaan käynnissä olevissa inventoinneissa. BIODIVERSITEETTISTRATEGIA VELVOITTAA EU:N biodiversiteettistrategissa Suomi on sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nykyisen Metso-ohjelman tilalle valmistellaan jo uutta Metso-ohjelmaa, joka tulee käyttöön vuodesta 2026 alkaen. ”Metso-ohjelman määrärahatilanne on mikä on. ”Uuden Metson valmistelutyö on käynnissä. Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n tilaama HCV-analyysi herätti ilmestyttyään vastustusta metsänomistajissa, jotka pelkäsivät pakkosuojelua. Kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät ovat boreaalisia luonnonmetsiä, mutta boreaalisiin luonnonmetsiin kuuluu muitakin kuin vanhoja metsiä. Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi valmistui kesäkuussa. Kun Tapiossa analysoitiin todennäköisiä korkean suojeluarvon HCV-metsiä vuonna 2019, mahdollisia kohteita löytyi etenkin rannikkoja saaristoalueilta: vaikeakulkuisia kalliometsiä, joissa kasvaa vanhoja mäntyjä. Laajeneeko Metso koko Suomeen. mennessä. Metsähallituksen arvio on, että kriteerien perusteella suojellaan noin 80?000–90?000 hehtaaria toistaiseksi suojelemattomia valtion metsiä. Metso-rahat halutaan kohdentaa vaikuttavasti. Hallitukselta odotetaan kriteerejä koskevaa päätöstä tai periaatepäätöstä vielä tämän vuoden aikana. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi ja metsäkatoasetus. Saaristo painottaa, että HCV-analyysissä ei kartoitettu arvokkaita kohteita, vaan siinä poissuljettiin ne, jotka eivät ole luonnontilaisia. Metsosta tutut keinot voidaan silti ottaa käyttöön myös pohjoisempana. Asetus edellyttää muun muassa boreaalisten luonnonmetsien määrän ja tilan selvittämistä. ”Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi jostain Pohjois-Suomen yhteismetsästä löytyy tällaisia kohteita.” Suojelukohteita rannikolla ja saaristossa Johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta muistuttaa, että valtiolla on rajallinen määrä rahaa ja siksi sen käyttöä on priorisoitava. Myös muulla tuoreella EU-sääntelyllä on vaikutusta puunhankintaan vanhoista ja luonnontilaisista metsistä. Jotta metsä voidaan tulkita vanhaksi ja luonnontilaiseksi, sen on pitänyt olla vuosikymmeniä talouskäytön ulkopuolella. Kriteerit valmisteltiin ympäristöministeriössä ja maaja metsätalousministeriössä. Myös ennallistamisasetus on osa biodiversiteettistrategiaa. Valtioneuvoston päätöstä uudesta ohjelmasta odotetaan ensi vuoden loppupuolella. Ainakin päätös olisi hyvä saada hyvissä ajoin ennen uuden ohjelmakauden alkua”, Kuusinen sanoo. AJASSA 13.9.2024 10 Metsälehti.fi NÄIN KRITEERIEN VALMISTELU ETENEE HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu tavoite suojella valtion mailla sijaitsevat luonnontilaiset, vanhat metsät. Edellisen hallituksen aikana myönnettiin määräraha Pohjois-Suomen metsien suojeluun. Auki on vielä, laajeneeko toiminta-alue samalla kohti pohjoista. KUKA FAKTA KUKA FAKTA Metsähallituksen inventoinneissa luokitellaan kuolleen puun lahoaste
Ministeriöiden esitys ei ota tarkkaa kantaa siihen, miten pienet metsäalueet suojellaan. ”Miten tulee toimia, jos osa inventoitavasta kohteesta täyttää ehdot ja osa ei?” Halme kysyy. EU:sta annetut pääkriteerit ovat metsän ikä, kuolleen puun määrä ja luontaisten puulajien esiintyminen. Metsähallituksen inventointiohjeessa elinympäristöpuiksi on määritelty kolopuut, palokoroiset puut, palaneet kelot ja petolintujen pesäpuut. Alkuperäisen aikataulun mukaan ministeriöiden esitys kansallisiksi kriteereiksi olisi tullut lausuntokierrokselle jo vuodenvaihteessa 2023–2024. Halme epäilee, että niin pitkään kuin kriteerien piirissä olevan metsäalueen vähimmäiskokoa ei ole määritelty yksiselitteisesti, yhtiöt jättävät pienikokoiset kohteet varmuuden varalta hakkaamatta. ”Lopputulos inventoijan harkinnan varassa” Yksi Metsähallituksen toimintaa julkisuudessa kritisoineista on yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. ”Vaikuttaa siltä, että lopputulos on vahvasti inventoijan oman harkinnan varassa”, Halme sanoo. Mittaluokaltaan inventointi on aiempia vastaavia inventointeja isompi. Metsähallituksen inventoinnit on kohdistettu yli kymmenen hehtaarin kokoisille yhtenäisille alueille. Lisäksi on neljä täydentävää kriteeriä, joista kahden on täytyttävä. Metsäja Tunturi-Lappi Pohjoisboreaalinen eteläosa Keskiboreaalinen Hemi-eteläboreaalinen 10996_.indd 11 10996_.indd 11 8.9.2024 12.43.49 8.9.2024 12.43.49. Metsähallituksen inventointiohje valmistui alkukesästä. MILLAINEN METSÄ ON VANHA JA LUONNONTILAINEN. Tosin myöskään kriteeriesitys ei ota pinta-aloihin tarkasti kantaa. Kun esityksestä vanhan ja luonnontilaisen metsän kansallisiksi kriteereiksi kerättiin kesä–elokuussa lausuntoja, muun muassa luonnonsuojelujärjestöt arvostelivat Metsähallitusta siitä, että sen käyttämä inventointiohje ei ollut julkisesti nähtävillä. Ohjeella voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, miten kriteereitä käytännössä aletaan tulkita. Siksi selvä, yksiselitteinen ohje olisi sekä suojelun että metsätalouden etu. METSÄHALLITUS inventoi valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2025 aikana. Luvut perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusraporttiin, jota oli esitelty sidosryhmille jo siinä vaiheessa, kun ministeriöt valmistelivat esitystään. Metsähallitus julkaisi ohjeensa noin viikko lausuntokierroksen päättymisen jälkeen. ”Metsähallituksen inventoimat pinta-alat ovat isoja, ja siksi inventoinnit oli aloitettava ajoissa”, metsävaraja suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist Metsähallituksesta toteaa. Sen mukaan pinta-alarajana voidaan pitää Etelä-Suomessa ”esimerkiksi” neljää ja Pohjois-Suomessa kahdeksaa hehtaaria. Elinympäristöpuun käsite voi kuulostaa suomalaisesta vieraalta. Esityksessä todetaan, että valtion mailla vanhan metsän kriteerit täyttävät alle kymmenen hehtaarin kohteet voidaan turvata myös osana alue-ekologista verkostoa. AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 11 EUROOPAN komission antamissa ohjeissa on kolme pääkriteeriä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta metsä tulkitaan vanhaksi ja luonnontilaiseksi. Varsinkin etelässä luonnontilaiset metsät ovat hyvin pienialaisia. Näistä viimeinen täyttyy aina, eihän Suomen metsissä kasva käytännössä lainkaan vierasperäisiä puulajeja. Täydentävien kriteerien mukaan metsän pitää olla syntynyt luontaisesti, puuston tulee olla rakenteeltaan vaihtelevaa, metsässä pitää esiintyä elinympäristöpuita tai siellä on oltava vanhan metsän indikaattorilajistoa. Kriteeriesityksen mukaan elinympäristöpuussa on selkeä, tarkkarajainen rakenne, jossa tietty laji tai lajiyhteisö elää ainakin elinkaarensa jossain vaiheessa. METSÄHALLITUS INVENTOI AIKATAULUPAINEIDEN TAKIA VANHOJEN METSIEN PÄÄKRITEERIT Valtapuuston keski-ikä vähintään, vuotta Hemi-eteläboreaalinen Keskiboreaalinen Pohjoisboreaalinen eteläosa Metsäja Tunturi-Lappi 140 140 160 200 100 100 140 140 Kuolleen puun (pystyja maapuu) määrä vähintään, m 3 /ha Hemi-eteläboreaalinen Keskiboreaalinen Pohjoisboreaalinen eteläosa Metsäja Tunturi-Lappi 50 40 30 20 40 30 20 10 Lähde: Vanhojen metsien kriteerit Suomessa, 11.6.2024 Ministeriöiden esitys ei ota täydentäviin kriteereihin tarkasti kantaa. Hänen mukaansa Metsähallituksen julkaiseman inventointiohjeen suurin puute on, että siinä ei oteta kantaa vanhan metsän vähimmäispinta-alan tulkintaan. Se tarkastettiin Lukessa, jonka kommenttien perusteella ohjetta vielä muutettiin heinäkuun alussa. Hänen mukaansa myös Metsähallitus olisi nähnyt mielellään vielä täsmällisemmin määritellyt kansalliset rajat muillekin kuin pelkille kahdelle pääkriteerille. Metsähallituksen inventoinneissa käytössä ovat samat puuston iän ja kuolleen puun vähimmäismäärät kuin ministeriöiden esityksessä. Raja-arvot kriteerien täyttymiselle määritellään kansallisesti. Kriteeriesityksessä todetaan, että jos kaikki pääkriteerit täyttyvät, Suomessa myös vähintään kaksi täydentävää kriteeriä täyttyy erittäin todennäköisesti. Tiedot kerättävä syksyyn 2025 mennessä Euroopan komissio edellyttää, että tiedot EU:n alueen vanhoista ja luonnontilaisista valtionmetsistä ovat koossa syksyyn 2025 mennessä. Metsähallituksen käynnissä olevat inventoinnit tehdään Björkqvistin mukaan niin, että jos pääkriteerien kansalliset raja-arvot vielä muuttuisivatkin, uudet arvot pystyttäisiin ottamaan huomioon suojelupäätöksiä tehtäessä. Toisaalta ne voivat sijaita isomman luonnontilaisen metsän vieressä, jolloin pienenkin alan suojelemisesta olisi hyötyä
”Se lisää hehtaarikertymää kahdesta kolmeen mottia. Joillakin kohteilla ennakkoraivaus on oikeasti välttämätön, joillakin tarpeeton. Nuoren metsän hoitohakkuilla hehtaarikertymä vaihtelee kuitupuuna ja karsittuna rankana 35 ja 45 kuution välillä. Nuorissa metsissä on tärkeää, että ajourat pysyvät riittävän kapeina ja puusto täysimääräisen tiheänä. Jos kuitupuu otetaan kolmen metrin määrämittaan, niin latvahukkaa jää enemmän, mikä pienentää kertymää kolmisen mottia. PUUKAUPPA & TALOUS 13.9.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN NUOREN metsän hoitokohteilla kuituja energiapuutarjousten vertaaminen on vähäistä enemmän vaikeaa, sillä hintojen lisäksi on verrattava erilaisten hakkuutapojen erilaisia kertymiä sekä seurausvaikutuksia. ”Tasatulokseen pääsemiseksi kokopuun ja karsitun rangan yksikköhinnoissa saa olla kolmasosan ero.” Ostaja voi edellyttää kuitupuun ja karsitun rangan korjuussa ennakkoraivausta, jonka kustannus voi olla huomattavan iso, helposti 500 euroa hehtaarille. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala saa vertaamisen kuulostamaan yllättävän loogiselta. Koneyhdistelmiä on käytössä jo useita. Asiassa muutakin kuin eurot Rintala korostaa, että nuoren metsän kohteilla eurot eivät ole kaikki kaikessa. ”Muutamat runkovauriot siedetään, sillä liian leveistä ajourista tulee isompi vahinko.” Hankintakorjuussa tiettyjä etuja Metsän kannalta ei ole suurta merkitystä, korjataanko nuoren KUIDUKSI VAIKO ENERGIAKSI. ”Ajouralle jäävällä suojaavalla patjalla on oma arvonsa.” Kaivinkonealustaan yhdistetty giljotiinikoura ja kantokäsittelylaite on kokopuukorjuun uusinta teknologiaa. Tarjousten vertaaminen nuoren metsän hoitokohteista on mutkikasta, mutta ei mahdotonta. JA K M ET A LL I O Y 10997_.indd 12 10997_.indd 12 8.9.2024 12.50.44 8.9.2024 12.50.44. Jos energiapuu korjataan kokopuuna, niin kertymä voi nousta 60 kuutioon. ”Vaihtoehtoja ovat kokopuu, karsittu ranka tai kuitupuu, jolloin latvaläpimitan minimi voi olla nolla, kolme, viisi tai kuusi senttiä.” Vuoden sisällä kaikki isot kuitupuun ostajat ovat pudottaneet kuitupuun latvaläpimittaa kuudesta sentistä viiteen. Toisaalta ennakkoraivausta ei tarvita. Kertymässä isot erot – prosenteissa Prosenteissa laskien kertymän heilahdukset ovat suuria. Siitä puolestaan seuraa runkovaurioita, koska kone heiluu. ”Ajouralle jäävällä suojaavalla patjalla on oma arvonsa, samoin neulasten mukana lähtevillä ravinteilla.” Kokopuuhakkuu ei mahdollista oksapatjaa, jolloin maaperävauriot ja ajourapainumat ovat herkästi isompia. Jos hakataan karsittuna rankana kolmeen senttiin, niin kertymä kasvaa toiset kaksi kolme mottia.” Kun runko otetaan tiettyyn latvaläpimittaan, sitä kutsutaan juoksevaksi mitaksi
39,31 . 50,83 . 83,62 . 51,28 . 35,40 . .. 39,87 . 31,43 . Harvennushakkuu 67,64 . .. 32,88 . 35,54 . 78,56 . 32,16 . 53,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,70 . Harvennushakkuu 73,69 . 48,93 . 51,25 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 63,13 . 58,44 . 41,54 . .. 40,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,33 . .. 39,87 . 39,62 . 44,08 . . 39,77 Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 82,70 . .. nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,33 . 25,19 . .. 30,11 . 31,25 . 33,28 . 41,39 . 68,92 . 33,81 . 32,44 . 33,65 . ”Mutta löytyykö seutukunnalta kalustoa, joka mahdollistaa metsänomistajan haluaman hakkuutavan, siinä on vaihtelua”, Rintala pohtii. 45,39 . 34,72 . Hankintahinnat 73,59 . Hankintahinnat 70,98 . 51,69 . 39,96 . 27,10 . 50,14 . Ensiharvennus 53,83 . 32,79 . nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,42 . 34,56 . Uudistushakkuu 81,57 . ”Leimikon puustorakenne ja järeys vaikuttavat eniten, ja kumpaakin ostetaan.” Kokopuun korjuuseen Metsän Woima on kehittänyt korjuuyrittäjien kanssa kaivinkoneen ja giljotiinikouran yhdistelmän, jossa on myös kantokäsittely. 36,71 . .. 53,14 . 34,04 . 70,02 . 39,42 . 26,30 . 34,46 . 34,21 . 35,04 . 75,41 . Ensiharvennus 55,05 . 34,02 . 64,02 . 83,13 . Hankintahinnat 78,51 . Harvennushakkuu 73,35 . ”Se on neutraalimpi – ei tarvitse keskustella, poltetaanko kuitua vaiko ei.” Hän ei ole havainnut, että energiapuuta haluttaisiin myydä nimenomaan joko kokopuuna tai karsittuna rankana. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,14 . .. .. 33,48 . 76,31 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,27 . 33,05 . 38,65 . 26,83 . 56,09 . Ensiharvennus 51,41 . .. Uudistushakkuu 83,68 . .. 36,15 . 30,21 . 49,64 . .. 56,32 . .. . 27,69 . Se nousee aina kun pienempään runkoon mennään, koska korjuukustannus on isompi.” Kokopuu kasvava artikkeli Karsitun rangan ja kokopuun logistinen ketju on erilainen, ja kuitupuun logistiikalla korjattavalle karsitulle rangalle on enemmän ostajia. .. 33,65 . .. 34,46 . .. 25,96 . 55,36 . 29,99 . 48,50 . 35,92 . 33,89 . 27,12 . .. 40,71 . 32,41 . 34,45 . .. 31,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,85 . .. .. Hankintahinnat 79,22 . 43,45 . .. 32,83 . 34,58 . 34,00 . 83,26 . 48,36 . .. 48,38 . 27,17 . 46,98 . 27,27 . Harvennushakkuu 74,48 . 66,72 . 83,28 . 33,69 . Uudistushakkuu 76,93 . .. 42,25 . 70,77 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 51,20 . Kaivinkone on metsäkonetta halvempi hankkia ja ylläpitää. 38,67 . 40,88 . 32,84 . .. nousussa . 32,16 . .. 81,81 . .. Hankintahinnat .. 82,68 . .. 34,35 . 32,21 . 42,28 . .. .. nousussa . 70,17 . 70,69 . .. .. 41,43 . .. 47,21 . 76,56 . 50,53 . 38,01 . 66,46 . 28,08 . 10997_.indd 13 10997_.indd 13 8.9.2024 12.50.47 8.9.2024 12.50.47. 50,98 . .. 84,16 . 71,79 . 29,05 . 81,65 . 40,47 . 42,11 . 29,63 . 36,14 . 42,16 . .. Harvennushakkuu 76,54 . 33,61 . 32,29 . 49,00 . 34,41 . 31,87 . 54,67 . .. 39,86 . 37,58 . .. 27,84 . 39,09 . 32,83 . 25,79 . 41,21 . 67,11 . 74,29 . 61,24 . .. 40,69 . 34,58 . 32,90 . 28,14 . .. .. Uudistushakkuu 83,16 . 38,46 . Uudistushakkuu 80,13 . 36,39 . 50,88 . .. 43,74 . 32,77 . .. Hankintahinnat .. .. .. 51,59 . 80,39 . Harvennushakkuu 75,72 . 31,41 . .. .. 40,66 . .. 41,01 . .. 33,36 . 32,00 . 82,18 . 35,51 . 83,27 . 32,44 . 82,35 . AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 13 . .. .. 73,76 . 72,75 . nousussa . Uudistushakkuu 82,22 . 49,80 . 33,74 . 35,85 . 22,90 . 82,05 . 34,00 . 69,36 . 64,58 . .. 34,96 . Hankintahinnat 78,92 . 44,72 . 26,87 . 26,92 . 26,30 . .. 26,89 . .. 27,72 . Milj. 38,69 . 58,61 . .. 33,11 . Ensiharvennus 48,25 . 30,35 . .. .. 41,77 . 80,21 . 32,71 . Ensiharvennus 56,40 . 74,66 . Ensiharvennus 59,29 . nousussa . 51,86 . 29,98 . Harvennushakkuu 73,66 . ”Samalla verotuksessa metsävähennyksen käyttömahdollisuus on isompi. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 32-35 keskiarvo . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,10 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . 67,22 . 39,46 . Jokin osa kustannussäästöstä tihkuu kokopuun kantohintaankin. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat 77,40 . 27,10 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 665 141 Puukauppamäärä vko 41, m3 metsän kohde energiavai kuitupuuna. 34,20 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 34,65 . Hankintahinnat 80,13 . 33,34 . .. 35,50 . 27,78 . 63,76 . Pystykaupassa myyjän mahdollisuudet vaikuttaa hakkuutapaan ovat rajalliset, kun taas hankintakaupassa metsänomistaja tekee korjuun itse tai ainakin ohjeistaa. 40,22 . 27,88 . 39,32 . Ensiharvennus 67,04 . 82,66 . 78,94 . 34,80 . 51,32 . 53,55 . 43,57 . 39,52 . .. 41,36 . 83,23 . 31,22 . 39,96 . . Metsäenergiayhtiö Metsän Woima Oy:n metsäjohtajan Heikki Vesterin mukaan kokopuu on kuitenkin kasvava artikkeli. 60,61 . 31,44 . 38,28 . 43,65 . 32,87 . 33,32 . 77,34 . nousussa . 61,34 . 40,64 . 33,79 . 33,89 . 75,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,30 . 72,05 . Harvennushakkuu 71,05 . 51,84 . Harvennushakkuu 75,99 . .. Ensiharvennus .. 33,79 . .. .. 52,72 . . 41,94 . 33,57 . 42,66 . .. nousussa . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . .. 50,90 . 61,41 . .. 32,84 . .. Uudistushakkuu 81,92 . 39,45 . .. 34,72 . 32,86 . 51,02 . .. 69,79 . nousussa . 79,69 . 67,18 . 72,89 . Uudistushakkuu 74,10 . .. 35,01 . 32,43
Sovi töiden toteuttamisesta, seuraa ja valvo työn etenemistä ja laatua. Taustalla on julkisen talouden säästöpaineet ja vähenevät resurssit, Lukesta kerrotaan. 13.9.2024 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄNEUVOS Erno Järvinen maaja metsätalous ministeriöstä näkee viimeviikkoisessa hallituksen budjettiriihessä eli valtion ensi vuoden talousarvioesityksen viimeistelyssä monia metsäalan kannalta myönteisiä kirjauksia. Hallitus panostaa biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen kohdentamalla kymmenen miljoonaa euroa elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen. syyskuuta asti. Metsänomistajayhdistys Mellanskog ilmoitti kesäkuussa historiansa suurimmista korotuksista, ja elokuun loppupuolella Etelä-Ruotsissa vaikuttava Södra kertoi reippaista korotuksista. Metsäneuvos Erno Järvinen on päällisin puolin tyytyväinen viimeviikkoisen budjettiriihen tuloksiin. Syyskuun alusta tukkien hintoja nousi 60– 95 kruunua kuutiolta alueesta riippuen ja kuitupuiden 60 kruunua. Ruotsin valtion metsiä hallinoiva Sveaskog korotti myös hintoja. ”Metsätilastoinnin osalta puuston määrää ja arvoa koskeva tilastotuotanto laajenee”, sanoo Luken tilastojohtaja Faiz Alsuhail tiedotteessa. ”Lisäpanostuksia tulee myös vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun ja ennallistamistyöhön Metsoja Helmi-ohjelmien kautta.” Suomen Akatemialle on osoitettu viisi miljoonaa euroa vuosille 2026–2029 metsäbiomassoja koskevaan selvitystyöhön. SE PP O SA M U LI Kuusitukista maksetaan jopa 1 200 kruunua kuutiolta. metsakeskus.fi 10997_.indd 14 10997_.indd 14 8.9.2024 12.50.49 8.9.2024 12.50.49. Markkinahakkuiden ja hakkuukertymän ennakkotilastoista luovutaan. Eikä metsävaratilaston lakkauttaminen tarkoita VMI-tietojen tuottamisen lakkauttamista, vaan ainoastaan näiden tietojen julkaisemisen lakkauttamista osana Luken tilastoja. Lisäksi on tarkoitus supistaa seuraavia tilastoja: metsänhoito ja perusparannustyöt: siemenja taimet-, puun markkinahakkuut-, hakkuukertymä ja puuston poistumaja energiapuun kauppa. Ruotsissa puun hinta nousee yhä Metsää pitäisi hoitaa, mutta... Luke toivoo sidosryhmiltään palautetta leikkaussuunnitelmista. ”Riihessä metsäalalle myönteisiä kirjauksia” Talousarvioesitys ei tuonut lisäkiristyksiä metsäalan leikkauksiin. Ruotsissa puutavara mitataan ja hinnoitellaan kuorettomina kuutiometreinä. Mäntytukin hinta nousi 70 kruunulla. Vähennysten ohella lisääkin tilastotietoa tulee tarjolle. Näin kuusitukista maksetaan, läpimitasta riippuen, jopa 1 200 kruunua eli noin 105 euroa kuutiolta. Osa tällä hetkellä julkaistavista tilastoista lakkautetaan, osan julkaistutiheyttä muutetaan. Södra nosti peruskuusitukin hintaa jopa sata kruunua kuutiolta eli lähes yhdeksän euroa. ”Tietoja hyödynnetään, kun seurataan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan nieluja päästövähennystoimia.” Järvinen pitää myös tärkeänä, että budjettiriihestä ei tullut lisäsäästöjä kevään kehysriihessä tehtyihin metsäalan sopeutustoimiin eli metka-rahoitukseen ja Suomen metsäkeskuksen valtionapuun. JUSSI COLLIN PUUN hinta jatkaa nousuaan Ruotsissa. Yksityiskohtainen talousarvioesitys julkaistaan maanantaina 23. Muutos ei edellytä Metsähallituksen hakkuutavoitteiden nostamista. Esimerkiksi energiapuukaupasta on julkaistu aiemmin neljännesvuosittain, jatkossa tilasto julkaistaan vain kerran vuodessa. Luke vähentää tilastointia Leikkauslistalla ovat esimerkiksi kantorahatulot ja yksityismetsätalouden liiketulos. Sveaskogilla kuusitukista maksetaan nyt parhaimmillaan runsaat 1 000 kruunua kuutiolta. Havukuidun hinta kohosi 50 kruunulla ja lehtikuitupuun 30 kruunulla kuutiolta. Kuoren osuus on hieman yli 10 prosenttia, joten hinnoista on tehtävä tämänsuuruinen alennus. Metsähallituksen tuloutusten 11 miljoonan euron korotukset vahvistavat maaja metsätalousministeriön hallinnonalan taloutta. Metsätilastoista lakkauttamassa ollaan yksityismetsätalouden liiketulos-, metsä sijoituskohteena-, kantorahatulot-, metsämaan omistus-, puun kulkuvirrat-, metsävaratja metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilastoja. Osa näistä tilastoista on saatavilla edelleen muualta: esimerkiksi metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto löytyy Tullin tilastoista, metsämaan omistuksesta tietoa löytyy Metsäkeskuksesta. syyskuuta. PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN Luonnonvarakeskus (Luke) suunnittelee tilastotuotantonsa supistamista. Näitä on julkaista kerran tai kaksi vuodessa. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa esitetään kahden miljoonan euron rahoitusta maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämiseen. Lopullisesti budjetista päättää eduskunta. Palautetta voi antaa Lausuntopalvelu.fi:ssä 20. Ei hätää! • Kirjaudu Metsään.fi-palveluun: löydät metsäsi tiedot ja metsäammattilaiset • Valitse sopivat metsäalan ammattilaiset ja lähetä yhteydenottopyyntö • Mieti, miten haluat, että luonto huomioidaan metsässäsi • Jaa luonnonhoidon tavoitteesi ja metsätietosi valitsemillesi ammattilaisille
Etsi oman alueesi metsäasiantuntija > laania.fi MAINOS 10997_.indd 15 10997_.indd 15 8.9.2024 12.50.49 8.9.2024 12.50.49. Kartoituksen tuloksena tiedetään, onko energiapuun korjuu taloudellisesti kannattava vaihtoehto, millaisella koneella työ toteutetaan ja milloin korjuu tehdään. Metsän kasvattaminen varta vasten energiapuuksi ei ole suositeltavaa. Me Laanialla ostamme puuta energiakäyttöön monenlaisista kohteista. Työ vaatii hieman valmistautumista. maaston kantavuutta hakkuukonetta ajatellen. Joskus voimalaitokset hakettavat puut itse. Energiapuun korjuussa kaikki puu ei suinkaan mene energiaksi, vaan tukkija kuitupuuksi soveltuvat puut erotellaan joukosta. Energiapuu korjataan koneellisesti. Energiapuun korjuuta ohjaavat metsänhoidon suositukset. Voimalaitokset maksavat metsäyhtiölle hakkeesta sen sisältämän energiamäärän mukaan, eli myös hakkeen laadulla on vaikutusta hintaan. 10 m • puuston keskiläpimitta on 10–16 cm • puuston keskijäreys on yli 40 litraa/runko • korjuualueen pinta-ala on 2 ha • saatava poistuma on väh. Puu kerätään ja kuljetetaan tienvarsivarastoon odottamaan haketusta. Varastointipaikalla tulee olla tilaa puupinojen lisäksi puunkuljetusautolle ja hakkurille. Kotimaisuuden tärkeys energiantuotannossa on kasvussa kotimaisella energiapuun korjuulla turvataan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Metsäasiantuntijamme suunnittelevat korjuun ja siihen valmistautumisen yhdessä kanssasi toiveesi huomioonottaen. Energiapuuta saadaan yleensä määrällisesti paljon, jonka seurauksena siitä saadut tulot ovat hyvät. On hyvä huomioida, että jo raivattua puuta ei voida jälkikäteen enää hyödyntää ja liian kevyt raivaus taas voi hankaloittaa koneellista korjuuta altistaen puustoa vaurioille. Energiapuun korjuu on taloudellisesti kannattavaa Energiapuun kysyntä on kasvanut, kun fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvalla metsähakkeella. Myös venäläisen hakkeen tuonnin lopettaminen on lisännyt kotimaisen raaka-aineen kysyntää. Metsäasiantuntija auttaa kartoittamaan metsäkohteen soveltuvuutta energiapuun korjuuseen. Haketus tehdään kuivuneelle puuraaka-aineelle noin vuoden kuivatusajan jälkeen ja usein se tehdään tienvarsivarastolla. Ennakkoraivaamaan ei kannata kiirehtiä, sillä siihen saa ohjeistuksen energiapuuhun erikoistuneelta yritykseltä. Onko sinulla tiheäksi päässyttä nuorta metsää, jossa taimikonhoito on aikanaan jäänyt tekemättä. Muita hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat korjuuja kuljetuskustannukset sekä kauppatapa, eli onko kyseessä pystyvai hankintakauppa. Nuoren metsän hoitoon voi hakea myös Metka-tukea. Parhaiten energiapuun korjuu sopii hoitamattomien metsien kunnostukseen, sillä tällaisissa kohteissa metsänomistaja saa monesti katettua metsänhoidon kustannukset energiapuusta saatavilla tuloilla. Millaiseen metsään energiapuun korjuu sopii. Mikäli metsikön mielii esimerkiksi ennakkoraivata ennen työtä, se on syytä tehdä maltillisesti ja energiapuun korjaavan metsäasiantuntijan suositusten mukaisesti. Näin raivattu alikasvos ehtii painua maata vasten ja parantaa mm. Korjuu tehdään aina metsänhoito edellä ja sen tarkoituksena on hyödyntää sellainen puuaines, joka muutoin jäisi käyttökelvottomana metsään. Energiapuun korjuuta tehdään usein nuoren metsän hoidon, ensiharvennusten ja uudistushakkuiden yhteydessä. laania.fi Metsänhoidon suositusten mukaan korjuulle sopivan kohteen on oltava konekorjuukelpoinen, eli kohteessa: • runkoluku on yli 2 500 kpl/ha • puuston pituus on väh. Mikäli mietit kuitupuun ja energiapuun korjuun välillä, kannattaa perehtyä saatavan puun määrään hinnan lisäksi: vaikka energiapuun hinta on yleisesti matalampi kuin kuitupuun, sitä saadaan usein enemmän, jolloin myös lopulliset tulot ovat paremmat. Mitä on energiapuu. Energiapuun hintoihin voi perehtyä Luonnonvarakeskuksen sivuilla. Ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuuta edeltävää, sellaisen alikasvoksen raivaamista, joka haittaa koneellista puunkorjuuta. Pääasiassa tällainen energiaksi kelpaava puu on pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna, kantoja ja erilaista hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti kohteen ja korjuumenetelmän perusteella. Metsänhoidon suositusten mukaan ennakkoraivaus tulee suorittaa mieluiten vuotta ennen suunniteltua puunkorjuun ajankohtaa. 40–50 m³/ha. Energiapuun korjuu tarkoittaa sitä, että metsänhoidon yhteydessä kerätään talteen puuraaka-ainetta, joka kelpaa haketettavaksi energiakäyttöön. Metsää ei kasvateta energiapuuksi, vaan energiapuun korjuu tehdään muiden metsänhoitotöiden ohella. Energiapuun korjuu – mitä se on ja pitääkö siihen valmistautua. Tutustu meihin ja palveluihimme osoitteessa laania.fi. Tienvarsivaraston järjestäminen on metsänomistajan vastuulla, mutta sopiva paikka katsotaan tavallisesti yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Ennakkoraivaus tarvitaanko sellainen ennen korjuuta
Niitä luetaan esimerkiksi eläkevakuuttajien sijoitusyksiköissä. Hiilensidontasopimuksella metsänomistaja sitoutuu esimerkiksi yksittäisen metsikön päätehakkuun viivästyttämiseen tai koko metsätilan pystypuuston lisäämiseen verrattuna lähtötilanteeseen. Ainoastaan tällöin saavutetaan hiilensidonnan lisäys, josta markkinat ovat valmiit maksamaan. Ainakin kolme viimeksi mainittua noudattavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita tarkkaan. Nyt koko alan maine sai pahan kolhun pitkäksi aikaa. Pahimmillaan ympäristörikos voi pudottaa pörssiyhtiön vastuullisuusindekseistä, jolloin vastuulliset sijoittajat ovat pakotettuja myymään yhtiön osakkeet, mikä voi painaa pörssikurssia. ”Nippulautta lipuu Joensuun kanavan läpi.” juhajns 10998_.indd 16 10998_.indd 16 8.9.2024 12.56.08 8.9.2024 12.56.08. 13.9.2024 16 Metsälehti.fi SUOMUSSALMEN RAAKKUJOEN ylittäminen metsäkoneilla oli laitonta. Metsäyhtiöt ovat hanakasti kannattaneet virtavesien suojakaistojen leventämistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Stora Enson seuraavaa vastuullisuusraporttia luetaan epäilemättä hyvin tarkkaan maailmalla. SUOMI KULKEE JÄLKIJUNASSA HIILIKOMPENSAATIOSSA RAAKKUTUHO ELÄKEJÄTTIEN SYYNIIN Hiilensidontasopimuksella metsänomistaja sitoutuu metsikön päätehakkuun viivästyttämiseen tai metsätilan pystypuuston lisäämiseen. Hakkuut olivat poikkeuksellisen suuret, metsä ei kuulunut metsäsertfioinnin piiriin, joen rannoille jätetyt suojakaistat olivat hentoiset, säästöpuuta oli jätetty hyvin vähän ja metsä oli pääosin vain 60-vuotiasta. Tästä syystä Stora Enso ja muut pörssiyhtiöt korostavat toiminnassaan vastuullisuutta ja julkaisevat vastuullisuusraportteja. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI VALTIO LUOVUTTI metsien hiilinielut ilmaiseksi saavuttaakseen EU:n ilmastotavoitteet, mutta vapaaehtoinen hiilimarkkina pyrkii nyt paikkaamaan tilanteen ja luomaan metsänomistajalle lisäansaintamahdollisuuden hiilensidonnasta. Stora Enson pörssikurssi on pysynyt vakaana, ja rikostutkintakin vie aikansa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. On vaikea uskoa, että metsätalouden heikko kannattavuus olisi perimmäinen syy, joka sai metsäkoneet oikaisemaan raakkujoen poikki. Metsälehden laskelmien mukaan Suomussalmen metsänomistaja kattoi metsästä kymmenen vuotta aikaisemmin maksamansa kauppahinnan ja männyn kylvöt yhdellä Stora Enson kanssa tekemällään puukaupalla. Suomussalmen leveysasteilla 60-vuotiaalla metsällä olisi ollut vielä ainakin parikymmentä vuotta hyvää kasvuaikaa. Se on niille helppoa, koska leventämisen kaikki kustannukset jäisivät metsänomistajien maksettavaksi. Vanhat metsänhoitajat haikailevat nykyään yleisesti vanhan metsälain järeysrajojen palauttamista, koska rahastot ja metsäsijoittajat ovat lyhentäneet kiertoaikoja jo liikaa. Suomalainen metsänhoito on pääsääntöisesti hyvin laadukasta myös luonnonhoidon näkökulmasta. Ajatuksena ei ole luoda ansaintaa tyhjästä, vaan hiilitulojen saamiseksi metsänomistajan on muutettava todennettavasti ja mitattavasti metsänsä käyttöä. Törkeään ympäristörikokseen johtaneilla hakkuilla tapahtui kuitenkin paljon muutakin, joka ei ole laitonta mutta luo mielikuvaa luontoarvoista piittaamattomasta metsäsijoittajasta ja yhtiöstä. JA N N E SK IN N A RL A Suomi luovutti hiilensidonnan Brysseliin, joten yksityinen markkina pyrkii paikkaamaan tilanteen, kirjoittaa Aari Metsä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Beck. SUURSIJOITTAJAT EDELLYTTÄVÄT sijoituskohteiltaan vastuullisuutta. Yhtiö on lisäksi luvannut korvata vahingot täysimääräisinä. Stora Enson pääomistajia ovat ruotsalaiset Wallenbergit, Suomen valtio ja Kela sekä työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Elo
Järjestelmän tulee olla sellainen, ettei ainakaan yhden ihmisen virhe voi tällaiseen johtaa. Pihlaja on se pioneerikasvi, joka ei tarvitse kuin valoisan aukean metsämaan, niin niitä alkaa sikiämään.” Jees h-valta 10998_.indd 17 10998_.indd 17 8.9.2024 12.56.10 8.9.2024 12.56.10. 13.9.2024 Metsälehti.fi 17 RAAKKUTUHO Hukkajoella teki metsäalalle sen, mitä vuosituhannen vaihteen Lahden dopingskandaali teki Suomen Hiihtoliitolle ja suomalaiselle hiihdolle. Tuli hankittua tikkuhelvetti, jossa on liki lehtomaisella pohjalla ziljardi hentoa koivun ja haavan tikkua 5–8 m pituudessa. Kuusi siis olisi ehkä raidalle hyvä kirittäjä (ettei tule niin monirunkoisuutta). Meillä Suomessa on maailman tarkin metsävaraja tutkimustieto metsien kasvusta ja samalla hiilinielusta. En oikein usko haavan lähtevän kovinkaan hyvin pistokkaasta. Hehtaaria kohti vuosikorvauksen taso on noin 50–100 euroa. Joukossa myös pihlajaa ja raitaa. Hauskaa harrastustoimintaa.” A.Jalkanen ”Meillä on 15–20-metristä raitaa sekapuuna kuusikossa maalajilla, joka on jotain väliltä hiesu-hiekkamoreeni. En ole ainakaan nähnyt. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ei niistä runkoja ole juuri tullut, kasvukin on aika hidasta.” Gla ”Varmaan kovan tiheyden voi korvata pihlajan kohdalla karsimalla, jota se ohjeen mukaan kestää. En uskaltanut maahan istuttaa, jos niistä ei sitten pääsekään eroon.” Ammatti Raivooja ”Pajuvartiset ovat lähinnä pistokkaista lähteviä. Mutta polttopuuna sekä pihlaja että raita ovat erinomaisia, paljon parempia kuin nokeava ja pikeävä koivu.” Nostokoukku ”Pihlaja on lankkuna arvokasta, jos on kohtuu suoraa ja tervettä. Kalusteena vielä arvokkaampaa. Maine meni ja pahasti. Kun poliisitutkinta aikanaan valmistuu, ymmärretään syyt ja osataan korjata ongelmakohdat. Mikäli kansallista rekisteriä ei oteta Suomessa käyttöön riittävän nopeasti, lopputuloksena voi olla, että joudumme turvautumaan hiilikompensaatioprojekteissa ulkomaisiin toimijoihin, jolloin merkittävä osa arvonlisästä valuu muualle. Parhaillaan käynnissä olevan Suomen Metsäyhdistyksen järjestämän Päättäjien metsäakatemian ajoitus osui nappiin. Muutamia kalusteita tuli tehtyä aikoinaan. Voisi myös arvella, että raitaa voisi aika helpolla lisätä juurrutushormonin kanssa pistokkaista. luontaisesta hiilinielusta olisi verrattain helppoa kansallisen hiilirekisterin ja sieltä laskettavissa olevien mukautusten kautta. Ostajaa on vaikea löytää, mitä isompi erä sen vaikeampaa. Miten noista saa sahapuuta kasvatettua?” Normandy ”Maisemapuina kannattaa silmäniloksi muutamia kasvattaa, ja tietysti hyödyksi pölyttäjille. Laadukkaan hiilikompensaation tärkeimmät kriteerit EU:n viitekehyksessä ovat aito lisäisyys nykyiseen verrattuna, vankka perusura ja pysyvyys (Q.U.A.LITY). Kannattaa myös pitää mielessä, ettei tehdä kaikista metsänomistajista sijaiskärsijöitä. Niiden alle on kasvanut uusi vesakko, joka oletettavasti karsii alaoksia. EU:n sisällä monet maat painottavat enemmän quality-viitekehyksen muita osa-alueita. Suomessa on annettu suhteettoman suuri painoarvo kaksoislaskennan ongelmille ilman, että on haettu toimivia ratkaisuja. Suomessa toteutetuilla projekteilla on siis korkea luotettavuus, ja ne olisivat laadultaan erinomaisia yritysten hiilikompensointiin. Lisäisyyttä tuovien projektien erottaminen ns. Näin ollen kaksoislaskennan ongelma koskee enemmän EÙ:n byrokraattista tulkintaa. Itselläni on puumaisia pihlajia yhden kuvion nurkassa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Oletko istuttanut sekametsää. Kyllä niihin tulee ainakin juuria parissa viikossa. Tämä on hyvä metsäfirmoissakin muistaa, kun ne vastaavat ministeri Mykkäsen vaateeseen 50 metrin suojavyöhykkeistä. Luotettavista maankäyttöön liittyvistä hiilensidontamenetelmistä niin sanottu Improved Forest Management (IMF) on saavuttanut kansainvälisesti suurimman suosion. i Ovatko ampiaiset haitanneet metsätöitäsi. Hiilensidonta ry on toistavasti ehdottanut rekisterin perustamista, mutta ministeriöiden ja erityisesti ympäristöministeriön kanta on kuitenkin ollut, että odotetaan ja katsotaan mitä Brysselistä sanotaan. Kun metsäalalla kerrotaan luonnon hyväksi tehdyistä toimista – jotka muuten ihan tutkitusti alkavat tuottaa tulosta – joku tulee vetämään esille raakkukortin. JOISSAIN EU-MAISSA, kuten Ranskassa ja Espanjassa, on käytössä vastaavia kansallisia rekisteriratkaisuja, joilla pyritään erottamaan uudet lisäiset metsäprojektit nykyisistä hiilinieluista. Pitää käydä vilkaisemassa, olisiko niistä kehitettävissä laatupuita. EU:n tulkinta YK:n ilmastokriteereistä on selvästi tiukempi kuin monissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 40% Kyllä 60% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Pihlajaa kasvattamaan Metsäalan Hemohes ”Onko tietoa pihlajan ja raidan kasvattamisesta sahapuuksi. SUOMESSA ONGELMAKSI on muodostunut valtion ja ympäristöministeriön haluttomuus edesauttaa yksityisen hiilensidontamarkkinan kehitystä, koska kaksoislaskennan ongelmaa on painotettu hyväksymättä kuitenkaan ratkaisuehdotuksia tähän. MIKAEL BECK KIRJOITTAJA ON AARI METSÄ OY:N TOIMITUSJOHTAJA. Usea on kysynyt, mitä puuta ovat, kukaan ei ole vielä arvannut.” Narisija ”Itselläni on pihlajaa aika paljon. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että hakkuutulot pienenevät tai ainakin lykkääntyvät, mikäli metsänomistaja tekee hiilisopimuksen. Metsäalalla pitää polkaista käyntiin kunnon maineen nostatustalkoot. Hiilikompensaatiokorvaukset ovat olleet arkipäivää Amerikan mantereella ja monissa kehittyvissä maissa jo vuosia, joskin hiilensidontaprojekteja on aivan viime aikoina aloitettu myös monissa EU-maissa. Ajattelin harventaa osan alueesta ja kasvattaa muutamia kymmeniä runkoja raitaa ja pihlajaa sahapuuksi. Hiilensidontakorvaus voi olla tuntuva, mutta ei puunmyynnistä saatavien tulojen tasoa. Sillä olemme kaikki ihmisiä ja teemme väistämättä virheitä. Kun mietitään nykyistä leveämpiä suojavyöhykkeitä, tulee ne korvata metsänomistajille. Nyt jos koskaan tarvitaan kiihkotonta faktoihin perustuvaa keskustelua eri sidosryhmien ja päättäjien välillä. Kokemusta ei kyllä ole.” Jean S ”Olen kokeillut joitain raitaja pajulajeja laittamalla oksia isoon vesisaaviin kesällä
Keväällä istutettu männyntaimi on lähtenyt hyvin kasvuun. Vesilahden metsä on uudistettu ennen suositusten valmistumista. Mättäitä on siellä, minne niitä on pystytty tekemään. Seuraa metsän uudistumista Kolmas suosituksissa mainittu tapa tavoitella sekametsää on muokata maa ja odottaa luontaisia taimia. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.9.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT ”TAIMET ovat mukavan pirteitä.” Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntija Johanna Suonsivu silmäilee keväällä kuuselle ja männylle istutettua taimikkoa. Vesilahdelle keväällä perustetusta taimikosta on kehittymässä mänty-kuusisekametsä. Heikosti tuottavilla turvemailla, joissa uudistamiseen ei ole kannattavaa panostaa samalla tavalla kuin kangasmailla, 10999_.indd 18 10999_.indd 18 8.9.2024 13.07.07 8.9.2024 13.07.07. Metsänomistaja koki, että sekametsä on puhdasta kuusikkoa varmempi ratkaisu. Istutustiheyden määräsi pitkälti uudistusalan runsas kivisyys. Suosituksissa esitellään kolme vaihtoehtoa sekametsän perustamiselle. Mänty-kuusisekametsistä on eniten kokemusta”, kertoo metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta. Toinen vaihtoehto on istuttaa Kolme tietä sekametsään Uusissa metsänhoidon suosituksissa esitellään kolme tapaa perustaa sekametsä. Mustikkatyypin tuorekangas laikkumätästettiin keväällä ja kuvio istutettiin heti maanmuokkauksen jälkeen. ”Raivausvaiheessa on mahdollista jättää lehtipuita, kun nähdään, miten istutetut taimet ovat jääneet eloon”, Suonsivu kertoo. Taimista puolet oli kuusta ja puolet mäntyä. Aikaisemmin uudistusalalla kasvoi vanha kuusikko, jossa kirjapainaja oli ehtinyt tehdä tuhojaan. Näistä varmin vaihtoehto on kahden puulajin sekaviljely, jossa samanaikaisesti istutetaan tai istutetaan ja kylvetään kahta eri puulajia. Varmin lopputulos istuttamalla Tapio julkaisi suositukset sekametsien perustamiseen elo-syyskuun vaihteessa. Vesilahdella kasvavasta taimikosta on kehittymässä sekametsä. Osin tästä syystä kaikki mättäät on istutettu. Yhteensä maahan iskettiin noin 1 560 tainta hehtaarilla. ”Jos haluat olla aivan varma, että saat sekametsän aikaiseksi, silloin suosittelen sekaviljelyä. uudistusalalle yhtä puulajia ja jättää tyhjiä mättäitä luontaisesti uudistumaan. Metsäasiantuntija Johanna Suonsivu kertoo, että monesti idea sekametsän perustamisesta lähtee häneltä, mutta myös metsänomistajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita sekametsistä. Tästä huolimatta taimikko on uusien suositusten mukainen. Esimerkiksi jalostettu kuusentaimi ja siemensyntyinen rauduskoivu kasvavat aika lailla samassa tahdissa, kun kuusi saa parin vuoden etumatkan. Varmimmin sekametsä syntyy istuttamalla kuusta ja mäntyä. Mäelle on istutettu pelkkää mäntyä ja jätetty siemenpuita täydentämään
Luontaiset männyt ja rauduskoivut täydentävät istutettua taimikkoa. Kangasmailla suositellaan laikkutai kääntömätästästystä ja noin kahtatuhatta mätästä hehtaarille. KUUSI-MÄNTYSEKAMETSÄ ISTUTTAEN JA KYLVÄEN: Istutetaan ensin 900–1 200 kuusentainta hehtaarille ja heti perään kylvetään mäntyä 150 grammaa hehtaarille. Vesilahden istutusalalta kerättiin hakkuutähteet ja ala muokattiin ja istutettiin keväällä. Mänty vaatii tiheyttä karsiutuakseen. Samaa mieltä on metsäasian”Sekametsässä joudutaan aina tekemään kompromisseja eri puulajien välillä.” TEE NÄIN KOLME VAIHTOEHTOA SEKAMETSÄN PERUSTAMISEEN 1. Esimerkiksi mänty ja hieskoivu uudistuvat luontaisesti märille puolukkaturvekankaille yleensä hyvin. Mikäli halutaan perustaa mäntyvaltainen kuusi-mäntysekametsä, istutetaan yhteensä 2 000 tainta, joista esimerkiksi 1 500 on mäntyä ja 500 kuusta. Mikä on se paras suhde kasvattaa siten, että saadaan laadukasta mäntyä, kuusta tai koivua”, Nikinmaa kertoo. Ripeästi istuttamaan Sekametsän perustamisessa olennaista on maanmuokkaus sekä ripeä istutus muokkauksen perään. Takana olevalle mäen kumpareelle istutettiin yksin mäntyä ja jätettiin siemenpuita. Taimet voidaan istuttaa sekaisin tai jakaa kuvio ja istuttaa ryhmittäin kuivemmille paikoille mäntyjä ja alavimmille paikoille kuusta. Turvemailla sekametsän perustaminen onnistuu kääntömätästettyyn tai laikutettuun maahan. Mikäli maasta muotoutuu käsissä siisti pötkylä, on maalaji hienoa. METSÄSTÄ 13.9.2024 Metsälehti.fi 19 luontaisten taimien hyödyntäminen voi olla toimiva vaihtoehto. Suonsivu on silti tyytyväinen, että alelle on uskallettu istuttaa mäntyä sekapuuksi. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Etelässä uudistamisvelvoite edellyttää, että uusi metsä syntyy hakkuualalle kymmenessä, Keski-Suomessa viidessätoista ja Lapissa 25 vuodessa. 3. ”Erityistä huomiota pitää kiinnittää maalajiin kuusen kuivuusherkkyyden takia. ”Moni kokee sen taloudellisena riskinä, että laitetaan puuta, jonka hirvi voi syödä”, Suonsivu kertoo. KOIVU-KUUSISEKAMETSÄ LUONTAISTA HYÖDYNTÄEN: Istutetaan 1 500–1 800 kuusentainta hehtaarille ja jätetään tyhjiä mättäitä luontaiselle rauduskoivulle. Siinä maata kuopaistaan humuskerroksen alta käteen ja pyöritellään. Huomioi maalaji Sekametsien viljelyyn hyviä kasvupaikkoja ovat herkästi luontaisesti uudistuvat rehevät kankaat eli lehtomaiset ja tuoreet kankaat sekä turvemailla mustikkatyypin turvekankaat. NÄIN TUNNISTAT MAALAJIN METSÄNOMISTAJA voi testata metsänsä maalajin kätevästi rullaustestillä. VINKKI 10999_.indd 19 10999_.indd 19 8.9.2024 13.07.19 8.9.2024 13.07.19. Mikäli toiveena on runsaasti rauduskoivusekoitusta, kannattaa kuusella valita alin suositeltu istutustiheys. TAVOITTEEN MUKAAN TAIMIA ISTUTETTU taimimäärä valitaan sen mukaan, kuinka paljon luontaista tainta toivotaan syntyvän ja minkälaisen puulajikoostumuksen sekametsään haluaa. Keskikarkeasta maasta tehty pötkylä murenee ja karkeasta rullaus muotoon ei onnistu. Sekametsän puulajisuhteisiin vaikutetaan taimitiheyttä vaihtelemalla sekä tyhjiä mättäitä jättämällä. tuntija Johanna Suonsivu ja pohtii, miten tiheyttä taimikkovaiheessa vaativa mänty tulee Vesilahden taimikossa karsiutumaan. Elokuun lopussa heinää ja muuta kasvillisuutta oli tullut vasta vähän. Karkeallakin maalla sekametsän kasvatus on mahdollista, mutta metsä kannattaa kasvattaa mäntyvaltaisena. Etualalle istutettiin kuusta ja mäntyä sekaisin. ”Sekametsässä joudutaan aina tekemään kompromisseja eri puulajien välillä, mitkä ovat niille optimaalisimmat kasvupaikat. Jos puhutaan männyn ja kuusen sekaviljelystä, sitä on suositeltu tuoreen kankaan hienoille ja keskikarkeille maille”, Nikinmaa ohjeistaa. Hanki sekaviljelyyn aina samankokoiset ja -ikäiset taimet. Myös esimerkiksi puolukkaturvemailla ja kuivahkoilla kankailla sekametsien kasvatus onnistuu, mutta tällöin on pelattava puulajisuhteilla ja suosittava mäntyä kuusen sijaan. ”Tässä pitää huomioida metsän uudistamisvelvoite ja käydä muutaman vuoden päästä seuraamassa, uudistuuko se vai ei”, Nikinmaa muistuttaa. 2. Ei sovellu herkästi heinittyville aloille. KUUSI-MÄNTYSEKAMETSÄ ISTUTTAEN: Istutetaan 1 600–2 000 tainta hehtaarille, joista osa kuusta ja osa mäntyä
Esimerkkinä Mönkkönen esit telee Kallaveden rantaan rajautu vaa palstaansa: kymmenen vuot ta sitten istutettu rauduskoivikko on venähtänyt jo kymmenmet riseksi. Muutamia isoja kuusia, le pikkoa, lahoja järeitä lehtipuita. ”Jokainen hehtaari sitoo hiil tä”, hän tähdentää. ”Ostin kotitilani metsät 23 vuotta sitten, ja sen jälkeen olem me laajentaneet perheemme met säomaisuutta ostamalla muutamia tiloja. Suomen metsä keskus eväsi tuen, koska alue on vuoden 1994 yleiskaavassa mer kitty RA1alueeksi, joka on va rattu rantarakentamiseen. ”Kun ostimme palstan, kasvoi alueella pahasti vajaatuottoinen metsä. Osan metsistä omistajan yh dessä vaimoni kanssa, osan yhty mänä, jossa mukana ovat myös molemmat poikamme.” Mönkköstä voi hyvällä syyllä luonnehtia puuntuottajaksi. Metsälainkaan ei pitäisi yleis kaavan RAalueella olla voimas sa, joten hakkuun tekemiseen pitäisi hakea maisematyölupa. Selkosuomeksi se tarkoittaa, et tä metsät on hoidettu viimeisen päälle puuta kasvaviksi. Kukaan ei kysellyt maisematyö luvan perään, vaikka sama kaava oli silloinkin voimassa”, Mönk könen muistelee. 11000_.indd 20 11000_.indd 20 8.9.2024 13.10.46 8.9.2024 13.10.46. Havupuiden kannot käsitellään urealiuoksella. Metsälehti on nähnyt Kuopion kaupungin antaman lausunnon. Tämä kävi ilmi, kun Mönk könen harvensi koivikon ja ha ki kohteelle metkatukea nuoren metsän hoitoon. Hakkasin kuvion aukoksi mootto risahalla ja istutin koivut tilalle.” Metsävai rakennusmaata Koivikko on kiistattoman kaunis, mutta sen kasvualustan luokitte lu on lievästi sanoen epäselvää. Periaatteessa tämä onkin käy pä peruste evätä metsätuet, mut ta asia ei Mönkkösen mielestä ole kiistaton. ”He noudattavat vallitsevia säädöksiä, mutta niiden epäjoh donmukaisuus minua harmittaa.” Pykäläviidakkoon karahti myös Mönkkösen toukokuussa boori Hankintahakkuu sekametsässä on jo aloitettu. BYROKRATIAN VERKOSSA Pekka Mönkkönen hallitsee metsiensä hoidon, mutta tukihakujen kanssa on välillä ollut vaikeaa. SIILINJÄRVI ”Toivoin, että terve järki voittaisi” Mönkkönen korostaa, että hän ei halua syyllistää Metsäkeskuksen työntekijöitä. Enää pari kolme vuotta, niin puusto on ensiharvennettava. 13.9.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVAT SYNTYJÄÄN vehmersalmelai sen maatilan poika on tehnyt työ uransa teollisuusyrityksen pääl likköportaalla, mutta metsätöitä nykyään Siilinjärvellä asuva Pekka Mönkkönen on puurtanut ko ko ikänsä – ensin kotitilalla ja sit temmin omissa metsissä. ”Kun hakkasin vanhan puus ton kymmenkunta vuotta sitten, tein metsänkäyttöilmoituksen. Kuopion kaa voitusosaston kirjallisen lausu man mukaan alue on käytännölli sesti katsoen metsätalousmaata. Metsämaata vai ei, kas siinä pulma, Pekka Mönkkönen ihmettelee. Kaavamääräysten mukaan paikalle ei koskaan saa rakentaa mitään