›› 3 Puu tuo toivoa arkkitehtuuriin Minna Joenniemi kokosi arkkitehtuurimuseoon puusta kertovan näyttelyn, jonka teemana on toivo. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9. Rahasta se ei ole kiinni. Pian ehkä myös meillä. ›› 30–31 Metsäteiden korjausvelka ei saisi enää kasvaa. SYYSKUUTA 2021 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. ›› 20 Pihapuiden kaatoon uusi moottorisaha ›› 23 PILKKEITÄ Muuttokyyhkylle kävi huonosti ›› 24 Aikamoisen kokoinen kanerva ›› 30 8745_.indd 1 8.9.2021 23.52. ›› 4–5 Lupaava käpysato olikin pettymys ›› 6 FSC-sertifikaatin asema vahvistuu ›› 12–13 METSÄSTÄ Puunhalaus käy urheilulajiksikin ›› 16–17 Metsän voi myös luomusertifioida ›› 18–19 Koska taimikko alkaa sitoa hiiltä. Sivut 9–11 KOLUMNI: ”Metsäalan ilmastotoimissa on syytä pitää mukana koko paletti.” ›› 5 Kuskin silmin Ki m m o Br an dt AJASSA Kunta taipui kaavakorvauksiin ›› 2–3 Kirjanpainajalle toinen sukupolvi
Se on mahdollista muillekin. 8746_.indd 18 8.9.2021 23.53. Wuudis haki konkurssia itse. Kaavamääräyksen luonnonsuojelulliset perusteet jäivät epäselviksi. Metsäyhtymä teki kolme vuotta sitten puukaupan päätehakkuuleimikosta, mutta kaavassa suojellulle hehtaarille ei herunut maisematyölupaa, ja leimikko jäi tältä osin hakkaamatta. Metsäyhtymän asioita hoitava Tuomo Pispa sai MTK:n lakiasiantuntijoilta vihjeen: menetetyistä hakkuutuloista voisi perätä korvauk sia maanmittauslaitoksen tekemässä korvausja lunastustoimituksessa. Kunnan kanssa riitelyn pelätään kostautuvan myöhemmin esimerkiksi evättyinä rakennuslupina. Perustamiskokouksessa pohdittiin, millaisia vaikutuskeinoja maanomistajilla riistaja hirviasioissa on. Uusi ratkaisu puolittaa puun pienpolton hiukkaspäästöt Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla voidaan vähentää puuta polttavan tulisijan hiukkaspäästöjä noin puoleen. Kaavamääräys määrittelee, onko alueella metsälaki voimassa. Lisäksi vaaditaan noin 330 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta maaja metsätalouden ilmastotoimille, josta runsaat 180 miljoonaa euroa menisi yksityismetsätalouteen ja liikenneinfraan. Tuomo Pispa haki ja sai korvauksia maanmittauslaitoksen tekemässä korvausja lunastustoimituksessa. Siksi on tärkeää löytää keinoja, joilla metsälannoitusta ja sen hyväksyttävyyttä saataisiin lisättyä”, kertoo projektipäällikkö Matti Virkkunen VTT:stä. Maanomistajajärjestöt vaativat satojen miljoonien lisärahoitusta MTK ja SLC vaativat hallitukselta selvää suunnitelmaa, jolla maaja metsätalouden yrittäjyys saadaan kestävälle pohjalle ja ilmastopolitiikkaa tukemaan. 23.9.2021 / AJASSA LYHYET UUTISET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva K untien laatimissa asemaja osayleiskaavoihin merkitään usein metsien käytölle rajoituksia. ”Korvausja lunastustoimituksessa maanmittausinsinööri määritti korvauksen puustoarvion perusteella. Rahoitusta tulisi käyttää muun muassa metsänomistajien aktivointiin ja metsävähennyksen korotukseen. Toimituksen valmistuminen kesti puolitoista vuotta. Menetelmä perustuu palamisessa muodostuvaan luonnolliseen sähköiseen varaukseen, jota hyödynnetään pienhiukkasten sieppaamiseksi heti tulipesässä. Prosessi oli aikaa vievä, mutta katsoimme Kunta korvasi hakkuurajoitteet Ylöjärveläinen metsäyhtymä sai korvauksia kaavoituksen aiheuttamista menetyksistä. ”Yksityismetsillä on suuri rooli hiilen sidonnassa. Runsas hehtaari hoidettua päätehakkuumetsää oli kunnan vanhassa osayleiskaavassa merkitty suojeluun velvoittavalla SL-merkinnällä. Riistatoimikunta ajamaan metsänomistajien asiaa Pohjoiskarjalaiset metsänomistajat ovat perustaneet Pohjois-Karjalan riistatoimikunnan, joka pyrkii vaikuttamaan riistapolitiikkaan ja ehkäisemään hirvituhoja maakunnan tihentymäalueilla. Kunnan maisematyölupapäätöksestä voi valittaa, mutta usein luvan epääminen jäädyttää puukaupan tai päätehakkuu muuttuu lupaehdoissa harvennushakkuuksi, jolloin osa myytävästä puusta jää metsään ja metsätili kapenee. Koska valtion ja suurmetsänomistajat ovat olleet aktiivisempia lannoittajia, nyt keskitytään yksityismetsien lannoitusten esteisiin. Monesti metsänomistajat kokevat tilanteen umpikujaksi, eikä omien oikeuksien peräämiseen ei aina ole rohkeuttakaan. Metsäohjelmistoja tekevä Wuudis konkurssiin Metsäomaisuuden hallintaan liittyviä ohjelmistoja tekevä Wuudis Oy on asetettu konkurssiin. Uuden tekniikan etuja ovat huoltovapaus ja yksinkertainen toimintaperiaate. Sen jälkeen arvioidaan jatkoa. Parhaillaan laaditaan pesäluetteloa ja selvitetään velkojia. Yhtiö on tuottanut muun muassa Suomen metsäkeskuksen käyttämän Laatumetsä-palvelun. Maanmittauslaitos tuli apuun Ylöjärveläinen metsäyhtymä Pispa joutui tällaiseen tilanteeseen. Maisematyölupa tulee usein haettavaksi, jos kaavoitetulla alueella halutaan tehdä hakkuita. ”Yksityismetsillä iso rooli hiilensidonnassa” VTT:n vetämässä hankkeessa ryhdytään selvittämään keinoja metsälannoitusten lisäämiseksi. Yksi mahdollisuus on nykyistä laajempi kantelujen ja valitusten tekeminen viranomaisten päätöksistä, lisäksi voidaan vaatia muutoksia lainsäädäntöön. Korvaus vastasi suunnilleen menetettyä hakkuutuloa. Saatteena todettiin, että alue suojellaan kunnan tarpeisiin. Se merkitsi noin 25 000 euron menetettyä puukauppatuloa metsäyhtymälle
Kuluneen hellekesän vaikutukset kirjanpainajakantoihin näkyvät vasta tulevana kesänä. ”Nyt tehty tutkimus vahvistaa, että ainakin kansalaiset pitävät suomalaisen teollisuuden edellytysten puolustamista Brysselissä erittäin suo tavana.” Puoluekanta näkyi vastauksissa Vastaukset erosivat eri puolueiden kesken. ”Nyt tässä on osoitettu, että näin on”, Kristeri tähdentää. Ne kehittyisivät kuoren alla nopeammin”, Ylioja kertoo. ”Eniten suomalaisen metsäteollisuuden etua pitäisi puolustaa perussuomalaisten kannattajien mielestä, toiseksi eniten keskustan. Ensi vuoden kirjanpainajatilanteeseen vaikuttavat säiden lisäksi kuivuudesta kärsineiden kuusien sekä tarjolla oleva vaurioituneen kuusipuun määrä. JUSSI COLLIN Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista toivoo, että suomalaispäättäjät puolustaisivat metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä EU:ssa. Ne tulee uudistaa.” Tapion metsäasiantuntija Airi Matila korostaa, että kaavoituksen taloudellisia vaikutuksia pitää miettiä nykyistä tarkemmin. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kyselyä varten Taloustutkimus haastatteli 2 883 henkilöä elokuussa. Yhteensä kymmenen prosenttia vastanneista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Jokseenkin samaa mieltä oli 29 prosenttia. Jos syksyllä tulisi superlämmintä, se tietäisi hyvää toiselle sukupolvelle. Toimituksen tehneen maanmittausinsinööri Petteri Laurosen mukaan korvausja lunastustoimitusta voi hakea aina, kun maankäytön rajoitukset perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi ”Korvaus vastasi suunnilleen menetettyä hakkuutuloa.” TIIA PUUKILA Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja pitää todennäköisenä, että kirjanpainajat ovat munineet päättyneenä kesänä myös toisen sukupolven. ”Yksi ongelma varmasti on se, että nykyisen lain korvauspykälät koetaan ammattilaistenkin keskuudessa sekaviksi ja tulkinnanvaraisiksi. Yleensä suojelualueita koskevat korvaukset määritellään luonnonsuojelulain nojalla eikä maankäyttöja rakennuslain mukaisesti”, vahvistaa MTK:n lakimies Leena Kristeri. ”Kunta maksaa toimituksen kulut, ellei kyse ole täysin perusteettomista vaatimuksista.” Hintalappu kaavamääräyksille Korvausja lunastusmenettelyä ei juuri käytetä, vaikka taajama-alueiden lähimetsät ovat väärällään erilaisia metsien käyttöä rajoittavia kaavamääräyksiä ja niistä kehkeytyneitä kiistoja, ”Tämän tyylisiä päätöksiä on ylipäätään erittäin vähän. Hellesään seurauksena ensimmäinen kirjanpainajasukupolvi kuoriutui ennätysaikaisin, aikuistui ja ehti ilmeisesti munimaan. Sekä maapohja että puusto jäävät metsäyhtymän omistukseen, mutta puustoa ei jatkossa saa hakata. Nyt kirjanpainajatilanne näyttää rauhoittuneen. Syksyn sää ratkaisee toisen sukupolven Mikäli säät kylmenevät odotetusti, toisen sukupolven kirjanpainajat eivät enää ehdi aikuistua ja tiputtautua puista maahan suojaan talven pakkasilta, ja siksi ne todennäköisesti menehtyvät. Taloustutkimuksen kyselyssä 45 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä, kun kysyttiin: ”Päättäjiemme tehtävä on puolustaa metsäteollisuuden edellytyksiä EU:ssa”. Vihreät ja Vasemmistoliitto erottuvat muista: Niiden kannattajista vähemmistö on sitä mieltä, että päättäjiemme pitää puolustaa suomalaisen metsäteollisuuden edellytyksiä EU:ssa”, Talous tutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen toteaa. ”Heinäkuussa julkaistun EU:n metsästrategian yhteydessä keskusteltiin siitä, onko oikein, että EU:ssa pyritään vaikuttamaan metsäisen maamme etujen turvaamiseksi”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohta ja Timo Jaatinen sanoo. Kyselyn mukaan kansalaisten usko suomalaispäättäjien kykyyn vaikuttaa Suomen teollisuutta koskevaan lainsäädäntöön on heikko. Ylöjärven kunnan ympäristölautakunta päätti tyytyä maanmittaustoimituksen ratkaisuun, eikä päätöksestä valitettu maaoikeuteen. Yliojan mukaan kirjanpainajatilanne Suomessa on edelleen alhaisella tasolla ja sitä pystytään pitämään kurissa tuulenkaatoja korjaamalla ja kirjanpainajan vastikään vaurioittamia puita poistamalla. Sateinen ja kolea elokuu hidasti kirjanpainajan liikkeitä. Kunnissa on tärkeää käynnistää kaavamääräyksien hinnoittelu.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Suomessa on 2 000 voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kirjanpainajien parveilu hiipunut elokuussa Kirjanpainajatilanne on rauhoittunut sateisen ja kolean elokuun jälkeen. AJASSA / 23.9.2021 sen vaivan arvoiseksi, jos sen avulla saadaan kaavoituksen epäkohtia vähennettyä”, Tuomo Pispa muistelee. Hän korostaa, että lähtökohdan tulee olla, että jos omaisuuden käyttöä rajoitetaan, omistajalla on oikeus täyteen korvaukseen riippumatta siitä, mikä julkinen taho rajoituksen on asettanut. Hän muistuttaa, että toimituksen hakeminen on maanomistajille käytännössä riskitöntä. ”Alustavasti vaikuttaa siltä, että sisarsukupolvi olisi painunut talvehtimaan ja parveilu on pysähtynyt. Lisäksi alkukesällä parveilleet kirjanpainajat perustivat uudet perheet eli tuottivat sisarsukupolven. Kansa: Metsäteollisuutta puolustettava EU:ssa 8746_.indd 19 8.9.2021 23.53. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Vain vajaa neljännes vastaajista uskoi, että Suomi pystyy vaikuttamaan riittävästi EU:sta tulevaan lainsäädäntöön. Hän ei osaa sanoa, miksi maanomistajille maksutonta korvausja lunastustoimitusta käytetään niin harvoin. Hellekesän seurauksena myös metsätuholain asettamat päivämäärät kuorellisen puutavaran poistamiselle metsistä laahasivat ennätyksellisen myöhässä
Se hengittää ja uusiutuu ja edustaa meille suomalaisille sellaista, josta voi tehdä kodin ja suojan.” Yhteistyölle tarvetta Toivoa puusta -näyttely kertoo puurakentamisen menneisyydestä, nykyhetkestä ja Toivon jäljillä Helsingin Arkkitehtuurimuseon näyttely käsittelee puuarkkitehtuuria siihen liittyvän toivon näkökulmasta. Euroopan satamiin tuodaan kasvavia määriä pellettejä, joiden alkuperästä ei ole varmuutta. . JÄRJESTÖT OVAT SAMOILLA LINJOILLA kuin EU:n komissio. Helsingin Arkkitehtuurimuseossa 10.9.2021–10.4.2022. EERO SALA Pellot pakettiin, puut mereen METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSÄLEHTI.FI ”Hinaaja Jermac ja proomu on tuttu näky Pielisväylällä.” JUHAJNS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Puutaan mereen upottavasta metsänomistajasta tuntuisi varmasti samalta kuin 70-luvun maanviljelijästä tämän katsellessa pusikoituvaa peltoaan. Kertoo puuarkkitehtuuriin liittyvästä toivosta. Ulottuu puurakentamisen varhaisvaiheista tulevaisuuden arkkitehtuuriin. Puuenergia tuotetaan hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Viisi vuosikymmentä myöhemmin historia toistaa itseään. Tällä kertaa metsänomistajille harkitaan korvausta siitä, että nämä eivät hakkaa metsiään, vaan jättävät ne kasvamaan ja sitomaan hiiltä. ”Rakentajat, yhteiskunta ja arkkitehdit ovat heränneet siihen, miten painava rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on. Jalostuskelpoisen tai monimuotoisuudelle tärkeän puuston ajautuminen polttoon pitäisi kokonaan estää. Sen si jaan hallituksen kannattaa panostaa alan tutkimukseen ja ke hit tämiseen alkaen energia puun korjuusta. Lukijakuva Ju ha jn s LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva M ielenkiintoista”, tuumii Minna Joenniemi katsellessaan Helsingin Arkkitehtuurimuseon näyttelysaliin pystytettyjä puukehikkoja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Puusta toivotaan ratkaisua moniin asioihin”, Joenniemi sanoo. . . . Sisältää niin valokuvia, faktatekstejä, videoteoksia kuin musiikkia. Energiateollisuus on ryhtynyt hakemaan myös uusia ratkaisuja. Salin lattialle on levitetty vedos, jolle on painettu kuva Orimattilan puisesta kansakoulusta. . Viime viikolla Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja WWF vaativat hallitusta huolehtimaan, että energiantuotannossa turvetta ei korvata laajamittaisesti puulla. . Fakta PUUN POLTTO LISÄÄNTYY säiden viiletessä taas kohti uutta ennätystä. Brysselissä onkin syytä huoleen. Monissa maissa iImastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman energiapuun tuontia. Hiilineutraaliuden ajatus perustuu siihen, että metsät uudistetaan ja ne säilyvät hiilinieluna samalla, kun puu korvaa öljyä ja kivihiiltä. Salin toisella laidalla seinälle on nostettu vedoksia, joissa kerrotaan rakentamisen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä, puurakentamisen suosion kasvusta, liimapuun kaltaisista uusista tuotteista ja puun hyödyntämisestä avaruusteknologiassa. Vuonna 1953 otetussa kuvassa on meneillään välitunti. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. pellonvarauslaki. . Hakkuutähteitä ja nuorten metsien rankapuuta sen sijaan on. Tavoitteena oli leikata maatalouden ylituotantoa. Budjettiriihessä tulisi järjestöjen mielestä ohjata tukea energiainvestointeihin, jotka eivät perustu polttamiseen. Ympäristöjärjestöt ovat oikeassa muistuttaessaan, että myös puun poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Muun muassa teollisuuden hukkalämpöä hyödynnetään jo nyt. Vielä pidemmälle menivät Helsingin Sanomiin kirjoittaneet tutkijat, jotka olivat valmiit upottamaan hakkuista kertynyttä puuta sellaisenaan meriin, soihin tai autiomaiden hiekkaan. Teollisuudelle kelpaavaa puuta voimalaitoksilla ei ole edes varaa ostaa. Tilaan on rakenteilla suomalaisesta puuarkkitehtuurista kertova Toivoa puusta -näyttely, jonka Ylen kulttuuritoimittajana työskentelevä Joenniemi on koonnut. Toisaalta sen vuoksi ei saisi heikennetään metsien hiilinielua jossain muualla. . Sitä ei kuitenkaan ole saatavilla joka kunnassa. Nyt nuo samat tahot varoittavat puun polton lisäämisestä. Jo nyt markkinavoimat ohjaavat sitä ilmaston kannalta oikeaan suuntaan. Suomessa huoleen ei ole aihetta. Sen perusteella maanviljelijälle maksettiin siitä, että tämä jätti peltonsa viljelemättä – pani pellot pakettiin, kuten sanonta kuului. 9.9.2021 / AJASSA VUONNA 1969 Suomeen säädettiin ns. Suomessa puu on luonteva lämmönlähde vielä pitkään. ENERGIAN TUOTANNON SÄÄN TELYÄ ei pidä lisätä. Se, että näyttelyn teemaksi valikoitui toivo, oli hänelle selvää alusta asti. Toteutettu ympäristöministeriön tuella. ”Puu on elementtinä toivon tiivistymä. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. . TOIVOA PUUSTA -NÄYTTELY . Ensin turve, sitten puu 8747_.indd 4 9.9.2021 0.01. Lämpölaitosten kattiloissa palaa entistä vähemmän turvetta, jonka käytöstä luovutaan nopeutetulla aikataululla muun muassa ympäristöjärjestöjen vaatimuksesta
Saatetaan todeta, että kiireen takia on tärkeä huolehtia ensisijaisesti tai jopa vain ekologisesta kestävyydestä. Eivät osat lopu. AJASSA / 9.9.2021 ”Mikä olisi sopiva moottorisaha metsänomistajalle. Metsäala voi auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä usealla eri tavalla: metsät toimivat hiilinieluna ja -varastona, metsätuotteet korvaavat fossiilisia raaka-aineita ja toimivat hiilen varastona. Järkevämpää olisi tehdä yhteistyötä. Maailma ilman ihmisiä ei tarvitse sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, mutta ihmiskunnassa kaikki kolme ovat välttämättömiä. KOLUMNI Ilmastomuutoskeskustelua leimaa kiire ja pelko – aiheesta. Jos näkökulmaa laajentaa myös pitemmälle aikavälille metsien sopeutumiseen ilmastomuutokseen sekä ihmiskunnan muihin tarpeisiin, tilanne näyttäytyy erilaiselta. Tiede on varsin yksimielinen metsätuhojen lisääntymisestä ilmaston muuttuessa. Nähdään, että metsien hiilensidonta on nopein ja vaikuttavin toimi. Ilmastomuutoksen hillinnän kannalta tärkeätä on pyrkiä maksimoimaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä vallitsevia toisiaan tukevia tekijöitä ja minimoimaan niiden välillä vallitsevia keskinäisiä haittavaikutuksia. Tulevaisuutta edustavat Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ajatukset sanoista tulevaisuus, puu ja arkkitehtuuri. Eri aikakaudet limittyvät Joenniemen mukaan toisiinsa ja ovat läsnä arkkitehtuurissa ja rakennetussa ympäristössä yhtä aikaa. Tämä puolestaan lisää riskejä metsien hiilinielujen pysyvyydelle. 8747_.indd 5 9.9.2021 0.01. Ei kannata ostaa mitään halpissahoja.” KASPER ”Jos paino ei ole ongelma, ottaisin isomman ammattikäyttöön tehdyn Husqvarnan tai ison Stihlin, eli Husqvarnan 50kuutioinen tai jopa 60-kuutioinen malli.” PIHKATAPPI ”Pienen sahan hyödyt (paino) tulevat esiin, kun tehdään jatkuvasti pienirunkoista hakkuuta. Iso kysymys ei ole, saadaanko aikaiseksi paljon puukerrostaloja, vaan saadaanko mahdollisimman pitkäikäisiä rakennuksia”, Joenniemi sanoo. Kiire näyttää myös joillekin olevan syy luopua perinteisestä kestävyysajattelusta, joka pitää sisällään ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden. Toisaalta näiden uhkien minimoimiseksi esimerkiksi Suomessa olisi syytä lisätä merkittävästi sekametsiä, mikä palvelisi myös monimuotoisuustavoitetta. Jokainen tänään päästetty kasvihuonekaasujen lisäpäästötonni tekee tulevat ilmastonmuutoksen hillitsemisja sopeutustoimet vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Ihmiskunta tulee tarvitsemaan jatkossakin rakennuksia, vaatteita, pakkauksia – ylipäänsä monenlaisia hyödykkeitä. Puiseen rakennusperintöön tallentuneesta toivosta ja epätoivosta kertoo hänen mukaansa esimerkiksi Muistot eivät pala -kuorodraama, joka liittyy Ylivieskan hirsikirkon tuhopolttoon. Paljon riippuu siitä, mistä puu tulee, miten sitä käsitellään ja miten paljon sitä käytetään. Lopulliseksi hinnaksi jää noin puolet ostohinnasta. Kiire ja kapea-alainen ajattelu lienevät kuitenkin vaikuttaneet siihen, että muun muassa EU:n komissio on voimakkaasti kallellaan vain tuhon ensimmäiseen toimeen. Metsäala ei ole poikkeus tästä. Vastakkainasettelusta puun, betonin ja teräksen välillä olisi Joenniemen mielestä sen sijaan syytä luopua. Huskulla lähden pienimmästä ’oikeasta ammattisahasta’, eli 550-mallista sähkölämmityksellä.” JÄTKÄ LAURI HETEMÄKI Kirjoittaja on Helsingin yliopiston työelämäprofessori. Niitä pitää valmistaa mahdollisimman vähin ilmastopäästöin ja yhä enemmän uusiutuvista raaka-aineista. Se on tärkeä viesti myös nykyrakentajille ja arkkitehdeille. Mitä nuorempi olet, sitä mittavimmin myös joudut kokemaan nämä haittavaikutukset. ”Halusin nostaa esille esimerkiksi Pelastetaan vanhat talot! -ryhmän, jonka jäsenet ovat sitoutuneet ylläpitämään rakennusperintöä. Nykyhetkestä Joenniemi on nostanut esille muun muassa puun roolin peruskorjatulla Olympiastadionilla, puukoulut ja Facebook-ryhmän Pelastetaan vanhat talot!. Verkkokeskustelu: Sopiva saha haussa Toivoa puusta -näyttelyn on koonnut Ylen kulttuuri toimittaja Minna Joenniemi, joka on tuttu muun muassa Runoraadista. Mutta tällainen metsien rakennemuutos edellyttää monia toimia – kuten metsien uudistamista – sekä niiden rahoitusta. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ne myös hallitsevat päätöksentekoprosessia. Tarvitaan lähinnä tuulenkaatojen katkontaan polttopuiksi.” TOMI SALO ”Stihl 201 kyllä suoriutuu tuulenkaadoista ja pystykuivista moitteettomasti ja on todella helppo saha.” JEES H-VALTA ”Oletko tietoinen, että saat sahan verotuksessa vähennyksiin ja samoin alvit pois. Tätä juttua tehdessä näyttely oli vielä rakenteilla. Tilhin 201 – hintakin jo kertoo, että se on tosi-vehje. Vastaa 550xp Husqvarnaa, metallirunko ja parhaassa mallissa sähkölämmityskahva/ kaasutin.” ARTO ”Varmin, yksinkertaisimman tekniikkansa takia, on 50-kuutioinen Echo. Yhdessä metsien lisääntyvän istuttamisen kanssa sen arvioidaan olevan myös pitkälti riittävä toimi. Pelkoa aiheuttaa puolestaan alati pahenevat ilmastomuutoksen seurausvaikutukset, kuten myrskyt, tulvat ja metsäpalot. Kiire ja pelko ruokkivat toimiin ryhtymistä. Siksi niitä kaikkia tarvitaan myös ilmastomuutoksen hillintään. Kiire ja pelko Seppo Samuli Gallup tulevaisuudesta. Kiireessä ja pelossa syntyy helposti harkitsemattomia ja lyhytjänteisiä päätöksiä. Toivoa puusta -näyttelyn sanoma ei hänen mukaansa olekaan, että puu olisi ylivoimaisesti paras rakennusmateriaali. Tällaisessa maailmassa on monia syitä, miksi metsäalan ilmastotoimissa on syytä pitää mukana koko paletti: hiilinielut, fossiilisten korvaaminen ja metsätuotteiden hiilivarastot, eikä vain tuo ensimmäinen. Haitat taas kun tehdään esimerkiksi satunnaisia tuulenkaatoja: tehon puute täydellä terällä sahatessa ja paksuissa oksissa.” RANE ”Jonsered 2052
Metsäyhtiöt ta voittelevat asiakkaikseen isoja ” helppo ja” metsänomistajia, jotka myyvät puuta ja hoitavat metsiään säännöllisesti.” ”Yhdistysten pitää pystyä palvelemaan myös laajaa pienten metsänomistajien joukkoa, jolla ei aina ole omaa kokemus ta metsäasioista, joten heidän odotuksen sakin voivat olla vaihtelevia.” ”Meidän ikäpolvemme on menestyk sekkäästi hoitanut metsiä. Niiden tu loksena pitäjäkohtaiset yhdistykset ovat muuttuneet maakunnallisiksi liiketoi mintayksiköiksi. Sen Vaario tuntee hyvin istuttuaan hallituk sessa pitkään. Jäsenmaksuilla ei ratkaista yhdistysten tulevaisuutta.” Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, kuinka metsänomistajille myytävillä metsä ja puukauppapalveluilla tulosta Kilpaan takamatkalta Pitkän uran päättäneen Markku Vaarion mielestä metsänhoitoyhdistykset ovat jääneet jälkeen muista palveluntarjoajista. 9.9.2021 / AJASSA tekevä yhdistys voi profiloitua asiakkai densa edunvalvojaksi. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha LM30 LumberMate Hinta alk: 5890,00 Hinta alk: 4990,00 Luotettava ja taloudellinen Norwood tukkivannesaha Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m (sis. Jatkossa hoidetaan asiakkaiden tarpeita Vaario ennustaa, että jatkossa metsän omistajakunta jakautuu entistä selkeäm min eri metsäyhtiöiden ja metsänhoito yhdistysten asiakkaisiin. Kunnollista toimin nanohjausjärjestelmää on odotettu tois takymmentä vuotta” Taannoin Silvadata myytiin amerik kalaiselle Trimbleyhtiölle. 1980luvulla ne olivat osa Keskusmetsä lautakunta Tapion organisaatiokaaviota yhdessä piirimetsälautakuntien kanssa. Hinnat sis. Vaario on ollut junailemassa kuutta peräkkäistä yhdistysfuusiota. ”Palvelumarkkinoilla yhdistyksiä haas tavat metsäyhtiöt ovat tietotekniikassa 10–15 vuotta yhdistyksiä edellä.” Tilanne on paradoksaalinen, koska yh distyksillä ja MTK:lla oli pitkään yhtei nen tietotekniikkayhtiö Silvadata. HAASTATTELU MARKKU VAARIO Ikä 63 vuotta Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen edellinen johtaja Asuu Lahdessa Naimisissa, kolme aikuista lasta Harrastuksina metsänhoito, mökkeily ja golf KUKA. Piirimetsälautakunnan metsänhoitaja laati yhdistyksen toimin tasuunnitelmat ja budjetit. 24% alv. Seuraavan pol ven on keskityttävä hoitamaan metsän omistajien tarpeita.” MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsänhoitoyhdistykset ovat takamatkalla kil pailussa metsänomis tajille tarjottavista palveluista. ”Huomio pitäisi kiinnittää liiketoimin taan. Ne mak savat emojärjestölle jäsenmaksua ja hy väksyttävät sääntönsä Simonkadulla, jol la MTK:n pääkonttori sijaitsee. Kun mies vuonna 1984 meni metsän hoitoyhdistykseen töihin, oli maailma toisenlainen. Palveluis sa on liikaa rukkasenkuvia ja toteuttajas ta johtuvaa vaihtelevuutta.” Näin arvioi uransa juuri päättänyt Ete läKarjalan metsänhoitoyhdistyksen en tinen johtaja Markku Vaario. Metsänomistajat vaihtavat jatkossa entistä hanakammin palvelun tarjoajaa, jos toiminnan laatu ei tyydytä.” Kilpailusta hän ennakoi metsänhoi toyhdistyksille vaikeaa. ”Tarkoitus ei ole maksimoida voittoa, vaan liiketoiminnalla rahoitetaan edun valvontaa. Yhdistyksen keräämillä jäsenmaksutuloil la ei rahoiteta kuin murtoosa yhdistyk sen metsänomistajille tarjoamasta edun valvonnasta. Emme osanneet vaatia yhtiöltä riittävästi. jatkon) Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti 14 hv Kohler 7,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 4,2 m MN27 LumberMan Uusittu malli! Uusittu malli! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Saatavilla sähkötai polttomoottorilla 8748_.indd 6 9.9.2021 0.03. ”Olimme huonoja omistajia. ”Se menestyy, joka tarjoaa parhaat pal velut. Sekään ei tuo nut ainakaan nopeaa apua. Se on yhdistyksille elämisen ehto. Osa henkilöstöä mukavoitui, ja jäimme kil pailijoista jälkeen. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. ”Silloin olimme käytännössä osa viran omaistoimintaa, jossa lainvalvonnan viu lut maksettiin metsänomistajilta kerätyil lä lakisääteisillä metsänhoitomaksuilla.” Tapion leiristä MTK:n jäseniksi Nyt yhdistykset ovat osa MTK:ta. Varsinkin viimeisin MTK:n järjestöuu distus teki metsänhoitoyhdistyksille ki peää, mutta sen surkutteluun ei enää pi täisi hukata yhtään energiaa. ”Se menestyy, joka tarjoaa parhaat palvelut.” Markku Vaarion pitkän uran aikana pitäjäkohtaiset metsänhoitoyhdistykset ovat muuttuneet maakunnallisiksi liiketoimintayksiköiksi. Vaario ei näe täs sä ristiriitaa. Ehkä vieläkin merkittävämpi on yh distysten aseman täydellinen muutos. Tämän vuoksi meidän pitäi si olla tehokkaita, mitä yhdistykset ei vät kaikilta osiltaan liiketoimissaan ole.” 10–15 vuoden takamatkalta Kilpailukykyä jäytää erityisesti se, että tietojärjestelmiensä kehittämisessä yh distykset ovat jumahtaneet ”lähtöteli neisiin”. Isoa yhtiötä kiinnostaa ensisijaisesti bisneksen te keminen, toissijaisesti yhdistysten mur heet. Samainen pii rimetsälautakunta valvoi metsälakia ja myi kasvattamiaan taimia yhdistyksille
Hinnat sis. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. jatkon) Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti 14 hv Kohler 7,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 4,2 m MN27 LumberMan Uusittu malli! Uusittu malli! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Saatavilla sähkötai polttomoottorilla 8748_.indd 7 9.9.2021 0.03. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha LM30 LumberMate Hinta alk: 5890,00 Hinta alk: 4990,00 Luotettava ja taloudellinen Norwood tukkivannesaha Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m (sis. 24% alv
Tuholaiskantojen saattoi ennustaa olevan korkeita, koska kuusella oli hyvä käpysato viimeksi vuonna 2019”, kertoo erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta. ”Kuusi ei muodosta lainkaan siemenpankkia, eli varisemisen jälkeen itämättä maassa jääneet siemenet menettävät kuukausissa itävyytensä. Viime vuosina talvileimikoita on kuitenkin alettu korjata entistä enemmän myös kesäisin. ”Talvikohteita on tarjolla pilvin pimein, kesäleimikoista on koko ajan akuutti pula.” ”Korjuu onnistui hyvin, kun kesä oli näin kuiva.” 8749_.indd 8 9.9.2021 0.06. Taustalla on kesän vähäsateisuus, jonka ansiosta maaperä kantoi metsäkoneet myös pehmeämmillä mailla. Tänä syksynä talvileimikoiden tilanne on hänen mukaansa kuitenkin sikäli hyvä, että takana on paitsi hyvä kesä myös kohtuullisen hyvä talvi. ”Se on hyvä määrä, keskimääräistä enemmän. Summa kasvoi keväällä valtion lisätalousarviossa. Sen seurauksena kuusen siementuholaiset lisääntyvät ja seuraava sato tulee syötyä. Metsänomistajille tilitettyjen kemeratukieurojen määrä on ollut viime vuosina noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. ”Talvikohteita on tarjolla pilvin pimein, kesäleimikoista on koko ajan akuutti pula”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Koskela kertoo. ”Muun muassa käpykoisan aiheuttamien hyönteistuhojen laajuus ei ole suuri yllätys. Myöskään parin vuoden takaista kuusen siemesatoa ei ole enää maassa jäljellä itämiskykyisenä. Nuoren metsän hoidosta saa kemeratukea 230 euroa hehtaarilta, tai jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään myös pienpuuta, tuki on 430 euroa hehtaarilta. Elokuu ei ole antanut mahdollisuuksia talvileimikoiden korjuuseen normaalia enempää”, hän sanoo. ”Tosin Pohjanmaalla ja Ylä-Savon korkeudella tuhot ovat jonkin verran pienemmät”, kertoo metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapiosta. Kuusen siemensadon tämän kesäinen tuhoutuminen on perusteiltaan normaali luonnonilmiö. Kemeratukia käytetty viime vuotta vähemmän VALTTERI SKYTTÄ Yksityismetsien metsänhoitotöihin maksettavaa valtion kemeratukea on käytetty tänä vuonna 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kävyt ovat pääosin tyhjiä. Kuiva kesä tai syksy onkin hänen mukaansa talvileimikoiden korjuun kannalta usein parempi kuin leuto talvi. Taimikonhoitotöiden myyminen jää toiselle sijalle”, arvioi hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Vuosi sitten keväällä koronarajoitusten arveltiin myös lisänneen metsänomistajien taimikonhoitointoa. Tyhjistä kävyistä ei ole apua myöskään metsän luontaisessa uudistamisessa tai jatkuvan kasvatuksen aloilla. 9.9.2021 / AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Kuusten latvat ovat täynnä käpyjä kautta Etelä-Suomen, mutta ensi kevään siemensadon sijasta odotettavissa on kato. Syy voi olla vilkkaassa puukauppavuodessa. ”Metsätoimihenkilöiden resurssit ovat rajalliset. Syynä on talvien leudontuminen varsinkin eteläisessä Suomessa. Vaikka kuuset notkuvat tänä kesänä käpyjen runsaudesta, ei siemeniä ole luvassa. Kostea viime kevät tarjosi kuusen siemenille tuhoisille ruostesienille, esimerkiksi kuusentuomiruosteelle ja kuusentalvikkiruosteelle hyvät olosuhteet, mikä syvensi siemenkatoa. Lunta taas pitää olla todella paljon, jotta se itsessään kantaisi”, Nieminen sanoo. Korjuu onnistui hyvin, kun kesä oli näin kuiva”, hän sanoo. Koko kesän tilastoja tasoittaa kuitenkin sateinen elokuu, arvioi yhtiön operaatiojohtaja Tero Nieminen. Vuoden 2019 siemensadosta ei siis ole itämiskykyisiä siemeniä enää maassa”, erikoistutkuja Katri Himanen selvittää. Kuusen kävyt tyhjää täynnä Kuusten kukinta lupaa paljon, mutta tuottaa pettymyksen. 80 prosenttia kemeratuista maksetaan taimikoiden ja nuorten metsien raivauksiin, joten todennäköisin syy tukieurojen vähenemiseen on taimikonhoitotöiden laiskempi tahti. Yhdistys korjasi kuluneena kesänä korjuupalveluna muutaman talvileimikon. Taimitarhoille kotimaisia viljeltyjä kuusensiemeniä riittää lähivuosiksi, koska vuoden 2019 runsaasta sadosta riitti varastoihin. ”Ja yhtä tärkeää on osata keskeyttää työmaat, jos alkaa näyttää siltä, ettei korjuu onnistukaan. Lisärahoitusta annettiin etenkin nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Käytetäänkö ne puukauppaan vai metsänhoitotöiden markkinointiin. ”Maa ehtii nykyisin hyvin harvoin jäätyä ennen lumen tuloa. Viimeiseksi lopuksi keskikesän kuivuus pahensi osaltaan tilannetta. ”Puunostajilla tuskin on varastossa kovin paljon talvileimikoita, joten ostoja tullee jonkin verran syksyllä”, Koskela ennakoi. Viimeksi kuuselle sattui hyvä siemensato kaksi vuotta sitten. Korjuun onnistumisen ehtona ovat Niemisen mukaan osaavat metsäkoneyrittäjät ja metsäkoneenkuljettajat, jotka pystyvät havaitsemaan sen hetken, jolloin talvileimikoiden korjuu kesällä onnistuu. Vähäsateinen kesä suosi talvileimikoiden korjuuta Kuiva kesä on puunkorjuun kannalta usein parempi kuin leuto talvi. Sotaväen termein kuuset siis ampuvat ensi keväänä räkäpäitä. Esimerkiksi Metsä Group korjasi kesän aikana puuta sadoilta talvileimikoilta, kertoo yhtiön tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Tapio ei järjestä metsikkökäpyjen keräystä tänä vuonna. Kaikkineen kemeratukia voidaan tänä vuonna myöntää metsänhoitoja perusparannustöihin lähes 68 miljoonaa euroa. LIINA KJELLBERG Kulunut kesä tarjosi monin paikoin otolliset olosuhteet talvileimikoiden korjuulle. Elokuun loppuun mennessä tukia oli maksettu vajaa 22 miljoonaa euroa. Näin käy suunnilleen aina, kun kuuselle sattuu runsas kukinta ja käpysato lähes peräkkäisinä vuosina. Pienpuun korjuussa kyse on usein hoitamatta jääneen ryteikön kunnostuksesta, ja kerätyt raipat päätyvät poltettaviksi lämpölaitoksiin. Laihat sato-odotukset Siemenkadon vuoksi siemenviljelmien sato-odotukset jäävät surkeiksi. ”Kokonaisuudessaan talvileimikoita on korjattu normaalimäärä. Viime vuoteen verrattuna maksettujen tukien määrä oli pudonnut elokuun loppuun mennessä kaikkialla paitsi Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Koneenkuljettajien osaaminen ja vastuu työn kuluessa on ensisijaisen tärkeää.” Talvikohteillakin kysyntää Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella talvileimikoita pyritään korjaamaan mahdollisimman paljon kesällä. Myös UPM korjasi varsinkin keskikesällä keskimääräistä enemmän puuta talvileimikoilta. Ammattitaito testissä Perinteisesti talvileimikot on korjattu talvisin, kun maa on jäässä
Mistä kiikastaa, se onkin monisyisempi juttu. 8749_.indd 9 9.9.2021 0.06. AJASSA / 9.9.2021 Rahaa olisi, mutta METSÄTEIDEN KORJAUSVELKA KASVAA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Metsäteiden perus parannusten korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Samanaikaisesti kunnostuksiin varattuja kemeravaroja jää käyttämättä. AJASSA / 9.9.2021 Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Tiekunnissa päätöksiin ei tarvita tieyksiköiden enemmistöä, vaan enemmistöä läsnäolevista tieyksiköistä, joten muutaman isoimman tilan omistajat ovat vahvoilla. Ehkä osakkaiden enemmistö ei enää asu tien vaikutuspiirissä tai tiekunta kokonaisuutena ei koe saavansa perusparannuksesta riittävästi hyötyä. Rumpu muuttuu sillaksi, jos aukon halkaisija on vähintään kaksi metriä. Tehtäisiinkö sillat puusta. Puupalkkisiltaa on vahvistettu junan vaunun rungolla, betonilaatoilla tai teräsviritelmillä, mitä on sattunut löytymään. Nyt tehdään vain 1 500–2 000 kilometriä, josta yksityisen metsänomistajien omalla sekä kemerarahoituksella 600-800 kilometriä. Kemerasta huolimatta se vie metsän tuoton monelta vuodelta. Kekseliäisyyttä löytyy. ”Monesti on mennyt niin, että uuden tien myötä vaikutusalueella oli reippaat hakkuut ja sitten kiinnostus tien ylläpitoon on hiipunut.” Perusparannus kustantaa keskimäärin 15 000– 17 000 euroa kilometrille. Metsäautoteitä on rakennettu kaikkiaan noin 160 000 kilometriä. Isommilla tiekunnilla on käytännössä mahdotonta tavoittaa kaikki kuolinpesien vastuuhenkilöt. Yksityismaiden metsäteiden pituus on noin 100 000 kilometriä ja niillä on noin 30 000 tiekuntaa, joten teiden keskipituudeksi tulee reilu kolme kilometriä. Sellaista on tapahtunut, että kokoukset päätökset on kaadettu puuttuvan kokouskutsun perusteella. Ollakseen lainvoimainen kokouskutsun pitää tavoittaa kaikki tiekunnan osakkaat. Luvussa ovat mukana Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden omat tiet. ”Metsäteiden silloista tiedetään hyvin vähän, ei edes tarkkaa määrää, mutta joka tapauksessa niitä on tuhansia”, metsäkeskuksen tieasiantuntija Timo Pisto huokaa. Ongelma ei ole rahoitus, vaan että hankkeita ei saada liikkeelle”, metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta kiteyttää. Kategoria ”erittäin huono” tarkoittaa liikenneturvallisuusriskiä ja niiden osuus oli viitisen prosenttia. 9.9.2021 / AJASSA T ukitaso on hyvä. ”Osa metsäteistä on huonossa kunnossa, osa ei”, Nousiainen tiivistää. ”Hankkeiden käynnistäminen muuttui liiketoiminnaksi vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen piti laittaa perusparannuksiin vauhtia, mutta vaikutus olikin päinvastainen.” Jonkun on heräteltävä tiekuntia omalla riskillään, eikä pienistä tai heikossa taloudessa olevista toimijoista ole riskinottajiksi. Nousiainen näkee syyksi sen, että uinuvien tiekuntien herättäminen on liian työlästä. ”Puuta pitää liikuttaa tasaisesti ympäri vuoden.” Metsäteiden kunto joutuu todelliseen koetukseen, kun tulee pitkä ja sateinen syksy. ”Niiden kantavuutta on vaikea arvioida, se on vain tuntumaa.” Pisto muistuttaa, että tiekuntien tulisi tiedostaa siltojen kunto ja teettää määräajoin kuntokartoitus ammattilaisella. ”Korjausvelkaa tulee lisää joka vuosi tuhannesta kahteen tuhatta kilometriä. Kemeratuki on Etelä-Suomessa 50 ja Pohjois-Suomessa 60 prosenttia, mutta perusparannuksiin varatusta kymmenen miljoonan euron tukipotista puolet jää käyttämättä. ”Voi olettaa, että sama suhde koskee metsäteiden siltoja koko maassa.” Tiekunnat ja yksityiset ovat omatoimisesti rakentaneet siltoja, joiden taso on vähintäänkin kirjava. Nousiaisen mielestä perusparannuksen esitöihin tulisi joko kehittää tukimuoto tai siirtää ne takaisin julkisen palvelun tehtäväksi. Niin on käynyt lukemattomia kertoja. Metsätie voi muuttua kemerakelvottomaksi esimerkiksi, jos alun perin metsätiloja varten rakennetun tien vaikutusalueelle tulee runsaasti lomarakentamista ja sitä myötä rakennuspaikkojen tieyksikköjä. Puunkuljetukset vaikeutuvat aivan varmasti kun tulee syksy, jolloin sataa kolme kuukautta vettä.” Lomarakentaminen voi viedä tukikelpoisuuden Yksityistien tieyksiköistä vähintään 30 prosenttia pitää olla metsätiloilla, jotta tie on metsätieluonteinen ja kemerakelpoinen. Kunnossapitotoimilla siltojen käyttöikää voi jatkaa. Kattavaa metsäteiden kuntoluokitusta ei ole. Määritelmä täyttyy, jos rinnakkain on kaksi vähintään 1,4-metristä rumpua. Ymmärrystä myös passiivisuudelle Jotenkin Nousiainen ymmärtää passiivisuuden syitäkin. Kattava kuntoluokitus puuttuu Mutta ovatko metsätiet oikeasti hälyttävässä kunnossa. Kainuun ja Pirkanmaan yksityisteiden sillat on kartoitettu ja arvioitu, että noin 20 prosenttia niistä on kunnoltaan huonoja tai erittäin huonoja. Perusparannuksia tulisi tehdä 3 000–4 000 kilometriä vuodessa, 30–40 vuoden kierrolla. Nousiainen pitää jatkuvaa kunnossapitoa edullisempana, mutta siihenkin tarvitaan toimiva tiekunta. 8749_.indd 10 9.9.2021 0.06. Nousiaista huolettaa, että kartalla alkaa olla valkoisia alueita, joissa ei ole perusparannusurakan kokonaisvastuun ottajia
”Kivaa tässä on vaihtelevuus ja että on oman työnsä herra. Tiet kuntoon hintaohjauksella Metsätiet on rakennettu aikana, jolloin yhdistelmien painot olivat alle 48 tonnia. ”Silta saattaa yksittäisenä toimenpiteenä olla kalliimpi kuin tien perusparannus, mutta siltametrin kustannukset ovat 15 000–20 000 euron haarukassa olipa materiaali puuta, betonia tai terästä.” Perusparannuksen suunnittelijoilla ei yleensä ole siltasuunnittelun asiantuntemusta, vaan tarvitaan silta-asiantuntija. 8749_.indd 11 9.9.2021 0.06. Jos murskekerros pettää, niin pyörät ovat kivikossa ja kannokossa.” Pahimmillaan puskuri maassa Pahimmillaan puskuri on maassa, terävät kivet rikkovat renkaat ja alustassa kulkevat hydrauliletkut ja jarrujen paineilmasysteemit ovat vaarassa. Kustannus ei ole iso, mutta kyse on kuitenkin ostajan virhearviosta. Tavoitteena oli hakea täysi kuorma sorvitukkia Rengon Ojajärveltä, Hämeenlinnan läheltä. Pakkastalvena voi ajaa mistä vain ja kuivalla kesäkelilläkin yllättävän huonoista paikoista, mutta jos tulee sateinen syksy, tiet alkavat pettää. Nousiainen Oy:n autolla. Niitä on pitänyt jalkautua tarkastamaan, mutta toistaiseksi on yli päästy.” Hakemattakin kuormia on jäänyt, koska Rosnell on paikan päällä todennut tien liian pehmeäksi. ”Siltavirityksiä näkee, että on laitettu lankkua päälle. ”Kiinni olen jäänyt, mutta aina kuitenkin selvinnyt omin avuin pois.” Irrottamisen keinoja ovat lapio ja puutavarakuormain, jota liikuttamalla auton painopistettä voi siirtää vetäville pyörille. Silloin mennään jos ei eteenpäin niin ainakin syvälle.” Siistiä sisätyötä Tämän reissun lopputulemana todettiin, että tiet olivat kohtuullisessa kunnossa ja sateisesta kesänlopusta huolimatta kantoivat hyvin, mutta huonommiksikaan tiet eivät saisi mennä. Kemeratukea on mahdollista saada pelkkään siltahankkeeseen, ja tukiprosenttia voi olla kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin normaalissa perusparannustuessa. Tyyppiratkaisuja on jo 36 metriin saakka, sitä pitemmät pitää ottaa rakennesuunnittelijan pöydälle. ”Teitä on parempia ja huomattavasti huonompia,” Rosnell luonnehtii ja jatkaa, että tiekuntien tiet ovat yleensä parempia, mutta yksittäisten isäntien omat, nuukaillen tehdyt tiet saattavat olla pahoja. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi myöntää, että metsätien kunnostus kestämään 76-tonnisia yhdistelmiä vaatii isot määrät mursketta ja tieosakkaat pitävät satsausta helposti liian kalliina. Tympeintä on syksy ja kurakelit.” Tyyppisiltoja valmiina Minkä tahansa sillan voi tehdä puusta, ja Pisto toivoo, että puu tekisi paluun siltarakenteisiin. Ja jos kelirikkoaikoina joudutaan olemaan kotona, niin kuljettajien palkat juoksevat silloinkin.” Palojärven mielestä tien kunto ei näy riittävän selvästi kantohinnoissa. ”Mutta puuta pitää liikuttaa tasaisesti ympäri vuoden. Lähde: Suomen metsäkeskus Metsäteiden perusparannus Metsäteiden rakentaminen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2 000 1 500 1 000 500 MILLAISESSA KUNNOSSA tiet oikeasti ovat, sitä testattiin Antti Rosnellin kyydissä Kuljetusliike E. Palojärven mielestä perusparannusten kemera-osuutta tulisikin kasvattaa. Silloin puunostaja ajattaa mursketta omalla kustannuksellaan ja puut ajetaan myöhemmin. ”Hyvän tien varressa olevista leimikoista tulisi maksaa enemmän, ja vastaavasti huonon tien takana pudottaa hintaa reilusti.” Huonommaksikaan ei saisi mennä Metsätie Hämeenlinnan Rengossa kantoi hyvin, ja Antti Rosnell lastasi maksimikuorman 51 tonnia sorvikuusta. Työparin kanssa on sovittu, että ajetaan sukkasillaan, jotta ohjaamo pysyy puhtaana. AJASSA / 9.9.2021 ”Osa metsä teistä on huonossa kunnossa, osa ei.” Reilusti jäljessä huippuvuosista Valtion tukema metsäteiden kunnostus, kilometriä Kemeralain muutoksen ennakointi lisäsi perusparannustuen hakemuksia vuonna 2015. Rosnellin työ vaikuttaa siistiltä sisätyöltä. Tukiehtojen heikennykset romahduttivat työmäärät pysyvästi. ”Pahimpia ovat mäntykankaat, joille tie on tehty vain pintamaat kuorien. Maksimikuorma 51 tonnia liikkui ongelmitta ja vaneritehdas saa mitä tarvitsee. ”Talvella laitetaan ketjua pyörään ja joskus syksylläkin. Kelirikkoaikana on viikkoja, jolloin metsäteille ei mennä. Matkalla oli yleisiä asfalttija sorateitä ja tiekunnan metsätietä, mutta ei kuitenkaan yksittäisen metsänomistajan omaa tietä
”Mutta tämä suhdanne ei kestä ikuisesti, ja huonommassa markkinassa tietyillä markkinoilla puun alkuperä vaikuttaa.” ”Tietyt markkinat” ovat etenkin Britanniaan ja ylipäätään Länsi-Eurooppaan vietävät pitkälle jalostetut tuotteet, jotka menevät suoraan rautakauppojen vähittäismyyntiin. Ja on myös asiakkaita, jotka eivät vaadi sertifikaattia ollenkaan. ”FSC on ollut tasaisessa nousussa jo pitkään, vaikkakaan erityistä uutta nostetta ei ole. FSC-lisä vaihtelee eurosta lähelle kahta euroa kuutiolle. Heinäkuun hakkuut olivat 3,4 miljoonaa kuutiota, mikä on enää neljä prosenttia viime vuotta enemmän. Tukkipuun hakkuumäärä oli 32 ja kuitupuun yhdeksän prosenttia suurempi verrattuna vuodentakaiseen ajanjaksoon. ”Sekä PEFCettä FSC-puuta tarvitaan, mutta FSC-puun osuutta haluamme lisätä.” Kiiliäinen ei puhu niukkuudesta, mutta koska FSC-puuta on tarjolla PEFC-puuta vähemmän, niin FSC-puulle on tilausta. Määrissä ovat mukana kaikkien metsänomistajaryhmien hakkuut. Kuluneen kymmenvuotiskauden vertailussa heinäkuun hakkuut olivat kuitenkin lähes kolmanneksen keskiarvoa suuremmat. Pohjois-Suomessa FSC-puuta saa Kemijärven ja Sallan yhteismetsistä. Puusto on vanhaa ja laho voi heikentää kertymäennustetta. Kyselyjä on myös muista maanosista. ”Emme ole suositelleet sitä metsän omistajille.” MIKKO HÄYRYNEN Tammi-heinäkuussa teollisuuspuuta hakattiin yhteensä 35,7 miljoonaa kuutiometriä, josta tukkipuuta oli 15,6 ja kuitupuuta 20,1 miljoonaa kuutiometriä, Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistuksesta ilmenee. Metsänomistajan saama lisäarvo on vähintäänkin kyseenalainen, mutta saattaa konkretisoitua huonomman suhdanteen aikana. Pölkky ei kuitenkaan maksa FSC-lisää. ”Puukaupassa maksetaan FSC-lisää, mutta sen euromäärää en lähde sanomaan.” FSC:tä tarvitaan yksityismetsistä Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen on samoilla linjoilla. FSC-sertifikaatti ottaa hiljalleen jalansijaa myös sahatavaran ja sitä kautta tukkipuun markkinoilla. Yksityismetsien osuus hakkuumäärästä oli 84 prosenttia. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ei pidä muutosta radikaalina, mutta kuitenkin. Yksityismetsien hakkuut kasvoivat 20 prosentilla ja metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuut kahdeksalla prosentilla. Kesä-, mutta ei kelirikkokorjuu yleisen tien varressa. SIJAINTI: Koillismaa OSTAJA: Mhy:n valtakirjakauppana sahayhtiölle KAUPAN KOKO: Arvio 2 050 m 3 LEIMIKON KOKO: Päätehakkuuta 14 ha, kunnostushakkuuta 16 ha MUUTA: Puut valtaosin kaatuneet juurineen, katkenneita vain vähän. Ei hintaa, mutta menekkiä Pölkky Oy on hankkinut sahatavaralleen FSC-sertifikaatin, vaikkakin metsäjohtaja Jani Jaakkolan mukaan hyvässä markkinatilanteessa FSC:llä ei ole erityistä painoarvoa. 9.9.2021 / AJASSA PUUKAUPPA KOHDE: Päätehakkuuta ja kasvatettavan metsän kunnostusta myrskytuhojen jäljiltä. ”Tuntuma on, että myös mekaanisella puolella FSC-kyselyjä tulee aiempaa enemmän.” Stora Enso tarjoaa ryhmäsertifiointia vähintään 50 metsähehtaarin omistajille. Leimikko korjataan syksyn aikana. UPM tarjoaa ryhmäsertifiointia sopimusasiakkailleen. Myrskytuhoalue kuntoon PÄÄTEHAKKUU: Puutavaralaji määrä kuutiohinta yhteensä m3 €/m3 € mäntytukki 311 45 13 995 kuusitukki 213 42 8 946 havupikkutukki 208 20 4 160 havukuitu 689 10 6 890 koivukuitu 110 8 880 Yhteensä 1 531 34 871 HARVENNUS-/KUNNOSTUSHAKKUU: Yhteensä 518 8 428 Hakkuun kokonaishinta (arvio) 43 299 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva V akiintuneen jaon mukaan sahatavara tarvitsee PEFC-leiman ja paperija kartonkituotteille FSC-sertifikaatti on hyvä lisä. Tilanne on hiljalleen muuttumassa, sillä FSC-puun tarve kasvaa ja ottaa jalansijaa myös mekaanisissa tuotteissa. Jotta markkinoiden kysyntään voidaan vastata, niin FSC-puuta tarvitaan myös yksityismetsistä.” Partasen mukaan on asiakkaita, jotka vaativat FSC-sertifikaattia, ja on asiakkaita, jotka ovat tyytyväisiä PEFC:hen. FSC-puun kysyntä kasvaa Eri asia on, onko sertifiointilisästä tulonmenetysten korvaajaksi. Hakkuissa roima kasvu 8750_.indd 12 9.9.2021 0.07. Kiiliäinen ei kerro hehtaarirajoja, mutta pyrkimys on saada mukaan selvästi keskivertoa isompia metsänomistajia. Tukkipuuta on hakattu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hakkuumäärä oli 18 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja 12 prosenttia suurempi kuin edeltävän kymmenvuotiskauden keskiarvo
20,36 . Uudistushakkuu 57,69 . Harvennushakkuu 57,48 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,41 . 68,96 . 28,19 . 17,06 s 17,32 s 17,18 s 23,70 . 33,12 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Uudistushakkuu 65,85 s 65,53 s 22,69 s 23,41 s 20,25 . 64,82 s 46,73 s 33,93 s 32,62 s 33,09 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 16,59 s 25,50 s 25,51 s Ensiharvennus 14,92 s 13,68 s Hankintahinnat 60,63 s 62,06 s 32,62 s 31,91 s 31,51 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 27,83 . Uudistushakkuu 66,21 . 20,63 s 18,00 . Aapasuoalueilta löytyy helpostikin viisi prosenttia kitumaarämeitä, mikä osaltaan selittää, että pohjoisen isoja yhteismetsiä on FSC:ssä. 67,72 . 67,50 . 25,84 . Harvennushakkuu 50,51 s 46,62 s 16,06 s 13,60 s 23,93 . 43,16 s 17,69 . 33,48 . ”MTK on selvityttänyt eri vaihtoehtoja, ja jokainen yhdistys tekee päätökset itsenäisesti.” Tiirola muistuttaa, että FSC:tä ei ole suunniteltu pienmetsänomistukseen ja ongelma kiteytyy kustannuksiin. ”Olemme kiinnostuneita kaikesta FSC-puusta, mutta emme ole suositelleet sitä metsänomistajille. 20,41 s 22,30 s 18,60 s 28,20 s 28,77 . 51,02 s 32,68 . 33,32 . 17,89 s 20,09 s 17,66 s 26,25 . 33,09 s 30,52 . Mikäli metsätila on kauttaaltaan hyvätuottoista metsämaata, niin laskelma on hankala. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo FSC-puun kysyntä kasvaa Eri asia on, onko sertifiointilisästä tulonmenetysten korvaajaksi. 8750_.indd 13 9.9.2021 0.08. 39,38 . Harvennushakkuu 57,31 . 33,53 s 14,03 s 14,08 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,28 s 57,31 s 15,94 s 18,13 s 15,59 s 24,19 s 24,88 s Uudistushakkuu 54,45 s 58,67 s 16,29 s 19,22 s 16,67 s 25,03 s 26,42 s Harvennushakkuu 48,60 s 48,10 s 15,43 . 68,57 . 45,25 . 24,04 . 44,72 . Jos FSC-lisä on euron kuutiolle, se tekee vuodessa 380 euroa, jonka pitäisi riittää korvaamaan myymättä jääneen 20 kuution tulonmenetys. 19,66 . 13,90 s Hankintahinnat 63,55 s 63,77 . 66,59 . Ensiharvennus Hankintahinnat 58,69 s 56,68 s 30,37 s 30,13 s 30,35 . 32,34 s s nousussa . 19,12 s 21,44 s 19,26 s 28,48 s 29,79 . 68,21 . 39,29 s 38,88 s s nousussa . 27,78 . 20,13 s 29,98 . 53,86 s 18,55 s 18,68 . 57,62 . 20,08 . Ensiharvennus 39,85 . 18,27 . 19,33 . Harvennushakkuu 54,00 s 56,04 . 17,47 . 26,38 . Uudistushakkuu 66,20 . 44,18 s 18,72 s 21,74 s 19,18 s 32,27 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 52,31 s 52,67 s 39,65 . Ongelma on, että FSC-sertifiointi maksaa, mutta markkinoilla siitä ei saa yhtään kovempaa hintaa.” Yhdistykset tuntevat haasteen Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen automaattisesti PEFC-sertifikaatin, mutta FSC-sertifiointia ei ole minkään yhdistyksen valikoimassa. 13,39 s Hankintahinnat 64,95 . Hankintahinnat 62,73 . 24,16 . 50,73 s 22,16 s 24,20 . Uudistushakkuu 63,61 s 67,18 . 26,69 . Ensiharvennus 36,17 s 36,83 s 30,00 s 13,30 s 13,23 . Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 17,13 s 17,58 . 24,92 s Ensiharvennus Hankintahinnat 65,22 s 65,94 s 50,76 s 32,29 s 33,48 . 12,88 s 19,62 s Hankintahinnat 61,34 s 59,29 s 48,44 s 32,46 . 17,60 s 17,77 s 17,33 . Jos sadan hehtaarin tila tuottaa myytävää keskimäärin neljäsataa kuutiota vuodessa ja jos sertifiointi leikkaa siitä viisi prosenttia, voi vuodessa myydä 20 kuutiota vähemmän, eli vain 380 kuutiota. 59,68 . FSC:n merkittävin ero PEFC-sertifikaattiin on, että viisi prosenttia pinta-alasta pitää jättää käytön ulkopuolelle. 40,83 s 18,61 s 18,83 s 18,00 s 25,59 . 14,86 s 14,89 s 23,06 . 13,22 . 21,06 . 19 euroa kuutiolle ei ole erityisen hyvä hinta. Harvennushakkuu 56,20 . 13,91 s 13,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,75 . Ensiharvennus 42,01 . 20,01 . 21,74 s 18,08 . Uudistushakkuu 66,08 . Harvennushakkuu 54,25 . 23,59 . 33,00 . 16,90 s 24,24 . 25,15 . AJASSA / 9.9.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 32,26 . 33,06 . 38,62 . 55,02 s 17,31 s 15,68 s 26,28 . 37,45 s 17,67 s 17,48 s 17,20 . 30,54 . s nousussa . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 24,92 . 63,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,22 . Ensiharvennus 35,72 s 36,43 s 13,91 s 13,38 . 31,45 . 58,01 . 63,03 . MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola myöntää, että FSC haastaa metsänhoitoyhdistyksiä. 45,48 s 17,78 . 30,55 . 20,85 s 21,04 s 19,55 . 41,30 s s nousussa . 48,32 . 49,34 s 32,19 s 32,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,79 s 66,14 . 43,12 . 30,55 . 35,46 s 18,36 s 18,13 s 28,03 s Uudistushakkuu 65,74 s 66,21 s 35,88 s 19,81 s 19,33 s 31,06 s Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 41,25 . ”Yhdistykset joutuisivat tilanteeseen, jossa toisten jäsenten FSC-sertifikaattia tuettaisiin toisten jäsenten rahoilla.” Riittääkö euro. 19,24 . 29,54 . 25,21 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,70 s 64,54 . 41,15 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,21 s 65,68 . Uudistushakkuu 63,94 s 64,73 s 47,76 s 19,53 . 18,86 s 20,11 s 18,17 s 27,33 s 28,01 . 47,07 . 25,15 . 28,94
Ilman energiapuuharvennusta hoitamatta jäänyt metsä ei tuottaisi pitkäikäisiin tuotteisiin käytettävää tukkipuuta. Kohteen luonnonhoitosuunnitelma on Tapio Oy:n johtavan asiantuntijan Lauri Saariston käsialaa. Se on ehkä se isoin yleisin virhe. ”Tällä kohteella haluamme osoittaa, miten nuorissa metsissä tehtävillä asioilla on äärettömän paljon merkitystä, kun tavoittelemme monimuotoista metsäluontoa. Vaikka latvukset ovat paikoin kutistuneet, puilla on vielä riittävästi elinvoimaa kasvaa tukiksi asti. Luontoa huomioivassa energiapuunkorjuussa tehdään tekopökkeilöitä, säästetään kuusialikasvosta ja vältetään turhaa siistimistä. Juuri näin on tehty sipoolaisessa energiapuuharvennuksessa. Kunnostettu metsä osoittaa, että energiapuunkorjuu nuorista metsistä onnistuu luontoa kunnioittaen. Parhaimmillaan metsä tuottaa tulevaisuudessa sekä tukkia että lisää monimuotoisuutta. 9.9.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K aukana kuuluu metsäkoneen kolina ja ryske. Ovatko nämä tulevat varttuneet metsät lajistolle parempia kuin nykyiset varttuneet metsät, se ratkaistaan tässä kohtaa”, Saaristo kertoo. 8751_.indd 14 9.9.2021 0.10. Älä siisti liikaa Tyypillinen virhe energiapuunkorjuussa on käsitellä koko korjattava leimikko kaavamaisesti samalla tavalla joka kolkasta. Siitä kertovat moniväriset nauhat runkojen ympärillä. Punaisenaan marjoista notkuvia pihlajia, keväisin ensimmäisten Energiapuuta luontoa vaalien Parjattu energiapuunkorjuu voi jopa lisätä monimuotoisuutta, mutta työtä ja tarkan suunnitelman se vaatii. ”Pinosta löytyy leppää, haapaa, raitaa ja metsässä sitä ei ole enää ollenkaan. Hyvä periaate on, että hoidettavalta leimikolta yhtään puulajia ei poisteta kokonaan”, Saaristo summaa. Muut puulajit kaadetaan surutta maahan. Tuhansia runkoja hehtaarilla kasvanut metsä harvennetaan jälleen kasvukuntoon. Aivan perinteisestä energiapuukohteesta ei kuitenkaan ole kyse. Tätä periaatetta on noudatettu sipoolaisessa leimikossa, johon olemme saapuneet tutustumaan luontoa vaalivaan energiapuusavottaan. Kun energiapuun korjuussa huolehditaan vielä tulevien luontoarvojen kehitysmahdollisuuksista, energiapuun hyödyntäminen nuorista metsistä saanee synninpäästön. Usein huomio kiinnittyy vain metsätaloudelle arvokkaisiin puulajeihin ja korjuussa parannetaan vain kasvatettavan puulajin edellytyksiä varttua tukiksi. Saaristo muistuttaa, että nuorissa metsissä riski hävittää olemassa olevia luontoarvoja on vähäinen verrattuna varttuneisiin metsiin. Olemme jalkautuneet energiapuuleimikolle, jonka suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon luonto ja monimuotoisuus. Vuonna 1995 männylle ja koivulle uudistettu sipoolainen metsä on ollut unohduksissa liki kolmekymmentä vuotta. Johtava asiantuntija Lauri Saaristo on tyytyväinen luonnonhoitosuunnitelman toteutukseen energiapuusavotalla. Nyt käynnissä on jo kaksitoista päivää kestänyt energiapuusavotta. Monimuotoisuus ja lahopuun määrä tulevat toimenpiteiden ansioista lisääntymään kohteella
Jos kaikki menee kuten on ajateltu, se tulee olemaan monimuotoisuuden turvapaikka seuraavien satojen vuosien ajan. Säästä luonnoltaan rikas alue luontokohteeksi. 2. Nämä männyt ovat ensimmäisiä aikanaan metsiin jätettyjä säästöpuita, ja niitä on kunnioitettu myös nyt tehdyssä energiapuuharvennuksessa. Esimerkiksi sipoolaisessa metsässä tehtiin tarkoituksella harvemmaksi hakattu pölyttäjille ja riistalle otollinen pellonreunavyöhyke. Lisää lahopuuta Erityistä huomiota energiapuunkorjuussa on kiinnitetty olemassa olevan lahopuun vaalimiseen ja uuden pystylahopuun tuottamiseen. Toinen luontokohde on pienialainen lehto, jonka lehtokasvillisuutta runsas koivikko on varjostanut. 4. Ne saavat jäädä pystyyn kaikkina tulevina hakkuukiertoina. 5. Eri puulajeista katkottuja tekopökkelöitä on kymmenen hehtaarille. Lisäksi metsäkoneen kuljettajalle on annettu ohjeeksi säästää kaikki alikasvoskuuset. Jätä metsätaloudelle arvottomia puita ja alikasvosta kasvamaan. Ne eivät vaadi suuria uhrauksia metsänomistajalta, mutta edellyttävät ammattitaitoa metsäasiantuntijalta. Pystyyn kuivaneet puut on jätetty paikoilleen ja aikanaan maahan kaatuneita lahonneita runkoja on varottu korjuussa. Kuusitiheiköt maahan yltävine oksineen tarjoavat suojaa linnuille ja riistalle sen jälkeen, kun avaruus korjuun jälkeen lisääntyy metsässä. METSÄNHOITO SUOSITUKSESSA esitellään runsaasti tapoja, joilla energiapuunkorjuussa pystytään ottamaan luonto huomioon. Vaali pölyttäjiä hakkaamalla harvempi pellonreunavyöhyke. Kohtaan, jossa kangasmetsä vaihettuu lehdoksi, on jätetty hakkuiden ulkopuolelle muutaman aarin kokoinen alue, jossa kasvaa peräti seitsemää eri puulajia. Lahopuuta tulee aikanaan lisää myös kahdesta alueelle jätetystä luontokohteesta. ”Tässä pystyttiin tekemään ajourat siten, että maapuut ovat pitkittäin, ei poikittain suhteessa ajouriin. Niiden tehtävänä on lisätä lahopuun määrää nuoressa metsässä. ”Säästöpuilla luonnonhoidon ekologiset tavoitteet ovat oikeasti sadoissa vuosissa. Jotta kohteen luonnonhoitosuunnitelma olisi selkeä myös korjuun toteuttavalle metsäkoneenkuljettajalle, kaikki säästettävä merkittiin eri värisin kuitunauhoin maastoon. Kerro ammattilaiselle kiinnostuksestasi luonnon huomiointiin. Vastaavaa ei juuri ole missään, sillä sertifiointi tai lainsäädäntö ei sellaista edellytä. 3. Ne on säästetty vuoden 1995 hakkuissa. Lahopuu on otettu huomioon ajourasuunnittelussa”, Saaristo kertoo. Juuri lahopuun vähäinen määrä talousmetsissä on yksi syy monien lajien uhanalaistumiseen. ”Luontokohteet ovat luonnonhoidon suunnittelussa sitä ydinjuttua, sitä punaista lankaa.” Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Lehtokasveille annettaan valoa korjaamalla koivuja pois. ”Metsänhoidon suosituksissa on paljon luonnonhoidollista sisältöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia sertisapluunan yli. Lisäksi alueelle on tehty normaalia enemmän tekopökkelöitä eli muutaman metrin korkeudelta maasta katkaistuja runkoja. Kun nämä vielä 500-vuotiaina seisovat kelona muutaman vuoden ja kaatuvat lopulta maahan ja lahoavat, vasta silloin niiden koko merkitys on täyttynyt.” Kolmen hehtaarin energiapuukorjuualalle mahtuu myös uusi säästöpuuryhmä. Keinoja löytyy, jos halua on 8751_.indd 15 9.9.2021 0.10. Vinkit luonnonmukaiseen korjuuseen ”Nuorissa metsissä tehtävillä asioilla on äärettömän paljon merkitystä.” joukossa kukkivaa raitaa ja monille eliöille tärkeää haapaa on jätetty kasvamaan. Paikka on omiaan puoliavoimella paikalla viihtyville lajeille. Pellon reunametsä on hakattu tarkoituksella harvaksi, jotta siellä viihtyisivät pölyttäjät ja riistaeläimet. Tuohon aikaan ei vielä ollut metsäsertifiointia, joka edellyttää säästöpuiden jättämistä, kuten nykyään. Niiden käyttö vaatii sitä, että metsänomistaja ilmaisee, että luontoasiat ovat hänelle tärkeitä”, Lauri Saaristo muistuttaa. Suosi säästöpuuryhmiä ja tekopökkelöitä myös nuorissa metsissä. Jätä säästöpuita Siellä täällä nuoren metsän ylle kohoaa yksittäisiä yli satavuotiaita mäntyjä. METSÄSTÄ / 9.9.2021 1. Korjuun ulkopuolella säästetty kallio, ei ole metsälain nojalla varjeltava kymppipykälän kohde, mutta siellä on vanhaa puustoa ja muutama kelo
Levillä kokkina työskentelevä Skotlannin Jamie Dyson palkittiin omistautuminen-sarjan parhaana. Kuvateksti 8752_.indd 16 9.9.2021 0.11. ”Saamme valtavasti kiitoksia siitä, että olemme luoneet mahdollisuuden tällaiseen. ”Muutimme perheen kanssa Leville kahdeksan vuotta sitten. Puun halaamisen ilo on levinnyt maailmalle kymmeniin miljooniin koteihin. Asia jäi kuitenkin toteuttamatta. Ajattelin, että emme uskalla järjestää, eikä tänne kukaan kuitenkaan tulisi.” Korona muutti tilanteen. Viime vuonna MM-kisoihin osallistuessaan Tolonen keräsi vain kokemusta, mutta toisella kerralla hän jakoi freestyle-sarjan voiton yhdessä Ukrainaa edustaneen Dima Bulban kanssa. ”Kaikki suorituspaineet hävisivät. Sain palkinnonkin, yhden grillimakkaran.” Hupia kymmenille miljoonille MM-kisoja järjestävän Halipuu-yrityksen Riitta Raekallio-Wunderink sanoo, että tavoitteena on tuoda iloa ja hauskuutta ihmisten elämään. MM-kisojen periaatteisiin kuuluu sekin, että kuka tahansa voi osallistua lähettämällä oman puunhalauskuvansa. Pandemia sulki matkustusreitit maailmalta Suomeen, mutta innoitti kutsumaan yleisöä verkkoyhteyksien kautta. Tapahtumasta ovat uutisoineet muun muassa The Times, Venäjän National Geographic sekä televisiokanavat Venäjällä, Aasiassa, Afrikassa ja Britanniassa. Nyt olen oppinut jo vähän halaamaankin puita”, Australian tuuliselta länsirannikolta vanhempiensa kotimaahan palannut ja muun muassa revontulien kuvausretkiä järjestävän ohjelmapalveluyrityksen perustanut mies sanoo. Australian keltavihreitä värejä paidassaan kantavan miehen urakka puunhalauksen MM-kisoissa on ohi, ja muut kilpailijat antavat raikuvat aplodit leviläisessä Halipuu-metsässä. Tolonen on edustanut synnyinmaataan jo kaksissa puunhalauksen MM-kisoissa, vaikka vielä joitakin vuosia sitten hän ei ollut koskaan halannut puuta. Tapahtuman osalajeina olivat nopeushalaus, omistautuminen ja freestyle. Ryhdyimme tekemään tapahtumaa, jotta saisimme ilahdutettua ihmisiä, mutta eihän sitä voinut tietää, toimiiko tämä vai ei.” Vastaanotto kansainvälisessä mediassa on ollut huikea. 9.9.2021 / METSÄSTÄ HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat K un australiansuomalainen Juha Tolonen kiipeää tikapuilla kolmen metrin korkeuteen, hän saa kannustusta ympäri maailmaa leviävässä suorassa verkkolähetyksessä: ”Go Australia!” Korona-aikaan sopien Tolonen kaivaa taskustaan kasvomaskin, virittää sen 100-vuotiaan männyn kylkeen, antaa puulle hellän halauksen ja laskeutuu sitten maahan. Levillä matkailupiirit palkitsivat tapahtuman viime syksynä vuoden markkinointitekona. Ihmisillä tuntuu olevan tarve jakaa puunhalauskuviaan ja omia tarinoitaan. ”Yrityksen alkuvaiheessa muutama vuosi sitten ajattelin, että olisipa kiva tehdä jotakin tällaista. ”Nyt meni jo vähän paremmin
”Tapahtuman hengen tulee säilyä. Kaikki osallistujat löytyivät lähikuntien alueelta. Alun perin Halipuu-yrityksen liikeidea oli vuokrata lappilaisia puita maailmalle adoptoitavaksi. He suhtautuivat asiaan hyvin positiivisesti ja olettivat, että tästä tulee hauskaa”, Raekallio-Wunderink sanoo. Yrittäjä haluaa pitää kiinni MM-kisoja kehittäessään siitä, että metsään ei synny suurta markkinahurmosta. Tunnemme paljon seudun ihmisiä, ja lähdimme kysymään osallistujia ihan kavereilta. METSÄSTÄ / 9.9.2021 MAAILMA HALASI PUITA LEVIN METSISSÄ Puunhalauksen MM-kisoissa voittajat palkittiin pihlajanmarjaseppeleellä, marjakaulanauhoilla ja grillimakkaralla. 8752_.indd 17 9.9.2021 0.12. Saksan Anika Lichtenberg halasi nopeuskilpailussa kymmentä eri puuta minuutin aikana. Australian Juha Tolonen tunnelmoi mies ja makkara -teemalla. Korona näkyi näissäkin kisoissa. ”Täällähän on tosi paljon kansainvälistä porukkaa, hyvin monenlaisista maista. Kansallisuuksien kirjo oli laaja tänäkin vuonna. Oman edustajansa tapahtumaan saivat Ukrainan, Australian ja koti-Suomen lisäksi Skotlanti, Saksa, Espanja, Sveitsi ja Italia. ”Täällähän on tosi paljon kansainvälistä porukkaa.” Tällainen palaute lämmittää suuresti”, Raekallio-Wunderink sanoo. Pieni suuri tapahtuma Raekallio-Wunderink näkee tapahtumalle kysyntää jatkossakin. Maailmanmatkaajat osallistujina Kun korona esti kansainvälisen matkailun jo ensimmäisten MM-kisojen alla, järjestäjien piti miettiä, mistä löytää kisojen arvolle sopien riittävästi eri maiden edustajia. Hän katsoo jo ensi kesään ja odottaa, kuinka koronarajoitukset hellittävät ja kuinka paikalle pääsee uusia osallistujia. Suuruutta ja vaikuttavuutta varten haaveena on online-alusta, joka sallii mutkattoman yhteydenpidon kaikkialle maailmaan. Apu löytyi läheltä. Mukaan ovat tulleet ohjelmapalvelut, joiden avulla asiakas viedään luontoon vaikka riippumattoretkelle tai nauttimaan narskuvasta lumesta virtuaalisesti. Tunnelman on oltava välitön ja ihmisten päästävä oikeasti tekemisiin keskenään.” Italian Stefania Dassie vei toistamiseen MM-kokonaistittelin
Kiinnostus villiyrttien keruuseen on peruja Karjalasta lähtöisin olevalta anopilta. Lopulta Metsä Group pystyi vakuuttamaan, ettei metsissä ole käytetty viimeisten vuosien Luomumetsän antimista Perinteisen metsätalouden ohella Pirkko Parviainen-Hämäläinen ja Aimo Hämäläinen hyödyntävät metsiään luonnontuotteiden keruuseen. . LUOMUSERTIFIOITUJA YKSITYISMETSIÄ VÄHÄN . Metsiä voi hakata ja hoitaa normaalisti, mutta esimerkiksi urea kantojen käsittelyssä aiheuttaa kol men vuoden siirtymäajan. Jokamiehenoikeus arveluttaa Immolan tilan metsät saivat luomusertifikaatin kesällä. ”Hirveän hankalaa oli saada todistuksia siitä, että ei ole lannoitettu tai käytetty kantokäsittelyaineita”, Hämäläinen kertoo. Selvittäjämalli parempi, jos metsänomistaja toimii vain poimijan roolissa ja/ tai haluaa antaa metsänsä luomukeruukäyttöön. Metsien liittäminen luomukeruualueeseen oli hyvä jatkumo tälle. Punainen 1930-luvulla rakennettu rakennus on alun perin vanha kansakoulu, jossa Hämäläinenkin on aikanaan aloittanut opintiensä. Kiinnostuksen voi ilmaista metsään.fipal velun kautta tai ottamalla yhteyttä paikalliseen elykeskukseen. Sitä edelsi paperiralli. Hämäläinen on kasvattanut siellä luomulampaita sekä muun muassa luomuperunaa ja fasaaneja koirien koulutukseen. Metsän voi liittää luomukeruualueeksi kahdella tavalla: selvittä jämallilla ja perusmallilla. Itse tila oli ollut mukana luomusertifioinnissa jo kaksikymmentä vuotta. Vanamolan majatalon emäntä Pirkko Parviainen-Hämäläinen on kattanut pöydän koreaksi oman tilan antimilla. Muutaman metrin päästä ulkoovesta löytyy sieniä, marjoja sekä yrttejä. Horsmatee on kuin vihreää teetä ja kuusenkerkkäsiirappi vähintäänkin vaahterasiirapin veroista. . 9.9.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti MATIAS HONKAMAA, kuvat K uusenkerkkäsiirappia ja -hilloa sekä horsmateetä fasaanin munista valmistettujen vohveleiden kera. Koronasta kimmoke Kerisalonsaaressa sijaitsevasta Vanamolan majatalosta on matkaa Immolan tilalle alle kilometri. Kun korona hiljensi majatalon hetkellisesti, yrittäjillä oli aikaa kehitellä uutta. . Kokeilimme, syövätkö miehet. Viime kesästä lähtien yrttejä on kerätty luomusertifioidusta metsästä. Lausuntojen ja liitteiden saaminen hakemukseen vei aikansa ja oman hankaluuden sai aikaan kotipaikkakunnan siirtyminen vuoden alusta Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Kesäisin majatalon täyttävät saksalaiset luontomatkailijat ja talvisin saapuvat suomalaiset ruokailijat nauttimaan lähellä tuotetusta villiruuasta. Luomukeruualueita oli vuonna 2019 noin 4,6 miljoonaa hehtaaria, suurimman osan omistaa Metsähallitus. . Parhaimmillaan raaka-aineet löytyvät vain muutaman metrin päästä keittiöstä. Pääasiassa sato tarjoillaan majatalon vieraille. Heräsi ajatus majataloa ympäröivien Immolan tilan metsien luomusertifioinnista. Valtaosa metsistä kelpaisi luomu keruualueiksi. Hämäläinen ei ole enää metsänhoitoyhdistyksen jäsen, joten apu paikalliselta yhdistykseltä jäi saamatta. 8753_.indd 18 9.9.2021 0.14. Lähde: Luomua metsäluon nosta hankkeen projek tipäällikkö Anne Annala, Suomen metsäkeskus Keväällä Pirkko Parviainen-Hämäläinen kerää pihlajista nuppuja ja lehtiä. Majataloa ympäröivät luomu sertifioidut metsät ovat oikea aarreaitta luonnontuotteista innostuneelle. . Viimeiset kaksikymmentä vuotta majatalon vetovastuu on ollut Hämäläisellä ja hänen vaimollaan. Kyllä he söivät, mutta eivät vain aina tienneet, mitä söivät”, Parviainen-Hämäläinen hymähtää. . Anoppi innosti miniäänsä tutustumaan metsän erilaisiin yrtteihin ja testaamaan niitä ruokiin. ”Metsien luomusertifiointi on ollut monta vuotta mielessä, mutta viime syksynä laitoimme sen vireille”, Parviainen-Hämäläinen kertoo. Pe rusmalli parempi, jos aikoo myydä suoraan luonnon tuotteita luomuna. Syksyllä on marjojen vuoro. ”Kun tulin tilalle, meillä oli aina sellainen aamuteehetki, johon keräsimme yrttejä. Parviainen-Hämäläinen on hyödyntänyt omien metsiensä yrttejä, marjoja ja sieniä jo neljän vuosikymmenen ajan. Parviainen-Hämäläinen muutti miehensä Aimo Hämäläisen kotitilalle Immolaan Joroisiin vuonna 1981. . Hämäläisen isä osti lakkautetun kyläkoulun matkailukäyttöön 1970-luvulla
METSÄSTÄ / 9.9.2021 aikana ureaa kantokäsittelyyn. On hyvä kysyä, onko kyseessä todella luonnonhoito-ohje vai halu saada pinoon arvokkaampaa puuta. Kuusenherkkutateista, mustatorvisienistä ja suppilovahveroista emäntä on valmistanut kasvistai lihaliemen korvaavan jauheen. Kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta aukoille tulee runsaasti vähäarvoista hieskoivua riippumatta siitä, onko viljelty puulaji mänty vai kuusi. Valtaosa kuitupuun mittoihin kasvaneista puista on selvästi kantovesoja, mutta joukossa on myös siemensyntyisiä puita. Ne pitää vielä oikea-aikaisesti kerätä. Ne ovat ensimmäisiä omista metsistä valmistettuja virallisia luomutuotteita. Pitäisi jotenkin pystyä varmistamaan, että sadon saa se, joka on työn tehnyt ja maksanut kustannukset”, Hämäläinen toteaa. Jos metsänomistaja innostuu tekemään taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa nykysuositusten vastaisesti puhtaan männikön tai kuusi kon, hieskoivu ei suinkaan hä viä. Hieskoivua riittää myös tulevaisuudessa Varhaisen ensiharvennuksen jälkeen hieskoivua vaikuttaa syntyvän sekapuuksi runsaasti seuraavaan harvennukseen. On aika päästää Parviainen-Hämäläinen takaisin keittiöön ja päättää haastattelu. Jos kosteutta on maaperässä riittävästi tai liikaa, hieskoivua syntyy sekapuuksi riittävästi. ”Se, mikä Suomessa on minusta pahin asia, mikä estää luomusertifiointia kehittymästä, on jokamiehenoikeus. PALSTALLA AVOHAKKUIDEN VAIKUTUS puulajisuhteisiin tunnetaan hyvin. 8753_.indd 19 9.9.2021 0.14. Pieniä määriä kuusenkerkistä, voikukista ja mesiangervosta valmistettuja tuotteita viedään myyntiin paikalliselle jälleenmyyjälle. Ja kaikissa oloissa metsänomistaja päättää omilla ohjeillaan, mitkä puut otetaan ja mitkä jätetään. Vanamolan majatalon nimi on tullut pihalla kesäisin runsaina kukkivista vanamoista. Jos on vielä mahdollisuus poistaa hieskoivut reunametsästä hakkuukoneen puomin pituudelta, se auttaa asiaa. Suurin osa metsästä kerätyistä luomuaineksista päätyy yhä majatalon asiakkaiden lautasille. Jos haluaa minimoida varhaishoidon kustannukset, se pitää ottaa huomioon säästöpuulajien valinnassa ja käsittelyssä. Luomukeruualueet eivät ole julkista tietoa, mutta silti joku saattaa eksyä alueelle poimimaan marjoja ja sieniä. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Oman metsän kuusenkerkistä valmistettua luomusiirappia ja luomuhilloa menee myös paikalliselle jälleenmyyjälle. Kaikkiaan luomukeruualueeseen liitettiin 75 hehtaaria tilan metsiä. Kuivilla kivennäismailla saattaa päästä vähemmällä, mutta soistuneilla kankailla hieskoivun invaasiota ei voi estää. Ei ole tavatonta, että mä n nikön ensiharvennukses sa poistetaan hehtaaria kohti kymmenkunta kuutiometriä koivukuitupuuta, vaikka taimikonhoidon teh neet todistavat valaehto isesti, ettei yhtään hieskoi vua aikoinaan jätetty. Hieskoivua voi poistaa rankallakin kädellä metsikön kehityksen alkuvaiheessa, ja silti sitä riittää myöhemmin hakattavaksi asti. Vaikka hieskoivu kasvaa nuoruudessaan hyvin, myöhempi kasvu on heikko ja mahdollisuus tuottaa arvokasta tukkipuuta vähäinen. Tälläkin hetkellä puolalaiset kalastajat odottavat lounasta: lammaskaalia ja kuusenkerkällä graavattua haukea. Jos haluaa tehdä runsaasti taimikon varhaishoitoa, voi jättää säästöpuiksi huonolaatuista hieskoivua, jolla ei ole paljoakaan kaupallista arvoa päätehakkuussa. Sekametsien tulevaisuudesta huolestuneet voivat huokaista helpotuksesta. Edellytys on, että reunametsä on omaa tai naapurin kanssa saa sovituksi koivujen poistamisen ja kauppahinnan tuloutuksen. ”Emme pysty hirveitä määriä kerralla keräämään. Pirkko Parviainen-Hämäläinen kuivaa suurimman osan keräämistään sienistä ja yrteistä. Hieskoivua jätettäessä on riski, että myöhemmissä harvennuksissa hakkuukoneen kuljettaja poistaa arvokkaan havupuurungon ja jättää jäljelle moniväärän hieskoivun vedoten saamiinsa luonnonhoito-ohjeisiin. Tänä kesänä varsinkin Suomen luonnossa kaikki kasvoivat yhtä aikaa”, Parviainen-Hämäläinen kertoo. Määrään voi kuitenkin vaikuttaa. Luomuna kukaan muu ei pysty metsän antimia myymään, mutta silti ulkopuoliset kerääjät askarruttavat maanomistajaa. Lausunnon lannoitteiden käytöstä Hämäläinen joutui ely-keskuksen kehotuksesta kirjoittamaan itse. Toistaiseksi majatalo pitää emännän kiireisenä. HIESKOIVU EI HÄVIÄ taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa. Puuntuotannon kannalta ei ole huono vaihtoehto pitää hieskoivun osuus pienenä. Luomua lautaselle Pöytään katetuissa kuusenkerkkäsiirappipulloissa ja hillopurkeissa on vaaleanvihreä luomusertifioinnista kertova merkki. Lisäksi syntyy uusia hieskoivun taimia, jos maaperä on hiukankin soinen ja harvennusvoimakkuus on nykysuositusten mukainen. Säästöpuista ja reunametsän puulajeista riippumatta vaikuttaa kuitenkin olevan totta sanonta, jonka mukaan yksi koivu kyläkuntaa kohti riittää siementämään kaikki aukot. Nuoret hieskoivut te kevät lähes poikkeuksetta kantovesoja. Hieskoivu kasvaa nuoruudessaan pituutta hyvin. ERI PUULAJIEN KASVURYTMI on tekijä, joka kannattaa ottaa huomioon. Hänen haaveenaan on, että eläkkeellä keruulle ja tuotteiden kehittelylle jäisi enemmän aikaa. Jos kuusikon tai männikön varhaishoito jää tekemättä, lopputulos on pahimmillaan puhdas hieskoivikko tai sekapuusto, jossa havupuun osuus on tuloja ajatellen liian pieni. Lasku luomusertifioinnista ei vielä ole saapunut, mutta Hämäläinen arvelee sen olevan noin neljäsataa euroa
Enemmän runkoja pystyssä, tehokkaammin hiilensidontaa. ”Myös Suomesta Hyytiälästä on tutkimustietoa kylvömänniköstä, joka oli hiilinielu jo tätä aiemmin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen. Hiilimittauksia ryhdytään tekemään tänä vuonna kolmella paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Vähän epäilen, ettei tätä ole otettu malleissa huomioon”, Jaana Luoranen sanoo. Yleisen hiilitaseen lisäksi taimikoissa pyritään selvittämään, miten varhaisperkaus vaikuttaa taimikon hiilensidonnan kehittymiseen. Esimerkiksi Virossa tehty käytännön tutkimuskoe kertoi, että kylvämällä aikaan saatu mäntytaimikko sitoi hiiltä enemmän kuin päästi jo huomattavasti ennen 20 vuoden ikää. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8754_.indd 20 9.9.2021 0.16. Varhaisperkaus on taimikon ensimmäinen raivauskerta, jolloin havupuuntaimien ympäriltä kaadetaan niiden kasvua häiritsevät lehtipuuntaimet. UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. ”Itsellä on epäilys, että raivaus joksikin aikaa heikentää hiilensidontaa”, Uotila sanoo. Nykyiset istutustaimikot kasvavat nopeammin kuin on arvioitu. Näin saadaan luotettavampia tuloksia", Uotila sanoo. Toisaalta taimikonhoito pitää yllä istutuskuusten hyvää kasvutahtia, kaadettujen lehtipuiden juuristo jää henkiin ja kannoista nousee nopeasti lehtipuunvesoja. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Taimien kasvuvauhti nopeutunut Karri Uotilan mukaan kysymyksenä on, voiko reikäperkaus tai taimikon kasvattaminen nykyisiä suosituksia tiheämpänä olla hiilensidonnan näkökulmasta hyvä vaihtoehto. 9.9.2021 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva M illoin taimikko muuttuu hiilen lähteestä hiilen sitojaksi. Miten vaikuttaa taimikonhoito. On mahdollista, että taimikot hiilinieluksi vasta 20-vuotiaina arvioivia mallinnuksia on tehty tiedoilla, jotka aliarvioivat puuntaimien kasvua. Mallinnustutkimuksiin perustuen julkisuudessa on esitetty, että tähän menisi jopa 20 vuotta. Luke ja Ilmatieteen laitos ryhtyvätkin selvittämään käytännön koealoilla, milloin Suomen yleisin taimikkomuoto eli mättäisiin istutettuihin kuusentaimiin perustuva taimikkoala muuttuu päästölähteestä nieluksi. ”Saamme joka tapauksessa selville, muuttuuko taimikko hiilen lähteestä nieluksi ennen varhaisperkausikää (noin viisi vuotta istutuksesta) vai myöhemmin”, sanoo Luken tutkija Karri Uotila. Hänen mukaansa yhtälö on kuitenkin monimutkainen. Tietoa asiasta ollaan päivittämässä. Kauanko taimikko on hiilen lähde. Tutkimustieto taimikoiden hiilensidonnasta on kuitenkin vähäistä – ja ristiriitaista. ”Itsellä on epäilys, että raivaus joksikin aikaa heikentää hiilensidontaa." Mallinnustutkimusten mukaan avohakkuun jälkeen kestää jopa 20 vuotta ennen kuin aukea muuttuu puuston kasvun myötä hiilen lähteestä hiilinieluksi. Kuusentaimikoissa mitataan niin puuston, kasvillisuuden kuin maaperän hiilivaihtoa eli hiilipäästöjä ja hiilensidontaa. Kuvassa eteläsuomalaisen kuusitaimikon puustoa ja kasvillisuutta viisi vuotta hakkuun jälkeen. Lehtipuiden kaadon myötä hiiltä sitovan biomassan määrä vähenee. ”Tässä tutkimuksessa tavoitellaan tarkempia muuttujia ja lähtötietoja, joilla taimikoiden hiilensidontaa pystytään mallintamaan. ”Se, että kasvatustiheyksiä optimoidaan taimikonhoidossa tehokkaaseen hiilensidontaan, ei välttämättä aiheuta suuria taloudellisia tappioita”, Uotila arvelee. Uotilan mukaan mallinnukset ovat olennainen osa metsäntutkimusta, mutta mallin tulos riippuu siihen kirjatuista lähtötiedoista. ”Maan hiilivarasto ei välttämättä pienene ollenkaan, kun kannot jäävät eläviksi ja kantovesoja nousee. Taimikot ovat hieman päälle viisivuotiaita eli niin sanotussa varhaisperkausiässä tai hieman vanhempia. Metsäntutkimus ryhtyy selvittämään nuoren kuusitaimikon hiilivirtoja ja taimikonhoidon vaikutusta hiilensidontaan