sivu 27. Sivut 14–15 FSC:llä sertifioitu WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Metsäverotuskin esillä budjettiriihessä . Ku va : M ik ko Ri ik ilä METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 1. SYYSKUUTA 2016 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 FSC ei estä Kalle Vakaslahden yhtymän tehokasta metsätaloutta. sivut 18–19 PILKKEITÄ: Taimien istutussyvyydellä on väliä . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Metsää syntyy lisää entisestä merenpohjasta
Jos alaraja on korkea, niin puumarkkinavaikutukset ovat pienemmät, mutta vähennys edistää tilakoon kasvattamista”, ylitarkastaja Matti Mäkelä maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Metsäteollisuus ry pitää rajaa sopivana, mutta metsänomistajatahot samoin kuin maaja metsätalousministeriö laskisivat alarajaa. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen epäilee, että hallituksen esittämällä mallilla päästäisiin haluttuihin tavoitteisiin. Sen jälkeen toiminnan ytimenä olevien koulutushankkeiden suunnittelu alkaa toden teolla, kertoo yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen . Vähennys keventäisi jatkajan verorasitetta edellyttäen, että jatkajalla on metsätaloustuloja. Metsälahjavähennys kannustaisi elinaikana tehtäviin sukupolvenvaihdoksiin. Metsähallituksen ja luontojärjestöjen kartoituksissa löytyi runsaat 250 parireviiriin viittaavaa havaintopaikkaa, joilta varmistettiin 140 pesintää. Metsänomistajia kiinnostavat varsinkin mahdolliset verovähennykset. ”Alle 50 hehtaarin tiloilta tulee kuitenkin puolet teollisuuden puusta.” Metsälahjavähennys uhkaa vesittyä Budjettiriihessä puidaan kahta metsänomistajia koskevaa verovähennystä. Metsään.fi jyrää sähköisissä palveluissa Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-verkkopalvelu on maan käytetyin metsänomistajille suunnattu verkkopalvelu. ”Kukaan ei investoi satoja tuhansia saadakseen muutaman tuhannen verohyödyn. Sahateollisuus ry:n mukaan tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa viisi prosenttia edellisvuodesta: männyn sahaus säilyi ennallaan mutta kuusen lisääntyi 10 prosenttia. Sahauksen kasvu näkyi puumarkkinoilla Sahoilla ahkeroitiin alkuvuonna. Palvelua käytti peräti 67 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Todellinen kannustinvaikutus jäisi alle kymmeneen prosenttiin metsätiloista.” Hakkarainen pelkää, että vähennyksen ulkopuolelle putoavilla tiloilla signaali ymmärretään niin, että ne ovat jotain muuta kuin metsätaloutta varten. Reviirimäärä ylittyi yli 70 edellisvuosiin verrattuna ja aiempi pesälöytöennätys (125 pesää) ylittyi selvästi. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN P arhaillaan käytävässä valtion talousarvion viimeistelyssä eli budjettiriihessä metsänomistajia koskettavat etenkin metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys. Lisäksi yhdistykselle haetaan toiminnanjohtajaa. Tuotannon kasvu lisää yhtiön puun hankintaa Lounais-Suomessa noin 120 000 kuutiolla.. Westas Group investoi Westas Group investoi kolme miljoonaa euroa Pihlavan sahan tuotannon ja logistiikan kehittämiseen. Valtiovarainministeriö esittää, että metsälahjavähennyksen alaraja eli omavastuu olisi 40 000 euron arvoinen metsätila, ja lahjavähennys olisi sen ylittävä osa. Ero on, että korkea raja-arvo kannustaa pitämään tilan jakamattomana ja kasvattamaan tilakokoa. Sahat ovat ostaneet puuta vilkkaasti, ja tarjonta on vastannut Sahateollisuuden mukaan kysyntää kohtuullisesti. Kuusen sahauksen kasvu on näkynyt myös kuusitukin hintojen nousuna. Oli alaraja korkea tai matala, niin molemmat kannustavat lahjansaajia myymään puuta. Investoinnin myötä sahan tuotanto nousee 230 000 kuutioon vuodessa. Vähennyspohja muodostuisi lahjaveron siitä osasta, joka ylittää kuntakohtaisen pinta-alan alarajan. Metsäkoulutus ry järjestäytyy vauhdilla Keväällä perustettu Metsäkoulutus ry on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja ulkopuolisille tarkoitetun tilaisuuden. ”Jos alaraja on alhaalla, niin uusi vähennys edistää voimakkaammin puun markkinoille tuloa. Kasvuun on vaikuttanut suojelutoimet sekä viime syksyn tikkojen massavaellus. Metsälahjavähennys nähdään myös niin monimutkaisena, että harva pystyy itse laskemaan vähennyksen suuruutta. Hallitus on tällä viikolla käsitellyt valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla syntynyttä budjettiesitystä. Toinen on selkeä, toinen mutkikas. Metsäkoulutus ry:n loput hallituspaikat on tarkoitus täyttää syyskuussa. Valkoselkätikan pesintä onnistui Uhanalaisten valkoselkätikkojen kanta kasvaa. Se saattaa kiihdyttää niiden jakamista. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen. ”Tutkimus kertoo, että sähköinen palvelu ja asiointi kiinnostavat metsänomistajia ja he ovat löytäneet palvelumme”, palvelupäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta kertoo. Metsäalalla uutta lahjavähennystä pidetään tavoitteiltaan perusteltuna, mutta siitä on ehätetty olemaan hyvinkin eri mieltä. Tuotannon kasvu on heijastunut myös puumarkkinoille. Lahjan alaraja puhuttaa Näkemyserot kiteytyvät siihen, miten alhaiseksi kuntakohtainen alaraja halutaan asettaa. 2 A J A S S A 1. Toiseksi suosituinta palvelua käytti 14,5 prosenttia vastaajista
Yrittäjävähennys on viisi prosenttia, joka vähennetään puukauppatuloista kaikkien kustannusten jälkeen. H ar ri M en na H ei kk i Sa uk ko m aa / Le ht ik uv a A ri Ko m ul ai ne n. Pääosa Suomen metsistä, noin 17 miljoonaa hehtaaria, on sertifioitu yhteiseurooppalaisella, metsätoimijoiden perustamalla PEFC-sertifikaatilla. Sivu 5 Metsähallitus sai kiistellyn johtajan Pentti Hyttisestä toivotaan maakuntien ääntä. Sivut 16–17 Tiekunnat yhteen, rahaa ja vaivaa säästyy Sivu 20 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälahjavähennys uhkaa vesittyä Tilan arvo tuottokyvystä Metsätilan arvo perustuisi verottajan määrittämään metsän kuntakohtaiseen keskimääräiseen tuottokykyyn ilman, että puumäärä vaikuttaa arvoon. Tilakokovaatimus olisi Pohjois-Suomessa jopa nelinkertainen verrattuna Etelä-Suomen parastuottoisimpiin kuntiin. Ainoa soraääni on kuultu sen vuoksi, että yhteismetsät eivät kuulu vähennyksen piiriin. ”Syksy on turvallista istutusaikaa kun ymmärtää tietyt rajoitteet.” Syysistutuskausi on parhaillaan menossa ja kestää syyskuun loppuun. Hakerankaa on kertynyt pinoihin metsäteiden varsille. Kai Merivuoren mukaan sahoille epäedullinen tukijärjestelmä johtaa siihen, että energiaraaka-aineesta tuleekin ongelmajätettä. ”On nähty jo tilanteita, että purusta ei pääse eroon vaikka maksaisi kuljetuskustannukset”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. MIKKO HÄYRYNEN SYYSISTUTUKSET kiinnostavat etenkin suuria toimijoita hieman aiempaa enemmän. Vähennyksen enimmäismäärä olisi 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. nee yhtiön omiin metsiin sekä yksityisille metsänomistajille, joilla on hoitosopimus UPM:n kanssa. Pohjoisimpaan Suomeen ja joihinkin saaristokuntiin sovellettaisiin sadan hehtaarin rajaa. ”Monet asiakkaat varaavat taimia syyskautta varten aiempaa enemmän, mutta eivät käytä koko varattua määrää.” UPM:n Joroisten taimitarhan johtaja Anne Immonen sanoo, että heillä syystaimien kysyntä on ollut tasaista. Niiden avulla istutuskaudesta saadaan mahdollisimman pitkä ja metsureille sekä istutuskoneille töitä. Vähennyksen saisi, vaikka tulos olisi tappiollinen. Hän uskoo syysistutusten yleistyvän, kun tieto leviää. Sahanpurun nollaraja näyttää liikkuvan etelää kohti. UPM tarjoaa metsänomistajille viiden vuoden määräaikaista FSC-sertifiointia. Metsäyhtiö UPM on merkittävin FSC:n käyttäjä Suomessa. Sahat hautautuvat puruvuoriin MIKKO RIIKILÄ SUOMEN talousmetsistä noin 1,4 miljoonaa hehtaaria on saanut kansainvälisten ympäristöjärjestöjen tukeman FSC-sertifikaatin. Lisäksi UPM on FSC-sertifioinut noin 190 000 hehtaaria yksityismetsiä, joiden omistajat ovat tehneet yhtiön kanssa kumppanuussopimuksen. Sahat ovat kuitenkin ongelmastaan vaitonaisia, koska tilanteen korostamisen pelätään painavan sivutuotteiden hintoja entisestään. Ymmärrettävä yrittäjävähennys Riihen toinen metsänomistajia koskeva asia on uusi yrittäjävähennys, mutta se on lahjavähennykseen verrattuna selkeä. Ruotsissa FSC-sertifioituja metsiä on yli 12 miljoonaa hehtaaria FSC-metsäala kasvaa Syysistutukset jatkavat istutuskautta, mutta eivät ilman riskejä. Sen metsistä FSC-sertifioituja on 480 000 hehtaaria. Vähennyksen minimimäärä olisi 1 500 euroa. Yksityiset metsänomistajat ovat varovaisia, sillä riski kohdistuisi usein ainoaan uudistusalaan. Istutusmääristä ei ole kausitilastoja. Sivut 6–7 Usewood ei anna periksi Sivu 8 Älypuhelimella lisää tietoa hirvikannasta Sivut 10–11 Koivukuidun menekin uskotaan elpyvän Sivut 12–13 METSÄSTÄ Viimeinen lentojätkä tuntee metsäperinteen Reino Halin haluaa näyttää, miten hommat on ennen tehty. Vähennyksen kautta ei voisi kerryttää muista tuloista vähennettävää tappiota. Sahauksen energiajakeiden hintoja painavat lauhat talvet, fossiilienergian halpuus ja tuetun metsähakkeen runsas tarjonta. AJASSA 3 1. Lausuntojen perusteella on ilmeistä, että yrittäjävähennys koskee kaikkia luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä ilman tilan tai puukaupan kokoon liittyviä rajoituksia. Suurimman taimiyhtiön Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen kertoo, että heillä syystaimien osuus koko taimimyynnistä on 15 prosentin tuntumassa. Syysistutus on taiteilua pitemmän istutuskauden tuoman hyödyn ja taimien selviytymiseen liittyvien riskien välillä. Isot toimijat voivat ottaa riskiä, koska syysistutusten osuus ei kuitenkaan nouse kovin suureksi. Joroisten taimitarhan tuotanto meSyysistutus houkuttaa suuria MIKKO HÄYRYNEN SAHAT uhkaavat hukkua sahanpuruja kuorivuorten alle, koska halvan energian vuoksi sahauksen sivutuotteiden menekki takkuaa. Vaikka isojen ostajien kiinnostus syystaimiin on kasvanut, niin niiden todellinen menekki ei ole kasvanut samassa suhteessa. Esimerkiksi 40 000 euron raja-arvo tarkoittaisi 35 hehtaaria Lounais-Suomen Salossa, mutta 89 hehtaaria Kannuksessa. Tilanteen vaikeutta korostaa, että puru eli muha ja kuori ovat eräänlaista tuoretavaraa, joiden laatu heikkenee pitkässä varastoinnissa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 Puolukka jalostuu suurissakin erissä Sivut 22–23 PILKKEITÄ Jätä mäntyä kuusikon sekaan Sivu 24 Ivalojoella sattuu ja tapahtuu Sivu 25 Etelän kartonkitehtaalta keskelle Lapin luontoa Sivu 26 Australian puu on kuin pullo Sivu 30 AJASSA Koulutuspaikat ja hakijat eivät kohtaa Ammattikorkeakoulujen metsäopintoihin pääsystä kilpaillaan, ammatilliseen koulutukseen kaivataan lisää hakijoita. Sahauksen sivutuotteet tuovat yleensä noin 15 prosenttia sahojen liikevaihdosta. Tilanne on vaikea etenkin Pohjois-Suomessa ja pohjoisessa Keski-Suomessa, missä lämpölaitoksia on harvassa ja polttojakeista saatava hinta ei aina kata kuljetuskustannuksia
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Ee yksinkertasesti osata. Huhtikuusta kesäkuun loppuun sahatavaran tuotanto kasvoi 16 prosenttia vuoden ensimmäisen neljänneksen luvuista. AJASSA 4 1. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Miten on nyt, kuinka moni siirtyi jatkuvaan kasvatukseen?” Puun takaa ”Ohan tuota monikkii kokkeellu vuan suap sannoo sen vanahan viisauven, että jatkuvan kasvatuksen pahin ongelma on jatkuva kasvattaja. Puukauppavuodesta näyttää tulevan viime vuotta parempi, mikä herättää toiveita kantohintojen noususta. Joitakin vastamielipiteitäkin taisi olla. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Kun tulin Metsälehden keskustelupalstalle vuonna 2008, jatkuva kasvatus oli lähes päivittäinen puheenaihe. elokuuta. Hiljaisen lomakauden jälkeen puukauppa on päässyt taas vauhtiin, joka alkuvuoden perusteella arvioiden näyttää hyvältä varsinkin tukkileimikoille. Harvennettavaa on niin runsaasti rästissä, että metsänomistajan kannalta valitettavasti ostajan markkinat jatkuvat vielä pitkään. Männyn juurella oli mäyrän käymälä, ja siitä on kurkku versonut.” Planter Kurkkumänty. Siihen varautuu myös hallitus, joka suunnittelee keinoja edistää puukauppaa. Esitettiin hyvin monentasoisia ja jopa kiihkeitä mielipiteitä kyseenomaisen kasvatusmenetelmän paremmuudesta. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 Aiotko osallistua hirvenmetsästykseen. Tärkeintä on rakennuksen sijainti, käyttötarkoitus ja se, että se ylipäänsä on puuta. Poliitikkoja pelottaa, että puunmyyjät eivät pysy kysynnän kasvuvauhdissa mukana. ??. Jos vajaatuottoisuudesta pääsisi eroon, olisi menetelmä toki lähes vertaansa vailla. VALTTERI SKYTTÄ Lisää löylyä muttei Löylyjä Puuta käyttävän teollisuuden investointien toteuttaminen edellyttää lisääntyvää puun tarjontaa. Tukkeja on sahattu paljon enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Nuoria hyvässä kasvuvauhdissa olevia metsiä on niin paljon, että nykyiset tehtaat eivät riitä jalostamaan kaikkea harvennuspuuta. Uusi kysymys: Onko nyt puukaupan aika. ??. Jotta kauppa syntyy ja kuitupuusta saa parhaan mahdollisen hinnan, kannattaa huolehtia oman leimikon kilpailukyvystä muun muassa ennakkoraivauksella. Ite en ruppee kun tykkeen suaha kerralla kaaheesti rahhoo.” Petkeles ”Oma mielipiteeni on se, että jatkuva kasvatus sopii pääasiassa vain maisemametsiin ja rämemänniköihin. Kun metsästä rassataan aina suurimmat ja nopeimmin kasvavat puut pois, sen kehityskaari johtaa väistämättä huonompaan ja huonompaan.” Jätkä ”Jatkuva kasvatus on taitolaji ja varmaankin ihan hyvä kasvatusmuoto siellä, mihin se sopii. Ensi vuonna puun kysynnän odotetaan kasvavan edelleen, kun Äänekosken uusi sellutehdas syksyllä aloittaa tuotantonsa. Rakennuksen FSC-sertifioitu venäläismänty tuntuu epäluottamuslauseelta suomalaista metsänomistajaa kohtaan. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hyviä näkymiä metsäteollisuuden perinteisillä markkinoilla Euroopassa hämmentää Britannian yllättävä päätös erota Euroopan unionista. Monin paikoin harvennusleimikkoa on vaikea saada kaupaksi. Toisaalta kotimaanosan merkitys on vuosi vuodelta vähentynyt. Sen verran kirpaisi Helsinkiin näyttävästi avatun saunaravintolan puuaineen ulkomainen alkuperä. Jatkuvan kasvatuksen hyvä puoli on valinnanvapaus, sillä kaikilla ei ole samat päämäärät metsänkasvatuksessakaan.” Puuki ”Jatkuvaa kasvatusta voi myös kuvailla sanoilla: jatkuvasti vajaatuottoinen. Pohjois-Suomessa tilanne on ollut huono jo pitkään, mutta kuitupuun vaisusta menekistä on tänä syksynä tullut viestejä eri puolilta Suomea. Toisaalta Löylyn keskivertokävijää ei tunnu kommenttien perusteella puun alkuperä niin kiinnostavan. Keväällä ja alkukesästä tahti oli erityisen hyvä. Hyvänä mahdollisuutena pidän sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhdessä.” Pääministeri Juha Sipilä Pudasjärven hirsikoulun vihkiäisissä 26. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 53% EI 47% vas taa jia 25 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Niissä on jo valmiina monikerroksellisuutta. Parhaiten käyvät kaupaksi kohteet, joissa korjuuta hidastava pienempi puusto on siivottu pois. Jos vastustat jatkuvaa kasvatusta, kannattaa muistaa, ettei kukaan tee sitä metsässäsi väkisin. Voi olla, että joku tehdas vanhimmasta päästä päätetään sulkea, mutta kotimaisen puun käyttöön ennustetaan silti ennätystä. Tärkeämpää olisi osata hyödyntää yläharvennuksen ja kaksijakoisen metsän antamat mahdollisuudet.” Pikkutukki Vielä näin syksylläkin hikoiluttaa Löyly-puurakennuksen kesällä aiheuttama kohu. Sertifiointikohun puolesta Suomeen ei tarvita enää yhtään Löylyä, puurakentamisen näkökulmasta niitä saa tulla mielin määrin lisää. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Ostajan markkinoilla ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi ”Mäyrä on sisuksissaan kuljettanut kurkunsiemeniä lähimetsään. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille metsänomistajille. Samaan aikaan maakunnissa huolta aiheuttaa päinvastoin puun kysyntä. Nykyään sahatavarasta suurin osa myydään Aasiaan ja Afrikkaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Samalla Löylyn saama julkisuus osoittaa, ettei metsänomistaja voi sivuuttaa FSCja PEFC-sertifiointikiistaa, niin vaikeasti ymmärrettävältä asialta kuin se omien metsätöiden tasolla tuntuukin. Historiallisen pitkään ne ovat pysyneet samoissa lukemissa
Todettakoon kuitenkin, että jos joku pääsee voitolle niin onnittelut etukäteen. Luultavasti kuitenkin suurinta osaa metsänomistajista asia ei liikauta millään lailla. Metsäkoneenkuljettajan koulutus kestää kolme vuotta. MARIANNE MINKKINEN, teksti KIMMO BRANDT, kuva K uusitoistavuotias Ma tias Torkkel pääsi opiskelemaan toivealaansa suoraan peruskoulun jälkeen. ”Pitkään on puhuttu, että nimenomaan ammattikoulujen osaajista on pula. Normaalitapauksissa saattaa joku lakimies olla toppuuttelemassa oikeuteen menoa. ”Lähitulevaisuudessa voi olla haasteita saada riittävästi metsätalousinsinöörejä yrityksiin, sillä metsäasiantuntijoiden eläköityminen on tällä hetkellä suurta”, Eklund sanoo. Minusta vanhojen kaivelu tämän kartellikäräjöinnin tyyliin on ajan haaskausta ja ennen kaikkea oman mielen pahoittamista. Olen tehnyt puukauppoja kartelliaikaan, mutta mielessäni ei ole käynyt, että alkaisin peräämään itselleni parempaa tiliä. Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkojen kilpailu on kiristynyt selvästi viime vuosina. Töitä riittää myös ammatillisen koulutuksen saaneille. Jos minä olisi ostomies, niin kiittäisin kyselystä ja pyytäisin kääntymään muiden puunostajien puoleen. Metsätyöt ovat tulleet Torkkelille tutuiksi jo kotona, sillä hän on kaatanut ja karsinut puita moottorisahalla sekä tehnyt polttopuita. Ammatilliseen koulutukseen kaivattaisiin lisää hakijoita. Perheen maatila sijaitsee Vihdissä. Kun oikeusprosessi jatkuu ja jatkuu eikä loppua ole näköpiirissä, saattavat monen herkkähermoisen yöunet mennä moneen kertaan. Pienehkö joukko metsänomistajia sinnittelee jännityksessä, mitä tuleman pitää. Sitten näkee, mitä voitolla tekee. En tiedä, miksi jotkut muut ovat ajatelleet toisin. Matias Torkkel aloitti metsäkoneenkuljettajan opinnot tänä syksynä. Usein kyse on ollut melko mitättömästä asiasta – kuten asian laita on yksittäiselle metsänomistajalle tässä puukauppakartellijutussakin. Matias Torkkelilla on selvät suunnitelmat tulevaisuudelle. ”Olen aina ollut kiinnostunut metsäkoneista ja metsäalasta. Aloituspaikkojen määrä oli nostettu 632:een, eli vuoden 2014 tasoon. Itse kuulun tähän ryhmään. Vaikka kartellijuttu on hankala ja hyvin vaikeasti hahmotettavissa, monella on vahva mielipide asiasta. Miksi hommaan on lähdetty ja samalla rohkaistu yksittäisiä metsänomistajia lähtemään mukaan. Olen kotoisin maalta ja vanhempani omistavat metsää”, Torkkel avaa ammatinvalintansa syitä. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 Puukaupan kartellioikeidenkäynnit ovat jatkuneet, mutta lopullisia päätöksiä ei tahdo syntyä. Jos ennusmerkkeihin on luottamista, monen piina jatkuu vielä pitkään. Kartellijupakassa ne oikein houkuttelivat porukkaa lehti-ilmoituksin mukaan.. ”Valmistumisen jälkeen menen töihin ja siitä parin vuoden päästä aion perustaa oman metsäkoneyrityksen.” Kartellikäräjät sen kuin jatkuvat miten oikeudenkäynnissä lopulta käy. Metsähallituksen virkamiehet voivat käräjöidä toisten rahoilla, ja Metsähallitus on muutenkin eri asemassa kuin yksittäinen metsänomistaja. Ehkä heillä on jotain sellaista ymmärrystä, jota minulla ei ole. Onhan suomalainen herkkä pitämään puoliaan, periksi antamatta. Voihan toki olla, että ostomiehet ovat suopeita eivätkä muistele kartelleja tai mahdollisia tuomioita. ??. Tilalla on 125 hehtaaria viljelyksessä olevia peltoja ja lisäksi metsämaata. Aloituspaikkoja nostettiin eniten ammatillisessa koulutuksessa, vaikka sinne on suhteessa vähiten hakijoita. Itä-Suomen yliopisto nosti aloituspaikkoja tänä vuonna kymmenellä, mutta kaikkia paikkoja ei saatu täytettyä. Hakijoiden ja aloituspaikkojen määrät eri koulutusasteilla eivät kohtaa. Valistunut arvaukseni kuitenkin on, että oikeudenkäyntiin osallistuneet joutuvat tekemään normaalia enemmän töitä tulevien puukauppojensa onnistumisen kanssa riippumatta siitä, AJANKOHTAINEN KOLUMNI HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Valmistumisen jälkeen hän aikoo perustaa oman metsäkoneyrityksen. Toisaalta ei ole ihme, että käräjille on nykyisenkin suuruinen porukka lähtenyt. Metsäyhtiöt ovat tosin jo tarjoilleet mahdollisuutta päästä rahalla pois prosessista: kun metsänomistaja korvaa tähänastiset oikeudenkäyntikulut, niin asia on sillä selvä. ??. Ensisijaisia hakijoita oli 508, mutta aloituspaikkoja riitti viime vuoden tapaan vain 185:lle. Koulutuspaikat ja hakijat eivät kohtaa Kevään yhteishaussa ammatillisiin metsäalan tutkintoihin oli vain 504 ensisijaista hakijaa. seudun ammattiopisto Tredun kanssa. En silti ymmärrä Metsähallitustakaan. Ammattikorkeakouluihin on toivottu pientä lisäystä, kun taas akateemista koulutusta on liikaa.” Vuonna 2007 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja oli liki sata enemmän, mutta järjestöjen ja muiden tahojen vaatimuksesta määrää on laskettu. Koulutuksen järjestää TTS Työtehoseuranta yhdessä Tampereen Metsäammattilaiselle riittää kysyntää Metsäalan koulutuspaikoista kilpaillaan eniten ammattikorkeakoulujen puolella. Yliopistokoulutukseen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoihin oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 193, kun taas aloituspaikkoja oli 128. Hän aloitti elokuun alussa metsäkoneenkuljettajan opinnot Nurmijärven Rajamäellä. AJASSA 5 1. Moni kuntakin taitaa olla liikkeellä aika heppoisin perustein. Osalla on toki valinnan varaa puun ostajien suhteen, mutta ei kaikilla. Hyvänä esimerkkinä ovat ne lukuisat tieriidat, joita vuosien saatossa on oikeudessa puitu. En tiedä, miten innokkaasti isojen metsäyhtiöiden ostomiehet lähettelevät tarjouksia sellaiselle metsänomistajalle, joka riitelee heidän kanssaan oikeudessa. Jo käräjöintikuvioiden pulpahtaessa pintaan pohdin, ajattelivatkohan matkaan lähtijät sitä, että puuta pitää myydä jatkossakin. Insinööreistä voi tulla pula Metsäalan Asiantuntijajärjestö METOn yhteyspäällikkö Tiina Eklund kertoo, että aloituspaikkoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon nuorten työllisyysmahdollisuudet ja koulutuksen tehokkuus
Pentti Hyttisen odotetaan kuuntelevan maakuntien ääntä. Kun kovat päätökset tehdään tytäryhtiöissä, on Hyttisen työ johtajien johtamista tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajan pallilta. Kaksikärkisen johdon on sanottu aiheuttavan sisäistä kissanhännänvetoa vastuualueiden harmaalla vyöhykkeellä, mutta Hyttisen mukaan asiaa on ylikorostettu. Sattuma tarttui Metsähallitus sai rock-lyriikkaa tuntevan pääjohtajan. Tosin Metsähallitus on saanut välillä siipeensä perustehtävän ulkopuolelle rönsyilystä. Niemelä . Metsähallituksessa on pikku hiljaa vahvistunut kahden johtajan organisaatiomalli, jossa kansallispuistoista ja erämaista vastaa luontopalvelujohtaja. ”Epäonnistuminen ei ole häpeäksi, mutta yrittämättä jättäminen on.” HAASTATTELU. Hyttisen omin sanoin ”elämää ei voi suunnitella, mutta kehittämällä itseään voi sattumalle antaa tarttumapintaa”. ”Epäonnistuminen ei ole häpeäksi, mutta yrittämättä jättäminen on.” Metsähallituksella on tuloutustavoitteet valtion kirstuun, eikä niistä ole kaikkina vuosina selvitty ilman maan eli tuottavan pääoman myyntejä. ”Pyrin siihen, että Metsähallitus on yksi ja yhtenäinen sekä sisältäettä ulkoapäin.” Yksi yli tusinasta Metsähallituksen pääjohtajaksi oli 14 hakijaa. Poliittisesta nimityksestä ei kuitenkaan ollut kyse, sillä Hyttisellä ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 K uv aa ja MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsähallituksen uusi pääjohtaja Pentti Hyttinen aloitti viisi vuotta kestävän pätkätyön tämän lehden ilmestymispäivänä. Kuukausien jälkeen Hyttinen sanoo, että kokemus oli opettava. Hyttinen ei usko yhtiöittämisen tuovan metsätalouteen olennaisia muutoksia. Ilmeisesti maaja metsätalousministeriön kannalta monissa keitoksissa koeteltu Härmälä oli turhankin kokenut ja vahva johtaja. Rock-lyriikan voimalla Pääjohtajanimitys oli Hyttiselle ihmepelastus, sillä hän jäi vuoden vaihteessa pois Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan virasta sinänsä sovussa, mutta kuitenkin työilmapiirikohun saattelemana. AJASSA 6 1. Metsälehden tietojen mukaan Härmälän syrjäyttämiseen ei ollut yhtä viran maksanutta syytä. Hyttistä ja nimityspäätöksen tehnyttä ministeri Kimmo Tiilikaista yhdistää, että molemmat ovat Karjalan poikia. Metsähallituksella on entuudestaan kolme tytäryhtiötä, jotka tekevät bisnestä taimilla, siemenillä ja maa-ainesten myynnillä. Jos joku Hyttisen työuraa kuvaa niin se, että hän on tehnyt uraa. Uusi tehtävä polttelee, mutta ensimmäisiä ratkaistavia asioita on, viedäkö puukauppakartelli hovioikeuteen. Nykytilannettaan hän kuvaa Pelle Miljoonan kappaleella ”Moottoritie on kuuma” ja sen säkeellä ”mutta maailma on totta”. Keskusteluissa ei ole myöskään ollut, että yhtiö laajentuisi yksityismetsien metsäpalvelumarkkinoille. Viime kuukaudet Hyttinen on ollut ”between jobs” ja toiminut perustamassaan PenTen-konsulttiyrityksessä. Metsätalousyhtiö pysyy kruunun mailla Huhtikuussa astui voimaan porun saattelema uusi metsähallituslaki, jossa metsäta lous siirrettiin Metsähallituksen omistamaan metsätalousyhtiöön. Kiinteistökauppaa tekevä Laatumaa on oma tulosalue, mutta ei kuitenkaan yhtiö. Valinnan osuminen Hyttiseen on hämärämpi kysymys, sillä hakijoissa oli muitakin vähintään yhtä kokeneita hallinnon konkareita, kuten ministeriön luonnonvaraosaston päällikkö Juha S. Hyttisen aloittaessa puumarkkinoiden tunnelma on parempaan päin, mikä tuo ainakin hetkellistä helpotusta, eikä hän oikein lämpene tilojen myynnille. Tiilikainen on ollut opiskelijana Hyttisen luennoilla ja tehnyt laskelmia Hyttisen väitöskirjaan. Hyttisen muistissa on ehtymätön varasto Suomi-rockin lyriikkaa. Metsähallituksen sisällä Härmälän jatkolle oli laajaa kannatusta. Taustansa vuoksi Hyttiseltä voi odottaa, että hän osaa kuunnella maakuntien ääntä. Matkaan hän on lähtenyt Juuasta maatilan kuopuksena. Ehkä muutakin kuin raaka-ainetta Hyttinen on varovainen sanomaan miten laitos muuttuu mutta pohtii, voisiko Metsähallitus olla enemmän kuin raaka-ainetoimittaja. Valinnassa oli kaksi suurta kysymystä: miksi aikaisempi johtaja Esa Härmälä ei saanut jatkokautta ja miksi juuri Hyttinen
Remes toivoo kuitenkin, että uusi laki herättelee hankintahakkaajia. Pääteja harvennushakkuissa kaadettavien, läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin mittaisten havupuiden kannoille on levitettävä juurikäävän torjunta-ainetta, jos hakkuu tehdään toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Syksy on yleisintä hakkuuaikaa.” Lähde: Suomen metsäkeskus Puolet Suomesta Juurikäävän torjunta-alue Torjunta-alue M ik ko H äy ry ne n Pentti Hyttinen on juuri aloittanut viisivuotiskauden Metsähallituksen johdossa. Se on voimassa viisi vuotta ja oikeuttaa käyttämään juurikäävän torjunta-aineita ja heinänja vesakontorjunnassa käytettäviä glyfosaattivalmisteita”, Nieminen kertoo. ”Yllättävän hiljaista on ollut. ”On metsänomistajan oma etu, että juurikääpää torjutaan. Juurikääpä on metsiemme pahin lahottajasieni. Hänen mukaansa metsänomistajien kiinnostus kasvinsuojelututkintoon on kasvanut jonkin verran muttei merkittävästi. Maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sanna Paanukoski sanoo, että lakiin haluttiin samat velvoitteet sekä miesettä konetyönä tehtäville hakkuille. Kantokäsittelyyn voi käyttää joko urealiuosta tai harmaaorvakkasienen itiöitä sisältävää Rotstop-valmistetta. Uuden lain mukaan kaadettujen havupuiden kannot pitää silloin käsitellä juurikäävän torjunta-aineella. AJASSA 7 1. Torjunta-aine pitää saada levitettyä kannoille heti, kun puu on kaadettu. ”Metsänhoitoon riittää suppea kasvinsuojelututkinto. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 FAKTA Pentti Hyttinen » Syntynyt 1962 Juuassa » Asuinpaikka Liperi, viikot Vantaan Tikkurilassa » Väitellyt tohtoriksi metsäsuunnittelusta ja metsäekonomiasta » Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen johtaja 1996–1998, EU:n komission metsäasiantuntija 1998– 2001, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja 2001–2015 » Poliittisesti sitoutumaton » Harrastaa kuntoilua, metsätöitä ja Suomirockin lyriikkaa mutta ei metsästystä » Vaimo psykologi ja yrittäjä LIINA KJELLBERG KEVÄÄLLÄ voimaan tullut uusi metsätuholaki ei näytä innostaneen metsänomistajia suorittamaan kasvinsuojelututkintoa. Uuden metsätuholain mukaan sen torjunta on havupuuvaltaisissa metsissä pakollista. Hän vetää kasvinsuojelututkintoon valmentavia kursseja. Itse hän aikoo suorittaa tutkinnon Saimaan ammattiopistossa syyskuussa. Suomen metsäkeskukseen yhteydenottoja on sen sijaan tullut sen verran, että kasvinsuojelututkintoja ryhdytään järjestämään, kertoo metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes . Samaa sanoo Tapio Silva Oy:n laatuja koulutusasiantuntija Ari Nieminen . Koulutusta valvoo Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Niiden osto ja käyttö on viiJuurikääpä patistaa kurssille Pakolliseksi muuttunut juurikäävän torjunta edellyttää hankintahakkaajiltakin kasvinsuojelututkintoa. Muutamia kyselyjä on tullut, mutta lähinnä yrittäjiltä ja konekuskeilta”, sanoo Saimaan ammattiopiston opettaja Esa Majander . Yksi vaihtoehto on tehdä hakkuut talvella”, Paanukoski sanoo. Sieni leviää yhtä lailla moottorisahalla ja hakkuukoneella tehtyihin kantoihin. ”Neuvonta edellä mennään”, hän sanoo. ”Moottorisahan kanssa kantokäsittely vielä onnistuu, mutta sykeharvesterin ja energiakouran omistajille voi tulla ongelmia”, Mikkonen pohtii. Vaihtoehtona talvihakkuu Käytännössä juurikäävän torjunta on hankintahakkuun yhteydessä hankalaa. Valvonta vähäistä Metsäkeskus valvoo juurikäävän torjuntaa, mutta metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka arvioi, että hankintahakkaajia tuskin ehditään valvoa. Tutkinnon tarvitsee, jos tekee metsässään sulan maan aikana hankintahakkuita eli hakkaa metsiään itse. ”Esimerkiksi reppuruiskua, sumutinpulloa tai pensseliä voi kokeilla”, pohtii metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen . ”Hankintahakkaajien puumäärät ovat melko pieniä, mutta niiden vaikutus metsien terveydelle on suuri. Hän sahaa ensin tankillisen ja ruiskuttaa sitten juurikäävän torjunta-aineen kaadettujen puiden kannoille paineruiskupullon avulla. Hänen kaudellaan Metsähallitus hakee omaa paikkaansa biotalouden nousussa eikä tuotantotoimintaan osallistuminen ole poissuljettua.. Viisi vuotta kerrallaan Juurikääpä on metsiemme pahin lahottajasieni. Hän toivoo, että metsänomistajia olisi tiedotettu paremmin kasvinsuojelututkinnon tarpeesta ja koulutuksen järjestäjistä. Tapio Silva järjestää kasvinsuojelututkintoja tilauskoulutuksena. Se aiheuttaa Suomen metsäkeskuksen mukaan kuusikoissa vuosittain noin 40 miljoonan euron vahingot. Torjunta on vapaaehtoista vain kotitarvehakkuissa. Punkaharjulla metsää omistava Erkki Mikkonen on tehnyt metsässään hankintahakkuita moottorisahalla reilut kymmenen vuotta. Hän pyrkii tekemään hakkuut sulan maan aikana, jotta välttyisi lumessa tarpomiselta. me vuoden marraskuusta lähtien edellyttänyt kasvinsuojelututkinnon suorittamista. Sitä ei kuitenkaan enää saa ostaa kuin kasvinsuojelututkinnon suorittanut
Sen koneellista levitystä raivaustyön ohessa valmistellaan. ”Tehoa on tullut lisää. Usewoodin ensimmäinen tuotantomalli esiteltiin Metkossa vuonna 2010. 8 1. Biologinen valmiste lahottaa lehtipuun kannon, ja vesakoituminen estyy.. Kaikki Tapion julkaisut nyt meiltä VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOITOON ja pienpuunkorjuuseen tarkoitettuja pienmetsäkoneita valmistava Usewood uskoo yhä koneelliseen taimikonhoitoon koneyhtiön värikkäistä vaiheista huolimatta. Kaksi vuotta sitten konkurssiin mennyt yritys järjestäytyi uudelleen ja kauppaa nyt uudistettua hakkuukonetta sekä ajokonetta. Varsinaisten taimikonraivauskoneiden markkinoihin hän odottaa lisäkipinää vuonna 2018, kun vesakontorjuntaan tarkoitetun purppuranahakkavalmisteen on määrä tulla markkinoille. Usewood-koneiden suunnittelu toimii pitkälti Tampereella Useniuksen pojan voimin. Hakkuukone pystyy nyt kevyisiin ensiharvennuksiin, jos poistettavan puuston paksuus on tyveltä suurimmillaan 25 senttiä”, Usenius kertoo. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kokonaismyyntimäärät kasvavat, ja meidän teknologiamme haastaa aiemmat konemallit”, Usenius uskoo. Hänen mukaansa pienmetsäkonevalmistajien näkymät Suomen markkinoilla ovat hiljaiset, mutta Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa on kiinnostusta. ”Viimeisen kahden vuoden aikana on mietitty koko konsepti miltei alusti asti uudestaan, ja sen tuloksena on valkoinen mallisto.” Usewood on jo tovin myynyt uuden malliston Forest Master -hakkuukonetta. Muuramelaisyrityksen toimitusjohtaja Jussi-Pekka Usenius kertoo, että kaikki alkaa olla selvää konkurssin jäljiltä ja uutta mallistoa ajetaan sisään täysillä. ”Ruotsissa messuilla ollessa uusia pienkonetoimittajia oli tullut useampi lisää. neiden raskaat metalliosat ja karkea kokoonpano tehdään Liettuassa, viimeistely Muuramessa. Raivaukseen kipinää vuonna 2018 Usewood pyrkii uudessa startissaan samoihin myyntilukemiin kuin edellisen malliston kanssa, mutta kevyemmällä organisaatiolla. KoUsewood uskoo edelleen koneraivuuseen Tällä hetkellä pienmetsäkoneiden markkinat ovat nuoren metsän kunnostuksessa ja ensiharvennuksessa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 AJASSA M ik ko R iik ilä Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Useniuksen mukaan pienmetsäkoneissa painotus suuntautuu tällä hetkellä nuoren metsän hoitoon ja kunnostukseen sekä kevyeen ensiharvennukseen. Myös ensimmäinen Log Master -ajokone on toimitettu asiakkaalle. Puikoissa oli tuolloin Jussi-Pekka Usenius
KÄNNYKÄLLÄ. Uuden sähköisen tiedonkeruujärjestelmän tavoitteena on, että hirvikannan kokoa pystytään säätelemään aiempaa tasaisemmin. Koirien irtiolo vapautui puolitoista viikkoa sitten, ja hirvihaukkuharjoitukset ovat käynnissä metsissä. Paikkatietoa on kerätty aiemminkin, mutta sovelluksen avulla on mahdollisuus tietää tarkemmin, mistä saaliit ammutaan ja missä hirviä liikkuu”, kertoo Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Ville Hokkanen . Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kun metsästäjien saalistiedot ja hirvihavainnot päivittyvät reaaliaikaisesti, metsästystä voidaan ohjata jo jahtikauden aikana. Vaikkei piippu ole kuumana, metsästäjä voi olla merkitsemässä puhelimeensa tärkeitä hirvihavaintoja. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat T änä syksynä ei kannata paheksua, jos näkee metsätiellä kännykkäänsä näpräävän hirvenmetsästäjän. ”Oma riista -palvelu mullistaa hirvitiedon keruun. Metsästäjät kirjaavat saalistiedot ja hirvihavainnot metsässä älypuhelinsovellukseen. Metsästäjä kirjaa hirvisaaliin ja -havainnot Oma riista -palvelun kännykkäversioon. 9 1. Kun pankkiluvat osataan kohdistaa loppujahdista oikein, metsänomistajan taimikot hyötyvät. KOIRALLA & Oma riista -sovelluksen uskotaan tehostavan metsästystä ja tuottavan tarkempaa tietoa hirvikannasta. Metsästyksenjohtajalla on puolestaan palvelun laajempi tietokonesovellus, jossa hän muun muassa hyväksyy metsästäjien kirjaamat havainnot. Puolitoistavuotiaalla karjalankarhukoira Tölömäen Ansalla riittää vielä oppimista, mutta merkit ovat hyvät. Tiedot hirvisaaliista ja metsästyksen aikana tehdyistä hirvihavainnoista pyritään keräämään tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteen ja samaan Oma riista -palveluun
”Noin puolet hirviseuroista on ottanut Oma riista -palvelun käyttöön, ja metsästyskauden alkuun on vielä aikaa suuressa osassa maata. Liikkeelle lähtö on ollut hyvä”, Hokkanen kertoo. Hirvikoiran pannan lähettämää signaalia ja koiran liikkeitä seurataan puhelimen näytöltä. Viime metsästyskauden jälkeen hirvikanta oli koko maassa noin 88 000 hirveä. ”Pankissa olevia kaatolupia pystytään kohdentamaan metsästyskauden aikana niille alueille, joilla hirviä on. ”Luonnonvarakeskuksen on tarkoitus tuottaa jahtikauden aikana raportteja saalismäärän kehityksestä ja hirvihavainnoista”, kertoo Riistakeskuksen Hokkanen. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 Metsästyksen korjausliikkeisiin ei tule vuoden viivettä, ja siitä hyötyy myös metsänomistaja. Hirvikantaa tarkastellaan nykyään hirvitalousalueittain, joita on 59 kappaletta. ”Nuorelle ihmiselle hirvihavaintojen merkkaus älypuhelimeen on helppoa.” Hirviraportteja tutkijoilta Oma riista -palveluun kirjattuja tietoja käytetään hirvikannan ra”Kaatolupia pystytään kohdentamaan metsästys kauden aikana niille alueille, joilla hirviä on.” Varpaanväli pelasti männyntaimen hirven sorkalta. ”Kanta alkaa olla monin paikoin tavoitetasolla, mutta alueellisia eroja on”, kertoo hirvitutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta. Taimikkotuhoalueisiin voidaan näin vaikuttaa samana syksynä”, Hokkanen sanoo. Talvikanta ratkaisee metsätuhot Hirven metsästystavat vuonna 2015 50 000 100 000 150 000 200 000 Hirvisaalis Jahdin jälkeen jäävä hirvikanta Hirvisaalis ja talvikannan suuruus Kpl 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -15 20 40 60 80 100 Koira ja passilinja 73%* Hiipiminen pysäyttävälle koiralle 16% Passilinja ja tiivis ajoketju 6% Muut tavat 5% *osuus metsästyspäivistä. Kouvolan Tirvalla tulevan syksyn hirvijahtiin osallistuva Arttu Vääntäjä on jo ladannut Oma riistan -kännykkäänsä. Riistahavainnot-sivulla hirvikantaa voi tarkkailla hirvitalousalueen tasolla ja sitä isommassa mittakaavassa. Kaatomäärä nousee Kun hirvitalousalueiden kantatavoitteet lasketaan yhteen, Suomeen tavoitellaan tällä hetkellä kaikkineen 66 000–88 000 hirven talvikantaa. Metsästysseurueiden ja muun riistaväen lisäksi ajantasaista hirvitietoa käyttävät hirvitutkijat. ”Jos tulevassa jahdissa lupien käyttöaste ja saaliin vasaosuus Viime vuonna 90 prosenttia hirvijahdista tapahtui koiran avustuksella. 8 000 hirveä Suomen metsien ensi talven hirvikanta, jos pyssyt paukkuvat odotusten mukaisesti. AJASSA 10 1. kenteen ja koon selvittämisessä. Myös metsänomistajat voivat seurata hirvikannan kehitystä kaikille avoimella riistahavainnot.fi-sivustolla. Hänellä on myös hirvikoira Ansa, joten puhelimen kanssa metsässä kulkeminen on tuttua. Hirvikannan koko on kasvanut 10 prosentilla vuodesta 2011, jolloin kruunupäiden määrä oli alhaisimmillaan. Hirviä on nyt kuitenkin vajaa puolet vähemmän kuin 2000-luvun alun hulluina hirvivuosina. Metsänomistajien kannalta oleellisinta on hirven talvikannan suuruus, sillä hirvien puille aiheuttamat tuhot syntyvät pääosin silloin. Koiran liikkeet myös puhelimessa Uusi järjestelmä vaatii vielä opettelua metsästäjiltä ja tietoja voi yhä kirjata hirvitietokorttiin, mutta riistaviranomaiset odottavat puhelinten käyvän kuumina jo ensimmäisenä syksynä. Metsästysseurueen tarkat hirvihavainnot näkyvät vain oman seuran jäsenille ja tietyissä muodoin viranomaissekä tutkijatahoille. ”Tämä on hyvä palvelu senkin vuoksi, että esimerkiksi metsästyskortti kulkee sovelluksen myötä aina mukana puhelimessa”, Vääntäjä sanoo
35,07 . Ensiharvennus 36,81 . 36,68. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,65 . 17,61 . Metsänhoitoyhdistysten mukaan eniten kysyntää on kuusitukilla, mutta myös mäntyja koivutukit sekä havukuitu tekevät monin paikoin kauppansa. 30,87 . 18,17 . Uudistushakkuu 56,97 . 15,38 . 33,46 . ”Koivukuitu on ongelma muttei kovin iso, sillä täälläpäin koivukuitua Koivukuidun kysyntä takkuaa Tulevaisuudessa koivukuitupuun menekki todennäköisesti kuitenkin kasvaa. 15,47 . 35,8 . 11,41 . Uudistushakkuu 55,34 . 10,52 . nousussa . PUUKAUPPA 1,37 miljoonaa kuutiota Heinäkuussa yksityismetsistä ostetun puun määrä. 17,04 . 16,46 . Metsäyhtiöt eivät osta katkottua koivukuitupuuta, joten hakkuista kertyvät koivurangat päätyvät monin paikoin sellutehtaiden sijaan energiantuotantoon. ETELÄ-POHJANMAA . 28,83 . 42,8 . 28,2 . Lähde: Luonnonvarakeskus LIINA KJELLBERG, teksti JANNE RUOTSALAINEN, kuva M etsänhoitoyhdistyksissä harmitellaan koivukuitupuun huonoa menekkiä. 15,44 . 15,67 . 15,19 . Uudistushakkuu 55 . Puukauppa on monin paikoin selvästi vilkkaampaa kuin viime vuonna. 57,1 . 23,18 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,08 . 24,31 . 53,98 . 14,09 . 28,41 . 44,28 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,56 . 15,19 . 14,86 . 55,63 . 16,69 . 14,37 . 14,68 . nousussa . Puukaupassa hyvä vire. 28,65 . nousussa . 14,45 . 17,47 . Hankintahinnat 58,47 . AJASSA 12 1. Onneksi energiapuulla on kysyntää. 15,93 . 16,92 . 44,44 . 20,68 . 15,77 . Ensiharvennus 39,34 . Kysyntä taipuu yleensä jo marras-joulukuussa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen . 16,98 . ”Varkauden sellutehtaan investointi kasvatti havukuitupuun vuotuista käyttömäärää miljoonalla kuutiometrillä. 53,65 . 16,72 . ETELÄ-SUOMI . 15,13 . 24,95 . Hankintahinnat 55,73 . 22,22 . 17,16 . 11,15 . 25,78 . 10,86 . 58,7 . Ensiharvennus 12,29 . 55,21 . 23,73 . 21,04 . 19,93 . Hankintahinnat 55,99 . 18,83 . 28,63 . Harvennushakkuu 47,79 . 47,59 . Uudistushakkuu 56,05 . 15,61 . 56,82 . 54,72 . Paras puukauppa-aika kestää kuitenkin vain muutaman kuukauden. LIINA KJELLBERG NYT kannattaa olla liikkeellä, jos aikoo myydä puuta, kehotetaan niin metsänhoitoyhdistyksistä kuin metsäyhtiöistäkin. Ensiharvennus Hankintahinnat 54 . 57,69 . 14,86 . 27,96 . 29,19 . 12,75 . 16,61 . 45,45 . 27,76 . 18,27 . Varsinkin mäntykuitu käy kaupaksi”, Ojala sanoo. 12,04 . ”Ainakin Tampereen seudulla koivukuitu nousee nyt savuna ilmaan. 41,13 . Muuten koivukuitu jäisi tienvarsiin”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka . 21,01 . 55,17 . 56,09 . 47,02 . Harvennushakkuu 46,64 . 18,38 . SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31-34 keskiarvo KOKO MAA . 42,25 . KYMI-SAVO . Stora Enso aikoo syksyn aikana vielä lisätä havukuitupuun ostoja. 11,14 . Harvennushakkuu 48,90 . 23,43 . 24,92 . 44,62 . 28,77 . 43,04 . nousussa . 17,70 . 14,82 . Harvennushakkuu 45,5 . 11,46 . 48,2 . 28,61 . Parhaiten kaupaksi menevät nyt kesäja kelirikkoleimikot. 35,22 . Stora Enson ostojohtajan Esa Ojalan ja UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtajan Sauli Branderin mukaan kaikki puutavaralajit käyvät nyt kaupaksi. Talvileimikoista tehdään kauppaa vasta loka-marraskuussa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,09 . 41 . Metsänhoitoyhdistys Sotkamon alueella koivukuidun hakkaamista pyritään välttämään. 37,42 . 20,02 . 15,15 . ”Puukaupassa on nyt hyvä tahti. 56,12 . 25,58
17,6 . 10,58 . 42,17 . 11,61 . 22,25 . 14,62 . SAVO-KARJALA . Harvennushakkuu 41,95 . Ostamme Suomesta kaiken koivukuitupuun, jonka saamme”, Ojala sanoo. Terminaaliin varastoidut 20 000 kuutiota koivukuitua ovat menossa polttoon.. Harvennushakkuu 44,86 . 17,72 . 14,92 . Puut myydään hankintakauppana metsänomistajan lukuun. LAPPI . 12,35 . 19,57 . 27,85 . 54 . 40,88 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI na kuutiometriä, mutta koivukuitupuun tarve väheni samalla 800 000 kuutiometriä. 15,49 . Siinä yhdistys huolehtii puunkorjuusta ja välittää puutavaran ostajalle. Koivukuitupuun tuonti ulkomailta on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta ennakoi kuitenkin, että kyseessä on väliaikainen murros. 15,55 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 44,23 . 14,68 . 18,73 . 26,24 . 40,47 . 50,07 . 16,61 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,86 . 17,49 . SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 tulee hakkuissa melko vähän”, sanoo toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen . 55,17 . 44,95. AJASSA 13 1. Harvennushakkuu 45,07 . 38,83 . 45,57. Toiminnanjohtaja Matti Sojakka katselee koivurunkoja metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan puuterminaalissa. Ensiharvennus 12,30 . 51,23 . 13,89 . 27,25 . 33,3 . 44,73 . Harvennushakkuu 47,08 . Samaa sanoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala . 15,51 . nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 24,19 . 52,02 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,18 . 12,82 . 28,23 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Sekä UPM että Stora Enso käyttävät kuitenkin merkittäviä määriä venäläistä koivukuitua. 35,81 . 17,21 . Ensiharvennus 38,35 . nousussa . 14,98 . Havukuitupuun tarve kasvoi tehtaalla reilut miljooKESKI-SUOMI . 16,82 . 34,27 . 15,06 . Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 490 Pohjanmaa 18 013 Lounais-Suomi 32 669 Häme-Uusimaa 29 600 Kaakkois-Suomi 46 861 Pirkanmaa 22 092 Etelä-Savo 69 014 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 34 547 Keski-Suomi 37 947 Pohjois-Savo 56 833 Pohjois-Karjala 45 939 Kainuu 40 175 Pohjois-Pohjanmaa 34 950 Lappi 20 905 507 036 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 34 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–34, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtaja Sauli Brander kertoo, että yhtiön koivukuidun käyttö on kasvanut vuodesta 2014 noin miljoona kuutiometriä. 21,86 . 47,98 . Ensiharvennus 11,01 . ”Kymin tehtaalla meneillään oleva laajennus lisää kuitupuun käyttöä vielä kaikkiaan puoli miljoonaa kuutiometriä. 17,27 . 19,12 . Hankintahinnat 28,05 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,13 . 14,18 . 25,07 . ”Yleensä tasapainotilanne löytyy tavalla tai toisella”, Kivirinta toteaa. Metsänhoitoyhdistykset korjaavat puuta puunkorjuupalveluna. 11,27 . Puhtaita koivikoita on vähän, valtaosa koivusta tulee sekametsistä”, Brander sanoo. ”Se on sellainen määrä puuta, että sen vaikutukset näkyvät puumarkkinoilla pitkään”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uudenmaan toiminnanjohtaja Timo Leirimaa . UPM hankkii koivukuitunsa kuitenkin pääasiassa pystykaupoilla eli suoraan metsänomistajilta. 24,29 . Hankintahinnat 52,38 . Uudistushakkuu 51,76 . Väliaikainen pudotus Metsänhoitoyhdistyksistä arvioidaan, että koivukuidun huonon menekin taustalla on pitkälti metsäyhtiö Stora Enson päätös siirtyä valmistamaan Varkauden sellutehtaalla havusellua koivusellun sijaan. Uudistushakkuu 49,17 . 53,15 . nousussa . 15,57 . 45,13 . KAINUU-POHJANMAA . 15,04 . 53,01 . 16,54 . Uudistushakkuu 55,38 . Uudistushakkuu 54,34 . 11,25 . Kaadettu koivukuitu menee huonosti kaupaksi myös Päijänteen ja Uudenmaan metsänhoitoyhdistysten alueilla. 10,58 . Siitä valtaosa on koivukuitupuuta.” Branderin mukaan koivukuidulla on tällä hetkellä hyvä kysyntä. 18,61 . 17,69 . 13,47 . 15,12 . Hankintahinnat 54,27 . Varkauden investointi vaikuttaa hetkellisesti, mutta pidemmän aikavälin aukkoa koivukuidun hankintaan ei ole syntymässä. 25,23 . 10,03 . Koivukuidun kysyntää heikentävät myös energiapuun huono menekki ja koivukuidun tuonti Venäjältä. 13,59. 27,94 . Tuonti laskussa Tulevaisuudessa koivukuitupuun kysyntä todennäköisesti jopa lisääntyy, sillä metsäyhtiö UPM on viime aikoina investoinut koivusellun tuotantoon Pietarsaaren, Kymin ja Kaukaan tehtaillaan. ”Suomalaisissa metsissä ei kasva tarpeeksi koivua. Kun kaikki tapahtuvat samalla hetkellä, näkyy se markkinoilla. ”Koivukuitua on tarkoitus hankkia yhtä paljon kuin ennenkin. nousussa . 56,22 . 14,61 . Hänen mukaansa Stora Enso aikoo lisätä koivukuidun käyttöä muilla tehtaillaan. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,23 . 17,47 . 16,25
Se jopa korostaa puuntuotannon kannattavuutta, vaikka monimuotoisuudenkin vaatimuksia riittää. 2. LISÄÄ LAHOPUUTA. ‹ SUOJELE LUONNONPUROT. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M uuramelaisen metsäyhtymän metsät saivat FSC-sertifioinnin keväällä. Hänen mukaansa markkinoiden vaatimuksiin on vastattava. 3. ”Ihan pienten tilojen ei tähän kannata ryhtyä. Viisi prosenttia metsistä on suojeltava. Vielä uusimuotoisia hakkuita ei ole tehty, mutta metsäyhtymän osakas Kalle Vakaslahti ei ole huolissaan metsätalouden edellytyksistä. 1. Lisäksi yhtiö maksaa lisähintaa FSC-puulle. 5. Voit saada puun ostajilta lisähintaa FSC-sertifioidusta puusta. Kylkiäisiksi UPM päivitti reilun neljän sadan hehtaarin tilan metsäsuunnitelman maksutta. Metsä sertifioidaan tilakohtaisesti. Bonus on myyntimääristä riippuen 1–2 euroa kuutiolta. Vinkit FSCsertifiointiin 1. Ei tarvitse Jasper Pääkkösenkään hakea saunapuitaan itänaapurista.” Uutta sertifikaattia yhtymälle tarjosi sopimuskumppani UPM. Maksamme sertifioinnista 400 euroa vuodessa.” Isot puut pystyyn Vakaslahtien yhtymän metsätalous FSC ei tuottoa romuta FSC-sertifiointi on arkipäiväistynyt. Kalle Vakaslahti suojelee yhtymänsä luonnonpurojen reunametsiä.. 4. Metsäsuunnitelma on päivitettävä sertifiointia varten. Aiheuttaa kuluja. ”Kun Ruotsista ja Venäjältä saa FSC-sertifioitua puuta, niin meidän pitää seurata. Lisäksi viidellä prosentilla on harjoitettava pehmeää metsänhoitoa. Luonnonpurojen molemmille puolille jätetään 15 metrin suojakaistat. Erityishakkuukohteiden hoidossa voidaan tavoitella lahopuun määrän lisäämistä. ”Erityisesti vanerimarkkinoilla kysytään FSC-puusta valmistettua tavaraa”, Vakaslahti sanoo
Muista puista jätetään yli 40-senttiset. Niitä voi FSC:n mukaan kasvattaa enintään viisi prosenttia pinta-alasta. FSC edellyttää sertifioitavalta tilalta metsäsuunnitelman. FSC:n suojavyöhykkeiden aiheuttamaa taloudellista menetystä lievittää se, että suojavyöhykkeet lasketaan mukaan viiteen prosenttiin, joka metsänomistajan on rajattava hakkuiden ulkopuolelle. Tällaista velvoitetta PEFC:n puolella ei ole. Lehtikuusta ei tässä yhteydessä lasketa vierasperäiseksi puulajiksi. Suunnitelmassa ehdotetu taimikonhoidot on myös tehtävä – sikäli kun hoidon tarve todetaan myös maastossa. PEFC:ssä vesistöjen suojavyöhykkeille jätettävät puut lasketaan säästöpuiksi. Kalle Vakaslahden mukaan velvoite on ollut helppo toteuttaa heidän tilallaan. Tämä tarkoittaa jatkuvaa kasvatusta, pienaukkohakkuita, lehtipuuvaltaisien metsien kasvattamista tai lahopuun määrän lisäämistä. Hehtaarin hakkuualalle on jätettävä vähintään kymmenen läpimitaltaan ainakin 20-senttistä säästöpuuta. PEFC-kriteeri täyttyy 5–10 metrin kaistalla. Lisäksi FSC-metsässä on jätettävä rinnankorkeudeltaan vähintään 60-senttiset havupuut koivut ja tammet. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttökään ei ole täysin kiellettyä, jos ei suositeltuakaan. ”Ei FSC estä tehokasta metsätaloutta. Leveämmät suojavyöhykkeet FSC:ssä vesistöjen rannalle jätetään suojavyöhykettä 10–20 metriä. Näkyvin ero entiseen on, että tuleville hakkuualoille jää runsaammin säästöpuita ja kuolleita puita. PEFC:ssä riittää, kun 60 prosenttia tarpeellisista taimikonhoidoista tehdään. PEFC-sertifioinnissa säästöpuiden määrä on sama, mutta vähimmäisläpimitta kymmenen senttiä. Tätä PEFC ei yksiselitteisesti vaadi. FSC edellyttää metsäsuunnitelmaa JÄTÄ JÄREITÄ SÄÄSTÖPUITA. FSC:ssä säästöpuiksi on jätettävä vähintään kymmenen rinnan tasalta yli 20-senttistä puuta. Sama koskee vierasperäisiä puulajeja. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 on melkoisen päätehakkuupainotteista, koska hakkuukypsien metsien osuus on suuri. Vaatimus ei ole aivan mahdoton, koska UPM:n metsäasiantuntijan mukaan esimerkiksi istutuskoivikot täyttävät erityishakkuukohteille asetun velvoitteen. Monimuotoisuusasioiden lisäksi metsätaloudelta edellytetään myös kannattavuutta. Kymmenys erityishoidossa Viiden prosentin suojeluvelvoitteen lisäksi FSC velvoittaa hoitamaan vähintään viittä prosenttia metsäalasta erityishakkuin. Luonnonhoito ja puuntuotanto voidaan keskittää eri kuvioille”, Vakaslahti ennakoi. Kymmenesosa metsäpinta-alasta pitää suojeltua tai erityishoidossa. Suomen FSC-kriteeri ei yksiselitteisesti kiellä edes metsän aurausta, mutta auralla ei saa kyntää yli 25 senttiä syviä vakoja. METSÄSTÄ 15 1. FSC PEFC Puuntuotannon kestävyys tilakohtainen – kestävää hakkuumahdollisuutta ei ylitetä pitkällä aikavälillä alueellinen – kestävää hakkuumahdollisuutta ei ylitetä viisivuotisjaksolla Metsien terveys ei velvoitetta juurikäävän torjunnasta juurikäävän torjuntavelvoite Taimikonhoito metsäsuunnitelman mukaiset taimikonhoidot 60 prosenttia vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta Arvokkaat elinympäristöt, joita ei hakata runsaslahopuustoiset metsät puustoltaan vanhat (yli 1,5 kertaa alueen uudistusikä) Säästöpuut vähintään 10 yli 20-senttistä elävää puuta, suojavyöhykkeiden puita ei lasketa mukaan vähintään 10 yli 10-senttistä elävää tai yli 20-senttistä pystylahopuuta hehtaarille, suojavyöhykkeiden puut mukana Suojavyöhykkeet lammet järvet vähintään 10 metriä, purot, joet, merenranta 15 metriä, lähteet 20 metriä, hakkuita ei sallita kaikki vesistöt 5-10 metriä, varovaiset hakkuut ja taimikonhoito sallittuja Suojeluvelvoite 5 prosenttia suojeluun ja 5 prosenttia erityishakkuin käsiteltäviä ei määrällistä velvoitetta suojelutai erityishakkuukohteista HOIDA TAIMIKOT. FSC:ssä näin ei ole. ”Meillä on runsaasti luonnonpuroja, joiden varsille on 1990-luvulta alkaen perustettu määräaikaisia suojelualueita. FSC-sertifiointi edellyttää kaikkien tarpeellisten taimikonhoitojen tekemiseen. PEFC sallii muiden kuin säästöpuiden korjuun, joten ainakin tukkipuiden harsinta katsotaan sallituksi, taimikot saa hoitaa rantaan asti. Niistä olemme saaneet kemeralain mukaiset ympäristötuet.” ”Ei tarvitse Jasper Pääkkösenkään hakea saunapuitaan itänaapurista.” FSC velvoittaa jopa selkeämpään metsänhoitoon kuin metsätahojen luoma PEFC. FSC ja PEFC vertailussa. FSC-metsien suojavyöhykkeet jätetään kokonaan käsittelemättä
Vuosikymmenten saatossa talon seinistä on pesty nokea monet kerrat, vaikka mikään savupirtti Haaralan torppa ei ole koskaan ollut. Kahvipannuja löytyy yli 70, kirveitä on varastoon kertynyt 150. Liki 80 vuotta sitten talossa syntyi Reino Halin, sittemmin Haaralan isäntä jo kuudennessa polvessa. METSÄPERINNE PITÄÄ KIIREISENÄ Reino Halin haluaa näyttää, kuinka ennen elettiin ja metsästä saatiin kaikki tarpeellinen. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat P adasjokelainen metsäperinteen monitoimimies Reino Halin kiertää uutterasti maata. Tavaraa on paljon ja monenlaista. Halinin opein on myös valmistettu pärekoreja, luutia, vihtoja ja pärekatot sekä tervahaudat kuuluvat nekin opetusohjelmaan. Aitakurssit ovat erityisen suosittuja erilaisissa tapahtumissa. Vuosittain hän esittelee taitojaan kymmenissä metsähenkisissä tapahtumissa. ”On tärkeää, että ihmiset näkevät miten hommia on ennen tehty”, Halin sanoo. Torppa täynnä tavaraa Hämeen erämaiselle kolkalle Evon takametsään rakennettiin aikoinaan piilopirtti. Reino Halin tunnustautuu keräilijäksi. Viimeisenä ”lentojätkänä” eli kiertävänä metsätyöntekijänä esiintyessään hän vierailee säännöllisesti alan oppilaitoksissa. Sisilisko livahtaa pirtin lattian poikki johonkin loukkoon. Nokea kertyi seiniin ja kattoon päreiden polttamisesta ennen kuin puhdetöitä päästiin tekemään sähkövalossa. Metsämuseo Lustossa on Halinin johdolla tehty pettua, hakattu klapeja, sahattu kuitupuuta pokasahalla ja tehty riukuaitaa. Halin on aina tullut eläinten kanssa toimeen. ”Miina Äkkijyrkkä kysyi, onko sellaista työtä jota en osaisi tehdä.” Reino Halinin saha on nähnyt lukuisia vuodenkiertoja.. Nyt Haaralan torppaa on asuttu jo parisataa vuotta. Hänen lapsuudessaan talossa vieraili paljon kulkumiehiä matkalla savotoihin ja niiltä pois – sijaitsihan Haarala laajojen valtion ja yhtiön metsien kainalossa kaukana kulkukelpoisista teistä. 16 1
”Kerran putosin kuorimakoneen kanssa. Ne tekivät temppuja ja olivat persoja maidolle. Haaralan torpalla on ikää jo liki 200 vuotta. Kolme kertaa hän on pudonnut jäihin traktorin kanssa. Kuulin koiran ajon puita kootessani ja jostakin ilmestyi jänis, joka juoksi suoraa kohti.” ”Heitin jänistä tukkisaksilla, ja osuman saatuaan se meni hengettömäksi”, Halin muistelee päättäessään närelenkin. Näytös kestää tovin, ja sen aikana kuulija saa tietää, miten Halin kerran sai tukkisaksilla jäniksen. Kun Zetorin koppi ei heti täyttynyt vedellä ja mudalla, ennätin ajatella etten lähde heti pyrkimään pois, sillä veden paine olisi saattanut niitata minut hytin oven väliin. ”50-luvulla kaadettiin vanerikoivuja yleisesti rasiin. Monessa mukana Vaiherikkaan elämänsä aikana Reino Halin on toiminut autonasentajana Hämeenlinnassa, ahtaajana Kotkassa, poraajana ja lataajana ohitustietyömaalla Vaasassa, kuorimakoneen hoitajana, rekkakuskina, eläinsuojeluvalvojana, maanmittaustöissä sekä näyttelijänä ja lavastajana eri puolilla maata. Parhaillaan on työn alla näyttävä portti leirintäalueelle Padasjoella. Monessa mukana olleena Halinille on myös sattunut ja tapahtunut. Se reagoi jo päiviä ennen säänmuutosta”, Halin opastaa. Nyt tätä voi käyttää vaikka ilmapuntarina. Muistona pihalla komeilee muinaisaikainen taisteluväline, katapultti. Sutjakasta, kitukasvuisesta puusta hän alkaa kääntää pystytolpan ympärille sitkeää punosta. 17 1. Lopuksi on kahvin aika. ”Kyiden kanssa pelasin lapsena usein. Keksijän taitoja ja luovaa hulluuttakin tarvittiin, kun Halin sai tehtäväkseen rakentaa MTV:n moniosaisen Suuri seikkailu -sarjan lavasteet. Hetken mietin ja totesin, että ei taida sellaista olla.” Halin on ollut yrittäjä aina. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 METSÄSTÄ METSÄPERINNE PITÄÄ KIIREISENÄ Aitavittaksen halkaisu vaatii malttia. Kuiva kierretty lenkki laajenee korkeapaineella ja vastaavasti matalapaineella kiertyy suppuun. Haaralassa oli tuolloin helsinkiläinen metsästysseurue ajokoirineen. ”Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kysyi, onko mitään sellaista työtä, jota en osaisi tehdä. Menin upoksiin. Pärevarasto on hyvässä järjestyksessä. Reino Halin valmistaa tilaustyönä leirintäalueen porttia. ”Kahvitta ei tästä torpasta lähde kukaan, oli kulkumies kuka tahansa.”. Pirtissä seiniä koristavat keräilyesineiden lisäksi lukuisat diplomit ja kunniakirjat tunnustuksina metsäperinteen vaalimisesta. ”Ennen tällainen punos oli välttämätön liitettäessä uittopuomeja toisiinsa. Loppukesällä kaadetut puut olivat jo talveen mennessä käyneet huomattavasti kevyemmiksi. Ikinä ei käärme ole pistänyt, vaikka lähes aina touhuttiin avojaloin”, Halin muistelee. Zetorissa on muuten hyvä koppi.” Jänis kaatui tukkisaksilla Halin hurauttaa pakettiautollaan lyhyen matkan lammikolle, josta hän noutaa kolmimetrisen märän kuusennäreen. Odotin kunnes vesi täytti kopin ja vasta sitten pyristelin pinnalle
Hiljalleen alue on noussut merenpinnan yläpuolelle ja rantaviiva siirtynyt yhä lännemmäksi. Ensin alueen valtaavat heinät sekä varvut ja sen jälkeen paju. Jääkauden jäljiltä maa nousee edelleen lähes sentin vuodessa. Käytännössä metsänomistajan on odotettava kierrossa koivun tuloon asti, ennen kuin metsää voi alkaa uudistaa. Pajun perästä tulee lepikko. Paakkola on kuitenkin huomannut, että riittävillä pohjatöillä kasvua voi nopeuttaa huomattavasti. Märkä maa vaatii ojituksen Puu kasvaa maankohoamisalueella selvästi hitaammin kuin eteläisemmässä Suomessa. Lisäksi jalostetut taimet selittäMetsää merenpohjasta Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisalueella voidaan hyvällä maanmuokkauksella päästä Etelä-Suomen kasvulukemiin. Tulvavedet ovat nousseet useana vuonna metsään, mutta en ole huomannut sen haitanneen puita.” Rantapalstoilla metsän erottaa merestä 100–200 metrin levyinen vesijättömaa. Paakkolan isä on kalastanut haukea sieltä, missä nyt kasvaa kuusentaimia. ”Matalin kohta on noin yhden metrin korkeudella merenpinnasta. Hän on saanut perinnöksi 150 hehtaaria metsämaata, minkä jälkeen hän on ostanut uusia alueita useampia satoja hehtaareita. Houkuttelisi lyödä lepikot nurin, mutta palstoja ei ole suotavaa käsitellä. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MARIANNE MINKKINEN, teksti ANTTI LEINONEN, kuvat P ohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Iin kunta oli vielä 7?000 vuotta sitten merenpohjaa. Lopulta lepän lahottua tilalle ilmestyy koivuja ja niiden alle kuusia. 18 1. Nämä ovat pitkälti Natura-kohteita”, Paakkola kertoo. Iiläinen Simo Paakkola on nähnyt maiseman muuttumisen omissa metsissään. Hänen parhaimmalle kuviolleen on kertynyt 27 vuodessa lähes 300 kuutiota puuta hehtaaria kohti. ”Jos laittaa vesitalouden kuntoon ja tekee voimakkaan maanmuokkauksen, puun kasvuvauhti siirtyy monta sataa kilometriä etelään. ”Rannat ovat herkkiä alueita. ”Kitukasvuisten metsien aikakausi on vihdoin takanapäin.” Paakkolan kuusentaimet tekivät tänä kesänä kaksi vuosikasvainta.. Sen muuntuminen metsiköksi kestää vuosikymmeniä
Kuviolla kasvoi kitukuusikkoa ja koivikkoa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Rannikkometsissä useita hyviä puolia Meri pitää talvet leutoina ja estää hallaa. Uudistuksessa alueelle tehtiin naveromätästys, eli kaivettiin matalia ojia, joiden maa-aineksesta kasattiin kohoumia taimien kasvualustoiksi. Silloin kun Paakkolan metsiä ojitettiin, ei vielä ollut ohjeistuksia vesiensuojelusta. Kuvioita vertaamalla maanmuokkauksen ja puulajivalinnan merkityksen näkee käytännössä. Toinen maankohoamisalueen etu on rehevä maaperä, jota ei tarvitse lannoittaa. Ennusteiden mukaan maankohoaminen hidastuu, kun mannerjäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa. Seudulla riittää myös puunostajia. Paakkolan mukaan kitukasvuisten metsien aikakausi on vihdoin takanapäin. Tulvavedet ovat useaan kertaan kastelleet Paakkolan metsät, mutta hän ei ole huomannut sen haitanneen puita. Paakkola on suosinut metsänuudistamisessa naveromätästystä, koska maankohoamisalueen maaperä on pääsääntöisesti savea, joka läpäisee vettä huonosti. Paikkakunnalla toimi maan ensimmäinen höyrysaha 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Kuivemmilla alueilla riittää kevyt laikutus tai äestys. Se ja alueella toiminut lasitehdas tarvitsivat paljon puuta, joten metsiä hakattiin ankaralla kädellä. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 METSÄSTÄ Metsästä on matkaa merenrantaan alimmillaan vain 100 metriä. Tämän ansiosta uudet taimet eivät tarvitse suojapuustoa karkottamaan kylmää. Nämä taimet ehtivät kasvaa ohitse viereisellä kuviolla olevista koivujen alikasvoskuusista. Nykyisin vedet ohjataan metsissä suositusten mukaan laskeutumisaltaisiin, ja savipitoisia alunamaita vältetään ojittamasta. Suunnitelmissa yhteismetsä Paakkola on tehnyt itse taimenistutuksia, varhaishoitoa ja heinäntorjuntaa. Muut metsätyöt teetetään pääosin ulkopuolisilla ajanpuutteen takia, sillä Paakkola työskentelee itse tilintarkastajana. 19 1. Metsien tulevaisuuttakin on jo mietitty. Maaperää kylmänä pitänyt paksu kuntta sekoittui alla olevan kivennäismaan kanssa, jolloin uudet taimet saivat ravinteet paremmin käyttöönsä. ”Perheen yhteismetsä voisi olla ratkaisu, jos kellään tytöistä ei ole suurta innostusta ryhtyä yksin metsänomistajaksi. Siitä pitävät huolen Kemin ja Veitsiluodon nykyiset tehtaat sekä suunnitteilla olevat uudet hankkeet. Iin puuteollisuudella on pitkä historia. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhon aiheuttajat. Perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä tytärtä, joista nuorin on lukioikäinen ja vanhin 26-vuotias. vät osan kasvusta”, Paakkola sanoo. Märillä alueilla hän on ojittanut maan naveromätästyksen lisäksi. Yhteismetsässä päätökset saataisiin tehtyä helpommin, sillä perikunnassa yhdenkin osakkaan kieltäytyminen estää suunnitelmien toteuttamisen.” Vielä on vaikea sanoa, kuinka paljon metsäraja ehtii siirtyä tytärten elinaikana. Heistä jokainen on ollut jollain tapaa mukana metsänhoidossa. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. Hinta 42 € Metsätuhot. Jos halla olisi käynyt, viimeinen latvakasvain olisi paleltunut ja taimet olisivat tuuheampia”, Paakkola kertoo. Savipohjainen maa läpäisee vettä huonosti, joten vesitalouden toimivuudesta on muistettava huolehtia. Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tunnistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsissämme. Ii Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. ”Tänä kesänä taimet eivät malttaneet pysäyttää kasvuaan heinäkuussa, vaan näihin on tullut vielä jälkikasvua
”Pisin avustettava tie on pituudeltaan 17 kilometriä, mutta luvussa on myös puolen kilometrin pätkiä.” Kouvolassa kaupunki avustaa vain sellaisia yksityisteitä, joiden varrella asuu vähintään 500 metrin etäisyydellä vähintään yksi vakinainen asukas. Niihin käytettävissä oleva rahamäärä oli vielä pari vuotta sitten 850 000 euroa vuodessa. Se tietää lisää julkista avustusta, mutta tuo tielle paljon muutakin hyötyä. Kouvolassa kaupunki on lähtenyt tarmokkaasti edistämään yksityistiekuntien yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jos kaksi tai useampia yksityistiekuntia yhdistetään vapaaehtoisesti, voi kaupungin maaseutulautakunta nostaa tiekunnan hallinnoimien teiden kunnossapidon avustusluokkaa. Yksityistiekoordinaattori Markku Talvisto kehottaa tieosakkaita ajattelemaan maaseudun tieverkkoa suurempana kokonaisuutena, kuin vain omana tienpätkänä. › Yhdistyvät tiekunnat hakevat kunnalta tietoimitusta. Pinta-alaltaan laajan Kouvolan kaupungin alueella on nyt noin 800 tienhoitokuntaa. Isompi tiekunta pystyy maksamaan myös parempaa liksaa hoitotöistä. ”Jos tiekunta saa esimerkiksi 10 000 euron hankkeeseen sekä valtion että kaupungin avustuksen, se maksaa kunnostamisesta nettona vain 3 000 euroa.”. Kurssit käyneitä tieisännöitsijöitä toimii Kouvolassa puolenkymmentä. Nyt taso on leikkautunut 500 000 euroon. Kaupunki haluaa saada rahoistaan irti mahdollisimman paljon tehoja. Siitä hyötyvät kaikki. Kunnossapito taas on vuosittaista toimintaa”, Talvisto sanoo. Näin säästetään rahaa ja vaivaa. Heiltä löytyy myös apua tiekuntien yhdistämisen useimmiten vaatimaan tieyksikkölaskelmien päivittämiseen. › Tieto uudesta tiekunnasta menee kunnalta Maanmittauslaitokselle. Jaossa olevan valtion avustusrahan määrä näyttäisi jopa lisääntyvän ensi vuonna. ”Kunnolla tehty tien perusparannus on 10–20 vuoden sat saus. Joku tien varren maaja metsätalousyrittäjä voi ehkä ottaa hoitoonsa oman alueensa yksityisteitä hankkimalla siihen kunnon pelit ja vehkeet.” Nettohinta ratkaisee Jos isomman tiemäärän hallinnointi tuntuu tieosakkaista raskaalta, sen voi siirtää kokonaan tai osittain ammattimaiselle tieisännöitsijälle. Talvisto kannustaa hakemaan paitsi kaupungin rahoja, myös ely-keskuksen myöntämiä valtionavustuksia yksityisteiden perusparantamiseen. Samat tyypit istuvat niissä usein monen tien asioissa”, Talvisto kuvaa nykytilannetta. Tieosakkaiden kannattaa kuitenkin katsoa maksamaansa perusparanushankkeen nettoeikä bruttohintaa”, Markku Talvisto neuvoo. › Useimmiten on tarpeen uusia mukaan tulevien teiden yksiköinti. ”Isompi tiekunta pystyy maksamaan parempaa liksaa hoitotöistä.” Tiekuntien yhdistäminen › Jos tieoikeudet ovat kunnossa, ei tarvita maanmittaustoimitusta. Myös urakoitsijoiden ja muiden asiantuntijoiden käyttö voi tehostua. ”Ihmisillä on varmaan muutakin tekemistä kuin istua tiekokouksissa. Aloittamiseen riittää osallistuvien tiekuntien päätökset. › Kunnan koolle kutsumassa toimituskokouksessa hyväksytään uuden tiekunnan yksiköinti ja valitaan sille toimielin. Asukasmäärä on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat myönnettävien avustusten suuruuteen. uusi kohta. Summasta jaetaan avustuksina yksityisteiden kunnossapitoon 400 000 euroa ja perusparantamiseen 100 000 euroa. Isompi tiekunta säästää hallinnossa, kiinnostaa enemmän urakoitsijoita ja lisää mahdollisuuksia parempiin kunnanja valtionavustuksiin. SYYSKUUTA 2016 u NRO 16 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat M onessa yksityistien hoitokunnassa on vaikeuksia löytää vastuuhenkilöitä, ja teiden kunnossapitoon tarkoitetut julkiset avustukset tuskin kasvavat tulevaisuudessa. Hoitokunnan on oltava itse aktiivinen avustusten hakemisessa.” Isompi tiekunta – parempi bisnes Kunnossapitoavustusten jakoperusteiden ehtoihin on otettu Tiekunnat yhteen Kouvolassa ryhdyttiin edistämään suurempien tiekuntien syntymistä. Metsätalous käyttää varsinaisten metsäteiden lisäksi muutakin tieverkkoa. Maaseudun toimivia hiusverisuonia. METSÄSTÄ 20 1. ”Talkoointo alkaa olemaan katoava kansanhuvi, ja tilanteet muuttuvat kun vanhat isännät poistuvat. ”Siihen kuuluu monenlaisia yksityisteitä, myös metsäautoja mökkiteitä”, kertoo yksityistiekoordinaattori Markku Talvisto kaupungin maaseutupalveluista. Ne hallinnoivat yli 2 000 kilometrin mittaista yksityistieverkkoa. Tien hallinnolliset kulut pienenevät ja suuremmat tiekunnat voivat hyödyntää paremmin myös valtion myöntämiä perusparannusavustuksia. ”Kaupungin rahan ei pidäkään riittää kaikkeen. Valtion tukemien perusparannushankkeiden minimikoko on 10 000 euroa. ”Meillä on sellaisiakin tien pätkiä, joille ei olisi saatu ilman tiekuntien yhdistämistä ollenkaan avustuksia