ELOKUUTA 2013 • Nro 16 • WWW.METSALEHTI.FI Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3 Ajnkohtaista: Jättirekat Lapin teille ›› sivu 6 Metsänhoito: Männyn koneellinen kylvö ›› sivut 14–15 Mitä nyt kuuluu?: Metsämiehestä tulikin suntio ›› sivu 20 Kokeiltua: Virtaviivainen kypärä ›› sivu 21 Hirveäkin vaarallisempi Er kk i O ks an en / M et la
Niiden raaka-aineet vaihtelevat yhdyskuntajätteestä karjalantaan. Uutta käyttöä kuitupuulle Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty loppuun, joten ihmiskunta elää loppuvuoden velaksi. Isoja ja pieniä hankkeita on rakenteilla ja suunnitelmissa lukuisia. Jo rakenteilla olevista tehtaista isoin on UPM:n Lappeenrantaan nouseva jalostamo. Samaan aikaan Brysselissä EU-komissio laatii uusiutuvan luonnonvaran eli biomassan kestävyyskriteerejä. Kooltaan maailmanluokan edelläkävijähankkeessa on tarkoitus yhdistää sellutehdas, maakaasuputki ja Helsingin halu kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Stora Enso kertoi äskettäin suunnitelmasta ryhtyä valmistamaan ligniinistä erikoiskemikaaleja. Lomakaudella vähälle huomiolle jäänyt tiedote Sunilasta on iso askel tiellä kohti aivan uudenlaisia puupohjaisia tuotteita. Sivu 25 Säihkyvä kirja sammalista Sivu 26 Haavanhelokoi iski Etelä-Suomeen Sivu 26 Ainutlaatuinen visarengasmänty Sivu 28. www.metsalehti.. Investoinnin takana ovat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren lisäksi Helsingin Energia ja Gasum, jonka suurin omistaja on Fortum. Suomessa puu on kuitenkin runsaiden metsävarojen ja jo toimivien puunjalostuslaitosten vuoksi kaikkein kiinnostavin biomassa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Sivu 24 ”Metsien terveyttä osattava hoitaa” Mikään laki ei saa olla metsän terveyden hoidon esteenä, Jouko Juurikkala kirjoittaa. Valmistelu on loppusuoralla. Kriteereitä tarvitaan, koska Eurooppaan tuodaan biomassaa myös sen ulkopuolelta. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Jalostamo olisi luonteva jatke Joutsenon tehtaalle, missä sellua on keitetty jo yli sata vuotta. Lienee parasta yhtyä anomukseen – ei siitä ainakaan haittaa ole. Komissiolla on totinen työ löytää ratkaisu, joka palvelisi kaikkia. Sivut 16–17 Metsäkonekuski jätti ohjaamon Sivut 18–19 Metsän kasvumallit eivät ole ajan tasalla Sivut 22–23 Valkoselkätikka sanoo ”kjok” Tikkoja voi auttaa jättämällä korjaamatta lahoavia lehtipuita. Huurinainen yhtiön alkuvuoden tuloksesta. Paikallisesti biojalostamojen merkitys on suuri. Metsämaan kauppa on jatkunut tasaisena.” Tornatorin toimitusjohtaja Arto J. Kaikki kolme suurta metsäteollisuusyritystä ovat vahvasti mukana uusien biojalostamoiden nousussa. Siellä oli kai eri alalajikkeita, kun joissain pensaissa jo parinkymmenen metrin päässä olivat marjat taas pienempiä.” Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ay-miehen toiveissa keskitetty ratkaisu Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand vaatii hallitusta perumaan kilometrikorvausten verollepanon. Sen käyttäjät ovatkin osaltaan vastuussa myös muiden maanosien metsien monimuotoisuudesta. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Suomalaisia jännittää, tuleeko puun eri osille eri kriteerit, jotka vaikeuttaisivat bioenergian käyttöä täällä. Uusi laitos jalostaisi puunhankinnan sivutuotteista kuten hakkeesta ja kuoresta 95-prosenttista metaania. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivut 4–5 Koivun lahottajasieni voi olla onnenpotku Pakurikääpä saattaa tuottaa vanerikoivikkoa paremmin. Metsänomistajille biojalostamot ovat hyvä uutinen, sillä vähitellen ne lisäävät puun käyttöä. PÄÄKIRJOITUS 29.8.2013 J outsenon sellutehtaalla järjestetään parin viikon kuluttua yleisötilaisuus isosta investointihankkeesta, joka koskee myös helsinkiläisiä. Ehkä jo tämän vuoden puolella Joutsenoon päätetään rakentaa Suomen ensimmäinen puupohjaista biokaasua tuotava laitos. Valokuvat vievät ajassa taaksepäin Pentti Väänänen ajatteli ensin ja laukaisi kameransa vasta sitten. 2 METSÄLEHTI 16 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uuden sukupolven biojalostamoista tuli totta yllättävän nopeasti. Sivut 10–11 Puunostajat odottavat jo talvikohteita Sivu 12 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Suolammen rantamustikoita ”Aika isoja olivat mustikat soisen lammen rannalla. . 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Kirkoissa on perinteisesti rukoiltu esivallalle viisautta. Ensi vuonna käynnistyvä laitos tuottaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Sivu 8 Metsäsektorin alamäki pysähtyi Metsäalan osuus kansantuotteesta ei enää pienene. Investoinnit vahvistavat uskoa tulevaisuuteen, mutta jo lakkautettujen tehtaiden korvaajaksi tai kuitupuun hinnan nostajaksi niistä ei vielä ole. Esimerkiksi Vapon Kemiin suunnittelema laitos olisi seudun harvennusmetsille erittäin tervetullut uusi jalostaja. HANNA LEHTO-ISOKOSKI On metsää muuallakin Alkuvuosi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvällä tasolla loppuvuonnakin
Syypää on kirjanpainaja, joka kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Karikkeeseen päästyään ne ovat suojassa pakkasilta ja jatkavat parveiluaan kevään koittaessa. Kuukausi armonaikaa Kirjanpainajatuho laajenee Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. ”Yksittäisillä seurantapisteillä saalismäärät ovat lisääntyneet keskikesästä. Näin metsistä saadaan vietyä ötököiden miehittämät puut pois ennen kuin toisen sukupolven kirjanpainajat siirtyvät talvehtimaan karikkeen lämpöön. Koko kuvio, jossa on kirjanpainajan tappamia tai kuolemassa olevia kuusia, kannattaa hakata kuukauden sisällä, ja puut tulee kuljettaa pois mahdollisimman pian”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Metsät kannattaa tarkastaa nyt heti sekä uudelleen taas toukokuussa ja toimia, jos tuhoja löytyy”, Heikkilä sanoo. Tämän kesän aikana kanta on vähintään viisinkertaistunut viime vuodesta, ja iskeytymiä on jo havaittu elävissä puissa. ”Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen”, Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Heli Viiri kertoo. Lisää menetyksiä on luvassa, ellei riskikuusikoita korjata ajoissa. Toisesta sukupolvesta merkkejä Elokuun lopun intiaanikesä enteilee kirjanpainajille jatkoaikaa. Tuhoja on havaittu Pohjois-Mikkelin korkeudella asti. Riskikohteilla puut tulisi korjata muutaman viikon sisällä. ”Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen.” Ötökkätuho leviää myrskyjen kulku-uria pohjoisemmaksi Myrskyjen jäljillä Lähde: Suomen metsäkeskus Hyönteistuhojen torjuntahakkuut 2010 myrskyjen kulku-ura Ti ia Pu uk ila Muutaman millimetrin pituinen kirjanpainaja voi syrjäyttää hirven tuholaisten kärkilistalta, jos torjuntahakkuut jätetään tekemättä.. Se on selvä merkki, että tuho on nostamassa päätään”, Heikkilä kertoo. Merkit ovat jo ilmassa. ”Ei ole mitään takeita, etteikö tilanne ryöstäydy aluillaan olevan epidemian kautta myös Suomessa. ”Yli-ikäiset kuusikot ovat myös vaaravyöhykkeessä. Jos kirjanpainajaa ei oteta vakavasti, siitä voi kehkeytyä hirveäkin pahempi tuholainen. Nyt kuolleiden puiden läheisissä elävännäköisissä puissa on löydetty merkkejä iskeytymistä”, Niskanen kertoo. Kuolleet puut joista kaarna irtoaa ovat varoitussignaali, johon pitää reagoida viivyttelemättä. Pelottava esimerkki löytyy muutaman vuoden takaa Etelä-Ruotsista, missä myrsky pyyhkäisi ensin neljä miljoonaa mottia puuta ja kirjanpainaja söi vielä yhden miljoonan. Jos riskikohteiden hakkuut jäävät talveen, metsänomistajan puukauppatili ei kärsi kolausta, mutta ötökkätuhojen torjuntaa talvihakkuut eivät enää edistä. Jos lämpöä riittää, ensimmäisen ötökkäsukupolven jälkeläiset ehtivät nekin lisääntymään. Kirjanpainajakanta on monin paikoin viisinkertainen verrattuna viime vuoteen. ”Etelä-Savon korkeudella ei ole koskaan aikaisemmin havaittu toista iskeytymäkertaa samana kesänä. Jos tuhoja halutaan ehkäistä, niiden hakkuita kannattaa harkita vaikkei iskeytymiä vielä näkyisikään.” Tuho voimistunut lounaassa Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat tarkkailevat seurantapisteiden pyydyksiin kertyviä ötökkämääriä vakavina. Torjuntahakkuut ovat ainoa keino pitää ötökkäepidemia hallinnassa. Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen pitää toisen sukupolven kehittymistä mahdollisena jopa Etelä-Savossa. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa tuhoja on Astaja Veera-myrskyjen kulku-urilla”, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Kannan voimistuessa kirjanpainajat ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta yhä pohjoisemmaksi uusille alueille. Säät määräävät, iskeytyvätkö ne pystypuihin vai siirtyvätkö ne maahan talvehtimaan”, Heikkilä sanoo. Myrskyjen runtelemassa Lounais-Suomessa kirjanpainajien runsastumista on pelätty jo kaksi kesää, eikä aiheetta. Tämä viittaa siihen, että tämän kesän jälkeläiset ovat aikuistuneet. ”Yksittäisten puiden poistaminen ei hyödytä. Mikäli toinen sukupolvi ehtii lisääntyä, ötökkäkannan kasvu kiihtyy ja tuhot voimistuvat entisestään. ”Hyönteistuhoista tehdyissä metsäkäyttöilmoituksissa painopiste on siirtynyt Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 16 • 2013 3 TIIA PUUKILA E lokuun loppuun mennessä jo yli 1 300 hehtaaria on saanut ennenaikaisen hakkuutuomion. ”Edelliskesästä poiketen aukon reunoista on kuollut pystypuita lähes jokaisella viidestä seurantapisteestä
Noin seitsemän hehtaarin kokoinen alue – Mörkökorpi – on suurelta osin reilusti yli satavuotiasta, aarniomaista kuusimetsää. Liikevoittoa kertyi 35 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla hakkuumäärä on viimeiset pari vuotta pysynyt lähes samana. Jos keskusjärjestöt eivät onnistu, joudutaan liittokierrokselle. Kokonaisratkaisun puolesta Håkan Nystrand toivoo keskusjärjestöiltä ja hallitukselta kokonaisratkaisua, joka luo selkeät linjat sopimuskohtaisille neuvotteluille ja säilyttää oikeuden kokonaan verottomiin kilometrikorvauksiin. Toinen henkireikä on metsästäminen, jota Nystrand – maatalon poika Pohjanmaalta – on harrastanut lapsesta asti. Tämä on iso kysymys”, Nystrand tähdentää. Hajonta on suurta: runsassatoisia puolukkapaikkoja löytyy siemenpuuasentoisista mäntymetsistä sekä sellaisilta avohakkuualueilta, joilla koivuvesakko tai männyn taimet eivät varjosta puolukoita liikaa, Metlasta kerrotaan. ”Tärkeää on, että johtajalla säilyy kosketus jäsenistön elämään”, hän itse sanoo. Työ kuormittaa yhä pahemmin etenkin teollisuudessa, kun väki vähenee mutta tekemisen määrä ei. Kaikki Meton sopimusalat pyysivät Nystrandia kesäkuussa jatkamaan tehtävässään. ”Siinä tapauksessa työehtosopimusneuvottelut mutkistuvat”, hän ennakoi. Niinpä Nystrandin ja hänen esikuntansa valvottavina on kymmenkunta eri työehtosopimusta. Tänä vuonna sato on keskinkertaisen ylärajalla. STTK:lainen Meto edustaa noin 8000:ta metsätalousinsinööriä, ja liiton jäseniä löytyy metsäklusterin joka kolkasta. Uusi verotuspäätös tulee, jos esitäytetyn veroilmoituksen tietoja on keväällä korjattu. Uuden verotuspäätöksen voi saada, vaikkei ilmoitusta olisi itse korjannutkaan, sillä Verohallinto on saattanut saada korjattua tietoa muualta, esimerkiksi työnantajalta. Hänet tunnetaan asiallisena ja tasapuolisena johtajana, joka ei pikkuasioihin takerru. Verohallinto kehottaa kaikkia tarkastamaan uuden veropäätöksen tiedot ja vertaamaan niitä ilmoitettuihin. Liikevaihtoa puun myynnistä kertyi 40 miljoonaa euroa, viitisen miljoonaa viimevuotista enemmän. Jos päätöksessä on selvä virhe, siitä kannattaa ilmoittaa mahdollisimman nopeasti. Luonnonperintösäätiöllä jo 40 suojelualuetta Luonnonperintösäätiö on ostanut suojeluun vanhaa metsää Saarijärveltä. ”Eivät jäsenemme siellä huvikseen ajele”, Nystrand hymähtää. Korjatut veropäätökset postissa Verohallinto on aloittanut verotuspäätösten postituksen. Kolmen miljoonan euron lisäpotti on tarkoitus käyttää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen, kunnostusojituksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen sekä metsänuudistamisen työmäärien lisäämiseen. Lisätuen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 140 työvuotta. Kentällä työskentelevällä Meton jäsenellä saattaa ajoja kertyä jopa 4000 kilometriä kuukaudessa, joten monella verottajan mittari raksuttaa viimeistään kesällä. Syksyn murheenkryyni on eduskunnan päätös verottaa työmatkojen kilometrikorvauksia 15000 kilometrin jälkeen ensi vuoden alusta lähtien. Tornator ennätysvauhdissa Puun hyvä kysyntä ja suotuisat korjuukelit vauhdittivat metsäyhtiö Tornatorin alkuvuotta. Huonolle metsätielle on silti lähdettävä, jos töitä aikoo tehdä. Ostomäärien kuutiotavoitteet nousevat. Hän vaihtaa työkengät juoksutossuihin ainakin kolmesti viikossa ja antaa mennä. Poiminta-aikaa riittää lumeentuloon saakka. Kiinteistökauppaa käytiin reilulla neljällä miljoonalla eurolla, joten alkuvuoden liikevaihto nousi liki 45 miljoonaan euroon. Muutenkin Nystrand puhuu kokonaisratkaisun puolesta. ”Ihmiset uupuvat, ja se tulee kaikille kalliiksi. Siellä metsien hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään vain 70–80 prosenttia. Keski-Suomessa suurimmat hakkuusäästöt Keski-Suomessa hakkuumäärä suhteessa hakkuumahdollisuuksiin on perinteisesti ollut valtakunnan kärkeä, mutta nyt kehitys näyttää kääntyneen päinvastaiseksi, Suomen metsäkeskus uutisoi. Hyötyä kunnallispolitiikasta Ennen nykyistä uraansa Håkan Nystrand työskenteli 21 vuotta ykMetsäalan maratoonari Håkan Nystrand vaatii metsätalousinsinööreille parempia työehtoja ja Eurooppaan parempaa metsäpolitiikkaa.. Voimia antaa myös jäsenistön vankka tuki. Toki Metolla riittää myös alakohtaista neuvoteltavaa, ja yksi kysymyksistä on työaika. Kypsyteltävä ei häneltä totisesti lopu, varsinkaan kun syksyn työmarkkinaneuvottelut kolkuttavat jo ovella. Kainuussa, Koillismaalla ja Metsä-Lapissa puolukat ovat kypsiä syyskuun alkupuolelta lähtien. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva Y hden maratonin aikana ehtii ajatella paljon ja puolimaratonillakin melkoisesti. Me näemme ongelman hyvin läheltä, henkilötasolla. Puuta myytiin tammi-kesäkuussa ennätykselliset 1,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 200000 kuutiota enemmän kuin vuotta aiemmin. Poikkeuksena on Keski-Suomi. Matkustaminen lisääntyy. Lenkkeilemisen ansiosta hän itse jaksaa pitkät työpäivänsä. Sen tietää Metsäalan Asiantuntijat ry:n Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand, joka tunnustautuu lenkkeilyhulluksi. Suurimmat ryhmät ovat metsäteollisuuden ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt. Mörkökorpi on Luonnonperintösäätiön 40:s suojelualue ja kolmas Keski-Suomessa. Työelämän isot, esimerkiksi eläkkeisiin tai työhyvinvointiin liittyvät asiat eivät edisty yksittäisten liittojen ja työnantajan välisissä istunnoissa. 4 METSÄLEHTI 16 • 2013 LYHYESTI Nyt puolukoita keräämään Puolukka kypsyy poimittavaksi kahden seuraavan viikon aikana Eteläja Keski-Suomessa, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. ”Lenkkipolulla asiat kypsyvät”, Nystrand toteaa rauhalliseen tyyliinsä. Lisäbudjetista tukieuroja metsänhoitoon Valtiovarainministeriön kuluvan vuoden toisessa lisäbudjetissa esitetään lisärahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen eli kemera-tukeen. Postitus jatkuu lokakuun lopulle
› Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kolme aikuista ja kaksi kotona asuvaa lasta. Nystrand tähdentää, että Brysselissä täytyy tarttua asioihin, joista päätetään vasta muutaman vuoden kuluttua – suomalaiset heräävät yleensä liian myöhään. ”Metsät täytyy hoitaa hyvin. Direktiiviluonnoksen mukaan uusi seuranta tehtäisiin, ei suuraluevaan tilatasolla. Koko Euroopassa on sama tilanne kuin meillä: kasvusta käytetään 60 prosenttia, ja metsien puuvarat kasvavat vuosi vuodelta. › Harrastaa metsänhoitoa, juoksemista, metsästämistä. Nystrand arvioi, että 200 kansanedustajasta 20–30 hallitsee metsäpolitiikan perin pohjin. Uusiutuvaa energiaa ei saisi tuottaa, jos siitä seuraa metsäkatoa. sityismetsätalouden parissa, esimerkiksi Rannikon metsäkeskuksen aluepäällikkönä Pohjanmaalla. Jos niiden kasvu hiipuu, sahaamme omaa oksaamme. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Mikäpä on sukkuloidessa, sillä Nystrand puhuu ruotsin ja suomen lisäksi hyvin englantia ja saksaa ja pärjää myös norjaksi ja tanskaksi. Kaavailujen mukaan pakollinen metsäsuunnitelma toimisi hakkuiden, monimuotoisuuden ja hiilivarantojen ylläpitämisen todentajana. ”He ovat meille todella tärkeitä. Tiedossa olisi uutta byrokratiaa ja kustannuksia entisten päälle. Nystrandia huolestuttaa, että mikäli jatkuva kasvatus yleistyy, metsät eivät uudistu yhtä tehokkaasti kuin tähän saakka. En halua mollata metsälakia, mutta korjausliikkeisiin pitää varautua.” Ajoissa asialla Ei Håkan Nystrandin poliittinen työ Arkadianmäelle lopu. Kestävyyden seurantaan on jo toimivat menetelmät niin valtakunnankuin suuraluetasolla. Kysymys on siitä, että Brysselissä ollaan hyvin, hyvin huolissaan metsäluonnon monimuotoisuudesta, puun riittävyydestä ja ilmastomuutoksesta, jos ja kun puuta aletaan käyttää energiantuotantoon. Kun esillä on jokin metsäpoliittinen kysymys, olemme heihin yhteydessä.” Tuleva metsänhoitoyhdistyslaki vaikuttaa voimakkaasti metolaisten elämään, samoin uusi metsälaki. E uroopan komission vuosikausia valmistelema direktiiviesitys kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä on parhaillaan komission sisäisessä käsittelyssä. Meton puheenjohtajan Håkan Nystrandin työhuone sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa. Johtopäätös on ollut, että tarvitaan erillinen direktiivi, jossa säädetään, mitä puuta voidaan polttaa ja miten puun alkuperään seurataan. Metsien ja puunkäytön monipuolinen lisääminen ovat suuri mahdollisuus niin Suomen kuin koko EU:n taloudelle. Juuri nyt on oikea aika puhua kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Ja viikonlopun jälkeen odottaa karhujahti Pohjois-Karjalassa. Ja edunvalvojaksi minut on valittu.” ”Toteutuessaan esitys heikentäisi niin Suomen kuin koko Euroopan metsäsektorin kilpailukykyä ja toimivuutta.”. ”Haluaisin tavata useammin jäseniämme kentällä, mutta asioista neuvotellaan ja päätetään täällä. Hän käy puhumassa esimerkiksi eduskunnan kuulemistilaisuuksissa. Ongelma on, että meillä metsäkatoa olisivat myös tielinjaja tonttihakkuut. Nystrandin mukaan idean läpimeno lisäisi byrokratiaa ja nostaisi bioenergian hintaa. › Asuu Espoossa. Toteutuessaan esitys heikentäisi niin Suomen kuin koko Euroopan metsäsektorin kilpailukykyä ja toimivuutta. Voi vain kuvitella, mikä määrä byrokratiaa tällaiseen seurantaan tarvittaisiin. › Metsätalousinsinööri ja metsäneuvos, Metsäalan Asiantuntijat ry:n Meton puheenjohtaja vuodesta 1999, STTK:n hallituksen jäsen. Kuulostaa ensi kuulemalta hyvältä. Metsien käytön kestävyys on iso ja tärkeä asia, josta on huolehdittava. ”Suomalaisten ei pidä luottaa siihen, että esitys kaatuu vaan miettiä, miten asiat hoidetaan, jos se menee läpi. 20 jäsenmaata käsittävän Union of European Foresters (UEF) -järjestön puheenjohtajana hän sukkuloi sujuvasti myös Brysselissä. Eli komissiolla olisi veto-oikeus, mitä puuta ja mihin tarkoitukseen Euroopassa saadaan käyttää. Komissiossa kun pohditaan, pitäisikö puun eri osilla olla eri kriteerit. Nystrand lähtee testaamaan tuliteriä juoksuvarusteitaan Helsingin maratonille. Direktiiviesitys tarkoittaa, että uusiutuvan energian kestävyyden varjolla merkittävä osa metsäpoliittista päätösvaltaa siirtyisi jäsenmailta Brysseliin. Ongelma ei ole puun liikakäyttö vaan käytön puute. 5 METSÄLEHTI 16 • 2013 JUHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. EU-politiikan ja myös mahdollisten uusien kestävyyskriteerien tulee edistää biotalouden määrätietoista kehittämistä – ei estää tai vaikeuttaa sitä. Energiapuun kestävyysdirektiiviä pukkaa Metsäalan maratoonari Håkan Nystrand › Syntynyt 1955 Purmossa. Heitä on kaikissa puolueissa, ja he myös linjaavat puolueensa kannan metsäja luonnonvarakysymyksiin. Siinä on päivän kysymys.” Mutta nyt, elokuisena perjantai-iltana Arkadianmäki ja Bryssel saavat odottaa. Lisäksi hän toimi Pedersören kunnallispolitiikassa RKP:n valtuutettuna ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana. Kokemuksesta on hyötyä Metossakin, sillä Nystrandin tehtäviin kuuluu myös poliittinen vaikuttaminen. Kaikkein huikein esitys direktiiviluonnoksessa on, että komissiolla olisi ”oikeus korjaaviin toimiin korkea-arvoisen puun energiakäytön rajoittamiseksi”
Vaikka jättirekat ovat ylittäneet uutiskynnyksen, mitään ainutlaatuisen uutta ei uudistus tuo maanteille. ”Vielä 2000-luvun alkupuolella tukkirekka saattoi ainakin satunnaisesti painaa 80–90 tonnia.” UPM testasi sadan tonnin painoista jättirekkaa kesällä Lappeenrannan lentokentällä. Taaimmainen perävaunu rakennetaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää myös metsäpäässä, joten sen osalta uudelleenlastausta ei tarvita. Metsäliitolla hintatakuu liittyy jäsenetusopimukseen, mikä tarkoittaa pitkäaikaista asiakassuhdetta puukaupoissa. Tällä hetkellä käytössä on seitsemänakselisia rekkoja, ja niiden enimmäispaino on 60 tonnia. Pituutta rekalla olisi 30–33,5 metriä, kun nykyiset rekat ovat korkeintaan noin 25-metrisiä. Pian samanlaisia yhdistelmiä saatetaan nähdä Lapin maanteillä. MIKKO HÄYRYNEN Metsä Groupin, Stora Enson ja tiettävästi myös UPM:n sopimusasiakkailleen tarjoamien puukaupan takuuhintojen hinnankorotuksissa on yläraja. Vielä 2000-luvun alkupuolella tukkirekka saattoi ainakin satunnaisesti painaa 80–90 tonnia tai jopa enemmän. Ostojohtaja Esa Ojalan tietojen mukaan hintaleikkuria ei ole koskaan tarvinnut käyttää. UPM ei kommentoi metsäpalvelusopimustensa sisältöä. Metsäalan tavoitteena ovat kuitenkin vieläkin suuremmat, jopa sadan tonnin painoiset rekat. Stora Ensolla hinnantarkistusten yläraja on kymmenen prosenttia. Metsälehden tietojen mukaan hintaleikkuri on kymmenessä prosentissa. Vastaavasti kahdeksanakselisten rekkojen enimmäispaino on 68 tonnia. Metsäyhtiöiden takuuhinnoilla hintaleikkuri Metsä Group ja Stora Enso myöntävät hintakaton, UPM ei kommentoi. Nyt maan hallitus näkee kilpailukykyä parantavat hankkeet myönteisessä valossa”, Pyhäjärvi sanoo. Yhtiöiden sopimuksissa on erilaisia ehtoja, mutta periaate on, että tiettyyn määräaikaan mennessä tehdyille kaupoille taataan tietyn lähitulevaisuuden ajanjakson korkein hinta. Tuolloin havutukin kantohinta kävi jopa 40 prosenttia vuoden alun lähtöhintaa korkeammalla. Lokakuun alussa voimaan tulevan säädösmuutoksen jälkeen maanteillä voi luvallisesti liikkua 76 tonnin painoisia rekkoja. Metsäalalle nämäkään enimmäispainot eivät riitä. Uuden puutavara-ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorma olisi lähes kaksinkertainen nykyisiin puutavara-autoihin verrattuna. Puutavara ajettaisiin metsäpäästä tavallisilla rekoilla kuormauspaikolle. Se kävisi hakemassa valmiiksi täyteen kuormatut perävaunut varastopaikalta ja jättäisi tyhjät uudelleenkuormattaviksi. Uutta rekkaa toivotaan päästävän kokeilemaan ensi vuonna. Reitille tehtiin selvitys, jonka mukaan suunniteltu yhdistelmä selviää Ivalon ja Sodankylän kiertoliittymistä sekä reitin varrella olevista mäistä. A ri N ak ar i. Itse jättirekka liikkuisi vain päätiellä. Yläraja otettiin käyttöön vuoden 2007 jälkeen. Rekkakokeilun tarkoituksena on alentaa puutavaran kuljetuskustannuksia. Ylikuormat loppuivat vasta, kun metsäyhtiöt lopettivat kor vaukset sallitun painon ylittävästä osuudesta. Raja nostetaan viideksi vuodeksi 64 tonniin. Rekkoja olisi koevaiheessa kaksi, ja ne kuljettaisivat kaksi kuormaa päivässä. Uudet tuulet puhaltavat ”Metsähallitus haki vastaavanlaista lupaa jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin hanke tyssäsi ministeriöön. Lupaa käyttökokeiluun haetaan Tra?lta yhdessä Stora Enson, Metsä Groupin ja Ketosen kuljetuksen kanssa. UPM on jo kokeillut testioloissa sadan tonnin rekkaa. Hinnantarkistuksen yläraja on metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan niin korkealla, että se tulee sovellettavaksi vain epätavallisissa markkinatilanteissa. Rekassa on silloin oltava yhdeksän akselia. Tukkirekkojen koko kasvaa Lapissa haetaan lupaa sadan tonnin rekan kokeilemiseen liikenteessä. 6 METSÄLEHTI 16 • 2013 HANNU JAUHIAINEN R ekkojen suurin sallittu kokonaispaino nousee lokakuussa 76 tonniin. Kokeilulupaa haetaan tarkoin määritellylle reitille Inari–Rovaniemi–Kemi. Metsähallituksen Lapin hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi kertoo, että lupaprosessi on loppumetreillä. Lapissa Metsähallitus haluaisi samankokoisen tukkirekan tieliikenteeseen kokeiluluontoisesti. Siellä puutavara lastattaisiin jättirekan tyhjiin perävaunuihin
Kummankaan pyydysmallin kaupallisille markkinoille tulon ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Vastaanotto on ollut positiivista”, kertoo tutkimuksesta vastaava Suomen metsäkeskuksen harjoittelija Salla Rantanen. LAURA KAKKONEN, teksti SALLA RANTANEN, kuva Tänäkin kesänä satoja hehtaareja kuusimetsää tuhonneen kirjanpainajan pysäyttämiseksi kehitellään jatkuvasti uusia menetelmiä. ”Se 300000 hehtaaria on yliarvio. Suurin ero muihin käytössä oleviin feromonipyydyksiin verrattuna on, että kirjanpainajia ei pyydystetä esimerkiksi keräyspulloihin, eikä niiden lukumäärää tällöin voi laskea. Luonnonsuojelulaissa pitäisi laajentaa tervaleppäkorpien ja ketojen suojelua. Huolestuttavaa on, että tilanne ei ole kohentunut edes suojeluilla lakikohteilla. Luonnonsuojelulakiin lisättäisiin muun muassa eteläisen Suomen tulvametsät, boreaaliset tunturikankaat ja kalkkikalliot. Todennäköisesti suojeltava alue jäisi paljon pienemmäksi, etenkin jos metsälain elinympäristöjen pienialaisuudesta pidetään kiinni”, Raunio toteaa. Selvityksen mukaan mahdollista on myös se, että nykyiset lait eivät ole riittävän tehokkaita. Suurin pinta-ala on aitokorvilla ja pienin harjumetsien valorinteillä. Kirjanpainajille uusi pyydys Saksalaisyrityksen kehittämiä pyydyksiä testataan ensimmäistä kertaa Suomessa. 15 uutta luontotyyppiä Selvityksessä ehdotetaankin 15 uuden uhanalaisen luontotyypin lisäämistä luontotyyppisäädöksin turvattaviin elinympäristöihin. Saksalaisen kemian alan yrityksen BASF:n suunnittelemia, kasvinsuojeluaineisiin perustuvia uudenlaisia pyydyksiä testataan parhaillaan Häme-Uusimaan alueella. Tästä valtaosa – vajaat 300 000 hehtaaria – on metsälain luontotyyppejä. Puolassa, Ruotsissa ja Saksassa pyydyksistä on saatu jo hyviä tuloksia, ja ne ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomessa. Metallisen kolmijalan yläosaan laitettu feromoniampulli houkuttelee kirjanpainajia kasvinsuojeluaineella kyllästettyyn verkkoon. Joustava verkko on samaa materiaalia kuin Trinet-pyydyksessä, ja se on kyllästetty samalla kasvinsuojeluaineella. Selvityksen tietoja on ollut käytettävissä myös metsälain uudistuksen valmistelussa. H ar ri M en na. Luontotyypit sijaitsevat pääosin yksityismailla. Suojellut kohteet taas on rajattu pieniksi tai niitä uhkaa esimerkiksi rehevöityminen”, projektipäällikkö Anne Raunio Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Nykyisistä metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä harjumetsät poikkeavat kuitenkin siinä, että niillä voitaisiin usein hyödyntää puustoa melko runsaastikin, kunhan se tehtäisiin ominaispiirteet säilyttäen tai niitä palauttaen ja valoisia paahdeympäristöjä suosien. ”Verkon alle ei ole päässyt kirjanpainajia. Metsälaissa pitäisi myös luopua vaatimuksesta erityisen tärkeiden elinympäristöjen pienialaisuudesta. Suomen ympäristökeskus on tehnyt selvityksen taustatiedoksi ympäristöministeriön luonnonsuojelulainsäädännön kehittämiseen. Erityisesti harjumetsien tilan parantamisella on kiire, selvityksessä korostetaan. Pinot kääritään verkkoon Rantanen testaa feromonipyydysten lisäksi tienvarressa olevien puupinojen päälle laitettavaa pinoverkkoa. Metsälakiin halutaan uusia suojelukohteita Arvokkaiden luontotyyppien tilanne ei ole kohentunut suojelutoimista huolimatta. Ilman verkkoa olevissa puupinoissa sen sijaan on paljon jälkiä hyönteisistä.” Rantasen mukaan verkko voisi olla hätätoimenpide suurimpien tuhojen ehkäisemiseksi pahimpina tuhovuosina. Osin tämä selittyy sillä, että luonnossa muutokset tulevat näkyviin hitaasti. ”Pyydyksiä on laitettu yksityisten metsänomistajien maille. Korvet ovat metsälain mukaan suojeltuja elinympäristöjä. ”Harjuja uhkaa rehevöityminen, joten niitä pitäisi kasvattaa väljinä ja avoimina”, Raunio toteaa. ”Jotkut voivat jäädä henkiin, mutta ne heikentyvät kuitenkin toimintakyvyttömiksi”, Salla Rantanen selventää. Metallisen kolmijalan yläosaan laitetaan feromoniampulli, joka houkuttelee kirjanpainajia paikalle. Rungoissa olevat yksilöt eivät pääse leviämään ympäröiviin metsiin, ja lisääntymispaikkoja etsivät eivät pääse käsiksi puutavaraan. Säädöksistä huolimatta suojeltavien luontotyyppien tilassa ei ole havaittu selvää parannusta, Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa selvityksessä todetaan. JUSSI COLLIN Uhanalaisten luontotyyppien suojelusäädökset ovat olleet voimassa 1990-luvun lopulta lähtien. Nykyisen metsälain mukaisia elinympäristöjä on löytynyt yksityismailta runsaat 100000 hehtaaria. Pinoverkot ovat olleet maastossa huhtikuun puolivälistä asti. ”Pyydysten toimivuutta täytyy vielä tutkia ja kehittää”, Rantanen arvelee. Ajatuksena on, että kirjanpainajat eivät pääse verkon läpi kumpaankaan suuntaan. Suojelukohteet pääosin yksityismailla Ehdotettujen uusien luontotyyppien suojelemattomien esiintymien pinta-alaksi selvityksessä arvioidaan noin 300 000 hehtaaria. Rantasen mukaan ne ovat toimineet hyvin. Myös hinta pysynee arvoituksena siihen asti. Houkuttelevan tuoksun perässä lentäessään kirjanpainajat osuvat verkkoon ja kuolevat kasvinsuojeluaineen vaikutuksesta. Trinet-nimisen feromonipyydyksen toimintaperiaate on melko yksinkertainen. Tästä huolimatta niidenkään tilassa ei ole havaittu selvää parantumista. Lisäksi ehdotetaan, että letto määriteltäisiin metsälain elinympäristöksi koko maassa, ei vain Lapissa. Meneillään olevan tutkimuksen lopulliset tulokset saadaan myöhemmin syksyllä. ”Läheskään kaikkia kohteita ei ylipäätään ole suojeltu. Kolmijalan ympärille laitetaan kasvinsuojeluaineella kyllästetty, PET-muovista valmistettu verkko. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen listaan ehdotetaan lisättäväksi aitoja nevakorvet, harjujen valorinteet ja dyynimetsät
Leviämistä ehkäisee myös se, että kääpä kerätään aina elävästä puusta ja itiöt syntyvät vasta puun kuoltua. ”Pakurikasvaimessa on hyvin vähän pakuririhmastoa. Pakuri tarttuu ja leviää herkästi pakkashalkeamista.. Metsänomistaja voi siis olla huojentunein mielin, vaikka naapurin metsään pakurikääpäviljelys ilmaantuisi. Pakuria on miltei mahdoton kerätä vahingoittamatta puun runkoa, joten sen keruu vaatii aina maanomistajan luvan. Metsänomistajille tämä tietää mukavaa lisää tilipussiin. Kerättävä kasvain on enimmäkseen puuainesta”, Peltola sanoo. Suomessa sitä esiintyy yleisimmin koivulla. Lisätuohta pakurista Mikäli pakurikäävän viljely onnistuu, rääseikkö voi tuottaa jopa vanerikoivikkoa paremmin. Terveille koivikoille siitä ei ole vaaraa. Jokamiehenoikeuksien turvin kääpämetsään ei ole asiaa. Pakurikääpää istutetaan muutaman puun ryhmiin Itä-Suomesta aina Lapin korkeudelle asti. ”Varsinaiset pakurit kehittyvät hitaammalla tahdilla. ”Pakuri viihtyy heikkokuntoisissa veden vaivaamissa koivikoissa, joiden arvo on enimmäkseen polttopuupuolella. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin. He kartoittavat yhteistyönä pakurikäävän viljelymahdollisuuksia. ”Joudumme odottamaan vähintään neljä vuotta ennen kuin jotain näkyy.” Pakurikääpä Pakurikääpä on useilla lehtipuilla esiintyvä lahottaja-sieni. ”Metsänomistajan kannattaa kerätä käävät omilta mailtaan. Pakuria voi yrittää myydä suoraan pakurituotteiden valmistajille tai Suomen luontoyrittäjyysverkoston alihankintapörssin kautta”, Peltola kertoo. Laji on yleinen koko maassa. Joudumme odottamaan vähintään neljä vuotta ennen kuin jotain näkyy”, Pappinen arvioi. Lehtipuissa, etenkin koivuissa viihtyvän lahottajasienen terveysvaikutukset on tunnettu Aasiassa vuosisatojen ajan. Nyt käynnistyneellä tutkimuksella kartoitetaan pakurin viljelymenetelmien ohella myös markkinoita ja viljelyksen perustamiskustannuksia. Meidän ajatuksenamme on, että tällaiset metsät saataisiin tuottamaan rahaa pakurin tuotannolla”, kertoo MTT:n vanhempi tutkija Rainer Peltola. Näin uskovat Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat. 8 METSÄLEHTI 16 • 2013 TIIA PUUKILA, teksti RAINER PELTOLA, kuva K oivun kyljessä kasvava hiiltyneen näköinen mötikkä voi olla metsänomistajalle yllättävä rahasampo. Laajamittaista ja suunniteltua tuotantoa ei ole. Silloin tiedetään, onko puutappien avulla koivun runkoihin siirretty kääpärihmasto levinnyt puuhun. Muun muassa vatsan rauhoittamiseen käytettävästä rohdosta maksetaan 40–60 euroa kilolta. Kun puu kuolee, sota loppuu ja halutut yhdisteet häviävät. Pakuriteetä on käytetty erityisesti Venäjällä perinteisenä nautintoaineena ja luontaislääkkeenä. Runkokaan ei mene hukkaan, sillä siitä syntyy polttopuita. Parhaimmillaan kilohinta nousee yli sadan euron. Markkinoita on, tuotanto uupuu Tämän syksyn aikana perustettava pakurikäävän viljelykoe on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa. Peltola vertaa tilannetta luonnon biologiseen sodankäyntiin. ”Mikäli yksi puu tuottaisi viisi, kuusi pakurikasvainta, siitä saataisiin reilusti parempi hinta tällä hetkellä kuin vaneritukista”, laskee Itä-Suomen yliopiston professori ja metsäbiotekniikan tutkija Ari Pappinen. Pakurille on kova kysyntä etenkin Aasiassa, mutta myös Euroopassa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden kuluttua syksyllä. Tähän asti kauppojen hyllyille päätyvä pakurikääpä on kerätty metsistä sieltä täältä. Lähteet: Metinfo, Wikipedia Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, Suomi voi nousta pakurin vientimaaksi. Pakurikäävän tartunta tapahtuu kaikenlaisiin vioittumiin lehtipuiden rungoilla. Se tarttuu lähinnä vaurioituneisiin heikentyneisiin puihin. Myös pakurista saatavat terveysvaikutteiset aineet syntyvät puun ja pakurin välisestä kamppailusta. Älä kerää lahopuusta Pakurikääpää esiintyy luontaisesti ympäri Suomen
• saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. 9 METSÄLEHTI 16 • 2013 Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen
Viime vuosina useat palvelualat ovat kasvaneet nopeasti. ”Metsäteollisuuden metsätaloutta heikommassa BKT-kehityksessä heijastuu paperin heikko kysyntä ja hinta, mutta metsäenergia on tuonut metsätalouteen uutta touhua.” Epäsuora BKT-vaikutus on suuri edelleen Elektroniikkateollisuus kasvoi Nokian vedolla 1990-luvulla talouden kolmanneksi tukijalaksi metsäja metalliteollisuuden rinnalle. Metsäteollisuuden BKT-osuus laski koko 1980-luvun aina laman silmään vuoteen 1991 saakka, mutta 1990-luku oli kokonaisuudessaan metsäteollisuudelle hyvää aikaa. Perinteiset vientiriippuvaiset teollisuusalat ovat olleet vaikeuksissa. Metsä on kansantalouden peruskiviä – edelleen ja varsinkin huonona aikana. Metsäenergia näkyy jo BKT:ssa Parin viime vuosikymmenen aikana metsäteollisuuden BKT-osuus on laskenut kuudesta prosentista kahteen. Viime vuosina metsäsektorin suora osuus bruttokansantuotteesta on ollut neljässä prosentissa. Välilliset vaikutukset tarkoittavat sitä, mitä metsäteollisuus ostaa toimintansa pyörittämiseen – puuta, energiaa, kuljetuksia, kemikaaleja, työtä ja paljon muuta kaikenlaista. Metsäsektori tarkoittaa sekä metsätaloutta että metsäteollisuutta. Suoran BKT-osuuden lisäksi pitää nähdä alan välilliset vaikutukset. 10 METSÄLEHTI 16 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN M etsäsektorin BKT-osuu den alamäki on pysähtynyt”, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo. Vuoteen 2009 jatkunut roima alamäki alkoi, kun Nokian huima nousu alkoi pienentää muiden alojen BKT-osuuksia, ja samalla painopaperien vaikeudet alkoivat näkyä. ”Metsäteollisuuden suora vaikutus on vaatimaton, mutta välilliset vaikutukset ovat merkittävät. nanssikriisiin ja Nokian vaikeuksiin. Metsäsektorin BKTosuus on supistunut neljään prosenttiin, mutta välillisten vaikutusten kautta vaikutus on 17 prosenttia.. Vielä 1970-luvun puolivälissä osuus oli kymmenen prosentin tienoilla. ”Markan kelluttaminen auttoi, paperilla oli vielä menekkiä ja metsäteollisuus investoi”, Kotilainen summaa. ”Metsäsektori ei ole lamantappaja, mutta talouden peruskivi edelleen.” 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta BKT-osuuden lasku pysähtyi Lähde: Tilastokeskus 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 % Metsäsektori Metsäteollisuus Paperiteollisuus Metsätalous Puuteollisuus Lamantappajaa ei ole koskaan osattu ennustaa. Metsäteollisuus on paljon kotimaisia panoksia käyttävä toimiala.” Välillisten vaikutusten kautta metsäteollisuuden BKT-osuus nousee 17 prosenttiin. 1930-luvulla se oli kultakannasta irrottautuminen, devalvaatio ja paperivienti, 1970-luvulla öljyn hinnannousun mukana kasvanut idänkauppa, 1990-luvulla Nokia, vuoden 2009 jälkeen Aasian nopea kasvu. Metsäsektorin bruttokansantuoteosuuden lasku on suurimmaksi osaksi johtunut muiden alojen kasvusta, mutta viime aikoina tehtaiden sulkemiset ovat laskeneet myös volyymia. Viime vuosina myös Nokia on joutunut vaikeuk siin, mikä on tasoittanut muiden alojen BKT-käyriä. ”Metsäteollisuusviennin osuus on kohenemassa, kun elektroniikkavienti supistuu Nokian Salon tehtaan sulkemisen vuoksi.” Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä on 15 prosenttia, ja siihen sisältyvän puutavaraviennin osuus vajaa neljä prosenttia. Ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista on jo pitkään tutkinut metsätalouden ja metsäteol lisuuden muutostrendejä. Hän korostaa, että vaikka metsäsektorin arvonlisäys on ollut 2000-luvun alusta laskussa ja paperissa tuotantomäärät ovat pudonneet kolmanneksella, niin metsäalan kehitys ei kokonaisuudessaan ole niin huono kuin metsäteollisuuden kehitys. Jos metsäteollisuus yhtäkkiä huitaistaisiin pois, niin BKT supistuisi hetkellisesti 17 prosenttia, mutta aukko alkaisi täyttyä muulla toiminnalla. Kotilaisen mukaan metsäteollisuuden menestystarina ei suinkaan ole lopussa. ”Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat kokeneet melkoisen suoneniskun.” Hidasliikkeisyys etu ja haitta Vaikka Suomen BKT on palveluvaltaistunut, niin olemme vientiriippuSuomen puujalka ei katkennut Metsäsektorin BKT-osuus on laskenut muutamaan prosenttiin, mutta lasku pysähtyi . Suora BKT-osuus ei ota huomioon välillisiä vaikutuksia
”Näin on aina tapahtunut. Perinteisesti politiikassa on herkimmin kuultu Metsäteollisuus ry:tä, jota puolestaan hallitsevat kolme suurta yhtiötä. Mutta puunmyyntija matkailutulot menevät eri taskuihin. ”Esimerkiksi matkailun arvonlisä oli viime vuonna 4,4 miljardia euroa – lähes kolme prosenttia BKT:sta – eli enemmän kuin metsätai elintarviketeollisuuden. Työllisyyden kasvu on palvelevissa töissä. Euroopan markkinoilla on alkanut näkyä suhdannekäänteen merkkejä, mutta Kotilaisen mukaan eurokriisi on pitempiaikainen ongelma. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan matkailusta neljännes on luontomatkailua.” Kantorahatulot olivat viime vuonna 1,7 miljardia euroa, luontomatkailun BKT-osuus oli 1,1 miljardia ja ala on kasvussa, Hetemäki suhteuttaa. Pitkän aikavälin BKT kuvaa talou dellisen toiminnan muutosta ja lyhyen aikavälin muutokset kertovat myös suhdannetilanteesta. Lobbausvoima hajoaa Metsäteollisuuden lobbaus oli ennen vahvempaa, vaikka itse sanaa ei käytettykään, ja voima riitti toistuviin devalvointeihin. Uutta, paperiteollisuuden kaltaista hallitsijaa ei metsäteollisuuteen enää nouse. ”On kuitenkin entistä vaikeampi sanoa, kuka tosiasiassa edustaa metsäalaa. Metsiin perustuvia elinkeinoja tuhoutuu niiden menettäessä elinkelpoisuutensa, ja uusia luodaan tilalle. ”Sellun ja kartongin menekit ovat kasvaneet, vaikka monella muulla teollisuuden alalla on mennyt huonosti”, Kotilainen muistuttaa. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden tuoma arvonlisäys voi pysyä entisen suuruisena, mutta BKT:ssä se hajoaa monille eri toimialoille, Hetemäki pohtii. Laskentatapa on standardisoitu kansainvälisillä sopimuksilla. vaisia edelleen. Välillä metsäteollisuus tuomitaan auringonlaskun alaksi, mutta huonona aikana sen merkitys taas nähdään. ”Tuhoutuvien toimialojen työntekijöiden uudelleensijoittumista pitää tukea, mutta ei itse toimialaa.” Toimialan kannalta painopisteen pitää olla uusien metsäelinkeinojen syntymisen edistämisessä. Nyt lobbausvoima on hiljalleen heikkenemässä ja nojautuu entistä enemmän alan välillisiin vaikutuksiin. Muut metsien hyödyntämistavat ovat hajallaan eikä yhteistä äänitorvea ole. Metsätaloudessa se tarkoittaa neuvontaa, suunnittelua, inventointia, koulutusta. ”Kun Fortum tekee Joensuussa energiaa metsätähteistä, niin sen. Kokonaistaloudessa kasvu pitää saada monelta toimialalta, koska yhtä selvää kasvualaa ei ole. Massaja paperiteollisuus dominoi metsäteollisuutta viime vuosisadan, mutta jatkossa kuva näyttää monipuolisemmalta. BKT:n kehittäminen alkoi taloustieteiden tarpeista ja 1930-luvun suuren laman seurauksena, ja toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli tärkein taloudellisen toiminnan mittari. Metsäalan haaste onkin, että millä keinoilla tätä kasvavaa tulovirtaa voidaan ohjata myös metsänomistajille. Siksi metsäpolitiikassa pitäisi ottaa huomioon eri toimialoja ja näkökohtia nykyistä laajemmin”, Hetemäki pohtii. Metsäteollisuus voi olla talouden peruskiviä myös tulevaisuudessa, jos uusien tuotteiden kaupallistaminen onnistuu, Kotilainen uskoo ja jatkaa, että paperin heikkenevä trendi voidaan korvata muilla tuotteilla. Politiikka ei saa toimia muutosprosessin tulppana, vaan sen pitää myötäillä sitä”, Hetemäki toteaa. 11 METSÄLEHTI 16 • 2013 Bruttokansantuote BKT mittaa kansantalouden tuotantoa. Paperitehtaan varjosta Hetemäki puhuu metsäteollisuuden luovasta tuhosta. ”Jos jossakin kriisimaassa kriisi uusiutuu, niin se vaikuttaa koko euroalueeseen.” arvonlisäys ei näy metsäalan vaan energiateollisuuden tilinpidossa.” Paperimiehiä ja metsureita ei tarvita lisää. Hidasliikkeisestä metsäteollisuudesta ei ole lamantappajaksi, mutta pitemmällä aikavälillä on nähty, että ala on talouden kulmakiviä. Nokia ei nosta enää, koska sen tuotanto on siirretty ulkomaille
Tukin kuutiometrihinnassa eroa voi eri ostajien väillä olla jopa kahdeksan euroa, kun kuitupuun hintaero on normaalisti 2–3 euroa. ”Taimikonhoidon merkitys tulee nyt konkreettisesti esille. Aikainen myyjä saa leimikkonsa varmimmin ensi talven korjuuseen. Vaikka ostajat hakevatkin vielä kesäleimikoita, Marjomaa kehottaa laittamaan myyntiin myös talvikohteita. Päätehakkuiden ohella myös ensiharvennukset menevät hyvin kaupaksi. Yhdistyksen korjuupalvelu korjaa osan ensiharvennuksista ja energiapuuleimikoista. Harvennuksista ylitarjontaa Hyvältä näyttää puukauppatilanne pääosin myös Haukivuorella. ”Kesäkorjuuleimikoita tietysti vielä haetaan juuri tällä hetkellä”, kertoo toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksestä. ”Hintaerot eri ostajien välillä saattavat olla samassa leimikossa suuret.” Puunkorjuuta tehdään kesäkohteissa, mutta puun ostajien katseet ovat kohta jo talvileimikoissa. Hankintamyyjien kuitupuulla on Keskipohjankin alueella hyvät markkinat, koska energiapuulla on kysyntää. Kertymäkin hieman kasvaa, kun energiapuuksi voi korjata kuitupuuta pienempää puuta. Hoidettujen metsien puusta saa selvästi paremman hinnan.” Kuusitukista ylitarjontaa Varsin normaaliksi kuvaa puukaupan tilannetta Kaakon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Marjomaa. Leimikoita on tullut tasaisesti markkinoille, ja ostajiakin on niille löytynyt. Toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä arvelee, että yhtiöiden puunosto on sujunut tavoitteiden mukaisesti, eikä uusia leimikoita enää tarvita kovin paljon. ”Leimauspyyntöjä tulee koko ajan lisää, ja ostajat ovat myös aktiivisesti liikkeellä”, Laitinen kertoo. Yksikköhinnan lisäksi on otettava huomioon tukin mitat. Taivalkoskella tasaista Puukauppojen teko on Taivalkoskella sujunut kohtalaiseen tahtiin. Ainoa murhe on talviharvennuskohteiden krooninen ylitarjonta. Ranualla puukauppoja tehdään verkkaiseen tahtiin. Paikoin ollaan vielä odottavalla kannalla. Kesäleimikoilla, harvennukset mukaan lukien, on hyvä kysyntä. Kun energiapuusta maksetaan hankintana lähes samaa hintaa kuin kuitupuusta, omatoimiset metsänSyksyn odottelua Puukauppa on lomien jälkeen lähtenyt mukavasti käyntiin. Pientä miinusta on tullut myös kuusikuitupuun kysynnän hiipumisesta Varkauden ja Myllykosken tehtaiden lopettamisen myötä. omistajat voivat myydä ensiharvennuskohteiden puut energiapuuna. ”Leimaustilauksia on tullut viime vuoden tapaan.” Kuusitukista vaikuttaisi Kaakon alueella olevan nyt lievää ylitarjontaa, kun noin puoli miljoonaa kuutiometriä vuosittain sahannut Haminan Veistosaha on konkurssissa. ”Puun myyjien kannattaa nyt olla tarkkana päätehakkuita myydessään, sillä hintaerot eri ostajien välillä saattavat olla samassa leimikossa hyvinkin suuret”, Koivula sanoo. Samaan kasaan voi laittaa kaikki puut ja vanhemmat tuulenkaadotkin. 12 METSÄLEHTI 16 • 2013 PUUKAUPPA HANNU JAUHIAINEN P uukauppa on lomien jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Veli Manninen arvioi, että hyvin alkanut kauppavuosi jatkuu suotuisissa merkeissä. M ik ko R iik ilä. Niistä voi muutaman kuukauden kuluttua olla jo ylitarjontaa. Yhtiöil tä tulee myös leimikoista lupaavasti tarjouksia. Varovaisen toiveikkaaksi kuvaa puukaupan näkymiä puolestaan Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Turpeen niukkuus voi osaltaan parantaa energiapuun menekkiä. Kun kuitupuusta saa 10–11 euroa kuutiometriltä, energiapuun vastaava hinta on 3–7 euroa. Puukauppasyksystä Laitinen toivoo viimesyksyistä tasaisempaa, silloin kysyntä vaihteli lähes viikoittain. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Metsä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Koivula kertoo, että leimaustilauksia on tullut mukavasti. ”Huonoista leimikoista ei metsänomistaja saa välttämättä yhtään tarjousta”, kertoo Höyhtyä. Pieniläpimittaiset ensiharvennuskohteet korjataan mieluiten energiapuuna. Silloin ei Koivulan mukaan ole ongelmia laadun kanssa
Uudistushakkuu . . . . . . . . Harvennushakkuu . . nousussa . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13 METSÄLEHTI 16 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Myös kuitupuun hinta on jonkin verran laskenut kesän alun tasosta. . Harvennushakkuu . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . KYMI-SAVO . . . . . . SAVO-KARJALA . . Kuusitukki kallistunut viime vuodesta Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–34, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. nousussa . . . nousussa . . Ensiharvennus . . . Uudistushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Harvennushakkuu . . . . . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . . . . . . . . Hankintahinnat . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . LAPPI . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . Kuusitukista on maksettu elokuussa keskimäärin 56 euroa, kun siitä viime vuoden elokuussa sai 53 euroa kuutiometriltä. . . . . . Hankintahinnat . . . HANNU JAUHIAINEN Kuusitukin koko maan keskikantohinta on nyt noin kolme euroa korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. KOKO MAA . . . . . . nousussa . . . . . . Hankintahinnat . . . . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . . ETELÄ-POHJANMAA . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . nousussa . . . KESKI-SUOMI . . . . . . . . Mäntytukista saa nyt keskimäärin 54 euroa, kun hinta viime vuonna oli noin 52 euroa kuutiometriltä. . . . Ensiharvennus . . . Hankintahinnat . . . . Myös mäntytukin hinta on hieman viimevuotista parempi. Hankintahinnat . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Hankintahinnat . . . . Harvennushakkuu . . . . . Harvennushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Koivutukin hintataso on pysynyt suurin piirtein ennallaan, parannusta kuutiometrin hintaan on tullut noin 50 senttiä. Tänä vuonna tukkien hinnat ovat ainakin toistaiseksi olleet korkeimmillaan edellisvuosien tapaan kesäkuussa. . . . nousussa . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . Pikkutukkien hinnat ovat hieman laskeneet viimevuotisesta. Ensiharvennus . . nousussa . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . nousussa . . . . . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Nyt tukista saa noin kaksi euroa vähemmän kuutiometriltä kuin kesäkuussa myytynä. . . Kuitupuiden hinnoissa ollaan viimevuotisella tasolla. . . . Harvennushakkuu . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Uudistushakkuu . . . . Ensiharvennus . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .
LAURA KAKKONEN, teksti LEENA LOUHIVAARA, kuvat M etsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius osoittaa piirroskuvaa lautasäkeellä tehdystä maanmuokkauksesta. Myös puun laatu on paPe kk a H el en iu s. Myös siemenmenekkiä tulee tarkkailla”, Helenius kertoo. Käytä riittävä määrä viljelyalalle sopivaa, hyvälaatuista siementä. Pieni raapaisu riittää. Teollisuuden ja valtion metsissä 90 prosenttia kylvöistä tehdään koneella. Istutuksessa ja taimikonhoidossa käytettyä omavalvontaa on yritetty kehittää myös kylvöön. Ensisijaisia kylvökohteita ovat kivennäismaiden kuivahkot ja kuivat kankaat, turvemailla niitä vastaavat varpuja puolukkaturvekankaat. ”Jos siemenet pystyttäisiin peittämään hallitusti esimerkiksi alle sentin paksuisella kerroksella, kylvettyjen siementen määrä voitaisiin puolittaa saman tien.” Jalostuksesta hyötyä Konekylvön kehittämisestä saatava hyöty liittyy juuri siemenmäärien vähentämiseen, mikä pienentäisi kokonaiskustannuksia. ”Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin.” Kylvöaloille tehtävä maanmuokkaus on usein liian voimakasta. Joissakin laitteissa hälyttimet ilmoittavat tukkeutumisesta, mutta kaikissa niitä ei ole. Esimerkiksi Etelä-Hämeen alueella maapohja on hyvin rehevää, joten kylvömäärät ovat pieniä.” Sopiva kylvöaika on keväällä, vanhan ohjeen mukaan vapusta juhannukseen. ”Rajoitteita voi olla esimerkiksi hyvin kivisillä kohteilla, joilla maanmuokkaus ylipäätään on hankalaa”, tutkija sanoo. Esimerkkikuvassa äesvaot ovat liian syviä, ja koneella kylvetyt männynsiemenet hautautuvat niiden päälle kasautuvan maan alle. ”Suuttimet tulee säätää oikein, jotta siemen menee muokattuun maahan. Suuri korkeusvaihtelu äesvaon pinnassa johtaa yleensä siemenen hautautumiseen liian syvälle sade-eroosion seurauksena. Onnistuessaan kylvö tarjoaa monia etuja. Koneella jatkuvaa peittämistä ei pystytä vielä tekemään, mutta tutkimuksia on käynnissä. Halvempi kylvötapa Männyn koneell inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, mutta muokkau själjen laadussa on parantamisen varaa. Heleniuksen mielestä menetelmä sopii hyvin myös yksityisille metsänomistajille. Kylvä aikaisin keväällä tai hyvin myöhään syksyllä, aikaisintaan lokakuussa. Muun muassa kylvökoneiden säädöt ja muokkausjäljen laatu kaipaavat ehostamista. Kylvöissä käytetään yleensä sekä metsiköistä kerättyä että jalostettua siementä. Varmista, että muokkausjälki ei ole liian syvä. Säilytä siemeniä kuivassa ja viileässä ja käsittele niitä varoen. Konekuskin tulisi valvoa, että suutin ei tukkeudu tai sen suun taus muutu. Moreenija hienojakoisella maalla kylvötulos on yleensä huonompi kuin lajittuneella maalla. Muokkauksen laadussa on vielä parantamisen varaa, sillä kylvöaloilla muokkausjäljet ovat usein liian syviä. Suomessa kylvettiin metsää vuonna 2011 yhteensä 23000 hehtaaria, josta konekylvön osuus oli noin 74 prosenttia. Ota huomioon syyskylvöjen suurempi epäonnistumisen riski. Myöhään syksyllä tehdyistä kylvöistä on saatu myönteisiä kokemuksia turvemailla ja Pohjois-Suomessa. Optimitilanteessa lumen pitäisi sataa pian uudistamisen jälkeen ja pysyä maassa kevääseen asti. ”Kylvömäärissä on melko suurta alueellista vaihtelua. Lautasäkeellä, jatkuvatoimisella laikkurilla tai kaivinkoneella tehtävä muokkaus parantaa siementen taimettumista ja kasvuun lähtöä. Jo kivennäismaan paljastaminen riittää. ”Sieltä ne eivät jaksa enää ponnistaa ylös”, Helenius kertoo. Kuljettajan osaaminen on tärkeää, ja laitteen säädöt on hyvä tarkistaa. Yksityismetsissä konekylvön osuus on noin 60 prosenttia. Selvitä maalaji ja arvioi rousteriski. Männyn siementen kylväminen koneella on yleistä, mutta menetelmässä on vielä paljon kehitettävää. Konekylvössä maanmuokkaus ja kylvö voidaan tehdä yhtä aikaa samalla koneella. Konekylvön yhdistäminen maanmuokkaukseen on periaatteessa yksinkertaista ja kokonaiskustannukset hehtaaria kohti ovat noin kolmanneksen istutukseen verrattuna. Heleniuksen mukaan mäntyä kylvetään liian reheville alueille muun muassa uudistamiskustannusten säästämiseksi. Helenius suosittelee lämpimästi jalostetun siemenen käyttöä hiukan kalliimmasta hinnasta huolimatta. Maanmuokkaus on tarpeen käytännössä joka kohteella. Siementen kevyt peittäminen olisi sitä vastoin tarpeen kosteuden haihtumisen ja siemensyöjien estämiseksi. ”Pinta-alaa on paljon ja urakoitsijoita vähän, joten kylvöaikaa täytyy usein venyttää”, kertoo Helenius. Heinä–elokuussa kylvöä ei kannata edes yrittää lämmön ja suuren haihtumisen takia. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 16 • 2013 14 METSÄNHOITO Vinkit metsänkylvöön Selvitä kasvupaikkatyyppi. ”Kevätkylvö on ehdottomasti suositeltavampaa”, Helenius painottaa. Muokkausta kehitettävä Myös kylvölaitteen toiminta tulee ottaa huomioon. ”Jalostetusta siemenestä kasvaneen puuston tilavuuskasvu on kiertoajalla parhaimmillaan 15 prosenttia suurempi metsikkösiemeneen verrattuna. Kylvä keväällä Konekylvö sopii käytännössä kaikkiin sellaisiin kohteisiin, jotka voidaan uudistaa kylvämällä, ensisijaisesti kuivahkoille ja kuiville kankaille. Jo 2–3 senttiä kivennäismaata siemenen pinnalla on liikaa, kertoo Helenius
Äeskylvössä siemenet osuvat muokkausjälkeen sattumanvaraisesti jäljen leveydestä, koneen ajonopeudesta, äkeen liikkeistä ja kylvösuuttimen asennosta riippuen. Konekylvön kehittämiseksi tulisi tutkia enemmän siementen kylväytymistä ja siemenen lentorataa syöttöputkesta kylvöalustaan sekä parantaa kylvöalustan laatua. Osa siemenistä joutuu muokkausjäljen ulkopuolelle pintakasvillisuuden ja humuksen sekaan, missä itämismahdollisuudet ovat heikot. rempaa”, Helenius sanoo. Jos maastoitävyys saataisiin nostettua 50 prosenttiin, siementen kylvömäärä voitaisiin puolittaa nykyisestä 300–350 grammasta 150–200 grammaan hehtaarilla. Kaksivuotias männyntaimi on ajautunut liian kuivaan paikkaan. ”Olisi mielenkiintoista selvittää, mihin ne päätyvät, ja miten hyvin siemenet sijoittuvat muokkausjäljessä”, Helenius sanoo. Tarvittaisiin niin sanottu teknologiahyppäys, jotta siemen saataisiin hallitusti peittoon konekylvössä”, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius. Jälki-itämistä tapahtuu jonkin verran, ja luontaisia taimia syntyy myöhemminkin”, Helenius muistuttaa.. Tutkija Pekka Helenius näyttää, kuinka nopea kasvuiset koivuntaimet jättävät männyt varjoonsa. Itävyys vaatimatonta Hyvä kasvualusta on tarpeen. Ei liian reheville maille. Tarkkaile siementen sijoittumista. Loput todennäköisesti hautautuvat eri syvyyksille tai lentävät muokkaamattomaan maahan. Konekylvöalojen inventoinnin mukaan männynsiementen maastoitävyys on vaatimattomalla tasolla. Metsikkösiemenen hinta on 300–600 euroa kilolta. ”Taimet ovat pieniä ja muuttuvat vielä syysväriltään rusehtaviksi. Tämä vähentäisi selvästi kokonaiskustannuksia. Itävyyttä pyritään parantamaan, jotta jalostetusta siemenestä kehittyvien taimien osuus olisi mahdollisimman suuri. Myös kylvölaitteen annostelutarkkuutta voitaisiin edelleen kehittää. Poista haitalliset lehtipuut. Monien tekijöiden summa Koneellisessa kaivinkonekylvössä siemenet suunnataan paljastettuun kivennäismaalaikkuun. ”Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin”, Helenius toteaa. Ei kannata kuitenkaan huolestua, jos taimia ei heti syksyllä löydä riittävästi. 15 METSÄLEHTI 16 • 2013 Männyn koneell inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, mutta muokkau själjen laadussa on parantamisen varaa. Männyntaimia vahingoittava männynversoruoste lisääntyy haavanlehdillä. Yhä suurempi osa metsäkylvösiemenestä on jalostettua siemenviljelyssiementä, jolta voidaan odottaa parempaa laatua, kasvua ja tuotosta kuin tavalliselta metsikkösiemeneltä. Paremmassa kohdassa kasvava taimi on selvästi kookkaampi. Uudistusaloja kannattaa kuitenkin tarkkailla jo kylvövuoden syksyllä ja seuraavana keväänä. Jalostettu männynsiemen maksaa 400–700 euroa kilolta itävyysprosentista riippuen. Menetelmästä ja sääoloista riippuen noin 10–25 prosenttia siemenistä taimettuu. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä taimikoiden tulevasta kehityksestä ei voida vielä ensimmäisen kasvukauden tulosten perusteella tehdä. Myös riittävä alkutiheys ja siementen tasainen kylväytyminen on tärkeää. Metlan tutkimuksen mukaan neljäsosa siemenistä päätyy muokkausjäljen pinnalle. Käytännössä kylvötaimikot inventoidaan 3–5 vuoden kuluttua uudistamisesta. ”Siementen itävyyttä voitaisiin parantaa peittämällä. Tutkimusten mukaan maanmuokkaus, siementen kohdistaminen muokkausjälkeen ja siementen peittäminen parantavat ensimmäisen kesän kylvötulosta
Sieltä matka jatkui veneellä Tervalahteen, keskelle Ilomantsin suurinta erämaata. ex–peiliheijastuskamera, johon hupeni pari kolme kuukausipalkkaa. Pienet, arkiset hetket Pentti Väänäsen omiin suosikkeihin kuului kuva, jossa hevonen taistelee lumessa kaulaa myöten. Turvavarusteet eivät kuuluneet ajan henkeen. Valokuvaaja siirtyi tuonilmaisiin 2008, mutta sitä ennen hän lahjoitti 340 mustavalkokuvaansa metsämuseo Luston kokoelmiin ja 134 kuvaa Ilomantsin museosäätiölle. Kuvia on ensi maaliskuun loppuun saakka esillä Luston näyttelyssä Metsä josta itseni löysin . Väänänen kuvasi itselaukaisimella itsensä (vas.) ja kämppäukko Risto Sivosen. Hevoset hävisivät, mutta niin hävisivät myös miehet. Kotona taipaleiden takaa käytiin vain viikonloppuisin, mutta Väänäsen kaverina kulki kamera – aluksi laatikkomalli mutta pian huippuhieno Mamiya. 16 METSÄLEHTI 16 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI E räänä kesäpäivänä 1954 nuori metsäteknikko Pentti Väänänen luuli menevänsä työhaastatteluun, sillä Metsähallituksen Ilomantsin hoitoalueella oli paikka vapaana. Ammattinsa ohessa Väänänen tekikin ainutlaatuisen elämäntyön tallentamalla työntekoa Ilomantsin metsissä neljän vuosikymmenen aikana. Miehet lähtivät saman tien ajamaan Volkkarilla 50 kilometrin matkaa kohti Syväjärven rannalla sijaitsevaa Loukkuvalkamaa. Kuva on vuodelta 1958, ja pian sen jälkeen tulivat koneet tietöihin. Väänäsen kuvien ehkä arvokkainta antia ovat silti metsätöiden ja kämppäelämän pienet, arkiset hetket, jotka hän onnistui tallentamaan. Vuonna 1955 tuli ensimmäinen moottorisaha Syväjärven työmaalle.. Aluemetsänhoitaja ei kuitenkaan turhia kursaillut. Niistä on koottu myös samanniminen kirja. ”Tuli valtava murros, jota isä todisti. Tauno Koljosen moottorisaha painoi yli 10 kiloa vuonna 1962. Tietä tekevästä eläimestä välittyy hurja voima. Hankalaa kokorunkojuontokonetta kokeiltiin 1960-luvulla. Paikasta tuli Väänäsen ensimmäinen hankintatyömaa. Hän halusi dokumentoida tapahtumia ympärillään, jotta ne säilyisivät ihmisten mielissä”, tytär Leila Väänänen sanoo. Vaikka ukkoherra olikin, Väänänen kuului VALOKUVAT KUIN AIKAKONE Pentti Väänäsen valokuvat tempaisevat katsojan maailmaan, joka oli olemassa 60 vuotta sitten
Väki suhtautui häneen ja kameraan luontevasti, ja se näkyy. Tietä polkeva hevonen oli Pentti Väänäsen suosikkikuvia. Kahvittelukuva vuodelta 1956 voisi vaikka herätä henkiin. Tuntuu, kuin voisi ojentaa käden vuoteen 1956 ja ottaa emalikulhosta nisuviipaleen. Uransa alussa hän oli johtanut kirveellä ja pokasahalla puita kaataneita miehiä, mutta viimeiset savotat hakattiin Ilomantsin ensimmäisillä monitoimikoneilla. Välittömästi aistii, onko suojasää vai pakkanen – ja kuinka kova. 17 METSÄLEHTI 16 • 2013 porukkaan. Lustossa on Väänäsen negatiivit. ”Matkustelimme paljon ja kävimme taidenäyttelyissä myös maailmalla. Monessa kuvassa raataa karvareuhkapäinen mies tupakki huulessa pakkasessa. ”Enemmän ajatusta ja vähemmän räpsimistä oli hänen mottonsa.” Kämppäemäntä siivoaa vuonna 1959. Osa alkuaikojen työmaista oli jo suojelumetsää. Niinpä hän rakensi pienen tuuligeneraattorin, jonka työkaveri vei puunlatvaan. Enemmän ajatusta ja vähemmän räpsimistä oli hänen mottonsa”, kiteyttää näyttelyn koonnut valokuvaaja Timo Kilpeläinen. Samasta tilanteesta ei ole monta kuvaa. Väänänen halusi tarkastella otoksiaan heti tuoreeltaan. Hakkuumiesten iltakahvihetkestä saattaa miltei kuulla ryystämisen äänet. Niitä ei ole määrältään paljon, mutta lähes kaikki ovat hienoja. Ilomantsin Rubens Pentti Väänäsen kuvat ovat sekä teknisesti että taiteellisesti erittäin korkeatasoisia. Katsoja haistaa tunkkaisen ilman, joka nukkujien lähdettyä uhoaa katonrajassa kuivuvista sukista ja huopikkaista. Kämppäemäntä on ikuistettu lattioita pesemässä. ”Pentti tuumasi, että kyllä sen on yhdellä onnistuttava. Tinkimätön kuvaaminen metsässä ei aina ollut helppoa. Eläkkeelle Pentti Väänänen jäi 1989. VALOKUVAT KUIN AIKAKONE Pentti Väänäsen valokuvat tempaisevat katsojan maailmaan, joka oli olemassa 60 vuotta sitten. Väänänen itse pelkäsi korkeita paikkoja. Kuinka hyvin Väänänen tunsi taidehistoriaa. Jutun lähteenä on käytetty myös teosta Metsä josta itseni löysin (Maahenki 2013). Pe nt ti Vä än än en. Isällä oli luontaista kauneudentajua, ja valokuvaajana hän oli itseoppinut”, Leila Väänänen kertoo. Kahvipannun ääressä pää kallellaan hymyävästä miehestä tulevat mieleen 1600-luvun hollantilaismestareiden taulut. Siihen tarvittiin pimiö, mutta kämpällä ei ollut sähköjä
Kesällä hakkasimme viikkokausia kirkonkylälle tehtävän kevyen liikenteen väylän uraa auki. Kannonkoskella ”vanhan ajan” lumitalvet ovat miltei jokavuotisia. Enkä osaa edes kuvitella millä elättäisin itseni, ellei Suomessa olisi metsiä.” Miehen ansiolista onkin lievästi sanoen metsäinen. ”Ai miksikö siirryin metsäkoneen ohjaamosta säiden armoille. Onneksi Villmanin ei tarvitse murehtia upottavia hankia. Metsuriyrittäjäksi ryhdyin hetken pähkäiltyäni, kun metsänhoitoyhdistyksen miehet sitä ehdottivat.” Siitä asti on savottaa riittänyt. Siitä se alkoi. Kiirettä siis riittää, kun talvikin voi näillä korkeuksilla alkaa jopa lokakuussa.” Monen konstin timpermanni Metsätöitä mies urakoi koko lumettoman kauden. Lopulta huomasin, että nyt tuli viimeinen pino täyteen. ”Varhaisperkauksessa terä on pidettävä koko ajan terävänä, muuten ohuet vesat eivät leikkaudu vaan tahtovat väistellä terää”, Jyrki Villman neuvoo. Ikänsä synnyinpitäjässään asustanut, ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Villman on viettänyt ja viihtynyt pienestä alkaen metsissä. ”Talvella auraan teitä ja teen polttopuita myyntiä varten. Kevät menee istutuksilla ja loppuaika lähes kokonaan raivauksilla. ”Palveluiden markkinointiin ei ole tarvinnut panostaa. Se vähän mitä hakkuita teen onkin yleenKuin Jukolan Simeoni Jyrki Villman siirtyi lämpimästä ohjaamosta sateen ja pakkasen armoille. Nytkin uusia työmaita on odottamassa 50 hehtaaria. Kannonkoski MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsänomistaja ja metsuriyrittäjä Jyrki Villman Kannonkoskelta luonnehtii itseään Aleksis Kiven hengessä, eikä syyttä. Ajoin koko ajan ajokonetta. ”Jo alle kouluikäisenä kaadoin vesurilla leppiä naapurin pellon laidasta. Sitten palasimme taas raivauksille.” Talvikausi on monelle metsuriyrittäjälle tiukka paikka. Villman vahvistaa sen, minkä muutkin. Äiti oli vähän huolissaan, mutta naapurit vain kiittelivät. 18 METSÄLEHTI 16 • 2013 METSÄNOMISTAJA tekijämiehet tietävät: työtä on tarjolla enemmän kuin ehtii tehdä. Ensin parikymmentä vuotta metsäkoneen kuljettajana, ja vuodesta 2007 asti hän on toiminut metsuriyrittäjänä. Tänä vuonna työmaat ovat vaihdelleet enemmän. Ja luulen, että yhdistyksellä on tarjolla lisääkin työmaakarttoja. ”Viime syksy meni melkein kokonaan ennakkoraivauksilla
”Voisin tietysti maksaa nykyistä isompaa eläkettä itselleni, mutta ei oikein innosta. ”Kyllä. Ehkä olisi parempi, että kemera-tuet lopetettaisiin kokonaan.” Toinen taimikonhoitokin on vaivattomampi tehdä varhaisperkauksen jälkeen. Ja jos kukaan muu ei osta, tulee popliinitakkimies Kehäkolmosen takaa ja ostaa hinnasta piittaamatta virkistyspalstakseen.” ”Älkää unohtako varhaisperkausta” Tapasin Villmanin ja hänelle töitä tekevän Teuvo Kirselän työmaalla. sä polttopuun korjuuta lähialueen metsistä.” Kaikesta näkee, että Villman viihtyy ryskähommissa. Sammalten hohto Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. ”Kunpa metsänomistajat hoitaisivat taimikkonsa ajoissa. Metsuriyrittäjälle oma metsä on kuin lisäeläke. Entäpä jos kuolenkin ennenaikaisesti, kukaan ei saisi eläkerahoista mitään. Metsät jäävät pojalle ja kasvavat aina uutta puuta.” Paha vain, että Kannonkosken korkeudellakin metsien hinnat ovat viime vuosina kohonneet, vaikka eivät yhtä rajusti kuin rintamailla. ”Se on kallista säästämistä. Tietokoneella nyhräämiseen tai älykännykän näpertäjäksi häntä ei osaisi kuvitella. Osa niistä on kodin perua, osan hän on ostanut viime vuosina. Harmittavan moni lykkää työn teettämistä vuosia. metsakirjakauppa.. Hinta nousee jopa 600–700 euroon, kun vesakko kohoaa monimetriseksi. Kirjaan on valittu 100 lehti sammalta, jotka peittävät kattavasti Suomen soiden ja metsien maapohjaa. Kun raa’alla työllä ottaa leivän metsästä, niin eipähän omatunto illalla kolkuta, kun menee nukkumaan.” Ostometsistä lisäeläkettä Metsää Villmannilla on noin 25 hehtaaria. 19 METSÄLEHTI 16 • 2013 ”Kun raa’alla työllä ottaa leivän metsästä, niin eipähän omatunto illalla kolkuta.” Uutuus Uutuus Kirja vie lukijan löytöretkelle metsäja turve maiden värikylläiseen maailmaan. Varhaisperkaus maksaa suunnilleen 250 euroa hehtaarilla. ”Kysyntää on enemmän kuin tarjolla olevia palstoja, joten hinnat nousevat. ”Olen hankkinut pieniä, muutaman hehtaarin hoitamattomia tiloja ja laittanut ne kasvukuntoon.” Hän ostaa metsiä taloudelliseksi turvakseen, vähän kuin lisäeläkkeeksi täydentämään niukkaa yrittäjäeläkettä. Työ kallistuu monin verroin enemmän kuin tukea saa. Tämä on minun alani. Se nostaa työn hintaa rajusti ja taimikotkin ehtivät usein mennä pilalle.” Hän arvelee, että moni viivyttää taimikkonsa hoitoa, kunnes taimet saavuttavat kemera-tukeen oikeuttavan kahden metrin pituuden. Jos taimikko unohtuu kymmeneksi vuodeksi, raivaussahurin työ hidastuu niin, että hehtaarihinta kohoaa 600–700 euroon. Siellä miehet perkaavat viisivuotiaasta kuusentaimikosta vesakkoa pois. ”Tässä asiassa metsänomistajien kannattaisi ottaa mallia metsäyhtiöiden tavasta hoitaa taimikkonsa.”. Nid., 144 sivua, nelivärikuvitus Kustantajan hinta 29,00 € verkkokauppa www.metsakirjakauppa.. Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Taimikon varhaisperkaus maksaa noin 250 euroa hehtaarilla. Sitä hommaa Villman tekisi kernaasti enemmänkin
Kun seuraava työ postinjakajana päättyi, Saarenmaa haki kesätöihin Jämijärven seurakunnalle suntioksi. ”Tämä on sellainen ammatti, jossa pitää hallita ainakin 27 eri työtehtävää”, hän naurahtaa. Yli kolme vuosikymmentä myöhemmin entinen metsämestari on nykyisen työnsä kautta jälleen tekemisissä metsien kanssa. Myös lehmät ja lampaat ovat tulleet entiselle maatilan isännälle tutuksi. Puun läheisyys näkyy myös kotona. Aikomuksena oli jatkaa maatalousoppilaitoksen kautta metsäalan kouluun, mutta suunnitelmat jäivät kuitenkin toteuttamatta. Hautausmaan puuston sekä osittain myös seurakunnan metsien hoito kuuluu suntion monipuoliseen toimenkuvaan. Metsäkoulun sijaan Saarenmaan tie vei paikalliseen autokorjaamoon, jossa vierähti 20 vuotta. ”Silloin ei naurattanut, mutta nyt jo vähän naurattaa”, Saarenmaa viittaa työteliääseen luonteeseensa. Kolmivuotiseen taimikonhoitokilpailuun ja metsäkursseille osallistunut Saarenmaa oli toiminut myös teuraseläinten kasvattajana ja maatalouslomittajana. Fyysinen ja henkinen uupumus johti kolmeksi vuodeksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämänhetkisessä työpaikassaan hän toivoo jatkavansa eläkeikään asti, mikäli terveys antaa myöten. Saarenmaa sai tuona vuonna valtakunnallisen tuhannen markan suuruisen metsästipendin. Innostus työntekoon ei ole hävinnyt, vaikka kilpailuhenkisyys onkin ajan myötä vähentynyt. hoitoyhdistyksiltä ja metsänomistajilta. Metsätyötilauksia tuli metsänla vanhasta lehtijutusta otettua kopiota. ”Tosin päälle se ei enää mahdu”, Saarenmaa naurahtaa. ”Ihan kohtuullisesti niissä LAURA KAKKONEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva M etsälehdessä vuonna 1978 ollut uutinen moninkertaisesta metsämestarista Timo Saarenmaasta hämmästytti varmasti monia lukijoita. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Tässä vaiheessa lukijaa alkaa jo hengästyttää. Saarenmaa tutkii pöydän ääressä mielenkiinnolMetsämestarista tuli kirkonmies Nuorena 4H-kerholaisena lukuisia metsätaito kilpailuja voittanut Timo Saarenmaa viihtyy nykyisessä työssään suntiona. Metsä yhä lähellä Haastattelupaikaksi valikoitunut seurakuntakoti on siisti ja hartaan oloinen. Kai siinä aina on sellainen voittamisen himo”, Saarenmaa kertoo nykyisellä työpaikallaan Jämijärven seurakunnan tiloissa. Kuvassa nuoren miehen yllä oleva äidin tekemä villapaita on yhä tallessa. Alkuaikoina hän teki hetken aikaa töitä maatalouslomittajana. Keittiön sisustamiseen käytetty ulkokuivattu raakalauta huokuu vanhojen maalaistalojen henkeä. ”Se oli mielenkiintoista. Mistä ihmeestä nuori metsätaitaja sai intoa moisiin suorituksiin. 20 METSÄLEHTI 16 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Lukuisia kuusenistutuskilpailuja voittanut ja eri kilpailuissa maata kiertänyt 4H-kerholainen oli 20 vuoden ikään mennessä istuttanut 35 hehtaaria metsää, hoitanut taimikoita 25 hehtaaria ja levittänyt lannoitetta 18500 kiloa. ”Pitäisi opettaa, miten puu istutetaan ja miten se kasvaa”, hän toteaa. Timo Saarenmaan mielestä käytännön metsätöitä pitäisi opettaa jo peruskoulussa. Saarenmaa toivoo, että peruskoulussa opetettaisiin maalaiselämästä vieraantuvalle nuorisolle käytännön metsätöitä. kilpailuissa tuli pärjättyäkin”, hän toteaa vaatimattomasti hymyillen. Työnarkomaaniksi itseään kutsuva 55-vuotias Saarenmaa on kokenut ahkeran työnteon ja vaihtelevien ammattien lisäksi myös sen, kun työtä ei enää jaksa tehdä. Monen alan ammattilainen Hämeenkyröstä kotoisin oleva Saarenmaa muutti Jämijärvelle vuonna 1979. Kolmen vuoden tuurauksen jälkeen virka vakinaistettiin. Harrastuksista puhuttaessa Saarenmaa luettelee liudan eläimiä: kotona hoitoa tarvitsevat kanat, marsut, yhdeksän koiraa ja poni. ”Tämä on sellainen ammatti, jossa pitää hallita ainakin 27 eri työ tehtävää.” Metsälehti 2/1978. Kerhotoiminta jatkui 4H-yhdistyksen johtokunnassa