ELOKUUTA 2026 ● NRO 15 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12322_.indd 1 12322_.indd 1 25.8.2026 8.06.36 25.8.2026 8.06.36. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Oppirahat piti maksaa, kun Risto Nurminen ryhtyi laajentamaan puulajivalikoimaansa. Sivut 20–21 TAMMI TEETTÄÄ TYÖTÄ PERJANTAINA 28. TORSTAINA 7
Lisäksi vyöhykkeen sisälle on perustettu ydinalue, jolla esimerkiksi metsätöiden tekeminen on kielletty kokonaan. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Oppirahat piti maksaa, kun Risto Nurminen ryhtyi laajentamaan puulajivalikoimaansa. Kuva: Seppo Samuli LIINA KJELLBERG JOS AFRIKKALAINEN sikarutto lähtee leviämään, ei riitä että tarkastellaan taudin vaikutuksia sianlihan tuottajiin. ›› 26–27 Erkki Lähde omin sanoin ›› 30 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Sianlihan viennin arvo on 75 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden viennin arvo 12,5 miljardia euroa. Sivut 20–21 TAMMI TEETTÄÄ TYÖTÄ PERJANTAINA 28. ELOKUUTA 2026 ● NRO 15 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Risto Nurminen omistaa metsää Asikkalassa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.8.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Liito-oravatapaus uusille urille ›› 4 Ennallistamissuunnitelma alkutekijöissään ›› 8–11 METSÄSTÄ Sekametsä syntyy näinkin ›› 18–19 Hybridihaapa ei täyttänyt toiveita ›› 22 Kontioita nurin kahden vuoden tauon jälkeen ›› 25 PILKKEITÄ Miten tunnistat kaarnakuoriaiset. Vyöhykkeellä rajoitetaan muun muassa koneellisten metsätöiden tekemistä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 12323_.indd 2 12323_.indd 2 25.8.2026 12.02.23 25.8.2026 12.02.23. Myös muut yhteiskunnalliset vaikutukset pitää huomioida. Näitä ei voi suoraan verrata, mutta metsäteollisuus tuottaa niin paljon työllisyyttä, taloutta, arvonlisää ja vientituloja, ettei päätöksiä voi tehdä vain sianlihan tuotannon näkökulmasta”, hän sanoo. Ruokavirasto perusti Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueelle tartuntavyöhykkeen, jonka tavoitteena on estää taudin leviäminen. Näin linjaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa. Sinänsä metsäteollisuus on Oksan mukaan tyytyväinen rajoituksiin, jotka Ruokavirasto asetti heinäkuun lopussa, kun Kaakkois-Suomesta löytyi afrikkalaista sikaruttoa. METSÄTALOUS ON SIKARUTON SIJAISKÄRSIJÄ Afrikkalainen sikarutto vie metsänomistajilta lähes 30 miljoonan euron edestä kantorahatuloja. Metsälehti 94
Sitä, miten suureksi tartuntavyöhyke voi kasvaa ilman, että se aiheuttaa liian suuria taloudellisia menetyksiä metsätaloudelle, hän ei halua arvioida. ”Laki on Ruotsissa vähän eri asennossa. Saarivuoren mukaan yksi ero on kuitenkin se, että Ruotsissa metsäkoneyrittäjille maksettiin koneiden seisottamisesta. ”Jos tartuntavyöhyke laajenee, on mahdollista, että myös puunkorjuun rajoitukset laajenevat.” Sikaruton leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset ovat näillä näkymin voimassa vähintään vuoden. On myös hyvä tiedostaa rajoitusten metsätaloudessa aiheuttama ketjureaktio: jos hakkuut jäävät tekemättä, jäävät myös maanmuokkaukset ja istutukset tekemättä. ”Itä-Suomen ja Kaakonkulman tehtaiden puun saatavuutta ei silloin voi varmistaa.” Korvaukset tarpeen MTK:ssa tilannetta katsotaan sekä maatalouden että metsätalouden kannalta. MAAJA metsätalousministeriössä arvioidaan parhaillaan, millaisia kustannuksia sikaruton rajoitustoimet aiheuttavat muille kuin eläintuotannon toimijoille, kertoo ministeriön osastopäällikkö Jonas Liimatta. KORVAUKSIA POHDITAAN KUKA FAKTA Lappeenranta Virolahti Lähde: Ruokavirasto Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhyke 10 20 km Ydinalue Tartuntavyöhyke VENÄJÄ SUOMI Miehikkälä Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava verenvuotokuumetauti. ”Toki huomioimme kaikki sektorit ja pyrimme välttämään turhia määräyksiä”, hän sanoo. Tarkasteltavana ovat esimerkiksi metsäkoneiden desinfiointikustannukset ja seisotukset. Kiviruusu toteaa, että rajoitteiden ensisijainen tavoite on estää sikaruton leviäminen. Asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti. Jo sillä, että tartuntavyöhyke kasvaisi muutamalla kunnalla, voisi olla huomattavat vaikutukset tehtaiden puuhuollolle. Ruotsissa sikaruttoa havaittiin muutama vuosi sitten, ja Suomi on ottanut torjuntatoimissa mallia Ruotsista. UUTISET 28.8.2026 Metsälehti.fi 3 ”Laki on Ruotsissa vähän eri asennossa.” TARTUNTAVYÖHYKKEELLÄ SALLITTUA ENNEN vyöhykkeen perustamista kaadettujen puiden noutaminen ydinalueen ulkopuolelta YDINALUEEN ulkopuoliset työt, jotka voidaan tehdä ilman moottorikäyttöistä työvälinettä, esimerkiksi suunnittelu-, kartoitusja neuvontatyöt sekä puiden istutus, käsinkylvö ja taimikoiden heinäys METSÄKONEIDEN siirtäminen pois, jos ne on pesty ja desinfioitu ESIMERKIKSI myrskyn kaatamien puiden korjuu, jos siihen on poikkeuslupa Nopeus valttia Metsäteollisuudessa huolena on Oksan mukaan nyt se, ovatko rajoitustoimet riittävän nopeita. Hän muistuttaa, että vaikka hakkuut on kielletty tartuntavyöhykkeellä, se ei tarkoita, että alueen metsät jäisivät pysyvästi hakkaamatta. ”Osa on saattanut löytää korvaavia urakoita tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta, mutta valtaosalla koneet seisovat”, hän sanoo. Ydinalue sen sijaan saattaa vielä muuttua, kun saadaan paRE IJ O SA LM IN EN rempi tilannekuva tartunnan levinneisyydestä maastossa. Mikäli virus leviäisi Suomessa hyvin laajalle, olisi Liimatan mukaan tarpeen arvioida rajoituksista saatavia hyötyjä ja niiden esimerkiksi metsätaloudelle ja metsäteollisuudelle aiheuttamia vaikutuksia. Kantorahatuloissa tämä tarkoittaa noin 26 miljoonaa euroa. ”Tartuntavyöhykkeen on oltava niin suuri, ettei ole riskiä, että tauti pääsee leviämään. 12323_.indd 3 12323_.indd 3 25.8.2026 12.02.24 25.8.2026 12.02.24. Tämä on Oksan mukaan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että tartuntavyöhyke laajenee. Taimikonhoidossa viivästyminen lisää kustannuksia”, Mäki-Hakola luettelee. Oksa arvioi, että tartuntavyöhykkeeltä jää sinä aikana hakkaamatta 600 000–650 000 kuutiometriä puuta, mikäli puunkorjuun rajoituksia ei lievennetä. Suurimmat taloudelliset vaikutukset saattavat tulla sieltä”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Suomessa laki on keskittynyt korvausten osalta eläintilallisiin. Suuren loven aluetalouteen rajoitukset kuitenkin tekevät. ”Metsäsektorin merkitys on tartuntavyöhykkeellä todella suuri. Koneyrittäjien toimialapäällikkö Juha Saarivuori arvioi, että tartuntavyöhykkeellä työskentelee vuosittaisten hakkuumäärien perusteella noin 14 korjuuketjua. ”Olemme tehneet ulostuloja akuuttiusjärjestyksessä eli viljat ja lihan vienti ensin. Liimatalla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miten suurella alueella metsätaloutta voidaan tarvittaessa sikaruton takia rajoittaa. Hän on huolissaan varsinkin tartuntavyöhykkeellä toimivista metsäkoneyrittäjistä. Ei voi tehdä rajanvetoa sen välillä, mitä elinkeinoa rajoitetaan ja mitä ei. Jos jotain rajoitetaan, kaikista taloudellisista menetyksistä tulee toivottavasti korvaukset.” Mallia Ruotsista Korvauksia kaipaa myös Metsäteollisuus ry:n Oksa. Tiedostamme kuitenkin, että metsätaloudenkin tilanne on akuutti. Alue, jolla sikaruttoa esiintyy, tulisi hänen mukaansa aidata mahdollisimman pian ja kaikki villisiat metsästää sieltä pois. Lakia tulisi muuttaa vähintäänkin tulevaisuuden varalta.” Ydinalue voi muuttua Ruokaviraston yksikönjohtajan Sirpa Kiviruusun mukaan sikaruton tartuntavyöhykettä ei ole syytä laajentaa ainakaan tällä hetkellä. Metsäkoneyrittäjillekin pitäisi korvata aiheutuneet kustannukset ja tulonmenetykset. Korvauksista ei ole kuitenkaan tehty päätöksiä
Nyt samassa asiassa on tehty rikosilmoitus syytettä ajaneesta ely-keskuksesta. Ruotsissa parannuksia suojelukorvauksiin. Keskus ei Junikan mukaan keskeyttänyt ilmiselvän laitonta hakkuiden toteutusta, vaikka sillä oli tieto liito-orava-alueelle suunnitellusta hakkuutavasta sekä omia havaintoja maastosta. Omasta mielestäni olen syytön”, metsänomistaja kommentoi. Luhangan hakkuusta tehtiin metsänkäyttöilmoitus alkuvuonna 2021. Fortumilla ja Tornatorilla uskotaan, että yhtiöiden yhteistyö tuo viranomaiskeskusteluihin toimijan, jolla on edellytykset edistää Itä-Suomen tuulivoiman kehittämistä. Suunnitelmissa on alueet Juuan, Polvijärven, Lieksan ja Outokummun kunnissa, joissa olisi mahdollisuus yhteensä 1000 megawatin tuulivoimakapasiteetille. Junikan mukaan jo nähtyjen oikeustapausten perusteella on selvää, että liito-oravan elinympäristöä turvaamaan on tulevaisuudessa säästettävä useamman hehtaarin avohakkuuton alue. ”Eivät he tehneet tässä kumpaakaan”, Junikka sanoo. Ely-keskuksen ohjeistus ydinkysymys Luhangan hakkuusta yli 30 000 euron korvauksiin määrätty metsänomistaja kertoi Metsälehdelle (13/2026) aikovansa valittaa käräjäoikeuden tuomiosta. Itäisessä Suomessa tuulivoiman rakentamisessa vaikeutena on sen yhteensovittaminen aluevalvonnan kanssa. Lopullisen päätöksen yhdistymisestä tekevät yhdistysten valtuustot syyskokouksissaan marraskuussa. Syyte perustuu virheelliseen väitteeseen Viranomainen kävi selvittämässä liito-oravaesiintymää talvella, mutta käräjäoikeuden päätöksen mukaan hakkuut aloitettiin keväällä ennen liito-oravan elinalueen tarkempaa rajaamista. Ely-keskus ilmoitti metsänomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle, että alueella on laaja liito-oravan elinalue. Kuvan liito-orava ei ole jutun metsäkohteelta. Nettisovellus perustuu lämpösummamalliin, joka ennustaa luonnon kehitysvaiheita sääolosuhteiden perusteella. ”Ely-keskuksen ohjeistuksesta käy ilmi, että viranomainen ei edellyttänyt hakkuiden siirtämistä keväälle. H Å KA N SÖ D ER H O LM men ely-keskuksen asiantuntijana liito-orava-asioissa, ei kuitenkaan Luhangan tapauksessa. Tarkoitus on, että Rautavaara ja sen metsänomistajajäsenet tulevat osaksi Savottaa vuoden 2027 alusta. 12324_.indd 4 12324_.indd 4 25.8.2026 12.03.49 25.8.2026 12.03.49. Maanomistajien Liiton mukaan näin pitäisi toimia myös Suomessa. Nyt rikosilmoitus onkin tehty syytettä ajaneesta ely-keskuksesta. Lisäksi hyödynnetään Luonnontieteellisen keskusmuseon marjojen kypsymisaineistoa. Rikosilmoituksen ely-keskuksen toiminnasta tehnyt biologi Jaakko Junikka kertoo, että ely-keskus ei neuvonut virkavastuunsa mukaisesti laillista toteutustapaa liito-oravametsän hakkuulle Luhangassa Jyväskylän eteläpuolella. Maksuton palvelu hyödyntää käyttäjän sijaintitietoa tai valittua paikkakuntaa ja arvioi puolukan kypsymistä eri puolilla Suomea. Metsänomistajan lisäksi käräjäoikeus määräsi rangaistuksia metsäyhtiö Metsä Groupin metsäasiantuntijalle, jolle metsänomistaja oli myynyt liito-oravametsän hakkuuoikeuden. Virkamies on hiihtänyt kyseisessä liito-oravametsässä ja etsinyt kolopesät ja papanointipaikkoja.” Lisäksi hakkuuoikeuden haltija teki tavanomaisen, ely-keskuksessa aina hyväksytyn kaltaisen liito-oravaselvityksen myös keväällä hakkuun yhteydessä. LYHYET Savotta ja Rautavaara yhdistymässä Metsänhoitoyhdistykset Savotta ja Rautavaara ovat tehneet aiesopimuksen yhdistysten fuusiosta. ”Tässä on jo tehty tavanomaiseen nähden poikkeuksellisen hyvä liito-oravaselvitys. Junikan mukaan Luhangan hakkuussa liito-oravan esiintymistä oli selvitetty jopa tavanomaista laajemmin. Luhangan tapauksessa käräjäoikeus totesi, että liito-oravan huomioimiseksi metsänkäsittelyä olisi pitänyt rajoittaa noin kolmen hehtaarin alueella. Junikan mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Hakkuut olisi voitu suorittaa olemassa olevin tiedoin liito-orava huomioiden jo talvella, ilman kevään liito-oravaselvitystä.” Junikka työskenteli aiemmin neljän vuoden ajan Keski-SuoLuhangan liito-oravatapaus sai yllättävän käänteen Metsänomistaja sai liito-oravametsän hakkuusta yli 30 000 euron seuraamukset. ”Yhteiskunnalla on oikeus suojella luontoa ja asettaa perusteltuja rajoituksia, mutta kustannuksia ei saa sälyttää harmaalla suojelulla maanomistajan maksettaviksi”, sanoo Liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander. Keski-Suomen ely-keskus ei kommentoi rikosilmoitusta tässä vaiheessa. AJASSA 28.8.2026 4 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ KESKISUOMALAINEN metsänomistaja sai kesäkuussa käräjäoikeudessa yli 30 000 euron seuraamukset liito-oravametsässä tehdystä hakkuusta. ”Siitä huolimatta syyte perustetaan väitteeseen, ettei liito-oravaselvitystä ole tehty.” Junikan mukaan maanomistajien kohtelu on ollut liito-oraviin liittyvissä hakkuissa erilaista, mikä on kestämätön tilanne oikeusvaltiossa. Luhangan liito-oravajutussa ely-keskus on yllättäen joutumassa syytettyjen penkille. Fuusion valmistelut ja toimintojen yhteensovittaminen aloitetaan syksyn aikana. ”Tämä lähtee hoviin. Ruotsissa esitetään perustuslakiin muutoksia, jotka vahvistaisivat maanomistajan asemaa maan käyttöä rajoitettaessa. Suojellun liito-oravan asioissa valvontaa on vuoden 2026 alusta alkaen hoitanut lupaja valvontavirasto (LVV), mutta aiemmin työ kuului ely-keskuksille. Itä-Suomeen viritellään tuulivoimaa Tornator ja Fortum kehittävät yhteistyössä tuulivoimaa Itä-Suomeen. Apajille oikeaan aikaan Innofactorin Puolukkaan-palvelu kertoo, milloin puolukat ovat kypsiä eri puolella maata. Tapahtuma-aikaan ely-keskuksen velvollisuus oli lain mukaan estää luonnonsuojelurikos ja ohjata hakkuita. Parlamentaarinen komitea ehdottaa, että maanomistajan perustuslaillista oikeutta korvauksiin vahvistetaan
Vakiona Redstone R2 PRO ja DELUXE T3b malleissa : Vahva 500cc V-Twin moottori jossa 3 ajotilaa 3500lbs naruvinssi, neliveto, tasauspyörästön lukko edessä, EPS ohjaustehostin aluvanteet, vetokoukku Upea ja moderni design Lisäksi DELUXE-mallissa tasauspyörästön lukko myös takana, istuinlämmitin, kaasuiskarit sekä TFT näyttö! BENDA TRAKTORIMÖNKIJÄT Koe ennennäkemätöntä luksusta! Hinnat alk. Nyt koneen tarina näyttää päättyvän. Logbullet-pienmetsäkoneet on tarkoitettu omatoimisten metsänomistajien ja yrittäjien käyttöön. 7990€ +tk bendasuomi.fi 12324_.indd 5 12324_.indd 5 25.8.2026 12.03.55 25.8.2026 12.03.55. Käytännössä se tekisi koneen kuormatilasta niin epävakaan, ettei koLogbulletin tarina päättymässä. SA M I KA RP PI N EN neen kaatumista voisi välttää.” Myyntikielto ihmetyttää STM:n tulkinta koskee ainoastaan Suomessa valmistettavaa Logbullet-pienmetsäkonetta. Myyntikiellon perusteena oli se, etteivät koneen tekniset ratkaisut, muun muassa ohjaamon suojaus, ole metsäkoneasetuksen mukaisia. Valmistus työllistää alihankinnassa ja kokoonpanossa yhteensä kaksi ihmistä. Standardin mukaan metsäkoneen sermin on yllettävä samalle korkeudelle kuin ohjaamon yläreunan. Koneen valmistaja, diplomi-insinööri Pekka Syvänen haki valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Samanlaisella, selvästi ohjaamoa matalammalla kuormatilan etusermillä varustettuja koneita saa valmistaa sekä Ruotsissa että Virossa, ja niiden tuonti ja myyminen on sallittua Suomessa. Logbulletpienmetsäkoneita on valmistettu vuodesta 2015. AJASSA 28.8.2026 MIKKO RIIKILÄ NOIN kahden tonnin painoinen pienmetsäkone Logbullet on löytänyt paikkansa niin omatoimisten metsänomistajien kuin esimerkiksi ammattimaisten pihapuun kaatajien käytössä. Ministeriön päätös koneen myyntikiellosta perustuu EU:n parlamentin ja neuvoston maaja metsäkoneiden markkinavalvontaa koskevaa asetusta täsmentävän metsäkonestandardin (ISO 6814:2009) soveltamiseen. Logbulletin Syvänen arvioi, että vaatimus tekisi koneesta nykyistä vaarallisemman. Korkein hallinto-oikeus ei ota käsiteltäväkseen valitusta pienmetsäkoneen myyntikiellosta. Kone on Syväsen valmistama ja suunnittelema. Metsälehti kokeili konetta talvella 2020. Viime viikolla KHO ilmoitti, ettei se ota koneelle määrättyä myyntikieltoa koskevaa valitusta käsiteltäväkseen. Koneita on valmistettu alun toista sataa, enin osa niistä on mennyt vientiin sekä EU:n alueelle että Pohjois-Amerikkaan. Kesällä hallinto-oikeus vahvisti sosiaalija terveysministeriön vuonna 2024 tekemän päätöksen Log bulletin myynnin kieltämisestä. ”Teknisesti olisi mahdollista korottaa kuormatilan edessä olevaa sermiä ohjaamon yläreunan tasolle ja nostaa samalla nosturi yhtä korkealle. Myöskään Kiinassa valmistettujen, rakenteeltaan samanlaisten pienmetsäkoneiden myynnille ei ole esteitä
Hän oli mukana synnyttämässä Lähi-Tapiolan yhteismetsää ja toimi sen hoitokunnan puheenjohtajana. ”Näin, että tässä on ihan valtava potentiaali.” Virheisiin ei ole varaa Tällä hetkellä luonnonarvomarkkinan kehitys nojaa vahvasti kansalliseen ennallistamisasetukseen. Hän on tullut rakentamaan vastuullista luonnonarvomarkkinaa ja luomaan sen ympärille liiketoimintaa. 12325_.indd 6 12325_.indd 6 25.8.2026 12.06.27 25.8.2026 12.06.27. Makkonen toimi Lähi-Tapiolassa metsätalousliiketoiminnan johtavana asiantuntijana. AJASSA / HAASTATTELU 28.8.2026 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”TÄMÄ voi käynnistyä nopeastikin.” Näin vastaa Tapion tuore vastuullisuusja luonnonarvoliiketoiminnan myyntijohtaja Marika Makkonen kysymykseen, millä aikataululla toimiva luonnonarvomarkkina syntyy. Makkosen tehtävä Tapiossa on täysin uusi. Lupaavia kokemuksia on saatu käynnissä olevasta Tapion luotsaamasta luonnonarvokauppapilotista, jossa mukana ovat Finsilva, Lähi-Tapiola sekä S-ryhmä. Pilotti vakuutti Makkosen Juuri luonnonarvokauppa ja sen mahdollisuudet saivat Makkosen siirtymään vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolasta Tapioon. Puut korjattiin keväällä ja suon vesitaloutta parannetaan syksyllä” Makkonen kertoo. Vapaaehtoista markkinaa tarvitaan julkisten varojen lisäkLUONNON ARVOILLE TOIMIVA MARKKINA Marika Makkonen hyppäsi Lähi-Tapiolasta Tapioon rakentamaan aivan uudenlaista liiketoimintaa. Tarkoituksena on rakentaa toimiva pelikenttä, jossa kohtaavat luontoarvoja metsistään myyvät maanomistajat sekä luontoteoista innostuneet yritykset. ”Näin, että tässä on ihan valtava potentiaali.” Marika Makkonen toivoo, että luontoarvokaupasta saadaan apuja Suomen ennallistamistavoitteiden toteuttamiseen. Kun Lähi-Tapiola oli mukana Tapion luonnonarvokauppapilotissa, Makkonen huomasi uuden orastavan markkinan mahdollisuudet. Mielellään olisin jatkanut siinä, mutta sitten tuli tämä luonnonarvomarkkinatehtävä”, Makkonen kertoo. ”Koin, että Lähi-Tapiolan yhteismetsä on vähän kuin oma lapsi ja luomus, vaikka toki yhdessä muiden kanssa tehty. ”Saatu palaute ja kokemukset luonnonarvohehtaarien tuottamiseksi ovat hyvät. Luonnonarvokaupasta on puhuttu vuosia, mutta toistaiseksi edelleen ollaan vasta synnyttämässä markkinaa
KUKA KUKA. TYÖSKENNELLYT 9 vuotta Lähi-Tapiolassa metsätalousliiketoiminnan johtavana asiantuntijana, ollut perustamassa Lähi-Tapiolan yhteismetsää sekä toiminut yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana. pykälä suojaa Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävien eliölajien lisääntymisja levähdyspaikkoja. ”Jos metsänomistaja miettii, voisiko kohde olla soveltuva tähän, niin kannustan olemaan yhteydessä. PERHEESEEN kuuluu kolmasluokkalainen poika OSTANUT sukunsa kantatilaan kuuluneen metsäpalstan Rääkkylästä ja raivaa siellä lomillaan. Lisäksi tänä kesänä kuin bonuksena minulla oli tavallista enemmän aikaa hakkuille, kun viranomainen oli pysäyttänyt pienmetsäkoneita valmistavan yritystoimintani. Tein ennen hakkuita metsälain 14. Meillä on kohteiden haku käynnissä.” si, jotta Suomen valtaisa ennallistamisurakka saadaan maaliin. TODELLISUUDESSA METSÄLAKIIN juuri päivitetty 10 c -pykälä – metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoitukset linnuston huomioon ottamiseksi – ei kiellä hakkuita kaikkialla. Uskon kuitenkin, että se syntyy”, Makkonen toteaa. momentissa tarkoitettua erityisen tärkeää elinympäristöä. Esimerkiksi Tapion vetämässä pilottihankkeessa luonnonarvohehtaareita haetaan ennallistamalla 1960-luvun ojitettu alue, jossa puuntuotto on ojituksesta huolimatta jäänyt vaisuksi. Hiilikaupan rapauttanut kaksoislaskennan ongelma on monilla muistissa. Me emme voi käytännössä enää hakata kesälomalla koivikoita. Metsäja luonnonsuojelulait eivät tietenkään ole ainoita lakeja, jotka omassa metsässä harrastuksena työskentelevän on syytä tuntea. Puunkorjuu on kielletty tietyissä korvissa ja rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä. SAIMME METSÄKESKUKSELTA myös toisen viestin. En ymmärrä, mistä ajatus on syntynyt. Luonnonsuojelulain 78. Talvella olisi mukava hakata, mutta lasten lomat ovat kesällä, ja meidän tukikohtamme ei ole talvisaikaan erityisen mukava. Hakkuutaukovaatimus ei tule suoraan EU:sta – lintudirektiivin 5. Esimerkiksi hiilipäästöjen kompensointiin Suomen lainsäädäntö on edelleen liian tiukka. 28.8.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA . Sen jälkeen sähköpostiin kilahti kohtuullisen jyrkkä viesti: ”Suunnittelemasi hakkuu kohdistuu lintujen pesintäalueelle – hakkuut kielletty pesintäaikana.” Pelkästään otsikon lukemalla voisi tulla mieleen, että kesän hakkuut voi saman tien unohtaa. ”Mahdollisuuksia löytyy myös kohteilta, jotka ovat suojelun tai ennallistamisen kannalta kiinnostavia, mutta joille ei ole julkista rahoitusta saatavilla.” Luonnonarvomarkkina ei siis tule museoimaan talousmetsiä eikä ole pois metsäfirmojen hakkuumahdollisuuksista, Makkonen vakuuttaa. Mahdollisuuksia perhemetsätaloudelle Toistaiseksi orastava markkina perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja yritysten omaan vastuullisuustyöhön. Luonnonarvojen ostamiselle ja niiden hyödyntämiselle vastuullisuustekona on kuitenkin lakipohja olemassa. ”Tämäkin varmaan tulee muuttumaan. artikla ei itsessään sano, että kaikki hakkuut tietyissä metsätyypeissä pitäisi kieltää 15.4.–15.7. Havupuuvaltaisia kuvioita saa onneksi hakata, kunhan huolehtii siitä, ettei pesintää haitata. Pääsimme tekemään reilummat ensiharvennukset. Onneksi ensiharvennuskohteilla ei ollut vaaraa liito-oravasta. En ole kertaakaan törmännyt harvennettavassa koivikossa linnunpesään. Kyse on kotimaisten virkamiesten tulkinnasta ja sen pohjalta tehdystä sääntelystä. Luonnonarvokauppa on kuitenkin selkeämpää kuin hiilikauppa, ja lainsäädäntökin enemmän Suomen omissa hyppysissä. MARIKA MAKKONEN VASTUULLISUUSja luonnonarvoliiketoiminnan myyntijohtaja Tapio Oy:ssä 46-vuotias KOTOISIN Rääkkylästä, asuu Kirkkonummella KOULUTUKSELTAAN metsätalousinsinööri, metsänhoitaja sekä metsätieteiden tohtori. Uuden lain myötä alkukesästä syntyi tilanne, jossa metsäkoneita seisoi odottamassa hakkuita keskellä parasta hakkuukautta. Se edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä. pykälän mukaisen metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukseen. ”Nyt rakennetaan luottamusta, eikä ole varaa virheisiin millään osapuolella, joka haluaa tätä markkinaa edistää.” MEILLÄ ON OLLUT TAPANA tehdä hankintahakkuita kesälomalla. Sen mukaan metsänkäyttöilmoituksemme sivuaa Metsäkeskuksen tiedossa olevaa metsälain 10. pykälän 2. On mielenkiintoista nähdä, miten kysyntä tulee muotoutumaan”, Makkonen arvioi. Velvoitetta hyvittää yrityksen toiminnasta syntyvää luontohaittaa ei ole ellei esimerkiksi kaava tähän velvoita. Makkosella on vahva usko, että lähivuosina luonnonarvomarkkina saadaan polkaistua käyntiin. pykälän mukainen ojitusilmoitus. ”Onhan tämä ammatillisesti iso riski. Suomessa on Euroopan korkein työttömyys, julkinen talous on pahasti alijäämäinen ja silti lisäämme metsänomistajien ja yrittäjien ympärille sääntelyä, valvontaa ja kieltoja. VIRANOMAINEN METSÄSSÄ ”Valtion talous ei valvomalla ja kieltämällä nouse.” 12325_.indd 7 12325_.indd 7 25.8.2026 12.06.28 25.8.2026 12.06.28. Luontoarvokaupan kohteet ovat ensisijaisesti maita, joissa metsätalouden kannattavuus on heikkoa. Kyseessä on täysin uusi markkina, jota ei ole koskaan Suomessa ollut. Perhemetsätaloudelle ja yhteismetsille luontoarvomarkkina tuo jo nyt mahdollisuuksia. Tai sitten viranomainen määrää uhkasakkoja ja pääsee taistelemaan asiasta oikeuteen. Luvanvaraisia kasvinsuojeluaineita käyttävän on suoritettava kasvinsuojeluaineista annetun lain kymppipykälän mukainen tutkinto. Jos haluaisimme ojittaa metsää, pitäisi muusta kuin vähäisestä ojituksesta tehdä vesilain 6. Kaadoimme puut moottorisahalla ja ajoin puut valmistamallani viranomaisen työkäyttöön kieltämällä pienmetsäkoneella – onneksi työturvallisuuslaki ei koske harrastustoimintaa tai yrittäjää. Valtion talous ei valvomalla ja kieltämällä nouse. Toimiva markkina kuitenkin edellyttää, ettei lainsäädäntö jarruta sitä
12326_.indd 8 12326_.indd 8 25.8.2026 12.08.43 25.8.2026 12.08.43. Kun suo ennallistetaan, ennallistamisen vaikutukset ulottuvat usein laajemmalle kuin mikä aktiivisesti ennallistettava ala on. Soiden ennallistaminen on jäämässä kolmasosaan EU-tavoitteista. 28.8.2026 8 Metsälehti.fi AJASSA ENNALLISTAMISSUUNNIT ELMA TÄYSIN LEVÄLLÄÄN Ennallistamissuunnitelman luonnos kävi lausuntokierroksella, mutta metsien osalta siitä puuttuu kaikki konkretia: luontotyyppien määritelmät, pinta-alat ja kustannusvaikutukset. Soita, joilla ojitus ei ole tuottanut toivottua tulosta metsän kasvun kannalta, on eri arvioiden mukaan Suomessa noin miljoona hehtaaria
Auki ovat esimerkiksi Suomelle keskeiset metsäisten luontotyyppien määritelmät: mikä on boreaalinen luonnonmetsä, harjumetsä tai lehto. Vain Ruotsissa ja Virossa päästään lähellekään samaa tasoa. Luonnostekstissä nyt esiintyvät hehtaarija euromäärät ovat pahasti alakanttisia, koska määrittelemättä jääneet luontotyypit eivät sisälly niihin. Leena Kristerin mukaan ennallistamisen kustannukset Suomelle ovat aivan omaa luokkaansa. Ennallistamissuunnitelmien pitäisi siis olla valmiita syyskuun 2027 alussa. 28.8.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA HELI VIRTANEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA L ausuntokierroksella käyneestä kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta vallitsee harvinainen yksimielisyys: metsää koskevat asiat ovat niin levällään, että niitä on lähes mahdotonta kommentoida. Hän pitää välttämättömänä Metsotai Helmi-rahoituksen voimakasta kasvattamista. ENNALLISTAMISSUUNNIT ELMA TÄYSIN LEVÄLLÄÄN Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Ennallistamisasetus sallii kansalliset joustot tavoitteista, ja MTK:n mukaan ne on hyödynnettävä täysimääräisesti. Sen jälkeen mailla on puoli vuotta aikaa muuttaa niitä. Kustannuksia kasvattaa se, että jäljellä on luontoa, jota voi ennallistaa. Komission on määrä kommentoida jäsenmaiden suunnitelmia puolen vuoden kuluessa. Ennakoitava toimintaympäristö on teollisuuden etu. Se on selvästi kompromissin tulos, josta kaikki kipukohdat on häivytetty”, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta toteaa. Osan mielestä asia jää ilman muuta ensi vuodelle tai seuraavalle hallituskaudelle. ”Suunnitelmassa listataan paljon lainsäädännön muutostarpeita. Suunnitelma myöhästyy Osa juttuun haastatelluista uskoo, että poliittinen sopu määritelmistä saavutetaan lähikuukausina. ”Kun määritelmiä ei ole avattu, ei ole tietoa myöskään pinta-aloista, euromääristä tai vaikutuksista”, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri sanoo. Poliittista köydenvetoa käydään siitä, kuinka laajasti elinympäristöjä on varaa ennallistaa. EU:n mukaan ennallistamisen pitää perustua yksityisten maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Herää kysymys toiminnan vapaaehtoisuudesta”, Kristeri sanoo. MTK:ssa pelätään, että politiikka muuttuu hallituskausittain, jos liikaa asioita jää auki. Vaarana harmaa suojelu Nyt luotavien kansallisten linjausten mukaisesti edetään vuoteen 2050 asti. 12326_.indd 9 12326_.indd 9 25.8.2026 12.08.45 25.8.2026 12.08.45. Selvää on, että Suomi ei toimita ennallistamissuunnitelmaansa Euroopan komissiolle määräaikaan eli syyskuun alkuun mennessä. ”Ennallistamissuunnitelma näyttää enemmän strategiapaperilta kuin suunnitelmalta. Syksyn aikana suunnitelma saatetaan sinne kuitenkin lähettää, enemmän tai vähemmän keskeneräisenä. Ennallistamisen lasku paisuu Myös metsäteollisuus toivoo, että ennallistamisen mittakaava lyödään nopeasti lukkoon
”Jos vain paahteiset etelärinteet lasketaan mukaan, harjumetsien kokonaisala jää 2 000 hehtaariin. Lisäksi Sykessä esimerkiksi kehitetään luontotyyppien tilan seurantaa. Boreaalisia luonnonmetsiä on Suomessa määritelmästä riippuen vähintään 300 000 ja enimmillään 2,3 miljoonaa hehtaaria. MITÄ TAVOITELLAAN. ”Pääsimme aloittamaan työt valuma-aluetasolla.” Pro Höytiäinen yhdistys on ollut aktiivinen vesistöasioissa puheenjohtaja Kirsi Karhion johdolla. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on käynnistelty hankkeita, joissa näitä kysymyksiä selvitetään. AJASSA 28.8.2026 10 Metsälehti.fi Metsäisten luontotyyppien ennallistaminen aiheuttaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Sami Oksan mukaan satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vuosittain. ”Pitäisi laskea myös hyötyjä” WWF:n mukaan metsäalan viesti siitä, että kaikki maksaa liikaa ja että ennallistamistavoitteista pitäisi siksi tinkiä, on väärä. Direktiiviluontotyyppejä on Suomessa 68. ”Todennäköisesti ennallistaminen jättää boreaaliset luonnonmetsät kokonaan käytön ulkopuolelle”, Oksa toteaa. Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen mukaan neljän yleisimmän suoluontotyypin (aapasuot, boreaaliset keidassuot, puustoiset suot sekä vaihettumisja rantasuot) ennallistamisessa tavoitellaan vain 30 prosentin osuutta vuoteen 2050 mennessä. Myös harjumetsien määrittelyllä on isot vaikutukset lopputulokseen. Sykessä pyritään arvioimaan ennallistamisen kustannuksia ja hyötyjä sekä vaikutuksia kansantalouteen, kertoo kehittämispäällikkö Minna Pekkonen. 12326_.indd 10 12326_.indd 10 25.8.2026 12.08.45 25.8.2026 12.08.45. ENNALLISTAMISASETUS edellyttää, että jokainen EU-maa selvittää kunkin direktiiviluontotyypin pinta-alan ja heikentyneessä tilassa olevan osuuden siitä. Laaja-alaisia metsäisiä luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot. ”Ennallistamisen hyötyjä ei ole huomioitu laskelmissa mitenkään”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo. Lukessa tutkitaan esimerkiksi ohjauskeinoja maanomistajien aktivointiin sekä selvitetään, miten metsätalous voidaan yhdistää luontotyypin hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpitoon. Jos mennään toiseen ääripäähän, jäätikköjokien aikaansaamiin muodostumiin, pinta-ala kasvaa noin 700 000 hehtaariin.” Lehtojen pinta-ala on selvästi pienempi, mutta niissäkin puustoa on runsaasti ja ennallistamisen kustannukset suhteessa pinta-alaan ovat merkittäviä. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tästä osuudesta tulee ennallistaa vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asetuksessa ennallistamisella tarkoitetaan luonnon tilan parantamista, eli luontotyypistä riippuen myös esimerkiksi talousmetsän luonnonhoitotoimet voidaan katsoa ennallistamiseksi
Hintalappua soiden ennallistamiselle ei ole vielä määritetty, sillä artikla 12:n mukaisen metsäekosysteemien ennallistamisen indikaattorien tavoitetasot asetetaan vasta vuonna 2031. Näin kasvillisuus sopeutuu muutokseen ja esimerkiksi rahkasammal sitoo metaania. Kunnostusalueen alapuolisiin vesistöihin valuvia työnaikaisia päästöjä voidaan vähentää biohiilisuodattimilla tai kalkkikivipadoilla.” Watec Consulting Oy kehittää Juha-Pekka Saarelaisen johdolla luonnonmukaisia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja ojien tukkimiseen. Yrityksissä on intoa ennallistamiseen Kuvan etelälaidassa sijaitsevan 15 hehtaarin laajuisen Heinäsuon kautta virtaavat myös yläpuolisen lähes 300 hehtaarin ojitusalueen vedet. Uskon, että pystymme pienentämään päästöjä, jos nostamme veden pintaa suolla hitaammin kuin konetyössä tapahtuu. Monet toimijat tähyävät markkinoille etukenossa, mutta omalla riskillä, sillä rahat työhön ovat poliittisten päätösten takana. ”Tällaisia alueita on mallinnustemme mukaan koko Suomessa noin miljoona hehtaaria”, sanoo Leppänen. Esimerkiksi Höytiäisen valuma-alue on noin 150 000 hehtaarin laajuinen. Ennallistamissuunnitelman luonnoksessa tavoitellaan jo vuoteen 2030 mennessä 167 000 hehtaarin ennallistamista. Kokonaiskustannusten voi kuitenkin helposti arvioida yltävän puoleen miljardiin euroon. ”Siksi tarvitaan tehokkaita työkaluja kohteiden kartoitukseen ja suunnitteluun. AJASSA 28.8.2026 Metsälehti.fi 11 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KULISSEISSA käydään kiivasta poliittista vääntöä siitä, millaisia soita ja kuinka paljon pyritään palauttamaan luonnontilaan. ”Veden viipymää suolla lisätään. Tavoitteena matalan kynnyksen ratkaisut Watec testaa Heinäsuolla ojien tukkimista järviruokopaalien ja ojien varsilta kaadettavien puunrunkojen avulla. ”Tarvitaan aikaa ja tilaa” Periaatteessa suon ennallistaminen on yksinkertaista. ”Lähtökohtana on Höytiäisen veden laadun parantaminen. Se tarkoittaisi nykytahdin kymmenkertaistamista. Yksityisestä luonnonarvomarkkinasta ei vielä isossa kuvassa saada vetoapua. Siihen tarvitaan vain aikaa ja tilaa”, tiivistää Watec Consulting Oy:n erityisasiantuntija Juha-Pekka Saarelainen. Tietokoneen ruudulla mallien avulla voidaan myös helposti ”tulvittaa” suota, jotta nähdään esimerkiksi, voiko vesi nousta tuottavalle metsämaalle. Samaan aikaan yritykset kentällä kehittävät jo uusia työkaluja sekä menetelmiä ennallistamiseen. Näin syntyisi myös uusia matalan kynnyksen työpaikkoja maaseudulle”, sanoo Saarelainen polkiessaan kitukasvuisten puiden latvuksia veto-ojaan. Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksessa todetaankin, että ”toimenpiteet vaikuttavat soiden lisäksi vesien tilaan sisävesistä Itämereen saakka”. Pitää löytää kohteet, joissa saadaan suuri hyöty vesistöille, mutta mahdollisimman vähän haittaa metsätaloudelle. Viime viikolla Polvijärvellä tukittiin 1980-luvulla ojitetun Heinäsuon ojia. Olemme kehittäneet virtausverkkomallin, jonka avulla tarvittava tieto voidaan tuottaa mahdollisimman pitkälle digitaalisesti”, Leppänen sanoo. ”Tästä alasta noin 37 500 hehtaaria on turvemaata, josta 6 000 hehtaaria on puuntuotannollisesti niin vähätuottoista, että soveltuisi ennallistamiseen”, Leppänen laskee. Siksi toimia pilotoidaan usein erilaisilla hankerahoituksilla. Suon ennallistamisen alkuvaiheessa syntyy Saarelaisen mukaan sekä metaanipäästöjä ilmaan että hiilipäästöjä vesistöihin. Olemme tehneet kunnostustöitä Höytiäiseen laskevilla virtavesillä, mutta nyt pääsimme aloittamaan työt valuma-aluetasolla”, kertoo Pro Höytiäinen -yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Karhio. ”Sitä ei käy kiistäminen. Työkalun avulla selviää muun muassa, kuinka ojien tukkiminen vaikuttaa veden pinnan tasoon kohteella. Heikkokasvuisen suon ennallistaminen voi näin auttaa suodattamaan metsätalousalueen päästöjä. ”Tarvitaan ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa jopa ilman konetyötä. Katseet valumaaluetasolle Pohjois-Karjalassa toimiva Pro Höytiäinen -yhdistys sai valuma-aluetason kunnostushankkeeseen rahoitusta pääasiassa EU:n maaseuturahoituksen kautta lähes puoli miljoonaa euroa. ”Tällä kohteella 15 hehtaarin laajuisen puuntuotannollisesti heikkokasvuisen suon ennallistamisen vaikutukset ulottuvat vesien suojelun näkökulmasta lähes 300 hehtaarin valuma-alueelle”, kertoo Arbonaut Oy:n teknologiajohtaja Vesa Leppänen. Tämä oja tukittiin järviruokopaalein ja ojan penkalta kaadetuilla rangoilla. Saarelaisen ajatuksia kuuntelevat Pro Höytiäisen Kirsi Karhio sekä Arbonaut Oy:n teknologiajohtaja Vesa Leppänen. Arbonaut Oy on kehittänyt digitaalisen työkalun, jonka avulla pyritään varmistamaan, ettei metsätaloudelle aiheudu ojien tukkimisesta haittaa. Määrät kymmenkertaistettava Suomessa on ennallistettu soita tähän mennessä yhteensä noin 60 000 hehtaaria. Tämä olisi tärkeää myös yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. A RB O N A U T O Y 12326_.indd 11 12326_.indd 11 25.8.2026 12.08.47 25.8.2026 12.08.47. Leppänen ja Saarelainen näkevät, että soiden ennallistaminen kannattaa kohdentaa ensiksi alueille, joissa ojitus ei ole tuonut tavoiteltua hyötyä puiden kasvulle. Jos soiden ennallistaminen herättää tunteita puolesta ja vastaan, on yhteisymmärrys vesistöjen tilan parantamisesta laajaa
Stora Enso on ilmoittanut, että vaikutukset puunkäyttöön jäävät vähäisiksi ja vapautuva puumäärä voidaan käyttää yhtiön sahoilla Oulussa, Kalajoella ja Oulaisissa. Monivivahteinen ylikireys Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veli-Pekka Korteniemi pitää Veitsiluodon sulkemista odotettuna eikä erityisen dramaattisena. Sahaa ei käynnistettäisi lokakuun alussa päättyvän lomautuksen jälkeenkään. ”Silti aina huono asia, jos käyttöpiste katoaa. Vaara sahaa jo ylärajoilla Veitsiluodosta katsoen lähin teollisen mitan saha on Veljekset Vaara Tervolassa. Kun pelistä ovat poissa Veitsiluodon sahan lisäksi itsenäisinä yhtiöinä Junnikkala ja Kuhmo, ja Pölkky on muuttunut Pfeiferiksi, niin Pohjois-Suomen puumarkkinapeli on mennyt uuteen asentoon lyhyessä ajassa. Vaara-yhtiön mahdollisuudet lisätä sahausta ovat rajalliset, koska yhtiö sahaa jo nyt kapasiteettinsa ylärajoilla. Sen tukin käyttö on suunnilleen puolet Veitsiluodosta. ”Pohjois-Pohjanmaan korkeat hinnat ovat säteilleet meidän alueen etelälaidalle, missä kuusitukki on samoissa hinnoissa.” Mäntytukin menekkiä Korteniemi kuvaa heikoksi. Pohjoisen puulla on kysyntää, mutta jos kilpailua on vähemmän, niin se vaikuttaa hintaan.” Korteniemi ei tunnista, että puumarkkinoilla olisi Lapin puolella ylikireyttä, mutta etelämpänä Junnikkalan varsinaisella hankinta-alueella niin on saattanut ollakin. Ruotsin puolella sahataan myrskypuita ja iso kysymys on, mihin asentoon rajakauppa asettuu, kun ne on kohta sahattu. Joka tapauksessa – kun puun käyttö valuu etelämmäs, niin valuu myös puunhankinnan painopiste. ”Markkina sopeutuu tavalla tai toisella.” Stora Enso suunnittelee Pohjois-Suomen sahauksen keskittämistä ja Veitsiluodon pysyvää sulkemista. Vastaus tuli runsas kuukausi myöhemmin Stora Enson tiedotteena: yhtiö suunnittelee Pohjois-Suomen sahauksen keskittämistä ja Veitsiluodon pysyvää sulkemista. Toimitusjohtaja Jukka ODOTETTU SULKEMISSUUNNITELMA Veitsiluodon sulkemisen jälkeen puunhankinnan painopiste valunee etelämmäs – mutta minkä yksi jättää, sen moni ottaa. 12327_.indd 12 12327_.indd 12 25.8.2026 12.12.56 25.8.2026 12.12.56. Veitsiluodon teoreettinen käyttömäärä on 450 000 kuutiota mäntytukkia. PUUKAUPPA & TALOUS 28.8.2026 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN HEINÄKUUN numerossa tällä juttupaikalla kysyttiin, mihin Kemin Veitsiluotoa tarvitaan, jos Stora Enson muut pohjoiset sahat nielevät tukit helpostikin
.. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Asetelmassa mielenkiintoisinta on se, mitä tekee Keitele Group Kemijärven sahallaan. .. Lappilaisten on hyvä varmistaa, että Lapissa kasvaneet puut jatkossakin sahataan omassa maakunnassa.” Pohjoisen runsaanlaisesta kapasiteetista on seurannut tilanne, jota Vaara luonnehtii epäterveeksi ja että tukki on liian kallista suhteessa lopputuotteisiin. .. 20,89 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,61 82,40 58,05 21,79 23,50 21,81 32,87 33,06 Uudistushakkuu 80,50 83,68 60,34 24,75 26,21 24,52 .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,05 82,12 61,28 21,83 23,15 24,25 35,34 35,03 Uudistushakkuu 78,68 83,82 63,53 23,88 25,48 26,29 34,54 36,35 Harvennushakkuu 71,03 71,30 55,77 21,60 23,18 24,22 35,68 34,68 Ensiharvennus 49,81 45,81 36,96 14,94 17,04 16,98 .. .. Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 311 856 Puukauppamäärä vko 33, m 3 Vaara on kuitenkin toiveikas, että nykyisestä 90 000 kuution valmiin tavaran tasosta noustaisiin sataan tuhanteen. 21,16 24,78 20,87 28,59 31,88 Ensiharvennus .. .. .. .. .. 18,39 31,45 .. .. Hankintahinnat .. .. ”Rakennemuutos sai jatkoa ja markkina sopeutuu tavalla tai toisella. .. Hankintahinnat 69,97 .. Toivottavasti sahauksen ylikireä tilanne nyt helpottaa.” Kemijärven saha entistä isommaksi. .. 41,35 42,48 .. .. .. 16,62 .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. Hankintahinnat .. 13,73 13,82 12,22 .. .. .. 17,75 .. .. .. 37,76 .. .. 16,36 26,53 26,25 Ensiharvennus 53,49 .. 36,62 Harvennushakkuu 71,36 71,88 51,07 20,26 20,65 20,23 31,31 28,16 Ensiharvennus .. .. .. 14,94 18,58 15,39 .. .. Päätöksiä ei ole, seuraamme tilannetta.” 12327_.indd 13 12327_.indd 13 25.8.2026 12.13.00 25.8.2026 12.13.00. .. 38,64 .. Ensiharvennus 56,08 54,49 .. 21,33 .. .. AJASSA 28.8.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,59 83,07 59,36 21,71 23,84 21,82 .. .. .. .. .. 14,55 .. .. Hankintahinnat .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,82 84,39 .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. 17,28 16,69 17,14 26,94 .. 39,06 .. ”Tulemme tarkastelemaan Kemijärven sahan kokonaisuutta sahausmäärien lisäämisen osalta.” Kemijärven saha on rakennettu hieman yli kymmenen vuotta sitten ja on edelleen nykyaikainen. .. 17,66 28,60 .. ”Kemijärven kapasiteettia on mahdollista kasvattaa 120 000– 150 000 kuutiolla pienillä lisäinvestoinneilla kuivaukseen ja muuttamalla tuotannon vuorojärjestelyjä. .. .. 27,43 27,17 26,07 45,16 44,44 Harvennushakkuu 68,52 68,29 .. .. .. Ensiharvennus 52,13 .. 26,36 31,89 25,08 31,17 33,44 Uudistushakkuu 83,24 86,10 .. 19,56 40,82 .. .. 14,58 .. .. .. .. Samaan suuntaan vaikuttaa 1960ja 1970-luvuilla uudistettujen metsien lähestyminen uudistamisikää. 40,12 .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa .. 22,56 .. .. Hankintahinnat .. .. 31,04 35,16 27,34 34,00 34,85 Harvennushakkuu 68,68 71,91 .. .. 24,34 25,67 22,93 43,34 42,53 Uudistushakkuu 79,65 81,60 .. Hankintahinnat 76,83 78,55 59,87 40,94 42,82 45,02 .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,15 71,35 .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,48 78,85 49,47 19,45 21,07 19,04 29,61 29,78 Uudistushakkuu 78,40 81,04 51,33 23,28 24,81 22,77 32,19 31,25 Harvennushakkuu 65,44 67,33 .. 35,42 Uudistushakkuu 79,18 83,80 60,62 23,87 25,69 24,79 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,12 83,19 63,38 23,43 23,75 23,01 31,87 33,21 Uudistushakkuu 80,62 84,21 66,04 26,92 26,19 26,18 35,20 34,65 Harvennushakkuu 72,49 73,23 54,66 22,24 21,19 21,98 30,58 31,49 Ensiharvennus 52,94 50,04 .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,32 82,32 60,71 22,49 23,95 22,64 35,66 34,38 Uudistushakkuu 79,51 83,67 62,85 25,91 26,55 25,55 38,45 36,42 Harvennushakkuu 69,66 71,43 54,18 20,33 21,13 21,18 33,09 31,48 Ensiharvennus 50,39 48,51 39,29 16,02 16,80 16,37 27,11 26,28 Hankintahinnat 72,90 75,74 62,52 39,28 41,02 41,91 .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,10 .. .. ”Pohjoisessa on sahauskapasiteettia ja Veitsiluodon tukeille varmasti löytyy osoite. .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,67 80,17 .. 37,52 Harvennushakkuu 71,81 73,91 54,10 19,97 19,90 19,49 .. 16,88 .. Laitos on viisipäiväisessä kaksivuorokäynnissä ja käyttää raakapuuta noin 700 000 kuutiota. Harvennushakkuu 66,84 66,59 .. .. .. ”Mikäli Stora Enso päättää sulkea Kemin sahansa, se parantaisi tukin ja pikkutukin saatavuutta Lapissa”, konsernin puutuoteyhtiö Keitele Woodin toimitusjohtaja Matti Kylävainio sanoo. .. 16,13 .. .. Hankintahinnat .. Hankintahinnat 73,40 76,03 63,87 37,95 .
Muoto kaupalliseen vaiheeseen Metsä Springin innovaatiohankkeista Muoto-nimellä kulkevat, kertakäyttömuovisia elintarvikepakkauksia korvaavat puuperäiset pakkaukset ovat pisimmällä. Metsä Group kuoppasi Kuuran Aasian kasvava tuotanto leikkasi puutekstiilihankkeelta siivet, mutta onneksi jo ennen lentoonlähtöä. Tekstiilija kuitukangasmaailma ovat edelleen niitä.” Kemiallista ja mekaanista puutekstiilikuitua Nimien kanssa äkkinäinen menee solmuun. ”Jos tehdas olisi ehditty rakentaa, nykyinen tilanne olisi lievästi sanottuna haastava.” Vielä vuoden 2025 alussa kannattavuuteen uskottiin, mutta nopeasti alkoi tulla merkkejä, että kaikki ei ollut niin kuin ajateltiin. Sen tulevaisuudesta tehdään päätös piakkoin. Vaikka hanke on Metsä Groupin osalta kuopattu, von Weymarn ei ole täysin toivoton. Sellun käyttömääränä Muoto-pakkauksissa puhutaan tuhansista tonneista, ei kuitenkaan kymmenistä tuhansista. Uusi linja rakennetaan Äänekoskelle koetehtaan yhteyteen. Lyocell-kuidun valmistuksessa on kemiallinen vaihe. Kuura on Metsä Groupin antama tuotenimi tekstiilikuidulle, joka kuuluu Lyocell-kuituihin. Alan vahva toimija on itävaltalainen Lenzing, joka on joutunut muutosneuvottelujen kierteeseen. Yhtiö ilmoitti hiljattain siirtävänsä toimintansa painopisteen tekstiileistä kuitukankaisiin ja harkitsevansa kahden Lyocell-tehtaan sulkemista. ”Viimeisen vuoden aikana ymmärrettiin, että paperisellusta valmistettu Lyocell ei ole riittävän erilainen. ”Kymmenen vuoden kuluttua suurin osa metsäteollisuuden liikevaihdosta tulee perinteisistä tuotteista.” PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUP ilmoitti elokuussa, että Kemiin suunniteltua Kuura-tekstiilikuitutehdasta ei toteuteta. ”Yllättävää oli myös se, että asiakkaat eivät pitäneet tärkeänä tasaista laatua ja toimittajan yleistä vastuullisuutta. Aasiaan alkoi nousta uusia tehtaita, tuotteen hinta lähti laskuun, ja tämän vuoden kesällä ylikapasiteetti oli selviö. 28.8.2026 14 Metsälehti.fi ”Harmittaa. Kuura-kuidun koetuotantolaitos on Äänekoskella. Niin innovaatioyhtiön johtaja kuin onkin, von Weymarn osaa olla realisti. Kun Kuura kuopattiin, samalla ilmoitettiin pakkausten siirtyvän kehityshankkeesta kaupalliseen vaiheeseen. ”Isot ja pienet firmat tekevät analyysia, missä puusta tehdyt tuotteet voivat pärjätä. M ET SÄ G RO U P ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tekstiilikuitua kehittäneen innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtajan Niklas von Weymarnin mukaan oli onni onnettomuudessa, ettei Kemin-tehtaasta ollut ehditty tehdä päätöstä. Siinä pelissä emme olisi pärjänneet”, von Weymarn kertoo. Puutekstiili oli kaivattujen metsäteollisuuden uusien tuotteiden keihäänkärki tai yksi muutamista keihäänkärjistä. ”Harmittaa.” Takaiskusta huolimatta Niklas von Weymarn uskoo puutekstiilien tulevaisuuteen. Lyocell-kuitua on ollut markkinoilla jo pitkään. Kuura valmistetaan paperisellusta eli eri tavalla kuin muut Lyocell-kuidut, jotka valmistetaan liukosellusta. Paperisellussa kuidut pidetään ehjinä, kun taas liukosellu on ”pitemmälle pestyä” selluloosaa, jossa kuidut lyhenevät. Suurelta hankkeelta odotettiin paljon, ja tuote saatiinkin teknisesti kuntoon, mutta maailma muuttui yllättävän nopeasti. Noustiin nollatilanteesta tämän alan merkittäväksi asiantuntijaksi. Spinnova on listattu Helsingin pörssin First North -listalle, ja yritys suunnittelee listautumista New Yorkin pörssiin. Se olisi vetänyt meidät samalle hintatasolle kuin jolle standardi-Lyocell on tippunut, ja kannattavuuslaskelmat alkoivat näyttää huonoilta.” Toinen kotimainen puutekstiilihanke on Spinnova Oy:llä, ja siinä kuitu valmistetaan mekaanisesti. Se ei nyt riitä.” Hankkeeseen laitettu rahamäärä ei ole julkista tietoa. Kuura-tekstiilikuituhankkeen syntysanat lausuttiin vuonna 2013. Meillä metsätilakauppa käy! 12327_.indd 14 12327_.indd 14 25.8.2026 12.13.01 25.8.2026 12.13.01
Metsälehti.fi 15 Metsälehden kanavat tavoittavat metsänomistajat paremmin kuin mikään muu media*. Kysy lisää näkyvyyden ratkaisuista: metsalehti.fi/mediamyynti oma ilmo makasiini.indd 1 oma ilmo makasiini.indd 1 27.5.2026 16.12 27.5.2026 16.12 12327_.indd 15 12327_.indd 15 25.8.2026 12.13.02 25.8.2026 12.13.02. *Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin kokonaistavoittavuus on 253 400 (KMT 2025) ja Metsalehti.fi-sivustolla vierailee keskimäärin 450 000 eri kävijää kuukaudessa METSÄLEHTI-MEDIASSA SAAT HUOMION – JA MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA. Lukijoiden kiinnostus ulottuu metsäomaisuuden hoidosta talouteen, autoihin, asumiseen ja rakentamiseen. Metsälehti on luonteva paikka ilmoittajalle, joka haluaa olla mukana lukijoiden arjessa ja valinnoissa
Todennäköisesti videolla oli useampi lauma saapunut ruokailemaan samanaikaisesti samaan paikkaan, mutta siat juoksivat kameran ohi loputtomana jonona. Puuston lisäksi varvut ja pahimmassa tapauksessa myös kuiva turve kasvillisuuden alla syttyvät palamaan. Tarkastelin tuota ojittamatonta suota ja sitä, miten palo siellä oli edennyt. 4). Vasta viikkojen kuluttua taudin toteamisesta Virolahdella sai Ruokavirasto ohjeistukseensa maininnan, että metsäkoneiden lisäksi myös tautialueella työskennelleiden metsureiden saappaat ja työvälineet tulee desinfioida. Taudin leviäminen vaarantaisi ensimmäisenä puuhuollon Kaakkois-Suomen tehtailla. Vettä voi olla myös metsässä. Perehdyin tähän palokohteeseen tarkemmin ensimmäisen oman tutkimukseni kautta. Nyt rikosilmoitus tehtiin ely-keskuksen toiminnasta (s. Samalla kosteat painanteet olivat säilyneet täysin palamattomina. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI KESÄKUUSSA 2009 SIIKAJOELLA syttyi tulipalo turvetuotantoalueen naapurissa. Jo nyt sikarutto vie metsänomistajilta 30 miljoonaa euroa kantorahatuloja (s. Riskit metsäja kansantaloudelle ovat kasvaneet liikaa. Lisäksi nuo suon pienmuodot ja palotapa toimivat pienen mittakaavan esimerkkinä sille, miten valuma-alueella kuivempien ja kosteampien alueiden vaihdellessa kosteat ympäristöt voivat hillitä metsäpaloja. Ellei kantaa saada pienenemään vapaaehtoisvoimin, on harkittava sen teettämistä viranomaistyönä. Se on lisäksi kannattavaa: monin paikoin perunanviljelijät maksavat sioista parinsadan euron tapporahaa. Luonnonvarakeskus ehdottaa ”Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen – Ojitettujen suometsien metsänhoidon visio” julkaisussaan, että keskeinen ratkaisu suometsien kohdalla on siirtyä kosteikkometsätalouteen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. SUOMESSA OLEMME URAKOINEET saadaksemme veden virtaamaan mahdollisimman tehokkaasti pois suometsistä. Vettä tulee olla metsässä. 28.8.2026 16 Metsälehti.fi RUOKAVIRASTON OHJEISTUS afrikkalaisen sikaruton torjunnassa on ollut vakavalla tavalla puutteellinen, vaikka MTK on varoitellut taudin uhasta jo toistakymmentä vuotta. Riistaeläimenä villisika on mainio, mutta metsästäjien pitää tuntea vastuunsa. Se tekisi metsästyksestä entistä houkuttelevampaa. Ruokavirastolla on ollut selvästi vaikeuksia tunnistaa, kuinka monipuolisia töitä metsissä tehdään ja kuinka paljon metsäalan töissä liikutaan metsässä ja metsistä toisiin. Metsurit oli jo ehditty siirtää toisaalle töihin. Suometsiin on tarkoitus saada LISÄÄ VETTÄ METSIIN, SAMALLA TURVAA METSÄPALOJA VASTAAN SIKARUTTO SAATTOI JO LEVITÄ Suometsiin on tarkoitus saada vettä pidättymään siten, että puusto kasvaa samalla kun kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta voidaan vähentää – ja metsäpaloriskiä pienentää, kirjoittaa johtava asiantuntija Tiina Ronkainen. Luhangan liito-oravatapauksessa yllätyskäänne. Tuli levisi kovan tuulen takia nopeasti laajalle alueelle, myös turvetuotantoalueen ulkopuolelle. Kesäsusi Kuhmossa ANTERO.KARNA 12328_.indd 16 12328_.indd 16 25.8.2026 12.14.26 25.8.2026 12.14.26. Nykyisellä tartuntavyöhykkeelläkin työskentelee vuosittain metsätöissä 14 koneketjua. Mitä pidemmälle suota tutkimuslinja eteni ja mitä enemmän kuivien ja kosteiden pintojen vaihtelua esiintyi, sitä enemmän katosivat myös palon jäljet. On heidän puoleltaan vastuutonta, että kanta on päässyt kasvamaan näin paljon. Turpeen palaessa sammutus vaikeutuu, kuten Ranskan Bordeaux’n palossa kuluneena kesänä kävi ikävällä tavalla ilmi. VILLISIKAKANTA ON LEVINNYT pohjoiseen ja tihentynyt niin, että sikalaumat ovat yleinen näky riistakameroissa. Myös trikiinitestien hintaa kannattaisi nyt alentaa. Näin tauti oli jo voinut levitä saappaissa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tällaiset toistuvat riistakameravideot ovat osoitus siitä, että kanta on jo päässyt liian suureksi. Tämä ei tarkoita, että suometsät tulisi ennallistaa. Kuivina ja kuumina kesinä hyvin kuivattu suometsä myös luo tulipalolle otolliset olot näihin ”märkiin metsiin”. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Palo saatiin hallintaan sammutusjoukkojen kovan työn ansiosta. Osaltaan sammutustyössä auttoi myös se, että turvetuotantoalue rajautui osaksi ojittamattomaan suohon, jonka yli tuli ei levinnyt. Tämä yksittäinen pieni suo toimii oivana esimerkkinä kostean ympäristön vaikutuksesta metsäpalon leviämisen estämisessä. Eläinlääkäreiden johtamassa virastossa ei myöskään ole ymmärretty, kuinka suuri riski sikarutto on metsätaloudelle, jonka viennin suuruus esimerkiksi sianlihan vientiin verrattuna on 170-kertainen. Juhannuksena minulle esiteltiin Etelä-Pohjanmaalla videota, jolla näytti olevan sadan villisian lauma. Tulipalo oli hiipunut. Tämän tuloksena olemme kasvattaneet kiitettävän määrän puuta, mutta samalla tulleet aiheuttaneeksi useita haittoja: kuivuvasta turpeesta vapautuvat kasvihuonepäästöt, ravinteiden, kiintoaineksen ja humuksen kulkeutumisen vesistöihin vedenlaatua heikentämään sekä liian kuivat kasvuolot, jotka voivat jopa hidastaa puiden kasvua ja lisätä tuhoriskiä. 2 –3). Tulos oli, että korkeammat, kuivemmat mättäät olivat kärsineet palosta. Nyt metsästäjien on käärittävä hihat ja alettava ampua villisikoja urakalla. Miten haitat korvataan näille yrittäjille
Se syö pöydästäsi.” Tolopainen ”Näillä vähäisillä pohjatiedoilla voi antaa vain arveluja. Hakkuutuloista voisi vähennellä metsävähennystä, mutta myynnistäkin saisi jotain verojen jälkeen. Puukaupan odotetaan vilkastuvan syksyllä, mutta vielä siitä ei ole nähty merkkejä. Nousu menee sahauksen pienen kasvun piikkiin. vettä pidättymään siten, että puusto kasvaa samalla kun kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta voidaan vähentää ja myös paloriskiä pienentää. Taisi olla viimeisessä Metsälehdessä kirjoitus, että jos myytävää puuta ei ole, tiloja on hankala myydä.” Metsuri motokuski ”Riippuu hinnasta, kannattaako lypsävä lehmä myydä. Nyt on siihen erittäin hyvä aika.” Apli ”Metsätilamarkkinat ovat jakautuneet. Milloin vain saattavat tilahinnat lähteä laskuun poliittisten päätösten seurauksena.” Isaskar Keturi ”Jos odottaminen ei ole vaihtoehto, mitäpä tuota muuta kyselemään. Näin pääsemme tilanteeseen, jossa metsien kosteat piirteet ja kasvupaikat auttavat hillitsemään myös metsäpaloriskiä. Erityisesti suoympäristöjen pesusienimäinen kyky pidättää ja vapauttaa vettä luontaisesti uomiin on monin paikoin ”vajaakäytössä”. Mutta pienemmätkin näkyvät kelpaavan, jos on heidän maissaan kiinni tai lähellä. Pienillä rakenteilla, kuten putkipadoilla, voidaan nostaa veden pintaa niillä kuviolla, joilla se on tarpeen. Hintojen lasku – kuitupuulla kolmannes vuodentakaisesta – ei ole lisännyt myyntihalukkuutta. Mutta verottaja tulee jakamaan pottia aika rouheasti. Mutta jos sinulla on metsävähennystä runsaasti käytettävissä, saattaisi kannattaa hakata olettaen, että pohjaa ei myydä pois vieraalle, jolloin vähennys tuloutuisi.” Maamies ”Jos olet omistanut yli 10 vuotta, niin saat 40 prosenttia verovapaasti kauppahinnasta, kun myyt palstan pohjineen. Luvassa jännittävä puukauppasyksy Suoympäristöjen kyky pidättää ja vapauttaa vettä luontaisesti uomiin on monin paikoin vajaakäytössä, Tiina Ronkainen kirjoittaa. On tietenkin selvä asia, että rahoille saa paremman tuoton muualla. Miten voisimme saada vettä lisää metsiin. Eihän silloin vero ole kuin viidennes kauppahinnasta, joten verottajan osuus on kohtuullinen. Ratkaisuna tarjoan, että metsiä tarkastellaan osana valuma-alueita, joissa vesi yhdistää ja liikkuu maisemassa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 78% Kyllä 22% neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum AJASSA Verkkokeskustelu: Hakata vai myydä. SE PP O SA M U LI ”Olisi 6 ha, josta puolet päätehakkuukypsää ja toinen puoli varttunutta taimikkoa. Heikkotuottoinen suo voidaan ennallistaa tukkimalla ojat. Elokuun viikko-ostot ovat olleet selvästi vuodentakaista pienempiä, ja koko alkuvuoden ostomäärä on viidenneksen viimevuotista jäljessä. TIINA RONKAINEN KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIOSSA. Metsäteollisuuden pitäisi kuitenkin pystyä lisäämään ostoja ripeästi, sillä puun käytön on ennakoitu kasvavan tänäkin vuonna, joskin vain prosentilla viime vuodesta. Eihän siinä oikein vaihtoehtoja sitten ole. Kitukasvuiselle suolle voidaan ohjata ojitusalueen vesiä virtaamaan hitaasti suon läpi. Kysymykseen myydä vai hakata, vastaukseni on – myydä.” Metsäkupsa ”Itse kanssa myisin pois. Hankalaan tilanteeseen on teollisuudessa havahduttu, ja metsäyhtiöt ovat ottaneet käyttöön erilaisia houkuttimia puumarkkinoiden piristämiseksi. Mitä tehdä. Oikein sijoitettuina näillä toimilla saamme metsiin pidättymään vettä ja korjaamme ylikuivatettua valuma-aluetta. Jos paikkakunnalla tai lähellä ei ole rahahenkilöitä, niin minkäs teet. VALUMA-ALUEET EIVÄT tehokkaan ojituksen seurauksena pidätä vettä. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Valuma-alueen, joka sisältää useita metsäkuvioita ja kiinteistöjä, tarkastelu mahdollistaa veden liikkeiden hahmottamisen ja hallinnan suunnittelun. 28.8.2026 Metsälehti.fi 17 PUUKAUPPA on piristynyt kesätauon jälkeen, mutta verkkaisesti. Nähtäväksi jää, miten porkkanat metsänomistajiin purevat. i Omistatko akkusahan tai akkuraivurin. Sitten odotellaan, jos ei hinta nouse mieleiselle tasolle.” Husq165R 12328_.indd 17 12328_.indd 17 25.8.2026 12.14.28 25.8.2026 12.14.28. Esimerkiksi Metsä Group lupaa alkusyksyn kaupoille rajatonta hintatakuuta ja euron bonusta puukuutiolle, Stora Enso puolestaan runsasta etukäteismaksua. Kosteikko voidaan muodostaa pohjapadon avulla sopivaan painanteeseen. Vaikka puuta olisi, on se tuurista kiinni. Isommat palstat menivät ainakin minulta ylivoimaisella tarjouksella Tornatorille. Odottaminen ei ole vaihtoehto.” Izuzuuppinen “Jos metsämaata aikoo myydä, nyt on oikea hetki. Jos olet käyttänyt metsävähennystä, se tuloutuu kauppahinnan päälle. Puun hinta on edelleen kiinnostava, mutta kun palsta sijaitsee keskemmällä Suomea ja täältä etelän syrjästä sinne on hiukan liikaa matkaa. Tuolloin vain alle 10 prosenttia metsänomistajista kertoi suunnittelevansa puukauppoja varmasti. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Voisitko ennallistaa suometsiäsi. MTK:n kyselyn mukaan metsänomistajien puunmyyntihalukkuus oli keväällä historiallisen pieni
SEKAMETSÄ SAVOLAISITTAIN Mitä tapahtuu, jos istuttaa vain 1 200 kuusentainta hehtaarille. Istutuskuusten lisäksi pystyssä on mukavasti luonnonsiemenistä syntynyttä sekapuustoa: koivuja, tammikin. Miten tällaisia saa aikaiseksi. Kuusitaimikko on raivattu kertaalleen eli sinne on tehty varhaisperkaus. Ahlströmin, Kaukaan, Kymin ja Tampellan – metsäosastot. Väinö Sikanen kutsui käymään Mikkeliin, kun olin kirjoittanut Metsälehti Makasiinissa 11/2026 sekapuutaimikon luomisvaikeuksista. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.8.2026 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TULEE hyvä metsä. Ei mahda mitään”, näin kehuu Väinö Sikanen. Sekametsähän siitä syntyy, tietää Väinö Sikanen. Sen osoittavat sekä tämä taimikko että muut kokeneen metsämiehen esittelemät kohteet. Ensiharvennusta odottaa kuusi-mänty-koivusekametsä, jossa pystyyn jätetään paras puu. Nykyisin metsät ovat hänen lastensa omistuksessa. Havaintona oli, että osa sekapuuksi säästetyistä koivuista näytti jäävän kasvussa istutuskuusten jalkoihin. ”Kasvatuskelpoisia luonnontaimia syntyy 500-600 hehtaarille.” 12329_.indd 18 12329_.indd 18 25.8.2026 12.15.28 25.8.2026 12.15.28. Se toimi 1960-luvulta 1990-luvulle, kunnes Tehdaspuusta tuli osa UPM:ää. Alkujaan Sikanen on kuitenkin torpan poika, metsuri ja metsäasiantuntija, joka työskenteli pitkään metsäyhtiöiden yhteiselle Tehdaspuu-yritykselle. Harvempi istutustiheys riittää Metsälehden lukijat tuntevat Sikasen sukupolvenvaihdosten ja muiden metsäkiinteistöihin liittyvien veroasioiden asiantuntijana. Sikanen ei usko, että koivu häviää kasvussa kuuselle. Sellainen sekametsän alku, jonka tavoitteleminen on noussut nykyisin suureen suosioon. Varmasti ensiluokkainen. Ei ainakaan Etelä-Savossa eikä, jos noudattaa hänen mittavalla metsäurallaan kertyneitä oppeja. Sikasen kehuille on katetta. Tehdaspuuhun yhdistettiin aikoinaan neljän suuren metsä yhtiön – A. Edessä avautuu viitisen vuotta sitten Mikkeliin Etelä-Savoon istutettu kuusentaimikko. Kun kuusia on istutettu hehtaarille vain 1 200 kappaletta, niiden väliin on jäänyt tilaa luonnontaimille. Sikanen hoiti esittelemiään metsiä Mikkelissä jo Tehdaspuun palveluksessa
Istutustaimet ehtivät karkuun pintakasvillisuudelta eikä heinäystä tarvita, Sikanen kertoo. Sikanen arvelee, että hakkuutähteiden keruu edistää luonnontaimien syntyä. Mäntytaimikoissa myöhäinen harvennus Männyllä Sikanen on suosinut taimien istutuksen sijaan laikutusta ja siementen käsikylvöä. Näin mäntyihin saadaan Sikasen mukaan aikaiseksi oksatonta tyvitukkia. ”Puuvalinnat tehdään siinä”, Sikanen sanoo. Kuusten välissä on mahtunut kasvamaan samaa tahtia niin koivuja kuin mäntyjä. Sekapuustolle pohjat jo ennen päätehakkuuta Sikasen esimerkkikohteiden sanoma on selvä. Varhaisperkauksen jälkeen kasvamaan jää suhteellisen tasainen puusto. Luonnontaimina istutuskuusten sekaan syntyneiden mäntyjen ja koivujen kasvu on myös hämmästyttävän hyvää. 12329_.indd 19 12329_.indd 19 25.8.2026 12.15.29 25.8.2026 12.15.29. Näin syntyneet mänty-lehtipuutaimikot varhaisperataan suurin piirtein samoin kuin istutuskuusikot eli silloin, kun kylvöstä on Väinö Sikanen näki aikoinaan metsäyhtiöiden erilaiset metsänhoitolinjaukset. Ehkäisee taimien kasvua haittaavan vesakon syntyä eikä heinäystä tarvita. Mäntytaimikon lopullinen harvennus tehdään vasta kahdeksassa metrissä. Tasaisesti kasvavan sekapuuston luominen alkaa jo ennen edellisen puusukupolven päätehakkuuta. ”Paras puu jätetään”, Sikanen tiivistää ensiharvennusohjeen. Ensiharvennusta kohti kurottavien kuusten ja lehtipuiden latvukset heiluvat suhteellisen samassa tasossa. Mikkelissä Etelä-Savossa kasvavissa istutuskuusikoissa se tarkoittaa neljää vuotta istutuksesta. KUUSEN istutustiheys 1200–1600 tainta hehtaarille – ehdottomasti ei enempää. Sikasen perheen sekapuutaimikoiden tieltä on monessa kohtaa kaadettu yli 500 kuution hehtaaripuustoja, joissa kuusitukkiprosentti on ollut päälle 90. Ainakin Mikkelin lounaispuolen metsissä luontainen taimettuminen vaikuttaa olevan erinomaisella tasolla. Ei siis välikesiä. Mäntyvaltaisten puuston uudistamisessa Sikanen luottaa laikutukseen ja siementen käsinkylvöön. VARHAISPERKAUS on tärkein: se tehdään neljä viisi vuotta istutuksesta tai siementen kylvöstä. Siemenet karisevat hakkuutähdekasoista maahan, jonka pinta menee tähteitä kerätessä rikki. HÄMMENTÄVÄN HYVIÄ LUONNONTAIMIA Väinö Sikanen painottaa, että tässä jutussa kerrotut opit ja havainnot koskevat Etelä-Savoa. Tiheän tukkipuuston alle ei ole päässyt syntymään lehtipuuvesakkoa, joka haittaisi uuden puusukupolven tasaista kasvua hakkuun jälkeen. Toki puulajivalintaa tehdään myös myöhemmässä taimikonharvennuksessa, mutta siinä vaiheessa raivaajalla on Sikasen mukaan lähinnä ilo päättää, haluaako kuusten sekaan 20 prosenttia sekapuustoa vai minkä verran. Sikasen opit taimikoiden aikaansaamisesta ovat peräisin Tehdaspuun tekemistä selvityksistä. Kuusten seassa kasvaa myös tammi. Mäntytaimikon harventaminen tavallista myöhemmin vähentää myös ennakkoraivauksen tarvetta ennen tulevaa ensiharvennushakkuuta. 2. Kuusella istutustiheydeksi riittää Sikasen kokemusten mukaan 1 600 tainta hehtaarilla, jopa vähempi. Kuusitaimikoiden maapohjat ovat tuoretta kangasta tai rehevämpää. Sikanen esittelee ensiharvennusta odottavan metsikön, johon kuusentaimia on aikoinaan istutettu vain 1 200 hehtaarille, viiden metrin välein. METSÄSTÄ 28.8.2026 Metsälehti.fi 19 SIKASEN VINKIT 1. ”Luonnonsiemenestä lähtenyt mänty ottaa istutuskuusen kiinni viisimetrisenä”, Sikanen sanoo. Pituusero tasoittuu kyllä”, Sikanen sanoo. EI PUUSTOA harvaksi ennen päätehakkuuta ja istutus heti hakkuun jälkeen. Sikasen mukaan vanhoja kuusikoita ei pidä harventaa. 4. ”Luonto kasvattaa, mutta sitä pitää hieman auttaa.” Seuraavaksi tulee kenties tärkein vaihe: varhaisperkaus eli taimikon ensimmäinen raivaus. 3. Siemenet itävät tunnetusti parhaiten, kun metsäkone on rouhaissut maanpintaa paljaaksi mennessään. Varhaisperkaus ajallaan Kun tiheänä loppuun asti kasvanut tukkipuusto on kaadettu, maanmuokkaus ja uusien taimien istutus tehdään heti. ”Reiässä koivu saa olla metrin muita pidempi. kulunut viitisen vuotta. Varhaisperattuun kuusitaimikkoon on aikoinaan istutettu 1 600 tainta hehtaarille. Ensiharvennusta tekemään tulevalla konekuskilla on mistä valita, sillä istutuskuusten lisäksi moni männyistä ja koivuista on laadukas tuleva tukkipuu. Jos haluaa sekapuustoa luonnontaimista, niille on jätettävä tilaa jo metsänuudistamisvaiheessa harvemmalla istutustiheydellä. Varhaisperatuissa taimikoissa näkee hyvin, miten koivuja on ollut kätevä säästää pystyyn nimenomaan taimikon pieniin aukkopaikkoihin. Varhaisperkaus on tehtävä ajallaan. Avosoita ojitettiin turhaan, mutta selville saatiin myös monta yhä nykyisin pätevää metsänhoitomallia. MÄNNYNTAIMIKOIDEN harvennus vasta kahdeksan metrin pituudessa. ”Mittauksissa havaittiin, että kasvatuskelpoisia luonnontaimia syntyy keskimäärin 500– 600 hehtaarille.” Ei siis ole mitään syytä istuttaa useita tuhansia taimia hehtaarille
Hakkuita seuPUULAJIVALIKOIMAN MONIPUOLISTAJA Asikkalalainen Risto Nurminen istutti kolme vuotta sitten lehtipuiden taimia. Ehkä ottaja löytyisi toisesta Iso-Äiniön kylän talosta. Metsäpalstojen rajat ovat edelleen samoissa kohdin kuin alkuaikoina. Taimivaihe on yllättänyt työläydellään, puut nopealla kasvullaan. Naapuri jatkaa matkaansa, Nurminen kääntyy autollaan toiseen suuntaan. Metsäautotien toisella puolella mäntyjen lomassa on vähän lehtikuusta. Olisiko sinulla käyttöä näille?” Risto Nurminen kiittää tarjouksesta, mutta tammentaimia on jo omasta takaa tarpeeksi. raavana vuotena Nurminen puolisoineen istutti kuviot. Valoisaan etelärinteeseen istutetut tammet kurkistelevat putkista. Lumi ja tuulet katkovat keppejä ja painavat putket turhan helposti kumoon, joten niitä saa käydä oikomassa yhtenään. Risto Nurmisen isoisä osti Rähälän tilan vuonna 1920. 28.8.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT PIHATIEN risteyksessä vastaan ajaa naapuri. Muutaman kilometrin ajon jälkeen ollaan metsäpalstalla. Kosteaan painanteeseen on istutettu tervaleppää, joka on venähtänyt kiitettävästi pituutta. Noin hehtaarin laajuiselle alueelle tuli yhteensä 350 tammentainta. 12330_.indd 20 12330_.indd 20 25.8.2026 12.16.38 25.8.2026 12.16.38. Niiden lomassa kasvaa pienempää istutusja luontaisesti syntynyttä mäntyä. ”Otin kukkapenkistä ylös kaikki tammentaimet. Siitä vuosi eteenpäin tammentainten ympärille asetettiin suojaputket. Vuotta myöhemmin kävi ilmi, että putkille olisi kannattanut käyttää vanhempia tukikeppejä. Risto Nurmisen kosteaan painanteeseen istuttamat tervalepät ovat kasvaneet huimaa vauhtia, neljässä kesässä miestä pidemmiksi. Kun kuusi hehtaaria yli satavuotiasta kuusikkoa päätehakattiin vuonna 2022, puissa oli melko paljon tyvilahoa. ”Tammien onnistuminen on kovan työn takana”, Nurminen toteaa