PERUSTETTU VUONNA 1933 9485_.indd 1 9485_.indd 1 31.8.2022 7.50 31.8.2022 7.50. NRO 18 Kuusi on ilmastonmuutoksen suurin kärsijä. LOKAKUUTA 2021 . Puhtaista kuusitaimikoista pyristellään nyt eroon täsmämetsänhoidolla. TORSTAINA 7. NRO 15 . Sivut 8–11 SUOSIKISTA TULI RISKI PERJANTAINA 2. SYYSKUUTA 2022
Sivut 8–11 SUOSIKISTA TULI RISKI PERJANTAINA 2. Lähivuosina energiapuun tarve saattaa kärjistyä entisestään. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Kuitupuun mittoja täyttämätöntä pienpuuta ei näkynyt. Varastoissa oli runsaasti myös lahopuuta. LOKAKUUTA 2021 . Kuva: Valtteri Skyttä MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KÄSILLÄ oleva energiakriisi on hämärtänyt energiaja kuitupuun rajaa. Samaan aikaan myös sellupuun tarve on kasvussa. Tilastot aliarvioivat energiapuun hintaa Puuvirtojen muutos hämmentää myös puumarkkinatilastoja. Kaikki tämä kuvaa tilannetta, jossa kotimaan metsistä on kerättävä miljoonia lisäkuutiometrejä energiapuuta, koska sitä ei enää tuoda Venäjältä. Ne kelpaisivat sellutehtaillekin, mutta ensi talvena ne lämmittävät jyväskyläläisten koteja. Sen jälkeen puut ohjataan edullisimpaan kohKUITUPUU LÖYTYY ENERGIAPINOSTA Karsitusta rangasta saa energiapuuksi myytynä saman tai paikoin jopa paremman hinnan kuin kuitupuusta. NRO 18 Kuusi on ilmastonmuutoksen suurin kärsijä. Esimerkiksi Muuramen suuressa terminaalissa on varastoituna tuhansia kuutiometrejä koivu-, kuusija mäntyrankaa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 2.9.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Klapikauppa käy ennätysvauhtia ›› 4 Uusi toimija energiapuumarkkinoille ›› 6–7 METSÄSTÄ Taimikonhoidon työmäärä yllättää ›› 18–19 Puunhinta laahaa Ahvenanmaalla ›› 20–21 Lisää tehoa Makitan uuteen akkusahaan ›› 22 PILKKEITÄ Pikkupalsta ei tuota puuta mutta paljon muuta ›› 28–29 Pörriäiset huomioon metsänhoidossa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. ”Yhdistyksen ostamien harvennusleimikoiden rankapuu kirjataan kuitupuuksi. Myös kohonnut sähkön hinta on kiihdyttänyt energiapuun kysyntää, koska energialaitokset ovat jauhaneet myyntisähköä koko kesän. Tämä kävi ilmi, kun teimme kierroksen Jyväskylän ja Kuopion lähitienoon energiapuuterminaaleissa. Pienet tukkierätkin näkyvät löytäneen tiensä energiapuupinoihin. Luonnonvarakeskuksen elokuun alun tiedotteen mukaan energiapuun kauppa väheni alkuvuonna kolmanneksen viime vuodesta. Todennäköisin selitys on, että kuitupuuna ostettua harvennuspuuta ohjautuu energialaitoksille. PERUSTETTU VUONNA 1933 Istutukseen lähteviä kuusentaimia taimitarhalla. Turpeentuottajien pitäisi pikaisesti saada varmuus toiminnan jatkuvuudesta”, sanoo Kuopion Energian polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen. SYYSKUUTA 2022 . NRO 15 . Puhtaista kuusitaimikoista pyristellään nyt eroon täsmämetsänhoidolla. Se näkyy energiapuuterminaaleissa. Kukaan ei ole osannut sovittaa väittämää yhteen energiapuun tarpeen kasvun kanssa. Voutilainen vakuuttaa, että koteja ei jätetä kylmilleen, vaan lämmityspuut hankintaan kotimaan metsistä. Puun myyjille tämä lupaa hyvää. ”Tulevaksi talveksi puuta on saatu ja turpeen käyttöäkin pystytään lisäämään. 9502_.indd 2 9502_.indd 2 31.8.2022 7.52 31.8.2022 7.52
Osa ostajista korjaa risukot raivaamatta, se merkitsee myyjälle yhtä isoa säästöä. Sen kertovat sahojen pinonpäälaput energiapuuterminaaleihin rahdatuissa kuitupuuerissä. Ne tekevät yhteensä 450 euroa hehtaarille, todennäköisesti ostaja kattaa niillä korjuukuluja, mutta aina voi kysyä. Sama näyttää koskevan myös sahojen puutoimituksia. ”Luonnonvarakeskuksen tilastoimat energiapuun hinnat ovat käypää hintatasoa alemmat.” Todellisuudessa energiaja kuitupuuksi menevän karsitun rankapuun hinnat ovat samaa tasoa. ”Energiaja kuitupuun hinta on suunnilleen sama, mutta varsinkin pienirunkoisilla harvennuksilla energiapuuta kertyy jopa kymmeniä prosentteja enemmän kuin kuitupuuta.” Välimäen mukaan rankapuun kysyntä Pohjois-Karjalan ja naapurimaakuntien metsissä kasvaa entisestään, kun Taalerin biohiilitehdas Joensuun Iiksenvaarassa käynnistyy ensi vuoden lopulla. Kymppi kannolle energiapuusta voi tuottaa isomman neton kuin kaksi kymppiä kuitupuusta ennakkoraivauslaskulla vähennettynä. Paikoin energiapuusta maksetaan jopa enemmän. HOITAMATTA kasvaneet nuoret metsät alkavat monin paikoin olla rahanarvoisia myyntikohteita, ja ostotarjouksien erot voivat olla merkittäviä. Meillä suuri osa menee Tampereen lämpövoimalaitoksille. Se käyttää pienpuuta ja kuorta yhteensä 250 000 kuutiometriä vuodessa. Kannattaa myös tutkia, kuka saa kemerat pienpuun korjuutukineen. KOMMENTTI Sahojen hankkimaa kuitupuuta ohjautuu tällä hetkellä energiatuotantoon. ”Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle tämä on merkinnyt oman puunoston nousua uudelle tasolle”, johtaja Harri Välimäki kertoo. Uusi tilanne vireyttää Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsätaloutta ja lievittää Finnpulpin sellutehdashankkeen kaatuminen alueella aiheuttamaa harmistusta. Se tarkoittaa vähintään 500 euron kulunkia hehtaarille. UUTISET 2.9.2022 Metsälehti.fi 3 KUITUPUU LÖYTYY ENERGIAPINOSTA ”Ensi vuonna energiapuun tarve saattaa kasvaa entisestään.” KATSO VIDEO METSALEHTI.FI teeseen. Tärkeintä on selvittää, vaatiiko ostaja ennakkoraivausta, joka myyjän pitäisi maksaa. Tosin samasta syystä Itä-Suomessa energiapuuta riittää runsaasti korjattavaksi, koska tähän asti itäpuu on tukkinut kotimaisen harvennuspuun markkinat. 9502_.indd 3 9502_.indd 3 31.8.2022 7.52 31.8.2022 7.52. Puukaupat on kanavoitu yhdistyksen omistamalle Karjalan Puukaupat Oy:lle. Metsänomistaja saa saman hinnan käyttökohteesta riippumatta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. Parviaisen mukaan tilastoinnin harha vääristää myös kuvaa energiapuun tämänhetkisestä hintatasosta. MIKKO RIIKILÄ Kilpailuttakaa energiapuuleimikot Lahot ja muun muassa kirjanpainajan kuivattamat puut lämmittävät jyväskyläläisten koteja ensi talvena. Pelkkiä kantohintoja vertaillen saattaa haksahtaa. Varsinkin isoja kohteita myydessä kannattaa vertailla useampien ostajien tarjouksia. Lohtua Finnpulpin jälkeiseen Itä-Suomeen Kovin urakka Venäjän puun korvaamisessa on itäisessä Suomessa, jossa itäpuun osuus energian tuotannosta on ollut suurin. Lämpövoimaloiden lähistöllä karsitun rangan tienvarsihintojen kerrotaan ylittävän jopa 40 euroa kuutiolta
Koneellisesti kuivattua halkoa saa loppuvuodesta. Polttopuiden menekki kiihtyi jo koronavuosina, mutta nyt kierrokset käyvät moninkertaisina. ”Myynti räjähti 12. ”Puolukan raakileita näyttäisi olevan erityisen paljon eteläisen Lapin ja eteläisen Pohjanmaan sekä Satakunnan alueilla. KEITELEELLÄ VAIHTUIVAT VETÄJÄT Sahakonserni Keiteleen sukupolvenvaihdos on viety päätökseen. Myös pölytystulos oli keskimääräistä parempi. Polttopuun verkkomyynti on tarkoitus avata uudestaan syyskuussa, mutta Suominen uskoo, että heiltä loppuu myytävä puu tätä menoa ennen joulua. ”Edellisvuonna myytävä puu loppui elokuussa. Perinteisesti irtokuutio koivuklapia on maksanut eri puolilla Suomea 50–90 euroa, ilman kuljetusta. Teimme nyt 500 kuutiota enemmän polttopuita, mutta tänä vuonna puut myytiin loppuun jo heinäkuussa”, kertoo Virve Montonen. Selluksi, hakkeeksi vai haloiksi. heinäkuuta katosta läpi sen jälkeen, kun mediassa alettiin puhua talven mahdollisista sähkökatkoksista.” Klapila joutui ensimmäistä kertaa sulkemaan verkkokauppansa tilausruuhkan purkamiseksi. ”Uusi asiakkaita ovat ihmiset, jotka ovat aiemmin lämmittäneet takkaa muutaman kerran vuoteen, mutta nyt takka otetaan reilummin käyttöön. Metsälehden haastattelemat polttopuukauppiaat arvioivat, että klapien hinta on noussut alueesta riippuen 15–50 prosenttia vuodentakaisesta. Koivu on suosituin polttopuu, mutta Venäjän tuontikoivunsa ja -hakkeensa menettäneet teollisuus ja lämpölaitokset ovat entistä kovemmin kotimaisten koivurankojen perässä. ”Keskiostoksen koko on kaksinkertaistunut. LUONNONSUOJELULIITTO VAATII HAKKUIDEN RAJOITTAMISTA Suomen luonnonsuojeluliiton teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtiön perustaja Ilkka Kylävainio on siirtänyt yhtiön kokonaan pojilleen Matti ja Mikko Kylävainiolle, mutta jatkaa vielä yhtiön hallituksessa. Matti Kylävainio siirtyy sahauksesta vastaavan Keitele Timber Oy:n toimitusjohtajaksi. MTK:n metsäjohtokunta vaatiikin hallitukselta toimia ja panostuksia alueen liikenneinfrastruktuuriin: suurimmat tieja rataverkon investointikohteet on selvitettävä ja varmistettava rahoituksen riittävyys myös alemmalle tieverkolle. AJASSA 2.9.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MTK: KYMIJOEN KANAVA RAKENNETTAVA Liikennöinnin pysähtyminen Saimaan kanavassa uhkaa jättää Itä-Suomen vientiteollisuuden pussin perällä. Vähentämistä kannattivat etenkin sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Kuivatklapit-sivuston kautta toimiva Luukkonen sanoo, että polttopuutoimitukset luvataan tällä hetkellä asiakkaille seitsemän vuorokauden kuluessa. VA LT TE RI SK YT TÄ 9487_.indd 4 9487_.indd 4 31.8.2022 7.54 31.8.2022 7.54. ”Aikaisempina vuosina on jopa jouluaattona toimitettu klapeja, mutta tänä vuonna en tiedä, riittääkö silloin enää puuta”, kertoo koneellisesti kuivattua polttopuuta pääkaupunkiseudulle toimittava Jussi Luukkonen. Loppuvuodesta myytävää on todennäköisesti enää niillä polttopuukauppiailla, jotka pystyvät kuivattamaan puuta koneellisesti läpi vuoden. LUVASSA TAVANOMAISTA PAREMPI PUOLUKKASATO Raakilehavaintojen perusteella tämän vuoden puolukkasadosta on tulossa tavanomaista parempi, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Polttopuiden koneellisessa kuivatuksessa määrät ovat kuitenkin rajallisia ja menetelmä tuo kustannuksia. ”Metsien hakkuiden rajoittamiseksi tarvitaan pikaisesti joko lainsäädäntöohjausta tai sitten teollisuuden on alettava maksaa hiilinielujen heikentämisestä”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho Luonnonsuojeluliitosta. Energian syksyn hintakehitys vaikuttaa myös halkojen hintaan. Montonen myy miehensä kanssa polttopuita Etelä-Karjalassa Halkokauppiaanrouva-sivuston kautta. Klapikaupassa nähtiin kaikkien aikojen kesä Osa polttopuukauppiaista myy jo ei-oota. Mikko Kylävainio vastaa jatkojalostusliiketoiminnasta Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajana ja puunhankinnasta emoyhtiö Keitele Forest Oy:n toimitusjohtajana. Kuivatus syö mahdollisesti niin haketta, sähköä kuin polttoöljyä. Kanta-asiakkaat ovat tuplanneet halkotilauksensa.” ”Keskiostoksen koko kaksinkertaistunut” Eteläpohjanmaalaista koivuklapia myyvän Klapilan Marjaana Suominen kertoo, että heinäkuussa 2022 polttopuuta meni kaupaksi enemmän kuin aikaisemmin kovimpina pakkaskuukausina. Asiakkaat ostavat 6–8 irtokuutiota polttopuita.” Koneellisen kuivauksen varassa Suominen ja Montoset kuivattavat polttopuunsa kevään tuulessa ja auringossa, joten he eivät saa täksi talveksi enää valmistettua uusia klapeja. ”Polttopuulle on täysin mahdotonta antaa hintaennustuksia esimerkiksi lokakuulle”, Luukkonen sanoo. Hänen mukaansa kaupaksi ovat menneet niin koivuklapit kuin muista puulajeista tehdyt halot. Kaiken kaikkiaan puolukasta on tulossa kelpo sato, ei tosin yhtä hyvä kuin mustikalla”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola. VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA SÄHKÖN hinnannousu ja talven mahdolliset sähkökatkokset räjäyttivät polttopuukaupan käsiin loppukesästä. Lisäksi on toteutettava Joensuu– Kontionmäki-radan sähköistäminen ja Kymijoki–Mäntyharju-kanava
Olemme aloittamassa siMetkan tukitasot vielä auki Tavoitteena on ottaa uusi, nykyisen kemeran korvaava tukijärjestelmä käyttöön vuoden 2024 alusta. Tarjouskilpailu saatiin maaliin viime viikon lopulla. Nykyisen kemeratukijärjestelmän korvaaja on nimetty metkaksi. Suurin osa taimista on toimitettu Etelä-Suomeen. Yhtiön ovat omistaneet toimitusjohtaja Tero Kauppinen ja markkinointipäällikkö Matti Katajisto. Tukitasot avoinna Metsäneuvos Niina Riissanen Maaja metsätalousministe riöstä kertoo, että metka-järjestelmän euromääräisiä tukitasoja ei ole vielä päätetty, vaikka julkisuudessa on jo aiemmin esitelty metka-työryhmän ehdotuksia tukitasoiksi. Metsälehden tietojen mukaan pesästä on tehty useita kilpailevia ostotarjouksia. Taimi-Tapio on tuottanut 20–30 miljoonaa metsäpuiden tainta Virttaan tarhalla Loimaalla sekä Heinolassa Vierumäen tarhalla. Taimi-Tapion uusi omistaja julkaistaneen tämän lehden ilmestymiseen mennessä. Tarkoitus on järjestää vielä syksyn aikana valtioneuvoston asetuksesta lausuntokierros, johon olisi kirjattu myös tukitasot.” Lakiluonnoksen mukaan kemeratukijärjestelmä on voimassa vielä koko ensi vuoden. Metka mahdollistaa myös vesitalouden kunnossapidon suunnittelun, mutta varsinaiseen ojien kunnostustyöhön ei jatkossa myönnetä tukea. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN MAAja metsätalousministeriö lähetti kesällä lausuntokierrokselle lakiluonnoksen uudesta metsätalouden tukijärjestelmästä. Suomen suurimpiin metsätaimien tuottajiin lukeutuvan Taimi-Tapion taival on takunnut, ja lopullisesti yhtiön kassa tyhjeni viime keväänä, kun asiakkaat jättivät lunastamatta tilattuja taimia miljoonakaupalla. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9487_.indd 5 9487_.indd 5 31.8.2022 7.54 31.8.2022 7.54. ”Sidosryhmiltä on tullut toiveita, että kustannusten nousun johdosta niitä tarkasteltaisiin uudelleen. MIKKO RIIKILÄ ELOKUUN alussa konkurssiin hakeutuneen metsäpuuntaimia tuottavan Taimi-Tapion pesälle on viime päivät etsitty uutta omistajaa. Mukana tuoreimmassa luonnoksessa on myös tuki pienpuun keruulle taimikon ja nuorten metsien hoidon yhteydessä. Metsäkeskus voi hyväksyä saapuneita kemerahakemuksia vuoden 2023 loppuun, ja tukia voidaan maksaa metsänomistajille vuoden 2026 loppuun saakka. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että näin ollen kemeralain mukaisia hakemuksia voi toimittaa Metsäkeskukseen 1.10.2023 saakka. Tukia esitetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoituksiin, suometsän hoitosuunnitelmiin, suometsien vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, metsätalouden tieverkostoon, metsäluonnon hoitoon ja kulotukseen, sekä ympäristötukea määräaikaiseen suojeluun. Suurimmat muutokset koskevat suometsän hoidon tukea. UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Metkassa tuettavat työlajit tulevat lakiluonnoksen mukaan olemaan pitkälti samoja kuin nykyisessä kemerassa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. SA M I KA RP PI N EN tä työtä, kun lakiesitys saadaan viimeisteltyä. Taimi-Tapion kohtalo ratkeamassa Konkurssipesästä on tehty useita tarjouksia, ja voittajakin lienee jo selvillä. Perinteistä ojien kunnostusta ei enää tuettaisi, vaan uusi tukimuoto ”suometsän hoitosuunnitelman tuki” edistäisi suometsien hoidon kokonaisvaltaista suunnittelua
Heinäkuun alussa toimintansa aloittanut yhtiö syntyi, kun Neova eli entinen Vapo sekä L&T Biowatti fuusioituivat ja yhdistivät puuhankintansa. Energiapuunhankintaan keskittyneen yhtiön toiminta polkaistiin toden teolla vauhtiin kesälomien jälkeen. ”Näkisin, että viiden vuoden päästä olemme vielä tästä kasvaOSTOSSA UNOHDETUT METSÄT Tomi Vartiamäki varmistaa, että asiakaslämpölaitoksille riittää energiapuuta. Fuusion ansioista yhtiön ostoverkko kattaa lähes koko Suomen Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Lisäksi Neova toi mukanaan Viron liiketoiminnan. Myös Biowatti ja Neova lopettivat sodan alet9488_.indd 6 9488_.indd 6 31.8.2022 7.55 31.8.2022 7.55. Nyt tuonti itänaapurista on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena jäissä. Kysyntää kautta Suomen Laania aloitti toimintansa poikkeusoloissa. Liikevaihdokseen uusi yhtiö ilmoittaa 110 miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimys on ylöspäin. Sen verran tuoreesta yhtiöstä on kyse, ettei nimiplakaattia löydy Lassila & Tikanojan pääkonttorin seinustalta Helsingistä. ”Odotimme, että menisi vielä toisen kierroksen kilpailutusviranomaisella. Onneksi ennen fuusiota Biowattia johtanut Vartiamäki tunnetaan rakennuksessa hyvin ja haastattelu pääsee alkamaan. Samalla hoidetaan unohtuneet nuoret metsät kasvuun. Suomen energiatuotannossa käytetään vuosittain 7 –8 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Siitä tuontihakkeen osuus on ollut vajaat pari miljoonaa kuutiota. Neovan ja Biowatin menneiden vuosien toimitukset energialaitoksille ovat olleet yhteensä neljän terawattitunnin luokkaa eli neljän miljardin kilowattitunnin edestä energiapuuta. AJASSA / HAASTATTELU 2.9.2022 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ENERGIAPUUN markkinoille tulleen uuden toimijan Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki kättelee ja ohjaa iloisesti neuvotteluhuoneeseen. Se, että saadaan yhtenäinen organisaatio, yhtenäiset toimintatavat ja perusinfra kuntoon, siinä on tekemistä tulevalle kaudelle yllin kyllin”, Vartiamäki toteaa. ”Päästiinkin hommiin ennen lämmityskauden alkua” neet”, Vartiamäki visioi. ”Vielä heinäkuussa ja osin elokuussakin pinon päihin on mennyt esimerkiksi vanhan organisaation pinopäälappu. Neljän terawatin toimittaja Fuusiolle vaadittu kilpailuja kuluttajaviranomaisen hyväksyntä tuli ennakoitua nopeammin ja yllätti tulevat laanialaiset. Nyt päästiinkin hommiin ennen lämmityskauden alkua”, Vartiamäki iloitsee
”Kaikkea tuontipuuta ja turvetta ei tarvitse suoraan korvata vaan osa korvautuu teknologisilla ratkaisuilla. Näin ei ole ollut kaikilla alueilla edes viime vuosina”, Vartiamäki summaa. Käytännössä Euroopan sisältä mahdollisesti tuodaan jotain jakeita”, Vartiamäki arvioi. Niinpä yleensä päätellään, että puuvarojen niukkuus kasvaa. Oman lisänsä energiapuun kysyntää tuo odotettua huonommin onnistunut turpeennosto. Puuenergiasta haetaan nyt entistä hanakammin turpeen korvaajaa. Olemme pitkälti valistuneiden arvauksien ja konsulttitiedon varassa. Pitkällä aikavälillä on näköpiirissä myös puun energiakäytön väheneminen. Tilanne korjaantui silloin vuodessa ja markkinat kääntyivät päälaelleen. Juuri nämä unohtuneet nuoret metsät ovat Laanian ostoslistalla. Maailman raakapuun kulutus vuonna 2019 – eli ennen koronaepidemiaa – oli 17 prosenttia (Suomessa 14) suurempi kuin vuonna 2000. Kysyntä kun sopeutuu puun hintaan. Kasvua jo ennen sotaa Yli viisitoista vuotta energiapuun parissa työskennellyt Vartiamäki muistaa, että edellisen kerran energiapuusta oli pulaa 2010-luvun alussa. Tämä todennäköisesti tulee vähentämään puun tarjontaa. KOLUMNI ”Pitkällä aikavälillä näköpiirissä on puun energiakäytön väheneminen.” OSTOSSA UNOHDETUT METSÄT TOMI VARTIAMÄKI LAANIA Oy:n toimitusjohtaja SYNTYNYT Alavudella, asuu Vantaalla 46-VUOTIAS KOULUTUKSELTAAN metsuri, metsätalousinsinööri sekä metsänhoitaja TOIMINUT metsäalalla puunhankinta-, edunvalvonta-, tutkimusja koulutustehtävissä PERHEESSÄ vaimo ja kolme lasta HARRASTAA tennistä, padelia ja pyöräilyä eri muodoissaan TARTTUU raivaussahaan lähipiirinsä metsissä Viime vuosina kotimaassa käytetystä metsähakkeesta noin neljännes on ollut tuontihaketta. Energiayhtiöt ovat uusineet kattiloita, parantaneet lämmön talteenottoa ja tehneet investointeja, jotka parantavat hyötysuhdetta”, Vartiamäki muistuttaa. Eli enemmän kuin koko EU27 teollisuuspuun tuotanto vuonna 2020 (378 Mm3). Metsiin kohdistuu kuitenkin lisääntyvää kysyntää esimerkiksi hiilensidonta-, -monimuotoisuus ja virkistystarpeisiin. Vartiamäki on vakuuttunut, että energiapuuta löytyy yhtiön ostotarpeisiin ja viittaa miljoonan hehtaarin hoitorästeihin. ”Keskusteluja on käyty ja käydään koko ajan, mitä mahdollisesti pystymme toimittamaan. ”Osin edelleenkin etsitään, miten ne tullaan korvaamaan. Biotuoteja puumarkkinoilla on merkittävä vaikutus esimerkiksi ilmastomuutosarvioihin puhumattakaan talouteen ja työllisyyteen. Toimitukset alkavalle lämmityskaudelle on sovittu pääasiassa jo vuosi sitten. Ottaen huomioon väestön lisääntymisen samanaikaisesti 1,6 miljardilla ja talouden huiman kasvun – erityisesti Kiinassa – puun kysynnän kasvu on ollut ehkä yllättävänkin pientä. KUKA KUKA 9488_.indd 7 9488_.indd 7 31.8.2022 7.55 31.8.2022 7.55. Ne odottavat nyt tienvarressa tai terminaalissa haketusta ja kuljetusta lämpölaitoksille. ”Nyt kysyntänäkymä on pitkäjänteisempi johtuen jo aiemmin tehdyistä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisen päätöksistä”, Vartiamäki arvioi. Nyt tuontia korvataan kotimaisella ja energiapuulle on kysyntää kautta maan, vakuuttaa Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki. Eli vähemmästä tehdään enemmän. Toisaalta monet niistä hyödyntävät nykyisten tuotteiden sivuvirtoja (ligniini, hake, puru, jne.) eivätkä lisää raakapuun kysyntää. Jonkin verran se on lisännyt puuenergian kysyntää.” Vartiamäki alleviivaa kuitenkin, että energiapuukauppa on pitkäjänteistä. VOI OLLA, TAI SITTEN EI. Jospa tutkijat ja yhteiskunta jatkossa avaisivat silmänsä tälle tiedon puutteelle ja löytäisivät resursseja aihepiirin tutkimiselle! RIITTÄÄKÖ PUU. Tämä on erityisen hämmentävää ottaen huomioon, kuinka merkityksellisestä asiasta on kysymys. Tällä vuosituhannella puun kysynnän kasvu on ollut maltillista. NYKYISTEN JA UUSIEN metsäbiotuotteiden ja metsäbioenergian kehityksen nettovaikutus puun kysyntään on siis epävarmaa. Uudet tuotteet yleensä lisäävät sitä. Jos esimerkiksi maailman painopapereiden kulutus laskisi vuoteen 2050 mennessä samaa tahtia kuin kuluneen 15 vuoden aikana, merkitsisi se teollispuun vähennystä tähän tarkoitukseen 450 miljoonalla kuutiolla. Teknologiakehitys oletettavasti myös tulevaisuudessa vähentää puun käyttöä lopputuoteyksikköä kohti. Eräiden nykyisten metsäteollisuustuotteiden kysyntä vähenee, erityisesti painopapereiden. Samaan aikaan tunnutaan ajateltavan, että biotalouden kehitys maailmalla lisää puuvarojen kysyntää. Pääasiassa kasvua haetaan kuitenkin kotimaasta. Historiallisesti puuta on aina riittänyt, mutta eri asia millä hinnalla. Energiapuuyhtiöt ovat lisänneet puuenergian hankintaa jo ennen sotatilannetta. Tästä huolimatta biotalouden ja puuvarojen markkinoiden tutkiminen ja niiden rahoitus ei ole erityisen suosittua. ”Nyt on mahdollisuus hoitaa hoitorästikohteet kuntoon ja markkinoilla on kysyntää sieltä kertyvälle puulle. tua energiapuun tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä. 2.9.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA Lauri Hetemäki TYÖELÄMÄPROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO RIITTÄVÄTKÖ PUUVARAT kattamaan niihin kohdistuvan kysynnän tulevaisuudessa. Myös teknologia tuo apua orastavan energiakriisin selätykseen. Vähäiset tutkimukset aiheesta ovat tuoneet esiin sen, että maailman ja biotalouden kehitys voivat sekä lisätä että vähentää puuvarojen kysyntää. Afrikassa ja Aasiassa pääosa puun käytöstä on nyt energiakäyttöä. Tätä epävarmuutta lisää se, että aihepiiriä ei juurikaan tutkita. Muiden energiamuotojen kehityksen sekä resurssitehokkaamman puuenergian valmistuksen myötä puun käyttö energiaksi voi olla useita satoja miljoonia kuutioita vähemmän tulevina vuosikymmeninä. Biotalouden markkinat ovat tulevaisuudessa todennäköisesti myös merkittävä metsien monimuotoisuuden rahoittaja
Biologiaa ei pidä vastustaa Ensimmäinen ratkaisuohje kuusettumisen hillitsemiseen on klisee, mutta yhä totta: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Kuusta on istutettu metsänkäyttöilmoitusten perusteella PELK(K)ÄÄ KUUSTA Kuuset kuivuvat ja kärsivät, joten puulajin liiallinen suosiminen taimikoissa tulee saada katkaistua. 1990-luvulta alkaneen kuusibuumin synnyttämistä taimikoista iso osa ei tule täyttämään niille istutusvaiheessa asetettuja odotuksia. Pahimmassa tapauksessa edessä ovat merkittävät metsätuhot. ”Puulajin täsmävalinnassa uudistamisalalla on paljon tehtävissä.” 9489_.indd 8 9489_.indd 8 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. Kuusentaimia tulee istuttaa entistä harvempaan ja sekapuuston synty taata mikrokuvioinnilla ja täsmämetsänhoidolla. AJASSA 2.9.2022 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ K K uusi on Etelä-Suomessa metsänistuttajien selvä suosikki, mutta se on myös puulaji, joka tulee kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta. Mitä metsissä voi tehdä, etteivät kuusettumisen vuodet kostaudu liikaa tulevaisuudessa. Kuusen kohdalla ensimmäisenä tulee rastia yli puulajille jo nyt liian karut ja kuivat alueet. Ainakin näitä: hakkuuaukon eri osiin tulee valita entistä tarkemmin eri puulajeja, kuusia kannattaa istuttaa aiempaa harvempaan ja taimikonraivausvaiheessa tulee miettiä huolellisemmin niin sekapuustoa kuin puuston tiheyttä. Ratkaisuja pitää tehdä jo silloin, kun metsää uudistetaan. Kuusentaimia on päätynyt lähes pomminvarmaksi hiotun istutusketjun ja mäntyyn ja rauduskoivuun liittyvän hirvituhoriskin vuoksi myös kuuselle selvästi sopimattomille kasvupaikoille
Kuivuusriskiin vaikuttaa maaperän maalaji. ”Karkea maalaji pidättää heikommin vettä ja kuusella on suurempi kuivumisriski”, sanoo erikoistutkija J aana Luoranen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). vuosittain kuivahkoille kankaille tai sitä karummille paikoille noin 3 000 hehtaarin edestä, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Niin sanottu sekaviljely, eli kuusentaimien istutus ja männyn istutus tai siementen kylvö, on myös uusi harkittava mahdollisuus. Luoranen muistuttaa, että kuivuus voi vaivata jo vastaistutettuja taimia, joten kuivuudesta potentiaalisesti kärsiville maille tulee istuttaa taimet keväisin. Ongelmia myös savimailla Kuivahkojen kankaiden lisäksi riskipaikkoja ovat tulevaisuudessa Etelä-Suomen yleisimmän kasvupaikkatyypin eli tuoreiden kankaiden karummat ja kuivemmat päät. Kosteimpiin, vaikeasti uudistettaviin paikkoihin kannattaa kuusen istuttamisen sijaan antaa syntyä luontaisesti lehtipuustoa. ”Puulajin täsmävalinnassa uudistamisalalla on paljon tehtävissä.” Puulajivalinnan lisäksi myös maanmuokkaustapaa tulee vaihdella: alaviin ja heinittyviin kohtiin mätästä, karumpiin kohtiin laikkuja. ”Kuusi sopii rehevämpiin ja kosteampiin paikkoihin. Jäykässä savimaassa vesi liikkuu hitaasti ja pidempi kuivuusjakso voi koitua kuusten kohtaloksi, vaikka ravinteet kyseisellä maapohjalla kuusten kasvuun riittäisivätkin. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 9 Kuusi on ollut koko 2000-luvun ajan suomalaismetsien arvokkain yksittäinen puulaji. Kuusta on arvioni mukaan viljelty liian karuille kasvupaikoille jo lähes 100 000 hehtaarin alalle”, Remes kertoo. Tämä on virhe, etenkin jos kuusentaimia lyödään maahan niin paljon, ettei muille puulajeille jää tilaa. ”Helposti kuivuvilla karkean maalajin mailla kesäja syysistutukset ovat riski.” Viime aikoina on huomattu, että kuivuusuhka ei rajoitu vain karkean maalajin alueille. Sitten pitää tunnistaa kuivemmat kohdat. Niissä tulee kuusenistutuksen sijaan hyödyntää luontaista taimiainesta tai istuttaa mäntyä”, kertoo erikoistutkija Jari Miina Lukesta. Mikrokuviointi ja puulajin täsmävalinta Jos metsään on tehty aukko, istutettavaksi saapuu usein pelkästään kuusentaimia. Kasvuolosuhteet ja maaperän kosteus vaihtelevat samalla hakkuuaukolla eli uudistusalalla, joten sille tulee jo metsän uudistamisvaiheessa suunnitella useampaa puulajia. Karkea maalaji tarkoittaa maata, josta rakeet erottuvat selvästi. Sekaviljelystä on pyH A N N U KI VI M Ä KI VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 9 9489_.indd 9 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. Miina käyttää termejä mik rokuviointi ja puulajin täsmävalinta (täsmämetsänhoito). Jos aiemmin kuusen kohdalla pohdittiin, onko maaperä sille riittävän ravinteikasta tai viljavaa, nyt yhtä keskeisenä kysymyksenä on, riittääkö vesi. Viime vuonna metsänomistajat, lähinnä Etelä-Suomessa metsää omistavat, saivat pelkästään kuusitukin myynnistä lähes miljardi euroa kantorahatuloja. Kuivuus kurjistaa kuuset hyönteisten ruokapöydäksi esimerkiksi kalliometsissä. ”Kuusen viljely on lisääntynyt voimakkaasti jo 30 vuoden ajan eli 1990-luvun alusta lähtien. Kuusella on vedensaantivaikeuksia tietyntyyppisillä hienojakoisilla mailla, esimerkiksi savikoissa
AJASSA 2.9.2022 10 Metsälehti.fi KUUSETTUMINEN KUUSEN osuus taimikoissa on kasvanut Etelä-Suomessa 1990-luvulta lähtien. KUUSI on kuitenkin puulaji, jonka odotetaan kärsivän ilmastonmuutoksesta eniten. ritty löytämään kompromissia kuivahkoille kasvupaikoille, joilla kuusella on kuivumisriski, männyllä taas hirvituhoriski. Tällä hetkellä kuusia suositetaan istutettavan 1 600–2 000 kappaletta hehtaarille. KUUSENISTUTUS on myös levinnyt menetelmän toimivuuden ja kuusen pienen hirvituhoriskin vuoksi laajemmalle eli syrjäyttänyt mäntyä ja rauduskoivua. Metsäyhtiö UPM on jo kertonut ”vähentävänsä viljelytiheyttä” eli istuttavansa hakkuuaukolle Löydä kuvasta istutuskuusi. Samaan suuntaan ovat kulkemassa myös metsänhoidon yleiset suositukset ”Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan”, kertoo palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Kolmas peruste kuusitaimimäärän vähentämiselle on sekametsän aikaansaaminen. Toiseksi istutustiheyden laskeminen vähentää niin taimikustannuksia kuin istutuskuluja. PUHTAIDEN kuusikoiden kasvu tuo tulevaisuuteen suuren tuhoriskin, siksi nuoriin kuusikoihin suositellaan nyt sekapuustoa. Trendin kääntämiseen on mahdollisuuksia, kun kuusta ei istuteta joka paikkaan eikä kaikkia luontaisesti syntyviä puuntaimia raivata nurin. Sekapuuston säästämistä kuusten sekaan on pohdittava jo ensimmäisessä raivauksessa. Tapio vastaa metsänhoitosuositusten päivitystyöstä. Metsäkeskuksen mukaan esimerkiksi koivuvaltaisista metsistä on viime vuosina istutettu hakkuun jälkeen kuuselle jopa kolme neljäsosaa. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman puulajiraportin mukaan männyn ja rauduskoivun viljelymäärän palauttaminen vuosituhannen alun tasolla olisi mittakaavaltaan merkittävin teko talousmetsien puuston monipuolistamisessa. Kuusen osuus moninkertaistunut taimikoissa 30 vuodessa Lä hd e: Lu ke VM Im itt au ks et Pienet taimikot PIENET TAIMIKOT ALLE , M mänty kuusi lehtipuu VARTTUNEET TAIMIKOT YLI , M mänty mänty mänty kuusi kuusi 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 40 50 60 70 80 % % ”Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan.” VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 10 9489_.indd 10 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. entistä vähemmän kuusentaimia. Kuusen istutustiheyttä laskettava Onni on, että kuusettuminen tapahtuu taimikoissa. Hakattujen vanhojen kuusikoiden tilalle on istutettu lisää kuusia. ”Ongelma on, että jos kuusia on istutettu 1 800 10 20 30 40 50 60 70 80 1986 -199 4 2014 -201 8 200 9-20 13 200 4-20 08 1996 -200 3 1986 -199 4 2014 -201 8 200 9-20 13 200 4-20 08 1996 -200 3 lehtipuu lehtipuu Vallitseva puulaji (%) Etelä-Suomessa puuntuotannon metsämaalla. Kuusenistutusaloille syntyy usein paljon luontaista sekapuustoa. Juuri sekapuustoisuudesta haetaan ratkaisua kuusien kasvavaan tuhoriskiin ilmastonmuutoksen edetessä. Vanhatalon mukaan kuusenistutuksen suositustiheyksiä voidaan alentaa, sillä kuusen viljelyvarmuus on hyvä, eli istutetut taimet jäävät todennäköisesti henkiin
Sekapuuston säilyminen toki edellyttää, että metsätuhot otetaan nykyistä tieteellisemmin huomioon hirvieläinkantojen säätelyssä. Kuuselle sopivien kasvupaikkojen määrä vaihtelee maakunnittain. Jos istutuskuusten sekaan on onnistuttu saamaan sekapuustoa, se pitää onnistua säilyttämään taimikon toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa. Jos hehtaarille on tavoitteena jäädä taimikon harvennuksen jälkeen pystyyn 1 800 puuta, ja siitä vähintään 10 prosenttia tulee olla lehtipuustoa, havupuuntaimia jää 1 600 kappaletta. Siitä jokainen metsänomistaja voi mietiskellä, kuinka tiheään kuusentaimia kannattaa istutusvaiheessa maahan iskeä. Koivujen jalkoihin jääneet huonolaatuiset kuuset kaadetaan harvennushakkuussa. Kasvupaikka-alue, jolle kuusta nykyisin istutetaan. AJASSA 2.9.2022 Metsälehti.fi 11 kappaletta hehtaarille tai enemmän ja ne ovat lähteneet kasvuun tosi hyvin, taimikon harvennusvaiheessa pitäisi kaataa istutettuja kuusentaimia, että mäntyjä ja lehtipuustoa mahtuu sekaan”, Vanhatalo sanoo. Kuusen osuus (%) metsänistutuksista ja -kylvöistä vuonna 2021 VA LT TE RI SK YT TÄ 9489_.indd 11 9489_.indd 11 31.8.2022 7.57 31.8.2022 7.57. sevät vieressä kasvavia kuusia. ”Istutuskuuset kasvavat niin hyvää vauhtia, että vasta taimikon harvennusvaiheessa pystyyn säästetyt lehtipuut eivät aina pärjää kuusille kasvussa.” Sekapuustolle on taattava oikea kilpailuasetelma kuusentaimiin nähden, ja se ei ole helppoa. Samaa mieltä on Luken Jari Miina. Miina muistuttaa, että tuoreille kankaille perustettavissa sekametsissä mänty voi kärsiä heinästä. Luonnontaimien syntymiseen vaikuttavat niin kasvupaikka, maalaji, maaperän kosteus kuin naapurikuvioiden siementävä puusto. Vaikka useimmille kuusenistutusaloille näyttää nousevan luontaisesti lehtipuustoa riesaksi asti, luontaiseen taimettumiseen luottaminen sisältää riskin. Vanhatalon mukaan luontaisten lehtipuiden ja mäntyjen syntymistä kuusten sekaan varmistaa parhaiten se, että maanmuokkaus tehdään suositusten mukaisesti, vaikka kuusia istutetaankin vähemmän. Koivuja ei kannata päästää kuusten ylle etukasvuisiksi, mutta ne eivät voi jäädä riukuuntumaankaan nopeasti kasvavien jalostettujen kuusten jalkoihin. Luontaiseen luotetaan, muttei riskittä Kuusen istutusmäärän pienentäminen tarkoittaa, että metsissä lasketaan jatkossa enemmän luontaisen uudistumisen varaan. 3% 24% 50% 20% 3% 1% Lähde: Luke Puulajivalikoima-raportti Uusimaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois -Savo PohjoisKarjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KeskiSuomi Yli 80 70-80 60-70 50-60 alle 50 Pirkanmaa Lä hd e: M et sä ke sk us m et sä nk äy ttö ilm oi tu ks et Kuusenistutus yhä suosiossa Hämeestä Savoon Huom. ”Männyntaimi voi kasvaa yhtä hyvin kuin kuusentaimi, mutta heinien tuoma varjostus ja päälle kaatuminen on haitallisempaa männylle kuin kuuselle.” Sekapuusto huomioon jo varhaisperkauksessa Miinan mukaan nykykuusentaimikoissa lehtipuiden ja mäntyjen säästämistä kuusten sekaan on mietittävä jo varhaisperkausvaiheessa eli taimikon ensimmäisellä raivauskerralla. Kuivana kesänä pienet luonnontaimet voivat kuivua etenkin karkeiden maalajien alueilla. Kuusen istutusmäärää pienentämällä luodaan paremmat mahdollisuudet sille, että taimikonraivauksessa kuusten sekaan saadaan jätettyä muuta puustoa. Myös säätekijät tuovat satunnaisuutta siihen, miten siemensyntyiset lehtipuut kasvavat mättäiden pinnalla. Miinan mukaan on kenties hyväksyttävä, että koivuista tulee osittain etukasvuisia ja ne häiritKuivumisriski on suuri karkean maalajin alueilla, mutta kuusella voi olla vedensaantivaikeuksia myös savikoissa eli hienojakoisemmalla maapohjalla. Viljelyn lisäksi männiköitä uudistetaan luontaisesti siemenpuuasennolla. ”Alennetaan kuusen istutustiheyttä, mutta ei muokkaustiheyttä.” Taimien syntymistä voi varmistaa jättämällä hyviä mäntyja koivusiemenpuita säästöpuiksi hakkuuaukolle. Kuusta istutetaan riskipaikkoihin Lehto Lehtomainen Tuore Kuivahko Kuiva Karukko Kuusettuminen vähentää monimuotoisuutta KUUSI RAUDUSKOIVU MÄNTY Kuusen kasvu kärsii ja metsätuhoriski suurenee Männylle ja rauduskoivulle sopivat paikat. Sopiva tiheys raivausten jälkeen Kaikki edellä mainittu tähtää siihen, että kuusikoissa ei ole tulevaisuudessa vain kuusia silloin, kun puusto alkaa olla tukkimitoissa ja kuusen tuhoriski suurimmillaan
Dokumentti voi olla esimerkiksi ryhmän liittymissopimuksen kopio.” Sertifioinnit hyväksytään ristiin Linja on sama myös Metsä Groupilla ja UPM:llä. ”Tuonnin loppuminen korosti entisestään kotimaisen FSCpuun tarvetta”, metsäjohtaja Janne Partanen toteaa. Valtaosa vajaan kymmenen miljoonan kuutiometrin tuonnista oli FSC-sertifioitua, mikä teollisuudelle tarkoittaa lisähankaluutta, mutta metsänomistajan kannalta tuo toivoa korkeammasta FSC-lisästä. 2.9.2022 12 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN RAAKAPUUN tuonti Venäjältä loppui Ukrainan-sotaan. ”Tarkkoja hintalisiä emme ilmoita julkisesti. Muiden yhtiöiden FSC-sertifiointi hyväksytään ja hintalisää maksetaan, mutta sen suuruutta ei kerrota. ”Jos puuta myydään toisten yhtiöiden FSC-ryhmiin kuuluvista metsistä, tarvitsemme luotettavan dokumentin, jolla asia voidaan todistaa. Kesällä Stora Enso laajensi FSC-lisän kattamaan kaikki puutavaralajit energiapuuta lukuun ottamatta. Vastaava määrä FSC-puuta lisää kotimaasta on mahdoton tehtävä. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäisen mukaan kiinnostusta FSC:tä kohtaan on FSC-lisän on ajateltu kattavan luontoarvojen vuoksi saamatta jäävät puukauppatulot, mutta ei enempää. Hehtaariraja liikkuu FSC:stä ajatellaan, että kaikki eivät siihen pääse eikä se oikein istu pienille tiloille. Suomessa FSC-metsiä on runsas kaksi miljoonaa hehtaaria, joista yksityisillä metsänomistajilla vajaa 300 000 hehtaaria. Hintalisä ei näy tilastoissa, joten ei ole kaukaa haettua, että FSC on yksi niistä tilastoimattomista lisistä, joilla puukauppakilpailuja pyritään voittamaan. Niukkuustilanne saattaa muuttaa asetelmaa. FSC-lisä riippuu yhdellä kertaa tehtävien puukauppojen koosta ja kasvaa puukaupan koon kasvaessa.” Partasen mukaan FSC-puulle on jatkuvasti tarvetta, sillä FSC-metsiä on Suomessa edelleen vähän ja FSC-sertifioitujen lopputuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Niukkuus laittaa painetta korottaa FSC-lisää. Kotimaan määrillä sitä ei korvata. ”Jos myytävää puuta on reippaasti, ei varsinaista alarajaa metsänomistuksen koolle ole olemassa. Puunostajat eivät kerro FSC-lisien suuruutta, mutta Metsälehden tietojen mukaan lisä on euron luokkaa kuutiolle. Lisä kaikille ainespuulajeille Stora Enso toi viime vuonna Venäjältä puuta 2,7 miljoonaa kuutiometriä. ”FSC-sopii parhaiten keskimääräistä isompiin metsänomistuksiin.” SA M I KA RP PI N EN ria metsämaata.” Stora Enso hyväksyy myös muiden tahojen sertifioiman puun. 9490_.indd 12 9490_.indd 12 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Korjuumääriä voidaan nostaa, mutta ei kuitenkaan kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Mikäli puukauppamahdollisuuksia ei juuri nyt ole, alarajana on pidetty 50 hehtaaSOTA TOI FSC-LISÄÄN KASVUPAINETTA Venäjän-puusta valtaosa oli FSC-sertifioitua. Stora Enson ryhmäsertifiointi on pitkälti tapauskohtaista
SAMI KARPPINEN MIKKO HÄYRYNEN KOIVUKUITUPUUN keskikuutiohinta nousi yli 130 euroon Viron valtion metsien hoidosta vastaavan Riigimetsa Majandamise Keskuksen (RMK) elokuun alussa järjestämässä huutokaupassa. Kallein hinta, 136 euroa kuutiometrille, maksettiin 3 024 kuution erästä, jonka osti metsäyhtiö UPM. Koivutukilla latvaläpimitan raja on tilastossa 16 senttiä ja siitä maksettiin kesäkuussa keskimäärin 121,9 euroa. ”Koska prosessi on PEFC-sertifiointia hieman raskaampi, FSC-sopii parhaiten keskimääräistä isompiin metsänomistuksiin.” Luontokohteita voi vuokrata Metsä Group tarjoaa FSC-sertifiointia ensisijaisesti osuuskunnan jäsenille. Baltian puumarkkina on ollut historiassa hyvin vaihteleva hintojen ja määrien suhteen.” Koivutukista maksettiin pääsääntöisesti yli 200 euron kuutiohintoja, mutta kuusitukin hinnat olivat huomattavasti maltillisempia. Maan kattavin markkinapaikka. suurestikin sekä metsänomistajilla että lopputuoteasiakkailla, ja UPM:n ryhmäsertifiointi on avoin kaikille metsätiloille. Koivukuidun hinta taivaisiin Viron puuhuutokaupassa Kalleimman erän huusi Venäjän-tuontia paikkaava UPM. 2.9.2022 AJASSA 5+5 PROSENTTIA PINTA-ALASTA FSC on kahdesta metsäsertifioinnista ympäristöhenkisempi. ”Koska Venäjä ei ole vaihtoehto ja Suomen sekä Ruotsin koivuvarat ovat lähes täysikäytössä, on Baltian puhtaiden koivuerien kysyntä ja tarjonta kiihtynyt. Metsä Group on vuokrannut Dasos Capitalin metsärahastolta arvokkaita luontokohteita ja tarjoaa niitä maksutta FSC-ryhmään kuuluville sopimusasiakkailleen. Esimerkiksi Stora Enso osti 4 000 kuution erän kuusitukkia 99,70 euron kuutiohintaan. PEFC:hen verrattuna esimerkiksi jättöpuuryhmät ovat isompia ja suojakaistat leveämpiä, ja metsänhoidossa lehtipuun osuus pidetään vähintään kymmenessä prosentissa runkoluvusta. ”Jos tiloilta ei löydy FSC:n edellyttämää viittä prosenttia metsätalouden ulkopuolelle jätettäviä luontokohteita, tarjoamme mahdollisuuden hyödyntää FSC-luontokohdepalvelua, jolloin suojelun voi ulkoistaa osittain tai kokonaan”, puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen kertoo. Metsäjohtaja Sauli Branderin mukaan yhtiö tarvitsee uusia hankintalähteitä korvaamaan äkisti loppunutta Venäjän tuontia. Metsänomistajan kannalta merkittävintä on suojeluvaade 5+5 prosenttia pinta-alasta. avohakkuuvapaana. Kuitupuulla kesäkuun tilastohinnat olivat männylle 36,9, kuuselle 59,6 ja koivulle 48,3 euroa. Maanomistaja sitoutuu jättämään viisi prosenttia kasvullisesta metsämaasta käytön ulkopuolelle sekä säilyttämään toiset viisi prosenttia eri-ikäisrakenteisena, ts. Virossa puun tilavuus mitataan kuoren alta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9490_.indd 13 9490_.indd 13 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Huutokaupassa myytiin lähes 25 000 kuutiometriä koivukuitupuuta yhteensä kuudelle ostajalle ja keskikuutiohinnaksi tuli 133 euroa. FSC-lisän suuruus on tällöin sopimusasia. Metsälain kymppipykälän kohteet lasketaan mukaan kymmenen prosentin pinta-alaan. Tilastohinnat maltillisemmat RMK:n tuoreimmassa, kesäkuun tilastossa keskimääräiset tienvarsihinnat ovat järeälle, latvasta yli 18 sentin kuusitukille 107 euroa ja mäntytukille 117,5 euroa. Pääosa puueristä myytiin satamaan toimitettuina. Pienemmän, 10–18 sentin tukin hinnat ovat kuuselle 81,6 ja männylle 75,7 euroa
20,21 s 26,11 s 26,68 s Ensiharvennus 36,03 s .. .. Ensiharvennus .. 35,00 s 38,29 s 36,36 s .. .. .. 19,97 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,18 . Uudistushakkuu 72,29 . Uudistushakkuu .. .. 24,09 . .. 37,80 s .. .. 76,00 s 52,85 21,18 . 14,38 . .. .. .. 30,24 . 22,15 s 21,78 s 32,88 . .. 2021 2020 2022 .. 70,79 s .. .. Uudistushakkuu 65,95 s 65,20 s .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,80 s 27,50 . .. 27,53 s 28,72 s Uudistushakkuu 74,65 s 77,48 . .. .. .. 31,16 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,34 s 76,43 . Ensiharvennus .. 32,74 s Harvennushakkuu 57,71 s 56,57 s .. .. 26,90 . 16,95 s 16,21 s 14,70 s 23,74 s 23,42 . .. .. 21,53 . .. .. .. .. .. .. 64,69 s .. 36,74 s .. .. 25,25 . Hankintahinnat .. .. 22,87 . Harvennushakkuu .. 23,43 . Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 60,45 s 61,33 s 42,84 s 19,34 s 19,68 . Hankintahinnat 70,74 . 21,88 . 46,36 s 19,66 . Ensiharvennus .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,29 . 25,80 . .. 55,45 s 35,42 . .. 19,73 . .. .. 37,07 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 29,27 . 32,20 . Harvennushakkuu 59,26 s 58,90 s 43,47 s 19,38 . .. 15,05 . .. 72,09 . .. Uudistushakkuu 73,46 . .. .. .. s nousussa . 77,06 s 54,85 . 19,60 . .. 21,51 s 32,48 . .. 78,70 s 52,02 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,64 s 64,03 s .. 71,34 . Hankintahinnat 71,66 s 78,28 s .. .. 19,72 s 27,83 . .. Uudistushakkuu 70,51 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,78 . .. 19,32 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 OSTOT JA HINNAT p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. .. 30,98 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,26 . .. .. .. 19,94 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. .. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. .. 19,83 s 21,48 . 35,68 s .. .. Harvennushakkuu 64,32 . .. .. 20,58 s 27,91 s 30,61 s Uudistushakkuu 76,40 . Hankintahinnat 64,36 . 27,66 s .. .. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu P uutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 230 73 16 790 kuusitukki 433 75 32 475 mäntypikkutukki 34 35 1 190 kuusipikkutukki 59 36 2 124 mäntykuitu 153 22,70 3 473,10 kuusikuitu 190 22,70 4 313 koivukuitu 59 23,70 1 398,30 yhteensä 1 158 53,34 (keskikantohinta) 61 763,40 Välittömästi korjuuseen Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. Hakkuutähteet korjataan energiaksi ja ainespuun hinnat sisältävät niiden otto-oikeuden. 20,00 . .. 19,41 . .. 19,29 s 25,70 s 26,01 . .. .. 27,43 . 21,76 s 21,59 s 19,80 s 30,14 s 30,52 s Harvennushakkuu 52,86 s 50,75 s .. 19,69 . 63,30 s 44,96 s 21,28 s 20,76 s 20,63 s 26,47 27,45 . .. 75,18 s 50,05 . 15,16 s 15,13 . .. .. 77,91 s 50,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 26,14 . Ensiharvennus .. 15,87 . 38,81 s 39,67 s .. .. .. .. 19,95 s .. .. 73,95 s 52,65 . .. 36,41 s 37,06 s 38,40 s .. .. .. 34,23 . .. .. .. .. 2.9.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. 21,38 s 30,96 . .. .. .. Hakkuukertymä: Arvio 1 158 m 3 Muuta: Kauppa tehty elokuussa ja korjuu alkoi välittömästi. .. .. 21,49 . .. .. 22,02 . Hankintahinnat .. 15,53 s 30,69 s .. Hankintahinnat .. Ensiharvennus .. 15,05 . 15,60 s 14,68 . 20,08 s 26,83 s 27,72 . .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Leimikko: Kovan maan 5,8 ha päätehakkuu, metsäkuljetusmatkaa 250 metriä. .. .. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 19,65 . tilaametsa.fi/konkari 9490_.indd 14 9490_.indd 14 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. .. .. .. 32,11 s Harvennushakkuu 62,11 s 63,46 s 40,92 . 14,41 . 22,58 . .. 23,68 s 25,17 s Hankintahinnat 67,00 . 48,23 s 20,72 . 15,52 s .. 22,83 . 19,45 . .. .. 76,42 s 52,18 . .. .. Hankintahinnat 67,23 s 67,96 s .. .. 68,78 . Uudistushakkuu 75,05 . Harvennushakkuu .. .. s nousussa . 21,32 . s nousussa . 20,64 s 20,41 s 21,48 s 28,43 s 29,26 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo s nousussa . Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. .. .. Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Mhy:n kilpailuttama valtakirjakauppa, ostaja yksityinen saha. Ensiharvennus 42,78 s .. Hankintahinnat .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. .. 15,59 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,12 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Harvennushakkuu 63,34 . .. .. 19,00 s 20,21 s 17,02 s 27,34 s 29,48 . 56,34 . Uudistushakkuu .. .. .. 22,64 . 20,21 . 19,86 . .. .. 37,66 . 72,19 s 49,82 s 19,48 . .. .. Koneet pystyttiin siirtämään saman metsätien varren edelliseltä leimikolta ajamalla. 22,39 . 21,37 s 21,23 s 20,34 s 29,98 . 15,78 s .. .. 19,34 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 64,44 s 40,37 . .
p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9490_.indd 15 9490_.indd 15 31.8.2022 7.59 31.8.2022 7.59. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen
Tehdyt metsänkäyttöilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu. Kuusi kestää huonosti pitkiä kuivia jaksoja ja kuumuutta. Satojatuhansia metsähehtaareja on säännöllisen seurannan ulkopuolella, ja niiden hyönteistuhoja ei kukaan ole kartoittanut. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MYÖS Stora Ensolla lasketaan parhaillaan, kannattaisiko Oulussa korvata toinenkin pysäytetty paperikone kartonkilinjalla. Todennäköisesti vastaus on kyllä. Ilmaston lämpeneminen on luonut suotuisat olosuhteet kirjanpainajan lisääntymiselle. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Miljardiluokan investointi ohjaisi huomattavan määrän nyt vientiin menevää sellua jalostettavaksi kotimaassa. Käytännössä ainoa keino tuhojen torjuntaan on riittävän ajoissa ja riittävän laajasti suoritettu avohakkuu, jossa poistetaan vaurioituneet ja mahdollisesti jo tartunnan saanut puusto – kuollut ja kuivunut puu ei enää ole riski tuhon leviämiselle. 2.9.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kirjanpainajatuhot eivät ole enää vain Etelä-Suomen ongelma, vaan tuhohakkuita on ilmoitettu paljon esimerkiksi Pohjois-Savosta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että kirjanpainaja löytää yksittäiset kuuset myös sekametsästä koivujen ja mäntyjen joukosta. Kartongin kysyntä kasvaa, ja kokemukset viime vuonna valmistuneesta Oulun kartonki-investoinnista rohkaisevat. Tä s t ä esimerkki on Äänekoskella käynnistynyt 3D-koetehdas, jonka vihkiäisiä vietettiin viime viikolla. Tuho ilmenee ja etenee nopeasti muutamissa viikoissa. Niin ikään olisi hyvä, jos sellua jalostettaisiin enemmän Suomessa sen sijasta, että siitä tehdään tuotteita toisella puolella maapalloa. Tämänvuotisten hyönteistuhohakkuiden pinta-ala tulee olemaan pitkälti yli 3 200 jalkapallokentän pinta-alaa vastaava alue. SELLUSTA ASKEL ETEENPÄIN 9491_.indd 16 9491_.indd 16 31.8.2022 8.01 31.8.2022 8.01. Hyönteistuhot haastavat metsätalouden käytännöt. Metsänomistajille on samantekevää, poltetaanko kuitupuuta vai keitetäänkö sitä selluksi. Saksalaislehden haastattelema polttopuuyrittäjä arvioi, että edessä on puupula, jollaista ei ole nähty vuosisatoihin. ”Nykyiset metsänhoidon työmäärät ovat riittämättömät.” ”Metsän tuote on tuohikin, ja siitä teet mitä vain.” ANTERO KÄRNÄ PUUKAUPPASYKSYT ovat aina omanlaisiaan, mutta tästä syksystä on tulossa erityisen mielenkiintoinen, niin meillä kuin muualla Euroopassa. Suurimmassa vaarassa ovat eteläisen Suomen vanhat kuusikot. Viisi vuotta sitten käynnistyneen Äänekosken biotuotetehtaan kyljessä toimii toinenkin sellua jalostava koelaitos, jossa kehitetään puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistusprosessia. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄKESKUKSEEN on kuluvan vuoden aikana tehty 19. Suurin tuhon aiheuttaja on kirjanpainaja, mutta metsien riesana ovat myös kuusentähtikirjaaja ja aitomonikirjaaja. Tehtaalla Metsä Group testaa yhdessä Valmetin kanssa, onko puupohjaisia ruokapakkauksia mahdollista valmistaa aivan uudella menetelmällä. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS . Myös meillä klapit käyvät kaupaksi, mutta uusi ilmiö on, että energiateollisuus on tullut kilpailemaan kuitupuun markkinoille. Liian voimakkaita harvennuksia METSÄTUHOT HAASTAVAT METSÄTALOUTTA JA METSIEN SUOJELUA Kuollut metsä ei ole hiilinielu eikä hyvinvoinnin lähde sen enempää taloudellisesti kuin sosiaalisestikaan, kirjoittaa Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. TÄ H Ä N suuntaan metsäyritykset ovat m a t k a l l a . Viime vuoteen verrattuna pinta-ala on yli nelinkertaistunut. Tuoreimmat puunhinnat ja puukauppauutiset löydät osoitteesta www.metsalehti.fi. Keski-Euroopasta ja Ruotsista tutut hyönteistuhot ovat tulleet Suomeen jäädäkseen. Jatkuvaa kasvatusta ei missään nimessä pidä harjoittaa juurikäävän vaivaamassa metsässä. Ilmaston ja kansantalouden kannata olisi järkevää polttaa vain puuta, jolle ei ole arvokkaampaa käyttöä. Yhtiö on luvannut kertoa päätöksensä tämän vuoden aikana. Kuusikon voi hyönteistuholle altistaa myös juurikääpä tai myrskytuho, mutta myös täysin terveet puut ja metsiköt ovat vaarassa. LÄÄKKEEKSI ilmastonmuutokseen on tarjottu sekapuustoisuutta. Pääasia on, että harvennusleimikon saa nyt vaivatta kaupaksi ja hyvään hintaan. Metsäteollisuustuotteiden kuten sellun menekki on sekin jatkunut vilkkaana, joten kysyntää on kaikelle puulle. elokuuta mennessä 2 257 hehtaaria hyönteistuhojen johdosta laadittuja metsänkäyttöilmoituksia. Päätöksen myötä Nuottasaaren tehtaasta tulisi entistä isompi Pohjois-Suomen kuitupuun jalostaja ja sellusta laatukartonkia valmistava megaintegraatti. Hyvän metsänhoidon merkitys korostuu: oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennuksilla pyritään pitämään puusto elinvoimaisena ja terveenä. Vähintä, mitä voimme tehdä, on lopettaa kuusen istutus kuiville maille tai juurikäävän vaivaamille kohteille
H EN N A H Ö G LU N D MAAILMAN ilmastotieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on ihmetellyt suomalaisten intoa korostaa hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikä käytännössä tarkoittaa hakkuiden rajoittamista. Sähköautojen ostotuki voitaisiin ohjata autosta luopuville. Jos riittää itsellä intoa, tutustu siihen kaikessa rauhassa. Liity jäseneksi ja tehkää käynti metsässä, siitä se lähtee etenemään.” Ola_Pallonivel ”Kuutio myös hyvä. Nykyiset metsänhoidon työmäärät ovat riittämättömät, mistä seuraa taloudellisia tappioita, heikompi metsien tuhonkesto, ja pitkällä tähtäimellä teollisuuden korkealaatuisen raaka-ainehuollon vaikeutuminen. Mutta onko Suomen linja lopulta yllättävä. Turhasta ei kannata maksaa.” Metsuri motokuski ”Aloittelija voi käyttää mhy:n valtakirjakauppaa, jolloin maksaa tarjouspyyntöjen lähettämisestä ja valvonnasta jonkun summan. Metsätuholain mukaisia korvaushakemuksia on toistaiseksi tehty vähän, mutta ne ovat kasvussa. Mhy:n kautta homma helppoa toki ja varmasti saat hyvin tarjouksia sieltäkin. Ja e-puun ostajille myös.” Puuki Verkkokeskustelu: Ensiharvennus työn alle 9491_.indd 17 9491_.indd 17 31.8.2022 8.01 31.8.2022 8.01. VOIDAAN MYÖS KYSYÄ, ymmärretäänkö vanhan eteläsuomalaisen kuusikon suojelemiseen liittyvä riski. Muualla huomio kohdistuu ilmiön juurisyyhyn, hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen. Aloittelevalle metsänomistajalle mhy:n valtakirjakauppa on hyvä vaihtoehto. Sovitte sen jo kaupantekohetkellä. Mitkäs ovat tällaisen kauppatavan plussat ja miinukset?” Apropoo ”Mhy:n suurin vahvuus on mielestäni katkontatilastot, mutta ensiharvennuksessa niillä ei liene merkitystä. Seuraavan kaupan voi sitten tehdä itse, jos siltä tuntuu.” Panu ”Hyötyjä on niin vähän, että ei maksa vaivaa ensiharvennuksella. Markkina elää nyt hyvin voimakkaasti, joten epäilen mhy:n aitoa kilpailukykyä.” Timppa ”Valvonta on vähän niin ja näin, onko sitä. Metsänomistaja voi hakea korvausta suojelualueelta omaan metsäänsä levinneestä hyönteistuhosta, mutta tuholähteen todentaminen on vaikeaa. ARI EINI KIRJOITTAJA ON SUOMEN METSÄKESKUKSEN JOHTAJA. Jos mhy:n korjuupalvelu osallistuu kilpailuun, niin siltäkin on saatava sitova kiinteähintainen tarjous. Miten tuhoriski on huomioitu kansallisessa valmistelussa olevan EU:n biodiversiteettistrategian valmistelussa. Tarvitsemme vakavaa harkintaa, miten EU-säädösten ja ohjelmien suojeluvaatimukset toimeenpannaan kansallisesti. Alennetaan huoneistojen lämpötilaa – varsinkin siellä, missä lämpö tuotetaan kivihiilellä. Ei muuta kuin tarjoukset suoraan yhtiöille ja teette ostomiehen kanssa yhden välitarkastuksen. MIKKO RIIKILÄ Keinot ja tavoitteet nurin perin ”Männikön ensiharvennusta pitäisi teettää 15 hehtaarille. Suomi tarvitsee kansallisen metsänhoidon ryhtiliikkeen. Ajattelin, että mhy:n ekspertti hoitaisi homman. Meillä luonnonsuojelun suuri, ylisukupolvinen kertomus on ollut metsänhakkuiden vastustaminen. Oppii samalla monesti uuttakin.” Apli ”Jos ensiharvennus on puustoltaan sopivaa myös pikkutukin korjuuseen, niin kannattaa tehdä tarjouspyyntö myös pikkutukin käyttäjälle. Lasketaan yleinen kattonopeus 80 kilometriin tunnissa ja pidetään bensa kalliina. Sekametsien suosimiseen kehotetaan, mutta metsätuhoilta nekään eivät välty. Kuollut metsä harmaine luurankopuineen ei ole hiilinielu eikä hyvinvoinnin lähde sen enempää taloudellisesti kuin sosiaalisestikaan. Metsänomistaja menetti uudistuskypsän metsikkönsä hakkuutulot, yhteiskunta jalostuksen arvonlisäyksen ja verotulot, ja lisäksi metsänomistaja joutui maksamaan puolet saamastaan suojelukorvauksesta takaisin. Meillä on jo esimerkki siitä, että yksityisen suojelukohteen sopimus on purettu kirjanpainajatuhon vuoksi. Aina kannattaa itsekin käydä hakkuita katsomassa, vaihtaa pari sanaa niin motokuin ajokonekuskin kanssa. Näyttää siltä, että Suomen ilmastopolitrukit ovat valjastaneet ilmastonmuutoksen torjunnan keinoksi rajoittaa metsätaloutta. Päästöjen leikkaamiseen olisi helppo valjastaa koko kansa. Erehtyminen on sallittua, mutta on hölmöyttä olla oppimatta Keski-Euroopan metsätuhoista. 2.9.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA pitäisi välttää
Tankkeja menee jokseenkin sama määrä pinta-alayksikköä kohden sahaajaan katsomatta. n Mitä viivästyneempi taimikonhoito, sitä vaikeampi ja työläämpi. Jos runko pitää sahata poikki kahdelta puolen.” Etämetsänomistajien omana työnä tekemät taimikonhoidot ovat Latvalan tuntuman mukaan vähenemään päin, ja viljelijämet9492_.indd 18 9492_.indd 18 31.8.2022 8.02 31.8.2022 8.02. Ylipäätään suurempi tiheys ja suurempi runkokoko tekee kohteesta vaikean ja aikaavievän. Jos ammattilainen pystyy sahaamaan kuusi tankkia, niin hyväkuntoiselle ja kokeneellekin omatoimimetsänomistajalle neljä EHTIIKÖ HOITAA VAI EI. ”Se on kuukauden työ. ”Omatoimisen metsänomistajan tuottavuus riippuu kunnosta ja innosta. Harjaantumattomalle kaksikaan tankkia ei ole alisuoritus, jos olkapäät niin sanovat. Mistä työssäkäyvä sen ajan ottaa?” Mittayksikkönä tankillinen Raivaussahan tankillinen sopii taimikonhoidon työmenekin perusyksiköksi työpäivää paremmin. Taimikonhoidon työmäärä voi yllättää kokemattoman. n Usko ei saa loppua ensimmäisten tankkien aikana. Tässäkään työssä ei ahnehtiminen kannata. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 2.9.2022 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TIMO KUHA, KUVAT TAIMIKONHOITO voi tuntua helpolta kemeratukea haettaessa, mutta käytäntö saattaa muuttaa käsitystä. Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan Kuortaneen metsäasiantuntija Kari Latvala tietää tapauksia, että on hankittu uusi raivaussaha ja haettu tuki usealle hehtaarille, mutta sitten: ”Voi käydä niin, että reunasta tehdään pieni nurkka ja saha jää vähälle käytölle.” Suurin tekijä on aika. n Ota kuntoilun ja nautinnon kannalta. Viisi hehtaaria oikein vaikeaa taimikonhoitoa vaatii parikymmentä työpäivää. Tankissa menee yhtäjaksoisesti kaasutellen reilusta tunnista puoleentoista. Kohde 1: Varsinainen taimikonhoito käy suhteellisen helposti, jos varhaisperkaus on aikanaan tehty. tankkia on täysi päivä. Neljän kohteen kierros Neljä Latvalan Kuortaneelta valitsemaa kohdetta havainnollistavat erilaisten kohteiden työmenekkiä. VINKIT TAIMIKONHOITOON n Kemeratuen vähimmäisala on riittävä kertaurakka. Pientä eroa tulee siitä, että kokematon pysähtyy miettimään, että mitkä rungot voi poistaa ja saha käy tyhjää
Samoin syksyllä kuusentaimet erottuvat paremmin. Vaikka pituutta on jo seitsemisen metriä, niin taimikko ei ole sakeaa. Oleellista, että kuitupuuta pienempi puusto poistetaan kahdeksan sentin rinnankorkeusläpimittaan saakka. Varhaisperkaus on helpointa keväällä, kun lumet ovat sulaneet mutta pohja on vielä jäässä. Latvala tietää kokemuksesta, että vaikka olisi kuinka taitava raivaussahaaja, niin kaadetut rungot kaatuvat päälle, ja runkojen muodostaman keon alla pitää yrittää rynniä kyyryssä, että saa poikki sen viimeisenkin kekoa pystyssä pitävän rungon. Arvio: Seitsemän tankkia hehtaari. Kohde 3: Työläämpi varhaisperkaus Ajoissa eli noin metrin pituudessa tehty varhaisperkaus vähentää kustannuksia seuraavassa vaiheessa, varsinaisessa taimikonhoidossa. Ostopalveluna noin 650 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 420 euroa. Kohde 3: Varhaisperkaus on työläintä kesäaikana, mutta toisaalta silloin vesominen on vähäisintä. Arvio: Yhdeksän tankkia hehtaari, kemeratuki 160 euroa hehtaarille, 18 euroa per tankki. Kohde 1: Helpohko männyntaimikko Kangasmaan männyntaimikon tekee helpohkoksi se, että varhaisperkaus on aikoinaan tehty, ja taimikossa on helppo kulku ja näkyvyys. Vuodenaika on toisaalta ja toisaalta -kysymys. Kari Latvalan neuvo on, että rajatapaukset nurin. Joskus viivästyneet kohteet ovat kuin seinää.” Arvio: 18 tankkia hehtaari, kemeratuki 230 euroa hehtaarille, 13 euroa per tankki. Hidastava tekijä on runkojen paksuus. Ammattilainen on näistä rajoitteista vapaa tai ainakin vapaampi. Pelkkään raivaussahatyöhön ei saa kemeratukea, mutta pienpuun korjuun kokonaisuudelle kyllä. ”Kun usko ei lopu, niin työ opettaa ja harjaannuttaa nopeasti, ja mhy:stä saa opastajan paikan päälle.” Usein metsänomistajilla on taipumus jättää taimikko liian tiheäksi tai ainakin suositusvälin ylärajalle, kun hyvälaatuisia runkoja ei raaskita kaataa riittävästi, mutta hirvituhoriskin vuoksi sille voi olla asiaperustettakin. Tällaisia kohteita ei aktiivisilla metsänomistajalla juuri ole, mutta niitä voi tulla ostettujen, hoitamattomien tilojen mukana. Ostettuna palveluna maksaisi noin 400 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 170 euroa. Kesällä kuusentaimia on vaikea havaita lehtipuuvesakosta ja heinikosta, ja märkä rintaan asti ulottuva heinikko tekee työstä lievästi sanoen epä”Mistä työssäkäyvä sen ajan ottaa?” miellyttävää. ”Pahimmasta päästä, mutta ei edes pahin mahdollinen. Puusto näyttää vielä taimikolta, mutta taimikonhoidon myötä järeytyminen saa vauhtia ja ensiharvennuksen aika on kymmenen vuoden kuluttua. ”Niiden runkotilavauus on kymmenen litran luokkaa, mikä ensiharvennuksen kantohinnalla tarkoittaa 15 senttiä eli palautuspullon verran.” Arvio: Viisi-kuusi tankkia hehtaari. Verollista kemeratukea 230 euroa eli 33 euroa tankille. 9492_.indd 19 9492_.indd 19 31.8.2022 8.02 31.8.2022 8.02. JÄIKÖ TIHEÄKSI. Kohde 2: Ensiharvennuksen ennakkoraivaus ei ole erityisen työlästä, mutta myyntikelpoisen rajoilla olevat rungot saattavat mietityttää. Ostopalveluna noin 450 euroa/ha + alv, kemeran jälkeen 290 euroa. Latvala muistuttaa ja näyttää kuitenkin, että jos varhaisperkaus tehdään silloin kun lehti on puussa, niin kaadettu vesakko vesoo hitaammin varsinkin kuivemmilla kangasmailla. Kohde 2: Helppo ennakkoraivaus Ensiharvennuskohteen ennakkoraivaus ei ole taimikonhoitoa, mutta kuuluu raivaussahatöiden helppoihin lajeihin. Kolmen-neljän tankin omatoimimetsänomistajan päivätienesti ennen kuluja ja veroja 98–131 euroa. Ostopalveluna noin 250 euroa/ha + alv. Harvahkoja taimikoita Latvala muistaa nähneensä, mutta ei yhtään pilallehoidettua. Kohde 4: Työläintä on viivästynyt taimikonhoito Viivästynyt taimikonhoitokohde on pahasti puskaista, seitsenmetristä koivua ja leppää, jonka sisältä löytyy hyväkuntoinen kuusenja männyntaimikko. METSÄSTÄ 2.9.2022 Metsälehti.fi 19 sänomistajat eivät ehdi. Kaulassa roikkuva pieni läpimittakaulain voisi olla hyvä, mutta Latvalan neuvo on, että rajatapaukset nurin. Kohde 4: Viivästynyttä taimikonhoitoa voi luonnehtia viheliäiseksi, ja aikaa saattaa mennä hyväkuntoisellakin neljä päivää hehtaarille
Erot ovat todellakin suuret: esimerkiksi kuusitukista saa harvennushakkuussa noin 30 euroa kuutiolta. Perinteistä maataloutta suosivalla Ahvenanmaalla löytyy käyttöä myös kotvakuusille, joista tehdään vanhanaikaisia aitoja. “Yrittäjänä voin päättää omasta ajankäytöstäni”, Weckman sanoo. Weckman on lukenut, että polttopuut viedään nyt käsistä, muttei ole vielä itse ehtinyt sitä huomata. Hän luottaa Kranmanin metsävaunuun ja Husqvarnan akkusahaan. Pienten kuusentainten kasvua on mukava seurata, mutta täysikasvuisina Weckman ei niitä ehdi näkemään. Puun hinnat laahaavat Puusta maksetaan Ahvenanmaalla paljon vähemmän kuin mantereella. Hän esittelee pientä hakkuualaa, jonka on itse tehnyt talvella. Hän asuu kaupungissa, ja talossa on maalämpö. Täällä puut myydään kahdelle paikalliselle yritykselle: LUOVA IHMINEN VIIHTYY METSÄTÖISSÄ Pernilla Weckman toivoo, että puun kysynnän kasvu näkyisi myös ahvenanmaalaisten metsänomistajien tuloissa. Stora Enson kaltaiset metsäjätit eivät osta puuta suoraan ahvenanmaalaisilta yksityismetsänomistajilta. Mainostoimistoa päivätyönään pyörittävä Pernilla Weckman rentoutuu metsätöissä. 9493_.indd 20 9493_.indd 20 31.8.2022 8.06 31.8.2022 8.06. Meiltä löytyy myös Kranmanin T1715-metsävaunu.” Metsäalue sisältyy Weckmanin 216 hehtaarin kokoiseen kotitilaan, Jussböle Gårdiin. Puuta kaatui talvella 16 kuutiota myyntiin metsäteollisuudelle ja koivua harvennettiin polttopuuksi. “Rakastan metsätöitä, ja minulla on tällä hetkellä akkukäyttöinen Husqvarna moottorisaha. 2.9.2022 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, TEKSTI THERESE ANDERSSON, KUVAT AHVENANMAAN Sundissa 157 hehtaaria yhtenäistä metsää omistava Pernilla Weckman tekee mielellään asioita itse. Koivusta Weckmanit valmistivat itse klapeja 49 irtokuutiota. Niitäkin Weckmanit myyvät hintaan 2,5 euroa kappale. Niistä 22 kuutiota käyttää Weckmanin äiti Jussböle Gårdin asuinrakennuksen lämmittämiseen, ja loput myydään. Varsinainen työ on Weckmanin itse perustaman mainostoimiston, April Kommunikationin, toimitusjohtajuus, mutta metsätöillekin löytyy aikaa. Nousevat energianhinnat tuntuvat toki jo Ahvenanmaallakin