METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. Sivut 18–19 Metsää tilalle Sa m i Ka rp pi ne n. ›› 6–7 Luotto FSC:hen palaa hitaasti ›› 10–11 Kuitupuu kelpaa energiayhtiöillekin ›› 12–13 METSÄSTÄ Malta raivata tarpeeksi väljäksi ›› 14–15 Metsäpalojen kesä 60 vuotta sitten ›› 16–17 Uudistamisessa viivyttely maksaa ›› 19 Kukkarolle sopivat raivaushousut ›› 22 PILKKEITÄ Rauhan saarelta ei aseita puutu ›› 24 Kirja: 50 vuotta koneyrittämistä ›› 25 Mira Isoniemi mittaa turvekerrosta. ›› 2–3 Tattikeisari ennakoi hyvää sienisatoa ›› 4–5 HENKILÖ Linkolan kirja herätti partiolaisen Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen haluaa lopettaa turvemaiden avohakkuut. Vanhan turvetuotantoalueen paikalle on nousemassa mäntymetsä. ELOKUUTA 2019 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTINEN: Metsänhoitoyhdistykset sinnittelivät niukasti voitollisen tuloksen ›› 9 UUTISET Lapin metsäkauppaa ilmastosyistä
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Markku Rantala arvioi, että kuusiin ovat iskeytyneet keväällä syntyneistä toukista kasvaneet kirjanpainajat. Keloja on enemmän kuin missään muualla Suomessa”, kertoo Hiilipörssiä edustava biologi ja Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava . Tämä rajoittaa puun kysyntää syksyllä, järjestö arvioi. Nyt puihin iskeytyvät nuoret yksilöt talvehtivat maassa ja lisäävät todennäköisesti ensi keväänä parveilevien kirjanpainajien määrää.. Hän ei ennakoi kaupan kohteena olevia hehtaarimääriä tai järjestelyn aikatauluja. Tehtaan kapasiteetti on yli 100 000 kuutiota höylättyjä tuotteita. ”Päähuomio on ennallistettavien soiden lunastamisesta. Rahat Hiilipörssin on määrä hankkia lähinnä yrityksiltä. Rankapuu kipusi energiapuukaupan ykköseksi Energiapuukauppa nousi vuoden toiselle neljänneksellä 720 000 kuutioon. Pölkky investoi Taivalkoskelle Sahayhtiö Pölkky rakentaa Taivalkosken tehtaalleen uuden höyläämön. ”Metsiin on varastoitunut niin paljon hiiltä kuin pohjoisessa voi. Tarkoitus on nostaa jalostusastetta ja parantaa kannattavuutta. Siihen tarkoitukseen olemme onnistuneet keräämään sijoittajilta 700 000 euroa, jolla on saatu hankittua 800 hehtaaria soita. Hinnoista ei vielä puhuta, mutta kauppahinta muodostuu puuston nettoarvosta ja vuotuisen kasvun arvosta. ”Alle sadan vuoden sopimukset huijausta” Inarin yhteismetsä on ensimmäinen taho, jonka kanssa Hiilipörssi neuvottelee metsän hiilikompensaatiokaupasta. "Kasvava metsä sitoo hiiltä ilman kompensaatioitakin." MTK: Varastot rajoittavat puun kysyntää Puumarkkinoilla on kesän jälkeen palattu MTK:n mukaan lomia edeltävään tahtiin. Nuoret kirjanpainajat parveilevat etelässä Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaakson länsiosissa kirjanpainajien parveilu on jatkunut vilkkaana myös heinä-elokuussa. Eniten ostettiin rankapuuta, yhteensä 378 000 kuutiota. Sulkava ennakoi, että ostotarjous asti voidaan jättää jopa vielä tämän vuoden aikana. Runsaan hiilivaraston lisäksi Hiilipörssiä kiinnostaa hakkuilta säästyneiden Hammastunturin palstan metsien luonnontilaisuus. Edeltävien neljän vuosineljänneksen aikana latvusmassa on ollut ostetuin energiapuulaji. Hiilipörssin edustajat ovat käyneet arvioimassa yhteismetsän puustoja. Männyt ovat tyypillisesti 500 vuotta vanhoja, varmasti se tuhatvuotinenkin petäjä alueelta löytyy. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvua edelliseltä neljännekseltä kertyi muutama prosentti, mutta vuodentakaisesta jäätiin 40 prosenttia. Mukana on 12 sahamallia alkaen merkin ensimmäisestä vuonna 1959 valmistamasta Husqvarna A90 -moottorisahamallista. Epidemiaraja on ylitetty jo viidellä seurantapaikalla: Elimäellä, Orimattilassa, Pornaisissa, Mäntsälässä ja Lapinjärvellä. Vinyylilevyllinen moottorisahan pörinää Ruotsalainen moottorisahavalmistaja Husqvarna teki uuden aluevaltauksen, kun se julkaisi äskettäin lp-levyllisen eri aikakausina valmistamiensa moottorisahamallien käyntiääntä. Latvusmassaa kertyi vajaat 290 000 kuutiota. LYHYET UUTISET 29.8.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ I narin yhteismetsä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi neuvottelevat Hammastunturin vanhojen metsien hiilikompensaatiokaupoista. Inarin yhteismetsää edustavan Vesa Väisäsen mukaan neuvotteluita käydään enimmillään tuhansien hehtaarien metsäalueista. Ostomäärä laahaa noin viidenneksellä viime vuodesta, mutta hakkuita on tehty lähes edellisvuoden tahtiin ja puun tuonti on kasvanut. Sulkavan mukaan neuvottelut yhteismetsän kanssa ovat vielä alkuvaiheessa. Ensi vuoden syksynä valmistuvan investoinnin arvo on 10 miljoonaa euroa. Mahdollisuutemme hankkia metsiä riippuu siitä, kuinka saamme sijoittajat innostumaan asiasta.” Yhteismetsälle Hammastunturin metsäalueiden hyödyntäminen metsätaloutta harjoittamalla on vaikeaa, Inarissa hierotaan hiilimetsäkauppaa Luonnonsuojeluliitto haluaa ostaa yhteismetsältä jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää suojaan hakkuilta. Yhtiön moottorisahavalmistuksen 60-vuotista taivalta juhlistava äänitallenne löytyy myös netistä esimerkiksi hakusanoilla soundcloud + husqvarna chainsaws. Kaupan supistumisesta huolimatta ostajilla on edelleen puuta runsaasti sekä pystyvarastoissa että katkottuna
Mielestäni kaikki hiilisopimukset, joiden vaikutusaika on alle sata vuotta, ovat huijauksia.” Monenlaista kauppiasta Hiilipäästöjen kompensointiin on nopeasti syntynyt sankka joukko yrittäjiä ja yhteistöitä, jotka tarjoavat helpotusta ihmisten ilmastoahdistukseen ja erityisesti lentomatkustamisen aiheuttamaan huonoon omaantuntoon. Kohteet ovat monesti kaukana. Jokainen niistä korjaa noin puoli miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi sijoittaa rahat kotimaahan. 10 13 16 2013 -14 -15 -16 -17 -18 Mh-yhdistysten osuus korjuista, % Kolmannes hävinnyt Lä hd e: Lu ke /M hy p. MIKKO RIIKILÄ V uonna 2016 metsänhoitoyhdistykset korjasivat reilut seitsemän miljoonaa kuutiometriä tukkija kuitupuuta, mikä on vuosikymmenen ennätys. MIKKO RIIKILÄ U PM:n uudet puukaupan vakiosopimusehdot sisältävät puun myyjän näkökulmasta monia kysymyksiä aiheuttavia kohtia. ”Ei saa. Yllättävin on sopimusehtojen kohta 17, joka koskee korjuuja kuljetusvaurioita. Hiilikompensaatiotuotteiden luokittamiseen on luotu sertiointijärjestelmä, jonka luvataan varmistavan toimien laadukkuus. Hän tyrmää idean, että metsänomistaja voisi myydä harvennetun kasvatusmetsän hiilikaupalla muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Metsänhoitoyhdistysten korjaama puu tilastoidaan hankintakauppapuuksi. Metsänomistajan olisi helppo tehdä konkreettista ilmastotyötä vaikkapa kasvatuslannoittamalla metsiään tai lykkäämällä tukkimetsien päätehakkuita. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Syynä yhdistysten korjuun vähenemiseen on se, että metsäyhtiöt haluavat pitää puunkorjuun itsellään”, kenttäpäällikkö Lauri Tapio MTK:n metsälinjalta kertoo. Yhdistyskentän suurimpia puunkorjaajia ovat Eteläinen Metsäreviiri sekä metsänhoitoyhdistykset Pirkanmaa ja Lounametsä. Viime vuonna yhdistykset korjasivat enää nipin napin yli kuusi miljoonaa kuutiota. Esimerkiksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa laskennallisesti viiden tonnin hiilidioksidipäästöt. Jos kotimaiset sijoituskohteet eivät riitä, netti tarjoaa runsain mitoin erilaisia kansainvälisiä kompensaatiokauppiaita. Taustayhteistö on tunnettu ja myös toiminta on konkreettista. Valtaosan puusta korjaavat metsäyhtiöt, jotka ostavat puuta pystykaupoin ja niiden lukuun toimivat korjuuyrittäjät korjaavat puut. ”Esimerkiksi pelloille varastoituja puita saatetaan metsänomistajan toiveesta joutua kuljettamaan vaikeissakin olosuhteissa.” UPM:n kauppaehdot kummastuttavat Ehdoista saa käsityksen, että UPM saa rikkoa tien korvauksetta. Kohteiksi hän kelpuuttaisi vain luontoarvoiltaan merkittäviä, hakkuilta säästyneitä vanhoja metsiä. Kasvava metsä sitoo joka tapauksessa hiiltä ilman hiilikompensaatioitakin. Voit tukea Amazonasin keräilijöiden toimintaa tai olla rakentamassa tuulivoimaa kaukaisiin maihin. Ehtojen mukaan ostaja, siis UPM, on velvollinen korvaamaan huolimattomuudesta aiheutuneet vahingot, mutta: ”Selvyyden vuoksi todetaan, että ostaja ei ole velvollinen korjaamaan tai korvaamaan maaperän ominaispiirteistä johtuvia taikka osaksi tai kokonaan muuttuvista tai yllättävistä keliolosuhteista tai sääolosuhteista johtuvia maastojälkiä tai tievaurioita, joita ei huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta ole voitu välttää.” Samalla logiikalla autovakuutus ei korvaisi peltivaurioita, kun talvi yllättää autoilijat. Haluamme pitkäaikaisia asiakassuhteita metsänomistajien kanssa, joten asiakastyytyväisyys on meille tärkeä asia.” Hän muistuttaa, että tien normaalia kulumista ei metsäyhtiö korvaa tai korjaa. Metsänhoitoyhdistykset menettäneet asemiaan puunkorjuussa Metsäyhtiöt haluavat pitää korjuun itsellään, MTK:sta arvioidaan. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Helpoimmin viiden kuution vuotuisen lisäkasvun saa aikaiseksi lannoittamalla kaksi hehtaaria kasvatusmetsää. Vaikka yksityismetsistä on hakattu entistä enemmän puuta, on metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta vähentynyt kolmanneksella viidessä vuodessa, 15 prosentista reiluun 10:een. Metsänomistajien lukuun puuta korjaavien yrittäjien ja metsänomistajien omatoimisen korjuun osuus on ollut selvässä kasvussa. Osan puusta ne toimittavat jalostuspaikoille, siis muun muassa sahoille ja sellutehtaille. Yhtä lailla ostaa itsesi vapaaksi ilmastoahdistuksesta Afrikkaa auttamalla. Lähtökohta on, että tiet kunnostetaan takaisin liikennöitävään kuntoon, jos ne ovat puutavaran kuljetusten vuoksi särkyneet. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Osa puusta luovutetaan tienvarressa ja puun käyttäjä hoitaa jatkokuljetuksen. Sauli Branderin mukaan sopimusehdon 17 lisäystä voitaisiin soveltaa tapauksissa, joissa puun kuljetusten kiirehtiminen johtuu metsänomistajan toiveesta. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Metsä sitoo saman verran hiilidioksidia, kun puusto kasvaa viisi kuutiometriä. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sulkavan mukaan hiilikompensaatiosopimusten vähimmäiskesto on sata vuotta. Hiilikompensaatiota tarjoavien kotimaisten yritysten kirjo on runsas ja lupaukset kauniisti sanoen mielenkiintoisia. Kaisa Siren koska alue on saamelaisten poronhoitoaluetta ja hakkuut edellyttävät yhteisymmärrystä saamelaisyhteisön kanssa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 29.8.2019 Inarissa hierotaan hiilimetsäkauppaa Jos Suomen luonnonsuojeluliton ostohanke toteutuu, Ylä-Lapissa siirtyy jopa tuhansia hehtaareita vanhaa metsää hakkuiden ulottumattomiin. Voit ostaa valmiin hintalapun mukaisen metsänistutuspaketin, jonka kohteesta ei saa tolkkua. Mielenkiintoinen vaihtoehto on CO2Esto Oy:n oivallus ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökauppajärjestelmästä. Yhtiö kiistää tulkinnan. Vanhoissa kauppasopimuksissa todettiin vain, että ”ilmeisestä huolimattomuudesta aiheutetut vahingot on ostaja velvollinen korvaamaan". UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander , saako metsätien särkeä ilman korvausvelvollisuutta, jos kelirikko tai sadekausi yllättää puutavara-autoilijan. ”Ei tule onnistumaan. Metsänhoitoyhdistykset korjaavat valtaosan hankintapuusta
Kuivuuskaan ei haittaa, kunhan sateet osuvat kohdilleen. On todennäköistä, että varttuneiden taimikoiden harvennuksia tai pienpuun korjuuta ei enää uudessa kemerassa tueta. Hyviä kohteita valtion rahalle ovat yli tilanrajojen ulottuvat hankkeet kuten metsäteiden kunnostaminen tai vesien suojelu. Siihen valtion kannattaa käyttää rahaa. Esimerkiksi historiallista sienivuotta 2003 edelsi kesäkuun lopusta elokuun alkuun ajoittunut neljänkymmenen päivän helleputki. Vaikka täällä on viime vuosina säästytty suurilta myräköiltä, on sellaisiakin luvassa, tutkijat uskovat. . JUSSI COLLIN Kaaos Keski-Euroopassa "Hinaaja Norppa ja lautta lähdössä matkaan Kuurnan kanavalla." JUHAJNS VIIME VUODET näyttävät veljeksiltä ainakin siinä suhteessa, että kemerarahaa on taas tänä syksynä runsaasti tarjolla. Rahaa jaossa. "Metsään kannattaa mennä joka päivä tarkistamaan. Nyt perinteinen metsänparannus on jäämässä taka-alalle. Puuta on mennyt viime vuosina nurin runsaasti, mutta erityisen harmillista maanomistajien kannalta on, ettei suurta osaa saada korjattua. Lukujen suhde on suurin piirtein sama kuin vuosi sitten. Tilalle nousevat luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. "Lämpö on myös sienille tärkeää", tattikeisariksikin tituleerattu Dalla Valle muistuttaa. "Odotetaan hyvää sienivuotta. MENEILLÄÄN on määräaikaisen kemeralain loppusuora. Etenkin isot suometsien ja metsäteiden kunnostushankkeet ovat jäämässä jälkeen. Kaikkia sieniä nousee. . . Ylipäätään asiantuntija-apu, vanhanaikaisesti neuvonta, on edelleen tehokas keino edistää asioita, nyt vaikkapa metsien kykyä sitoa hiiltä. Samalla tuki ollut viesti siitä, mitä metsien käsittelyssä kulloinkin pidetään tärkeänä. Erityisesti kannattaa etsiä herkkutatteja, kantarelleja, lampaankääpiä, haaparouskuja, mustatorvisieniä, Dalla Valle luettelee. Vuonna 1997 perustettu perheyritys . Syksyllä ehtii tapahtua vielä paljon, mutta siitä huolimatta ensilumien aikaan tilanne lienee sama kuin kahtena viime vuonna: tukirahaa uhkaa jäädä käyttämättä. Kiivain sesonki ajoittuu elokuun loppuun ja syyskuun alkuun. Isomman myrskyn sattuessa suomalaisten metsänomistajien turvana on kuitenkin metsäteollisuus. Sieni on sellainen, että yhtenä päivänä ei löydy mitään ja seuraavana metsä on täynnä." Helle poiki ennätyksen Suomalaisia herkkutatteja Eurooppaan 35 vuotta myynyt Dalla Valle tietää kokemuksesta, että heinäkuiset hellepäivät ja elokuussa oikeaan aikaan osuvat sateet lupaavat hyvää sienisadolle. Tulossa hyvä sienivuosi Tattikeisari Loreno Dalla Valle ennustaa hyvää sienisatoa, kunhan saadaan lisää vettä. Tämä heijastuu sahatavaramarkkinoille ja myös Suomeen. Valtion perinteikäs tuki metsätaloudelle on pysynyt saman arvoisena vuosikymmenten ajan. Tärkeätä on, että uusi tukijärjestelmä on nykyistä yksinkertaisempi. Niissä rahallisen tuen ohella tarvitaan apua myös hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin. 29.8.2019 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti MISKA KORPELAINEN, kuva K uivaa ja paikoitellen kylmää heinäkuuta seuranneet elokuiset sateet tulivat kuin tilauksesta sienestäjille. Päätuote herkkutatit, joista 95 prosenttia viedään Eurooppaan . Ostaa, käsittelee ja myy kotimaisia luonnonsieniä sekä marjoja Suomeen ja ulkomaille . Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (kemera) mukaisesta tuesta tälle vuodelle oli viime viikolla käytetty vajaa kolmannes. 15 000 rekisteröitynyttä poimijaa . Metsätalouden tukijärjestelmän voimassaolo päättyy runsaan vuoden kuluttua, ja uuden valmistelut ovat jo pitkällä. . Tulosta sillä on syntynyt hyvin. DALLA VALLE OY . . 74 ostopistettä Lapista Helsinkiin MYRSKYT ja niitä seuranneet hyönteistuhot vaivaavat Keski-Euroopaa. Toki lisää vettä pitää tulla aina välillä, mutta hyvältä näyttää", ar vioi Euroopan suurimmaksi sienten ostajaksi lukeutuvan Dalla Valle Oy:n toimitusjohtaja Loreno Dalla Valle . Kaikkiaan 56 miljoonan euron budjetista on jäljellä vielä yli 37 miljoonaa euroa. Myös puumarkkinat ovat sekaisin: varastot ovat täynnä, puun hinta on laskenut ja sahatavaran laatu heikentynyt. Sen mittava puun käyttö, jota viime aikoina on usein moitittu, takaa, että tuhoisammankin myrskyn puut pystytään jalostamaan melko nopeasti. Noin 50 miljoonan euron suuruinen tukipotti ei ole iso valtion eikä metsänomistajien taloudessa. Siksi nyt kannattaa kiirehtiä hoitamaan kuntoon loputkin rästitaimikot. TÄNÄ VUONNA kemeravaroja on haettu ylivoimaisesti eniten nuorten metsien hoitoon
Tällä hetkellä ostopaikkoja on 74 ja uusia perustetaan joka vuosi. Nyt itsellä lähinnä myyntiaikeita." APLI "Ei kai nykyisillä hinnoilla enää ole järkeä ostaa. VIELÄ VUOSIKYMMEN SITTEN leimikoiden ennakkoraivauksia tehtiin kohtuullisessa määrin. Hakkuukoneen kuljettajan työn helpottamiseksi jättöpuuryhmät on hyvä merkitä säästöpuunauhoilla ja merkitä leimikkokarttaan. Puusto haittaa maanmuokkausta ja luonnollisesti myös tulevan taimikon kehitystä. Lieneekö Äänekosken syytä, mutta tällä alueella hinnat ovat karanneet käsistä. Nyt kiireet alkavat vasta elokuussa, ja aikaisemmasta poiketen tatit nousevat yhtä aikaa sekä kuusikoissa että mäntykankailla. Erityisesti raivausta kaipaavat Pohjois-Suomen luontaisesti syntyneet, päätehakkuuikäiset metsät. Silloin raivauksesta on hyötyä myös hakkuutyön toteutuksessa. "25–30 vuoden ajan sienikausi alkoi kuusikoissa heinäkuun puolivälissä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana satokausi on siirtynyt kuukauden eteenpäin", Dalla Valle kertoo. Hakkuita tehdään etenkin varttuneemmissa raivaamattomissa metsissä, missä niissäkin raivaus olisi monesti tarpeen. Tulevaan kuusentaimikkoon voi jäädä jättöpuiksi kasvavia haapoja, mutta mäntytaimikoiden tieltä ne pitäisi raivata pois, ellei halua männynversoruostetta taimikkoonsa. Hakkuun jälkeen uudistusalalle jää melkoinen koivuryteikkö, muut alikasvospuut mukaan lukien. PÄÄTEHAKKUUALUEEN TAI KASVATUSMETSÄN raivauksen yhteydessä kannattaa katsella sopivat paikat myös tulevilla säästöpuuryhmille. 5 AJASSA / 29.8.2019 "Metsätilojen hinnat ovat nousseet tasaiseen tahtiin, vaikka puun hinta on laskenut varsinkin tukilla. Muualla sama raha tuottaa niin paljon paremmin." SITOLKKA "Nykyiset hinnat lähinnä hymyilyttää. Isommat voi kaulata. Viimeisten vuosien aikana Dalla Valle on pannut merkille muutokset satokauden ajoittumisessa. Usein se kasvaa vielä kantovesoina, eli yhdestä kannosta on kasvanut 3–6 eri kokoista koivua. Kaikki tätä pienemmät on siten kaadettava pois. Raivauksessa on säälittä pistettävä nurin riittävän isotkin puut, hakkuukone hyväksyy kuitupuuksi vain rungot, jotka ovat kolmen metrin korkeudelta vähintään seitsemän senttiä paksuja. Raivatusta leimikosta saatettiin maksaa jopa hieman korkeampaa kantohintaa. Vähintään puolet liikaa, metsät ovat pahassa hintakuplassa, odotusarvoa on ladattu paljon, mutta alas tullaan pikaisesti." KALLE KEHVELI "Metsärahastoiden tuottoodotuksista ja heidän laskelmistaan en ymmärrä mitään, mutta maalaisjärki sanoo, ettei normaalilla metsäntuotolla kulujen jälkeen omistajille pitkässä juoksussa paljoa jaettavaa jää. Ensimmäinen kerta suomalaisessa sienimetsässä vuonna 1980 yllätti kokeneen sienestäjän täysin. Vielä 15 vuotta sitten osallistuin aina parin kolmen palstan ostoon, joskus tarjous onnistui, joskus ei. Raivausta tehdään lähinnä vain kemerakelpoisissa ensiharvennusleimikoissa, jos niissäkään. Tavallisesti poimijat keräävät Dalla Vallelle noin 300 000 kiloa herkkutatteja, mutta vuonna 2003 tatteja päätyi ulkomaille toimitettavaksi peräti 1,1 miljoonaa kiloa. Tämä selviää, kun laskukonetta näprää. Kun palstan kohtuullinen tuotto perustuu pitkälti omatoimisuuteen, voi sanoa että hintataso on karannut.” PIHKATAPPI "Omat metsät Keski Suomessa. Satokausi siirtynyt Läheltä Venetsiaa kotoisin oleva Dalla Valle on ikänsä kerännyt sieniä. Niin kauan kun hinnat jatkavat nousuaan metsämaalla, niin kyllä arvonnousu näyttää tilinpäätöksessä hyvältä." METSÄKUPSA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Nämä alueet jätetään raivaamatta. KOLUMNI Gallup Verkkokeskustelu: Onko metsätilojen hinnoissa ilmaa. Arvotavaraahan metsä on, kunhan tällainen terve kehitys jatkuu, että omistajina pysyy tavissuomalaiset ja käyttävät metsää puun kasvatukseen." JEES H-VALTA "Näyttäisi olevan kuusentaimikot kalliita arvioissa ja uudistuskypsät palstat nousevat yli puuston arvon toteutuneissa kaupoissa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Helteet päätti tuolloin viiden päivän yhtäjaksoinen saderintama, jota seurasi ennätysmäinen herkkutattisato. Pahimmillaan ne ovat tyveltä kymmensenttisiä, mutta eivät yllä kuitupuun mittoihin, tai sitten puskassa kasvaa 1-2 kuitupuun mitat täyttävää puuta. Niiden koko vaihtelee. Onko hinnoissa liikaa tulevaisuuden odotusta?" MUSTA MIÄS "Metsä on ja pysyy, Nokioita tulee ja menee. 64% Kyllä Toteutuuko Kemijärven sellutehdas. "Kauko Salo ennusti, ettei varmasti tule minkäänlaista sienisatoa, mutta minä olen aina ollut eri mieltä", Dalla Valle nauraa. Puolukkatyypin männikössäkin voi olla runsaasti eri mittaisia kuusia, mutta monesti ne ovat kitukasvuisia ja helposti 40–80 vuotta vanhoja. Itse hän ei enää ehdi parhaimman satokauden aikaan metsään.. Yleensä sopiva jättöpuuryhmä syntyy vanhan hieskoivun raidan tai haavan ympärille tai kuusitiheikköön. HELPOIN ON RAIVATA koivut ja muu joutava puusto pois ennen hakkuuta. Ne ovat luonnostaan usein hieman aukkoisia ja vähäpuustoisia, jolloin alikasvoksena rehottaa hieskoivuvittalikko. Nyt raivausinto on laantunut. Siitä huolimatta tilat menevät hyvin kaupaksi ja vieläpä hintapyyntöä suuremmalla hinnalla. Avioiduttuaan vuonna 1982 ja muutettuaan Italiasta Joensuuhun Dalla Valle alkoi rakentaa tateista liiketoimintaa. Vielä siinäkin vaiheessa voi olla yhteydessä koneenkuljettajaan ja antaa ohjeita luontokohteiden säästämisestä. Raitoja ja pihlajia voi säästää sopivassa määrin luonnon monimuotoisuuden nimissä. Käytetäänkö jokamiehenoikeutta väärin. Ennakkoraivaus kannattaa Loreno Dalla Valle ostanut sieniä suoraan poimijoilta vuodesta 1995. Pahimmissa paikoissa raivaus voi kuitenkin olla jopa puunkorjuun edellytys. Niiden varaan ei uuden metsän syntyä kannata laittaa eikä niistä ei ole apua myöskään peitteisen metsänkasvatuksen mallissa – niistä ei tukkipuita kasva koskaan. Vastaavaan herkkutattien määrään hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Koivujen ohella myös haavat on syytä kaataa pois. Yleensä metsänomistaja saa viestin hakkuun aloituksesta. Rehevällä maalla kuusen pienet taimet voi jättää kasvamaan, männynviljelyalueilta nekin kannattaa raivata pääosin pois
Eduskuntaan toistamiseen valittu vihreiden kansanedustaja aikoo hallituksen kanssa tehdä Suomesta hiilineutraalin viimeistään vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoamisen. Ympäristöministeri Krista Mikkonen haluaa lopettaa turvemaiden avohakkuut ja turvata monimuotoisuuden. . ”Tiedämme, että kiertoajat ovat lyhentyneet”, Mikkonen sanoo.. Liki 30 vuotta luonnon puolia vihreiden riveissä pitänyt Mikkonen on tyytyväinen hallitusohjelmassa luvattuun suojelun vuosittaiseen sadan miljoonan euron lisäpanokseen. Vihreiden jäsen vuodesta 1995 . "Ajattelen niin, että kun mennään turvemaille, avohakkuuta pitäisi miettiä myös yksityismailla. Jotta Suomen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt pystytään sitomaan kokonaisuudessaan esimerkiksi maaperään ja metsiin, päästöjä on vähennettävä ja hiilinieluja on kasvatettava. Aviomies omistaa metsää Kuka. Kestävä hakkuutaso käsillä Oman haasteen monimuotoisuuden sekä hiilinielujen turvaamiseen luovat vireillä olevat metsäteollisuuden tehdashankkeet. . Herätys Linkolasta Kymenlaakson Korialla kouluvuotensa viettänyt Mikkonen aktivoitui ympäristöasioissa lukioikäisenä 1980-luvun taitteessa. Asuu Joensuussa, perheessä mies ja kolme poikaa . . Mikkosen mukaan myös yksityisiä metsänomistajia tulee kannustaa toimiin, joiden avulla hiilivarasto säilyisi mahdollisimman suurena. Nopein ja tehokkain keino kasvattaa hiilinielua on pidentää olemassa olevaa kiertoaikaa." Maankäyttösektorille laadittavassa ilmasto-ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat toimivimmat tavat ja kannustimet saavuttaa monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet. Nyt meillä on hiilinielu pienentynyt 2010-luvulla”, Mikkonen summaa. HAASTATTELU Suomi hiilineutraaliksi Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan hallituksen tehtävänä on arvioida, pitäisikö metsälaista poistettuja hakkuuikärajoja miettiä uudelleen. 29.8.2019 / AJASSA 6 TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva T uoreella ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosella ja koko hallituksella on kovat tavoitteet. “Se on puutuotannollisesti kestävä taso. Heitä ohjataan tukipolitiikalla ja kannusteilla. Turvemaat avainasemassa Muutosta kaivataan Mikkosen mukaan etenkin turvemailla, joihin on varastoitunut merkittävä määrä hiiltä. Ja kyllä hankkeiden toteuttajatkin sen itse tietävät”, Mikkonen toteaa. Siinä ei ole vielä huomioitu monimuotoisuutta ja sitä, että hiilinielun pitäisi kasvaa. Pitäisi ainakin huolehtia, että ohjauskeinot ja kannustimet ovat niin selkeät, että siitä päästäisiin siellä eroon", Mikkonen sanoo. Ympäristöja ilmastoministeri . Harrastaa lautapelejä, mökkeilyä ja luonnossa retkeilyä . “En usko, että kukaan ajattelee, että niihin kaikkiin riittäisi puu. Mikkonen on valmis tekemään töitä, jotta maaja metsätalous olisi kestävää paitsi ilmastopolitiikan ja luonnon monimuotoisuuden myös tuottajan näkökulmasta. "Tiedämme, että ilmastonmuutoksen kannalta seuraavat 15 vuotta ovat todella kriittiset. Sillä on tarkoitus tukea muun muassa soiden suojelua, luontokohteiden ennallistamista sekä turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson jatkuminen. "Me emme voi laskea metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä pelkästään sen varaan, että perustetaan suojelualueita, vaikka sekin on tärkeää. Meidän pitäisi talousmetsien metsänhoidossa huomioida nykyistä paremmin myös monimuotoisuus." Esimerkiksi lahopuuta ja järeitä säästöpuita kaivataan lisää ja suojavyöhykkeisiin leveyttä sekä lehtomaisissa ja rehevissä metsissä kesäisin pesiville linnuille pesintärauhaa hakkuilta. KRISTA MIKKONEN . Työsarkaa riittää. . Metsähallituksen mailla hiilinielujen ja hiilivaraston kasvattaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Ilmastonmuutos ja lämpeneminen puolestaan tuovat haasteensa monimuotoisuuden turvaamiseen. Viime vuonna hakattu ennätykselliset runsaat 78 miljoonaa kuutiota hätyyttelevät jo Luonnonvarakeskuksen vuosille 2015–2024 tekemää suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta, 84 miljoonaa kuutiota vuodessa. . . Koulutukseltaan biologi . "Jotta meidän maaja metsätalous ovat kestävällä pohjalla, meidän pitää kannustaa viljelijöitä ja metsänomistajia siihen. Autetaan siinä muutoksessa", Mikkonen selventää. Huoli otsonikadosta, happosateista ja liiallisesta kulutuksesta olivat monien huulilla, mutta lopullisen herätyksen ikänsä luonnossa liikkunut partio lainen koki luettuaan Pentti Linkolan kirjan Johdatus 1990-luvun ajatteluun. Jotta hiilivarasto säilyisi, turvemaiden metsien maaperää ei tule muokata ja kunnostusojituksia ja avohakkuita pitää välttää niin valtion kuin yksityisten mailla. "Ensisijaisesti pitää katsoa, että olemassa olevat tuet eivät kannusta väärään suuntaan", Mikkonen sanoo
Metsänuudistuspalvelumme sisältää: Asiantuntijan tekemän uudistamissuunnitelman Maanmuokkauksen Siemenet ja taimet omalta taimitarhaltamme Suomesta Istutustyön tai kylvön ammattilaisten työnä 1. Maan laadukkaita viinejä maistelemme viinitilalla Montevideon ulkopuolella. Uruguayn siirtomaamenneisyyteen tutustumme tunnelmallisessa Colonia del Sacramentossa, joka on Unescon suojeluksessa. Lue lisää seuraavasta Metsälehdestä tai osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka URUGUAY HOIDETTU METSÄ TUOTTAA HYVÄÄ Puukaupasta uuteen kasvuun! Annat uudelle metsällesi etumatkaa, kun sovit metsänuudistuksesta heti puukauppojen yhteydessä. Vierailemme myös yhtiön puuviljelmillä ja taimitarhoilla maan keskiosissa Paisandún alueella. METSÄLEHDEN lukijamatka Uruguayhin 21.–29.3.2020 Olympia Kaukomatkatoimisto Colonia del Sacramenton vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. 3. TEHDÄÄN PUUKAUPAT www.upmmetsa.fi/hoidametsaasi puh. Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsa.fi. KIERTOMATKAMME alkaa eläväisestä Montevideosta, jossa tutustumme pääkaupungin monimuotoiseen arkkitehtuuriin ja uruguaylaisen tangon saloihin. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa.Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. 7 AJASSA / 29.8.2019 VIERAANVARAISTA ja alkuperäistä Uruguayta eivät matkailijoiden valtavirrat ole vielä saavuttaneet ja siksi sinne kannattaa matkustaa kanssamme juuri nyt. 2. Yksi etuseteli per asiakas. *Edun saat 15.9.2019 mennessä tehtyihin, uusiin puukauppoihin yli 400 m³ kesäleimikoista. COLONIASTA kiertomatkamme jatkuu Uruguayjoen rannalla sijaitsevaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin, missä tutustumme suomalaisen UPM:n sellutehtaaseen. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 3 490 euroa ja muille 3 565 euroa. Lähde mukaan katsomaan, mikä yhdistää Suomea ja tätä pintaalaltaan Etelä-Amerikan toiseksi pienintä valtiota. 4. Vierailemme myös maatilalla, jossa nautimme perinteisen grillilounaan. 020 416 5100 100 € METS ÄNH OITO ON, KUN TEET PUUK AUPA T NYT! * SAAT Pu he lu n hi nt a on 8, 35 sn t/ pu he lu + 16 ,6 9 sn t/ m in al v 24 % )
syyskuuta. 29.8.2019 / AJASSA 8 METSÄLEHTI on mukana Joensuun Silva-näyttelyssä perjantaina ja lauantaina 6.–7. KÄVIJÖILLE ilmainen tapahtuma esittelee metsää monipuolisesti alkaen koneista kauden metsäisiin herkkuihin. Metsälehti messuilla Christian Biere VASTALAHJAKSI saat vihkosen, joka esittelee Metsälehden palstoilla esiintyneen Metsä-Eemelin neuvoja metsien hoitoon. 4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Mitat (L, P, K): 351x152x209 cm eli n. Valikoimastamme löydät niin isäntälinjan kuin ammattilaisenkin tuotteet. www.kone-glans.fi MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com Metsien kuningas tulee Itä-Suomesta KESLA-traktorin metsävarusteet metsäperävaunut, kuormaimet ja hakkurit valmistetaan Kesälahdella lähes kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. siimapää suojuksineen sekä mukavuusvaljaat Kahden (2) vuoden takuu RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC 550 MASTER 595 € 695 € 1790 € Yksi varasto, monta käyttömahdollisuutta! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Käy jättämässä juttuvinkkisi tai palautetta lehdestä. Metsälehden osastolla pääset haastamaan ampumahiihtäjä Tero Seppälän tarkkuuskisaan. LEHDEN toimitusta edustavat perjantaina toimittaja Sami Karppinen kello 12–16 ja lauantaina päätoimittaja Eliisa Kallioniemi kello 12–16. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 Järeä 17,5 HV/500 cm³ Briggs & Stratton intek OHV huippumoottori Isoompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Sähköstartti Takarenkaat 20”, eturenkaat 15” Valot GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI 7 HV/ 208 CC moottori Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella terällä Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella Yhden (1) vuoden takuu GLANSPOWER GREENSTAR GDB70 POLTTOMOOTTORIHAKETIN JINMA JM454E NELIVETOTRAKTORI TIELIIKENNEKÄYTTÖÖN 45 HV nelisylinterinen dieselmoottori Neliveto Etukuormaajalla ja lämmitettävällä hytillä Ohjaustehostin Kolmipistekiinnitys Lukkoperä Lohkolämmitin kaupan päälle! 16 490 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 (K) cm eli n. Lue Koneviestin arvio KESLA proTRACTION-vedonohjauksesta kesäkuun Koneviestistä! Uusi metsäperävaunumallisto upeine varusteineen nyt myynnissä!. Ajoleikkuri tehokkaalla takakerääjällä! 1590 € Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Paino 4,4 kg Kahden (2) vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 299 € Kaksitahtimoottori 52,5 cm³, 3,3 HV/2,4 kW Vahvalla 32 mm runkoputkella Polttoainesäiliö 1,0 l Paino 9,9 kg Loistava tärinänvaimennus Mukana: raivausterä, vesakkoterä ja autom. 5,3 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Oviaukon leveys 83 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! YHDISTELMÄPIHAVARASTO SUNYARD CM0508 285 € Tehokas jenkkitraktori! GLANSPOWER GARDENER RT84 AJOLEIKKURI KERÄÄJÄLLÄ Moottori GGP AVS Series 7250 414 CC sähköstartilla 84 cm kaksiteräleikkuri tukipyörillä ja pesuliittimellä Sähköinen leikkurin päällekytkentä 200 litran keräyssäiliö 5 vaihdetta eteen + pakki Renkaat 18x8.50 / 13x5.00 Leikkuukorkeus säädettävissä 25-80 mm väliltä Ajovalot, etupuskuri ym
Vuonna 2015 voimaan astuneen metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä yhdistysten jäsenmaksukertymä on pudonnut noin kolmanneksen vuoden 2014 tasosta. ”Liikevaihtoon suhteutettuna metsänhoitoyhdistysten liikevoitto on pieni. YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN.. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. Liikevaihdon kasvu selittyy suurelta osin puunkorjuupalveluiden lisääntymisellä. Virallinen mittaus maksaa 500 euroa, ja sen maksaa hävinnyt osapuoli. ”Palveluperiaatemeiningillä” toiminnan kehittäminen ei onnistu. Metsänhoitoyhdistysten pitkäjänteisen kehittämisen ja investointien kannalta liikevoiton pitäisi Tiaisen mukaan kuitenkin olla 3–5 prosentin luokkaa. Vuonna 2018 yhdistykset korjasivat yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiota puuta. Osa yhdistyksistä teki erinomaisen tuloksen, koska ne ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet jo aiemmin, että toiminnan pitää olla kannattavaa. Hän arvelee, että julkisuudessa esillä pidetyt kiistat ovat tuoneet virallista mittausta yleiseen tietoon. ”En tiedä toista alaa, jossa näin vähän riidellään ja isoja rahasummia liikutellaan.” Kyselyt viralliselle mittaajalle lisääntyneet SAMI KARPPINEN M etsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 300 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhdistysten liikevaihto oli 261 miljoonaa euroa. ”Yleensä ensimmäisessä puhelinkeskustelussa valkenee, onko asiassa eväitä pitemmälle. Tässä on kehittymisen paikka niin yhdistyksillä kuin hallintohenkilöilläkin.” Tiaisen mukaan esimerkiksi IT-kustannukset ovat nousemassa yhdistyksissä merkittävästi, jonka vuoksi liiketuloksen pitäisi antaa nykyistä enemmän liikkumavaraa. Tapio Wall toimii virallisena mittaajana Luonnonvarakeskuksen tutkijan työnsä ohella. Metsämaahehtaareina laskettuna jäsenmaksun maksaa noin 80 prosenttia metsänomistajista”, Tiainen kertoo. Paljon kauppoja, vähän riitoja Virallinen mittaus on tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna huomattavan kevyt ja halpa oikeusturvakeino. Esimerkiksi viime vuonna yhdistykset maksoivat yli tuhannelle puunkorjuuja metsänhoitourakoitsijalle yhteensä 168 miljoonaa euroa urakointimaksuja”, Tiainen sanoo. ”Erot yhdistysten välillä ovat suuria. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. Liiketulosprosentiksi muodostuu siten keskimäärin 1,5 prosenttia. VALITSE BENSA, SÄHKÖ TAI DIESEL. Viime vuonna yhdistykset saivat tuloja jäsenmaksuina 17,5 miljoonaa euroa, eli jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta oli noin 5,8 prosenttia. Liikevaihdossa vahvaa kasvua Metsänhoitoyhdistysten liikevaihto on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana viime vuoden noin 300 miljoonaan euroon. Toisaalta tulos kertoo, että yhdistykset ovat tarjonneet metsänomistajille palveluita kustannustehokkaasti”, kommentoi Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen . Wallin mukaan raja mittauksen ja muiden puukaupan sopimusehtojen välillä on hämärä etenkin katkonnassa, ja puutavaranmittauslain piiriin kuuluvia erimielisyyksiä on käsitelty myös tuomioistuimissa. POLARIS.FI PUHTAASTI HILJAINEN Ranger EV T2a VÄKIVAHVA RASKAAN TYÖN PUURTAJA. 21 395 €) + TK.* 18 490 € • Saa ajaa tiellä alk. Wall pitää erimielisyyksien määrää kuitenkin vähäisenä ja suhteuttaa asiaa siihen, että vuosittain tehdään yli sata tuhatta puukauppaa ja ostajien väliset puunvaihdot sekä erilaiset mittaukseen perustuvat työsuoritukset sen lisäksi. Metsänhoitoyhdistykset plussan puolelle Toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin suurempi liiketulos, toimitusjohtaja Jouni Tiainen sanoo. ”Nykyisin virallisissa mittauksissa ei ole yleensä kiistaa siitä, että onko puutavaran määrä mitattu oikein”, Wall sanoo. Jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta 5,8 prosenttia Metsänhoitoyhdistyksillä on tällä hetkellä noin 206 500 jäsentä. UUTUUS! Ranger DIESEL T1b ETUSI 2905 € RANGER 570 EFI EPS PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ (SH. ”Yhdistyksillä on myös merkittävä työllistävä ja aluetaloudellinen vaikutus. ”Tällä hetkellä noin 70 prosenttia metsänhoitomaksua maksaneista metsänomistajista maksaa yhdistyksen jäsenmaksun. Saattaa olla väärinkäsityksiä tai yleistä uteliaisuutta.” Virallisia mittauksia tehdään vuosittain kahdesta neljään, mutta kyselyjä ja ennakkoselvityksiä on kymmeniä. 9 AJASSA / 29.8.2019 MIKKO HÄYRYNEN VIRALLISEEN mittaukseen asti etenevien puutavaran mittauserimielisyyksien määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana, mutta kyselyjen määrä on hienoisesti lisääntynyt. ”Sen sijaan mittaukset ovat painottuneet laatukysymyksiin eli käytännössä siihen, onko tukki otettu talteen hakkuusopimuksen ehtojen mukaisesti.” Jos tukkia epäillään päätyneen kuitupuuksi, niin käytännössä kiistanalainen kuitupuuerä pitää olla uudelleen mitattavissa ja näytön erittäin selkeää
Metsä on harvennettu parikymmentä vuotta sitten ja tuulenkaadot on korjattu, joten lahopuuta ei ole. Ajattelin, että nyt ne panevat meidän metsämme hakkuukieltoon”, muistelee metsänomistaja Antti Ruusunen Asikkalan Kalkkisista. ”Jos luontoarvoja on, ehdotamme metsän liittämistä Metso-ohjelmaan. Tehdäänkö saman tien puukaupat?” Ei tehty, mutta tilanne on tuttu myös Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juholalle . Tärkeimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot sekä kallioiset metsät. HCV-rajaukseen mennyttä tukkimetsää oli säästelty pesämunaksi jatkajalle. HCV-metsien tunnusmerkit perustuvat FSC:n mukaiseen riskiarviointiin. Mikko Riikilä Versowoodin ostomies Petri Tanttu, metsänomistaja Antti Ruusunen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juhola ihmettelevät Ruususen metsään tehtyä HCV-merkintää.. Ei tässä sinun metsässäsi, Antti, ole mitään erikoista. Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ry:t pestasivat konsultin, Metsälehteäkin julkaisevan Tapio Palvelut Oy:n, paikantamaan todennäköiset korkean suojeluarvon (HCV, high conservation values) metsät kartalle. 29.8.2019 / AJASSA 10 MIKKO RIIKILÄ ”K yllähän se järkytti, kun yhdistyksestä kerrottiin, että 20 hehtaaria tukkimetsää oli merkitty HCV-alueeksi. Kohteita on paikannettu kaikkiin talousmetsiin. Kohteiden vähimmäiskoho vaihtelee etelän 20 hehtaarista pohjoisen 100 hehtaariin. Näin FSC:n vaatimukset FSC-myrsky ei tyynny FSC-kriteerien mukaan määriteltyjen korkean suojeluarvon alueiden rajauksista syntynyt metsänomistajien epäluulo ei ota laantuakseen. Me olemme jakaneet metsänomistajille karttoja, joissa heidän mailleen kohdistuvat HCV-merkinnät näkyvät. Versowoodin ostomies Petri Tantulla oli helpottavia uutisia. Mitä etsittiin. Puuntuotanto on tilan päätuotantosuunta ja sukupolvenvaihdos valmisteilla. Asikkalassa niitä on lähes tuhat hehtaaria.” Tantun mukaan HCV-kohteillakin voidaan toimia. Vaihtoehtona on tehdä hakkuu, jossa säästöpuiksi jätetään runsaasti puustoa, jotta lahopuuta muodostuu jatkossakin.” Teollisuuden operaatio Kuka HCV-tartoituksen sitten teki. ”Kyselyitä on tullut aika paljon. ”Tässä on haettu mahdollisia luontoarvoja, jotka pitää selvittää ennen hakkuuta
Ensisijaisesti se velvoittaa puunostajaa tarkastamaan alueen luontoarvot. Mikko Riikilä. MIKKO RIIKILÄ HCV-JUPAKKA sysää metsäyhtiöt hankalaan asemaan. Maastossa kohteita ei arvioitu. Valtaosa Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifoituja. HCV-kohteet paikannettiin julkisista tietolähteistä, muun muassa Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineistoista. Tehtiinkö HCV-kartoitus salaa. Karttarajauksia yritetään syksyn aikana päivittää niin, että eräitä systemaattisia virheitä saataisiin korjattua. Sertifiointi asettaa metsien käytölle lainsäädäntöä tiukemmat kestävyyskriteerit. Kilpaileva PEFC-sertifiointi ei FSC:n mukaan turvaa korkean suojeluarvon metsien säilymistä. Salailu raivostutti Mikä meni pieleen. Metsänomistajien hallitseman Osuuskunta Metsäliiton liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä ei lämpene ajatukselle, vaikka myöntää, että HCV-alueista on keskusteltu metsäliittolaisessakin leirissä. Ne velvoittavat myös puun viejiä. Toivoisimme, että metsänomistajien etujärjestö tulisi mukaan FSC-sertifiointiin ja ympäristöjärjestöt vastaavasti PEFC:hen. FSC-leimatut puunjalosteet ovat haluttuja, mutta Suomen metsistä vain kymmenisen prosenttia on FSC-sertifioinnin piirissä. Metsänomistajat saa varmimmin raivostumaan, kun heidän tietämättään piirrellään metsien käyttöä mahdollisesti estäviä rajoja. Tämän MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainenkin myöntää – tosin ehdollistaen. Kyllä, ainakin metsänomistajan näkökulmasta, Häntä ei kuultu, eivätkä metsäyhtiöt myöskään tiedottaneet asiasta. FSC:n asema ei Ruotsissakaan ole vankkumaton. Jokainen tila sertifioidaan erikseen. Tällöin osa puusta saa olla muista kuin FSC-sertifioiduista metsistä, kunhan HCV-alueet varmistetaan. Ketä tämä koskee. PEFC: Kansainvälinen, toimii 50 maassa. Näin myös selluja paperitehtaille kuitupuuta ja sahahaketta toimittavien sahojen on noudatettava HCV-rajauksia. Miten kartoitus onnistui. ”Meidän toimialueella HCV-alueita on 5 800 hehtaaria”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman . Metsäyhtiöt ovat kannustaneet asiakkaitaan hakemaan FSC-sertifiointia. Sen avulla kuluttaja voi varmistua tuotteen alkuperästä. Siksi puujalosteita leimataan myös FSC-MIX-tunnuksella. FSC-sertifikaatti on puujalosteiden markkinoilla tärkeä, mutta tällainen julkisuus tehnee metsänomistajista yhä epäluuloisempia koko järjestelmälle. "Kyllä, saimme jo keväällä tiedon, että Metsäteollisuus ja Sahateollisuus teettävät Metsäkeskuksen julkisten aineistojen perusteella selvitystä FSC:n riskikohteista. . Metsänomistajien hallitsema metsäyhtiö Södra ja ilmeisesti myös Holmen sekä SCA pohtivat, kannattaako niiden jatkaa yhä monimutkaisemmaksi ja byrokraattisemmaksi käyvän FSC-sertifioinnin kanssa. Tilanne alkoi kesällä näyttää toiselta, kun kartat valmistuivat ja osa puunostajista alkoi vältellä HCV-merkittyjä metsiä.” Hakkaraisen mukaan ostajien tarpeisiin tehty HCV-kartoitus on sinällään laillinen ja osin ymmärrettävä. . Metsähallituksen Etelä-Suomen alueella tarkastettiin 70 HCV-merkittyä leimikkoa, eikä niistä yhdelläkään ollut sanottavia luontoarvoja. Puun ostaja toteaa mahdolliset luontoarvot hakkuuta suunniteltaessa. Tanttu ja Juhola arvioivat, että yhdeksän kymmenestä Asikkalan HCV-kohteesta ei sisällä luontoarvoja. Sertifiointi kertoo, että metsänomistajat ja toimitusketjun yritykset ovat sitoutuneet kestävyyden edistämiseen. Ei onnistu. Toistaiseksi jatkamme FSC:ssä, mutta tämä on asia, jota Södran hallitus joutuu jatkuvasti punnitsemaan”, kertoo Södran metsästrategi Göran Örlander . Sellaisella linjauksella olisi voimaa markkinoilla. Isot metsäyhtiöt haluavat varmistaa puun hankintaketjunsa. Voiko metsänomistaja vaatia virheellisten karttamerkintöjen poistamista. Silloin vaadimme, että tulevat kartat on jaettava myös metsänhoitoyhdistyksille." "Viesti teollisuudelta tällöin oli, että ei vaikuta puun ostoon ja korjuuseen. . Ostaja vastaa, että luontoarvot säästetään ja otetaan huomioon hakkuissa. Metsä Groupissa osallistumista analysoidaan ja harkitaan osana operatiivista toimintaa.” Ruotsalaiset metsäyhtiöt tyytymättömiä FSC:hen Tällaisia HCV-metsien piti olla (yllä), tällaisia monet niistä olivat (alla). Asioihin vaikutetaan olemalla mukana niiden valmistelussa.” Metsäyhtiöiden yhteiset linjaukset eivät hänen mukaansa tule sertifiointiasiassa kysymykseen. Paljonko HCV-kohteita on. Estääkö HCV-merkintä hakkuut. Lahopuun löytäminen metsävaratiedoista osoittautui vaikeaksi. Moni kokee HCV-operaation muistuttavan 1990-luvun Naturaa. . 11 AJASSA / 29.8.2019 "Ajattelin, että ne panevat meidän metsämme hakkuukieltoon.” METSÄSERTIFIOINTI . Suomalaisissa metsänomistajapiireissä on toiveajateltu, josko Ruotsin ja Suomen metsäyhtiöt irtaantuisivat yhdessä FSC:stä. ”Södra joutuu punnitsemaan lisäarvoa, jonka FSC-tuotteet tuovat, kun jäsenet samalla kärsivät rajoituksista metsissään. Ympäristöjärjestöt eivät osallistu PEFC-työhön. Ulkopuolinen taho varmistaa, että metsien hoito vastaa sertifioinnin vaatimuksia. On esimerkiksi täysin tuomittavaa, että teollisuus on panemassa metsänomistajat kontrollitoimien maksumiehiksi.” Työn tilaajat korostavat, ettei kyse ole kartoituksesta eikä salaisesta suojeluhankkeesta. ”Tarvitsemme molempia Suomessa käytössä olevia sertifiointijärjestelmiä. ”MTK on ollut asiasta tietoinen jo sen valmisteluvaiheessa”, huomauttaa Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Silja Pitkänen-Arte . Määrää ei tiedetä, mutta varovastikin arvioiden kymmeniätuhansia hehtaareita. . FSC: Toimii maailmanlaajuisesti, sertifioituja metsiä 185 miljoonaa hehtaaria. ”Kysymys on, mihin ja miten karttoja käytetään tai koko HCV-asiassa toimitaan. Fakta Antti Ruusunen on säästänyt HCVmerkinnän saanutta tukkikuusikkoa tilan jatkajalle pesämunaksi. Suomessa metsänomistajajärjestön tukema. Ei ilmeisesti kovin hyvin. Ympäristöjärjestöjen tukema, metsänomistajajärjestö ei ole mukana. Hankalin tilanne muodostuu tilakaupoissa – HCV-merkinnän kaltainen piilorasite alentanee ostajien kiinnostusta. Miksi operaatioon lähdettiin. Pitkänen-Arte muistuttaa, että HCV-kohteiden paikannus rajasi suurimman osa talousmetsistä pois riskialueesta, johon lähtökohtaisesti kaikki ei-FSC-sertifioidut metsät kuuluvat – nyt siis vain HCV-alueet. Metsäomistajille, jotka eivät ole FSC:ssä, näitä HCV-alueita ei kuitenkaan ole edes olemassa. Sami Karppinen Sami Karppinen ulottuvat yli sertifikaattirajojen. Miten etsittiin. Epätarkkuus johtuu siitä, ettei lahopuun määrää voi ennustaa metsävaratiedoista. ”Jokainen metsäteollisuusyritys päättää itsenäisesti osallistumisesta eri sertifiointijärjestelmiin. Järjestötasolla tilanne on epäselvä
Vapon metsähaketoimitukset ovat noin 900 000 kiintokuutiota. Suurin osa on energiapuuta. Kuitupuun toimitusmääristä ei kerrota muuta kuin että ne ovat huomattavasti pienempiä. Puumarkkinoiden erikoinen ilmiö on, että väliporras voi joskus voittaa tarjouskilpailun ja tarjota kuitupuusta teollisuutta korkeamman hinnan. Tukilla nousua oli 3,4 prosenttia ja kuitupuulla jopa 11 prosenttia. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon ja tarjouksia tuli viisi. Marttila arvioi, että heillä kokonaishankinta nousee tänä vuonna miljoonaan kuutiometriin. Puutavaralaji määrä e/m 3 myyntitulo Mäntytukki 28 63,40 1775,20 Kuusitukki 211 63,40 13377,40 Mäntykuitu 13 24,30 315,90 Kuusikuitu 59 26,80 1581,20 Koivukuitu 1 21,50 21,50 Muu kuitu 1 8,00 8,00 Yhteensä 313 54,57* 17079,20 *keskikuutiohinta 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2017 Viikko-ostojen määrät koko Suomessa Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Milj. ”Koska korjuu ulottuu pieneen läpimittaan, niin hakkuukertymä on suurempi kuin puhtaassa ainespuukaupassa”, Vapo biopolttoainetoiminnon johtaja Heikki Heiskanen sanoo. Heiskasen mukaan nämä tapaukset ovat kuitenkin yksittäisiä eikä hän tunnista isossa kuvassa tilannetta, että energiakäytöllä olisi kuitupuusta teollisuutta parempi maksukyky. Kuitupuun hinnat pysyivät jokseenkin muuttumattomina, mikä päätti pitkähkön, vuoden 2017 kolmannesta kvartaalista alkaneen nousuputken. Vuoden 2018 toiseen neljännekseen verrattuna sekä tukkiettä kuitupuun hinnat nousivat koko Ruotsissa. ”Siellä ostotavoitteet ovat kasvussa lämmityskautta 2020–2021 varten ja markkina tulee edelleen muuttumaan 2020-luvulla fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myötä.” Ainespuu on suuri sivutuote ”Ainespuu on aina energiapuun hankinnan sivutuote, vaikka sen osuus voi jollakin alueella olla hetkellisesti energiapuuta suurempi”, L&T Biowatin Pohjois-Suomen metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila sanoo. 29.8.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANTTI J. Heiskanen ennakoi, että energiapuun tarve nousee ja markkinat kiristyvät etenkin Etelä-Suomessa, mihin on tullut ja tulossa uusia käyttökohteita. Suurimman ja pienimmän tarjouksen ero oli 1790 euroa, mutta ennakoitu tukin katkonta huomioon ottaen ero oli vielä suurempi. LEINONEN, kuva M etsäenergiayritykset ovat kuitupuumarkkinoilla pieni, mutta vahvistuvia toimijoita, jotka välittävät energialeimikoiden kuitupuuta kuiduttavalle teollisuudelle. Ruotsin tukinhinnat laskussa Yhden kuvion päätehakkuu Kohde: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Saha Hakkuukertymä: 313 m 3 Leimikon koko: 0,85 ha Muuta: Pienehkö tukkivaltainen kuusikkoleimikko, jossa jonkun verran lumituhoja. Varsin mielenkiintoisia ovat puukaupat, joissa korkeaan kuitupuun hintaan yhdistyy huomattavan alhainen energiapuun hinta. €. Yleensä kyse on ensiharvennuksesta, jossa on vähän kuitupuuta, mutta runsaasti energiapuuta. Pohjois-Ruotsissa lasku oli suurin, 4,3 prosenttia, kun taas Keskija Etelä-Ruotsissa laskua oli 2,4 prosenttia. MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN tukinhinnat laskivat 2,8 prosenttia vuoden toisella kvartaalilla ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kuitupuulla vahvin hinnannousu oli Pohjois-Ruotsissa, tukkipuulla taas Etelä-Ruotsissa. Kuitupuun määrää ei kerrota, mutta se on kuitenMetsäenergiayritykset kuitupuumarkkinoilla L&T Biowatti ja Vapo ovat vahvistuneet etenkin heikkolaatuisten kuituleimikoiden ostajina. Hankintapuun osuus on noin yhdeksän prosenttia puukauppamäärästä. Ruotsin metsäviraston tilasto koskee metsänomistajien tienvarteen toimittamaa hankintapuuta. Biowatti on toiminut ainespuumarkkinoilla kymmenisen vuotta. Tukinhinnat nousivat naapurimaassa koko viime vuoden, mutta kääntyivät laskuun vuoden ensimmäisellä kvartaalilla
17,62 s 19,42 s 16,94 . 32,62 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,00 . Kahden isoimman metsäenergiayrityksen arviolta puolen miljoonan kuutiometrin kuitupuutoimitukset ovat siitä 1,4 prosenttia. 62,05 s 50,20 s 21,03 . 59,20 s 49,17 . 22,00 18,70 Harvennushakkuu . 61,15 s 46,65 . 62,81 v44,89 . 23,36 . 24,27 . Rämepuuston hehtaarikertymä oli lähelle sataa kuutiota, josta 40-50 kuutiota kuitua ja tukkia.. 16,71 s 22,65 s 24,15 Ensiharvennus . 53,74 s 54,96 s 38,16 . 32,95 . 17,16 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäenergiayritykset kuitupuumarkkinoilla Metsäkoneenkuljettaja Kai Turtinen korjasi elokuussa noin kymmenen hehtaarin ensiharvennusta Pohjois-Iissä. 42,33 s 32,10 . 13,37 Hankintahinnat s 56,89 s 33,05 s 33,54 s nousussa . 31,50 . 56,57 s 43,00 . 12,62 Hankintahinnat . 58,20 . 17,28 s 24,89 s 27,51 Uudistushakkuu . ”Oli muutamia lämpimiä talvia, jolloin energiapuuta ei mennyt suunniteltuja määriä, mutta kuitupuulla oli kysyntää. 51,43 . 16,83 s 17,46 s 16,34 s 21,96 s 22,59 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 23,03 . 49,41 . 17,87 . 17,11 s 23,37 . 62,34 . 56,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 28,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,26 s 48,45 s 17,27 s 23,58 Uudistushakkuu s 51,92 s 18,57 s 26,21 Harvennushakkuu s 47,96 s 45,16 s 16,52 s 22,39 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 61,32 . 17,22 17,78 . Katkonnan säätäminen ei kuitenkaan vaikuta puukauppatiliin. 22,70 . 33,23 . Jos puukauppa on tehty runkohinnalla, katkontaa voidaan säätää ja painottaa joko energiapuutai kuitupuukertymää. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,70 s 17,87 s 16,97 . Kasvoi tai supistui, niin pieniläpimittaisen puun energiakäytön muutosten vaikutukset kuitupuutoimituksiin ovat prosentin osia, ainakin vielä. 59,85 s 44,30 . 13,58 . 13 AJASSA / 29.8.2019 kin merkittävä, ja hankinnan mukana tulee myös tukkia. 17,53 s 19,06 s 16,93 . 17,40 . Kilpailua on vähiten leimikoista, joissa ainespuumitat täyttävää puuta on vähän, mutta vääntöön on tulossa lisämomenttia. 19,53 s 19,78 s 18,80 . 16,39 . 58,55 s 46,11 . Toteutuessaan sellutehdashankkeet kiristävät kilpailua energiaja kuitupuuleimikoiden rajapinnassa. 22,37 s 22,67 Ensiharvennus s 43,57 s 43,08 . 54,42 . 19,24 s 27,73 . 13,31 Hankintahinnat . Jos katkontaa ei olisi muutettu kuitupuuhun päin, ei tällaista pienpuun korjuuseen erikoistunutta yritystä enää välttämättä olisi.” Päättymätön vääntö Kuiduttava teollisuus ja metsäenergian käyttäjät käyvät ikuista vääntöä pieniläpimittaisen puun osoitteesta. 17,72 s 19,47 s 17,47 . 13,99 s 13,77 . 57,81 . 19,44 s 28,65 s 30,33 Harvennushakkuu s 54,48 s 54,34 s 42,03 s 18,58 s 18,53 . 56,51 s 20,53 s 21,07 s 19,11 . 37,20 s 36,79 s nousussa . 59,25 . 13,69 . 19,52 s 20,02 Hankintahinnat . 13,53 . 26,26 Uudistushakkuu . 23,48 Ensiharvennus s 13,38 Hankintahinnat s 33,19 s nousussa . 60,75 . 38,35 . 27,57 Uudistushakkuu . 59,47 . 13,03 . s nousussa . Kuitumittaista puuta saattaa päätyä joko energiaksi tai teollisuudelle markkinatilanteen mukaan. 53,77 s 39,38 . 60,71 . 20,18 . 24,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,99 s 60,66 s 47,72 s 18,67 s 20,14 . 44,04 . 58,69 . 28,94 Harvennushakkuu s 54,12 . Kuitupuun hakkuukertymä on tällä vuosikymmenellä ollut keskimäärin noin 34 miljoonaa kuutiometriä. 33,32 . 32,95 . 43,31 . 33,14 . 60,56 . 32,59 s 33,13 s nousussa . 60,03 s 59,49 . 28,02 . 29,25 Harvennushakkuu . 50,21 . 32,88 s nousussa . 56,48 . 19,43 . Marttila näkee kilpailuedun tulevan siitä, että yhdistetyssä kuituja energiapuun korjuussa otetaan enemmän massaa talteen kuin pelkässä kuitupuukorjuussa. 17,42 . 32,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,55 . 17,99 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,55 Harvennushakkuu . 17,24 s 24,41 s 24,09 Ensiharvennus s 43,21 s 43,23 s 31,89 s 13,71 s 14,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 13,45 s 13,99 . 33,01 . 57,75 . 56,97 . 17,69 s 16,36 s 22,41 s 24,19 Uudistushakkuu . 61,68 s 42,94 . 55,25 . 47,99 . 48,64 s 49,68 . 27,11 Uudistushakkuu . 26,13 . 24,73 . 12,97 Hankintahinnat . 16,50 s 16,50 . 26,66 Harvennushakkuu . 21,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 42,05 . 57,15 s 37,98 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 26,51 Uudistushakkuu s 59,99 . 23,03 Ensiharvennus . 48,68 . 18,44 s 20,80 . 15,30 . Kivihiilestä on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä ja kun myös turpeen käyttöä rajoitettaneen, niin puupolttoaineiden kysyntä kasvaa. 63,5
Koealojen mittaus kannattaa opetella Ympyräkoealojen mittaaminen raivaustyön lomassa on paras keino varmistaa, Jäikö taas liian tiheäksi. Näin saadaan taimikon tiheys hehtaarilla. Kuvassa tiheys on sopiva 9x200=1 800 tainta/ha. Taimikosta – etenkin omasta – on vaikea kaataa riittävästi puita raivauksessa. "Jos oikein tiheänä kasvaneeseen puustoon tehdään normaali harvennus, pystyyn jäävien heikkojen runkojen lumija tuulituhoriski kasvaa." Tiheys tekee nuoren metsän alttiimmaksi myös muille tuhoille, kun kova kilpailutilanne heikentää puiden kuntoa. Saksan mukaan ensiharvennushakkuu koittaa ylitiheäksi jääneessä nuoressa metsässä aiemmin, sillä puiden latvukset supistuvat nopeammin. "Tiheys vaikuttaa puuston järeytymisnopeuteen. Onhan se selvää, että kun omassa taimikossa kasvaa vierekkäin kaksi hyvälaatuista puunalkua, toista ei millään raaskisi kaataa raivaussahalla. Tiheässä kasvavien puiden rungot jäävät pieniksi, ja puiden korjuu on kalliimpaa. Kun taimikon tiheys on pyöreästi noin 2 000 puuta hehtaarilla taimikon harvennuksen jälkeen, jokainen puuyksilö pystyy kasvamaan ensiharvennukseen mennessä ainespuun (taloudellisesti jalostuskelpoisen puun) mittoihin", kertoo johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Aukkoisessakaan taimikossa havupuita ei tule jättää metriä lähemmäs toisiaan. Taimikko pyritään raivaamaan toisella hoitokerralla eli taimikon harvennuksessa suositusten mukaiseen tiheyteen. Kun ympyräkoeala mitataan nelimetrisellä kepillä, koealan sisään jäävien taimien määrä kerrotaan 200:lla. Raivatulta alueelta tulee mitata työn edetessä koealoja ja laskea jäävien puiden määriä. Kaataa kuitenkin kannattaa, sillä nuoren metsän suositeltuja kasvatustiheyksiä ei ole vedetty hatusta. 14 29.8.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat J os jotakin kuulee taimikonhoidosta sanottavan, niin se on tämä: omaa taimikkoaan raivaava metsänomistaja jättää järjestään liikaa puita pystyyn. Piirros: Tiia Puukila
Mäntytaimikoissa huonolaatuisin voi olla myös muita puita isompi ja oksaisempi, etukasvuinen susipuu. Älä raivaa ollenkaan, säästä luonnolle. Kun nelimetrisen kepin tai ongenvavan kanssa pyörähtää raivatussa taimikossa, koealan sisällä pitäisi olla pystyssä 9–10 taimea kuusikoissa ja 10–11 taimea männiköissä. Kymmenen puuta säteeltään nelimetrisellä ympyräkoalalla on yleissääntö niin kuusikuin mäntytaimikoihin. Kymmenen puuta ympyräkoealalla on hyvä nyrkkisääntö sopivaan tiheyteen niin kuusikuin mäntytaimikoissa. Hankalin paikka raivatessa tulee usein eteen, kun taimikkoon on syntynyt syystä tai toisesta aukko ja puita tekisi mieli jättää reilusti sen reunoille. Varhaisperkausvaiheessa tiheysajattelu koskee lähinnä tiheitä kylvömänniköitä, joista voi harventaa toisissaan kiinni kasvavia taimia jo varhaisessa vaiheessa. "Ammattimetsurinkin pitää näin välillä kalibroida silmää", Saksa sanoo. 15 METSÄSTÄ / 29.8.2019 1. Ylitiheän kemerataimikon voi paikata Tasaisesti kasvaneessa taimikossa puiden välillä tulee olla raivauksen jälkeen vähintään sylimitan verran tilaa. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoidon kemeratuki-ilmoitukset Metsäkeskuksen Metsään.fipalvelun kautta. Taimikon ensimmäiselle raivauskerralla eli varhaisperkauksessa puustoa ei vielä harvenneta suositustiheyksiin, vaan lukemat koskevat tilannetta taimikon toisen hoitokerran eli taimikon harvennuksen jälkeen. Aloittelijan kannattaa mitata raivausjälkensä aluksi jokaisen tankillisen jälkeen. "Esimerkiksi hirvituhoriskialueella kemeratuki antaa mahdollisuuden jättää taimikon tiheämmäksi tuhojen varalta", Korhonen kertoo. "Koivu vaatii kasvaakseen enemmän tilaa." Taimikon harvennusvaiheessa metsään säästettävien koivujen tulee myös olla havupuita lyhempiä tai enintään niiden pituisia. Toinen peukalosääntö metsänomistajalle on, että kun havupuutaimikkoon säästetään harvennusvaiheessa koivua sekaan, koivuntaimen etäisyys muihin puihin tulee olla vähintään kaksi metriä. Sahauksen lomassa raivaajan työtä voi helpottaa ajatus, että jos taimikossa ei ole puuttomia aukkoja ja taimia kasvaa tasaisesti joka puolella, pystyyn jäävien puiden sopiva etäisyys on reilut kaksi metriä. "Sellaiset taimet, joiden latvukset osuvat toisiinsa vielä harvennuksen jälkeenkin, ovat liian lähellä toisiaan", Saksa sanoo. 4. Katso video Metsälehden Youtubesta!. VALTTERI SKYTTÄ SEN LISÄKSI , että neljän metrin kepin pyörittäminen taimikossa auttaa tunnistamaan sopivan raivaustiheyden, koealojen mittaaminen kuuluu kemeratukiprosessiin. Tavoitekasvatustiheyksiä ei tule alittaa. Jos istutustaimia ei ole riittävästi, täydennykseksi jätetään toista valtahavupuulajia tai siemensyntyisiä rauduskoivuja. Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikön Mikko Korhosen mukaan taimikon jääminen liian tiheäksi on metsänomistajaraivaajien yleisin virhe myös kemerailmoitusten perusteella. Latvuksille tilaa Mistä kannattaa vielä kaataa, jos esimerkiksi kuusitaimikossa onkin jäänyt koealalle 12 puuta. Jos loput puut ovat jakautuneet tasaisesti, mutta yksi tulisi vielä suositusten mukaan poistaa, nurin kannattaa raivata huonolaatuisin puu: kaksihaarainen, oksainen, mutkainen tai muuten heikoimmanlaatuiselta näyttävä taimi. Aukkoisessakaan taimikossa havupuita ei tule jättää metriä lähemmäs toisiaan. Silloin koivut kasvavat varmemmin samaa tahtia muun puuston kanssa tulevaisuudessa. "Vaikka toisella puolella olisi aukkoa, havupuutaimia ei kannata jättää kasvamaan metriä lähemmäs toisiaan", Saksa muistuttaa. Vinkit taimikon tiheyteen TARPEEKSI VÄLJYYTTÄ Tavoitetiheydet taimikon harvennuksen jälkeen (tainta/hehtaari) KUUSI > 1 800 –2 000 sekä Eteläettä Pohjois-Suomi, 9–10 puuta ympyräkoealalla (neljän metrin säde) MÄNTY > 2 000–2 200 Etelä-Suomi, 10–11 puuta koealalla > 1 800–2 200 Pohjois-Suomi, 9–11 puuta koealalla Tiheinä kasvaneet kylvömänniköt ja hirvituhoalueen mäntytaimikot > 2 500–3 000 puuta hehtaarille, 13–15 puuta koealalla RAUDUSKOIVU > 1600, 8 taimea koealalla Lähde: Luke, Tapio että pystyyn jää sopiva määrä taimia. Valtion maksamaa kemeratukea saadakseen metsänomistajan tulee mitata taimikonhoitotyömaalta muun muassa jäävän puuston ja kaadetun puuston eli poistuman määriä. Eli toinen vierekkäisistä puista nurin. 3. 2. Jätä tiheäksi: pienialaiset lehtipuurykelmät. "Jos taimikko on jäänyt kemeratukiehtoja tiheämmäksi, metsänomistajalle annetaan mahdollisuus korjata asia määräajassa tuen saamiseksi." Myös tukilaki sallii, että taimia jätetään joissakin tapauksissa pystyyn keskimääräisiä suositustiheyksiä enemmän. Viljavampi maa pystyy loogisesti kasvattamaan suuremman puumäärän kuin karumpi, joten oikein viljavilla kasvupaikoilla taimia voi jättää suositustiheyden ylärajan tuntumaan
”Kun tieto palosta levisi, minä lähdin hakemaan Isojoen palopäällikköä Sarvikylältä hääjuhlista. Paikalle hälytettiin sammutusväkeä paikallisen väestön lisäksi Niinisalon ja Vaasan varuskunnista. ”Kulon sammutus muistutti ankaraa taistelutoimintaa sodan aikana.” VUODEN 1959 PALO . Jo huhtikuussa kirjattiin Palontorjunta-lehden mukaan syttyneeksi 36 kuloa ja kesä-heinäkuussa paloja tilastoitiin 550. heinäkuuta 1959. päivän aamuna syttyi Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajamailla Honkajoella metsäpalo, joka piirtyi lopulta ison ihmisjoukon mieliin pysyvästi. . Palopäälliköt sitten maastossa tavattuaan päättivät, että pitää tehdä suurpalohälytys. Sami Karppinen Ahvenanmaa. . 16 29.8.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN K esä 2018 on tuoreessa muistissa kuivuutensa ja metsäpalojensa vuoksi. Tällä kertaa kävi nopeasti selväksi, ettei tulUnohtumaton muistutus tulen voimasta Honkajoen ja Isojoen suuren metsäpalon syttymisestä tuli heinäkuussa kuluneeksi tasan 60 vuotta. Kuivaa ja kuumaa on Suomen suvessa ollut ennenkin. Puhelinyhteyksiä ei ollut, joten minä lähdin viemään Isojoen palopäällikköä Isojoen kirkonkylälle puhelinkeskukseen. Navakka etelätuuli työnsi palorintamaa Honkajoen puolelta kohti lääninrajaa ja Isojokea, jonne tuli iltapäivän kuluessa levisikin. Yksin valtion metsissä syttyi vuonna 1959 kaikkiaan 182 metsäpaloa, joissa paloi yhteensä lähes neljätuhatta hehtaaria metsää. Valtaosa paloista jäi onneksi pinta-alaltaan ja vahingoiltaan pieniksi, mutta sunnuntaina heinäkuun 19. Häistä tulleen palopäällikön jano yltyi kuitenkin matkalla, joten pysähdyimme yhteen taloon kysymään juomaa. . . Myös kulunut kesä oli monin paikoin poikkeuksellisen kuiva, mutta suuremmilta metsäpaloilta Suomessa onneksi vältyttiin. Sieltä emäntä hakikin kellarista pari litraa juomaa, ja meillä kului talossa hyvä tovi ennen kuin pääsimme jatkamaan hälytysmatkaamme.” Suotkin ruutikuivia Tilanne maastossa oli alkuvaiheessa varsin sekava, sillä selkeää käsitystä paloalueen laajuudesta oli vaikea muodostaa. Ennen paloa alueen keskipuusto oli noin 50 kuutiota hehtaarille, vuonna 2009 jo 150 kuutiota hehtaarille. Kenties siksi ei Isojoellakaan osattu alkuun suhtautua Matokeitaan suunnalla havaittuun paloon kovin vakavasti, kuten taksikuskina toimineen Matti Luomakortteen tarina kertoo. . . Suomen viimeisin suuri metsäpalo Forssassa 1997 tuhosi metsää 250 hehtaaria. Palon sammutukseen osallistui jopa 5 000 henkilöä. Kuusikymmentä vuotta sitten olosuhteet olivat Länsi-Suomessa otolliset metsäpaloille varhaisesta keväästä lähtien. Suurpalohälytys pienellä viiveellä Kuusikymmenluvun taitteessa pienet metsäpalot ja käsistä riistäytyneet kulotukset olivat kohtalaisen arkipäiväisiä. Honkajoen ja Isojoen metsäpalossa paloi noin 1 600 hehtaarin alue. . Näitä kuudenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia kokoontui heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Isojoen Kodesjärvelle Toukolan kylätalolle muistelemaan toistasataa ihmistä. ”Metsäpaloja kuluneena kesänä pelottavan runsaasti”, otsikoi Metsälehtikin etusivun juttunsa 30
Ainakin 25 hehtaaria suopeltoja paloi viljelykelvottomiksi. Kaivostai mäntypaperipuuta ei paloalueen puista tehty. (Kartta: Palontorjunta-lehti 6/1959) Ilmoitus Palontorjuntalehdessä vuonna 1959.. Lähteinä on käytetty aikalaisten muistelmien lisäksi mm. Etenkin Länsi-Suomessa olosuhteet olivat metsäpaloille otolliset. 17 METSÄSTÄ / 29.8.2019 ta saataisi pysähtymään edes suoalueille. Honkajoen puolella paloalue oli 974 hehtaaria, josta kasvullista metsämaata oli vain reilut 400 hehtaaria. Kaikille komennus ei ollut mieleinen, mutta kuten Metsälehti heinäkuussa 1959 kirjoitti, ”laki on tässä kohden selvä”. Palon syttymissyytä ei koskaan saatu selville, vaikka niin pontikankeittäjät, marjastajat, kalastajat kuin salamatkin saivat osansa epäilyistä. Ennen paloa keskipuusto alueella oli vain noin 50 kuutiota hehtaarilla, kun se Rautjärven mukaan vuonna 2009 oli jo yli kolminkertainen paloa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Vasta keskiviikkoiltana voitiin sammutusmiehistöä ryhtyä vähentämään, mutta jälkivartiointi alueella jatkui ainakin kahden viikon ajan. Puunkorjuu nopeasti käyntiin Honkajoen-Isojoen paloalueesta muodostui noin 1 600 hehtaarin laajuinen alue. Maanantaina illalla sammutustöihin osallistuneiden henkilöiden määrä nousi jopa viiteentuhanteen ja vapaaehtoisten voimin käynnistettiin nopeasti myös massiivinen ruokahuolto-operaatio. Uutta sammutusmiehistöä kuljetettiin kuitenkin paikalle vielä koko päivän ajan. Suurpalon vuoksi 42 tilan veroluokitusta alennettiin. Kaikkiaan puuta korjattiin paloalueelta 15 500 kuutiometriä. Samalla ojituskelpoiset suot ojitettiin. Tuli eteni kuuman kesän kuivattamassa suokasvustossa niin nopeasti, että palon pysäyttäminen oli jopa metsässä helpompaa kuin suolla. Metsäteknikko Pentti Rautjärvi sai vastuulleen puunkorjuun järjestämisen paloalueelta. Palontorjunta -lehden numeron 6/1959 artikkeleita ja kuvia, Honkajoen Joulu -lehtiä sekä Metsälehden arkistoa. Lopulta tiistain kuluessa paloalueen laajentuminen saatiin pysäytettyä. ”Kulon sammutus muistutti ankaraa taistelutoimintaa sodan aikana”, kuvaili ylimetsänhoitaja Emil Vesterinen tilannetta Palontorjuntalehdessä vuonna 1959. ”Puut myytiin yhteismyyntinä 42 tilan alueelta ja hakkuut aloitettiin 15.9.1959. Kesällä 1959 syttyi lähes kahdeksansataa kuloa. Kaikkien 18–50-vuotiaiden työkykyisten oli heti tiedon saatuaan riennettävä kuloa sammuttamaan. Alueelle päätettiin rakennettiin myös uusi metsäautotie ja keväällä Tapio kylvi 1960 alueet männynsiemenillä. Maataloustraktoreiden pyörittämillä kenttäsirkkeleillä sahattiin muun muassa parruja Tshekkoslovakiaan”, kirjoitti Rautjärvi vuonna 2009 Honkajoen joulu -lehdessä. Töissä oli 50–60 hakkuuja ajomiestä. Asuintaloja palossa tuhoutui kaksi, joiden lisäksi lukuisia navetoita ja ulkorakennuksia joutui liekkeihin, mutta ihmishenkiä ei palossa menetetty. Metsät ovat alueella kasvaneet hyvin
Turpeen muodostumisvauhdin perusteella voi haarukoida kelojen ikää”, selvittää metsänomistaja Heino Marjamäki koputellessaan edelleen jopa sahauskelpoisia kelorunkoja. Alajärven Möksyn kylällä asuvan Marjamäen isä osti aikoinaan suovaltaisen metsätilan. Runkomuoto kertoo, että puut ovat olleet myös todella pitkiä, mikä kielii nykyistä lämpimämmistä kasvuolosuhteista. Marjamäen kohteeseen tutustuneen Suomen metsäkeskuksen hankevetäjän Mira Isoniemen mukaan suonpohjia on Suomessa noin 45 000 hehtaaria, ja lähivuosina niitä on tulossa toinen mokoma lisää. Tästä mahdollisuudesta myös Marjamäki kiinnostui 1990-luvulla. ”Itse tuskin pääsen alueen hakkuutuloista hyötymään, mutta jos alueelle saa kasvamaan vakiintuneet taimikot 5–10 vuoden kuluessa, niin tilan arvo nousee siinäkin vaiheessa merkittävästi.” Suonpohjalle uusi elämä Alajärveläinen metsänomistaja Heino Marjamäki metsitti 45 hehtaaria vanhaa turvetuotantoaluetta. Mainittakoon, että kaikki Marjamäen ”harrastusmielessä” tekemät 2 500 pinomottia halkoja ovat syntyneet ilman konevoimia pokasahan ja kirveen kanssa. Ikivanhat puut ovat läpimitaltaan noin nelikymmensenttisiä. Puulla on ollut Marjamäelle iso merkitys läpi elämän. ”Aloitin turpeen noston vuonna 1998, ja viimeisen kerran täältä nostettiin turvetta kaksi kesää sitten. Tuhkalannoituksen ansiosta taimien pitäisi pystyä kasvattamaan juurensa turvekerroksen läpi kivennäismaahan. Taimikot nostavat tilan arvoa Alajärven suoalueilla turvetuotanto on pitkään ollut yksi tärkeä toimeentulon lähde. Turvetta on keskimäärin jäljellä parikymmentä senttiä, joten alueelle piti keksiä uutta käyttöä.” Vanhoja, käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, eli suonpohjia, on Suomessa muokattu niin pelloiksi kuin kosteikoiksikin, mutta myös metsitys on varteenotettava vaihtoehto. Hankintahakkuiden lisäksi olen tehnyt kymmeniä hirsimökkejä sekä polttopuuta harrastusmielessä myyntiinkin saakka”, 69-vuotias Marjanmäki kertoo. Hän saikin luvat noin 50 hehtaarin laajuisen turvesuon perustamiseen. Marjamäelle metsitys oli selkeä valinta, vaikkei turvetuotantolupiin sisälly varsinaisesti mitään metsitystai maisemointivelvoitteita. On vaikea käsittää, että näillä puilla on todennäköisesti jopa viidentuhannen vuoden ikäero. 18 29.8.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat T erhakka parivuotias männyntaimi varttuu alajärveläisellä turvetuotantoalueella maassa makaavan keloutuneen ja palaneen lajitoverinsa rinnalla. Viljavimmat osat tilasta oli ojitettu metsän kasvun vauhdittamiseksi, kun Heino Marjamäki sai tilan vastuulleen vuonna 1983. Marjamäki jatkoi tilan metsien hoitoa tehden hankintahakkuita ja lannoittaen metsiä aktiivisesti. Kotialbumin kuvat kertovat tuhansista työtunneista metsässä ja halkorantteella.. ”Kelot ovat nousseet suosta parin metrin syvyydestä turpeen noston yhteydessä. ”Olen ollut koko ikäni puun kanssa tekemisissä. Tätä puoltavat myös tutkijoiden arviot, sillä niiden mukaan nykyisen jääkausien välisen ajanjakson lämpöhuippu ohitettiin noin 5 000– 7 000 vuotta sitten. "Kun turvetta on jäljellä noin 20–30 senttiä, ovat edellytykset metsänkasvatukselle hyvät, kun myös maaperän ravinnetasapainosta huolehditaan", Isoniemi sanoo. Vuosi sitten keväällä Heino Marjamäen vanhalle turvetuotantoalueelle istutetut männyt ovat lähteneet hyvin kasvuun
Olen nähnyt teerija metsopoikueita, mutta kuulemma myös joitain riekkoja löytyy täältä edelleen”, Marjamäki iloitsee. Hitautta aiheuttaa myös uskomus, ettei pienaukolle (alle 0,3 hehtaaria) tarvitse tehdä mitään. ”Marjoja oli tänä kesänä hyvin, ja metsäkanalinnuillakin vaikuttaa olevan pitkästä aikaa poikasia runsaasti. Maanmuokkausta ei tehty, sillä pintakasvillisuus ei suonpohjalla uhkaa taimien kasvua”, Heino Marjamäki kuvailee. Erityisesti rehevillä kasvupaikoilla viivyttely metsänuudistamisessa lisää kustannuksia nopeasti. Kun pari kertaa kesässä kaivaa kuusentaimet esille vähintään vyötärölle ulottuvan kasvillisuuden seasta, tietää kyllä työtä tehneensä. Tuhkalla ravinnetasapaino kuntoon Marjamäen turvetuotantoalueella ensimmäiset neljäntoista hehtaaria metsitettiin viljellen vuonna 2011. KUOLINPESIEN RIITAISUUS on monesti käsittämättömän viivyttelyn pääsyy. Jos kateutta vähentää se tieto, että naapuri on jo kahdesti maksanut taimikonhoidon kustannuksia, tulkoon uskollaan autuaaksi. Karuimmilla kasvupaikoilla puolimetrinen luonnonmännikkö samassa ajassa on kiikun kaakun ymmärrettävissä, mutta ei kuitenkaan edes siedettävä tulos sen enempää talousmetsänä kuin hiilensidonnan kannalta. Tänä kesänä metsistä ja soilta on päässyt korjaamaan satoa myös lakkojen muodossa. ”Tuki kattoi noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista”, Marjamäki laskeskelee. Sen huomaisivat monet muutkin, jos vain liikkuisivat metsissä.” Pokasahan teroitus käy Heino Marjamäeltä kahden ja puolen tuhannen halkomotin kokemuksella.. keskustelussa, mutta sen tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa." "Koskematonta luontoa riittää" Metsätöissä ja halonhakkuussa Marjamäki on iän myötä hieman höllännyt tahtiaan, sillä talokin lämpiää nykyään maalämmöllä. Se, mikä riittää lainvalvojalle, on harvoin hyvä taloudellisesti ajattelevalle puuntuottajalle. Maailman pitää mennä eteenpäin”, Marjamäki lisää. PINTAKASVILLISUUDEN REHEVÖITYMINEN on pääsyy kustannusten karkaamiseen. Sitä paitsi ihminen on etevä keksimään tekosyitä ajan kuluttamiseen. Muutama vuosi saattaa mennä siihen, että uskotaan metsänviljelyn viivyttämisen vähentävän tukkimiehentäin aiheuttamia taimituhoja. Vuosi sitten keväällä metsuriyrittäjät istuttivat loput alueesta pääasiassa männylle, mutta muutamaan sarkaan laitettiin myös kuusta ja rauduskoivua. Olosuhteet vaihtelevat. 19 METSÄSTÄ / 29.8.2019 ”Taisihan jo Lutherkin sanoa, että jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun. Näin toki Suomessa tapahtuukin, kun malttaa odottaa riittävän kauan. Silloin kun 15 vuotta päätehakkuun jälkeen on ehkä saatu aikaan se lainvalvojalle riittävä puolimetrinen kuusentaimikko, ripeyteen uskovan naapurin metsässä valtapituus voi olla 6–8 metriä. Paksumpiturpeisilla alueilla puut ovat paikoin selvästi kituliaampia." Kun Marjamäki laittoi metsitysprojektinsa vireille, oli siihen mahdollista hakea kemeratukea. Lainsäätäjälle sattui aikoinaan kömmähdys metsälakia kirjoitettaessa, kun uudistamisvelvollisuuden toteuttamista ei sidottu millään tavalla kasvupaikkaan. ”Ennen istutusta alueelle levitettiin rakeistettua tuhkaa parituhatta kiloa hehtaarille. Jos kiuruvetisellä lehtomaisella kankaalla odottelee päätehakkuun jälkeen kymmenkunta vuotta ennen kuin tilaa mätästyksen ja kuusenistutuksen, aluksi on ehkä raivautettava pajukot ja ranteenvahvuiset harmaalepät. Jos kiuruvetisellä lehtomaisella kankaalla on saatu aikaan 15 vuoden kuluessa vain puolimetrinen kuusentaimikko, tilanne on katastrofi. PALSTALLA VIRANOMAINEN EI OLE TIUKKA metsänuudistamisen vaatimuksissaan. Jos se ei järjellisesti ajatellen voi uudistua ympäröivästä puustosta, metsänviljely on pakollinen aukon koosta riippumatta. "Jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin tänään omenapuun." Heino Marjamäeltä löytyy työkalut ja osaaminen pokasahan terän kunnostukseen. Lakkareissut Pohjanmaan rauhallisimpiin kolkkiin antavat hyvin perspektiiviä myös ilmastokeskusteluun. Kyllä sika syitä löytää: milloin kärsä kipeä, milloin maa roudassa. Kuusentaimet sinnittelevät 1,5 metriä alempana. Kaikkiaan taimia istutettiin noin 60 000 kappaletta. Metsälain säätäjän tarkoittamassa eteläisessä Suomessa riittää, että puolimetrinen taimikko on saatu aikaan kymmenessä vuodessa, ja jossakin Pihtiputaalla tai Kiuruvedellä aikaa annetaan ruhtinaallisesti 15 vuotta. Ei ole vaikeaa löytää pienaukkoja, joissa uudistumista ei ole tapahtunut 30 vuoden aikana. Viivyttely uudistamisessa lisää kustannuksia Kuva otettu silmien tasalta. Päätehakkuutulot saadaan kyllä ripeästi ja sovinnollisesti jaetuksi, mutta uudistamisen rahoitus tuottaa tuskaa. Tarkasti luettuna metsälakiin liittyvä valtioneuvoston asetus toteaa, ettei pienaukolle tarvitse tehdä mitään, JOS se uudistuu reunametsästä. Isoniemen mukaan kyseessä oli metsätalouden käyttöön otettavan metsänkasvatukseen soveltuvan alueen metsittämiseen saatava tuki, mutta nykyinen kemeralaki ei enää tarjoa vastaavaa mahdollisuutta. Raatamista riittää moneksi vuodeksi, koska heinien valtaamilla alueilla kuusien kasvu on hidasta. "Viime aikoina metsitystuen tarpeellisuus on jälleen noussut esille yleisessä MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ravinnetalouden merkityksen puiden kasvulle näkee selvästi Marjamäen ensimmäisillä suonpohjan metsityskuvioilla. ”Suomessa on todella paljon koskematonta luontoa myös suojelualueiden ulkopuolella. Muutama vuosi voi mennä siihen, että uskotaan jonkun haluavan raivata alueen ilmaiseksi saadakseen polttopuuta. ”Alueilla, joilla kivennäismaan hiesua on sekoittunut turpeeseen ja sarkaojien penkoilla puut kasvavat parhaiten. Muutama vuosikymmen kuluu nopeasti. Sitten on vielä niitä, jotka uskovat uuden arvopuuston syntyvän itsestään ajan myötä. Metsään mies suuntaa silti edelleen usein
Kannonkosken Lions Clubin talkooväki latoi tervahautaan reilut kaksikymmentä kiintokuutiota tervaksia. Loitsujen tavoitteena on varmistaa, että tervaa saadaan runsaasti ja tervanpolttajat pysyvät terveinä eivätkä nukahda tai sammu työnsä äärelle. Hautatervalle on kysyntää Kannonkosken tervahaudan poltto kesti noin viisi päivää. Puun pohjoispuolelle jätetään ehjä kaistale kuorta, elämänlanka, jota kavennetaan vähitellen viitenä vuonna. Kuvassa tärkeää tehtävää suorittamassa Reijo Vesterinen. Jo ensimmäisenä yönä tervahaudasta valutettiin niin kutsuttua tervankusta: veden sekaista tervaa, jota saadaan haudasta ennen varsinaista tervaa. Myös hiilet päätyvät seulonnan jälkeen hyötykäyttöön, sille ne myydään grillija pajahiilen käyttäjille. ”Tämä ohje on varmuudella ollut näillä seuduilla tervanpolttajien käytössä ainakin satoja vuosia”, Erkkilä kertoi. Tällä tavoin kituen kasvaneesta männystä saadaan tervahautaan kelpaavia tervaspilkkeitä”, Rautasalo kuvaili. Kannonkoskella valmistelut tervaspuiden osalta aloitettiin jo viisi vuotta sitten. 20 29.8.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat P ohjoisessa Keski-Suomessa, Kannonkosken Piispalassa, poltettiin heinäkuun puolivälissä tervahauta jo kymmenennen kerran. Ennen tervahautaan latomista pihkottuneet puut kaadettiin hakkuukoneella, kuorittiin ja pilkottiin klapikoneella noin 40 senttisiksi siroiksi pilkkeiksi. Pystypuupilkkeillä tervahaudan latominen on helpompaa kuin tervaskantopilkkeillä, mutta tervaa pystypuista saadaan vähemmän. Kannonkoskinen terva tuoksuukin muun muassa Lohjan Pyhän Laurin kirkon sekä Kärsämäen kirkon katoilla. Hautatervalle on kysyntää, sillä sitä käytetään esimerkiksi kirkkojen paanukattojen käsittelyyn. ”Nyt käytimme ensimmäistä kertaa pystypuista tehtyjä tervaksia, kun aiemmilla kerroilla hautaan on ladottu tervaskannoista tehtyjä pilkkeitä”, kertoi pitkän kokemuksen tervanpoltosta omaava Pentti Rautasalo . ”Miehet pyyhkivät tervahaudasta pahan silmän pois naisväen tekemillä vastoilla, joissa on kolme männyn ja kolme lepän oksaa”, Erkkilä selvitti. ”Tällä kertaa määrä jäi noin kolmeensataan litraan, sillä pystypuupilkkeistä tervaa tuli vähemmän kuin kannoista”, kertoi Lions Clubin presidentti Reijo Vesterinen . "Ohje on ollut tervanpolttajien käytössä ainakin satoja vuosia." "Antaa juosta männyn pinnan, hongan roson rollottoa." Kannonkosken tervahaudasta karkoitettiin sytytyksen yhteydessä paha silmä ikiaikaisin loitsuin. Ensimmäisenä haudasta alkaa tulla vedensekaista tervaa eli tervankusta, joka otetaan myös talteen.. Edellisestä tervahaudasta Kannonkoskella saatiin noin 700 litraa tervaa. "Antaa juosta männyn pinnan" Perinteinen hautaterva on kysytty aine muun muassa kirkkojen paanukattojen pintakäsittelyyn. ”Pystypuista saadaan tervaksia, kun puut kuoritaan petkeleellä tyveltä niin ylös kuin ylletään. Paha silmä pois Tervahaudalla järjestettiin sytytyksen yhteydessä yleisölle suunnattu tapahtuma, jossa tervanpolton hyvä lopputulos varmistettiin ikiaikaisin loitsuin Pertta pon Tikan (Aino Erkkilä ) johdolla. Yhdistys myy tervan ja käyttää tuotot hyväntekeväisyyteen