METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 31. Sivut 9–11 Tästäkö se lähtee. www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista:. ELOKUUTA 2017 • NRO 15 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Ju ha M et so UUTISET Syysistutusten läpimurto odotuttaa ›› 2–3 HENKILÖ Keskimääräistä pitemmän rekan puikoissa "Ei tämän ajaminen sen kummallisempaa olekaan", yli 30-metristä HCT-rekkaa kokeileva Sini Ora sanoo. Sen vaikutus heijastuu koko maahan. ›› 4–5 Keitele tavoittelee miljoonaa kuutiota ›› 6–7 Oulun syväväylästä potkua sahayhtiöille ›› 7 Metsä Woodin Viron vaneritehdas etenee ›› 8 METSÄSTÄ Milloin ja miten kannattaa heinätä ›› 14–15 Pitkin metsiä kätköjen perässä ›› 16–17 Husqvarna esitteli ammattilaissahan ›› 23 PILKKEITÄ Ketunpillitys saanut jalansijan Suomessa ›› 24 Joulukuuset kestävät tuhoja ›› 26 Kirja opastaa kelkan ja mönkijän saloihin ›› 29 Sa m i Ka rp pi ne n Äänekosken biotuotetehdas on ensimmäinen merkittävä uusi biotalousinvestointi
Toisaalta ministeriö kehottaa huomioimaan monimuotoisuuden ja säästämään myrskyn kaatamia puita mahdollisuuksien mukaan ja metsätuholain puitteissa metsään. Syynä on todennäköisesti ollut kolea ja sateinen kesä. Tällä hetkellä metsän keskihinta on Ruotsissa 419 kruunua kuutiometriltä (46,20 euroa), LRF Konsult -yhtiön tilasto kertoo. Nopeinta nousu on ollut Pohjois-Ruotsissa, jossa ostometsän puukuutio maksaa reilut 30 euroa kuutiolta. Biotalous on kuitenkin vain välivaihe siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia energian tuotantoa. Kylmyys haittasi vesilintujen pesintää TÄRKEIMPIEN riistasorsien kannat ovat pysyneet viimevuotisella tasolla, Luonnonvarakeskus kertoo. ”Ei iso määrä enkä jaksa uskoa, Syysistutukset – ikuinen lupaus Taimien ylivaraaminen kertoo uskosta syysistutusten kasvuun, joka kuitenkin alati siirtyy. LYHYET UUTISET MIKKO HÄYRYNEN, teksti VALTTERI SKYTTÄ, kuva S uomen suurimman taimiyhtiön toimitusjohtajan mukaan syysistutuksiin on vakiintunut outo toimintatapa – taimien välittäjät varaavat taimituottajilta suuren määrän taimia, joista suuri osa jää lopulta ostamatta. Helen: Biotalous on välivaihe JOTTA kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista päästäisiin mahdollisimman nopeasti eroon, on nopein keino siirtyä biopolttoaineisiin, energiayhtiö Helen arvioi. Käyttämättömät taimet laitetaan laatikoissa pakkasvarastoon, jossa ne ovat turvassa ulkokentän talvehtimisriskeiltä ja josta ne saadaan hyllytavarana seuraavan kevään istutuksiin. Esimerkiksi pakurilla, mahlalla, kuusenkerkillä ja koivunlehdillä on maailmalla suurta kysyntää, Itä-Suomen yliopistosta kerrotaan. Salmisen mukaan ylivarausten kanssa voidaan elää. ”Syysistutus antaisi joustavuutta." Taimituottajilta varataan syysistutustaimia huomattavasti todellista menekkiä enemmän. Tänä vuonna syyksi tuli kylmä alkukesä. Vaikka kaksivuotiaita taimia saa normaalisti, syysistutusten alkaminen myöhentyy silti. Yhtiön mukaan on vaikea arvioida, mitä biotalouden jälkeen tulee. 31.8.2017 / AJASSA 2 Koivunlehdillä lisätuloja METSISSÄ on useita jokamiehen oikeuden ulkopuolelle jääviä luonnontuotteita, joita metsänomistajat voisivat hyödyntää. Ruotsissa metsämaat hinnoitellaan puuston kuutiomäärän perusteella, ja hinta määritellään kruunuina kuutiometriltä. Viime vuoden parimääriin verrattuna tänä vuonna runsastuivat haapana, tukkasotka ja isokoskelo. Ruotsin metsämaat ennätyshinnoissa METSÄMAAN hinta on kohonnut Ruotsissa ennätystasolla. Nyt on syytä olla huolellinen etenkin kuusikoiden tuhopuiden korjuussa, sillä Kiira-myrskystä kärsineillä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa on viime vuosina koettu kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Tämän vuoden poikuelaskennoissa pesimätulos notkahti aavistuksen. Fin Forelialla syystaimien osuus koko taimimyynnistä on 15 prosentin tienoilla. ”Todellinen menekki yltää hädin tuskin puoleen varausmäärästä”, sanoo Fin Forelia toimitusjohtaja Timo Salminen . Salminen näkee kummallisen käytännön takana välittäjien uskon siihen, että syysistutusten määrä kuitenkin kasvaa. Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Mikkelin toimistosta kertoo, että heidän alueellaan syysistutusten osuus on ollut pitkään kymmenisen prosenttia. Etelä-Ruotsissa hinnat ovat noin 68 euroa kuutiolta. Vierastusta monella taholla Metsänhoitoyhdistykset ovat innostuneet syysistutuksista vaihtelevasti. Tavin, punasotkan, telkän ja nokikanan parimäärät vähenivät. Välittäjäportaaseen kuuluu metsänhoitoyhdistyksiä ja metsäyhtiöitä, mutta vähemmän metsäpalveluyrityksiä. Sinisorsan lukemat pysyivät viime vuoden tasolla. Uutta teknologiaa suunnitellaan ja pilotoidaan jo, mutta voittajia ei vielä tiedetä. Se kertoo kiinnostuksesta, mutta myös pinttyneistä asenteista.. Kun istutuskausi jää lyhyeksi, se vääjäämättä näkyy istutusmäärissä. ”Tavoitteita on, mutta syysistutus ei vain saa tuulta siipiensä alle, vuodesta toiseen.” Tämän syksyn selitys on kylmä alkukesä, jonka vuoksi keväällä kylvettyjen, yksivuotisten havupuutainten saatavuus on kaksi kolme viikkoa myöhässä. Myrskykuusikot kannattaa korjata MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ muistuttaa metsänomistajia tuulenkaatojen korjuuvelvoitteesta. Tuoreista koivun lehdistä maksetaan noin viisi euroa kilolta, mutta kuivatuista kuusenkerkistä 30 euroa kilolta
Seppälän mukaan tiemaksua tulisi vähintään kohtuullistaa esimerkiksi hintakaton muodossa. Viime vuosina taimikoita on hoidettu koko maassa keskimäärin 160 000 hehtaaria vuosittain. Lannoitusmäärät ovat pudonneet huippuvuosista kuudennekseen. . Maksu peritään ensimmäisiltä 20 kuljetuskilometriltä. Kaikissa työlajeissa – nuoren metsänhoidossa, metsänviljelyssä, kunnostusojituksessa, metsäteiden rakennuksessa ja lannoituksessa – työmäärät ovat tällä vuosikymmenellä laskeneet, lisäksi on jääty enemmän tai vähemmän jälkeen alueellisten metsäohjelmien tavoitteista. . . Hän odottaa Pohjois-Suomeen reipasta puukauppasyksyä. Tämä näkyy metsänomistajalle maksettavassa puunhinnassa, sillä kuljetuskulut huomioidaan puukauppatarjouksessa. 3 AJASSA / 31.8.2017 VALTTERI SKYTTÄ M etsähallituksen puunkuljetuksista veloittama tienkäyttömaksu jäytää yhä Pohjois-Suomen yksityismetsien puukauppoja, vaikka maksukilometrejä kohtuullistettiin alkuvuodesta. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen moitiskelee metsäalaa luutuneista asenteista ja muistuttaa, että istutuskausi kestää viisi kuukautta. Syysistutuksilla ja koneistutuksella kytkös UPM:n Joroisten taimitarhalla syystoimitusten osuus on merkittävä, 20–25 prosentin luokkaa. Osassa Pohjois-Suomea kuitupuuta on yhä tarjolla enemmän kuin puutavaralajille on ostajia. ”Se vastaisi lähes Äänekosken tehtaan tuomaa lisäystä vuotuiseen puunkäyttöön”, Heikkinen korostaa. että isosti nousisi, mutta kuitenkin tehdään.” Väänänen näkee syyksi kevätistutusten vahvan perinteen sekä rytmin muokata syksyllä ja antaa painahtaa talven yli. ”Syysistutus antaisi joustavuutta, mutta ammattilaisten päihin on pinttynyt, että taimet pitää istuttaa keväällä.” Istutuskauden levittäminen koko viiden kuukauden ajalle mahdollistaisi istutuskoneiden pitemmän käyttöajan. Etelämpänä kilometrikatolla ei ole ollut isoa merkitystä. Väliin ei jää paljon, jos kantohinta on alle kympin ja tästä vähennetään kuljetusmaksu, joka on enimmillään kolme euroa kuutiolta", kertoo Kittilän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Seppälä . Kuljetusmaksu vaikuttaa puunhintaan Metsähallitus on perinyt puunkuljetusmaksua valtion metsäteillä kahden vuoden ajan. . Metsänhoitoyhdistysten mukaan alueella odotetaankin malttamattomina tietoa Kemijärven ja Kainuun Paltamon tehdasinvestointien toteutumisesta. Nykyisin metsiä lannoitetaan noin 40 000 hehtaaria vuodessa, mutta jos määrä nostettaisiin 230 000 hehtaariin, sillä saataisiin vähintään 3,5 miljoonan kuution lisäkasvu vuodessa. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ”Syksyllä on työvoimapulaa, kun metsurit ovat raivaussahahommissa. Tienkäyttömaksu tuntuu etenkin ensiharvennushakkuissa, joissa matala puunhinta korostaa kustannusten suuruutta. Rästit kasvavat. Kemijärven tehtaan investointipäätös on luvattu tälle syksylle, Paltamon ensi vuodelle. "Tiemaksuista on keskusteltu tänä vuonna yksittäisissä leimikoissa, joille on pitkä matka Metsähallituksen teitä pitkin." Partanen ei näe, että tienkäyttömaksu olisi jarruttanut puunostoja. Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Konevalmista jien kannalta istutuskoneiden markkinat ovat pienet ja kehityskiinnostus jossakin muualla. "Ensiharvennuksilta voi kertyä puuta paljon, mutta puunhinta ei ole suuri. Syysistutus myös mielletään riskialttiiksi, vaikka kyse saattaa olla mielikuvasta.” Osa metsänomistajista vierastaa syysistutuksia, mutta toisaalta metsäneuvojatkaan eivät osaa niitä myydä. Hän myös epäilee, osataanko kustannuslaskennassa ottaa kaikki huomioon. Immonen kiittää koneistutuksen työnjälkeä, mutta koneistutus on kuitenkin jäänyt lähtökuoppiinsa sekä määrällisesti että koneiden kehityksen osalta. Hienojakoisilla mailla rouste nostaa taimia, jotka eivät ole ehtineet juurtua maahan kiinni. Syysistutuskausi kestää syyskuun loppuun. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi KARKEILLE MAILLE . 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. ”Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. ”Manuaaliseen istuttamiseen liittyy paljon yleistä junailua, joka piiloutuu organisaation yleiskustannuksiin.” Fakta Fakta Kuljetusmaksu hiertää yhä pohjoisessa JUSSI COLLIN M etsänhoitotöissä on jääty pahasti tavoitteista jälkeen, Suomen metsäkeskuksesta arvioidaan. . Enimmäismaksu puukuutiota kohden on siten kolme euroa. Kolmas tekijä on, että taimituottajat eivät ole tehneet syyskauden tarjouskampanjoita. . Erityisesti hoitotarvetta on kertynyt nuoriin metsiin. Stora Enson Pohjois-Suomen hankintajohtaja Antti Partanen kertoo, että tiemaksun kohtuullistamisella ei ole ollut suurta vaikutusta puukauppoihin. "Toki tiemaksut vaikuttavat meidän puunhankintakustannuksiimme ja sitä kautta kykyyn maksaa puusta”, Partanen sanoo. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Alkuvuonna tapahtuneen muutoksen myötä maksua ei enää peritä yli 20 kilometrin menevältä matkaosuudelta, minkä on toivottu tuovan pitkän taipaleen takana sijaitsevia pohjoisen metsäpalstoja takaisin kannattavan metsätalouden piiriin. Esimerkiksi Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että kuljetusmatkat Metsähallituksen metsäteitä myöten jäävät yleisesti alle 20 kilometrin. Eniten hoitorästejä on kertynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle, missä taimikoita on hoidettu vähän alle puolet tavoitteesta. Immonen pohtii, että riittävän halpaa istutustyövoima on edelleen saatavilla. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. PUUNKULJETUS VALTION METSÄTEILLÄ . . Puunostaja on usein puunkuljetuksen järjestäjä, joten ostaja maksaa myös tienkäyttömaksun. . . Puutavaran kuljetus Metsähallituksen metsätiellä maksaa 0,15 euroa kuutiolta kilometriä kohden. Syysistutus sopii vain karkeajakoisille maille, sillä juuret lopettavat kasvunsa syyskuun puolivälissä. Ne menevät sekä omiin metsiin että yhtiön sopimusasiakkaille. Alueellisten metsäohjelmien mukaan hoitotarve olisi noin 270 000 hehtaaria
Äänekoskella valmistuu pääasiassa sellua, mutta jo alusta alkaen suunnitelmissa on ollut laajempi tuotepaletti. Orpe Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ora kertoo, että heidän HCT-yhdistelmänsä on noin yhden henkilöauton verran pidempi kuin tavallinen rekka. Erikoissuurella rekalla ei saa ajaa kuka tahansa, sillä HCT-yhdistelmien käyttö on vasta kokeiluasteella. Suurin selittäjä taannoisille alihakkuille oli massiivinen puuntuonti, jolla teollisuus painoi kotimaisen kuitupuun hintaa alas. Mutta kun huomasin, ettei tämän ajaminen sen kummallisempaa olekaan, tuli rentous", Ora sanoo. Metsään sekä siihen liittyvään osaamiseen kannattaa luottaa samalla tavalla, kuin ensimmäisen sellubuumin aikaan sata vuotta sitten. Sellunteko kannattaa ja metsäteollisuus kiittää. Vanhoja tehtaita on laajennettu ja uusia on suunnitteilla, myös Suomeen. Tällä hetkellä Suomessa on 35 HCT-rekkaa "Jo kolmas heinäys tänä kesänä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. . Saa ajaa vain Trafin myöntämällä poikkeusluvalla . KIINNOSTAVIN PIIRRE sellusuhdanteessa liittyy biotuotteisiin. Kun Fibrian kaltaiset sellujätit tuottavat tarvitsemansa plantaasipuun automatisoiduilla taimitarhoilla ja ennätyslyhyillä kiertoajoilla, suomalaisten yritysten pitää löytää kilpailukykynsä muualta. Ora on kuljettanut HCT-yhdistelmällä puutavaraa UPM:n tehtaille lähes kolme vuotta. Sellutehdas on tehokas laitos erottelemaan puusta muutakin kuin paperin ja kartongin raaka-ainetta. Yli 25,25 metriä pitkä ja painaa yli 76 tonnia . Idea on, että kun vuosituhannen alussa hakattiin vähän, pitää niin tehdä jatkossakin. Sellutehdas on tulevaisuuden laitos. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. "Täytyy myöntää, että aluksi vähän jännitti ja pelotti. Orpe Kuljetus Oy:n yhdistelmäajoneuvokuljettaja Sini Ora teki muovikartioista risteysalueita ennen kuin nousi 31 metriä pitkään ja 94 tonnia painavaan rekkaan. Kemin Kaidi jäädytettiin jo, eivätkä Finnpulpin nokkamiesten viime kommentitkaan olleet erityisen rohkaisevia. Kuljettavat esimerkiksi puuta, elintarvikkeita ja kemikaaleja . . Vaikka kuulostaakin vanhanaikaiselta, Suomen valtit ovat edelleen puu ja pää. 31.8.2017 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA METSO, kuva L appeenrannan lentokentän kiitotie ja hallin piha ovat hyviä paikkoja kokeilla ensimmäistä kertaa HCT-yhdistelmän, eli tavallista suuremman rekka-auton ajamista. Hyvin taimetkin ovat kasvaneet suolla, mutta horsma, nokkonen ja muu vielä enemmän." METSÄNKASVATTAJA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. MAAILMALLA ON meneillään melkoinen sellubuumi. Etuajassa valmistuneella tehtaalla on mahdollista tuottaa vuodessa 1,95 miljoonaa tonnia, mikä nostaa Trés Lagoasin yksikön koko kapasiteetin 3,25 miljoonaan tonniin. Alettiin käyttää vuoden 2013 jälkeen . Erityisen nopeasti kysyntä lisääntyy Kiinassa, jonka talouden kasvu on kesällä taas yllättänyt ennustajat. Äskettäin käynnistyi iso tehdas Indonesiassa. . . Säästöjä jättirekalla HCT-yhdistelmillä voidaan vähentää kustannuksia ja mahdollisesti lievittää metsäalan kuljettajapulaa. Vahinko lankeaa metsänomistajille ja kansantaloudelle, kun vuosikymmeniä kasvatetut puuvarat jäävät hyödyntämättä. Sen rinnalla Euroopan mitassa jättimäinen Metsä Groupin biotuotetehdas näyttää 1,3 miljoonalla tonnillaan pieneltä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää poikkeusluvat ajamiseen. Puukuitu ja -kemia meillä tunnetaan erityisen hyvin, joten uusien biotuotteiden jalostaminen tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia. Kilpailu kuitenkin kiristyy, kun uudet tehtaat yltävät täyteen tuotantoon. Siinä tapauksessa nykyiset metsäyhtiöt saavat jatkossakin nauttia kuitupuun ylitarjonnasta ilman aitoa kilpailua. . HIGH CAPACITY TRANSPORT ELI HCT . Sen omistaa maailman suurin markkinasellun valmistaja Fibria, joka tunnetaan myös Stora Enson kumppanina Veracellin tehtaalla. Sekä eukalyptusettä havusellu ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja sen myötä myös hinnat ovat nousseet. Jos EU:n hiilitemppu onnistuu, kuitupuun ylitarjonta jatkuu, koska investoijat lyövät jarrut päälle. MIKKO RIIKILÄ Selluyhtiöt kiittävät SAMAAN AIKAAN, KUN Äänekoskella on käynnistetty uutta biotuotetehdasta, Brasiliassa aloitti tuotantonsa uusi eukalyptussellun tuotantolinja. Buumin taustalla ovat varsinkin väestön kasvu ja muuttoliike maalta kaupunkeihin, mikä lisää pakkausten ja pehmopaperituotteiden kulutusta. Suon heinäystä EU:N HIILINIELULASKELMAT uhkaavat Suomen metsien järkevää hyödyntämistä
Ehkäpä vuokrasopimukseen voitaisiin jopa kirjata ehto pitää vuokrapalstan tienvarret raivattuna. Seura voi osallistua lanauksen jälkeen esimerkiksi kivien keruuseen. "Totta kai ne auttaisivat aavistuksen, jos ne tulisivat vapaaseen käyttöön erilliselle tieverkostolle. Metsänomistajat voivat patistella tietysti hoitokuntaa, mutta myös seuraa talkootöihin. Hajanaisia kaatumisia juurineen ja katkomista. Suojelu-alueella hävitystä entisten rojahtaneiden lisäksi, yksityisillä vaihtelevaa, jopa vasta harvennetulla nuoressa metsässä. Tippa siinä silmään vierähti katsellessa." R.RITVA "Metsien tuulituhoherkkyys on kasvussa routa-ajan lyhentyessä. Tienvarsien raivaus on juuri sellaista työtä, joka sopii talkoilla tehtäväksi. Monesti tienvarressa kasvaa jo sen verran isoa puustoa, että silppurilla niitä ei enää voi raivata. Tällöin on aika pohtia, mitä asialle olisi tehtävissä. Yhteistyössä metsänomistajien kanssa tällaisetkin kohdat kannattaa laittaa kuntoon – kustannukset jäävät hyötyyn nähden vähäisiksi. Toisella palstalla pari vuotta sitten harvennetusta kuviosta noin 30 oksakarsittua kuiturunkoa on pitkällään, näiden korjuu auki vielä. Jos raivauksen ottaa vuosittaiseksi rutiiniksi, keskivertoseuran käyttämät metsätiet pysyvät tienvarsien osalta kunnossa. JALKANEN "Kuusikot kun harventaa liian harvaksi, niin monimuotoisuus ynnä ötökkätuhot lisääntyvät seuraavan kunnon myräkän jälkeen melko varmasti." PUUKI HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Kannattaako heinääminen. Oletko lannoittanut metsääsi. Toisaalta metsästysseuroissa on monenlaisia osaajia, joiden apuun metsänomistaja voi puolestaan tilanteen mukaan turvautua. HCT-yhdistelmät voivat laskea polttoaineen kulutusta yli 20 prosenttia kuljetettua kuutiota kohti. "Etenkin talvisaikaan on jatkuva pula. Tällöin hoitokunta perii yleensä korvauksia tien osakkailta ja ehkä muiltakin käyttäjiltä, kuten metsästysseuroilta. Sen vuoksi onkin kohtuullista, että myös muut käyttäjät voivat osallistua omalta osaltaan tien ylläpitoon. Kuljettajille tehdyn kyselyn mukaan HCT-yhdistelmät sopivat hyvin Suomen talvikeleihin, vaikka haasteita ovat tuoneet liukkauden torjunta ja lumivallien kaventamat risteysalueet. Näillä usein kovia maita kulkevilla urilla on välillä pehmeämpiä paikkoja, jotka hankaloittavat liikkumista. Myös teiden rasituksen uskotaan pienenevän. Digikortit rajoittavat kuljetuksia, kun ei uskalleta ajaa minuuttiakaan lakisääteisten työaikojen yli." UPM Metsän kehitysasiantuntijan Janne Kukkuran mukaan kuljettajapulaan auttaisi osaltaan HCT-yhdistel mien yleistyminen. Lyhyet, ne tavallisimmin hoitamattomiksi jäävät tieosuudet, ovat melko pienin kustannuksin hoidettavissa ainakin henkilöautolla ajettavaan kuntoon. OMATOIMINEN METSÄNOMISTAJA RAIVAA yleensä itse oman palstansa tienvarret, mutta monilla metsänomistajilla ei ole tähän mahdollisuuksia. 5 AJASSA / 31.8.2017 "Kaatoiko Kiira-myrsky metsiä?" KORPITUVAN TANELI "Kiira kiersi Etelä-Savon, joten pystyssä metsät kasvavat. Se on työtä, joka kuuluisi tiekunnille ja metsänomistajille, mutta jää valitettavasti monesti tekemättä. Talvella pitää ennakoida risteyksissä." Byrokratia hankaloittaa Metsäalalle kaivattaisiin enemmän kuljettajia, kertoo Orpe Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ora . Ora kertoo, ettei hänellä ole ollut vaikeuksia ajaa jättirekkaa. Lyhyellä pistotiellä voi metsätaloudellinen toiminta olla vähäistä. UPM:n lisäksi siinä ovat mukana Stora Enso, Metsä Group ja Metsähallitus. Kesä on ollut kasvuisa, vettä on piisannut, taimet ja heinät ovat kasvaneet mallikkaasti pituutta." METSÄKUPSA "Yhdellä palstalla aukon laidalla meni nurin 30 kuutiota, nyt jo pinossa. Useita hävityksen kauhistuksia näkyy edelleen syöksyvirtauksien jäljiltä, ei ole ehditty korjata läheskään kaikkea pois." LUONNOTAR "Melkoisia vaurioita myrsky aiheutti Etelä-Suomessa. Se on sitä tulevaisuutta, jota varten tutkimme autoja." OLEMME TÄÄLLÄ VIKAJÄRVELLÄ ottaneet yhdeksi metsästysseuran talkookohteeksi tienvarsien raivauksen. Jos tiellä on toimiva hoitokunta, tienvarretkin pysyvät kunnossa ja tie lanattuna. Tiet kuntoon talkoilla. Uusi kysymys: Kyllä 75% Sopii talvikeleille Puutavaraa kuljettavat rekat ovat osa Metsätehon HCT-yhdistelmien tutkimusta. Syöksyvirtauksia lähiseudulla, tutulta meni arviolta 1 600 mottia nurin ja poikki. Tien tavallisimpia käyttäjiä saattavat olla esimerkiksi metsästäjät. HELPOITEN TIENVARSIEN RAIVAUS käy koneellisesti, jos siihen on esimerkiksi jollakin maatilalla sopivaa kalustoa. Jos hoitokuntaa ei ole tai se ei toimi, metsästysseuran kannattaa olla tieasiassa aktiivinen. "Ei tämän ajaminen eroa paljoa tavallisesta, pitää vain olla vähän tarkempi. Jos tien osakkailla ei näytä olevan kiinnostusta myöskään lanaukseen, voi seura olla tässäkin aktiivinen. Silloin raivausja moottorisahat ovat tarpeen. Näitä voi yrittää torjua huolehtimalla harvennushakkuista ja välttämällä suuria puuston pituuseroja vierekkäisissä metsiköissä." A. Tuulituhovakuutusta ei ole, mutta vahingot jäivät kohtuu pieneksi." SATAPII "Eivät olleet sähköt poikki, eikä ole tuulikaatoja näkynyt." JÄTKÄ "Pikkusen tukisteli latvoja ja juuret taisivat vahvistua." EI KIIRETTÄ "Sähköt olivat poikki 33 tuntia yhtäjaksoisesti. Metsänomistaja voi kokea saavansa pientä korvausta metsistään sen mahdollisen hirvenlihapalasen lisäksi. Silloin ei joka syksy tarvitse tuskailla tien huonoa kuntoa kiviä ja rapakoita kierrellessä. Metsästäjiäkin teiden hoitamattomuus harmittaa viimeistään silloin, kun oksat raapivat auton kylkiä tiellä ajettaessa. Suuremmat puutavaran kuljetukset vähentävät ajokertoja ja pienentävät kustannuksia. Etenkin täällä Lapissa on metsissä paljon talvitienpohjia, joita voi kesäaikaan ajaa myös henkilöautolla. Kun seura on aktiivinen yhteisten asioiden hoidossa, pysyvät välit maanomistajiinkin hyvinä
Sahayhtiö, joka ei koskaan ole lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa koko 36-vuotisen olemassaolonsa aikana. . Näin pohjoissavolaisessa yhtiössä toimitaan jatkossakin, mikäli asia riippuu sahaliiketoiminnan johtajasta Matti Kylävainiosta . Ikä: 43 vuotta . . Kasvun on oltava kannattavaa." Kylävainion mukaan yhtiön liikevaihto tuskin tuplaantuu muutamassa vuodessa, mutta: "Liikevaihtoon voi tulla vielä 50 prosentin kasvu. "Koen, että minulla on suuremmassa määrin velvollisuus luotsata yhtiötä eteenpäin, kantaa oma korteni kekoon." Ei mikään bulkkisahuri Keitele Groupin Matti Kylävainio pitää huolen sahatavaratuotannon kannattavuudesta. Silti ura perheyhtiössä ei ollut itsestäänselvyys kauppatieteiden maisterille, joka ensimmäisen kerran kiikutti verokorttinsa sahan palkkakonttoriin jo vuonna 1986. "Vanhemmat eivät missään vaiheessa tuputtaneet uraa yhtiössä. Nyt yhtiön tuotteista 93 prosenttia menee vientiin, suurin osa Kaukoidän kasvaville markkinoille. Kova kasvu ja kannattavuus Kolmella paikkakunnalla toimivan Keitele Groupin kasvu on viime vuosina ollut hurjaa. Tilanne voisi olla toisenlainen, jos yhtiö ei kasvaisi jatkuvasti", Kylävainio sanoo. Työ: Keitele Groupin sahaliiketoiminnan johtaja . "Omasta kilpailukyvystä täytyisi pitää huolta. Kaikilla on riittävästi tekemistä ja jokainen pysyy omalla tontillaan. Hän on todella motivoitunut esimerkiksi Alajärven tehdashankkeesta ja on kiistatta yhtiön paras mies vetämään sitä projektia." Toisaalta Matti Kylävainiokin on valmiina johtamaan yhtiötä, kun sen aika koittaa. HAASTATTELU Kuka?. "Miljoonan kuution rajaa tavoitellaan vuonna 2019, mutta sekin tehdään markkinaehtoisesti, myynti edellä. . Kasvua sahayhtiö hakee intensiivisestä investointiohjelmastaan, jonka kulmakivinä ovat 32 miljoonan euron investointi Alajärven sahalle, Keiteleellä käynnistyvä uusi tukinkäsittelylinjasto sekä Kemijärvellä keväällä valmistunut kuivauskapasiteetin laajennus. Perhe: eronnut, kaksi lasta . . 31.8.2017 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti EMIL BOBYREV, kuva K eitele Group. Erikoissahatavararatkaisuilla ja asiakkaille räätälöidyillä tuotteilla pystymme saamaan korkeampaa hintaa." Samaa lääkettä Kylävainio tarjoaa myös heikon kannattavuuden vaivaamille kotimaisille sahoille. Yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, kannattavuus on kohentunut, ja nyt yhtiö pyrkii nostamaan sahatavaratuotantonsa miljoonaan kuutioon vuodessa. "Me emme ole bulkkisahureita. "Päät eivät kolise yhteen. "Minusta on hyvä, että isä tekee töitä niin kauan kuin jaksaa ja se hyvältä tuntuu. Sen sijaan he antoivat mahdollisuuden: yritys kasvoi, ja tarjolla oli niin mielenkiintoisia tehtäviä, että tuntui luontevalta tarttua haasteeseen." Kylävainion johtajakolmikolta udellaan toisinaan, koska perheyhtiössä olisi vahdinvaihdon paikka. Perheen illallispöydässä "sahattiin" vuosien kuluessa useampaankin otteeseen. Kotimaisten sahojen kannattaisi tavoitella kapeita, erikoistuneita niche-markkinoita, jossa korkealaatuiselle sahatavaralle löytyy riittävästi maksukykyä." Valmiina vahdinvaihtoon Ilkka Kylävainio perusti sahan, kun Matti oli kahdeksanvuotias. Haluamme kasvaa nimenomaan orgaanisesti ja vaikuttaa itse siihen, miten asioita tehdään ja millaisilla koneilla ja laitteilla niitä tehdään." Lääkkeenä erikoistuotanto Tuotteiden jalostusarvon nostaminen, asiakaslähtöisyys, uusiin koneisiin satsaaminen ja uudenlaisten toimintatapojen etsiminen ovat Kylävainion mukaan tärkeimpiä syitä yhtiön menestykseen. "Meillä pyritään antamaan kaikille mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja asettua paikoilleen." Kylävainio on osa 450 henkeä työllistävää perheyritystä, jossa isä ja sahan perustaja Ilkka Kylävainio on sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja ja nuorempi veli Mikko Kylävainio vetää jalosteliiketoimintaa. Siitä ei kuulemma ole vielä ollut tarvetta keskustella. Omistaa 40 prosenttia Keitele Groupin osakekannasta . . Vapaa-ajalla metsästää, lenkkeilee ja käyttää kanakoiriaan erikoiskokeissa sekä näyttelyissä Saksanseisoja Viski on Matti Kylävainion uskollinen kumppani metsällä ja lenkkipolulla. MATTI KYLÄVAINIO
Noin 150-metrinen Marchicora jää kooltaan pieneksi, kun kaksi kertaa isommat rahtilaivat saapuvat Oulun satamaan ruoppauksen valmistuttua. Myös satama-alue on kasvamassa 300 hehtaarista noin 400 hehtaariin. Lisäksi puutavaraa tuodaan satamaan Venäjältä. Ennakkoilmoittautuminen ti 27.6. Kilpailukeskuksena toimii Mäntsälän Suurlava, osoite: Maisalantie 7, Mäntsälä. Kahden ja puolen metrin lisäsyvyys vähentää rahdin yksikkökustannuksia noin 40 prosenttia, laskee Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen . Sitova ilmoittautuminen sähköisesti SM-kisojen sivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella, www.mhy.fi/sm. . Satamasta vietiin vuonna 2016 noin 560 000 kuutiota sahatavaraa . Oulun sataman laivaväylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin vuoden 2018 aikana. Tilaisuus on maksuton mhy Etelä-Savon jäsenille perheineen. ”Sahat ja sahatavaran viejät ovat olleet innolla hengessä mukana, sillä logistiikkakulut ovat haastavat täällä maailman laidalla. OHJELMA 17.00 18.00 Kakkukahvitarjoilu/ osastot avoinna 18.00 Tilaisuuden avaus hallituksen pj mhy Etelä-Savo, Juha-Pekka Hannikainen 18.05 Metsätaloudesta lisää rahaa professori Matti Kärkkäinen 18.50 Kemera ja Etelä-Savon metsätalouden tulevaisuuden näkymät Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue, aluejohtaja Antti Heikkilä 19.10 Illan hauskuutus – Kulttuuriosuuskunta KUKA 19.30 20.30 Iltapala: grillimakkaraa, salaatteja, patonkia sekä tuorejuustoa 19.00 – 22.00 Osastot avoinna, paikalla myös hakkuuja ajokone 20.30 Yksityistilaisuus päättyy ja alue avautuu myös muulle yleisölle 21.00 Pekkaniskan Pojat tanssiorkesteri esiintyy Palkintojen arvonta orkesterin ensimmäisellä tauolla Pistohiekan piha-alueen osastoilla esillä mhy Etelä-Savon palvelut, Suur-Savon Osuuspankki sekä Metsäkeskus. Tähän haarukkaan mahtuu Oulun seudun, Kainuun, Ylä-Savon kuin Keskipohjanmaankin sahayrityksiä. Osallistumismaksu 80 E . Muille hinta on 40€/ hlö. Lisäksi kilpaillaan yhdistysten välisestä joukkuemestaruudesta. Katso tarkemmat ohjeet SM -kisasivuilta: www.mhy.fi/sm Heikki Kokkonen on vuoden 2016 Suomen mestari. PERÄMEREN SUURIN SAHATAVARAN LÄHTÖPAIKKA . Jatkossa satamaan pääsee lähes 300-metrisillä Panamax-luokan aluksilla. Satamasta vietiin viime vuonna noin 560 000 kuutiota sahatavaraa. Arvontaa, hyviä tuotepalkintoja! Mhy:n osastolla kilpailu! Arvaa puunrungon tilavuus, lähimmäksi osunut voittaa mhy Etelä-Savon metsäpalvelukupongin, arvo 300e! Ennakkoilmoittautuneet mhy Etelä-Savon jäsenet saavat tapahtumaliput: sisältää ohjelman, tarjoilun sekä lipun illan lavatansseihin. mennessä: kirsi.himanen@mhy.fi tai 0440 360 084 Tervetuloa! Antti Heikkilä Matti Kärkkäinen Metsänomistajien SM-metsätaitokilpailut Metsänhoitoyhdistys Uusimaa järjestää kilpailut Mäntsälässä lauantaina 16.9.2017. Jatkossa liian matala väylä ei ole kuitenkaan enää rajoitteena pohjoisen laivauksille.” Fakta "Logistiikkakulut ovat haastavat täällä maailman laidalla." UusiMetsä 1 Aikataulu: klo 8.00 Kilpailukeskus aukeaa, aamukahvi klo 9.30 Kuljetukset radalle alkavat klo 10.01 Kilpailijat lähtevät radalle klo 12.00 Lounastarjoilu alkaa Noin klo 15 – 16 kilpailun tulokset Työnäytöksiä ja esittelyjä Kilpailussa on kolme sarjaa: Avoin sarja, Naisten sarja ja Nuorten sarja. ”Uusi laivakoko on yli kaksi kertaa suurempi kuin aiemmin Ouluun saapuneet laivat” Muutoksella on suuri merkitys metsäteollisuudelle ja erityisesti sahayhtiöille, sillä Oulun satama nousi Mykkäsen mukaan vuonna 2016 Perämeren suurimmaksi sahatavarasatamaksi. . Erkkilän mukaan Oulun satamaan tuodaan rahtia noin jopa 500 kilometrin säteellä. 7 AJASSA / 31.8.2017 JUHA-PEKKA HONKANEN, teksti ja kuva O ulun satamaväylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin ensi vuoden aikana. ”Isommilla aluksilla kuljetetaan esimerkiksi Kaukoitään meneviä lasteja. . . Pääyhteistyökumppanit: Kilpailun suojelija: Toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö TERVETULOA TAITOILEMAAN JA SEURAAMAAN SM-KILPAILUJA UUSIMAALLE!. Saavuthan paikalle klo 18.30 mennessä saadaksesi liput, yksityistilaisuus klo 20.30 saakka. Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään maanantaina 4.9.2017 kello 16.00 mennessä. Tässä tilanteessa jokainen euro tai dollari kuutiota kohden on selvää plussaa”, Erkkilä sanoo. Oulun rahtikulut puoliksi Väylän syventämisen jälkeen sahatavaran merkittävään vientisatamaan pääsee tuplasti suurempia aluksia. Jokainen satamakäynti maksaa laivanvarustajille, ja mikäli aluksia ei voida lastata täyteen liian matalan syväyksen vuoksi, satamaan ei tulla välttämättä ollenkaan.” Erkkilä lisää, että ennen ruoppauksen valmistumista pohdinta on pitkälti spekulatiivista. Valtion, Oulun kaupungin ja Oulun Sataman yhteisen hankkeen kokonaishinta on noin 30 miljoonaa euroa. . ”Oulusta 300 kilometrin säteellä vientiin tuotetut puutavaramäärät ovat huimia.” Erkkilä pitää mahdollisena, että uuden alusluokan saapuminen Oulun voi avata myös uusia markkina-alueita. ”Valtion päätöstä ruoppauksen pääsystä budjettiin odotettiin kovasti, sillä sahatavaran vienti Oulusta on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.” Jopa uusia markkinoita Sahojen, sahatavara-agentuurien sekä varustamoiden välillä operoivan ahtausja huolintaliike Herman Anderssonin asiakaspalvelupäällikkö Jari Erkkilä kertoo, että sahat ovat ottaneet väylänsyvennysuutiset vastaan äärimmäisen positiivisina. ”Laivaväylän syventäminen luo mahdollisuudet, mutta teollisuus asiakkaineen luo lopulta sen tarpeen. . Hän kannustaa kanssakilpailijoitaan: ”Taidolla ja tuurilla pärjää varmimmin, mutta aina tarvitaan myös onnea.” Tule kilpailemaan Heikki Kokkosen ja muiden taitoilijoiden kanssa Mäntsälään! Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi • www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsäiltamat Pistohiekan lavalla to 29.6.2017 Puumalassa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää metsänomistajatilaisuuden luonnonkauneudestaan kuuluisan Pistohiekan maisemissa
Pärnun tehdashanke on osa Metsä Woodin sadan miljoonan euron investointiohjelmaa, jolla yhtiö tavoittelee tuottavuuden parantamista ja paremman katteen tuotteisiin siirtymistä. Äänekoskella on valmisteilla uusi koivuviilun tuotantolaitos. Tutustu osaamiseemme osoitteessa www.westas.fi. "Koivuvanerin maailmanlaaMetsä Wood siirtää vanerituotantoa Viroon Yhtiö tavoittelee Pärnun koivuvaneritehtaalla tehokkuuden lisäämistä. juinen kysyntä kasvaa vuosittain useilla prosenteilla jo htuen väes tönkasvusta, kaupungistumisesta ja sähköisen kaupan lisääntymisestä. Valmista 2018 Arviolta 200 henkeä työllistävän tehtaan rakennustyöt aloitettiin viime huhtikuussa, ja tuotanto käynnistyy ensi vuonna. Peruskiveä muuraamassa tehtaanjohtaja Arto Salo, toimialajohtaja Esa Kaikkonen, Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja edessä oikealla tuotantoja teknologiajohtaja Jari Tikkanen. Tehtaaseen siirretään yhtiön nykyinen koivuvanerin jatkojalostuslinja Suolahdelta, jossa koivuvaneria tuotetaan jatkossa pienemmässä mittakaavassa. Uskon, että Suomessa on tilausta vanerin valmistamiseen, mutta koska kustannustaso on korkea, meidän on vaikeampaa kilpailla matalamman kustannustason maiden tuotannon kanssa." Peruskiven muuraukseen osallistunut Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan luottaa siihen, että suomalaisilla on hyvä asema kansainvälisillä vanerimarkkinoilla. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS! HALUATKO PARHAAN TUOTON. Uskomme, että markkinoilla on tilaa tuotteillemme", Jordan sanoo. Toimiva metsänhoitoketju uudistamisesta päätehakkuuseen varmistaa puuston hyvinvoinnin, runsaan tukkipuun saannon ja sitä myöden metsän parhaan tuoton. Tärkein syy etelävirolaisen kylpyläkaupungin valikoitumiselle tehdaspaikkakunnaksi on sen infrastruktuuri, kertoo Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Näkemyksiä puusta. Varmista metsäomaisuutesi hyvinvointi ja ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen. Kaikki Metsä Woodin tehdasinvestoinnit valmistuvat ensi vuoden loppuun mennessä. "Meidän on siirryttävä kotimaassa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. "Virossa on kilpailukykyinen verotus ja palkkataso. Meidän päämarkkinamme on Keski-Eurooppa, joten uusi tehdas on puolessa välissä matkalla markkinoille." Kaikkosen mukaan Suomessa kannattaa edelleen valmistaa vaneria, mutta ei bulkkitavaraa. Lohjan tehtaalla käynnistettiin elokuun puolessa välissä uusi tehokkaampi LVL-linja, joka lisää vuotuista kapasiteettia 20 000 kuutiolla. Biotuotetehtaan yhteydessä olevalla laitoksella valmistetaan ja kuivataan viilut, jotka jatkojalostetaan vaneriksi Pärnussa. 31.8.2017 / AJASSA 8 M ar do M än ni m äg i ANNE HELENIUS M etsä Woodin uuden koivuvaneritehtaan peruskivi muurattiin Viron Pärnussa viime viikolla. Kestävää ja keveää vaneria käytetään erityisesti kuljetusvälineteollisuudessa, LNG-tankkereiden eristeinä sekä rakennusteollisuuden betonivalumuoteissa. Lisäksi Pärnussa ovat hyvät logistiset yhteydet päämarkkinoillemme, ja lähellä on Fortumin CHP-laitos. Tehtaalla suljetaan kaksi vanhaa linjaa, joten tuotanto sekä kasvaa että tehostuu. Neljän jalkapallokentän kokoisen tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 kuutiometriä, ja investoinnin arvo 55 miljoonaa euroa
Uudet työpaikat: 1 500 puukorjuussa ja kuljetuksessa hehtaaria Fakta. Uusi tehdas lisää puunkäyttöä Äänekoskella reilut neljä miljoonaa kuutiota. Puun käyttö 4,5 Mm3 havupuuta. Tuotanto: 1,3 miljoonaa tonnia sellua, sähköä, biokaasua, sellun jatkojalosteita . Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 9 AJASSA / 31.8.2017 Ä änekoskella pari viikkoa sitten tuotannon aloittaneen biotuotetehtaan tunnin puuntarpeen tyydyttämiseksi pitäisi tehdä reilut kolme hehtaaria päätehakkuuta. aukkoa joka tunti Äänekosken biotuotetehtaalle ryskyy miljoonien kuutioiden puuvirta. . . . Vientitulot 0,5 mrd euroa/vuosi . Yhdessä ainoassa tunnissa laitos ahmii yli 800 kuutiota puuta. . Sa m i Ka rp pi ne n MIKKO RIIKILÄ UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS . 2,1 Mm3 koivua . Varttunutta kasvatusmännikköä saisi harventaa kymmenen hehtaaria. Metsä Groupin tehdas käyttää vuodessa 4,5 miljoonaa kuutiota havupuuta ja kaksi miljoonaa kuutiota koivua. Havuselluun voidaan käyttää mäntyja kuusikuitupuuta sekä sahahaketta
Metsänomistajilta Karhunen toivoo malttia. Vedenpuhdistamon lietteestä valmistetaan biokaasua autojen polttoaineeksi. Äänekoski on 240-prosenttisesti omavarainen sähkön suhteen – yli puolet sähköstä siis myydään eteenpäin. Silti Suomen metsät kasvavat jatkossakin selvästi enemmän kuin niitä hakataan. ”Ei hirvitä, mutta varsinkin alkuvaiheessa puuvirtojen ohjailu on haastavaa, koska tehdasalueella ei ole juuri varastotilaa puulle ennen kuin vanhan tehtaan rakentaita saadaan purettua. Ensimmäinen laitos käynnistyy lähiaikoina Metsä Fibren Rauman tehtaan kupeessa. 31.8.2017 / AJASSA 10 M etsä Groupin puunhankinnan asiakkuusjohtaja Heikki Karhunen on pari vuotta valmistellut biotuotetehtaan mittavan puun tarpeen tyydyttämistä. Äänekoski ja muut jo valmistuneet metsäinvestoinnit kasvattavat vuotuisia hakkuita kymmenen miljoonaa kuutiota. Äänekoskelle puuta tuodaan Oulun korkeudelta asti. Hajukaasuista erotellaan rikkihappoa, joka käytetään tehtaan prosesseissa. Toista kaavaillaan Äänekoskelle. ”Myös sahoille tarjoutuu entistä paremmat toimintaedellytykset, kun sahahakkeelle on entistä enemmän kysyntää.” "Puunhankinta ei hirvitä" Sa m i Ka rp pi ne n Todellisuudessa hakkuut lisääntyvät vielä tätäkin enemmän, koska vain osa korjatusta puusta menee sellun raaka-aineeksi. Öljytön tehdas Bio-etuliitteestä huolimatta Äänekoski on ensisijaisesti jättiläismäinen sellutehdas, mutta sivutuotteiden osuus tehtaan liikevaihdosta kohoaa tavallista suuremmaksi. Tekstiilikuitu voi muuttaa maailmaa Lupaavimmat biotuotteet ovat sellun jatkojalosteita. Niistä pisimmällä on Aqvacomp Oy:n puukuitujen ja muovin muodostama biokomposiitti on lujaa. Kuorijätteestä valmistettava tuotekaasu korvaa polttoöljyn meesauunin polttoaineena, joten tehtaalla ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Puunkuljetukset eivät saa ruuhkautua, ja tehtaalla pitää riittää puuta.” Hieman Karhusen ja hänen kollegoidensa urakkaa helpottaa se, että biotuotetehtaan havusellulla ei ole tarkasti ennalta määriteltyjä mäntyja kuusikuitupuun sekä sahahakkeiden suhteita. Tärkeintä on, että uusi tehdas on vakaa ja luotettava käyttäjä kuitupuulle ja luo pitkäjänteiset toimintaedellytykset metsätaloudelle.” Hän muistuttaa, että tehdas vauhdittaa puunhankintaa koko maassa. Laboratoriossa se jo osataan. Esimerkiksi kiinalainen LG käyttää sitä kaiuttimiensa materiaalina. Uutta on, että nyt myös jätteet jalostetaan. Tärpätti ja mäntyöljy on sellutehtailla hyödynnetty jo kauan. Vaikutukset heijastuvat koko maahan. ”Ei kannata odottaa puumarkkinoilla nopeaa muutosta. Huimia näkymiä lupaa puuvillaa korvaavien tekstiilikuitujen valmistaminen sellusta. Samalla Metsä Fibren Kemin tehtaan puunhankinta suunnataan pohjoiseen. Joka päivä tehtaalle pitää virrata 20 000 kuutiometriä puuta, kun tehdas ensi vuonna saavuttaa kapasiteettinsa mukaisen tuotannon. Äänekoski 6,6 Mm3 puuta vuodessa 1,3 Mtn sellua vuodessa 1 500 uutta työpaikkaa Äänekosken biotuotetehdas on Euroopan kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Sa m i Ka rp pi ne n. Niistä tärkein on sähkö, jota tuotetaan bioliemiä ja puujätteitä polttaen. Silloin tehtaalle pitää saapua 300 puutavara-autoa ja neljä puutavarajunaa päivittäin
Lisääntyvät korjuumäärät jaettiin yrittäjille, joiden kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyötä.” Näin puunhankinta kasvaa pääosin nykyisen konekaluston käyttöastetta nostamalla. Tämä olisi halvempaa kuin pelkästään runsaspuustoisten metsien lunastaminen.” ”Uusi tehdas vanhaa parempi” mitään järkeä”, Luotola sanoo. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen korjaamat kuitupuut toimitetaan rautateitse satojen kilometrien päähän Itä-Suomeen, vaikka Äänekoskelle olisi vain muutaman kymmenen kilometriä. ”En uskaltaisi tehdä puukauppaa vain yhden tarjouksen perusteella. Uusi tehdas on ympäristölle vähemmän haitallinen ja sivuotteet hyödynnetään tarkoin.” Lisää sellutehtaita hän ei rakentaisi. ”Yhtiö ei lähtenyt huudattamaan halvimman tarjouksen tekijöitä. ”Se sitoisi meidät vuosikymmeniksi tuotteisiin, joista puustoon sitoutunut hiili vapautuu nopeasti ilmakehään. Parissa sadassa vuodessa niistä kehittyisi aarnimetsiä. Ne joiden maille säästöpuita ei jätettäisi, voisivat hyvittää niitä, joiden maille säästöpuukeskittymiä tulee.” Kotiaholla on kiintoisa idea suojeluun valittavista alueista. ”Jatkossa puuta voidaan välivarastoida puutermi"Kuskeista jopa ylitarjontaa" J yväskylän yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian professori Janne Kotiaho ei tyrmää biotuotetehdasta. Hyvä alku olisi, että rahoitus kymmenkertaistettaisiin nykytasolta.” Kotiaho optimoisi metsien käyttöä ja suojelua yhtäaikaisesti. Eniten tästä kärsivät itsenäiset sahurit.” Hänen mukaansa harvennushakkuilta kertyvän, yhä runsaamman mäntytukkimäärän sahaamiseen riittää kapasiteettia, mutta tuotannon myyminen olisi hankalaa. ”Äänekosken käynnistymisen jälkeen puumarkkinoilla jatkuu entinen tahti, sellunkeittäjät hankkivat kuitunsa tukin hinnalla. Kevään ja kesän seisokit lyhenevät. Teknisesti kesäkorjuu onnistuu myös pehmeillä mailla.” Kärkkäinen luottaa siihen, että biotuotetehdas saa tarvitsemansa puut, 20 000 kuutiota joka päivä. ”Ei täällä suuria harvennusrästejä ole, mutta hyväkasvuiset metsät tuottavat runsaasti puuta.”. Vesa Kärkkäinen on tyytyväinen Metsä Groupin tapaan järjestää biotuotetehtaan kasvava puunkorjuu. ”Koulutusmääriä ollaan nostettu niin nopeasti, ettei kaikille lähitulevaisuudessa riitä töitä.” Metsä Groupin perustamat puuterminaalit helpottavat yhä ympärivuotisemmaksi käyvää puunkorjuuta. ”Hallitus, joka sanoo tekevänsä kaikkensa monimuotoisuuden turvaamiseksi, leikkasi ensi töinään hyvin toimivan metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta. Toivon, että Metsä Groupin tarjous olisi paras, mutta aate ei ratkaise kauppoja, vaan hinta.” Metsänhoitoyhdistysten ja Metsä Groupin yhteistyöhön Luotola toivoo kohennusta. naaleihin, jotka on sijoitettu niin, ettei metsätuholaki rajoita niiden käyttöä. Silti puuta myydään vain metsänhoitoyhdistyksen avulla. ”Säästöpuista saataisiin suurempi hyöty, kun ne keskitettäisiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Luotola on Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja ja myös Metsäliiton jäsen. MTK: Metsävarat yhä vajaakäytössä Ki m m o Br an dt M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M ik ko Ri ik ilä M aanviljelijä Pirjo Luotola ei usko, että Äänekoski yksinään sulattaisi kuitupuumarkkinoita vaivaavaa ylitarjontaa. Metsäluonnon turvaamiseksi tarvittaisiin laajoja toimia. ”Se on parempi vaihtoehto kuin tuotannon jatkaminen vanhalla tekniikalla. Metsätuholaki rajoittaa kieltää tuoreen havupuun varastoinnin kesällä metsässä tai teiden varsilla. Metsäkoneen kuljettajista ei ainakaan ensi hätään tule pulaa. Puun käyttö pitäisi keskittää pitkäikäisiin tuotteisiin.” Nykykeinoja metsäluonnon turvaamiseksi hän pitää riittämättöminä. ”Suojelualueiksi hankitaan lähinnä vanhoja metsiä. ”Väittämä on ristiriidassa kaikkien metsävarojen riittävyystutkimusten kanssa ja vaarantaa Suomen tavoitteet EU:n kanssa käytävissä metsien hiilinielukeskusteluissa” Järvinen muistuttaa, että kotimaisen kuitupuun käyttö lisääntynyt jo vuosia, mutta se ei ole heijastunut kuitupuun hintaan. Lisäksi yhä useampia koneita ajetaan kahdessa vuorossa, joten lisäkaluston tarve jää vähäiseksi. Kannattaisi pohtia myös hakkuualojen lunastamista suojeluun. Hän ennustaa, että metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien lukuun tekemän puunkorjuun valvonnan tarve korostuu, kun kuitupuun tarve suhteessa harvennusleimikoilta korjattavan tukin kysyntään kasvaa. Toinen puoli metsistä voitaisiin varata tehokkaalle puuntuotannolle.” Alkuun päästäisiin tuttuja konsteja soveltamalla. ”Tällaisessa puiden ristiin kuljettamisessahan ei ole Puuntuottaja kaipaa lisää sellutehtaita K ärkkäisten metsäkoneyritys Forest Linna Oy korjaa puuta pohjoisessa Keski-Suomessa. ”Suojelu ohjautuisi arvokkaimpiin kohteisiin ja tehokas puuntuotanto vähiten monimuotoisiin talousmetsiin. ”Puolet metsistä tulisi rajata monikäyttöalueiksi, joista kolmannes suojeltaisiin ja muuten metsiä käsiteltäisiin jatkuvan kasvatuksen kaltaisilla luontoa säästävillä hakkuutavoilla. ”Toivottavasti Finnpulpin tehdas rakennetaan Kuopioon, koska metsien hakkuumahdollisuudet lisääntyvät nopeasti”, hän kertoo. 11 AJASSA / 31.8.2017 M etsänomistajajärjestö MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ihmettelee Metsä Groupin lausuntoja Suomen puuvarojen täyskäytöstä Äänekosken käynnistymisen jälkeen
Omistajanvaihdoksen myötä sahaus pyritään kaksinkertaistamaan investoimalla tuotannon pullonkauloihin, Kieppi Sawmillin Olli Turunen kertoo. Hän yllättyi tarjousten määrästä. Nior Holdings on ostanut Suomesta sahatavaraa vuosittain noin 80 000 kuutiometriä. Yksityismetsien puukaupat ovat vuositasolla pyöreästi 50 miljoonaa kuutiometriä. Kiepin saha myynnin kautta kasvuun MIKKO HÄYRYNEN, teksti KATRI LEHTOLA, kuva M etsänhoitoyhdistykset ratkaisevat, kuinka komeasti toukokuussa avattu puumarkkinoiden verkkokauppa Kuutio.fi lähtee lentoon. Ostajia Kuutiossa on noin 70, ja Mäkelä arvioi niiden kattavan yli 90 prosenttia puunostovolyymista. Valtakirjakauppa. Perheyhtiö on noteerattu Tel Avivin pörssissä. Yksityiset metsänomistajat seuraavat hiljalleen. Myyjänä oli Olavi Räsänen Oy ja ostajana israelilainen monialakonserni Nior Holdings. Yhtiö on ollut Kiepille pitkäaikainen, mutta ei kuitenkaan suuri asiakas. Tällä hetkellä Kuutiossa on mukana kolmisenkymmentä yhdistystä. Metsänhoitoyhdistyksiä on kaikkiaan 72. Puutavaralaji määrä, hinta, yhteensä, ja latvaläpimitta m3 e/m3 e Mäntytukki 16 cm 25 57,20 1430 Mäntypikkutukki 12-16 cm 5 31,30 156,5 Mäntyparru 9-12 cm 2 24,00 48 Mäntykuitu 6 cm 8 19,00 152 Kuusitukki 16 cm 200 61,50 12 300 Kuusipikkutukki 12-16 cm 20 32,20 644 Kuusiparru 9-12 cm 30 24,00 720 Kuusikuitu 6 cm 65 19,00 1 235 Koivutukki 20 cm 10 37,00 370 Koivukuitu 6 cm 135 19,00 2 565 Yhteensä (arvio) 500 19 620,5 Tukilla kolme hintaa. ”Syksyn aikana Kuutio avataan myös hankintakaupoille ja palveluun tulee sähköisen metsäsuunnitelman lisäämismahdollisuus.” Tarjous tavoitti 15 ostajaa Salolainen metsänomistaja Juho Korvenoja laittoi Kuutioon tarjousKuution kasvu on yhdistysten innosta kiinni Syyskausi näyttää verkkokaupan nousukiidon kantavuuden. Toimitusjohtaja Aku Mäkelän tavoite on, että Kuutio nousee puukaupan ykkösfoorumiksi. Jokainen ostaja maksaa mukanaolostaan. Korjataan syyskuussa. Yksityisille metsänomistajille Kuutio on maksuton. Tähän mennessä Kuution kautta on tullut tarjouspyyntöjä yli miljoonasta kuutiometristä. Toiminta jatkuu Kieppi Sawmill Oy –nimellä. Sitä tulee vain, jos yhdistykset lähtevät mukaan valtakirjakaupoillaan. Tarjouksia tuli kolme. MTK on tarjonnut yhdistyksille porkkanaa, että maksaa tämän vuoden kiinteän käyttömaksun, jos Kuutio otetaan käyttöön syyskuuhun mennessä. Sahalla ei ole omaa suoraa puunhankintaa. Yhdistyksillä ei ole keskushallintoa, joka määräisi ne mukaan, mutta MTK on eräänlainen arvojohtaja. 31.8.2017 / AJASSA 12 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN MÄNTYHARJULLA toimiva Kiepin saha vaihtoi omistajaa elokuun alussa. Puukauppaa suunnitteleva Juho Korvenoja on tyytyväinen etenkin Kuution mobiiliversioon. Mäkelän sanoo Kuutiota jatkuvan kehityksen projektiksi. KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaalla OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: Arvio 500 m3 LEIMIKON KOKO: 3 ha MUUTA: Leimikon suunnitteli mhy. Verkkokauppaan tarvitaan heti alkuvaiheessa runsaasti myytävää. Sahan tuotanto on ollut noin 65 000 kuutiometriä ja tukinkäyttö lähes 150 000 kuutiometriä mäntytukkia. Yhtiön päämies Yoav Golan on viehtynyt Suomeen ja tehnyt lukuisia sahatavaran ostomatkoja kymmenien vuosien ajan
58,12 s 58,96 . 20,68 . 13,81 s 22,55 Uudistushakkuu s 49,35 s 47,08 . 43,35 s 17,78 s 17,96 s 17,22 s 23,38 s 25,3 Harvennushakkuu s 45,46 s 46,04 . 56,7 s 58,04 . 48,7 s 34,57 s 15,56 . 36,02 . ”Mahdollista on, että kauppa syntyy sellaisen ostajan kanssa, johon en itse olisi osannut ottaa yhteyttä.” Korvenoja on tyytyväinen: mitä enemmän tarjoajia, sitä todennäköisemmin hän saa leimikosta oikean hinnan. 38,83 s 11,65 s 11,35 s 11,28 . 23,17 Uudistushakkuu s 57,1 . 14,7 s 15,06 s 13,97 . 25,85 s 25,79 Harvennushakkuu s 46,81 s 47,88 . 24 s 25,45 Harvennushakkuu s 47,71 . Lähimpänä ollaan harvennuspuun tienvarsikaupassa, jossa korjatun puun tienvarsihintoihin tehdään sovitut järeyskorjaukset. 12,74 s 12,9 . 58,28 . Katsoin taustoja, eivät ole pilipalifirmoja.” Tarjousten runsas määrä teettää myös vertailutyötä. ”Jos sen tyyppinen kauppatapa yleistyy, niin tarjous voidaan tehdä käymättä kohteella.” Metsä Group pisimmällä Mahdollisuuksia myydä puunsa verkossa on muitakin. Välissä voi olla henkilökohtaisia tapaamisia ja maastokäyntejä. 11,3 Hankintahinnat . 56,17 s 45,62 s 27,4 . Hän odottaa, että Kuu tion kautta tulee uudenlaisia tarjoajia, eli passiiviset aktivoituvat. Kohde on selkeä, ja hän on valmis tekemään kaupan ilman maastokäyntiä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,35 s 55,77 . 56,95 . 51,55 s 25,82 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,21 . 11,41 Hankintahinnat . 15,23 . 56,35 . 57,69 s 40,18 s 15,46 . 17,22 . 15,96 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 14,92 s 14,35 Ensiharvennus Hankintahinnat s 28,32 s 27,44 s nousussa . 45,5 . 43,4 s 17,51 s 18,2 s 16,83 . 44,08 . 28,5 s 27,89 s 34,79 s 33,2 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 11,06 Hankintahinnat . 28,27 s 27,86 s 27,93 s nousussa . 36,13 s 15,13 s 15,26 s 14,43 s 21,14 Ensiharvennus s 12,02 . ”Tarjouksia on jo runsaasti, vaikka tarjousaika on kesken. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,26 s 56,79 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi pyynnön kesäleimikosta, jossa oli sekä päätehakkuuta että harvennusta. 16,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,4 s 57,35 s 39,18 s 15,55 s 16,89 s 15,07 s 21,46 s 23,69 Uudistushakkuu s 58,03 s 58,52 s 41,27 s 17,59 s 18,37 s 17,36 . 20,82 Ensiharvennus s 40,17 . ”Verkon käyttäminen puukaupan vahvistamisessa on meillä arkipäivää. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Metsä Groupin tulkinta sähköisestä puukaupasta on, että kauppa vahvistetaan pankkitunnuksilla. 28,54 s 29,51 . 56,97 s 45,57 s 28,53 s 29,86 s 29,25 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31–34 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,83 s 16,1 s 24,77 Harvennushakkuu . ”Isommissa kaupoissa maastokäynnit ovat edelleen tarpeen.” Odotetaan uudenlaisia tarjoajia Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo, että sähköisten yhteydenottopyyntöjen määrä on kasvussa. 36,48 . 16,9 s 18,43 . 14,3 s 20,88 s 21,01 Ensiharvennus s 11,99 s 11,68 . 14,94 s 22,13 . 24,42 Harvennushakkuu s 48,33 s 49,78 . 15,8 s 17,2 . Hän pohtii, että inventointitiedot eivät vielä ole niin tarkkoja, että puukauppaa voitaisiin käydä ilman maastokäyntiä. Mukana on ostajia, joista en tiennytkään. 23,91 s 25,16 Uudistushakkuu s 53,14 s 52,29 s 18,1 s 18,35 s 16,74 s 26,63 s 26,27 Harvennushakkuu s 46,2 s 44,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,47 s 45,47 . 15,86 . 15,61 s 15,51 s 14,32 s 20,35 s 21,62 Ensiharvennus s 12,01 s 11,48 . Alkuvuoden aikana viidesosa puukaupoista tehtiin sähköisesti”, kotimaan puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä sanoo. 23,19 s 24,5 Uudistushakkuu s 56,15 s 57,86 . 21,6 s 24,17 Uudistushakkuu . 55,51 . 39,93 . Korvenojan tuntuma on, että kun perinteisellä puukauppatavalla monine sähköpostitteluineen jaksoi verrata 3–4 tarjousta, niin Kuution kautta voi samalla vaivalla verrata suuremman joukon. 13,98 . 20,85 s 21,46 Ensiharvennus s 10,33 s 9,9 Hankintahinnat . 14,98 . 55,22 s 45,5 . Hän yllättyi tarjousten määrästä. 16,34 s 14,77 s 21,32 s 22,66 Uudistushakkuu s 55,42 s 57,07 . 12,54 s 11,67 . 27,31 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,41 s 51,15 s 15,61 s 16,41 s 14,53 . Pisimmällä on Metsä Group, jonka Metsäverkko on avoin kaikille metsänomistajille. 14,79 s 14,9 s 14,19 s 19,96 Ensiharvennus s 11,56 s 11,59 Hankintahinnat s 55,07 . 13 AJASSA / 31.8.2017 s nousussa . 48,94 . 58,72 s 41,33 . 18,24 . 20,15 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 41,71 s 15,54 s 16,89 s 14,93 . 46,46 . 16,12 Hankintahinnat . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Pääsääntöisesti puukauppa edellyttää maastokäyntiä, mutta selkeistä kuvioista voi saada tarjouksen ilmankin.”. 58,84 s 59,43 s 45,55 . 23,93 s 25,04 Harvennushakkuu s 48,82 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 13,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 16,35 . 28,65 . 16,31 . ”Uskomme niin, mutta varmaa tietoa ei ole", Partanen toteaa. 42,47 . 28,51 s nousussa . 41,04 s 15,42 . Metsäyhtiöillä on omat sähköiset palvelunsa, ja Kuutio on yksi tarjontapaikka lisää. 53,98 . 38,26
Esimerkiksi metsäyhtiöt eivät monestikaan poista nuorista taimikoista heiniä tai muuta kasvillisuutta. 14 31.8.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA TANHUA, kuvat H einäämisen tarpeellisuus ja toteutustavat jakavat mielipiteitä. Pahimmillaan osa taimista voi kuolla, jos työn jättää tekemättä", sanoo johtava tutkija, metsänuudistamisen ja taimikonhoidon asiantuntija Timo Saksa . Sateisena kesänä heinä kasvaa hyvin Heinästä ei pitäisi olla haittaa vielä istutuskesänä. "Heinäämisen tarvetta pyritään minimoimaan nopealla uudistuskierrolla ja maanmuokkauksella. "Syksyllä tehty heinäys on tärkein. Asikkalan Viitailassa asuva metsänomistaja Janne Havumäki on sitä mieltä, että paras aika heinäämiselle on lokakuusta lumen tuloon asti. Heinäämässä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Marko Pasanen (vas.), metsänomistaja Janne Havumäki ja hänen poikansa Arttu Havumäki.. "Totta kai heinäämisestä on hyötyä viljavilla kohteilla, erityisesti kuusen taimikoissa. Tornatorin resurssipäällikkö Kauko Kärkkäisen mukaan heinäystä tehdään vain pienellä osalla yhtiön metsistä. Heinääminen tehdään toisena ja kolTaistelu heinää vastaan Syksyn alkaessa on hyvä käydä kiertämässä taimikot ja tarkistaa, tarvitseeko taimia pelastaa heinän sisästä. Tämä kuusentaimi on kuitenkin jo voiton puolella. Lisäksi kuollut heinä on helppo poistaa. Nyt vatukkoa on jo niin paljon, että taimet tukehtuvat sen sisään, jos niitä ei pelasteta. Tällaisena kesänä, kun vettä on tullut paljon, heinä kasvaa hyvin." Keväällä, kesällä vai syksyllä. Kesäaikaan heinääminen voi olla työlästä, koska taimia saattaa joutua etsimään. "Kun vettä on tullut paljon, heinä kasvaa hyvin." san mukaan tarvetta enemmän kuin tavallisesti. Sen perusteella on tehty johtopäätös, että erityisesti kuusi selviää normaalista heinittymisestä lähes poikkeuksetta", Kärkkäinen sanoo. Heinäämistä tehdään kuusen istutusaloilla ja viljavien maiden männyn taimikoilla. Jos mantena vuonna taimikoiden istuttamisesta. Heinäyksellä voidaan vaikuttaa hieman eri asioihin sen mukaan, minä vuodenaikana se tehdään. "Vuosien välillä on eroa. Etuna on se, että taimet pääsevät kasvamaan selvästi nopeammin, kun ne pelastetaan varjosta auringonvaloon. Tänä vuonna heinäämiselle on SakVadelma varjostaa ja hidastaa taimien kasvua. Istutuksessa taimet tulisi laittaa aina mättään keskelle, koska siellä taimella on parhaat edellytykset heinää vastaan", Saksa sanoo. Keväällä taimet erottuvat parhaiten, kun muu kasvillisuus on ruskeaa. Vatukon ja muun kasvuston poistamiselle voi olla tarvetta vielä neljäntenä ja viidentenäkin vuonna, mutta silloin puhutaan heinäämisen sijaan jo varhaisperkauksesta. "Meillä on aiemmin ollut sellainen käytäntö, että kaikki taimikot on inventoitu parin kolmen vuoden päästä istutuksista. Tarvetta vähentää se, että suurin osa Tornatorin metsistä sijaitsee keskimääräistä karummilla mailla. Koivun taimikoita ei yleensä tarvitse heinätä, koska ne kasvavat niin nopeasti. Tähän istutettiin kuusentaimet kesällä 2016. Luonnonvarakeskuksen mukaan heinän poisto kannattaa rehevillä mailla. Toisaalta heinä kasvaa kesän aikana hyvin, joten työn saattaa joutua tekemään myöhemmin vielä uudestaan
Pasasen mukaan tällaisia kyselyitä tulee hyvin harvoin. Vatun takia tämä on pakko heinätä tänä syksynä." Havumäki on kysynyt Päijät-Hämeen metsähoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Marko Pasaselta tarjousta heinäämiselle. 2. Markkinoilla myydään myös taimien ympärille asetettavia taimitassuja, jotka tukahduttavat aluskasvillisuuden. 5. Vaikka työ on arvokasta, Havumäen mukaan lopputulos on sen arvoista. "Kerään kaupoista pahvilaatikoita ja teen niistä ”taimitassuja”. Marko Pasasen käsissä oleva tehoheinäin on monikäyttöinen. 3. Raivausveitsiä ja metsäviikatteita käytetään myös paljon, mutta joidenkin mielestä jalalla polkeminen on sittenkin paras vaihtoehto. Niitetty heinä kasvaa todella tehokkaasti takaisin, kun taas poljettu osittain kuoleutuu ja haittaa uuden heinän nousua", sanoo Petkeles. Niiden kanssa täytyy olla tarkkana, sillä muutama on raivannut vahingossa itse taimetkin. Lapa on tässä hiukan pidempi kuin mallissa." Myös tavalliset puutarhaharavat ja harat ovat osoittautuneet hyviksi. "Itse sain aikoinaan kyläsepältä koekäyttöön karkeahampaisen haran, josta on meille tullut kätevä apuväline vähän ankeaan ja yksitoikkoiseen, mutta tärkeään taimien pelastamiseen", kertoo Metsä-masa. "Tässä uudistusketju oli niin kuuma kuin voi olla. Tavalliseen raivaussahanterään heinä takertuu helposti. Käytä laadukkaita ja isokokoisia taimia. "Käsien lihakset väsyvät puuduttavassa työssä jo tuntikausia ennen kuin jaloissa alkaa edes tuntua. Myrkytyksen ajaksi taimet voi suojata esimerkiksi rumpuputken pätkällä. Ne kun aukaisee, niin siinäpä valmis ”tassu” ja varsin halpa", kirjoittaa Potifar. Jos et ehdi heinäämään itse, osta palvelu muilta. Monen mielestä esimerkiksi vanha jääkiekkomaila sopii heinäämiseen. Nimimerkki Rane2 totesi mailan niin hyväksi, että hän teki itse uuden katkenneen tilalle. Huolehdi nopeasta uudistuskierrosta ja kunnollisesta maanmuokkauksesta. Heinät voi myrkyttää glyfosaatilla, ne voi polkea tai voit käyttää erilaisia työvälineitä, kuten metsäviikatetta tai raivausveitseä. Rikkakasveja voi myrkyttää glyfosaatilla. 1. Viimeksi hän on välittänyt heinäämisen työtarjouksen edellisenä kesänä, jolloin työn arvonlisäverottomaksi hinnaksi tuli 300–400 euroa hehtaarilta. Ammattilainen voi veloittaa 300–400 euroa Havumäen metsät kasvavat lehtomaisella kankaalla. Pasasen ja Havumäen mukaan pitkävartinen viikate oli kaikista mukavin käyttää, mutta se ei kestänyt pihlajanvesan katkomista. Siinä on piikkien lisäksi terä, jolla saa katkottua kasvillisuutta.. 15 METSÄSTÄ / 31.8.2017 MARIANNE MINKKINEN METSÄLEHDEN verkkosivujen keskustelupalstalaiset ovat käyttäneet luovuuttaan erilaisten työvälineiden kehittämisessä. 4. "Pitkässä juoksussa on edullisempaa vaikka maksaa töistä kuin jättää heinääminen kokonaan tekemättä", Havumäki sanoo. Taimien ympäriltä tallotaan tai katkotaan kasvillisuutta niin pitkälti, etteivät ne yllä taipumaan taimen päälle lumen painosta. Sirppi, viikate ja raivausveitsi sopivat puolestaan vahvempivartisen kasvillisuuden niittoon. Niistäkin on tehty tee-se-itse-versioita. "Tein raudasta sitten mailan mallisen työvälineen joka on kestänyt. Viime kesänä istutetussa kuusentaimikossa on jo nyt monia taimia, jotka uhkaavat tukehtua kokonaan vadelman ja nokkosten sisään. Keskustelupalstalaiset ovat käyttäneet tavallisen terän sijaan esimerkiksi kolmioterää tai siimaleikkuria. Istuta taimet aina mättään keskelle. Näin helpotat heinäämistä Kuloheinän taltuttamiseen käyvät jääkiekkomaila ja haravaa muistuttava tehoheinäin. Lisää aiheesta www.metsälehti.fi/keskustelut Konstit on monet heinäisin kesällä, joutuisin tekemään työn kahteen kertaan." Syksyllä voidaan parhaiten ehkäistä tulevan talven lumituhoja
Geokätkö on useimmiten pieni rasia. "Tuntui luontevalta valita geokätköily yhdeksi juhlavuotemme kampanjaksi, sillä uskomme, että meillä voisi olla annettavaa kätköilyyn. Koordinaatit voi syöttää GPS-laitteeseen, tai paikkaa voi etsiä älypuhelimille ja tableteille tehtyjen sovellusten avulla. Onnenkätköiksi nimetyt rasiat johdattavat muun muassa Korsumuseoon ja Suomen suurimman männyn luokse. "Geokätköileminen on hyvä syy lähteä liikkumaan luontoon. Parin viime vuoden aikana hän on vetänyt Mäntyharjun Reissupolku-yhdistyksessä ohjattuja geokätköilyopastuksia koululaisille, työporukoille ja muille ryhmille. Laji yhdistää hauskalla tavalla liikunnan, tehtävien ratkomisen sekä uusiin luontoja kulttuurikohteisiin tutustumisen. "Harrastus on helppo aloittaa. Olen minäkin laskeutunut kalliolta pari kertaa." Geokätköilemisessä etsitään maastosta muiden piilottamia rasioita netissä ilmoitettujen koordinaattien perusteella. Tähän mennessä hän on etsinyt kätköjä jo lähes 10 eri maasta.. Työntekijämme työskentelevät aika paljon metsissä, ja samalla he ovat tutustuneet moniin kiinnostaviin ja jopa ennennäkemättömiin paikkoihin", kertoo Metsäkeskuksen geokätkökampanjasta vastaava viestintäharjoittelija Nykyajan aarteenmetsästystä Suomen metsäkeskus on alkanut piilottaa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi geokätköjä eri puolille Suomea. Itse käytän puhelimen lisäksi GPS:ää, koska se on joskus tarkempi." Mäkinen aloitti lajin harrastamisen seitsemän vuotta sitten. Sen sisällä on kynä ja vihko, johon merkitään vierailut. Varsinkin lapset tykkäävät, kun on tekemistä". Ensimmäisten piilojen sijainnit julkaistiin geocaching. "Se addiktoi niin pahasti. 16 31.8.2017 / METSÄSTÄ MARIANNE MINKKINEN, teksti JERE LAUHA, kuvat G eokätköilysivusto geocache.fi:stä voi ladata aloittelijan oppaan, joka on nimetty näin: "Älä ryhdy geokätköilijäksi, tai ainakin lue tämä ohje ennen sitä". Monet lähtevät kaveriporukassa tai koko perheen kesken, sillä se auttaa, kun on useampi silmä etsimässä kätköä. com-sivustolla elokuun alussa. Tarvitsee vain luoda tunnukset geokätköilysivustolle, josta löytyvät kätköjen tiedot. Metsäkeskuksella 15 kätköä Metsäkeskus on alkanut piilottaa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi geokätköjä eri puolelle Suomea. Kaikki 15 kätköä ovat Metsäkeskuksen työntekijöiden valikoimia. Lajin harrastaja Jorma Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, mitä sillä tarkoitetaan. Monella on autossa mukana jopa kumivene, tikapuut ja kiipeilyvälineet, kun he reissaavat kätköjen perässä. Jorma Mäkinen innostui geokätköilystä 7 vuotta sitten
Näin siitä on iloa seuraavillekin kävijöille. Kätköilijät haluavat saada nimensä listan ensimmäiseksi, koska siitä saa pisteitä. 17 METSÄSTÄ / 31.8.2017 "Aktiivisimmat harrastajat ovat jo tunnin sisään etsimässä kätköä maastosta." GEOKÄTKÖILY . . Lopuksi kätkö piilotetaan täsmälleen samaan paikkaan, mistä se löydettiin. . Sen sisällä on kynä ja lokikirja, johon voi lähettää terveiset. Mäkisen mukaan metsänomistajat ovat suhtautuneet geokätköilyyn hyvin, ja tarvittaessa lupa on irronnut helposti. Mäkinen syöttää kätkön koordinaatit GPS-laitteeseensa, joka ohjaa meidät yksityisen metsänomistajan maille. . Parkkeeraamme auton metsäautotien levikkeelle ja lähdemme kävelemään syvemmälle metsään ajouraa pitkin. Aktiivisimmat harrastajat voivat olla jo tunnin sisään etsimässä kätköä maastosta", Mäkinen sanoo. Tämä oli niin omalaatuinen paikka, etten ole törmännyt vastaavaan missään muualla." Ei haittaa metsänomistajalle Lähdemme etsimään Kuhmosen piilottamaa kätköä Jorma Mäkisen kanssa. Järeimmät ovat halkaisijaltaan vajaat 80 senttimetriä. Laji keksittiin Amerikassa vuonna 2000 ja sillä on miljoonia harrastajia ympäri maailmaa . . "Metsissä saa kulkea kuka vaan jokamiehen oikeuksia kunnioittaen. Vihdoin löydämme kekseliäästi piilotetun rasian. Ennen kuin kätkö perustetaan, on hyvä sopia erillisestä parkkipaikasta, jotteivät kätköilijät kulje pihan kautta ja häiritse asukkaita. Suomalaiselle geocache.fi-sivustolle on rekisteröitynyt yli 43?800 geokätköilijää Laura Hyvönen . . GPS-paikannin näyttää kätkön sijainnin jopa metrin tarkkuudella.. "Puhelimen voi asettaa hälyttämään aina, kun uusi kätkö julkaistaan. Kätköjä on muun muassa metsissä, saarissa, kaupungeissa ja kulttuurikohteissa . Suomessa on yli 74 600 kätköä . Lyhimmillään siihen kirjoitetaan TFTC, eli Thank you For The Cache, kiitos kätköstä. Metsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija Jorma Kuhmonen on piilottanut yhden kätkön Hirvensalmelle kuusimetsään. Puut saavat kasvuvoimaa maaperän alla virtaavasta vedestä. Parhaimmassa tapauksessa heistä ei jää metsään muuta jälkeä kuin polku, joka johtaa kätkön luo. Ulkoiluharrastus, jossa etsitään muiden piilottamia kätköjä satelliittipaikannuksen avulla . Toisille nopeuskilpailua Saavumme kätköpaikan luokse. "Työskentelin 25 vuotta metsäammattilaisena Hirvensalmella, ja kiersimme suurimman osan alueen metsistä. Parkkipaikasta ilmoitetaan netissä kätkökuvauksessa." Geokätköilijät ovat usein tottuneita luonnossa liikkujia. Kilpailuhenkisimmät kisaavat toisiaan vastaan pisteiden määrällä ja nopeudella. Kätkö kuuluu mysteerikätköihin, eli sen löytämiseksi täytyy ratkaista jokin tehtävä, tällä kertaa sanallinen arvoitus. Geokätköilyn sääntöjen mukaan kuka tahansa saa perustaa kätkön, mutta maanomistajalta täytyy aina kysyä lupa etukäteen. Vasemmalla näkyy korkea kalliojyrkänne, jonka edessä kasvaa lähes 40-metrisiä kuusia
Heikki Nopanen selvittää metsissään, vaikuttaako lehtipuiden katkaisukorkeus siihen, miten hanakasti ne vesovat. Puut olivat taipuneet niin, että muodostivat holvistoja”, Nopanen kertoo. Kuusentaimikko on osa Nopasen metsissään tekemää raivauskoetta. Korkeaan kantoon Toisenlaisiakin kokemuksia Nopasella on. Yhdellä hän kaatoi lehtipuuston lyhyeen kantoon, toisella 20–30 senttimetrin korkeudelta ja kolmannella noin metrin korkeudelta. Vuonna 2006 raivatulle alalle jäi kuusentaimien lisäksi kasvamaan reilut tuhat hieskoivua hehtaarille. Kun Nopanen joitain vuosia myöhemmin palasi raivausalalle, hän huomasi, etteivät kannot olleet vesoneet lainkaan. dellä alalla muttei toisella. Kuusentaimikon hän jakoi raivauksen yhteydessä kolmeen koealaan. Taipuneet hieskoivut täytyi kaataa korkeaan kantoon, sillä muuten niitä ei saanut kaatumaan oikeaan suuntaan. ”Hieskoivuja kasvoi hehtaarilla 13 000. Hän kiinnostui korkeaan kantoon raivaamisesta vuonna 2006 tekemänsä raivauksen jälkeen. Hirven syömä männyntaimi on kasvattanut kaksi latvaa. Nopanen toivoi, että Haminassa Kymenlaaksossa sijaitsevasta taimikosta kaadetut koivut eivät vesoisi, mutta toisin kävi. Jonkinlaisia viitteitä katkaisukorkeu2000-luvun alussa istutetut kuusentaimet ovat kasvaneet vesakon ulottumattomiin.. Nopanen selvittää, vaikuttaako lehtipuiden katkaisukorkeus siihen, miten hanakasti ne vesovat. Hän uskoo, että ainakin valon määrällä on vaikutusta. Kuusia vesakko ei tosin enää haittaa, ne ovat kasvaneet koivujen yli. Nopanen arvuuttelee, miksi korkeaan kantoon raivaus pysäytti vesomisen yhMetsästä ideoiksi Heikki Nopanen etsii metsissään uusia ratkaisuja niin taimikonraivaukseen, hirvituhokorvauksiin kuin metsäautoteiden tekoon. Kierros taimikossa kuitenkin paljastaa, että kannot ovat vesoneet raivaustavasta riippumatta. 2000-luvun alussa istutettujen kuusten ympärillä rehottaa tiuha vesakko. Raivattavana oli hieskoivikon alle syntynyt kuusentaimikko. ”Kun raivaa samaa taimikkoa kolmatta kertaa, alkaa jo miettiä elämän tarkoitusta”, Nopanen toteaa. 18 31.8.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Hamina LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K olme vuotta sitten raivattu kuusentaimikko saa metsänomistaja Heikki Nopasen mietteliääksi
Nykyisistä hirvituhokorvauksista voitaisiin hänen mielestään luopua. Nopanen osoittaa 20–30 senttimetrin korkeudelta katkaistua koivua, jonka kannosta kasvaa kolmilatvainen vesa. Siellä täällä pensaiden seassa näkyy muutama vuosi sitten istutettuja männyntaimia. Olen kehitellyt mallia, jossa ne, joita tie hyödyttää välittömästi, maksaisivat osuutensa nopeammin kuin ne, joita tie hyödyttää vasta tulevaisuudessa. Summa ei ehkä jakautuisi tasaisesti metsänomistajien kesken, mutta ainakin se jakautuisi tasaisemmin kuin nyt.” Kolmen vuoden takainen vesakon raivaus korkeaan kantoon tuotti vaihtelevia tuloksia: osa kannoista vesoi rungosta, osa tyveltä, osa ei ollenkaan.. ”Tässä korkeaan kantoon raivaus on toiminut. ”Taimikon läpi kulkee kaksi hirvien kulkureittiä. Niiden sijaan metsänomistajille tulisi vuosittain maksaa alueellisen hirvikannan koon perusteella laskettu korvaussumma. ”Korvaussumman voisi kytkeä kemeraan tai se voisi olla vähennyskelpoinen puun myyntitulon verotuksessa. Lopulliset tuhot näkyvät vasta parinkymmenen vuoden päästä.” Nopanen toivoo, että hirvikannan, metsästyksen ja hirvituhojen taloudellisista vaikutuksista laadittaisiin yhteenveto. Tämä edellyttää jonkinlaista rahoitusjärjetelyä.” Hirvet riesana Nopanen pysäyttää auton ja suuntaa vadelmapensaiden valtaamalle uudistusalalle. 19 METSÄSTÄ / 31.8.2017 METSÄÄN-STARTTIPÄIVÄ LA 9.9.2017 Tutustu myös muihin Metsäkeskuksen järjestämiin koulutuksiin osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Metsäomistuksen alkeita uusille ja tuleville omistajille Päivän aikana tutustut metsänomistamisen ja metsänhoidon alkeisiin yhdessä toisten metsänomistajien kanssa. Teiden teko on hänen mielestään kuitenkin tehty vaikeaksi. Osallistumismaksu on 20 euroa henkilöltä, ja se sisältää koulutuksen ja lounaan. Nopanen raivasi keväällä metrin mittaisesta kuusentaimikosta vesakon lyhyeen kantoon ja aikoo syksyn aikana raivata vesakon toisesta kuusentaimikosta korkeaan kantoon. ”Korvausten määrittely ja hakeminen on toivoton yritys. Kaikille palstoille tietä ei tosin ole. Hänellä on Haminassa toistakymmentä metsäpalstaa, joten metsiä hoitaessa kertyy ajokilometrejä. Metsään-starttipäivässä käsitellään metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia, käydään läpi metsäalan organisaatiot ja tutustutaan metsänja luonnonhoitoon ja puukauppaan. Istutuksen jälkeisenä syksynä Nopanen päätti, ettei enää istuta metsiinsä mäntyä. ”Isoisäni isä ja hänen veljensä ostivat aikoinaan metsäpalstoja sieltä täältä. Ensimmäisenä istutuksen jälkeisenä syksynä hirvet söivät kaikki reittien varrella kasvaneet taimet.” Hirvituhokorvauksia Nopanen ei ole hakenut. ”Metsäautotien rakentaminen on tuskallinen projekti. Ratkaisuja tientekoon Nopanen nousee autoon ja suuntaa kohti seuraavaa metsäpalstaa. Kokemuksia vastaavanlaisista kokeiluista hän kuulisi mielellään muiltakin metsänomistajilta. Yritän olla aktiivinen ja hoitaa metsät itse, mutta käytännössä metsiä tulee hoidettua siellä, minne pääsee autolla.” Nopasella on takanaan yksi tienrakennusprojekti. Vesat kasvavat rungosta, eivät tyvestä. Metsäautotien teon hyödyt ovat hänen mukaansa kiistattomat: metsänhoito helpottuu ja puusta saa paremman hinnan. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa metsakeskus.fi/tapahtumat Tapahtuman paikkakunnat Helsinki Jyväskylä Kauhajoki Kuopio Lahti Oulu Pietarsaari Salo Tampere Vaasa (ruotsinkielinen tilaisuus) Tervetuloa! den vaikutuksesta löytyy kolme vuotta sitten raivatulta alaltakin. Voi olla, että monilatvainen vesa kasvaa hitaammin korkeutta kuin yksilatvainen.” Nyt perusteilla ovat uudet koealat. Kaikilla osakkailla on erilaiset elämäntilanteet, mutta rahaa pitäisi löytyä
Viinikainen kehuu aisapariaan. Armeijasta reilu viisikymppisenä eläk keelle jääneellä, ikänsä kuntoilleella Rei nikaisella riittää virtaa toiselle työuralle. Pus karadio vie tehokkaasti viestiä. Nyt ikä alkaa seis kalla, mutta työtahti ei ole laantunut. Hän on metsänhoi toyhdistyksellä pitkän uran tehnyt metsä talousteknikko Erkki Viinikainen . Hom mat on tehty ohjeiden mukaan, vanhaan aikaan yhteisymmärryksessä metsälauta kunnan piirimetsänhoitajien ja metsäta lousneuvojien kanssa. ”Jos voisi palata 45 vuotta taaksepäin, valitsin saman uran. Hän toteuttaa Viini kaisen suunnittelemat metsätyöt istutuksista ja raivauksiin. Kränää on tullut muun muassa metsänparannustöiden tukiehto jen tarkasta noudattamisesta. ”Männyn istutukset jättäisin tekemät tä. Aloitetaan Erkistä. ”Joskus takavuosina joukko hankasal melaisisäntiä meni yhdistyksen yleisko koukseen vaatien meikäläisen erottamis ta. ”Kerran minulla oli vireillä iso hoito hanke. Reinikainen luon nehtii kaksikon toi mintaa harmaaksi metsätaloudeksi. Moni keskimääräis tä isompi hankasalmelalaistila ja muun muassa seurakunta halusi luottomiehen sä jatkavan metsien hoitamista. Samaan aikaan isäntä oli lähdös sä pitkäksi aikaa ulkomaille. Eikä tarvitsekaan. Tosin siellä kyllä kulkevat huonotkin uutiset.” Yhtiöillä ja yhdistyksellä olisi tarjolla hienoja digipalveluja ja markkinahenki siksi opetettuja neuvojia. Kyselin, että heitetäänkö homma kesken, kun maksu puoli jää auki. Toki molemmilla verokort ti on, harmaa on vallit seva hiusten väri. Tämä ei ole tuottanut Viinikaiselle pelkästään ystäviä. Se on tarkoittanut tinkimätöntä met sien hoitoa, ei ”vähän sinne päin” hom mailua. ”Asiakastiloissa su kupolvi on saattanut vaihtua, ja osa uusista omistajista asuu osa ul komailla, mutta yhteis työ jatkuu.” "Harmaata” metsätaloutta Asiakkaiden luottamus on joskus johtanut eri koisiinkin tilanteisiin. Sekä Erkki ja Veksi, mutta heidän ei tarvit se markkinoida palveluitaan. Vaimo tapaakin sanoa, että sinä et näe muuta kuin hoi tamattomia metsiä.” Viinikaisen aisaparina työskentelevä Veksi taas on muutama vuosi sitten armei jan hommista eläkkeelle jäänyt aliupsee ri Veikko Reinikainen . Viinikainen ei puhu asiakasrajapin noista eikä hänen suhdettaan internetiin voi kuvata läheiseksi. ”Vihjaisin, että mukanani lähtee muu tama talo yhdistykseltä.” Niin myös kävi. Mies kyllästyi yhä bisnesmäisempään menoon ja jättäytyi yhdistyksen töistä pois kym menen vuotta sitten. "Puskaradio vie tehokkaasti viestiä. Nuoret isännät huolehtivat metsistään parem min kuin edelliset polvet ovat tehneet.” Erkin ja Veksin lähipalvelut Metsäpalveluja tarjoaa Hankasalmella suurten joukossa myös vähän pienempi yrittäjä. Tosin siellä kulkevat huonotkin uutiset.” Veikko Reinikainen ja Erkki Viinikainen ovat monen hankasalmelaisen metsänomistajan luottomiehiä.. 20 31.8.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H ankasalmella metsäpalveluita tarjoavat Metsänhoitoyhdistys Päijänne, Metsä Group, Stora Enso ja UPM. ”En ole ikinä mainostanut itseäni. Vanhan liiton neu vojan vahvuus ovat jopa vuosikymme nien asiakassuhteet ja niiden varassa ra kentunut luottamus. Mänty pitäisi uudistaa vain kylväen tai luontaisesti.” Metsänhoidon tason hän näkee ko hentuneen. ”Veksi on tyypillinen armeijan mies. Ei sitä tarvit se olla vahtimassa.” Junttaporukka vaati potkuja Viinikainen ei ole hankkinut metsämai nettaan omapäisesti sooloilemalla. Digitaalisia metsä palveluita ei siis ole tarjolla. Onneksi tukijoitakin löytyi.” Kaikkea Viinikainen ei sentään tekisi samalla tapaa kuin uransa alkuvuosina. Metsä on minulle sekä työ että harrastus. ”Taimikot hoidetaan nykyisin parem min kuin vuosikymmeniä sitten. Kun antaa selvät käskyt, ne toteutuvat viimeistä piirtoa myöten. Mies kirjoitti minulle avoi men sekin töiden maksamista varten.” Matkan varrelta mukaan on tarttunut lukuisia mieluisia muistoja. Yhtey denottoja tulee edelleen