Metsälehti 14/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NÄIN SELVIÄÄ TILAN ARVO SUOMALAINEN METSÄOSAAJA KALIFORNIASSA ›› Droonilannoituksen teho on omaa luokkaansa M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 5 TE EM A :D RO O N I M ET SÄ SS Ä 11546_.indd 1 11546_.indd 1 11.8.2025 12.25.52 11.8.2025 12.25.52. APUA YLHÄÄLTÄ PUUMARKKINAT Hinnat pysyvät vakaina VAIKUTTAJA KIERTOAIKOJA VOISI PIDENTÄÄ 8 vinkkiä raivaukseen Metsänomistaja tervahautaa polttamassa ALAVAI YLÄHARVENNUS
Metsä Group Plus on hoitomalli, jossa metsien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon metsätöitä toteutettaessa. Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Tee parhaat puukaupat metsagroup.com/puukauppa Tee puukaupat ja hyödy Metsä Group Plus -lisäbonuksesta 11547_.indd 2 11547_.indd 2 11.8.2025 12.29.09 11.8.2025 12.29.09. Jäsenenä hyödyt lukuisista muistakin eduista. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat Metsä Group Plus -puukaupoista lisäbonuksen, joka maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi
47 PIKATESTI: Saha ja housut puhtaaksi 48 PERINTÖMETSÄ: Tilan arvoa laskemaan TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Epävarmuus kasvaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennus myöhästyi huippuhinnoista 18 18 S. 44 KYSY POIS: Mikä mäntyjä vaivaa. 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Rajasotku johti kauppoihin 56 TILAMARKKINAT: Ostajat aiempaa krantumpia 57 KOEAJOSSA: Käytetty X-Trail sopii metsään 60 METSÄTALOUTTA MAASTOPALOJEN VARJOSSA 66 MAANOMISTAJIEN HÄTÄHUUTO LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Vaarallinen arkajalka 74 TUOTE & TEKIJÄ: Estepuomeilla tarkat vaatimukset 76 KOLUMNI: Mustikkalumous 78 PILKKEET: Eläimet siementen kantajina 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Työ sään mukaan” JU H A M ET SO M AT IA S H O N KA M A A KA RI SA LO NE N Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11548_.indd 3 11548_.indd 3 11.8.2025 12.29.48 11.8.2025 12.29.48. Tämän numeron kannen kuvasi Matias Honkamaa 68 S. S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Drooni jokaiselle metsänomistajalle 6 METSÄNOMISTAJA: Lentiiran lotnikka 12 KESÄN KASVU ARVAILUJEN VARASSA 14 METSÄTYYPPI: Metsä Groupin Jussi Vanhanen 15 PÖLYTTÄJÄT TEKEVÄT MARJASADON 16 LUKIJAN KUVA: Ensiharvennuksen jälkeen 17 TULLIT OSUVAT SUOMALAISTEHTAILLE TEEMA 18 DROONI ON 2000-LUVUN TYÖHEVONEN 28 VAIKUTTAJA: ”Kova kasvu ei ole itseisarvo” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 8 vinkkiä raivaukseen 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Ennen kuin harvennat 42 TUTKIMUS: Metsän antimista kehitetään älylääkkeitä 43 KOLUMNI: Tuulenkaadoista tukkipuuta. 20 60 S. S
Erityisesti droonit säästävät metsänomistajan voimia vaikeakulkuisissa maastoissa. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Drooni jokaiselle metsänomistajalle Palot pakottavat kalifornialaisetkin raivaamaan metsiään (s.60–65). 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Aikojen muuttumisen ymmärtää yleensä vastaa jälkeenpäin. Droonit olisivat myös käteviä syönninestoaine Tricon levityksessä, mutta sitä ei laki vielä salli. Asiantuntijat uskovat puun kysynnän jatkuvan hyvänä, kentällä ei olla niin vakuuttuneita. Se hidastaa myös tuholaisten leviämistä. Droonilla voi käydä katsomassa, ovatko hirvet tehneet taimikoissa tuhojaan. Hyönteistuhojen seurantaa voi näin tiivistää, mikä auttaa minimoimaan taloudelliset vahingot, kun kirjanpainajan iskemät puut pääsee poistamaan oikeaan aikaan. Onneksi hintapiikki on tällä kertaa ollut kuin ahvenen kutu: apajille on ehtinyt verkkaisempikin kalastaja.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA DROONIT muuttavat vauhdilla paitsi sodankäyntiä myös metsänhoitoa. Maanomistajien toiminnanjohtaja Kimmo Collander vaatiikin Metsälehden haastattelussa Tricon levityksen sallimista droonilla (s. Metsäyhtiöt ja suuret metsänomistajat, kuten Metsähallitus, ovat hyödyntäneet drooneja jo jonkin aikaa. 66). Droonia seuratessa tuntui, että muutos on tässä ja nyt – kuin iPhone aikoinaan, että tässä on alusta, johon voi kehittää sovelluksia.” HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Olisi hienoa päästä näkemään Kalifornian puujättiläisiä joskus omin silmin! Huolestuttavaa on, että viime vuosien rajut maastopalot ovat alkaneet tappaa myös tuhansien vuosien ikäisiä mammuttipetäjiä.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Puumarkkinat ovat odottavassa tilassa. 11549_.indd 4 11549_.indd 4 11.8.2025 12.38.16 11.8.2025 12.38.16. Puiden latvukset voi kätevästi tarkistaa ilmasta hehtaari per minuutti vauhdilla. Suurilla drooneilla voi levittää tehokkaasti esimerkiksi booria metsään (s.18–27). Lisäksi droonilla voi käydä tarkistamassa, ovatko naapurin suorittamat hakkuut pysyneet rajan oikealla puolella, vai onko moto pyörähtänyt jossakin kohtaa vahingossa myös rajan väärällä puolella sinun metsässäsi. Heistä varhaiset omaksujat käyttävätkin drooneja jo hyönteistuhojen seurantaan. Droonilla voi seurata taimikoiden kasvua ja tiheyttä sekä tunnistaa, minne tarvitaan täydennysistutuksia. Drooni sopii myös myrsky-, lumija palovaurioiden arviointiin sekä hakkuiden ja ajourien suunnittelun apuvälineeksi. Nyt droonit ovat halventuneet, niiden akut parantuneet ja itse laitteet muuttuneet helppokäyttöisiksi, mikä on tuonut ne tavallisten metsänomistajien ulottuville
Verkko ei ole pelkästään saalistusväline vaan osa hämähäkin olemusta. Sillä on pakottava tarve punoa, rakentaa sekä korjata yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä ristihämähäkki on kuvattu Limingassa 5.8.2025 – hetkenä, jolloin metsä hengitti hiljaa ja kaikki oli juuri niin kuin luonnossa kuuluukin olla. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Ristihämähäkki elää kirjaimellisesti lankojen varassa. KUVA: MINNA RAUTIO 11549_.indd 5 11549_.indd 5 11.8.2025 12.38.29 11.8.2025 12.38.29
» METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11550_.indd 6 11550_.indd 6 11.8.2025 12.44.21 11.8.2025 12.44.21. Historia ja nykyteknologia lyövät kättä, kun Toivo Heikkinen sahaa sopivia kunttapaloja tervahautaan akkumoottorisahalla
LENTIIRAN LOTNIKKA Toivo ”Topi” Heikkinen pitää yllä kainuulaista tervaperinnettä ja taitaapa siinä sivussa pidellä osaltaan pystyssä myös Lentiiran kylää. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 7 11550_.indd 7 11550_.indd 7 11.8.2025 12.44.22 11.8.2025 12.44.22
”Puoli kolmelta yöllä tulin tänne valmistelemaan tervahaudan sytyttämistä, meinasi tulla vähän kiirettä”, Heikkinen toteaa, kun ehtii lopulta istahtaa hetkeksi toimittajan haastateltavaksi. Tervaperinteen vaalija Heikkohermoisempaa tervahaudan sytyttäminen kuivalle mäntykankaalle hellekelissä voisi hirvittää, mutta Heikkinen ei ole asialla ensimmäistä kertaa. Kaikki tuntevat Topin. T T OPI , nyt pitää hakea kunttaa lisää!” ”Topi, tulehan kahtomaan mitä tälle tehhään!” Ja Topihan tulee, menee ja tekee. ”Vuonna 2000 rakensimme tälle paikalle maailman suurimman tervahaudan. Sitä ennen Topin ovat puhuttaneet niin Kuhmon kaupunginjohtaja kuin täkäläinen kansanedustaja. Kymmenistä ja taas kymmenistä muista tutuista puhumattakaan. Hän on Kuhmon Tervalotnikoiden riveissä ollut 2000-luvulla polttamassa ainakin viittä isompaa tervahautaa. Siinä oli säröksiä 1 100 pinokuutiota ja tervaa saatiin 43 000 litraa.” Heikkisen kiinnostus tervanpolttoon kumpuaa ennen muuta vanhojen perinteiden vaalimisesta. Hiki helmeilee Petäjäniemen Topin, virallisemmin Toivo Heikkisen, 77, lierihatun alta. Kainuu oli Suomessa viimeisiä seutuja, joilla tuotettiin tervaa maailmanmarkkinoille aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Tällä kertaa hautaan on ladottu noin 70 pinokuutiometriä tervassäröksiä. Kuhmon Lentiiran kylällä on juuri sytytetty tervahauta perinteisin menoin. Neljännesvuosisadan takaiseen ennätyshautaan verrattuna tämän kesän tervahauta on pieni. Heinäkuinen helle paahtaa liki kolmenkymmenen asteen voimalla, mutta Topin vauhtia se ei hidasta. Ne, jotka eivät vielä tunne, paikkakunnalle eksyessään tulevat yleensä nopeasti tuntemaan. ”Vuonna 1900 yksin Kuhmosta vietiin maailmalle 1,6 miljoonaa litraa tervaa.” Heikkisen kotitilan liepeillä PetäjäTOIVO ”TOPI” HEIKKINEN » 77 -vuotias » LENTIIRAN lomakylän perustaja » VALMISTAA ja myy tervatuotteita Lentiiran Terva -yrityksessä » PERHE : vaimo Eija sekä lapset Petri ja Pirre ”Vuonna 2000 rakensimme tälle paikalle maailman suurimman tervahaudan.” » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11550_.indd 8 11550_.indd 8 11.8.2025 12.44.23 11.8.2025 12.44.23
Topi Heikkiselle tervasta on kehkeytynyt kuitenkin ”eläkeläiselle merkittävää” liiketoimintaa. Metsä on myös palvellut luontomatkailua ja Heikkisen pitkään isännöimää lomakylää. ”Valtion metsiä hakataan aukoksi liian rajusti, liian nuorina ja liian suurina kuvioina. Oma metsä luontomatkailun tukena Tervahauta palaa luonnollisesti Heikkisen metsässä, josta löytyy nopeasti myös lisää kunttaa haudan peittämiseen. Tällä kertaa naurua riittää kansanedustaja Tuomas Kettusen kanssa. niemen mäntykankailla on varmuudella valmistettu tervaa jo 1800-luvulla, luultavasti paljon aiemminkin. Heikkinen perusti vuonna 2004 Lentiiran Terva -yrityksen, jonka nimissä hän myy monenlaisia tervatuotteita. Puut tervahautoihin on kuitenkin pitänyt kerätä pääasiassa muilta metsänomistajilta. Puu voidaan käyttää tervahaudassa 4–5 vuoden kuluttua koloamisesta.” Tervatuotteilla riittää kysyntää Enää kainuulaisten leipä ei ole kiinni tervasta. Sieltä hänet voi edelleen löytää taimikonhoidosta tai polttopuuhommista. Se, pitikö perheen turvautua Nälkämaalla pettuleipään, saattoi olla usein kiinni tervahaudan tuotosta. ”Hautatervaa menee perinteiseen käyttöön puunsuojaamiseen esimerkiksi pärekatoille ja veneisiin. Tervanpoltto olisi tuottoisinta tervaskannoista, mutta niitä ei saa enää kerätä. Parempi olisi, jos suojelualueitakin olisi jätetty enemmän.” Toivo Heikkisellä on aina aikaa pysähtyä juttelemaan ihmisten kanssa. ”Koloaminen ei ole ihan helppoa. Lentiirajokea pitkin tervatynnyrit vietiin veneillä Ouluun tai Kajaaniin myytäväksi. Heikkisen kotitilaan Petäjäniemeen kuuluu noin kolmenkymmentä hehtaaria metsää. ”Pystypuista parhaiten tervanpolttoon sopivat mäntyrungot, joissa on tyvessä tervasroso. Käytännössä suurin osa käytettävistä puista on kuitenkin latvarososta kärsineitä mäntyjä.” Tervaspuita voidaan tehdä myös koloamalla. Veikko Polvinen (vas.) ja Petri Heikkinen nostavat lisää kuntaa tervahaudan peittämiseen Toivo Heikkisen metsästä. Lisäksi löytyy löylytervaa, tervaöljyä sekä kaviotervaa hevosille.” LENTIIRA Metsälehti Makasiini 9 11550_.indd 9 11550_.indd 9 11.8.2025 12.44.24 11.8.2025 12.44.24. ”Tällä kertaa valtaosa puista saatiin ostettua Metsähallitukselta leimikosta, jossa oli paljon tervasrosoa.” Leimikoita Metsähallituksella on Kainuussa riittänyt, Heikkisen ja monen muun mielestä turhankin paljon. Aina sekään ei auttanut. Heikkisen poika Petri näyttää mallia, kuinka mänty kolotaan vuoluraudalla. Se on kovaa touhua. Tällöin männyistä kuoritaan kaarnaa tyveltä siten, että puuhun jää vain ohut ”elämänlanka”, joka pitää puun nipin napin hengissä ja saa sen pihkoittumaan. Vartin soutumatkan päässä Petäjäniemestä on Lapsisaari, joka on tiettävästi saanut nimensä nälkävuosina saareen haudatuista lapsista
Löylyterva on suuren yleisön keskuudessa tunnetuimpia Lentiiran Tervan tuotteista. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11550_.indd 10 11550_.indd 10 11.8.2025 12.44.25 11.8.2025 12.44.25. » KOLOTTAVAKSI sopivat myös huonolaatuiset puut, joista ei ole odotettavissa tukkia. Niitä kysellään yhä. ”Terva-aromia käytetään nykyään esimerkiksi tervasnapsissa sekä mausteena elintarvikkeissa”, Heikkinen kertoo. Vanha kansa käytti tervavettä muun muassa yskänlääkkeenä. Oma lukunsa on terva-aromi, joka pohjautui Lentiiran kylällä asuneen Hilja Karppisen keittämään tervaveteen. VINKKI: TERVASPUITA OMASTA METSÄSTÄ » TERVANPOLTTOON sopivaa puuta voi tuottaa omassa metsässä. Poltto sujui hyvin, mutta puut eivät olleet ihan parasta mahdollista laatua.” Lomakylä elämäntyönä Vaikka Heikkinen viihtyy alituiseen metsissä ja vesillä, on hän tehnyt elämäntyönsä kotitalostaan kehittyneen Petäjäniemen lomakylän isäntänä yhdessä Eija-vaimonsa kanssa. ”Hieman enemmän odotettiin. Tervamaalitkin kuuluivat aiemmin valikoimaan. Petri Heikkinen näyttää, miten mänty kolotaan tervanpolttoa varten. ”Tervamaalia tehdään sekoittamalla tervaan tärpättiä, vernissaa sekä sopivaa värisävyä.” Tervan tuotteistamista Heikkisellä on jälleen luvassa, sillä tämän kesän tervahaudasta saatiin toistatuhatta litraa tervaa. Tällä kertaa tervahautaan oli ladottu noin 70 pinokuutiota tervaksia. Nykyisin yritys toimii Lentiiran lomakylä -nimellä. » TERVAA on kohtalaisen helppo polttaa myös itse tynnyrimenetelmällä. » KUUTIOSTA laadukasta tervaspuuta voi saada jopa 50 litraa tervaa. » PUUT kolotaan eli kuoritaan tyveltä ohutta kaistaa lukuunottamatta 3 –5 vuotta ennen kaatamista
Sittemmin venäläiset matkailijat toivat piristystä itärajan talouteen. Lotnikka, jolla tarkoitetaan tervahautamestaria, tulee muuten venäjän sanasta plotnik. Matti Pohjalainen on pian kiertänyt tulen koko haudan ympäri. Heikkisen johdolla suomalaiset vieraat kävivät puolestaan Venäjällä kalastusja metsästysmatkoilla. Puutavara niihin otettiin omasta metsästä.” Kuhmon kamarimusiikin aikaan ja välillä muulloinkin mökit olivat niin täynnä, että lisäksi vieraita majoitettiin yksityisten mökkeihin. Ja Lentiiran lomakylä toimii edelleen. No pelottaako. ”Mökkejä rakennettiin kaikkiaan yksitoista. Sen Heikkinen on kokenut vaimon muistisairauden myötä. Metsälehti Makasiini 11 11550_.indd 11 11550_.indd 11 11.8.2025 12.44.25 11.8.2025 12.44.25. ”Nyt tilanne on Ukrainassa mikä on. Väki on kyliltä vähentynyt rajusti, ja sitä myöten palvelutkin. Ja poliitikot pelottelevat, että kohta venäläiset tulevat tällekin puolelle”, Heikkinen huokaa. Maaseudun autioituminen on Kuhmon perukoillakin toistaiseksi paljon suurempi huolen aihe kuin rajanaapurin oikuttelu. Ensimmäisten joukossa kahvipöydässä istuu tietysti Lentiiran lotnikka, Topi, jollei ole juuri auttamassa jossain remonttihommassa. Jos ei itse pysty omin jaloin liikkumaan, niin ilman apua jäät.” Kiinteistöjen kysynnästä Kuhmon perukassa kertoo paljon se, että Lentiiran entinen kyläkauppa ja omakotitalo kolmen hehtaarin tontilla vaihtoi hiljattain omistajaa muutaman tuhannen euron hinnalla. 1980-luku ja vielä 1990-luvun alku olivat Petäjäniemen kukoistuksen aikaa. Kotimaan matkailu on tällä hetkellä vähäistä, mutta ulkomaisia vieraita liikkuu Kainuussakin entistä enemmän.” ”Ja onhan meillä piirakkapuoti.” Lentiiran Piirakkapuoti on noussut valtakunnan julkisuuteen. Ikävä asia sinänsä. ”Ei myö ainakaan täällä osata pelätä.” Kuinka käy perukan. Topin ja Eijan eläköidyttyä yrittäjänä toimi Heikkisten poika Petri viiden vuoden ajan. ”Rahallakaan ei tänne enää saa minkäänlaisia terveyspalveluita. Mökkiläiset sentään elävöittävät kylää kesäisin. Minä muutin vuonna 1982 Kuhmosta takaisin Lentiiraan ja aloitin lomakylän pyörittämisen”, Heikkinen muistelee. Vapaaehtoiset leipovat puotia varten rönttösiä, riisipiirakoita ja kalakukkoja joka lauantaiksi jopa tuhatmäärin. Uusia mökkejä rakennettiin nopealla tahdilla ja vieraita riitti niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Se kertoo rajakansojen yhteisestä historiasta tervanpoltossa.. Kesäviikonloppuisin kylätalon puoti kerää satoja asiakkaita. ”Vuosi sitten lomakylä vuokrattiin uudelle yrittäjälle, sillä Petrillä on hoidettavana toinen matkailuyritys Vuokatissa. l Tervahaudan sytyttäminen on näyttävä toimenpide. ”Äitini aloitti lomakylän pitämisen vuonna 1967
M IK KO H ÄY RY N EN TEKSTI HELI VIRTANEN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11551_.indd 12 11551_.indd 12 11.8.2025 12.45.22 11.8.2025 12.45.22. l KASVU ARVAILUJEN VARASSA Kulunut kesä on ollut puiden kasvun kannalta vähintään kohtuullinen. Tarkkaa tietoa saadaan vasta myöhemmin. Kuivuus sen sijaan ei ole tänä vuonna rajoittanut kasvua. Puiden tilavuuskasvu loppuu vasta elokuussa, mutta valtaosa siitä tapahtuu keskikesällä. Heinäkuun puoliväliin mennessä Luken feromonipyydyksiin oli jäänyt selvästi edellisvuosia vähemmän kirjanpainajia. Toistaiseksi ollaan siis arvailujen varassa. Lukella ei ole reaaliaikaista seurantaa puiden kasvusta. ”Tässä on jo ehditty pohtia, onko ilmiö hiipumassa. Samalla helteet ovat ehkä rohkaisseet talvehtineita kirjanpainajia munimaan sisarsukupolvea.” Myös okakaarnakuoriaisia on ollut viime vuosia vähemmän, ja ne ovat olleet liikkeellä tavallista myöhemmin. Viime vuonna okakaarnakuoriaisista kärsivät männyt punertuivat jo kesä–heinäkuun vaihteessa, nyt oireita odotetaan näkyviksi elokuussa”, Ylioja sanoo.. Silloin sen vaikutus näkyi selvästi”, Mäkinen toteaa. VIILEÄ alkukesä on saattanut hidastaa metsäpuiden kasvua, kertoo johtava tutkija Harri Mäkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). ”Helteet ovat auttaneet kesän ensimmäistä sukupolvea aikuistumaan. Pituuskasvu päättyy kuusella ja männyllä jo keskikesällä, kun koivulla se jatkuu läpi kasvukauden. Kaarnakuoriaisia alkukesästä vähän Kuluneen kesän kirjanpainajatilanne vaikuttaa metsänomistajan kannalta lupaavalta. ”Kesät 2018, 2019 ja 2021 olivat erityisen kuivia. Vaikka alkukesän viileys rajoittti kantojen kasvua, sitä seurannut lämpö on voinut hyödyttää kirjanpainajaa, Luken tutkija Tiina Ylioja sanoo. Sään vaikutus puiden vuotuiseen kasvuun voi olla useita kymmeniä prosentteja. Valtakunnan metsien inventoinnin kasvuindeksit valmistuvat parin vuoden viiveellä
365 ha Kesä –heinäkuussa todettiin 365 hehtaaria hyönteistuhoja. Määrä on puolet viimevuotisesta. Lähde: Suomen metsäkeskus 1 578 ha Kesä –heinäkuun myrskyissä kaatui 1 578 hehtaaria metsää eli tuhat hehtaaria vähemmän kuin viime vuonna. Lähde: Suomen metsäkeskus Metsälehti Makasiini 13 11551_.indd 13 11551_.indd 13 11.8.2025 12.45.24 11.8.2025 12.45.24
Tulos on tärkeä tulevien investointien kannalta. Riittääkö resursseja isoihin investointeihin. Maailmankaupan rakenteet ovat muuttuneet Yhdysvaltojen tullitoimien vuoksi. Huoltoseisokkeja tulee muuallakin. Omavaraisuus on edelleen vahva eikä taloustilanne ole vakava, mutta tulostilanne on heikko ja se vaatii välittömiä toimia. Metsä Groupin uusi pääjohtaja Jussi Vanhanen joutui lähes ensi töinään julkistamaan tulosvaroituksen ja säästöohjelman. Se on selkeä muutos, mutta siihenkin sopeudutaan. MIKSI Monimutkainen haaste kiehtoo ja työskentely tavallisten suomalaisten hyväksi motivoi. Onko nyt hikka vai kroonisempaa. MITÄ Johtaa kuuden miljardin liikevaihdon konsernia lähinnä 10 henkilön johtoryhmän kautta. Jos sellunhinnat ovat matalat ja puunhinnat korkeat, niin tulos antaa periksi. Markkinahintojen kanssa täytyy elää. Joutsenon sellutehdas on pysähdyksissä parhaillaan, koska nykyhinnoilla ei kannata ostaa puuta. Pitkällä ajalla nykyinen tulos ei ole kestävä. Laitetaanko laitoksia seisomaan. Halutessamme investointeihin olisi mahdollisuus, mutta keskitymme tuloskunnon parantamiseen. Mistä vaikeudet johtuvat. KESÄHIKKA VAI JOTAKIN VAKAVAMPAA. Voiko nykyisten puunhintojen kanssa elää. Alempi sellun myyntihinta ja ennätyksellisen korkeat puukustannukset ovat kaksi pääsyytä. Kuinka vakava Metsä Groupin taloustilanne on. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN 2 3 4 5 6 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11552_.indd 14 11552_.indd 14 11.8.2025 12.47.07 11.8.2025 12.47.07. Hikkaa on sikäli, että epävarmuuden vuoksi jotkin selluasiakkaat lopettivat ostot kokonaan. Jos tuotantovolyymi laskee, niin lopulta laskevat myös puunhinnat. 1 JUSSI VANHANEN KUKA Metsä Groupin eli Osuuskunta Metsäliiton pääjohtaja heinäkuun alusta
Ilmastonmuutos lisää sään äärioloja, jotka heikentävät metsämarjojen satoja. TEKSTI IIRIS YLINEN Mustikan ja puolukan sadot tavanomaiset Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Suomessa sadot ovat paikoitellen hyvät. Pahimmillaan hellejaksot heikentävät metsämarjojen kypsymistulosta. “Jos kesä tulee rysäyksellä, niin on riski takatalvesta ja hallaöistä.” Kukinnan aikana on parhaassa tapauksessa poutaa ja lämpöä viidestätoista kahteenkymmeneen asteeseen. Kuivuuden seurauksena marjojen koot saattavat pienentyä tai kypsyvät marjat pudota varvusta mättäälle. Lisäksi suomuuraimen pölyttäjät ovat yleensä aika heikkoja lentäjiä.” Ideaaliolosuhteet tasaiset Paras marjasato saadaan, kun kevät etenee tasaisesti ja rauhallisesti. “Suomuurain kasvaa paikoilla, jotka ovat erityisen alttiita näille sääoloille. Mitä myöhemmin mustikka kukkii, sitä pienempi on pölytystä heikentävien sääolojen riski. “Pölytys onnistui mustikalla hyvin”, Peltola kertoo. Mustikka Keskimääräistä merkittävästi heikompi Keskimääräistä heikompi Keskimääräinen Keskimääräistä parempi Keskimääräistä merkittävästi parempi Puolukka Keskimääräistä merkittävästi heikompi Keskimääräistä heikompi Keskimääräinen Keskimääräistä parempi Keskimääräistä merkittävästi parempi Lähde: Luke Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 11553_.indd 15 11553_.indd 15 11.8.2025 12.47.42 11.8.2025 12.47.42. Kukkia oli runsaasti, mutta pölytystulos oli heikko. Monet tekijät vaikuttavat metsämarjojen satoihin, mutta niistä pölytys on tärkein. “Lähes kaikki luonnonmarjamme ovat hyönteispölytteisiä, eli tarvitsemme aktiivisia pölyttäjiä.” Alkukesän kylmyys, tuulisuus ja sateisuus heikentävät pölytystä. “Vaikka alkukesä oli kylmä, se ei ollut riittävän kylmä heikentämään mustikan satoa.” Suomuuraimen sato sen sijaan jäi huonoksi juuri alkukesän kylmyyden takia. ENNÄTYKSELLINEN helleputki ei onnistunut pilaamaan tämän kesän mustikkasatoa. Pohjois-Suomessa se on tavanomainen tai jonkin verran sen alle. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan Eteläja Keski-Suomessa mustikkasato on tavanomainen tai paikoitellen jopa hyvä. l PÖLYTTÄJÄT TEKEVÄT MARJASADON Vaikka alkukesä oli viileä, se ei ollut riittävän kylmä heikentämään mustikan satoa. “Tänä vuonna sellainen riski oli olemassa, mutta onneksi koko maahan tuli sateita kypsymisvaiheessa.”
Lähde: Luonnonvarakeskus MAANOMISTAJAT saavat jatkossa neljänneksen entistä suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi, kertoo Maanmittauslaitos. Viereisessä rehevämmässä notkossa voi olla jo aivan toinen puulajikin.” VISAKALLIO ”Männyntaimikon tiheää alkukasvatusta harjoitetaan ymmärtääkseni lähinnä hirvien takia. LUNASTUSKORVAUKSIIN NELJÄOSA LISÄÄ W IK IM ED IA CO M M O N S 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA Näin onnistuu männyn kasvatus ainespuumittoihin ensiharvennukseen mennessä. Toinen hyöty on laadun parantuminen, kun alaoksat eivät kehity paksuiksi ja kuolevat aikaisin.” PANU ”Olen vuosia tilannetta seuranneena eri puolilla maakuntaa päätynyt siihen tulokseen, että suositustiheydessä kasvavissa ja lehtipuista vapaissa männyn taimikoissa ei hirvi viihdy.” SUORITTAVA PORRAS ”Kun ollaan oikeasti hirvien talvilaidunalueilla, ei silloin usko ja toivo riitä, vaan tarvitaan menetelmät, joilla saadaan syntymään männikkö hieskoivikon ja kitukasvuisen kuusikon sijaan.” VISAKALLO Ensiharvennuksen jälkeen Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ruodittiin männikön harvennusta. 16 Metsälehti Makasiini 11554_.indd 16 11554_.indd 16 11.8.2025 12.48.20 11.8.2025 12.48.20. Tuulivoimalasta maanomistaja saa tuotto-odotuksiin perustuvat vuokratulot, kun taas voimalinjan vuoksi maksetaan vain kertakorvaus. Yksi syy lainmuutokseen on maanomistajien erilainen asema riippuen siitä, onko lunastuksen syynä tuulivoima vai sähkönsiirtoverkko. Vastaavanhan pitäisi onnistua muillakin puulajeilla?” ANTINJUNTTI ”Hyvin tutun näköistähän tuo on, kun ollaan karuilla kivisillä ja kallioisilla pohjilla. Lunastajat, kuten valtio, kunnat ja yritykset, maksavat lunastuslain muutoksen seurauksena markkina-arvoon perustuvan täyden korvauksen lisäksi 25 prosenttia. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA 196 000 Viime vuonna metsällä kävi 196 000 metsästäjää, mikä oli noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun suorittaneista. Nimimerkki Suorittava porras esitteli männikkönsä harvennusjälkeä. Vaatii tietenkin männylle sopivan maapohjan. Ylitiheyttä on vältetty, eikä ole tarvinnut edes raivata ennakkoon.” SUORITTAVA PORRAS ”Hieno männikkö, olisi erinomainen lannoituskohde.” APLI ”Hyvältä näyttää. Uudistettua lakia sovelletaan jo käynnissä oleviin noin 800 lunastustoimitukseen
Vaikka Yhdysvallat ei ole ollut merkittävä suora vientikohde esimerkiksi suomalaiselle sahatavaralle, tullitempoilu voi vaikuttaa maailman kauppavirtoihin, markkinaosuuksiin ja valuuttakursseihin ja näkyä sitä kautta muuallakin kuin paperija kartonkitehtaiden lähettämöissä.. USA on Suomen metsäviennin kolmanneksi tärkein yksittäinen kohdemaa. Kaikkiaan suomalaisen metsäteollisuuden tuotteita vietiin viime vuonna Yhdysvaltoihin yli miljardin euron arvosta. Tolosen mukaan Yhdysvaltojen tullitilannetta leimaa tietty arvaamattomuus. Trumpin hallinnon antamat päivämäärät ja tulliprosentit ovat muuttuneet moneen kertaan. EUROOPAN unionin ja Yhdysvaltojen heinäkuussa solmima tullisopimus iskee Suomessa suoraan kuitupuuta käyttäviin tehtaisiin. ”Yksityiskohtien hiomiset vaativat vielä aikaa”, kertoo Metsäteollisuus ry:n kansainvälisen kaupan päällikkö Timo Tolonen. Presidentti Donald Trumpin tullidiili iskee suoraan esimerkiksi suuresta säästöohjelmasta ilmoittaneeseen Metsä Groupiin. l VALTTERI SKYTTÄ TULLIT OSUVAT SUOMALAISTEHTAILLE Yhdysvaltojen tullitempoilu voi näkyä muuallakin kuin paperija kartonkitehtailla. Arvaamattomuus säilyy Trumpin diilien suhteen muutokset ovat aina mahdollisia. ”Päällystetty valkoinen kraftliner on erikoistunut tuote, jolle on Yhdysvalloissa vain rajallisesti vaihtoehtoja. Tolosen mukaan metsäteollisuustuotteiden markkinoihin vaikuttaa olennaisesti se, millaisia tulleja Yhdysvallat tulee asettamaan Kanadalle, Kiinalle ja Brasilialle. Yhtiöön kuuluva Metsä Board on Yhdysvaltojen suurin taivekartongin ja päällystetyn valkoisen kraftlainer-kartongin tuoja. Yhtiö laskee neuvotteluissa edukseen sen, ettei täysin vastaavia tuotteita valmisteta Yhdysvalloissa lainkaan. Suomalaista kuitupuuta jalostetaan Yhdysvaltoihin matkaavaksi kartongiksi esimerkiksi Metsä Boardin tehtaalla Kemissä, uuden jättimäisen biotuotetehtaan naapurissa. EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelut tullisopimuksen tarkasta sisällöstä jatkuvat yhä. ”Käymme aktiivisesti neuvotteluja yhdysvaltalaisten asiakkaiden kanssa tullien vaikutuksista tuotteiden hinnoitteluun”, kertoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Esa Kaikkonen. VA LT TE RI SK YT TÄ » AJASSA Metsälehti Makasiini 17 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN SUURIMMAT VIENTIMARKKINAT TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT 2024 (%-osuus metsäteollisuuden viennin arvosta) Saksa 11,5 Kiina 10 YHDYSVALLAT 9 Iso-Britannia 6 Ruotsi 4,5 Muut 59 PAPERIN JA KARTONGIN VIENTIMAAT 2024 (%-osuus tonneista) Saksa 15 YHDYSVALLAT 12 Iso-Britannia 7 Muut 66 SELLUN VIENTIMAAT 2024 (%-osuus tonneista) Kiina 44 Alankomaat 6 Saksa 6 Turkki 6 YHDYSVALLAT 5 Muut 33 Lähteet: Metsäteollisuus ry, Tulli 11555_.indd 17 11555_.indd 17 11.8.2025 12.49.00 11.8.2025 12.49.00. Siksi neuvottelut asiakkaiden kanssa Kemin tuotteiden suhteen ovat edenneet sujuvasti”, Kaikkonen sanoo. Yhdysvaltoihin laivattiin viime vuonna paperia 475 miljoonalla eurolla, kartonkia 320 miljoonalla eurolla ja sellua 140 miljoonalla eurolla, kertoo Luonnonvarakeskuksen ennakkotilasto. Paperin, kartongin ja sellun viennistä Yhdysvaltoihin pitää jatkossa pulittaa 15 prosentin tullimaksu – ja etenkin näitä metsätuotteita Suomesta on rapakon yli laivattu. Bioenergia, puuraaka-aine ja osa puutuoteteollisuuden tuotteista on rajattu tullien ulkopuolelle
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN TEEMA » DROONI METSÄSSÄ 11556_.indd 18 11556_.indd 18 11.8.2025 12.49.50 11.8.2025 12.49.50. 2000-LUVUN TYÖHEVONEN Drooni on paljon muutakin kuin hauska vekotin
M AT IA S H O N KA M A A 11556_.indd 19 11556_.indd 19 11.8.2025 12.49.51 11.8.2025 12.49.51
M AT IA S H O N KA M A A 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » DROONI METSÄSSÄ 11556_.indd 20 11556_.indd 20 11.8.2025 12.49.52 11.8.2025 12.49.52
Kustannukset, taksat ja tuet Puuvex levittää boorilannoitteen rakeina, jolloin se varmasti päätyy maahan. Puuvexin droonia voi luonnehtia raskaaksi työhevoseksi. Drooni pystyy ottamaan 50 kilon kuorman ja lennättämään sitä reilut kymmenen minuuttia. ”Viime syksynä ostettiin ja käytiin koulutukset. Autopilotin ohjaamana ja Joonatan Kinnusen valvomana reilun kymmenen hehtaarin kuvio hoituu parissa tunnissa. Raskaaseen työhön Asialla on Kinnusen veljesten Petrin ja Tommin Puuvex-metsäpalveluyritys, jolla on tiettävästi koko maan voimakkain drooni (DJI Agras T50). Halkaisija rupellin kärjestä kärkeen on kolmisen metriä. Luvan myöntää liikenneja viestintävirasto Traficom. Sen verran akussa riittää virtaa. Kohteet eivät voi olla sitä kauempana tiestä, mutta Suomessa metsätiet yltävät kaikkialle. D D ROONI lentää ja levittää kolmisenkymmentä kiloa boorilannoitetta kerrallaan Tuusniemen tunnetusti boorinpuutoksen vaivaamille maille. Periaatteessa laitteen toimintasäde yltää pariin kilometriin, mutta käytännössä operoidaan säteellä, joka on puolesta kilometristä kilometriin. Yrityksen kotipaikka on Suomenselällä Kinnulassa. Hän kuvaa lupaprosessia työlääksi. Säärajoitteet ovat tuulen nopeus kuusi metriä sekunnissa ja vesisade. Autopilotti suunnittelee itse lentoreitin, ja lentokorkeus on 15 metriä latvusten yläpuolella. Droonilannoitusten ohella yritys tarjoaa perinteisiä metsäpalveluita kuten istutusta ja taimikonhoitoa. Siihen kuuluu esimerkiksi valvottu teoriakoe. Nestemäisenäkin booria voisi levittää, mutta silloin riskinä on, että tuuli vie lannoitteesta M AT IA S H O N KA M A A Drooni kuvattuna droonista. Luvat saatiin talvella”, Tommi Kinnunen kertoo. Ruiskutyössä nyrkkisääntönä pidetään paria kolmea hehtaaria per päivä. Droonin lennättäjän työ on valvontaa esimerkiksi siltä varalta, että kohteella on yksittäisiä isoja puita. Droonilannoituksen tehokkuus on omaa luokkaansa, jos sitä vertaa miestyöhön reppuruiskulla. Metsälehti Makasiini 21 11556_.indd 21 11556_.indd 21 11.8.2025 12.49.53 11.8.2025 12.49.53
Erkki Vasalampi kaataa säiliöön 30 kiloa rakeista boorilannoitetta. TEEMA » DROONI METSÄSSÄ 22 Metsälehti Makasiini KATSO VIDEO METSÄLEHTI.FI 11556_.indd 22 11556_.indd 22 11.8.2025 12.49.54 11.8.2025 12.49.54
Droonilannoituksessa hehtaaritaksa on osapuilleen sama kuin reppuruiskumiehellä, parista sadasta eurosta ylöspäin. Siksi majapaikan on hyvä liikkua mukana”, Joonatan Kinnunen sanoo. Boorilannoitus on terveyslannoitusta. Nuoret miehet tekevät nelipäiväistä viikkoa, mutta pitkää päivää. Niitä on lennätettävä suoralla näköyhteydellä, ja suurin sallittu lentokorkeus on 120 metriä. » Droonimarkkinoita hallitsee kiinalainen DJI. Aggregaatti on käynnissä myös siirtymillä perävaunussa, ja ilmanvaihdon vuoksi luukku on silloin auki. Akut maksavat 2 500 euroa kappale, Puuvexillä on niitä yhteensä kuusi eli toisen droonin hinnan verran. Työpäivä kun alkaa, niin aggregaatti käynnistyy ja akkujen latausruljanssi alkaa. ”Aamulla ei aina tiedetä, millä kohteella illalla lopetetaan. ”Nyt levitetään booria, mutta tulevaisuudessa myös kasvatuslannoitteita.” osan mennessään, joko suoraan lannoituksessa tai neulasistosta haihtumalla. Mitä seuraavaksi. Droonin voi uskoa kuuluvan siihen uudenajan ihmeiden sarjaan, joita alkuun katsastellaan, että ”mikäköhän tuokin on”, mutta jotka lopulta muuttavat kaiken. Sen tuotteista Mavicja Matrice-sarjojen tuotteet ovat yleisiä kartoituskäytössä. Toinen valvoo autopilottia ja toinen huolehtii akkujen latauksesta ja vaihdoista. Vaativampi toiminta raskaammalla droonilla tai näköyhteyden ulkopuolella edellyttää erityinen-kategorian riskiarviota ja toimintalupaa. Työt jatkuvat syyskuulle. Metsälehti Makasiini 23 11556_.indd 23 11556_.indd 23 11.8.2025 12.49.55 11.8.2025 12.49.55. Kaksi kesäkulkijaa Lennättämiseen tarvitaan työpari. Yrityksen osakas Joonatan Kinnunen ja hänen työparinsa Erkki Vasalampi ovat yöpyneet viikot pakettiautossa ja lennättäneet droonia pitkin Suomenniemeä toukokuulta alkaen. Kylillä käydään kaupassa, mutta soittoruokaloiden houkutuksille ei virtaa riitä. » Metsätalouteen liittyviä toimintalupia on myönnetty useita, käyttötarkoitus vaihtelee metsien kartoituksesta ja kasvun havainnoinnista boorilannoituksiin. Ihme vehje oli aikoinaan hakkuukonekin, ja kylä sai puheenaihetta, jos sellainen kuului jossain olevan. Kalliimmalla ei pysty myymään ja halvemmalla ei kannata myydä. Autossa on mikro ja jääkaappi, kahvinkeitin ja makuusija. Käyttökohteita voi vain kuvitella, ja M AT IA S H O N KA M A A DROONIFAKTAA » DROONIN käyttäjän on rekisteröidyttävä Traficomin miehittämättömän ilmailun käyttäjien rekisteriin, jos droonissa on tallentava sensori eli kamera tai jos drooni painaa yli 250 grammaa. » Droonin ohjaajalta edellytetään todistus pätevyydestä, jos drooni painaa yli 250 grammaa tai sen suurin nopeus on yli 19 m/s. Aamutoimia ajatellen yöpymispaikka pyritään löytämään järven rannalta. Metsätaloudessa droonin käyttö on helposti toteutettavissa, koska toiminta-alueella ei juuri ole ulkopuolisia henkilöitä. Myös kotimainen Patria Drones (aiemmin Nordic Drones) on ammattikäytössä yleinen. » Käyttäjä voi olla yksityishenkilö tai organisaatio. Jos tukiehdot täyttyvät, terveyslannoitukseen voi saada metka-tukea 155 euroa hehtaarille, levitystavasta riippumatta. » Droonit on luokiteltu kahteen pääkategoriaan: Avoin-kategoriassa ovat droonit korkeintaan 25 kiloon saakka. Lisäksi tarvitaan vielä levittimet ja laturit, aggregaatti ja pakettiauto, jossa voi yöpyä. Drooni maksaa 10 000–15 000 euroa ilman lisälaitteita. Harrasteja ammattitoimintaa ei erotella
Esimerkiksi taimilaatikoiden kantaminen on tunnetusti tympeää ja työlästä. Muitakin ajatuksia on, yhtäkkiä hullunhauskoja, mutta tarkemmin ajateltuna, että miksikäs ei. Kinnuset eivät kiistä, etteivätkö he muutenkin ole uuden tekniikan varhaisia omaksujia, jopa niistä innostujia. Tosin metsäsalpietarin tavallinen määrä – 550 kiloa hehtaarille – vaatii lennätyskertoja huomattavasti boorilannoitusta enemmän. Drooni pystyisi lennättämään muutamia laatikoita kerrallaan. ”Nyt levitetään booria, mutta tulevaisuudessa myös kasvatuslannoitteita”, Tommi Kinnunen uskoo vahvasti. Pellollakin on käyty ja täydennetty heinänsiementen kylvöjä. Ympärivuotista käyttöä sille ei ole keksitty.. Torjunta-aineiden levitys droonilla ei ole sallittua – vielä. Toki droonilla on rajoitteensa. Puuvexin drooni on jokseenkin täystyöllistetty ilman isompaa markkinointia, mutta tilauksia otetaan vastaan. Entistä vahvempia drooneja tulee markkinoille, ja lupa-asioiden on seurattava tekniikan kehitystä. Droonilla on jo kokeiltu kasvatuslannoitteen levittämistä ja tuloksin, jotka kannustavat jatkamaan. ”Metsäalalla vastaanotto on ollut enimmäkseen utelias ja positiivinen. Uteliaasta epäilykseen Puuvex on drooninsa kanssa metsänlannoitusten pioneeri. Kinnuset uskovat, että boorilannoituksessa droonit syrjäyttävät reppuruiskutyön kokonaan. Metsäkylvöjä ei ole kokeiltu, mutta onhan jossakin päin maailmaa (lue: Yhdysvalloissa) paloalueita kylvetty lentokoneesta. Omasta uskosta kertoo, että toinen samanlainen drooni on tilattu, jo yrityksen toimitusvarmuudenkin vuoksi. Toki jotkut epäilevät”, Petri Kinnunen kertoo. osa löytynee kuvitelmien tuolta puolen. Jos määrä on iso ja matka hankala, niin kustannuksiltaan laatikoiden lennätys voisi olla kilpailukykyistä. l M AT IA S H O N KA M A A 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » DROONI METSÄSSÄ 11556_.indd 24 11556_.indd 24 11.8.2025 12.49.57 11.8.2025 12.49.57. Yli kymmenen hehtaarin kohteilla helikopteri saattaa olla kuitenkin tehokkaampi vaihtoehto. Riskiä droonilannoituksen tilaajilla ei ole, sillä työ tehdään hehtaaritaksalla ja lannoitteen levittyneisyys on testattu koealoilla
Mutta mitä sellaista tietoa sillä voisi tuottaa, mikä parantaisi suunnittelua?” hän kysyy. Voikin kysyä, tuottaako jalkautumisen kustannus riittävän hyödyn julkisen metsävaratiedon päälle, Vauhkonen pohtii. Vauhkosen mukaan käytännössä joka paikasta on saatavilla Metsäkeskuksen suhteellisen tuore metsävaratieto, jonka ongelmakohdat eli puulajisuhteet ja sivupuulajit ovat melko hyvin tunnettuja. ”Eli droonilla voi lentää puustoissa, joissa välitöntä toimenpidetarvetta ei ole. Mutta tietoa ei saa sieltä, mistä sitä nimenomaan tarvittaisiin, kuten harvennusta lähestyviltä kohteilta.” Droonipilotin pitää myös jalkautua maastoon. TIHEÄSSÄ METSÄSSÄ HAASTEITA METSÄSUUNNITTELUSSA drooni on paikallisesti hyvä, mutta se skaalautuu huonosti laajempaan mittakaavaan, Itä-Suomen yliopiston metsäsuunnittelun professori Jari Vauhkonen arvioi drooni-inventoinnin mahdollisuuksia. Periaatteessa droonilla pääsee yksittäisten puiden ja oksien tasolle. ”Droonilla on mahdollista lentää lentokoneella tehtävää metsävaratiedon keruuta matalampaa ja parhaassa tapauksessa latvuston sisällä. Yksittäisten puiden tulkinta toimii kuitenkin vain lähinnä puustoissa, joiden runkoluku jää alle tuhanteen runkoon per hehtaari. Lisäksi voi olettaa, että korkeampi runkoluku myös estää latvuston seassa lentelyn. ”Toki jos maastoon mennään joka tapauksessa ja droonin saa toimimaan siinä sivussa, niin sillä voi saada yksittäistä metsänomistajaa kiinnostavaa tietoa.” Metsälehti Makasiini 25 11556_.indd 25 11556_.indd 25 11.8.2025 12.49.58 11.8.2025 12.49.58. Tiheämmissä puustoissa yksittäisiä puita ei löydetä vallitsevan latvuskerroksen alta
Entä ne kirjanpainajatuhot, onko löytynyt. Hehtaari ja minuutti Yhdellä latauksella drooni lentää reilun puoli tuntia. KA RI H A LK O LA Kari Halkola on paikantanut droonillaan pienialaisia kirjanpainajatuhoja. Halkolan hankkima DJI mini 3 -drooni on malliston edullisemmasta päästä. ”Nämä pienimmät ovat jo niin halpoja, ettei juuri jännitä, jos jotain sattuu.” Drooni oli Halkolalla ensin pari vuotta hyllyssä, kunnes hän meni lentonäytökseen. Videoita voisi kuvata muistikortille, mutta niitä Halkola ottaa harvemmin. ”Pienialaisia kyllä. Muuten lennätys ei ole luvanvaraista. Tarvittaessa hätäkorjuun saa, jos kustantaa omasta lompakosta.” SÄÄSTÄÄ AIKAA JA ASKELIA Isonlainen kuvio on lannoitettu ja kahvit päälle. M AT IA S H O N KA M A A TEEMA » DROONI METSÄSSÄ 26 Metsälehti Makasiini 11556_.indd 26 11556_.indd 26 11.8.2025 12.50.02 11.8.2025 12.50.02. Perusjärki riittää Drooneja voi ostaa verkkokaupoista. ”Lennätin kuvioita järven jäällä. Ihan perusjärki riittää. ”Sain kipinän, että ei ole vaikeaa. Puuvex Oy:n Petri Kinnunen, Erkki Vasalampi, Joonatan Kinnunen ja Tommi Kinnunen. ”Ehkä olen turhan herkkä, mutta kirjanpainajahavainnot ovat viidessä vuodessa nousseet uudelle tasolle”, Halkola kertoo. Hinnat ovat pudonneet puoleen tuhanteen, mutta kuvan laatu on täysin riittävä. Rajoitteet ovat, että ei sateessa, sumussa, kovassa tuulessa eikä jäätävissä olosuhteissa. Kymmenen hehtaarin alueen kuvaa kymmenessä minuutissa. ”Metsässä on hyvä käyttää jotain alustaa, kuten ovimattoa, jotta propellit eivät hajoa heti startissa.” Pysäytyseli still-kuvat tulevat droonista suoraan kännykkään. Jos osaa autolla ajaa, onnistuu myös droonin käyttö.” Halkola suosittelee, että aluksi kannattaa käyttää kokeneempaa kaverina, jotta saa laitteen hallintaan eikä muusaa sitä tuusaksi. Käyn sitten jalkaisin tarkemmin katsomassa, jos tilanne huolettaa.” Halkola uskoo, että alalle syntyy palveluntarjontaa. Aluksi huoletti, että osaako drooni tulla takaisin, mutta sen saa palaamaan lähtöpaikkaan vaikka pimeässä.” Lennättäjän pitää rekisteröityä Traficomille. Metsän rakenne erottuu kuvista selvästi, koska droonia lennätetään matalalla, noin 60 metrissä. Kävelymatkaa tulisi tarkastuksissa yli kaksi kilometriä ja sellaisessa maastossa, jossa jokaista askelta pitää katsoa. Se vähentää etämetsänomistajan jalkautumistarvetta entisestään. KARI Halkola on Oulussa asuva etämetsänomistaja, jonka tilat ovat viiden tunnin ajomatkan päässä Leppävirralla, Savossa. Droonilla tarkastus hoituu vartissa. Tunnin perehdytys riittää ja sen jälkeen muutaman tunnin harjoittelu. Hän käy tarkastamassa 16 hehtaarin tilansa kirjanpainajatuhojen varalta omalla droonilla kaksi tai kolme kertaa kesässä. ”Kuivuneet puut näkyvät selvästi
Viime syksyllä kasvinsuojeluainelakia muutettiin. ”Koetoimintaluvan hakeminen ja syönninestoaineen ruiskutuskokeet menevät näillä näkymin syksylle. Tricon reppuruiskulevitys on kuitenkin työlästä. HIRVIKARKOTTEEN LEVITYSTÄ KOKEI LLAAN HIRVIVAHINKOJA voidaan torjua levittämällä lampaanrasvasta valmistettua Trico-syönninestoainetta taimiin. Metsälehti Makasiini 27 11556_.indd 27 11556_.indd 27 11.8.2025 12.50.04 11.8.2025 12.50.04. Nimenomaan sellainen on Metsäkeskuksen vetämä Hirvidrone-hanke. Muutos mahdollistaa syönninestoaineen levittämisen droonilla, mutta vain tutkimusja kehitystarkoituksissa. Ensi vaiheessa kokeiluja on tarkoitus tehdä Äänekoskella Finsilvan mailla”, projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta kertoo
Hän tietää, että kannattava metsätalous ja hiilensidonta ovat yhteensovitettavissa. VAIKUTTAJA » ”KOVA KASVU EI OLE ITSEISARVO” Tutkimusprofessori Jari Hynynen on omistanut työuransa metsien kasvun ja tuoton mallintamiseen. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SIRPA MIKKONEN 28 Metsälehti Makasiini 11557_.indd 28 11557_.indd 28 11.8.2025 12.53.26 11.8.2025 12.53.26
11557_.indd 29 11557_.indd 29 11.8.2025 12.53.30 11.8.2025 12.53.30
Haastattelua varten saimme lainaksi Luston toimitusjohtaja Niina Urosen työhuoneen. ”Olemme pitkiin koesarjoihin pohjautuen todenneet, että sekä puuntuotannollisesti että hiilensidonnan kannalta kiertoaikojen maltillinen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen on se konsti, jolla me pystymme yhteen sovittamaan puutuotantoa, taloutta ja hiilensidontaa.” Jo muutamilla vuosilla pidennetty kiertoaika voi tuoda metsänomistajalle useamman tonnin enemmän päätehakkuutuloja. Mutta palataan tutkimusmetsiin myöhemmin. Ensin istutaan arvokkain vanhoin työpöydin ja tuolein sisustettuun työhuoneeseen ja annetaan Hynysen kertoa, millä keinoin hiiltä kannattaa sitoa, jos halutaan samalla tuottaa kannattavasti puuta. Hynynen tutkimusryhmineen on hyödyntänyt mittaustietoja esimerkiksi mallintaessaan metsien kehitystä Tapion koostamiin uusiin harvennusmalleihin. Tässä on kuitenkin ongelma. Museo sijaitsee sopivasti Punkaharjun tutkimusmetsien kupeessa, jonne meidän on tarkoitus jalkautua päivän päätteeksi. Samalla se lisää metsiin sitoutuvaa hiiltä, kun puilla on tavallista pidempi aika järeytyä. Malttia päätehakkuisiin ja harvennuksiin Olemme saapuneet Punkaharjulle kuulemaan syyskuun alusta eläkkeelle jäävän tutkimusprofessorin näkemyksen vellovaan hiilikeskusteluun ja kuulemaan metsien kasvun näkymistä. Hän osaa viedä tulokset käytännönläheisesti eteenpäin niin, että merkityksen ymmärtävät muutkin kuin asiaan vihkiytyneet kollegat. Viime aikoina ryhmä on selvittänyt metsänhoitomenetelmien vaikutusta metsien kehitykseen ja hiilensidontaan osana Hiilestä kiinni -hankkeita. Tapaamme Hynysen Suomen metsämuseo Luston tiloissa. Syynissä ovat olleet niin metsänjalostuksen, harvennusvoimakkuuden kuin sekametsien ja pidennetyn kiertoajan vaikutukset. Monien mielestä Hynynen on yksi merkittävimmistä metsätutkimuksen auktoriteeteista. M M ETSIEN hiilensidonnan lisääminen onnistuu ilman merkittäviä taloudellisia tappioita. Nettonykyarvon maksimointia korkeine tuotto-odotuksineen Hynynen pitää hiilensidonnan ja puuntuoton kannalta tehottomana. ”Se on taloudellisesti kannattavampaa, mutta parempaan tulokseen johtaa VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 11557_.indd 30 11557_.indd 30 11.8.2025 12.53.30 11.8.2025 12.53.30. Tutkimusmetsistä vuosien saatossa kertynyttä mittaustietoa käytetään edelleen metsien kehitysmallien taustalla. Älä hakkaa kasvavaa metsää Taloudellisessa ajattelussa aika on rahaa. Mitä nopeammin metsä tuottaa, sitä paremman tuoton sijoitukselle saa. Niin nykyiset kuin vanhat kiertoaikasuositukset ja harvennusmallit pohjautuvat siihen, että metsille asetetaan automaattisesti noin kolmen prosentin tuotto-odotus. Se määrää metsien käsittelyä, mikäli metsänomistaja ei valitse esimerkiksi pidemmän kiertoajan harvennusmallia metsiinsä. Hynysen tutkimusryhmä on pureutunut metsien kehityslaskelmiin. Siinä tuotto-odotus jää alhaisemmaksi. Näin summaa pian eläköityvä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Metsien käsittelyä ja metsätaloutta on perinteisesti ohjannut pyrkimys parhaaseen mahdolliseen nettotulojen nykyarvoon, jota useamman vuoden odottelu syö
Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan on oltava myös ymmärrystä yhteiskunnasta ja mihin tutkimustietoa käytetään. Metsälehti Makasiini 31 11557_.indd 31 11557_.indd 31 11.8.2025 12.53.34 11.8.2025 12.53.34. Pitää osata kertoa eri kompromissien hyvät ja haittapuolet, Jari Hynynen toteaa. Jotta voi sanoa itseään tutkijaksi, pitää olla huippututkija
Liikkuvaan junaan hyppääminen lyö aina korville jotakin.” Hynynen on työryhmineen keskittynyt puustodynamiikkaan ja puun maanpäällisen osan kehityksen mallintamiseen. Hetkessä muutos ei kuitenkaan tapahdu. Tästä syystä tutkimusprofessori ei halua sanoa kovasti vääntöä aiheuttavasta maahiilestä juuri mitään. Yhden asian hän kuitenkin nostaa esille. Maaperätutkimuksessa he eivät ole mukana. Vanhojen mallien mukaan ensiharvennettu metsä harvennetaan vanhojen mallien mukaan loppuun asti. Hynynen muistuttaa, että uudet harvennusmallit toimivat, jos niitä on sovellettu ensiharvennuksesta alkaen. Vasta sen tuloksena saadaan mallien parametrit kohdilleen.” Kasvun rajat tulleet vastaan Jari Hynynen on mallintanut metsien kasvua ja tuotosta 1990-luvulta alkaen. ”Tämä ketju on tehty niin, että se menee alusta asti. ”Mistä pitäisi pitää meteliä, on se, että meidän pitää panostaa asian tutkimiseen. Tällainen ajatus on yksi yhteen hiilensidontatavoitteiden kanssa.” Ei hypätä liikkuvaan junaan Samalla tavalla etenkin nuorten metsien nykyistä hellävaraisempi harventaminen lisää puuntuotosta ja hiilensidontaa. VAIKUTTAJA » vanhanaikainen ajattelu, että ei mennä hakkaamaan tervettä ja hyvin kasvavaa metsää, vaan antaa sen kasvaa. Silloin se toimii taloudellisesti ja pelittää puuntuotannollisesti. Nykyiset harvennusmallit tähtäävät metsien kasvatukseen aavistuksen aikaisempaa tiheämpinä. Sen mittaustuloksia on hyödynnetty pidemmän kiertoajan kasvatusmalleissa. 32 Metsälehti Makasiini 11557_.indd 32 11557_.indd 32 11.8.2025 12.53.38 11.8.2025 12.53.38. Hän on saanut todistaa urallaan, kuinka Suomen metsien kasvu kasvoi kohisten ”Rajallisessa tilassa ei voi olla rajatonta kasvua, vaikka kuinka taloustieteilijät sitä hakisivat.” Jari Hynynen johdattaa meidät vuonna 1938 istutettuun kuusikkoon, joka on ollut päätehakkuukypsä jo 30 vuotta. Se on tutkimustiedon puute
Vanhan yli-ikäisen kuusikon tilalle istutettiin kuusta ja mäntyä sekä rehevämmille alueille kuusta ja koivua sekaisin. Metsä on harventunut itsestään ja päättänyt, mitkä puut saavat jäädä. Puiden lomaan johtaa hiekkapäällysteinen polku. Samaan hengenvetoon tutkimusprofessori kyseenalaistaa alati paremman kasvun tavoittelun. Nyt valtakunnan metsien inventoinnin tulokset osoittavat metsien kasvun saavuttaneen jonkinnäköisen saturaatiopisteen. Siihen vaikuttavat esimerkiksi juuri hakkuutaso sekä ilmasto. Se on ihan Vanajaveden rannalla ja herkkä alue. Kohteista on tehty paljon infotauluja ja laskelmia kävijöiden iloksi. Tutkimusprofessorilla on toive tuotekehitykselle. Polun päässä aukeaa männylle ja kuuselle vuonna 1898 kylvetty metsä. Paikoin metsät kasvavat vähemmän kuin niitä hakataan. Ei nyt hirveästi yli, mutta kuitenkin.” Hynynen uskoo, että tämän vuoden tilastoissa tulee näkymään tukkien hintojen pyöriminen yli 80 euron. ”Vähän tällainen eksperimentti. Myös metsien lannoituksella on paikkansa, mutta siitä Hynynen ei usko tulevan valtasuuntausta. Yhtenä syynä on yleinen hyväksyttävyys. Sille ei ole kylvön jälkeen tehty mitään. Metsän kehitys tunnetaan tarkoin. Suomessakin metsien kasvun petraantuminen on Hynysen mukaan mahdollista. aina 2010-luvulle asti. Kaakkois-Suomessa ollaan ylitse, Kymenlaaksossa ollaan ylitse. Ei se tarvitse kuin yhden Gudrun-myrskyn tai jonkin epidemian tai kuivuuden.” Jonkin verran metsien kasvua ja hiilensidontaa pystytään lisäämään käyttämällä jalostettua viljelymateriaalia. Hynynen on ollut mukana kehittämässä tutkimuspuistoa. ”Tämä bulkkiin perustuva teollisuus, sillä on aikansa, mutta jos parempaa keksitään, sinne on mentävä heti.” Itseisarvoksi metsien elinvoimaisuus Ruotsissa metsien kasvu lähti uudelleen nousuun ja on palautunut lähelle kymmenen vuoden takaista ennätystasoa. Hynynen pysäyttää auton tutkimusmetsiä halkovan tien laitaan. Esimerkiksi Etelä-Savossa näkee, että hakkuita on tehty paljon. Vaikka ne eivät lisää kasvua, ne ovat eräänlainen metsien terveysvakuutus. ”Eihän metsän kova kasvu ole mikään itseisarvo, tai ei sen pitäisi olla. ”Etelä-Suomen maakunnissa ollaan siinä limitissä, ja täällä Etelä-Savossa ollaan ylitse. Maassa on runsaasti kaatunutta kuollutta puuta. Sekametsiin Hynynen luottaa myös yhdessä siskonsa kanssa kuolinpesänä omistamissaan metsissä. Sen suulla on kyltti: Vanha metsä 70 metriä. Metsälehti Makasiini 33 11557_.indd 33 11557_.indd 33 11.8.2025 12.53.46 11.8.2025 12.53.46. En sinne enää toista puhdasta kuusikkoa halua.” Vielä hetken nielu Välillä yleistä keskustelua seuratessa tulee tunne, ettei talousmetsissä saisi tehdä juuri mitään. Enemmän itseisarvo tulisi olla se, että metsät ovat elinvoimaisia, vaikka ne kasvaisivat vähemmän.” Tässä sekametsillä on tärkeä rooli. ”Rajallisessa tilassa ei voi olla rajatonta kasvua, vaikka kuinka taloustieteilijät sitä hakisivat.” Kasvun hiipuminen näkyy suoraan maakunnittaisissa hakkuumahdollisuuksissa, joita Hynynen on viimeisimpänä työnään ollut mukana koostamassa. ”Kyllä se voi tapahtua, mutta kuinka pitkävaikutteista se on. Tiheässä kasvaneiden puiden rungot ovat osin ikäänsä nähden pieniä ja mutkaisia. Jatkossa niistä saadaan arvokasta tietoa sekametsistä. Koealan jokainen puu on mitattu pariIlmasta käsin ei vielä erota, miten Sekava-hankkeen sekametsätaimikot ovat kehittyneet. Tämä ei yllätä Hynystä. Täältä Punkaharjun tutkimusmetsistä löytyy oiva esimerkki siitä, miltä tekemättömyys näyttää
MAATALOUSja metsätieteiden tohtori pääaineena metsänarvioimistiede. OMISTANUT työuransa metsien kasvun ja tuoton mallintamiseen. Asiantuntemukselle on kysyntää. l JARI HYNYNEN LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston dosentti 65 -vuotias SYNTYNYT Helsingissä, viettänyt lapsuutensa Hattulassa, asuu Savonlinnassa. Soittamiselle ja musiikin kuuntelulle jää eläkkeellä enemmän aikaa, mutta muutaman keskeneräisen projektin Hynynen aikoo hoitaa loppuun. Tämäkin haastattelu sovittiin jo useita kuukausia aikaisemmin tutkimusprofessorin kesälomalle. Sitä ei perinteisissä malleissa käytetä, mikä on hirmu iso puute.” Rakkaudesta metsiin ja musiikkiin Hynynen on saapunut Punkaharjulle mökiltään Sulkavalta Pihlajaveden rannalta. ALOITTANUT tutkijan uransa Metsäntutkimuslaitoksella vuonna 1986. Kesken haastattelun soittokaveri tavoittelee lomalaista, mutta joutuu odottamaan. Hankaluutena on, että maastomittaukset ovat kalliita ja nykyisin tutkimusrahoitus myönnetään pääasiassa muutaman vuoden kestäviin projekteihin. Usein Hynynen on kiireinen ja hankalasti tavoitettava. HARRASTAA musiikkia, mökkeilyä, kalastusta ja uintia. Kyllä täytyy päättäjiä vakuuttaa, että tällä hommalla on arvonsa.” Esimerkiksi sekametsien kehitystä havainnollistamaan perustetut Sekava-hankkeen koealat ovat viimeisin suuri ponnistus. ”Osuuko asia juuri siihen projektiin, että se kannattaisi mitata ja käyttää projektirahoitusta. Ilman niistä mitattua aineistoa ei olisi luotettavia malleja metsien kasvusta, tuotoksesta, toimenpiteiden vaikutuksista. Muutaman vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Suuria suunnitelmia ei ole. Kohteelle on kuitenkin varastoitunut merkittävä määrä hiiltä vuosien saatossa. Mitatun tiedon avulla on viimeisimpänä laskettu, kuinka paljon metsä sitoo hiiltä ja miten hiilinielun käy, kun puusto vanhenee ja kuolee. Ilman sitä metsien kehitysmallit eivät pysy muutoksen perässä. Yksi keino saada tutkimusrahat riittämään on vähentää kalliita maastoaskelia ja lisätä satelliittien, laserkeilauksen ja droonien käyttöä. Muutama vuosi sitten hän kunnosti vanhan sähkökitaransa ja osti vielä uudenkin. SIJAISTI Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaa vajaan vuoden 2000-luvun alussa, mutta ei pitänyt yleisjohtamisesta. Hän on soittanut akustista kitaraa viisitoistakesäisestä. VAIKUTTAJA » kymmentä kertaa historiansa aikana. ”Siinä on noin 800 mottia pystyssä ja 200 pötköllään. Aikooko Hynynen todella vetäytyä eläkepäivien viettoon syyskuun alusta. Ilmasto ja metsien ympäristö kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Mitataan, jos budjetti suo Tutkimusmetsien kokeilla on ollut merkittävä rooli metsien kehityksen mallintamisessa. JÄÄ eläkkeelle syyskuun alussa. Tästä syys”Siinä on noin 800 mottia pystyssä ja 200 pötköllään.” 34 Metsälehti Makasiini 11557_.indd 34 11557_.indd 34 11.8.2025 12.53.49 11.8.2025 12.53.49. ”Ilmasta mitattavasta kuvasta päästään kiinni suoraan yhteyttävän latvuksen arkkitehtuuriin. Se on ongelma. tä tuoreelle mitatulle tiedolle on huutava tarve. Aistittavissa kuitenkin on, että veri vetäisi mahdollisesti tutkimuksenkin puoleen.. ”Tässä vähän mietiskelen, jos tuolta kitaran soitolta ehtii.” Hynynen on paitsi metsien kasvun ja tuotoksen asiantuntija myös intohimoinen musiikinharrastaja. Vielä tämä on hiukkasen nielun puolella”, Hynynen kertoo. PERHEESEEN kuuluu puoliso, neljä aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Niiden mittaukseen pitäisi tulevaisuudessakin saada rajallisesta budjetista varoja. OMISTAA sisarensa kanssa suvussa kulkeneen tilan metsineen ja peltoineen
48 M IK KO RI IK IL Ä Metsälehti Makasiini 35 11559_.indd 35 11559_.indd 35 11.8.2025 13.18.21 11.8.2025 13.18.21. ›› TUTKIMUS Neulasista älykkäitä lääkkeitä S. 42 PERINTÖMETSÄ Näin selvitetään metsän arvo s. ›› PIKATESTI S.47: Housut ja saha puhtaaksi Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: Asiantuntijoiden vinkit raivaukseen ›› TUOTTAVUUS KASVUUN S.40: Ennen kuin harvennat ›› KOLUMNI S.43: Tuulenkaadoista tukkipuuta ›› KYSY POIS S.44: Mikä mäntyjä vaivaa
SA M I KA RP PI N EN Asiantuntijat suosittelevat tekemään raivaukset mieluummin hiukan etuajassa kuin viivästettyinä. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11560_.indd 36 11560_.indd 36 11.8.2025 13.20.27 11.8.2025 13.20.27
Tällöin kaadetaan liian vesat ja valitaan haluttu määrä lehtipuita kasvamaan kuusten lomaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 1 2 3 Metsälehti Makasiini 37 11560_.indd 37 11560_.indd 37 11.8.2025 13.20.28 11.8.2025 13.20.28. Uotila suosittelee varhaisperkaamaan taimikot keväällä ennen kuin heinikko ryöhähtää kasvuun alkukesällä. ”Varsinaisen varhaisperkauksen teen 3–5 vuotta ensimmäisen perkauksen jälkeen. UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viirin kehottaa välttämään taimikonhoitotöitä kesähelteillä. Huilaa kesähelteellä Aloitetaan kesälomalaisille ehkä mieluisimmasta vinkistä. Saatoit jopa tietämättäsi noudattaa maan johtaviin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuvan Heli Viirin neuvoa. 8 vinkkiä Jäivätkö kesälomaksi kaavaillut raivausurakat helteen vuoksi tekemättä. Käytän työhön sivuiltaan lovettua kolmioterää ja raivaan sillä kaiken vesakon ja muun kasvuston. Älä huoli, mitään vahinkoa ei tapahtunut. Antaa ötököiden pörrätä kaikessa rauhassa ja lintujen pesiä metsässä pahimpaan räkkäaikaan. Hänen mukaansa työmäärä ei kuitenkaan kasva, koska hyvävoimainen kuusentaimikko sulkeutuu nopeasti eikä nuorta metsää tarvitse ennen ensiharvennusta enää ennakkoraivata. Osa niistä yllätti. Niiden yhteisin nimittäjä oli taimikonhoitojen tekeminen mieluummin hiukan etuajassa kuin viivytelle n. Tässä vaiheessa työ sujuu nopeasti. ”Älä käytä alkukesää tai missään nimessä kesälomaasi taimikonhoitoon. ”Sen jälkeen voi siirtyä haasteellisempiin kohteisiin – tai keskittyä työskentelyolosuhteiltaan tällaisiin ihannetyömaihin.” Varhaisperkaukset tehdään yleensä noin viisi vuotta istutuksen jälkeen. Saimme asiantuntijoilta monenlaisia vinkkejä. Taimikonhoito on mukavaa puuhaa viileällä kelillä.” Varhaisperkaa keväällä Luonnonvarakeskuksen metsänhoidon tutkija Karri Uotila neuvoo aloittelijoita ottamaan ensituntumaa raivaussahaukseen varhaisperkauskohteilla. Neuvo ei perustu pelkästään mukavuuden tavoitteluun, vaan sillä on vankat metsänhoidolliset perusteet. Alkukesän raivausjäljet vesovat eniten ja kuumimpaan kesäaikaan myös juurikäävän itiöt leviävät aktiivisesti. Niillä työhön pääsee helpoimmin kiinni ja intokin voi kasvaa. ”Keväällä raivatun alueen vesakoituminen voi olla keskikesällä perattua voimakkaampaa, mutta jos työtä on vain ajoittain, niin on pääasia, että työmaalla viihtyy mahdollisimman hyvin.” Nopeus on valttia Kuopiolainen metsuriyrittäjä Kalle Pasanen hoitaa omat kuusentaimikkonsa aikaisemmin kuin metsänhoidon suosituksissa neuvotaan. ”Tavoitteeni on kasvattaa kuusentaimikot ensiharvennukseen reilussa 20 vuodessa Pohjois-Savossa.” RAIVAUKSEEN Kysyimme metsänhoidon asiantuntijoilta heidän ensimmäiseksi mieleensä tulevaa vinkkiä taimikonhoitoon. Lisäksi kuuset kehittyvät häiriöttä ja niiden oksisto vahvistuu. Lopullisen taimikon harvennuksen teen, kun kuuset ovat noin viisimetrisiä.” Pasasen mallilla taimikko hoidetaan siis kolmesti, metsänhoidon suositusten mukaan hoitokertoja on yleensä kaksi. ”Perkaan kuusentaimikot ensi kertaa jo kolme vuotta istutuksen jälkeen
Mies ei säästele raivaussahaansa nuoria metsiä hoitaessaan. Metsälehden keskustelupalstalla hänet tunnetaan nimimerkillä Visakallo. ” Taimikon harvennuksen Kasvatettavien taimien vähimmäisetäisyyden on oltava vähintään metri ja keskimäärin reilut kaksi metriä. Mittaukseen sopiva neljän metrin Patriot Traveller 400 -vapa on kokoon painettuna 43 senttiä pitkä ja kulkee raivausvaljaissa. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11560_.indd 38 11560_.indd 38 11.8.2025 13.20.28 11.8.2025 13.20.28. 4 5 Taimikon runkolukua kannattaa tarkkailla säännöllisesti. mahdollisuuksien mukaan, jotta kasvatettavasta metsästä muodostuu mahdollisimman laadukas ja elinvoimainen.” Mykkänen muistuttaa luonnon monimuotoisuutta lisäävien suojatiheiköiden tärkeydestä. Valitse parhaat puut kasvatettavaksi Metsälehden raivaussaha-asiantuntija Risto Mykkänen on Pasasen kanssa samoilla linjoilla. ”Älä koskaan raivaa niin varovasti, että latvukset jäisivät tapaamaan toisiaan. ”Työ on joutuisampaa, kun menet riittävän ajoissa sahaamaan taimikot.” Mykkänen tähdentää kasvatettavan puuston valintaa. Jätä sekapuita SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Riittävästi kasvutilaa Kokenut hartolalainen metsänomistaja Tuomo Tommola on virittänyt metsänsä huippukasvuun. Jos ei ole erityistä riskiä sorkkaeläimistä, noudata täysin hyvän metsänhoidon ohjeita. Varmista taimikon kasvatustiheys mittauksin, sillä kokenutkin silmä saattaa joskus valehdella.” Myös Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes suosittelee riittävän voimakkaita taimikon harvennuksia. ”Valitse parhaat puuyksilöt kasvatettaviksi. Säteeltään parimetrisiä raivaamattomia pälviä voi jättää painanteisiin, pusikoituneille ojanpientareille ja säästöpuuryhmien alle muutamia hehtaarille
”Suunnittele työjärjestys niin, että turhaa kävelyä tulee vähän. SA M I KA RP PI N EN jälkeen taimien välisen etäisyyden pitää olla keskimäärin reilut kaksi metriä. Liian tiheäksi jääneessä taimikossa puusto ei pysty varttumaan riukuuntumatta ensiharvennukseen saakka. Muuten ensiharvennusvaiheessa on iso riski, että puuta kolhitaan, kun liian lähellä olevaa vieruspuuta kaadetaan. Tulokset ovat jälkeenpäin katsoen olleet erinomaisia.” ”Erityisesti varhaisperkaukset tahtovat lykkääntyä turhan myöhäiseen ajankohtaan. Aina ei kannata uskoa ammattilaisia Metsälehden pitkäaikainen kolumnisti, kokenut puuntuottaja ja arvostettu tiedemies, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen antaa hiukan poleemisen neuvon, jota hän perustelee omilla kokemuksillaan. Tällöin vältytään jo raivatulla alueella olevan risukon yli kävelemiseltä. Niitä voi olla jopa viidennes runkoluvusta. Taimikossa pitäisi siis mahtua kulkemaan kädet levällään. 6 7 ”Kun metsäammattilainen sanoo, ettei taimikonhoidolla vielä ole kiirettä, on juuri oikea aika mennä taimikon avuksi. Ne kannattaa tehdä heti, kun tarvetta ilmenee.”. Riukuuntuneessa metsikössä puiden paksuuskasvu jää toivottua hitaammaksi. ” Vähintään metri väliä Myös Tapion kestävän metsätalouden ja laadunhallinnan palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo korostaa riittävän rohkeita harvennuksia. Lisäksi latvukset kehittyvät toispuoleisiksi, jos puut kasvavat liian lähekkäin.” Älä pyöri raivaussahan kanssa Metsäkeskuksen Remeksellä on käytännöllinen neuvo vasta taimikonhoitoon tuntumaa ottaville. Työ hidastuu ja tulee raskaammaksi.” Yleensä raivaus kannattaa aloittaa palstan perältä. Etene noin kaksi metriä leveää työkaistaa. Hänen neuvonsa on helppo muistaa: ”Taimien vähimmäisetäisyys on mieluiten yksi metri. Koivuja ei kuitenkaan pidä jättää havupuiden lähelle. l Metsälehti Makasiini 39 11560_.indd 39 11560_.indd 39 11.8.2025 13.20.29 11.8.2025 13.20.29. Kun minä sanon, ettei taimikon hoitamisella vielä ole kiirettä, vaimo toteaa, että 8 Taimikkoon jätetään sekapuiksi lehtipuita. SA M I KA RP PI N EN nyt on juuri oikea aika. Tämän olen huomannut meidän omassa perheessämme. Valitse kasvatettavaksi laadukkaimmat ja samalla elinvoimaisimmat puut. Älä poikkea kaistalta sahaamalla sen ulkopuolista puustoa, silloin työ menee helposti taimikossa pyörähtelyksi
ONKO metsä pankki pahan päivän varalle vai sijoitus, josta halutaan nostaa säännöllisesti tuloja. Puuston pohjapinta-alan ja pituudella voidaan arvioida puuston harvennustarvetta. Kuusella viiden prosentin tuotto-odotus on käytännössä mahdollinen vain Etelä-Suomen parhaimmilla kasvupaikoilla ja edellyttää, että kaikki metsien kasvatuksessa menee nappiin. Harvennusten tavoitteena on nopeuttaa parhaiden runkojen arvokasvua tukiksi. Tavoitteena korkea tuotto Mitä korkeamman tuottovaatimuksen metsätaloudelleen asettaa, sitä vähemmän pääomaa kannattaa pitää kiinni metsässä. Tätä kysymystä metsänomistajan kannattaa pohtia ennen metsien harvennusta. SA M I KA RP PI N EN johtaa siihen, että uudistushakkuu kannattaa tehdä 10– 20 vuotta tavallista aikaisemmin. Tässä sarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet ja valinnat vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Metsiä suositellaan nykyään kasvatettavan ensiharvennusvaiheen jälkeen aavistuksen tiheämpänä kuin aikaisemmin. Tästä ei vielä tule lovea suhteelliseen arvokasvuun, mutta saadaan enemmän kuutiotuotosta. Kuusi on joustava ja hyödyntää kasvutilan hyvin, mutta männyllä harvana kasvatus tuo kasvutappioita. SA M I KA RP PI N EN TEKSTI TIIA PUUKILA Relaskoopilla saadaan mitattua puuston pohjapinta-ala ja keppiä hyödyntämällä puuston pituus. Korkeampi tuottovaatimus OSA 5 HARVENNUS: TUOTTOA ERI HARVENNUSTAVOIN JA -MALLEIN OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN ENNEN KUIN HARVENNAT Metsänomistajan rahan tarve ja metsän tilanne vaikuttavat siihen, miten puusto kannattaa harventaa. Hakkuukypsää pääomaa ei kannata seisottaa metsässä. Jos metsältä haluaa korkeampaa viiden prosentin tuottoa, kasvatetaan puustoa perustamisesta lähtien tavallista harvempana. Metsä on silloin sijoitus, jossa mottien sijaan maksimoidaan suhteellista eurotuottoa. Harvennus tehdään tavanomaista voimakkaammin. Realistisempi tuotto-odotus etelän hyvillä kas40 Metsälehti Makasiini 11561_.indd 40 11561_.indd 40 11.8.2025 13.24.45 11.8.2025 13.24.45. Harvennusten ajoitukseen, voimakkuuteen ja harvennustapaan vaikuttavat kasvatettava puulaji, puuston tiheys ja kasvupaikka sekä se, millä aikavälillä ja tuotolla metsästä toivoo euroja
Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Huomioi riskit Harvennukset lisäävät hetkellisesti puuston tuhoriskiä. 20 KUUTIOTA. l Juttua varten on haastateltu Tapion palvelualueen päällikkö Kalle Vanhataloa ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty metsänhoidon suosituksia ja Tapion webinaaria metsien harvennuksista. Hyvälaatuisissa havupuuvaltaisissa metsiköissä myöhempi harvennus voidaan tehdä myös yläharvennuksena. 20 40 60 80 100 120 1 2 3 4 5 6 7 8 9 m 3 /ha m 3 /ha/v Alaharvennus Alaharvennus Yläharvennus Yläharvennus Kuitupuu Tukkipuu 15 prosenttia enemmän tukkia Esimerkkilaskelmassa vertaillaan yläja alaharvennusta lehtoimaisen kankaan 50-vuotiaassa kuusikossa. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Tämä tarkoittaa, että metsään tehdään ensiharvennuksen jälkeen yksi tai kaksi kasvatushakkuuta ennen päätehakkuuta. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. » 5. Tästä syystä päätehakkuuta lähestyvän metsän harvennus ei välttämättä ole järkevää varsinkaan kuusivaltaisissa kohteissa. 50 LITRAA: Harvennettavien runkojen olisi hyvä olla tilavuudeltaan vähintään tämän kokoisia, jotta korjuukustannukset eivät karkaa käsistä. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Tällöin metsästä saadaan enemmän tuloa jo harvennusvaiheessa. SARJAN OSAT OVAT: » 1. Siinä pienten ja huonolaatuisten puiden lisäksi poistetaan taloudellisesti arvokkaimpia valtapuita, mikä pienentää metsään sitoutunutta pääomaa ja parantaa siten sijoituksen kannattavuutta. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Jokainen sulanmaan aikainen harvennuskerta havupuuvaltaisessa metsässä lisää myös juurikääpäriskiä. » 8. Kaksi tapaa harventaa Mikäli metsän tuotolle ei aseteta erityisiä tavoitteita, metsiä kasvatetaan lähtökohtaisesti kolmen prosentin tuottotavoitteella. Kuusikko sijaitsee Keski-Suomessa. 1 500 EUROA HEHTAARILTA: Tämän verran ensiharvennus nykypuunhinnoilla suurin piirtein tuottaa, kun puuta kertyy noin 50 kuutiota ja metsänhoito on tehty ajallaan. Tällöin puustoon on sitoutunut suuri pääoma ja metsä toimii pankkina. Tällöin yksittäisen rungon rinnankorkeusläpimitta on noin 10 senttiä ja pituus 12 metriä. » 7. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan TIESITKÖ. Lä hd e: M et sä nh oi do n su os itu ks et 46 34 31 2,6 5,3 6,2 2,0 72 Metsälehti Makasiini 41 11561_.indd 41 11561_.indd 41 11.8.2025 13.24.45 11.8.2025 13.24.45. Esimerkiksi aukon viereiseltä harvennukselta tuuli voi pyyhkäistä tulevat tuottohaaveet. Perinteisesti harvennukset toteutetaan alaharvennuksena, jossa kookkaimmat ja taloudellisesti arvokkaimmat puut jätetään kasvamaan. Näin paljon enemmän hehtaarilla yläharvennettu metsä tuottaa keskimäärin kiertoajassa verrattuna alaharvennettuun metsään. Tuhoriskiä vähennetään ja arvokasvu varmistetaan oikea-aikaisella harvennushakkuulla ja välttämällä turhia harvennuskertoja.. » 3. Samalla kuitenkin kiertoaika pitenee kuusikoissa noin 10 ja männiköissä jopa 20 vuotta. Yläharvennus pidentää kiertoaikaa laskelmassa noin 8 vuotta, mutta lisää tukkipuun vuotuista tuotosta 15 %. YLÄHARVENNUS: PLUSSAT JA MIINUKSET + Aikaistaa puunmyyntituloja + Pienentää metsään sitoutunutta pääomaa + Parantaa metsän suhteellista arvokasvua Ei sovellu kuin laadukkaisiin puustoihin Pienempi puusto ei välttämättä lähde odotetusti kasvuun Pidentää kiertoaikaa Vaatii korjaajalta erityisosaamista ALAHARVENNUS: PLUSSAT JA MIINUKSET + Sopii kaikkiin metsiin + Perinteinen tapa harventaa eikä vaadi erityisosaamista + Puusto järeytyy ja päätehakkuu saavutetaan yläharvennusta nopeammin Tukista saatavia tuloja joudutaan odottamaan pitkään Metsästä saatava tuotto alhaisempi kuin yläharvennuksessa Saatetaan poistaa puita, joilla olisi mahdollisuus varttua tukkipuuksi vupaikoilla on neljä prosenttia, pohjoisessa vähän alempi
Tutkijat korostavat metsänhoidon suunnittelun tärkeyttä sopivien elinympäristöjen, erityisesti vanhojen boreaalisten metsien, säilyttämiseksi. “Pahvin myymisen sijaan myytäisiin näitä puiden nanorakkuloita. KUUSEN neulaset ja metsämarjojen vahapinnat erittävät mikroskooppisen pieniä nanorakkuloita. Ihmisen kasvot tunnistetaan monien piirteiden yhdistelmänä. Ne läpäisevät suolen ja kulkeutuvat verenkierrosta elimiin, muun muassa ihon pinnalle”, kertoo Oulun yliopiston professori Seppo Vainio. Kuten koronarokotteessa, nanorakkulan lähetti koodaa viestejä. Nyt niiden hyötykäyttöä lääketieteessä tutkitaan Oulun yliopiston johtamassa Waves-hankkeessa. Niihin on pakkautunut paljon tietoa, jonka avulla kasvit kommunikoivat. Havainnot voi lähettää älypuhelimella täyttämällä verkkokyselyn muurahaiskeoista, niiden ominaispiirteistä ja sijainnista. “Kun ihminen syö lakan, nämä rakkulat säilyvät ehjänä. ER KK I M A KK O N EN TUORE tutkimus paljastaa, että Suomen liito-oravapopulaatiot ovat taantumassa ja menettämässä elinympäristöjään. Ilmeisesti rakkulat kantavat pinnallaan erilaisia “postimolekyylejä”, joiden avulla ne löytävät osoitteeseensa. ”Suomessa elää EU:n suurin liito-oravapopulaatio. Niiden arvo olisi jopa kymmentai satatuhatkertainen.”. Vainion mukaan kuusen vahayhdisteitä voitaisiin tätä järjestelmää hyödyntäen ehkä tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi koronatestissä. “Nämä luonnon omat kuljettimet ovat kuin pikkuautoja, joiden sisälle voidaan laittaa lääke, joka sitten saataisiin kulkemaan haluttuun kohdesoluun.” Nanorakkula on samankaltainen pallo kuin koronarokote, joka on informaatiota sisältävä lipidirasvapallo. Niin ikään myös solut tunnistavat nanorakkuloita niiden ulkokuoren perusteella. “Hankkeessa yhdistetään uudella tavalla Suomen metsäteollisuutta ja kasvien bioteknologiaa lääketieteeseen.” Metsä on Vainion mukaan projektin näkökulmasta uskomaton varanto. Suomella on tämän takia erityinen vastuu lajin suojelusta”, toteaa tutkimuksen vastuullinen johtaja Jaana Kekkonen. l IIRIS YLINEN Metsän antimista kehitetään älykkäitä lääkkeitä Kuusen vahayhdisteitä voidaan tulevaisuudessa käyttää mahdollisesti koronatestissä. Suomessa tutut kekomuurahaiset ovat Euroopassa monin paikoin uhanalaisia. Oulun yliopiston Wawes-hankkeessa tutkitaan muun muassa kuusen neulasten vahapintojen hyödyntämistä. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta luke.fi/fi/projektit/monitant. MUURAHAISISTA KERÄTÄÄN HAVAINTOJA M IK KO RI IK IL Ä OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11562_.indd 42 11562_.indd 42 11.8.2025 13.29.48 11.8.2025 13.29.48. Tutkimusryhmä selvittää, voisiko näitä luonnollisia järjestelmiä hyödyntää sairauden seuraamisessa ja lääkkeiden kuljettamisessa elimistöön. Havunneulasista, jotka jäävät metsissä pitkälti hyödyntämättä, voitaisiin jalostaa arvokkaita tuotteita. SUOMEN LIITO-ORAVAT VÄHENEVÄT MUURAHAISTEN elinvoimaisuutta EU:n alueella aletaan selvittää hyödyntämällä kansalaisten havaintoja
Istutus meni aika myöhään, sillä hakkuualan metsätähteiden korjuu oli myöhässä. Järeää lahopuuta metsiin tarvitaan lisää ja sitä sinne pyrin jättämään. Pienet puuerät, alle 20 mottia, eivät kiinnosta puunostajia. Maata pääsee muokkaamaan vasta, kun metsätähteet on kerätty. Kaksihaaraiseen koivuun konkeloon kaatunutta kuusta en edes yrittänyt kaataa, se tehdään, kun paikalla on kuormaajalla varustettu traktori. JUHANNUSVIIKOLLA OLI MYÖS pitkästä aikaa istutusta – 1 500 kesäkoivua löysi paikkansa edellisellä viikolla muokatulta uudisalalta. ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 11563_.indd 43 11563_.indd 43 11.8.2025 13.34.01 11.8.2025 13.34.01. Lumen pudottamat latvat jätin lahopuuksi ja keskityin vain tukkikokoisiin puihin. AMMATTIMIES OLISI TEHNYT urakan päivässä, mutta menin nyt helteiden ehdoilla. Olen jonkun verran sahaillut aikaisemmin, joten työ kaatui omalle kontolle. Jaoin urakan kahdelle päivälle ja yritin päästä metsään mahdollisimman aikaisin. Lintujen pesimäaika oli pääsääntöisesti ohi, joten siltä osin ajankohta oli sopiva. ALKUKESÄN METSÄRETKI TOI ikäviä uutisia. Osasta oli pudonnut viisi metriä latvasta lumen takia: muutama oli katkennut poikki keskeltä tai kaatunut juurineen. Viimeiset 400 metriä joutuu kävelemään – tai menemään traktorilla. Rehevillä mailla istutuksen viivästyttäminen vuodellakin lisää ruohottumista ja tuo sitä kautta omat hankaluutensa. Sateisen kesäkuun ja helteisen heinäkuun takia hakkuu jäi kesäloman viimeiselle viikolle. l Tuulenkaadoista tukkipuuta. Metsälohko on vajaan 10 kilometrin päässä kotoa, eikä perille asti ole henkilöautokelpoista tietä. Juuri harvennettua metsää ei kannata uudestaan käsitellä, eikä vieressä ole muuta leimikkoa, johon tuhoalueen voisi yhdistää. Ensimmäinen talvi meni hyvin, mutta nyt harvennetulta kolmen hehtaarin alueelta löytyi nelisenkymmentä vaurioitunutta puuta. Iltapäivällä oli liian kuuma turvavarusteissa työskentelyyn. NIINPÄ AINOA VAIHTOEHTO oli palkata joku töihin tai mennä itse tekemään puut. Ja tuollainen keskittymä on otollinen kirjanpainajan leviämiselle. Nelikymppiseen kuusikkoon tehtiin harvennus kaksi vuotta sitten. Kaikkia kuolleita puita ei poistettu, vaan jätin kuviolle kolme pystykuivaa kuusta. Pienempiläpimittaiset, lyhyet tai sälöytyneet puut teen polttopuuksi. Ammattimies olisi tehnyt urakan päivässä, mutta menin nyt helteiden ehdoilla. Tukit sahataan lähiviikkoina kenttäsahalla ja taapeloidaan pihapiiriin. Ja jos maa on muokattu, ei risuja enää kerätä. Miestä joutui tankkaamaan enemmän kuin sahaa, kun juotavaa meni litra joka tunti. Ne olivat kuolleet jo aikaisemmin, niistä oli kuori lähtenyt, eivätkä ne enää uhkaa eläviä puita. Vaurioituneita, yli 10 senttiä paksuja kuusia oli yli 10 kuutiometriä, joten myös metsätuholain sallima maksimimäärä ylittyi. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, koska mukaan piti saada varasaha, polttoaineet, varaketju, teroitusvälineet, riittävästi vettä ja eväät. Pahimmassa tuhokeskittymässä oli puolet tuhopuista vain muutaman aarin alalla. Risujen korjuun hitaus taitaa olla laajempi ongelma, aika moni metsänomistajatuttuni valittaa samasta asiasta.
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. » HAAVANLEHTIEN keltainen väri johtuu lehdissä olevista karotenoideista ja ksantofylleistä, punainen antosyaaneista. Haavan tapauksessa yksilön määrittely ei ole yksinkertaista. Siementaimi ja siitä varttunut puu on yksi yksilö. Ruskan synnystä ja merkityksestä ei vielä liene tiedepiireissä yksimielisyyttä. Yksinkertaisin selitys on, että punaiset ja keltaiset väriaineet tulevat näkyviin, kun lehtivihreä hajoaa. Puiden värierot ovat yksilöllistä vaihtelua, koska väriaineita on eri puissa erilaisia määriä. KELTAISET JA PUNAISET HAAVAT Ruskan tullen suurin osa haavoista muuttuu keltaisiksi ja pieni osa punaisiksi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Kasvullisesti syntyneet osat – esimerkiksi rönsyistä tai juurivesoista syntyneet versot – ovat samaa yksilöä. Se ei riitä vastaukseksi, koska aivan selvästi väriaineiden määrä kasvaa loppukesästä. SEPPO VUOKKO OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11564_.indd 44 11564_.indd 44 11.8.2025 13.35.29 11.8.2025 13.35.29. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Itse olen pohdinnoissani päätynyt siihen, että erittämällä antibioottisia väriaineita lehtiin kasvit suojaavat hajoavia solukoita bakteerien ja sienten hyökkäyksiltä niin kauan kuin kasvi kuljettaa ravinteita lehdistä runkoon. Voimien kehumisen ajankohta vain on väärä: eivät eläimet tule kuolevia lehtiä syömään. Mistä johtuu, että vain osa haavoista muuttuu punaisiksi. Haapa tekee runsaasti juurivesoja, ja kaikki saman emopuun juurivesoista syntyneet puut ovat siis samaa yksilöä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kun arvoaineet on varastoitu, lehti putoaa ja hajottajat voivat aloittaa työnsä. Luonnon oloissa nuoret kloonit muodostavat selvärajaisen ryhmän, jonka kasvurytmi ja ruskaväri ovat samanlaiset. Tieteellisestä kirjallisuudesta en ole kuitenkaan löytänyt vahvistusta ajatukselleni. Yhtenä selityksenä on esitetty, että värikkäillä lehdillä kasvi viestisi syöjilleen hyvästä puolustuskyvystä
MIKÄ MÄNTYJÄ VAIVAA. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 11564_.indd 45 11564_.indd 45 11.8.2025 13.35.29 11.8.2025 13.35.29. Männyllä keltaisuus alkaa yleensä neulasten kärjistä. Oireet viittaavat kaliumin ja boorin vähyyteen typpirikkaassa peltoturpeessa. Vuosikymmeniä viljellyn pellon luontainen uudistuminen männiköksi voi aiheuttaa myös laatuongelmia. Kaliumin tehtävänä on vastata kasvisolujen suola-vesitasapainosta, joka on elintärkeää vedenja ravinteiden otossa ja kuljetuksessa. Koska kyseessä on entinen turvepelto, todennäköinen syy on – kuten kysyjä arvelee – ravinne-epätasapaino. Viljelystä pois jäänyt turvepelto on uudistumassa luontaisesti koivulle ja männylle. Niiden vakavuus paljastuu vasta tukkipuuvaiheessa. Mikä ravinnepuute aiheuttaa kuvan kaltaista neulasten kärkien kellastumista ja ruskettumista jo pienissä taimissa. » KUVASSA näkyvän männyn neulaset ovat sileitä eikä niissä näy merkkejä hyönteiseikä sienituhoista. Kaliumin puutos näkyy kuusella kuluvaa kesää vanhempien neulasten kellastumisena elokuusta alkaen. Männyissä on selviä kasvuhäiriöitä. Boorin puute ilmenee juurten ja latvuksen ”sairaalloisena” haaroittumisena. KARI MIELIKÄINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Veteen liuenneet ravinteet ja yhteyttämisessä syntyvät sokerit kulkeutuvat puuhun ja puussa osmoottisen imun ansiosta aina suolattomasta suolaiseen suuntaan. Hommaan tarvitaan maalla tai ilmassa liikkuvat koneet, joiden siirtäminen pienille peltotilkuille on kallista. Parhaaksi mikstuuraksi on osoittautunut boorilla terästetty typpiköyhä puun tuhka, joka liukenee hitaasti ja sisältää juuri oikeat ravinteet vuosikymmenien ajaksi. Liian laimea soluneste heikentää myös puun talveentumista ja pakkaskestävyyttä. Tuhkan käytännön hankaluutena on parin kolmen tonnin tuhkamäärän levitys hehtaarille. Tämän vuoksi suolavedellä kastelu tappaa kasveja tehokkaasti veden alkaessa imeytyä väärään suuntaan eli puusta maahan. Ongelma ratkeaa lannoittamalla
LEO SAASTAMOINEN KOKO OMAISUUS VAI PUOLET. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11564_.indd 46 11564_.indd 46 11.8.2025 13.35.29 11.8.2025 13.35.29. Pitääkö saha viedä aina huoltoon kulmavaihteen voitelutilanteen tarkistamiseksi. Entä jos ei ole enää arvonlisäverovelvollinen. HANNU JAUHIAINEN Voiteluaukosssa on torx-kannalla varustettu ruuvi. Ostin uuden Stihl-raivaussahan. Paras ratkaisu olisi, että työvälineen puuttuminen huomioitaisiin jo raivaussahan oston yhteydessä. Kysyjän tapauksessa traktorin myynti on arvonlisäverollinen. » KYSYJÄ on huomannut monien muiden lailla kulmavaihteen voiteluaukon ruuvin avaamiseen tarvittavan työvälineen puutteen. VÄINÖ SIKANEN VANHAN TRAKTORIN VEROT. Toisen puolen perivät teidän jälkeen miehenne sukulaiset. Työvälineitä on myynnissä sekä yksittäiskappaleina että työvälinesarjoina. Kulmavaihteen voitelurasvan tarkistaminen on syytä tehdä noin viikon välein. Sen kulmavaihteen voiteluaukon ruuvin avaamiseen tarvitaan erikoisavain, jota sahan mukana ei tullut. Onko kaluston alvin palautuksen kannalta merkitystä, onko hän yhä viljelijä vai eläkkeellä. Voinko tehdä testamentin kahdelle kummilapselleni, jotka ovat veljeni lapsia. Ilman miehenne testamenttia voitte testamentata vain puolet yhteisestä omaisuudesta veljenne lapsille. PUUTTUVA TYÖKALU. Minulle jäi mieheni kanssa yhteisesti omistamamme metsätilat. Vanha isäni on laittamassa myyntiin traktorin, joka on ollut maanviljelyn kalustossa. Mieheni kuoli yli kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi traktoria ei siten voi jättää ikään kuin jemmaan odottamaan mahdollista myyntiä. Asian varmistamiseksi kannattaa mitata työntömitalla sahassa olevasta tulpasta keskitapin vahvuus sekä varmistaa, että tulpassa ja työvälineessä on kuusi sakaraa. Kysyjällä on uudehko saha, kuvasta päätellen joko Stihl FS 490 C tai FS 460 C. Tarvittaessa lisätään voitelurasvaa. Näissä sahoissa on torx-kannalla varustettu voiteluaukon ruuvi (koodi T 50). Kuinka usein kulmavaihteen voiteluaineen riittävyys on varmistettava. Kyseistä työvälinettä ei tule kaikkien uusien sahojen mukana. » RIIPPUU siitä, oliko teillä miehenne kanssa keskinäinen testamentti, jonka perusteella viimeiseksi jälkeen jäänyt on saanut koko omaisuuden hallintaansa. Jos teillä oli tällainen testamentti, niin teillä on oikeus testamentata koko omaisuus omille sukulaisillenne. » ITSELLE jäävistä vanhoista koneista, joista on aikoinaan tehty vähennys, pitää suorittaa arvonlisävero, silloin kun verollinen toiminta loppuu. Silloin pikku puute hoituu varmasti kuntoon. Sahaa ei tarvitse välttämättä viedä korjaamolle voitelurasvan tarkistusta varten, jos hankkii työvälineen voiteluaukon ruuvin avaamiseen. Varmistin tämän puutteen käymällä useissa Sthiliä myyvissä liikkeissä. Nyt olisi minun aika tehdä testamentti. Meillä ei ollut lapsia
Pinttynyttä pihkaa pesuaine ei täysin poistanut, ja kankaan pinta jäi koppuraksi. Sahojen ja koneiden pesuun pullosta ei löytynyt tarkempia ohjeita. Kaadoimme laimentamatonta pesuainetta suihkepulloon, suihkutimme ja annoimme vaikuttaa viisi minuuttia. JOTTA turvavaatteet suojaavat parhaalla mahdollisella tavalla, tulee niitä välillä pestä. l Pesuaineen Metsälehdelle testasi Pöllityttöihin kuuluva Minna Leppälä. Annostelimme pesuaineen pesupalloon pullossa olevan ohjeen mukaisesti. Kaikkiaan aikaa pesuun meni viisistoista minuuttia ja lopputulos oli aikaan nähden vallan hyvä. Tämän jälkeen harjasimme osat tiskiharjalla. Edellisen kerran sahaa oli käytetty kuusisavotalla. Myös saha pysyy paremmassa kunnossa, jos sitä aika ajoin puhdistaa. Tuore pihka ja lika lähtivät pesussa hyvin. Jäljelle jäi pinttynyttä tahraa, johon testasimme pesuaineen tehoa. Testasimme, miten Husqvarnan työvaatteille kehitetty Active Cleaning -pesuaine poistaa turvavaatteista pihkan, moottoriöljyn ja lian. Kokeilimme pesuainetta kahteen eri turvahousuun, joista toisissa lika oli ehtinyt pinttyä pidemmän aikaa ja toisia oli pesty säännöllisesti. Housut ja saha puhtaaksi Työvaatteiden pesuaine poisti pinttyneen lian myös sahasta ja kiipeilyköysistä. Kovettunut pihka tekee hallaa viiltosuojaukselle. Nopeasti puhdasta Samaa pesuainetta voi käyttää myös työkoneiden puhdistukseen, joten testasimme sen pesutehoa moottorisahaan. Kun köydet laittoi saaviin ja antoi ennen pesua liota pesuaineen kanssa, niistä lähti kätevästi pihka ja tahma.. Aine käy myös työkoneiden puhdistukseen. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA HUSQVARNA ACTIVE CLEANING -PESUAINE ERIKOISPESUAINE turva-asuille FOSFAATITON ja biologisesti hajoava HINTA 16,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Poistaa hyvin tuoreen pihkan ja lian + Helppo annostella pesukoneeseen + Toimii myös moottorisahojen, puutarhakoneiden ja ilmansuodattimien puhdistukseen + Irrottaa lian nopeasti Pinttynein lika ei täysin lähtenyt Annosteluohjeet työkoneiden puhdistukseen puuttuvat Pesuaineen etiketissä on ohjeet työvaatteiden pesuun. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 11565_.indd 47 11565_.indd 47 11.8.2025 15.12.53 11.8.2025 15.12.53. Pihkasta jäi pesun jälkeen turvahousujen oranssiin kankaaseen jälki, mutta pinta oli pesun jälkeen pehmeä. Ennen pesua puhdistimme sahan osista kaiken irtolian paineilmalla ja hammasharjalla. Husqvarnan verkkosivuilla kerrotaan, mihin laitteisiin ainetta voi käyttää. Oranssiin kankaaseen jäi tummentumia, mutta ei kovaa pintaa. Testasimme pesuainetta moottorisahan moottorin suojakotelon sekä purukotelon suojan puhdistukseen. Pesuaine sopi myös arboristien käyttämien kiipeilyköysien puhdistukseen
”Varsinkin jos perillisiä on useampi ja metsätila on siirtymässä yhdelle heistä, on tasapuolista muita perillisiä kohtaan, että metsätilasta käytetään mahdollisimman tarkkaa arvoa.” Summa-arvo yhteenlaskun kautta Tila-arvioita tekevät muun muassa metsäpalveluyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt. Puuston hakkuuarvo saadaan kertomalla puuston määrä puulajikohtaisilla keskimääräisillä kantohinnoilla. Kun maapohjan arvo, taimikoiden arvo, puuston hakkuuARVOA LASKEMAAN Metsäammattilaisen tekemä tila-arvio antaa yleensä tarkimman arvion metsätilan arvosta. ”Maapohjan eli puuttoman maan arvo on aina alle tuhat euroa hehtaarilta. Hän työskentelee myös Metsätilat.fi-ketjun Järvi-Suomen metsätilat Oy:n toimitusjohtajana. Yleensä metsätilan arvo määritetään metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella. ”Lahjaja perintöverotuksen perusteena pitäisi olla käypä arvo. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Savotassa taimikon arvo on perustamisvaiheessa ainakin 1 200 euroa hehtaarilta, sillä se sisältää maanmuokkauksen, taimet ja istutustyön”, kertoo yhdistyksen erityisasiantuntija Jukka Haataja. Jos taas metsä laitetaan myyntiin, antaa arvon määrittäminen arvion siitä, millaisen hinnan metsästä voi vapailla markkinoilla saada. Samaa mieltä on Niskanen. 48 Metsälehti Makasiini KUN metsä vaihtaa omistajaa, on aika määrittää sen arvo. Taimikko on sitä arvokkaampi, mitä iäkkäämpi ja mitä rehevämmällä kasvupaikalla se kasvaa. Kasvatusmetsissä huomioidaan myös odotusarvo eli se, miten paljon puuston arvo nousee, kun se kasvaa kuitupuun mitoista tukkipuun mittoihin. Verkkosovellusten ongelma on se, että ne perustuvat julkiseen metsävaratietoon eivätkä välttämättä anna tarkkaa tietoa metsätilan arvosta. Metsätilan arvonmäärityksessä käytetään yleensä summa-arvomenetelmää. Perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemantapauksesta, joten esimerkiksi talvella, kun maastoon ei päästä, voi verkkosovellusten käyttö olla järkevää”, hän sanoo. Siinä metsän arvo määritetään maapohjan arvon, taimikoiden arvon, puuston hakkuuarvon ja mahdollisen puuston odotusarvon perusteella. Verkosta nopeasti Metsätilan arvo voidaan määrittää joko metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella, pankkien ja metsäyhtiöiden tarjoamien verkkosovellusten avulla tai Verohallinnon määrittämien maakunnallisten arvojen perusteella. ”Erityisesti taimikoissa laserkeilauksen antamat tiedot voivat olla epätarkkoja. Se tarkoittaa sitä kauppahintaa, joka todennäköisesti olisi saatu, jos metsä olisi laitettu myyntiin”, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. LIINA KJELLBERG OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11566_.indd 48 11566_.indd 48 11.8.2025 13.38.09 11.8.2025 13.38.09. Pankkien ja metsäyhtiöiden tarjoamien verkkosovellusten käyttö on viime aikoina kuitenkin yleistynyt, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Ellei kyse ole ihan pienestä metsäläntistä, on tila-arvion teettäminen aina järkevää ja tasapuolisuuden nimissä paras vaihtoehto”, Peltola sanoo. Sukupolvenvaihdoksissa metsätilan arvoa tarvitaan esimerkiksi perintötai lahjaveron laskemiseen. Yleensä metsän arvonmäärityksessä kannattaa käyttää metsäammattilaisen tekemää tila-arviota. Varsinaisessa tila-arviossa metsäammattilainen voi tehdä maastossa tarkentavia mittauksia. ”Ne ovat edullinen ja nopea vaihtoehto
Yleensä summa-arvosta vähennetään 10– 30 prosenttia”, hän sanoo. Se on Haatajan mukaan yleensä liian korkea, joten siihen täytyy tehdä niin sanottu kokonaisarvon korjaus. Kokonaisarvon korjaukseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon metsänhoitorästejä tilalla on, millaiset tieyhteydet sinne on ja onko tilalla 11566_.indd 49 11566_.indd 49 11.8.2025 13.38.09 11.8.2025 13.38.09. ”Metsänarvioija joutuu siinä vaiheessa punnitsemaan, mikä metsän arvo olisi vapailla markkinoilla. Metsälehti Makasiini 49 "Ellei kyse ole ihan pienestä metsäläntistä, on tila-arvion teettäminen aina järkevää ja tasapuolisuuden nimissä paras vaihtoehto.” arvo ja mahdollinen puuston odotusarvo lasketaan yhteen, saadaan metsätilan summa-arvo
”Eri tahojen tekemät tila-arviot voivat erota toisistaan jopa parikymmentä prosenttia. Tuloksissa vaihtelua Sitä, miten paljon metsätilan arvo vaihtelee käytetyn menetelmän mukaan, asiantuntijat eivät osaa sanoa. Esimerkiksi Metsätilat.fi-verkkopalvelun keväällä lanseeraama Hintakompassi-palvelu perustuu julkisen metsävaratiedon lisäksi kauppa-arvomenetelmään. Pankeista esimerkiksi OP veloittaa ensimmäisestä tila-arviosta reilut sata euroa, metsäyhtiöiltä löytyy ilmaisiakin palveluita. Peltola kehottaa välttämään tila-arvion teettämistä usealla eri taholla. ”Jos perinnönsaaja myy tilan myöhemmin ulkopuoliselle ja saa siitä enemmän kuin metsän arvoksi on perunkirjoituksessa kirjattu, syntyy luovutusvoittoa. Sen haaste on Peltolan mukaan se, että samalta alueelta löytyy harvoin kahta samanlaista metsätilaa. Metsätilan arvo voidaan arvioida liian alhaiseksi myös vahingossa. Samoilla linjoilla on myös MTK:n Seppo Niskanen. KIKKAILU EI KANNATA 11566_.indd 50 11566_.indd 50 11.8.2025 13.38.09 11.8.2025 13.38.09. Se aiheuttaa helposti hämmennystä ja ristiriitaa.” Haataja arvioi, että tila-arvion teettäminen 25–30 hehtaarin suuruiselle metsätilalle maksaa Metsänhoitoyhdistys Savotassa ennen arvonlisäveroa noin tuhat euroa. ”Tuottoarvomenetelmässä pitää olla aika varma siitä, mitä puun ja metsänhoitotöiden hinnat ovat tulevaisuudessa. Jos taas metsätilan on omistanut vähintään kymmenen vuotta, on hankintameno-olettama 40 prosenttia myyntihinnasta. Jos vähintään kymmenen vuotta omistamansa metsätilan myy 100 000 eurolla ja käyttää hankintameno-olettamaa, joutuu luovutusvoittoveroa siis maksamaan 60 000 eurosta. Suositus kuitenkin on, että Verohallinnon arvoja käytetään vain pienten metsätilojen arvonmäärityksessä. ”Verovelvollinen voi laskea luovutusvoittoveron sen mukaan, mikä on hänelle edullisin vaihtoehto”, Peltola sanoo. Kauppa-arvomenetelmässä metsätilan arvo saadaan vertaamalla metsätilaa samalla alueella myytyihin samankaltaisiin metsätiloihin. Siitä joutuu maksamaan luovutusvoittoveroa, joka on korkeampi kuin perintövero”, Niskanen sanoo. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ paljon kuvioita, joilla puunkorjuu onnistuu vain talvella. Menetelmän haasteena on oikean diskonttoprosentin valinta. Verottaja ei voi vaatia verovelvollista teettämään perintötai lahjaverotusta varten maksullista tila-arviota, joten metsätilan arvonmäärityksessä voi myös käyttää Verohallinnon määrittämiä maakunnallisia arvoja. Ne perustuvat tällä hetkellä vuosina 2021–2023 toteutuneisiin metsäkauppoihin. Tämä voi kuitenkin kostautua, muistuttavat MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen ja Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Paljon riippuu myös siitä, kuka arvonmääritystä tekee. Se on kuitenkin varmaa, että eroja löytyy. Haataja arvioi kuitenkin, että kauppahintamenetelmä on nousemassa summa-arvomenetelmän rinnalle. Lisäksi metsätilojen arvo on noussut, joten esimerkiksi 1980-luvulla peritty metsätila voi nyt olla huomattavasti arvokkaampi kuin aikoinaan. Näin voi Niskasen mukaan käydä esimerkiksi silloin, jos käytetään Verohallinnon maakunnallisia arvoja. Jo prosentin kymmenyksen muutos vaikuttaa merkittävästi metsätilan arvoon, Haataja sanoo. Tilanne on sama, jos metsätila on siirtynyt alihintaan sukupolvelta toiselle lahjana tai kaupalla. Jos määräaika on kulunut umpeen, voi luovutusvoittoveron laskennassa käyttää hankintameno-olettamaa. Jos metsätilan on omistanut alle kymmenen vuotta, on hankintameno-olettama 20 prosenttia myyntihinnasta. Muitakin laskutapoja Metsän arvonmäärityksessä harvemmin käytettyjä menetelmiä ovat tuottoarvomenetelmä ja kauppa-arvomenetelmä. l METSÄNOMISTAJAT toivovat joskus, että metsätilan arvo määritettäisiin esimerkiksi perunkirjoitusta varten mahdollisimman alhaiseksi. Joskus esimerkiksi kuolinpesän osakkaat teettävät useita tila-arvioita, ja sitten mietitään, mikä niistä on lähimpänä oikeaa. Pieni on tässä yhteydessä Lapissa alle 60 hehtaaria, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 hehtaaria ja muualla Suomessa alle 15 hehtaaria.. Liian alhaiseksi arvioidun metsätilan perintötai lahjaverotukseen voi pyytää Verohallinnolta oikaisua kolmen vuoden sisällä verotuspäätöksestä. Tuottoarvomenetelmässä metsätilan arvo määritetään diskonttaamalla tulevaisuuden tulot ja menot nykyhetkeen. Summa-arvomenetelmä kuvaa nykyhetkeä luotettavammin.” Metsäkeskuksen Sanna Peltolan mukaan tuottoarvomenetelmää käytetään jonkin verran suurilla metsätiloilla ja sellaisissa tilanteissa, joissa metsätila liitetään yhteismetsään
. Miten metsistä tehdään tuhonkestäviä. Mitä luvassa. . Ohjelman teemat: . sustainablenordic.com/metsalehdenmetsatjaraha 11567_.indd 51 11567_.indd 51 11.8.2025 13.40.09 11.8.2025 13.40.09. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa. . Puukaupat – miten onnistut niissä. Miten metsistä saadaan hyvä tuotto. Metsätilakauppa – mitä pitää huomioida
62,37 . 82,89 . 54,82 . VIIKKO 31 SUOMESSA hakattiin kuitupuuta tammi-toukokuussa lähes 16 miljoonaa kuutiota. Metsäyhtiöiden tuloksista on tänä vuonna pyyhkiytynyt iso siivu pois. 27,98 . 83,22 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,99 . 32,21 . 32,23 . Harvennushakkuu 74,45 . ”Tilanne on vähentänyt ostajien puuntarvetta tänä vuonna. 60,54 . 84,75 . 57,92 . 34,23 . 35,44 . 34,38 . Se saattaa heijastua syk syllä myös kuitupuun hintaan. 66,13 . Ensiharvennus 61,95 * 28,29 * 28,41 * KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,79 . 33,03 . 35,88 . UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo totesi heinäkuussa, että puu on Suomessa ”kestämättömän kallista.” Metsä Groupin tulos puolestaan valahti toisella vuosineljänneksellä reippaasti pakkaselle, mikä osaltaan johtuu yhtiön mukaan kohonneista raaka-ainekustannuksista. 34,86 . Pellervon taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Hornen mukaan syynä ovat ostajien pystyvarannot, jotka olivat viime syksyn jäljiltä vahvat. Tilanne maailmanmarkinoilla yhdessä korkeiden puunhintojen kanssa on vauhdittanut tuotannon sopeuttamistoimia metsäEPÄVARMUUS KASVAA Metsäyhtiöt sopeuttavat tuotantoaan, mutta puun kysynnän odotetaan silti jatkuvan vahvana. 35,05 . 66,09 . 32,57 . 32,90 . 34,18 . 32,15 . TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11568_.indd 52 11568_.indd 52 11.8.2025 13.41.32 11.8.2025 13.41.32. 31,73 . Harvennushakkuu 75,66 . 32,62 . 31,88 . 60,87 . Ensiharvennus 26,26 . 32,83 . 28,58 . Ensiharvennus 59,61 . 68,54 . 75,20 . 34,33 . 74,59 . 84,11 . Uudistushakkuu 84,23 . 32,73 . 53,06 . Karsitaanko kapasiteettia entistä rajummin. Uudistushakkuu 83,12 . Samaan aikaan Suomen kohonneet puunhinnat ovat kirvoittaneet metsäyhtiöistä kipakoita kommentteja yhtiöiden tuloskunnon hiipuessa. 32,20 . 83,76 . Määrä oli kymmenen prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana, vaikka puukauppaa on käyty viime vuotta vähemmän. 32,23 . 27,92 . 33,69 . 33,81 . 64,35 . Uudistushakkuu 84,22 . 31,23 . 75,75 . Hakkuumäärien osalta loppuvuoden voi odottaa olevan alkuvuotta rauhallisempi”, Horne sanoo. Harvennushakkuu 75,82 . 33,00 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,55 . 84,31 . 32,68 . 32,16
34,43 . 34,19 . l Metsälehti Makasiini 53 11568_.indd 53 11568_.indd 53 11.8.2025 13.41.33 11.8.2025 13.41.33. 33,10 . 27,24 . Uudistushakkuu 80,04 . Alkaako tästä nyt isompi rytinä metsäteollisuudessa. UPM:n Kaukaan lopettamispäätöksessä taustalla on ennen kaikkea painopaperin kysynnän pitkään laskenut trendi sekä tehtaan korkea ikä”, Horne arvioi. 28,05 . 71,10 . ”Esimerkiksi UPM ei ole ilmoittanut sellun tuotannon rajoituksista. 33,63 . 35,33 . 31,87 * 31,01 . 83,20 . Metsä Fibre on puolestaan seisottanut Joutsenon sellutehdasta alkukesästä saakka. 84,27 . ”Metsänomistajien hintaodotukset heijastuvat muutaman viime vuoden hyvistä hinnoista. 28,33 . 71,08 . Harvennushakkuu 77,62 . 29,42 . 33,89 . 39,43 . 25,87 . ”Ne ovat jarruttaneet alueen hakkuita jonkin verran, mutta pidemmän aikavälin vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan johtaja Suvi Kokkola.. 85,83 . 77,32 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,93 . 76,65 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”En vetäisi viime aikojen uutisista pidemmälle meneviä johtopäätöksiä metsäteollisuuden tuotannon supistamisesta Suomessa.” teollisuudessa. 68,62 . 64,98 . Harvennushakkuu 69,45 . ”Metsäteollisuudella on ollut kolme vuotta aikaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. 75,60 . ”En vetäisi viime aikojen uutisista pidemmälle meneviä johtopäätöksiä metsäteollisuuden tuotannon supistamisesta Suomessa. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,14 . 36,22 . 30,39 . Ensiharvennus 51,32 * 26,93 . 30,95 . 37,27 . 34,22 . Uudistushakkuu 84,37 . 34,84 . 33,47 . 33,54 . 84,46 . Ensiharvennus 26,08 . 34,85 . Kuutiohinnat ovat alkukesän huippujen jälkeen niianneet muutamalla eurolla. 81,11 . 30,56 * 29,43 . 28,01 . Jos puun hinta putoaisi dramaattisesti, vähentyisi myös puun tarjonta nopeasti.” Maailmanmarkkinoilla tilanne on tosin poikkeuksellisen epävarma. Harvennushakkuu 73,88 . 35,71 . Harvennushakkuu 76,07 . 29,44 . 54,54 . 34,15 . 33,63 . 33,10 . Uudistushakkuu 85,67 . 33,90 . 36,15 . 80,04 . 33,43 . Uudistushakkuu 87,67 * 87,63 * 39,84 * 41,22 * 38,07 * Harvennushakkuu 75,91 . ”Reaalisesti kantohinnat ovat edelleenkin viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla.” Hän uskoo kantohintojen pysyvän syksylläkin vakaina. 35,39 . Uudistushakkuu 85,29 . . 53,02 . Niitä ei liittynyt myöskään Metsä Groupin suunnittelemaan 300 miljoonan euron kulukuuriin.” Isossa kuvassa puun kysyntä ja tarjonta tulevat tasapainottumaan. 28,11 . Uskon, että yhtiöillä on jo selkeä kuva siitä, paljonko puuta on nyt saatavilla kotimaasta ja ulkomailta.” Puunhintaan tuskin dramaattista pudotusta Metsänomistajan kannalta mielenkiintoinen kysymys on, että joko kuitupuun huippuhinnoille saadaan heittää hyvästit. LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,94 . 69,09 . 63,85 . Uudistushakkuu 81,54 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 83,58 . Harvennushakkuu Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 84,73 . UPM aikoo lopettaa Kaukaan paperitehtaan tuotannon ja rajoittaa selluntuotantoa samassa integraatissa. 34,50 . 36,43 . 66,70 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,50 . 84,77 . Hän huomauttaa, että viime viikkojen uutiset eivät ole kohdistuneet suoraan puun käyttöön. 33,77 . 33,64 . 74,17 . 61,76 . Horne huomauttaa, että kyseessä on jokavuotinen ilmiö. NOUSUSSA . 35,79 . 34,71 . 83,63 . 34,10 . Kentällä metsäyhtiöiden tuotantorajoitukset ovat toistaiseksi näkyneet vain vähän. Se voi aiheuttaa nopeita muutoksia. 86,38 . 76,57 . 30,95
Aineiston kerää ja laskee Metsäteol lisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvo na. 2025 Viikot 1 2 yhteensä KESKISUOMALAINEN metsänomistaja päätti kokeilla harvennusleimikkonsa kilpailuttamista Kuutio-verkkopalvelun kautta, nyt ensimmäistä kertaa omatoimisesti. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsänomistaja oli tyytyväinen kilpailutukseen. l SAMI KARPPINEN TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11568_.indd 54 11568_.indd 54 11.8.2025 13.41.34 11.8.2025 13.41.34. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 .. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä ja hintatietoja. 2024 2023 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. MÄNNIKÖN HARVENNUS KESKI-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ Mäntytukki 20 78 1 560 Mäntyparru 40 41 1 640 Mäntykuitu 140 36 5 040 Koko leimikko 200 8 240 euroa puun tarkemmin talteen. .. Niistä eritellään uudistushakkuut, harven nushakkuut ja ensiharvennukset. Tiedot kerätään viikoittain. Tarjousaika päättyi heinäkuun alussa. Leimikko on suunniteltu korjattavaksi jo elokuun aikana.. Odotus on, että saha todennäköisesti ottaa tukkiKesäkauppa myöhästyi hintahuipusta Metsänomistaja kilpailutti harvennusleimikon Kuutio-verkkopalvelun kautta. Myytävä leimikko oli kolmen hehtaarin laajuinen varttuneen männikön harvennus, joka on korjattavissa kesäaikaan. Kaksi parasta tarjousta tulivat suurelta metsäyhtiöltä ja yksityiseltä sahalta. Hän arvioi, että myynnin ajankohta myöhästyi hieman kevään hintahuipusta, mutta hintataso oli edelleen kohtalaisen hyvä. Lähes tasatilanteessa metsänomistaja päätti myydä leimikon sahurille. Apuna oli metsänhoitoyhdistyksen tekemä leimausseloste. Määräaikaan mennessä metsänomistaja sai neljä tarjousta
Puunostaja maksoi haittaa kärsineelle naapurille jotain, jotta sai asian pöydältä pois. PUUSTO: 300 kuutiota HINTA: 8 000 euroa Hinnoittelu perustui täysin tuntumaan: nykypuuston arvo noin 6 000 euroa, korvaus rajanylityksestä ja perusteettomasta puukaup patulosta, tilarakenteen parantaminen, tonttiarvo mahdollisen rajoissa. Etua saanut naapuri suostui kauppaan, jotta omakin kapea tila levenisi. M IK KO H ÄY RY N EN TILAKAUPPA POHJOISPOHJANMAALLA PINTA-ALA: määräala 2,2 hehtaaria, josta 0,4 heh taaria aukkoa, 0,1 hehtaaria päätehakkuukuusikkoa, 0,6 hehtaaria peltoheiton hieskoivikkoa, 1,1 hehtaaria eriikäisrakenteista entistä hakamaata. Naapuri oli sopuratkaisua hakeva ja tarjoutui myymään palstansa hakkuuta edeltävän puuston mukaisesti hinnoiteltuna. Kaupoille patisti sekin, että metsänomistukselle ei ollut jatkajaa. Tahrat taivaalla ovat hyttysiä. Leimikko oli nauhoitettu talviaikana karttatiedon perusteella. Yhdessä todettiin, että rajojen virallinen selvittäminen maksaa kohtuuttomasti suhteessa puiden arvoon. Tässä tapauksessa pyykki sijaitsi niin kaukana karttatiedon osoittamasta paikasta, että sitä oli vaikea uskoa todeksi. Sammaloituneita ja jäkälöityneitä kivipyykkejä on usein vaikea löytää. Lohkomistoimituksessa ilmeni, että hakkuu on tehty karttatiedon mukaan oikein, mutta pyykit ja karttatieto poikkeavat olennaisesti. Tilanne ei yllättänyt, sillä korjuussa oli yhteistä rajaa noin 400 metriä, mutta naapurin palsta on vain kymmenisen metriä leveä. l MIKKO HÄYRYNEN Rajasotku johti kauppoihin Palsta olisi jäänyt myymättä, ellei korjuu olisi mennyt rajan väärälle puolelle. Rajojen tarkistus ikään kuin siirsi nauhatiloja länteen päin. Naapurin ilmoituksen mukaan hakkuussa oli menty rajan yli niin, että häneltä oli hakattu koko päätehakkuuikäinen kuvio. KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAAN kapeilla nauhapalstoilla ylitettiin puunkorjuussa tilaraja. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11568_.indd 55 11568_.indd 55 11.8.2025 13.41.34 11.8.2025 13.41.34. Asia voi vielä mutkistua dominomaisesti, sillä karttatiedon poikkeamia saattaa löytyä muidenkin naapureiden väliltä.. Asiaa selvitettiin rajanaapureiden, metsänhoitoyhdistyksen ja puunostajan kanssa. Karttatiedon ja ilmakuvien mukaan ylitystä ei ollut tapahtunut. Edunsaajanaapurille löytyi vielä hakkaamaton suikale, jossa on puustoa arvoltaan noin 1,5-kertaisesti hänen nyt maksamaansa tilahintaan verrattuna. Kaikkia pyykkejä ei löytynyt, mutta löytyneiden pyykkien perusteella naapuri pystyi osoittamaan rajanylityksen ainakin palstan toisessa päässä
Yksi syy voi olla, että siellä markkinat eivät sulata odotusarvolisiä niin hyvin kuin etelässä. Kauppahinnat yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Lisäksi Silvestica on siirtynyt ostoista myyntilaidalle ainakin Kainuussa. Kauppahinnat yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Se korostuu tiloilla, joissa hakkuutuloja saadaan vasta tulevaisuudessa”, Liljeroos kertoo. Myymättä jääminen on etenkin Pohjois-Suomen ilmiö. Tarjonta on lisääntynyt etenkin Pohjois-Suomessa, mutta siellä on väkeä vähän ja metsänomistajien keski-ikä korkea. Myös muutamat takavuosina aktiiviset metsärahastot, kuten OP, S-Pankki ja Silvestica, ovat hiljentyneet. 2 2 3 3 4 4 1 2 3 4 5 KESÄKUUN Makasiinissa käsiteltiin syitä, miksi metsätila voi jäädä myymättä. Kun yleistalous tuntuu epävarmalta ja lainarahasta pitää maksaa todellista korkoa, niin osa yksityissijoittajista jää odottamaan hintatason laskua. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimi kot, % Hakkuu kypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* VarsinaisSuomi 15 23 499 16 23 141 39 8449 60 0,99 Satakunta 26 26 599 26 15 122 43 7354 60 0,96 HämeUusimaa 50 37 928 27 9 131 38 7258 56 0,97 EteläKarjala 21 17 367 15 15 136 40 7327 54 0,88 Kymenlaakso 35 31 701 26 10 115 35 6255 54 0,90 Pirkanmaa 59 55 1276 27 15 123 39 6653 54 0,93 EteläSavo 56 46 1346 25 16 127 41 7219 57 0,89 E ja KPohjanmaa 134 98 2551 23 13 98 29 4357 45 0,89 KeskiSuomi 101 64 2312 21 15 126 39 6645 53 0,87 PohjoisSavo 57 60 1881 21 11 124 36 6227 50 0,88 PohjoisKarjala 84 73 2299 23 13 118 34 5815 49 0,86 Kainuu 62 51 1795 22 8 95 28 3372 36 0,83 PohjoisPohjanmaa 141 130 5703 25 12 87 22 3140 36 0,90 Lappi 100 74 3880 22 9 77 18 2192 29 0,82 Koko maa 941 785 26137 105 31 4769 46 Lisäys kesäkuu 139 199 6949 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2025 30.6.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Aihe on koettu tärkeäksi ja Hannu Liljeroos on selvittänyt asiaa lisää. Ostajista on tullut entistä krantumpia. ”Ylipäätään myyjän markkinoista on siirrytty ostajan markkinoihin. l MIKKO HÄYRYNEN Ostajista tullut krantumpia Tilakaupassa ollaan siirtymässä myyjän markkinoista ostajan markkinoihin. Jos myyjilläkään ei ole akuuttia rahantarvetta, niin kauppoja ei synny ’pohjapilkityillä tarjouksilla’.” Liljeroos ennakoi, että jos raakapuun hinnat kääntyvät laskuun, niin tilamarkkinoilta poistuu ostajia ja lunastukset metsärahastoista lisääntyvät.. ”Pohjois-Suomessa odotusarvolisät voivat nostaa summa-arvon epärealistisen korkeaksi.” Myös väestön muutos muuttaa markkinoita. Kaikkien seu rantakauppojen kauppahinnat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa Maakuntien pienin kauppa hintasumma, noin 3 miljoonaa euroa. Maakuntien suu rin kauppahinta summa, noin 18 miljoonaa euroa. 1 1 5 5 5 1 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11568_.indd 56 11568_.indd 56 11.8.2025 13.41.35 11.8.2025 13.41.35. ”Ylihinnoittelu on selkeä syy
Vaikka kuski olisi pitkä ja Perin juurin käytännöllinen Eilisen kelpo dieselmaasturi Nissan X-Trail on käytettynäkin pätevä kulkupeli vielä tänään. Vielä vähän aikaa sitten tehtiin hyviä autoja, ja niitä myytiin paljon myös Suomessa. Kiitoksia lainasta! Auto oli vuosimallia 2016 ja ajettuna 194 000 kilometriä. Täällä auto on omassa ympäristössään. Olisimme kohta jalkamiehiä kaikkein rikkaimpia lukuun ottamatta, jollei käytettyjä tuotaisi Ruotsista ja Saksasta. Ne ovat yhä keskuudessamme, kuten nyt koeajossa ollut Nissanin maasturi. Saimme Wetteri Auto Oy:n Mikkelin toimipisteestä Metsälehden ”Metsänomistajalle sopiva auto” -juttusarjaan hyvin sopivan Nissan X-Trail -nelivetomaasturin käyttöömme. Varustuksia ja kasvojenkohotuksia on matkan varrella lisätty ja tehty. Hintalappu auton tuulilasissa oli 15 780 euroa plus toimituskulut. Tilaa on hyvin Kun X-Trailiin nousee, huomaa isokokoisena miehenä helpotuksekseen sujahtavansa tukevalle ja isolle etupenkille kuin itsekseen. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN NISSAN X-TRAIL DCI 130 ACENTA 4WD MT E6 Moottori: 1,6 ltr turbo diesel, 131 hv/96 kW Omamassa/kokonaismassa: 1 700 kg/2 160 kg Vetopaino (jarruilla/ jarruitta): 2 000kg/750 kg Ilmoitettu kulutus (maantie/yhd/kaupunki): 4,8/5,3/6,2 l/100 km Vaihteisto: 6vaihtei nen manuaali PxLxK: 4 640/1 820/1 710 mm Maavara: noin 210 mm kuormittamattomana Huippunopeus: 190 km/h Kiihtyvyys: 0100 km/h 11,0 s Koeajoauton hinta Wetterillä: 15 780 € Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 11568_.indd 57 11568_.indd 57 11.8.2025 13.41.35 11.8.2025 13.41.35. Oviaukko on iso eikä ryystä vastaan miltään kantilta. Asiat eivät kuitenkaan ole ihan huonosti. KUTEN kaikki tietävät, Suomessa myydään uusia autoja tavattoman vähän. Hyvät tilat jatkuvat takapenkillä. Nissan XTrail haukkaa kanervaa metsätien laidassa. Istuin on tiestä luontevan korkealla – siihen ei tarvitse nousta eikä laskeutua. Kyseessä on X-Trailin kolmas malli, jota on tehty vuodesta 2013 lähtien, eli aika pitkään
Kääntösäde on suurehko ja etusektorin katve on melko iso, varsinkin jos ajaja on lyhyt tai etupenkki on liian alhaalla. Kun takaistuin on käytössä, on tavaratilaa takana noin neliömetrin ala, lähes 80 senttiä korkeana. Tässä herää pohtimaan, miksi ilmiselvät hyvät hallintalaitteet korvataan kosketusnäytöllä, joka vaatii ruudulle katsomista. Näyttöihin verrattuna fyysisten nappuloiden paikan oppii niin, että niitä voi käyttää irrottamatta katsetta tiestä. Peukalo tietää kumpaa puolta painat. Nissanin ilmastointi toimi tehokkaasti 30 asteen helteessäkin. Kattoon asti ei useinkaan kuormata, koska mahdollisessa törmäystilanteessa takaa lentävät tavarat osuvat matkustajien päähän. Keskikonsolin ja ratinkin säätimistä nauttii: nappulat on selvästi merkitty ja ne ovat riittävän isot. Huomaa pieni kyhmy no peussäätimen alemman painikkeen oikeassa laidassa. X-Trailissa käytetään nappuloita, katkaisimia ja pylpyröitä vanhaan hyvään tapaan, ja käyttö on yllättävän helppoa! Lisäksi nappulat toimivat aina, toisin kuin joissain autoissa olevat hipaisunäppäimet, jotka eivät toimi ollenkaan hanskat kädessä eivätkä luotettavasti ilman hanskojakaan. Edes renkaista ei kuulunut runkoääntä korin sisään, liekö ansio autossa olleilla Michelinin joKulku sisään ja ulos sujuu isoltakin mieheltä väljästi. Kun selkänojat laskee alas, muodostuu tasainen lattia ja sisälle mahtuu lähes kahden metrin tavarat, viistoon laitettuina vähän pitemmätkin. Tässä juttusarjassa ajamissani uusissa autoissa lähes kaikissa on peruutuskamera, mikä on tarpeellinen varuste varsinkin jäykkäniskaiselle. Peilit ja niiden säädöt ovat asialliset. Ero käy tettävyydessä kosketusnäyttöihin verrattuna on ilmiselvä. Perusteellista ergonomiaa: ratin oikeanpuoleisessa puolassa on vakionopeussäätimen ja puhelimen käyttö. Tuntui, että halutessaan parran olisi saanut huurteeseen. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11568_.indd 58 11568_.indd 58 11.8.2025 13.41.36 11.8.2025 13.41.36. Luontevasti tietä pitkin Maantieajossa korviin ei kuulunut liikaa melua, ellei halunnut pitää tuuletinta täysillä. Maasturin maava ra ja riittävä istuinkorkeus tekevät sen, ettei autoon tarvitse nousta tai laskeutua. Entä miksi hyvät naksahtavat tai liikkuvat näppäimet korvataan tunnottomilla hipaisunäppäimillä. Toki vaatteita, patjoja ja peittoja ja muuta sellaista voi pinota korkeammalle, koska ne eivät riko kalloja. Niiden tiivisteet näyttävät ohuilta. Näppäimet ja pylpyrät kunniassa Nissan X-Trailin ajamisessa ei ole mitään yllättävää, ellei ole ehtinyt jo tottua taisteluun auton toimintojen käyttämisestä näyttöä räpeltämällä. paksu, mahtuu kuljettajan taakse 190-senttinen matkustaja riittävän korkealle penkille, eikä tee tiukkaakaan. Koska kojelaudassa ei ole näyttöruutua, ei ole takakameraakaan, mikä on tärkein asia, miksi näyttöruutu olisi hyvä olla. Ovet läpähtävät kiinni peltisen tuntuisesti. Koeajo sattui helteiseen ja kirkkaaseen aikaan, joten ajovaloista ei saanut edes aistinvaraista arviota, mutta ihan umpisurkeita valoja ei ole kymmeneen vuoteen juuri kaupattu. Pääntilaa jää hyvin. Maasturi kaupungissa, no joo Kaupungissa suhteellisen kookas X-Trail ei ole kuitenkaan omimmillaan. Koska autoon on helppo istua ja nousta, se sopii hyvin kauppareissuille ja muille lyhyille matkoille
Epäilin hiukan noita renkaita levottomasta suuntavakaudesta hyvällä tiellä. Jos perään laittaa sallitun kahden tonnin jarrullisen peräkärrin, täytyy kiihtyvyysajat katsoa kalenterista. Takapenkki on riittävän korkea, joten siinä voi istua ryhdikkäästi. kavuodenaikarenkailla. XTrailissa on hyvät tilat isoille miehille. Olen tosin monta kertaa huomannut, että koeajaessa autoa riittävän pitkään alussa huonolta tuntunut ohjaus muuttui hyväksi, kun siihen tottui! Nyt ei tullut pitkiä ajomatkoja, koska talo oli täynnä kesälomaa viettäviä sukulaisia. Auto ei ole suorituskyvyltään mikään urheiluväline, eikä sitä teho ja auton paino huomioiden ole syytä odottaa. Koska ajoimme autolla selvästi alle yhden tankillisen, mitattu kulutuslukema olisi ollut viitteellinen. Maastossa omimmillaan Kokeilimme X-Trailia tietenkin myös metsäautoteillä, pellolla ja jopa rantavedessä. l Takaluukun leveys pohjalta on 110 senttiä. Nissan ilmoittaa kulutuslukemaksi 5,3 litraa dieseliä sataselle yhdistetyssä ajossa.. Selkänojat kaadettuna takatilan pituus pohjalta on 180–200 senttiä, etupenkkien säädöstä riippuen. Peräkkäin 180 ja 190senttiset äijät, eikä tee tiukkaakaan. Myös nykyautoissa harvinaiseksi käyvä manuaalivaihteisto kuusine pykälineen sopi maastoautoympäristöön hienosti. Metsälehti Makasiini 59 11568_.indd 59 11568_.indd 59 11.8.2025 13.41.37 11.8.2025 13.41.37. Maastoajossa olisin kuitenkin kaivannut kiverämpää kääntyvyyttä. Pit käselkäisellekin jää väljät pääntilat. Kyydissä Fiskarsin uuden tyylin 120senttinen lapio. 1,6 litran ja 96 kilowatin turbodiesel kuljetti X-Trailia luontevasti ja liikaa melua pitämättä. Ainakin asfaltilla auto vaati erilaista ohjauskäsialaa kuin omat Audimme ja Volkkarimme. Toki oikein ahtaassa paikassa voi aina vekslata. Näissä ympäristöissä iso maavara, henkilöautoa isommat renkaat ja neliveto ovat elementissään. Tärkeintä on, että normaalin liikennöinnin tahtiin auto liikkuu vaivattomasti
60 Metsälehti Makasiini 11570_.indd 60 11570_.indd 60 11.8.2025 13.43.13 11.8.2025 13.43.13. KALIFORNIA » Lilli Kaarakan mukaan Kaliforniassa keskustellaan nyt paljon siitä, saako vanhoja ja luonnontilaisia metsiä hoitaa niin, että maastopalot eivät pääse leviämään niissä
Metsätaloutta maastopalojen varjossa Kalifornian metsätalouden keskiössä on palontorjunta, apulaisprofessori Lilli Kaarakka kertoo. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT KARI SALONEN Metsälehti Makasiini 61 11570_.indd 61 11570_.indd 61 11.8.2025 13.43.15 11.8.2025 13.43.15. Palot linkittyvät niin mammuttipetäjiin kuin päästökauppaan ja ovat myös lisänneet kiinnostusta metsäalaan
”Yhdysvalloissa pitää tietää, mitä haluaa. Koska Kaarakka on asunut myös lapsena ja nuorena pitkiä jaksoja ulkomailla, englannin käyttäminen sujui rutiinilla jo ennen yliopisto-opintoja. VALMISTUI 2018 tohtoriksi metsämaatieteen alalta Helsingin yliopistosta. KUKA. Liittovaltion metsistä vastaavan Forest Servicen työpaikoista iso osa tosin katosi tammikuussa”, Kaarakka kertoo. Häneltä kysytään usein, miten ulkomaille pääsee töihin. OSALLISTUI transatlanttiseen maisteriohjelmaan, jossa metsätutkinnot Michiganin teknillisestä yliopistosta MTU:sta ja Helsingin yliopistosta 2013. Kun etsii tutkijan töitä, auttaa valtavasti, jos heti ensimmäisessä sähköpostissa kertoo esimerkiksi, että ’haluan tutkia metsien päästökauppaa, liitteenä kolmesivuinen tutkimussuunnitelmani’.” Kaarakalle on ollut hyötyä myös Yhdysvalloissa suoritetusta maisterintutkinnosta. LILLI KAARAKKA TYÖSKENTELEE metsätalouden ja metsänhoidon apulaisprofessorina Cal Poly -yliopistossa San Luis Obispossa. Opintojensa alusta asti, ja oikeastaan jo paljon aikaisemminkin, hän on rohkeasti lähtenyt sinne, mikä kiinnostaa. OS metsäalaa joskus moititaan kansainvälisten kuvioiden puutteesta, ainakaan Lilli Kaarakkaa ei voi siitä syyttää. LUKIOTUTKINTO 2003 Windhoekin kansainvälisestä koulusta Namibiasta. TYÖSKENTELI 2019 –2021 post doc -tutkijana Coloradon yliopistossa Boulderissa ja 2018–2019 Minnesotassa The Nature Conservancy -ympäristöjärjestössä. Vuodesta 2021 Kaarakka on työskennellyt apulaisprofessorina Cal Polyssä eli Kalifornian teknillisessä valtionyliopistossa. Työnantajille tutumman oloisen tutkintopaperin lisäksi opinnot auttoivat ymmärtämään paikallista opetuskulttuuria. KALIFORNIA » 62 Metsälehti Makasiini 11570_.indd 62 11570_.indd 62 11.8.2025 13.43.15 11.8.2025 13.43.15. ”Metsänhoito sinällään ei ole joutunut politiikan hampaisiin, ainakin jos tilannetta vertaa muihin luonnontieteisiin. Valmistuneiden työllisyystilanne on Kaarakan mukaan hyvä, ja merkittävä osa Kalifornian metsätalous on tarkoin säädeltyä, Lilli Kaarakka kertoo. Viime vuosien laajat maastopalot ovat lisänneet kiinnostusta alaa kohtaan. Kaliforniassa metsätieteet on yksi nopeimmin kasvavista koulutusaloista. Käynyt myös osan alemmista luokista koulua ulkomailla. Työpaikalla presidentti Donald Trumpin toisen kauden politiikkaa, etenkin leikkauksia yliopistojen rahoitukseen ja valtionhallintoon, on seurattu jännityksellä. JÄSEN Nuorten Tiedeakatemiassa sekä amerikkalaisten metsänhoitajien yhdistyksen SAF:n metsäpolitiikkajaostossa. Töitä tarjolla palontorjunnassa Kaarakan työpaikka on toinen metsäalan koulutusta tarjoavista julkisista yliopistoista Kaliforniassa. Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen on usein parivuotinen prosessi, ja avohakkuiden kokoa säädellään
Siinä metsää paloi ”vain” reilut 60 000 hehtaaria, mutta tuli levisi teollisuuden ja asutuksen keskelle, vaati kuolonuhreja ja aiheutti taloudellisesti mittavat vahingot. Kaliforniassa, joka on noussut maailman neljänneksi suurimmaksi talousalueeksi, on toki myös perinteistä metsätaloutta ja -teollisuutta. ”Vanhojen metsien hoidosta käydään keskustelua. Osavaltion metsätalousja palontorjunta-asiat on yhdistetty myös hallinnollisesti, sillä Cal Fire -virasto vastaa molemmista. Metsäalaa säädellään tarkasti. Esimerkiksi vuoden 2021 Dixie Fire poltti lähemmäs 400 000 hehtaaria metsää. Kuka korvaa vahingot silloin?” Kaarakka huomauttaa, että alkuperäiskansoille tuli on ollut keskeinen keino käsitellä metsää. Douglaskuusta kasvaa Kaliforniassakin, mutta se ei Kaaarakan mukaan ole sopeutunut metsäpaloihin. ”Onko meillä vastuu hoitaa metsiä niin, että maastopalot eivät pääse leviämään?” Metsälehti Makasiini 63 11570_.indd 63 11570_.indd 63 11.8.2025 13.43.16 11.8.2025 13.43.16. ”Entä jos tuli lähtee leviämään ennallistamispoltosta, joita täällä tehdään paljon. Tuhansia vuosia vanhat puut ovat jopa Lilli Kaarakka vieraili heinäkuussa Kumpulan kasvitieteellisessä puuutarhassa Helsingissä. Vai onko meillä eettinen vastuu hoitaa metsiä niin, että maastopalot eivät pääse leviämään?” Palokuorman vähentäminen on keskeinen osa metsänhoitoa: aluskasvillisuutta raivataan, jotta tuli ei pääsisi leviämään alaoksiin eikä niiden kautta latvuksiin. Viime vuosina maastopalot ovat levinneet Kaliforniassa valtaville pinta-aloille. Esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen laatiminen on useamman vuoden kestävä prosessi, jonka tekemistä metsätieteiden opiskelijat harjoittelevat opinnoissaan. työpaikoista liittyy tavalla tai toisella metsäpaloihin varautumiseen ja niiden torjuntaan. Niinpä ennallistamispoltoille on perusteensa. Luontoturismi tuo paljon rahaa osavaltioon, kuten muuallekin Yhdysvaltoihin. Jättiläispuut uhattuna Ulkomailla Kalifornian metsät tunnetaan ennen muuta valtavista puistaan: jättiläispunapuista ja mammuttipetäjistä. Tuli voi helposti tarttua alaoksiin ja levitä nopeasti latvustoon, kuin tikapuita pitkin. Suomesta poiketen yhtiöt ovat enimmäkseen perheomisteisia. Tuli leviää maassa ja latvuksissa Kaliforniassa vanhoja metsiä on suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa, noin 4,5 prosenttia metsäpinta-alasta. Onko parempi, että niissä ei tehdä mitään. Vuoden 2018 Camp Fire oli osavaltion historian tuhoisin palo
64 Metsälehti Makasiini 11570_.indd 64 11570_.indd 64 11.8.2025 13.43.20 11.8.2025 13.43.20. KALIFORNIA » Vaikka Kalifornian metsät ovat ennenkin palaneet säännöllisesti, viime vuosien maastopalot ovat olleet tuhoisia. Tämän vuoden tammikuussa Los Angelesin alueella levinnyt Palisades Fire poltti lähes 10 000 hehtaaria metsää ja vaati myös kuolonuhreja. ”Avohakkuille on paikkansa, mutta monille tulee niistä mieleen plantaasimetsätalous.” yli satametrisiä, ja varsinkin mammuttipetäjät ovat jättimäisiä myös läpimitaltaan. ”Yli viidesosa mammuttipetäjistä on palanut kuoliaaksi viiden vuoden aikana. Tutkimusten mukaan luonnontilainen kalifornialaismetsä on palanut keskimäärin 7 –35 vuoden välein. Uutta on, että maastopalot ovat alkaneet tappaa puujättiläisiä, jotka ovat tähän asti selvinneet niistä
Kaliforniaan on kehitetty vuodesta 2006 alkaen päästökauppajärjestelmää. Myös jättiläispunapuita kaadetaan edelleen sahatavaraksi, enimmäkseen poimintahakkuin, mutta pohjoisessa Oregonin rajan lähellä myös avohakkuina. Puiden biomassastahan noin puolet on hiiltä. Retkillä pääsee näyttämään, että jos mammuttipetäjää ei jotain päivänä ole luontaisilla alueilla, ehkä sinusta voi tulla se, joka vie niitä uusille alueille. ”Avohakkuille on paikkansa, mutta monille tulee niistä mieleen plantaasimetsätalous. ”. Avohakkuuta ei koskaan tehdä lähellä tietä.” SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 65 11570_.indd 65 11570_.indd 65 11.8.2025 13.43.24 11.8.2025 13.43.24. Iltaisin sitten nypitään punkkeja pois toisistamme.” Avohakkuukeskustelut on Kaarakan mukaan Kaliforniassa jo käyty. On mahdollista, että ne olivat heikentyneet jo valmiiksi esimerkiksi saasteiden takia – että tuli oli vain viimeinen niitti.” Oli puiden kuolemien syy mikä tahansa, Kaliforniassa on käynnistetty tutkimuksia, joissa mammuttipetäjiä istutetaan niiden luontaisen levinneisyysalueen pohjoispuolelle. Se toimii samaan tapaan kuin EU:n päästökauppa: päästökiintiöitä on markkinoilla rajallisesti, ja jos yritys saastuttaa enemmän kuin mihin sen kiintiöt riittävät, se joutuu ostamaan yksikköjä muilta. Hänen tutkimusaiheensa eli päästökauppa kiinnostaa nyt maailmanlaajuisesti, ja siksi tutkimukselle on tarjolla hyvin rahoitusta. Entä poimintahakkuita. Tutkimustuloksia julki ripeästi Edellä kuvatut päästökiintiöt kattavat noin 85 prosenttia Kalifornian taloudesta. Yritykset voivat kompensoida kiintiöt ylittäviä päästöjään sijoittamalla rahaa esimerkiksi metsien suojeluun. Siitä puolestaan seuraa epäsuorasti, että Kaarakka voi käyttää tutkimukseen ennalta osoitettua enemmän työaikaansa. Kaarakan mukaan päästökauppa toimii kohtuullisen hyvin ja sitä on käyty ihmettelemässä muista osavaltioista ja ulkomailta asti. Avohakkuiden kokoa rajoitetaan Säännölliset maastoretket kuuluvat Kaarakan opetusohjelmaan. petäjäviljelmä, jota Kaarakkakin on käynyt oppilaineen ihmettelemässä. Hänen mukaansa tutkimustulosten nopea julkaiseminen on valtavan tärkeää, paljon tärkeämpää kuin saada aihetta käsitteleviä artikkeleja arvostettuihin tieteellisiin julkaisuihin. Kaikki mammuttipetäjät on sen sijaan suojeltu. ”Lähden pari kertaa viikossa opiskelijoiden kanssa maastoon. Siksi on tärkeää, että metsäala pääsee mukaan määrittelemään vapaaehtoisen päästökaupan käytäntöjä. Käytännön vaikutukset voivat olla valtavia. Kuka maksaa, jos maastopalo polttaa hiilivarastona toimivan metsän. Lisäksi päästökaupassa on vapaaehtoinen puoli, johon metsät liittyvät kiinteästi. ”Usein metsän seisomaan jättäminen sadaksi vuodeksi ei toimi Kaliforniassa”, Kaarakka toteaa. Näiden kompensaatiometsien käsittelyyn liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia, joita Kaarakka tiimeineen nyt selvittää: Voidaanko niissä tehdä ennallistamistoimenpiteitä. Avohakkuualueiden koko on rajoitettu korkeintaan kymmeneen hehtaariin, ja yleisin avohakattava puulaji on ponderosamänty. l Jeffreynmänty kestää kuivuutta varsin hyvin. Esimerkiksi maineikkaalla Berkeleyn yliopistolla on metsätieteellisen kenttäasemansa lähiympäristössä 2,5 hehtaarin mammuttiPäästökauppa toimii ja kiinnostaa Lilli Kaarakan on määrä käyttää 70 prosenttia työajastaan opettamiseen, 20 prosenttia tutkimukseen ja 10 prosenttia hallintoon. ”Teollisuudella tai virkamiehillä ei ole vastaavaa ymmärrystä metsien ekologiasta tai metsätaloudesta kuin metsäalalla
Nyt molemmat ovat maanHÄTÄHUUTO SIIKAISISTA Pohjoisten metsien ymmärrys heikkenee Brysselissä. Epäselväksi jää, kumpi rökitti kumman. Pihan perällä odottaa Sami, muokattu virolainen peräkoura, jonka saa pikkutraktoriin kiinni. Tänään Collanderilla on kesävieras, Ruotsin maanomistajien liiton toiminnanjohtaja Anders Grahn. Siitä seuraa huonoa lainvalmistelua ja ongelmia Suomen ja Ruotsin maanomistajille. Kimmo Collander ja Anders Grahn pysähtyivät uhanalaisen biotoopin äärelle Pohjois-Satakunnassa. Heillä on pitkä historia. Lähellä ovat Isojoen Saha, Metsä Goupin Rauman-saha sekä Westaksen Pihlavan saha. Collanderin tilan ”kahreksanklasinen” päärakennus on kylän pisimpiä taloja. Hankintahakkuisiin Collanderilta jää liian vähän aikaa maanomistajien yhteisiltä asioilta. MAANOMISTAJAT » ”ISOJOELLA on täytynyt olla hirveä nälkä, että tänne on pitänyt tulla”, Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander pohtii menneiden aikojen valintoja tilallaan Satakunnan Siikaisissa. Maanomistajien ykköslobbarit pysähtyivät Siikaisiin pohtimaan ratkaisuja. TEKSTI PETRI KOSKINEN / KUVA JUSSI PARTANEN Taistelupari. ”Perämettät saivat arvon, kun Antti Ahlström perusti Noormarkuun metsäteollisuutta 1800-luvun puolivälissä.” Sahat toivat talonpojille vaurautta, ja se sai näkyä. 25 vuotta sitten Grahn ja Collander ottivat yhteen potkunyrkkeilytreeneissä Brysselissä. Grahn oli tuolloin EU-parlamentin harjoittelija, Collander Euroopan liberaalidemokraattisen ALDE-ryhmän neuvonantaja. 66 Metsälehti Makasiini 11604_.indd 66 11604_.indd 66 11.8.2025 13.49.57 11.8.2025 13.49.57. Leppijärven kylän pellot eivät ole kovin viljavia. Metsä kasvaa täällä hyvin, ja sen arvoa nostaa meren ja teollisuuden läheisyys
Ensimmäisessä aallossa Brysseliin menneet pohjoismaiset virkamiehet jäävät nyt eläkkeelle. He jättävät jälkeensä suuren aukon. Se ei kuitenkaan sopinut EU:n metsäkatoasetukseen, jonka alkuperäinen hyväksytty versio kielsi kaikki karjatalouden aiheuttamat puunkaatamiset. varapuheenjohtajalta Frans Timmermansilta tuli voimakasta poliittista ohjausta. Paljon on korjattavaa ennen kuin markkinavoimat saadaan lisäämään metsien hiilivarastoja sekä monimuotoisuutta. Nyt lakia on jouduttu paikkailemaan”, Collander havainnollistaa, mitä lainvalmistelijoiden tietämättömyydestä seuraa. ”Viherpesun sijaan voisi alkaa puhua jo ruskopesusta.” ”Hiilensidontakaupoissa suurin ongelma on vaatimus, että hiilen pitäisi pysyä sata vuotta sidottuna. Uuden luonnonsuojelulain voimassaoloaikana ei ole tehty kuin pari kolme kauppaa ekologisesta kompensaatiosta. Grahn on syntyjään Pietarsaaresta ja matkalla sukutilalleen Jepualle. Edellisen komission 1. ”Komission kokouksessa ylistettiin Kroatiaa korvauksista, joita se maksaa hakkuiden jälkeisistä istutuksista. ”Suomen ja Ruotsin maanomistajien murheet ovat samanlaisia”, Grahn sanoo. Siitä on päästy, mutta ongelmia koituu Pohjoismaille aivan riittävästi osaamattomuudesta. Naapurimaiden yhteinen haaste on sekametsittäminen, jonka suuret hirvieläinkannat tekevät vaikeaksi. Maanomistajain liitto pestaa Brysseliin yhteisen henkilön valvomaan pohjoisen etua. Metsänhoidollisilla toimilla saavutettava lisäinen hiilensidonta on määritelmän mukaan liian vaikea laskea, ja hiilivuotojen määritelmät ovat niin ikään mahdottomia metsänomistajan kannalta”, Collander luettelee. Uhanalainen biotooppi kukoistaa hienosti Collanderin talon ympäristössä. Räikein pakkolunastus ”Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on tietämättömämpi toista”, Collander toteaa Eino Leinoa mukaillen. Meillä laki edellyttää metsän uudistamista, eikä siihen tarvita tukia. MAANOMISTAJIEN YKKÖSLOBBARIT KUKA: Kimmo Collander, 56, Suomen Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja, Suomen yhteismetsät ry:n toiminnanjohtaja KOTIPAIKKA: Kirkkonummi KOTOISIN: Siikaisista URA: viestintäalan yrittäjä 2007–2023, ALDE-puolueen viestintäjohtajana ja hallintovirkailija 1996–2006 KOULUTUS: MMM, VM, yo-merkonomi PERHE: puoliso ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET: nikkarointi, retkiluistelu ja metsästys KUKA: Anders Grahn, 47, Ruotsin maanomistajien liiton (Sveriges Jordägareförbund) toiminnanjohtaja KOTIPAIKKA: Nyköping, Ruotsi KOTOISIN: Pietarsaaresta URA: Ruotsin metsästäjäliiton (Jägareförbundet) viestintäjohtaja 2014–2016 ja kansainvälisten asioiden päällikkö 2007-2010, FACE Euroopan metsästysja luonnonsuojeluliiton (European Federation for Hunting and Conservation) tiedottaja 2001–2004, Euroopan parlamentin harjoittelija 2001 KOULUTUS: VM PERHE: puoliso, kolme lasta ja viiriäiskoira HARRASTUKSET: metsästys ja kalastus omistajien ykköslobbareita. ”Suomessa kuuden uhanalaisimman biotoopin joukossa on viisi eri laidunperinnebiotooppia, joiden olemassaolo vaatii sitä, että ihmiset ja eläimet pitävät yhdessä maiseman avarana. l ”Kun lainvalmistelu lähtee vinoon, prosessin korjaaminen on myöhemmin todella vaikeata.” Metsälehti Makasiini 67 11604_.indd 67 11604_.indd 67 11.8.2025 13.49.58 11.8.2025 13.49.58. Kaivosyhtiö Sakatin ja Inarin yhteismetsän kompensaatiokauppa ei esimerkiksi täyttänyt luonnonsuojelulain kompensaatiokriteereitä ja on nyt prosessissa. Molempien suurin huolenaihe on boreaalisen osaamisen heikkous Brysselissä. Collanderin mielestä lampaanrasvaan perustuvan syönninestoaine Tricon levittäminen taimikoihin pitäisi sallia droonilla.. Nyt hiilensidontakauppa on henkitoreissaan. Italialaisen silmin neljän viiden hehtaarin avohakkuu on metsäkatoa”, Grahn kuvaa Brysselin boreaalista tietotasoa. Collanderin mukaan suuri virhe oli myös lähihistorian dramaattisin pakkolunastus, kun päätettiin, että maanomistaja omistaa puut, mutta valtio omistaa kaiken niihin sitoutuneen hiilen. ”Kun lainvalmistelu lähtee vinoon, prosessin korjaaminen on myöhemmin todella vaikeata.” Tästä on paljon esimerkkejä. Viherpesusyytökset uhkaavat Collanderin mukaan olipa kyse ekologisesta kompensaatiosta tai muusta luonnon hyväksi tehdystä työstä. Samanlaisia panostuksia he toivovat muiltakin metsäalan toimijoilta. ”Sitten kriteerit tehtiin niin tiukoiksi, että hiilensidontakaupasta ja ekologisesta kompensaatiosta tuli lähes mahdottomia”, Collander sanoo
METSO & NÄKKI 11573_.indd 68 11573_.indd 68 11.8.2025 14.07.50 11.8.2025 14.07.50. Metsän kuningas, iso uroskarhu, kuuntelee korpin korahtelua. Linnun ääntely johdattaa sen ruuan äärelle, mutta myös varoittaa vaarasta
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 11573_.indd 69 11573_.indd 69 11.8.2025 14.07.52 11.8.2025 14.07.52. Kainuussa niiden turvana on itärajan läheisyys. VAARALLINEN ARKAJALKA Suomen karhukanta on voimissaan
Jos uros ei ole valppaana, kilpakosija saattaa ilmaantua paikalle ja viedä morsiamen. Kontiot ovat herkkusuita, jotka eivät voi vastustaa niille jaettavia lohen perkeitä. Naaras etsii maasta ravintoa, mutta uros ei malta syödä. M M ETSÄ N aukealle ilmaantuu vaalea naaraskarhu. Uros voi olla naarasta kaksi tai kolme kertaa suurempi. Seudulla on vahva karhukanta, sillä asutusta on harvakseltaan ja Martinselkosen suojelualueella riittää korpimetsää tallusteltavaksi. » Karhu on kaikkiruokainen, mutta se syö paljon varsinkin marjoja. Urosten kohtaaminen johtaisi yhteenottoon, vaikka yleensä samalle reviirille mahtuu useampi karhu. Arka eläin ei jää pitkäksi aikaa pyssynpauketta kuuntelemaan. Karhut talvehtivat Venäjällä ja tulevat keväällä Suomen puolelle. Syömisen jälkeen se hakeutuu puun luo ja nousee takajaloilleen sitä vasten hinkuttamaan selkäänsä. 70 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI 11573_.indd 70 11573_.indd 70 11.8.2025 14.07.55 11.8.2025 14.07.55. Arka eläin Karhut liikkuvat Suomussalmen koillisosassa aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naarasta lemmenleikit eivät vielä näytä kiinnostavan. Vaalea väri paljastaa erauspennun sukupuolen. Se näyttää ihmiseltä, joka tanssii. Se on melkein kaksi kertaa naarasta suurempi, sen pyöreä pää on vaikuttava näky. Naaras synnyttää vain joka toinen vuosi tai vieläkin harvemmin, joten uroksella ei ole rajattomasti mahdollisuuksia jälkeläisten saantiin. » Sen pituus voi olla jopa 2,5 metriä ja paino enimmillään 300 kiloa. Takaisin Venäjälle kainuulaiskarhut vaeltavat viimeistään syyskuussa, kun suomalaiset aloittavat linnunja hirvenmetsästyksen. Se on naaras. Kun taivaalle ilmaantunut haarahaukka aiKAIKKIRUOKAINEN HERKKUSUU » Suomessa asuu ruskeakarhu, joka on Euroopan suurin petoeläin. Pennut syntyvät talvipesässä. » Karhu voi tarkkailla pesän ympäristöä parikin viikkoa, ennen kuin se asettuu talvilevolle. Viime vuosina tosin monet pyyntiluvista ovat jääneet käyttämättä valitusten takia. Elokuun lopulla alkaa myös karhunmetsästys. Kesä on uroksille kovaa aikaa, sillä niiden on päivystettävä otollista hetkeä jopa viikkokausia. Karhut ovat pelokkaita eläimiä. Hunaja ja lohi ovat sen herkkuja. Aukea kuuluu Arolan tilalle, joka järjestää karhusafareita. Se haistelee kuono korkealla ilmassa naaraan hajuja, sillä se haluaa päästä parittelemaan. » Karhut nukkuvat talviunta puoli vuotta. Hetkeä myöhemmin sen perässä tallustaa mahtava tummahipiäinen uros. Lisää asumatonta erämaata on Venäjän puolella, jossa vähäisetkin raja-alueen kylät tyhjenivät Stalinin puhdistuksissa
Mahtavan kokoinen uroskarhu on kesällä naaraan halujen armoilla. Seuraavana päivänä naaraan vaaleissa kyljissä on tummat laikut kohdissa, joista uros on ottanut tukevan otteen. Karhuilla on heikko näkö, joten ne Karhut ovat pelokkaita eläimiä. Metsien lastentarha Puiden runkojen lomassa alkaa vilkkua pieniä pyöreitä korvapareja. luottavat tarkkoihin hajuja kuuloaisteihinsa. Urokset voivat painaa jopa 300 kiloa, naaraat enintään 200. Tällä kertaa pentu viipyy puussa vain hetken. Se jää kuitenkin lähelle, sillä lisääntymisvietti voittaa pelon. Viimein kolmikko uskaltautuu vaalean naaraspennun johdolla samalle aukealle, jossa aikuiset karhut viipyivät. Vaaran aiheuttajaksi osoittautuu Naaraskarhu hinkuttaa itseään puuta vasten jättääkseen itsestään hajumerkin. heuttaa korppien ja lokkien kovaäänisen hälytyksen, uroskarhu ampaisee sekunneissa suojaan pensaikon taa. Yhtäkkiä metsän uumenissa rasahtaa, ja yksi pennuista kipaisee puuhun. Karhujen sukupuolen erottaa parhaiten täysikasvuisten kokoerosta. Pyöreästä ja näennäisen kömpelöstä ulkomuodostaan huolimatta karhu on nopea eläin. Kolme edellisvuoden pentua tarkkailee maastoa ujosti. Näyttää siltä, että karhut ovat viettäneet juhannushäitä. Kiipeäminen sujuu ketterästi kuin oravalta. Metsälehti Makasiini 71 11573_.indd 71 11573_.indd 71 11.8.2025 14.07.56 11.8.2025 14.07.56
Sata vuotta sitten karhu metsästettiin Suomessa liki sukupuuttoon. 72 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI 11573_.indd 72 11573_.indd 72 11.8.2025 14.07.59 11.8.2025 14.07.59. Nuori karhu ei halua jäädä ison uroksen tielle. Karhu näkee huonosti, mutta hajuja kuuloaistit ovat hyvin tarkkoja
Täällä Suomussalmella tiedetään tapaus, jossa karhuemo on tuonut pienet pentunsa suojaan lähelle ihmisasutusta jallittaakseen vieraan uroksen pois niiden luota. Karhuun ei liitetä samankaltaista pelkoa tai inhoa kuin esimerkiksi suteen. Tosin entisaikoina sitä kunnioitettiin niin, että sen nimeä ei uskallettu sanoa ääneen. Erauspennut tulevat toimeen keskenään, vaikka lopulta karhu on yksineläjä kesäistä kiima-aikaa lukuun ottamatta. l Karhu on pääosin yksineläjä, mutta pennut voivat viihtyä yhdessä vielä pitkään. Antiikin ajoista lähtien karhu oli kaikkien eläinten kuningas, kunnes keskiajalla se menetti tittelin leijonalle. Sata vuotta sitten se metsästettiin Suomessa liki sukupuuttoon, minkä jälkeen karhu palasi Suomeen Venäjältä. Ne syntyvät sokeina ja karvattomina ja painavat enintään puoli kiloa. Usein vaaleasävyiset karhut ovat naaraita, tummat uroksia. Karhu jäi kuitenkin havumetsien kruunupääksi ja siitä tuli myös Suomen kansalliseläin. Maine ja tarinat eivät ole karhua aina suojelleet. Kaksi karhunpennuista on tummia, yhdellä on kaulansa ympärillä suoranainen tribaalikuvio vaaleasta karvasta. Mystiset ensiviikot Karhujen lisääntyminen ja pentujen elämän ensimmäiset viikot ovat edelleen osin mysteeri. Karhulla on suomen kielessä enemmän nimiä kuin millään muulla eläimellä. Se kuitenkin tappoi Suomessa ihmisen kolmisenkymmentä vuotta sitten ja on pedoistamme vaarallisin. Karhut seikkailevat saduissa ja lauluissa. Ympäristöä tähyillessään se nousee kahdelle jalalle. Metsien kuningas on tehnyt vahvan paluun.. Monta nimeä Kontio, Ohto, Otso, Otsonen, Otto, Kouki, Kouko, Kouvo, Korven kuningas, Kultaherra, Metsän kulta ja hopea, Metsän kuningas, Metsän omena, Mesikämmen, Nalle. Sen tavoitteena on saada naaras nopeasti uudelleen kiimaan ja päästä itse isäksi. Karhua on pidetty viisaana tietäjänä ja ajatustenlukijana, toisaalta myös pelkurina. Leluissa karhu on suosittu teema. Naaraskarhuilla on oma erityinen varoitusäänensä, jolla ne ajavat pienet pennut puuhun, ja toinen ääni, jolla ne ilmoittavat vaaran olevan ohi. nelikko, joka marssii reippaasti esiin. Metsälehti Makasiini 73 11573_.indd 73 11573_.indd 73 11.8.2025 14.08.01 11.8.2025 14.08.01. Nykyisin Suomessa karhuja on runsaat 2 000 yksilöä. Karhuille vaarallisin aika on niiden lapsuus. Ehkä syynä on eläimeen liitetyt inhimilliset piirteet. Pentukuolleisuus on noin 40 prosenttia. Nykykarhuissa on kahta eri perimää, joista toinen on peräisin Kuolan niemimaalta ja toinen Pietarin alueelta. Pentuja on yhdestä neljään. Karhun tassut ovat kuin ihmisen jalat ja kädet. Karhuemo synnyttää talvipesässään varhain keväällä, mutta ilmeisesti sen uni ei tapahtumasta juuri häiriinny. Viime vuonna näillä main nähtiin yhteensä 18 pientä karhunpoikasta, joten näiden täytyy olla samoja pentueita. Karhuilla hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy naaraan kohdun seinämään vasta loppusyksystä, jolloin raskaus viimein alkaa. Emo pitää pennut lämpiminä ja tuottaa maitoa siitä huolimatta, että talvella naaraskarhukaan ei syö eikä virtsaa. Uroskarhu tunnistaa omat pentunsa mutta voi tappaa vieraat
Aaltolankku on Tuomisen mallisuojaama tuote. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 11576_.indd 74 11576_.indd 74 11.8.2025 12.15.58 11.8.2025 12.15.58. ”Sorvatussa puomissa voi olla painovaihteluita.” Hyvän luonnonpuomin tekemiseen menee kolmisen kuukautta. Sitä käytetään meillä mainosesteissä.” Luonnonpuomi taas sorvataan sydänpuusta. Liimapuupuomi on laminoitua ja märkälujaa puuta, joka ei taivu. Hyvinkäällä sijaitseva Hallahuhta on Suomen suurin estekalusteiden valmistaja. TEKSTI IIRIS YLINEN / KUVAT SEPPO SAMULI Liimapuupuomi on laminoitua ja märkälujaa puuta, joka ei taivu. Tarkemmat yksityiskohdat ovat liikesalaisuus. Hevonen hyppää luonnostaan esteen keskeltä, mikä on aaltolankussa matalin kohta. Yksinkertaisimmillaan esteessä on kaksi tolppaa, joiden välissä on puomeja. Puu on kaadettava ja sorvattava tiettyihin aikoihin. Sen etuja ovat tasapaksuus ja tasapainoisuus. Hallahuhdassa valmistetaan myös näyttävämpiä mainosesteitä, joissa on lisäksi johteita, lankkuja, portteja tai alustäytteitä. TOISIN kuin tyypilliseltä hevostallilta, Hallahuhdan tallilta löytyy verstas. Täällä Kari Tuominen valmistaa kalustoa esteratsastukseen. Sorvauksen jälkeen puomi käsitellään kemiallisesti niin, että kuiESTEPUOMEILLA TARKAT VAATIMUKSET Kari Tuominen valmistaa hevostallilla ratsastusesteitä suomalaisesta puusta. “Liimapuomi on ihan A1-laatuista designpuuta. Tuominen valmistaa kahta puomityyppiä: priimalaatuista liimapuupuomia ja perinteistä luonnonpuomia. “Ratsastuksessa niissä on teknisesti iso ero”, Tuominen kertoo
Metsälehti Makasiini 75 11576_.indd 75 11576_.indd 75 11.8.2025 12.16.00 11.8.2025 12.16.00. “Suomessa painoraja aiheuttaa ongelman, sillä puu täällä kasvaa tiheäsyisempänä. Johteisiin tehdään auk“Kun aloittelin näitä hommia, Suomesta ei tällaisiin tarpeisiin sopivaa määrämittaan leikattua ja sorvattua puuta saanut.” vatessa ei tulisi sinistymää. Sinä päivänä, kun valittaa, siirrymme heti käyttämään mäntyä.” Mittatilaustyötä Kun kuusisataakiloinen hevonen lähestyy täydessä Mainosesteitä tilaavat kilpailuja tai ratsastusseuroja sponsoroivat yritykset. Se sisältää kuusi tolppaa, kahdeksan puomia ja kuusitoista metallikannatinta. “Kun meiltä tiedustellaan värejä, sanon, että kaikkea löytyy. Helppoa kotimaisen puun käyttöön saaminen ei ollut. Tuominen valmistaa myös näyttäviä erikoisesteitä, joita ostavat lähinnä ratsastusseuroja tai kilpailuja sponsoroivat yritykset. l Suomenhevonen Touho on suojattu paarmoilta. Esteiden valmistamiseen liittyy paljon erityisvaatimuksia. Puomin on oltava suora, tasapainoinen ja kestävä. Suosituin Tuomisen tuotteista on starttipaketti. “Kun aloittelin näitä hommia, Suomesta ei tällaisiin tarpeisiin sopivaa määrämittaan leikattua ja sorvattua puuta saanut.” Sittemmin hyvät yhteistyökumppanit puunhankintaan ovat löytyneet. Chiquitan keltaisesta Fazerin siniseen.”. “Tämä on juuri meidän erityisosaamistamme. Myös tolpissa käytettävä alumiini ja laminaattilevy tulevat Suomesta. Starttipaketteja tilataan tyypillisesti omaan käyttöön pienille kotitalleille. Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI määrittää puomeille määrämitat ja painorajat. Mainosesteet ovat aina mittatilaustöitä. Yleisin materiaali on kuusi, sillä se on mäntyä edullisempaa. Me olemme hakeneet sitä kohdilleen tässä vuosien saatossa” Puulajillakin on väliä. Puomit maalataan vasta, kun niitä tilataan, sillä asiakkailla on tyypillisesti väritoiveita. laukassa estettä, turvallisuuden on oltava kunnossa. Kaiken takana on tieto siitä, että este on turvallinen, toimiva ja täyttää kansainvälisten liittojen vaatimukset.” Tolpan kylkeen tulevat johteet Tuominen valmistaa alumiinikehikosta ja koivuvanerista. Kuivaaminen on haaste. Esteitä tilataan erilaisilla kuvioilla tai logoilla ja mainoslauseilla. Kuusi ja mänty soveltuvat hyvin. Aukot pitää tehdä riittävän suuriksi, sillä jos hevonen kaataa esteen ja astuu johteeseen, sen kavio voi jäädä jumiin. Kotimaisesta puusta Tuominen valmistaa esteiden puuelementit suomalaisesta puusta, ja yritykselle on myönnetty Avainlippu. “Yksikään hevonen ei ole oksista valittanut. KA RI TU O M IN EN koja, jotta este ei kaatuisi tuulessa. Puomien pitää kuivua hitaasti hallituissa olosuhteissa, jotta ne pysyvät suorina eivätkä liikoja halkeile. Koska se roikkuu kahden kannattimen välissä, valmistuksessa on huomioitava taipuminen. Hallahuhdan maalaamossa maaleja riittää, värisävyjä on jopa kahdeksankymmentä. Koivu on liian painavaa ja menee helposti käyräksi
Pitää löytää paikka kaukana asutuksesta, missä kukaan muu ei ole vielä riipinyt varpuja poimurillaan. Siellä on aivan liikaa muita mustikanhimoisia. PERHEENI MIESPUOLISET jäsenet suhtautuvat koko mustikka-asiaan aivan eri tavalla. Voi muutenkin olla, että jo lakkautettu alakouluni oli viimeinen linnake, missä oppilaat keräsivät marjoja koulun keittiöön ja kaikki maakuntalaulut opeteltiin. Mieleen tuli tuttu kokenut metsänkävijä, joka kertoi mustikkareissulla kohtaamastaan karhusta. ”Jos se haluaa minut tappaa, se tappaa”, hän totesi ja keräsi omien sanojensa mukaan ämpärin täyteen. Haaveilen kasvihuoneesta. EI SE ÄMPÄRI täyteen tullut tälläkään kertaa, mutta jotenkin olin tänä vuonna aivan uudenlaisen mustikkalumouksen vallassa. Mikä lie hirvi tai karhu, ei tullut lähemmäksi. Toteutan tyynesti samaa fatalismia ja syvennyn uudelleen mustikkamättääseen, vaikka katkeavaa risua suurempaa todistetta karhun läsnäolosta ei nyt olekaan. Vain leppeä tuulenvire, joka piti ötökät loitolla. Muistelin myös koulun mustikkaretkiä. Oma metsä on tietysti siitä paras, että voi tuntea aivan erilaista ylpeyttä: tällaistakin herkkua minun metsäni tuottaa. Ei liian kuuma, ei kylmä, ei märkää. OVATKO SEURAAVAT merkkejä keski-ikäistymisestä vai kasvaneesta kriisitietoisuudesta. SAALIINI ON LOPULTA kaksi litraa, kun puoliso on samassa ajassa kerännyt samoilla apajilla kymmenen. Mielestäni poimurin käyttäminen tekee mustikoiden noukkimisesta ankeaa. Jos alkaa kyllästyttää, voi metsästä lähteä. l Mustikkalumous Mustikoiden kerääminen lähentelee kansallisurheilua, jossa tuloksilla on väliä. Keitin viime syksynä pihapuiden omenoista niin paljon sosetta, että sitä on edelleen pakastimessa. Kahden desilitan mukista sai yhden Lontoon rae -karkin. Tähän asti olen ajatellut, että marjastaa voi niin kauan, kun se tuntuu mukavalta. Aika ajoin jossain risun katkeaminen sai nostamaan pään mättäästä. Ajattelen kuvia nälkiintyvistä lapsista ja mietin, että pahassa paikassa mustikat eivät ehkä pelasta, mutta ovat ne sentään jotain. Muisto hiukan huvittaa. Mustikkaan ei myöskään voi mennä asuintaajamani lähimetsään. Sinistä kultaa oli silmänkantamattomiin. Kaksitoista litraa mustikkaa pakastimessa tuottaa turvallisemman olon kuin kaksi. Maailma on ehkä muuttumassa sellaiseksi, että minunkin on tarkistettava mustikkalinjaustani. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, joka aikoo seuraavaksi käydä viinimarjapensaiden kimppuun. Opettajat motivoivat meitä keräämiseen karkeilla. Siinä on jotain meditatiivista ja hermostoa rauhoittavaa. Toiseksi heille on tärkeää, että ämpäri tulee täyteen. 76 Metsälehti Makasiini » KOLUMNI 11577_.indd 76 11577_.indd 76 11.8.2025 14.09.46 11.8.2025 14.09.46. Itse voin helposti lähteä vajaankin ämpärin kanssa, jos ötökät käyvät hermoille tai muuten homma alkaa tökkiä. Mustikoiden kerääminen lähentelee kansallisurheilua, jossa tuloksilla on väliä. Metsässä jouduin mustikkalumouksen valtaan niin, että myöhästyin aiemmin sovitusta menosta. Ensinnäkin he huutavat kuorossa, miksen käytä poimuria. Paljon mukavampaa on verkkaisasti keräillä mustikoita käsin. Sää oli täydellinen
Kestotilaukseesi kuuluvat verkon maksulliset sisällöt ovat käytössäsi. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. 4 Siirry tunnuksen luomisen jälkeen omaan profiiliisi sivuston oikeasta yläkulmasta. Klikkaa tämän valinnan alle avautuvaa Olen Metsälehden painetun lehden tilaaja -valintaa ja kirjoita asiakasnumerosi Asiakasnumero-kenttään. OLAVI LYLY RATKAISUJA RAUDUSTAIMIKON HIRVITUHOIHIN LUKIJALTA Mhy Keski-Suomi Saarijärveläinen Ari Vainio (39) on valittu Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen operaatiopäälliköksi 11.8. Juttu avautuu uuteen näkymään. Muutos myös vähentäisi eturistiriitaa metsästävien ja ei-metsästävien maanomistajien välillä. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Tarvitset asiakasnumerosi Metsälehti Digin aktivoimista varten. Klikkaa Jatka. Ongelma on meille rauduksen kasvattajille hyvin tuttu. 7 Olet nyt aktivoinut Metsälehti Digin. Aiemmin Mäkinen on toiminut Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäasiantuntijana. United Bankers Metsänhoitaja Anniina Kostilainen aloittaa lokakuussa metsien kestävästä käytöstä vastaavana salkunhoitajana United Bankers -konsernissa. Samalla laajenisi ja tehostuisi hyvin suppea hirvivahinkojen torjunnan keinovalikoima. Kostilainen siirtyy United Bankersiin Sahateollisuus ry:n metsäja ympäristöpäällikön tehtävästä. alkaen. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 6 Klikkaa seuraavalla sivulla valintaa ”Minulla on jo lukuoikeus maksullisiin sisältöihin”. Mhy Kymenlaakso Metsätalousinsinööri Suvi Mäkinen aloittaa elokuussa Metsähoitoyhdistys Kymenlaaksossa Jaalan alueen metsäasiantuntijana. UPM Oikeustieteen maisteri Sami Pauni (51) on nimitetty UPM:n lakiasiainjohtajaksi. Kun horsman kukinta päättyy ja ruohot ja heinät kulottuvat, jää hirvelle parhaiten sulavaksi ravinnoksi vihantana loppusyksyyn kasvava rauduksen taimi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Voit kysyä asiakasnumerosi myös asiakaspalvelustamme. Pauni siirtyy UPM:lle Huhtamäki Oyj:stä, jossa hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen useissa johtotehtävissä. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Metsänomistaja Harri Hupposella oli esittää siihen yksinkertainen ratkaisu: kiintiöidä hirviluvat taimikoiden omistajille. 5 Saat eteesi Viimeistele tunnuksesi -näkymän. Se löytyy lehden osoitekentästä tai tilauslaskustasi. Siirry eteenpäin Seuraava-painikkeesta. Riittänee, että ammutaan vasat, jolloin lehmien ravinnontarve vähenee ja taimituholta vältyttäisiin. Hänellä on monipuolinen kokemus metsäalalta yksityisen sektorin, julkisen hallinnon sekä järjestökentän tehtävistä. Hänestä tulee myös UPM:n johtoryhmän jäsen. 2 Mene osoitteeseen www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ 3 Täytä sähköpostiosoitteesi ja valitsemasi salasana lomakkeelle. Osa ratkaisua olisi peltohirvilupien laajentaminen kattamaan raudusvaltaiset taimikot. METSÄLEHDESSÄ ( 13/2025) oli valaiseva artikkeli hirvituhoista rauduskoivutaimikoissa. Klikkaa Luo tunnus -painiketta. NIMITYKSIÄ 11578_.indd 77 11578_.indd 77 11.8.2025 14.11.09 11.8.2025 14.11.09. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Pauni aloittaa tehtävässään viimeistään tammikuussa 2026. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Aseta tässä itsellesi nimimerkki sivustolle. Vainio on toiminut Mhy Keski-Suomessa korjuupalvelun hankintaesimiehenä vuodesta 2017. Se maistuu paikalliselle, yhä imettävälle hirvilehmälle. Yhdistyksen palvelukseen hän tuli 2010 metsäneuvojaksi. Metsästys tulisi aloittaa niissä elokuun alusta, koska silloin hirvi alkaa syödä rauduksen taimia. Rajaamalla kaatolupa ensisijaisesti taimikon omistajille tuettaisiin metsien uudistamista entistä kestävämmällä tavalla koivuja sekametsiä suosien
Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Keskimäärin yksi eläinlaji levitti 13 kasvilajia. Itselläni on havainto sorvasta, jonka vatsassa oli ulpukan siemeniä. MISTÄ PIDIT ARVONTA! » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini KAIKILLE on tuttua, että rastaat ja tilhet kantavat pihlajan siemeniä, mutta eläimet kasvien levittäjinä ovat paljon laajempi ja monimuotoisempi ilmiö. Jos joku meillä innostuisi asiaa tutkimaan, niin teholevittäjiksi osoittautuisivat varmaan myös muut rastaat, hirvi, valkohäntäkauris, poro, supikoira, mäyrä ja lisäksi hanhet, sorsat ja joutsen. Siemenet ovat vain odottaneet itämiselle sopivia oloja uinuen maaperän siemenpankissa. 11579_.indd 78 11579_.indd 78 11.8.2025 14.11.55 11.8.2025 14.11.55. Valtaosa havainnoista koskee lintuja ja nisäkkäitä, mutta muutamat matelijat ja kalatkin levittävät siemeniä. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. Veitsi sopii taimikoiden hoitoon mutta sillä on käyttöä myös puutarhassa. Valtaosa tutkimuksista oli etelämpää Euroopasta. B. Samalla tavalla eläimet levittävät ihmisen tänne tuomia koristeja hedelmäkasveja. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. l SEPPO VUOKKO ELÄIMET SIEMENTEN KANTAJINA Näädän tai kärpän puolukka-aterian tähteet ovat reviirimerkkinä kannon päässä. Mendesin (2024) työryhmä kävi läpi eurooppalaisen luonnontieteellisen kirjallisuuden ja poimi sieltä tiedot eläimistä kasvien levittäjinä. Linnut ovat kantaneet kurtturuusun saaristoon ja supikoirat karviaisen metsään. MISTÄ PIDIT. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. VIIME numeron suosituin artikkeli oli toimittaja Mikko Riikilän muistelu nuoruuden istutussavotoilta ”Alussa oli ämpäri, kuokka ja Mikko”. Eläimet ovat tärkeitä tuhoutuneen kasvipeitteen elvyttäjinä. Voi vain kuvitella, montako siirtoa vaikkapa maitikoiden tai kevätpiipon siemenet ovat tarvinneet, kun ne ovat muurahaisten avulla vallanneet jääkauden autioittaman Suomen. Näin tuore kanto ei kelpaa itämiseen, mutta muutamaa vuotta vanhempi kanto olisi itämispaikkana erinomainen. Eläimet ovat apuna myös kasvien elinalueen laajentamisessa. Se näkyy lajikohtaisista havainnoista. Palkintona olleen ensiapupakkauksen voitti Hannu Laulainen Kangashäkistä. Kun Tanskaan perustettiin havumetsiä 1800-luvulla, toivat linnut tuota pikaa vanamon Kattegatin toiselta puolen uusien metsien asukkaaksi. Hajonta oli tosin suurta, 1–119 lajia. Paloja hakkuualueille eläimet ovat kantaneet siemenet suureksi osaksi jo ennen puuston tuhoutumista. Eniten havaintoja oli saksanhirvestä (119 lajin levittäjä), toisena villisika 115 lajia, seuraavina jo sentään meille tutut mustarastas (105), kettu (100 lajia) ja harakka (96 lajia). Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi kätevän ja tehokkaan Raiva-raivausveitsen. Samalla tavoin sorva, suutari ja karppi voivat levittää myös vitojen ja muiden vesikasvien siemeniä. S. Havaintoja kertyi peräti 1 900 kasvilajista ja 455 siemeniä kantaneesta eläinlajista. fi/lukijakysely
029 432 6012 (ma) Mikko Häyrynen, p. Ensi numerossa METSÄ KUNTOSALINA METSÄLEHTI MAKASIINI 6/25 ILMESTYY 26.9. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 29.8. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 050 438 2865 Anna Back p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. SA M I K A RP PI N EN Petri Koskinen p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31 718 (lt/22) 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MEDIAMYYNTI ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Makasiinin levikki ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11580_.indd 79 11580_.indd 79 11.8.2025 14.13.26 11.8.2025 14.13.26. 029 432 6059 Iiris Ylinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6118 mediamyynti@metsalehti.fi p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 11581_.indd 80 11581_.indd 80 11.8.2025 14.14.16 11.8.2025 14.14.16
UUSI METSIEN KASVUN PROFESSORI LUKEEN 11581_.indd 81 11581_.indd 81 11.8.2025 14.14.17 11.8.2025 14.14.17. Eli kokemusta ja näkemystä minulla on metsäntutkijana jonkin verran”, Mäkinen kertoo. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Hän on työskennellyt Lukessa johtavana tutkijana, erikoisalanaan puun ominaisuudet, kasvun vaihtelu, kasvu ja tuotos sekä dendroekologia. tai p. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 5”. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.8.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy, Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. LASKUTUSLISÄN voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 5 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. krs, 00240 Helsinki. “Olen ollut Metsäntutkimuslaitoksella ja Lukella yhteensä kolmekymmentä vuotta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti, kun olet saanut ruudut täyteen. PALKINNOT Makasiinikryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Tapio Aalto, Tampere, Ilari Långvik, Pinsiö, ja Leena Tuomisto, Lohja. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Mäkinen seuraa professuurista eläköityvää Jari Hynystä (haastattaelu sivullt 28 alkaen). LASKUTUSLISÄ paperilaskuissa 3,90 €. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) metsien kasvun ja tuotoksen professoriksi on valittu Harri Mäkinen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
Eilen tosin olin moottorisahahommissa, pätkimässä tuulenkaatoja. ”OLIN tällä kuviolla ensimmäisen kerran jo toukokuussa istuttamassa tammentaimia. Vaikka putken painaa kuinka syvälle maahan, ylin osa paakusta tuppaa jäämään maanpinnan yläpuolelle. Näillä keleillä varhaisperkauksen tekeminen olisi täyttä hulluutta. Työskentelen Hämeen Metsätyö Oy:ssä, joka on osa UPM:n franchising-ketjua. Istutustöitä hidasti se, että tammen taimipotit ovat kolmanneksen tavallisia potteja pidempiä. Aloitin metsurina 1979. Muiden työkiireiden takia en ehtinyt hoitaa istutusta loppuun, ja sitten alkoi kesäloma. Tammet on merkitty kepeillä. Ei näitä hellepäiviä Suomessa nyt niin paljon ole. Korkea vatukko on pahin. Se hankaa runkoja rikki, jolloin taudit pääsevät iskemään taimiin. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Kokeilin istuttaa kuokallakin, mutta vasemman kyynärpään nivelpussi alkoi oireilla. Palasin kutosen pottiputkeen. Ensi viikolla rupean tekemään tässä heinäntorjuntaa raivaussahan kolmiterällä. Tankillisen kun sahasi, t-paita oli aivan hiestä märkä. Työ pitää valita sään mukaan. Lopetin työt aikaisin, mutta kun puolikin päivää roikkui sahan kahvoissa, loppupäivän olo oli puolikuollut.”. Tämä on suojeltu kulttuuriympäristö, eikä maanmuokkausta ole ollut lupa tehdä. Osa taimista olisi vielä tarpeen suojata putkilla. Tavoitetiheys on 1 600 tainta hehtaarilla, mutta tässä jäädään 1 200– 1 400:aan. Osa on istutettu kannon viereen, jolloin heinät tarvitsee poistaa vain toiselta puolelta. Istutusalalta löytyy kiviröykkiöitä, jäänteitä entisaikojen maataloudesta. Oikeastaan olen ollut eläkkeellä joulukuusta 2023, mutta teen töitä nollatuntisopimuksella niin kauan kuin terveys kestää. l “TYÖ PITÄÄ VALITA SÄÄN MUKAAN” Metsuri Jukka Hapulahti on oikeastaan eläkkeellä, mutta on silti rehkinyt helleviikot metsässä. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA KARI SALONEN 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11582_.indd 82 11582_.indd 82 11.8.2025 14.15.01 11.8.2025 14.15.01. Nämä Salon kartanon metsät Lopella omistaa UPM
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. 10673_.indd 34 7.3.2024 14.21 11583_.indd 83 11583_.indd 83 11.8.2025 14.41.24 11.8.2025 14.41.24. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.?. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia
metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt. 11584_.indd 84 11584_.indd 84 11.8.2025 14.41.59 11.8.2025 14.41.59. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla. Maksuton uutiskirje kerran kuussa