ELOKUUTA • NUMERO 5/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI Pikatestissä viilaustuki ENEMMÄN LEHTIPUITA Metsänhoito: Vinkit syysistutukseen TUNNISTA KONKELON RISKIT PUNKKI LEVIÄÄ POHJOISEEN PUUKAUPPA JO HYVÄSSÄ VAUHDISSA ›› Timo Lehesvirta haluaa pysäyttää luontokadon METSÄNRAJA SIIRTYY LISÄÄ KASVUA VAI TUHOJA?. 16. ELOKUUTA • NUMERO 5/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI 16
Lue lisää sijoitusmahdollisuuksista ja muista jäseneduistamme metsagroup.com/jasenedut Metsä jatkaa kasvuaan osuussijoituksissa *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Metsäliitto Osuuskuntaa ja sen lisäosuuksia koskevan esittelyasiakirjan ja lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät metsagroup.com/sijoitusvaihtoehdot. Maksoimme omistajajäsenten sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2023 tuloksen perusteella korkoa 6,5 %. Vuodelta 2023 maksoimme Metsä1-lisäosuuksille korkoa 6,0 %. Myymällä puuta Metsä Groupille omistajajäsenenä saat Metsä1-lisäosuuksia myös sillä perusteella, kuinka paljon olemme vastaanottaneet sinulta puuta neljän edellisen kalenterivuoden aikana. Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako vuodelta 2023 jäsenille oli noin 101 miljoonaa euroa. Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja sijoita puukauppatuloja Metsä1-lisäosuuksiin
JU H A SI N IS A LO AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Metsätalous pääsi EU:n ytimeen 6 METSÄNOMISTAJA: Visa vei mukanaan 12 RISKIRAJAT paukkuvat etelässä 14 METSÄTYYPPI: Luontotyypit kuntoon 15 TAIGAPUNKKI runsastuu vauhdilla 16 LUKIJAN KUVA: Sananjalan jäljiltä TEEMA 18 Kipin kapin tunturiin 28 VAIKUTTAJA: Timo Lehesvirta haluaa pysäyttää luontokadon OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä syysistutuksesta 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT: Kaavoitus on uhka ja mahdollisuus 42 TUTKIMUS: Tekoäly vie marjaapajille 43 KOLUMNI: Tuhojen ennakointia 44 KYSY POIS: Miksi bensa pitää vaihtaa. 6 S. 47 PIKATESTI: Viilausapua raivaajalle 48 PERINTÖMETSÄ: Vinkit metsän ostajalle TALOUS 51 RAHAPUU: Lämpö vaikuttaa metsässäkin 52 PUUMARKKINAT: Pirteä alku lomien jälkeen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Ajoitus osui nappiin 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Soranottoalue kaupan päälle 56 TILAMARKKINAT: Tarjonta kasvaa 57 KOEAJO: Käytetty Honda CRV sopii metsätielle 60 KONKELOT yhä kohtalokkaita 64 TUULIVOIMAHANKE yhdisti metsänomistajat 67 KOLUMNI: Kestävää puuntuotantoa. LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Gotlannin lintutaituri Lars Jonsson 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mölkky leviää maailmalla 77 KANTOUREALLE haetaan jatkolupaa 78 PILKKEET: Pidetään jälkeläiset loitolla 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: Kolmen hehtaarin urakka JU H A M ET SO 68 S. 74 S. 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS
Ranskan mukaantulon pitäisi lopettaa myös puheet pohjoismaisesta metsäteollisuusmafiasta. Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Hankin nuorena harrastajana hänen kuvittamansa oppaan Euroopan linnuista. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Parhaimmillaan toimittajan työssä oivaltaa itsekin jotain uutta. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Metsätalous pääsi EU:n ytimeen Konkelot tappavat yhä metsänomistajia (s. Ensimmäistä kertaa koin aidosti ymmärtäväni, miten luontokato voidaan selättää niin, että sekä luonto että metsäteollisuus voittavat.” JUHA METSO VALOKUVAAJA ”Lintutaiteilija Lars Jonsson on kulkenut mukanani 1970-luvulta lähtien. Uuden strategian mukaan ”EU-maiden on otettava kaikki hyöty irti biotaloudesta matkalla hiilineutraaliuteen”. Emmanuel Macronin hallinnon havahtuminen metsätalouden merkitykseen todennäköisesti lisää seuraavan EU-komission johdon halukkuutta edistää metsätalouden asiaa. 60–63).. Uusi suunnitelma pitää kiinni vihreän siirtymän tavoitteista, mutta siirtymä on määrä toteuttaa metsätalouden avulla. Nyt näyttää vahvasti siltä, ettei Timmermansin ja Samsomin projekti avohakkuiden lopettamiseksi Pohjoismaissa toteudu. Vaikka maiseman muutosta en ehdi näkemään, niin ennakoivia haikeuden tuntemuksia koin, että oliko laaja aava Lapinmaa sitten tässä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SUOMALAISET metsänomistajat ehtivät tottua EU:sta vyöryvään sääntelytsunamiin, jonka viimeisin laine on pian toimeenpantava ennallistamisasetus. Meitä yhdistää intohimo lintuihin. Näin kävi haastatellessani Timo Lehesvirtaa. Väistyvälle EU-komissiolle pohjoismainen metsätalous oli suuri ongelma, seuraavalle se on mahdollisuus ja osa ratkaisua. Samsom, joka on myös entinen Greenpeacen kampanjapäällikkö, on jo löytänyt uutta työtä fossiilisen energian parista hollantilaisen kaasujätin Gasunien palveluksesta. Väistyvä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja hänen aktivisti-kabinettipäällikönsä Diederik Samsom tapasivat kutsua pohjoismaisia metsäasiantuntijoita metsäteollisuusmafian edustajiksi. Metsätalous on nyt päässyt EU:n ytimeen. EU:n metsäpolitiikan muutosta ennakoi Euroopan neuvoston äskettäin julkistama strategia, johon kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Se on edelleen klassikko, johon palaan.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Metsänraja-juttua tehdessäni ehdin käymään tunturipaljakalla ihan itsekseni. Tästä kertoo myös se, että EU:n pinta-alaltaan suurin maa Ranska liittyi heinäkuussa Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Slovenian perustamaan For Forest Plus -ryhmään
KUVA: JAANA KOTAMÄKI. Aurinko pilkisti puiden välistä juuri sen verran, että seitit erottuivat hyvin ja pisaroista peilautui ympäröivä metsämaisema. Metsälehti Makasiini 5 Tiistaiaamu (6.8.) näyttäytyi Kemiönsaarella kauniina hentoine sumuverhoineen ja kastepisaroineen. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
VISAKOIVU VEI MUKANAAN Timo Eskolan visakoivikoita hoidetaan neljän sukupolven voimin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini
TIMO ESKOLA 70 -vuotias KOTOISIN Hartolasta, jossa myös asuu ESKOLAN Visa Oy:n omistaja, aputoiminimi Royal Koivu KONEENRAKENNUSINSINÖÖRI , työskennellyt Wärtsilässä, Metso Paperilla ja Valmetilla PERHEESSÄ vaimo ja kissa sekä edellisestä liitosta neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta HARRASTUKSET painottuvat luontoon ja golfiin Metsälehti Makasiini 7
V V OIMAA, voimaa”, kannust aa Timo Eskola oksasaksien kanssa työskentelevää tyttärentytärtään Olivia Ollilaa. Seuraavaksi on tyttärenpojan Eliel Ollilan vuoro. Helmi Eskola kertoo, että niitä on istutettu muun muassa hänen syntymäpäiviensä yhteydessä – viimeksi kolme vuotta sitten, kun hän täytti 90 vuotta. Poistettavana on muutama visakoivun runkoon ilmestynyt vesioksa. Siitä, mikä innosti istuttamaan juuri visakoivua, ei ole selkeää muistikuvaa. Maanviljelijöinä itsensä elättänyt pariskunta jäi eläkkeelle 1990-luvun puolivälissä. Urakka kesti kolme viikkoa, ja puuta kertyi 50 kiintokuutiometriä. Visakoivun kasvatus on siirtynyt Eskolan perheessä sukupolvelta toiselle. Timo Eskolan omistukseen tila siirtyi vuonna 2010. ”Olin jäämässä työelämästä, joten maalle muutto sopi elämäntilanteeseeni.” Eskola muistelee, että metsänomistajaksi tuleminen vaati alkuun totuttelua. Pian visakoivun oksa napsahtaakin poikki. Timo Eskola opastaa tytärtään Emilia Eskolaa visakoivun karsinnassa. Kun asioista alkoi ottaa taas selvää, eivät ne kuitenkaan tuntuneet enää niin hankalilta. Ensimmäisen visakoivikon perustamisen jälkeen visakoivikoiden määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin. Eskola osti sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vanhemmiltaan tilan päärakennuksen pihapiireineen ja parikymmentä hehtaaria tilaan kuuluneista metsistä. Paksummat oksat jäävät lasten äidin Emilia Eskolan karsittaviksi. Muutto maalle Hartolassa sijaitseva kotitila on kulkenut Timo Eskolan suvussa vuodesta 1946. Metsänhoitotöistä Eskola tekee itse istutukset ja taimikonhoidot, visakoivikoissa myös hakkuut. Helmi Eskolan vanhemmat ostivat sen pian sen jälkeen, kun olivat joutuneet lähtemään evakkoon luovutetun Karjalan Koiviston kunnassa sijainneelta maatilaltaan. ”Täytyyhän sitä jotain harrastaa”, hän toteaa. Ensimmäiset visakoivut Hartolassa Päijät-Hämeessä sijaitsevalle Laurilanmäelle istuttivat Timo Eskolan vanhemmat Helmi ja Arvo Eskola. ”Ota vielä sellainen viisi milliä”, Eskola neuvoo tytärtään. Pian Eskola teki ensimmäiset puukauppansakin. ”Tein sen pakon edessä, kun lumi katkoi kuusten latvoja.” Katkenneita kuusia oli sen verran vähän, että niitä ei kannattanut myydä, eikä kukaan niitä olisi tullut kaatamaankaan. Karja myytiin ja muutaman hehtaarin peltoalalle istutettiin muun muassa visakoivua. Viidennes visakoivua Eskolan metsistä noin viidennes kasvaa visakoivua, loput kuusta, mäntyä, koivua ja lehtikuusta. HARTOLA » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini. ”Kyti mielessä, että visat ovat arvokkaita”, hän sanoo. Metsurin palkkaaminen taas olisi tullut liian kalliiksi. Takana on myös yksi talvinen kuusikon hakkuu. Arvo Eskola muistelee ”Se oli selvää, että se oli ensimmäinen ja viimeinen hankintahakkuu, jonka minä teen.” kiinnostuneensa visakoivuista nähtyään luonnonvisoja tuttavansa metsässä. Hän oli osallistunut metsänhoitotöihin jo lapsena, mutta omilleen muuton jälkeen ne jäivät moneksi vuodeksi. Ne napsahtavat poikki helposti
Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman paljon arvokasta oksatonta ja suoraa sorvitukkia. Se oli selvää, että se oli ensimmäinen ja viimeinen hankintahakkuu, jonka minä teen – pois lukien visakoivikoiden hakkuut.” Metsänhoitotöissä Eskola nauttii varsinkin siitä, että saa olla luonnossa, työ on mielekästä ja siinä näkee kättensä jäljen. Parhaita kasvupaikkoja ovat Eskolan mukaan viljavat metsäja peltomaat. ”Hirvituhojen vuoksi olen aikeissa osallistua hirvenmetsästykseen.” Timo Eskola sahaa tukkivannesahallaan sekä ostamiaan että omista visakoivikoistaan kaatamiaan visakoivuja. Taustalla sahausta seuraa Arvo Eskola. Visakoivujen kasvattamisesta tekee haastavaa muun muassa se, että se vaatii paljon työtä. ”Lopuksi oli ihan hyvä mieli. Työtunteja ei kannata laskeskella, siitä tulee vain paha mieli. ”Visakoivut veivät mukanaan, niihin oli helppo hurahtaa. Tuhonaiheuttajista merkittävimpiä ovat lumi, joka painaa visakoivuja kaarelle, sekä hirvet. Visakoivu on myös tarkka kasvupaikkansa suhteen. Työllistävyytensä ja hirvituhojen takia Eskola kehottaa perustamaan visakoivikot asutuksen läheisyyteen. Työasiat eivät tule metsässä mieleen.” Karsinta työllistää Visakoivikoita Eskolalla on kymmenkunta. Sahatut visakoivut kuivuvat liiterissä. Kaksi kolmesta visakoivun kasvattajasta lyö laimin kasvatuksen”, Eskola kertoo. Apua hän sai omilta vanhemmiltaan ja muilta visakoivujen kasvattajilta. Istuttamisen jälkeen visakoivujen oksia pitää yleensä karsia kerran vuodessa seuraavien noin kymmenen vuoden ajan. Silloin, kun Eskola oli vielä työelämässä, metsänhoito tarjosi hyvää vastapainoa arkitöille. Nykyisin kun tapaan vanhempieni kanssa, visakoivut ovat aina tärkein puheenaihe.” Visakoivujen kasvattaminen vaati Eskolan mukaan enemmän opettelua kuin perinteinen metsänkasvatus. ”Olen aina sanonut, että metsänhoitotyöt ja golf ovat parasta terapiaa ja hoitoa niskalle ja hartioille. Metsälehti Makasiini 9. ”Visakoivun kasvatus ei ole helppo laji. Koneenrakennusinsinöörin työt Metso Paperilla olivat pitkälti toimistotyötä. Niistä kolme hän on istuttanut itse sukupolvenvaihdoksen jälkeen
Jos visakoivuja istuttaa tiuhempaan, joutuu osan harventamaan pois siinä vaiheessa, kun niistä ei vielä saa rahallista hyötyä.” Visakoivun välittäjäksi Viimeisinä työvuosinaan Timo Eskola alkoi kaivata tuleviin vuosiin ”sisältöä ja tuottavaa tekemistä”. Siinä oksia ei karsita suoraviivaisesti alhaalta ylöspäin, vaan niin, että paksumpia oksia poistetaan koko karsittavalta pituudelta ennen kuin ne ehtivät kasvaa yli kahden senttimetrin paksuisiksi. Visakoivikon voi perustaa joko siemenvisasta tai kloonivisasta. Eskola karsii visakoivunsa kahdesta kolmen metrin korkeuteen. Uskon siihen, että runko paksuuntuu oksan alta nopeammin kuin silloin, jos kaikki oksat on karsittu pois.” Visakoivujen karsinnan Eskola aloittaa toukokuussa. Moni visakoivun kasvattaja pyrkii karsimaan visakoivujen oksat mahdollisimman korkealle, neljästä kuuden metrin korkeuteen. Vuonna 2014 hän perusti poikansa ja tuttavansa kanssa Eskolan Visa Oy:n. Kauppa kiloissa Eskola kasvattaa visakoivikoita hieman valtavirrasta poikkeavaan tapaan. Eliel ja Olivia Ollila leikkivät isoisänsä lapsuudenkodin pihamaalla. ”Ajattelin, että oman sahan avulla saan koko jalostusarvon itselleni. Eskolan mukaan visakoivunsa saa periaatteessa kaupaksi joka puolella Suomea. Eskolan metsiin on istutettu muun muassa Hartolasta löydetystä Hartolan kuningatar -lajikkeesta kloonattuja visakoivuja. Yritys välittää visakoivua kasvattajilta loppukäyttäjille. ”Visakauppaa käydään kiloissa. Moni karsii visakoivunsa kasvun kustannuksella liian nopeasti. Hän noudattaa niin sanottua valikoivaa karsintaa. Yrityksen perustamisen yhteydessä Eskola hankki myös pienen tukkivannesahan, jolla saa sahattua sekä ostamiaan että omista visakoivikoistaan kaatamiaan visakoivuja. Sittemmin selvisi, että työ sujuu kenttäsirkkelillä kolme kertaa nopeammin.” Kauneus kiehtoo Heinäkuussa haastattelua tehdessä maitohorsmat peittävät violetinpunaisena mattona ensimmäisten Hartolan Lau”Metsiinsä kiintyy, kun niitä hoitaa.” Tilan vanhimmat visakoivut on istutettu 1990-luvulla. Luonto työntää kyllä väliin pihlajaa ja muita koivuja. ”Viimeksi istutin visakoivuja neljän metrin välein. Arvo Eskolalla on visakoivuinen rannekello. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini. Siemenvisoista 60–70 prosenttia on visakoivuja, kloonivisoista kaikki. Eskola arvioi, että hänen kaltaisiaan visakoivun välittäjiä on Suomessa kymmenkunta. Loppukäyttäjät ovat pääasiassa Suomessa, mutta jonkin verran yritys välittää puuta myös ulkomaille – erityisesti Saksaan. Visakoivun käyttäjiä – mikä voi tarkoittaa niin yksittäistä puukkojen tai kuksien tekijää kuin puukkotehdastakin – on hänen mukaansa sen sijaan satoja. Jätän joihinkin runkoihin niin sanotun lihotusoksan. Kasvatan mieluummin litroja kuin metrejä. Hän arvioi sahaavansa vuodessa 10 000–20 000 kiloa visakoivua, mutta pyrkii nykyään jättämään sahauksen muille
Me opittiin se melkein heti”, Eliel Ollila sanoo. l TIMO ESKOLAN VINKIT 1. ”Alkaa näyttää siistimmältä. Visakoivikoiden hoitoon osallistuu Hartolassa neljä sukupolvea. 2. Yrityksen hän aikoo pitää toiminnassa niin kauan kuin myy puuta omista visakoivikoistaan. 3. Eskolan mukaan visakoivun kasvatuksesta saa ”pientä lisätuloa”, jos siihen jaksaa panostaa. Kilosta tuoretta sorvivisaa saa jo euroja, tuoreesta oksavisasta – mikä sisältää muut kuin sorvivisaksi kelpaavat puun osat – maksetaan noin 50 senttiä kilolta. Tavoitteena on, että puita olisi kiertoajan päättyessä eli 10–20 vuoden päästä 350 kappaletta hehtaarilla. Metsänomistus tuo hyvän mielen ja pysyvyyden tunteen. rinmäelle istutettujen visakoivujen tyvet. Tulojen lisäksi Eskolaa kiehtoo visankasvatuksessa tietoisuus siitä, että kasvattaa kaunista materiaalia. Visakoivua pidetään arvokkaana puulajina. Ainakin lapsenlapsensa Timo Eskola on saanut vakuutettua visakoivujen kasvatuksen ja varsinkin oksien karsimisen hauskuudesta. Kuutiometri visakoivua painaa tuoreena noin 900 kiloa. KÄY omassa metsässäsi monta kertaa vuodessa ajan kanssa, töissä tai harrastuksiin liittyen. Metsälehti Makasiini 11. ”En oikein osaa pukea sitä sanoiksi, mutta metsiinsä kiintyy, kun niitä hoitaa. Takarivissä Timo, Helmi, Emilia ja Arvo Eskola, eturivissä Olivia ja Eliel Ollila. ”Kuuluu hauska ääni, kun oksa katkeaa”, Olivia Ollila sanoo.. Timo Eskola arvioi, että vanhimmassa visakoivikossa kasvaa ainakin 450 puuta hehtaarilla. Niistä ei tule juurikaan tuottoa, eikä niitä voi hoitaa luontoarvoja pilaamatta. Puiden oksissa kasvaa paksuja naavatuppoja. Metsänomistuksessa taas viehättää ajatus siitä, että omistaa jotain. Mikä visakoivujen karsimisesta sitten tekee hauskaa. PYRI säilyttämään vanhaa hoitamatonta metsää luontoarvojen vuoksi mutta myös siksi, että siellä liikkuminen on erityinen kokemus. SUOJELE lähes alkuperäiskunnossa olevat suot ja korkeat kalliot mieluusti pysyvästi. Että kuuluu johonkin.” Tulevaisuus avoin Sitä, mitä metsille tai Eskolan Visa Oy:lle tulevaisuudessa tapahtuu, Eskola ei osaa sanoa
Aikaisemmasta poiketen tuhoilmoitusten kärkisijojen joukossa on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan lisäksi uusia maakuntia, kuten Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala. Hyönteistuhohakkuut moninkertaistuneet Hyönteistuhojen vuoksi tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä on noussut vuodesta 2018 lähtien. 1000 2000 3000 4000 5000 Hyöteistuhohakkuut, ha Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Lähde: Luke Kirjanpainajien määrä nousussa 5000 kpl 5001-10000 kpl 10001-15000 kpl 15001-20000 kpl 20000 kpl Ei tietoa Runsaiten kuoriaisia on eteläisessä Suomessa, mutta määrissä on aikaisempia vuosia enemmän hajontaa. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini. ”Ei näytä, että parveilu olisi edellisvuosiin verrattuna ainakaan vähäisempää”, summaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja kesän kirjanpainajatilannetta. Riskirajana pidetään yli 15 000 kuoriaisen kertymää. Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurannassa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä ylitti heinäkuussa riskirajan kaikkiaan kahdellatoista paikkakunnalla. Metsäkeskukselle hyönteistuhoilmoituksia on tullut tänä kesänä samaan tahtiin kuin edelliskesänä. ”Kuivumisherkillä kasvupaikoilla kasvavien kuusten omistajien on syytä olla varuillaan Kajaanista alaspäin koko eteläisessä Suomessa”, Kokkonen toteaa. Merkittävä osa tuhoilmoituksista saapuu Metsäkeskukselle kuitenkin vasta loppuvuoden aikana, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta. Eniten kuoriaisia on ollut liikkeellä edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, mutta riskirajat ylittyivät myös Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Eteläja Pohjois-Savossa sekä Eteläja Pohjois-Karjalassa. TIIA PUUKILA RUOTSISSA kirjanpainajien määrä on kääntynyt laskuun, selviää Ruotsin metsäkeskuksen eli Skogsstyrelsenin tilastoista. Suurimmassa vaarassa ovat paahteisten hakkuuaukkojen kuusikot, mutta myös metsiköiden keskiosien kuusiin voi kuivilla paikoilla tulla tuhoja. Riskirajat paukkuvat etelässä Eniten kirjanpainajia on ollut tuttuun tapaan Uudellamaalla. Hyönteistuhohakkuista merkittävä osa, yli 90 prosenttia, tehdään kirjanpainajan takia. Hyönteistuhoja on ilmoitettu kesäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana yhteensä runsaalla 800 hehtaarilla. Kirjanpainajat ovat parveilleet runsaasti ja riskirajat paukkuvat ympäri eteläisen Suomen. Tällöin uhka kirjanpainajien iskeytymiseen eläviin kuusiin on selvästi kohonnut. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Suomessa
”Myös aitomonikirjaaja ja kuusentähtikirjaaja ovat runsastuneet siinä missä kirjanpainajakin.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. 2 293 ha Metsäkeskukselle ilmoitettujen hyönteistuhojen yhteenlaskettu määrä (1.1.2024–5.8.2024). JA N N E SK IN N A RL A Metsälehti Makasiini 13
Sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, sanoo ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä. Suomi on kuitenkin eri vaiheissa painottanut, että suojelun tulee olla mahdollista vapaaehtoiselta pohjalta. Kyllä. Ennallistamista pitää tehdä 30 prosentilla kunkin luontotyypin siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa. Miten asiat etenevät. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA JANI MAHKONEN 1 OLLI OJALA KUKA: Ympäristöneuvos ympäristöministeriössä. MITEN: Avaa Suomen näkökulmia komissiossa ja osallistuu tulkintaohjeiden laadintaan. Mistä ennallistamisasetuksessa on kyse. LUONTOTYYPIT KUNTOON EU:n ennallistamisasetus astuu voimaan 18. Näistä laaja-alaisia ovat luonnonmetsät, lehdot, puustoiset suot ja harjumetsät. Pienialaisiin kuuluvat esimerkiksi jalopuumetsät, vanhat tammimetsät ja tulvametsät. Millaisia metsiä asetus koskee. Sillä parannetaan luonnon tilaa ja erityisesti luonnonsuojeludirektiiviin listattujen Natura-luontotyyppien tilaa. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini. elokuuta. MITÄ: Työskentelee EU:n biodiversiteettipolitiikan parissa, työpöydällä etenkin ennallistamisasetukseen liittyvät asiat. Jo puolen vuoden kuluttua Euroopan komissiolle on ilmoitettava, mille luontotyypeille aiotaan sallia tiettyjä helpotuksia niiden heikentämiskieltoon. Kohdistuvatko vaikutukset myös yksityismaille. Suomella on kaksi vuotta aikaa laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma. Suomessa esiintyy 68 direktiiviluontotyyppiä, joista 11 on metsäisiä. Asetus on EU:n jäsenvaltioille yhteistä lainsäädäntöä, jolla pyritään pysäyttämään luontokato ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen
Sitä selittää osin ilmastonmuutos. Lisäksi punkin ravintonaan käyttämät isäntälajit ovat levinneet ja lisääntyneet. Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Heikki Henttonen selventää, että punkkikeskustelussa on kyse kahdesta eri lajista: perinteisestä puutiaisesta ja taigapuutiaisesta. Kuhmoisissa myyräja punkkitutkimusta tehnyt Henttonen on havainnut, että aikuisen taigapunkin sesonkina huhtikuusta alkaen tavallisia puutiaisia ei oikeastaan esiinny. Vuonna 2013 tapauksia diagnosoitiin Suomessa 1 670. Ne leviävät tällä hetkellä maailmanlaajuisesti pohjoisilla alueilla. Ilmaston muuttuminen on pidentänyt sulan maan aikaa. Niitä tapaa vasta juhannuksen jälkeen, kun taigapunkki on väistynyt. Pohjoisemmilla alueilla tapausmäärät ovat huomattavasti pienempiä eikä nouseva trendi ole yhtä selvä.l IIRIS YLINEN Taigapunkki runsastuu vauhdilla Punkkikannan kasvuun Suomessa vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutos. Tällöin punkilla on pidempi aika löytää nisäkkäästä veriateria, muuttua toukasta nymfiksi ja edelleen aikuiseksi ja lisääntyä. Valtaosa tapauksista tulee Etelä-Suomesta. Viime vuonna tapauksia oli jo 2 285. 500 1000 1500 2000 2500 3000 Vuosi Pohjois-Savo Helsinki-Uusimaa Koko maa 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2023 Kpl Punkkien levittämä tauti yleistynyt Diagnosoidut borrelioositapaukset vuosina 1995–2023 Lähde: THL » AJASSA Metsälehti Makasiini 15. Todellinen määrä on varmasti paljon suurempi. Niin taigapunkki kuin tavallinen puutiainen levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tavallisen puutiaisen runsaudessa hän ei ole nähnyt olennaista muutosta kymmeneen vuoteen. Osin se selittyy taigapuutiaisen leviämisellä, osin ilmastonja ympäristön muutoksella, joka vaikuttaa molempiin lajeihin. Henttonen kuitenkin korostaa, että borrelioositapaukset eivät ole lisääntyneet samalla tavalla koko Suomessa, vaan alueellinen vaihtelu on merkittävää. Henttosen tutkimusalueilla, joissa molempia lajeja tavataan, taigapunkin runsaus on tavalliseen puutiaiseen verrattuna ainakin kymmenkertainen. Taigapunkin ympäristönsietokyky on puutiaista laveampi. Hänen mukaansa punkkien leviäminen Suomessa ei ole poikkeuksellista. Henttosen mukaan taigapunkki leviää ja runsastuu Suomessa hurjaa vauhtia. Se on vaikuttanut punkkien runsauteen”, Henttonen sanoo. Alueellista vaihtelua Punkkikannan kasvuun on useita syitä. “Varsinkin pienet hirvieläimet ovat runsastuneet ja levinneet pohjoisempaan. PUUTIAISTEN levittämät borrelioositapaukset ovat lisääntyneet
”Solmittu puitesopimus on arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa, mutta sisältää merkittävän määrä lisäoptiota asiakkaalle laajentaa yhteistyötä”, kertoo toimitusjohtaja Mika Rytky tiedotteessa. Nimimerkki Ammatti Raivoojan taimikossa oli käynyt tuho. Helpotetaan uudistusurakkaa.” MENNINKÄINEN ”Asioista pitää aina yrittää löytää positiivisiakin puolia. Tuo kasvi on yksi vaikeimmista, kun se pääsee istutuksille leviämään. Ne on kaivettava sieltä alta joka vuosi. SANANJALAN JÄLJILTÄ Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla päiviteltiin sananjalan aiheuttamaa taimituhoa. Koivikko pitäisi jossain vaiheessa uudistaa, täytyy yrittää saada kuusta alikasvokseksi.” SULLI 2,52 MILJOONAA Energiapuun huhti-kesäkuun kauppamäärä 2,52 miljoonaa kuutiota oli yhden vuosineljänneksen ennätys. Sen olen ainakin huomannut, että missä kasvaa sananjalka, siellä kasvaa tosi hyvin myös kuusi ja koivukin, eli alkuvaiheen työ palkitaan hyvällä puunkasvulla.” VISAKALLIO ”Tämä on tosi. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Siinä on aukko kuusentaimikossa, koska sananjalka on tappanut kaikki taimet kohdalta. Varjostaa niin tiukasti, ettei alla kasva mikään. Nopealla uudistamisella, mätästys ja istutus. Syksyllä kun se kuolee, niin se romahtaa kuin märkä pyyhe taimien päälle. Sananjalka napaan asti ja täysin yhtenäinen. Lähde: Luke KONTIO TEKI ENNÄTYSKAUPAN HIRSITALOVALMISTAJA Kontiotuote Oy kertoo solmineensa historiallisen suuren kaupan. 1,5 hehtaarin kuusentaimikko muuttui heikkolaatuiseksi rauduskoivikoksi. Venäjän toimitusten loputtua Kontio kertoo onnistuneensa löytämään uusia asiakkaita muun muassa Kreikasta. Harvoin näkee tehtävän.” AMMATTI RAIVOOJA ”Se hyvä puoli asiassa on, että sananjalka on helppo talloa kumoon ja melko matalasta kuusi kasvaa nopeasti yli.” GLA ”Sopivalla kasvupaikalla sananjalka on minuakin kainaloon asti. Sopimus nimeämättömän kansainvälisen asiakkaan kanssa kattaa noin 10 000 asunnon hirsirakenteet kahteen eri kohteeseen, joista ensimmäinen sijaitsee Välimerellä. KO N TI O TU O TE » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini. Kauppa on Kontiona tunnetun yhtiön historian suurin ja yksi suurimpia rakennuskomponenttien vientikauppoja Suomessa
Ota yhteyttä storaensometsa.fi Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Stora Enso Metsä p. Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,50 % korko Nyt hyville puukaupoille Sie se harvensit metsää. Niinhän mie tein ja tein hyvät puukaupat. Nyt mehtä kasvaa ja puukaupparaha tuottaa korkoa. 02046 1478
Urupää Saariselän matkailukeskuksen lähellä nousee yhtenäisen metsänrajan yläpuolelle, mutta huipullakin on yksittäisiä puita. Melkein paljakkaa. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNRAJALLA
Vuosisadan loppuun mennessä rajan ennustetaan siirtyvän sadoilla metreillä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT VILLE-RIIKO FOFONOFF Metsälehti Makasiini 19. Joten jos tunturiluonnon haluaa kokea, kannattaa kiirehtiä. KIPIN KAPIN TUNTURIIN Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin metsänrajalla
Urupään juurella puusto on eri-ikäistä, joukossa harvakseltaan kilpikaarnaisia aihkeja. ”Se kertoo, että joinakin vuosina uudistuminen on ollut tehokkaampaa”, hän sanoo. Jäämeren rannalle Kirkkoniemeen suunniteltiin 1950–1960-luvuilla sellutehdasta suomalais-norjalaisena, molempien valtioiden omistamana yhteisyrityksenä. OS ilmastonmuutos olisi alkanut kiihtyä jo 1960-luvulla, se olisi osunut ajan henkeen. Kaikkien tunturien alarinteillä on 1930-luvun lämpöjaksolla syntynyt mäntyikäluokka, Ville Hallikainen näyttää Urupäällä. Tuottamaton tuottavaksi -ajattelutavan aikana toivottiin, että metsänraja nousisi ylemmäs ja pohjoisemmas. Aikaisemmin muutosta haluttiin, mutta sitä ei saatu. Selkein kohortti eli ikäluokka on 1930-luvun lämpöjaksolla syntynyt, lähes satavuotias puusto. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNRAJALLA. Kohti Urupäätä Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt Ville Hallikainen on syntynyt Inarissa ja on tutkinut pohjoisia metsiä koko tutkijauransa. Silti puolimetrisenkin taimen ikä voi olla noin 50 vuotta. Lähdemme Hallikaisen kanssa nousemaan Urupäälle, joka on Kaunispään jälkeen seuraava huippu Saariselän matkailukeskuksesta Ivaloon päin. Hallikainen näyttää, että puuston ikäjatkumossa on sekä vahvoja ikäluokkia että selviä aukkoja. Metsäntutkija ja sittemmin professori Gustaf Sirén tutki tuntureiden metsittämistä, ja koealoilla tunturikoivikoita kylvettiin männylle. Nyt kun luonto on muuttumassa, ajan henki on toinen. On ollut myös kylmiä vuosia, jolloin siemen ei ole valmistunut. Nyt kun muutos mitä ilmeisimmin saadaan, se ei olekaan enää kiva. ”Ennen 1930-lukua rinne on ollut vähäpuustoisempi. Sillä vuosikymmenelUusia taimia syntyy nykyisin lähes vuosittain. Tilastojen vahvistama lämpötilan nousutrendi alkoi kuitenkin vasta vuosituhannen taitteessa