ELOKUUTA • NUMERO 5/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 2 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 9541_.indd 1 9541_.indd 1 15.8.2022 17.35 15.8.2022 17.35. LISÄÄ KASVUA METSÄNOMISTAJA Uudistamista pienissä paloissa METSÄPERINTÖ VINKIT UUDELLE OMISTAJALLE 15 kysymystä metsäkursseista Dacia Jogger pärjää metsäteilläkin TILOJEN HINNAT YHÄ NOUSUSSA AKKUPOIMURI MARJAMETSÄÄN NYT ON PUULLE TARVETTA ›› Metsänjalostus alkoi Punkaharjulla 75 vuotta sitten 19
Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsagroup.com/metsaasiantuntija Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti toukokuun lopussa päättyneen hintatakuukauden aikana tehdyille harvennuspuukaupoille. Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9542_.indd 2 9542_.indd 2 15.8.2022 12.12 15.8.2022 12.12
Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 18 18 S. 15 LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN 16 LUKIJAN KUVA : Mitähän tänne laittaisi. 70 PILKKEET : Vahavillan suojassa 72 MAKASIINIKRYPTO 74 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Koko kansan kampanja Tämän numeron kannen kuvasi Sirpa Mikkonen. 40 SI RP A M IK KO N EN SA M I KA RP PI N EN HA N N U N O US IA IN EN 9543_.indd 3 9543_.indd 3 12.8.2022 14.38 12.8.2022 14.38. 47 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tehokkainta on lannoitus 6 METSÄNOMISTAJA : Jättikuusen katveessa 12 ENTISTÄ KALLIIMPAA ENERGIAA 14 METSÄTYYPPI : Oliko kantokäsittelykauden lyhennys välttämätön. 17 ENNÄTYSMÄÄRÄ KIRJANPAINAJIA KESKI-SUOMESSA TEEMA 18 METSÄNJALOSTUS : Ensimmäisen pluspuun jäljillä 28 VAIKUTTAJA : Ministeri lupaa lisää rahaa luonnolle OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsäopinnoista 40 KASVUPAIKAT : Tuoreet kankaat 42 TUTKIMUS : Mustikalla käänne parempaan 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsäpuoskarin vatsavinkit 44 KYSY POIS : Mikä puu. S. 46 PIKATESTI : Akkukäyttöinen marjanpoimuri 48 PERINTÖMETSÄ : Oma omistus alkuun TALOUS 51 RAHAPUU : Huikea tason nosto 52 PUUMARKKINAT : Nyt on puulle tarvetta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Ötökkätuhoja torjumaan 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yli kahdeksan tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : Neljäs nousun vuosi menossa 57 KOEAJO : Dacia Jogger LUONNOSTA 60 LUHTA : Kohta tuntureilla käy vilinä 66 KOLUMNI : Mikä on luonnonmetsä
Tavallisen ihmisen on usein mahdotonta ostaa edes keskihintaista 40 000 euron autoa. Puukaupassa on edessä mielenkiintoinen syksy.” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Autolla liikkuminen on kallistunut kipurajalle. Tänä vuonna se käsittelee energiapuuhun liittyvää tutkimusta. Juttu alkaa sivulta 18. Jopa tutkijat ovat eri mieltä, mitä metsille pitäisi tehdä. Etenkin kangasmetsien kasvatuslannoitus vankistaa metsien hiilinielua kustannustehokkaasti eikä siihen oikein tehtynä juurikaan liity haittoja. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tehokkainta on lannoitus Tämän lehden mukana kaikki tilaajat saavat Metsälehden tiedeliitteen. Kaikilla mittareilla tehokkainta on lannoitus. Ensi talvena tätä energiaa himoitaan kaikkialla. Siitä lisää teema-artikkelissa.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Puukuution energiasisältö on noin 2 000 kilowattituntia. 9544_.indd 4 9544_.indd 4 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36. Määrää voi verrata esimerkiksi 1970-luvun huippuvuosiin, jolloin metsiä lannoitettiin vuosittain yli 200 000 hehtaaria. Toinen, pitkällä aikavälillä tehokas keino lisätä metsien kasvua on käyttää jalostettuja siemeniä ja taimia. Metsänjalostuksen 75-vuotinen taival on paikoin yhtä kutkuttava kuin tieteiselokuva. Parinkympin Dacia Joggeriin saattavat veroista jäljelle jääneet rahat kuitenkin riittää.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PITÄISIKÖ metsää hakata vai säästää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kasvatuslannoituksia tavoitellaan lisättäväksi 26 000 hehtaarin tasolta 50 000 hehtaariin vuodessa. Peltoja ja metsiä koskevan ilmastosuunnitelman kannustava viesti on, että maankäyttösektorille asetetut tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja nielujen vahvistamiseksi eivät ole ylivoimaisia. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Savonlinnassa opin, että robotiikalla, nestemäisellä typellä ja metsätaimilla voi olla jotain yhteistä. Keinot on ohjelmassa laitettu järjestykseen arvioimalla niiden vaikutusta ilmastoon, hintaa ja hyväksyttävyyttä. Ilmastosuunnitelman lannoituspinta-alat ovat kohtuullisia. Tiia Puukila selvitti, mitä jalostuksella on tähän mennessä saatu aikaan ja mitä on tulossa. Hallituksen heinäkuussa hyväksymä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on poliitikoilta hyvä alku selkeyttää sekavaa tilannetta ja näyttää suuntaa. Jopa kuitupuun hinnan lasikatto voi energiakriisin takia rikkoutua. Onneksi niitä on jo hyvin saatavilla kiitos 75 vuotta jatkuneen työn. Turvemetsien tuhkalannoitus on lähes yhtä tehokasta. Varsinkin metsissä on paljon tehtävissä. Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen. Hämmentävää on, että vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Voit vaikuttaa vastaamalla sivulla 70 julkaistuun kyselyyn. Lannoitus on myös metsänomistajalle tuottava investointi, vaikka lannoitteiden hinnat ovatkin nousseet
JOENSUUSSA riehui elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Toimi-myrsky, joka kaatoi puita monin paikoin. Seuraavana päivänä (7.8.) näky metsässä oli karu. KUVA: RIIKKA HURRI 9544_.indd 5 9544_.indd 5 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36. Marjalan kohdalla syöksyvirtaus katkoi suuriakin puita. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Suurin osa kuvioista tuottaa nyt tukkipuuta kiihtyvällä tahdilla. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 6 9545_.indd 6 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Markku Savolainen on saanut kotitilan metsät Eero veljensä kanssa kovalla työllä erinomaiseen kasvukuntoon
Samoista eväistä ammentavat elantoa myös nykyiset sukupolvet. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN SUMIAINEN Metsälehti Makasiini 7 9545_.indd 7 9545_.indd 7 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. JÄTTIKUUSEN KATVEESSA Viljavat maat ja kalaisat vedet toivat Savolaisen suvun Sumiaisiin jo 1600-luvulla
8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 8 9545_.indd 8 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Siispä jo rungon ensimmäisestä kymmenestä metristä kuutioita kertyisi täydet kymmenen. Rinteessä metsän keskellä kasvavan jättiläisen pituutta on vaikea arvioida, mut”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan.” ta päättelemme latvuksen kurottelevan noin 25 metrin korkeudessa. Lähes tasapaksuna pötkönä ainakin kymmeneen metriin jatkuvan puun tilavuus alkaa kiehtoa toden teolla. Pekka Savolaisen omistuksessa oli 2 000 hehtaarin tila, joka ylettyi aina Konneveden rajoille Pukarajärven rantamille saakka. Perttilän tilan metsäsuunnitelmalta vuodelta 1987 kertoo puuta olleen tilalla 3354 kuutiota. Hän sai isänsä mukaan nimetyn Perttilän tilan nimiinsä pari vuotta vanhemman Eero-veljensä kanssa jo kymmenvuotiaana vuonna 1970. Matematiikan perusteiden pikakertauksen jälkeen päädymme siihen, että metrin pätkä puusta on tilavuudeltaan lähes yhden kuutiometrin. ”Tämä kuusi rauhoitettiin muistini mukaan jo 1960-luvulla, jolloin sen tilavuudeksi oli arvioitu kahdeksan kuutiometriä. Sen tilavuudeksi oli vuonna 2017 mitattu 14,93 kuutiota. Liekö kyseessä tilavuudeltaan jopa Suomen suurin kuusi. Veljekset saivat hoitoonsa 51 hehtaaria 1960-luvulla hakattuja nuoria metsiä, joissa ei juuri tukkipuuta kasvanut. II SOT lehmukset kielivät Pukarajärven rantametsän rehevyydestä Äänekosken Sumiaisissa. Äiti hoiti navetassa lehmiä ja me pojat teimme jo pienestä pitäen metsätöitä. Savolainen johdattaa vieraan rantametsään, josta paljastuu kirjaimellisesti oikea jättiyllätys. Markku Savolaisen isoisä on Rantalan talon pihapiiriin lehmukset aikoinaan istuttanut, nyt ne kurottelevat kostean kesän ansiosta erinomaisesti heinää kasvavan pellon ylle ilta-auringossa. Joudumme toteamaan, että kahden miehen kädet eivät mitenkään yllä kuusen ympäri. Varsinaisesti olemme olleet vastuussa tilasta täysi-ikäisiksi tultuamme”, Markku Savolainen kertoo. Vuodelta 1987 löytyy faktatietoakin, kun Talon lähimetsiin Savolainen on istuttanut myös rauduskoivua. Pukaran jättikuusi haastanee siis totta tosiaan Mäntyharjun lajitoverinsa tiukkaan kisaan Suomen suurimman kuusen tittelistä. Savolainen hakee autoltaan rullamitan, jollainen leipätyönään kirvesmiehen töitä tekevän isännän menopelistä löytyy helposti. Puun ympärysmitaksi rinnankorkeudelta saamme noin 3,5 metriä. Kaksitoista sukupolvea myöhemmin järven rantaa asuttaa Markku Savolainen. Savolainen muistelee, että 1970-luvun lopulla tilalla oli puustoa noin 2 000 kuutiota. Nyt puuta on tuplasti enemmän, vaikka vuosien varrella on hakattu tuhansia kuutioita. ”Isä loukkaantui aika pahasti työtapaturmassa ja tila siirtyi meidän nimiimme. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Esko Oksa kertoo myöhemmin, että Suomen suurin tunnettu kuusi löytyy Mäntyharjulta. Luulen, että tämä voi nykyään olla yksi Suomen suurimpia kuusia”, Savolainen arvelee. Risusavotoista tukkimetsiin Savolaisen esi-isä Pekka Savolainen saapui Sumiaisten kirkolle, joka nykyisin on osa Äänekoskea, jo vuonna 1636
Savolainen arvioi, että omatoimisesti metsistä on hakattu sahapelilMARKKU SAVOLAISEN VINKIT METSÄNHOITOON KOIVUYLISPUUSTOA on järkevää hyödyntää kuusikon kasvatuksessa. lä jo kymmenen tuhatta kuutiota puuta. Yhteensä metsäpinta-alaa on sen myötä tasan sata hehtaaria. ”Olemme tehneet hankintakauppoja joka vuosi. Uusin suunnitelma ehdottaa seuraavalle kymmenvuotiskaudelle jopa 3 700 kuution päätehakkuita.” Nykyisin veljesten omistuksessa on myös vuonna 1801 perustettu Rantalan tila, josta Savolaisten kotitila on aikoinaan lohkottu. Rakennuspuuta on sahuutettu tarpeen mukaan. Markku Savolaisen isoisän istuttama lehmus on viihtynyt Pukaran rantamaisemissa. ”Nyt Metsään.fi-palvelun mukaan puustoa on yli 7 000 kuutiota, ja vuosien varrella tuhansia kuutioita on hakattukin. LUONTAISTA uudistamista kannattaa käyttää sille sopivissa paikoissa. Metsämaan ravinteiMetsälehti Makasiini 9 9545_.indd 9 9545_.indd 9 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. Minä olen hakannut ja Eero on ajanut puut maataloustraktorilla.” Veljesten talot lämpiävät luonnollisesti puilla. Uudistamista pala kerrallaan Savolaisten metsämaat ovat lähes kauttaaltaan reheviä. Vuodesta 1980 vuoteen 2010 saakka pidimme myös porsitussikalaa.” Työllistävä vaikutus metsillä on kuitenkin ollut. Toimeentulo on tullut maanviljelystä ja tilan ulkopuolisista töistä. UUDISTUSHAKKUUT pienehköinä kuvioina tasaavat hakkuutuloja ja uudistamistöitä pidemmälle jaksolle. ”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan. silloisen metsäsuunnitelman mukaan puustoa oli 3 354 kuutiota
”Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” suudesta kielivää käenkaalta löytyy puulajista riippumatta lähes joka kuviolta. Eero Savolaisen kunnostamalla ja maalaamalla Valmetilla hoituvat muun muassa uudistusalojen muokkaukset. ”Monelle kuviolle kuusikko on syntynyt koivujen alle. Metsälain uudistusta, joka mahdollistaa aiempaa joustavammin erilaiset uudistamismenetelmät, Savolainen pitää ehdottoman hyvänä asiana. Kaikkialla metsän kasvu ei silti ole niin hyvää, kuin puuston ikärakenne ja maapohja antaisivat olettaa. Kun reunoille syntyy luontaisia taimia, niin aukkoja voi vähitellen laajentaa.” Koivu kuusen kasvattaa Luontaisesti syntyneille metsille on ollut ominaista, että niissä on kasvanut paljon koivua. ”Alue oli tarkoitus tehdä pelloksi, mutta se osoittautui liian kiviseksi. ”Ajatuksena on ollut, että näin myös metsän ikärakennetta tulee oikaistua vähin erin, sillä nuoria taimikoita ei tiloilla nykyisin juuri ole.” Metsiin on tehty viime vuosina noin puolen hehtaarin ja sitä pienempiä avohakkuita. Olemme tehneet paljon hakkuita, joissa koivuylispuut on poistettu, jotta kuuset saavat kasvutilaa.” Savolainen sanoo huomanneensa, että kuusen kasvu pääsee usein parhaiten vauhtiin nimenomaan koivikon alla. Savolaisten hankintahakkuista on kertynyt ylivoimaisesti eniten koivukuitupuuta ja polttopuuta. Savolainen aikoo kokeilla paikalla kuitenkin jatkuvaa kasvatusta, sillä kuusentaimia on syntynyt paljon luontaisesti. Nyt tässä kasvaa jo tukkikokoinen metsä, johon on suunnitelmassa esitetty päätehakkuuta.” Sähkön hinnan nousupaineet eivät ahdista, kun pannuhuoneessa riittää kuivaa klapia. Jatkuvan kasvatuksen toivotaan tuovan metsästä myös tasaisempaa tuloa. Myös märkyys vaivaa paikoitellen.” Metsiä uudistetaan heikoimmin kasvavista kuusikoista alkaen pieni pala kerrallaan. ”Tämänkin alavalla paikalla varttuvan viljelykuusikon kasvu piristyi vasta siinä vaiheessa, kun päästimme koivut venymään kuusen taimien päälle. Olemme istuttaneet ja kylväneet aukot, mutta luontaistakin taimiainesta hyödynnetään, sillä etenkin kuusi uudistuu näillä mailla luontaisesti hyvin.” Puuston kasvun hidastumisen ohella paikalliset myrskytuhot ovat avittaneet pienaukkojen paikkojen valinnassa. ”Mielestäni metsän monimuotoisuus lisääntyy tällä tavoin, eikä kerralla tule isoja alueita uudistamisja taimikonhoitotöitä. Metsäkeskuksen neuvoja totesi jossain vaiheessa, että savisilla mailla koivu auttaa kuusta kasvamaan”, Savolainen sanoo esitellessään pellonlaitakuusikkoa. Hyvä esimerkki puuston valtavasta kasvusta on kuvio, josta Savolaiset hakkasivat 1980-luvulla kaiken ainespuukokoisen puun pois. ”Osa aukoista on tehty kohtiin, joista myrskyt ovat jo kaataneet puita. ”Monella kuviolla maa on tiukkaa savimaata, jolla puu ei välttämättä kasva enää vanhempana hyvin. Tiukan val10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 10 9545_.indd 10 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
”Sumiaisten metsänhoitoyhdistys oli aktiivinen metsien hoidossa ja isot metsätilat pitkään sitoutuneita yhdistyksen toimintaan.” Savolainen vaikutti itse yhdistyksen hallituksessa parin vuosikymmenen ajan. ”Tältäkin tilalta löytyy vanhoja kauppakirjoja 1800-luvun lopulta, kun ensimmäisiä puukauppoja on tehty ja puut uitettu Säynätsaloon saakka. Reilun kymmenen vuoden päästä sama neuvoja tuli katsomaan metsää ja käski raivata isompien puiden alta pienet puut pois, eli samat taimet, jotka hän vuosikymmen aiemmin oli käskenyt istuttaa.” Puulla parempiin päiviin Vaikka puun hinta ja hankintatyön arvo ovat nykypäivänä alhaisella tasolla, näkee Savolainen metsien tuoneen Sumiaisiin tarvittavaa työtä ja toimeentuloa. vonnan ajat ovat vielä muistissa. Nykyisin Sumiaisten metsänhoitoyhdistys on osa isoa Keski-Suomen yhdistystä. Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” Myöhemminkin Sumiainen on tunSavolaisten pihapiiristä löytyy jättikuusi, jonka ympärysmitta on rinnankorkeudelta noin 3,5 metriä. Tarinoita riittäisi helposti koko illaksi. 1980-luvulla pitäjän päätehakkuukypsien metsien osuus oli Keski-Suomen suurimpia. Erilaisia palveluita on tarjolla paljon, mutta voidaan kysyä, onko aitoa kilpailua toimijoiden välillä olemassa?” Toimiessaan yhdistyksen hallinnossa Savolainen joutui osallistumaan monenlaisiin puukaupan kilpailutukseen liittyviin tapauksiin. Vellikellon kutsumana on ruokailemaan kokoontunut parhaimmillaan nelisenkymmentä ihmistä. l Markku Savolaisen isoisän kotitalo on rakennettu vuonna 1844. ”Mutta näitä ei parane kyllä vielä lehteen kirjoittaa.”. ”Nuoruudesta muistan, kun metsäneuvoja käski täydennysistuttamaan mielestään harvaksi jääneen taimikon. ”Nykypäivänä metsänomistajan edunvalvonta on vaikea kysymys. MARKKU SAVOLAINEN OMISTAA noin 100 hehtaaria metsää yhtymänä yhdessä Eero-veljensä kanssa 60-VUOTIAS SUMIAISTEN metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa 1988–2008 PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta KIINNOSTUNUT oman kotiseudun historiasta Metsälehti Makasiini 11 9545_.indd 11 9545_.indd 11 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41. nettu erinomaisista tukkimetsistään
TEKSTI MARIA KARUVUORI ENERGIAN ja sähkön hintojen ennustetaan nousevan vielä ainakin loppuvuoden, mikä voi lisätä myös energiapuun kysyntää. Metsäsektorin suhdannetiedotteessa Niinistö ennustaa tutENTISTÄ KALLIIMPAA Fossiilisten raju hinnannousu ei näytä vielä laantuvan, mutta puuenergian hinta on pysynyt toistaiseksi melko vakaana. Alkuvuodesta 2023 on tarkoitus ottaa käyttöön Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos, mikä saattaa helpottaa kotimaisen energian hintakehitystä. 5 10 15 20 25 Energiapuun hinta 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Hinta e/m Pystykauppa Hankintakauppa Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9546_.indd 12 9546_.indd 12 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48. Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistön mukaan kotimaisen metsäenergian kysyntä ei ole lyhyellä aikavälillä ainakaan laskussa. Energiapuun 7,8 Inflaatioprosentti kesäkuussa 2022 27 €/m 3 Energiapuun keskimääräinen hankintahinta vuoden 2022 toisella neljänneksellä. 27 €/m
”Keväällä myin tuoreena 50 euroa heittokuutiolta, mutta tällä hetkellä hintani kuivalle polttopuulle on 60 euroa.” Rinteen toimitusalueella Satakunnassa motin hinta on tällä hetkellä yrittäjästä riippuen 60–70 euroa. Pekka Rinne Pekan Klapi ja Monitoimi Oy:sta kertoo korottaneensa hintoja. l 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 01 /0 4 01 /0 5 01 /0 6 01 /0 7 01 /0 8 01 /0 9 01 /1 01 /1 1 01 /1 2 01 /1 3 01 /1 4 01 /1 5 01 /1 6 01 /1 7 01 /1 8 01 /1 9 01 /2 01 /2 1 01 /2 2 Lämmön tuotannon polttoaineiden hinnat jyrsinturve kivihiili, ei CHP maakaasu, CHP maakaasu, ei CHP kivihiili, CHP Polttohake / metsähake €/MWh Lähde: Energiateollisuus Metsälehti Makasiini 13 9546_.indd 13 9546_.indd 13 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48. PE R T T I H A R ST EL A KLAPIKAUPPA KUUMENEE SUOMESSA varaudutaan talven energiapulaan varastoimalla polttopuuta, mikä alkaa näkyä klapiyrittäjien taskuissa. Pääkaupunkiseudulla klapimotista voi joutua maksamaan jo 90 euroa. Tilastokeskuksen mukaan maakaasun tuonnin arvo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 60 prosenttia, vaikka volyymi laski 67 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen tuonnin arvo kasvoi 83 prosenttia ja volyymi laski 7,5 prosenttia. Alkuvuodesta kysyntä on jopa laskenut, tammi-kesäkuussa energiapuun kauppamäärä pieneni viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden hintoja nostaa Ukrainan sodan ja saatavuusongelmien lisäksi päästökauppa. Sekä energiapuun että polttopuun hinnoissa on alueellista vaihtelua. Maakaasuun ja muihin fossiilisiin verrattuna puuenergian hinta on pysynyt melko vakaana. ”Epävarmuuksia on paljon, ja hintakehityksen ennustaminen tällaisessa maailmantilanteessa on vaikeaa”, Niinistö sanoo. kimuspäällikkö Johanna Roudan kanssa, että metsähakkeen keskilaitoshinta nousee tämän vuoden aikana 20–30 prosenttia. Viime vuonna hinta nousi viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hinnat ovat nousseet rajusti. Venäläisen puun tuonnin loppuminen lisää hintapainetta kotimaiselle energiapuulle.
ja kumottiin 15.8. Oliko kantokäsittelyvelvoitteen lieventäminen tarpeellista. Asetusmuutos liittyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan ja siitä seuranneeseen kantokäsittelyaineen saatavuuden epävarmuuteen. Asetusmuutos on hidas ja jäykkä tapa reagoida poikkeustilanteisiin. Päivitetty laki astuu näillä näkymin voimaan ensi vuoden alkupuolella.. Päivitämme metsätuholakia juurikäävän torjunnan osalta nyt syksyllä. ERNO JÄRVINEN KUKA: Maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos MITÄ: Päätehtäviä yksikön johtaminen sekä metsäpolitiikan valmistelu MITEN: Juurikäävän torjuntakautta lyhentävää asetusmuutosta oli valmisteltu noin kuukausi, kun Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiöstä ministeriöön 1.4.2022. Minkälaisia vaikutuksia hätäasetuksella oli. Pääosa kantokäsittelystä tehdään ureapohjaisella torjunta-aineella. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9547_.indd 14 9547_.indd 14 12.8.2022 14.50 12.8.2022 14.50. Miksi. Olemme seuranneet tilannetta ja viimeisin kesän aikana tehty kysely ja lausuntokierros vahvistivat käsitystämme, ettei saatavuuteen liity enää epävarmuutta. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI OLIKO KANTOKÄSITTELYKAUDEN LYHENNYS TARPEEN. Miten varaudutte tuleviin poikkeustilanteisiin. Uhka torjunta-aineen loppumisesta ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymisestä oli todellinen. Torjuntavelvoite ilman muuta säilyy, mutta jatkossa laki mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli torjunta-aineiden saatavuudessa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Jos urean käyttöä olisi jouduttu priorisoimaan, se olisi todennäköisesti mennyt ennen kaikkea liikenteeseen. Ureaa tarvitaan myös kuljetuksissa. Jotta vastaavia asetusmuutoksia ei jatkossa tarvita, metsätuholakia päivitetään, metsäneuvos Erno Järvinen kertoo. 1 2 3 4 Juurikäävän torjuntakautta lyhentävä asetusmuutos astui voimaan 6.5. Seurantamme mukaan kantokäsittelyä on kuitenkin tehty lähes normaalisti asetusmuutoksesta huolimatta. Asetusmuutos nosti kantokäsittelyä edellyttävää lämpötilarajaa nollasta seitsemään asteeseen ja rajasi turvemaat velvoitteen ulkopuolelle
Samoin sadon onnistumisella on merkitystä. Ensimmäiset thaipoimijat tulivat Suomeen vuonna 2005. Olemme saaneet puheluita, että yrityksillekin kerättäisiin enemmän, jos ostopisteitä olisi runsaammin.” Puolukka on satoisin marja, ja sitä on poimittu parhaimmillaan 11,2 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Tutkimusta on teetetty vuodesta 1977 lähtien. Lakan kauppaantulomäärä on sen sijaan laskenut hieman 1990-luvulta, mutta melko tasaisena sekin on pysynyt. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että thaipoimijoilla on ollut suuri vaikutus marjojen kaupallisiin poimintamääriin. Toki Suomen metsätieverkosto on hyvä.” Partasen mukaan suomalaisten marjanpoimintainnostus on korona-aikana kasvanut. MARIA KARUVUORI LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN Mustikka, puolukka ja lakka ovat Suomen kaupallisesti merkittävimmät marjat. “Suoramyynti poimijalta kuluttajalle on lisääntynyt. “Poiminnan pitää olla tehokasta ja se pitää järjestää niin, ettei tule kovin pitkiä kantomatkoja. 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Lä hd e: Ka nt ar TN S Ag ri O y Puolukka Mustikka Lakka 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 Puolukan, mustikan ja lakan kauppaantulomäärät vuosina 1990–2021 1000 kg Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9548_.indd 15 9548_.indd 15 12.8.2022 14.52 12.8.2022 14.52. Odotukset ovat siis korkealla.. Marjoja ei poimita kaikkein syrjäisimmiltä seuduilta. Tilasto ei kata yksityishenkilöiden poimintaa eikä kaikkea torikauppaa. Mustikkaakin on saatu vuonna 2015 kauppoihin 7,2 miljoonaa kiloa. MUSTIKAN ja puolukan kauppaantulomäärät ovat olleet kasvussa vuosituhannen vaihtumisen jälkeen, mutta vuosittaista vaihtelua on yhä paljon. Harvinaisempaa lakkaa on sen sijaan kerätty eniten 1990-luvulla, 773 000 kiloa vuonna 1994. Tämä selviää Ruokaviraston Kantar TNS Agri Oy:llä teettämästä Marsi-tilastotutkimuksesta. Viime vuonna mustikan sato onnistui hyvin ja kaupalliseen tilastoon päätyi 5,2 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna mustikan pölytys onnistui ennätyksellisen hyvin ja thaipoimijoitakin on tullut koko lupien sallima määrä, 4 000
Lähde: Luonnonvarakeskus METSÄKANALINNUILLA MENEE PAREMMIN Muutamia vuosia jatkunut metsäkanalintujen kantojen maltillinen kasvu tai säilyminen ennallaan jatkuu myös tänä vuonna, kertovat kesän riistakolmiolaskennat. 11 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näyttää keskenkasvuiselta. Voisi riittää, jos istuttaisi kuuset verhopuuston alle, ehkä taimitassujen kanssa. ”Riekkoa lukuun ottamatta metsäkanalintuja on hyvin Pohjoisja Itä-Suomessa, muualla tilanne on heikompi”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta Kesän hyvä marjasato auttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytymistä loppuvuoden aikana. Teeren (kuvassa) ja metson kannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoa ja riekkokanta hieman sen alapuolella. Kaikkein yleisin saalislaji on sepelkyyhky. Sijainnista riippuen esimerkiksi lehtikuusi, visakoivu tai jalot lehtipuut.” A. Nyrkkisääntö tuossa olisi, että runkoluvusta puolet pois, jäävät puut rauduksia. Metsälehti.fi-sivulla parviäly pohti ostopalstan pelastamista. Sitten vasta koivut pois, kun kuuset ovat ylittäneet heinän pituuden.” Puuki ”Lehtomainen kangas ansaitsisi kyllä kasvaa monimuotoisuuden kannalta muita puita kuin kuusta. Jalkanen ”Harvenna koivut kasvatustiheyteen ja unohda 10 vuodeksi. Jos järeyttä löytyy kunnolla, niin kaikki pois tai vain puolet.” Jätkä ”Raivaussahan kanssa sipistelyä pienten koivujen kanssa ja ehkä harvennusta polttopuuksi isompien puiden osalta tiheikkökohdista. Viime vuonna niitä pyydettiin 257 000 kappaletta eli 11 lintua metsästäjää kohti. Sitten katsomaan, niin siellä on kaksijaksoinen koivu-kuusimetsikkö tulossa.” derHorst ”Jättäisin parhaat raudukset kasvamaan, hiekset energiapuuksi.” Tamperelainen Mitähän tänne laittaisi. Nimimerkki Hämis kyseli, mitä tehdä huonolla hoidolla olleelle metsätilalle. W IK IM ED IA CO M M O N S 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9549_.indd 16 9549_.indd 16 12.8.2022 14.54 12.8.2022 14.54. Kymmenen vuoden kuluttua seuraava toimenpide
Jos tulee pitkä kuuma kesä, nekin yrittävät vielä lisääntyä”, kertoo tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta. ”Tällä hetkellä aikuistuneet kirjanpainajat ruokailevat ja miettivät, minkälainen sää on. Luke/Erkki Oksanen Puumala Savonlinna Jämsä Ähtäri Seinäjoki Mäntyharju Kuopio Kajaani Lahti Hämeenlinna Harjavalta Tampere Lappeenranta Porvoo Lohja 2800-5000 5000-10000 10000-12500 12500-15000 15000-19960 saalistiedoissa puutteita Kirjanpainajia per pyydysryhmä Saarijärvi TIESITKÖ. Se kehittyy parhaillaan kaarnan alla ja kuoriutuu säiden salliessa elokuun lopulla. ALKUKESÄSTÄ munittu kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi on nyt kasvanut ja kehittynyt aikuisiksi. ”Jos hellepäiviä tulee lisää, varmaan pohjoisessa paukkuu ennätykset saalismäärien suhteen”, Melin ennakoi.. Jos tulee kylmä sää, ne painuvat talvehtimaan. ”Toisen sukupolven riskistä puhutaan paljon, mutta jos toinen sukupolvi syntyy, syksy on jo niin pitkällä, etteivät ne todennäköisesti ehdi kehittyä aikuisiksi ja selviydy talvesta.” Helteinen elokuu mahdollistaa myös sisarsukupolven aikuistumisen. Eteläja Keski-Suomessa ne porautuivat ulos rungoista heinäkuun puolivälin tienoilla, pohjoisessa elokuun alussa. Melin arvioi kuluneen kesän olleen kirjanpainajille keskinkertainen. Metsälehti Makasiini 17 9550_.indd 17 9550_.indd 17 12.8.2022 15.42 12.8.2022 15.42. l TIIA PUUKILA Keski-Suomessa ennätysmäärä kuoriaisia Kulunut kesä on ollut kirjanpainajille keskinkertainen. Keväällä kertaalleen lisääntyneet kirjanpainajat parittelivat lämpimillä paikoilla uudelleen kesäkuun lopulla ja munivat niin kutsutun sisarsukupolven. Kuoriaisia on eniten perinteisillä alueilla Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, mutta myös Keski-Suomen pohjoisosissa on saatu korkeampia saalismääriä kuin aikaisempina vuosina. LU KE /E RK KI O KS A N EN LÄHDE: MARKUS MELIN/LUKE Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin Kaarna irtoaa herkästi kirjanpainajan valtaamista puista. Jos elokuu jatkuu lämpimänä, kesällä aikuistuneet kirjanpainajat porautuvat uudelleen runkoihin, tekevät lisää tuhoja ja munivat pelätyn toisen sukupolven. Tuulenkaatoja ja hakkuuaukon reunakuusia kannattaa edelleen tarkkailla etenkin alueilla, joissa seurannan riskiraja, 15 000 kirjanpainajaa, on tänä kesänä ylittynyt
Se oli suomalaisen metsänjalostuksen lähtölaukaus. ”TÄÄLLÄ SE ON!” Ensimmäiset pluspuut valittiin Punkaharjulla 75 vuotta sitten. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SIRPA MIKKONEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 18 9551_.indd 18 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
Vilkkaimmillaan siemenviljelysten perustaminen oli 1960–70-lukujen vaihteessa. Nykyään tuottavia siemenviljelyksiä on arviolta noin 1 100 –1 200 hehtaaria. Etsimämme männyn ja muiden metsän parhaimmistoon valittujen puiden oksien kärjistä tehtiin vartteita ja perustettiin ensimmäisiä siemenviljelyksiä 1950-luvun alussa. Hän vastaa metsänjalostusohjelmasta, jonka tehtävänä on tukea siemenviljelysohjelmaa ja huolehtia, että tulevista siemenviljelyksistä saadaan ajallaan parasta mahdollista siementä. ”Tulevaisuuden jalostushyötyjen en”Jalostetaan siis kasvua, mutta ei laadun tai kestävyyden kustannuksella.” Tutkijat Matti Haapanen (vas.) ja Seppo Ruotsalainen auttoivat pluspuun etsinnässä harjutien tuntumassa Punkaharjulla. JJ ÄNNITTÄÄ. Täällä samaisessa metsässä Metsäpuiden rodunjalostussäätiön toiminnanjohtaja Risto Sarvas kulki 75 vuotta sitten ja merkitsi ensimmäiset pluspuut eli laadultaan erityisen hyvät puuyksilöt. Jossain tuolla sen pitäisi olla. Vanhimmat jalostetut männiköt ovat vasta nelikymppisiä ja kuusikot kolmikymppisiä”, Haapanen kertoo. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneiden metsien määrä ei kuitenkaan lisäänny kovin nopeasti. Uuden polven siemenviljelyksiä Matti Haapanen on tehnyt uransa metsänjalostuksen parissa. Sen valinta käynnisti metsänjalostustyön, jonka tuloksista metsänomistajat saavat nykyisin nauttia viljelyvarmojen, reippaasti kasvavien ja laadukasta puuta tuottavien tainten muodossa. Etsimme yhtä suomalaisen metsänjalostuksen historian merkkipaalua: vanhinta pystyssä olevaa pluspuuta. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 20 9551_.indd 20 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58. ”Laskeskelin tilastoista, paljonko jalostettua aineistoa on viljelty. Kuljemme polkua Punkaharjun harjutiehen rajautuvassa männikössä. Päädyin pariin miljoonaan hehtaariin, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia metsäalasta. Toiseksi oppaaksi lähteneellä Seppo Ruotsalaisella puolestaan on yli 40 vuoden kokemus männyn jalostuksesta sekä jalostusaineiston testauksesta. Tutkijat Matti Haapanen ja Seppo Ruotsalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) keskustelevat ja viittelöivät toisilleen. Ne tuottavat perimältään parhaimpien puiden siementä jokavuotisiin istutuksiin ja kylvöihin. Sitä, kuinka paljon parempaa tuottoa tulevaisuuden siemenviljelmiltä on luvassa, Haapanen ei lähde veikkaamaan. Etsimämme E2-tunnuksella rekisteröity pluspuu oli ensimmäisiä, jos ei ensimmäinen, metsistä valittu laadukkaan männyn esikuva