ELOKUUTA • NUMERO 5/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 1 TE EM A : M ET SÄ N KA SV AT U S 8707_.indd 1 10.8.2021 14.10. VILJELE & VARJELE METSÄNHOITO 14 kysymystä rämeistä METSÄNKASVATUS YKSI MENETELMÄ EI RIITÄ Mukana tiede liite! Kia e-Niro sujuvasti sähköllä VIILANOHJAIMET VERTAILUSSA PUUTA TARVITAAN SYKSYLLÄKIN NÄIN JAAT PESÄN METSÄT ›› Valamon luostarin metsiä hoidetaan kohtuudella 12
Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina ja me hyödynnämme ne tukkija kuitupuiksi järeyden ja markkinatilanteen mukaan. Metsän uusi Järeysrunkohinta on pitkä harppaus nykyaikaan Puukauppa uudistuu harvennuksissa puutavaralajikaupasta kaikille järkevämpään, järeyteen perustuvaan runkohintaan. Selkeästä hintamatriisista näet heti, mitä vähintään tienaat – ja joustoa löytyy puutavaran järeyden mukaan myös ylöspäin. Lue lisää Järeysrunkohinnoittelusta ja sen käyttöönottoaikataulusta: metsaforest.com/jareysrunkohinta Koska puut kasvavat pitkinä – ei pätkinä 8708_.indd 2 10.8.2021 14.12. Siksi pystymme tarjoamaan rungoistasi erittäin kilpailukykyisen hinnan
18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Matias Honkamaa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Vaikea valinta 6 METSÄNOMISTAJA : Köyhät veljet, vauras luostari 12 KIIHTYVÄÄ KASVUA VAI KELLASTUVIA KOIVUJA 14 METSÄTYYPPI : Kiinnostavatko metsäammatit nuoria. 47 PIKATESTI : Viilanohjaimet vertailussa 48 PERINTÖMETSÄ : Kolme tapaa pesänjakoon TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäteollisuuden veto jatkuu 52 PUUMARKKINAT : Puuta tarvitaan syksylläkin 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kerralla enemmän myyntiin 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Kohtuullinen hinta, erikoinen paikka 56 TILAMARKKINAT : Hinnoissa reipasta nousua 57 KOEAJO : Kia e-Niro kulkee sähäkästi sähköllä LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Lahopuun puute uhkaa metsäluontotyyppejä 62 LUHTA : Hiljainen katastrofi 70 PILKKEET : Loiset menestyvät 72 MAKASIINIKRYPTO 74 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Metsänomistajien suosikki MATIAS HONKAMAA JUHA OLLILA JMP S . 62 Hiljainen katastrofi Putsauksen paikka JO RM A LU H TA ”Väärää menetelmää ei ole”. 15 ETELÄSSÄ PIENET AUKOT 16 LUKIJAN KUVA : Ei mennyt ihan putkeen TEEMA 18 METSÄNKASVATUS : ”Väärää menetelmää ei ole” 28 VAIKUTTAJA : Uusi edunvalvoja OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä rämeistä 40 SAHA KÄYNTIIN : Putsauksen paikka 42 TUTKIMUS : Matalampi oja riittää 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Mars ruohojen kimppuun 44 KYSY POIS : Mitä tehdä tuulenkaadoille. 40 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8709_.indd 3 6.8.2021 15.02
Kaiken lisäksi lappilaishotellin seinällä oli hieno kuva Kekkosesta kalassa.” 8710_.indd 4 6.8.2021 15.07. Käykää muutkin. Juttu alkaa sivulta 18. Vaikka tietoa on jo nyt paljon saatavilla, päätöksen tekeminen on joskus vaikeaa – niin pienillä kuin isoillakin metsätiloilla. Ilman sitä ei syntyisi keinoja selvitä maailmanlaajuisesta pandemiasta. Tulosten perusteella metsänomistaja päättää, mikä on hänen kannaltaan kullakin kohteella paras hakkuutapa. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”TIETÄVÄTKÖ ne tuon siellä MTK:ssa, kysyi ällistynyt ystäväni, kun kerroin uuden metsäjohtajan olevan koulutukseltaan biologi. Siitä huolimatta poliittista ratkaisua siitä, miten avohakkuisiin tulisi valtion mailla suhtautua, ei vielä ole löytynyt. Tieteen tehtävänä on selvittää toimenpiteiden vaikutuksia. Eduskunnassa on kohta kaksi vuotta pohdittu, pitäisikö Metsähallituksen luopua avohakkuista kokonaan. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vaikea valinta Lehden välistä löydät Metsälehden tiedeliiteen. Marko Mäki-Hakolan kanssa keskustelin esimerkiksi MTK:n konservatiivisesta imagosta.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”PUUKAUPPAKATSAUKSEN tekeminen oli tällä kertaa tavallista kiintoisampaa, koska nyt tähyillään suuntaa alkavalle puukauppasyksylle. Lisää ymmärrystä hakkuutavoista tuhatkertaisesti verrattuna Twitteriin. Onneksi metsäntutkimuksella on Suomessa vankat perinteet. Näyttää siltä, että moni ehtii vielä loppuvuodesta tehdä hyviä kauppoja.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MENEILLÄÄN on tutkitun tiedon teemavuosi 2021. Tieteen ja muun yhteiskunnan liitosta kehkeytyy keksintöjä, liiketoimintaa ja hyviä käytäntöjä. Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen. Tänä vuonna sen aiheena on – teidän lukijoiden toiveesta – harvennushakkuu. Myös metsien hoito perustuu tutkittuun tietoon. Jo nyt on selvää, että yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsiä ei ole. Alun perin kansalaisaloitteena syntynyttä esitystä käsitellessään maaja metsätalousvaliokunta on kuullut kymmeniä oman alansa parhaita asiantuntijoita. Kyselyn ohje on sivulla 70.. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”KÄVIN Rovaniemellä tutustumassa demometsään. Parhaillaan uusia tutkimustuloksia kaivataan erityisesti avohakkuun vaihtoehdoista kuten poimintahakkuista. Paljon on kuitenkin vielä tutkittavaa, ja kun tutkimuskohteena on metsä, tuloksia on usein varauduttava odottamaan pitkään. Tässä numerossa toimittaja Valtteri Skyttä esittelee Rovaniemelle perustettua laajaa tutkimusaluetta, jossa vertaillaan erilaisia metsänkäsittelytapoja. Korona-aika on antanut kampanjalle uutta pontta, sillä viimeistään nyt on tullut selväksi, miten tärkeää tiede on. Siksi olisi järjetöntä esimerkiksi kieltää avohakkuut lailla
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tielle ei hyvinvointia riitä: se on kuin perunapelto ja uhkaa luhistua, paikkaa on paikan päällä. Yli 10 000 metsähehtaaria luovuttaa puita tätä tietä pitkin Suomen hyvinvoinnin rakentamiseen. KUVA: RISTO PÖNTINEN 8710_.indd 5 6.8.2021 15.07. Metsälehti Makasiini 5 Vanhamäentie Mikkelistä luoteeseen 3.8.2021. Tie kulkee upeiden, hyvin hoidettujen ja järeiden metsien läpi
”Mutta me suhtaudumme täällä kaikkeen rauhallisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden suurin juhla. Se on myös suuri metsänomistaja, jonka metsänhoidon periaatteena on viljely ja varjelu. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT MATIAS HONKAMAA J OSSAIN vaiheessa keväällä 2020 arkkimandriitta Mikael ymmärsi, että kesää ei tulisi. Ei yhtäkään ryhmää ravintolan valamolaiseen teepöytään, yöpymään hotelliin tai ostamaan matkamuistokaupasta tuohuksia, ikoneita ja marjaviinejä. Ei ainakaan sellaista, johon Valamon luostarissa oli totuttu. Sodan syttyminen 1939 lopetti matkailun. VALAMO Metsälehti Makasiini 6 8711_.indd 7 6.8.2021 14.28. Luostarissa se on vuoden merkittävin aika mutta samalla hetki, jolloin rahakirstun pohja häämöttää ja kesän turistibusseja aletaan odottaa. Evakkoon lähdettiin Laatokan jään yli. Laatokan saaressa sijaitsevaan vanhaan Valamon luostariin alkoi tulla turisteja Pietarista 1800-luvun loppupuolella. ”Olihan se shokki”, isä Mikael sanoo yli vuotta myöhemmin. Helmikuussa 1940 Valamon asukkaat ja omaisuus – se mitä mukaan mahtui – pakattiin 40 armeijan kuorma-autoon. Suomen itsenäistymisen jälkeen matkailijat tulivat Suomen suurista kaupungeista. Luotamme siihen, että Jumala huolehtii meistä.” Laatokan yli Heinävedelle Valamon tuhatvuotisessa historiassa riittää mullistuksia. Tsaariperheellä oli luostarissa oleskeluun jopa oma huoneisto. Valamon luostari on ortodoksiperinteen tyyssija, jonka asukkaat ovat sitoutuneet vaatimattomaan elämään. Nyt yhtään linja-autoa ei ollut tulossa
Suunnitelmia muutetaan omistajan tarpeiden mukaan.” 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8711_.indd 8 6.8.2021 14.28. Sodan jälkeen oli muutenkin niukkaa. Niiden turvin ostettiin 50 hehtaaria peltoa ja 300 hehtaaria metsää Heinävedeltä. 1940ja 50-luvuilla Uudessa Valamossa kävi lähinnä pyhiinvaeltajia, jotka toivat mukanaan omat eväät. Jumala – tai kuka lienee – oli osannut kolmisen vuotta aiemmin lähettää veljestön avuksi metsätilanhoitaja Raimo Asikaisen. Hakkuu tehtiin viime tammikuussa. ”Kysehän on suunnitelmasta. Luostarilla oli onneksi ollut varoja pankissa. Säästöpuita on FSC-sertifioinnin vaatima määrä ja ne on sijoitettu ryhmiin aukon laidoille. Metsänhoitomielessä se ei ollut katastrofi. Kyseessä oli seuraaville viidelle vuodelle suunnitellut hakkuut, jotka piti taloustilanteen vuoksi toteuttaa kerralla. Kesällä aukealla törröttää kuusen taimia, joita kuivuus ei näytä vaivanneen. Kyse oli taakse jäänyttä Valamoa vaatimattomammasta paikasta. Arkinen saviastia Metsään luostari turvasi 80 vuotta myöhemmin kohtaamassaan kriisissä. Metsistä tuli 300 000 euron nettotulos”, Asikainen kertoo yhden aukon laidassa. Karttasovellus ohjaa vaeltajia rukousja runoreiteillä. Matkailijoille ei yksinkertaisesti ollut tilaa saati palveluja. Koronavuoden hakkuiden suurin yhtenäinen aukko Valamon metsissä on noin kuusi hehtaaria. ”Päätehakkuuta tehtiin kahdeksan hehtaaria ja harvennushakkuuta 42 hehtaaria. Noin 200 Valamon, Petsamon ja Konevitsan luostareiden munkkia löysi uuden kodin Papinniemen kartanosta Heinävedeltä. Yksin 200 ikääntyneen miehen ruokkiminen säännöstellyissä oloissa vaati ponnistelua. ”Minä olen luostarin arkinen saviastia”, hän sanoo ja tarkoittaa olevansa luterilainen yrittäjä, jonka työajasta noin kuukausi vuodessa kuluu Valamon asioihin
Metsien keski-ikä on nyt 40–50 vuotta. Luostarin metsiä uudistettiin harsintahakkuiden jäljiltä 1970ja 80-luvuilla. Luostarin alueelle perustettiin pieni Igumeni Sergei johtaa Valamon luostaria. Valamon pääkirkko on rakennettu 1977. ”Tällä kymmenvuotiskaudella se saadaan nostettua 190 kuutioon. Se tarkoittaa, että metsistä saatava nettotulo olisi 100 000 euroa vuodessa”, kertoo Asikainen. Luostarissa hiljennytään Matkailijat kiinnostuivat luostarista uudelleen 1960-luvulla. Metsälehti Makasiini 9 8711_.indd 9 6.8.2021 14.28. Vuonna 1954 tilatussa metsäsuunnitelmassa keskimääräinen puumäärä hehtaarilla oli vain 92 kuutiota. Sodan jälkeen luostarin metsiä hakattiin surutta. ”Olemme miettineet korona-aikana sitä, että ei ole hyvä olla niin riippuvainen siitä, että tänne tulee paljon ihmisiä”, sanoo isä Mikael. Tilanne on noista vuosista parantunut. Vaikka varsinaisia asukkaita on vain 13, luostari työllistää parikymmentä ihmistä. Luostarille se merkitsee vakautta. Suunnitelmia muutetaan omistajan tarpeiden mukaan”, Asikainen sanoo. Niinpä majoitustilaa vapautui matkailijoiden käyttöön. Hän on varajohtaja ja vastaa luostarin taloudenhoidosta. Korona-aikana luostarin kävijöiden joukossa on ollut aiempia vuosia enemmän nuoria ja perheitä. Puumäärä hehtaarilla on kasvanut 150 kuutioon. VALAMON LUOSTARI ORTODOKSINEN munkkiluostari TOIMINUT Heinävedellä vuodesta 1940 alkaen ENSIMMÄISET maininnat Laatokan saaressa sijainneesta Valamon luostarista ovat 900-luvulta OMISTAA 470 hehtaaria metsää Heinävedellä, Liperissä ja Outokummussa LUOSTARIN veljestöön kuuluu 13 jäsentä LUOSTARIA johtaa igumeni Sergei ”Kysehän on suunnitelmasta. Noihin aikoihin suuri osa Laatokalta muuttaneista munkeista oli siirtynyt ”tuonilmaisiin” eikä uusia ollut tullut tilalle. Myös luostaria koski kansanhuoltovelvollisuus, joten metsistä otettiin reippaalla kädellä polttopuuta ja egyptinparrua
Nykyisin sillä on lähes 500 hehtaaria metsää, hotelli, ravintola ja mittaamattoman arvokkaita aarteita, jotka pelastettiin vuonna 1940 Laatokan jään turvin. Silti matkailuyrityksille suunnatut koronatuet jäivät pääosin saamatta. Alueelle rakennettiin hotelli, kulttuurikeskus ja kansanopisto. Luostari ei ole yritys, yhdistys, säätiö eikä seurakuntakaan, koska se ei verota jäseniään ja vain luostarin asukkaat voivat olla jäseniä. PEFC-sertifikaatti luostarin metsillä oli ennestään. Heidän joukossaan oli uusia kasvoja, nuoria ja perheitä, kun aiemmin luostarin kävijöistä valtaosa oli ollut eläkeläisryhmiä. Siihen voi liittyä hänen yrityksensä Carelian Forestin kautta. Se päättyy aamukuudelta, kun pääkirkon kellot kutsuvat jumalanpalvelukseen. Yksi ensimmäisistä jäsenistä oli luostari, jolle liittyminen metsäyhtiöiden sertifiointiin olisi ollut hankalaa. Sertifiointia varten Asikainen perusti riippumattoman FSC-ryhmän. ”Ihmisen ahneus ja välinpitämättömyys on vaikuttanut siihen, että meillä on ilmastonmuutos ja esimerkiksi ennennäkemättömiä tulvia Keski-Euroopassa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8711_.indd 10 6.8.2021 14.28. Uusi pääkirkko oli valmistunut jo 1977. Arkkimandriitta Mikael on luostarin taloudesta vastaava varajohtaja. Kun luostarin suuri omaisuus tulee puheeksi, luostarin johtaja, igumeni Sergei vastaa varovaisesti: ”Kaikki on suhteellista”. Heinäkuu 2020 toi matkailijat takaisin. Niiden varrella on 42 hehtaaria erikoisaluetta, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan. Tuhat vuotta vanha organisaatio tuottaa usein viranomaisille päänvaivaa, mutta enimmäkseen siihen sovelletaan seurakuntiin sopivia pykäliä. Tämä liittyy myös luostarin vastikään hankkimaan FSC-sertifikaattiin. Niinpä luostari on julkisyhteisö, jonka tulee kilpailuttaa puukaupat ja metsänhoitotyöt. Suurin osa matkailijoista poistuu iltaan mennessä. Onneksi siihen on nyt herätty. Metsässäkin hiljennytään. Hiljaisuus alueella alkaa yhdeksältä illalla. ”Metsässäkin on alueita, joita hyödynnetään, ja toisia, joita suojellaan.” Metsätilanhoitaja Raimo Asikainen (oik.) tuntee Valamon metsät perusteellisesti. Kemeratukia se ei saa, koska sen päätoimiala on matkailu, ei metsätalous. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä”, hän sanoo. Jos halkaisee puun Munkit ovat sitoutuneet köyhyyteen ja heidän henkilökohtainen omaisuutensa on vähäinen. Ortodoksiseen ihanteeseen kuuluu luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen ja kohtuullisuus. Luostari on ennen kaikkea hiljentymisen paikka. Talvi oli jälleen hiljainen, mutta nyt kesälomakaudella luostari on täyteen buukattu. Matkailun kult a-aika sijoittuu 1980-luvulle. Luostarin mailla kulkee useita retkeilyreittejä. Toki luostari on vauras. kioski, jossa myytiin postikortteja, hengellisiä kirjoja ja painokuvaikoneita, myös virvokkeita. Kaikkiaan 25 hehtaaria on kokonaan suojeltu. Isä Sergei haluaa puhua myös kohtuullisuudesta
”Meillä olisi valtavasti työtä metsäalan osaajille. Esimerkiksi omassa puusepänverstaassa, jonne otetaan metsistä jonkin verran kotitarvepuuta. Luostari käyttää luonnontuotteita monipuolisesti tarpeisiinsa ja pitää metsien hoidossa etusijalla kestävää metsätaloutta. Niin metsässäkin on alueita, joita hyödynnetään, ja toisia, joita suojellaan”, sanoo isä Mikael. Viljele ja varjele. 2. Useimmat metsänhoitotyöt hoitaa joku alueen metsäpalveluyrityksistä. Ortodokseilla on sanonta: Jos halkaisee puun, sielläkin Jumala on.” Ja kyllä luostarinkin puita halkaistaan. Molemmat metsäkoneet on varustettu superergonomisella, vaivoja estävällä ja tuottavuutta lisäävällä sisaryrityksen (Salli Systems) satulaistuimella. Niistä valmistetaan pitkospuita, lautoja pieniin korjauksiin, aitoja sekä ikonin pohjia ja ristejä metsähautausmaalle. Kuuliaisuusveli Mikael on kuluneen talven aikana opiskellut Toivalan ammattiopistossa metsätaloutta. ”On erilaisia maa-alueita: kasvimaita, peltoja, puistoja, luonnontilaisia alueita. Mutta jos talkootyö kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä”, sanoo Asikainen. Valamon hautausmaa on karjalaisen perinteen mukainen metsähautausmaa. Kuulostaa houkuttelevalta. Yksi veli ei kuitenkaan paljoa ehdi liki viidensadan hehtaarin tilalla. Retkeläisten on mahdollisuus saada isännän ja kehittäjän agr. Lisämaksusta järjestämme teille myös yrttisaunan saunottajineen Suomen parhaassa saunassa. Usein talkootyö tehdään puutarhassa tai keittiössä. Pakettiin kuuluu myös terveyslounas Sahalan kartanon ravintolassa ja tietoisku monisteineen elinvoimaa ylläpitävistä elinja ravitsemustavoista. Kuusi päivää raivaussahatyötä metsässä ja kuusi iltaa ja yötä vetäytyneenä luostarin hiljaisuuteen. Koivikko alkaa jo väistyä kuusien tieltä, osa koivuista on niin lahoja, että ne on pakko poistaa lähiaikoina. Metsä on myös pyhä. Niinpä myös metsien käyttöön sovelletaan kohtuullisuutta ja Raamatusta kumpuavaa viljelyn ja varjelun periaatetta. 3. Meillä on useita poikkeavia asioita esiteltävänä kuten ajouramätästyksen nopeakasvuisia uudistuskohteita jo 30 v ajalta, 1200 kpl/ha istutus, 600 kpl/ha ensiharvennusta ja 200 r/ha loppukasvatuskohteita, itse kehitetyn RAKSU:n (kevyet oksasakset, joissa kantokäsittelylaite) avulla tehdyt laajat taimikoiden varhaishoidot, koivun-, männyn ja lehtikuusen karsintakohteita, tuhkalannoitusta 40 v ajalta, 1telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä, 8 t kaivuriin rakennettu kaatopää jatkopuomilla ja uusi Valtra metsävarusteinen traktori metsäperäkärreineen. ”Se on Jumalan luoma, Jumalan kädenjälki ja läsnäolo näkyy metsässä. METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnettu 1000 metsähehtaarin Sahalan Kartano tarjoutuu olemaan kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajille, että metsäammattilaisille. sahalan kartano 2x130 mm Makasiini_92mm 28.6.2021 11.38 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 11 8711_.indd 11 6.8.2021 14.28. Tavoitteena on kokonaisvaltainen luonnonhoito, arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen, luostarin aineettomien virkistys-, luontoja maisema-arvojen turvaaminen sekä kestävä puuntuotanto. Retken hinta on 1000 € + alv ja 12 €/ lounas/hlö. Hautasmaalla puunkaatoon tarvitaan arboristi, mutta luostarilla on myös oma metsuri. ”Valamon koivikko, monet sanovat hautausmaasta”, isä Mikael kertoo. l VALAMON LUOSTARIN METSÄNHOIDON PERIAATTEET 1. Koska se on luokiteltu vaaralliseksi työksi, pitää olla koulutus ja tottunut käyttämään raivaussahaa. Luostariin on perinteisesti kuulunut talkootyö. Veli-Jussi Jalkanen 3 t selostus retkeläisille. Lähteenä käytetty myös kirjaa Evakkomunkit Heinävedellä, Uuden Valamon arkea 1940–1973.. Talkoolaiset viipyvät viikon, saavat ruuan, majoituksen, osallistuvat palveluksiin ja pääsevät hetkeksi osaksi luostaria. Tiedustelut: Konttoripäällikkö Tiina, tiina@sahalankartano.fi, 040 8385599
Kuluva kesä on tuntunut välillä tukahduttavan kuumalta. ”Suhteellisesti eniten kasvu lisääntyy Keskija Pohjois-Suomen metsissä, joissa sadanta ja lumipeitteen sulamisen tuoma kosteus mahdollistavat kasvun”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 600 800 1000 1200 Lä hd e: Ilm at iet ee n la ito s Tuhannen raja rikki toistamiseen Lämpösummat vuosilta 2001–2021 kasvukauden alusta heinäkuun lopulle (29.7.). Sitä se on ollut myös tilastojen valossa. Tällöin lämpösumma olisi Keski-Suomen korkeudella yli 2 000 astepäivää, eli samaa luokkaa kuin Ranskassa nyt. HEINÄKUUN LOPULLA tehoisan lämpötilan summakertymä oli Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittauspisteellä 1 007 vuorokausiastetta. KIIHTYVÄÄ KASVUA VAI KELLASTUVIA KOIVUJA. Se on ollut yllätys tutkijallekin.” . Se on 208 vuorokausiastetta enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajankohtana vuosina 1981–2010. Lisääntyvä lämpösumma kiihdyttää tutkitusti puiden kasvua. On ennakoitu, että koko kasvukauden lämpösumma voi Suomessa nousta jopa 1 000 vuorokausiasteella vuosisadan loppuun mennessä. Vuorokausiaste on tehoisan lämpötilan summan yksikkö. ”Tänäkin kesänä lämpö yhdistyi tavanomaista vähäisempiin sateisiin, mikä on saanut myös kallioisilla mailla kasvavia koivuja kellastumaan heinäkuussa. Toisaalta sateiden ennakoidaan vähenevän merkittävästi samalla, kun lämpö lisää haihduntaa. TLS (°Cvrk) 2001 2021 2011 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8712_.indd 12 6.8.2021 15.20. Mitattu Jokioisten mittauspisteellä. Kärsijänä on etenkin kuusi. Napapiirillä ilmasto olisi kuin Puolassa tänä päivänä
14,2 MM Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista pienempi. Metsälehti Makasiini 13 8712_.indd 13 6.8.2021 15.20. Helteiden takia sisarsukupolven kehittyminen laajassa osassa Suomea vaikuttaa todennäköiseltä. Vuosina 2017–19 niitä oli heinäkuussa keskimäärin 521. 845 Tämän vuoden heinäkuussa Suomessa oli 845 maastopaloa. Rannikkoalueilla ja pohjoisimmassa Lapissa pidennystä on odotettavissa hiukan enemmän. Sisarsukupolvi luvassa Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, ja sisarsukupolvi, kun vuorokausiasteita on 1 150. 20 PÄIVÄÄ Jo lähivuosikymmeninä kasvukausi pidentyy suuressa osassa Suomea kymmenkunta päivää molemmista päistä. Vähiten satoi Kilpisjärvellä, 14,2 millimetriä. Paikoin oli harvinaisen vähäsateista, eli yhtä kuivaa on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa
1 2 3 4 Mihin metsäalan tehtäviin erityisesti tarvittaisiin lisää tekijöitä. Sekin on äärimmäisen tärkeää, ettei tule virhevalintoja. Joitakin kiinnostaa, kertoo Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi. Minkälainen on tyypillinen opintoretki. Jos koronatilanne sallii, juhlimme 10-vuotista taivalta 18. elokuuta järjestämällä pop up -ulkotapahtumien sarjan Pohjois-Savossa. Jos viitisenkymmentä alkaa opiskella metsäalan perustutkintoa, yhden käden sormilla voi laskea porukan, joka lopulta suuntautuu metsuriopintoihin. Kuinka monta nuorta on osallistunut järjestämillenne maaseudun opintoretkille. Riippuu myös siitä, liittyykö retki opinto-ohjaukseen vai esimerkiksi biologiaan. Rämmitään metsätyömaalla tai käydään vaikka sahalla ja monesti myös maatilalla, jotta useampi maaseudun ammatti pääsee esille. Millaista palautetta nuorilta saa. Toki myös metsureita tarvitaan lisää. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA MATIAS HONKAMAA NIINA MÄNTYNIEMI KUKA Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys on toiminut 10 vuotta ja yhteensä noin 30 000 koululaista on käynyt tutustumassa maaseudun ammatteihin. Mutta on tärkeää tietää, mitä metsäalan työ tarkoittaa. Palkittiin heinäkuussa Einari Vidgrénin säätion tunnustuspalkinnolla metsäalan tunnettuutta lisäävästä työstä MITÄ Järjestää tapahtumia, harjoitteluja kesätyöpaikkoja ja esittelee erilaisia maaseudun ammatteja kouluilla MIKSI Maaseudun ammatit ja yrittäminen tutuksi yläkoululaisille, lukiolaisille ja opettajille 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8713_.indd 14 6.8.2021 15.29. Osa tulee silmät loistaen metsäkoneen kopista ja sanoo ”Vau, tätä minä haluan tehdä isona!” Osa ilmoittaa, että ei ainakaan tänne metsään aio tulla hyttysten syötäväksi ja vesisateeseen. Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiksi. . l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA MATIAS HONKAMAA KIINNOSTAVATKO METSÄAMMATIT NUORIA
Onko aukon koolla väliä. Ruotsissa hakkuuaukot ovat selvästi meikäläisiä suurempia. 5 ha 2,4 ha 1,1-1,5 ha 3 ha Suomen luvut vuodelta 2020, Ruotsin 2019 Lähde: Metsäkeskus metsänkäyttöilmoitukset, Skogsstyrelsen TEKSTI JA KUVA, VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8714_.indd 15 6.8.2021 16.50. ”Se, miten hakkuu on toteutettu, on aukon pinta-alaa oleellisempaa.” Siitosen mukaan suurikin hakkuuaukko voi olla ekologian näkökulmasta mielenkiintoinen, jos sille on jätetty suuria säästöpuuryhmiä, aukon reunaan kaatuvia puita ei korjata ja osa aukosta on kenties vielä kulotettu.?l Etelässä pienet aukot Lapissa hakkuuaukot ovat kaksi kertaa niin suuria kuin Etelä-Suomessa. Viime vuosina hakkuiden keskikoossa ei ole merkittävää muutosta tapahtunut. Pohjoisessa riittää myös etelää laajemmin kaadettavaksi samankaltaista metsäkuviota. Puukauppaan sopivaa puumäärää haetaan hakkuussa suuremmalta pinta-alalta. Hakkuualat seuraavat tätä metsikkörakennetta. KUN SUOMALAISMETSÄÄN tehtiin viime vuonna aukko, se oli keskimäärin 1,5 hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukkojen keskikoossa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Siemenpuuhakkuut ovat etenkin pohjoisessa avohakkuita suurempia ja nostavat uudistushakkuualojen keskikokoa. Lapissa keskimääräinen aukko on kaksi kertaa suurempi, miltei kolme hehtaaria. Hakkuuaukkojen kokoeroa selittänee se, että lappilaismetsässä on vähemmän puuta hehtaaria kohden. Puunkorjuun näkökulmasta isompi hakkuuala lisää tietysti tehokkuutta. Eroa on myös naapurimaahan. Toteutus tärkeä Mutta onko sillä väliä, onko metsässä hehtaarin vai kolmen aukko. Pohjois-Ruotsi Etelä-Ruotsi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Uudistushakkuualan keskimääräinen koko Uudistushakkuu=avohakkuu, siemenpuuhakkuu tai muu luontaiseen metsänuudistamiseen tähtäävä hakkuutapa. Etelä-Suomessa avohakkuualojen keskikoko on hehtaarin ja puolentoista välillä. Yksityismetsänomistajien metsissä hakkuuaukot olivat vuoden 2020 hakkuuaikomusten perusteella hieman keskimääräistä pienempiä, 1,3 hehtaarin suuruisia. Hakkuualojen pinta-ala vaihtelee kuitenkin selvästi Suomen eri osissa. Metsäluonnolle oleellisinta on, miten hakkuussa on onnistuttu säästämään uhanalaisten lajien vaatimia rakennepiirteitä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen
Paperin tuotannon nousu oli 11 ja kartongin seitsemän prosenttia. Yhtiöt uskovat nousun jatkuvan loppuvuoden aikana. Miljoonan kävijän raja meni Metsämuseo Lustossa rikki 2.8. JALKANEN ”Jatkuvapeitteinen kasvatus on taitolaji. Sahatavaran tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa viime vuodesta 13 prosenttia ja vanerin seitsemän prosenttia. Museo avattiin yleisölle 1994. Tuskin yhden tapauksen perusteella voi vielä sanoa, että jatkuva kasvatus altistaisi enemmän niille.” PANU ”Jotta jatkuvapeitteinen metsä kestäisi tuulia, se olisi laitettava alulle avohakkuusta tai aloitettava tiheän asennon harvennukset varovasti.” A. 1000000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Noinhan siinä käy, kun yritetään tehdä metsää kasvukilpailun hävinneistä ja hentojuurisista puista.” SUORITTAVA PORRAS ”Turvemaa on tuossa ollut se suurin ongelma. Nimimerkki ChesterC teetti jatkuvan kasvatuksen hakkuun. METSÄTEOLLISUUS MYÖTÄTUULESSA SUOMEN metsäteollisuus on koronanotkahduksen jälkeen päässyt hyvään vauhtiin. TI IA M O N TO 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8715_.indd 16 6.8.2021 15.31. Myös suuret metsäyhtiöt – Metsä Group, Stora Enso ja UPM – kasvattivat vuoden toisella neljänneksellä niin liikevaihtojaan kuin tuloksiaan. Sellun tuotanto sekin oli neljä prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. 30 vuotta olen opetellut ja viimeiset 10 vuotta ovat kaikki hakkuut onnistuneet.” PIHKANISKA ”Hienoa sinänsä, ettei hakkuu ollut ongelma, vaan hoitamattoman puuston kyky sopeutua väljään asentoon.” GL EI MENNYT IHAN PUTKEEN Verkkokeskustelussa ruodittiin myrskyjen pilaamaa jatkuvan kasvatuksen kohdetta. Märässä maassa kuusen juuret ovat niin pinnalla, että ei pysy harva alikasvos kunnolla pystyssä.” PUUKI ”Myrskytuhoja tulee kyllä jaksollisen kasvatuksenkin metsiin. kello 10.45. Sitten iski myrsky ja kohta toinen
Itseasiassa löydät nämä ja paljon muuta eMetsä Mobiilista! Lataa ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta ja olet aina kartalla metsäasioissa vain eväät puuttuvat. Varaa reissulle mukaasi: • peruskartta, kuviorajat, ilmakuvat ja lintujen pesimäalueet • gps-paikannin ja tilarajat • kuvioittaiset puustotiedot ja hoitoehdotukset • matkapäiväkirja ja -kuittitasku metsäverotukseen liittyen Tuliko reppu jo täyteen. 8–16) Elämässä mukana – Stora Enso Lataa eMetsä Mobiili puhelimeesi Metsänomistajan kesäretkien hittiäppi 8716_.indd 17 6.8.2021 16.41. 020 46 1478 (ark. Lue lisää osoitteesta emetsa.fi Asiakaspalvelu p. Lähdössä käymään metsätilallasi
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JUHA OLLILA ”VÄÄRÄÄ MENETELMÄÄ EI OLE” Talouspuustoa, hiilinieluja ja monimuotoista luontoa. Kun Suomen metsiltä halutaan monia asioita, myös metsänkäsittelymenetelmien on oltava monipuolisia. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 18 10.8.2021 14.18. Rovaniemellä neljään eri metsäkasvatustapaan pääsee tutustumaan uusilla demometsäalueilla
Demometsäalueilla mitataan muun muassa eri metsänkäsittelymentelmien vaikutuksia kovakuoriasilajistoon. ”VÄÄRÄÄ MENETELMÄÄ EI OLE” Metsälehti Makasiini 19 8717_.indd 19 10.8.2021 14.18. Pienaukkohakkuulla olevan hyönteispyydyksen äärellä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Esa Huhta (vasemmalla), Ville Hallikainen ja Pasi Rautio
SIEMENPUUHAKKUU, maanpintaa muokattu äestyksellä + luontaisen siemenen hyödyntäminen pienentää uudistamiskustannuksia + tuttu, toimivaksi havaittu menetelmä kuivahkoilla ja kuivilla mäntymailla ei peitteisyyden tai vanhan puuston laajempaa luontohyötyä, kun siemenpuut kerätään pois ei metsänjalostushyötyä 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNKASVATUS 8717_.indd 20 10.8.2021 14.18