ELOKUUTA • NUMERO 5/2019 • 10 € www.METsALEhTi.fi Suojelu ei kaduta Teema Näin minusta tuli metsänomistaja vaikuttaja Metsäliiton asunta uskoo puuta riittävän 19 KysyMysTä sUOjAvyöhyKKEisTä Mukana TIeDeLIITe Nissan Leaf mukavasti sähköllä ›› jarmo hirvikorven metsissä hakataan ja suojellaan M et sä le h ti M a ka sii n i 5/2 01 9 Te em a : M ET SÄ N O M IS TA JA TuoTe & TekIjä PITkäjousI mITTojen mukaan 7197_.indd 1 13.8.2019 11.51. 15
Raha kasvaa suomalaisessa kestävästi hoidetussa Metsässä 7477_.indd 2 13.8.2019 11.49. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta
Metsälehti Makasiini 3 VAIKUTTAJA: Metsäliiton Martti Asunta 40 66 28 18 S. 72 MAKASIINIRISTIKKO 74 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Pitkospuita tekemässä EL SE KY H ÄL Ä PE TT ER I KI VI M Ä KI PÄ IV I KA RJ A LA IN EN TEEMA: Näin minusta tuli metsänomistaja ERIKOISPUUT: Tammi on metsien aatelinen TUOTE & TEKIJÄ: Pitkäjousia mittojen mukaan » SISÄLLYS 5/19 7482_.indd 3 9.8.2019 15.45. S. S. S. 47 PIKATESTI : Kengät kuiviksi 48 PERINTÖMETSÄ : Näin ostat yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Metsätuhot ja hiilensidonta 52 PUUMARKKINAT : Ensiharvennuksetkin käyvät kaupaksi 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Ryteikölle sovittiin hyvä hinta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Parhaat tarjoukset viime hetkellä 56 METSÄTILAMARKKINAT : Instituutiot ostoksilla 57 KOEAJOSSA : Mukavasti sähköinen Nissan Leaf 59 KOLUMNI : Annoin FSC:lle pikkusormen… LUONNOSTA 60 LUHTA : Muinaisaidan haltiat 66 TUOTE & TEKIJÄ : Pitkäjousia mittojen mukaan 68 ONKO POIMUNAPALAKKI JÄKÄLÄ. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Avoimuutta sertifiointiin 6 METSÄNOMISTAJA : Suojelija ja hankintahakkaaja 12 UPM RAKENTAA RAAKA-AINEEN LÄHELLE 14 METSÄTYYPPI : Miksi metsissä tarvitaan ilmastotekoja, Raisa Mäkipää. 15 NYT KOIVIKOSSA VARISEE 16 LUKIJAN KUVA : Huolimattomuus huipussaan TEEMA 18 NÄIN MINUSTA TULI METSÄNOMISTAJA 28 VAIKUTTAJA : Metsäliiton Martti Asunta OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä suojavyöhykkeistä 40 PUULAJIT : Tammi on metsien aatelinen 42 TUTKIMUS : Puusta palonsuojaa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Sain perhosparatiisin 44 KYSY POIS : Käykö vaahtera alikasvokseksi
Lehtometsä voi olla ykkösuojeluluokkaa jo 70-vuotiaana, karu kalliomännikkö vasta 140-vuotiaana. Vastausohjeet löydät sivulta 68. Jos FSC-sertfioidusta leimikosta saa tarpeeksi lisähintaa, moni metsänomistaja on valmis sijoittamaan leveisiin suojavyöhykkeisiin, järeisiin säästöpuihin ja muihin sertifikaatin vaatimuksiin. Tämän todentamiseksi Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat teettäneet kartoituksen. Avoimuutta kaivataan lisää myös FSC-puun hinnoitteluun. Reilun pelin hengessä metsäteollisuuden olisi pitänyt tiedottaa karttojen laatimisesta metsänomistajille jo etukäteen. Juuri tänä kesänä se ei ole ollut kovin onnistunut valinta ajatellen metsänomistaja-asiakkaita. Mistä teemasta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen. Silloin teollisuus saisi haluamaansa. Se riippuu. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämänkertaisen Metsälehden tiedeliitteen aiheeksi valitsimme teidän lukijoiden toiveesta taimikonhoidon. Puunmyyjillä on oikeus edellyttää, että sertifikaattien rajat pysyvät selvinä ja että metsän käsittelyssä käytetään sertifiointia, jonka metsänomistaja on valinnut. Toimintamatkojen kasvaessa ne pystyvät valtaamaan tiet uudelleen.” ka osoittaa, pitääkö leimikon luontoarvoja tutkia tarkemmin. 7483_.indd 4 9.8.2019 14.52. Etelä-Suomeen tarvitaan joka tapauksessa lisää vähän kaikenlaisia suojelumetsiä vähän joka puolelle.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Ihmeellisen kevyt ja niin kaunis, ettei siihen melkein uskalla koskea, olivat ensimmäiset ajatukseni pidellessäni Jarkko Kaunismäen valmistamaa puista jousta. Miten merkin suosio näkyy kantohinnassa. FSC-raaka-aineen joukkoon on mahdollista sekoittaa myös muuta puuta, kunhan hakkuissa ei ole vaarannettu luontoarvoja. Sähköautot odottavat ilmastopolitiikan, autoverotuksen, suomalaisen asumisen ja vapaa-ajanvieton risteyksessä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Avoimuutta sertifiointiin ISO kauppaketju on uudistanut paperikassiensa ulkonäköä, ja nyt pussin kylkeen on painettu myös FSC-merkki. FSC-sertifiointi ja varsinkin siihen liittyvä niin kutsuttujen korkean suojeluarvon metsien kartoitus ovat ärsyttäneet monia puun myyjiä. Jousisepän verstaalla selvisi, että itse jousen valmistuskin monine vaiheineen on lähes taidetta.” RISTO PÖNTINEN AUTOTOIMITTAJA ”Sähköautoja käytettiin 1880-luvulta lähtien parikymmentä vuotta, rikkaiden hupina tosin. Puun ostajille se on hyvä työväline, joVALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Metsänomistajan suojelemassa kuusikossa tuli mieleen, kuinka vanhaa suojelumetsän tulee olla. Metsäteollisuus tarvitsee lisää FSC-sertifioitua puuta juuri siksi, että kauppa ja monet muut asiakkaat haluavat käyttää kirjainyhdistelmää entistä useammassa tuotteessa. Myyjille kesäkuussa valmistunut kartoitus näyttäytyy suhmurointina metsänomistajien selän takana. Nyt ne tulevat takaisin
Puut ovat Hämmäauteensuolla kitukasvuisia kuin Lapin tuntureilla . KUVA: ARTTU MUUKKONEN 7484_.indd 5 9.8.2019 14.53. Suolla viihtyvät kasvit, kuten tupasvilla, levittäytyvät mattoina pitkin loppukesän (5.8.) tummenevaa suomaastoa. Metsälehti Makasiini 5 LAPPEENRANNASTA ei tule ensimmäisenä mieleen suo, mutta vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä keskustasta kulkija pääsee ihmettelemään aitoa villiä suomaisemaa
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI SUOJELIJA JA HAN KINTAHAKKAAJA 7485_.indd 6 9.8.2019 14.58
Metsälehti Makasiini 7 Metsän suojelu Metso-ohjelmalla on ollut Jarmo Hirvikorvelle yksi puukaupan muoto. SUOJELIJA JA HAN KINTAHAKKAAJA 7485_.indd 7 9.8.2019 14.58. Suojelurahoilla hän on hankkinut metsäkärryn puunajoon ja uuden hakelämmittimen maatilan rakennuksille
PUSULA ”Metsä on talouden kulmakivi, ja puuta on hakattu vuosien varrella paljon.” Pirttipöydän päässä istuva Hirvikorpi puhuu niin suojelusta kuin metsätöistä selkein sanoin. Osa tullee ohjautumaan Metsoon, sillä Etelä-Suomen vanhojen metsien lisäsuojelutarpeesta ollaan laajasti yhtä mieltä. ”Tarinan mukaan joku heitti sen (pöydän) ulos ikkunasta, ja se säästyi palossa”, Hirvikorpi kertoo ja kaataa kahvia. Hirvikorven metsässä huomaa nopeasti, että yhdeksän vuotta sitten suojellulta alueelta löytyy monta rakennepiirrettä, joita Metso-ohjelma pyrkii suojelemaan. Ne on karsittu jo ajoissa pois kasvamasta”, Hirvikorpi toteaa. Yleisesti Uudellamaalla on suojeltu metsäja kitumaata 8 prosenttia. Pöytä oli mukana tulipalossa, kun Jarmo Hirvikorven kotitilan päätalo paloi 1930-luvulla. Siinä valtio maksaa metsänomistajalle rahallisen korvauksen joko metsän pysyvästä tai määräaikaisesta suojelusta. ”Ei talousmetsässä tämmöisiä näy. Kahvinjuonnin jälkeen on siirrytty metsään. Ristiriitaa hän ei asioiden välillä koe. Uusi hallitus on luvannut luonnonsuojeluun lisärahaa yhteensä 100 miljoonaa euroa. Hakkuisiin olisi tuonut rajoitteita myös alueella tehty liito-oravahavainto. 7485_.indd 8 9.8.2019 14.58. Jos pöydällä on omalaatuinen historia, ihan tavallinen ei ole Pusulassa Luoteis-Uudellamaalla sijaitseva metsätilakaan. Aika kamala olisi ollut uudistaa kivistä jyrkännemetsää.” Hakkuilta säästyneeseen hankalakulkuiseen alueeseen liittyi jo ennestään kolme metsälakikohdetta – suo, jyrkänne ja puronotko -, jotka rajoittivat metsätöiden tekoa joka tapauksessa. Vaikeakulkuinen maasto ja suuret korkeuserot olivat yksi syy, miksi tämä osa Hirvikorven metsistä päätyi suojeluun. ”Puunkaato ja metsien suojelu mahtuvat samaan persoonaan.” Kivistä jyrkännemetsää Suuri haapa on romahtanut kyljelleen kallion päälle. Hirvikorven metsät on suojeltu pysyvästi vapaaehtoisen Metso-suojeluohjelman kautta. Kahdessa osassa olevista suojelumetsistä suurempi, noin 15 hehtaarin alue on vieläpä kooltaan varsin mittava kokonaisuus yksityiseksi luonnonsuojelumetsäksi. Hirvikorvella on kuitenkin myös noin 85 hehtaaria metsää talouskäytössä. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini M ETSÄNOMISTAJAN haastattelu alkaa, kuten niin usein, pirttipöydän ääressä. Puun sitoma hiili ei haihdu ilmaan ihan sormia napsauttamalla. ”Traktorilla ei ole täällä ajettu. Lisäksi alue on ollut jo tovin pääasiassa luonnontilaisena: kaadettujen puiden kantoja ei juuri löydy. On lahopuustoa, vanhoja puita ja järeää lehtipuuta, kuten haapaa. Ennen haavalle saapumista on käyty puronvarren järeässä kuusimetsässä ja kivuttu ylös jyrkkää, kivistä rinnettä. Puinen pöytä on todistanut monenlaisia keskusteluita, mutta myös sen oma tarina on vaiheikas. Puustossa on kerroksellisuutta eli vanhojen kuolevien puiden seassa on nuorempaa kasvustoa. Koska vaikeakulkuiseen metsään kuului useampi hakkuita rajoittava metsälakikohde, Hirvikorpi Voi kulua 100 vuotta, että järeä runko maatuu täysin. ”Eikö siinä ole jo yhden metsänomistajan osalta monimuotoisuusvelvollisuus täytetty?” Hirvikorpi kysyy. Matka on edennyt suojelualueen maantieteelliseen keskipisteeseen, joka sijaitsee suurin piirtein kallion päälle lahoavan haavan kohdalla. Hirvikorven omistaman metsän pinta-alasta yli 17 prosenttia on yksityistä suojelumetsää. ”Puukauppatarjous” ely-keskukselta Suojelualueen metsässä pysähdytään katsomaan kaatunutta raitaa
Metsänomistajalle suojelukorvaus on verovapaata tuloa. Metsäkeskuksen välityksellä metsänomistaja voi saada metsänsä 10 vuoden määräaikaiseen suojeluun ja tukirahaa luontoarvoja lisääville metsänhoitotöille. ”Minusta yksityismetsien suojelu Metso-ohjelmalla on metsänomistajalle yksi varteenotettava puukaupan muoto”, Hirvikorpi sanoo. Puukauppoja runsaasti tehneenä Hirvikorpi osasi arvioida suojelukorvauksen kannattavuutta puunmyyntiin verrattuna. Jos valtio ostaa yksityismetsän pysyvään suojeluun, hakkuita ei enää alueella tehdä. Metsälehti Makasiini 9 ”Suojelu Metso-ohjelmalla on metsänomistajalle yksi varteenotettava puukaupan muoto.” JARMO HIRVIKORPI IKÄ: 50 AMMATTI: maaja metsätalousyrittäjä PERHE: puoliso, poika HARRASTUKSET: metsänhoito, sulkapallo, metsästys, peuranjättösarvien keräily >> päätti aikoinaan selvittää, onko metsäalueella saatavissa ympäristötukea ja otti yhteyttä Suomen metsäkeskukseen. Metso-suojeluohjelma etenee kahta polkua. Ely-keskuksen kautta metsän voi saada pysyvään suojeluun tai 20 vuoden määräaikaiseen suojeluun. Suojelurahoilla hän on hankkinut muun muassa metsäperäkärryn traktoriin. ”En tiennyt silloin, kelpaako tällainen metsä suojeluun.” Kyllä kelpasi ja vauhdilla. Hirvikorven mukaan Metso-suojelusta metsänomistajalle maksettava rahallinen korvaus, suojellun alueen hankala maasto ja luontoarvot osuivat hyvin yhteen ja helpottivat suojelupäätöksen tekoa. ”Pysyvästä suojelusta saatu korvaus oli laskelman perusteella erittäin kilpailukykyinen verrattuna siihen, että tämän alueen puut olisi myyty puukaupalla.” Metsän suojelusta saatu korvaus oli olennainen osa Jarmo Hirvikorven suojelupäätöstä. Metsäkeskus ohjasi Hirvikorven ely-keskukseen, jonka kautta kulkevat pysyvästi suojeltavat Metso-kohteet. Julkisuudessa on kiistelty, voiko valtio vaikuttaa hakkuiden määrään muuallakin kuin valtion metsissä. 7485_.indd 9 9.8.2019 14.58. Suojelutarjous ei sido metsänomistajaa. Sieltä käymään tullut metsäneuvoja kysyi pienen metsälenkin jälkeen, onko Hirvikorpi ajatellut metsän suojelua. Hän kannustaakin metsänomistajia pyytämään puukauppatarjousta myös ely-keskukselta, jos vanhan luonnontilaisen metsän hakkuu mietityttää
”Ei haittaa, jos hirvikanta olisi pienempi ja saalis puolta pienempi. Metsän kiertoajan pidentäminen on myös riski. Hirvikorpi kertoo käyneensä siellä 15-vuotiaasta lähtien. ”Mitä pienempi puu, sitä enemmän huolenpitoa se tarvitsee. Kalliojyrkänteen päällä kasvavaan männikköön avautuu näköalapaikka. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini Hirvikorpi kertoo, että Metsossa puu myydään metsäsuunnitelman mukaisina kuutioina eli priimana, vaikka todellisuudessa alueen kuusivaltaisten metsien tukkipuusta menisi hakkuissa 10 prosenttia lahopuuksi. ”Ennen täältä näki Lohjan vesitornin. ”Juurikäävän aiheuttama tyvilaho etenee kuusessa parikymmentä senttiä vuodessa. Kohtasin ennakkoluuloja, kun kerroin suojelusta. Metsäkärry suojelurahoilla ”Tuore kaatunut kuusi. Se on sama kuin ihmisissä.” Erityisenä syynä huolenpitoon koivikosta ovat hirvet, jotka söivät taimet pahoin heti ensimmäisenä vuonna. ”Oma kokemus on, että hirvi syö koivua etenkin juuri, kun lehti on syksyllä tippumassa.” Hirvikorpi onkin ruiskuttanut koivuntaimiin useampaan otteeseen lampaanrasvasta tehtyä Trico-hirvikarkotetta. Toisaalta jo kymmenen vuotta sitten moni tuttu sanoi, että hyvän homman sait tehtyä niin taloudellisesti kuin luonnon kannalta.” Hirvikorpi sanoo, että kun suojelurahaa on tarjolla, metsänomistajalla on suurempi vapaus päättää metsien käytöstä. Metsän suojelusta saaduilla korvausrahoilla Hirvikorpi on ostanut muun muassa puunajoon tarkoitetun metsäperäkärryn ja uuden hakekattilan maatilan rakennusten lämmitykseen. ”Suojelu ei ole kaduttanut missään vaiheessa. Koivua yleisempi Tricon ruiskutuskohde ovat männyntaimet. Vaikka ympärillä on suojelumetsää, Hirvikorven puhe siirtyy sujuvasti metsätalouteen. Se pitää teollisuuden Suomessa ja puun hinnan hyvänä metsänomistajan kannalta.” Hirvikorpi viljelee viljaa ja öljykasveja. Jos hirvikantakeskustelussa aika tuntuu välillä seisahtuneen paikoilleen, suojelussa on menty eteenpäin. Viljely on verenperintöä, ja metsät ovat tärkeässä roolissa tilanpidossa. Hienoa, että osan metsästä on voinut jättää luonnontilaiseksi.”. Hirvikorpi uskoo, että asenteet metsien suojelua kohtaan ovat muuttuneet vuonna 2008 aloitetun Metso-ohjelman aikakaudella. Tällä hetkellä kokenutta metsänomistajaa askarruttavat eniten ilmastopäätösten vaikutukset metsänomistamiseen. Olen puuntuottaja sielultani”, sanoo itsekin hirvijahtiin osallistuva Hirvikorpi. Hirvikorpi sanoo, että käynnit suojelualueella ovat jääneet viime aikoina melko vähiin, sillä metsänomistaja-maanviljelijällä riittää puuhaa muualla. Tänä kesänä on työllistänyt muun muassa hakatun lahokuusikon tilalle muutama vuosi sitten istutettu rauduskoivikko. Puita voi kuolla ja niiden laatu heiketä. Mutta se oli aikaa ennen nykyistä näköä.” Puustokin on kasvanut kallion päällä. Mielipide johtuu varmasti siitä, että saalis ei ole minulle metsästäjänä niin tärkeä. Siinä on sitä suojelualueelle kuuluvaa jatkuvuutta”, Hirvikorpi tuumii. ”Tuolla se Kesla (kärrymerkki) on liiterissä.” Kärry on etenkin talvisin käytössä, sillä Hirvikorpi kaataa puita edelleen hankintahakkuina sekä korjaa hakelämmitykseen päätyvää puuta. Hiilinielukompensaatio, metsitys, metsän kiertoaikojen pidentäminen eli vanhojen ja suurien puiden pitäminen pystyssä nykyistä kauemmin, Hirvikorpi luettelee avoimia kysymyksiä. Siinä siirtyy 20 vuodessa aikamoinen määrä tukkipuuta lahopuuksi.” Hirvien torjuntaa ja metsästystä Suojelumetsän raja häämöttää. l ESIMERKKI METSOSUOJELUKORVAUKSESTA 5 hehtaaria runsaslahopuustoista kangasmetsää Keski-Suomessa 80-vuotiasta sekapuustoa 250m 3 /ha 38 000 euroa, jos myydään kiinteistökaupalla valtiolle suojeluun 36 160 euroa, jos metsä suojellaan pysyvästi yksityisenä suojelualueena 14 000 euroa 20 vuoden määräaikaisesta suojelusta Tulo on metsänomistajalle verovapaata Metsän avohakkuutulo 45 202 euroa Lähde: Metsonpolku/Esa Pynnönen ely-keskus 7485_.indd 10 9.8.2019 14.58. ”Aikanaan metsän suojelu liitettiin vahvemmin Natura-ohjelmaan ja sanaan pakko. ”Millä tavoin metsityksestä tai puiden kasvattamisesta pidempään saa korvauksia?” Hän muistuttaa, että asiat ovat kaikkea muuta paitsi yksiselitteisiä. ”Puunkäytön soisi pysyvän korkealla tasolla. Hän on ollut sen antamaan suojavaikutukseen tyytyväinen
Suunnittele hakkuut niin, että harvennusmetsällä on aikaa tottua muuttuneisiin tuulioloihin. 2. HIRVITORJUNTA aineen ruiskutus on työlästä, mutta sitä kannattaa tehdä niin mäntykuin koivutaimikoissa. Ammattilaiset näkevät nopeasti, täyttääkö metsä suojelukriteerit. Suojelumetsään kuuluva näköalapaikka on tuttu Hirvikorvelle jo nuoruuden metsäretkiltä. KYSY ennakkoluulottomasti suojelutarjousta metsästä. 3. Metsälehti Makasiini 11 3 VINKKIÄ 1. ÄLÄ HARVENNA metsää hakkuuaukon vierestä juuri ennen hakkuuta tai heti sen jälkeen. 7485_.indd 11 9.8.2019 14.58
7486_.indd 12 9.8.2019 16.00. m 3 Uuden tehtaan tarvitsema puumäärä vuosittain. Uuden tehtaan ja yhtiön Fray Bentosin sellutehtaan ruokkivat pääasiassa UPM:n Uruguayssa omistamat ja vuokraamat eukalyptusviljelmät. TIIA PUUKILA 7 milj. Pohjoisen sellua tarvitaan Uuden tehtaan sijoittuminen Uruguayhin ei UPM:n mukaan tarkoita, etteikö markkinoilla olisi kysyntää myös havuja koivusellulle. Uruguaysta sellu matkaa Eurooppaan ja Aasiaan, jossa suurin markkina on Kiina. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA UPM teki kauan odotetun investointipäätöksen ja rakentaa uuden valkaistua markkinasellua tuottavan tehtaan Uruguayhin. Metsä Groupin omistaman Äänekosken tuotantokapasiteetti on sama kuin UPM:n vuonna 2007 Uruguayssa toimintansa aloittaneen Fray Bentosin tehtaan: 1,3 miljoonaa sellutonnia vuodessa. Eri selluissa on omat vahvuutensa ja jokaista tarvitaan eri paperija kartonkilaatujen valmistuksessa. Paso de los Torokseen Uruguayn keskiosiin rakentuva tehdas peittoaa 2,1 miljoonan tonnin vuosittaisella tuotantokapasiteetillaan Suomen suurimman sellutehtaan Äänekosken. Sen pitäisi käynnistyä vuonna 2022. Ne tuottavat raaka-ainetta sellukattiloille noin kymmenen vuoden kiertoajalla. Sellulle on kysyntää, sillä Aasiassa pehmopaperin kulutus kasvaa. RAAKA-AINEEN LÄHTEILLÄ UPM:n uusi sellutehdas nousee eukalyptusviljelmien äärelle. Tehdasinvestointia siivittävät myös lisääntynyt pakkauskartonkien tarve sekä pyrkimys korvata muovia puukuiduilla
Metsälehti Makasiini 13 KU VA : G U IL LE RM O RO BL ES 382 000 ha UPM:n omistamien ja vuokraamien eukalyptusviljelmien määrä Uruguayssa. t/v Lähde: Pöyry Management Consulting Sellutuottajien kärkikymmenikkö Tällä hetkellä UPM on maailman kahdeksanneksi suurin valkaistun markkinasellun tuottaja. Lähde: Pöyry Management Consulting 15 20 25 30 35 40 Maailman pehmopaperituotanto, milj. UPM:n Uruguayssa omistamasta ja vuokraamasta maa-alueesta noin 60 prosenttia toimii samanaikaisesti eukalyptusviljelminä ja karjalaitumina. Uusi tehdas nostaa sen toiseksi. t/v Sellusta hygieniapaperia Pehmopaperin tuotannon vuosikasvu on ollut kolme prosenttia. 7486_.indd 13 9.8.2019 16.00. 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Suzano International Paper CMPC Arauco RGE/APRIL Stora Enso Metsä Group UPM Georgia-Paci?c APP/Sinar Mas 2 4 6 8 10 12 Maailman suurimmat, valkaistun markkinasellun tuottajat, kapasiteetti Milj. Pöyry ennakoi kysynnän kasvavan kehittyvillä markkinoilla noin neljän ja kehittyneillä markkinoilla noin prosentin vuosivauhtia
Miten metsänomistaja voi hillitä ilmastonmuutosta. RAISA MÄKIPÄÄ KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori MITÄ: Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) jäsen. Parhaillaan tutkitaan, voiko turvemaametsän jatkuva kasvatus vähentää turpeen kasvihuonekaasupäästöjä. Kannattaa aloittaa turvemailla (ojitetut suot) kasvavista metsistä. Juurikäävän torjunnasta tulee huolehtia myös alueilla, joilla se ei vielä ole ongelma. Miten metsänomistaja voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Millaisissa metsissä ilmastoasiat kannattaa erityisesti huomioida. Toimilla sekä hillitään ilmastonmuutosta että sopeudutaan sen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin riskeihin. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini Tuoreen ilmastoraportin mukaan metsissä pitää tehdä ilmastotoimia ja heti. Metsään jätetyssä rungossa hiili säilyy pitkään, koska hajoaminen on hidasta. Kannattaa suosia sekametsiä ja hankkia metsälle vakuutusturva.. Hakkuualat tulee suunnitella niin, että puunkaadolla ei luoda myrskytuhoille alttiita metsäkuvioita. Elinvoimaiset, hyväkasvuiset metsät ovat hyvä hiilinielu, joten puuston kasvua parantavat ja ravinne-epätasapainoa korjaavat lannoitukset kannattaa toteuttaa. IPCC julkaisi viime viikolla raportin maankäytön ilmastovaikutuksista. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI ILMASTOTYÖN VOI ALOITTAA TURVEMAILTA Metsänomistajan ilmastoneuvot: vältä ojien kaivelua, uudista metsä viiveittä ja harkitse lannoittamista, sanoo Raisa Mäkipää Lukesta. Metsissä riskejä ovat esimerkiksi myrskytuhot, hankalat keliolosuhteet roudattoman kauden pidentyessä, tuhohyönteiskantojen kasvu ja sienitautien lisääntyminen. Miksi. 7487_.indd 14 9.8.2019 16.01. Useimmat näistä toimista parantavat myös metsätalouden taloudellista kannattavuutta. 1 2 3 4 Raisa Mäkipää puhui viime viikolla IPCC:n raportin julkaisutilaisuudessa. Ilmastonmuutosta hillitseviä toimia ovat muun muassa metsäpaloriskin hallinta, metsätalouskäytössä olevien ojitettujen soiden turvekerroksen säästäminen tarpeettomia ojituksia välttäen, metsän ripeä uudistaminen päätehakkuun jälkeen, turvemaametsien ravinne-epätasapainon korjaaminen tuhkalannoituksin, säästöpuiden jättäminen ja metsässä olevan lahopuun säästäminen. MIKSI: Metsissä pitää sekä sopeutua ilmastonmuutokseen että hillitä sitä. Turvemaametsiä ei pidä raivata pelloiksi
Rauduskoivun siemenet lentävät pidemmälle kuin hieskoivujen suurempien lenninsiipien ansiosta. Tänä vuonna siemensato on koko maassa melko runsas. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 100 000 » HYVÄNÄ SIEMENVUOTENA iso koivu voi laskea ilmoille satoja tuhansia siemeniä (yhdessä norkossa on noin 300 siementä). Lähteenä myös Koivun kasvatus ja käyttö -kirja. . 10-12 » SUURIN OSA siemenistä tippuu 10–12 metrin etäisyydelle emopuusta, mutta niitä lentää myös huomattavasti pidemmälle. Kun siemensato on runsas, myös siementen itävyys on yleensä parempi. Juttua varten haastateltu Anneli Viherä-Aarniota ja Tatu Hokkasta Luonnonvarakeskuksesta. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 7488_.indd 15 9.8.2019 15.05. 260 000 » HIESKOIVIKOSSA SIEMENSATO voi olla jopa 260 000 siementä neliömetrillä, rauduskoivikossa 160 000 siementä. Yleisesti siementen määrä neliömetrillä vaihtelee koivikossa muutamasta tuhannesta sataan tuhanteen kappaleeseen. Yksinäisissä koivuissa pölytys jää heikommaksi ja tyhjiä siemeniä on enemmän. Vielä sadan metrin päähän siemeniä tippuu viisi prosenttia koivun lähiympäristön määrästä. Vesasyntyinen hieskoivu voi kukkia jo nelivuotiaana, mutta runsain siementuotannon vaihe alkaa koivulla 40–50-vuotiaana. Osa siemenistä on tyhjiä. l VALTTERI SKYTTÄ Nyt varisee Koivun siemenet tippuvat maahan heinä-elokuussa. Etelä-Suomessa hyviä siemenvuosia on 2–3 vuoden välein, pohjoisessa harvemmin
Luken mukaan raakileiden lukumäärät ovat olleet keskimääräisiä tai sitä runsaampia neljässä havaintometsässä viidestä. Ei tuota määrää kannata lähteä erikseen hakemaan. Halpaahan sen täytyy puun olla, kun niitä ei kannata enää tarkkaan keräillä.” VISAKALLIO ”ITÄ-SUOMESSA kuvan näkymä nykyään on harvinaisempi, jokunen erä voi tulla vastaan väliaikaisilla ja terminaalivarastopaikoilla. » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini NOISTAHAN voisi tehdä vaikka savusaunan, jos eivät ole täysin lahoja. Lähde: Luonnonvarakeskus 2 270 27 % 7489_.indd 16 9.8.2019 16.02. Mustikkasato on sen sijaan jäämässä suuressa osassa maata enimmäkseen heikoksi. Aiemmin levikkeillä oli useamman ostajan puita, joita ei enää tunnistanut ja muistanut kukaan.” METSÄ-MASA ”EHKÄ ei ole mahtunut tukkirekan kyytiin. Silloin leimikoilla ahkeroi 2 270 hakkuukonetta. Puolukan pääkukinta oli yleisesti runsas. MJO Huolimattomuus huipussaan Metsään jääneet tukit askarruttivat lukijoita. Muutenkin saunaan menee niin vähän puuta, että sen arvo on merkityksetön.” SITOLKKA ”Lähes jokaisesta puukaupasta on jäänyt pieni kökkönen kuitupuuta ja yksi kantokasan pätkä tienvarteen. LUKIJAN KUVA HYVÄ UUTINEN Kasa pylväitä, joiden rahanarvo on mädäntynyt olemattomiin, harmittelee nimimerkki 6puu. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) mukaan puolukkasadosta on tulossa vähintään kohtuullinen. Aika hyvänlaatuisia ovat joskus olleet.” METSÄNKASVATTAJA ”SAUNAN teossa on sen verran työtä, että vähänkään huonoista puista siihen ei kannata ryhtyä. Tuskin on kuitenkaan metsäyhtiön, kun kyseessä ovat pylväät.”. Tukkeja ei ole sentään vielä jätetty. Pääsato kypsynee poimittavaksi Eteläja Keski-Suomessa elo-syyskuun vaihteessa. Puolukan pölytys on onnistunut hyvin, ja satonäkymät ovat suotuisat. LUVASSA HYVÄ PUOLUKKASATO SH U TT ER ST O CK IM AG ES Alkuvuoden kiireisin puunkorjuukuukausi oli helmikuu
Metsänomistajan kesän kauppalista • Kesäkorjuukelpoiset harvennuspuukaupat • Taimikonhoitotyöt • Metsänviljely Kuinka voimme olla avuksi. Elämässä mukana – Stora Enso Metsäpalvelunumero 02046 1478 (ark. Suorin tie metsäasiantuntijallesi Kesä, kärpäset ja metsän askareet Harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat tärkeä osa vastuullista metsä omaisuuden hoitoa. Metsä kasvaa ja tuottaa kun siitä huolehditaan, luontoa ja ilmastoa unohtamatta. klo 8–16) 7479_.indd 17 9.8.2019 15.55
Aloin nähdä siinä mahdollisuuksia, hän kirjoittaa. 18 Metsälehti Makasiini NÄIN MINUSTA TULI METSÄNOMISTAJA Kun isä kertoi haluavansa luopua metsistä, joutui Minna Kurttila puntaroimaan omaa suhdettaan sukutilaan ja metsänomistukseen. TEKSTI MINNA KURTTILA KUVITUS PÄIVI KARJALAINEN TEEMA » METSÄNOMISTAJA 7388_.indd 18 8.8.2019 14.58
Sitten isä otti puheeksi kuuman perunan, metsätilan. Meidän mielestämme isä hätiköi turhaan, emme me olleet huomanneet isässä muita vanhenemisen merkkejä kuin harmaan tukan. Mutta kun molemmat sisTEEMA » METSÄNOMISTAJA 7388_.indd 20 8.8.2019 14.58. Puhuttiin niitä näitä, mitä nyt keskellä kesäyötä tulee mieleen. Äiti vain alkoi jo kyllästyä isän metsähuoliin ja toivoi, että asiaan saataisiin pian selvyys. Ehkä meidän oli vain vaikea kuvitella isää ilman metsää. Muut olivat jo juhlinnasta väsähtäneet ja luovuttaneet. Olin toivonut, että asiat järjestyisivät omalla painollaan. Mutta minkäs teet, asia oli isälle tärkeä. Ne pitäisi hoitaa nyt. 20 Metsälehti Makasiini OUKOKUUSSA 2018 olimme juhlimassa äitini 70-vuotissyntymäpäiviä. Mahdotonta ja outoa. Kello oli jo pitkästi yli puolen yön, kun minä, kaksi siskoani, äiti ja isä istuimme vielä keittiön pöydän ääressä. Me muut vilkaisimme toisiamme vähän kyllästyneinä, että taasko tästä pitää puhua. Se olisi kuin metsä ilman puita tai liiteri ilman halkoja. Jotain pikkukremppoja entiselle metsurille ja kovalle työmiehelle oli ilmestynyt 70 ikävuoden jälkeen, mutta ei mitään sellaista, mistä olisimme huolestuneet. Isä oli ihan varma, että on vain ajan kysymys, kun hän höperöi pian jonkin aivotoimintaa rappeuttavan sairauden kourissa ja silloin olisi liian myöhäistä laittaa metsätilan perintöasioita kuntoon