PERJANTAINA 3. Sivu 22 ONKO TÄSSÄ ENNÄTYSPENTUE. TORSTAINA 7. HEINÄKUUTA 2026 ● NRO 13 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12302_.indd 1 12302_.indd 1 30.6.2026 8.43.47 30.6.2026 8.43.47. Sama on tiettävästi nähty vain kerran aikaisemmin. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Suomussalmella vaeltaa emokarhu viiden pennun kanssa
Metsänomistaja ja puunostaja saivat myös reilun tuhannen euron sakkorangaistukset ja joutuvat korvaamaan oikeudenkäyntikuluja. HEINÄKUUTA 2026 ● NRO 13 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12302_.indd 1 12302_.indd 1 26.6.2026 12.14.13 26.6.2026 12.14.13 Suomussalmella voi nähdä viiden pennun karhupoikueen. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Suomussalmella vaeltaa emokarhu viiden pennun kanssa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 3.7.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Janne Partanen vaihtoi raakapuun pylväisiin ›› 6–7 Metsäpalojen aika taas edessä ›› 8–11 METSÄSTÄ Myös männiköt kaipaavat booria ›› 18–19 Istutusmäntyjen vuosikasvaimet peurojen suihin ›› 24 Pönttötutkimusta UPM:n metsässä ›› 26–27 PILKKEITÄ Rupiliskolta hävisi lampi ›› 28–29 Marjakesä lupaa hyvää – ainakin tässä vaiheessa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Sama on tiettävästi nähty vain kerran aikaisemmin. ”Tämä lähtee hoviin. Kohtuullistamisen jälkeen metsänomistaja velvoitettiin tilittämään puukauppatulosta puolet. Kuva: Juha Metso VALTTERI SKYTTÄ KESKI -Suomen käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa metsänomistajan ja puunostajan luonnonsuojelurikoksesta. ”Tämä lähtee hoviin!” Metsälehti 94. Minä en ole osallinen siihen millään lailla. Sivu 22 ONKO TÄSSÄ ENNÄTYSPENTUE. Liito-oravan suojelemiseksi hakkaamatta olisi pitänyt säästää vähintään kolme hehtaaria metsää, jonka hakkuutuloksi oikeus arvioi hieman päälle 60 000 euroa. Ely-keskus ilmoitti metsänomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalLIITO-ORAVAHAKKUUSTA YLI 30 000 EURON LASKU Metsänomistaja sai tuomion liito-oravan elinalueen hävittämisestä, vaikka oli luovuttanut hakkuuoikeuden ja hakkuun suunnittelun metsäyhtiölle. Omasta mielestäni olen syytön.” Hakkuun tarkempi rajaaminen jäi tekemättä Hakkuusta tehtiin metsänkäyttöilmoitus alkuvuonna 2021. PERJANTAINA 3. Syynä oli liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan hävittäminen avohakkuulla Luhangassa Keski-Suomessa vuonna 2021. Metsänomistaja kertoo valittavansa käräjäoikeuden päätöksestä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 12303_.indd 2 12303_.indd 2 30.6.2026 8.44.26 30.6.2026 8.44.26. Metsänomistajalle tuomio tiesi yli 30 000 euron laskua, sillä hänet velvoitettiin korvaamaan valtiolle rikoksella saavutettu taloudellinen hyöty
NIIN Luhangalla tuomion saaneessa liito-oravatapauksessa kuin Suomussalmella kesällä 2024 kuohuttaneessa raakkujoen ylityksessä rikoksesta epäiltyjen penkille ovat joutuneet myös metsänomistajat. Hävittämistä voi olla myös tilanne, jossa kulkuyhteydet lisääntymisja levähdyspaikkaan tuhotaan. Myrsky kaatoi säästettyjä puita Metsänomistaja myi liito-oravametsän hakkuuoikeuden metsäyhtiölle, joka vastasi myös hakkuun suunnittelusta. ”Jos maanomistaja on tietoinen liito-oravahavainnoista ja viranomaisen liito-oravaohjeista, tulee hänen osaltaan pyrkiä huolehtimaan lain ja ohjeiden noudattamisesta. Hakkuuoikeuden luovutus ei ole käsien pesu Metsä Groupin mukaan tilanteessa on tehty virhe siinä, että korjuun on annettu käynnistyä ennen kuin viranomaisen tarkempaa ohjeistusta on toteutettu. Liito-oravahavainnoista lähetettyä karttaa ei kuitenkaan ollut käräjäoikeuden mukaan tarkoitettu ohjeeksi puiden hakkaamista varten, vaan samalla viranomainen oli ohjeistanut, että myöhemmin keväällä on tehtävä hakkuun tarkempi rajaaminen liito-orava-alueen määrittämiseksi. Silti käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että maanomistaja on vastuussa kiinteistöllään tapahtuvista hakkuista. Lähde: Lupaja valvontavirasto le, että alueella on laaja liito-oravan elinalue. Tietämättömyyteen vetoaminen ei tällaisessa tilanteessa poista maanomistajan rikosoikeudellista vastuuta”, Harjunpää kertoo. Ely-keskus lähetti asianosaisille kartan liito-oravahavainnoista. ”En minä näistä tiedä hevonhelvettiä. Merkityksellisiä seikkoja ovat tietoisuus ja aktiivinen toiminta. Myöhemmin todettu vähimmäismäärä liito-oravan suojelemiseksi oli kolme hehtaaria metsää. Hänen mukaansa tilanteessa oleellista on rikosoikeudellisen vastuun määräytyminen. Ihan älyttömiä rahoja vaaditaan.” LIITO-ORAVAN HUOMIOINTI HAKKUISSA LIITO-ORAVAN tyypillisintä elinympäristöä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa on suuria haapoja. Näin siitä huolimatta, että epäiltyihin rikoksiin johtaneiden hakkuiden suunnittelusta on – ainakin paperilla – vastannut joku muu kuin metsänomistaja itse. UUTISET 3.7.2026 Metsälehti.fi 3 LIITO-ORAVAHAKKUUSTA YLI 30 000 EURON LASKU ”En minä näistä tiedä hevonhelvettiä. Metsänomistaja kertoi käräjäoikeudessa, ettei hän ollut lukenut liito-oravahavainnoista hänelle lähetettyjä sähköposteja. LISÄÄNTYMISja levähdyspaikkojen puusto on jätettävä hakkuissa pystyyn. PESÄPUIDEN lisäksi pystyyn on säästettävä pesäpuiden välittömässä läheisyydessä olevat ruokailupuut (haavat, koivut ja lepät), ruoan varastointiin sopivat kuuset ja tarvittavan suojapuuston. Metsänomistajan mukaan hän oli kysynyt ely-keskukselta luvan tuulenkaatojen korjuuseen. Ainakaan tilanne ei hiljennä puheita suuromistajien teettämistä ”ryöstöhakkuista”. Metsänomistaja ei ollut osallistunut hakkuukuvioiden suunnitteluun, mutta oli tullut maastoon mukaan merkitsemään puita. Käräjäoikeuden mukaan metsänomistajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että hän seuraa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettuun osoitteeseen saapuvia viestejä. Ihan älyttömiä rahoja vaaditaan”, metsänomistaja sanoo. ”Kaatuneet haavat on käyty keräämässä pois jonkun muun kuin meidän toimesta. TILAPÄISESTI tyhjentynyt lisääntymisja levähdyspaikka on edelleen lailla suojeltu. JA N N E M A N KI N EN MITÄ YHTEISTÄ ON RAAKUILLA JA LIITO-ORAVILLA. Harjunpää kommentoi liito-oravatapausta yleisellä tasolla. Kuva ei ole jutun kohteelta. Tämä on vastoin yhtiön omia ohjeita. Tilannetta sotki se, että alueella oli hakkuiden jälkeen kesällä 2021 myrsky, joka kaatoi säästettyjä puita. 12303_.indd 3 12303_.indd 3 30.6.2026 8.44.27 30.6.2026 8.44.27. Ohjeista huolimatta hakkuut aloitettiin huhtikuussa ennen liito-orava elinalueen tarkempaa rajaamista. ”Metsä Group siinä on virheen tehnyt enkä minä. Liito-oravan elinolot oli hävitetty jo huhtikuun hakkuissa. He ovat 30:n Suomessa eniten metsää omistavan yksityishenkilön joukossa. Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja levähtämiseen käytettävien puiden kaatamista. Suurmetsänomistajien yleinen maine voi silti jo olla oikeustapauksista tahriintunut. UUDISTUSHAKKUUSSA säästetyissä puissa huomioitava tuulenkaatojen riski. Tämä on oikeustajua vastaan”, metsänomistaja sanoo. Yhteistä tapauksille on myös se, että molempien tapausten metsänomistajat löytyvät suurmetsänomistajien listalta. Metsänomistajat voivat vielä vapautua syytteistä. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kesän aikana tapahtuneet myrskyt eivät muuttaneet tilannetta merkittävästi. ”Puukauppasopimuksissa yleinen lähtökohta on, että hakkuuoikeuden haltija on velvollinen suorittamaan hakkuun lakien ja määräysten mukaisesti”, kertoo MTK:n metsäasioista vastaava juristi Laura Harjunpää. VALTTERI SKYTTÄ KOMMENTTI FAKTA Käräjäoikeuden mukaan hakkuussa oli säästetty liito-oravan huomioimiseksi kolmisenkymmentä haapaa. KULKUREITEIKSI liito-orava tarvitsee alueita, joilla on yhtenäistä vähintään 10 metrin pituista puustoa. Raakkutuhon seuraukset ovat parhaillaan syyteharkinnassa. Tällöin oli selvinnyt, että kyseessä olivat liito-oravan vuoksi säästettävät puut. Tämä on käsityksemme mukaan vaikuttanut olennaisesti leimikon tilaan”, kerrotaan hakkuun tehneen Metsä Groupin viestinnästä
Juhannuksen jälkeisellä viikolla tuli tieto, että sääksen tekopesällä ei ole pesintää käynnissä. Oikeusvaltion ensimmäinen lähtokohta on, että viranomaispäätösten pitää olla valituskelpoisia.” Metsätalouden uudet rajoitukset ovat Timosen mielestä harmaata suojelua. Kantaan vaikutti alkutalvesta toteutettu suden kannanhoidollinen metsästys ja kuolleisuuden kaksinkertaistuminen . ”Olen jo vanha mies, joten halusin saada aukkohakkuut nopeasti tehtyä, että pääsen näkemään metsän uudistamisen tulokset.” Puukauppojen solmimisen jälkeen huomattiin, että Timosen pitkulainen metsäkiinteistö rajautuu yhdessä kulmauksessa naapuritilan puolella sijaitsevaan yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Seisokeilla sopeutetaan tehtaiden tuotantoa ja puunhankintaa kannattavuuden varmistamiseksi nykyisissä markkinaja kustannusolosuhteissa, UPM:ltä kerrotaan. Ennuste ensi marraskuulle on 492–691 yksilöä. Metsätaloustoimien näkökulmasta pulmalliseksi voi osoittautua etenkin suurten petolintujen pesintää turvaava häiriövyöhyke, joka voi olla puolesta kilometristä kilometriin. Omistusoikeiden rajoittamista Tapani Timosta ihmetyttää se, kenen vastuulla petolinnun pesinnän selvittäminen lopulta on. ”LVV:ltä ilmoitettiin, että tekopesälle menee lintujen rengastaja pesintää selvittämään”, Yliluikki kertoo. Pesintään käytettävä tekopesä naapuritilalla voi siis lohkaista Tapani Timosen korjuumahdollisuuksista lähes puoli vuotta. Kysyin luonnonsuojelupäätöstä, josta selviää, miksi alue on suojeltu. Naapuritilalta paljastanut sääksen tekopesä viisästytti muun muassa tämän metsikön ensiharvennusaikeita Tapani Timoselta. Veljekset Vaara työllistää yhteensä yli sata henkilöä. Lisäksi seitsemän työntekijän tehtävät muuttuvat. Hakattavaksi merkitty alue eli leimikko sisälsi niin uudistushakkuuta kuin harvennuksia. Sen seurauksena sekä kirjanpainajakuoriaisten että okakaarnakuoriaisten parveilu on ollut useilla paikkakunnilla edellisiä keväitä runsaampaa, kertoo Suomen metsäkeskus. Seisokki kestää noin kuusi viikkoa, yhtiöstä kerrotaan. Vastuullinen viranomainen vaihtui vuodenvaihteessa ely-keskuksesta Lupaja valvontavirastoksi (LVV). Hän solmi tilan oston jälkeen kesällä 2025 puukaupat metsäyhtiö Stora Enson kanssa. Hakkuuaikeet menivät kuitenkin jäihin tekopesäselvittelyn ajaksi. Mutta kyllä se on yksityisen omistusoikeuden rajoittamista verrattuna aiempaan tilanteeseen.” Tekopesä seisautti hakkuuaikeet Jos leimikko sattuu suuren petolinnun pesän häiriövyöhykkeelle, puunkorjuun aikaikkuna voi kaventua puolella vuodella. AJASSA 3.7.2026 4 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA NAAPURITILALTA paljastanut sääksen tekopesä seisautti hakkuuaikeet ja johti metsänomistajan näkökulmasta kysymyksiä herättävään selvitysprosessiin, kertoo kokenut metsänomistaja Tapani Timonen. Sääksen pesinmäaika on Etelä-Suomessa 1.4.–15.9. Kirjanpainajat parveilevat runsaasti Tämän kevään ja alkukesän sää on ollut keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Jos tekopesä on otettu käyttöön, luonnonsuojelulaki turvaa pesäpuun ja pesimärauhan. Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. ”Koska hakkuut ulottuivat luonnonsuojelualueen rajalle, otin silloiseen ely-keskukseen yhteyttä. ”Suojeltakoon lintuja, jos yhteiskunnassa tällainen tahto on. Asiasta uutisoi Lapin Kansa. Susireviirejä oli maaliskuussa todennäköisimmin 77. ”Jos viranomaiskantoja otetaan, pitäisi saada tietoa, miten asiassa toimitaan. 12304_.indd 4 12304_.indd 4 30.6.2026 8.45.12 30.6.2026 8.45.12. VA LT TE RI SK YT TÄ LYHYET Suomen susikanta ennallaan Suomen susikanta oli viime maaliskuussa edellisvuoden tasolla, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Lisäksi yritys varautuu lomautuksiin. UPM seisauttaa Kaukaan sellutehtaan UPM:n Kaukaan sellutehtaalla alkaa tuotantoseisokki elokuun alussa. Sääksen pesän välitön suojavyöhyke on 50 metriä ja pesintää turvaava häiriövyöhyke 500 metriä. Timonen osti vajaan 30 hehtaarin suuruisen metsätilan Nurmijärveltä viime vuonna. Vähennykset koskevat sekä tuotannon työntekijöitä että toimihenkilöitä. ”Hyönteisja puustotuhoja kannattaa tarkkailla lämpimien sääjaksojen jälkeen. Hyönteistuhot voivat levitä puutavarapinoista ja tuulenkaadoista pystyssä oleviin puihin erityisesti metsien paahteisilla reuna-alueilla”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen tiedotteessa. Suomessa oli susia todennäköisimmin 430 yksilöä. Yhtiö kaavailee tuotantoseisokkia myös Pietarsaaren sellutehtaalle. Metsälehti kertoi tekopesien yleisistä vaikutuksista edellisessä numerossa 12/2026. Selvittely viivästyttänyt hakkuita Hakkuuta mahdollisesti rajoittavista lajihavainnoista tulee yleensä automaattisesti tieto metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen, mutta jostain syystä Timosen naapuritilalla sijaitseva sääksen tekopesä ei ollut vielä kartalla havaintomerkkinä. Veljekset Vaara irtisanoo Lapin Tervolassa toimiva sahayritys Veljekset Vaara irtisanoo toukokuussa alkaneiden muutosneuvottelujen seurauksena 11 työntekijää. Yliluikin mukaan Timosen hakkuukohteet oli ketjutettu puunkorjuuseen tänä keväänä. Se ajoittuisi lokakuulle. Silloin ilmoitettiin, että suojelualueelle on asennettu sääksen tekopesä”, kertoo Timosen kanssa puukaupat tehnyt Stora Enson metsäasiantuntija Hilda Yliluikki. Timosen hakkuukohteet voidaan nyt jälleen avata työmaiden ketjutukseen, mutta tarkkaa ajankohtaa korjuulle Yliluikki ei osaa vielä sanoa. Hänen mukaansa kysymys kuuluu, kuinka pitkälti ja kauan harmaata suojelua voidaan tehdä, kunnes yksityismetsätalous ja metsäteollisuus alkavat toden teolla kärsiä
Kuolinpesien omistuksessa on jo noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää eli lähes kymmenesosa yksityismetsistä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa myyräkannat runsastuivat tuntuvasti viime kesän aikana ja kannat ovat säilyneet vahvoina tähän kevääseen asti. Jos kannat säilyvät syksyyn, niin tällä alueella koetaan huippu ensi syksynä. Kuolinpesillä paljon metsää Jos kuolinpesät myisivät puuta yhtä paljon kuin muut yksityiset metsänomistajat keskimäärin, kantorahatulot kasvaisivat Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Tino Aallon mukaan jopa 50 miljoonalla eurolla vuodessa. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa ja valtaosassa Lappia myyräkannat ovat olleet parin vuoden ajan alhaiset. Ylimmässä Lapissa kannat ovat myös nousussa ja huippu on odotettavissa ensi vuonna. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa on tänä vuonna myyrähuippu. Metsämyyrät kiipeilevät jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoissa, syövät latvasilmuja ja kaluavat latvakasvainten kuorta. Toimia tarvitaan, kun tilanne on vielä hallittavissa”, Aalto totesi tiedotustilaisuudessa. Sahateollisuus ry:n tilaamassa ja Metsämiesten Säätiön osarahoittamassa selvityksessä hän esittää kuolinpesille velvoitetta luovuttaa metsäja maatalousomaisuus pois pesästä tai toimittaa perinnönjako kolmen vuoden määräajassa. Sitäkin enemmän alueella tavattiin metsämyyriä, jotka aiheuttavat havupuiden latvavaurioita. Vanhimmat metsää omistavat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta. Selvitys: Kuolinpesien purulle määräaika Entinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti myös vahvistaisi pesänselvittäjän toimivaltaa. Meillä metsätilakauppa käy! 12304_.indd 5 12304_.indd 5 30.6.2026 8.45.13 30.6.2026 8.45.13. Metsä-Lapissa metsämyyriä on jonkin verran, mutta pahin tuholainen peltomyyrä on vähissä. Tätä voi hoitaa niin, että valitsee parhaan näköisen jatkoon ja napsaisee muista kärjet pois – sekä muistaa katkaista vanhan latvan tyvestä, ettei siitä muodostu poikaoksaa. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havupuun taimia lumihangen alla. Myyriä eniten Keskija Pohjois-Suomessa Myyräkannat romahtaneet Kaakkois-Suomessa, pohjoisessa ja lounaassa kannat ovat kasvamassa. Käsivarressa on tyypillisen kahden vuoden romahduksen jälkeen alkanut ennustettu nousuvaihe, ja Ylä-Lapin huipun pitäisi olla ensi vuonna, mikä tiedoksi petolintuharrastajille. Lounais-Suomessa esiintyy kohtalaisesti myyriä. Sekä peltomyyräettä metsämyyräkannat ovat alueella vahvat, Kainuun puolella jopa poikkeuksellisen runsaat. Vastaavat vaatimukset voisi hänen mukaansa kuitenkin myöhemmin ulottaa myös jo olemassa oleviin purkamattomiin kuolinpesiin – kuitenkin pitemmällä siirtymäajalla. Pöysti vahvistaisi myös pesänselvittäjän toimivaltaa. AJASSA 3.7.2026 Metsälehti.fi 5 HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU JYRSIJÄMÄÄRÄT ovat kasvussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat. Selvitys esiteltiin kesäkuussa. Kuolinpesäomistus on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta käytännössä osa kuolinpesistä säilyy purkamatta jopa vuosikymmeniä. ”Kuolinpesien purkamisen helpottaminen hyödyttää yhtä aikaa metsänomistajia, teollisuutta, luontoa ja taloutta. EERO SALA ENTINEN oikeuskansleri Tuomas Pöysti ehdottaa kuolinpesien kohteluun Ruotsin ja Norjan mallia. Sen tilaamisen perusteena oli hankkia kättä pitempää tuleviin hallitusneuvotteluihin. Pohjoisimmassa Lapissa kannan runsastumisen merkit ovat selvemmät kuin Metsä-Lapissa, missä kannanvaihtelut ovat viimeisten vuosien aikana olleet epämääräisempiä. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti. Pöystin esitys käsittelee tulevia kuolinpesiä. Itä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat sen sijaan alhaiset parin runsaan vuoden jälkeen. Taimikoissa tuhoja Myyrien määrä oli viime talvena Itä-Suomessa ja Keski-Suomen kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä niin suuri, että alueella on vääjäämättä tapahtunut myyrien aiheuttamia tuhoja taimikoissa. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Alueella esiintyi kohtalaisen runsaasti peltomyyriä, jotka aiheuttavat merkittävimmät taimituhot. Latvasilmujen syönti aiheuttaa usein monilatvaisuutta, kun sivuoksat alkavat kilpailla uuden päärangan asemasta. Suomen on noustava Pohjoismaiden tasolle kuolinpesien käsittelyssä. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, selvemmin ylimmässä Lapissa (katkoviivan yläpuolella). Selvittäjällä olisi oikeus patistaa kuolinpesät aktiiviseen metsänja luonnonhoitoon osakkaiden enemmistön kannan mukaisesti
”Suhdanteet menevät eri tavalla kuin sahatavarassa. AJASSA / HAASTATTELU 3.7.2026 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”PYLVÄSMÄNNYILLE on hyvä kysyntä.” Näin vakuuttaa Iivari Mononen -konsernin uusi metsäjohtaja Janne Partanen. Partasen vastuulla on haalia laadukkaita pylväsmäntyjä konsernin tytäryhtiölle Scanpole Oy:lle. Scanpole on keskittynyt pylväisiin ja aitatolppatuotantoon Suomessa, Norjassa sekä Brittein saarilla. Kun puun hinnat laskivat viime syksynä ja puukaupan tahti hidastui, metsänomistajat eivät ole enää entiseen malliin tarjonneet edes pylväsmänniköitä. Kysyntä on ollut varsin aktiivista ja näky”JOTAIN IHAN MUUTA” Vuoden alusta Iivari Mononen -konsernin metsäjohtajana aloittanut Janne Partanen vaihtoi raakapuun pylväisiin. Lisäksi Partanen huolehtii, että raaka-ainetta riittää Norjan, Irlannin ja Walesin tehtaille. Voisi kuvitella, että tämä on pylväshankkijalle mahdollisuus. Vihreä siirtymä on ajanut ja vahvistanut pylväsmarkkinaa. Siellä valokaapelit sekä sähkölinjat rakennetaan edelleen ilmavetona, sillä maakaapeleiden veto kaatuu raskaisiin lupaprosesseihin. Partasen mukaan näin ei valitettavasti ole. ”Toivottavasti syksyllä tulee männiköitä tarjolle.” Pylväsmarkkinoilla kasvua Vaikka Partanen on koko Iivari Mononen -konsernin metsäjohtaja ja tekee työtä myös kyllästettyä sahatavaraa tuottavalle tytäryhtiölle Prima Timberille, leijonan osan työajasta vie Scanpole Oy. Scanpole Oy:n päämarkkina-alueet ovat Yhdistyneet kansakunnat sekä Irlanti. ”Käytännössä voi sanoa melkein, että olen Scanpolen metsäjohtaja”, Partanen toteaa. Aiemmin Stora Enson metsäjohtajana tunnettu Partanen siirtyi luotsaamaan Iivari Monosen puunhankintaa vuoden alussa. Tällä hetkellä moni puunostaja vieroksuu mäntytukkia. Tavallisesti kovin kilpa pylväsmännyistä käydään mäntytukkia hankkivien sahojen kanssa. ”Sanoisin, että se on ollut enemmän haasteen puolella saada metsänomistajat aktivoitumaan, että kannattaa myös männiköitä tuoda tarjolle”, Partanen arvioi. Ostotarve ei ole kadonnut minnekään. ”Se oli vähän kuin perheestä olisi lähtenyt pois.” Iivari Mononen -konsernin metsäjohtajaksi siirtyminen on Janne Partaselle paluu juurille. 12305_.indd 6 12305_.indd 6 30.6.2026 8.46.40 30.6.2026 8.46.40. Suomessa sillä on oma hankintatiimi, joka Partasen johdolla hankkii pylväsraaka-ainetta Nurmeksen Höljäkän pylväskyllästämölle. Jonkin verran pylväitä menee myös Pohjoismaihin, Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään
Risto Sarvaksen vuonna 1962 julkaistun teoksen mukaan varttuneet laatumänniköt tuottavat vuosittain keskimäärin reilut 60 siementä neliömetrille, mikä tarkoittaa noin 3,5:tä kiloa siementä hehtaarille. Partanen oli opiskeluaikoinaan 30 vuotta sitten yrityksessä töissä ja vielä vuoden valmistumisen jälkeenkin. VILJELLEN VARMEMMIN Iivari Mononen -konsernin metsäjohtajaksi siirtyminen on Janne Partaselle paluu juurille. Mänty paahtaa tällä tahdilla uuden puusukupolven toivossa koko keski-ikänsä, eli vähintään kymmeniä vuosia. Maanmuokkaus lisäsi taimien määrää ja puuston pituutta. Uudistumistulokset ovat jokseenkin karut. Pienen hankintahakkuunkin tein syksyllä. LUONTAISEN UUDISTAMISEN tehottomuus ei ole suuri uutinen tai yllätys. Nykyisin kärsivät taloudellinen tuotos ja hiilensidonta. Eräs viimeisimmistä palveluksista alueen metsiltä on toimia Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1999 perustettujen kuusen pienaukkohakkuukokeiden näyttämönä. Luontaisesti syntyneiden kuusien ja mäntyjen keskipituus oli 26 vuotta hakkuun jälkeen 1–2 metriä. Jos oltaisiin pettuleivän varassa, nälkä uhkaisi tulla. ”Nyt ovat taimikot kunnossa. Pystyin vastaamaan ja menemään median eteenkin, kun yhtiö lopulta antoi luvan.” Sapattivuonna metsät kuntoon Iivari Mononen -konsernin metsäjohtajaksi siirtyminen on Partaselle paluu juurille. ”Jos raakkutapauksesta yrittää jotain positiivista etsiä, niin olipa hyvä, että se sattui vielä minun aikanani. Jos mänty uudistetaan istuttaen, hehtaarin taimet saa tuotettua noin 20 grammalla siementä. Sarvaksen aineisto ulottuu Tuusulasta Kittilään ja kattaa sekä katovuodet että huippusiemensadot. KOULUTUKSELTAAN metsänhoitaja Joensuun yliopistosta, nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta. UUDISTIPA METSIÄ luontaisesti tai viljellen, ilmastonmuutos on yhteinen ongelma. viimevuotisesta tutkimusraportista. Huomiota herättävää oli sen sijaan useissa muissakin luontaista uudistamista koskevissa tutkimuksissa huomattu taimikoiden epätasaisuus. Juntusrannan Kalmosärkältä löytyvät varhaisimmat merkit jääkauden jälkeisestä ihmisasutuksesta Suomessa, ja nälkämailla on koettu kaikkea puna-agitaatiosta talvisodan ihmeeseen. Tieto Partasen lähdöstä osui hankalaan saumaan vuoden 2024 elokuulle. Yhä edelleen moni toteaa Partasen nähdessään, että hän joutui lähtemään Hukkajoen raakkujen yliajon seurauksena. Maahan varisseet tai sinne kylvetyt siemenet ynnä istutetut taimet ovat riippuvaisia kevätkosteudesta. Viljelymännikön latvat huojuisivat tavallisella avohakkuualalla ehkäpä kahdeksassa metrissä. Vaikka titteli on sama, työ on täysin erilaista. Tiesin prosessit läpikotaisin. Se on yksi tekijä, miksi tänä päivänä täällä olen. mä on, ettei tässä isoja muutoksia ole tulossa.” Pitkän pohdinnan tulos Siitä on kaksi vuotta, kun Partanen irtisanoutui Stora Enson metsäjohtajan tehtävistä. Todellisuudessa Partanen SUOMUSSALMEN JUNTUSRANNAN ja Raatteen metsät ovat nähneet monenlaisia kohtaloita. Yhtiö ja metsäjohtajan työtehtävä olivat mieleisiä, mutta palo tehdä ja oppia jotain uutta kasvoi lopulta liian suureksi. Tehdään karkea laskelma. 3.7.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. PERHEESEEN kuuluu puoliso, kolme lasta sekä unkarinvizsla Onni HARRASTAA metsästystä ja metsänhoitoa oli jättänyt eropaperit jo kuukautta aikaisemmin. Partanen ehti olla lähemmäs kahdeksan vuotta metsäjohtajana ja liki 23 vuotta Stora Enson palkkalistoilla. Ilmaston muuttuessa talviaikainen sadanta kasvaa, mutta lumet sulavat entistä aikaisemmin. LUONTAISEN UUDISTUMISEN varassa olleet aukot eivät olleet kuitenkaan jääneet taimettomiksi: kasvatuskelpoisten taimien lukumäärät olivat neljännesvuosisadan jälkeen keskimäärin 1 300–1 700 tainta hehtaarilla. Vaikka viljelyä voi kritisoida eri syistä, istuttamisessa siemenmenekki on luokkaa kymmenentuhatta kertaa pienempää kuin luonnon toteuttamassa uudistumisessa. Koko tarina on luettavissa Jaakko Repolan ym. Siemenkäytöltään tuhlaavaisena pidetyssä männyn metsäkylvössä siementä kuluu puolestaan 300 grammaa hehtaarilla, mutta vain kerran kiertoajassa. JANNE PARTANEN IIVARI MONONEN -konsernin metsäjohtaja IKÄ 53 vuotta KOTOISIN ja asuu Iisalmessa STORAN ENSON metsäjohtaja lähes kahdeksan vuotta METSÄKONEPALVELU Oy:n ja Suomen metsämuseosäätiön hallitusten jäsen. Se oli mukava vuosi.” Myös uuden työn alku on ollut sitä ”jotain ihan muuta”, mitä Partanen Metsälehden haastattelussa pari vuotta sitten kertoi kaivanneensa. Mutta ei voi saada uutta, jos ei vanhasta luovu”, Partanen toteaa. Vastaaviin pienaukkoihin istutetut männyt olivat viruneet 2,5–4,5-metrisiksi, mikä kertoo kasvulle hankalista oloista varjoisissa pienaukoissa. Partasen isällä oli puunhankintayritys Iisalmessa, joka toimitti pylväsaihioita Iivari Monoselle. Päätöksen lähdöstä hän oli tehnyt jo puoli vuotta aikaisemmin ja pohtinut vaihtoehtoja sitäkin pidempään. ”Tietyllä tapaa se oli vähän kuin perheestä olisi lähtenyt pois. Tänäkin vuonna koettu kevätkuivuus uhkaa muodostua tavaksi. Viljelyssä pelivaraa on ajoituksen suhteen luontaista uudistamista enemmän, mutta varautuminen kummallisiin keväisiin ei ole kovin pitkällä. ”Se on eri asia hankkia yksitellen valikoituja pylväitä versus, että Stora Ensolla hankittiin 20 miljoonaa kuutiota ihan mitä tahansa puuta”, Partanen summaa. Sapattivuosi antoi enemmän aikaa omille metsille. ”Sieltä saakka tunnen yrityksen ja omistajat. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Jos tarkastellaan kuusen uudistumista, lähes 30 prosenttia pienaukkojen sisällä mitatuista koealoista oli kokonaan kuusettomia ja puolet vajaatuottoisia, eli harvoja. Tiesin, mihin olen tulossa.” Kilpailukiellon vuoksi Partanen joutui odottamaan tämän vuoden alkuun ennen kuin pääsi aloittamaan työnsä uuden yrityksen metsäjohtajana. 12305_.indd 7 12305_.indd 7 30.6.2026 8.46.41 30.6.2026 8.46.41
Suomi ei ole vielä tarvinnut EU:n sammutusapua, mutta voimme vielä joskus tarvita muualta tulevaa lentosammutuskalustoa. IIRIS YLINEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVAT 12306_.indd 8 12306_.indd 8 30.6.2026 8.47.51 30.6.2026 8.47.51. Suomessa metsäpalot ovat Pohjoismaidenkin mittakaavassa pieniä, mutta vuotuiset palomäärät vaihtelevat paljon sääolojen mukaan. 3.7.2026 8 Metsälehti.fi AJASSA METSÄKONEKUSKIT PALOJA SAMMUTTAMASSA Kun sammutusmetsäkone Mörkö saapuu palopaikalle, metsästä lähtee kymmenkunta pelastajaa pois. Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palon voimakkuuteen ja siihen riskiin, kuinka todennäköisesti armollisempi pintapalo etenee puustoa kurittavaksi latvapaloksi
3.7.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA M ikä hemmetin mörkö se nyt tuli?” Näin totesi eteläkarjalainen palomies, kun sammutusmetsäkoneen prototyyppi saapui ensimmäistä kertaa sammutustöihin vuonna 2019. Säiliön yläpuolella on aukinaiset luukut, joista vesi purkautuu. “Todellisuudessa sammutuskohteiden välillä siirtyillään niin, että vettä ei koko ajan pidetä päällä”, Halmeslahti sanoo. Ajokokemus tarpeen Nuoret koivut taipuvat voimakkaan vesisuihkun alla, kun kalustoja hankintainsinööri Petri Lahtinen säätää kauko-ohjaimella suihkukulmaa ja painetta. Nimi Mörkö jäi elämään koneen nimenä, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. Mörköä ajavat sopimuspalokuntiin kuuluvat metsäkoneenkuljettajat, joita hälytetään tarvittaessa tehtäviin. Sammutuslaitteiston lisääminen metsäkoneeseen oli Etelä-Savon pelastusjohtajan Seppo Lokan ajatus. Vesisuihku yltää 55 metrin päähän. Mukaan voidaan lisätä energiakoura, jolla tiellä olevaa puustoa saadaan siirreltyä. Mörön kanssa sammuttaa tulta kolmen henkilön joukko: kuljettaja, kauko-ohjaava sammuttaja sekä sammutusreitin suunnitteleva ryhmänjohtaja. Pelastaja voi asettua niin, ettei altistu savulle. ”Nuoret metsät ja avohakkuualat rajaavat palojen leviämistä.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Tässä on kaikki turvallisuusseikat otettu huomioon”, Halmeslahti kertoo. 12306_.indd 9 12306_.indd 9 30.6.2026 8.47.52 30.6.2026 8.47.52. Jatkuvalla suihkulla vettä riittää kymmenisen minuuttia. Mörkö on tavallinen Ponssen metsäkone, jonka kuormana ovat vesitykit, tekniikkapumput ja kymmenen kuution vesisäiliö. Sittemmin vastaavia koneita on lähtenyt maailmalle kymmeniä. Suomessa niitä on kaksi. Säiliöön voidaan myös liittää letkulinjat, jolloin se toimii veden välivarastona, kun esimerkiksi luonnonvedestä pumpataan vettä. Veden ohjaaminen on helpompaa ja turvallisempaa maan tasalta kuin metsäkoneen kopista. Ponsse kiinnostui ideasta ja otti koneen tuotantoon. Kuten metsäkoneissa, kuorman turvallinen purkautuminen koneen kaatumistilanteessa on varmistettava
Viime kesänä Lapissa paloi samanaikaisesti useita paloja, jolloin mietittiin jo sammutusavun pyytämistä. AJASSA 3.7.2026 10 Metsälehti.fi SAMMUTUSAPU LIIKKUU RAJOJEN YLI Suomessa syttyy vuosittain tuhansia metsäpaloja. Sammutuksessa metsäpalon kärki otetaan kiinni etenemällä reunoja pitkin. Mörkö kuljetetaan palopaikalle lavetilla. ”Metsäkoneenkuljettajan koulun käyminen ei välttämättä riitä. 3. 2.Mörön kuljettajan pitää olla kokenut metsäkonekuski. “Tämä edellyttää meiltä suunnittelua ja varautumista”, kertoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi. “Lapissa Suomen ja Ruotsin välinen apu on arkipäiväistä.” Myös Mörkö voidaan hälyttää tarvittaessa Pohjoismaihin ja Baltiaan. ”Palojen torjuntaan alettiin panostamaan, kun 1. Apu voi olla sammutusjoukkoja tai kalustoa. Tulipalossa kuskin täytyy olla kokemusta ja osata lukea maastoa”, kertoo kuljettaja Mikko Saarela. Metsänomistajan vastuulla Mörköä käytetään pääasiassa metsäpalojen jälkisammutuksiin. Palotyypeissä eroja Viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden aikana metsäpalojen määrä Suomessa on vähentynyt voimakkaasti. Mörkö on osa viiden pelastuslaitoksen metsäpalomuodostelmaa, johon kuuluu raskas maastopalosammutuskoneisto ja 250 koulutettua pelastajaa. Kun liikutaan vauhdilla, keskelle jää kytemään paloja. Vettä voidaan suihkuttaa kovalla paineella tai sumuna. Sammutusta voidaan myös jatkaa turvallisesti läpi vuorokauden sekä olosuhteissa, jossa esimerkiksi puita kaatuilee. EU rahoitti muodostelman perustamista sillä ehdolla, että se on valmis vastaamaan sammutustehtäviin EU-maissa. “Tällä kun mennään, metsästä lähtee kymmenkunta kaveria pois”, Saarela sanoo. “Siirroissa myös jaetaan palontorjuntaosaamista maiden välillä. Luhtaniemen mukaan todennäköisin tilanne olisi, että Suomi tarvitsisi metsäpalon sammutukseen lentosammutuskalustoa, jota täällä on rajallisesti. Suomen maasto on erilaista kuin esimerkiksi Espanjassa.” Suomi ei ole vielä kertaakaan tarvinnut EU:n sammutusapua. Kaukana metsäpalstastaan asuvan kannattaakin etukäteen miettiä, miten toimisi palon sattuessa. ”Emme me sitä oman onnensa nojaan jätä, mutta jos on tehty päätös pelastustoiminnan päättymisestä, niin vartioinnista laskutetaan.” Aina metsänomistajan löytäminen ei ole mutkatonta. Suomesta on tehty kolmena vuonna valmiussiirtoja korkean riskin maastopalomaihin, kuten Kreikkaan. 2. Möröllä kytöpalojen välillä ajaminen on huomattavasti helpompaa kuin letkujen vetäminen ihmisvoimin. Naapurimaiden välillä voi olla myös erikseen kahdenkeskeistä avunantoa. Palopesäkkeet ovat tyypillisesti pieniä ja kaukana toisistaan. 3. Metsäpalon jälkivartioinnin vastuu on metsänomistajalla. Pelastustoimi selviää sammutustehtävistä hyvin, kun palot ovat pieniä ja syttyvät tasaisesti palokauden aikana. EU:lla on ympäri vuorokauden toimiva hätäavun koordinaatiokeskus. 12306_.indd 10 12306_.indd 10 30.6.2026 8.47.54 30.6.2026 8.47.54. “Pienellä henkilöresurssilla saadaan tehokas sammutus”, Halmeslahti toteaa. 1. 4. Jos paloja syttyy samalle alueelle paljon esimerkiksi hellejaksona, pelastusresurssit voivat käydä tiukoille. “Toissa kesänä meiltä lähti ensimmäistä kertaa 55 hengen porukka Itäja Kaakkois-Suomesta Portugaliin sammuttamaan maastopaloja”, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo. Jos Suomessa katsotaan, että oma kalusto ei riitä, sisäministeriö tekee EU:lle avunpyynnön
Paloja syttyy syrjäseuduilla, josta niitä ei välttämättä havaita. Salamat sytyttävät usein korkeita kohtia maastossa, mikä vaikeuttaa sammutustoimia. Norjan vuoristo-olosuhteissa on palanut tammikuussakin. “Eipä Ruotsissakaan ennen 2010-lukua ollut hyvin suuria metsäpaloja. 5. ”Kun ilma päivällä kuivuu ja tuuli muuttuu puuskaiseksi, kytevä palo voi lähteä leviämään.” Suomen paloalueet ovat pieniä myös pohjoismaiden mittakaavassa. Metsässä palavaa materiaalia ovat elävät ja kuolleet puut, pintakasvillisuus, karike ja humus. Vesisuihkua kauko-ohjaava pelastaja voi asettua niin, ettei altistu savulle. Bergman kehottaakin metsänomistajaa käymään jälkeen päin varmuuden vuoksi metsässä. Tasaikäisessä metsässä latvapalo ei syty yhtä todennäköisesti kuin eri-ikäisrakenteisessa, jossa tulella on useidan latvuskerrosten takia reitti maasta latvukseen. metsä, talousmetsä, aluskasvillisuus metsäalueella 200 600 800 300 600 900 1200 Tuotantokäytössä oleva turvesuo Muu suoalue Turveauma Muu maasto Tienvarsi tai rautatien piennaralue Hakkuualue, raivio tai metsäaukea Puistotms. Maapalot ovat matalan voimakkuuden paloja, jotka etenevät hitaasti kytemällä humuskerroksessa tai turpeessa. Suomen metsätieverkosto on maailman paras. Sen takia harvaan asutuilla alueilla palaa vähemmän. Suomessa lennetään muutenkin metsäpaloindeksin perusteella päivittäin tähystyslentoja, joilla tehdään vuosittain kymmeniä ensihavaintoja metsäpaloista. ”Meillä myös metsäpalokausi pitenee, jos talvet ovat vähälumisia ja lumi sulaa keväällä aikaisemmin.” Suomessa ei ole vielä havaittavissa merkittävää palojen lisääntymistä, mutta pohjoisella havumetsävyöhykkeellä palojen voimistumisesta on jo näyttöä. Petri Lahtinen (vasemmalla) kauko-ohjaa vesisuihkua ja Mikko Saarela (oikealla) ajaa Mörköä. Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahden mukaan Möröllä saadaan tehokas sammutus pienellä henkilöresurssilla. ”Niissä palaa maa-ainesta, eikä liekkejä välttämättä kunnolla edes näy.” Tavallisin metsäpalotyyppi Suomessa on voimakkaampi pintapalo. 5. Jos puuston kuolleisuus lisääntyy esimerkiksi kirjanpainajan takia, metsissä on sen myötä myös lisää palokuormaa.” Metsäpalot muodostavat myös kasvihuonekaasupäästöjä ja mustaa hiiltä, jotka edelleen lämmittävät ilmastoa. ”Ilmastonmuutos on monimutkainen asia. ”Puiden kuolleisuus pintapalossa riippuu metsikön iästä ja puulajikoostumuksesta.” Voimakkain tyyppi on latvapalo, joka kehittyy pintapaloista, kun liekit pääsevät leviämään latvukseen. ”Palokuormaa voi vähentää esimerkiksi harventamalla sekä alikasvoksen, kuolemassa olevien puiden ja hakkuutähteiden poistamisella.” Myös metsänkasvatustapa vaikuttaa paloriskiin. Suomessa metsäpalot ovat keskimäärin alle puolihehtaarisia. Ihminen sytyttää metsäpalon usein teiden lähettyvillä, jolloin sammutuskalustokin saadaan paikalle. Lehtipuusekoituskin pienentää metsäpaloriskiä, koska havupuiden neulasissa on terpeenejä, jotka syttyvät lehtiä helpommin. ”Tämä on noidankehä. “Paljon saisimme vähennettyä metsäpaloja, jos ihmiset noudattaisivat tulentekokieltoa maastopalovaroituksen aikaan”, Bergman sanoo. Palomäärissä on tosin paljon vuotuista vaihtelua, koska metsäpaloriski riippuu sääoloista. 6. Metsäpalojen torjunnan menetelmät kehittyvät jatkuvasti. AJASSA 3.7.2026 Metsälehti.fi 11 IHMINEN USEIMMIN PALOJEN TAKANA Valtaosan Suomen metsäpaloista sytyttää ihminen, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergman. Pahana hellekesänä 2018 Suomessa paloi jopa 1 200 hehtaaria. Esimerkiksi lämpökameralla varustettuja drooneja hyödynnetään paikallisesti kytöpalojen havaitsemiseen. Metsänhoidolla vaikutusta Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palon voimakkuuteen ja siihen riskiin, kuinka todennäköisesti pintapalo etenee latvapaloksi. Rinteissä palo nousee helposti latvustoon, ja virtaukset levittävät paloa nopeasti. Vuosittain Suomessa palaa vain joitain satoja hehtaareja metsää. Metsäpalojen lisääntyminen itsessään lämmittää ilmastoa ja pienentää hiilensidontaa”, Palviainen toteaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos kuivana aikana iltapäivällä metsän yli kulkee nopealiikkeinen ukkoskuuro ilman kovaa sadetta. Avohakkuuaukiot hidastavat palojen leviämistä, koska palokuormaa on vähemmän.” Palot lisääntymässä Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän metsäpalojen määrää ja niiden voimakkuutta. Suomessa metsänhoito ehkäisee palojen leviämistä myös maisematasolla ”Nuoret metsät ja avohakkuualat rajaavat palojen leviämistä. Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa palaa latvapaloissa kerrallaan usein todella laajoja alueita.” Latvapalot ovat myös vaikeita sammuttaa, koska latvuksessa liekit leviävät nopeasti puusta toiseen. Ruotsissa ja Norjassa paloja pahentavat maastonmuodot. Metsäpalo saattaa kyteä pitkäänkin ennen roihahtamista. ”Latvapalo voi tappaa kaikki puut. Metsäpalot jaetaan leviämistavan perusteella kolmeen tyyppiin. Liekit ovat matalia, ja metsässä palaa aluskasvillisuutta, puiden tyviä ja karikekerrosta. Ilmatieteen laitoksen satelliittivalvonta ilmoittaa maastopalovaroituksen aikana savuhavainnoista hätäkeskukseen. metsistä tuli arvokas raaka-ainelähde”, kertoo Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen. viheralue taajama-alueella Pelto, ruohikko tai kaislikko Ihmisen toiminta Luonnontapahtuma tai -ilmiö Ei voida arvioida Koneen tai laitteen vika Muu syy Eläin Palovaarallinen aine kpl kpl 12306_.indd 11 12306_.indd 11 30.6.2026 8.47.55 30.6.2026 8.47.55. Pelastuslaitokset voivat ukkoskuurojen jälkeen tilata tähystyslentoja. Suomessa syttyy vuosittain tuhansia maastopaloja Valtaosan metsäpaloista sytyttää ihminen Lähde: Luke Vars. 4. Lämpötilat kohoavat, helleja kuivuusjaksot yleistyvät sekä salamointi lisääntyy. Sekin on mahdollista, että olemme Suomessa vähän tuurilla elelleet viimeiset vuosikymmenet”, Bergman sanoo. 6
”Se säteilee rajan yli menevän puun kysyntään edelleen.” Puuta Ruotsiin kuitenkin menee, ja kuitupuusta voi odottaa parempaa hintaa. Yhtiön Pohjois-Suomen puunhankinnan johtajan Jyri Änäkkälän mukaan huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sillä seisokki ei vaikuta ostomääriin. Sen hän kuitenkin tietää, että Ruotsissa vuodenlopun myrskyn vahingot olivat suuremmat kuin Suomessa. ”Isoista leimikoista maksetaan oikeinkin hyvää hintaa.” Veitsiluodon saha Kemissä seisoo loppukesän ja alkusyksyn. Yläperiltä on muille sahoille pitempi matka. Myös hintahuippu saattaa siirtyä sinne. ”Tukit ohjataan yhtiön muille Pohjois-Suomen sahoille Ouluun, Oulaisiin ja Kalajoelle.” Veitsiluodon saha on vanha, käyttää pelkästään mäntyä ja sen käyttökapasiteetti on 450 000 kuutiometrin tasolla. Pohjoiseen mentäessä leimikoiden tukkiprosentti pienenee, mikä pienentää myös tukin painoarvoa puukauppatilissä. Kesäleimikon venyvä käsite Stora Ensolla ovat kaikenlaisten kesäkohteiden ostohalut edelleen korkealla, ja vielä tämän sulan korjuuseen. Änäkkälä toppuuttelee hintahuolia, sillä kauempaa voidaan kuljettaa kiskoilla. Jos siitä leikkautuu kahden kuukauden käyttö 75 000 kuutiota, vajaan neljän prosentin osuus Pohjois-Suomen sahojen kahden miljoonan kuution tukinkäytöstä siirtyy sahalta toiselle. Korteniemi luonnehtii puumarkkinoiden näkymiä sumuisiksi. Tukki on suunnilleen samoissa hinnoissa, mutta mittaja laatuvaatimukset voivat olla myyjäystävällisempiä. Hän puhuisikin mieluummin sulan maan kuin kesäajan korjuusta, sillä korjuu saattaa venyä jopa joulukuulle. Häneltä ei kuitenkaan saa vastausta siihen, ajoittuivatko tämän vuoden korkeimmat kantohinnat edellisvuosien tapaan juhannusviikolle. Ilmaan jää kuitenkin kysymys: jos muut sahat nielevät tukit helpostikin, niin mihin Veitsiluotoa jatkossa tarvitaan. ”Kesäkohteet käyvät kaupaksi, ja isoista leimikoista maksetaan VEITSILUODON SEISOKKI SÄIKÄYTTI TURHAAN Seisokin ei pitäisi vaikuttaa ostomääriin, ja puulle riittää kysyntää loppukesällekin. ST O RA EN SO 12307_.indd 12 12307_.indd 12 30.6.2026 8.51.58 30.6.2026 8.51.58. ”Hintapiikeistä en ennustele. Änäkkälä ei pidä poikkeuksellisena sitä, että kesäkohteita voidaan ostaa vielä kesälomien jälkeenkin. Puunhinnat ovat historiallisesti hyvällä tasolla.” Hintahuippu siirtynee elokuulle Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veli-Pekka Korteniemi ei vielä tiedä Veitsiluodon seisokin vaikutuksista. Tukit ohjataan Stora Enson Oulun, Oulaisten ja Kalajoen sahoille. PUUKAUPPA & TALOUS 3.7.2026 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN STORA ENSON päätös seisottaa Veitsiluodon sahaa elokuusta lokakuun alkuun ja lomauttaa henkilöstö on huolestuttanut metsänomistajia
.. Hankintahinnat 77,15 79,36 .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Heiluvia puita on varastossa hyvin, mutta edelleen ostetaan tämän kesän korjuuseen. 13,79 .. .. .. Hankintahinnat 78,44 82,75 .. Se puhuu sen puolesta, että ei ollut mitään ostopiikkiä, joka pehmittäisi myöhempää kysyntää. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,12 80,62 51,28 19,87 23,12 20,89 29,37 30,72 Uudistushakkuu 78,39 81,92 51,97 23,10 25,60 23,95 31,80 31,45 Harvennushakkuu 67,36 68,11 46,91 17,24 17,65 17,71 26,73 26,53 Ensiharvennus 49,43 40,37 .. 12,78 .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. Hankintahinnat 74,93 79,63 .. 17,20 26,54 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,23 75,17 .. .. Maksukyky lähtee markkinoista. 41,03 .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,29 82,92 60,80 22,88 24,70 23,55 35,96 35,31 Uudistushakkuu 80,84 84,08 63,37 26,19 26,83 26,59 41,38 37,63 Harvennushakkuu 70,54 71,82 53,15 21,63 22,27 22,11 31,95 31,46 Ensiharvennus 53,94 52,52 44,62 16,42 17,38 16,98 27,13 24,58 Hankintahinnat 74,86 78,11 66,45 39,53 40,45 44,14 48,19 46,80 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,93 83,71 61,41 22,88 25,17 25,27 41,03 35,87 Uudistushakkuu 81,64 85,02 64,01 25,81 27,06 27,66 52,90 39,42 Harvennushakkuu 71,16 72,66 55,27 22,63 24,82 25,35 34,17 33,21 Ensiharvennus 53,14 51,58 .. Uudistushakkuu 81,00 84,28 65,01 25,82 26,42 27,06 35,36 .. Hankintahinnat .. .. Hankintahinnat 73,83 75,28 59,11 38,50 .. Westas on kahdella sahallaan selvästi enemmän kuusisahaaja. .. Tämä tarkoittaa maantieteellisesti pitkän yhdistyksen eteläosaa. 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 924 590 Puukauppamäärä vko 25, m 3 oikeinkin hyvää hintaa.” Tukilla hyvä hinta on kahdeksankymmentä ja jotain päälle. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,99 .. .. .. 27,06 29,66 25,24 37,37 36,59 Uudistushakkuu 83,03 84,45 .. Kuusi on kalliimpi ja sahatavaran hintaerolla voisi perustella, että kuusen kantohinnan tulisi olla kymmenisen euroa mäntyä korkeampi. 22,50 24,41 20,59 31,92 35,46 Uudistushakkuu 76,57 78,65 .. 40,02 .. 38,65 36,96 .. 17,36 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,97 83,33 62,43 22,60 24,35 23,90 32,96 .. 15,36 15,74 15,74 .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. 38,06 .. AJASSA 3.7.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,94 82,98 60,93 22,05 24,25 22,64 .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 82,60 .. .. Westas teki juhannuksen alla sahatavarakauppaa elo-syyskuulle, ja Iranin-sota latisti tunnelmaa ja patosi rakentamisen painetta. .. 14,88 23,95 .. 16,79 17,49 17,66 .. 18,52 28,30 .. 20,92 .. .. Nyt kuusija mäntysahatavaran hintaero on suurin mitä lounaissuomalaisen Westaksen omistajajohtaja Pekka Kopra muistaa: lähellä kahtakymmentä euroa. Harvennushakkuu 72,14 72,82 54,17 22,39 21,78 22,74 32,53 .. .. ”Tarjontaa saisi olla enemmän, korkeimmat hinnat taitavat siirtyä elokuuhun.” Maksetaanko männystä liikaa. Harvennushakkuu 71,46 72,57 51,55 21,26 20,77 20,35 .. .. .. Hankintahinnat 72,51 73,93 60,67 38,30 38,96 41,56 .. .. 39,60 .. Uudistushakkuu 79,67 83,79 63,44 23,86 26,22 25,94 .. .. 24,24 25,11 22,11 32,13 29,98 Ensiharvennus .. .. 24,63 26,67 23,09 38,92 40,28 Uudistushakkuu 83,67 84,47 .. ”En usko sahatavaran hintojen laskevan, vaan pysyvän kutakuinkin samoissa.” ST O RA EN SO 12307_.indd 13 12307_.indd 13 30.6.2026 8.52.01 30.6.2026 8.52.01. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,09 82,78 58,54 21,87 23,78 22,41 31,40 32,49 Uudistushakkuu 80,44 83,92 61,49 24,64 26,04 25,74 35,34 35,33 Harvennushakkuu 71,92 71,90 49,89 20,92 20,39 20,83 29,91 28,59 Ensiharvennus .. Hankintahinnat 70,45 71,78 .. .. Niin suuri ero ei kuitenkaan ole ja Kopran mukaan mäntytukista saa sahatavaran hintaan nähden turhankin hyvän kantohinnan. .. 30,87 32,29 28,01 41,08 38,94 Harvennushakkuu 70,22 70,82 .. .. Ensiharvennus 55,76 .. 39,55 42,09 40,64 .. Ensiharvennus 55,60 54,57 .. 22,68 22,92 20,79 34,24 32,22 Ensiharvennus 58,17 59,52 .. .. Joillakin ostoalueilla on parempi varanto ja joillakin huonompi, ja jollakin alueella voidaan aina tehdä enemmänkin kauppaa.” Tänä vuonna hintahuipun ennustaminen on tavallistakin vaikeampaa. 15,60 17,33 17,89 .. .. .. Ensiharvennus 54,51 58,72 51,01 15,90 18,90 16,46 .. .. 28,73 29,37 26,37 44,74 44,14 Harvennushakkuu 69,07 68,78 .. .. Koska puukaupassa alkukesä oli vaisu, puuta tulee tarjolle kesäkauden jälkeenkin. .. 27,23 28,21 25,21 36,71 38,02 Harvennushakkuu 67,28 67,86 .. .. .. .. .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,02 81,62 .. Hankintahinnat 75,09 .. .. .
Henkilöauton hinta plussaa parhailla tarjouksilla Rintalan keräämään aineistoon kuuluu yhteensä seitsemän erilaista leimikkoa eri puolilta keskistä Suomea. Esimerkiksi 492 kuution ensiharvennusleimikossa kauppasummaksi muodostui 12 202 euroa, kun se olisi huonomman tarjouksen tehneen ostajan hinnoilla ollut 6 272 euroa. Leimikoita on myyty niin isolle metsäyhtiölle, sahoille, energiapuun käyttäjälle kuin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle. Metsänomistaja on myynyt kyseisellä ajanjaksolla selvästi tavanomaista enemmän puuta hyvän hintatason takia. Kohteista on tehty kaupat vuosina 2022–25 ja puuta niistä on kertynyt yhteensä 5 178 kuutiota. Aika moni on varmasti näin tehnyt. ”Olen laskenut leimikoiden korjuun jälkeen toteutuneilla puumäärillä sen, millaisen kauppasumman tarjoukset, jotka eivät sillä kertaa johtaneet kauppaan, olisivat kyseisellä leimikolla tuottaneet”, Rintala kertoo. Yhden metsänomistajan kohdalta asia on nyt laskettu seitsemän viime puukaupan ja viiden tuhannen kuution osalta. Huonoin € yht. Siis melkein 15 euroa kuutiolle.” Rintalan mukaan tilanne puumarkkinoilla muuttui olennaisesti, kun puuntuonti Venäjältä loppui. ”Eroa toiseksi parhaaseen tarjoukseen olisi muodostunut yli 9 000 euroa ja huonoimpaan tarjoukseen lähes 15 000 euroa. Kaikkien ostajien tarjouksien puutavaralajikohtaisiin kuutiohintoihin on siis sovellettu samoja, hakkuussa toteutuneita puutavaralajikohtaisia kuutiomääriä. Harva tutkii tarkemmin, miten puukauppapäätöksen kanssa lopulta kävi, kun leimikko on korjattu ja todelliset puumäärät selvillä. Jos kaupat olisi tehty joka kerta saman ostajan kanssa, olisi tappiota kertynyt enimmillään yhteensä lähes 32 000 euroa. Kun puumarkkinatilanteeseen on nyt totuttu, niin voisi ajatella, että erot olisivat kaventuneet. ”Tällä tavalla olen pyrkinyt minimoimaan erilaisten katkontojen vaikutuksen vertailussa, jolloin yksikköhintojen merkitys kokonaiskauppasummaan tulee esiin.” Absoluuttista totuutta tämäkään menetelmä ei kerro, koska eri ostajilla on joka tapauksessa käytössä erilaisia puutavaralajeja ja katkontoja. Data paljastaa, että kilpailutus on todellakin kannattanut. Niin ei näytä käyneen, vaan tänäkin keväänä kymmenen euron erot kuutiokohtaisissa yksikköhinnoissa ovat olleet tavallisia. Metsälehti on nähnyt leimikoiden tarjouksia ja mittaustodistuksia. Erotus € Erotus €/m 3 Ensiharvennus 492 12202 6272 5930 12 Ensiharvennus 606 13428 v8181 5247 9 Uudistushakkuu 978 78254 68339 9915 10 Harvennushakkuu 657 35557 33409 2148 3 Uudistushakkuu 1018 80306 65515 14791 15 Uudistushakkuu 597 42701 38710 3991 7 Uudistushakkuu 830 49818 46132 3686 4 Yhteensä 5178 312266 266558 45708 9 Lähde: Pauli Rintala / MTK tajaa. Laskennassa oletetaan, että ostajat olisivat katkoneet leimikon samalla tavalla kuin kauppaan johtaneen tarjouksen tehnyt ostaja. MTK:n puukauppaan erikoistunut kenttäpäällikkö Pauli Rintala on kerännyt yksityishenkilön tekemistä todellisista puukaupoista aineiston, joka avaa uudella tavalla puukauppatarjousten välisiä eroja. 3.7.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN OLETKO jäänyt puukauppatarjouksen hyväksyttyäsi pohtimaan, oliko ratkaisu sittenkään oikea. SA M I KA RP PI N EN Huimat hintaerot tarjouksissa Seitsemän vuosina 2022–25 myydyn leimikon paras ja huonoin tarjous kokonaiskauppasummalla mitattuna. Yhteensä leimikoihin on tehnyt tarjouksia kolmetoista eri osHätkähdyttävä puukauppadata paljastaa valtavat hintaerot Yhdelle ja samalle ostajalle myymällä metsänomistaja olisi hävinnyt huippusuhdanteen puukaupoissaan lähes 32 000 euroa, todistaa puukauppa-asiantuntija Pauli Rintala. Jos tarjouksista olisi joka kerta onnistunut valitsemaan kaikista parhaan, olisi puunmyyntituloa kertynyt yhteensä 312 266 euroa. Esimerkiksi tuhannen kuution päätehakkuumännikössä kauppasummaksi mittaustodistukselle kirjattiin 80 306 euroa. Puukauppa m 3 Paras € yht. ”Mutta jos puut olisi jättänyt kilpailuttamatta ja sattunut tyytymään joka kerta heikoimpaan hintaan, olisi myyntitulo jäänyt noin 45 700 euroa pienemmäksi. Erot ovat aivan valtavia.” Kokonaissummissa mitaten suurimmat erot syntyivät kuitenkin päätehakkuilla. Se on lähes yhdeksän euroa jokaista myytyä kuutiota kohden”, huomauttaa Rintala. ”Erot puukauppatarjouksissa ovat räjähtäneet. Kauppasumma on laskettu todellisilla korjuussa toteutuneilla puumäärillä. Eroa jopa 15 euroa kuutiolle Puukauppoja on solmittu erilaisten ostajien kanssa. Pauli Rintala on vetänyt tänä keväänä puukauppawebinaareja metsänomistajille. ”Suhteellisesti erot ovat olleet suurimpia ensiharvennuksilla. Kaksi leimikoista on ensiharvennuksia, yksi myöhempi harvennus ja neljä päätehakkuukohdetta”, Rintala kertoo. Puukaupat ovat saman metsänomistajan tekemiä. ”Jokaisesta leimikosta metsänomistaja on saanut 4–5 tarjousta eri ostajilta. Ehkä tämä on uusi normaali.” 12307_.indd 14 12307_.indd 14 30.6.2026 8.52.02 30.6.2026 8.52.02
Metsälehti on luonteva paikka ilmoittajalle, joka haluaa olla mukana lukijoiden arjessa ja valinnoissa. Metsälehti.fi 15 Metsälehden kanavat tavoittavat metsänomistajat paremmin kuin mikään muu media*. *Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin kokonaistavoittavuus on 253 400 (KMT 2025) ja Metsalehti.fi-sivustolla vierailee keskimäärin 450 000 eri kävijää kuukaudessa METSÄLEHTI-MEDIASSA SAAT HUOMION – JA MAHDOLLISUUDEN VAIKUTTAA. Lukijoiden kiinnostus ulottuu metsäomaisuuden hoidosta talouteen, autoihin, asumiseen ja rakentamiseen. Kysy lisää näkyvyyden ratkaisuista: metsalehti.fi/mediamyynti oma ilmo makasiini.indd 1 oma ilmo makasiini.indd 1 27.5.2026 16.12 27.5.2026 16.12 12307_.indd 15 12307_.indd 15 30.6.2026 8.52.02 30.6.2026 8.52.02
Silloin osakkaina on jo uusia kuolinpesiä, päätöksenteko vaikeutuu ja metsänhoito lykkääntyy. Sähkön jakeluverkonhaltijat saavat ilman omistajan lupaa kaataa ja poistaa jakeluverkon läheisyydessä sijaitsevia puita. Sähkömarkkinalaissa määritetään muulle jakeluverkolle vaatimukset käyttövarmuudesta ja luotettavuudesta. Sähkömarkkinalaissa säädetään suurjännitteisestä jakeluverkosta, jonka toiminta ei saa häiriytyä sähköjohtojen päälle kaatuvista tai johtoaukealla kasvavista puista. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu lunastusrajojen mukaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Ehdotus ansaitsee vakavan valmistelun. LAINLAATIJA ON ANTANUT sähkön jakeluverkonhaltijoille, elinvoimakeskuksille ja Väylävirastolle oikeuden kaataa sähkölinjojen ja liikenneväylien vierimetsistä turvallisuutta heikentävät puut. OMAT VIERIMETSÄT TURVALLISIKSI KUOLINPESILLE ON ASETETTAVA MÄÄRÄAIKA Metsien isot puut aiheuttavat turvallisuusja huoltovarmuusriskejä sähkönsiirrolle tai liikenteen sujuvuudelle. Kuolinpesän kuuluu olla siirtymävaihe – ei sukupolvia kestävä metsänomistuksen muoto. Ratalaissa säädetään rautatien suoja-alueesta, jolla tarkoitetaan rautatiealueen ulkopuolista aluetta turvaamaan rautatien sujuvaa käyttöä. Tämä ilmenee puukauppa-asiantuntija Pauli Rintalan selvityksestä, jonka mukaan aina samalle ostajalle myymällä metsänomistaja häviää kymmeniätuhansia euroja (s. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Puuta jää myymättä, taimikonhoito viivästyy ja metsien kasvu heikkenee. Kiinteistön omistaja voi halutessaan itse huolehtia toimenpiteistä osoituksen mukaan. Käpyryväs HEIKKI TÖRMÄNEN 12308_.indd 16 12308_.indd 16 30.6.2026 8.52.46 30.6.2026 8.52.46. Ne tekevät neljänneksen vähemmän metsänkäyttöilmoituksia kuin muut omistusmuodot. Kuolinpesissä on jo 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää eli noin kymmenesosa yksityismetsistä. Maanomistaja kasvattaa vierimetsissä puita metsälain mukaisesti. Puukauppojen kilpailuttaminen on huomattavan kannattavaa. Uudet elinvoimakeskukset vastaavat maanteillä puuston poistamisesta liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 3.7.2026 16 Metsälehti.fi KUOLINPESÄN PITÄISI OLLA välivaihe. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Näillä kohteilla puuston harvennukset tehdään oikea-aikaisesti kestämään myös myrskyjä. Suomessa vastaavaa määräaikaa ei ole. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MÄÄRÄTÄÄN sähkönjakelulinjojen ja liikenneväylien viereisten metsien puista. MAANOMISTAJILLE EI SÄÄDETÄ velvollisuuksia huolehtia turvallisuudesta eikä huoltovarmuudesta. Suomessa siitä on kuitenkin tullut usein pysyvä metsänomistuksen muoto. Suurjännitejohdon reunavyöhykkeen leveytenä on yleensä 10 metriä. Keskijännitelinjan vierimetsän leveytenä pidetään 10– 15 metriä. 14). Kyse ei ole vain yksityisestä perheasiasta, vaan myös kansantaloudesta. Kuolinpesien metsäomaisuuden määrä kasvaa edelleen, koska metsänomistajakunta ikääntyy. Vierimetsässä suositaan havupuita. Väylävirastolla on oikeus poistaa suoja-alueelta puustoa, mikäli tämä on tarpeen rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Norjassa metsäja maatalousmaa on siirrettävä pois kuolinpesästä kolmen vuoden kuluessa, Ruotsissa neljän vuoden kuluessa ja Tanskassa koko kuolinpesä on jaettava alle vuodessa. Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä. Perintöasioiden järjestämiseen on varattava riittävästi aikaa, mutta vuosikymmeniä kestävälle kuolinpesäomistukselle ei ole kestäviä perusteita. Maantielain mukaan maantien suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Uudistushakkuun jälkeen alueelle saadaan uusi puusto, joka ei aiheuta puiden kaatumisen riskejä vuosikymmeniin. Maanomistaja hyötyy kuitenkin ottaessaan ne osaksi metsiensä käyttöä. Maanomistajilla on keinoja vähentää riskejä metsissään, kirjoittaa Airi Matila. Taimikot hoidetaan ajallaan ja varmistetaan tukevien runkojen kasvaminen. Lähes joka kolmannen kuolinpesän selvittäminen venyy vuosikymmeniksi. RATKAISUKSI ENTINEN oikeuskansleri Tuomas Pöysti esittää Suomeen samaa suuntaa kuin muissa Pohjoismaissa (s. Se ulottuu yleensä 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Metsänhoitoyhdistysten ja Suomen metsäkeskuksen mukaan kuolinpesät ovat kaikista metsänomistajaryhmistä passiivisimpia. Lisäksi hän esittää pesänselvittäjälle mahdollisuutta tehdä metsänhoitoa koskevia ratkaisuja enemmistön kannan perusteella. Hakkuukuvion säästöpuut ja kauniit maisemapuut on syytä jättää muualle kuin linjan tai väylän viereen. Pöystin mukaan kolmen vuoden aikaraja voidaan toteuttaa perustuslain kannalta kestävällä tavalla, kun sääntely on täsmällistä ja vähemmistöosakkaiden oikeudet turvataan. Samalla kärsivät metsäteollisuuden raaka-ainehuolto, työllisyys, metsien hiilinielut ja puutuotteiden hiilivarastot. Usein suoja-alueet ulottuvat naapurin metsäkiinteistön puolelle. Passiivisuuden hinta maksetaan monella tavalla. Puusto on hyvä uudistaa ajankohtana, jossa puuston uudistaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin puuston edelleen kasvattaminen. 5)
Miksi päivittäisin, kun en ole järjestelmää pyytänytkään. Tarjolla on kyllä suorittavan tason harjoittelumahdollisuuksia istutukseen, taimikonhoitoon ja raivauksille, mutta asiantuntijatyöharjoittelulle opiskelijoiden suomen kielen taso nähdään esteenä. Kuukausi sitten asia osui silmiini ja laitoin Museovirastolle pyynnön todistaa juttu. Onko mahdollisuus joutua vastuuseen?” Gla Suurjännitejohdon johtoaukea on leveydeltään yleensä 26-42 metriä. Selvyydeksi sanottakoon, että taimikossa ei ole ainoatakaan isoa haapaa eikä muuta ylispuuta.” Isaskar Keturi ”Liito-oravamerkinnät tuntuvat olevan kovin pysyviä. Monella suomalaisella on huono tapa alkaa puhua kieltä vasta opetteleville englantia, vaikka suomen käyttäminen olisi kaikkien etu. Hämmästys oli suuri, kun tuli ilmoitus, että paikalla asustaa liituri. Puustoa kasvava reunavyöhyke on yleensä 10 metriä leveä. Koordinaatisto oli ollut hakusessa, koska paikkamerkintä osoitti siihen männikköön.” Timppa ”Taannoin Metsäkeskus välitti Museoviraston ’tiedon’, että ostopalstan harjulla olisi muinaismuistohauta. Omistatko akkusahan tai akkuraivurin. Joku luvaton pöntöttäjä oli vienyt pöntön puolen kilometrin päähän kuusikkoon ja ilmoittanut liiturista (jota ei tietenkään ollut). Oletko ottanut punkkirokotuksen. Osallistu kyselyn osoitteessa www.metsalehti. Harvennuksen mk-ilmoituksen jälkeen siitä tuli viisi (5) eri varoituskirjepostia. i Koristeletko ovenpielesi juhannuskoivuilla. Sielläkään ei näy minkäänlaisia jättöpuita taimikon päällä, joissa liituri voisi asustella.” Maamies ”Samaan aikaan kun varsinaiseen metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyvät ilmoitukset ja päivitykset ovat liukuneet itsepalvelun ja tekoälyn hoidettaviksi, on tilalle tullut tällaisia ’pyytämättä ja yllättäen’ tulevia merkintöjä, joita ei tahdo saada poistetuksi, vaikka ne olisivat täysin aiheettomia.” Visakallio ”Eikö noista kiusantekoilmoituksista voisi tehdä rikosilmoitusta. Maanomistajan on syytä pyytää riittävät perustelut kaadettaviksi valituista puistaan. Onkin varmaan maaorava, jos on. Kukaan ei tiettävästi ole sitä nähnyt. Kansainväliset opiskelijat oppivat suomea, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Hämeen ammattikorkeakoulun kansainvälisessä kestävän metsänhoidon koulutusohjelmassa on havaittu, etteivät opiskelijat pääse asiantuntijaharjoitteluun (s. MITÄ MAANOMISTAJA VOI tehdä, kun sähkönjakeluyhtiö, elinvoimakeskus tai Väylävirasto ilmoittaa tulevasta riskipuiden poistosta. Maanomistajan on syytä pitää omistustiedot ajan tasalla, jotta häneen saadaan hyvissä ajoin keskusteluyhteys. AIRI MATILA KIRJOITTAJA ON TAPIOSTA ELÄKKEELLE SIIRTYNYT METSÄASIANTUNTIJA. Koulutus itsessään vastaa suomenkielistä metsätalousinsinöörin koulutusta. Naapurilla tuli merkintä pian uudistushakkuun jälkeen, siellä merkki oli ainakin vähän aikaa sitten seitsemänmetrisessä taimikossa. Stora Enson mallissa kansainväliset harjoittelijat työskentelevät suomenkielisen työparin kanssa. 23). Työpaikkojen tapoja voi joutua miettimään. Hän voi pyytää perustelun puustosta maksettavista korvauksista, mikäli niitä maksetaan. Koulutukseen kuuluu suomen kielen opetusta. Olisiko suuri vaiva luoda esimerkiksi tekoälyllä suomenkieliselle ohjelmistolle englanninkielinen ohje. Entä jos päivitän sinne virheellisen tiedon, josta joku tekee väärän tulkinnan. Varsinkin kuolinpesien on hyvä tehdä selvennyslainhuuto Maanmittauslaitokselle. ”Juuri kävin katsomassa Metsään.fi:tä, ja kartan mukaan 3-metrisessä taimikossa asustelee liito-orava. Ei ole kenenkään etu, että maahan muuttaa korkeakouluopiskelijoita, jotka valmistuttuaan joutuvat lähtemään muualle töihin. 3.7.2026 Metsälehti.fi 17 METSÄALAN kesätyöpaikkojen määrä on romahtanut, ja vielä vähemmän työtä on tarjolla kansainvälisille opiskelijoille. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP IIRIS YLINEN Uusi kysymys: Uusi kysymys: Omistatko akkusahan tai akkuraivurin. Mikäli puista ei makseta korvauksia, puut ovat maanomistajan omaisuutta ja ne jäävät kaadettuina metsään. A IR I M AT IL A 12308_.indd 17 12308_.indd 17 30.6.2026 8.52.47 30.6.2026 8.52.47. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum Kyllä 32% En 68% Lorem ipsum AJASSA Verkkokeskustelu: Kummalliset metsävaramerkinnät Uskallatko puhua suomea. Ei kuitenkaan kuviotiedon mukaan ole siellä, ja ehdotetaankin taimikon harvennusta. Mikäli hän pääsee käymään maastossa paikan päällä, on hyvä itsekin varmistua suunnitellusta toimenpiteestä. Ei ole kuulunut.” Mehtäukko ”Itsekään en ole päivittänyt. Suomen väestö vanhenee. Onhan peruste, että kun itse tietää, ettei siellä ole liituria, niin on oikeus olettaa, että kyseessä on kiusanteko.” PasiLisko ”Kerran tein metsänkäyttöilmoitusta männikön harvennuksesta
Ei, vaan ammattilaisen mukaan tämän mallinen latvus kertoo selvästä boorinpuutteesta. Samalla muistutan itseäni, että nyt ollaan lannoituksia kauppaavan myyntimiehen matkassa. Katsopas noita mäntyjen latvoja, huomaatko mitään erikoista?” kysyy Kallio toimittajalta. Paksuja tyviä ja poikaoksia Männikön sisällä oppitunti jatkuu. ”No niin, tässä on tyypillinen kohde. ”Kokemuksen myötä olen herännyt asiaan itsekin viimeisen viidentoista vuoden aikana.” Sulattelen asiaa harppoessani Kallion perässä sisään metsään. Sitten katson asiaa tarkemmalla silmällä ja vastaan, että kaikkien puiden latvat eivät ole kovin teräviä. Eli sivuoksat pyrkivät nousemaan latvakasvaimen kanssa samalle tasolle ja latva muuttuu vähän pensasmaiseksi – selvä merkki kivennäismaamännikön boorinpuutoksesta.” Kallio kertoo teettäneensä vastaavista kohteista niin paljon neulasnäytteiden ravinneanalyysejä, että uskaltaa olla täysin varma asiastaan. Kaveri myisi vaikka hiekkaa Saharaan. Hienojakoisella kivennäismaalla kasvavissa männiköissä boorinpuutos on todennäköisempää kuin karkeammilla maalajeilla. Jos en tietäisi, että nyt ollaan etsimässä boorinpuutteesta kärsiviä kivennäismaiden männiköitä, en osaisi epäillä mitään erikoista. ”Juuri näin. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 3.7.2026 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSIEN lannoituksia myyvän Havulatva Oy:n yrittäjä Samuli Kallio pysäyttää auton Kannuksen pohjoispuolella Keski-Pohjanmaalla vehreän nuoren männikön laitaan. Terve ja hyväkasvuinen mänty Keski-Pohjanmaalla. Keskipohjalaiselle kangasmaalle metsä näyttää jopa keskimääräistä parempikasvuiselta. ”Latvojen lisäksi boorinpuutoksesta kertoo runkojen tyvekkyys. Sivuoksat pyrkivät nousemaan latvakasvaimen rinnalle, jolloin latvasta muodostuu kruunumainen. Nyt pitäisi suunnata katseita myös männiköihin. Monien puiden latvat ovat selvästi kruunumaisia. Nyt runkoja on liikaa, mutta puiden järeys on vielä ensiharvennukseen hieman turhan pieni. Noin 35-vuotiaaseen männikköön on joskus tehty varovainen taimikonhoito. Hienojakoisessa maassa on yleensä runsaasti typpeä, mutta boorin määrä voi rajoittaa kasvua. Huomautan, että puiden väri on kuitenkin vehmaan vihreä. Näin tiheässä puiden pitäisi kasvaa pituutta kasvutilan saamiKatso video osoitteessa metsalehti.fi 12309_.indd 18 12309_.indd 18 30.6.2026 8.55.38 30.6.2026 8.55.38. BOORIA MÄNNIKÖILLEKIN Boorinpuutosta on tähän saakka keskitytty korjaamaan kuusikoissa
Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes uskoo droonien käytön lisääntyvän edelleen. Uskon, että boorilannoituksissa droonista tulee valtamenetelmä.” Boorilannoitus soveltuu myös metsänomistajan omatoimiseksi työksi, jos pinta-ala ei ole kovin suuri. Esimerkiksi nestemäisen Bortrac-lannoitteen levittäminen onnistuu reppuruiskulla. Työhön on mahdollista hakea myös terveyslannoituksen metka-tukea.” Harvennus auttaa hetken Kun tyvi, oksat ja latvus on käsitelty, käännetään katse vielä maaperään. Tukirahojen riittävyys on tosin jatkuva huolenaihe. ”Tilanteen korjaamisessa riittää työsarkaa kaikille alan toimijoille”, hän näkee. Siinä ravinteita lähtisi metsästä paljon pois.” Asiantuntija vahvistaa ilmiön Kallion mukaan kivennäismaamänniköiden boorinpuutos on lähes koko maata koskettava asia. Ja paksuja oksia sekä poikaoksia on paljon”, Kallio näyttää. ”Se voidaan tehdä esimerkiksi nestemäisellä tai rakeisella boorilannoitteella. Kaupalliset toimijat tarjoavat lannoituksia niin maakuin lentolevityksinä. ”Aiemmin ajateltiin, että meren rannikolla sadannan mukana tulee booria sen verran, että boorilannoitusta ei tarvita. Tässä on selvä boorinpuutos, joka kannattaisi lannoituksella vielä tässä vaiheessa hoitaa kuntoon. Orpon hallituksenkin pitäisi tästä kiinnostua”, myyntimies paaluttaa. Boorinpuutokseen kannattaa reagoida männiköissäkin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” Männyn kasvu hiipuu varhain, jos jostain ravinteesta tulee niukkuutta. ”Boorilannoitus lisää kokonaiskasvua, mutta ennen kaikkea se parantaa puuston laatua ja sitä kautta lisää tukkipuun osuutta. Mutta ennen lannoitusta tämä kohde on ensiharvennettava.” Boorilannoituksen kustannus on karkeasti 250 euron luokkaa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa. 12309_.indd 19 12309_.indd 19 30.6.2026 8.55.39 30.6.2026 8.55.39. Eikö huono laatu voi sitä paitsi johtua siemenalkuperästä – perinteinen ”räkämännikkö”. Havulatva Oy:n yrittäjä Samuli Kallio pitää kivennäismaamänniköiden boorinpuutosta todella suuren mittakaavan ongelmana Suomessa. Aiemmalta työuralta tiedän, että puusto ei täällä kuitenkaan kasva kolmen tukin mittoihin. Kuulostaa periaatteessa järkevältä. TäRauduskoivu 1 % (105 ha) Kuusi selvä ykkönen Metka-tuella toteutetut boorilannoitukset yksityismetsissä pääpuulajin mukaan vuonna 2025 Lähde: Suomen metsäkeskus 20 40 60 80 100 Mänty 15 % (1676 ha) Kuusi 84 % (9457 ha) Poikaoksat, paksut oksat sekä mutkitteleva runko ovat tyypillisiä boorinpuutoksen merkkejä. ”Kyllä ilmiö on hirveän paljon yleisempi kuin on ajateltu. ”Ei. Mutta nyt ollaan Keski-Pohjanmaalla. Mitä tähän sanoo asiantuntija. Itä-Suomi on tunnettua boorinpuutosaluetta, mutta nykytiedon valossa ongelmaa esiintyy länsirannikollakin. Boorinpuutos on nimenomaan rehevämmän pään männiköiden ongelma. ”Kyllä ilmiö on hirveän paljon yleisempi kuin on ajateltu.” DROONISTA TULOSSA VALTAMENETELMÄ KANNUKSEN esimerkkitapauksessa Havulatvan Samuli Kallio korjaisi männikön boorinpuutoksen lannoituksella, jossa booria tulisi hehtaarille reilut kaksi kiloa. Droonilla tehtävät boorilannoitukset ovat viime vuosina yleistyneet nopeasti. Puheet osuuskaupan siemenestä pitäisi jo unohtaa. ”Droonien kapasiteetti kasvaa, ja niiden avulla lannoitukset voidaan toteuttaa nopeasti. ”Hienojakoista eli viljavaa maata. Aikamoista. Kun typpeä on saatavilla, tulee muiden ravinteiden riittävyys kynnyskysymykseksi.” Eikö harvennus auttaisi tässä korjaamaan tilanteen, kun hakkuutähteistä vapautuu ravinteita. Männiköiden viljely on myös lisääntynyt, ja pidän selvänä, että myös männiköiden boorilannoitukset tulevat yleistymään. ”Kyseessä on iso kansantaloudellinen ongelma. Asiaan pitäisi herätä laajemminkin”, vahvistaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. ”Harvennus auttaa hetken, mutta kun puut kasvavat, boorinpuutos tulee taas esiin. Kasvun lisääntyessä myös lannoituksen kannattavuus paranee. Kallio potkii kunttaa pois ja kaivaa käsin maata sen alta. Toinen vaihtoehto on tehdä typpilannoitus, jossa annetaan mukana myös booria sen verran, että ravinne-epätasapaino korjaantuu. mä ei täysin pidä paikkaansa.” Remes huomauttaa, että ilmaston lämmetessä puuston kasvu on kiihtynyt Etelä-Lappia myöten niin paljon, että ravinnepuutokset ovat kasvua rajoittavia tekijöitä. Se mitä tässä ei kannata tehdä, on energiapuuhakkuu kokopuukorjuuna. METSÄSTÄ 3.7.2026 Metsälehti.fi 19 seksi, mutta nämä ovat kasvaneet tyveltä paksuiksi. Terveyslannoitukseen voi hakea metka-tukea, joka on 155 euroa hehtaarilta
”Moista näpertelyä pidettiin silloin hölmönä ja epärationaalisena toimintana”, Väisänen kertoo. Nykyisin tila ja sen metsät toimivat Eero ja Raija Väisäsen vapaa-ajanviettopaikkana. Kun Keski-Suomessa sijaitseva alue istutettiin 1970-luvun alussa, käynnissä oli männyn valtakausi. Peltokoivuihin ei ole tullut PIENI TILA, ISOT PUUT Eero Väisänen teki työuraansa UPM:n laajojen metsäomistusten parissa. Naamat olivat paukamilla istutuksen jälkeen.” Nykyisin taimet olisivat solahtaneet istutusputkien läpi valmiisiin mättäisiin. Sitä se ei ollut. Paljasjuuritaimet olivat peltiämpärissä. Koivun kasvatuksesta kunniakirjoja Väisänen kuvailee elävästi, kuinka hän eräänä helluntaina 1970-luvun alussa istutti armeijalomallaan isänsä kanssa mänty-kuusimetsän puita. 3.7.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LEIVONMÄKI VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄNOMISTAJA Eero Väisäsen istuttamaan metsikköön Leivonmäelle tiivistyy hienosti puoli vuosisataa metsänhoitoa. Savi ei sovi sille.” Väisäsen tilalla rauduskoivuja istutettiin entisille pelloille 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Väisäsen tilan maaperä on kuitenkin parhaillaan erinomaista myös kolmannelle puulajille: rauduskoivulle. Tuvan seinää koristaa peräti kaksi koivun kasvatuksesta saatua kunniakirjaa. ”Koivu kaipaa hengittävää maata. Sama oppi kasvuolosuhteiden vaihtelusta pätee myös tämän hetken hakkuuaukoilla, mutta toisesta näkökulmasta. Karuimmalle kohdalle jätettiin siemenpuumännyt, kuivahkon kankaan ja tuoreen kankaan välimaasto istutettiin männylle ja sitä rehevämmät paikat kuuselle. Nykyisellä kuusen valtakaudella istuttajan pitää osata vaihtaa kuusi mäntyyn, kun hakkuuaukko kohoaa karummaksi kanervaa kasvavaksi alueeksi. Eläkkeellä hän on saanut keskittyä oman pienen metsätilansa hoitoon. Ne laitettiin muokkaamattomaan maahan kourukuokalla. Pellonmetsitykset onnistuivat erinomaisesti. ”Isä ei hyväksynyt ideaa, että joka paikkaan istutetaan mäntyä maapohjasta huolimatta”, Väisänen kertoo. 12310_.indd 20 12310_.indd 20 30.6.2026 8.56.48 30.6.2026 8.56.48. ”Maasta pöllähtelee valtavia parvia mäkäräisiä aina, kun kumartui kuokkimaan tai laittamaan taimea. Kahteen kertaan harvennettu 50-vuotias alue on nyt tukkimetsää. Väisäsen isän esittämä näkemys puulajien erilaisista kasvupaikkavaatimuksista ja täsmämetsänhoidosta piti paikkansa. Tai solahtaneet ja solahtaneet – Leivonmäen alue Jyväskylän kaakkoispuolella on varsin kivistä maata, joten istutustaimille saa usein etsiä maasta sopivaa paikkaa. Väisäsen kokemusten mukaan koivulle paras paikka on niin sanottu savolainen rinnemaa, josta kaksi kolmasosaa on kiveä ja yksi kolmasosa hiekkamultaa. ”Isoäiti halusi omistaa metsää.” Vanhan pienviljelytilan hankki alun perin Eero Väisäsen isoäiti