Metsälehti 13/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 8–11 PUNKKIEN PERÄSSÄ PERJANTAINA 4. PERUSTETTU VUONNA 1933 11512_.indd 1 11512_.indd 1 2.7.2025 15.35.42 2.7.2025 15.35.42. HEINÄKUUTA 2025 . TORSTAINA 7. NRO 18 Emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo, miltä punkkikesä näyttää. LOKAKUUTA 2021 . NRO 13
11513_.indd 2 11513_.indd 2 2.7.2025 15.36.46 2.7.2025 15.36.46. Tekijöitä on tosin usein vaikea saada kiinni saati korvaamaan vahinkoja. Metsänomistajalla on oikeus purkaa luvattomat rakennukset mailtaan ja asiasta voi tehdä myös rikosilmoituksen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu Anna-Kaarina Winqvist Jaakkolan metsästä on kaadettu luvatta järeitä puita, joista on tehty laavurakennelma. NRO 13 . Metsälehti 93. PERUSTETTU VUONNA 1933 11512_.indd 1 11512_.indd 1 26.6.2025 19.47.10 26.6.2025 19.47.10 Heikki Henttonen lakanoi punkkeja Kuhmoisissa. Kuva: Seppo Samuli SAMI KARPPINEN HAUSJÄRVELLÄ asuvan metsänomistaja Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkolan metsään Tuusulan Saksankalliolle on hiljattain ilmestynyt vankkatekoinen laavurakennelma, jota varten on kaadettu luvatta järeitä puita. HEINÄKUUTA 2025 . Aiempaan rakennukseen oli käytetty ponttilautaakin, ja siellä oli kamina, mutta sittemmin rakennus paloi”, Winqvist-Jaakkola kertoo. Harjunpään mukaan jokaisenoikeuksien hyödyntämisellä on kaksi perusedellytystä: toiminnan tulee olla tilapäistä tai satunnaista, eikä oikeuden käyttämisestä saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa maanomisLUVATTOMISTA RAKENNUKSISTA ISO RIESA METSÄNOMISTAJALLE Metsään ilmestyneiden rakennusten purku tai sinne kipattujen jätteiden siivoaminen voi jäädä maanomistajan vastuulle. AJANKOHTAINEN / UUTISET 4.7.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET 30 vuotta siementen parissa ›› 6–7 Energiapuun markina menee uusiksi Kainuussa ›› 12–13 METSÄSTÄ Lannoitusmäärät kovassa kasvussa ›› 18–19 Stihlin uusi akkuraivaussaha vakuutti testaajan ›› 22 Metsänomistaja voi tehdä tiedettä ›› 25 PILKKEITÄ Suomella oli rikas kivikausi ›› 26–27 Meikäläinen lehtometsä ei tropiikista eroa ›› 28–29 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . ”Jokaisenoikeudet eivät oikeuta rakentamaan kiinteitä rakenteita, saati kaatamaan tai keräämään tässä määrin puuta toisen omistamalta kiinteistöltä”, sanoo MTK:n juristi Laura Harjunpää. ”Kyseessä ei ole edes ensimmäinen luvaton rakennus metsässäni. Winqvist-Jaakkolan noin 15 hehtaarin metsätila sijaitsee aivan asutuksen tuntumassa. Alue onkin suosittua ulkoilumaastoa. Pysyvien rakennelmien tekeminen toisen maalle on kuitenkin kiellettyä. Sivut 8–11 PUNKKIEN PERÄSSÄ PERJANTAINA 4. NRO 18 Emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo, miltä punkkikesä näyttää
Metsänomistajan on myös syytä käyttää tervettä harkintaa puuttuessaan luvattomaan toimintaan. Ensisijaisesti kannattaa yrittää velvoittaa laavun tekijät rakennelmien purkamiseen ja alueen siistimiseen, mutta viime kädessä maanomistaja voi tehdä tämän itse. Nyt olen varautunut lähinnä palovakuutuksella, koska tulipalon riski on iso.” Harjunpää suosittelee joka tapauksessa vastaavissa tilanteissa tekemään rakennelmien käyttäjille selväksi, että he ovat luvattomalla asialla. Autonraadot ja roskaaminen yleisiä ongelmia Etenkin teiden varsilla tai taajamien läheisyydessä sijaitseville metsätiloille hylätään usein monenlaista romua. Vaikka tekijän jäljille lienee tässä tapauksessa helppo päästä, voi rikos olla jo vanhentunut. Valtava määrä metalliverkkoja oli dumpattu taitavasti piiloon puron varteen, joka on nykyisin metsälain suojelema ympäristötukikohde. Pahimmillaan rakennelmiin tai hylättyihin autoihin voi liittyä rikollista toimintaa. Yksi tilan omistajista ilmoitti asiasta kunnan ympäristöviranomaiselle, joka teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Tästä on tuoretta kokemusta perhepiiristä, kun paljastui, että vaimon suvun maille oli jo vuosia sitten käyty kärräämässä vanhan turkistarhan häkit. ”Siksi en ole jaksanut ryhtyä siihen. Metsänomistajalle lähetetyssä kirjeessä muistutettiinkin, että alueen puhdistus voi langeta maanomistajalle. Se olisi tässä tapauksessa tuhansien eurojen paukku. Toisaalta tekijää voi olla vaikeaa saada kiinni, joten on varmaan aika pienet todennäköisyydet sille, että asia tätä kautta ratkeaa.” Winqvist-Jaakkola on harkinnut rikosilmoituksen tekemistä, mutta tiedostaa prosessin olevan raskas, eikä se välttämättä johda toivottuun lopputulokseen. Riskinä tällöin on, että kustannukset siivoamisesta jäävät maanomistajalle”, juristi Laura Harjunpää sanoo. Tältäkin osin toiminta ylittää jokaisenoikeuksien rajan.” Rikosilmoituksesta tuskin hyötyä Winqvist-Jaakkola on tuskastunut tilanteeseen, johon on vaikea keksiä pysyvää ratkaisua. ”Mikäli toiminnasta aiheutuu vähäistä merkittävämpää haittaa, voi esimerkiksi hallinnanloukkauksen tunnusmerkistö täyttyä. Tekijälle voi myös antaa määräajan, johon mennessä rakennukset on purettava ja alue siivottava. ”Mikäli tämä ei auta, on maanomistajalla ilman muuta oikeus purkaa tällainen luvaton rakennelma maaltaan.” Maanomistajalla on myös oikeus saada vahingonkorvausta vahingoista, joita alueella on mahdollisesti aiheutettu. tajalle tai luonnolle. Laavulla vaikuttaisi kuvan perusteella olevan myös jonkinlainen nuotiopaikka, mutta avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. ”Mikäli metsänomistaja ei tee mitään, voidaan jollain aikavälillä tulkita, että hän on niin sanotusti hiljaisesti hyväksynyt tilanteen ja siten laavun olemassaololle ja sen käytölle katsotaan jatkossa olevan maanomistajan hyväksyntä.” Metsänomistajalla oikeus purkaa rakennukset Harjunpään mukaan metsänomistaja voi ensivaiheessa esimerkiksi jättää paikalle lapun, jossa kerrotaan, ettei rakennukselle ja sen käytölle ole maanomistajan lupaa. ”Toki korvausten vaatiminen edellyttäisi, että tekijä on edes jollain tasolla tiedossa”, huomauttaa Harjunpää. Maanomistajan kannalta tämä on erittäin ongelmallista, sillä ympäristöhaittojen lisäksi metsänomistaja voi joutua siivoamaan alueen omalla kustannuksellaan. UUTISET 4.7.2025 Metsälehti.fi 3 LUVATTOMISTA RAKENNUKSISTA ISO RIESA METSÄNOMISTAJALLE ”Mikäli metsänomistaja ei tee mitään, voidaan tulkita, että hän on hiljaisesti hyväksynyt tilanteen.” TOIMI AJOISSA JOS metsässä on luvattomia rakennuksia tai muuta toimintaa, asiaan kannattaa reagoida, jotta toiminnalle ei jatkossa katsota olevan maanomistajan hiljaista hyväksyntää. ”Jos alue alkaa näyttää kovin M A RK KU W IN Q VI ST METSÄNOMISTAJALLE hylätyt romut ja jätteet voivat aiheuttaa todella kiusallisen ongelman. 11513_.indd 3 11513_.indd 3 2.7.2025 15.36.47 2.7.2025 15.36.47. Poliisille voi asiasta tehdä rikosilmoituksen. Maanomistaja on oikeutettu vahingonkorvauksiin aiheutuneesta vahingosta, mutta korvausten saaminen edellyttää tekijöiden kiinnisaamista. Eräät kansalaiset menevät metsään mielenterveyttään hoitamaan, mutta minä metsänomistajana tällaisten roskausilmiöiden myötä olen menettämässä mielenrauhani. ”Metsänhoitotyötkin jäävät tekemättä, sillä en halua mennä palstalle tai lähettää sinne metsureita, kun vastassa voi olla kymmenenkin henkilön porukka.” Harjunpään mukaan metsänomistaja voi tehdä tällaisessa tilanteessa rikosilmoituksen poliisille. roskaiselta, voi potentiaalisesti käydä jopa niin, että jossain vaiheessa kunnan ympäristösuojeluviranomainen määrää jätelain nojalla alueelle siivoamisvelvollisuuden. ”Nämä edellytykset eivät tässä tapauksessa täyty. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI KANNATTAAKO KERTOA
Kirjanpainajan parveilu jatkui maltillisena Kirjanpainajan parveilu jatkui maltillisena kesäkuussa, Luke tiedottaa. Lisäksi naiset olivat stressaantuneempia ja kokivat palautuvansa työn aiheuttamasta kuormituksesta miehiä huonommin. ”Voisiko olla, että maaja metsätalouden perinteiset roolit ja työnjako näkyvät työelämässä edelleen?” pohtii Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen. Kallioniemi arvioi, että naisten kuormittumisen taustalla voi olla myös se, että heille kasautuu työelämän ulkopuolella miehiä enemmän hoivavastuuta. SA M I KA RP PI N EN 11514_.indd 4 11514_.indd 4 2.7.2025 15.38.41 2.7.2025 15.38.41. Järjestelystä syntyisi Euroopan suurin pörssilistattu puhtaasti metsäomaisuuteen keskittyvä yhtiö. Hänen mukaansa haastateltavaksi sopivat myös ne, jotka eivät koe työtään kuormittavaksi. Vuoden 2024 aikana uusia yhteismetsiä muodostettiin 28 ja olemassa olevia yhteismetsiä laajennettiin 92 maanmittaustoimituksessa. ”Oli kaikille yllätys, että naiset kokevat näin paljon kuormitusta. Uusien yhteismetsin osuus oli 7 000 hehtaaria. Stora Enso siirtämässä Ruotsin metsänsä omaan yhtiöön Stora Enso ryhtyy pohtimaan Ruotsin metsäomaisuutensa tulevaisuutta. Parveilu oli runsainta maan keskiosissa. Juuri käynnistyneeseen tutkimukseen etsitään haastateltaviksi kymmentä metsäalalla työskentelevää naista. ”Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että mustikan sato tulee olemaan keskinkertainen, mutta ehtiihän tässä kypsymisenkin aikana paljon tapahtumaan”, toteaa erikoistutkija Rainer Peltola Lukesta. Haastattelut on tarkoitus tehdä kesän ja syksyn aikana. Kirjanpainajamäärät vaihtelevat alueellisesti maakunnissakin olosuhteitten mukaan. Edelleen on avoinna, miksi naiset vastasivat kyselyyn näin kielteisesti”, Kallioniemi sanoo. Tutkimuksesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä tutkijoihin joko lähettämällä sähköpostia osoitteeseen marja.kallioniemi@ luke.fi tai hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi tai lähettämällä Signal-mobiilisovelluksella viestin numeroon 0400-424410. Ne voidaan tehdä joko kasvotusten tai videoyhteydellä. Suomuuraimen huippuvuotta poimijoille tuskin on luvassa. Tämän vuoden alussa Suomessa oli 659 yhteismetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 793 000 hehtaaria. Tukea ja palautetta Kyselytutkimuksen mukaan naiset kaipasivat työssään enemmän tukea esihenkilöiltä ja muulta työyhteisöltä. Kesäkuun alkupuolella parveilu runsastui hieman verrattuna toukokuun loppupuoliskoon. Marjasadosta tulossa tavanomainen Tämän vuoden marjasadosta on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tulossa näillä näkymin tavanomainen. Puolukkasadosta muodostunee jonkin verran keskimääräistä parempi. Tutkimuksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä selvisi, että puuhuoltoketjussa työskentelevät ja varsinkin naiset kokevat työnsä kuormittavaksi. AJASSA 4.7.2025 4 Metsälehti.fi LYHYET LIINA KJELLBERG MITEN metsäalalla työskentelevien naisten työhyvinvointia voidaan parantaa. Heiltä toivotaan vinkkejä erityisesti siihen, mitkä asiat ovat edesauttaneet työhyvinvointia. ”Jos sen lisäksi tuntuu, että vastuu ja työmäärä eivät jakaudu tasaisesti työpaikalla, niin kyllähän se tuntuu epäreilulta.” Haastattelut käyntiin Nyt käynnistyneeseen tutkimukseen Kallioniemi ja Kymäläinen etsivät haastateltaviksi kymmentä metsäalalla toimihenkilönä työskentelevää naista. Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimukseen etsitään haastateltaviksi metsäalalla toimihenkilöinä työskenteleviä naisia, jotka ovat halukkaita kertomaan omasta työarjestaan. Metsäala kuormittaa naisia Yhteismetsien pinta-ala kasvoi Yhteismetsien pinta-ala kasvoi 17 600 hehtaarilla viime vuonna. Näihin pinta-alamuutoksiin kuuluvat Maanmittauslaitoksen mukaan yhteismetsiin liittämisten lisäksi myös myynnit. Kyselyyn vastanneet naiset kokivat miehiä selvästi useammin, että työt ruuhkautuvat ja työmäärä on jaksamiseen nähden liian suuri. Kirjanpainajaesiintymien määrään ja laajuuteen vaikuttaa alueellinen kirjanpainajien määrä ja niille alttiiden puiden runsaus. Haastattelut tallennetaan, mutta tutkimusaineistoa käytetään niin, että haastateltavia ei voi tunnistaa. Toiveissa on, että haastateltavat olisivat mahdollisimman monenlaisia. Nyt käynnistynyt tutkimus on jatkoa Luken vuonna 2020 julkaisemalle Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa -tutkimukselle. Aiemmin perustettujen yhteismetsien pinta-ala kasvoi viime vuonna 10 600 hehtaarilla. Tähän kysymykseen etsitään vastausta Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston juuri käynnistyneessä yhteistutkimuksessa. ”Emme ole rajanneet ammattinimikkeitä mitenkään, mutta yksi kiinnostava rajapinta on metsätoimihenkilön ja metsänomistajan välillä”, Kymäläinen sanoo. Naiset kokivat myös, että töiden pitäisi jakautua tasaisemmin ja työntekijöiden elämäntilanne huomioida paremmin. Harkinnassa on metsäomaisuuden eriyttäminen ja erillinen pörssilistaus osittaisjakautumisen kautta, Stora Enso kertoo tiedotteessa. Työn johtamiseen, organisointiin ja ohjeistukseen kaivattiin selkeyttä ja työmäärään kohtuullisuutta. ”Etsimme haastateltaviksi metsäalalla toimihenkilöinä työskenteleviä naisia, jotka ovat halukkaita kertomaan omasta työarjestaan, tuomaan esiin pulmakohtia ja pohtimaan sitä, miten omaa jaksamistaan ja selviytymistään voisi parantaa”, sanoo Luken tutkija Marja Kallioniemi. Uusi yhtiö olisi kokonaan Stora Enson osakkeenomistajien omistama
Lankilan lisäksi kirjelmän ovat allekirjoittaneet metsätalousyrittäjä Pertti Leskelä, metsänomistaja Markku Lento sekä metsätilallinen Mikko Lukkarila. ”Hirvi on merkittävin tuhoeläin metsätalouden näkökulmasta. Hiilinieluja ovat metsät, maaperä ja pitkäikäiset puutuotteet, päästöjä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi. ”Käytännössä metsästäjäkunta päättää hirvikannan tasosta maanomistajaa kuulematta ja mahdollisuus hirvenmetsästykseen on sosialisoitu tuhannen hehtaarin yhteisen alan vaatimuksella metsästysseuroille.” Kolme ehdotusta Metsänomistajat ehdottavat kolmea toimenpidettä tilanteen muuttamiseksi. ”Ehkä ei mikään”, hän totesi. Meillä metsätilakauppa käy! 11514_.indd 5 11514_.indd 5 2.7.2025 15.38.41 2.7.2025 15.38.41. AJASSA 4.7.2025 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN JOUKKO keskipohjalaisia metsänomistajia vaatii ripeitä muutoksia nykyiseen hirvipolitiikkaan. ”Käytännössä metsästäjäkunta päättää hirvikannan tasosta maanomistajaa kuulematta.” Hirvet aiheuttavat metsätalouden lisäksi mittavat kustannukset myös liikenteessä. Hän kertoo arvioineensa käytettävissä olevien julkisten lähteiden perusteella ylisuuren hirvikannan yhteiskunnalle vuosittain aiheuttamiksi suoriksi ja välillisiksi kustannuksiksi kaikkiaan noin 1,2 miljardia euroa. He ovat kirjelmöineet asiasta maaja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) Kirjeessä esitetään konkreettisia muutoksia nykyiseen hirvikannan säätelyjärjestelmään. Lisäksi kirjelmässä esitetään käynnistettäväksi tutkimusta ylisuuren hirvikannan aiheuttamasta kansantaloudellisesta vaikutuksesta, jossa huomioidaan muun muassa maaja metsätalouden sekä liikenteen vahingot ja lisääntyneet kustannukset. Sen mukaan kasvihuonekaasupäästöt eivät saisi ylittää hiilinielujen määrää. SA M I KA RP PI N EN tasolla”, Lankila toteaa. Uusimpien käsitysten mukaan tavoite edellyttäisi hakkuumäärien merkittävää leikkaamista, koska maankäyttösektorin hiilinielut ovat virallisten tietojen mukaan heikentyneet. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan uusin hiilinieluista saatu tieto Suomessa ja Euroopassa pakottaa kuitenkin arvioimaan metsien roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä uudestaan. ”Metsien rooli ilmastopolitiikassa arvioitava uudelleen” ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Nykyinen käytäntö, missä metsästysoikeuden omistajaa kuullaan sidosryhmänä paikallisen riistaneuvoston taholta, ei ole oikeudenmukaisella Ministerille postia hirvipolitiikasta Maaja metsätalousministerille kirjelmöineet metsänomistajat arvioivat ylisuuren hirvikannan aiheuttavan yhteiskunnalle vuosittain yli miljardin euron kustannukset. Kolmanneksi esitetään, että Suomessa ryhdytään välittömästi valmistelemaan uusia ennakkoluulottomia tapoja hirvenmetsästyksen kohdistamiseksi vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin sekä alueille, joilla hirvituhot ovat toistuvia. Ensimmäiseksi tulisi käynnistää selvitystyö järjestelmän uudistamiseksi. ”Samasta aineistosta eri perustein laskettujen metsämaan hiilipäästöjen määrä vaihteli vuonna 2023 neljästä 14 miljoonaan tonniin vuodessa.” Laurénin mukaan meillä ei ole keinoja arvioida, mikä laskelmista on totta. Kahdeksantoista prosenttia maamme mäntyja koivutaimikoiden alasta on vaurioitunut hirvien takia. ”Käsitykset metsien kasvusta ja maaperän hiilensidontakyvystä ovat muuttuneet siinä määrin, että metsien rooli ilmastopolitiikassa on arvioitava uudelleen uusimman tutkimustiedon perusteella”, Asikainen totesi Keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä Hiilinielut ja ilmastotavoite -tapahtumassa kesäkuussa. ”Uudessa järjestelmässä tulee metsästysoikeuden haltijan eli maanomistajan voida päättää hirvikannan tasosta. MIKKO RIIKILÄ EDELLISEN hallituksen aikana säädetyn ilmastolain tavoitteena oli Suomen hiilineutraa lius vuoteen 2035 mennessä. Hintalappu tuhoille on satoja miljoonia euroja ja tämä pitäisi myös tutkimuksen keinoin laskea”, sanoo metsätalousyrittäjä Timo Lankila, yksi kirjeen allekirjoittajista. Tiedot ristiriitaisia Samassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén muistutti hiilitaselaskelmien suuresta epävarmuudesta. Lankilan mukaan on ilmeistä, että nykyinen hirvikannan säätelyjärjestelmä on toimimaton ja maanomistajan näkökulmasta täysin epäoikeudenmukainen
AJASSA / HAASTATTELU 4.7.2025 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MILJOONA rauduskoivun tainta. ”Koivu ei tästä enää jalostamalla paljon parane”, Niemelä arvioi. Kymmenen vuotta sitten määrä oli puolet siitä. Silloin siemensato on kymmenkertainen. Metsäpuiden jalostusta Niemelä ehti seurata lähes 30 vuotta. ”Koivu ei tästä enää jalostamalla paljon parane.” 11515_.indd 6 11515_.indd 6 2.7.2025 15.39.53 2.7.2025 15.39.53. Mutta olihan Oitissa kokeneet tekijät.” Tapion siemenviljelysten määrä kasvoi Niemelän aikana vajaasta 200 hehtaarista noin 450 hehtaaSiementuotannon konkari Hannu Niemelällä on metsäpuiden siemenistä lähes 30 vuoden kokemus. Toisella yrittämällä ovat aukesivat helposti. Perustiedoilla liikkeelle Niemelä kertoo varttuneensa maatilalla, joten metsä on ollut hänelle läheinen aina. ”Kuusentaimien kysyntä on pienentynyt, männynja koivuntaimien kasvanut. Koivuntaimien vuotuinen istutusmäärä lähentelee – Ruotsin vienti mukaan lukien – kymmentätuhatta hehtaaria, mikä on jo merkittävä määrä”, Niemelä sanoo. Koivun suosio on viime vuosina kasvanut. Viljelmältä saatavista siemenistä syntyneet koivuntaimet kasvavat 35–40 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet lajitoverinsa. Näin ennakoi Tapion metsäpäällikön tehtävästä juuri eläkkeelle jäänyt Hannu Niemelä. Sellainen taimimäärä voidaan tuottaa siitä siemensadosta, joka tänä vuonna kypsyy rauduskoivun uusimmalla siemenviljelmällä Oitissa Hausjärvellä. Tänä aikana jalostettu siemen on syrjäyttänyt metsikkösiemenen ja koivunviljely lähtenyt uuteen nousuun. Oitissa sijaitseva rauduskoivun siemenviljelmä edustaa suomalaisen metsänjalostuksen huippua. Pari vuotta sitten perustettu Tapion siemenviljelmä yltää Niemelän mukaan täyteen tuotantoon ensi vuonna. ”Lähdin johtamaan siemenliiketoimintaa aika tyhjästä, pelkillä perustiedoilla. Vuonna 2023 metsänviljelyyn toimitettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan noin yhdeksän miljoonaa rauduskoivun tainta. Lisäksi ne ovat rungoltaan suorempia ja pyöreämpiä ja niiden oksat ovat hennompia. Kun Helsingin yliopiston maatalousja metsätieteellisen tiedekunnan ovet eivät auenneet ensi yrittämällä, Niemelä suoritti kymmenen kuukauden metsurikurssin Evon metsätyökoulussa. Männyn ja kuusen kanssa jalostustyötä sen sijaan vielä riittää. Tapion siemenliiketoiminnan hän sai vedettäväkseen vuonna 1997
VÄITÖSKIRJOJEN LAATUA EI OLE helppo vertailla, ja niukka mutta ajatuksiltaan terävä ja hyvin toteutettu työ voi olla laajaa haahuilua parempi. Valtiovetoisuus hyvä Siemenliiketoiminta on Suomessa valtiovetoista. Tohtorin tutkinnon kutistuminen ja siitä mahdollisesti seuraava osaamisen lasku ei ensi alkuun näy metsänomistajille mitenkään. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN SULAUTUESSA Luonnonvarakeskukseen vuosikymmen sitten Luke lopetti Metsätieteen aikakauskirjan ja Silva Fennica -julkaisusarjojen taloudellisen tukemisen. Debatit toimitettujen lehtien sivuilla ovat osa tutkimuksen laadunhallintaa. Some ja lehtien yleisönosastot ovat olemassa, mutta muutoin suomenkielisen metsätieteellisen keskustelun ja julkaisemisen hiillokset ovat olleet viilentymään päin. Väitöskirjat ovat niukentuneet ilman viimeisintä tutkintomuutostakin. riin. Samalla pienennettiin tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen määrää neljänneksellä. Kasvullisen lisäyksen tutkimusta kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä voi olla, että sitä tarvitaan vielä, jos perinteinen metsänjalostus ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen.” Entä miten edistää sitä, että metsämme pärjäävät myös muuttuvassa ilmastossa. Tutkinnon kutistumisesta ei ole metsäalalla tietääkseni käyty kummoista julkista keskustelua, mikä ei poikkea yleisestä linjasta. ”Kirjoittamisen palon lisäksi metsäntutkijat tarvitsevat sopivia alustoja erilaisille debateille. ” Jalostetusta siemenestä syntyneet rauduskoivun taimet kasvavat jo 35–40 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet lajitoverinsa, Hannu Niemelä kertoo. Kun tohtorin tutkintoon liittyvä muodollinen koulutus jää vähäisemmäksi, ammattitaidon kasvattaminen ulkoistuu tuleville työnantajille. Pelkään, että tutkinnon karsimisen jälkeen opinsaunan löylyt viilenevät entisestään. ”Olemme tehneet paljon yhteistyötä tutkijoiden kanssa. 4.7.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Lehdet ovat jatkaneet, mutta aikakauskirjan julkaisumäärät ovat syystä tai toisesta pienentyneet. ”Kasvullisesta lisäyksestä on toistaiseksi paljon huonoja ja vain vähän hyviä esimerkkejä. ”Vuonna 1997 siemenistä noin 70 prosenttia oli metsikkösiementä. Vuosittain saatava siemensato ei sen sijaan muuttunut, vaan on edelleen 3 000–4 000 kiloa. metsänparannuksen, ITja metsäkeskusten kehittämishankkeiden, taimituotannon, metsäsertifioinnin, metsänhoidon suositusten ja bioenergian parissa PERHEESSÄ avopuoliso sekä aiemmasta liitosta kolme lasta ja viisi lastenlasta HARRASTAA liikuntaa, kesäisin erityisesti golfia työskentelee Niemelän mukaan 20–30 henkilöä tutkimuksen ja siementuotannon puolelta. Kaikkiaan siementuotannon parissa HELSINGIN YLIOPISTO SUPISTI eräiden muiden yliopistojen tapaan viime vuonna vaatimuksia väitöskirjan laajuudelle. Oma opinnäytteeni osui ajan hengen mukaisesti luisun puoliväliin neljällä artikkelilla. Käpyjen keräyksissä ja hoitotöissä käy vuosittain noin sata henkilöä. HANNU NIEMELÄ 66 vuotta ASUU Helsingissä, kotoisin Tuusulasta TAPION entinen metsäpäällikkö METSÄNHOITAJA TYÖSKENNELLYT Tapiossa vuodesta 1984, siemenliiketoiminnan lisäksi mm. 11515_.indd 7 11515_.indd 7 2.7.2025 15.39.54 2.7.2025 15.39.54. Se on Niemelän mielestä hyvä, sillä männyn ja kuusen siemenviljelmät alkavat tuottaa vasta 10–15 vuotta perustamisen jälkeen ja tuotantovaihe kestää 30–40 vuotta, eli aikajänteet ovat pitkiä. Tuholaisten torjuntaan ja kukkimisen lisäämiseen on kehitetty uusia menetelmiä. Jokainen tutkimus koulii vähintäänkin ottamaan palautetta vastaan vertaisarvioinnissa. Tutkijaja ammattiyhteisön merkitys tohtorin osaamiselle on toki aina ollut suuri, mikä ei ole pelkästään huono asia. Dissertationes Forestalis -sarja on julkaissut metsäalan väitöskirjoja vuodesta 2005. Kirjoittamisen palon lisäksi metsäntutkijat tarvitsevat sopivia alustoja erilaisille debateille. Omana jatko-opintoaikanani tuskailin vähäisen metsäntutkimusta tukevan kurssitarjonnan kanssa. Käpyjen keräyksiä, karistusta ja siementen käsittelyä kehitetään pienin askelin jatkuvasti.” Metsänjalostuksen perusperiaate ei sen sijaan ole muuttunut. Jalostus perustuu yhä parhaiden puuyksilöiden valintaan ja niiden risteyttämiseen keskenään. Nykyisin metsikkösiementä menee Oulujärven pohjoispuolelle muutama sata kiloa vuodessa, loppu on jalostettua siementä”, Niemelä kertoo. Taimiuutiset julkaisi vuosittain nelisenkymmentä juttua pilottitutkimuksista ja aiheista, jotka eivät kuuluneet vertaisarvioitujen englanninkielisten lehtien sivuille. Suuria siementuottajia on kaksi: Tapio ja Siemen Forelia. Viime vuodet keskiarvo on ollut kolme. Niemelä tosin ennakoi, että jatkossa saatetaan tarvita yhä enemmän kasvullista lisäystä eli kloonausta. Muutos koskee myös ylintä metsäalan koulutusta, eli maatalous-metsätieteiden tohtorin tutkintoa. Luken alkutuoksinassa ja budjettikurimuksessa lakkautettiin myös metsätaimituottajia tukeneen Taimitietopalvelun rahoitus, jolloin metsänviljelytutkimuksen Taimiuutiset-lehti tuli tiensä päähän. Nyt siemenet saadaan pääosin siemenviljelyksiltä. Metsien käyttöä koskevien monimuotoisten näkemysten keskellä vankat pohjatiedot metsienkäsittelyn lainalaisuuksista ovat tarpeen. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Tärkeintä on metsien hoidon säätäminen. Ajan kanssa säröjä ilmestyy siihen, kuinka taitavasti tutkijat osaavat käydä vuoropuhelua käytännön metsänhoitoa tekevien kanssa tai millaisen tietopohjan varassa metsänhoidon suosituksen laaditaan. OSAAMISEN ALAMÄKI KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Kaksi vuosikymmentä sitten opinnäytetöissä oli keskimäärin viisi itsenäistä tutkimus. On kuitenkin vaikea ajatella, etteikö kolme olisi keskimäärin vähemmän kuin viisi. Tärkeää on myös se, että jalostusaineistoista löytyy riittävästi vaihtelua, että valinnoissa panostetaan puiden stressinsietokykyyn ja tuhonkestävyyteen ja että huolehditaan siitä, että metsänjalostuksessa riittää osaavaa työvoimaa ja rahaa, Niemelä luettelee
Olemme tulleet juhannuksen jälkeen Henttosen kesäpaikalle Kuhmoisiin pyytämään punkkeja. Kesäpaikalta lähtevä mökkitie on yksi yli kahdestakymmenestä seurantapaikasta, joista Henttonen on kerännyt punkkeja kymmenen vuoden ajan. Hän kulkee rauhallisesti hiekkatietä ja pitää oikeassa kädessä punkkihuidinta eli puukapulaan kiinnitettyä valkoista flanellikangasta, jossa on painot kankaan keskellä ja päässä. PUNKKI VAANII METSÄTÖISSÄ Moni metsänomistaja ja -ammattilainen kohtaa työssään puutiaisen. 4.7.2025 8 Metsälehti.fi AJASSA ”TÄÄLLÄ ON KAKSI PUNKKIA!” Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen tutkii tarkkaan valkoisella flanellikankaalla tepastelevia puutiaisia. Punkkien pyyntiä Henttonen kutsuu lakanoinniksi. 11516_.indd 8 11516_.indd 8 2.7.2025 15.41.27 2.7.2025 15.41.27. Kymmenen vuotta punkkeja pyytänyt Heikki Henttonen kertoo, miltä punkkivuosi näyttää, missä punkit viihtyvät ja miten niiltä kannattaa suojautua. TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT Jatkuu seuravavlla aukeamalla
11516_.indd 9 11516_.indd 9 2.7.2025 15.41.30 2.7.2025 15.41.30. 4.7.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA Tuulinen sää sekä varhainen kelloaika rajoittivat punkkisaalista haastattelupäivänä. Saaliksi saatiin kymmenkunta taigapunkkia, kun toukokuussa samalla taipaleella punkkeja kertyi useita kymmeniä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan punkeista noin 1–2 prosenttia kantaa puutiaisaivotulehdusta eli aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Tänä vuonna toukokuussa punkkeja löytyi jopa huonommin kuin aikaisempina vuosina vastaavaan aikaan. AJASSA 4.7.2025 10 Metsälehti.fi Kangas pyyhkii rauhallisesti tienpientareen kasvillisuutta. Tämä hämää punkkeja, ja ne pudottautuvat maahan. Hän luottaa torjunnassa permetriinillä kyllästettyihin punkkihousuisin sekä 25-DEET-prosenttiseen Off-hyttyskarkotteeseen. Ainut merkittävä muutos alueella on ollut taigapuutiaisen invaasio alueelle vuosina 2005 – 2010. Viileä kevät näkyy Henttonen on seurannut punkkeja vuodesta toiseen samoilla koealueilla toukokuussa, heinäkuun alussa sekä elokuussa. Nämä kaksi punkkia päätyvät kuitenkin Henttosen koeputkeen. Runsaan kymmenen kilometrin päästä Henttosen kesäpaikasta löytyi vuonna 2014 Keski-Suomen ensimmäinen aivokuumetapaus. ”Punkki ei tykkää Henttosen dödöstä”, Henttonen naurahtaa. Takin hihan suihin sekä saappaan varsiin hän suihkauttaa hyttyssuihketta. ”10 vuodessa en ole nähnyt muutosta punkkipopulaation koossa.” 11516_.indd 10 11516_.indd 10 2.7.2025 15.41.34 2.7.2025 15.41.34. Toisin kuin ilmastonmuutoksen siivittämänä pohjoisemmaksi leviävä tavallinen puutiainen, taigapuutiainen levittäytyy uusille alueille myös Etelä-Suomessa. ”Nyt, kun taigapunkki leviää, se tietysti lisää aivokuumeriskiä”, Henttonen arvioi. Puutiainen aistii liikkeen ja tarrautuu lakanan kyytiin veriaterian toivossa. ”Se, mistä kevään punkkihype monilla alueilla paljolti johtuu, on taigapunkin leviäminen ja keväinen runsaus”, Henttonen summaa. Punkki lähtee ensin kävelemään kohti rannetta, mutta pysähtyy ennen hyttysmyrkyllä suihkutettua hihansuuta. Siellä punkeista tutkitaan, kantavatko ne ihmiseen punkin puremasta tarttuvaa borreliabakteeria tai puutiaisaivotulehdusta eli aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta tai muita pöpöjä. Borrelioosi on punkin suolessa ja siirtyy ihmiseen vasta aikaisintaan useiden tuntien kuluttua. Tuulisella kelillä metsätöissä on mukavampaa ja lisäksi saattaa säästyä punkin puremalta. Tuuli huojuttaa heinikkoa ja häiritsee punkin kykyä havaita liikettä. Myyriltä punkit myös saavat monet ihmisiin välittämänsä taudinaiheuttajat, jotka siirtyvät muodonvaihdoksessa seuraavaan ikävaiheeseen. Henttonen on testannut, että 25-prosenttinen Off-hyönteiskarkote toimii myös punkkeihin. Kaikki punkit olivat taigapunkkeja, ja niistä löytyi puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta. Taigapunkki on idästä saapunut vieraslaji, joka kulkee esimerkiksi muuttolinnun mukana uusille alueille. Myyrien runsaus vaikuttaa Henttosen kokemuksen mukaan punkit itäisellä Pirkanmaalla ja Keski-Suomen rajoilla viihtyvät puoPunkki otetaan talteen tutkittavaksi. Pahimmissa pusikoissa Henttonen kulkee kävelysauvan kanssa ja heiluttelee keppiä edellään. TBE-virus sen sijaan on punkin syljessä ja tarttuu ihmiseen minuuteissa. Myrkky selvästi toimii. Syynä on todennäköisesti viileä kevät, joka on hillinnyt punkkien aktiivisuutta. Hyttysmyrkyn tehoa punkkien torjunassa on vähätelty. Heinäkuun alussa tavalliset puutiaiset yleistyvät, mutta niitä on huomattavasti taigapunkkeja vähemmän. Henttonen nostaa pinseteillä kämmenelleen toisen punkkilakanaan tarttuneista punkeista. Runsas 20 prosenttia punkeista kantaa borreliabakteeria. Tänä vuonna myyriä on Luonnonvarakeskuksen myyräseurannan mukaan vähän koko maassa Itä-Suomea lukuun ottamatta. Riski, että bakteeri siirtyy ihmiseen puremasta on kuitenkin pieni. Sysäys Henttosen systemaattiselle punkkiseurannalle lähti TBE-viruksesta. Sitä varten tutkija on hankkinut punkkirokotteen tuomaan mielenrauhaa. ”Hyvänä myyrävuonna kuoriutuvat toukat voivat löytää runsaasti myyriä ja muita piennisäkkäitä, joista imevät verta. Mikäli loppukesä on kuiva ja kuuma, nekin kömpivät maan alle ja tulevat esille vasta sateiden tullen. Tautiriski kasvaa Tautiriskin kannalta ei ole yhdentekevää, kumpaa puutiaista omassa metsästä tai mökkitontilla esiintyy. Sankoissa vanhoissa kuusimetsissäkin havaintoja kertyy vähän. ”Ylipäätään 10 vuodessa en ole nähnyt tutkimusalueellani minkäänlaista muutosta punkkipopulaation koossa”, Henttonen kertoo. Lisäksi päällä on aina pitkähihainen takki ja jaloissa pitkä vartiset saappaat. Henttosen tutkimukset osoittavat kuitenkin, että taigapunkeilla peräti neljältä prosentilta voi löytyä TBE-virus, kun tavallisissa puutiaisissa sitä on huomattavasti vähemmän. Avoimilla paahteisilla ja kuivilla paikoilla niitä ei juuri ole. Heikki Henttonen suojaa itsensä punkkijahdissa pitkävartisilla saappailla ja permetriinillä käsitellyillä puuvillahousuilla. Vastaavaa ovat havainneet tutkijat Petroskoissa Venäjällä. Tavallisen punkin lisäksi taigapunkki on toinen ihmiselle tauteja välittävä puutiainen. Sekä borrelioosi että puutiaisaivotulehdus voivat aiheuttaa vakavan taudin. Punkkisyynillä ja punkin nopealla poistolla voi välttää tartunnan. Tällaisista paikoista voi metsissään liikkuva saada punkin. Henttonen kävi seuraavana keväänä pyytämässä paikalta punkkeja. Älä huido, ota Offia Henttonen on pyytänyt tuhansia punkkeja, mutta vain muutama niistä on päässyt puremaan tutkijaa. Sille tyypillistä on, että se runsastuu voimakkaasti löydettyään sopivan elinympäristön. Tämä viittaa tartuntaan taigapunkin puremasta alkukesällä. Ensi vuonna voi siis olla paikoin vähemmän ihmistäkin purevia ja tauteja levittäviä nymfejä. liavointen metsäteiden varsilla, pusikoituneissa ja heinittyneissä paikoissa, joissa on sopivasti varjoa ja kosteutta. Alueilla, jossa taigapunkkia on, sitä on määrällisesti huomattavasti tavallista puutiaista enemmän aina juhannuksen tienoille asti. Myyrät ovat etenkin punkkien toukille tärkeitä. Punkeilla on kolme kehitysmuotoa – toukka, nymfi ja aikuinen punkki – ja niistä jokainen tarvitsee veriaterian. Esimerkiksi viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin aivokuumetapauksia eniten heinäkuussa, ei loppukesällä. Tämä näkyy nymfirunsautena seuraavana vuonna ja aikuisten runsautena kahta vuotta myöhemmin”, Henttonen selittää. Mökillä eläköitynyt professori varmistaa mikroskoopilla pitkin kesää keräämiensä puutiaisten lajit, pakastaa punkit yksitellen pikkuputkiin ja vie ne aikanaan Helsingin yliopiston virologian laitokselle. Pyörii hetken ympyrää ja kääntyy ympäri. Taigapuutiainen on alkukevään ja kesän laji. Taudin itämisaika on 4 –28 vuorokautta, ja kesäkuun loppuun asti taigapunkki on vallitseva laji niillä paikoilla, joille se on levinnyt. Toisaalta tämä myyräyhteys ei näy koko Suomessa samalla tavalla: etelässä ja lounaassa yhteys on heikompi, kun taas pohjoisempana tartuntojen vuosien välinen vaihtelu on selvempi. Päivän päätteeksi Henttonen muistuttaa metsänkävijää punkkisyynistä
PUNKKIEN levittämät bakteerit ja virukset ovat tehneet puutiaisista yhden metsätyöläisten eniten pelkäämistä eläimistä. ”Se ei ole mikään absoluuttinen punkkien määrä. Vesterinen kuitenkin arvioi, että punkkilive on tuonut onnistuneesti punkkitietoutta kansalaisille. 1. Toukka 0.5-1 mm Jokainen punkin kehitysmuodoista tarvitsee veriaterian. Sen avulla on myös pystytty osoittamaan punkkien leviäminen kaupunkeihin. Pyydystetty punkki on taigapunkki. Tapaukset ovat aivokuumeeksi asti edenneitä vakavia sairaalassa hoidettavia infektioita. ”Vuosien saatossa tulee tietoa, että punkkien levinneisyys näyttää menevän pohjoiseen. Pitäisikö punkeista olla huolissaan. Kuva on suuntaa antava. Nymfi: 2-3.5 mm 3. Tartunnat kasvussa Puutiaisten aiheuttamat borrelioosija puutiaisaivotulehdus-infektiot lisääntyvät vuosi vuodelta, mutta paniikkiin ei ole syytä. Metsissä ahkerasti liikkuvat metsänomistajat sekä metsäammattilaiset kohtaavat väkisin metsätöissä punkkeja. Hyvinvointialue haastattelee aivotulehduspotilaat ja selvittää, mistä päin Suomea punkin puremasta tauti on tullut. Kehitysmuodoista nymfi ja aikuinen punkki voivat purra ihmistä. Tällä kertaa liikkeellä oltiin jo puolenpäivän aikaan eikä punkkeja kertynyt montaa. ”Pienin on pahin. Niiden määrä on ollut kasvussa. Riskipaikkoja ovat etenkin rannikkoalueet ja suurien vesistöjen lähialueet. YLI 100 000 havaintoa. 3. Viime vuonna koko vuoden aikana punkkiliveen lähettiin päälle 60 000 havaintoa. ”Suurin osa punkeista ei levitä mitään sairauksia, ja riski saada punkkivälitteinen tauti on edelleen Suomessa kuitenkin pieni”, Koivisto rauhoittelee. 2. Rovaniemellä tuntuisi olevan ihan kestävä punkkipopulaatio, jota ei ollut vielä joskus takavuosina”, Vesterinen arvioi. Aikuinen: 7-15 mm 2. Uusia riskialueita joka vuosi Borrelioosia vakavampaa puutiaisaivotulehdusta rekisteröitiin viime vuonna 200 tapausta. Tämä selviää Metsälehden ja Metsäalan asiantuntijoiden Meton yhteistyönä teettämästä työturvallisuuskyselystä vuonna 2024. Näin monta ilmoitusta punkeista on saapunut punkkiliveen tänä vuonna. Punkkilive on viidettä vuotta toimiva kansalaishavaintoja puutiaisista keräävä Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin sivusto. Havaintojen runsauteen vaikuttavat muun muassa paikallislehdissä julkaistut uutiset punkeista sekä lääkeyhtiön mainoskampanjat rokotteista. Taigapunkin erottaa peräpäässä olevasta selkestä kohoumasta ”spoilerista”. Tarkempi koko riippuu lajista. Aikaisemmin ajateltiin, että saaristossa pitää olla varuillaan, mutta nykyään punkit ovat levinneet kaupunkeihin ja viheralueille sekä pohjoisemmaksi. Viime vuonna rekisteröitiin 2 500 borreliainfektiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tilastoi tartuntatautirekisteriin laboratoriotestein varmistetut borrelioosija puutiaisaivotulehdustapaukset. Borreliaa tavataan ympäri Suomen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tapausten pohjalta THL päivittää karttaa TBE-viruksen riskialueista, joihin suositellaan punkkirokotetta. THL:n terveysuhkien asiantuntija Anni Koivisto arvioi, että borreliainfektioiden määrä on kolminkertainen, mikäli myös perusterveydenhuollossa hoidettavat alkuvaiheen infektiot laskettaisiin mukaan. Suurin osa, noin 70–90 prosenttia, sairastaa taudin oireettomana tai tauti päättyy ensimmäisen lievemmän vaiheen jälkeen. Riskialue laajeni tammikuussa muun muassa Espoossa ja Kirkkonummella. Siitä saadaan tietoa, missä ihmiset puutiaisia havaitsevat”, kertoo Turun yliopiston dosentti Eero Vesterinen. Punkin puremat käytättävät ehkä eniten metsässä liikkuvia työntekijöitä lääkärillä”, arvioi Meton työturvallisuusvastaava Ari Teittinen. 11516_.indd 11 11516_.indd 11 2.7.2025 15.41.37 2.7.2025 15.41.37. ”Joka vuosi riskialueita on laajennettu, viimeksi alkuvuodesta tammikuussa”, Koivisto kertoo. KANSALAISHAVAINTOJA RUNSAASTI Parhaat punkkisaaliit Henttonen saa iltapäivällä ja illalla. THL suosittelee punkkirokotusta alueille, joissa on tilastoitu TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta tautiin tehoaa 2–3 viikon mittainen antibioottikuuri. AJASSA 4.7.2025 Metsälehti.fi 11 Havaintomäärät TBE-tapaukset vuosina 2020-2024 26 8 4 3 284 6 677 8 357 3 529 3 567 2 818 90 69 21 952 59 1 104 1 521 10 998 9 024 17 636 12 785 215 1 228 Lähde: Punkkilive, THL 1. Koiviston mukaan sairastumisriskiä ei pidä vähätellä, mutta ei suurennellakaan. Voiko tästä päätellä, että tänä vuonna on hyvä punkkivuosi. Tautialue laajenee ja punkkihavaintoja ilmoitetaan aktiivisesti Tänä vuonna punkkiliveen on saapunut kesäkuun loppuun mennessä runsaasti kansalaishavaintoja punkeista eri puolelta Suomea
Lisäksi melkein saman verran energiaa on tuotettu polttamalla kuorta ja purua, kierrätyspuuta, pellettiä ja turvebrikettiä. PUUKAUPPA & TALOUS 4.7.2025 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN KAJAANI eli varsinainen kaupunki-Kajaani luopuu metsäenergiasta kaukolämmöntuotannossa ensi vuoden aikana. Metsähakkeen käyttömäärä koko maakunnassa oli viime vuonna noin 250 000 kuutiota, josta Kainuun Voiman osuus 200 000 kuutiota. Kainuun Voiman metsäenergian käyttö on ollut noin 200 000 kiintokuutiota. ”En tiedä vastaavia suunnitelmia muista kaupungeista.” Mhy Kainuun johtaja Harri Savonen Savonen uskoo, että Kajaanin päätös lopettaa metsäenergian käyttö tuntuu voimakkaimmin hakkuutähteiden ja giljotiinieli kokopuukohteiden kaupassa. SA M I KA RP PI N EN 11517_.indd 12 11517_.indd 12 2.7.2025 15.42.43 2.7.2025 15.42.43. ”Kun puuta menee vähemmän polttoon, niin sitä riittää enemmän jalostukseen.” Giljotiinikohteilla tuntuu Savonen ennakoi, että supistuminen tuntuu voimakkaimmin hakkuutähteiden ja giljotiinieli kokopuukohteiden kaupassa, jotka ovat määriltään pieniä ja haketetaan leimikoiden tuntumassa. ”Kun metsät hoidetaan hyvin, niin en usko, että metsänomistajat paljoa häviävät tässäkään rytäkässä.” Kainuun energialeimikoilla on muita osoitteita, sillä lämpölaitoksia on joka kirkonkylässä, mutta koko määrää nekään eivät pysty käyttämään. Vaikka metsäenergian käyttö suorastaan romahtaa, niin Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen ottaa asian tyynesti. Vähän tukalassakin tilanteesKAJAANI LUOPUU METSÄENERGIASTA Maakunnan metsähakkeen käyttö romahtaa. Tasopudotus metsäenergian hinnassa on väistämätön. Metsäenergian korvaavat sähkökattilat ja datakeskusten hukkalämpö, varalle tulee pellettiä ja öljyä. ”Vähemmän polttoon, enemmän jalostukseen” Konsulttija suunnitteluyritys Rambollin tuoreen selvityksen mukaan Kainuusta on korjattavissa energiapuuta melko tarkkaan miljoona kuutiota. Saattaa käydä niinkin, ettei tarjouksia tule.” Karsitusta rangasta Savonen ei ole huolestunut, sillä se voidaan ohjata kuidutukseen Ouluun ja Kemiin. ”Markkinat määräävät, saako metsänomistaja niistä jotain vai joutuuko ottamaan hoitamisen kustannukset. Poikkeusolojen varalle ovat pellettikattila ja polttoöljy. Jatkossa Kajaani lämpiää sähkökattiloilla ja datakeskusten hukkalämpöä hyödyntävillä lämpöpumpuilla, ja hintapiikkejä tasataan 10 000 kuutiometrin lämpöakulla. Kesäaikana haketta on tullut noin 15 rekkaa vuorokaudessa, talvikaudella 60 rekkaa
Ensiharvennus 60,16 . Ensiharvennus .. .. 36,99 . 78,43 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,03 . 81,78 . Harvennushakkuu 75,96 . 66,07 . 49,73 . 29,68 . 26,70 . .. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,50 2023 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 687 232 Puukauppamäärä vko 25, m 3 sa Savoselta riittää ymmärrystä metsäenergiasta luopumiselle, eikä päätös tullut alan toimijoille yllätyksenä. 44,91 . Hankintahinnat 81,30 . 57,80 . 34,69 . 33,80 . 43,07 . Uudistushakkuu 86,12 . .. 30,35 . 74,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,89 . .. 34,92 . .. Laania supistaa ostotoimintaansa Kainuussa merkittävästi, ja yhtiössä on käyty muutosneuvottelut. 39,92 . 40,70 . 34,75 . 46,77 . 57,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,21 . .. 67,72 . 29,26 . .. 84,69 . 35,04 . 72,01 . . 28,62 . .. Harvennushakkuu 76,86 . 47,72 . 65,25 . Ensiharvennus 64,81 . .. 36,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 85,32 . .. 34,76 . Hankintahinnat 81,95 . 73,10 . .. Hankintahinnat 81,83 . Uudistushakkuu 84,21 . 40,92 . 53,75 . 61,37 . 54,00 . .. 57,68 . .. 32,02 . 34,77 . .. 45,06 . 37,06 . .. .. Hankintahinnat 82,37 . 34,41 . 34,37 . 31,83 . Uudistushakkuu 87,59 . 37,53 . 35,17 . Hankintahinnat 91,21 . 93,19 . .. .. 63,32 . 29,33 . 35,08 . .. 29,82 . .. ”Oletettiin, että turve korvautuu puulla, mutta se korvautuukin sähkökattiloilla. 36,95 . 34,92 . 67,78 . 64,44 . 54,68 . .. 36,58 . .. 34,68 . 54,05 . .. nousussa . 32,01 . .. 57,03 . Uudistushakkuu 87,54 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . Harvennushakkuu 79,10 . .. 34,57 . .. 29,00 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,87 . 54,09 . .. 59,22 . 25,51 . 56,42 . .. .. .. .. 86,09 . AJASSA 4.7.2025 Metsälehti.fi 13 . 85,48 . 37,29 . Ensiharvennus 60,07 . .. 33,33 . Hankintahinnat 84,46 . .. .. 45,35 . 43,30 . Milj. 62,98 . .. 77,39 . 28,53 . 27,06 . 41,93 . nousussa . 32,03 . 35,10 . 54,48 . .. nousussa . 28,46 . .. 34,14 . 72,23 . Ensiharvennus 60,36 . .. 83,87 . 59,27 . 44,92 . 35,68 . 46,16 . 68,98 . 34,54 . .. 37,16 . 57,26 . 83,49 . 36,20 . 85,15 . 34,36 . 41,15 . Uutta normaalia ovat nollahintaiset sähkötunnit, ja vaikka puu palaa talvisin jatkossakin, niin kesä tauot ovat pitempiä. Vuoden keskilämpötilakin heiluttaa puupolttoaineiden käyttöä kymmenen prosentin vaihteluvälissä. 33,58 . 51,30 . 36,08 . .. Harvennushakkuu 77,40 . .. nousussa . 30,83 . .. Harvennushakkuu 72,48 . .. 50,27 . 44,96 . Uudistushakkuu 81,06 . 45,51 . .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 30,76 . .. Uudistushakkuu 85,50 . .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Koko maan tasolla vaikutus Laanian toimitusmääriin on kuitenkin muutamassa prosentissa, toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki arvioi. .. 79,32 . . ”Hukkalämmön hyödyntämiseen on hyvät perustelut, ja voimala oli rakennettu paljon isompaan tarpeeseen, kun paperitehdas tarvitsi höyryä.” Turve korvautuu sähkökattiloilla Laania on ollut suurin metsäenergian toimittaja Kajaaniin. 50,75 . Harvennushakkuu 78,10 . Ensiharvennus 50,48 . 35,70 . 75,11 . .. 34,01 . 70,92 . .. 42,63 . .. nousussa . Hankintahinnat 83,78 . 34,46 . 80,20 . 27,37 . 33,74 . 28,49 . nousussa . 28,99 . 34,45 . Uudistushakkuu 86,44 . 78,67 . 53,42 . .. 83,24 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,73 . 67,19 . ”Muutos on totaalinen, mutta en tiedä vastaavia suunnitelmia muista kaupungeista.” 11517_.indd 13 11517_.indd 13 2.7.2025 15.42.48 2.7.2025 15.42.48. 53,97 . 37,61 . 33,72 . Hankintahinnat .. 34,42 . .. 34,45 . 37,25 . Uudistushakkuu 86,46 . 40,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,82 . 41,72 . .. 75,69 . 77,71 . 86,67 . 51,63 . .. 35,47 . 53,32 . 35,68 . .. .. 86,04 . 77,68 . .. 53,74 . .. 40,55 . .. 43,90 . 28,26 . nousussa . 29,28 . 44,95 . .. Meidän toiminnassamme se näkyy niin, että kokonaisuudessaan metsäenergian toimitusten volyymi pienenee muutamia prosentteja.” Myös Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty näkee Kajaanin omana ratkaisuna, jolle on omat syynsä. 35,14 . 43,83 . .. 53,87 . .. 35,64 . .. 31,27 . 68,86 . .. Ensiharvennus 66,62 . 33,85 . . 34,96 . 28,87 . 28,61 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo . 47,81 . 35,99 . 52,48 . 86,15 . 34,06 . 67,51 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 34,51 . ”Poikkeuksellinen ratkaisu toki, mutta energiantuottajan näkökulmasta tulevat ratkaisut ovat optimaalisempi vaihtoehto Kajaanin lämmittämiseen.” Vartiamäen tiedossa ei ole muita Kajaaniin verrattavia ratkaisuja, mutta meneillään olevaa suurta muutosta hän ei kiistä. 86,13 . 82,49 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,71 . 27,95 . 46,66 . .. Harvennushakkuu 76,89 . .. 33,90 . 85,82 . 37,18 . .. 60,97 . 69,56 . 87,60 . 42,61 . Ensiharvennus .. 33,61 . 36,82 . .. .. .. .. .. 33,49 . 34,97 . .. .. 85,25 . 84,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 85,52 . 40,84 . 52,48 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 37,03 . 47,10 . 60,35 . . 35,72 . 38,98 . .. 54,05 . 37,56 . .. 81,57 . 64,65 . 25,75 . .. 75,36 . .. 34,26 . 78,00 . 53,72 . 51,69 . 74,26 . 86,32 . 41,95 . 39,64 . 70,10 . 33,81 . nousussa . 39,34 . 33,93 . Harvennushakkuu 77,74 . Ensiharvennus .. 25,76 . 40,87 . 33,72 . .. .. 31,75 . 53,61 . Hankintahinnat 82,28 . 76,77 . .. Uudistushakkuu 85,33 . nousussa . 56,18 . 53,90 . 30,14 . 37,11 . .. 35,40 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . 46,91 . 53,50 . .. 52,33 . 54,50 . 36,27 . 36,42 . Harvennushakkuu 76,84 . .. 69,35 . 34,44
Osviittaa metsälainoista Leppänen pohtii, miten metsänomistaja voisi hahmottaa metsätaloudessa sovellettavaa pääoman reaalikorkoa. Myyjä oli tyytyväinen pienellä varauksella. Kuinka olet selvinnyt metsätalouden pitkän aikahorisontin kanssa, jos metsätalouden tulot ja menot ovat ajoittuneet ajallisesti kauaksi toisistaan tai oletkin joutunut käyttämään puunmyyntituloja muihin tarkoituksiin. Näin lasketusta nimelliskorosta vähennetään vielä toteutunut inflaatio. Leppänen ehdottaa, että metsänhoitosuositukset laskettaisiin kahden prosentin reaalikorko-oletuksella. Laskelmissa käytetty reaalikorko vaikuttaa voimakkaasti myös laskennallisesti edullisimpaan päähakkuuikään. Inflaatiolla korjatun reaalisen laskentakoron, reaalikoron, perustelut ovat kuitenkin jääneet puolitiehen, vaikka se vaikuttaa harvennusvoimakkuuksiin ja edullisimpiin kiertoaikoihin. Pienestäkin kohteesta tarjottiin suunnilleen tilastoidut keskihinnat, mutta tarjontaa oli ohuesti. Pientä piilobonusta Metsänomistaja pyysi tarjouksia suoraan kahdelta integraattiyhtiöltä ja yhdeltä puuta välittävältä yritykseltä. Hakkuutapa on verhopuuhakkuu vähäinen alikasvos säästäen, ja uudistaminen on täydennysistutus. ”Reaalikorko on käsitelty metsänhoitosuositusten perusteluissa tuottovaatimuksen kautta, mikä voi johtaa harhapoluille.” Hän ehdottaa, että reaalikorko määriteltäisiin esimerkiksi metsän ostoon otettujen pankkilaiTutkija ehdottaa reaalikorkoa metsätalouden laskelmiin Perusteettoman korkeaksi asetettu tuottovaatimus voi johtaa metsämaan vajaa-käyttöön ja taloudellisiin tappioihin metsänomistajalle, varoittaa tutkija Jussi Leppänen. Viiden prosentin vaihtoehtoa tuskin voi suositella kenellekään. Myyjän otaksuman mukaan korkeimman tarjouksen tukena oli aktiivinen puukauppahistoria, joka palkittiin eräänlaisella piilobonuksella. Leppäsen mukaan metsän kasvatusta kannattaa rahoittaa lainalla, jos siitä maksettava reaalikorko jää alemmas kuin laskentakorko, jota metsän kasvatuksessa sovelletaan. Pohjois-Pohjanmaalla laitettiin myyntiin hehtaarin leimikko vanhaa hakamaata, joka on lähes kokonaan hakkuukypsää hieskoivua, joukossa muutamia havupuita. Puutavaralaji määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä € Havutukki 5 87 435 Havupikkutukki 4 45 180 Havukuitu 10 37 370 Koivukuitu 120 37 4 440 Yhteensä 139 5 425 Uutisia koko kesän osoitteessa metsälehti.fi 11517_.indd 14 11517_.indd 14 2.7.2025 15.42.48 2.7.2025 15.42.48. Tarkoituksena on selvittää, millaisin perustein olet tehnyt metsiäsi koskevia päätöksiä, hakkuiden ajoituksia ja metsänhoidon investointeja, kuten taimikonhoitoa. Viiden prosentin reaalikorolla kasvatettavan metsän arvo voi jäädä murto-osaan verrattuna kahden prosentin reaalikorolla kasvatettavaan metsään. Yhden ja kolmen prosentin vaihtoehdot voisivat olla myös taloudellisesti perusteltuja. SA M I KA RP PI N EN nojen koron perusteella. Kaksi prosenttia voisi olla järkevä korko Yllä kerrotuin perustein laskettu reaalikorko oli vuosina 1999– 2024 keskimäärin hieman alle yhden prosentin. Perusteettoman korkeaksi asetettu tuottovaatimus voi johtaa metsämaan vajaakäyttöön ja taloudellisiin tappioihin metsänomistajalle”, metsäekonomisti Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muistuttaa. ”Kiertoaikojen pidentyminen lisää tuhojen, erityisesti kuusikoiden ja koivikoiden lahoamisen riskiä. Se johtaisi nykyistä runsaspuustoisempiin metsiin ja pidempiin kiertoaikoihin. ”Puunmyyntitulot hehtaarilla ovat sitä suuremmat, mitä alemmalla reaalikorolla puustopääoman kanssa voidaan kannattavasti toimia. On väärinkäsitys, että korkea reaalikorko merkitsisi parempaa kannattavuutta”, Leppänen toteaa. Käytännössä sovelletaan kolmen prosentin malleja. Riski pitäisi yrittää sisällyttää puuston kehitystä kuvaaviin kasvumalleihin”, Leppänen pohtii. Se tarkoittaa entistä runsaampia puusatoja päätehakkuussa. Korkea reaalikorko myös pienentää metsän arvoa. leppanen@luke.fi Laskelmissa käytetty reaalikorko vaikuttaa voimakkaasti myös laskennallisesti edullisimpaan päähakkuuikään. 4.7.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ METSÄNKASVATUKSEN laskelmat ovat herkkiä metsään sidotun pääoman hinnalle eli korolle. Viidellä prosentilla laskien päätehakkuu ajoittuisi 21 metrin valtapituudelle. Siihen vaikuttavat viitekorko (esimerkiksi 12 kuukauden euribor), pankin marginaali sekä korkojen vähennysmahdollisuus verotuksessa. Prosentin reaalikorolla Etelä-Suomessa lehtomaisella kankaalla kuusikon päätehakkuu on edullisin, kun puuston valtapituus on noin 30 metriä. ”Sen sijaan metsätilakaupoista laskettavissa oleva sisäinen korko ei yleensä ole vertailukelpoinen metsänkasvatuksen reaalikorkoon, mikä näyttäisi osaltaan sekoittaneen korkoajattelua”, hän toteaa. Korkeimman ja matalimman tarjouksen välillä oli noin 15 prosentin ero. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä sähköpostitse: jussi. Olisitko sinä kiinnostunut osallistumaan Luonnonvarakeskuksen haastattelututkimukseen. Se on vaihdellut noin puolen ja kahden prosentin välillä, kun parin viime vuoden inflaation aiheuttamat miinusmerkkiset reaalikorot jätetään ottamatta huomioon. Mitä alemmalla reaalikorolla metsään sitoutunutta pääomaa voidaan rahoittaa, sitä varovaisempia harvennuksia tehdään ja sitä vanhemmaksi metsät kannattaa kasvattaa. Riskin kasvua ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon korkeammalla metsänkasvatuksen reaalikorolla. ”On väärinkäsitys, että korkea reaalikorko merkitsisi parempaa kannattavuutta.” LÄHDETKÖ HAASTATELTAVAKSI. Kiertoaika pitenee, kun korko laskee Tapion metsänhoitosuosituksissa voi valita puolentoista, kolmen tai viiden prosentin reaalikorolla lasketut harvennusmallit. ”Metsäalalla on alettu puhua pääomalle asetettavasta tuottovaatimuksesta pääoman hinnan eli rahoituskustannuksen sijasta. Kohde on kesäkantava ja tie menee palstan läpi
Hauskaa kesää Hauskaa kesää kaikille kaikille lukijoillemme lukijoillemme toivottaa toivottaa Metsälehden väki! Metsälehden väki! Uutisia koko kesän osoitteessa metsälehti.fi 11517_.indd 15 11517_.indd 15 2.7.2025 15.42.51 2.7.2025 15.42.51. Metsälehti.fi 15 Metsälehti jää kesätauolle! Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 15.8
PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 5). Metsänomistajia painavat hirvien aiheuttamat raskaat taloudelliset tappiot. Vesien hallinnan ja suojelun ratkaisut puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa ovat OMAN METSÄN VESISTÖKESTÄVYYS AJAN TASALLE Tutkitun tiedon avulla vahvistetaan oman metsän vesistökestävyyttä, mutta muuttuvan ilmaston takia tarvitaan uutta tutkimusta, kirjoittaa metsäasiantuntija Airi Matila. Ruotsissa hirvivahinkojen lasketaan vähentävän puuntuotosta 6,4 miljoonalla kuutiolla vuodessa. A IR I M AT IL A ”Näyttää pieneltä rusakko märässä kesäturkissaan.” KALLE62 11518_.indd 16 11518_.indd 16 2.7.2025 15.46.37 2.7.2025 15.46.37. Hirvien liikkumisreitit ja talvehtimispaikat tunnetaan. Äskettäin Metsänhoitoyhdistysten Palvelun toimitusjohtaja Harri Huupponen totesi Metsälehden haastattelussa, että lehtipuiden osuutta pitäisi lisätä metsänviljelyssä ja kasvattaa taimikoita sekapuustoisina, mutta hirvien takia metsänomistajan on lähes mahdotonta toimia näin. Orgaanista hiiltä, hiekkaa, savea ja ravinteita valuu metsistä ja soilta vesistöihin. Metsänomistajille pitäisi saada myös oikeus käyttää itse tai myydä metsästysseuralta käyttämättä jääneet kaatoluvat. Hirvivahinkoja voi vähentää ruiskuttamalla taimikoihin lampaanrasvaan pohjautuvaa Tricoa. Tämän selvittämiseksi he vaativat tutkimuksen lisäämistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Nykyisin metsänomistajia kuullaan riistaneuvostoissa vain sidosryhmänä, vaikka he ovat lain mukaan metsästysoikeuden haltijoita. Keskipohjalaiset vaativatkin nykyistä suurempien kaatolupamäärien kohdentamista vahinkoalueille. Metsästäjät ovat äänestäjinä runsaslukuisia, ja tästä syystä heidän etunsa painaa poliittisessa päätöksenteossa enemmän kuin hirvivahingoista kärsivien metsänomistajien etu. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI VIISI PROSENTTIA HIRVIEN SUIHIN VESIEN JA VESILUONNON SUOJELU ovat olennaisia asioita metsätalouden arjessa. Suomessa hirvien aiheuttamaa vähennystä puuntuotokseen ei ole selvitetty. Tutkijat eivät hyväksy Tricon tehokasta moottoriruiskutusta, koska se suojaisi myös aluskasvillisuuden hirviltä. RATKAISUKSI KESKIPOHJALAISTEN metsänomistajien joukko vaatii äänivaltaa hirvikannasta päätettäessä. 4.7.2025 16 Metsälehti.fi JOUKKO KESKIPOHJALAISIA metsänomistajia vaatii maaja metsätalousministeri Sari Essayahilta ripeitä toimia hirvipolitiikan muuttamiseksi (s. Metsänomistajien näkemyksissä onkin suuria eroja. Suojelun tehostaminen on metsätalouden laaja-alaisuuden vuoksi tärkeää, vaikka metsätalous vesien ravinnekuormittajana on pieni, totesimme Metsäluonnonhoidon perusteet -julkaisun ensimmäisessä painoksessa vuonna 1997. Huupposen omilla mailla hirvet söivät rauduskoivut jo istutuskesänä. HIRVIVAHINGOT JAKAUTUVAT alueellisesti epätasaisesti. Erityisesti hirvet haittaavat sekametsittämistä sekä mäntyja rauduskoivumetsien kasvattamista. Se vastaa viittä prosenttia Ruotsin metsien kasvusta. Puut on kuitenkin suojattava Tricolla moneen kertaan yksin puin, mikä tekee metsänomistajasta puutarhurin, eikä useimmilla metsänomistajilla ole siihen resursseja. He laskevat, että valtakunnan tasolla hirvivahinkojen kustannus nousee satoihin miljooniin euroihin. Ruotsissa laskettu viiden prosentin kasvunmenetys on tosin kansantaloudellekin suuri menetys. Toimin tuolloin julkaisun päätoimittajana, ja nykyiset vesien hallinnan ja suojelun ratkaisut olivat jo käytössä. Jos vahinkoja ei ole omissa metsissä, ymmärrystä toisten kärsimyksille voi olla vähän. Tämä loukkaa metsänomistajan oikeustajua. Tätä tietoa pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin metsänhoidon suunnittelussa, vahinkojen ehkäisyssä ja korvaamisessa sekä kannan säätelyssä
Suuri kysyntä on metsänomistajille suunnatuille paikkatietoon perustuville laskureille. Siksi on hyvä, että naisten työhyvinvointia ja roolia työmarkkinoilla tutkitaan. Luonnonhuuhtouman kuormitus Etelä-Suomessa ja metsätalouden kuormitus Perämereen vetensä laskevilta ojitetuilta suoalueilta kaipaavat omat selvityksensä. Itse syyllistyin liian sakeana taimikoita kasvattamaan, mutta tämä energiapuu buumi pelasti.” Metsäkupsa “Kyllä energiapuulle voi ennustaa laskevaa hintaa joka vuosi. Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kuormituksesta on 16 prosenttia, fosforin kuormituksesta 25 prosenttia ja orgaanisen hiilen kuormituksesta neljä prosenttia. Eikö ole viisasta varautua siihen. Ojan varteen jätetään muokkaamaton suojavyöhyke. Suosituksia on tarpeen täsmentää hakkuiden ja maanmuokkauksen lisäksi kunnostusojitukseen, lannoitukseen, tienrakentamiseen ja kulotukseen. UUTTA TIETOA metsistä ja soilta tulevasta vesistökuormituksesta julkaistiin valtioneuvoston rahoittaman hankkeen loppuraportissa 2020. Viestintään tarvitaan potkua, jotta metsänomistajat töitä tilatessaan vaatisivat kustannustehokasta vesiensuojelua. Suorittava porras 11518_.indd 17 11518_.indd 17 2.7.2025 15.46.38 2.7.2025 15.46.38. Itselläni on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus heti tai energiapuun korjuu 5–10 vuoden päästä.” Jp Julku “Uskon, että jatkossakin on energiapuulle kysyntää, näistä ennätyshinnoista saatetaan toki tulla hieman alaspäin. Helpommalla päästään, kun hoitorästejä ei lasketa syntymään.” Suorittava porras “Voisi kuvitella, että energiapuun kovin ostobuumi alkaa olla toistaiseksi takana. AIRI MATILA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE METSÄASIANTUNTIJANA TAPIOSSA. Käyttökelpoisia ehdotuksia annetaan purojen kiertämiseen, metsäojien ylittämiseen ja ajourien vahvistamiseen. Toki olen kuullut, että naisilla on ikäviäkin kokemuksia niin metsäalalla kuin muillakin aloilla. Metsätalouden osuus laajan alueen vesistökuormituksesta käy ilmi alueellisista vesienhoidon toimenpideohjelmista 2022–2027, joita on laadittu kaikkiaan 14 alueelle Suomessa. Vesiin liuenneen orgaanisen hiilen pidättyminen ja sedimentoituminen vesistöihin on yhä tutkimatta. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Onko sinua purrut punkki. 4.7.2025 Metsälehti.fi 17 noista ajoista tarkentuneet. Minä myin 20 vuotta sitten kokopuuta vitosella, nythän se on ollut aivan toisissa hinnoissa.” Visakallo “Kyllähän energiapuun kultainen suhdanne oli ja meni. Artikkeli sai pohtimaan naisten roolia metsäalalla. Esimerkiksi Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan typen kuormituksesta metsätalouden osuus on neljä prosenttia ja metsistä tulevan luonnonhuuhtouman osuus 22 prosenttia. Kun metka-tuet aikanaan loppuvat, niin kannattavuus ei hääppöinen. TUTKIMUKSELLE ON EDELLEEN työsarkaa. KOULUTUSTA TARVITAAN ajantasaisten vesien hallinnan ja suojelun ratkaisujen käyttöön ottamiseksi. Laskurit erottaisivat metsätalouden ja luonnon huuhtouman toisistaan. Tapaus muistui mieleeni, kun kirjoitin tähän lehteen artikkelia metsäalalla työskentelevien naisten työhyvinvoinnista (sivu 4). i Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 45% Kyllä 55% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Mikä on energiapuun tulevaisuus. Loppuosa kuormituksesta on luonnonhuuhtoumaa. Kuormituslähteet vaihtelevat alueittain ja siksi tutkimusta pitää painottaa alueellisesti. Kokemani tapaus on mielestäni aina ollut lähinnä hauska, mutta kertoo kieltämättä jotain myös metsäalasta – tai ainakin siitä, että jotain historian siipien havinaa metsäalalla esiintyi tapahtuman aikaan – kuten esiintyy varmaan edelleenkin. Jos rakennetaan tarpeeksi keskuksia, niin tuleehan niistä lämpöäkin.” Kokenut kaiken tietää Valveutuneimmat ja ammattimaisesti toimivat metsänomistajat eivät pyri kasvattamaan energiapuuta. Ei ainakaan taimikoissa hidastamassa taimien kehitystä ja alentamassa kasvatettavan puustoon laatua ja määrää. Hän halusi näyttää tapahtumaan osallistuvalle Metsälehden toimittajalle vuosikymmeniä vanhan Metsälehden numeron. “Millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntäja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin. Kaivukatkoja ja esteitä jätetään naveroihin tai ojiin hidastamaan veden kulkua, jos maahan pitää kaivaa kuivatusojia taimien alkukehitystä varten. En tiedä kumpi oli hämmentyneempi, minä vai vanhempi mies, kun selvisi, että ”Metsälehden mies” olikin tällä kertaa nainen. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Vastaavia tapauksia, joissa sukupuoleni olisi noussut jollain tavalla esiin, myönteisesti tai kielteisesti ja niin että olisin tiedostanut sen, en muista. Tietoa vesien hallinnan ja suojelun ratkaisujen tehoista tarvitaan erikseen turveja kivennäismaille. Onko puun hinta nyt kohdillaan. Joka paikka täynnä materiaalia ja aika monella toimijalla kirstu tyhjä, koska lopputuotteesta ei ole vielä saatu rahaa.” Jalmari Kolu “Eikös lähes kaikki datakeskusten käyttämä sähkö muutu lämmöksi. ”MISSÄ se Metsälehden mies on?” Näin kysyi muutama vuosi sitten järjestettyyn metsäalan tapahtumaan osallistunut vanhempi mies. Puustoiset suojavyöhykkeet, säästöpuiden sijoittelu kosteisiin painanteisiin ja hakkuutähteiden poistaminen vesistä vahvistavat oman metsän vesistökestävyyttä. Mutta itse kasvatan kuitenkin taimikoita edelleen melko tiheinä – en sillä ajatuksella, että niistä tehdään vähän aikaisemmin energiaa vaan sillä ajatuksella, että ne kasvaa ensiharvennukseen, josta sitten tehdään joko kuitua tai energiaa.” Apli “Huippusuhdanne varmaan alkaa olla ohi, jos ei kansainvälinen tilanne huonone ja huoltovarmuuskysymys nouse ajankohtaiseksi.” Nuakka “Sota loppuu aikanaan ja puunpoltto päätyy pikku hiljaa pannaan. Maanmuokkauksessa suositaan tehokasta mutta maata vähän rikkovaa menetelmää. Jos on taimikkonsa liian sakeana kasvattanut, niin säästäähän siinä raivausahakulut. 20–25 euroa tienlaidassa on jatkossa uskoakseni hinta. Missä on Metsälehden mies. Kupsan kanssa samaa mieltä, parhaat ajat takanapäin
Pohjois-Suomessa kasvunlisäys on 60–80 prosenttia Etelä-Suomen luvuista”, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta. Koivikoissa lannoituksen teho on yleensä heikko. ”Lannoituksella voidaan Etelä-Suomessa saada lisäkasvua 12–20 kuutiota hehtaarille noin kymmenen vuoden aikana. Keskiravinteisiin kivennäismaametsiin Kivennäismaiden kasvatuslannoituskohteet on helpompaa tunnistaa kuin turvemaiden terveyslannoituskohteet. Metsäalan toimijat ovat myyneet tälle vuodelle jopa moninkertaisen määrän kasvatuslannoituksia aiem piin vuosiin verrattuna. ”Puiden latvuksilla pitää olla valmius ottaa kasvava neulasmassa vastaan.” Metsäkeskuksen mukaan Suomessa on 965 000 hehtaaria metsää, joka soveltuu ennen päätehakkuuta tehtävään kasvatuslannoitukseen. Tälle vuodelle toimijat ovat Metsälehden tietojen mukaan myyneet kasvatuslannoituksia noin 350–450 euron hehtaarihintaan levitystavasta ja pinta-alasta riippuen. Kasvatuslannoitukseen sopivat keskiravinteiset männiköt ja kuusikot, joissa muita hoitotarpeita ei lannoitushetkellä ole. Jos puun hinta pysyy jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla, on kasvatuslannoituksen kannattavuus tällä hetkellä erittäin hyvä. KASVATUSLANNOITUS KIINNOSTAA JÄLLEEN Lisäämällä typpeä kivennäismaan kasvatusmetsään voidaan saada vuosikymmenessä jopa 20 kuutiota enemmän puuta hehtaarilta. Näiden kohteiden kertalannoituksella lisäkasvua voitaisiin saada noin 11 miljoonaa kuutiota kahdeksan vuoden aikana. Puiden latvuksilla pitää olla valmius ottaa kasvava neulasmassa vastaan, jotta lannoitus tuottaa halutun tuloksen”, sanoo lannoituksia useille toimijoille toteuttavan Forest Vital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä. Kasvatuslannoituksella tarkoitetaan käytännössä sitä, että metsään lisätään typpeä. 11519_.indd 18 11519_.indd 18 2.7.2025 16.01.46 2.7.2025 16.01.46. ”Lähinnä kohdevalinta voi mennä pieleen silloin, jos lannoitetaan harventamattomia metsiä. Lannoitusten hinnat eivät ole nousseet yhtä paljon kuin puun hinta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 4.7.2025 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSIEN kasvatuslannoitukset ovat jälleen nousseet esille metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen vauhdittajina
TUORETTA TUTKIMUSTA TARVITAAN SUOMESSA ei ole tehty tuoreita kattavia tutkimuksia typpilannoituksen tai levitysajankohdan vaikutuksesta puuston kasvuun. Typpilannoitteet ovat yhdistelmä eri typpimuotoja. Metsäsalpietari ja metsän NP-lannoite suositellaan levitettäväksi keväällä tai alkukesästä, mutta levitys voidaan tehdä myös muulloin sulan maan aikaan. Myöhemminkään levitettynä lannoituksen teho ei kokemusteni mukaan heikkene, mutta kasvuvaste saadaan vasta seuraavana kesänä”, sanoo Jykylä. Optimaalisin levitysajankohta metsäsalpietarille ja metsän NP-lannoitteelle olisi toukokuu, mutta käytännössä kelirikkokausi estää levitykset eteläisintä Suomea lukuunottamatta. Suurinta kasvunlisäys on kuitenkin nuorissa metsissä, eli puuntuotoksen ja hiilensidonnan maksimoimiseksi typpilannoituksen voi toistaa esimerkiksi kolme kertaa kiertoajassa ensiharvennuksesta alkaen. 11519_.indd 19 11519_.indd 19 2.7.2025 16.01.47 2.7.2025 16.01.47. ”Käytännössä ureaa levitetään elokuusta alkaen. Yksittäinen metsänomistaja voi itse levittäessään onnistua ajoittamaan työn toukokuullekin. Koska Metsäurea+ on haihtumisainekäsiteltyä, niin levitysjaksokin on pidempi verrattuna käsittelemättömään ureaan”, kertoo Jykylä. Maantieteellisesti kattavin tutkimus (Kukkola, Saramäki) on vuodelta 1983. ”Esimerkiksi männikössä ensimmäinen lannoitus tehdään tällöin pari vuotta ensiharvennuksen jälkeen 35 vuoden iässä, seuraava lannoituskerta toisen harvennuksen jälkeen noin 45 vuoden iässä, kolmas lannoitus reilun viidenkymmenen vuoden iässä ja päätehakkuu 60 vuoden kohdalla”, Jykylä kuvailee. Lannoituksen myötä puiden tuuhenevat latvukset lisäävät jonkin verran tuulija lumituhoriskiä, mikä on hyvä huomioida kohdevalinnassa. Lisäkasvusta tukkia 75 % ja kuitua 25 % Lannoituksella saatu tulonlisäys 1 112 euroa Lannoituksen tuotto 772 euroa / ha Lähde: Metsäkeskus, Markku Remes, 2023 m 3 /ha/vuosi , , , , , Vaikuttaa vuosikymmenen Kertalannoituksen aikaansaama kasvunlisäys lannoituksen jälkeen männikössä ja kuusikossa Lähde: Kukkola & Saramäki 1983 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) saadaan jo samalle kesälle. Metsän NP-lannoite on tarkoitettu rehevämmille kasvupaikoille, joilla fosforin vähyys voi rajoittaa puiden kasvua. Metsäurea+ tuo hehtaarille typen lisäksi kilon booria. Kasvatuslannoituksia on myyty metsänomistajille tälle vuodelle poikkeuksellisen paljon. Neljässä vuosikymmenessä moni asia metsissä ja ilmastossa on ehtinyt muuttumaan. Taloudellisesti kannattavinta typpilannoitus on tehdä 6–10 vuotta ennen päätehakkuuta. Nyt lannoitemyyjät joutuvat toimimaan todistajina omassa asiassaan. Etenkin suurmetsänomistajat lannoittavat usein metsiään aktiivisesti. ”Jos levitetään kesäkuun loppuun mennessä, niin kasvuvaste Metsähallitus lannoittaa aktiivisesti kasvatusmetsiään. Käytännössä typpilannoitteet myydään Suomessa kauppanimillä Metsäsalpietari, Metsän NP tai Metsäurea+. Näissä on mukana myös booria, joten lievä boorinpuutoskaan ei yleensä vesitä lannoitusvastetta. Urea poikkeaa levitysajankohtansa puolesta muista typpilannoitteista, sillä sen levitysajankohta on syksyllä lumien tuloon saakka. Lannoitesäkit metsätien varrella ovatkin nyt yleinen näky. Kannattavinta se on tehdä 6–10 vuotta ennen suunniteltua päätehakkuuta. Levitys tehdään yleensä helikopterilla tai metsätraktorilla. Metsänomistaja voi levittää lannoitteen myös maatalouskalustolla tai pienillä aloilla käsinkin. Lannoitus ostopalveluna, esimerkkilaskelma Kustannukset: (lannoite, suunnittelu, rahti, maalevitys) yhteensä 390 €/ha (alv 0%) Tuotot: Kasvunlisäys 8 vuoden aikana 18 m 3 /ha, VT-männikkö, Etelä-Suomi. ”Urealannoite on orgaaninen yhdiste, mutta se valmistetaan teollisesti. Metsäsalpietaria levitetään noin 550 kiloa hehtaarille. METSÄSTÄ 4.7.2025 Metsälehti.fi 19 TYPPEÄ ERI MUODOISSA Kasvatuslannoituksissa käytettävät lannoitteet voidaan jakaa kahteen osaan. Mallien mukaan typpilannoituksen tuoma kasvunlisäys oli Etelä-Suomen havumetsissä 1,5 kuutiota vuodessa kymmenen vuoden ajan. Tässä kuhmolaisessa puolukkatyypin männnikössä hiljattain tehdyn lannoituksen paljastaa aluskasvillisuuden nopea rehevöityminen. Niissä on esimerkiksi ammoniumnitraattia, ammoniumsulfaattia, nitraatteja sekä urean seoksia”, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari. Kasvatuslannoitus on järkevintä toteuttaa varttuneissa kasvatusmetsissä. Liian aikaisin levitetty urea voi kuivissa olosuhteissa haihtua. Levitysajankohta on kompromissi Typpilannoitteet levitetään metsään sulan maan aikaan. Metsän NP:ssä fosforia tulee 10 kiloa ja booria lähes kaksi kiloa hehtaarille. Kukkolan ja Saramäen kasvuennustemalli on edelleen käytössä Luonnonvarakeskuksen laskentaohjelmissa. Tällöin sama kuvio voidaan lannoittaa kolmekin kertaa kiertoajan kuluessa. ”Tällöin lisäkasvu kohdistuu tukkipuuhun ja lannoitukseen sijoitettu pääoma ei ole kiinni metsässä kovin pitkään”, Jykylä perustelee. Tällöin metsään tulee 150 kiloa typpeä ja 0,8 kiloa booria
”Laitan sadankin kuution harvennusleimikon myyntiin, jos metsä sitä vaatii.” Riittävästi tekemistä palkkatöiden oheen Oikea-aikaisten metsänhoitotoimien merkitys korostuu Etelä-Savon rehevillä metsämailla. Kaikki ei aina onnistu, esimerkiksi pakurikääpää en ole saanut metsässä kasvamaan, pihapiirin puissa kylläkin”, Huupponen esittelee. Se tarkoittaa, että harvennukset pitää tehdä ajallaan. Esimerkiksi boorinpuutos on hyvin yleistä ja se pitää lannoittamalla hoitaa kuntoon.” Pohjolan tuvan terassilla vartovat nestemäiset boorilannoitepöntöt kertovat, että toimeen on tartuttava tänäkin kesänä. Toistaiseksi sen estää hirvipolitiikka, näkee metsänomistaja Harri Huupponen. 4.7.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA RANTASALMI SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT RANTASALMELAINEN Harri Huupponen on tehnyt mittavan uran metsäammattilaisena metsänhoitoyhdistyskentässä. Opintie jatkui sittemmin itja metsäaloilla, mutta metsurikurssin opit ovat lopulta kestäneet aikaa parhaiten. Vihreä latvus tuottaa puuta Metsänomistaja Huupposesta, 58, tuli vuonna 2010, kun kotitilan mukana siirtyi hänelle kymmenen hehtaaria metsää. Uusimpana on alkanut siitakesienen kasvatus näissä lehtipuupölleissä. Isä viljeli tilaa ja oli talvet metsurintöissä Ensolla.” Metsuri tuli sittemmin myös pojasta, sillä Huupponen lähti valkolakin saatuaan metsurikurssille 1980-luvun lopulla. ”Sukumme on Itä-Suomen pien viljelijöitä. 11520_.indd 20 11520_.indd 20 2.7.2025 16.04.06 2.7.2025 16.04.06. ”Omasta metsänomistuksesta on ollut todella paljon hyötyä myös työssä, kun olen ollut kehittämässä palveluita muille metsänomistajille. ”Olen kokeillut esimerkiksi pakurija lakkakäävän ymppäämistä. ”Metsänkasvatus ei ole vielä edes alussa, kun maa on muokattu ja taimet istutettu. ”Puuntuottamisen perusteet eivät ole niistä ajoista muuttuneet miksikään. Oma metsä toimii hyvänä koelaboratoriona.” Huupponen profiloitunee metsänomistajana ennen kaikkea puuntuottajaksi, mutta osoittautuu monessa asiassa myös ennakkoluulottomaksi pioneeriksi. Nykyisin hän toimii Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtajana. Huupposen työurassakin olisi aineksia moneen juttuun, mutta tällä kertaa hän on äänessä metsänomistajana. Ensiharvennuksessa viiden vuoden myöhästyminen on yleensä jo liikaa.” Huupposen metsässä ei siis odoteta, että harvennuksista saisi koottua isomman myyntikokonaisuuden. Hirvet tuhosivat viime kesänä raivatusta kuusitaimikosta sekapuuksi jätetyt koivut talven aikana. Rooli on hänelle selvästi mieleinen. Puut kasvavat, kun niiden yhteyttävä pinta-ala maksimoidaan. METSÄAMMATTILAISEN KOELABORATORIOSSA Puuntuottamisen perusteet ovat samat kuin 80-luvulla, mutta muuttuvaan ilmastoon on varauduttava
4.7.2025 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ LAURÉN “PROFESSORI A ON OMISTANUT elämänsä ojitettujen turvemaiden kysymykselle. Tuhka vähentää maan happamuutta, aktivoi biologista hajotusta ja ravinteiden kiertoa. Lisäksi on osattava verotus, eli pitää tietää, miten käteen jäävää rahaa kannattaa käsitellä.” Hirvipolitiikka heti uusiksi Yksi asia, missä Huupponen on toiminut suunnannäyttäjänä, on lehtipuiden viljely. Ilman Trico-karkotetta rauduskoivua ei pysty kasvattamaan edes sekapuuna havupuutaimikoissa. ”Metsän historia on aina hyvä tuntea. Metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi Huupponen on pohtinut esimerkiksi mallia, jossa saaliskiintiöt olisi sidottu kiinteistöihin. Testamentin toimeenpano lisäsi puuston kasvua 0,3–1,1 mottia ja hiiltä sitoutui 2–10 kertaa enemmän kuin professorin rauenneesta tomumajasta, kirstusta ja niiden polttoon käytetystä nestekaasusta vapautui. Hänen metsissään kasvaa niin tervaleppää, tammea kuin rauduskoivua. Kalium on kuin aromiaineet teepussissa – se irtoaa helposti veteen ja kulkeutuu pois. Tuhka vapauttaa ravinteensa samaan tahtiin puuston tarpeen kanssa. Tuhkalannoitus virkistää ravinnetilanteen. Puutetta on tavallisesti kaliumista. MUTTA MIKÄ OLIKAAN oikea ratkaisu professori A:n tapauksessa. ”Metsästys on harrastus, mutta puuntuottaminen ei. Puustolle on tarjolla tuhdit kasavueväät, kun tuhkan kalium ja fosfori täydentävät turpeesta vapautunutta typpeä. Puuntuottaja tekee tilinsä päätehakkuusta, joten on syytä oikeasti tutustua siihen, mitä on myymässä, ja kilpailuttaa leimikko.” Puukaupassa Huupponen kannustaa pohtimaan ratkaisuja hyvissä ajoin etukäteen. Arvioi tuhkalannoituksen aiheuttamaa kasvunlisää ja testamenttauksen ilmastokestävyyttä.” Annoin tämän tehtävän taustamateriaaleineen opiskelijoideni ratkaistavaksi. Toki joskus tulee mietittyä, että olisiko nuorempana pitänyt ostaa enemmän metsää.” Paneudu puukauppoihin ja verotukseen Vaikka taimikonhoitovaiheesta aina ensiharvennukseen metsänomistaja saa olla tarkkana, ettei oikea aikaikkuna töille livahda ohi, kannustaa Huupponen pohtimaan päätehakkuuvaiheessa ratkaisuja hätäilemättä. Perintönä on turve, josta kalium on paljolti uuttunut pois. ”Mutta kiire pois kaupanteosta. Paksuturpeisille paikoillle pätee: mitä märempi, sitä vähemmän kaliumia. Kuusenkantoon on ympätty lakkakääpää, mutta tulokset eivät ole ainakaan vielä nähtävissä. Siis laskennallisesti, koska arvelin kokeellisen tutkimuksen rikkovan ainakin muutamaa lakia tai kestävyysprinsiippiä. Tuhka ja turvekangas ovat mainio pari, koska tuhkassa on paljon sitä, mitä turpeesta puuttuu. Myös pintakasvillisuus saa rehevämmän ulkomuodon. Esimerkiksi vanhoilla laidunmailla voi olla lahoa, mikä vaikuttaa uudistamisajankohdan valintaan. ”Yksi hyvä puukauppa ei ole se juttu, vaan suunnitelmallisuus. 11520_.indd 21 11520_.indd 21 2.7.2025 16.04.08 2.7.2025 16.04.08. Toivoa siis on. Lehtipuiden kasvattamisessa ylivoimaiseksi vastustajaksi on kuitenkin osoittautunut hirvi. Todennäköisesti puut ottavat ravinteita tuhkasta suoraan sienijuurilla, mikä vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Päätöksen päätehakkuusta teen sen mukaan, missä vaiheessa puuston arvokasvu leikkautuu.” Jotta uusi taimikko saadaan ripeästi alulle, on metsän uudistaminen syytä miettiä Huupposen mielestä jo siinä vaiheessa, kun metsä on pystyssä. Lepän etu on, että se ei maistu hirvelle kovin hyvin. SEKATYYPIN SOILLA on märkää. Mätäspinnat ovat puustoista korpea tai rämettä, mutta välipinnat avointa märkää nevaa. Tuhkalannoitettu metsä tarvitsee kuitenkin vettä eikä lannoitettu metsä siksi kaipaa kunnostusojitusta. Puuston kasvu uupuu puutteeseen, vaikka vesitalous olisikin kunnossa ja typpeä tarjolla. RANTASALMI Nykyään Huupposella on metsää omistuksessaan 55 hehtaaria. PIVO PIENI TUHKAA Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Puuston kasvu paranee vuosikymmeniksi. Nyt viimeistään on systeemi muutettava. Ensimmäisellä liotuksella teekin on tummaa ja maistuu täyteläiseltä, mutta viidennellä liotuksella saadaan enää laimea litku. Hän on myös testamentannut tuhkansa lannoituskokeeseen. Vilppulan Jaakkoinsuolla tuhkalannoitus on siivittänyt varputurvekankaan männikön vertailualueeseen nähden kaksinkertaiseen tilavuuskasvuun jo 90 vuoden ajan ja kasvureaktio näyttää edelleen jatkuvan. Professorin tomumajan massa, sekä kaliumja hiilipitoisuudet tunnetaan. Syy on suon märässä menneisyydessä. Ojituksen jälkeen sekatyypin soista kehittyy kakkostyypin turvekankaita. Metsästäjät tekevät hyvää työtä, mutta pelisäännöt ovat hukassa.” Huupponen on viljellyt kosteaan notkoon tervaleppiä, jotka ovat lähteneet kasvamaan hyvin. Puuntuottajasta tulee puutarhuri, kun puut pitää suojata yksitellen.” Kyse ei ole yksittäisestä taimikosta, vaan laajamittaisesta vuosikymmeniä jatkuneesta ongelmasta. ”Viime kesänä lahon kuusikon tilalle istutetut rauduskoivun taimet hirvet söivät heti ensimmäisenä kesänä. ”Vaikuttaa siltä, että hirviasioissa metsänomistajalla on vastassa luonnonvoimat, joille ei vain voi mitään. Näin tämä ei voi jatkua.” Huupposen mielestä nykyiseen hirvipolitiikkaan tarvitaan välitön ja perusteellinen muutos, jos hiilinielut ja metsätalouden tulevaisuus halutaan turvata. ”Sen määrän pystyn omatoimisesti juuri ja juuri palkkatöiden ohessa hoitamaan
Metsänomistajan kolmen akun varustus maksaisi siis tuhat euroa. Ykkösja kakkosteholla sahattaessa akku kestää oletettavasti yli tunnin. Mallimerkinnän lisämääre K on saksaa ja tarkoittaa lyhyttä. Toisaalta saha on käyttökelpoinen myös kakkostehoalueellaan. Stihlin runkoputki on saman pituinen ja yhtä vankka kuin metsänraivaukseen tarkoitetuissa bensasahoissakin. Sahaa kokeilleen metsänomistajan käytössä virtaa piisasi lähes tunniksi. Moinen määrä akkuja on iso taakka kantaa ja hintaakin kertyy. Halvimmillaan AP 500 -akkuja saa verkkokaupoista 320 eurolla. Ilman akkua saha maksaa suunnilleen saman kuin vastaavan tehoiset bensasahat. Luvattu teho on kaksi kilowattia. Riuskatahtisessa sahauksessa nuorta metsää harvennettaessa akku riitti kolmosteholla keskimäärin 40 minuutiksi. Sadassa päivässä ammattilaisen bensakulut ovat siis reilut tuhat euroa. Edellytyksenä tietysti on, että terä pidetään koko ajan iskukunnossa. METSÄSTÄ 4.7.2025 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA TÄHÄN asti markkinoilla olleet akkukäyttöiset raivaussahat ovat olleet rakenteeltaan heiveröisiä ja pienitehoisia. Tehokkainta Stihl AP 500 S -akkua käytettäessä virta riittää 40 minuutista tuntiin. Työskentely FSA 400:n kaltaisella tehokkaalla akkuraivaussahalla ei juuri poikkea bensasahasta. Ammattilaisen akkusatsi maksaisi liki 2 000 euroa. Myös moottori on riittävän puhdikas urakkatahtiseenkin metsänraivaukseen. Käyttäjällä on valittavanaan kolme tehoaluetta, jotka määrittävät terän pyörimisnopeuden ja samalla virran kulutuksen. ”Työskentely ei juuri poikkea bensasahasta.” 11521_.indd 22 11521_.indd 22 2.7.2025 16.06.31 2.7.2025 16.06.31. Akkuja tosin tarvitaan melkoinen määrä. Toisaalta kokopäivätyössä kaksitahtibensaa palaa arviolta viisi litraa päivässä. Ostamatta jäävän bensan hinnalla akkujen hinta säästyisi kahdessa vuodessa. Kokopäiväisessä raivaustyössä tarvittaisiin edelleen ainakin puoli tusinaa akkua, jos työtä tehdään urakkatahdilla, eikä päivän aikana ole mahdollisuutta ladata akkuja. Metsäkäytössä raivaussahan lyhyt runkoputki merkitsee ketterää käsiteltävyyttä. Varhaisperkauksen kaltaisessa pieniläpimittaisen vesakon niitossa ykköstehoaluekin tuottaa riittävän Paras tähän mennessä Stihlin uutuus on ensimmäinen oikeasti taimikonhoitoon sopiva akkuraivaussaha. Kolmella akulla pääsee alkuun Kokeilemamme FSA 400 K:n mukana tuli kaksi Stihlin tehokkainta AP 500 -akkua, jotka ovat järkevin valinta raivaussahaukseen, koska pienemmillä akuilla sahausaika jäisi lyhyeksi. Useita akkuja käytettäessä on helpoin käyttää neljää akkua kerrallaan lataavaa AL 301-4 -laturia. Kulmavaihteen voiteluaukon avaamiseen tarvitaan erikoistyökalu. Sahan mukana tulevat Advance X-TREEm valjaat, jotka on tehty vaativaan ammattikäyttöön. Vain pärinä puuttuu – toki raivausterän kirskunta on siinä määrin voimakasta, ettei sahaa voi käyttää ilman kuulonsuojia. STIHL FSA 400 K STIHL FSA 400 K Nimellisjännite Nimellisjännite 36 V 36 V Teho Teho 2 kW 2 kW Suositeltu akku Suositeltu akku AP 500 S AP 500 S Paino Paino työkunnossa 9,2 kg työkunnossa 9,2 kg Stihl FSA 400 Stihl FSA 400 K 749 euroa* K 749 euroa* Akku AP 500 Akku AP 500 S 319 euroa* S 319 euroa* Multilaturi Multilaturi Stihl AL 301-4 266 Stihl AL 301-4 266 euroa* euroa* *)alin hinta verkkokaupoissa *)alin hinta verkkokaupoissa 18.6 18.6 Plussat ja miinukset Plussat ja miinukset + + vankka runkorakenne vankka runkorakenne ++ moottorin teho moottorin teho ++ helppokäyttöisyys helppokäyttöisyys – – akkujen kesto akkujen kesto – – erikoistyökalun tarve kulmaerikoistyökalun tarve kulmavaihteen voitelussa vaihteen voitelussa leikkuutehon. Ne on suunniteltu ensisijaisesti pihojen ja puistojen hoitoon. Tuntuma kuin bensasahoissa Suurimmalla tehoalueella käytettynä saha katkaisee 5–10-senttisetkin rungot hetkessä. Kolme AP 500 -akkua riittäisi siis metsänomistajan tarpeisiin puoleksi päiväksi. FSA 400 K:n kanssa kokeilemamme modulaariset Advance Flex FS -uutuusvaljaat eivät ole yhtä hyvät. Terä kiihtyy nopeasti täysille kierroksille ja myös säilyttää pyörimisnopeutensa, kun moottori ei vedä. Stihlin uutukainen, FSA 400 K, erottuu joukosta vankan, metsäkäyttöön sopivan rakenteensa ansiosta. Se on samaa luokkaa keskikokoisten bensaraivurien kanssa
Hommia riittää myös talvikaudelle, sillä päreiksi höylättävät kuuset kaadatetaan silloin. Halkeilun estämiseksi pärekatto on tehtävä viikon kuluessa päreiden höyläyksestä. METSÄSTÄ 4.7.2025 Metsälehti.fi 23 HELI VIRTANEN, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT PIHAN laidalla seisoo rivi reilun kuutiometrin kokoisia häkkejä. Kattopäreet ovat yleensä alle puolimetrisiä, leveydeltään 12-senttisiä ja noin 4 millimetriä paksuja puunkappaleita. ”Jos päreitä valmistamalla meinaa elää, liikkeellä täytyy olla sata lasissa. Toisenkin huollon pystyy tekemään, mutta kolmatta Siikanen ei enää suosittele. Päreiden valmistaminen onnistuu kahden hengen voimin, mutta pärekattoa rakentamaan lähtee yleensä neljä miestä. Haastateltava eli Kari Siikanen kuitenkin puuttuu. ”Lannoittamalla ei saa laatua.” vaihtui toiminimestä osakeyhtiöksi, kun Siikasen pojat tulivat mukaan ja Siikanen eläköityi – siis teoriassa. Pärealalla toimivia yrityksiä on vähemmän kuin kourallinen, mutta eipä pärekattojen määräkään ole kasvamaan päin. Kiskottu päre on aina peräisin männystä. Ensinnäkin: päre on puusta pituussuuntaan höylätty tai kiskottu ohut kappale. ”Tällaista on pärepuu, vuosikasvujen tiukkuutta”, Siikanen esittelee vuosilustoja. ”Jos tilaaja muuta haluaa, niin sitten tehdään. Ei riitä, jos sesonkiaikana tekee kahdeksan tuntia töitä päivässä”, hän sanoo. Kaadon jälkeen puu kuoritaan ja pidetään kosteana höyläämiseen asti. Sivutuotteena syntyy kuoretonta polttopuuta. Sillä tavoin ne saa helposti piiloon toisen kattopäreen alle. Kesäkuussa Joutsan talomuseo sai uuden pärekaton. Höylättyä pärettä on käytetty kattojen valmistuksessa, kiskottua taas pärekoreissa. Sivutuotteena syntyy myös vajaasärmäisiä päreitä, jotka polttopuun ostajat saavat kaupan päälle sytykkeiksi. Pärepuut Siikanen on hankkinut lehti-ilmoituksella löytämältään isännältä, ja sopivia kasvaa lisää omassa metsässä. 11521_.indd 23 11521_.indd 23 2.7.2025 16.06.32 2.7.2025 16.06.32. Käy ilmi, että hän on vuokramökillä ratkomassa ongelmia sähkömiehen kanssa. Toivakkalaisessa yrityksessä on monta rautaa tulessa, mutta päreet ovat toiminnan keskiössä. Päreiden kiinni naulaamiseen on omat niksinsä, jotka opetetaan tarvittaessa päreiden ostajalle. Viime vuonna yritysmuoto Oksankohdille paras paikka on päreen reunassa, lähellä päätyä. Kari Siikanen esittelee pärekaton mallikappaletta. Höyläämällä päreitä tehdään myös kuusesta ja haavasta. Kuusesta höyläämällä Koska päreiden tuotantolinja on jonkinasteinen liikesalaisuus, lähdetään liikkeelle määritelmistä. Ne on pakattu täyteen päreitä, siististi yhteen niputettuina. Pärekatto pysyy käyttökelpoisena viitisentoista vuotta, ja huollolla elinkaari pitenee vielä noin kymmenellä. Siikasella tuotantotapana on höylääminen ja puulajiksi on valikoitunut kuusi. Eipä aikaakaan, kun Siikanen huristaa pihaan sähköskootterilla. Nytkin pihapiirissä seisoo kuorma-auto, joka pakataan pian täyteen tarvikkeita. Talvella puuaineen pihkapitoisuus on korkeimmillaan, kosteus alhaisimmillaan ja puu kestävimmillään. Kattotilaukset tulevat yleensä yhdessä rytinässä keväällä, ja äkkiä kesän kalenteri on täpötäynnä. Kohti Koskelan torppaa Kesäkausi on kiireinen yrityksessä, joka päreiden höyläämisen lisäksi käy valmistamassa niistä kattoja. Päreiden valmistus tuntui sopivan ei-kilpaillulta elinkeinolta. Seuraavaksi uuden pärekaton saa Koskelan torppa Urjalassa. Päreet ovat sopivan paksuisia, kun niitä mahtuu tuumaan viisi tai kuusi. Karin Päreessä ja Puussa, tai nykyisin oikeastaan Kattotyö Siikasessa, kattopäreet muodostavat yli puolet liikevaihdosta. Päreitä melko perinteisesti Päreet tehdään hitaasti kasvaneesta pintapuusta. Asiakkaista tärkein on Museovirasto, joka kunnostaa perinnerakennuksia säännöllisesti. Päreitä polttamalla on valaistu tupaa. Jos on hyvää haapaa, siitä tulee hyvä päre, mutta monesti haapa on sisältäpäin laho.” Päreet tosin tehdään aina pintapuusta, ja sydänpuun yritys myy polttopuuna. Karin Päreen ja Puun historia juontuu 40 vuoden taakse, jolloin yritys sai alkunsa päähänpistosta. Naapuri neuvoi Siikasen alkuun, ja myöhemmät opit on saatu ”kantapään kautta”
Älypuhelimeen ladattavalla Crowdsorsa-sovelluksella kuka tahansa voi kitkeä vieraslajeja ja saada työstään palkkion. Kesätoimittajan työ on toistaiseksi kannattavampaa. Videot ladataan palvelimelle tarkistettavaksi. Sovellus suosittelee välineiksi lapiota, viikatetta tai trimmeriä. Sen perusteella annetaan arvio, paljonko torjunnasta maksetaan. Sovellus pyytää pelaajaa arvioimaan vieraslajiesiintymän tiheyden. Olen perillä Crowdsorsa-sovelluksen pelialueella, jossa vieraslajien hävittämisestä maksetaan. Samalla sovelluksen gps-toiminto tallentaa ympyrän kartalle. Lupiinien kukat ovat helppoja löytää, ja ne lähtevät juurineen kevyesti vetämällä. Kierrän koko pelialueen ennen kuin onnistun löytämään ensimmäisen lupiiniesiintymän. Kun esiintymä löytyy, sen ympäri kävellään ja kuvataan video. Sovelluksessa on vieraslajien tunnistamiseen ja hävittämiseen selvät kuvalliset ohjeet, joten pelaaminen luonnistuu myös nuorilta. Vastaani tulee kolme nuorta puhelimet käsissään. Monimuotoinen pelialue Vieraslajit niitetään joko katkaisemalla varsi tai vetämällä kasvi maasta. Suurimman osan aamupäivästä käytän esiintymien etsintään. Se kestää muutaman arkipäivän. Aurinkoinen työpäivä Yöllä on satanut, ja väistelen etanoita kävellessäni polulla. Pelialueena on Savionojaa ympäröivä virkistysalue, joka on osin lehtoa ja havumetsää, osin puistoa. Myös videoiden hidas latautuminen palvelimelle vie aikaa. Joka kerta, kun lähden kuvaamaan videota valmiista työstä, lehtiä tuleekin vastaan lisää. Hävitän lupiineja lopulta kolmelta ympyrältä. Kaksi kitkemääni aluetta on hylätty. Kun työ on valmis, otetaan uusi video kävellen sama ympyrä. METSÄSTÄ 4.7.2025 24 Metsälehti.fi IIRIS YLINEN, TEKSTI JA KUVAT VIOLETIT komealupiinit kukkivat keravalaisilla pientareilla koko viiden kilometrin ajomatkalla. Lehdistöä KOKEILTUA Vieraslajit loppuvat Keravalla kesken Crowdsorsamobiilipelillä kuka tahansa voi tienata kitkemällä haitallisia vieraslajeja. Tänä kesänä yli kuusikymmentä kuntaa on ulkoistanut vieraslajien kitkennän asukkailleen. Sovellus näyttää, että tulen tienaamaan noin kaksitoista euroa. Myös lupiinien joukossa kasvavat nokkoset hidastavat etenemistä. MIKÄ. Torjunta-aineet ovat sen sijaan kiellettyjä. Yhdelle alueelle keskittyvä Keravan pelialue on erilainen kuin muissa sovelluksen osallistujakunnissa. CROWDSORSAMOBIILIPELI + SOPII koko perheelle + HAUSKA mahdollisuus tienata + HYVÄT kuvalliset ohjeet vieraslajien hävittämiseen – GPS-TOIMINTO on epätarkka – VIDEOIDEN lataaminen palvelimelle on hidasta Jatkaisin mielelläni kitkentää, mutta lupiinit loppuvat kesken. 11522_.indd 24 11522_.indd 24 2.7.2025 16.07.42 2.7.2025 16.07.42. sen sijaan tuntuu olevan loputtomasti. Komealupiini on säädetty Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, eikä sitä saa pitää hallussa. Itse kitkentään kuluu yhteensä tunti ja vartti. Sitten pelaajalla on vuorokausi aikaa kitkeä esiintymä. Aurinkoisena päivänä kitkeminen on hikistä työtä. Tienaan 2,14 euroa. Yhtäkkiä lupiineja ei näykään missään. Sovelluksen gps on maastossa ollut epätarkka, ja olen tietämättäni kitkenyt lupiineja jo torjutuilta alueilta. Jos esiintymiä olisi runsaasti tai ne olisivat tiheämpiä, voisi sovelluksella päästä paremmille tienisteille. Alue on kaavamerkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityiseksi alueeksi. Keravalla hävitettäviä haitallisia vieraslajeja ovat komealupiini, jättipalsami ja kanadanpiisku. Käy siis järkeen, että vieraslajit halutaan pitää sieltä loitolla. Älypuhelimen kartalla näkyy merkittyjä ja torjuttuja lupiiniesiintymiä. Esimerkiksi Mäntsälässä ja Jämsässä alueet ovat selvästi laajempia ja etenevät teiden pientareita pitkin. Sovelluksen toimintaperiaate on yksinkertainen. Peli vaikuttaa olevan Keravalla suosittu, sillä vieraslajit ovat alueelta pitkälti kynitty. Älypuhelimen kartalle on rajattu alue, josta vieraslajeja voi kitkeä. Hekin vaikuttavat etsivän kitkettävää. Alle kymmenen neliömetrin alueen kitkentä kestää noin neljäkymmentä minuuttia. Muutaman päivän kuluttua palvelimelle lataamani videot tulevat tarkistuksesta
He kehottivat Luken nettisivuilla ottamaan yhteyttä, mikäli vastaan tulee oireilevia mäntyjä ja seurasivat Luken metsätuholomakkeita. Mahdollisuuksia on monia. Emmehän me tutkijat sellaisiin paikkoihin pääsisi”, hän sanoo. METSÄSTÄ 4.7.2025 Metsälehti.fi 25 IIRIS YLINEN VUONNA 2021 Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Eeva-Liisa Terhonen lähti maastoon saatuaan ilmoituksia mäntykuolemista. Se voi yhdessä muiden stressitekijöiden, kuten kuivuuden, kanssa tappaa puita. Kansalaistieteen avulla metsänomistaja voi Lindstedt-Karekselan mukaan omalta osaltaan edistää tutkimusta. “Tieto esimerkiksi siitä, että jossain paikassa esiintyy vieraslajia, on itsessään hyvin merkittävä.” Vanhatalo näkee kansalaistieteellä potentiaalia, kun erilaiset teknologiat kehittyvät. Kun havaintoja keräävät erilaisten lajien harrastajat, ne ovat luotettavuudeltaan ammattilaistasoa. Havuparikas aiheuttaa männyille etelänversosurmaa. Männyistä paljastui hänelle Saksasta tutuksi tullut, mutta Suomessa uusi sienitauti, jolle tutkimusryhmä antoi suomalaisen nimen havuparikas. Luotettavan metsätuhotiedon avulla voidaan pitkällä aikavälillä ennustaa sitä, minkä tyyppiset metsät ovat alttiimpia erilaisille tuhoille ja miten niihin voidaan varautua muuttuvassa ilmastossa. “Tutkimus ja kansalaistiede menevät käsi kädessä.” Tietoa monimuotoisuudesta “Kansalaishavainnoilla on suora vaikutus siihen, millainen kuva tutkijoilla on luonnon monimuotoisuudesta”, sanoo Helsingin yliopiston professori Jarno Vanhatalo. “Se toimi hyvin. Vanhatalon mielestä Suomessa kansalaistiede on hyvin organisoitua. Havaintoja joukkoesiintymistä Metsäentomologian apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela seuraa tutkimusryhmänsä kanssa ruskomäntypistiäisten joukkoesiintymien kehitystä ja kerää niistä toukkia tutkittavaksi laboratorioon. Lähetimme tuhojen havaitsijoille vastauskuoria, joilla he lähettivät meille oksanäytteitä.” Näytteiden perusteella muodostui kartta havuparikkaan levinneisyydestä. Metsänomistajat kansalaistieteilijöinä Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tekoon osallistuvat tavalliset ihmiset. “Tutkimus ja kansalaistiede menevät käsi kädessä.” KANSALAISHAVAINTOJEN ILMOITTAMISPAIKKOJA INATURALIST-sovellus MOBIILIVIHKO-sovellus LUONTOLIITON kevätseuranta LAJI.FI-lomake LINTUATLAS SIENIATLAS LUONNONVARAKESKUKSEN metsätuholomake 11522_.indd 25 11522_.indd 25 2.7.2025 16.07.44 2.7.2025 16.07.44. Näytteistä saamme tietoa esimerkiksi siitä, miten paljon näissä sopeutumisen kannalta tärkeissä ominaisuuksissa on siihen vaadittavaa muuntelua.” Lindstedt-Karekselan mielestä kansalaishavainnoilla on tärkeä rooli, sillä esimerkiksi VMI:n kautta tulevat aineistot metsätuhohyönteisten joukkoesiintymistä voivat olla suppeita. He selvittävät maanomistajien kokemuksia ilmastonmuutoksen ilmentymisestä. Terhonen on mukana myös kansalaistietoa hyödyntävässä Precilience-hankkeessa. Suomessa suosittua kansalaistiedettä on helposti tunnistettavien indikaattorilajien havaintoihin perustuva Luontoliiton kevätseuranta. Heidän kokemuksistaan saamme käsityksen, mihin suuntaan tutkimuksenkin on mentävä.” Jos metsänomistaja on kiinnostunut jakamaan tietoa metsästään, Terhonen kehottaa käyttämään Luken metsätuholomaketta ja selaamaan käynnissä olevia projekteja. Oli selvitettävä, minne sieni on Suomessa levinnyt. “Havaintoja tuli paljon mökkien pihoilta. “Maanomistajilla on se käytännön näkemys siitä, miten asiat muuttuvat. Kansalaisten ilmoittamien metsätuhohavaintojen avulla esiintymistä saadaan tarkempaa tietoa. Lajintunnistustaitoinen metsänomistaja voi ilmoittaa metsässä tekemistään lajihavainnoista muun muassa Inaturalist-sovelluksella, Laji.fitai Oma vihkolomakkeilla. Ihmiset osallistuivat Terhosesta kansalaistieteeseen mielellään. He ottavat vastaan metsänomistajien havaintoja esiintymistä. “On kiinnostavaa ymmärtää miten muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja luonnon monimuotoisuuden vähentyminen vaikuttavat tulevaisuudessa metsähyönteisten runsauteen ja joukkoesiintymien muodostumiseen. Lajintunnistusta osaamatonkin metsänomistaja voisi tulevaisuudessa kerätä metsästään esimerkiksi äänitai valokuvadataa tutkimukseen
Niin kaukana kaikesta, että metsätiekin päättyy. Säästöpuuryhmän sijoittaminen muinaismuistolle, kuten tässä kivivallille, on kaksipiippuista, Näin kivivallit ovat säilyneet tuhansia vuosia. Kun Egyptissä hikoiltiin pyramidiprojekteissa ja Englannissa Stonehengen kivipaasien pystytyksessä, niin täällä elettiin löydöiltään hyvin rikasta kivikauden loppuvaihetta. Latvoilta on pikitielle kymmenisen kilometriä, lähimpään kuntakeskukseen Iihin alun kolmatta kymmentä. On erilaisia kivirakenteita ja asuinpainanteita, ja laaja-alainen keskittymä on Pohjois-Pohjanmaalla, missä maankohoaminen on venyttänyt rantaa. Keskittymäksi riitti muutama perhekunta, mutta kun elettiin tuhansia vuosia, niin jälkiä jäi. LEINONEN, KUVAT M M utkitteleva Muhojoki on pieni joki tai iso puro Pohjois-Pohjanmaalla. MUHOJOKI 11523_.indd 26 11523_.indd 26 2.7.2025 16.08.44 2.7.2025 16.08.44. Hylje tai hyvä kalansaalis on antanut sitä helpommin kuin karkuun säntäävä maan riista. Suomella oli mahtava kivikauden loppu. Arkeologi Mika Sarkkinen pystyy paikantamaan, että tästä kotapainanne alkaa. Oppaaksi lähtenyt takametsät läpikotaisin tunteva Ilpo Heikkinen on metsästysretkillään kokenut, että täällä on jotain hyvin vanhaa, mutta kuitenkin jotenkin omaa. Rinnevarjostus kertoo ”Arkeologia oppi tunnistamaan asuinpainanteet vasta kolmisenkymmentä vuotta sitten,” RiutanKIVIKAUTTA KIVIKAUTTA ON KAIKKIALLA Ja sitä löytyy aina lisää. mutta nyt aukkojen tuulille herkkinä tuulenkaatojen juurakot voivat nostaa kiviä. Löytörikas kivikauden loppu Tiedettä tunteen päälle tuovat Oulun museoja tiedekeskuksen arkeologit Mika Sarkkinen ja Matleena Riutankoski. Kyse on proteiinista. ”Sisämaassa on liikuttu, mutta asutus on ollut vesisidonnaista ja ranta vain on vaihtunut”, Sarkkinen kuvaa. ”Meillä on mahtava kivikauden loppu, jätinkirkkokulttuuri”, Sarkkinen hehkuttaa. 4.7.2025 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. ”En pidä mahdottomana, että oltaisiin vanhanisän sijoilla.” Kivikauden lopun ja varhaisen metallikauden väki on nykytiedon mukaan ollut osin samaa asujamistoa kuin nykyväestö. Silti ollaan asutuskeskittymässä, tosin muinaisessa, kivikauden lopun rannoilla 50 metriä nykyisestä merenpinnasta. ”Asutus on ollut vesisidonnaista ja ranta vain on vaihtunut.” Kohteiden tunnistaminen vaatii harjaantunutta silmää ja talviaikaan se on mahdotonta
4.7.2025 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ koski kertoo. Koneellinen maanmuokkaus ja kantojen nosto muinaisjäännösalueilla on kielletty”, Sarkkinen sanoo viranomaisarkeologina. Keramiikan omaksuminen vetää rajan vanhan ja uuden kivikauden välille, ja siirtymäkautta kivikaudesta metallien aikaan elettiin pitkään. Matala painanne, jonka ympärillä matala valli, mutta Sarkkinen näkee painanteesta, että se on neljän vähän laajemman kohdan ketju, eli neljän kodan rivitalo. Eikä kivikausi ollut kaikkialla samanlainen. Metsäkoneen jälki on valitettava vahinko, mutta onnea mukana ja maanpinta ei rikkoutunut. Kaivettujen ja luontaisten pinnanmuotojen erottaminen on vaikeahkoa, eivätkä kodanpohjat näytä maallikolle oikein miltään. Ehkäpä nuoripari 150 sukupolvea sitten on laittanut tähän ensiasuntonsa. Arvoitukselliset kivivallit Kankaiden lakimaiden kivikoista voi löytää aikansa jääkaappeja, purnuja eli rakkakuoppia, tai soikeita kivikehiä, joita kutsutaan asuinpaikkavalleiksi. ”Oletetusti sotaisempi vasarakirveskulttuuri, ilmeisesti maahanmuuttajien tuoma, oli enemmän eteläisen Suomen juttu”, Riutankoski sanoo. info ARKEOLOGISEN kulttuuriperinnön opas akp.nba.fi 11523_.indd 27 11523_.indd 27 2.7.2025 16.08.46 2.7.2025 16.08.46. Jos leimikolla tai sen lähistöllä on tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, niin hakkuuilmoituksesta lähtee lausuntopyyntö vastuumuseolle ja viranomaisarkeologille. Ilpo Heikkinen Mika Sarkkinen Miten varjelet jos et tiedä. Kaivamiseen hirven lapiosarvi on voinut olla kätevä. ESIHISTORIALLISIA LINKKEJÄ SUOMEN arkeologiset kohteet www.kyppi.fi MUINAISMUISTOT kartalla muinaismuistot. Säästöpuuryhmän sijoittaminen muinaisjäännökselle on yhtäkkiä ajatellen järkeenkäypää, mutta tarkemmin ajatellen ei kuitenkaan, sillä säästöpuut voivat kaatua ja juurakot nostavat kiviä. Nyt niitä löytyy vaikka kuinka, ja uusi tekniikka eli laserkeilauksen rinnevarjostuskuvat on avannut pandoran lippaan. Oletuksia ja tulkintoja Kivikausi on täynnänsä oletuksia ja tulkintoja, ja tuhansien vuosien aikana teknologiakin kehittyi. Maa on likaista ja nokista, kannattaa siis kaivaa lastalla turpeen alle ja vähän syvemmälle. Kivennäismaan seasta löytyy pieniä kiviä, joissa on rikkoutumispintoja, merkkejä kuumuusrapautumisesta eli nuotion pohja. ”Käyttötarkoitusta ei ihan varmasti tiedetä, mutta tuhansia vuosia jatkuneen kivikauden aikana niitä on voinut olla erilaisia.” Kivivallien läheltä löytyy usein palaneita kiviä siisteissä kasoissa, kuin kiukaan kivet olisi vaihdettu, ja niiden oletetaan liittyvän traanin käsittelyyn ja saaliin kuivaamiseen. Tehoneliöt niin, että juuri mahtuu yöpymään. Matleena Riutankoski Kivivallien käyttötarkoitusta ei täysin tunneta. Kodanpohja ja tehoneliöt Arkeologit kairaavat oletetulta kodan paikalta maanäytteen, ja sieltä nousee lupaavasti jotain muuta kuin podsolimaannoksen kirkasvärisiä kerroksia. Kivikauden rivitalo, joka on muodostunut neljästä kodasta, on nyt pitkulainen painanne. Oleellista on, että maanpintaa ei vahingoiteta. Lopuksi toteamus: Jos kotakuoppa ei ole tasoittunut neljässä tuhannessa vuodessa, niin tuskin tasoittuvat tämän ajan jäljetkään, ojitukset, auraukset ja mätästykset. Asuinpaikat ovat yleensä kangasmaiden hiekkaisilla reunoilla, suojaisilla paikoilla. Tämä valli on tehty lähes kokonaan kivistä, joita yksi ihminen pystyy kantamaan. ”Metsänkäyttö on sallittua. Muinaismuistojen tunnistaminen on lumiseen aikaan mahdotonta, ja kesäaikanakin vaatii harjaantunutta silmää
”Maaperässä pitää olla riittävästi ravinteita. Ukonhattu tekee tästä poikkeuksellisen. ”Ainutlaatuinen Suomessa” Tohmajärven kirkonkylän tuntumassa kiertävä Aconitum-polku on saanut nimensä suomalaisittain harvinaisesta lehtoukonhatusta. Suomessa harvinainen lehtoukonhattu voi nousta heinäkuussa jopa parin metrin korkeuteen ja kukkia näyttävästi. Yllätyksellisen vehmaan metsän taustalla on kallioperä. Ainutlaatuinen kohde Suomessa”, Hotanen sanoo. Laatokan rannoilta ja Sortavalan suunnalta Suomeen yltävä kalkkipitoinen kalliovyöhyke selittää, miksi Tohmajärven ja Kiteen suunnalle on kehittynyt yksi valtakunnan kahdeksasta lehtokeskuksesta. ”Tällaiset ovat monimuotoi11524_.indd 28 11524_.indd 28 2.7.2025 16.09.33 2.7.2025 16.09.33. Kokenut metsien luokittelijakin innostuu. ”Valtavasti lehtolajeja – ja kaikki kasvaa rehevänä. Nyt emme kuitenkaan ole kuvaajakollegan synnyinseudulla, vaan mäntyvaltaisessa Pohjois-Karjalassa, vajaan 15 kilometrin päässä itärajalta. Tämä on kostea, viimeisen päälle runsasravinteinen lehto. ötököitä. Juha-Pekka Hotanen on keskellä kosteaa lehtoa, jossa suursaniaiset ovat tyypillisiä. Lehtojen päätyyppejä ovat kosteat, tuoreet ja kuivat lehdot. Opastaulussa kerrotaan, kuinka lehtokasvillisuudessa kuhisee hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita SUOMALAISESSA SADEMETSÄSSÄ Mäntykankaan keskellä asuvalle retkeilijälle vierailu vehmaaseen lehtokeskukseen tuntuu pienen budjetin päiväretkeltä ulkomaille. Mainitsematta on jäänyt, että täällä kuhisee myös itikoita – ainakin näin alkukesällä. Heinäkuussa jopa parin metrin korkeuteen yltävä kasvi kasvaa ja kukkii näyttävästi pitkospuiden vieressä, Piilovaaran pohjoispuolen kymmeniä metrejä pitkässä suonotkelmassa. Aivan eteläisessä Suomessa on jopa muinaisista simpukankuorista muodostunutta kalkkipitoista kalliota, jonka päällä kasvaa hyvinkin runsasravinteisia lehtoja”, sanoo oppaamme, Luonnonvarakeskuksen vieraileva tutkija Juha-Pekka Hotanen. Lehtokeskuksissa lehtojen osuus on suurempi kuin muilla seuduilla, mutta niilläkin lehdot esiintyvät laikkuina muun metsän seassa. PILKKEET 4.7.2025 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT ”TÄMÄHÄN on kuin Lohjalla”, ilahtuu kuvaajamme, kun pääsemme rehevän metsän sisään
11524_.indd 29 11524_.indd 29 2.7.2025 16.09.35 2.7.2025 16.09.35. Kemiallisesti kasviaineksen poltossa (tai syömisessä!) vapautuva hiilidioksidi on aivan samanlaista kuin kivihiiltä tai öljyä poltettaessakin syntyvä hiilidioksidi. Kuvan ottamisen jälkeen ruudulle tulee melko suurella todennäköisyydellä oikea laji, jonka voi tarkistaa uusilla nettihauilla”, Hotanen sanoo. ”Kuusi kasvaa täällä nopeasti. Ensinnäkin nimi on helppo muistaa. PILKKEET 4.7.2025 Metsälehti.fi 29 suuden hotspotteja. Vähitellen rungon päälle kertyy yhä paksumpi lietekerros, joka eristää sen hapettomaan ympäristöön. Se tuo mieleen sähköautomerkin, joka vilahtaa maailmanpolitiikassakin vähän väliä. Reitin varrella kasvaa monipuolista puustoa: vaaksanpaksuisia, vähäoksaisia ja suorarunkoisia raitoja, haapoja, leppiä ja tuomia. Se eristää puuaineksen vedestä ja hidastaa sen lahoamista, mutta biofilmin bakteerit ja sienet käyttävät puuta ravintonaan. Se on mitä runsain kirjo bakteereja, sieniä, leviä, alkueläimiä ja suurempiakin eläimiä kuten hyönteistoukkia ja äyriäisiä. Varsinkin jos valoa pääsee maahan, kukkakasvit kukkivat, mikä on pölyttäjille hyvä.” Punaisia kuusia ja suoria raitoja Polun vieressä on tukiköysi, jonka avulla voi kiivetä ukonhattulehdon vieressä nousevaa rinnettä. Suursaniaiset ovat vasta kasvunsa alussa. Hapekkaissa vesissä puu on siis osa ravintoketjua ja päätyy lopulta monien välivaiheiden kautta kalojen, lintujen ja ihmisenkin ravinnoksi ja puuhun PUUTA VEDESSÄ Hapekkaassa rantavedessä oleva puuaines päätyy osaksi vesistön ravinnekiertoa ja hajoaa. Hotanen tunnistaa kymmeniä kasveja ja lintujen ääniä kuin liukuhihnalta. Saimaan pohjassa on tuhansia vuosia vanhoja kantoja, joiden hapekkaaseen veteen yltänyt pysty osa on lahonnut, mutta lietteeseen peittynyt kanto säilynyt. Ohuet risut ja oksat lahoavat nopeasti, mutta paksussa runkopuussa lahoaminen etenee hitaasti pinnasta syvemmälle ja rungon sisäosat säilyvät pitkään kovina. Jos puu vajoaa syvään veteen, alku on samanlainen kuin rantavedessä. Syyt valinnalle ovat käytännölliset. Äskeinen oli sirittäjä.” Ammattilaisen lajikuvauksia kuunnellessa otan tavoitteeksi, että opin tällä retkellä tunnistamaan yhden uuden kasvilajin. Heinäkuun lopussa kenttäkerros näyttäisi täällä selvästi tuuheammalta. Ammattilaisella on maallikolle sopiva vinkki lajien tunnistamiseen. Niiden vuosilustot kertovat menneen ajan ilmastosta. Toinen syy ovat leveät ja pehmeät lehdet – helppo tuntomerkki sormituntumalla. Kun on paljon eri kasvilajeja, on totta kai myös useampia hyönteislajeja. Hautaamalla puuta turpeeseen tai lietteeseen voidaan poistaa hiiltä ilmakehästä. Nuori vaahterakin löytyy – ja isoja, punertavasävyisiä kuusia. Valitsen tesman, korkeaksi kasvavan heinän, joka on yleisempi rannikolla. Olennainen ero on siinä, että kasviaineksesta ilmaan joutuva hiili on osa elokehässä ja ilmakehässä kiertävää hiilipoolia, mutta fossiilisista polttoaineista vapautuva hiili kasvattaa elonkehän ja ilmakehän hiilivarastoa. Mitä puulle sitten tapahtuu, riippuu olosuhteista. Sitä monen tuntuu olevan vaikea ymmärtää. sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään aivan samalla tavalla kuin puuta poltettaessakin. Jos puu on liikkuvassa ja hapekkaassa vedessä – joessa, purossa tai järven rantavyöhykkeessä – sen pintaan syntyy limainen kerros, biofilmi. ”Puhelinsovellukset ovat käteviä. Nopeasti kasvaneilla puilla kuori on ohuempi, ja runko voi näyttää punertavalta”, Hotanen selittää. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Ainutlaatuinen kohde Suomessa.” LUONNOSSAKIN puuta joutuu vesistöihin monella eri tavalla. Rantapuut sortuvat veteen, virrat ja tuulet kuljettavat puuainesta selkävesillekin. Tunturi-Lapin lammista on nostettu tuhansien vuosien takaisen lämpökauden aikana veteen kaatuneita mäntyjä. Nyt metsän vaaleanvihreä sävy on Hotasen sanoin vasta ”lupaus kesästä”. Hajoaminen hidastuu ja lopulta pysähtyy. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Melkein sähköauto metsässä Olen salaa tyytyväinen, että olemme saaneet Suomen kokeneimpiin kasvupaikkaluokittelijoihin lukeutuvan miehen oppaaksemme. ”Tuo on lehtokerttu. Liejuun tai soiden turpeeseen uponneet puut säilyvät tuhansia tai jopa miljoonia vuosia jos olot pysyvät vakaina
NIMITYKSIÄ Metsäasiantuntija (Hämeenkyrön itäosa) Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa Vanhenee 18.7.2025 Metsäasiantuntija Väli-Suomi Suomen Sijoitusmetsät Oy Vanhenee 1.9.2025 Metsäasiantuntija Tornio Stora Enso Vanhenee 27.7.2025 Iivari Mononen Stora Enson metsäjohtajan tehtävästä viime heinäkuussa irtisanoutunut metsänhoitaja Janne Partanen aloittaa Iivari Monosen kehitysjohtajana ensi vuoden alussa. KUKA. Thaimaalainen puolisoni väitteli metsäteknologian alalta Helsingin yliopistossa 2014, ja vuotta myöhemmin muutin hänen perässään Thaimaahan. Miten työnhakuprosessi eteni. Metsä Group Metsä Groupin uusi pääjohtaja Jussi Vanhanen aloittaa heinäkuun alussa. Mikä työssäsi on parasta. Työntekijäpula vaivaa täälläkin, joten koneellistamisaste on kasvussa. Viime aikoina konserni on laajentunut yritysostoilla Suomessa, Ruotsissa, Britan niassa ja Irlannissa. Korona-aikana olin töissä Keslalla, jossa vastasin metsäkoneen kourien ja metsäperävaunujen myynnistä Thaimaahan. Millainen työnkuvasi on. Paperipohjaista byrokratiaa on täällä paljon, ja lehtorinviran hakeminen kesti melkein vuoden. Uudessa tehtävässään Partanen vastaa konsernin liiketoiminnan kehittämisestä mukaan lukien strategia ja liiketoiminnan operatiivinen kehittäminen. 11525_.indd 30 11525_.indd 30 2.7.2025 16.11.08 2.7.2025 16.11.08. Pidän myös kenttäkursseja. Thaimaan poliisi otti sormenjälkeni ja tarkisti, etten ollut saanut tuomioita. Käytän kaksi kolmasosaa ajasta opetukseen ja loput tutkimukseen. Samalla uudistetaan konsernin johtoryhmä. Strategiaja investointijohtajaksi on nimitetty Wilhelm Wolff. Yliopiston pikeepaitaa on saatavilla monessa eri värissä. Millaista on Thaimaan metsätalous. Tutkimusrahoitusta on kohtuullisen helppo saada, jos on pätevä hakija. PILKKEET 4.7.2025 30 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI KASERSARTIN YLIOPISTO, KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Viimeistelin väitöskirjani täällä ja jatkoin tutkijana Kasetsartin yliopistossa Bangkokissa. Uuteen johtoryhmään kuuluvat viiden liiketoiminta-alueen johtajat, konsernin talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä lakiasiainjohtaja. Toisaalta täällä on korjuukoneita ja -menetelmiä, joita kelpaa esitellä julkaisuissa myös muulle maailmalle. Lisäksi piti käydä englannin kielen kokeessa ja terveystarkastuksessa. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. Saan suunnitella kurssit ja opetustavat vapaasti. Työturvallisuus on aika tuntematon käsite, mikä liittyy varmaan buddhalaiseen kohtalonuskoon. Hallinnollista puolta minun ei tarvitse hoitaa, koska se tapahtuisi thain kielellä. Uusina rooleina johtoryhmään nousevat konsernin operatiivinen johtaja, strategiaja investointijohtaja sekä sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja. Iivari Mononen on perheomisteinen konserni, joka valmistaa puupylväitä, rakentamisessa tarvittavaa infrapuutavaraa sekä aitatolppia. Tomi Kaakkurivaara pukeutuu töissä yliopiston pukukoodin mukaisesti kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Thaimaassa tekemätöntä metsäteknologian perustutkimusta riittää. Kaksi paikallista metsäjättiä tukee planYliopistonlehtorina Thaimaassa Bangkokissa asuva Tomi Kaakkurivaara sai tänä vuonna yliopistonlehtorin viran paikallisesta yliopistosta. Tutkimustyöt kuitenkin vetivät takaisin puoleensa. TOMI KAAKKURIVAARA IKÄ: 42 vuotta TYÖ: metsäbiotalouden ja metsäteknologian yliopistonlehtori, Kasetsartin yliopisto, Bangkok TYÖHISTORIA: tutkijana Suomessa, Thaimaassa ja Romaniassa, Keslan teknisenä tuotepäällikkönä Thaimaassa, 2024 alkaen taas tutkijana Thaimaassa KOULUTUS: MMM/metsänhoitaja 2008 ja MMT 2018, Helsingin yliopisto w URAPOLKU taasien perustamista. Kasetsartin yliopisto pyrkii kasvattamaan ulkomaalaisen henkilökunnan osuuden neljään prosenttiin, jotta opiskelijat oppivat alan sanastoa englanniksi ja tottuvat käyttämään kieltä. Luonnonmetsät on suojeltu, mutta plantaaseilla kasvatetaan eukalyptusta, tiikkiä ja kumipuuta. Operatiiviseksi johtajaksi on nimitetty Jaakko Anttila. Sidosryhmäsuhteista vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Tomi Salo. Työtä haettiin kirjallisella hakemuksella, ja haastatteluja oli kaksi. Sato valmistuu 6 –30 vuodessa
Hp. 30 km. Näyttelyssä kuljetaan arkkitehti Alvar Aallon, hänen perheensä ja puun matkassa. 040 510 8085. 65 m2 talousrakennus, jossa varastotilaa ja eristetty verstastila. Järvenpää-tilalla talouskeskus, jossa v. 2,9 ha, kokonaispuusto n. Kokonaispuustoa yhteensä n. Metsämaata n. Rehevät kasvupohjat. Metsien arvo ja suojelu kirjattiin lainsäädäntöön jo vuonna 1734. 1,75 ha, myyjä pidättää n. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. HANNU HEINONEN METSÄNHOITAJA LUHANKA 170-vuotinen metsätalouden perintö uhattuna UUSI PUU -näyttely esitteli suomalaisia biotalouden ratkaisuja Euroopan komissiossa. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, lisätietoja Antti Kakkonen, puh. Sitä haastavat Suomen metsiin rakennetut ja suunnitteilla olevat yli 9 000 tuulivoimalaa, josta korkeimmat tulisivat kohoamaan 300–350 metrin korkeuteen. Kiinteistöllä on v. Hp. Asuinrakennus myydään purkukuntoisena. 0,11 ha:n suuruisen määräalan, jolla sijaitsee lähde. Tuulivoiman eteneminen muistuttaa historiasta tuttua alkutilannetta – opit haetaan ensin ulkomailta, erityisesti Saksasta. Suomen metsätalouden historia on esimerkki pitkäjännitteisestä työstä, osaamisesta ja luonnon kunnioittamisesta. Kokonaispuusto n. Hp. Metsien ja metsätalouden varsinainen historia ulottuu 170 vuoden taakse, kun metsäalan koulutusta, metsiemme hoitoa ja suojelua ryhdyttiin kehittämään saksalaisen asiantuntemuksen voimin. Kolmen kiinteistön metsätilakokonaisuus hyvien yhteyksien varrella. Ympäristölain vaatimuksetkin kulkevat päinvastaisiin suuntiin – metsäalalla tiukennetaan, tuulivoima-alalla heikennetään vaatimuksia. Iittalasta n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä / hylätä saadut tarjoukset. Hiekkaharjukiinteistöllä kaksi heinälatoa/varastorakennusta. Ursula von der Leyen kiinnostui muun muassa puupohjaisista tekstiileistä ja uusista pakkausmateriaaleista. Ratkaisevassa roolissa ovat kuntapäättäjät. Heti hakattavaa uudistushakkuuna n. Välittömästi hakattavissa n. Runsaspuustoinen ja hyvin saavutettavissa oleva kohde. Uusi puu -näyttely Brysselistä Helsinkiin 11525_.indd 31 11525_.indd 31 2.7.2025 16.11.09 2.7.2025 16.11.09. METSÄTILA, PARIKKALA, Koitsanlahti, Likolahdentie 2,136 ha. Heidän harteillaan on päätöksenteko, jolla vaikutetaan pysyvästi Suomen maisemiin, luontoon ja ihmisten hyvinvointiin. 1285 m3, harvennuksena n. 523 m3. Näyttelyssä vierailleet komissaarit, ministerit, komission työntekijät ja heidän vieraansa pääsivät käsinkosketeltavasti tutustumaan tuotteisiin. Hintanäkemys 185.000 €. Alkaisiko hallinta sillä, että jokaiseen maakuntaan asetetaan ”ylituulihoitajat, tuulihoitajat ja tuulivahdit”. okt sekä navetta, aitta ja maakellari. – metsätaitokisat kesä 2025 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Puupohjaiset innovaatiot ovat esillä myös Finlandia-talossa, jossa on avautunut uusi, kaikille avoin Finlandia-näyttely. 3621 m3, kasvupohjat tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kiinteistöllä lisäksi puimala sekä v. 126 m3. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, lisätietoja Teemu Saarinen, puh. 385.000 € / tarjous 3.8.2025 mennessä. METSÄTILA, Pälkäne, Luopioinen 34,72 ha. Sähköliittymä. METSÄTILA, PARIKKALA, Ristimäentie 233 3,366 ha. kesämökki 33 k-m2 Savonjärven rannassa. Toisin kuin metsäalalla, suunnittelu ja rakentaminen tapahtuvat kuitenkin hallitsemattomasti, nopeasti ja ilman valtakunnallisia pelisääntöjä, jopa ilman lainsäädäntöä. 268 m3. Näyttely esitteli komission päärakennuksessa Brysselissä kahden viikon ajan puupohjaisia biotalouden innovaatioita – kaikki Suomesta. Kokonaispuusto n. PILKKEET 4.7.2025 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄTILA, Kerimäki, Joensuuntie 1207a 23,2 ha. 9 km, Hämeenlinnasta n. n. 6237 m3 ja hyvin onnistuneita taimikoita 8,6 ha. Näyttelyssä vieraili myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Uudistuskypsää alaa n. KILPAILU NIMITYS SUOMEN METSÄURHEILULIITTO RY. 1948 rak. Huolestuttavaa on, että tuulivoimaloiden rakentamispäätökset ovat yleensä juuri ja vain näiden heikosti perehtyneiden ja selvitysvelvollisuutensa laiminlyöneiden päättäjien varassa. Onko teollinen tuulivoimarakentaminen vain lyhyt hallitsematon vaihe, jonka seurauksista maksetaan pitkään. Nyt innovaatioihin pääsee tutustumaan osana uuttaa pysyvää Finlandia-talon näyttelyä. Hyvä kohde omatoimiselle metsän omistajalle, metsäautotiet helpottaa hoitotoimia. Valtion metsiin asetettiin 1850-luvulla ylimetsänhoitajia, metsänhoitajia ja ”metsävahteja”. Teollisuuden uusiutuvan raaka-ainelähteen lisäksi metsät ovat myös ”vihreät keuhkot” merkittävänä hiilinieluna, virkistysympäristönä, matkailuelinkeinon mahdollistajana ja osana suomalaisen kulttuurin ja maiseman ydintä. Suomalainen metsätalous on kehittynyt entistä vastuullisemmaksi esimerkiksi luonnonvarojen käytössä. 30.000 €. Von der Leyen totesi saaneensa Uusi puu -näyttelystä hyödyllistä tietoa biotalouden mahdollisuuksista. Uusi puu -hankkeen jäsenyritysten puupohjaiset innovaatiot päivittävät tarinaa. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. METSÄTILA, Hämeenlinna, Kalvola 12,35 ha. Tilanteen tekee heille vaikeaksi ulkomaalaisten, pääosin saksalaisten käsissä olevan tuulivoima-alan etujärjestön ja tuuliyritysten poikkeuksellisen voimakas lobbaus ja ulkopuolinen ohjaus. Myydään tarjousten perusteella. Nyt tämä pitkä metsäinen perintö on uhattuna. 1988 rak. 598 m3, lehtomainen kangas. Hiekkaharjuja Oskarila-tilat rajautuvat Salakkalampeen. Metsämaata 21,7 ha. 1994 rak. 60.000 € / tarjous 3.8.2025 mennessä. 36.000 €. 044 264 6507. Hp. Tervetuloa kisailemaan! SUOMI tunnetaan maailmalla metsien maana – eikä syyttä. ”Näyttelyn pitää olla elämyksellinen”, toteaa Finlandia-talon näyttelyn käsikirjoittaja Kirsti Manninen. 822 m3
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 4.7.2025 PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. KI M M O RA M PA N EN / VA ST AV A LO 11526_.indd 32 11526_.indd 32 2.7.2025 16.11.57 2.7.2025 16.11.57. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . mennessä sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai kirjeitse osoitteeseen Metsälehti / Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU 2025 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 029 432 6012 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. vuosikerta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Keneltä löytyy KOMEIN HALKOPINO. 029 432 6059 Iiris Ylinen p. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. Osallistujien kesken arvotaan Fiskarsin halkaisukirves. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). tai p. Lähetä kuva halkopinostasi 4.8. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. perustettu 1933 Halkojen pinoaminen on parhaimmillaan lähes taidetta. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6108 Eero Sala p. Jos mielestäsi olet, lähetä meille kuva halkopinostasi ja osallistu Metsälehden kesäkilpailuun. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Oletko sinä onnistunut tässä poikkeuksellisen hyvin. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 4.7.2025 PILKKEET METSÄRISTIKKO 13 METSÄRISTIKKO 10, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN kesämetsäristikon vastausten tulee olla perillä 1.8.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. 11526_.indd 33 11526_.indd 33 2.7.2025 16.12.01 2.7.2025 16.12.01. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 13”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Aaltonen, Salo; Heli Mustonen, Punkaharju ja Leena Tuomisto, Lohja. OIKEIN ratkais seiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Ainoat eläinkohtaamiset ovat olleet porojen kanssa. Valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät tunnistetaan ja suojelualueita perustetaan. 4.7.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Työn kohokohtia ovat jokapäiväiset kahvitauot kauniiden maisemien äärellä. Tällä maastokaudella inventointeja tekee yhteensä kuusikymmentä työntekijää. Inventointi aloitettiin vuonna 2024, ja saamelaisten kotiseutualueella se jatkuu vuoteen 2026. “Yhteisöllinen meininki, vaikka pääosin ollaankin yksin”, Lahtinen kertoo. Vaikka inventointityö on mekaanista mittaamista, hän uskoo hyötyvänsä siinä metsätieteen opinnoista. Lahtisen inventointialueella on myös paljon vaaroja ja notkoja. Paikantamiseen käytetään tablettia, johon myös mittaustulokset kirjataan. “Yhtenä päivänä mittailin koealaa ja poro viihtyi seurassani pari tuntia”, Lahtinen sanoo. Metsähallitus inventoi vanhoja metsiä osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Lahtinen aloitti työt toukokuussa, ja ne jatkuvat marraskuuhun saakka. Niitä ei kuitenkaan ole näkynyt. Verrattuna Etelä-Suomeen pohjoisen metsissä selvästi näkee pidemmän talven vaikutuksen. “Ymmärrän esimerkiksi otantavaikutukset ja sen, mikä merkitys milläkin mittauksella on. Hän on valmistumassa metsätieteiden maisteriksi ja toivoi löytävänsä työn, jossa pääsisi maastoon. Osaan sitten soveltaa tarvittaessa”, hän sanoo. Turvallisuussyistä saman alueen inventoijien kanssa ollaan kuitenkin viestiyhteydessä, jotta jokainen tietää, kuka on maastossa ja kuka kotona. Vesa Lahtinen törmäsi työpaikkailmoitukseen Metsälehden verkkosivuilla. Lisäksi inventoinnin parissa työskentelee joukko muuta henkilöstöä. IIRIS YLINEN, TEKSTI JANNE AUTERE, KUVA “KAIKKI täällä on hienompaa kuin etelässä”, sanoo Metsähallituksen vanhojen metsien inventoija Vesa Lahtinen. “Meillä ei koskaan ennen ole ollut näin laajoja rekrytointeja”, kertoo Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Ilkka Herukka. 11527_.indd 34 11527_.indd 34 2.7.2025 16.13.16 2.7.2025 16.13.16. Puuston tilajärjestystä tarkkailemalla hän ymmärtää metsän kehityshistoriaa. Inventointien pohjalta Metsähallituksen hallitus tekee valtioneuvostolle esityksen suojeltavista alueista. Erilaisia maastokohteita Vanhan metsän inventoinnissa määritetään kuolleen puun tilavuus relaskoopilla ja valtapuuston ikä kairaamalla. Inventointeja varten Metsähallitus on palkannut tälle maastokaudelle noin kuusikymmentä työntekijää. Kun Lahtinen lähti Taivalkoskelle, häntä varoiteltiin susista ja karhuista. Itikoihin Lahtinen tottui nopeasti eivätkä sadepäivätkään haittaa. Vesa Lahtinen määrittää puun korkeuden hypsometrillä. Lisäksi tehdään havaintoja aikaisemman metsätalouden jäljistä. “Ihan kuin olisin vaeltamassa, mutta siitä maksetaan palkkaa.” Kahvitaukoja pohjoisissa maisemissa Metsähallituksen vanhojen metsien inventointi on vaihtelevaa työtä, koska jokainen maastokohde on erilainen. “Jonain päivänä voi saada inventoitua viisi ja jonain päivänä parikymmentä hehtaaria.” Inventointityö tehdään yksin. METSÄHALLITUKSEN INVENTOINNIT METSÄHALLITUS inventoi valtion vanhoja ja luonnontilaisia metsiä. Työpäivät ovat vaihtelevia, koska kaikki maastokohteet ovat erilaisia. Hän on viihtynyt Pohjois-Suomen maastoissa hyvin
Puoli vuosituhatta sitten bolivialainen hopea tuotti siirtomaana merkittävän osan silloisen Espanjan imperiumin vauraudesta. Männyntaimista Pohjois-Suomessa oli 80 prosenttia paakkutaimia, kun koko maan keskiarvo oli alle 40 prosenttia. Boliviankalliandran pitkät heteet muodostavat puuterihuiskumaisen kirkkaanpunaisen kukinnon. Kasvilla on sille omintakeinen tapa sulkea lehtensä yöksi suppuun tai kärsiessään kuivuudesta. Uutoksilla on eräissä tutkimuksissa havaittu useita farmakologisia vaikutuksia, kuten antimikrobinen, immuniteettia tehostava, matolääkemäinen tai verensokeria alentava vaikutus. Boliviankalliandrasta eristettyjen kasviuutoksien mahdollisuuksia on viime aikoina uutterasti tutkittu muun muassa hopeananohiukkasten valmistamiseksi. Vankkaa suosiota paakkutaimet eivät olleet saavuttaneet muualla kuin Pohjois-Suomessa, eteläisemmässä Suomessa suosittiin yhä paljasjuuritaimia. Syväulotteisen ja tiheärakenteisen juuristonsa kautta boliviankalliandraa käytetään monilla alueilla torjumaan eroosiota pensasja aitakasvina etenkin rinnemaastoissa. Hopeakaivosten ehdyttyä on boliviankalliandralla tänä päivänä etäinen linkki emomaansa mineraalivaroihin niin kutsutun ”vihreän synteesin” valmistusprosessin kautta. Metsätaloudellista merkitystä kasvilla ei juuri ole, mutta se on polttopuuna varsin kelvollista. Suuret taimitarhat eivät kuitenkaan tulleet lehden mukaan toimeen ilman paakkutuotantoa. Boliviankalliandra on ikivihreä pensasmainen puu, joka voi parhaimmillaan kasvaa noin kuusimetriseksi ja menestyä kotiseuduillaan vielä kilometrin parin korkeudessa. Kalliandranlehtiä on käytetty karjanrehuna vuohille ja lehmille sekä kuivamurskattuina kanoille, joille maistuvat myös kasvin valkuaisainepitoiset siemenet. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Kukkien mesikaste houkuttelee myös useita perhosja kolibrilajeja ravintoapajille. Boliviankalliandra kuuluu hernekasvien heimoon ja sen tieteellinen nimi Calliandra juontuu kreikan sanoista kalos (kaunis) ja aner (mies) viitaten kukan näyttäviin heteisiin. Paakkutaimien läpimurtoa odotellessa ”EU:N TULISI UUDISTAA ILMASTOPOLITIIKKA NIIN, ETTÄ SE SEURAA VAIN METSIEN PINTAALAN KEHITYSTÄ, EIKÄ EPÄLUOTETTAVAA HIILITASEMALLIA.” MTK:N METSÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA MIKKO TIIROLA AUDIOMEDIAN HAASTATTELUSSA. PUUTERIHUISKUPENSAS BOLIVIASTA Heinäkuun 1980 Metsälehdessä kerrottiin paakkutaimista, jotka olivat tehneet tuloaan jo parikymmentä vuotta, mutta läpimurtoa saatiin yhä odottaa. Istutuspaikan väärä valinta ja sekä virheellinen istutustapa johtivat siihen, että paakkutaimi ei kyennyt osoittamaan, mihin se pystyy”, Metsälehti kirjoitti. Kukan pitkät heteet muodostavat puuterihuiskumaisen, läpimitaltaan lähes kymmensenttisen kirkkaanpunaisen kukinnon. ”Etelän ennakkoluulot johtuvat alkuaikojen epäonnistumisista. Lehdistä eristetyllä aminohapolla on eräässä tutkimuksessa löydetty myös hyönteismyrkyllisiä ominaisuuksia maissintuholaisena ja yli 80 kasvilajia jäystävää yökkösperhosta Spodoptera frugiperdaa (”Fall armyworm”) vastaan Maanparantajan hopeinen linkki Boliviankalliandra ei menesty pakkasessa, mutta ihminen on levittänyt sen eteläisellä pallonpuoliskolla istutettuna läpi trooppisen ja subtrooppisten kasvillisuusvyöhykkeiden. Sitoessaan juurillaan ilmakehän typpeä se myös parantaa maan ravinnetilaa muillekin kasveille. 4.7.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsänomistajan apulaiseksi DROONI Metsälehti Makasiini ilmestyy 15.8.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ANDIEN vuoriston kupeessa kasvava pensaspuu, boliviankalliandra (Calliandra haematocephala) , on tunnettu erityisen näyttävistä punaisista kukinnoistaan. ”Ennakkoluulot ovat yleensä lähtöisin neuvojapuolelta. Kasvin lehtija kuoriuutokset ovat olleet kohtuuvilkkaan tutkimuksen kohteena. Se tasasi työvoimahuippuja, sillä paakkutainta voitiin istuttaa metsään lähes koko kesän ajan. Vanha tuntuu varmimmalta”, totesi metsänviljelyspäällikkö Aapo Puttaa Metsälehdelle. 11527_.indd 35 11527_.indd 35 2.7.2025 16.13.17 2.7.2025 16.13.17. Kukintonsa ja usean kuukauden pituisen kukinta-aikansa takia kasvi on varsin suosittu koristekasvi eteläisellä pallonpuoliskolla. Puu on kotoisin Etelä-Amerikan trooppisista metsistä, joista sen kuvasi tieteelle 1800-luvun puolivälissä saksalainen kasvitieteilijä Justus Carl Hasskarl (1811–1894), kerättyään kasveja Perussa ja Boliviassa. Kun ei ole pakottavaa syytä muuttaa uuteen, niin riskejä ei haluta ottaa
Mitä luvassa. sustainablenordic.com/metsalehdenmetsatjaraha 11528_.indd 36 11528_.indd 36 2.7.2025 16.13.58 2.7.2025 16.13.58. Miten metsistä tehdään tuhonkestäviä. Metsätilakauppa – mitä pitää huomioida. Miten metsistä saadaan hyvä tuotto. Ohjelman teemat: . . Puukaupat – miten onnistut niissä. . . Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa