LOKAKUUTA 2021 . HEINÄKUUTA 2024 . NRO 13 . Sivut 8–11 TARKEMPAA TOIMINTAA PERJANTAINA 5. TORSTAINA 7. NRO 18 Täsmämetsänhoidossa hylätään tusinaratkaisut ja otetaan huomioon metsäkuvion erityispiirteet. PERUSTETTU VUONNA 1933 10814_.indd 1 10814_.indd 1 2.7.2024 8.59.01 2.7.2024 8.59.01
Liikkeelle lähdetään Natura 2000 -verkostoon jo kuuluvista alueista”, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola. ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin toimit lakikohteella ›› 18–19 Crossipyörä avuksi metsään ›› 20–21 Merikotka leviää kohti pohjoista ›› 24–25 PILKKEITÄ Serlachiukset ovat Mäntän tarina ›› 26–27 Metsäinventoijien matkassa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. AARNIO, IKI VAI LUONNONTILAINEN. Kaikki vaikuttavat jollain tavalla myös metsänomistajiin. ”Kansallisen ennallistamissuunnitelman teon yhteydessä määritellään esimerkiksi, tuetaanko talousmetsien luonnonhoitoa jollain tavalla vai asetetaanko lainsäädännöllisiä rajoitteita”, hän sanoo. NRO 18 Täsmämetsänhoidossa hylätään tusinaratkaisut ja otetaan huomioon metsäkuvion erityispiirteet. Luonnontilaisten metsien – joita on nimitetty myös ikimetsiksi – osalta käytetään YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n määritelmää. Metso-ohjelma avuksi Vanhojen metsien kriteerit liittyvät biodiversiteettistrategian tavoitteeseen suojella kaikki EU:n jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. ”Biodiversiteettistrategialla tavoitellaan toisaalta suojeltujen alueiden lisäämistä ja toisaalta luonnon tilan parantamista. Niissä taas vilisee luonnontilaisia metsiä, vanhoja metsiä, aarniometsiä, ikimetsiä ja luontaisesti uudistuvia metsiä. 10815_.indd 2 10815_.indd 2 2.7.2024 9.02.03 2.7.2024 9.02.03. MTK:n Asikainen ennakoi, että ennallistamisasetus voi näkyä metsänomistajien arjessa esimerkiksi tukina, lainsäädännön muutoksina tai metsänhoidon suosituksina. AJANKOHTAINEN / UUTISET 5.7.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainaja löysi myös suurkaupungit ›› 5 Mihin suuntaan kääntyvät puunhinnat. HEINÄKUUTA 2024 . Sivut 8–11 TARKEMPAA TOIMINTAA PERJANTAINA 5. On biodiversiteettistrategiaa, ennallistamisasetusta, vanhojen metsien kriteerejä ja metsäkatoasetusta. Eri strategiat, asetukset ja kriteerit vaikuttavat erillisiltä, mutta niistä löytyy yhtymäkohtia. Biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. NRO 13 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere LIINA KJELLBERG EU:STA TULEVA metsäsääntely saa monen ymmälle. ”Ympäristöministeriö luonnosteli keväällä suunnitelmaa, mutta se pantiin hyllylle odottamaan, kun asetuksen läpimeno näytti epävarmalta. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. PERUSTETTU VUONNA 1933 10814_.indd 1 10814_.indd 1 28.6.2024 10.28.50 28.6.2024 10.28.50 Inna Salminen Metsäkeskuksesta esitteli täsmämetsänhoitoa Paimiossa. Tukia tai rajoitteita Ennallistamisasetus velvoittaa EU:n jäsenmaat parantamaan luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksessa näkyy luonnon parantamisen puoli ja vanhojen metsien kriteereissä suojeltujen alueiden lisäämisen puoli”, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen. EU:n metsäsanasto, asetukset ja kriteerit saavat pään pyörälle. Ennallistamisasetus ja vanhojen metsien kriteerit ovat osa biodiversiteettistrategiaa. LOKAKUUTA 2021 . Jäsenmailla on nyt kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat
Kriteerit on tarkoitus saada käyttöön syksyn aikana. Asetus koskee muun muassa puuta ja siitä valmistettuja tuotteita. Artikkelia varten on haastateltu myös maaja metsätalousministeriön metsäneuvosta Erno Järvistä ja neuvottelevaa virkamiestä Jaakko Nippalaa sekä ympäristöministeriön ympäristöneuvosta Mikko Kuusista. Määritelmä sisältää metsät, joista ei voi erottaa, ovatko ne viljelymetsiä vai luontaisesti uudistuneita. EU:N biodiversiteettistrategiaan limittyy työn alla oleva uusiutuvan energian RED III -direktiivi. RED III:n vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti energiantuotantolaitoksiin. Lisätyötä hankintakauppoihin Metsäkatoasetus taas velvoittaa huolehtimaan, että tietyt EU:ssa markkinoille tuotavat ja EU:sta vietävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä missään päin maailmaa. MTK:n asiantuntijan Anssi Kainulaisen mukaan RED III:n kestävyyskriteerit eivät vaikuta niinkään energiapuun kauppaan, vaan puukauppaan ylipäänsä. Luontaisesti uudistuva metsä taas on metsää, jonka puut ovat pääosin peräisin luontaisesta uudistumisesta. Näiden tietojen perusteella toimitetaan EU:n komissiolle niin sanottu asianmukaisen huolellisuuden vakuutus. Metsäkatoasetuksen mukaan sen, joka tuo puuta tai puutuotteita EU:n sisämarkkinoille, tulee muun muassa arvioida metsäkadon riskiä tuotantoketjussa ja kerätä tietoa, joka mahdollistaa tuotteen alkuperän todentamisen. Työja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Harri Haaviston mukaan ikija aarniometsillä tarkoitetaan tässä samaa kuin biodiversiteettistrategiassa luonnontilaisilla ja vanhoilla metsillä. Puunostajat ovat kertoneet julkisuudessa, etteivät osta puuta kriteerit täyttäviltä kohteilta”, MTK:n Asikainen sanoo. Direktiiviä on tarkoitus alkaa soveltaa viimeistään toukokuussa 2025. Pääkriteereinä vanhojen metsien – joita on nimitetty myös aarniometsiksi – määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. UUTISET 5.7.2024 Metsälehti.fi 3 AARNIO, IKI VAI LUONNONTILAINEN. Maaja metsätalousministeriö on linjannut, että pystykaupassa vakuutuksen tekee puunostaja. RED III:a edeltäneessä RED II:ssa tavoite oli 32 prosenttia. Hallituksen esitys vanhojen metsien kriteereistä on parhaillaan lausuntokierroksella. ”Puunostajat ovat kertoneet, etteivät osta kriteerit täyttäviltä kohteilta.” Ennallistamisasetusta lähdetään aluksi toteuttamaan Natura 2000 -alueilla. Direktiivin tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus olisi EU:ssa 42,5 prosenttia vuonna 2030. Ikimetsä on määritelty asetuksessa pitkälti samoin kuin luonnontilainen metsä biodiversiteettistrategiassa. Työja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan, tarvitaanko esimerkiksi metsäja ympäristölainsäädäntöön tai metsänhoidon suosituksiin muutoksia. ”Metsänomistaja voi valtuuttaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tekemään vakuutuksen. Ei voi olettaa, että kaikki hankintakauppaa tekevät metsänomistajat tekisivät itse ilmoituksen komission tietojärjestelmässä”, arvioi MTK:n asiantuntija Lea Jylhä. Metsäkatoasetusta on tarkoitus alkaa soveltaa tämän vuoden lopusta. Suomessa tavoitteena on, että valtion mailla olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät kartoitetaan ja suojellaan. ”Kukaan ei osta ikija aarniometsien kaltaisista metsistä pelkkää energiapuuta, vaan se tulee tukkija kuitupuun ohessa. Siitä Suomessa ollaan hänen mukaansa yhtä mieltä, että kaikki vakuutusta varten tarvittavat tiedot löytyvät olemassa olevista dokumenteista: metsänkäyttöilmoituksista, puukauppasopimuksista ja puutavaran mittaustodistuksista. Byrokratiaa ja kustannuksia asetus Jylhän mukaan kuitenkin lisää. Niiden mukaan kantojen ja kuolleen puun korjuuta tulee välttää ja esimerkiksi ikija aarniometsistä ei saisi korjata puuta energiantuotantoon. Yksityismailla tällaiset kohteet pyritään saamaan suojeluun vapaaehtoisen Metso-ohjelman avulla. Hankintakaupassa velvoitteet koskevat metsänomistajaa. Metsäkadolla tarkoitetaan asetuksessa metsän raivaamista maatalouskäyttöön. Metsien tilan heikkeneminen taas tarkoittaa esimerkiksi ikimetsän tai luontaisesti uudistuvan metsän muuttumista plantaasiksi. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. RED III tuo tiukennuksia uusiutuvaa energiaa koskeviin kestävyyskriteereihin. Kyse on siitä, syntyykö tällaisilla kohteilla jatkossa enää puukauppaa.” UUSIUTUVAN ENERGIAN KRITEEREIHIN TIUKENNUKSIA 10815_.indd 3 10815_.indd 3 2.7.2024 9.02.04 2.7.2024 9.02.04. RE IM A FL YK TM A N Sen mukaan luonnontilainen metsä on luonnollisesti uusiutuva, alkuperäisiä puulajeja sisältävä metsä, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta. ”Kriteerien täyttyminen voi tarkoittaa sitä, että metsä kelpaa Metso-suojeluun, mutta se voi tarkoittaa myös sitä, että puun myynti ei ole enää mahdollista
”Sain muutama viikko sitten Metsäkeskukselta tiedon, että uusia tietukihakemuksia pystyttäisiin käsittelemään vasta syyskuusta lähtien. Tavoitteena on, että lakkautettavien palvelupisteiden henkilöstöä ei irtisanota. Yhtiö aloittaa muutosneuvottelut, jotka koskevat 59:ää työtehtävää. Rakemaa myöntää, että tukihakemusten käsittely alkaa uuden tietojärjestelmän viivästymisen takia myöhemmin kuin aiemmin oli arvioitu. LYHYET Kirjanpainajilla vilkas toukokuu Poikkeuksellisen lämmin toukokuu sai kirjanpainajat parveilemaan tavallista runsaammin. Toukokuussa parveilleet kirjanpainajat ovat iskeytyneet pystypuihin ja tuulenkaatoihin lisääntymään. Uusien metka-metsätiehankkeiden aloitukset ovat siirtymässä rahoituksen viivästymisen takia. Määrän pientä vähentymistä selittää osittain keskimääräisen laumakoon pienentyminen. Näistä 21 on Suomessa. Maanmittauslaitos karsii toimipisteitään Maanmittauslaitos suunnittelee kutistavansa palveluverkostoaan. Susireviirejä – alueita, jota asuttaa susilauma tai -pari – oli maaliskuussa 59–64. Elyn tukipäätökset tulevat tiedoksi nopeasti ja käsittely on sujuvaa.” Maaja metsätalousministeriön päätösluonnoksen mukaan metsätietukea on tänä vuonna jaettavissa yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Kesäkuussa parveilu jatkui toukokuuta maltillisempana, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. 10816_.indd 4 10816_.indd 4 2.7.2024 9.04.56 2.7.2024 9.04.56. ”Kannattaisi ehkä pohtia, pitäisikö metsätietukiasiat siirtää Metsäkeskukselta ely-keskukselle, joka jo tälläkin hetkellä hoitaa yksityistietuet mallikkaasti. Työt odottavat tukipäätöksiä Poropudas huomauttaa, että tukipäätösten viivästyminen käytännössä estää tietöiden aloittamisen: sääntöjen mukaan töitä ei saa aloittaa ennen kuin tukipäätös on tehty. Ajankohta on meille aivan liian myöhäinen, sillä täällä pohjoisessa maat jäätyvät usein jo lokakuussa”, kertoo Marko Poropudas Suomen suurimpiin tienrakentajiin lukeutuvasta, Posiolla toimivasta Matkametsä Oy:stä. Säästöjä pitäisi kertyä kaksi miljoonaa euroa. Pettymys on suuri, sillä päätöksiä odotettiin saapuvaksi jo keväällä. Kanta on pysynyt Itä-Suomessa ennallaan. Susia oli maaliskuussa noin 295. ”Viivästymisellä ei ole merkittävää vaikutusta metsätiestön korjausvelkaan, sillä kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisia kemera-tukia, esimerkiksi viime syksynä sisään jätettyjen hakemusten perusteella, maksetaan koko ajan”, metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta vakuuttaa. Myös koneurakoitsijoita seisoo tumput suorana Metsäkeskuksen viivyttelyn takia.” Poropudas kyseenalaistaa metsäkeskuksen kyvykkyyden tukien käsittelyyn luvatussa aikataulussa. Metsätiestö ja metsäteiden sillat ovat viime vuosien ahkerasta perusparantamisesta huolimatta yhä monin paikoin heikossa kunnossa, ja tämän takia rahoituspäätöksiä kaivataan nopeasti. Pienempään palveluverkkoon siirryttäisiin 2024–2027. Mikäli tukea jää käyttämättä metsäkeskuksen viivytysten takia, Poropudas pelkää tämän supistavan ministeriön päätäntävallassa olevaa metsätierahoitusta. AJASSA 5.7.2024 4 Metsälehti.fi KARI LINDHOLM, TEKSTI JA KUVA METSÄTIETUKIEN käsittely on viivästynyt Suomen metsäkeskuksessa usealla kuukaudella. Maaja metsätalousministeriön esitys asiasta on lausuntokierroksella. Juhannusviikkoon mennessä Luken pyydyksissä havaittiin kirjanpainajia etenkin Uudellamaalla Lapinjärven ja Etelä-Karjalassa Lappeenrannan seurantapaikoilla. ”Viivästyminen johtuu siitä, ettei järjestelmän rakentaminen pysynyt aikataulussa.” Metsätien rakentajat kuitenkin pelkäävät metka-tukipäätösten viivästymisen lykkäävän tiehankkeita ensi kesälle. Metsätienrakentaja Marko Poropudas kyseenalaistaa Metsäkeskuksen kyvykkyyden metsätierahoituksen käsittelyyn. Jos loppukesä on lämmin ja suotuisa pian aikuistuvalle sukupolvelle, ne saattavat parveilla ja munia tänä kesänä toisen sukupolven. Todennäköisesti sisarsukupolvi ehtii myös aikuistua ennen syksyä. Biokomposiiteistä luopumista perustellaan taloudellisilla syillä. Susikanta ennallaan Susia on Suomessa suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Metsäkeskus kertoo aloittavansa uuden metka-kannustejärjestelmän mukaisten tiehankkeiden käsittelyn ja hyväksymiset kesä-heinäkuun taitteessa. Länsi-Suomeen on muodostunut muutamia uusia laumoja. UPM luopuu biokomposiiteista UPM luopuu biokomposiittiliiketoiminnasta ja sulkee Lahdessa sekä Saksassa Bruchsalissa sijaitsevat biokomposiitin tuotantolaitoksensa. Viime vuoden maaliskuussa susia oli noin 310. ”Tienrakentajilla olisi valmiita tiesuunnitelmia vaikka millä mitalla, mutta päätökset puuttuvat. Tavoitteena on, että palvelupisteitä olisi tulevaisuudessa 26 kappaletta nykyisen 35 sijaan. ”Ministeriö on taipuvainen myöntämään uuteen budjettiin aiempaa vähemmän rahaa, jos edellistäkään budjettia ei ole käytetty kokonaan.” Tukiruuhka lykkää kesän tiehankkeita Tienrakentaja siirtäisi metsätietukien käsittelyn Metsäkeskuksesta ely-keskukseen
Kaupunkilaiset ymmärtävät kaaKirjanpainaja iski kaupunkeihin Kirjanpainajat ovat löytäneet suurten kaupunkien vanhat kuuset. Niinimäen mukaan metsurit saavat vain vähän negatiivista palautetta kuusten poistoista. Helsingissä kuusien ahkera poisto näyttää hillitsevän tuhoja. Luontaisten vihollisten määrä on myös voinut nousta kantaa rajoittamaan”, Blomqvist sanoo. Osa kaadettavan kuusiryhmän puista näytti päällisin puolin hyvävoimaisilta, mutta niin vain kuoriaisia löytyi runsaasti kuoren alta. ”Toivon, että puiden poistotoimet ovat vaikuttaneet ja kirjanpainajakantaa on saatu Helsingissä paikallisesti rajattua. Valitusten mukaan kirjanpainaja on luontainen laji, joten kuusikuolemat kuuluvat luontoon. Näinhän se on, mutta jos kirjanpainajien lisääntymistä ei yritetä hillitä tuoreita iskeymäpuita poistamalla, Mansen metsämaisema muuttuu nopeasti ja rajusti. Tampereella ei yleensä kaadeta puita kesäisin lintujen pesintäaikaan. Metsuri Tuomo Sippunen kaatoi kirjanpainajien hyökkäysen kohteeksi joutuneen kuusen Helsingin keskuspuistosta kesäkuun lopussa. Tänä kesänä kuusikaatojen arvioidaan hieman vähentyvän, eikä kirjanpainajainvaasio ole ryöpsähtänyt hehtaarien yhtenäisiksi metsätuhoiksi. Vihreinä karisevat neulaset Helsingin kaupungin metsurit kaatoivat ja kuljettivat pois tuoreita kirjanpainajakuusia myös kesäkuun viimeisellä viikolla. ”Ihmiset eivät ole tottuneet puiden kaatamiseen kesällä”, Tuominen sanoo. ”Muutos on nopea tällaisessa tilanteessa, kun kirjanpainajaepidemia on päällä. Kun 10–15 kuusen ryhmästä tulee kirjanpainajien iskeymien johdosta purua ulos, maisema tulee muuttumaan radikaalisti”, sanoo Koko Forestin Minna Blomqvist. Hänen arvionsa mukaan tämän kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee eteläisessä Suomessa lentoon heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kirjanpainajan tuoreita tämän kesän toukkia kesäkuun viimeisellä viikolla. Tavoitteena on hotspottien poissaanti ajoissa, ettei tuhojen vuoksi tulisi isoja aukkoja virkistysmetsiin”, Koskikallio kertoo. Kirjanpainajan kasvavia poikasia täynnä olevien kuusirunkojen poisto metsästä ajoissa kesäkuussa on hillinnyt Helsingin metsien hyönteistuhoja. ”Noin pari viikkoa edellä ollaan verrattuna viime kesään.” Helsingissä tuoreita kirjanpainajakuusia on haettu pois metsissä jo neljänä edellisenä kesänä. tojen tarkoituksen, kunhan metsää ei kaadeta kokonaan. VALTTERI SKYTTÄ TAMPEREELLA KUORIAISKUUSET JÄIVÄT PYSTYYN 10816_.indd 5 10816_.indd 5 2.7.2024 9.05.01 2.7.2024 9.05.01. Pääkaupungissa riittää siis runsaasti 70–90-vuotiasta tasarakenteista kuusikkoa, jota on hoidettu virkistysmetsänä. Tampereen kaupungin metsätalouspäällikön Anne Tuomisen mukaan tuoreiden iskeymäkuusten poistot jäivät pääsääntöisesti toteutumatta puunkaatoluvista (maisematyöluvat) tehtyjen valitusten vuoksi. Kaupungin metsäammattilaisille on kehittynyt jo useampana vuonna kokemusta tuoreiden kirjanpainajakuusten tunnistamisessa. Tampereella kirjanpainajat ovat iskeneet kuusiin muun muassa Kaupin urheilupuistossa Itä-Tampereella. Vuonna 2020 määrä oli noin 60 kuusta, viime vuonna jo lähes 500 kuusirunkoa. Järeät kuusirungot menivät haketettaviksi. ”Se on valtava ruokapöytä kirjanpainajille. Helsingin kaupungin metsävastaavan Vesa Koskikallion mukaan monet keskuspuiston kuusikoista ovat syntyneet sotien jälkeen luontaisesti tai istuttamalla. ”Ruskea puru kuusen tyvellä ja neulasten kariseminen jo vihreinä”, selventää parhaimmat tuntomerkit metsuri Eero Niinimäki. Ruskea puru kuusen tyvellä kertoo, että terveeltä näyttävä kuusi on jo päätynyt kuoriaisten lisääntymispuuksi. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KIRJANPAINAJAKUORIAISET eivät jätä rauhaan suurten kaupunkienkaan mittavia kuusikoita. Blomqvist löysi kesäkuun lopussa kuusten kuoren alta Helsingistä jo lähes aikuistuneita kirjanpainajia. Kuoriaistuhoista on uutisoitu viime vuosina niin Helsingissä, Tampereella kuin Jyväskylässä. Yksin Helsingin keskuspuistossa on kirjanpainajien ruoaksi hyvin kelpaavia kolmoskehitysluokan kuusia eli tukkikoon ylittäneitä tai pian ylittäviä puita noin 95 000 kappaletta. Jos kuolleet kuuset sijaitsevat vilkkaan ulkoilureitin varrella, puut joudutaan kaatamaan joka tapauksessa turvallisuussyistä. Keskuspuisto on yli 700 hehtaarin metsä. Kuusipoistot hillinneet tuhoja ”Kaupungeilla on käsissään aikamoinen kirjanpainajapommi”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Koko Forestin metsänterveyden asiantuntija Minna Blomqvist. Tampereella kirjanpainajakuusia ei päästy poistamaan metsistä suunnitellusti tänä kesänä, vaikka kuusituhoista on tehty siellä enemmän havaintoja kuin Helsingissä
Vaatimet välttelevät Poron ja matkailun yhteensovittamisessa on kitkaa. Matkailun kuvamaailma ja matkamuistomyymälät ovat poroa täynnänsä, ja porot käyskentelevät Saariselän keskustassa. Minne matkailu laajenee, niitä alueita porot alkavat vältellä.” Poro väistää matkailua Moitakurun erottelupaikka alle peninkulman päässä Saariselän matkailukaupungista antaa toisenlaisen näkökulman elinkeinojen yhteiseloon. ”Jos koirat, kelkat ja porot laitetaan samalle alueelle, niin poro väistää. Silloin reitti pitää ajatella uusiksi. Maallikko voi kuvitella, että porot ja matkailu sopivat yhteen mitä parhaiten. Kun tunturista ajetaan vaatimia vasoineen merkintäaitaukseen, niin retkeilijöitä voi olla reitillä. Matkailu laajentuu ja maankäyttönä syö porojen vapaata laidunnusoikeutta”, hän sanoo. Kustula varmisteli kesäkuun alkupuolella Moitakurun erottelupaikan aitauksia juhannuksen seudun vasamerkintöjä eli korvanleikkausta varten. ”Ainakin meistä tuntuu, että poroelinkeinoa ollaan pukkaamassa pois. AJASSA / HAASTATTELU 5.7.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI VILLE-RIIKO FOFONOFF, KUVA IVALON paliskunnan poroisännän Niko Kustulan sanoman voi tiivistää niin, että metsätalouden kanssa pärjätään jopa hyvin, mutta matkailualan asenteessa on ylimielisyyden häive. 10817_.indd 6 10817_.indd 6 2.7.2024 9.10.59 2.7.2024 9.10.59. Kustula muistuttaa, että asfaltilla tientukkona astelevat porot ovat enimmäkseen niitä hirvaita, jotka eivät välitä juuri mistään mitään. Osaksi syynä on tietämättömyys, mutta Kustulan mukaan matkailun piirissä on asennetta, että porotalouden tulisi olla väistävä elinkeino. Vaikka matkailun piirissä olisi tahtoakin sovittaa elinkeinoja yhteen, niin matkailu tarvitsee lääniä. Vaatimet vasoineen välttelevät kaikkea ja kun uusi matkailureitti perustetaan, se tarkoittaa vaatimien laitumien supistumista. ”Mukavaa hommaa kun on porukka koolla ja lapset tykkäävät ottaa vasoja kiinni.” On kuitenkin pieni huoli
MIKÄLI LÄÄKETIEDE EI TODENNA pakuria ihmesieneksi, julkiselle rahalle olisi eettisesti vähemmän kiistanalaista käyttöä keruutuotteissa vaikkapa pihkan juoksutuksessa tai mausteeksi mielletyissä kuusenkerkissä. Poroista ei ole taimikoille vaaraa. ”Meillä on etukäteen hyvät neuvottelut hakkuualueista.” Hyvän luppometsän hakkaaminen tekee poroille ensimmäisenä talvena hyvää, kun latvuksien luppo tulee turvan ulottuville, mutta pitemmällä katsannolla hakkaaminen on hallaa. ”Ostin sukulaiskaupalla taimikkoa ja nuorta metsää. Realiteetti näyttää olevan, että puuntuotto on edelleen ylivoimaisesti tärkein tapa tienata metsästä. Viime vuonna luonnonmarjoista ja sienistä saaduksi poimintatuloksi Ruokavirasto kertoo 12 miljoonaa euroa, mikä koostuu pääasiassa marjayritysten, ei metsänomistajien saamista tuloista. 10817_.indd 7 10817_.indd 7 2.7.2024 9.10.59 2.7.2024 9.10.59. Pakuria on käytetty pitkään kansanparannuksessa muun muassa Venäjällä, ja luontaistuotekauppojen tuotekirjo on kattava. Jos näyttö pakurin tehosta vahvistuu, jatkuuko sen tehoyhdisteiden tuotanto kotimaisissa yksityiskoivikoissa keruutuotetyyppisesti. ”(Pakuri) saa puuntuotannollisesti vähäarvoiset hieskoivikot tuottamaan paremmin kuin parhaat männiköt.” Pamfletin valitsi aikanaan voittajaksi taloustieteilijä Sixten Korkman. Panostamista puoltavat metsätalouden ympäristöhaitat, jotka koskevat myös kaavailuja luontomatkailusta hakkuiden korvaajina. Sarvien kaluaminen pystypuihin tekee kelonalkuja, mutta se on pieni asia kokonaisuudessa. ”Luonnon eläin, ei se haittaa.” Ylilaidunnuksesta puhutaan ja asia saa Kustulan mietteliääksi, sillä paliskunnan poroluku on alle maaja metsätalousministeriön asettaman suurimman sallitun. Yksityismetsien kantorahatulot olivat puolestaan viime vuonna 2460 miljoonaa euroa. Metsätaloudesta hyvää ja huonoa Kustulan mukaan metsätalous antaa porotaloudelle sekä hyvää että huonoa, ja Metsähallituksen kanssa pärjätään jopa hyvin. NÄYTÖN PUUTTEESTA huolimatta useampi ely-keskus sekä maaja metsätalousministeriö ovat rahoittaneet pakurin tuotantoon ja keruuseen liittyviä hankkeita. Jos terveyshyödyt osoittautuvat todeksi, ennakoiva työ pakurin kasvattamiseksi voi olla jättipotti. TULISIKO TILANTEESTA TEHDÄ johtopäätös, ettei keruutuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen kannata enää kaataa rahaa, vaiko moninkertaistaa panostukset. On kuitenkin niin, ettemme juo pajunkuoriteetä päänsäryn sattuessa, vaan helpotus tulee pajusta löydetyn salisylaatin teollisen johdannaisen aspiriinin tablettimuodossa. KERÄILYERÄT KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Itse en sieltä eläissäni saa kuin polttopuita, mutta seuraava tai sitä seuraava polvi.” Mutta eipä palstalle tarvitse oikeastaan mitään tehdäkään. 5.7.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA NIKO KUSTULA IVALON paliskunnan poroisäntä 32-VUOTIAS syntyperäinen ivalolainen POROTALOUSYRITTÄJÄ neljännessä polvessa ja 15-vuotiaasta SAAMELAISALUEEN koulutuskeskuksen luontoja ympäristöalan perustutkinto porotalouden koulutusohjelmassa PERHEESSÄ avovaimo ja poika HARRASTAA jalkapalloa ja metsästystä männikkökankailta ovat hyväksi poroillekin. Kustula on ollut porohommissa viitisentoista vuotta, mutta pitää itseään alkavana poronomistajana. Kokeilut hakkuutähteiden keräämisestä energiakäyttöön PAKURIT ovat koivurunkojen kookkaita kasvannaisia, jotka aiheutuvat pakurikäävästä. Visioita mustikasta ja pakurista tulonlähteinä esitti muun muassa muutama vuosi sitten Tieto-Finlandian voittanut Metsä meidän jälkeemme -kirja. Hirvet saattavat käydä Kustulan omassakin taimikossa. Ruotsin lääkevirasto Läkemedelsverket toteaa, ettei kyseessä ole lääkeaine. Kustulan tuntuman mukaan poromäärät ovat laskeneet koko Ylä-Lapin tasolla hankalien talvienkin vuoksi. Kun maapohja saa valoa, varvikot ja jäkälät elpyvät. Vaatimet ja vasat ajetaan tunturista aitaukseen mönkijöillä. Polttopuiden haku riittää hoitotoimeksi ja siellä on aitaus, jos poroja pitää talvella ottaa tarharuokintaan. Julkisista toimijoista ainakin Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat olleet työssä mukana. Huolimatta pitkään jatkuneesta kiinnostuksesta pakuria kohtaan näyttö suotuisista vaikutuksista ihmiselimistössä puuttuu. Porotokan koosta ei ollut puhetta, mutta yleensä sanotaan, ammattimainen poromies tarvitsee kolmesatapäisen tokan. Maalailuissa metsien pehmeistä rahantekokeinoista olisi kuitenkin syytä tunnustaa reaalimaailmassa nähdyt mittakaavaerot. Poroisäntä Niko Kustula varmisteli, että erottelupaikka on kunnossa vasamerkintöjä varten. Pakuri sisältää todistetusti useita bioaktiivisia aineita, ja soluilla sekä hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi syöpäsoluja tappavia vaikutuksia. Laidunnuksessa myös muulla maankäytöllä on vaikutuksensa, se karkottaa poroja toisaalta ja lisää laidunpainetta toisaalla. Vahva usko kuitenkin Kustula on metsänomistaja, aika tuorekin ja pienellä alalla aluksi. Maaseudun tulevaisuus kertoi (3.6.2024) kyselystään, jonka mukaan suurin osa metsänomistajista ei ollut ansainnut puun myyntitulojen lisäksi metsällään viimeiseen viiteen vuoteen. ”On vahva usko tähän alaan, ja olen ostanut poroja lisää, jotta alkaa niillä pärjätä.” Retkeilyn karkottava vaikutus yltää muutaman peninkulman päähän tunturikeskuksista. Marjoja tai sieniä oli myynyt neljä prosenttia, harvinaisempia keruutuotteita ei käytännössä kukaan. Aihetta on perannut muun muassa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden Vastalääke-sivusto. Jos taimia on syöty, niin asialla on ollut hirvi, ja talvisin niitä on joillakin seuduilla erityisen paljon. Kiertoaika aukosta päätehakkuuseen on sata vuotta ja ylikin. Kauempana retkeilijöitä on enää harvakseltaan, ja suurin osa paliskunnan alueesta on retkeilyhaitasta vapaata. Tärkein tapa hankkia sivutuloja oli kyselyn mukaan polttopuun tai hakkeen myynti
Metsänuudistamisessa, taimikonhoidossa tai hakkuissa tehdään tarkasti kohdennettuja metsänhoitotoimenpiteitä. Tervaleppää istutettiin muun muassa ennallistettavan puron ja hakkuualan säästöpuuryhmän väliin sekä ison ojan varteen. AJASSA 5.7.2024 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT E nsivilkaisun perusteella maisema on tuiki tavallinen. TERVALEPPÄÄ MÄNTYÄ Karuimpaan rinteeseen istutettiin mäntyä. MÄNTYÄ JA KUUSTA Rinnemaan raja-alueelle istutettiin mäntyä ja kuusta sekaisin. Maatakin muokattiin kolmelle eri tavalla. Tulos on parempi niin metsätalouden, monimuotoisuuden kuin pelättävissä olevien metsätuhojen näkökulmasta. Paimiossa Varsinais-Suomessa sijaitsevalla aukolla tavanomaista on kuitenkin vain sen koko. TAMMEA laikutus 10818_.indd 8 10818_.indd 8 2.7.2024 9.08.47 2.7.2024 9.08.47. Tällaisia 1–2 hehtaarin suuruisia hakkuuaukkoja tehdään Suomen metsiin vuosittain tuhansia. Täsmämetsänhoito huomioi tarkemmin metsäkuvioiden sisäisen vaihtelun. Kyseessä on täsmämetsänhoidon mallikohde, jossa metsänhoitotoimissa on vältetty tekemästä kaavamaisia massaratkaisuja. NÄINKIN SEN VOISI TEHDÄ Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin neljää puulajia. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Täsmämetsänhoidossa pyritään ottamaan metsän erityispiirteet aiempaa paremmin huomioon. naveromätästys TERVALEPPÄÄ KUUSTA JA TAMMEA Rehevimpään osaan aukkoa istutettiin tammea ja kuusta. Ne huomioivat metsäkuvion sisäisen vaihtelun, kuten kasvupaikan ravinteisuuserot ja muutokset kosteusoloissa
Kahden istutuskuusen jälkeen jätettiin yksi tyhjä mätäs koivulle. MUUALLA yhden metsähehtaarin sisästä löytyy usein kasvuedellytykset usealle puulajille. Täsmämetsänhoidon mallikohde ammattiopisto Livian havaintometsissä Paimiossa. KUUSTA JA KOIVUA kääntömätästys naveromätästys TAMMEA 10818_.indd 9 10818_.indd 9 2.7.2024 9.08.49 2.7.2024 9.08.49. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 9 TÄSMÄMETSÄNHOITO METSÄN kasvuolosuhteet vaihtelevat lyhyenkin matkan sisällä. MÄNTYÄ KUUSTA JA KOIVUA kääntömätästys naveromätästys Kuusenistutusalan sekaan jätettiin tyhjiä mättäitä joihin on tarkoitus saada luonnonsiemenistä nousevia koivuntaimia. Kuusen istutustiheys oli 1 200 tainta/ha. METSÄNHOITOTOIMET ovat samoja kuin ennenkin, mutta ne kohdistetaan tarkemmin metsän olosuhteiden mukaisesti. Vähiten vaihtelua on karuilla mäntymailla ja Pohjois-Suomessa. TÄSMÄMETSÄNHOIDOSSA huomioidaan metsäkuvion erityispiirteet yhden puulajin massaistutusten sijaan. Maanmuokkausmenetelmiä ovat alavimmissa osissa naveromätästys, muualla kääntömätäs ja kuivimmassa rinteessä laikutus
Pidetään metsän mahdollisuudet mielessä koko ajan eikä mennä totutulla bulkkiratkaisulla”, Salminen sanoo. Karun rinteen laikkuihin istutettiin mäntyjä. Talouden näkökulmasta oleellisimpia ovat valinnat kolmen pääpuulajin eli kuusen, männyn ja koivun suhteen. Täsmämetsänhoidolla haetaan parempaa tulosta metsätalouden, metsätuhoriskin, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden kannalta. ”Käytössä ovat hyväksi havaitut metsänhoitomenetelmät, mutta niitä sovelletaan pienipiirteisemmin. Tammen taimia sen sijaan joudutaan Paimiossakin suojaamaan suojaputkilla ja käsittelemään Trico-karkotteella etenkin hirvieläinten varalta. AJASSA 5.7.2024 10 Metsälehti.fi Luken tutkijan Janne Miettisen mukaan isot metsäyhtiöt ovat ilahduttavasti vieneet käytäntöön männyn ja kuusen sekaistutusta. Etelä-Suomessa kuusimetsän mäntysekoitus on esimerkiksi metsolle tärkeä piirre.” Luontaisille koivunsiemenille annettiin Paimion mallikohteella lisätilaa pienentämällä kuusentaimien istutustiheyttä. Eikö sekapuustoa synny automaattisesti. Männyn ja kuusen sekaviljely on jo hyvä askel eteenpäin. Kaivinkone ei kääntänyt maata kaikkialla samanlaisiksi mättäiksi, vaan alueen kosteimmissa ja rehevimmissä osissa tehtiin naveromätästystä, muualla kääntömättäitä ja karuimmassa rinteessä laikkuja. ”Tervaleppä on kiitollinen puulaji siinä mielessä, että sen ei pitäisi maistua niin tehokkaasti eläimille”, Metsäkeskuksen Salminen sanoo. ”Täsmämetsänhoidossa ajatus on saada oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille. Rinnemaan ja rehevämmän maaperän rajavyöhykkeelle istutettiin mäntyä ja kuusta sekaisin. Livian aikuisopiskelijat Johanna Riski ja Matias Lehtonen tarkistivat tammentaimien suojaputkia. Monimuotoisuutta lisäävät entisestään paikalle istutetut tammen ja tervalepän taimet. Entistä pienipiirteisempi toiminta puoltaa paikkansa useammasta syystä. Metsäkuvion kokonaispinta-ala säilyy samanlaisena, mutta tavoite on saada täsmämetsänhoidon avulla vaihtelua ja monipuolisuutta käsittelykuvion sisälle. ”Ajatus on saada oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille.” ”Loppuviimeksi tarkoitus on, että metsänhoito kehittyisi jonkin verran pienipiirteisemmäksi ja kohdennetummaksi kuin mitä se tällä hetkellä on”, kertoo projektipäällikkö Inna Salminen Suomen metsäkeskuksesta. Täsmämetsänhoidossa ei käytetä poppaskonsteja, vaan perinteisiä metsänhoidon keinoja uusimmalla tutkimustiedolla höystettynä. Täsmämetsänhoidolla haetaan metsänkasvatukseen lisää kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Janne Miettinen ja Metsäkeskuksen Inna Salminen esittelivät täsmämetsänhoidon mallikohdetta Paimiossa. Kuuselta tilaa muille puulajeille Täsmätoimilla pyritään irti nykyisin vallitsevasta toimintamallista, jossa toistetaan samoja kaavamaisia ratkaisuja laajoilla metsäalueilla. Täsmämetsänhoidon mallikohde tehtiin ammattiopisto Livian havaintometsiin Paimiossa. 10818_.indd 10 10818_.indd 10 2.7.2024 9.08.54 2.7.2024 9.08.54. Maanmuokkauksella tehtiin parhaat lähtökohdat eri puulajeille. Paimion mallikohteella vältettiin metsissä ongelmaksi noussutta kuusen ylivaltaa ja annettiin tilaa männylle ja koivulle kuusen kustannuksella. Kaikki lähti maanmuokkauksesta
Latvojen ei tarvitse olla viivasuoraan samassa tasossa, vaan sopivan etäällä kasvavat koivut voivat olla puolikin metriä istutuskuusia pidempiä. ”Jatkuvassa kasvatuksessa korostuu se, että hakkuutapojen eli poimintaja pienaukkohakkuiden toteutusta muokataan lähtöpuuston ja kasvupaikan mukaisesti. ”Maanmuokkaus tehdään keväällä ja yksivuotiaat kuuset istutetaan paikalle saman tien”, Männistö selittää. Kolme vuotta istutuksen jälkeen tehdyn taimikonraivauksen (varhaisperkaus) seurauksena syntyvät koivunvesat eivät enää tavoita istutuskuusia. Siemenistä syntyvät koivut kasvavat joka tapauksessa aluksi istutuskuusia nopeammin, mutta yllä kuvatulla menettelyllä puulajien pituusero ei venähdä missään vaiheessa liian suureksi. Hankkeessa tavoitellaan 25:tä mallikohdetta, jotka ovat esimerkkejä ilmaston ja luonnon kannalta hyvin suunnitelluista ja kohdistetuista metsätalouden toimenpiteistä. 3 ar tic le id 23 07 5 1 o 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Täsmämetsänhoidossa suunnitellaan tarkasti myös luontotoimet. Jos koivu perataan liian tarkkaan pois kuusten seasta, myöhemmin syntyvät koivut eivät enää pysy kasvussa kuusten perässä. Taimia voidaan kasvattaa samaa tahtia. Paimiossa kuusia istutettin totuttua harvempaan, vain 1 200 tainta hehtaarille. Kuusentaimien sekaan jätettiin tyhjiä mättäitä luonnonsiemenistä syntyviä koivuntaimia varten. Toisella jatkuvan kasvatuksen mallikohteella puusto oli selkeästi tasarakenteisempaa, joten siellä pienaukkojen teko toi toivottua vaihtelua metsän rakenteeseen ja loi tilaa taimien syntymiselle. Hanketta toteuttavat Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto ja Peimarin koulutuskuntayhtymä. Paimiossa tehtiin ennallistamistöitä, kun mallikohteen maanmuokkauksen tehnyt kaivinkone patosi samalla viereisin ojan, entisen purouoman. 58 no . Luken Sekava-hankkeesta saatujen tutkimustulosten perusteella nykytaimille riittää, että istutuskuusi saa luonnonsiemenestä syntyvään koivuun nähden etumatkaa kahden kasvukauden verran – ensimmäisen taimitarhalla ja toisen istutuskesänä. Koivunsiemenille on tyhjissä maanmuokkausjäljissä paljasta kivennäismaata itämispinnaksi”, sanoo väitöskirjatutkija Lauri Männistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Jonnekin taimia sikiää aina liiaksi, toisaalle jää harmittava aukko. Maanmuokkaus tehdään silti täyteen tiheyteen. Eikä arvokkaita lehtipuita, kuten tammea tai tervaleppää, saa suuremmassa mittakaavassa sekapuustoksi kuin metsänviljelyllä. AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 11 TÄSMÄMETSÄNHOIDON mallikohteella Paimiossa kuusta istutettiin tavanomaista harvempaan eli tiheyteen 1 200 tainta hehtaarille. Lasketaan kuusen istutustiheyttä ja saadaan tilaa sille, että koivu mahtuu paikalla kasvamaan. Kahden kuusen jälkeen istuttaessa jätettiin yksi mätäs tyhjäksi luonnonsiemenistä nousevia koivuntaimia varten. Kaivinkone tuli joka tapauksessa tekemään maanmuokkauksen istutusalalle, ja tunnin lisätyöllä kone sai padottua aikanaan ojaksi suoristetttua puroa. ”Se oli kustannustehokasta luonnonhoitoa”, Salminen sanoo. Täsmämetsänhoidon toimivuutta on kokeiltu hankeessa myös jatkuvan kasvatuksen metsissä. KUUSELLE ETUMATKAA KAKSI KASVUKAUTTA Täsmämetsänhoidon mallikohteella maata muokattiin kolmella tavalla. Metsän kasvatustavan valintakin on jo täsmätoimi. Luontotoimet onnistuvat myös Täsmämetsänhoito ei koske vain istutusaloja, vaan myös raivauksia ja hakkuita. Tällainen sekapuuston muodostuminen on kuitenkin hyvin sattumanvaraista. On toki totta, että jos suomalaiselle aukolle istuttaa pelkkiä kuusentaimia, siellä kasvaa muutaman vuoden kuluttua lukuisia luonnonsiemenistä nousseita puulajeja. Kuusen istutustiheydellä 1 200 tainta hehtaarilla koivun osuus tulee olemaan suuri. ”Kuulostaa fiksulta. 10818_.indd 11 10818_.indd 11 2.7.2024 9.08.59 2.7.2024 9.08.59. Luonto täydentää ja tarjoaa omaa täsmämetsänkasvatustaan. Toisessa jatkuvan kasvatuksen mallikohteessa oli jo valmiiksi niin paljon puuston kerroksellisuutta (eri-ikäisrakenteisuus), että alueella päästiin toivottuun lopputulokseen pelkillä poimintahakkuilla”, Salminen kertoo. Kosteimmilla paikoilla käytettiin kuvan naveromätästystä. ”Kriittistä pituuseroa on vaikea sanoa. Kuusi Siemenraudus Vesaraudus Kasvukausia kuusentaimen istutuksesta Pituus, cm 1 vuosi: rauduskoivun luonnonsiemenet itävät Kuusen istutus 3 vuosi: taimikon perkaus, vesakoivut syntyvät Lä hd e: Lu ke , Si lva Fe nn ica vo l. 100 200 300 400 500 600 700 800 Kuusi-rauduskoivutaimikon synty Istutuskuusten ja luonnonkoivujen pituusero ei kasva liian suureksi, kun rauduskoivun siemenet itävät vuoden kuluttua kuusentaimien istutuksesta. Kasvatustavan valinta on jo täsmätoimi Paimion istutusala on osa E-Täsmä-hanketta. Sekametsä syntyy, vaikka kuusia istutettaisiin hieman tiheämpään. Pieni pituusero koivun eduksi on kestävämpi tilanne kuin toisin päin. Tärkeää on, että taimikoissa aikaan saatu puuston ja luonnonhoitokohteiden monimuotoisuus ymmärretään säilyttää myös harvennushakkuissa vuosikymmenten kuluttua. Täsmämetsänhoidolla päästään myös entistä parempaan luonnon huomiointiin. Kaadettavien puiden valinta vaatii yhä silmää taimikonhoidon tekijältä”, Männistö sanoo. Paimion mallikohteen viereisessä kuusikossa ennallistettiin uudistamistöiden ohessa purouomaa. ”Sekapuustoisuus on säilytettävä taimikonhoidossa”, Salminen sanoo. Maata paljastuu koivunsiementen itämiseen laajemmalti vasta istutuskeväänä, joten kuusten sekaan syntyvä koivupuusto on pääosin peräisin istutusta seuraavasta koivujen siemensadosta. Oikein tehty maanmuokkaus takaa, että tyhjiin mättäisiin syntyvien koivujen ja istutuskuusien välille jää sopiva muutaman metrin etäisyys
En ole uskaltanut JATKUUKO HINTARALLI. ”Hitaasta elpymisestä huolimatta puuntuonnin paluu menneiden vuosien tasolle ei näytä todennäköiseltä ainakaan lähivuosina.” Syksy ihan kysymysmerkki Junnikkala Oy:n metsäjohtaja Jussi Joensuu ei sano hintahuipuista juuta eikä jaata, mutta toteaa, että sahatavaran hinnannousu syvästä kuopasta tapahtui vuoden alkupuoliskon aikana. ”On ihan kysymysmerkki, jatkuuko nousu. Edellytyksiä erilaiseen vuoteen Metsäekonomisti Olli Korhonen Pellervon Taloustutkimuksesta pohtii, että luultavasti vuoden hintahuippu jo oli tai on lähiaikoina. Kantohintojen nousun odotetaan ainakin loiventuvan, mutta kuitupuun hyvä veto saattaa ylläpitää nousutunnelmaa. Tänä vuonna nousun taittumiselle on ainakin teoriassa vielä suuremmat paineet, sillä nousukulma viime vuoden viimeisen neljänneksen aallonpohjasta on ollut erityisen jyrkkä. Havutukin inflaatiolla oikaistut reaalihinnat nousivat kuitenkin finanssikriisiä edeltäneessä vuoden 2007 korkeasuhdanteessa hetkellisesti lähes 20 prosenttia korkeammalle. Talvileimikoiden ostot isommassa mitassa ajoittuvat myöhempään syksyyn ja alkutalveen. Tämä vuosi saattaa olla toisenlainen. Jotenkin asia liittyy pystyvarastojen väliarviointiin ja siihen, että alkukesän kiivaalla ostotahdilla pyritään varmistamaan, että syksyllä on korjattavaa. 10819_.indd 12 10819_.indd 12 2.7.2024 9.15.52 2.7.2024 9.15.52. ”Markkinatilanne on sellainen, ettei yllätä, jos kehitys ei noudata täysin edellisten vuosien kaavaa.” Etenkin sahatavaramarkkinoilla on epävarmuuksia, mutta sellun hinnan piristyminen on valopilkku. Miksi hintahuippu osuu juhannuksen alle, siihen ei ole tyhjentävää vastausta. ”Tarjonnan niukkuus pitää hintoja korkealla.” M IK KO RI IK IL Ä Taipuuko tai taittuuko. ”Tällä hetkellä näyttää, että nousu ei jatku ainakaan lähikuukausina ja nykyisellä tukin hinnalla tilanne on sahurille erittäin tiukka.” Junnikkalalla osa ostoväestä on töissä heinäkuussa ja ostolistalla ovat edelleen etenkin kesäkohteet. PUUKAUPPA & TALOUS 5.7.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN PUUMARKKINOILLA alkukesä on mennyt nimellisiä hintaennätyksiä puhkoessa. Muutamana viime vuonna kantohintojen nousu on katkennut lomakauteen. Syksyllä kaupankäynti alkaa painottua talvileimikoihin, jotka ovat vaikeammin korjattavia, ja usein myös pitempi metsäkuljetusmatka syö kantohintaa. Juhannusviikko on tavannut olla myös kantohintojen huippuviikko. Myös Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun johtaja Tapio Kylmäselle syyskausi on enemmän kuin vaikeasti ennustettava. Jos ostot ovat sujuneet hyvin, ostopainetta voidaan höllätä
44,84 . .. 78,99 . .. 31,94 . 61,80 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,90 . Ensiharvennus 56,97 . 27,83 . .. 51,50 . 32,84 . nousussa . 39,58 . .. 33,45 . 33,98 . 40,02 . 69,13 . 26,35 . 43,17 . 50,57 . 23,70 . .. .. .. 70,22 . .. 34,51 . 37,58 . Harvennushakkuu 70,54 . 41,05 . 35,32 . 31,08 . 25,93 . ”Sellaisia viestejä on, että vienti ja rakentaminen eivät vielä isosti elvy tänä vuonna. 33,42 . 34,92 . .. 51,48 . 33,29 . 34,23 . Uudistushakkuu 82,19 82,28 . .. 31,10 . 32,74 . 70,57 . .. 52,22 . 30,72 . 28,90 . .. 40,40 . Harvennushakkuu 75,21 . 34,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,61 . .. 37,84 . 31,69 . .. 34,70 . .. 49,22 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 42,01 . 47,03 . 63,87 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 034 526 Puukauppamäärä vko 25, m 3 antaa metsänomistajille minkäänlaisia suosituksia.” Kylmäsen tuntuman mukaan kysymysmerkki on tukilla isompi kuin kuidulla, jonka nousulle on paremmat edellytykset. 24,86 . Hankintahinnat .. 33,54 . 26,41 . 70,23 . .. .. 77,98 . 26,63 . 32,70 . 43,86 . Uudistushakkuu 78,59 78,63 . 61,20 . .. 31,71 . 33,60 . 32,83 . .. 35,40 . 33,15 . 30,42 . 35,19 . 51,20 . .. 48,07 . .. 39,49 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,80 . 39,20 . 53,73 . .. 32,00 . .. .. 83,05 . 27,36 . 83,10 . .. 22,11 . ”Hillitsemme itseämme” Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Palmroth uskoo, että hintakäyrät menevät entisen kaavan mukaan tänäkin vuonna. nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 84,32 . 31,53 . 63,82 . Uudistushakkuu 84,37 . 33,45 . .. Ensiharvennus 54,72 . 73,89 . 40,97 . Ensiharvennus 50,49 . 28,13 . Uudistushakkuu 83,78 . 31,98 . 50,80 . Uudistushakkuu 82,69 . 32,03 . 31,35 . .. 27,04 . 38,47 . 25,17 . .. .. 60,76 . 39,04 . 26,39 . 31,51 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,14 . 79,88 . 78,44 . .. .. 39,56 . Uudistushakkuu 71,88 . 43,97 . 35,04 . 40,47 . 76,02 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Ensiharvennus 63,54 . 58,37 . Hinnannousu loiventunut ”Tuntuma on, että tukilla hinnannousu on tasaantunut, mutta kuitupuulla se on jatkunut”, tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:n metsälinjalta sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,73 . 70,67 .. 72,86 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,20 . .. .. nousussa . 39,50 . 41,46 . 75,02 . 32,91 . 29,62 30,29 28,24 36,85 36,73 Ensiharvennus 55,63 . 31,64 . 34,15 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,75 . 52,04 . Harvennushakkuu 73,46 . 32,35 . 33,04 . 29,15 . 42,01 . 52,09 . 31,85 . 39,97 . .. 74,99 . nousussa . 40,24 . AJASSA 5.7.2024 Metsälehti.fi 13 . 34,36 . 61,07 . 72,92 . .. 69,63 . .. 38,67 . .. 38,57 . 68,13 . .. 32,00 . 51,03 . .. 46,69 . 83,77 . 38,64 . .. 27,67 . 25,50 . 40,88 . .. 83,86 . ”Myös tarjonnan niukkuus suhteessa kysyntään pitää hin10819_.indd 13 10819_.indd 13 2.7.2024 9.15.56 2.7.2024 9.15.56. .. 28,54 . 25,48 . . 72,75 . 31,65 . 26,92 . 84,61 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo . 31,97 . 35,00 . nousussa . 40,23 . 84,13 . 26,99 . Harvennushakkuu 65,75 . Milj. 33,22 . .. 40,33 . .. 66,68 . 66,92 . 33,43 . 35,26 . .. 33,05 . 46,96 . . 25,36 . 26,42 . 23,78 . 34,67 . Koronlasku ei ehdi vaikuttaa ja kuluttajien investoinnit ovat ainakin Euroopassa vähäisiä.” Karttunen on yhtä mieltä sahureiden kanssa, että tukin hinta on varsin korkea suhteessa sahatavaraan. 73,87 . . 52,20 . 42,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,44 . .. 33,01 . Harvennushakkuu 73,41 . .. 30,62 . Uudistushakkuu 80,97 . .. 84,13 . .. 34,22 . nousussa . 61,43 . 54,65 . 31,76 . .. 50,18 . 23,91 . .. .. 59,78 . 27,03 . 79,36 . 42,22 . .. 51,17 . 63,60 . 57,51 . 32,81 . 51,76 . Hankintahinnat .. 51,19 . .. 52,98 . Hankintahinnat 77,61 . .. Hankintahinnat 78,42 . ”Nyt hillitsemme itseämme ja katsomme, miten markkina lähtee soljumaan.” Ostotoiminta ei ole lomalla, vaan toimii tuuraajien ja harjoittelijoiden voimin. 24,42 . . Hankintahinnat 75,05 . .. 21,28 . Harvennushakkuu 73,80 . 38,15 . Harvennushakkuu 75,83 . 50,05 . .. 83,21 . 84,61 . 41,27 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . .. 46,26 . .. .. 30,98 37,29 37,10 Ensiharvennus 56,20 . nousussa . Hankintahinnat 80,54 . Hankintahinnat .. 27,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,38 . 47,35 . 34,03 . 42,72 . Puukauppaa käydään nyt kuiduttavan teollisuuden vedolla, mikä on näkynyt kuitupuun jyrkkänä hinnannousuna, ja vaikutukset yltävät myös tukin hintatasoon. Ensiharvennus 62,18 . 74,27 . Alkuvuoden kauppamäärät ovat kymmenisen prosenttia viime vuotta matalammat. 34,03 . 48,11 . 69,76 . 33,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,35 . nousussa . 39,15 . nousussa . ”Kun lomakausi alkaa, niin ostovolyymit lähtevät laskuun ja se hillitsee myös hintoja.” Palmroth sanoo Harvestian varastotilannetta hyväksi. 41,14 . .. 34,58 . .. 44,91 31,10 .. .. Hankintahinnat .. 34,60 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 44,25 . .. 73,62 . 81,33 . 33,42 . Hankintahinnat 78,43 . 35,19 . .. .. .. .. 59,24 . 73,43 . 37,24 . 35,85 . 36,88 . 74,38 . Uudistushakkuu 83,29 . 35,68 . 41,05 . 26,10 . .. .. .. 42,74 . Harvennushakkuu 72,06 . 38,85 . 26,68 . 33,67 . .. 81,12 . Uudistushakkuu 82,84 . .. 43,80 . 27,13 . 76,60 . Harvennushakkuu 73,84 . Ensiharvennus 56,88 . .. Ensiharvennus 51,40 . 34,21 . 31,60 . .. 54,69
Eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, Maanmittauslaitokselta kerrotaan. Kaikkien metsäyhtiöiden kuitupuun käyttöönkin suhteutettuna määrä tarkoittaa huomattavaa, 3-4 prosentin supistusta. Päätehakkuun puoliväliin yhdeksättäkymppiä kohonnut havutukki ylitti myyjän odotukset. Se on saman verran kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/ m 3 yhteensä, € Päätehakkuu Kuusitukki 26 85 2 210 Mäntytukki 2 84 168 Havupikkutukki 4 43 172 Havukuitu 38 35 1 330 Koivukuitu 190 33 6 270 Hakkuutähde 63 4 252 Harvennus Havutukki 3 74 222 Havupikkutukki 4 40 160 Havukuitu 7 31 217 Koivukuitu 7 30 210 Havuranka, karsittu 140 23 3 220 Yhteensä 484 14 431 (ainespuu 281 m 3 , energiapuu 203 m 3 ) ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Seuraavaksi vilkkainta metsäkauppa oli Lapissa, noin 130 kappaletta. Metsänomistaja hoitaa ennakkoraivauksen omana työnä. Metsätilojen kauppa on hidastunut Myös reaalihinnat ovat laskeneet. Metsähehtaarin nimellishinta oli alkuvuonna keskimäärin 3 800 euroa. Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 400 euroa. Seuraavaksi eniten metsähehtaarista joutui maksamaan Pirkanmaalla, noin 6 000 euroa hehtaari. Vertaaminen oli vaikeaa, koska kertymä on erilainen vaihtoehtoisissa kuitupuun, karsitun rangan ja kokopuun korjuissa. Paras tarjous tuli integraatilta, joka korjaa harvennuksen karsittuna rankana. Lapissa solmittujen tilakauppojen määrä on viime vuoden alkupuoliskon tasolla”, kertoo Maanmittauslaitoksen asiantuntija Esa Ärölä tiedotteessa. Kohde on peltotien takana ja tien oletetaan kantavan kuivan kesän aikana, mikä on myös korjuuaika. ”Puuvirrat suunnattiin uusiksi ja varastoja kasvatettiin sekä tehtailla, terminaaleissa että tienvarsilla etenkin Pohjois-Suomessa. Metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo sydämen käyneen kurkussa, mutta seisokista selvittiin ilman toiminnan ja puukaupan häiriöitä. ”Hinnanlaskua on jarruttanut kuluvan vuoden alusta jatkunut tukkija kuitupuun hinnan nousu”, Ärölä jatkaa. Viime vuoden keskivaiheilla metsän nimellinen keskihinta oli korkeimmillaan, sen jälkeen hintataso laski hieman vuoden loppua kohden. M ET SÄ G RO U P JUSSI COLLIN METSÄTILAKAUPPOJEN lasku on jatkunut alkuvuonna. Tammi-toukokuussa tehtiin kaupat 1 440 metsätilasta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Kauppamäärien kehitys vaihteli eri puolilla maata. Vaikutus leviää maantieteellisesti laajalle ja ajallisesti pitkälle.” Kemi käy taas Kaasuräjähdyksen puukauppavaikutukset laimenevat laajalle. Reaalihinnat laskussa Tilojen reaalihinnat ovat kuitenkin laskeneet inflaation verran eli noin viisi prosenttia. Lisäksi karsittuun rankaan liittyi ennakkoraivausvelvoite. Lähes yhtä kallista metsä oli Varsinais-Suomessa. Seisokki leikkasi puunkäyttöä noin 1,5 miljoonalla kuutiometrillä, mikä on lähes kuusi prosenttia yhtiön kotimaan puunhankinnasta. Maanmittauslaitoksen tilastoinnissa metsätilakauppa tarkoittaa pelkästään metsää sisältävää yli kahden hehtaarin tilaa. 5.7.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA Pohjois-Pohjanmaalla myytiin kesäkuun puolivälissä yhteensä neljän hehtaarin sekalainen hakkuu – puolisen hehtaaria päätehakkuuta, mutta suurin osa metsitettyä tai itsestään metsittynyttä peltoa energiaharvennuksena tai suojuspuuhakkuuna. Myyjä laati hakkuusuunnitelman itse sekä pyysi ja myös sai tarjoukset kolmelta ostajalta, integraateilta ja energiapuuta painottavalta yhtiöltä. Kauppojen määrä nousi 22 prosenttia suhteessa viime vuoden alkupuoleen. ”Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 250 kappaletta. Kalleinta metsä oli Päijät-Hämeessä noin 6 800 euroa hehtaari. Tosin siellä tehtiin alkuvuonna vain 21 kauppaa. Kemin biotuotetehdas tuottaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua. Meillä metsätilakauppa käy! 10819_.indd 14 10819_.indd 14 2.7.2024 9.15.57 2.7.2024 9.15.57. Puoliväliin yhdeksättäkymppiä MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUPIN Kemin biotuotetehtaan maaliskuisen kaasuräjähdyksen korjaustyöt valmistuivat juhannukseksi ja tehdas on palannut tuotantoon
Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Kemi käy taas Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/ m 3 yhteensä, € Päätehakkuu Kuusitukki 26 85 2 210 Mäntytukki 2 84 168 Havupikkutukki 4 43 172 Havukuitu 38 35 1 330 Koivukuitu 190 33 6 270 Hakkuutähde 63 4 252 Harvennus Havutukki 3 74 222 Havupikkutukki 4 40 160 Havukuitu 7 31 217 Koivukuitu 7 30 210 Havuranka, karsittu 140 23 3 220 Yhteensä 484 14 431 (ainespuu 281 m 3 , energiapuu 203 m 3 ) 10819_.indd 15 10819_.indd 15 2.7.2024 9.15.58 2.7.2024 9.15.58. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. PUUN HINTAA NOSTAVAT myös EU:sta tulevat paineet hakkuiden vähentämiseen. ”Jermac vuoden valoisempaan aikaan kuitupuukuorman kanssa Pielisjoella.” juhajns 10820_.indd 16 10820_.indd 16 2.7.2024 9.19.57 2.7.2024 9.19.57. Vaikka sota loppuisi Ukrainassa, Venäjällä pitäisi tapahtua ihmeitä, että vastuullisuutta korostava metsäteollisuus voisi ostaa sieltä puuta. Kuusitukista on viime päivinä maksettu parhaimmillaan vain 85 euroa ja mäntytukista vähän vähemmän. Ilmastoja ympäristö ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hakkuiden vähentäminen on ainoa riittävän suuri keino, jolla Suomen hiilinielut voidaan saada EU:n vaatimalle tasolle. Se on tehnyt reaalihinnoinkin laskien ennätyksiä. Siten myös metsäasiat etsivät uusia kiinnostuneita, kun metsänomistajille tärkeisiin valiokuntiin nimetään uudet henkilöt. Moni aiemmin metsäasioita ajanut meppi (europarlamentaarikko) ei jatka EU-parlamentissa. Sahojen taloutta on paikannut energiantuotantoon menevien sivuvirtojen hintojen nousu. Metsänomistajilta meni sivu suun metsäteollisuuden edellinen korkeasuhdanne korona-aikana. 5.7.2024 16 Metsälehti.fi VIIME PÄIVINÄ ON UUTISOITU historiallisen korkeista raakapuun hinnoista. Kiinassakin sellutonnin hinta on noussut vuodessa yli 15 prosenttia. Suurista metsäyhtiöistä Metsä Group on näin tehnytkin investoimalla rajusti Kemiin, Raumalle ja Ääneskoskelle. Samalla rakennusvelka on maailmalla kasvanut, ja kun sitä aletaan purkaa, uudet jättisahat Raumalla, Kärkölässä ja Oulussa tekevät kovaa tulosta. Metsälehti ilmestyy seuraavan kerran vasta elokuussa. Nyt orastaa uusi, ja merkit viittaavat siihen, että tästä vuodesta voi tulla vielä hyvä puukauppavuosi. UUDET MEPIT PALJON VARTIJOINA ENNÄTYKSEEN VIELÄ MATKAA Uusi EU-parlamentti kokoontuu ensimmäiseen täysistuntoona 16.–19. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hänen EU-ryhmässään Renew Europessa on monenkirjavaa edustajaa, mutta Katainen on onnistunut neuvottelemaan itselleen ryhmän sisällä vaikuttavia tehtäviä. Metsäjättien maksukykyä tukee se, että Euroopassa sellusta maksetaan liki 1 500 euroa tonnilta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kuusitukin inflaatiokorjattu kantohinta kävi kuitenkin nykyrahassa yli sadassa eurossa ja mäntytukin 99,50 eurossa kuutiolta finanssikriisin alla vuonna 2007 (s. Metsänomistajien kannalta myönteistä on, että maatalousvaliokunnassa monia merkittäviä näyttöjä kerännyt Elsi Katainen jatkaa. EU-parlamentin vasemmistoryhmät ovat katsoneet metsiä pitkälti suojelun kautta. heinäkuuta Ranskan Strasbourgissa. Metsälehden laskelmien mukaan markkinoilta puuttuu Suomessa 15 miljoonaa kuutiota puuta, kun kaikki tuotantolaitokset pyörivät täydellä kapasiteetilla. L u o n n o n v a r a k e s kus (Luke) ennusti kesäkuussa maailmantalouden elpymisen ja koronlaskujen lisäävän erityisesti kartongin, paperin sekä sellun kysyntää ja vientiä. Viimeistään silloin syntyy raakapuun todellisia hintaennätyksiä. Maaseudun kannalta tuttuja kasvoja ovat myös entinen meppi Merja Kyllönen, eduskunnassa metsäkirjauksia edistänyt Katri Kulmuni sekä edellisen kauden edustaja Eero Heinäluoma. LI IN A KJ EL LB ER G Kaikkia suomalaismeppejä tarvitaan, jotta metsäkeskustelua ei käydä jo metsänsä hävittäneiden maiden johdolla, kirjoittaa kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala. Verkkosivuillamme (metsalehti.fi) ilmestyy kuitenkin kesälläkin tuoreita metsäalan uutisia päivittäin. Metsäasioiden tuntijoina tunnetut Mauri Pekkarinen, Petri Sarvamaa ja Nils Torvalds jättäytyivät pois vaalikamppailusta. Puusta tulee nykyistäkin niukempi raaka-aine, josta teollisuus joutuu maksamaan entistä enemmän. Sahateollisuus valittaa tukin hinnannousun ja sahatavaran hinnan laskun ilkeästä yhtälöstä. ENERGIAPUUN KOVA KYSYNTÄ on nostanut kuitupuun hintaa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI EU-PARLAMENTISSA ALOITTAVAT kesällä uudet edustajat. 12). Raaka-aineen hinnannousu pakottaa metsäyhtiöt tehostamaan tuotantoaan ja nostamaan jalostusastetta. Järjestäytyminen alkaa heinäkuussa, ja vaikutusvaltaisista valiokunnista käydään kisailua. Hakkuita tulee leikkaamaan myös uusi ennallistamisasetus. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Havutukin todellisiin ennätyksiin on siis vielä matkaa
Metsänomistajien kannalta on tärkeää, että myös vasemmistoja demariryhmissä olisi metsien monipuolisen käytön puolestapuhujia. Lopulta virtaus vähenee liruksi. Täsmätoimet onnistuvat, kun suunnittelussa yhdistetään ammattilaisten tietokoneilla oleva metsävaratieto ja metsänomistajan päässä olevat tiedot oman metsän erityispiirteistä. Kumpi ompi tärkeämpää: avoin vesistö vai ruovittunut ja umpeenkasvava suojavyöhyke?” R.Ritva ”Se vastaus riippuu keneltä kysyy. Yksin ei kuitenkaan pääse pitkälle. 8–11) kerrotaan täsmämetsänhoidosta, joka ratkoo kuusiongelmaa ja lisää metsänkasvatuksen kestävyyttä sekä monimuotoisuutta. MARIA POHJALA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE MTK:SSA KANSAINVÄLISTEN METSÄASIOIDEN ASIANTUNTIJANA. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Metsänomistajien kannalta paljon on kiinni siitä, kuinka vaikutusvaltaisia tehtäviä mepit saavat. Vaikka suurimmat ryhmät EPP ja S&D ovat edelleen pääosassa kompromissien syntymisessä, uusilla ryhmittymillä tulee olemaan suuri merkitys sille, millaisia metsäisiä päätöksiä tuleva europarlamentti saa aikaan. Jos joku metsäammattilainen vielä tarjoaa uudistamisvaihtoehdoksi pelkkää mätästystä ja tiheää kuusenistutusta kolmelle hehtaarille, ohjatkaa saman tien ovesta ulos. OLEN seissyt juttukeikoillani liian monta kertaa kuusentaimikossa murehtimassa näkymän tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa. Lähtökohdan pitäisi jo olla selvä. Se, onko täsmämetsänhoidosta käytäntöön, ratkeaa puukauppatilanteissa. Täsmämetsänhoito vaatii aiempaa tarkempaa metsäsuunnittelua, mutta ei poppaskonsteja. Toki metsälaki on näissä tapauksissa määräävä.” Metsuri motokuski ”Vähätkin maa-ainekset huuhtoutuvat purojen ja norojen lähistöltä vesistöön, kun sekä kaatuneiden puiden juurakot että sen alta paljastunut maa ovat alttiina eroosiolle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Onko sinulla kesämökkiä. Täällä pk-seudulla ainakin Helsingissä ja Espoossa on raivattu puronvarsia ja siinä meni ainakin väliaikaisesti kuningaskalastajalinnun talvehtimispaikat.” A.Jalkanen ”Nämä suojavyöhykkeet ovat osa luontojärjestöjen vallankäyttöä, eivät useinkaan biologisesti perusteltuja. Vuoden 1948 ilmakuvissa kaikki nämä rannat oli raivattu ja molemmin puolin uomaa kulki uittomiesten polut. Se ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii vaivannäköä ja epämukavuusalueelle menemistä. Pajukot röyhistyvät rannoilla aina jokeen asti tukkien kaiken näkyvyyden ja umpeuttaen joen täysin. Tavoitteena ei ole kymmenen erikoispuulajin istuttaminen. Yksittäinen meppi voi nostaa kahdenvälisissä tapaamisissa hänelle tärkeitä teemoja keskusteluun, vaikka EU-puolue ajattelisikin asiasta eri tavalla. Samaan aikaan hyvä yhteistyö muiden maiden metsämeppien kanssa on välttämätöntä. Kaupanteon sivutuotteena sovitaan metsän uudistamistoimista ja hoitotöistä. i Sidotko vihdan/vastan vitsaksella. Jos on valmis tekemään omannäköistä politiikkaa ilman, että seuraa oman EU-ryhmänsä linjaa, vaikuttavuutta voi kasvattaa kansallisesti tärkeissä asioissa. Uusilla mepeillä on mahdollisuus olla täyttämässä väistyneiden metsätietäjien jättämää tyhjiötä, ja uudelleenvalitut mepit voivat vahvistaa oman EU-ryhmänsä metsätietämystä viesti kerrallaan. Järkevää olisi joko jättää hyvin toimiva suojakaista tai sitten luoda sille edellytykset hakkaamalla isot puut pois ja istuttamalla esimerkiksi tervaleppiä.” Timppa ”Kyllähän metsälaki määrittää metsälakikohteille suojavyöhykkeen. Nyt nämä samat paikat ovat kulkukelvottomia, ryönää ja kaatuneita puita täynnä olevia ryteikköjä.” Visakallio ”Saisi joku teistä tehdä HS:iin mielipidekirjoituksen ja laittaa yllä olevia ajatelmia sinne rungoksi. Kiinnostavaa on, että tällä kertaa EU-puoluekartalla kymmenen prosenttia mepeistä on EU-ryhmien ulkopuolelta, ja he voivat toimia sekä oikeistoettä keskusta-vasemmistokoalition kanssa. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 36% Kyllä 64% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Suojavyöhykkeiden vaikutukset Helppoheikit ovesta ulos ”Metsälehti Makasiinissa (4/2024) oli kysymyksiä suojavyöhykkeiden vaikutuksesta purojen ja vesistöjen varsilla. Yleensä se on keskimäärin valtapuun pituus. Metsäasioissa suomalaisiin luotetaan. EU-PARLAMENTIN SUURIN RYHMÄ EPP on nostanut perinteisesti agendalleen metsäasioita. Mielenkiintoista on, että metsälaki määrittää esimerkiksi purolle tai norolle oman suojavyöhykkeen (puunpituuden) mutta sertifikaatti määrittää joko 10 m tai yli 20 m. Kunhan kammataan läpi männyn, kuusen, koivun ja muutaman muun lehtipuulajin kasvuedellytykset. Vaikka uusien suomalaisten EPP-edustajien osaaminen painottuu nyt vahvasti turvallisuuspolitiikkaan, suomalaisten EPP-meppien joukosta tulisi löytyä myös metsäasioiden puolustajia. Komissio tulee esittämään varmasti uutta metsälainsäädäntöä, ja mepit ovat portinvartijoita sille, millainen lopputulos aloitteista syntyy. Joen yli kaatuu juurakkoineen isoja tukkipuita. Metsälain mukaan ne saisi usein kaataa, muttei serttien. Kaikkia meppejä tarvitaan, jotta metsäkeskustelua ei käydä jo metsänsä hävittäneiden maiden johdolla. Onko kukaan ymmärtänyt, millaista ruovittumista ainakin pieniin jokiin vyöhykepakko aiheuttaa. Koska monella suomalaismepillä on kokemusta korkeista poliittisista viroista, he voivat saada myös EU-parlamentissa tärkeitä tehtäviä. Jos suomalaiset eivät osallistu aktiivisesti EPP:n sisäiseen metsätyöhön, päätöksiä tehdään muiden EU-maiden kesken, mikä voi vinouttaa keskustelua metsistä ja niiden käytöstä. Sertifikaatti sitten määrittää selkeämmät metrimäärät. Tämän lehden pääjutussa (s. Saataisiin 2020-luvun metsänomistajan reaalitodellisuus paremmin esille.” Petkeles 10820_.indd 17 10820_.indd 17 2.7.2024 9.19.59 2.7.2024 9.19.59. EPP-ryhmäläiset ovat viime vuosina napanneet vaikutusvaltaisia paikkoja niin valiokunnissa kuin metsälainsäädäntöjen raportoijinakin. Kun tehdään reilu aukko ja kaikki isot puut poistetaan, ei huuhtoutuminen pääse vauhtiin. 5.7.2024 Metsälehti.fi 17 Samaan aikaan vasemmistosiiven EU-ryhmä ei kuitenkaan ole ollut puolue, jonka kanssa moni olisi halunnut tehdä kompromisseja. Vanhoja sekä uusia kumppaneita tarvitaan, jotta emme jää metsäasioissa alakynteen. Sitä ei ole aina Suomen metsänhoidon historiassa nähty. Äkkiä vain uutta puuta tilalle.” Suorittava porras ”Kotikylillä on melko runsaasti entisiä uittoväyliä, pieniä jokia sekä puroja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ryhmään kuuluva meppi voisi tehdä itsenäisiä päätöksiä. SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN kannalta uusilla mepeillä on paljon vastuuta
Lehtipuustoa ja kuollutta puuta on tavanomaista enemmän. ”Jos on kerroksellisuutta, monilajisuutta, ikävaihtelua, lahopuujatkumoa, se kertoo siitä, että aivan äsken ei ole hakkuita tehty ja luonnontilaisuuden kaltaisuutta on olemassa”, Partanen kertoo. Vielä äsken noron uoma oli leveämpi ja näkyvissä oli selkeä kaivupenkka. metsälaissa nimetyistä, se ei vielä tee siitä lakikohdetta. Lehväsammalet viihtyvät kosteissa ja varjoisissa elinympäristöissä, kuten lehdoissa. Sekä noron lähimetsä että lehtolaikku ovat metsälailla suojattuja elinympäristöjä. Tällä norolla säilytettäviä ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohteen pitää erottua selkeästi ympäröivästä metsäluonnosta, olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen sekä pienialainen tai taloudellisesti vähämerkityksellinen. Noron suojavyöhyke ulottuu kummankin puolen valtapuuston keskipituuden levyiseksi. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 5.7.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT ”TÄSSÄ tämä alkaa muuttua metsälakikohteeksi: sanikkaisia, hiirenporrasta, korpi-imarretta.” Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen harppoo noron viertä Teiskossa Tampereella. Helpompaa ja monesti kannattavampaa on hakea kohteelle ympäristötukea. Niitä löytyy monesti metsälakikohteilta. Nämä kaikki ovat metsälakikohteen tunnuspiirteitä. Nyt kaivuujälkiä ei enää näy, vaan vesi mutkittelee ja virtaa luontaisessa uomassaan. Noroa ympäröi pienialainen lehtolaikku, ja kasvillisuus eroaa selkeästi ympäröivästä talousmetsästä. Kullekin elin ympäristölle on omat vaateensa, ja lisäksi laissa on neljä yleiskriteeriä, joiden pitää täyttyä. ”Uusia metsälakikohteita löytyy vuosittain.” Jarkko Partasen jalkojen juuressa virtaa noro, jonka välitön lähimetsä on kummankin puolen metsälailla suojattu. Luonnontilaisen kaltainen ja pienialainen Vaikka elinympäristö olisi yksi LAILLA SUOJATTU Metsälakikohteilla pienikin toimenpide vaatii metsänkäyttöilmoituksen. Ei haittaa, vaikka pieniä pätkiä purosta tai norosta olisi oikaistu 10821_.indd 18 10821_.indd 18 2.7.2024 9.21.24 2.7.2024 9.21.24. Metsälaki turvaa seitsemää eri monimuotoisuuden kannalta merkittävää elinympäristötyyppiä. Laki edellyttää, ettei niiden ominaispiirteitä heikennetä metsien käsittelyssä
Näillä näkymin ympäristötuet otetaan käsittelyyn lokakuussa. Karttamerkit, kuten jyrkänne tai mutkitteleva puro, voivat osoittaa metsälakikohteen. 10821_.indd 19 10821_.indd 19 2.7.2024 9.21.42 2.7.2024 9.21.42. Osa jyrkänteestä on liian matalaa, osa turhan loivaa ja puusto tasarakenteista. Sitten katse osuu jyrkkään kallioseinämään, jossa kasvaa järeitä haapoja ja edellisestä hakkuusta on selvästi aikaa. YMPÄRISTÖTUKEA HYVIN SAATAVILLA Jarkko Partanen on työskennellyt metsälakikohteiden parissa runsaat 20 vuotta. MINIMIKORVAUS on 500 euroa ja maksimi 300 000 euroa per sopimus. Tällainen toimenpide on esimerkiksi yksittäisten puiden poisto. Noro tosin kulkee useamman tilan halki, eivätkä kaikki maanomistajat ole tukea hakeneet. KARUKKOKANKAITA puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Metsälain tulkintasuositus löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta. LEHTOja ruohokorvet, yhtenäiset metsäkorteja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset joutoja kitumaan suot sekä luhdat 3. Eri-ikäinen talousmetsiä runsaampi lahopuun määrä kielii kohteen olevan luonnontilaisen kaltainen. ”Uusia metsälaki kohteita löytyy vuosittain ja ihan jopa merkittäviä määriäkin. Taloudellisesti vähäiseksi haitaksi katsotaan alle 3 000 euron menetys. LÄHTEIDEN, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. Mikäli menetykset ovat tätä suuremmat, maanomistajalla on mahdollisuus hakea poikkeuslupaa kohteen käsittelyyn. Lisäksi on oltava erityisen varovainen, ettei käsittelyssä lipahda metsärikkomuksen puolelle. METSÄSTÄ 5.7.2024 Metsälehti.fi 19 KYMMENEKSI VUODEKSI SUOJELUUN YMPÄRISTÖTUELLA metsälakikohde suojellaan kymmeneksi vuodeksi. OHJEET ympäristötuen hakemiseen sekä hakulomake löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta www.metsakeskus.fi. TUKI on puunmyyntitulojen mukaisesti verotettavaa tuloa. Lakikohteeksi kelpaavan jyrkänteen keskimääräisen korkeuden tulisi olla vähintään 10 metriä. Metsäkeskus suositteleekin rajaamaan metsälakikohteet hakkuiden ja toimenpiteiden ulkopuolelle. Näinkin pieni voi olla metsälakikohde. Uusia lakikohteita löytyy jatkuvasti Metsäkeskuksen rekisterissä on kaikkiaan lähes 146 000 metsälakikohdetta, ja niiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 81 000 hehtaaria. pinta-ala, puuston hakkuuarvo sekä kuolleen puun määrä. YMPÄRISTÖTUKEEN on budjetoitu tänä vuonna noin 12,3 miljoonaa euroa. Pienialaiseksi on tulkittu kohteet, jotka ovat maksimissaan kahden hehtaarin laajuisia. Tampereen Teiskossa sijaitsevan noron lähimetsiin on tehty ympäristötukisopimus. Jokaisesta toimenpiteestä, jopa yksittäisen tuulenkaadon korjuusta, on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. JYRKÄNTEET ja niiden välittömät alusmetsät 7. Metsään.fi-palvelusta voi tarkistaa, löytyykö omalta tilalta tiedossa olevia metsälakikohteita. REHEVÄT lehtolaikut 4. KORVAUKSEN suuruuteen vaikuttavat mm. Muista metsänkäyttöilmoitus Metsälaki antaa lakikohteilla mahdollisuuden varovaisille toimenpiteille, jotka eivät vaaranna elinympäristön ominaispiirteitä. Muusta ympäristöstä selkeästi erottuvat sanikkaiset paljastavat noron uoman paikan. METSÄKESKUS myöntää tukea kaikille puustoisille metsälakikohteille. tai perattu. ”Varoja on nyt hyvin käytettävissä ja ympäristötukimahdollisuus kannattaa hyödyntää. Kannattaa olla yhteydessä metsäalan toimijaan, mikäli on tällaisista suojelumahdollisuuksista kiinnostunut”, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta kannustaa. Edellisestä metsien käsittelystä on jo tovi aikaa. Nettomäärä on ollut kasvussa viime vuosina jo pidempään”, Partanen kertoo. KANGASMETSÄSAAREKKEET ojittamattomilla soilla 5. Tällä hetkellä kaikki ympäristötukihakemukset odottavat vielä käsittelyä, sillä Metsäkeskuksen käyttöön ottaman uuden järjestelmän kehitystyö on viivästynyt eikä järjestelmä vielä mahdollista hakemusten käsittelyä. Käymme vielä tarkastamassa jyrkänteen, jota ei ole merkitty metsälakikohteeksi. ROTKOT ja kurut 6. Jos puron uoma on kuitenkin yhtenäistä kaivupenkkaa, se ei enää ole luonnontilaisen kaltainen eikä metsälakikohde. Virtaava vesi ja sanikkaiset ovat metsälakikohteen tunnuspiirteitä. Minimikokoa ei ole”, Partanen sanoo ja osoittaa jyrkänteen kohtaa, joka muistuttaa luonnontilaisen kaltaista. Viime vuonna tuki oli keskimääräinen runsaat 8 000 euroa per sopimus ja korvaus lähes 2 500 euroa hehtaarilta. ”Paljon helpommalla pääsee, kun ei lähde pähkäilemään, mikä lakikohteella on mahdollista, vaan hakee ympäristötuen.” Ympäristötuki on monesti taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin yksittäisten puiden poisto. SEITSEMÄN METSÄLAIN TURVAAMAA ELINYMPÄRISTÖÄ 1. ”Tämä olisi lakikohde ilman muuta. TUKI Lasketaan tilakohtaisesti ja mukana voi olla useampi samalla tilalla sijaitseva lakikohde
Poikonen päätti ensitöiseen purkaa yhtymän. 10822_.indd 20 10822_.indd 20 2.7.2024 9.24.10 2.7.2024 9.24.10. Työkiireiden vuoksi osa metsistä oli jäänyt hoitamatta. Pitää olla todella hyvä tuote ja isot markkinat, että se kannattaa”, Poikonen toteaa. Traileri on Poikosen kehittämä ja suunnittelema. Oulusta diplomi-insinööriksi valmistunut Poikonen teki uransa elektroniikan suunnittelun ja tuotekehityksen parissa. Poikonen sai Business Finlandilta tuotekehitykseen kuusituhatta euroa. Kolmen vuoden ajan Poikonen hioi ideaansa. Karstulassa vanhaa metsäkoneen ajouraa pitkin paikalle päristää metsänomistaja Erkki Poikonen. ”Minun on pitänyt virittää crossipyörä, että se kulkee hiljempaa.” Erkki Poikonen teki työuransa tuotekehittelijänä. Jatkossa jos jotain muuta teen, en tiedä, haenko patentteja. Tuotekehitys verissä Tuotekehitys tulee Poikoselta luonnostaan. Yhdistelmällä hän hurauttaa suoraan taimikon laitaan raivaamaan tai istuttamaan. Poikosen alla ei ole mönkijä tai traktori vaan crossipyörä. ”Tuotekehittely on jäänyt edelCrossipyörällä metsätöihin Metsänomistaja Erkki Poikonen säästää lihaksia sekä autoa kuljettamalla taimet ja raivaussahan crossipyörällä. Samalla selvisi, ettei yhdelle tilalle ollut virallista tieoikeutta. Se on metsänomistajalle välttämätön työkalu metsien hoitoon. Palo tuotesuunnitteluun on säilynyt eläkkeellä. Erityistä kehittelyä vaati trailerin kiinnitys pyörään sekä pyörän ja peräkärryn välinen liitos. Pian mutkan takaa ilmestyy näky, jota metsän keskellä ei moni ole todistanut. Crossipyörän perässä kulkee yksipyöräinen traileri, johon on kiinnitetty raivaussaha sekä reppu bensakanistereineen ja viiloineen. 5.7.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA KARSTULA TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT MOOTTORI pärähtää käyntiin. ”Kun ensimmäisen kerran kokeilin tätä, totesin, että heureka! Tässä se nyt on”, Poikonen kertoo. Sellainen ei metsässä toiminut. Rahan sai käyttää patentin hakemiseen, joten Poikonen päätti patentoida keksintönsä. Metsänomistaja Erkki Poikonen kehitti metsätöihin avuksi yksipyöräisen trailerin, jonka voi kiinnittää crossipyörään tai sähköläskipyörään. Siitä alkoi metsien kuntoon laitto ja heräsi ajatus, voisiko metsätöitä jotenkin helpottaa. Hoidettavaksi jäi metsää kolmella eri suunnalla Karstulassa. Näkemämme malli on prototyyppi numero neljä. Patentti on ollut voimassa nyt jo neljä vuotta. Alkuun peräkärryssä oli kaksi pyörää ja se oli leveämpi. Yksittäisestä soraäänestä huolimatta tilalle saatiin vedettyä kemeratuettu kelirikkoaikaankin ajettava tie. Poikonen haki Maanmittauslaitokselta tieoikeuden ja innosti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen vetämään tiehanketta. ”Patentin hakemiseen meni hirmuisesti aikaa. Hän on keskikouluajoista asti ollut kiinnostunut sähkötekniikasta. Poikosen vanhemmat olivat myyneet ja lahjoittaneet lapsilleen yhteisomistukseen kotitilan metsineen parikymmentä vuotta sitten. Jäätyään eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten Poikonen suuntasi kiinnostuksensa metsiin