Sivut 22–23 PIENELLE VALJAAT PERJANTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 10236_.indd 1 10236_.indd 1 5.7.2023 6.23 5.7.2023 6.23. NRO 18 Kokeilimme, mitkä raivausvaljaat istuvat parhaiten vähän lyhyemmälle metsänomistajalle. HEINÄKUUTA 2023 . TORSTAINA 7. NRO 13 . LOKAKUUTA 2021
Leinon mukaan sovellus havaitsee puun heijastamassa valossa tapahtuvat muutokset ihmissilmää aiemmin. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Toimittaja Tiia Puukila etsi mitoilleen parhaiten sopivia raivausvaljaita. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on korkean resoluution satelliittikuvasta muodostettu väärävärikuva. Myös Metsä Group kertoi hiljan ottaneensa käyttöön avoimeen kaukokartoitusdataan, tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvan sovelluksen, jonka avulla voidaan tunnistaa hyönteisja myrskytuhoja. Elävä kasvillisuus näkyy punaisena, sillä se heijastaa voimakkaasti infrapunavaloa. Esimerkiksi kuivuuden ja kirjanpainajatuhon alkuvaiheen aiheuttamat muutokset ovat samankaltaisia. Palvelu on aluksi metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoiden käytössä. ›› 28–29 Suomen metsiä mitataan taas ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. AJANKOHTAINEN / UUTISET 7.7.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Rahastot ottivat taka-askeleen tilakaupoilla ›› 8–11 Rauman saha vasta kiihdyttää ›› 12–13 METSÄSTÄ Metsänhoidon tympein työlaji. NRO 18 Kokeilimme, mitkä raivausvaljaat istuvat parhaiten vähän lyhyemmälle metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistykset kertoivat viime viikolla ottavansa käyttöön tekoälyyn, koneoppimiseen ja avoimeen satelliittidataan perustuvan palvelun, joka tunnistaa metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia. Vihreällä näkyvät KOKO Forestin käyttämän menetelmän tunnistamat kuolleet puut. 10237_.indd 2 10237_.indd 2 5.7.2023 6.40 5.7.2023 6.40. Tällä hetkellä sovellus on yhtiön metsäasiantuntijoiden käyTEKOÄLY MUKAAN KIRJANPAINAJAJAHTIIN Kaukokartoituksesta haetaan apua kirjanpainajatuhojen torjuntaan. Kuva: Sami Karppinen LIINA KJELLBERG ILMAja satelliittikuvausta sekä drooneja valjastetaan taistoon kirjanpainajan tuhoja vastaan. HEINÄKUUTA 2023 . ”Kirjanpainaja vaikuttaa nopeasti puun nestevirtauksiin, mikä näkyy satelliittikuvissa puun heijastamassa valossa. Toiveissa on, että alkavat kirjanpainajatuhot voidaan tulevaisuudessa havaita tekoälyn avulla jo ennen kuin ne ovat nähtävissä ihmissilmin. Bitcompin toteuttama palvelu kertoo, missä hyönteistuhoista kärsivät metsät ja mahdolliset riskikohteet sijaitsevat. Metsänomistajien käyttöön se tuodaan syksyn aikana. Saapaspari metsässä on kuitenkin yhä korvaamaton apuväline tuhonaiheuttajan tunnistamisessa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Sivut 22–23 PIENELLE VALJAAT PERJANTAINA 7. Haasteena on hänen mukaansa tunnistaa erityisesti alkavista tuhoista niiden aiheuttaja. ›› 18–19 Todellinen etämetsänomistaja ›› 20–21 Kasvun ihme -kilpailuun löytyi voittaja ›› 26–27 PILKKEITÄ Miksi sopulit joukkovaeltavat. Sovellus perustuu malliin, joka tunnistaa muutokset puiden heijastamassa valossa”, kertoo Metsä Groupin digitalisaatiojohtaja Olli Leino. NRO 13 . Collective Crunchin kanssa kehitetty sovellus pohjaa satelliittikuviin. LOKAKUUTA 2021 . Oikeanpuoleinen kuva on otettu droonilla samasta paikasta
”Saksassa on jo maaliskuussa sellainen sää kuin meillä toukokuussa. Kuolleet puut esiin Yksi kaukokartoituspalveluita eri tahoille tarjoava yritys on KOKO Forest. ”Itä-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat perinteisiä tuhoalueita, mutta viime vuonna kirjanpainajan tuhoja oli Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa myöten”, hän sanoo. ”Kun tuhot havaitaan jo siinä vaiheessa, kun ne ovat käynnistymässä, voidaan toimia ajoissa ja estää laajamittaisempi tuho”, Junttila sanoo. KOKO Forestilla ei vielä ole kuluttajapalvelua, mutta suuremmat metsänomistajat voivat Junttilan mukaan hyödyntää yhtiön palveluita. Kirjanpainajakanta on viime vuoden jäljiltä runsas, ja alkukesästä parveilleet kirjanpainajat ovat jo aloittaneet uuden parveilun. KOKO Forestin kirjanpainajatuhojen kartoitussovellus perustuu korkean resoluution satelliittikuviin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa uusi kirjanpainajasukupolvi on hänen mukaansa todennäköisesti vielä puiden kaarnan alla, mutta etelämpänä uusi sukupolvi on saattanut jo poistua puista. Esimerkiksi Saksan tilanteesta ollaan Melinin mukaan Suomessa kuitenkin vielä kaukana. heikentyneissä puissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa, mutta voi runsastuttuaan iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. Myös viime kesä ja sitä edellinen kesä olivat kirjanpainajan kannalta otollisia, joten metsänomistajien kannattaa Melinin mukaan olla tarkkana varsinkin sellaisilla alueilla, joilla kirjanpainajia on viime vuosina ollut paljon. » Lisääntyy mm. Hänen mukaansa varsinkin ilmaisiin satelliittikuviin liittyy kaksi ongelmaa: kuvien tarkkuus ja saatavuus. Niiden avulla pystytään erottamaan yksittäiset kuolleet puut ja kuolleet pienet puuryhmät, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttila, joka on yksi yhtiön perustajista. Siihen, että kaukokartoituksella voisi tulevaisuudessa korvata maastokäynnit hän ei usko. Jos nykyinen lämpötilakehitys jatkuu, ei tosin tee mieli ennustaa tuleville vuosikymmenille oikein hyvääkään. Laajempien tuhoalueiden kartoitukseen ja seurantaan kaukokartoitus soveltuu Melinin mukaan sen sijaan hyvin. Kuluva kesä on Melinin mukaan ollut kirjanpainajalle hyvä. Ruotsissa, missä kirjanpainajatuhoja on Suomea enemmän, Stora Enso käyttää tuhojen kartoitukseen myös satelliittikuvia. Suomessa yhtiö käyttää satelliittikuvia lähinnä metsävaratietojen päivitykseen, mutta ne ovat Peuran mukaan tulossa myös osaksi hyönteistuhojen kartoitusta. KOKO FOREST tössä, mutta tarkoituksena on saada se loppukesästä myös yhtiön omistajajäsenten käyttöön. ”Siitä, että voitaisiin toukokuussa tunnistaa puu, jonka kaarnan alla kirjanpainaja möyrii, ollaan kaupallisissa sovelluksissa vielä aika kaukana”, hän toteaa. Haasteita riittää Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Melin suhtautuu kaukokartoitukseen perustuvaan kirjanpainajatuhojen yksityiskohtaiseen kartoitukseen varauk sella. ”Yleensä aloite kuvaukseen tulee yhtiön metsäasiantuntijalta. Kaikkiin kaukokartoitusaineistoihin liittyy hänen mukaansa myös se ongelma, että tuhonaiheuttajaa ei niiden perusteella voi tunnistaa. Yhtiöstä kerrotaan kuitenkin, että kirjanpainajatuhojen kartoitusta pilotoidaan yhtiön metsissä useamman kaukokartoituspalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Lisäksi ilmaisia satelliittikuvia ei ole aina saatavilla”, Melin sanoo. Droonit ovat käytössä varsinkin puukaupan yhteydessä. » Kirjanpainajakuuset kannattaa poistaa metsästä mahdollisimman pian, mutta kuolleiden puiden poistamisesta ei ole enää hyötyä. UPM ei tällä hetkellä hyödynnä kaukokartoitusta kirjanpainajatuhojen kartoituksessa. » Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun tyvelle varisevasta ruskeasta purusta. Droonit apuna Stora Enso kartoittaa kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita droonien avulla. Se on kartoittanut kirjanpainajatuhoja muun muassa Helsingin ja Tampereen kaupungeille sekä Suomen metsäkeskukselle. Kuivuus yhdistettynä kuumuuteen nostaa kirjanpainajariskin ihan eri kertaluokkaan.” VIIME HETKI TORJUA W IK IM ED IA CO M M O N S 10237_.indd 3 10237_.indd 3 5.7.2023 6.40 5.7.2023 6.40. ”Saapaspari metsässä on korvaamaton apuväline, kun halutaan tietää, mikä tuhonaiheuttaja on kyseessä.” NYT alkaa olla viimeinen hetki käydä hakemassa kirjanpainajan tänä vuonna valtaamat kuuset pois metsistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Melin. UUTISET 7.7.2023 Metsälehti.fi 3 TEKOÄLY MUKAAN KIRJANPAINAJAJAHTIIN ”Jos tuhot havaitaan, kun ne ovat käynnistymässä, voidaan toimia ajoissa.” KIRJANPAINAJA » Varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Viileä alkukesä hidasti kuoriaisen kehitystä, mutta kesäkuussa alkanut hellejakso on ollut sille suosiollinen. Melin ennakoi, että kirjanpainajan tuhoalueet laajenevat tänä kesänä entisestään. ”Ilmaisten satelliittikuvien pikselikoko on niin iso, ettei yksittäisiä kuolleita puita voi tunnistaa. » Jos kesä on lämmin, voi kirjanpainaja tehdä sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven. Näin metsäkäynti osataan suunnitella ja kohdentaa mahdollisimman tarkasti”, kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Ing rid Peura
Tricoa maahantuovan Bernerin tuoteryhmäjohtaja Kyösti Nissi kertoo, että itävaltalaisille on esitelty muun muassa Metsälehden videoita uudesta levitystavasta. Yksittäinen havainto ei sinällään todista menetelmän toimivuutta, mutta se on yhtäpitävä Ruotsin Linne-yliopistossa tehdyn opinnäytetyön tuloksien kanssa. Tämä löydös kuitenkin muistuttaa, miten tärkeää on tietää, mitä hyttyslajeja täällä elää”, uuden hytty sen löytänyt Helsingin yliopiston tutkija Lorna Culverwell toteaa. METSÄLEHDEN YOUTUBE-KANAVA: Tepsikö sumutettu Trico-hirvikarkote. Taimikonhoitorästit vähentyneet Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä muutamassa vuodessa. Lain mukaan kasvinsuojeluainetta saa käyttää vain käyttöohjeessa määritellyllä tavalla. Ruiskutuslupa ei todennäköinen Käyttöohjeen mahdollisia muutoksia esittää luvan haltija, joka on Tricoa valmistava itävaltalaisyritys Kwizda Agro. Metsälehden kokeili Tricon ruiskuttamista viime syksynä – lupaavin tuloksin. Liian tiheitä, hoitotöitä vaativia taimikoita on metsissämme noin 620 000 hehtaaria. Käytimme ruiskuttamisessa Stihl SR 450 -ruiskua, jonka ulottuvuus yhteen suuntaan on yli kymmenen metriä. ”Tricon käyttöohjeet tarkastellaan maaryhmittäin. Perusteena on monimuotoisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Veteen laimennetun Trico-liuoksen ruiskuttaminen oli nopeaa, työ eteni noin hehtaarin tuntitahdilla. Jokamiehenoikeudet nyt jokaisenoikeudet Metsähallitus siirtyy käyttämään viestinnässään jokamiehenoikeuksista muotoa ”jokaisenoikeudet”. ”Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. Käyttöohjeen mukaan Trico on tarkoitettu käytettäväksi puukohtaiseen suojaamiseen. Tricolle tuskin ruiskutuslupaa Hirvikarkote Tricon käyttöohjetta uudistetaan, mutta toive lupaavaksi osoittautuneen moottoriruiskulevityksen sallimisesta on vähäinen. Taimissa oli runsaasti merkkejä vanhoista hirvien tekemistä vahingoista. AJASSA 7.7.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI kokeili viime syksynä hirvikarkote Tricon suihkuttamista taimikkoon moottoriruiskulla. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että tautia esiintyisi Suomessa. Mustikan keskimääräinen pölytystulos havaintometsissä on alle 50 prosenttia, eli alle puolet havaintometsien kukista on kehittynyt raakileiksi. Moottoroitu Trico-käsittely tehtiin lokakuun lopulla. ”Ongelmana on, ettei Tricon aluelevityksen tehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista juuri ole tutkimuksin varmennettua tietoa.” Kuten todettu, tutkittua tietoa ei ainakaan Suomesta ole luvassa. Periaatteessa näköpiirissä voisi olla toiveita paremmasta. ”Suomalaisten ei kannata huolestua tästä hyttyslöydöstä, sillä Suomessa ei ole tavattu tartuntoja ihmisillä tai hevosilla. Se tekee asiasta ensin oman päätöksensä, jonka perusteella muut maat tekevät omat linjauksensa”, kertoo ylitarkastaja Marja Suonpää Tukesista. Kokeilimme ruiskutusta Keski-Suomessa metsän keskellä olevassa parin hehtaarin taimikossa, jossa oli vajaan metrin mittaisia mäntyjä. Halla ja kuivuus heikentävät mustikan satonäkymiä Kylmä alkukesä ja hallayöt ovat heikentäneet mustikan pölyttymistä, kertoo Luonnonvarakeskus. Taimikonhoidon rästejä oli vielä Luonnonvarakeskuksen edellisen inventoinnin (VMI 12) mukaan noin 800 000 hehtaaria. Suomesta löytyi uusi hyttyslaji Suomesta on ensi kertaa löytynyt löytynyt hyttyslaji, joka tunnetaan Etelä-Euroopassa Länsi-Niilin viruksen levittäjänä. Jokaisenoikeudet-termi kuvaa tätä hyvin”, Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin perustelee. Ensisijainen vastuu asiassa on Ruotsin kemikaalien tarkastusvirasto Kemillä. Puolukan pölytykselle lämpimät säät sen sijaan ovat edullisia. Kovin suuria toiveita aluelevityksen määrittelemisestä Tricon käyttöohjeeseen hän ei silti elättele. Myös mäntyjen seassa olevat lehtipuut olivat säästyneet hirvien tuhoilta. Vastaus tähän oli kieltävä, koska menetelmä on Matalan mukaan kasvinsuojeluainelain vastainen. Suomi kuuluu samaan ryhmään Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kypsyvä puolukka myös kestää kuivuutta mustikkaa paremmin. Palasimme taimikkoon toukokuussa ja totesimme, ettei männyistä löytynyt yhtään syöntijälkeä viime talvelta. Etelä-Ruotsissa hirvituhot vähenivät merkittävästi, kun taimikot ruiskutettiin kymmenenprosenttiseksi laimennetulla Trico-liuoksella. Lampaanrasvavalmisteiden käyttöohjeita tarkastellaan uudestaan ensi vuoden aikana. Tricon tehoaineena oleva lampaanrasva sai EU:lta uuden 15 vuoden käyttöluvan karkoteaineissa. LYHYET 10238_.indd 4 10238_.indd 4 5.7.2023 6.48 5.7.2023 6.48. Syitä ovat muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuituja energiapuun kysyntä, kertoo Suomen metsäkeskus. Tricon käyttöohjeita uudistetaan Kysyimme toukokuussa julkaistulla videolla Luonnonvarakeskuksen hirvitutkija Juho Matalalta, onko Suomessa tarkoitus tutkia Tricon aluelevityksen tepsivyyttä
Kytölän tuntuman mukaan päätösten syntyminen nykyisen europarlamentin aikana on mahdollista, mutta epävarmaa. Tästä kaikesta voi nauttia tietysti maukkaiden ruokien ja juomien kera mukavan lämpimässä noin + 15–20 asteen lämpötilassa asiantuntevan oppaan johdatuksella. Tulossa on myös komission lakiesitys metsien tilan seurannasta eli monitoroinnista. MATKAN HINTA 1.960 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki–Malaga–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen ja veroineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ateriat: 4 x lounas ja 1 x illallinen ruokajuomineen • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 285 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Metsäopintomatka Espanjaan iloiseen ja aurinkoiseen Andaluciaan 14.-19.11.2023 www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ”Voimaantulon aikataulu riippuu siitä, kuinka mutkikasta säädäntöä on tulossa.” Nykyinen europarlamentti tekee viimeisiä päätöksiään ensi vuoden maaliskuussa. 09 466 300 10238_.indd 5 10238_.indd 5 5.7.2023 6.48 5.7.2023 6.48. heinäkuuta. ”Suomessa metsien tilan seuranta on jo huipputasolla, joten nähtäväksi jää, kuinka paljon uusi säädäntö edellyttää muutoksia.” Kytölä pitää olennaisena, että tieto tuotetaan ja analysoidaan jatkossakin jäsenvaltioissa ja pääosin valtakunnan metsien inventointeihin perustuen. Nykyisen komission aikana metsiin vaikuttavaa EU-lainsäädäntöä on ylipäätään tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja tietysti mukavassa seurassa. Yksi niistä on maaperälaki, jossa pyritään siihen, että maaperä olisi ”tervettä” vuoteen 2050 mennessä. Komissiolla on taipumus aktivoitua nimenomaan heinäkuussa, ja lakialoitteet pyritään saamaan pois pöydältä ennen elokuun lomakuukautta. Komission esitykset etenevät EU-komissio urakoi heinäkuussa Maaperälaki, metsänviljelysäädösten uudistus ja metsien monitorointi pyritään saamaan pois pöydältä ennen lomia. Brysselin kesälomakauden jälkeen EU:n neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn – siis neuvotteluihin, joissa lopulta haetaan jäsenvaltioiden ja europarlamentin yhteinen kanta. EU:n ympäristövaliokunta äänesti viime viikolla esityksen hylkäämisen puolesta. ”Todennäköisesti maaperän tilaa pitää seurata eri mittarein ja tarvittaessa ryhtyä toimiin sen parantamiseksi.” Myös EU:n lainsäädäntöä metsänviljelyaineistosta on tarkoitus päivittää, ja komission pyrkimys on julkaista päivitys samassa paketissa maaperälain kanssa 5. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Jos europarlamentti silti hyväksyy esityksen heinäkuun täysistunnossa, niin asetus etenee parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluihin syksyn alussa. Ja myös erittäin kannattavaa metsätaloutta korkkitammen kasvatuksessa ja korkin tuotannossa. AJASSA 7.7.2023 MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVA ”EUROOPAN unionin komissio julkaisee todennäköisesti heinäkuussa uutta, metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä”, Suomen EU-edustuston metsäasioiden erityisasiantuntija Tapio Kytölä ennakoi. ”Kun otetaan huomioon uusien säädösten siirtymäaika, niin toimeenpanossa puhutaan noin kolmesta vuodesta.” Ennallistamisasetus europarlamentin käsittelyyn Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, niin käytännössä metsätalouteen kuitenkin vaikutetaan etenkin ilmasto-, energiaja ympäristöpolitiikan kautta. ”Seuraavasta komissiosta emme tiedä, mutta toivottavasti se näkee metsätalouden positiiviset mahdollisuudet esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa fossiilisia materiaaleja korvaamalla.” ”Suomen metsien tilan seuranta on jo huipputasolla.” Andalusiaa/Aurinkorannikkoa pidetään yleisesti vain mukavana turistipaikkana, mutta kun lähtee vähän rantojen ulkopuolelle, löytää todella hienoja monipuolisia metsiä ja luontoa. Voimaantuloon muutama vuosi Lakiesitykset voivat olla joko direktiivejä, eli kansallisesti sovellettavia säädösohjeita, tai suoraan jäsenmaita velvoittavia asetuksia. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen metsiä koskeviin indikaattoreihin Suomi pystyi neuvottelemaan joustoa, mutta EU:n ympäristöneuvoston äänestyksessä äänesti vastaan korkeiden kustannusten vuoksi. Tapio Kytölä on seurannut EU:n metsäja maatalouspolitiikkaa Brysselissä Suomen EU-jäsenyyden alusta saakka toimittajana, etujärjestön vaikuttajana ja Suomen edustuston virkamiehenä. Esityksen tarkka päivämäärä ei ole tiedossa. Laki kattaa kaiken maaperän, mukaan lukien maatalousja metsämaan
Parru valttina puukaupassa Kaikkiaan Hasa käyttää neljällä tuotantolaitoksellaan puuta noin 860 000 kuutiometriä vuodessa. Haapajärvellä ja Haapavedellä sijaitsevien laitosten lisäksi Hasa osti vuonna 2018 Kannuksesta Eskolan Sahan Metsä Groupilta. ”Eskolassa ja Haapajärven veistämöllä sahataan muun muassa egyptinparrua. AJASSA / HAASTATTELU 7.7.2023 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA SIINÄ missä moni nuorempi metsäammattilainen haaveilee alituiseen eläkepäivistä, on viitasaarelaisella Timo Paanasella toisenlaiset mietteet. Leimikon kuitukokoisesta puusta korjaamme usein parruna jopa 50–70 prosenttia”, Paananen kuvailee. ”Kaikesta ostamastamme puusta on parrua noin viidennes. Tehtävässä Paananen luotsaa 12 henkilön metsäosastoa, jonka työnä on hankkia sahalle tukkija parruvoittoista puusumaa tasaista tahtia. Timo Paananen on nauttinut uudesta tehtävästään Hasan metsäpäällikkönä. Yhtiö on erikoistunut pieniläpimittaisen puun sahaamiseen, mikä näkyy myös oston kohdentamisessa. ”Kilpailu on kiristynyt ja hintataso noussut monesta syystä. Syy intoon on viime vuoden syyskuussa alkaneessa pestissä Hasan metsäpäällikkönä. ”Juuri nyt tuntuu, että työuraa on liian vähän jäljellä. Oman oston ohella myös vierastoimitusten on rullattava oikeilla volyymeilla. Tilanteeseen on sopeuduttava ja olemme saaneet hankittua oman osamme puista. Paananen ei kuitenkaan aio menettää yöuniaan työpaineiden alla, vaan uskoo kokemuksen tuoman osaamisen kantavan työssä. Nuoria metsätoimihenkilöitä hän kannustaa hankkimaan rohkeasti monipuolista työkokemusta. Uudet työtehtävät ovat tuntuneet niin mukavilta ja haastavilta”, tuumaa kesäkuussa 61 vuotta täyttänyt Paananen. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan tietysti erityistä tarkkuutta, kun markkinatilanne muuttuu nopeasti.” Metsäpäälliköllä on iso vastuu siitä, että sahattavaa riittää. Paananen on joutunut aloittamaan työnsä poikkeuksellisessa puumarkkinatilanteessa. Sen menekki vaihtelee erilaisissa sykleissä kuin muiden tuotteiden, mikä auttaa tasaamaan suhdannevaihteluita.” Sahatavaran ohella sahojen tärkeä myyntituote on sahahake, jota selluteollisuus on viime UUSI HAASTE LÖYTYI HASALTA Metsäalalla kokemus on erityisen arvokasta, sanoo kuusikymppisenä sahayhtiön metsäpäällikön saappaisiin siirtynyt Timo Paananen. Yhtiön oman puunhankinnan kautta puuta ostetaan vuosittain noin 600 000 kuutiota. ”Tarttukaa haasteisiin ja hankkikaa kokemusta.” 10239_.indd 6 10239_.indd 6 5.7.2023 6.49 5.7.2023 6.49
Ei, eivät he olleet huomanneet mitään ihmeellistä, ei omissa eikä naapuruston metsissä. Oikaisu jäi liki olankohautuksen tasolle. Kuka haluaa kuulla metsäalalta huonoja uutisia. Eikö tilanne ole hyvä myös Hasan kannalta. HUONO, MUTTA VÄÄRÄ UUTINEN 10239_.indd 7 10239_.indd 7 5.7.2023 6.49 5.7.2023 6.49. Valtakunnan ykkössanomalehti oli revitellyt alkuperäistä tutkimustulosta ympäristösivuillaan aukeamakaupalla, mutta lyhyt oikaisu julkaistiin taloussivuilla. Kumpi olisi pahempi: he eivät ymmärtäneet, mitä olivat julkaisemassa, vai että he ymmärsivät ja julkaisivat asian juuri siksi. Kun sahayhtiöt neuvottelevat tukkiostoista vierastoimittajilta, kuten isoilta metsäyhtiöiltä, ovat pöydällä yleensä myös kuitupuuja haketoimitukset. Vaikka virheellinen tulos on jo ehtinyt aiheuttaa muutoksia yhtiöiden korjuuohjeisiin (ensiharvennuksissa avataan vain ajourat), edunvalvonta tyytyy hyssyttelemään asian hiljaiseksi. Miksi ne eivät näy maisemassa. Virheuutisen paljastuttua metsänomistajien nokkamies puolestaan ehätti toteamaan ulkopuolisen tarkastuksen turhan järeäksi toimeksi – asia kun pystytään kuulemma selvittämään alan sisäisesti. Tietysti omasta osaamisesta ja kunnosta on syytä pitää aktiivisesti huolta.” Nuorille metsäalan toimihenkilöille Paanasella on selvä viesti. Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksen uutisoinnin lähtökohtaa emme varmaan koskaan saa tietää. Tänä juhannuksena sama joukko keskusteli siitä, missä kukin oli ollut, kun Metsäkeskus julkisti joulun alla korjuujälkitarkastuksensa tulokset. ”Metsäalalla ikä nähdään edelleen joskus mörkönä, mutta mielestäni juuri tällä alalla iän tuoma kokemus, näkemys ja verkostot ovat erityisen tärkeitä. Kehittäminen ajaa eteenpäin Timo Paanasen ura metsäalalla alkoi vuonna 1987, kun metsätalousinsinööriksi valmistunut mies siirtyi Pyhäjoen ja Merijärven metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajaksi. 7.7.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. Jatkuvan kasvatuksen kannattajat saivat tutkimuksesta uuden syyn iskeä jaksollista kasvatusta vastaan: eivät ne osaa edes harvennuksia hakata. Samaan aikaan Luonnonvarakeskuksen tutkija esitteli 1980-luvulla rajuilla määrämittahakkuilla hakattuja kuusikoita. KUKA KUKA UUSI HAASTE LÖYTYI HASALTA TIMO PAANANEN 61-vuotias. Syitä löytyi ainakin droonin käytöstä ja lehtipuiden havaitsemattomuudesta. ”Väliin mahtui viiden vuoden pesti Pihtiputaalla toimivan Metsäkolmion puunhankinnassa, josta palasin takaisin Metsä Groupin leipiin. Metsä ei mene pilalle”. KOULUTUS metsätalousinsinööri HASAN metsäpäällikkö syyskuusta 2022 TYÖSKENNELLYT aiemmin Pyhäjoen ja Merijärven mhy:ssä, Metsä Groupissa, Metsäkolmio Oy:ssä ASUU Viitasaarella PERHEESSÄ vaimo ja 3 aikuista lasta, 1 lapsenlapsi HARRASTAA liikuntaa monipuolisesti, kalastusta, metsästystä aikoina himoinnut erityisesti itäpuuvirtojen katkettua. Tilanteessa, jossa koneellinen puunkorjuu kärsii jatkuvasta työvoimapulasta, oli jollakulla pokkaa vetää motomiesten ammattitaito viemäristä alas. ”Jatkuvassa kasvatuksessa metsän voi ja se pitää hakata harvaksi. Yhdessä pohdittiin, voiko oikeasti olla niin, että joka ikinen harvennus olisi väärin tehty. ”Yleisesti se, että kuitupuulle ja hakkeelle on kysyntää, auttaa meitä tietysti suunnittelemaan puunhankintaamme kokonaisvaltaisesti”, Paananen kommentoi. PUOLI VUOTTA KOHU-UUTISEN julkaisun jälkeen Metsäkeskus joutui tunnustamaan, että mittaustulokset eivät pitäneetkään paikkaansa. Viimeisimmäksi toimin laatucontrollerin tehtävässä, johon liittyi paljon muun muassa kehittämistyötä.” Esihenkilönä Paananen haluaa luoda töissä ilmapiirin, jossa asioista voidaan puhua pomollekin suoraan. Tässä tyhmempi miettii, tietääkö puu itse kasvavansa jatkuvan kasvatuksen vai jaksollisen kasvatuksen metsässä. ”Terve kritiikki pitää pystyä organisaatiossa aina tuomaan esille, se vie asioita kehittämismielessä eteenpäin.” Nuorille selkeä viesti Paananen on erityisen iloinen siitä, että on saanut vielä kuusikymppisenä mahdollisuuden uusiin tehtäviin. UUTINEN HUONOSTA HARVENNUSJÄLJESTÄ levisi kulovalkean tavoin. Eikö joukkoon ollut osunut yhtään hankintaisännän työmaata, siellähän joskus on niin päin, että puita jää liikaa. ”Metsäala on monien mahdollisuuksien ja tulevaisuuden ala. Sieltähän se syy huonoon hakkuujälkeen useimmin löytyy – kun metsänomistajalla ei ole varaa teettää taimikonhoitoa, päädytään viemään moto kohteelle, jossa riittäisi raivaussaha. Tarttukaa haasteisiin ja hankkikaa monipuolista kokemusta.” VIIME VUODEN ELOKUUSSA pohdittiin kaveriporukalla, missä kukin oli ollut 25 vuotta sitten prinsessa Dianan kuoleman aikaan. Siis ihan jokainen. Parin vuoden kuluttua Paananen siirtyi Metsäliiton palvelukseen, jossa hän työskenteli puun ostoon, korjuuseen ja kuljetuksiin liittyvissä tehtävissä noin kolmen vuosikymmenen ajan. Käsi sydämelle – ohjaisitko oman lapsesi töihin metsäalalle, jossa kuka tahansa saa ja voi arvostella korjuujälkeä ilman mitään käsitystä palstan korjuukelpoisuudesta. Itse olin kotona ja muistan soittaneeni metsää omistavalle ystäväperheelleni Keski-Suomeen. Yle esitteli pääuutisissa itkettävää näkyä liian harvasta hatelikosta, ja syyllisten haku alkoi välittömästi: isot koneet, ahne teollisuus, huono valvonta ja taitamattomat motokuskit
Tämän vuoden aikana ollaan oltu katsomossa ja seurattu kehitystä”, sanoo OP-Metsänomistaja-rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli, kun kysytään rahaston metsätilojen ostoista kuluvana vuonna. 7.7.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA RAHASTOT VETÄVÄT HENKEÄ METSÄTILAMARKKINOILLA Korkojen nousu karkotti velaksi ostajat ja rahastoista tuli nuukia. 10240_.indd 8 10240_.indd 8 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. Vaikka yleinen korkotaso on noussut, metsätilojen hinnat eivät ole laskeneet. ”Jos rahaa on tilillä pyörimässä, silloin tehdään kauppaa.” AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT ”SELVÄSTI vähemmän kuin viime vuonna. Sitä olemme hämmästelleet ja olleet siksi varovaisia.” Tilojen korkeaa hintaa selittää Tillin mukaan osaltaan puun hinnan ja erityisesti kuitupuun hintojen voimakas nousu. Lisäksi se omistaa osuuden Tornatorista, joka on valtion jälkeen Suomen suurin metsänomistaja. ”Määrä on suunnilleen neljäsosa edellisvuoden tasosta, kymmeniä kauppoja”, sanoo Tilli. ”Korkotasoon nähden hinnat ovat olleet kovin korkeita. Taustalla on metsätilamarkkinan epävarmuus. Tillin mukaan maaliskuuhun saakka rahasto teki kuluvanakin vuonna hankintoja, mutta kesää kohti on ollut hiljaisempaa. Metsätilojen kauppa käy edelleen, mutta muutos viime vuodesta näkyy. Vuonna 2022 rahasto hankki parisataa uutta metsätilaa, mutta vuoden 2023 aikana tahti on selvästi hidastunut. OP:n metsärahasto omistaa tällä hetkellä Suomessa suoraan noin 130 000 hehtaaria metsää. ”Osalla tilojen ostajista voi edelleen olla odotuksia hintojen nousun jatkumisesta”, Tilli arvioi. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
7.7.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA RAHASTOT VETÄVÄT HENKEÄ METSÄTILAMARKKINOILLA 10240_.indd 9 10240_.indd 9 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50
Kilpailua aiempaa vähemmän Muunkinlaisia näkökulmia kuitenkin vielä on. Metsätiloissa on edelleen ylikysyntää, toisin kuin asunnoissa. ”Kaiken kaikkiaan urani aikana Suomen metsätilamarkkina on tehostunut. Kankaan mukaan metsätilojen hinnat nousevat edelleen, mutta eivät samaa tahtia inflaation kanssa. Sitä kautta tulee varmasti vaikutuksia myös metsätilamarkkinaan.” Korkea puun hinta pitää hintatasoa yllä Myös S-Pankki Metsän rahastonhoitaja Timo Hakulinen on huomannut muutoksen. Nyt olemme panostaneet enemmän metsänhoitotöihin.” Vaikka tilojen hinnat ovat tasaantuneet, Venäjän tuonnin loppuminen on pitänyt puun hintaa korkeana, ja siksi tilanne on Hakulisen mielestä eriskummallinen. Sillä on vaikutuksia kaikkiin toimenpiteisiin, joita metsässä tai metsätilaa ostet taessa tehdään. Kauppaa tehdään sillä volyymilla, millä sijoittajat tarjoavat meille mahdollisuuden”, Hakulinen sanoo. ”Siihen varmasti vaikuttaa metsäteollisuuden tilanne ja miten se heijastuu puunmarkkinaan ja hintoihin. Hänen mukaansa paljon seurattu asuntomarkkina heijastuu muuhunkin kiinteistösektoriin. AJASSA 7.7.2023 10 Metsälehti.fi Mitään täyskäännöstä ainakaan OP:n rahastossa ei ole tehty. ”Sillä tavallahan korkotaso ei ole meihin vaikuttanut, että ostamme omalla pääomalla emmekä käytä lainarahaa.” Kankaan mukaan korkea puun hinta pitää Suomessa metsätilojen hyvää kysyntää yllä, mutta ei näy tilojen hinnassa yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Baltian maissa. Lisäksi metsätiloja velkarahalla hankkineet ovat haihtuneet tai vetäneet käsijarrusta. Tuntuu, että kohteet on hinnoiteltu meidän näkökulmastamme korkeahkoiksi ja olemme saaneet aika vähän tiloja ostettua.” Osa ostajista on tämän vuoden aikana ollut edelleen valmiita maksamaan enemmän. ”Onhan se tilanne ollut huomattavasti rauhallisempi”, Hakulinen sanoo. Korkotason nousu on vaikuttanut siten, että kiinteistöjen hinnat eivät ole nousseet yhtä nopeasti kuin ennen”, sanoo United Bankersin Kari Kangas. Loppuvuotta on Tillin mukaan hyvin vaikea arvioida. S-Pankin metsärahasto myös myy jatkuvasti tiloja, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei ole näköpiirissä. Siellä on paljon valistuneita ostajia ja myyjiä, mikä on molempien kannalta hyvä asia.” Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen erikoisasiantuntija Ossi Hannula arvioi Laukaassa 61 hehtaarin kokoista metsätilaa, josta kuolinpesä haluaa luopua. ”Lunastustoimeksiantoja pitäisi tulla kymmenien miljoonien edestä neljännesvuodessa, jotta pitäisi isommassa mittakaavassa miettiä kassavirtaa.” S-Pankin metsärahasto omistaa Suomessa noin 30 000 hehtaaria. ”Me toimimme sijoittajien merkintöjen ja lunastusten mukaan. ”Meillä on ollut hyvä vuosi. Hakulinen myöntää, että rahaston metsätiloista tekemät tarjoukset ovat olleet aiempaa tiukempia. ”Kilpailua on ehkä ollut vähemmän”, Kangas sanoo. Lä hd e: M aa nm itt au sla ito s 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ”Metsätilamarkkinoilla on paljon valistuneita ostajia ja myyjiä.” 10240_.indd 10 10240_.indd 10 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. ”Korkotaso vaikuttaa siihen, miten lasketaan riittävä tuotto. Sijoittajien luottamus rahastoon on Hakuliseen mukaan tuonut edelleen rahavirtaa, mutta se ei ole ollut yhtä runsas kuin aiemmin. Siinä on kysymys tuottojen ja kulujen pitämisestä tasapainossa. Puun hinta kompensoi korkotasoa, ja siksi metsätilojen hintataso pitää”, Hakulinen sanoo. Toisaalta kyse on enemmän sijoittajien käyttäytymisestä. 20 40 60 80 100 Yhtiöt Rahastot ohittivat yksityiset Ostajaryhmien osuudet yli 10 ha:n metsätilakauppojen pinta-alasta % Muut Yksityiset Rahastot Ryhmä muut sisältää kunnat, valtion, yhteismetsät, säätiöt yms. ”Normaalissa tilanteessa puun hinnan pitäisi tulla alas. Kangas arvioi, että United Bankers on alkuvuonna ostanut jopa enemmän metsätiloja kuin aikaisemmin. ”Seuraamme markkinaa ja koko ajan olemme jättäneet tarjouksia
Nyt markkinoilla on pitkästä aikaa näkyvissä hieman tasaantumisen merkkejä. Vuonna 2022 rahasto osti Suomessa 470 metsätilaa. Suuret heitot tila-arvioissa voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita kaupanteossa. Jos katsotaan nyt esimerkiksi sellun hintaa ja vaikka sitä, mitä tapahtui Sunilalle – ne vaikuttavat jollain viipeellä puun hintaan ja siten myös metsätilakaupan hiljentymiseen. 2000-luvulla metsätilojen hinnat ovat laskeneet hiukan vain kahtena vuonna, 2015 ja 2009. Suomessa toimii myös muita suoraan metsään sijoittavia rahastoja, mutta tässä käsitellyt ovat pinta-alaltaan suurimpien joukossa ja ne ovat olleet hyvin aktiivisia ostajia viime vuosina. ”Suosittelen kaikkia metsätilan ostoa tai myyntiä harkitsevia kiinnittämään huomiota siihen, miten ja kuka tila-arvion on laatinut. Hannulan näppituntuma on, että moni potentiaalinen yksityinen metsätilojen ostaja on poistunut markkinoilta, koska mielikuva rahastojen valloittamasta tilamarkkinasta on vahva. ”Yksityisten tarjouksillekin on nyt tilaa markkinoilla, ja järkevällä tarjouksella voi päästä kauppoihin. Tarjousten määrä on keskimäärin hieman vähäisempi ja tarjoukset maltillisempia hintapyyntöön nähden kuin viime vuonna”, kuvailee tilannetta metsäkiinteistöjä välittävä Ossi Hannula Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Hinnat tulevat alas aivan kuten kaikissa muissakin kiinteistöissä”, uskoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta. ”Kiinteistökaupassa muutokset tapahtuvat viipeellä. Edelleen voidaan jostain kohteesta tarjota 20 prosenttia yli pyyntihinnan, mutta toisessa kohteessa kaupat voivat syntyä pyyntihinnalla tai sen allekin.” ”Maastossa tehty tila-arvio on sekä ostajan että myyjän etu” Metsätilojen hintoja on nostattanut myös puunhintojen voimakas nousu, joka näkyy jo selvästi tila-arvioiden loppusummissa ja metsätilojen pyyntihinnoissa. Ärölän keräämän tilaston mukaan vuosi 2022 oli ensimmäinen, jolloin rahastot ostivat enemmän metsähehtaareja kuin yksityiset. Viime vuosina tällainen tilanne ei ole ollut metsätilakaupoissa poikkeuksellinen. Hintahurjastelussa tasaantumisen merkkejä Metsäkiinteistöjen välittäjä kannustaa yksityisiä ostajia palaamaan markkinoille, sillä kysyntä ja tarjotut hinnat ovat tasaantuneet viime vuodesta. ”Toki kohteesta riippuen eroja on paljon. Rahastot ovat aiempaa tarkempia siitä, millaisiin kohteisiin tekevät tarjouksia, Ossi Hannula pohtii. 10240_.indd 11 10240_.indd 11 5.7.2023 6.50 5.7.2023 6.50. Nähtäväksi jää mihin tilanne kuluvana vuonna kääntyy. Rahastot ovat ehkä aiempaa tarkempia siitä, millaisiin kohteisiin tekevät tarjouksia.” Hannulan mukaan myös hintapyynnöt ja myyntihinnat ovat nyt aiempaa lähempänä toisiaan. ”Rauhoittumista on ollut havaittavissa. Sen sijaan tilojen suuren kysynnän vuoksi hintapyyntöjä ei ole ainakaan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä pumpattu ylöspäin. United Bankers omistaa Suomessa metsää reilut 130 000 hehtaaria. AJASSA 7.7.2023 Metsälehti.fi 11 SAMI KARPPINEN KYMMENEN tarjousta, joista neljä vähintään 20 prosenttia yli hintapyynnön. Tilojen hinnat olivat kuitenkin edelleen nousseet. Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 760 euroa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, tiedotteessa kerrottiin. Molemmilla kerroilla hintataso palautui kuitenkin melko nopeasti. Laadukas arvio on sekä myyjän että ostajan etu”, Hannula painottaa. ”Meillä hintapyyntö perustuu aina todelliseen tila-arvioon, joka on laadittu mittaamalla puusto maastossa”, Hannula kuvailee. Metsätilojen hintojen lasku poikkeuksellista Maanmittauslaitos kertoi kesäkuussa tilastotiedotteessa, että kuluvan vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena oli tehty 100 metsätilakauppaa vähemmän kuin vuoden 2022 vastaavana aikana
Isompia tukkeja sahattaessa sahausnopeus jää noin puoleen huippunopeudesta. Sitä Poikolainen ei kerro, millainen ”hyvänkokoinen” sahalaitos on. Röntgenkuva joka tukista Huiman sahausnopeuden lisäksi haasteena on suurtuotannon ja huippulaadukkaan mäntysahatavaran yhdistäminen Länsi-Suomen laadultaan vaihteleviin petäjiin. Suomen suurinta sahaa käyttää yhdessä vuorossa vain kymmenen operaattoria. Koko sahaa ohjataan yhdestä valvomosta Harjulan mukaan sahan käyttö on helpottunut, kun prosessien ohjausjärjestelmää on parannettu. ”Puut toimittavan Metsä FoRAUMAN UUSI SAHA KIIHDYTTÄÄ HITAASTI Metsä Fibren Rauman sahan ylösajo ei ole sujunut ennakoidusti. Pienimmät, latvaltaan 15-senttiset tukit kiitävät linjalla 250 metrin minuuttivauhdilla. Koko laitosta käytetään yhdestä valvomosta, tukkien lajittelua lukuun ottamatta. Siinä arvattavasti on riittänyt tekemistä, kun lukuisten laitetoimittajien ohjelmistoja on liitetty samaan käyttöjärjestelmään. Epäilykset sahan todellisen tuotannon jäämisestä pysyvästi suunnittelua kapasiteettia pienemmiksi tyrmätään. Siinä tehdyt muutokset vauhdittivat tuotantoa, ja sahalla yllettiin uusiin tuotantoennätyksiin. Mutta kyllä tämä jo hyvänkokoista sahalaitosta vastaa”, sanoo sahan väliaikaisena johtajana keväällä toiminut Ilkka Poikolainen. 10241_.indd 12 10241_.indd 12 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Nelimetrinen tukki suhahtaa terien läpi sekunnissa. Sahurien sitkeyttä onkin koeteltu Raumalla viime aikoina, kun maailman moderneimmaksi sanotun mäntysahan alkukiihdytys ei ole sujunut ennakkosuunnitelmien mukaisesti. ”Starttikäyrältä ollaan jäljessä, mikä tarkoittaa, ettei tuotanto ole kasvanut sitä tahtia kuin ennalta suunniteltiin. Harjulan viittaamaa sitkeyttä siis tarvitaan. Silti sahalle tulee kiire, jotta laitos tämän vuoden lopulla yltää 750 000 kuution vuosituotantoa vastaavaan kapasiteettiinsa. ”Nelimetrinen tukki suhahtaa terien läpi sekunnissa.” Koko sahan toimintaa ohjataan samasta valvomosta. Nyt saha käy ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä, mutta alku ei ole sujunut kuten toivottiin. Jos tai kun tavoiteltu sahauskapasiteetti saavutetaan, tukit likimain syöksyvät eteenpäin sahalla. Lisäksi operaattorit oppivat koko ajan käyttämään sahaa tehokkaammin. Suuri askel eteenpäin oli sahan ensimmäinen vuosihuolto kesäkuun alussa. Vauhti on kolminkertainen perinteisiin sahalinjoihin verrattuna. Ensimmäiset tukit sahattiin jo vuosi sitten. PUUKAUPPA & TALOUS 7.7.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVAT ”TÄMÄ on sitkeyttä vaativa laji”, luonnehtii Rauman sahan uusi johtaja Johanna Harjula
.. .. 78,78 . 33,36 . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,45 . .. .. .. 28,74 s 34,79 s 36,40 s Uudistushakkuu 76,85 . 70,34 . 2021 2023 2022 .. 65,84 s 30,04 s 31,34 s 31,29 s .. 27,53 s 28,85 . 21,21 s 24,00 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo s nousussa . 29,97 . .. 22,35 s 26,09 s 24,60 s .. 57,24 s 27,94 . .. . 53,10 s 29,28 s 29,11 s 30,12 s 36,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,94 . .. 25,32 s 25,03 s 23,61 s 30,27 s .. .. 63,20 s 28,72 s 30,86 s 30,74 s .. Harvennushakkuu 59,21 s 57,89 . 46,89 s .. .. Harvennushakkuu 64,15 s 63,69 . 21,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,48 . 27,16 s 33,11 s 34,03 s Uudistushakkuu 73,14 . 22,41 s 27,57 s .. 63,11 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,98 s 69,74 s .. 66,78 . .. 46,44 s .. 21,66 s 23,55 . 10241_.indd 13 10241_.indd 13 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. 40,22 . 27,48 s 34,93 s .. 42,33 s 22,96 s 24,14 . 71,83 . 22,06 . 35,23 s 34,98 . .. 74,69 s 66,11 s 49,47 s 49,73 s 49,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,94 . 79,36 . .. Harvennushakkuu 62,49 s 61,98 s .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 33,17 s 33,13 s Ensiharvennus .. .. 28,95 s .. .. .. Ensiharvennus 49,91 . 21,24 s .. s nousussa . 30,30 s 35,61 s 36,91 s Harvennushakkuu 72,24 s 73,00 s 46,61 . 73,74 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tukit tulevat pääosin 150 kilometrin säteellä Raumalta”, Harjula kertoo. .. 45,17 s .. s nousussa . Uudistushakkuu 78,60 s 79,97 . .. 37,68 s Harvennushakkuu 72,95 s 73,01 . 28,46 . .. .. .. 79,14 . 28,54 . 32,56 . 26,34 s .. 26,49 . 28,35 . Jokainen sahalle tuleva tukki mitataan lasersäteiden avulla ja läpivalaistaan röntgensätein, mikä paljastaa tukin sisäisen laadun armottomasti. 29,46 . 73,76 . 63,89 s 46,54 . 54,02 . .. Uudistushakkuu 72,97 s 72,64 s .. Hankintahinnat 74,59 . 77,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,14 . 21,58 s 29,21 s .. .. .. .. 28,74 . 60,51 s 28,94 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 21,93 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,95 . Sekä tukit että sahatavarakappaleet läpivalaistaan ja kuvataan, joten sahatavara voidaan lajitella tarkoin. 32,44 s 39,10 s 39,54 s Harvennushakkuu 66,77 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,47 . 61,89 s 28,78 . 49,83 . 72,94 . 21,21 . .. Hankintahinnat .. 29,94 s 37,36 s 37,11 . 21,33 s .. 20,81 s 20,70 s 19,24 s .. .. .. 28,87 s 34,02 . .. 30,02 . .. Hankintahinnat 85,81 s 84,64 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,52 s 79,35 . 65,77 . .. 28,46 s 28,66 . 47,56 . 50,81 . .. 43,50 s 28,63 . Hankintahinnat 74,78 . Uudistushakkuu 73,42 . 21,74 s .. .. 71,78 s 59,36 s 47,27 . Hankintahinnat 75,71 . 30,53 s 36,59 s 37,42 s Harvennushakkuu 68,53 s 69,64 . 78,54 . .. .. 60,62 . Hankintahinnat .. 30,49 s 38,48 s 38,47 s Uudistushakkuu 76,33 . Ensiharvennus .. .. .. 22,41 . 29,71 s 30,72 s 38,50 s 37,40 s Ensiharvennus .. 42,34 s .. ”Sahausasete voidaan säätää tukkikohtaisesti esimerkiksi tukin käyryyden mukaan”, Harjula sanoo. 63,35 s 28,44 s 30,05 s 29,55 s 37,46 s 37,58 s Uudistushakkuu 78,82 . 23,30 s .. .. 47,83 . 58,78 27,33 . .. Harvennushakkuu 65,84 s 65,86 s .. Ensiharvennus .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 649 418 m 3 Puukauppamäärä vko 25 restin kanssa tukkitarpeet täsmätään viikoittain sahan tilausten mukaan. .. 49,36 s .. .. 29,18 . .. 46,12 s 47,25 . 29,19 . Hankintahinnat .. 29,82 s .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 57,42 s 28,65 s 30,50 . .. Hankintahinnat .. 28,25 . 47,36 . .. .. 75,72 . 38,61 s Harvennushakkuu 71,00 . AJASSA 7.7.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 30,54 . 47,84 . 26,15 s 31,90 s 31,90 s Ensiharvennus .. 24,31 . .. 50,22 . .. 23,51 s .. 27,69 s 29,50 . .. Täyden kapasiteetin tuotannolla päivittäin kuluu yli 4 000 kuutiometriä mäntytukkeja. 75,43 . Ensiharvennus 51,64 s 49,07 . Uudistushakkuu 65,26 . 29,58 s 33,37 . 77,67 . 27,93 s 28,20 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. 39,82 s 21,13 . 28,68 s 34,10 s 34,58 . 37,30 s Uudistushakkuu 78,94 s 80,11 . 35,15 s 35,38 . .. 42,92 s 26,80 s .. 77,50 . .. Hankintahinnat 72,16 . 27,22 s .. s nousussa . 60,06 s 28,18 . Tukit kuvataan vielä toistamiseen kuorimon jälkeen parhaan sahausasetteen määrittämiseksi. .. 48,81 . 34,65 . Ensiharvennus 51,85 s .. .. 35,64 s Ensiharvennus .. 23,64 . .. 49,62 s 28,68 . .. 25,53 s 26,56 s 24,63 s 31,70 s .. s nousussa . .. 30,57 . 35,63 . 25,14 . .. .
Latvaläpimitan minimi on 17 senttiä. Sahakoivun pitää olla suoraa koko pituudeltaan, mutta muuten laatuvaatimukset eivät paljon poikkea vanerikoivusta. ”Asiakassuhteet ovat pitkiä ja vakaita, toki sisustustrendit vaikuttavat jonkin verran menekkiin.” Haka-Woodin pari vuotta sitten käynnistynyt uusi sahalinja nosti tukin käytön 60 000 kuutioon, kahdessa vuorossa. Jos leimausarvio pitää kutinsa, männiköstä saatava myyntitulo kohoaa 32 000 euroon. Yksityismetsistä ostettiin puuta teollisuuden käyttöön 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin toukokuussa on tilastoitu. Räkämännikössä määrä korvasi laadun Päätehakkuu puutavaralaji määrä m 3 hinta €/ m 3 yhteensä € mäntytukki 190 80 15 200 mäntykuitu 560 30 16 800 yhteensä 750 32 000 Huhtikuun puukauppa: 6,8 miljoonaa kuutiota. Kuusitukista maksettiin toukokuun pystykaupoissa keskimäärin 78,8 euroa kuutiolta, mäntytukista 75,1 euroa ja koivutukista 58,54 euroa. Toimittajia ovat 250 kilometrin säteellä lähes kaikki yksityiset sahat, suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä sekä konserneista Stora Enso, jolla ei ole omaa koivutukin käyttöä. Luken tilastoimat hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puunkauppasopimuksiin kirjattuihin hintoihin. Tästä arviolta neljännes oli tukkia ja loput kuitua. Metsänhoitoyhdistys pyysi eri ostajilta tarjouksia. Hankintavirta koostuu pienistä puroista Korpikallio kertoo, että paraslaatuinen tukki kasvaa päätehakkuukuusikoiden sekapuuna ja hankintamäärä koostuu pienistä puroista. Hankintahinnatkin nousussa Hankintakaupoissa kuitupuiden keskihinnat kohosivat 46–47 euroon kuutiometriltä. Hankinta-alueen pohjoisraja menee Kalajoen-Pyhäjoen latvavesien tienoilla. Kuitupuun hankintahinnat olivat tätä korkeampia viimeksi vuonna 2008. Haka-Wood sahaa sahaa tällä hetkellä vuodessa noin 65 000 kuutiota koivua. Mäntyjen tilalle istutetaan kuusia. ”Pääasiassa sahataan rauduskoivua, mutta hieskoivua myös. Jälkimmäisellä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot nousivat 2,2 miljoonaan kuutioon, edellisellä jäätiin 1,4 miljoonaan kuutioon. Pohjoisempanakin koivutukkia olisi teoriassa jopa uuden tuotantolaitoksen tarpeisiin asti, mutta Korpikallion tuntuman mukaan laatu ei enää oikein toimi. Tukeilla kehitys oli maltillisempaa. Puukauppatietoja tilastoon ilmoittavat suurimmat puun ostajat ja metsänhoitoyhdistykset. Kuusella keskihinta kohosi 29,9 euroon, koivulla 28,3 ja männyllä 27,4 euroon kuutiolta. vua, vaikkakin paraslaatuinen tavara on yleensä vähempioksaisesta rauduksesta.” Pohjoisempanakin tukkia olisi, mutta… Haka-Woodin puunhankinnan pääsuunnat ovat itä, kaakko ja etelä. Tietoja ei laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa, joten julkaistut puumäärät edustavat noin 90:tä prosenttia kaikesta metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta. 7.7.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN PUUKAUPPOJA tehtiin toukokuussa ennätysmäärä, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Huhtikuusta hinnat nousivat reaalisesti kaksi prosenttia ja koko viime vuoteen verrattuna 5–7 prosenttia. Kuitupuiden keskihinnat kohosivat pystykaupoissa ennätystasolle noin 27–30 euroon: keskihinnat kohosivat huhtikuulta 6–8 prosenttia ja koko viime vuodesta 30–38 prosenttia. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut eivät sisälly tilastoon. Nousua huhtikuulta tuli 3–6 prosenttia, koko viime vuoden keskihinnat ylittyivät 20–23 prosentilla. Puut olivat oksaisia ja mutkaisia, mutta määrää oli riittämiin, noin 250 kuutiometriä hehtaarilla. Sahatavarana ne ovat samaa koiKoivusahatavara vetää vakaasti Haka-Wood on Suomen ainoa teollisen mittakaavan koivusaha. Niiden luominen ottaa aikaa.” 10241_.indd 14 10241_.indd 14 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat. ”Alan luonteeseen kuuluvat pitkäaikaiset ja tiiviit yhteistyösuhteet pääasiakkaiden kanssa. Niistä paras oli Metsä Groupin, jolla on sellutehdas ja suuri mäntysaha lähistöllä. Yhtiö lupasi mäntytukista 80 euroa ja kuidusta 30 euroa. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA ”KOIVUSAHATAVARAN suhdannevaihtelut ovat loivempia kuin havusahatavaralla, eikä korona tuonut mainittavaa suhdannepiikkiä”, Haka-Wood Oy:n myyntijohtaja ja osakas Antti Korpikallio sanoo. Toukokuussa syntyi puukauppaennätys Myös kuitupuiden keskihinnat pystykaupoilla nousivat ennätystasolle, Luke kertoo. Viitasaarella toimiva Haka-Wood on maan viimeinen teollisen mitan koivusaha. Nousu oli suurin koivulla. Päätehakkuu on nyt edessä. Länsisuomalainen metsänomistaja liitti leimikkoonsa 30 vuotta sitten viljavalle multamaalle istutetun vajaan kolmen hehtaarin männikön. Haka-Woodilla tukin pituudet ovat 3,1 ja 3,4 metriä. Metsä Group ja UPM sen sijaan ovat kilpailijoita vanerinvalmistuksellaan. Edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kasvua oli 53 prosenttia. Kauppaa käytiin etenkin toukokuun lopulla, viikoilla 21 ja 22. Asiakkaat ovat huonekaluteollisuudessa, ja tuotanto menee 70-prosenttisesti ulkomaille. Leimikoista otetaan erilleen jopa alle kymmenen kuution kertymiä, joita kootaan terminaaleihin isommiksi eriksi. Ennakoidun tukkiosuuden mukaan keskimääräinen kantohinta asettuisi noin 43 euroon
Kesäkampanjassamme voit nyt kääriytyä luonnon helmaan ja voittaa ihanat uudet Finlaysonin lakanat neljälle hengelle. 02046 1478 storaensometsa.fi/luonnonhelmaan Elämässä mukana – Stora Enso 10241_.indd 15 10241_.indd 15 5.7.2023 6.51 5.7.2023 6.51. Katso lisää netistä tai soita (ark. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa. Metsänomistaja! Voita upeat lakanat ja kääriydy luonnon helmaan Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. 7.30–16.00) p
Hinnat kuitenkin jatkoivat nousuaan. Kuitupuun hinnat tekivät pystykaupoissa ennätyksen (s. 7.7.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. SUOMETSÄT OVAT TÄRKEÄ OSA SUOMEN METSÄTALOUTTA Uusi metka-tukijärjestelmä antaa eväät vesiensuojelun hyvälle toteutukselle, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu kirjoittaa. Tämä ajatus kattaa myös suometsät, joissa hoidonja kunnossapidon tarve on kivennäismaametsiä intensiivisempää. Uudet suometsänhoidon suositukset tähtäävät taloudellisen tuoton, monimuotoisuuden ja hiilensidonnan tasapainoon. SUHDANNEKÄÄNNE VÄISTI METSÄN 10242_.indd 16 10242_.indd 16 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Asuntomarkkinoilla korkojen noususta johtuva hintojen lasku ei ole salkunhoitajien mukaan tarttunut metsätilamarkkinoille. Samassa jutussa United Bankersin metsärahastojen salkunhoitaja Kari Kangas toteaa korkotason nousun hidastaneen metsätilojen hintojen nousua. Nyt S-pankin metsärahastojen hoitaja Timo Hakulinen sanoo korkojen nousun laskeneen rahaston metsätiloista tarjoamia hintoja (s. ”Tauko korkojen nostoissa ei ole asia, jota harkitsemme tällä hetkellä”, Lagarde sanoi. Nousevat korot panevat S-pankin Hakulisen mukaan rahaston panostamaan nyt erityisesti metsänhoitotöihin. MAANMITTAUSLAITOKSEN MUKAAN metsätilakauppoja syntyi tammi-toukokuussa sata kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SUOMETSÄT OVAT MERKITTÄVÄ osa Suomen metsävarannosta, sillä noin neljännes puuston kasvusta tulee suometsistä. METSIIN SIJOITTAVAT RAHASTOT ovat nousseet viime vuosina metsätilamarkkoilla suurimmaksi ostajaryhmäksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Raakapuun keskihinnatkin kohosivat Suomessa Luken mukaan kautta linjan. Metsätalous tuntuu siis pitävän pintansa, vaikka korot nousevat. Joku voi spekuloida tienaavansa tulevaisuudessa hiilensidonnallakin. 8). ”Kesä on nyt parhaimmillaan.” MAKKE UPM:N, STORA ENSON JA METSÄ BOARDIN pörssikurssit ovat laskeneet huipuistaan tänä vuonna 17 –28 prosenttia, mutta metsätilojen ja raakapuun hinnat jatkoivat nousuaan. Metsähehtaari maksoi alkuvuoden kaupoissa keskimäärin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ”Tuntuu, että kohteet on hinnoiteltu meidän näkökulmastamme korkeahkoiksi, ja olemme saaneet aika vähän tiloja ostettua”. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde lupaili ohjauskorkojen nostojen vain jatkuvan. Uudet suometsänhoidon suositukset tähtäävät siihen, että taloudellisten tavoitteiden, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja hiilensidonnan tasapaino olisi mahdollista löytää hyödyntämällä erilaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia suometsien hoidon toimenpidevaihtoehtoja. Virossa raakapuun hinta on tosin kääntynyt paikallisen metsähallituksen mukaan jyrkkään laskuun, mutta Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että yksityisillä metsänomistajilla oli puukaupoissa määrällisesti ennätyksellinen toukokuu. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 14). Toisin sanoen rahaston on saatava metsistään enemmän tuottoa, kun korot nousevat. Metsätaloudessa ylisukupolvisuus tarkoittaa sitä, että edellinen sukupolvi haluaa jättää metsän jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen saadessaan. Yksityisen metsänomistajan taloutta vahvistavat erityisesti Metsä Groupin investoinnit sekä venäläisen raakapuun poissaolo. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Suometsätaloudessa ekologinen kestävyys ja hiilensidonnan merkitys ovat viime aikoina korostuneet. 12 kuukauden euribor nousi viime viikolla yli neljän prosentin, kun se viime vuonna oli puoli prosenttia negatiivinen. Vaikka Metsälehti jää tauolle, metsäisiä uutisia on koko kesän tarjolla osoitteessa metsalehti.fi. Suositusten mukaisilla toimilla on mahdollista pitää suometsät tuottavina ja samalla hillitä turpeeseen vuosituhansien aikana varastoituneen hiilen vapautumista ilmakehään sekä vähentää suometsien kasvatuksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia
7.7.2023 Metsälehti.fi 17 KIVENNAVALTA kotoisin ollut mummoni tuli joskus 70-luvun alkupuolella ensivierailulle kotiimme silloisessa Karhulan kauppalassa. Mikäli koko uomaverkoston varrella maanomistajien yhteistoiminta ja hyvä verkostoituminen saadaan toimimaan, uusien maaja metsätalouden tukijärjestelmien yhteistoiminnan avulla on hyvät mahdollisuudet valita, sijoittaa ja mitoittaa tarvittavat vesiensuojelurakenteet kulloisenkin tilanteen mukaisesti oikein ja saada valuma-alueella vesiensuojelu kerralla kuntoon. Tällöin muokkaustulos ja kulkukelpoisuus paranevat. On ihan liikaa höttömättäitä eli mättäitä, joiden alla on joko oksakasa, juurirykelmä, sammalkasa tai jopa kiviä. Suunnittelun tavoitteena on myös toimenpiteiden kohdentaminen valuma-alueella entistä tarkemmin kunnostustarpeessa oleviin ojiin tai ojaverkoston kohtiin, joiden perkaamisella voidaan vaikuttaa laajemman alueen kuivatusongelmiin mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä. Ei pitäisi olla mahdoton rasti.” Kemerat Verkkokeskustelu: Laikkumätästys pitäisi kieltää! Karhulalainen hapankaali 10242_.indd 17 10242_.indd 17 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Kaikenlaisia töitä voidaan tehdä nurin kurin tai huolimattomasti. Nykytiedon valossa pohjaveden pinnan säätely on ennen kaikkea ojien kunnossapidon ja puustohaihdunnan yhteispeliä. Entisessä Stora Enson Kotkan paperitehtaassa valmistetaan nyt korkealaatuisia kartonkipakkauksia. Sekin loppuu, kun Sunilan sellutehdas liittyy Kymenlaakson suljettujen metsäteollisuuslaitosten pitkälle listalle. Korjauslääke edelliseen on olla maksamatta huonosta toteutuksesta ja vaatia asianmukainen uusi työ.” Mehtäukko ”Joo, tämä on ihmetyttänyt jo pitkään. Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyy myös vesiensuojelusuunnitelma. Tällaiseen mättääseen on turha istuttaa tainta, koska se jää käytännössä ilmaan ja kuivuu parissa päivässä. Tulevaisuudessa ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät ja on varauduttava myös pitkittyneisiin kuivuusjaksoihin, jolloin liikakuivatuksen vaara on ilmeinen. UUSI METSÄTALOUDEN TUKIJÄRJESTELMÄ, metka, tähtää osaltaan kokonaisvaltaiseen suometsänhoidon suunnitteluun. Vaikka hakkuuaukolla olisi yhtenäinen matto hakkuutähteitä, sen ei pitäisi estää kunnollisen mättään tekoa. Riittävän ojasyvyyden määrittämiseen vaikuttavat mm. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suosituksissa on tuotu esiin Luken pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuen arviot tarvittavan haihduttavan puuston määrästä eri alueilla. Vanhan loppu voi kuitenkin olla uuden alku. turveja maalaji, turpeen paksuus, maaston kaltevuus, sarkaleveys ja kohteella olevan puuston määrä. Hyvin tehtyjä kääntömättäitä ei huomaakaan parin vuoden jälkeen.” Timppa ”Itse pidän parempana vaihtoehtona risujen keruuta. Ojien kunto ja haihduttavan puuston määrä yhdessä ratkaisevat, minkälaista ojien perkausta tarvitaan juuri sillä hetkellä vai voiko toimenpiteen siirtää tuonnemmaksi. Ideaalitilanteissa syntyy hyvä yhteistyö viljelysvaltaojia hallinnoivien ojitusyhteisöjen kanssa. Oksakasan voi/ pitää ruopaista poispäin koneesta, sitten mättään kääntäminen ja reilu painallus päälle.” Rane ”Esimerkiksi Sahalan Veli-Jussi mainitsee Metsälehden haastattelussa tavoiteltavaksi mättään kooksi 400 litraa. Eikä tuo raha haise. Suomalaisen metsäteollisuuden kehtoa on parin viime vuosikymmenen aikana lyöty kovalla kädellä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 37% En 63% neet alueelle 50 hehtaarin ”Olen istutellut laikkumätästettyä uudistusalaa. Haminan Summassa lakkautetun paperitehtaan tiloihin muutti Google. SAMULI JOENSUU KIRJOITTAJA ON JOHTAVA ASIANTUNTIJA TAPIO OY:SSÄ. Kun puomia ojennetaan, samalla työnnetään kauhan lappeella maanpinta esille ja paluuliikkeellä kuopaistaan se mätäs. Käpysonnin kritiikki tulee kohdistaa kuljettajaan, ei menetelmään. Sunilan akkumateriaalihankettakaan ei ole lopullisesti kuopattu. Tilanne muuttui 90-luvun taitteessa, kun piippuihin saatiin uudet filtterit. Tällainen syntyy, kun metrin pinta-alalla on noin 40 senttiä kivennäismaan ja humuksen sekoitusta. Suunnilleen kolmasosa mättäistä on kelvottomia tai lähes kelvottomia. Suositeltavat syvyydet on koettu liian mataliksi! Suosituksissa metsäojien kunnostuksessa ojansyvyyden vaihteluskaala on 50–90 senttimetriä turvekerroksen paksuuden mukaan. Mummo astui tipparellustamme rappukäytävään, veti syvään henkeä ja totesi kasvot leveässä hymyssä: ”Tekkööpä joku hyvää hapankaalia.” Ei se hapankaalia ollut, vaan Sunilan sellutehdas. Enää päästiin vain juhannusja jouluseisokkien alla nauttimaan nostalgisesta ”rahan tuoksusta”. i Haetko ovenpieleen juhannuskoivun. VIIME AIKOINA HUOLTA ja myös vahvaa kritiikkiä ovat herättäneet ojasyvyyttä koskevat suositukset. Suometsänhoitohankkeen suunnittelu on tulevaisuuden kuivuusriskeihin varautuvaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa riittävän kuivatuksen ja hyvän vesiensuojelun ohella on mahdollista varautua myös vesien varastointiin sellaisiin paikkoihin valuma-alueella, joissa se on haitatonta metsätalouden kannalta. Sopivalla matalapaineella tuoksu oli melkoinen. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP M IIK A TI A IN EN EERO SALA Uusi kysymys: Teetkö kesällä metsätöitä. Seiskatietä ajaneet autoilijat kiersivät kesäkuumallakin ikkunat kiinni hyvissä ajoin. Jos kantoja ei ole nostettu, niin silloin toki homma tehdään.” Apli ”Kannattaa todeta, että kääntömättäillä maastoon ei jää kuoppia, mitä perkaajat ja muut luonnossa liikkujat arvostavat. Tässä tarkastelussa suunnittelija voi hyödyntää Maanmittauslaitoksen kehittyneitä, vapaasti käytössä olevia paikkatietoaineistoja ja Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyviä aineistojen käyttöä helpottavia työkaluja. Suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon ojaverkoston kytkeytyneisyys valuma-alueella, eli mitä reittejä alueen vedet liikkuvat kohti vesistöä. Metka-tukijärjestelmä antaa eväät vesiensuojelun hyvälle toteutukselle. Syvät ojat voivat edistää liiallisen kuivumisen riskiä. Kun mättäät saavat talven yli painua, kuivumista ei juurikaan tapahdu.” Gla ”Aloituksen otsikko on kyllä provosoiva. Sekoitusta syntyy, jos tehtäisiin ikään kuin laikkumätästyksen tekniikalla eli vetämällä maa-ainesta kasaksi, siis ei hakkuutähteitä.” A.Jalkanen ”Jos omissa metsissä nostetaan kannot, syntyy hyviä istutuspaikkoja ja jätän laikutusmätästyksen tekemättä. Harmittaa, kun en käskenyt tekemään kääntömättäitä, niistä sentään suurin osa on kunnollisia.” Käpysonni ”Laikkumätästyksen voi tehdä kunnolla tai hutaisten
Laadukkaalla maanmuokkauksella on tärkeä rooli. Paras keino vähentää heinäntorjunnan tarvetta on huolehtia metsän uudistamisesta mahdollisimman nopeasti päätehakkuun jälkeen. Taimien löytämistä helpottaa jatkossa, jos taimi istutetaan aina mättään keskelle. Mekaaninen heinäntorjunta tarkoittaa, että taimille tehdään kasvutilaa kaatamalla niitä ympäröivä korkeampi pintakasvillisuus. Jos päätehakkuu tehdään syksyllä, kannattaa muokkaus teettää välittömästi hakkuun jälkeen, ja istutus heti seuraavana keväänä. Kaikkein rehevimmillä kohteilla työ voi olla tarpeen jo samana kesänä, kun taimet on istutettu. Oikein tehty ja riittävän korkea mätäs antaa taimelle huomattavan etumatkan pintakasvillisuuden kilpailua vastaan. Heinäntorjunnan tarve on suurimmillaan 1–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Mitä rehevämpi maa, sitä nopeammin ja huolellisemmin on syytä toimia. Hommaan ei välttämättä tarvita hyviä hanskoja ja kumisaappaita kummempia työkaluja. Viimeistään viiden ensimmäisen kasvukauden jälkeen urakan pitäisi kuitenkin olla voiton puolella. 10243_.indd 18 10243_.indd 18 5.7.2023 6.52 5.7.2023 6.52. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kohteille, jonne ei luontaisesti syntyisi metsää, heinäntorjuntakin on tarpeen. Valtion tukemien pellonmetsityshankkeiden myötä työ onkin tänä kesänä ajankohtaista monella tilalla. Vuonna 2022 peltoheitolle istutetut kuusentaimet kaipaavat jo apua heinän kanssa, mutta mäkäräisten määrä on juhannuksen alla sietämätön kenelle tahansa. Heinää voidaan torjua myös kemiallisesti, mutta torjunta-aineiden käyttö on nykyään vähäistä. Työ kannattaa tehdä joka tapauksessa viimeistään syksyllä pintakasvillisuuden lakastuesVIHELIÄISTÄ, MUTTA JOSKUS VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Heinäntorjuntaa joutuu tekemään etenkin pellonmetsityskohteilla. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 7.7.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT PARHAIMPAAN kesäaikaan ajoittuva heinäntorjunta on sen verran tympeä työlaji, että metsänomistajan kannattaa tehdä kaikkensa välttyäkseen siltä. Keskikesällä vai syksyllä. Viljelysmaiden vitsaus Metsämailla heinäntorjunnalta voidaan yleensä välttyä, mutta vanhoilla viljelysmailla tilanne on toinen. Ongelma on, että silloin työ on paitsi kuumaa, myös muutoin kurjaa ötököiden takia. Heinäntorjunta vähentänee myös myyrätuhojen riskiä. Heinäntorjunnan ansiosta taimi pääsee vankistumaan ja kasvamaan pituutta ilman, että pintakasvillisuudesta on sen kasvulle merkittävää haittaa. ”Heinääjän työajasta suuri osa kuluu taimien etsimiseen.” Jos haluaa jälkipolven kiinnostuvan metsäasioista, ei heitä kannata viedä kesälomalla heinäystyömaalle. Työhön oikea aika on periaatteessa keskija loppukesä, jolloin pintakasvillisuus on rehevimmillään
Heinän valtaaman taimikon täydennysistutus tai viljeleminen uudelleen on työlästä, kallista ja entistäkin epävarmempaa. Se tarkoittaa noin 900 puuta hehtaarille. MÄTTÄÄT saavat olla peltomaalla korkeat. Arviolta neljännes taimista on hiipunut heinien alle kolmen ensimmäisen kesän heinäysurakoinnista huolimatta. Vaikka työ on hikistä, kannattaa heinäyksestä huolehtia. Tuskin mikään tuntuu metsänomistajasta niin pahalta kuin itse katkaista kolme vuotta vaalittu taimi. KOLME ensimmäistä kasvukautta ovat ratkaisevia. SAMI KARPPINEN MONTA MAHDOLLISTA VASTUSTA Pintakasvillisuus poljetaan kumoon taimen ympäriltä noin metrin säteeltä, jolloin taimi pääsee vankistumaan, eivätkä heinät kaadu syksyllä taimen päälle. Talvella maata vasten vaipuneen taimen voi toisinaan pelastaa vielä keväällä tukemalla sen kepin avullla pystyyn. Nyt on helppo sanoa, että rehevälle pellolle kannattaa tehdä vasikan korkuiset mättäät montuista piittaamatta. Kun taimi löytyy kasvuston seasta, sen ympäriltä poljetaan heinät kumoon noin metrin säteeltä siten, etteivät ne kaatuessaankaan yllä taimen päälle. Ammattilaisen arvio on, että heinäys vie aikaa yhtä paljon kuin istutus. KÄYTÄ merkkikeppejä taimille. Varrellista työvälinettä voi käyttää apuna taimen etsimisessä. Taimet on tyypillisesti istutettu varsin säännöllisin välein, joten omia jälkiä tarkkaillen voi huomata käsittelemättömät alueet, joilta taimia voi olettaa löytyvän. Hieskoivupuusto poistettiin talvella 2018. Osa metsänomistajista suosii syksyllä tehtävää heinäntorjuntaa, jolloin sää on inhimillisempi ja taimet helpommin löydettävissä ruskistuneen heinän seasta. Viisaampi olisi jo luovuttanut tai tarttunut myrkkyihin. Metsäalan toimijat tarjoavatkin heinäystä lähinnä tuntitöinä, koska hintaa urakalle on vaikea antaa. 10243_.indd 19 10243_.indd 19 5.7.2023 6.53 5.7.2023 6.53. Terävien työkalujen kanssa työskennellessä pitää olla tarkkana, ettei katkaise vahingossa kasvatettavaa taimea. Heti keväällä alue mätästettiin ja istutettiin kuuselle. TARKISTA heinäystarve jo ensimmäisenä kesänä. Taimia on tappanut myös ahava, mutta halla ja myyrät ovat vielä kiertäneet alavan pellon. TEE pieni pala kerrallaan. sa, jottei taimi kaadu maata vasten heinien painamana. Maata vasten vaipuneet taimet nostetaan pystyyn ja tuetaan tarvittaessa vaikka kepin avulla. Lomalla suuntaan kuitenkin raivaussahan kanssa kaatelemaan pajupuskia kuusiryhmien tieltä. Siis ainakin päivän hehtaaria kohden. Mättään kohdalla on yleensä vähemmän pintakasvillisuutta. Parhaat taimet ovat venyneet parin metrin mittaan. ALOITIN peltoheiton metsityksen vuonna 2018. Jos turvautuu työvälineisiin, on vaihtoehtoja kepeistä jääkiekkomailaan. Toisaalta keskikesällä tehty heinäys lisää taimen kasvumahdollisuuksia jo saman kasvukauden aikana, mikä voi auttaa taimea saavuttamaan vankemman varren ennen syksyä. Kuvio on istutettu kuuselle vuosi sitten. ISTUTA keskelle mätästä. Merkkikepit ovat paras keino paikallistaa peltomaalle istutetut taimet. METSÄSTÄ 7.7.2023 Metsälehti.fi 19 KOMMENTTI VINKIT TAISTELUUN HEINÄÄ VASTAAN TEE uudistaminen ripeästi hakkuun jälkeen. Puolet istutetuista taimista selvinnee alkuvaikeuksista. Vuonna 2018 vanhalle turvemaapellolle istutettu kuusi on selättänyt pahimman vaiheen, joten tulevallakin metsänomistajalla on aihetta hymyyn. Todennäköisesti ei. Taimien sijaintia voi hahmottaa etsimällä maastosta mättäitä sekä pintakasvillisuudesta harvempia kohtia. Jääkiekkomaila töihin kesälomalla Käytännössä työ on yksinkertaista. Heinäntorjuntaa nopeuttaa olennaisesti, jos taimet on istutuksen yhteydessä merkitty kepeillä. Määrä on riittävä jatkokasvatuksen kannalta, mutta onko hommassa ollut mitään järkeä. Boorinpuutosta oikaistiin reppuruiskulannoituksella 2021. Laakeat kääntömättäät olivat vikatikki. Pintakasvillisuudesta riippuen työssä voi toimia myös sirppi, Raiva-veitsi tai raivaussaha. Kasvillisuutta voi taittaa myös käsin. Taimia voi pelastaa myös keväällä heti lumien sulamisen jälkeen. Metsämaalla heinäntorjuntaa ei yleensä tarvita, jos uudistaminen on tehty kunnolla. Merkkikepeistä iso ilo Heinääjän työajasta suuri osa kuluu taimien etsimiseen. Hyvä mätäs suojaa taimea heiniltä muutaman ensimmäisen vuoden
Viiden minuutin ajomatkan jälkeen voi pysähtyä seuraavan järven rantaan.” Yli puolet elämästään ulkomailla asuneella 34-vuotiaalla Iiro Pankakoskella on vertailupohjaa Suomen suven arvioimiseen. ”On se aikamoinen sokki, kun Suomeen saapuessa lentokoneesta näkyy vihreää loputtomiin. Suomen kesän vihreys on vastakohta Pankakosken työmaisemille, joita leimaavat kuivuudesta ruskeat näkymät ja meren turkoosit sävyt. Lyhyessä ajassa Pankakoski on huomannut, että maailma näyttää erilaiselta metsänomistajan silmin. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla joillakin kohteilla kiinnostava vaihtoehto, Iiro Pankakoski arvioi. Välimeren kolmanneksi suurimmalta saarelta Pankakoski matkustaa paljon työtehtävien perässä Pakistanissa ja eri puolilla Lähi-itää. Taivaanrantaan ajoittain ilmestyvät Afrikan hiekkamyrskyt lisäävät kontrastia Suomen kesään. Luonto on kuitenkin osa jokaisen suomalaisen sielunmaisemaa jollakin tasolla.” Uudet silmät käyttöön Tänä kesänä Pankakoski pääsee katsomaan suomalaista vehreyttä uudesta vinkkelistä, sillä viime syksynä hän osti isänsä metsätilan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelta. Kaikki on niin vihreää, vesi puhdasta ja järviä joka puolella. Sitä jään Suomesta kaipaamaan, kun olen täällä kasvanut. Tällä hetkellä Pankakoski työskentelee hankehallinnon asiantuntijana Kyproksella, Suomen Lähetysseuran toimipisteessä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 7.7.2023 20 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT ”EI OLE parempaa kesää kuin Suomen kesä. Isänsä kansainvälisten Nokia-komennusten myötä ulkomailla asuminen tuli miehelle tutuksi jo nuoruudessa. ”Sitä koettaa panna merkille, millainen maasto missäkin on tai kuinka tässä on korjattu puuta ja kuinka tuohon on seuraavaksi tehtävä sitä ja tätä. Metsäsuunnitelman mukaan metsätilan keskimääräinen kasvu on liki kuusi kuutiota vuodessa hehtaarille. Metsää miettii nyt enemmän metsänhoidon kannalta.” Uuteen hyppääminen kutkutKYPROKSELTA KONTIOLAHDELLE Iiro Pankakoski osti metsätilan isältään ja omistaa nyt Välimereltä asti palan Pohjois-Karjalaa. 10244_.indd 20 10244_.indd 20 5.7.2023 6.55 5.7.2023 6.55