Sivut 8–11 LIIAN HARVAA PERJANTAINA 8. HEINÄKUUTA 2022 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen 9468_.indd 1 9468_.indd 1 3.7.2022 11.51 3.7.2022 11.51. TORSTAINA 7. NRO 18 Mikä on, kun ensiharvennusten korjuujälki on vuosi toisensa jälkeen jotain muuta kuin pitäisi. LOKAKUUTA 2021 . NRO 13
HEINÄKUUTA 2022 . Tästä syystä koivujen tunnistaminen ei aina onnistu edes ammattilaiselta. 9469_.indd 2 9469_.indd 2 3.7.2022 11.54 3.7.2022 11.54. KOIVIKOISSA KAIKKI EI OLE MILTÄ NÄYTTÄÄ Hies ja raudus risteävät herkemmin kuin metsäväki on luullut. Lisäksi metsissämme on runsaasti hieksen ja rauduksen välimuodoilta näyttäviä koivuja. Hän kertoo tutkimuksesta, jossa 5–10 prosenttia ammattilaisten rauduksiksi määrittelemistä koivuista osoittautui geenisekvensoinnin perusteella perimältään hieksen kaltaiseksi. Professori Jarkko Salojärven mukaan kaikki raudukselta näyttävät koivut eivät ole perimältään sitä miltä näyttävät. Sivut 8–11 LIIAN HARVAA PERJANTAINA 8. ”Olettaisin, että ne ovat eri tasoisia risteymiä. Hieskoivun alkuperä on arvoitus, mutta sen oletetaan syntyneen rauduskoivun ja tuntemattoman, mahdollisesti jo kadonneen koivulajin risteymänä. ”Osalla koivuista on molempien lajien tunnusmerkkejä, esimerkiksi samassa puussa saattaa olla karkeita ja nukkaisia vuosikasvaimia.” Professori Jaakko Kangasjärven mukaan koivut risteytyvät todennäköisimmin poikkeuksellisen kylminä tai muuten stressaavina kesinä, jolloin risteytymisen estomekanismit toimivat huonosti. Helvekoivun tunnistaa kuoresta. Tutkijoiden termein rauduksen kromosomisto on diploidi ja hieksen tetraploidi, mutta todellisuudessa koivujen sukupuu on paljon tätä syheröisempi. Niinpä koivujen lajinmääritys ulkoisten tunnusmerkkien perusteella on osoittautunut epävarmaksi. Luultavasti suurin osa Suomen koivuista sisältää jossain määrin risteymäainesta”, Salojärvi sanoo. Lisäksi sen runkomuoto on hieskoivuksi erinomainen. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Metsäkeskuksen Kari Turunen ja Matti Virkkunen tekevät korjuujälkitarkastusta Uuraisilla. NRO 13 . LOKAKUUTA 2021 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre on tehnyt samansuuntaisia havaintoja. NRO 18 Mikä on, kun ensiharvennusten korjuujälki on vuosi toisensa jälkeen jotain muuta kuin pitäisi. AJANKOHTAINEN / UUTISET 8.7.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäministeri: Brysselissä on asennevammaa ›› 6–7 ”Hinnat korkealla kesän jälkeenkin” ›› 12–13 METSÄSTÄ Metsitystuki ei ole automaatio ›› 18–19 Lehmät avuksi luonnonhoitoon ›› 24–25 Kokeilussa uusi akku-Echo ›› 25 Verla tutustuttaa 1800-luvun teollisuuteen ›› 26–27 PILKKEITÄ Paljasjalkakengät pitävät varpaat kunnossa ›› 28–29 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Kuva: Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT HIESKOIVULLA on 56 kromosomia ja rauduksella 28
Tällä hetkellä arviolta neljännes Suomen koivuista on raudusta. Pitkän linjan metsäntutkija Markku Nygren on harrastukseen tarkkaillut koivun pienmuotoja Heinolan ympäristössä. Professori Erkki Verkasalon 1990-luvulla tekemän tutkimuksen mukaan kolmannes vaneritehtaille toimitetuista koivutukeista oli hiestä, Venäjältä tuoduista koivutukeista niitä oli jopa puolet. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Matti Haapanen ei usko, että niitä pystytäisiin tuottamaan perinteisen metsänjalostuksen keinoin. Erikoistaimista tulisi kalliita Ajatus arvokasta runkopuuta tuottavasta koivusta, joka menestyisi turvemailla ja vieläpä valtapuuston varjossa, avaisi huimia näkymiä suopeltojen metsittämiseen ja jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon. Tämä selittänee vanhan ajan metsänhoitajien uskomuksen koivusta metsiemme valkoisena valheena. 9469_.indd 3 9469_.indd 3 3.7.2022 11.54 3.7.2022 11.54. Vaihtoehtona voisi olla taimien tuottaminen monistamalla, siis kloonaamalla, kuten visakoivun tai hybridihaavan taimia. Koivussa täytyy olla jotain erityistä, esimerkiksi kuoren poikkeava happamuus, joka suosii jäkälää. Puun kuori on voimakkaasti kähertyvää helvettä. Vanhan kirvesleiman kohta on pysynyt paljaana. ”Osalla koivun genotyypeistä kasvullinen lisäys onnistuu helposti”, toteaa Luken ryhmäpäällikkö Tuija Aronen. Myös koivun visautumisen otaksutaan johtuvan mutaatiosta. Hieskoivu menestyy vähäravinteisillakin kasvupaikoilla ja tuottaa tämän vuoksi keskimäärin vähemmän ja huonompaa puuta kuin rauduskoivu. Koivutukkien käyttäjille tämä ei merkitsisi katastrofia. Todennäköisesti siksi, että lajien yksiselitteinen tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Lisäksi sen runkomuoto on hieskoivuksi erinomainen. Ainakin toistaiseksi harmaatai helvekoivun taimia on turha odotella. Halpaa se ei olisi. ”Koivulajien risteyttäminen osoittautui niin vaikeaksi, ettei pienmuotojen tuottaminen siemenviljelmillä onnistuisi”, Haapanen sanoo. Erikoistaimitarha Metsä-Tyllilän Jari Mäntysen mukaan kasvullinen lisäys on käsityötä eikä kasvatuserien suureneminen alentaisi yksikkökustannuksia. ”Hybridihaavan taimia pystymme tuottamaan 1,5 euron kappalehinnalla. Professori Vilho Kujala kuvasi 1940-luvulla harmaaja helvekoivut ja totesi ne erinomaisiksi vaneripuiksi. Uskon, että erikoiskoivun taimien hinta asettuisi samalle tasolle.” Helvekoivun tunnistaa kuoresta. Niitä myös vanhan ajan koivun ostajat osasivat etsiä. Mikä kiinnostavinta, helvekoivu näyttää menestyvän kuusivaltapuiden varjossa. Tavalla tai toisella koivun pienmuodot kuitenkin periytyvät. Hän esittelee upean suorarunkoista harmaakoivua, jonka runko on huomiota herättävän tumma lähes kymmeneen metriin asti. Runko on eheän suora. Myös puun erinomainen laatu näyttää liittyvän koivujen harmauteen.” Helvekoivun lehdet ovat kuin hiekseltä. Hän viittaa professori Max Hagmanin sotien jälkeen tekemiin risteytyskokeisiin. Nygrenin mielestä harmaaja helvekoivu voivat olla raudusja hieskoivun risteymiä, joita Kujala nimitti sekasikiöiksi. ”Värin aiheuttaa kuoren peittävä jäkäläkasvusto. ”Risteymän tuottama perinnöllinen aines voi siirtyä koivusukupolvelta toiselle.” Mutantteja vai sekasikiöitä. Vaihtoehtoisesti ne voivat kertoa koivun perimässä tapahtuneista mutaatioista. Puun lehdet ovat raudusmaiset. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta, mikä suosisi hieskoivua. UUTISET 8.7.2022 Metsälehti.fi 3 KOIVIKOISSA KAIKKI EI OLE MILTÄ NÄYTTÄÄ ”Risteymän tuottama perinnöllinen aines voi siirtyä koivusukupolvelta toiselle.” INVENTOINNEISSA KOIVULAJIT EROTELTIIN VASTA 1970-LUVULLA VALTAKUNNAN metsien inventoinneissa koivut luettiin samaksi lajiksi 1970-luvuille asti. Harmaakoivun tyviosa on harmaan jäkälän peittämä. Varmuutta tästä ei ole, koska niiden perimää ei ole kartoitettu
Asetusmuutos luonut epävarmuutta Kantokäsittelyaineiden toimittajat ovat odottaneet asetusmuutoksen kumoamista. Kauppojen keskihinta oli 125 500 euroa. Maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna runsaat 3 000 yli 10 hehtaarin metsätilakauppaa. Kantokäsittelyaineiden toimittajat vakuuttavat, että ureaa ja harmaaorvakkaa riittää. Toki hintataso on jonkun verran korkeampi viime vuoteen verrattuna, koska vanhat kanavat ovat nyt täysin jäissä”, selventää JL-Tuotteet Oy:n kaupallinen johtaja Jyri-Jukka Ääri. ”Mustikan raakileita on nyt selvästi enemmän kuin vuonna 2021. Kysyntä on ollut varovaisempaa, pienempiä tilauksia, harvemmin”, Ääri sanoo. ”Olemme toimittaneet kantokäsittelyaineita Posiota, Ranuaa ja Savukoskea myöten. Yhtenä keskeisenä Metsähallituksen ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä. Ristikankareen mukaan sekä harmaaorvakkaa että ureaa kysytään ja kumpaakin on varastossa yllin kyllin. M IK KO RI IK IL Ä METSÄHALLITUS JATKAA PUUN UITTAMISTA Metsähallitus on aloittanut kesäkuun lopussa puun uittamisen seitsemän vuoden tauon jälkeen. 9683_.indd 4 9683_.indd 4 3.7.2022 11.56 3.7.2022 11.56. Alkukesän näkymät satovuodelle ovat Luken mukaan varsin suotuisat, mutta tilanne tarkentuu lähiviikkoina. Vaikka tästä poikkeuksesta luovutaan, suurta riskiä, että siitä tulisi kynnyskysymys hakkuille, ei ole”, neuvotteleva virkamies T atu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Ääri toivoo, että loppukesästä ja syksystä palattaisiin normaaleihin kantokäsittelyaikoihin. ”Urean saatavuus on parantunut ja uudet toimituskanavat on onneksi löydetty ja tilanne on stabilisoitunut. Kantokäsittelykauden lyhennys perutaan. Jopa koivukohteiden havupuun kantoja käsitellään”, Uittokaluston toimitusjohtaja Juho Ristikankare kertoo. ”Asetusmuutos on luonut asiakaskunnassa epävarmuutta. ”Olemme tehneet tarkentavan kyselyn toimijoille ja aineita valmistaville tahoille ja näyttää siltä, että ainetta on saatavilla. Urean hinta on pompannut uuden maailman tilanteen seurauksena noin kaksin-kolminkertaiseksi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sekä kantoureaa tuottava ja markkinoiva JL-Tuotteet Oy että harmaaorvakkavalmistetta maahantuova Uittokalusto Oy pitävät asetusmuutosta turhana, sillä kantokäsittelyaineita riittää eikä suoranaista pulaa ole ollut missään vaiheessa. ”Puut matkaavat hinaajan perässä reilun viikon ajan noin 400 kilometrin matkan vesistöjä pitkin Kymenlaakson suuntaan. Kantokäsittelyssä palataan normaaliaikaan mahdollisesti elokuussa, sillä ministeriö valmistelee kantokäsittelykautta lyhentävän asetusmuutoksen kumoamista. JULKISESSA MYYNNISSÄ PAREMPI HINTA Julkisissa myyntikanavissa kaupatuista metsätiloista saa paremman hinnan kuin suoraan ostajan ja myyjän kesken tehdyistä kaupoista, ilmenee metsätiloja välittävän Suomen Sijoitusmetsät Oy:n selvityksestä. Käytännössä saatavuus on viime vuoden tasolla. Kysyntä jopa kasvanut Uittokalustolla tilanne on päinvastainen, ja kantokäsittelyaineiden kysyntä on paikoin jopa lisääntynyt. AJASSA 8.7.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET TIIA PUUKILA Maaja metsätalousministeriö harkitsee ja valmistelee kantokäsittelykautta lyhentävän asetusmuutoksen kumoamista. Ennen raja on ollut Kainuussa. Asetusmuutos tehtiin toukokuun alussa, koska Venäjän hyökkäyssodan seurauksena juurikäävän torjuntaan käytettävän urean tai vaihtoehtoisen harmaaorvakkaan perustuvan torjunta-aineen saatavuutta ei pystytty aukottomasti takaamaan. Onnistunut pölytys voi tehdä marjavuodesta hyvän tai jopa runsaan, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. Nyt kantokäsittelyaineiden saatavuus on parantunut ja asetusmuutoksen purku on todennäköinen. Harmaaorvakkapohjaisella kantokäsittelyaineella on tällä hetkellä hintaetu puolellaan ja sitä kysytään tavanomaista enemmän. Leuto alkuvuosi sekä paperiliiton työnseisaus vähensivät energian kysyntää edellisvuoteen verrattuna. Asetusmuutos nosti kantokäsittelyyn velvoittavaa lämpötilarajaa nollasta seitsemään asteeseen ja siten lyhensi kantokäsittelykautta. LUKE: MARJAVUODESTA VOI YHÄ TULLA HYVÄ Mustikan ja puolukan kukinnat ovat tavanomaisella tasolla. Milloin asetusmuutos kumotaan on vielä epävarmaa, sillä asia vaatii asetuksen muutokseen vaadittavat toimet. Mahdollisia ajankohtia ovat elokuun alku tai puoliväli. Julkiseen välitykseen tulleiden, edustavien tilakauppojen keskimääräinen hinta oli 132 600 euroa. Uitamme tänä kesänä useita kymmeniä tuhansia motteja puuta”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen. PUUPOLTTOAINEIDEN KULUTUS LASKI Puupolttoaineiden kulutus laski tammi-maaliskuussa 27 prosenttia ja maakaasun peräti 55 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Lakko vaikutti erityisesti puupolttoaineiden kulutukseen. Innokkaiden marjastajien kannattaa nyt seurata sadekertymiä tarkalla silmällä”, erikoistutkija Rainer Peltola toteaa
Laskua vuodentakaisesta on 12 prosenttia. Vaikutukset olisivat huomattavasti pienemmät, mikäli puun tuotannon ulkopuolelle jätettäisiin Kansallisen metsästrategia 2035:n selvityksien mukaiset 11 prosenttia. Se on 51 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. ”Tässä selvityksessä ei laadittu kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, vaan keskityttiin talousvaikutuksiin metsäsektorilla”, Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä kertoo. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 työllisellä. AJASSA 8.7.2022 TIIA PUUKILA MIKÄLI Suomen metsämaan suojelua lisättäisiin Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti 16 prosenttia, olisi sillä merkittävä ja suora vaikutus talouteen. Ne kuitenkin konkretisoivat, mitkä olisivat lisäsuojelun mahdolliset vaikutukset metsäsektoriin ja edelleen muuhun yhteiskuntaan. Metsätilakaupat kääntyivät laskuun Maarakennus Puunkorjuu Logistiikka Bioenergia Jämsä 1.-3.9. 9683_.indd 5 9683_.indd 5 3.7.2022 11.56 3.7.2022 11.56. Maanmittauslaitoksen mukaan tammi-toukokuussa kauppoja tehtiin yhteensä 24 700 kappaletta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Vastaavasti suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi 7 –11 miljoonaa mottia vuodessa, mikä vastaa yhden suuren sellutehtaan vuotuista puun käyttöä. Tällöin työvoiman tarve vähenisi 1 600–1 700 työllisellä, ja vuotuinen arvonlisäys olisi noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. ”Tosin kauppoja oli tehty kumpanakin tarkasteluvuonna vain vähän yli 30 kappaletta, joten lukuun on suhtauduttava varauksin”, Ärölä kertoo. Tammi-toukokuussa tehtiin vain metsää sisältäviä yli kahden hehtaarin metsätilakauppoja 1 640 kappaletta. Luke: Lisäsuojelu näkyisi taloudessa Luontopaneelin vaatima tiukka lisäsuojelu pienentäisi hakkuukertymiä suuren sellutehtaan käytön verran. Siellä keskihinnassa oli nousua 26 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikajaksoon. Edellisen kerran metsätilakaupat notkahtivat vuonna 2015. Niin metsätilojen, peltojen kuin pientalokauppojen määrät laskivat. ”Kiinteistökauppojen määrissä ollaan suunnilleen vuoden 2020 kevään tasolla, jolloin Covid-19-pandemian leviäminen näkyi kiinteistökauppojen määrien laskuna suhteessa vuosiin 2018 ja 2019”, sanoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä. Arvioita, ei ennusteita Skenaarioihin liittyy epävarmuuksia, ja ne ovat mahdollisia tulevaisuudenkuvia, eivät ennusteita. Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 500 euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimassa tiukan suojelun skenaariossa metsäsektorin seuraavilla kymmenvuotiskausilla tuottama arvonlisäys kerrannaisvaikutuksineen olisi vuosittain 540–1 150 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. www.finnmetko.fi . Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, noin 6 700 euroa hehtaarilta. . Hinnat nousussa Hinnat kuitenkin jatkoivat nousuaan. JUSSI COLLIN KIINTEISTÖKAUPPAA on tehty alkuvuonna selvästi vuodentakaista vähemmän. ”Tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana, kun arvioidaan, kuinka paljon enemmän muiden elinkeinojen olisi tuotettava taloudellista hyötyä, jotta ne voisivat kompensoida metsäsektorilla mahdollisesti tapahtuvia tuotannon, arvonlisäyksen ja työllisten määrän muutoksia sekä näiden kerrannaisvaikutuksia kansantalouteen.” Luke arvioi metsien tiukan lisäsuojelun vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin, metsäsektorin tuottamaan arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä näiden kerrannaisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Suurin ylläpidettävä hakkuukertymäarvio pienenisi sekin vain 1,2–1,9 miljoonaa kuutiota vuodessa verrattuna tilanteeseen ilman lisäsuojelua. . . Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 300 euroa
Kurvinen korostaa, että jos Euroopan tasolla lyödään pöytään päätös, että metsien energiakäyttö on pahasta, niin ilmastotavoitteisiin ei päästä. Lisähakkuilla lisää kasvua ja nielua Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maankäyttö on muuttunut päästölähteeksi korkeiden hakkuiden ja supistuneen koko9471_.indd 6 9471_.indd 6 3.7.2022 12.14 3.7.2022 12.14. Senaatintorin kulmalta lähtevä Hallituskatu on hiljainen päiväsaikaankin. ”Se on visioni, joka ei toteudu vuodessa, mutta siihen suuntaan haluan olla reivaamassa.” Julkisuutta saa talouskäytön riitely biodiversiteetin ja ilmastotavoitteiden kanssa. AJASSA / HAASTATTELU 8.7.2022 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MAAja metsätalousministeri Antti Kurvinen esittelee työhuonettaan, jonka tyylikkyydessä hän päihittää kaikki muut ministerit: kokoa helsinkiläiskaksion verran, perinteikäs kalustus, kristallikruunut, kakluuni, parketti. Hän harmittelee pesäpallotermein, että haluaisi käyttää aikansa juoksuja tuovaan lyöntivuoroon, mutta paljon puhtia menee metsätaloudelle vahingollisten EU-aloitteiden torjunnassa. Metsien käsitteRIITELEVÄ KOLMIYHTEYS Ministeri Antti Kurvinen pyrkii löytämään metsiin talouden, luontoarvojen ja ilmaston tasapainon. Kurvinen piirtää kolmion, jonka kärkiä ovat talous, biodiversiteetti ja ilmasto. lyssä näiden tavoitteiden tulee olla tasapainossa. Kurvinen käyttää odotuksistaan ilmaisua ”jaettu ymmärrys”, jonka pohjalta perustavanlaatuisiakin ristiriitoja voidaan ratkoa. Ministeri sen sijaan on jopa vuolassanainen, ”suora lähetys päällä, enkä todellakaan aio olla pelkkä toimitusministeri”. Kurvinen viittaa ensi kevään eduskuntavaaleihin sekä siihen, että toukokuun alussa alkanut ministeripesti jää vääjäämättä niukasti alle vuoden mittaiseksi. ”Myös biodiversiteettija ilmastotavoitteet riitelevät, mutta siitä asiasta niistä huolta kan”Myös biodiversiteetti ja ilmastotavoitteet riitelevät.” tavat tahot vaikenevat.” Ministeriössä valmistellaan vuoteen 2035 ulottuvaa metsäpolitiikan ylätason ohjelmaa, Kansallista metsästrategiaa
Viimeisia taimia en uskaltanut lähteä istuttamaan lasketun ajan ollessa turhan lähellä. Tunteet eivät pohjaudu yleensä faktoihin eivätkä ihmiset vaihda tunteitaan edes faktojen edessä. Onneksi ei tullut, ehdin ilman kiirettä mukaan synnytykseen. Ei ole omassa metsässä puuhaamista parempaa tapaa viettää kaunista kesäpäivää. Rakkauttani ei selkeästi ymmärretä EU:ssa metsäasioista päätettäessä. ”Ei pidä tulla tilannetta, että metsäteollisuus joutuu kohtuuttomasti kilpailemaan puusta energiakäytön kanssa.” Vieläkin fiksummin Kurvinen painottaa, että metsistä pitää saada enemmän tavaraa liikkeelle ja oikeisiin paikkoihin, jalostusarvoltaan korkeaa puuta jalostukseen ja energiapuuta energiaksi. ”Hakkuita pitää pikemmin lisätä etenkin nuorten metsien osalta, jotta saadaan kasvu kiihtymään.” Kemeran korvaava metka-tukijärjestelmä lähtee pian lausunKUKA KOLUMNI AURINKO PAISTAA ja puut kaatuvat kevyellä pyyhkäisyllä puuntuottajan tehdessä nopeutettua luonnonvalintaa raivaussahalla kymmenen vuotiaassa kuusentaimikossa. ”Brysselissä on väärää tietoa ja asennevammaakin suomalaista ja myös ruotsalaista metsätaloutta kohtaan. Mutta se on meidän metsä, jonka puihin ja kantoihin liittyy elämämme tarinaa vahvoine muistoineen. Rakkauttani ei ymmärretä luontojärjestöissä. Mielessä pyörii miten tulevaisuudessa tulen taimikkoon ensiharventamaan ja ehdinkö näkemään elämäni aikana vielä istuttamamme kuusikon uudistushakkuun. ”Ilmaston kannalta tärkeintä on hiilinielujen vahvistaminen, ja se vaatii lisää tutkittua tietoa.” Kurvinen ei nosta edes keskusteluun hakkuumäärien rajoittamista. Vastavalkeita pitää sytytellä.” Kurvisen mukaan EU:n metsäiset maat ovat ryhdistäytymässä vallalla olevan yhden totuuden vastavoimaksi. MINULLA ON VAHVA TUNNE, että rakkauteni metsäämme kohtaan voi ymmärtää vain toinen metsänomistaja. Metsänhoitomme varmasti kauhistuttaa metsänhoitoa tuntemattomia ihmisiä. Meillä ei ole pelkkiä puupeltoja, mutta toimintaamme voi kutsua tehometsätaloudeksi. EU:n metsällisen politiikan asento jopa pienoisesti järkyttänyt. RAKKAUDESTA PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Olemme uudistaneet metsät pottitaimilla heti hakkuita seuraavana keväänä, maa ei kaipaa lepoa. Tosiasioiden tunnustamisen viisaus ei ole muodissa. Paitsi hirville. Rakkauttani ei ymmärretä etelän mediassa. Metsämme on multaa ja moreenia ihmisen rajaamalla alueella. Istutin valtaosan taimista yksin tiluksilla puhelimen ollessa äänet päällä vierellä. Täytyy pitää kuvio kovassa kasvukulmassa ja pitää myös omasta kehosta huolta. Syksyyn mennessä on tarkoitus suorittaa metsästäjätutkinto. ”En väitä, etteikö metsiä käytetä fiksusti, mutta tulisi käyttää vielä fiksummin.” Kurvinen kiittää Metso-ohjelmaa menestystarinaksi, ja Helmi-ohjelmalla on mahdollisuudet samaan. Kurvinen kertoo havahtuneensa, että kuinka paljon metsäasioihin liittyy kiihkeyttä – poliittisesti, EU:n suunnasta, kansalaisjärjestöistä ja myös maanomistajien taholta. Sanonnan mukaan mies voi rakastaa elämänsä aikana kolmea naista ja yhtä urheilujoukkuetta. Loput taimet istutimme suuremmalla porukalla. noille. Vaimoni odotti meidän ensimmäistä lastamme kuvion uudistushakkuun aikana. Jospa näkisimme joskus päivän, jolloin keski-ikäisen miehen rakkautta perheensä metsää kohtaan ymmärretttäisiin. 9471_.indd 7 9471_.indd 7 3.7.2022 12.14 3.7.2022 12.14. Odotin urakan ajan soittoa synnytyssairaalaan, olin päättänyt jättää vakat metsään ja kiitää autolle, jos kutsu tulee. En ole vastuussa toisten tunteista. Haluan nähdä, elämässä pitää olla tavoitteita. Saisimme pitää vapaat kädet metsänhoidossa, eikä kaikkea tekemäämme epäiltäisi tahalliseksi metsäluonnon tuhoamiseksi. Lisään listaan lasteni lisäksi vielä metsämme. Saisivat muuttaa pois. Kurvinen ei lupaa, että uusi järjestelmä antaisi metsänomistajalle enemmän, mutta pitää tavoitteenaan nykyisen tukitason säilymistä etenkin nuorten metsien korjuussa. METSÄNHOITOMME TÄHTÄÄ vahvaan puuston kasvuun. ”Asioita ei vain voi hoitaa pohjalaiseen tapaan lyömällä puukkoa pöytään, että moon oikias, soot vääräs. KUVION PUUT EIVÄT OLE vain puita. AJASSA 8.7.2022 Metsälehti.fi 7 ANTTI KURVINEN MAAja metsätalousministeri (kesk.) toukokuun alusta, sitä ennen tiedeja kulttuuriministeri vajaan vuoden 35-VUOTIAS oikeustieteen maisteri Kauhavalta LAKIMIEHENÄ asianajotoimistossa 2013-2015 KANSANEDUSTAJA vuodesta 2015 HARRASTUKSIA kuntoliikunta ja kulttuuri HILJATTAIN palannut sinkuksi Tuore maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo, että hiilinielujen vahvistaminen vaatii lisää tutkittua tietoa. Eikä vain meidän muistojamme, metsämme on osa myös lastemme tarinaa. ”Vapaaehtoinen, alhaalta ylös tapahtuva toiminta, siihen uskon kuten kunnon keskustalaisen kuuluu.” Ajattelu jatkuu, että suomalainen metsänomistaja haluaa tehdä hyviä valintoja, mutta valtiolla pitää olla sen verran rahaa, että vapaaehtoinen suojelu hoituu. Asiat pitää perustella ymmärrettävästi.” Peltojen keskeltä Kurvinen on kotoisin peltojen keskeltä Kauhavalta, mutta kirkonkylältä ilman agraaritaustaa. Reilun viikon vanha lapsi nukkui kantoliinassa urakassa mukana, ja tuore pappa auttoi meitä vieressä tunkemaan taimia kasvamaan parhaille kasvupaikoille. Pidämme taimikot kovassa kasvukulmassa, harvennamme metsät mieluummin liian aikaisin kuin myöhään emmekä lahota puita pystyssä ennen uudistushakkuuta. naiskasvun vuoksi. Parilla varmalla liikkeellä parhaimmat taimet saavat reilusti elintilaa ja jatkavat kohti ensiharvennusta. Toivon metsässämme eläville kasveille ja eläimille vain kaikkea hyvää. Maapalasen rakastaminen on jokseenkin vaikea selittää järjellä tai tosiasioilla. TEHOKKUUS EI VIE POIS minun omia tunteitani. Taimikkoon liittyy vahvasti muistoja. Kurvinen kommentoi, että yhden ennakkotiedon pohjalta ei pidä lähteä hössötyksiin. ”Minua ei valittu parhaana substanssiosaajana, vaan oletetun poliittisen taidon vuoksi.” Kurvinen luonnehtii itseään lähiluonnossa liikkujaksi
Ensivaikutelma kuitenkin sumenee, kun sivistyneestä maailmasta astuu hyttysten sekaan ensiharvennettuun metsään. 8.7.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT U uraisilla Keski-Suomessa sijaitseva nuori männikkö näyttää asvalttitien laidasta katseltuna oivalta talousmetsältä. Uuraisten männikkö ei valitettavasti ole ainoa laatuaan. Kenties suurin syy tähän on se, että pääosa noin kolmen hehtaarin suuruisesta alueesta on ollut liian nuorta ja pienikokoista harvennettavaksi ensimmäisen kerran. ”Tässä ei olisi tarvinnut tehdä muuta kuin nuoren metsän hoito tai ennakkoraivaus raivaussahalla”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turunen. Metsäkoneiden tekemä puunkorjuu ei ole sujunut mallikelpoisesti. Metsänomistajien taimikonhoitorästit kostautuvat puiden kasvaessa, mutta metsäammattilaiset ovat niitä, jotka menevät nuoriin metsiin turhan suurilla koneilla liian aikaisin – ja kaatavat liikaa puita. 9472_.indd 8 9472_.indd 8 3.7.2022 12.21 3.7.2022 12.21. Metsäkeskuksen viime vuosien korjuujälkitarkastukset ovat osoittaneet, AJOURAT KUIN VALTATIET JA PUUSTO LIIAN HARVAA Päin prinkkalaa tehdyistä ensiharvennushakkuista näyttää tulleen maan tapa
Lisäksi ongelmana ovat metsäkoneiden ylileveät ajourat, jotka aiheuttavat osaltaan turhan harvan harvennustuloksen. Nuoria metsiä harvennetaan liian harvoiksi. ”Tällä selvityksellä varmistetaan tilanne, missä ollaan”, Tu9472_.indd 9 9472_.indd 9 3.7.2022 12.21 3.7.2022 12.21. Alueen puustoa on harvennettu liikaa: pystyyn jääneiden runkojen määrä alittaa kokonaisuudessaan metsänhoidon suositukset. että puunkorjuun laatu on luvattoman huonoa etenkin ensiharvennushakkuissa. Männiköissä eniten huolta tuottavat liian voimakkaat harvennukset. Esiin on noussut esimerkiksi kysymys, heikentääkö huonolta vaikuttava harvennusjälki nuorten metsien kykyä sitoa hiiltä. Jyväskylän ympäristössä tehtäUrapainaumat ja juurivauriot ovat merkittävä riski kuusikoiden harvennuksissa. Mittauksista on yli puolet takana, joten Turunen osaa jo nyt sanoa, ettei korjuujäljen tarkempi tarkastelu tule muuttavien lisäselvitysten on tarkoitus tarkentaa korjuujäljestä vuosittain tehtävien perustarkastusten sanomaa. Lisäselvitys käynnissä Hakkuuja puunajokoneiden jättämä ajoura on suosituksia leveämpi myös Uuraisten männikössä. runen kertoo. Viime vuoden korjuujälkitarkastusten perusteella 20–30 prosenttia ensiharvennuksista oli lisäksi tehty liian aikaisin. Lisäselvityksen tulokset valmistuvat syksyllä ja kertovat korjuujäljestä myös metsätoimijoittain. Metsäkeskuksen tekemää lisäselvitystä rahoittaa maaja metsätalousministeriö. 8.7.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA AJOURAT KUIN VALTATIET JA PUUSTO LIIAN HARVAA ”Tulevat tukit on kaadettu heikommalla kuitupuun hinnalla jo ensiharvennushakkuussa.” Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen laskee onkivavalla pyörähtämällä pystyyn jääneiden puiden lukumääriä ja metsäneuvoja Kari Turunen kirjaa tuloksen. Uuraisilla tehty tarkastus on osa lisäselvitystä, jota Metsäkeskus tekee parhaillaan korjuujäljestä. Kari Turunen kirjaa korjuujälkitarkastuksen tuloksiksi männikön osalta huomautettavan ja virheellisen. Pääosa Uuraisilla sijaitsevasta kolmen hehtaarin suuruisesta männiköstä on selvästi ensiharvennettu liian aikaisin
Hän arvelee, että tulokset huonosta korjuujäljestä eivät tule yllätyksenä käytännön hakkuutoiminnan parissa työskenteleville. Paskasta ei saa konvehtia Miksi metsissä on päädytty kierteeseen, jossa suuri osa ensiharvennuksista tuottaa huonoa, metsänomistajan etujen vastaista jälkeä. Silti ensiharvennushakkuussa ei ole onnistuttu suositusten mukaisesti. Toisaalta metsäammattilaisilla on oleellisen tärkeä rooli metsänomistajien neuvonnassa ja ohjeistamisessa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon, joten taimikonraivauksissa pitäisi terästäytyä yhden jos toisenkin. LIIAN VÄHÄN PUITA PYSTYSSÄ Yleisimmät syyt huomautettavaan tai virheelliseen korjuujälkeen vuonna 2021. Oma osansa vastuusta on metsänomistajilla itsellään, sillä taimikonraivauksen laiminlyöntiä tai huonoa toteutusta on hankala enää hakkuuvaiheessa oikaista. Syy: liian leveät ajourat. PIENEMPIPUUSTOISELLE leimikon osalle (2 ha) olisi voinut tehdä pelkän ennakkoraivauksen ja siirtää harvennushakkuuta myöhemmäksi. Mäntyvaltaisen puuston ensiharvennuksessa suositellaan jätettävän 900–1 000 puuta hehtaarille, huonolaatuisissa tai ylitiheinä kasvaneissa jopa 1 100–1 300 runkoa hehtaarille. Harvennettu liian harvaksi, 183 kpl 75% 16% 6% 3% Liian leveät ajourat, 39 kpl Runsaasti maastovaurioita, 14 kpl Runsaasti puustovaurioita, 8 kpl 9472_.indd 10 9472_.indd 10 3.7.2022 12.21 3.7.2022 12.21. ”Jos mennään liian aikaisin, on 90 prosentin varmuus, että jäävän puuston määrä tulee olemaan liian vähäinen”, Nikkola kertoo. Jos taimikonhoito jää tekemättä, ensiharvennus on aika hankala tehdä sen jälkeen niin, että työnjälki on hyvää ja jäävä puusto tavoitteiden mukainen”, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola. Harvennettu liian harvaksi (75%/183 kpl) Liian leveät ajourat (16%/39 kpl) Runsaasti maastovaurioita (6%/14kpl) Runsaasti puustovaurioita (3%/8 kpl) Lähde: Metsäkeskus maan heikkoja tuloksia ainakaan paremmiksi. Metsäalan ongelmana on, että nuoria metsiä hakataan samoilla isoilla koneilla kuin järeitä metMetsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turunen on tehnyt korjuujälkitarkastuksia yli 10 vuoden ajan. 2 HEHTAARIN osalta harvennus virheellinen. Puunkorjuun käytännöissä on jotain pielessä, jos ylitiheästä metsästä tulee hakkuussa liian harva. AJOURAT 4,8 metriä, kun suositus ajouraleveydelle kivennäismailla on 4–4,5 metriä. Kuitupuiden korjuusta maksettava enemmän Metsäkeskuksen Nikkolan mukaan puunkorjuuyrityksen edustajat ovat kysyttäessä antaneet liian voimakkaille ensiharvennuksille kaksi merkittävää syytä: hakkaamaan mennään liian aikaisin ja metsästä halutaan iso hakkuukertymä. ”Metsänhoitosuositusten kasvatusketjut ovat hyviä, mutta ne edellyttävät, että ketju menee Uuraisissa sijaitsevan männikön hoitoa ei ole laiminlyöty, vaan taimikkoa on selvästi raivattu aikoinaan. alusta loppuun asti suositusten mukaisesti. AJASSA 8.7.2022 10 Metsälehti.fi ENSIHARVENNUKSEN KORJUUJÄLKITARKASTUS UURAISILLA NOIN 1 hehtaarin osalta tarkastustulos huomautettava. mien nuorten metsien puunkorjuuseen tarkoitettu kemeratuki voi osaltaan kannustaa reippaaseen harventamiseen, mutta ei selitä kauttaaltaan huonoja ensiharvennustuloksia. Syyt: hakattu liian harvaksi ja liian leveät ajourat. HoitamattoLähde: Metsäkeskus Liian vähän puita pystyssä 20 40 60 80 100 Yleisimmät syyt huomautettavaan tai virheelliseen korjuujälkeen vuonna 2021. RUNKOLUKU: hieman alle 700 puuta/hehtaari
Kuutiota kohti kyse on kuitenkin pienistä euromääristä. 20 % sai parhaan arvosanan eli korjuujälki täytti metsänhoidon suositukset. 9472_.indd 11 9472_.indd 11 3.7.2022 12.21 3.7.2022 12.21. LIIAN harvaksi harventaminen voi periaatteessa laukaista metsäuudistamisvelvoitteen. Usein harvankin puuston katsotaan kuitenkin saavuttavan tulevina vuosina kasvullaan lain vaatiman pohjapinta-alan. PERÄTI 20 % hakkuista ei täyttänyt lakirajoja. siä. Pääsyynä oli liian harvaksi harventaminen. ”Tämä on toimintatapakysymys, joka pitää kyseenalaistaa. Ruotsin malliin: pienempiä koneita Tällä hetkellä metsänomistajien metsät maksavat seuraukset koneyrittäjien huonosta neuvotteluasemasta puunkorjuun hinnoittelussa. 60 % täytti lain vaatimukset eli korjuujälki oli vain jokseenkin mukiinmenevää. VIIME vuonna tarkastettiin noin 300 hakkuukohdetta. Metsänomistajilla ei ole mitään pienempiä koneita vastaan.” Rintalan mukaan ratkaisu on tehdä harvennushakkuita vähän pienemmillä ja kapeammilla koneilla, vaikka korjuu maksaakin silloin vähän enemmän. Myös ajouraverkoston suunnittelu olisi ehkä kannattanut tehdä toisella tavalla. TUKKISATO LAIHENEE katsottava lisää korjuuseen, että työnjälki saadaan paremmalle tasolle, Rintala toteaa. Ja lain alle menevää korjuujälkeä ei saa olla ollenkaan.” Puustovaurioita ei synny harvennuksissa huolestuttuvia määriä. Tämä on MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan seurausta suurten puunostajien harjoittamasta korjuutaksapolitiikasta. Puunostajien on euro tai pari jostain HUONOSTI tehtyjen harvennusten seurauksena metsiin jää liian vähän puustoa. AJASSA 8.7.2022 Metsälehti.fi 11 KORJUUJÄLKITARKASTUKSET METSÄVIRANOMAINEN eli Metsäkeskus seuraa vuosittain satunnaisotannalla korjuujäljen laatua. ”Metsänhoitosuositukset on laskettu niin, että niiden mukaan toimimalla taloudellinen kannattavuus on parasta”, kertoo MTK:n Pauli Rintala. Järjestelmä johtaa siihen, että pienipuustoisilta ensiharvennuskohteilta yritetään korjuun kannattavuuden nimissä saada riittävää hakkuukertymää. Yrittäjien on pitänyt suurentaa koneiden kokoa niin, että tehokkuus kasvaa ja puunostajilta saadulla taksalla voidaan puuta korjata kannattavasti. Uuraisten männikön hakkaaminen suosituksia harvemmaksi ei tarkoita, että metsä olisi pilalla, mutta jos harvennus olisi tehty suositusten mukaisesti, nuoressa metsässä kasvaisi enemmän tulevia tukkipuita –?metsän arvokkainta puustoa. ”Ruotsissa lähtökohta on, että mitä pienempää metsää, sitä pienemmillä koneilla puut korjataan. Lähde: Metsäkeskus, Ari Nikkola Männikkö olisi kannattanut harventaa pienemmillä metsäkoneilla, jotta ajourat eivät olisi venyneet ylileveiksi valtaväyliksi. ”Mitä enemmän hehtaarilta kertyy kuutioita, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa työ on koneyrittäjälle”, Rintala sanoo. Kuiduttava teollisuus ei ole ollut ensiharvennuskohteilla valmis maksamaan korjuuyrittäjille kuitupuiden korjuusta sitä hintaa, mitä siitä pitäisi maksaa”, Rintala sanoo. Jos puunkorjuun taksarakenne on tehty oikein, koneyrittäjälle on ihan sama, minkäkokoista puuta metsäkone hakkaa, Rintala sanoo. Todennäköinen syy ei tosin ole hyvä: koneet eivät kolhi pystyyn jääviä puita, kun ajourat ovat ylileveitä. ”Hyvää korjuujälkeä pitää olla pääosa harvennuskohteista. Harvennuksen laadun kannalta puita päädytään kaatamaan liikaa. ”Tulevat tukit on kaadettu heikommalla kuitupuun hinnalla jo ensiharvennushakkuussa.” Metsänomistajille keino varmistaa harvennushakkuun hyvää laatua on kirjata puukauppasopimuksen ehtoihin, että harvennus tehdään metsänhoidon suositusten mukaisesti, suosituksia harvemmaksi ei saa harventaa. ”Ei tätä tilannetta korjuuyrittäjät ratkaise, vaan metsäteollisuus ja nimenomaan kuiduttava metsäteollisuus (sellu-, paperija kartonkitehtaita omistavat metsäyhtiöt). Toki korjuukustannukset eli käytännössä puunajokustannukset nousevat tällöin eurolla tai kahdella”, Rintala sanoo. Kun puita jää pystyyn suosituksia vähemmän, metsänkasvatuksessa kärsitään tappiota monessa asiassa: puuston kasvussa, hiilensidonnassa ja taloudellisessa kannattavuudessa
”Emme tiedä, paljonko puusta on kokonaisuudessaan maksettu.” Näitä lisää. ”Saksa ilmoittaa käynnistävänsä hiilivoimaloita korvatakseen Venäjältä tuotua kaasua. PUUKAUPPA & TALOUS 8.7.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA MTK:N puumarkkina-asiantuntija Pauli Rintala uskoo, että puukauppaa käydään korkealla hintatasolla lomien jälkeenkin. Se tarkoittaa, että vahvan hintatason on pakko jatkua syksyllä, muuten tarvittavaa määrää puuta ei saada kokoon.” Vientimarkkinoiden näkymät ovat epävarmoja, mutta tuotteiden hintataso on Rintalan mukaan alkuvuoden ajan ollut ennätyksellisen korkealla tasolla. Yhdysvaltojen sahatavarapörssin uusimmat, alentuneetkin noteeraukset ovat tasolla, jolla Euroopassa nyt tehdään sahatavarakauppaa hyvään hintaan. Toisaalta viime vuonna pelko EU:n ”HINNAT PITÄVÄT MYÖS SYKSYLLÄ” ”Tolkuton”, luonnehtii puunmyyjien edustaja metsäyhtiöiden, sahojen ja energiantuottajien maksukykyä. Sota ja pakotteet lisäävät paineita hintojen nousulle Venäjän sotatoimet ja niitä seuranneet kauppapakotteet hämmentävät energiamarkkinoita tavalla, joka entistään saattaa luoda paineita puun hinnankorotuksille. Sellun hinta on kaikkien aikojen korkein. ”Teollisuus oli juhannukseen mennessä ostanut vain kolmanneksen tänä vuonna yksityismetsistä tarvitsemistaan puista. Tämä kertonee siitä, että myyjien hintaodotukset ovat edelleen korkeammalla kuin hintataso. 9473_.indd 12 9473_.indd 12 3.7.2022 12.30 3.7.2022 12.30. Niille olisi nyt kysyntää. Havutukkien hinnat ovat nimellisesti kivunneet lähelle kaikkien aikojen ennätystä, mutta silti puukauppaa on tehty 30 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ostajat ihmettelevät harvennusleimikoiden vähäistä tarjontaa. Nykyisellä maakaasun hinnalla energiapuusta voitaisiin Keski-Euroopassa maksaa 150–200 euroa kuutiometriltä, jotta tuotetun energian hinta olisi kaasusta tuotetun tasolla. Miksi koivukuitupuu ei kallistu. Tänä vuonna puumarkkinoilla on vallinnut kummallinen tilanne. Se merkitsee vääjäämättä päästökiintiöiden kallistumista Euroopassa, mikä heijastuu myös Suomeen.” ”Ensi talvena jopa lauhdesähkön tuottaminen puulla voi olla kannattavaa, mutta onko voimaloilla riittävästi energiapuuta hankittuna”, Rintala pohtii
Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9473_.indd 13 9473_.indd 13 3.7.2022 12.30 3.7.2022 12.30. Lisäksi tammi-helmikuussa Venäjältä tuotiin noin miljoona kuutiota puuta. Ostajasta riippuen lisähinta voidaan maksaa kaikelle ainespuulle tai esimerkiksi pelkästään kuusen tai kuusitukin määrälle. ”Tuhannen motin päätehakkuuleimikolta tulee siis noin 200 kiintokuutiometriä hakkuutähteitä. Hakkuutähdettä kertyy keskimäärin 20 prosenttia päätehakkuun ainespuun määrästä. Palmroth myöntää, että kilpailu koivua antavista leimikoista on kiristynyt viime aikoina. Vuoden alkupuoliskon lakot ja viime vuonna loppunut kuitupuun käyttö Veitsiluodossa alensivat puunkäyttöä tänä vuonna neljällä miljoonalla kuutiolla. Hän ennakoi, että pitkällä aikavälillä kotimaisen koivun niukkuutta voidaan lievittää lisäämällä lyhytkuituisen eukasellun tuontia ja muuttamalla koivua käyttäviä sellulinjoja havupuulle. Näin ollen hakkuutähteistä kertyvä myyntitulo voi vaihdella voimakkaasti, vaikka havuista luvattu hintalisä olisi nimellisesti sama. Hänen mukaansa Harvestian ostoalueen laajennus ja uusien puunostajien pestaaminen on tuottanut uutta puuta yhtiölle mukavasti. ”Olen tuota itsekin hiukan ihmetellyt. ” ”Osin kyse voi olla siitä, että hyvissä koivuleimikoissa ostajat maksavat hintalisiä, jotka eivät tilastoidu kantohinnoiksi. AJASSA 8.7.2022 metsänkäyttörajoituksista sai monet myymään isoja leimikoita. Mistä tässä on kysymys, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Osaltaan työtaistelut leikkasivat puunkäyttöä tänä vuonna. Outoa on sekin, että koivukuitupuun hinta ei käänny nousuun, vaikka Venäjän tuonnin katkeaminen vaikeuttaa sen saatavuutta voimakkaimmin. Yhtiö toimittaa koivua lähinnä Mondi Powerfluten tehtaalle Kuopioon. ”Ostamme puuta markkinahintaan”, Palmroth toteaa. Itäisen puuvirran katkeaminen alkaa tosissaan vaikuttaa puumarkkinoihin ensi vuonna. Määrä vastaa noin puolta Venäjältä vuosittain tuodusta puusta. Selluyhtiöiden lisäksi energiantuottajat kilpailevat energiasisällöltään erinomaisesta koivusta. Koivukauppa käynyt hyvin Harvestian toimitusjohtajan Mikko Palmrothin mukaan koivukuitupuuta on alkuvuoden aikana saatu ostettua hyvin. Emme siis tiedä, paljonko puusta on kokonaisuudessaan maksettu”, Horne pohtii. Kannattaa siis lukea kauppakirjan ehdot huolella. M IK KO RI IK IL Ä Maan kattavin markkinapaikka. Kuusivaltaisilla leimikoilla hakkuutähteen osuus voi olla jonkin verran tätä suurempi.” Havujen hinta kuin hatusta temmattu Hakkuutähdettä kertyy keskimäärin viidennes päätehakkuun ainespuun määrästä. ”Viime aikoina hakkuutähteen toteutunut kantohinta on vaihdellut viidestä 25 euroon kiintokuutiolta hakkuutähdettä, vaikka kauppakirjalla yksikköhinnat näyttävät olevan samoja”, Rintala sanoo. Yhtiön hankinta-alue on laajentunut kattamaan koko Pohjois-Karjalan sekä toisaalta Pohjois-Pohjanmaalle. On toki muistettava, että kuukausitilastot näyttävät vasta huhtikuun hintaa, toukokuussa hinnat ovat nousseet. MTK:n puukauppa-asiantuntijan Pauli Rintalan mukaan hakkuutähteet hinnoitellaan yleensä lisähintana leimikolta kertyneelle ainespuun määrälle. MIKKO RIIKILÄ PÄÄTEHAKKUULEIMIKOILLA myyjän kannattaa tutkia hakkuutähteiden hinnoitteluperusteet huolella
s nousussa . .. .. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,15 . 17,92 s .. 51,31 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,04 s 74,57 s 50,97 s 20,73 s 23,01 s 19,91 s 28,51 s 32,47 s Uudistushakkuu 73,51 s 75,56 s 53,21 . 48,08 s 24,19 s 26,78 s 21,57 s 33,64 s 38,15 s Harvennushakkuu 61,19 s 62,39 s 40,76 s 19,90 s 19,54 s 19,46 s 26,97 s 27,71 s Ensiharvennus 43,67 s 41,49 s .. .. Harvennushakkuu 54,89 s 54,54 s .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 22-25 keskiarvo s nousussa . 1,5 hehtaaria päätehakkuuta ja järeähköä ensiharvennusta 1,7 hehtaaria. 20,53 s 22,76 s 17,75 . Uudistushakkuu 71,65 s 74,38 s 48,83 s 20,85 s 24,27 s 21,15 s 33,15 s 37,23 s Harvennushakkuu 61,11 s 63,44 s 40,38 s 19,34 s 20,24 s 18,99 s .. .. 15,31 s 22,19 . Hankintahinnat 62,26 s .. 20,31 s 27,93 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,89 s 64,14 s .. 14,98 s .. .. .. .. .. s nousussa . .. 16,09 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 22,13 s .. .. 17,12 . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,89 s 73,31 s 46,60 s 19,46 s 22,64 s 19,07 s 28,76 s 34,51 . .. .. 15,19 s 15,00 s .. 36,09 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,22 s .. 32,59 . Ensiharvennus .. .. 35,95 s .. .. Hakkuutähteitä ei korjata, koska ura lanssille kulkee kasvatusmetsän kautta ja hakkuutähdekuormat kolhivat herkästi uran reunapuita. .. Uudistushakkuu 67,58 s 66,18 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,49 s 70,31 s 48,05 s 19,78 s 20,81 s 19,98 s 26,73 s 28,10 s Uudistushakkuu 71,02 s 71,96 s 50,58 s 22,25 s 23,40 s 22,18 s 31,00 s 31,24 s Harvennushakkuu 57,58 s 57,52 . 17,37 . 46,06 s 20,66 s 24,36 s 19,48 s 28,34 s 32,98 s Uudistushakkuu 70,63 . Uudistushakkuu 69,21 s 70,16 s 34,86 s 20,96 s .. .. 34,65 . 25,06 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,09 s 72,26 s 47,95 s 19,85 s 22,38 s 19,40 s 27,81 s 30,44 s Uudistushakkuu 71,07 s 73,53 s 50,12 s 22,34 s 24,60 s 21,35 s 31,71 s 33,30 s Harvennushakkuu 59,12 s 60,34 s 42,15 s 19,07 s 19,64 s 19,14 s 26,11 s 26,34 s Ensiharvennus 44,65 s 44,16 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Uudistushakkuu 62,95 s .. 14,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,83 s 68,36 s 41,97 s 21,04 s 22,35 s 19,81 s 29,48 s 30,67 s Uudistushakkuu 69,37 s 70,51 s .. Ensiharvennus .. 19,56 s 20,46 s 18,20 s 27,10 s 27,29 s Ensiharvennus .. 33,60 s .. Hankintahinnat .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 34,81 s .. Hankintahinnat 63,54 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,34 s 68,94 s 34,60 s 18,94 s .. .. 12,67 s .. 18,63 s 28,01 s .. 15,00 s 15,34 s 14,78 s .. Harvennushakkuu 58,35 s 57,26 s .. 17,35 s 15,20 s 15,16 s .. .. .. .. .. 18,12 s .. 35,13 s .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 63,17 s 51,81 . Hankintahinnat 71,20 s 74,66 s 54,29 s .. .. 16,70 s .. .. 34,62 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. Ajomatka 400 metriä. PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . 18,58 s 20,77 s 16,63 s 26,91 . .. 23,41 s 25,25 s 21,71 s 31,78 s 34,45 s Harvennushakkuu 61,94 s 62,21 s 44,22 s 20,16 s 20,07 s 19,99 s 27,77 s 27,69 s Ensiharvennus 44,90 s 42,77 s 38,66 s 16,28 s 16,18 . 17,61 . Hankintahinnat .. 35,31 s .. .. Harvennushakkuu 52,85 s .. 42,49 19,03 s 19,46 s 20,00 s 25,36 s 25,87 s Ensiharvennus .. s nousussa . .. .. 27,30 s Ensiharvennus .. 72,16 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 34,97 . .. .. Hankintahinnat 67,38 s 66,55 . .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Kuviot ovat vierekkäin. .. Hankintahinnat 62,09 s .. .. Ensiharvennus .. 73,13 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,82 s 15,51 s 15,11 s 23,92 s 21,69 s Hankintahinnat 66,82 s 70,28 s 52,62 s 34,93 s 36,25 s 35,93 s 42,76 s .. s nousussa . 8.7.2022 14 Metsälehti.fi Tukkipainotteista tavaraa kesäkorjuuseen Leimikko: Tukkivaltainen kesäleimikko. 25,54 . .. 20,38 s 31,75 s .. e/m 3 yhteensä e mäntykuitu 10 17,5 175 kuusikuitu 60 17,5 1050 koivukuitu 20 17 340 yhteensä 90 1 565 Koko leimikko yhteensä 596 35 126 9473_.indd 14 9473_.indd 14 3.7.2022 12.30 3.7.2022 12.30. e/m 3 yhteensä e mäntytukki 51 71 3 621 kuusitukki 380 74 28 120 koivutukki 5 46 230 mäntykuitu 10 22 220 kuusikuitu 50 23 1150 koivukuitu 10 22 220 yhteensä 506 33 561 Ensiharvennus (rungon keskikoko 120 litraa) Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta. 30,46 .. 16,25 16,06 . 23,52 s 23,56 s 21,47 s 32,50 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta. .. .. Harvennushakkuu 54,59 s 52,61 . .. 14,93 s .. .. 16,15 s 23,92 s .. .. .. .. Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 596 kuutiota Muuta: kauppa tehtiin juhannuksen alla ja leimikko on tarkoitus hakata heti lomien jälkeen. .. .. Hankintahinnat 68,13 s 69,17 s 48,60 s 35,71 s 34,16 . .. .. .
Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. tilaametsa.fi/konkari 9473_.indd 15 9473_.indd 15 3.7.2022 12.30 3.7.2022 12.30. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. 8.7.2022 Metsälehti.fi 15 AJASSA p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. OPERAATIO Mustikaksi Luonnonvarakeskuksen nimeämä kasvillisuusinventointi on hyvä esimerkki vanhasta viisaudesta ”luulo ei ole tiedon väärti”. Tulos on yllättävä, sillä kasvin on arveltu vähentyneen hakkuiden ja maanmuokkauksen takia. Nämä merkit merkityksineen ovat kulttuurin jäsenille opittuja itsestäänselvyyksiä, jotka eivät aukea ainakaan samanlaisina kulttuurin ulkopuolisille. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Seuraava paperille painettu lehti ilmestyy 19. Alustavat tulokset viime vuonna tehdystä kasvillisuusinventoinnista osoittivat, että mustikka on tällä vuosituhannella runsastunut. Kulttuuri muodostuu näistä ihmisten sosiaalisissa yhteyksissä ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa luomista ja jakamista monimutkaisista merkitysten verkostoista. Metsälehti jää lomatauolle. Kartoitus uusittiin 1995. Luonnonvarakeskus tiedotti viime viikolla, että sato näyttää jopa paremmalta kuin viime kesänä. ”Siinä nukkuu sikeästi metsäkauriin poikanen. Suhdetta luodaan vuorovaikutuksessa sekä metsäluonnon että toisten ihmisten kanssa. Metsänomistajien monimuotoiset metsäsuhteet ja omistajuuden kulttuurisuus eivät helposti mahdu metsänomistajaluokitusten sisälle. KUN METSÄNOMISTAJA kuvailee omistavansa ”palan isänmaata”, hän välittää merkityksen, joka liittyy isänmaallisuuteen ja kansantalouteen, vastuuseen ja velvollisuuksiin. Vuorovaikutuksessa toistemme kanssa luomme ja jaamme symboleita, jotka välittävät merkityksiä. Hän saattaa myös tarkoittaa omistavansa konkreettisen palan isältään perimäänsä maata, johon liittyy monia henkilökohtaisia merkityksiä. Metsät ovat tihentyneet, joten avohakkuiden pinta-ala ei ole kasvanut, vaikka puuta on korjattu kasvavia määriä. Tutkimalla selviää, miten asiat oikeasti ovat. Kun ajattelemme tai omistamme metsää, koemme metsän, toimimme metsässä tai puhumme siitä, teemme niin monin eri tavoin. 8.7.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Yksittäisen metsänomistajan henkilökohtainen, ainutlaatuinen suhde metsään ja sen omistamiseen on osa tätä ilmiötä. Etelä-Suomen jälkeen tänä kesänä ovat vuorossa Keskija Pohjois-Suomessa sijaitsevat koealat. Kulttuuri on aina monimuotoista. Kulttuurin olemus kiteytyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja merkityksissä, joita asioihin liitämme. Mustikasta kerrottiin äskettäin toinenkin hyvä uutinen. Metsänomistajan metsäsuhde on monen tekijän summa. Jonkun inhokkimetsä on toisen ihanne eikä monikaan kiinnitä rajapyykkeihin metsässä huomiota. Varsinkin ilmaston muuttuessa pitkät aikasarjat kertovat metsäluonnon tilasta arvokasta tietoa, joka auttaa kehittämään metsänhoidon menetelmiä. Merkitykset kytkeytyvät erilaisiin aikaan ja paikkaan liittyviin, historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin taustatekijöihin. Ennakkotieto mustikan lisääntymisestä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä metsissä viime vuosikymmeninä on tapahtunut. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE JULKISESSA KESKUSTELUSSA metsänomistajat näyttäytyvät usein yhtenäisenä ryhmänä, tietynlaista kulttuuria edustavana yhteisönä. Esimerkiksi avohakkuiden kieltoa vaatineessa kansalaisaloitteessa yksi perusteluista oli, että mustikan peittävyys on alentunut puoleen 1950-luvun tilanteeseen verrattuna. ONKO SUOMESSA METSÄNOMISTAJAKULTTUURIA. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Ihmistieteellisen tutkimuksen näkökulmasta metsänomistajuus onkin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ajassa muuttuva ilmiö. Yksilöllisissä metsäsuhteissa on aina myös jaettuja, yhteisiä piirteitä. LISÄÄ MUSTIKKAA 9474_.indd 16 9474_.indd 16 3.7.2022 12.33 3.7.2022 12.33. RITVA KOLEASTA alkukesästä huolimatta mustikan kukinta onnistui hyvin, ja nyt raakileita on varvikoissa runsaasti. Yhteiskunta puolestaan luo omistajuudelle puitteet mahdollistaen ja rajoittaen sitä. METSÄKASVILLISUUDEN kartoitukset aloitettiin Metsäntutkimuslaitoksella 1950-luvun alussa. Sen jälkeen vierähti 25 vuotta ennen kuin tarvittava rahoitus järjestyi, ja koko maan kattava kasvillisuuden seuranta sai jatkoa. Samaan aikaan maanmuokkaus on muuttunut siten, että maanpintaa rikotaan entistä vähemmän. Kun samoilta paikoilta kerätään havaintoja myös puustosta, inventoinnilla saadaan ainutlaatuista tietoa metsien käsittelyn vaikutuksista aluskasvillisuuteen. Jokaisella omistajalla on oma elämäntarinansa, omat henkilökohtaiset kokemuksensa metsästä ja sen omistamisesta. elokuuta. Vuonna 1985 työtä tarkennettiin perustamalla 3 000 pysyvän koealan verkosto. Faktapohjalta päästään parempaan tulokseen kuin huutoäänestyksellä. Uutisia voi kuitenkin lukea läpi kesän osoitteessa metsalehti.fi. Keskustelun taustalla on kuitenkin moninainen, ristiriitainenkin metsäsuhteiden ja metsänomistajuuden kirjo. Yllättäville merkityksille, saati kokonaisille elämäntarinoille ei kyselytutkimuksissa ole tilaa, kirjoittaa väitöskirjatutkija Reetta Karhunkorva. Näin tapahtuu, kun keskustellessamme ymmärrämme vaikkapa, mitä sana rääseikkö tarkoittaa tai kun tiedämme, mitä merkitsee numerolla varustettu kivi metsässä. Avaa nätit silmänsä kun lähden.” R
REETTA KARHUNKORVA VÄITÖSKIRJATUTKIJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Rajapyykki on metsänomistuksen merkki metsässä. Metsänomistajakulttuuria luo, ylläpitää, uudistaa ja välittää paitsi jokainen metsänomistaja myös metsäala, luontojärjestöt ja yhteiskunta instituutioineen sekä metsänomistajatutkimukset, media, metsäkeskustelu ja kaikki metsiä käyttävät kansalaiset. Kuten metsä, metsänomistami nen ja ympäröivä yhteiskun ta, myös met sänomistajakulttuuri elää ja muuttuu. Metsäliiton mailla taisi varastopaikka olla.” Tomperi ”Salpietari on kovaa ainetta. Tehdään maansiirtoa isommassa mittakaavassa. Tuliko siitä kasvua männiköihin, siitä voidaan olla montaa mieltä. Yaran lannoitteita oli ja teksti kyljessä metsäsalpietari. Se ei ole yhtenäistä vaan sisältää lukemattomia erilaisia näkökulmia ja merkityksiä. Vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen on kyllä. Hinnat lienevät joka tapauksessa korkeammat kuin viime vuonna jo inflaation takia. Eikös se salpietari ole aika tömäkkää ainetta. Keväällä kun kysyin, niin eivät myyneet. Jatkossa energiaa tuotetaan todennäköisesti entistä enemmän hajautetusti kotitalouksissa ja taloyhtiöissä. Kulttuurisuutta ovat metsänomistuksen luonnollistuneet, itsestään selvät käytännöt sekä omistamisen näkymättömät ja näkyvät rajat. Ja niin loppuu siltä osin höpinät lisääntyvästä hiilen sidonnasta.” Mehtäukko ”Hinnoissa suunta on alaspäin.” Gla ”Myykö Yara metsälannoitteita. Kulttuurisuus tulee näkyviin, kun metsänomistamista tarkastelee yllättävästä näkökulmasta tai vierain silmin, kuin ei tietäisi siitä ennalta mitään. Nykyisin yhä useammin uuden metsänomistajan kokemus on tämä. Metsien lannoitukseen sopisi hyvin myös kompostoitu lanta. Tänä vuonna ei varmaan typpilannoituksia tehdä paitsi viime vuoden varastoilla kuten omassa tapauksessani. Enää en sitä tekisi, vaikka salpietarin hinta laskisi huomattavasti, mitä en usko.” Apli ”Missä päin Metsäliitolla on lannoituskelpoista metsämaata. Toki näin, mutta paneelien valmistus on edelleen tavanomaisten tuotantoketjujen varassa. RE ET TA KA RH UN KO RV A ”Yaran hinnoissa on MT:n uutisen mukaan nyt 75–90 prosentin nousu. 8.7.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA METSÄNOMISTAMISEN kulttuurisuus on läsnä yhteiskunnan metsänomistamiseen kohdistamissa odotuksissa ja ihanteissa sekä metsänomistajuutta ohjaavissa instituutioissa. Suomessa on metsänomistajakulttuuria. Se tekee lopullisen niitin metsälannoitukseen. Ne ovat osin yhteisiä, mutta voivat myös kamppailla ja olla ristiriidassa. MARIA KARUVUORI 9474_.indd 17 9474_.indd 17 3.7.2022 12.33 3.7.2022 12.33. Oma aurinkovoimala taitaa vain tällä hetkellä olla samanlainen hankinta kuin ilmalämpöpumppukin: joillain on varaa, toisilla ei. Kaikesta huolimatta uskon, että aurinkoja tuulivoimassa ja mahdollisesti vetyenergiassa on tulevaisuus – samoin kuin puupohjaisissa akkumateriaaleissa. Bioreaktoriin voidaan lisätä esimerkiksi kaivoksilta saatavaa (Terrafamelta) ylijäämätyppeä, joka muuten menisi kaatopaikalle.” Puuki Verkkokeskustelu: Metsän lannoitus loppuu Niukat ja runsaat resurssit KAPITALISTIN ei kannata investoida aurinkoenergiaan, koska auringon säteilystä ei voi tehdä niukkaa resurssia, puhutaan. Salpietari on varmaan räjäytystä varten. Itse olen sitä päässyt käyttämään vielä vanhoilla hinnoilla. Ja tosiaan myös levityskulut ovat nousseet polttoaineen hinnannousun takia ja ehkä muistakin syistä.” Panu ”Jossain vaiheessa hinnat tulevat laskemaan. Typpilannoituksista saa noin 100€/ha hiilensidontamaksua, joka kompensoi hyvin hinnannousua. Ja onhan investointien kannattamattomuuskin ongelma, jos sähköä pitäisi jatkossakin tuottaa suurissa voimalaitoksissa yksityisellä rahalla. Ensi vuonna sitten nähdään, miten tilanne on stabiloitunut. Puulla lämmittäminen voi olla yksi väliaikainen keino torjua sähkön hinnannousun vaikutuksia. Nyt on tyyristä apulanta, joten ei metsää näillä hinnoilla lannoitella.” Metsäkupsa ”Tänä kesänä näin metsälannoitteita varastoituna metsätien varteen. Männiköihin tuli sitä joskus leviteltyä, kun sen hinta oli edullinen, mutta se aika oli tuli ja meni. Myös metsänomistamiseen liittyvä kieli ja kuvasto heijastavat omistamisen kulttuurisuutta
Valtaosa hakemuksista on tullut suoraan metsänomistajilta ja noin 70 prosenttia niistä tehdään sähköisinä. Hakemusten käsittelyssä oli alkuun viiveitä muun muassa siksi, etteivät ely-keskusten resurssit riittäneet lausuntojen antamiseen metsitystukihakemuksiin liittyen. Joutoalueiksi luetaan muun muassa käytöstä poistetut pellot, sorakuopat tai vanhat turvetuotantoalueet. ”Käsittelemme parhaillaan pääasiassa tämän vuoden alussa Metsäkeskukseen saapuneita hakemuksia. Onko alue metsittynyt luontaisesti. Markku Partamiehen mukaan ilmakuvat kertovat varsin hyvin alueen metsittyneisyydestä. Tapausten myötä tulkintoihin on löydetty Partamiehen VESAKKO VOI VIEDÄ METSITYSTUEN Luontainen metsittyminen, kaavamerkinnät tai maatalouden tuet ovat yleisimmät syyt hylätylle metsitystukihakemukselle. Elyn kielteinen lausunto johtuu yleensä siitä, että alueelle on saatu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen, tai metsitettävä alue sijoittuu kaavan maisema-alueelle.” Kaikkiaan Metsäkeskus oli vastaanottanut kesäkuun puoliväliin mennessä 1 952 metsitystukihakemusta, joiden yhteispinta-ala oli hieman vajaat 8 000 hehtaaria. Tällä hetkellä hakuprosessi toimii jo paremmin. Metsitystukihakemuksia virtasi Metsäkeskukseen heti alussa vauhdikkaasti. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 8.7.2022 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT JOUTOALUEIDEN metsitykseen on voinut hakea Suomen metsäkeskuksesta metsitystukea maaliskuusta 2021 alkaen. Tukihakemuksia käsiteltäessä Metsäkeskuksessa on jouduttu tekemään rajanvetoa etenkin siihen, onko hakemuksen kohteena oleva alue jo luontaisesti metsittynyt. Tässä tapauksessa etualan avoin alue hyväksyttiin metsitystystuen piiriin, mutta taustan pajukkoa ja koivuja kasvava alue katsottiin luontaisesti metsittyneeksi ja rajattiin tuen ulkopuolelle. Metsäkeskus oli kesäkuun puoliväliin mennessä tehnyt päätökset yhteensä 1 566 metsitystukihakemukseen. Viime vuonna hakemuksia tehneet ovat päässeet tänä keväänä toteuttamaan metsityksiä hyväksytyille kohteille”, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Markku Partamies Metsäkeskuksesta. ”Yleisimmät syyt hylättyyn päätökseen ovat alueen luontainen metsittyminen tai ely-keskuksen kielteinen lausunto. Näistä on hyväksytty 547, hylätty 633 ja osittain hyväksytty 386 kappaletta. 9475_.indd 18 9475_.indd 18 3.7.2022 12.40 3.7.2022 12.40
Lisäksi on mahdollista saada kaksi kertaa 450 euron suuruinen hoitopalkkio taimikon jatkokehityksen varmistamiseen. ”Jos metsitystoimet voidaan aloittaa ilman puuston poistoa, tai korkeintaan vähäisellä raivaussahauksella, niin alue todennäköisesti on tukikelpoinen.” Vanhat turvesuot selkeimpiä kohteita Metsitystukihakemuksista noin puolet, 3 700 hehtaaria, on kohdistunut vanhoille turvetuotantoalueille, mikä lienee ollut lainsäätäjien tavoitteenakin. ”Turvetuotannossa olleet alueet ovat yleensä selkeästi lain tarkoittamia avoimia alueita. Joissain tapauksissa tuen ulkopuolelle on tosin jouduttu rajaamaan liian märkiä alueita, joille vesi voi tulvia”, Partamies sanoo. Maastoon jalkaudutaan tarvittaessa epäselvien tapausten osalta. Turvepohjaisella peltoheitolla taimikon perustamiseen kustannustukea voi saada 2 000 euroa hehtaarille. Vanhojen metsänkäyttöilmoitusten avulla voidaan myös selvittää alueen historiaa.” Partamiehellä on käytännöllinen nyrkkisääntö siihen, luokitellaanko alue metsitystukikelpoiseksi. METSITYSTUKI Hylätty 2 690 ha Runsas puolet läpi Metsitystukea haettu kaikkiaan 7 978 ha, päätös tehty 6 033 hehtaarista (tilanne 13.6.2022) Ei vielä päätöstä 1945 ha Hyväksytty 3 343 ha 9475_.indd 19 9475_.indd 19 3.7.2022 12.40 3.7.2022 12.40. HOITOVELVOITE VOI OLLA RASKAS TAAKKA VANHOJEN peltoheittojen tai käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden metsittämiseen liittyy isoja haasteita, jotka voivat joskus selättää sinnikkäänkin metsänomistajan. ENTISILLÄ turvetuotantoalueilla kustannuskorvaus 1 000 eur/ha kylvöön tai 1 500 eur/ha istutukseen. ”Hoitopalkkio on tarkoitettu esimerkiksi täydennysistutuksesta, terveyslannoituksesta, heinäämisestä tai taimikon perkauksesta aiheutuviin kuluihin”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Markku Partamies. Partamies muistuttaa, että maanomistajalla on lain mukaan tukivaroin metsitetyillä kohteilla hoitoja kunnossapitovelvoite. Luontaiseen uudistamiseen ei tukea saa. TÖITÄ ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. ALUEILLE, jotka eivät ole maataloustai metsämaata. METSÄSTÄ 8.7.2022 Metsälehti.fi 19 mukaan selkeä linja. Jos työt lyödään laimin, voi maanomistaja joutua maksamaan tukirahat korkoineen takaisin.” Alue näyttää selkeästi avoimelta, joten se on yksittäisistä koivuista huolimatta tukikelpoista. KUSTANNUSKORVAUS turvemailla 2 000 euroa/ha ja kivennäismailla 1 500 tai 1 800 euroa/ha. HOITOPALKKIO 450 eur / erä. Taimikon kehityksen varmistamiseksi kohteille on pääsääntöisesti tehtävä myös terveyslannoitus. ”Turvesoilla se tarkoittaa käytännössä tuhkalannoitusta, kivennäismaalla usein boorilannoitusta.” ”Vesakon runsas määrä sarkaojissa voi aiheuttaa hakemuksen hylkäämisen.” HAKU alkoi 1.3.2021. Tässä hirvet ovat vaurioittaneet merkittävää osaa puista. Metsitystuki hoitopalkkioineen voi tuntua houkuttelevalta. Runsas heinittyminen, myyrät, vesakoituminen, vesitalouden hallinta, halla tai hirvet voivat aiheuttaa metsänkasvatukselle ylipääsemättömiä ongelmia. ”Vesakon tai puuston runsas määrä esimerkiksi sarkaojissa on yleinen peruste hylätä hakemus. ”Tukirahojen takia ei kannata lähteä epätoivoisia kohteita viljelemään. Koska sarkaväli on kapea, katsotaan alue luontaisesti metsittyneeksi, eikä tukieuroja metsitykseen heru. TUKI koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. MAKSETAAN kahdessa erässä. Markku Partamies tutkii, onko aikaisemmissa peltojen metsityksissä käytetty hiesvai rauduskoivuja. Tällä kuviolla vanhat sarkaojat ovat pusikoituneet. Jos esimerkiksi vanhan pellon sarkaväli on kapea, ei metsitettävä kohde yleensä ole selkeästi avointa aluetta.” Metsäkeskuksessa hakemukset käsitellään pääasiassa tietokoneen ääressä. Puuston laadun kanssa voi metsityskohteilla tulla ongelmia. Turvesuonpohjilla lähtökohdat metsitykseen ovat usein selkeämmät kuin vanhoilla peltoheitoilla. METSITYSTUKEA voi hakea nykyisen lain puitteissa vuoden 2023 loppuun saakka. TUKEA haetaan Metsäkeskukselta kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Metsitystuen saamisen ehtona on, että kohde metsitetään viljellen, eli istutetaan tai kylvetään. ”Ilmakuvat kertovat varsin luotettavasti alueen metsittyneisyydestä
Juha Immasen mukaan utelias luonne ei pääse kyllästymään tutkijan työssä. ”Jos metsä jaetaan esimerkiksi perinnönjaossa, lopputulos voi olla, että kukaan ei ole tyytyväinen.” Immasen isä ja isoisä työskentelivät aikoineen tukinuitossa Kouvolan Jyräänkoskella sekä sen lähikoskissa. ”Fiat ja Ferrari ovat yhtä hitaita autoja, jos molemmilla on tankki tyhjä”, Immanen vertaa. ”Kysyin kovasti asioista ja usein sai vastauksen, että ei tiedetä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 8.7.2022 20 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄPUIDEN tutkija Juha Immanen tutkii hieman hankalasti hahmotettavia asioita: puiden geenejä, hormoneja ja soluja. Vaikka se ehkä näyttikin hölmöläisten hommalta, tulokset julkaistiin korkeatasoisissa tiedelehdissä”, Immanen kertoo. Ne olivat pölytytystä varten. Lapsena Immaselle neuvottiin, ettei uittoränni ole mikään vesiliukumäki. Metsäyhtymän maat sijaitsevat synnyinseudulla Kouvolassa. Varoittavan esimerkkinä oli serkku, jonka iho meni ruvelle ränniä laskiessa. Geenit eivät kuitenkaan yksin riitä takaamaan puille huippukasvua. Oma kiinnostus ympäröivään luontoon heräsi jo lapsena. Jos ravinteista tai vedestä on pulaa, hyvägeeninen puu voi jäädä kitukasvuiseksi.” Uittoränni ei ole vesiliukumäki Immanen paitsi tutkii metsää myös omistaa sitä yhdessä kahden siskonsa kanssa. Hänelle itselleen metsästä tuli tutkimuskenttä. Metsäyhtymässä metsäalue on esimerkiksi sisarusten kesken yhteisomistuksessa. ”Itsepölytyksellä tutkittiin harvinaisia peittyviä geenimuotoja. Niistä yksi koskee Immasen väitöskirjaa ja julkisuudessakin esillä ollutta tutkimustulosta, jossa hybridihaapojen kasvu saatiin geenisiirrolla kaksinkertaistettua. Itseltään saa helposti tutkimusluvan.” Immanen kertoo, että myös paikalliset metsänomistajat ovat avustaneet mielellään tutkimuksissa. ”Puun kasvuun vaikuttaa geenien lisäksi ympäristö, jossa puu kasvaa. Immasen Kouvolassa suorittamat puututkimukset ovat päätyneet esimerkiksi paikallislehteen, jossa on ihmetelty puihin ilmestyneitä pusseja. Vanhoilla uittoseuduilla sijaitseva oma metsä on Immaselle niin sienija marjamaasto kuin tutkimuskenttä. ”Etenkin pihakoivuja on käytetty tutkimuksessa. Onneksi hän osaa esittää asioita vertauksin. Ei ole väliä, mitä puiden konepellin alla on, jos kasvupaikka ei ole puulajille sopiva. Kun koulussakaan ei tiedetty vastauksia kaikkeen, piti itse ruveta tutkimaan.” KOUVOLA 9476_.indd 20 9476_.indd 20 3.7.2022 12.42 3.7.2022 12.42. Immanen pitää yhtymää hyvänä omistusmuotona. UITTOSUVUSTA PUIDEN TUTKIJAKSI Juha Immasen isä ja isoisä työskentelivät tukinuitossa