Hanna-Mari Parviainen ja Kimmo Hovila opastavat, miten. HEINÄKUUTA 2021 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 9–11 METSÄSTÄ Mistä löytyvät maan mahtavimmat puut. Vuodessa ei paljon tapahdu.” ›› 5 Ri ik ka H ur ri AJANKOHTAISTA Voimajohdon linjaus herätti kysymyksiä ›› 2–3 Kaikki eivät pääse kesällä lomailemaan ›› 4–5 Muutakin arvokasta kuin pelkkää puuta Tutkija Henri Vanhanen patistaa metsänomistajia hyödyntämään luonnontuotteita. ›› 6 Pienoiskopterista apu metsänhoitoon ›› 8 Miten korjuupalvelu oikeastaan toimii. ›› 16–17 Metsänkasvu lisää intoa pohjoisessa ›› 18–19 Turvekentistä metsä tuhkan avustuksella ›› 21 Metsää poltettiin suojelukohteeksi ›› 22–23 PILKKEITÄ Lautta mukaan patikkaretkelle ›› 24 Käpysato turvaan hyönteistoukilta ›› 27 8557_.indd 1 30.6.2021 20.12. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 1. ›› 30–31 Aiotko uudistaa koivulle. Sivut 14–15 Koivun vuoro Se pp o Sa m ul i KOLUMNI: ”Metsä opettaa ihmiselle aikajännettä
. Metsässä on muun muassa metson soidinpaikka ja huuhkajan reviiri. Lähes kaksitoista hehtaaria aukkoa Fingridin vanha 400 kilovoltin voimajohto kulkee Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura 2000sekä soidensuojelualueella noin 650 metrin matkalla. . Stora Enso onkin kertonut, että muutokset tehdään sopimusteitse. Lahoja lehtipuuta metsässä on runsaasti, toteavat metsänomistajat Paavo Klasila (oik.) ja Paavo Keränen heidän tilojensa väliin sijoittuvalla tilalla. Edellytykset toiselle peräkäiselle hyvälle marjavuodelle ovat hyvät. Yhtiön seurannan mukaan tammi-huhtikuussa kauppojen määrä laski 12,5 prosenttia vuoden takaisesta. Uusi rajayhteys tavoitteena saada käyttöön 2025 loppuun mennessä. Nyt uusi johto kiertääkin avosuon suojelualueen takia, vaikka siellä on jo vuosikymmeniä kulkenut vastaava voimajohto”, hämmästelee Iin Kuivaniemellä metsää omistava Paavo Klasila. Yksityismetsistä kantorahatuloja tuli 1,8 miljardia euroa, valtion ja yhtiöiden metsistä runsaat 300 miljoonaa. Uusi johtokäytävä kiertää Tuuliaavan kahden kilometrin matkalta. ”Fingrid on toiminut asiallisesti, mutta maalaisjärkeä johdon linjauksessa olisi pitänyt käyttää.” Esteenä asetuksella suojeltu suo Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa Fingridin projektipäällikkönä hankkeessa toimineen Mika Penttilän mukaan Tuuliaapa on päätetty kiertää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi strategiassa toistuu biodiversiteettistrategian vaatimus suojella kolmannes pinta-alasta ja kiistanalainen käsite luonnonläheisempi metsätalous. Muhokselta Keminmaalle rakennettava 153 km pitkä voimajohto. Metsätilojen hintoihin povataan reilua nousua Metsätilakauppa hiljeni alkuvuonna, konsulttiyhtiö Suomen Sijoitusmetsät kertoo. . Sen takia Klasilan ja kahden muun yksityisen metsänomistajan maalle on tehtävä 62 metriä leveä aukko. Vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä. Lain mukaan yli 30 päivän maksuaikojen käytöstä on sovittava. Luonnonsuojelu ampuu nyt omaan jalkaansa”, Klasila jyrähtää. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsänomistajille kantorahatuloja kertyi 2,1 miljardia euroa, mikä on reaalisesti neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hankevastaavana Fingrid Oyj. . Koska uutta voimajohtoa ei voi Iin Kuivaniemellä rakentaa vanhan johdon viereen avosuolle, on uuden johdon tieltä on kaadettava useita hehtaareita metsää, jossa ei ole vuosikymmeniin tehty metsätalouden toimenpiteitä. . Tämä käy ilmi myös hankkeen julkisista asiakirjoista ja Voimajohto vedetään avosuon sijaan umpimetsään Metsänomistaja Paavo Klasila perää suojelualueiden linjauksiin maalaisjärkeä. Fakta EU-komissio vähentäisi avohakkuita EU:n uuden metsästrategian luonnos on huolestuttanut metsäteollisuutta ja metsänomistajia Suomessa. Järjestöjen mukaan tilanne on kohtuuton. Kantorahatulot kutistuivat viime vuonna Kantorahatulojen alamäki jatkui viime vuonna. Yksityisten omistamaa metsää jää johtoalueelle lähes 12 hehtaaria. ”Alkuvuoden tietoihin pohjautuen ennuste on, että metsäkiinteistöjen hinnat koko valtakunnan tasolla nousevat vuoden 2021 aikana 8,7 prosenttia”, Suomen Sijoitusmetsien hallituksen puheenjohtaja Mika Venho sanoo. Luvassa hyvä marjavuosi Mustikan kukinta on ollut hieman viime runsaampaa, ja pölytystulos ollut pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden hyvä, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). 8558_.indd 2 30.6.2021 20.17. Tätä ei voi hyväksyä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Hän korostaa, että ei vastusta johtohanketta sinällään. ”Vuodettua metsästrategiaa ei voida hyväksyä”, twiittasi aiheesta Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Yksityismetsänomistajien tulot laskivat seitsemän prosenttia, valtion ja metsäyhtiöiden nousivat 14 prosenttia. Jatkossa suuryritys vaatii itselleen 60 päivän maksuaikaa. Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä. Muilta osin johtoreitti sijoittuu olemassa olevan johtoreitin rinnalle. . ”Minäkin olin siinä käsityksessä, että johtoreitti kulkisi metsäni kohdalla Tuuliaavan avosuolla vanhan johtoreitin rinnalla. Yrittäjät: Stora Enso haluaa venyttää maksuja Metsäyhtiö Stora Enso suunnittelee pidentävänsä maksuaikojaan metsäkoneja kuljetusyrittäjille, Koneyrittäjät ja Suomen Yrittäjät kertovat. Alue on myös niin sanottua Finiba-aluetta, eli Suomen arvokasta lintualuetta. ”Luonnonsuojelu ampuu nyt omaan jalkaansa!” PYHÄNSELKÄ– KEMINMAAVOIMAJOHTOHANKE . ”Aiemmin yhteistyökumppanit ovat saaneet maksunsa 14 tai 30 päivässä. LYHYET UUTISET 1.7.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEn, teksti ja kuva F ingrid Oyj on rakentamassa uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, jonka alkupiste on Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla ja päätepiste Ruotsissa. Satonäkymät tarkentuvat, kun saadaan enemmän raakiletietoja. . ”Osa metsästä on vanhaa ja lähes koskematonta. Myös puolukka ja suomuurain ovat kukkineet tai kukkivat runsaana. Julkisuuteen vuotaneessa luonnoksessa todetaan, että metsäteollisuuden avohakkuita tulisi välttää. Oma metsäni on hyvin kasvavaa hiilinielua. Johtoreitin kokonaispituus on 153 kilometriä, josta uutta johtokäytävää on 86 kilometriä
Imatra, Punkaharju ja Koli ovat houkutelleet matkailijoita jo 1800-luvulta lähtien. Rakennettavan sahan tuotantokapasiteetti on 300 000 kuutiota valmista sahatavaraa vuodessa. Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeessa ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä marras-joulukuussa 2017. Uusi saha käyttää tukkia 650 000 kuutiota vuodessa, josta 80 prosenttia on mäntyä ja loput kuusta. Tällä hetkellä Junnikkala työllistää suoraan 150 henkilöä ja välillisesti noin 200 henkilöä. ”Imatralla on valmiina toimiva suuri rakennuskokonaisuus ja kulttuurikeskus sisältäen yli 500 hengen konserttisalin, kirjaston sekä osaamista tapahtumatuotannon järjestämisestä ja aktiivinen matkailun markkinointiorganisaatio”, hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo. Vaikutukset alueen suojeluarvoihin olisivat olleet niin todennäköisiä, että alue katsottiin parhaaksi kiertää.” Päätökseen vaikutti erityisesti, että Tuuliaapa on myös asetuksella suojeltua soidensuojelualuetta. 09 315. Lunastusmenettely kuitenkin turvaa korvauksen, jonka ansiosta metsänomistajien varallisuusasema ei muutu.” Mielipiteet esiin hankkeen alkuvaiheessa Suomeen tullaan rakentamaan huomattava määrä uusia voimajohtoja lähivuosina muun muassa tuulivoiman takia. Houkuttelevimman tarjouksen museosta teki hankkeen ohjausryhmän mukaan Imatra. Lisäksi metsäiset erämaat alkavat kaupungin keskustan rajalta, ja aktiivinen yritysja yhdistystoiminta mahdollistaa laajalla skaalalla monipuolista erämatkailua.” Lopullinen päätös museon rakentamisesta tehdään vasta, kun hankkeen kokonaisrahoitus on selvillä. ”Mielestäni uusi linja pitäisi jatkossa voida rakentaa aina myös suojelualueelle, jos siellä on jo ennestään vanha linja.” Voimajohtohankkeessa metsänomistajan kannattaa esittää mielipiteensä hankkeesta heti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alkuvaiheessa. Yhtiö arvioi liikevaihtonsa nousevan investoinnin myötä 250 miljoonaan euroon vuodessa. Museon on suunniteltu avautuvan yleisölle vuonna 2025. ”Uusi saha vahvistaa Junnikkalaa yhtiönä vastaamaan tulevaisuuden hiilineutraalin rakentamisen haasteeseen. ”Asia käytiin ely-keskuksen kanssa läpi. ”Naturaan on voitu aikanaan lunastaa maata, ja nyt voimajohto vie lisää maata. Junnikkalalla on entuudestaan tuotantolaitokset Kalajoella ja Oulaisissa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Voimajohto vedetään avosuon sijaan umpimetsään Koska uutta voimajohtoa ei voi Iin Kuivaniemellä rakentaa vanhan johdon viereen avosuolle, on uuden johdon tieltä on kaadettava useita hehtaareita metsää, jossa ei ole vuosikymmeniin tehty metsätalouden toimenpiteitä. ”Rakentaminen vaatisi siten valtioneuvoston tekemän asetusmuutoksen, mikä on kokemuksiemme mukaan raskas ja pitkä prosessi.” Kiertolinjauksen pituus johtuu Penttilän mukaan siitä, että natura-alueisiin pyritään linjauksissa ottamaan hieman etäisyyttä, jottei voimajohto vaikuta suojelualueeseen. Valinnassa kiinnitettiin huomiota myös Imatran matkailullisiin valmiuksiin. karttaliitteistä. 3 AJASSA / 1.7.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kukon mukaan kaupungintalon sijainti on erinomainen. SAMI KARPPINEN P ohjois-Pohjanmaalla toimiva puunjalostusyhtiö Junnikkala Oy suunnittelee uutta sahayksikköä Ouluun. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Junnikkalan mukaan puutavaran kysynnän kasvu ja alan positiiviset tulevaisuuden näkymät mahdollistavat investoinnin. Imatra voitti kisan eräja luontomuseosta Imatran kaupungintalo on tarkoitus muuttaa uudeksi eräja luontokulttuurimuseoksi. Lahoja lehtipuuta metsässä on runsaasti, toteavat metsänomistajat Paavo Klasila (oik.) ja Paavo Keränen heidän tilojensa väliin sijoittuvalla tilalla. ”Aktiivisuus alkuvaiheessa antaa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Investoinnin arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Im at ra n ka up un ki 8558_.indd 3 30.6.2021 20.18. Penttilä sanoo ymmärtävänsä hyvin maanomistajien tuohtumuksen. Sahan rakentaminen alkaa vuonna 2022 ja sahan on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. Junnikkala rakentaa uuden sahan Ouluun JUSSI COLLIN V iime vuonna käynnistynyt hanke uudentyyppisestä eräja luontokulttuurimuseosta on päättynyt. Se on kaupungin sisällä keskeinen paikka ja aivan Vuoksen vesistön sekä liikenneyhteyksien varrella. Käynnissä ollessaan sahan suora työllistämisvaikutus on 70 henkilötyövuotta ja välillisesti arviolta 200 henkilötyövuotta. Sahalla käytetään uusinta teknologiaa sahauksessa, mikä mahdollistaa uusiutuvan raaka-aineen maksimaalisen hyödyntämisen tuotannossa,” sanoo toimitusjohtaja Kalle Junnikkala. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. ”Tuleva Eräja luontokulttuurimuseo pystyy järjestämään kalastukseen liittyviä työpajoja heti museon pihapiirissä. Se on yhtiön 60-vuotisen historian suurin investointi. Investoinnin myötä Junnikkalan kokonaistuotantomäärä nousee 750 000 kuutioon saha-, ja höylätavaraa. Uuden museon toiminnan järjestämiseksi tullaan perustamaan säätiö kuluvan vuoden loppuun mennessä. Klasilan mielestä metsänomistajien on syytä olla hankkeissa tarkkana ja valvoa etuaan. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Uuden sahan tuotannosta noin 90 prosenttia tulee menemään vientiin Oulun satamasta. Sen suunnitelmaan kuuluu esimerkiksi nykyisen kaupungintalon muuttaminen museoksi. 040 1623991Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yleissuunnitteluvaiheessa voidaan tehdä enää pientä hienosäätöä”, toteaa Penttilä. Liikevaihto nousee 250 miljoonaan Sahan rakentaminen työllistää noin 300 henkilöä
Metsänomistajille tulevaisuus näyttää hyvältä. Näin voi päätellä tuoreesta selvityksestä, joka ennustaa kovaa kilpailua Itämeren alueen kuitupuukauppaan. Nyt pohjoisessa päästään purkamaan harvennusrästejä. ”Joskus on ensin käytävä nupilla katsomassa metsätien päässä, saako kärryn käännettyä. Pihalle laskeutui yöperhonen, tammikehrääjä. Jos ei muuSuomi lomailee juhannuksesta alkaen, mutta puun kuljetukset pyörivät tavallistakin kiivaammin. 1.7.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva P uuauton kuljettajia on kahdenlaisia: niitä, jotka ovat joskus kaataneet kuorman ja niitä, jotka eivät vielä ole. Karua luettavaa on eräs toinenkin luonnos: nälänhätää, äärimmäisiä helleaaltoja, tulvia, kuumetauteja, kodittomuutta ja pakolaisuutta. Aika usein jonkunmoisella nujuamisella saa auton ympäri.” Autossa ja kärryssä osan akseleista saa nostettua ilmaan, jolloin yhdistelmästä tulee varsin ketterä. Luonnos sisältää avohakkuiden välttämistä, vaatimuksen suojella kolmannes pinta-alasta ja kiistellyn käsitteen ”luonnonläheisempi metsätalous”. Luonnonvarakeskuksen tuorein kuukausitilasto kertoo samaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Puumarkkinoilla kuljetaan eri suuntaan kuin julkisessa metsäkeskustelussa, jossa Brysseliin viitaten haetaan keinoja rajoittaa metsien hakkuita. Uudet biojalostamot rohkaisevat myös sahoja kasvattamaan tuotantoaan, joten myös tukin menekki lisääntyy. Sitä paitsi, metsästrategia on vasta komission ehdotus, joka ei vielä sido ketään yhtään mihinkään. Pohjoismaisten metsäyritysten valmistamista tuotteista valtaosa kulutetaan Euroopassa. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Markus Kinnunen kuuluu ensimmäiseen ryhmään. ALKUKESÄN PUUKAUPPAA kuvasi hyvin viime Metsälehdessä julkaistu valokuva puupinosta, jonka toista päätä ajokone täytti ja toisesta päästä tukkeja jo lastattiin kuorma-autoon. Sen sijaan Suomessa hakkuita on mahdollista lisätä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kääntöpaikat ovat yhtä ahtaita vuodenajasta riippumatta, mutta puiden kuljetukseen varustellut autot saa käännettyä yllättävän pienessä tilassa. Kauppa kävi toukokuussa hyvin ja havutukkien hinnat kirivät ohi edellisen huipun vuodelta 2018. EU-KOMISSION metsäpoliittisia linjauksia raportin näkymä mutkistaa. Ruotsin metsäviraston tilaaman raportin on laatinut konsulttitoimisto Afry, joka syntyi pari vuotta sitten, kun suomalainen Pöyry ja ruotsalainen ÅF yhdistyivät. AINO ÄSSÄMÄKI Karua luettavaa Puu liikkuu heinäkuussa 8559_.indd 4 30.6.2021 20.19. ”Painopiste on korkealla, se kaatuu helposti.” Erityisen helposti kuorma kaatuu peilijäässä olevalla metsätiellä, joten siinä mielessä kesä on talvea leppoisampi aika ajella. Niin näyttää käyvän myös Venäjälle ja Kanadalle, kun tarkasteluun otetaan koko pohjoinen havumetsävyöhyke. Kasvun varaa eniten Suomessa JULKISUUTEEN vuotanutta EU:n metsästrategian luonnosta on luonnehdittu tyrmäykseksi ja kylmäksi suihkuksi Suomen metsäteollisuudelle. Montaa parikymppistä ja pienen lapsen vanhempaa ilmastokriisi voi huolettaa enemmän kuin metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Paperitehtaita suljetaan, mutta samaan aikaan kartonkia ja pitkäkuituista havusellua tarvitaan entistä enemmän. MYÖS PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ ristiriita kasvaa. Maailmanlaajuisesti puuraaka-aineen kysyntä lisääntyy. Baltian maat ja Norja jäävät pitkälti raaka-ainetoimittajan rooliin. Ruotsissa metsävarat rajoittavat metsäteollisuuden kykyä kasvaa kysynnän tahdissa. Jos EU:ssa haluttaisiin säästää metsiä muihin tarkoituksiin nykyistä enemmän, hakkuut kasvaisivat unionin ulkopuolella. Kesällä ei huonosti kantavilla teillä edes yritetä ajaa, vaan alla on kesäkorjuukelpoisiksi luokiteltuja väyliä. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raporttiluonnoksen mukaan edellä mainitut lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä dramaattisesti, vaikka päästöt saataisiin kuriin. LASSE KOKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Raportin kirjoittajat ennakoivat, että Pohjois-Suomeen rakennetaan Kemin lisäksi mahdollisesti toinenkin uusi biojalostamo
Gallup Petteri Kivimäki 100 KILOMETRIÄ TEHTAALLE . Hylätylle niitylle oli kasvanut metsä. Rantasaunaa emme varmaan tule laittamaan metsäverotukseen vaikka se tuleekin tukemaan metsänhoitoamme merkittävästi. Vain toinen metsänomistaja voi täysin ymmärtää tunteen. Haapakin toimii, mutta kuusikon aikaansaaminen sen jälkeen on varmasti haastavaa.” PUUKI ”Kuusi/sekametsiä en enää lannoita ollenkaan, tuntuvat kasvavan muutenkin oikein hyvin. . Katsoessani pellolle kahdeksan vuotta sitten perustamaamme koivikkoa meinasin pakahtua. Ja toinen asian puolisko on, ettemme tiedä kaikkia vaikutuksia metsäluontoon.” JEES H-VALTA ”Aloittaja teki nimenomaan ekoteon, jatkossa metsäsi nielee enemmän hiiltä itseensä. Rautaja vesiteitse kulkevasta puusta suurin osa kulkee ensin autolla keskimäärin 50 kilometrin matkan. . Ne kaataa joku muu. Se pelastaa aika paljon.” Viisi kuormaa päivässä Kinnusella on yli 20 vuoden kokemus puunajosta. Hakkuutilimme tulee kulumaan uudistuksen kanssa tehtyyn ojitukseen, taimiin, uuteen metsätiehen sekä rantasaunaan. JALKANEN ”Tähän maailman menoon mennessä metsä on vielä kasvanut ilman keinollisia lannoitteita tai myrkkyjä. Kaadetut kuviot olivat joko märkyyden tai vanhuuden takia lopettaneet kasvunsa. . Olenko EU:n mukaan ilmastopahis vai -hyvis?” VISAKALLIO ”Jonkin verran fossiilisia raaka-aineita meni lannoitteen valmistukseen, mutta hyviksen puolelle menee!” A. Elämän täyttivät taimilaatikot ja mättäät, maalliset murheet olivat kaukana. Työtä on riittänyt Kuljetus Villman Oy:n palveluksessa niin paljon kuin on halunnut tehdä. Tunne jonka koin istuessani uudistusalan laidalla vettä juoden voitti kaikki rahalla saatavat tunteet. . Lähteet: Luke, Metsäteho ten käänny, puiden lastaukseen tarkoitetulla nosturilla voi tarpeen vaatiessa nostaa tyhjää kärryä. Meidän itse tekemä metsä. Pitäisi löytää jostakin lisää metsää. Nyt istuttamia taimia en varmaankaan tule itse uudistamaan. Olemme vuosien saatossa onnistuneet kääntämään rappiotilamme kasvukulmaan. Jäikö sinulle syysistutettavaa. Ajoa riittää heinäkuussakin, erityisesti tänä vuonna, kun sahat pyörivät hyvän suhdanteen ansiosta täysillä. Kuivankankaan männiköitä voisin lannoittaa, mutta vain kerran kiertoajassa, 2-3 harvennuksen jälkeen heti keväällä, kun lumet on sulaneet.” APLI Verkkokeskustelu : Lannoitus hyvästä vai pahasta. Koivukin lisää lehtipuukariketta ja maan hajotustoimintaa. Puu liikkuu heinäkuussa 8559_.indd 5 30.6.2021 20.19. Perheen kannalta taimien loppuminen oli hyvä, vietimme lauantai-illan syöden ja saunoen rauhassa ilman ajatusta, että pitäisi olla istuttamassa taimia. Ja omistusaikana kasvatetaan puukierto kunnes metsä jatkaa seuraavalle sukupolvelle. Viidessä vuodessa näkee muutoksen. Ei mikään taimikko vaan metsä. ”Teetin alle kymmenen hehtaarin lentolannoituksen loppukasvatusasennossa oleviin kivennäismaan männiköihin. Monen sahan kesäseisokki on tavanomaista vuotta lyhyempi. ”Kahta päätä nostelee ilmaan ja pyöräyttää ympäri. Olisin voinut jatkaa istutushommaa vaikka pidempään, harmi, kun uudistettava ala loppui kesken. ”Työvuorossa tulee ajettua noin 500 kilometriä”, hän kertoo. Raivaussahan kanssa vietetyt tunnit eivät ole menneet hukkaan. Pankkitilille tupsahtanut hakkuutili muistutti myös, että homman ainoana ideana ei ole saada puita kasvamaan. Aiotko lisätä lehtipuun määrää metsissäsi. ”Talvi oli vilkas puunajossa ja kesäkin on jatkunut vilkkaana”, sanoo kuljettaja Markus Kinnunen. Normaalisti Kinnunen vuorottelee auton ratissa työparin kanssa, toinen ajaa aamuvuoron ja toinen iltavuoron. Juhannusviikon tiistaina ensin Pihtiputaalta kuitua Äänekoskelle, sitten Äänekoskelta tukkia Viitasaarelle sahalle ja sama kuvio vielä toiseen kertaan. Istutusurakaksi tuli 6 000 taimea. Ainakin minulla. Rankoista olosuhteista huolimatta olin hyvin onnellinen. Oli lämmintä puuhaa hyppiä vastakaivettujen ojien ylitse täyden taimivakan kanssa. 5 AJASSA / 1.7.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Sää oli mitä kaunein, naputtelin taimia maahan 25 asteessa pilvettömän taivaan alla. . KOKO PERHE EI PÄÄSSYT arkielämästä irti heti urakan alkuun, käytin yrittäjän vapautta ja aloitin istutusurakan yksin. Lannoitus on monessa suhteessa järkevää, mutta ensin pitää huolehtia ojituksista, raivauksista yms.” KORPITUVAN TANELI ”Leppä on se puulaji, joka lisää lannoitusvaikutusta metsään. Vähän ennakoiden potentiaalisempia kaatajia, lapsemme osallistuivat uuden metsän perustamiseen lyömällä pari sataa taimea maahan. Lasten ei tarvinnut osallistua ehkä 50 vuoden kuluttua tuleviin tuloihin talkoilla. . Vuodessa ei paljoa tapahdu. . Olimme ajatelleet naputella taimet maahan perheen voimin pidennettyn viikonlopun aikana. Sain nauttia hyvästä elämästä. METSÄ OPETTAA IHMISELLE aikajännettä. Nyt Kinnunen on jäämässä heinäkuuksi kesälomalle ja on kesäkuussa lomailleen työparin vuoro suhata Viitasaaren ja Äänekosken seudulla. Saimme vielä bonuksena metsäasioissa kokeneet appivanhempani talkooavuksi aamupäiväksi. Autolla tehtaille toimitettiin noin 50 miljoonaa kuutiota kotimaista ainespuuta vuonna 2018. Onneksi oli tarpeeksi juotavaa. Ennen kotiin suuntaamista Kinnunen ehti vielä nakata parrukuorman Haapavedelle. 59% Kyllä HAKKAUTIMME VIIME TALVENA uudistuskelpoiset kuviomme maahan ja pääsimme istuttamaan uusia puita vanhojen tilalle. 25 vuodessa tehdään hakkuita. Olen kokenut reilusti yli 40 kesää. Noin kolme neljäsosaa metsäteollisuuden puusta kulkee autolla, viidennes junalla ja pari prosenttia vesiteitse. Aina kasvuvauhtia voisi parantaa, mutta tilallamme hiilidioksidi ja auringonvalo muuttuvat kovaa tahtia myytäväksi puumateriaaliksi. UUDISTUSALA KOROSTI MYÖS ympärillä tilan ostohetkellä kasvaneiden sormenpaksuisten taimikoiden muutoksen. Puiden matka metsästä sahalle tai tehtaalle autokuljetuksella oli vuonna 2018 keskimäärin 105 kilometriä. Kesäpäivä taimien kanssa KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Yhden työpäivän aikana Kinnunen lastaa ja purkaa kuorman monta kertaa. Tulevaisuuden metsätyöpäivistä tulee joutuisampia lampipulahduksen jälkeen. Ei enää risukkoja vaan ensiharvennukseen valmistautuvia koivikoita. Raha, jolla pystyi ostamaan vaikka Lego-paketin, antoi hommaan nopeamman motivaation. Puiden oli aika väistää seuraavan sukupolven tieltä
. Toistaiseksi potentiaalia ei suuresti ole hyödynnetty. Kerääjille maksettavat litraja kilohinnat ovat liikesalaisuuksia, mutta Vanhanen arvelee, että kerkkien keruusta maksetaan 5–8 euroa kilolta. Sopivien kohteiden löytämiseksi Metsäkeskuksen metsävaratietoon on tuotettu palvelu, joka analysoi sopivat kerkkäkuusikot ja mahlaa juoksevat koivikot metsävaratiedon pohjalta. ”Aktiivipihkaa ei ole kelpuutettu lääkeaineeksi, mutta kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut ostamaan sitä.” Mahlaa pakataan juomaksi, siitä suurin osa myydään maailmalle. Ei sikaakaan ensin teurasteta, ja sitten aleta miettiä, kuka ostaisi ruhon.” Millaisia ovat parhaat kerkkäja mahlametsät. 44-vuotias . Työskennellyt aikaisemmin eri tehtävissä ympäristöhallinnossa, Joensuun yliopistossa ja Uuden-Seelannin metsäntutkimuslaitoksella . Pihkavoiteita käytetään märkivien haavojen parantamiseen, ja ne on todettu tehokkaammiksi kuin antibiootit. ”Parhaiten kerkkiä saa noin viisimetrisestä kuusentaimikosta, jossa on helppo liikkua. . Kuusentaimikon kerkkäsato voi olla 700– 800 kiloa hehtaarilla. Pohjois-Karjalassa toimivan Nordic Koivun osakkaana on Hongkongissa toimiva pääomasijoittaja. Keskiverto metsänomistaja toki tietää, kuinka ahkerat thaimaalaiset korjaavat arvokkaan marjasadon edelleen jalostettavaksi, mutta muista luonnontuotteista hänellä tuskin on havaintoja. . Mahlan juoksutus aiheuttaa koivuille värivikaa. Yhä useampi saa lisäansioita luonnontuotteiden keruusta tai keruuoikeuksien vuokraamisesta. Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Joensuu . Vanhanen ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on toinen. Aktiivipihkaa saadaan juoksuttamalla puun runkoon tehdyistä koloista. Pohjanmaalla mahlaa tosin kerätään hieskoivuista.” Vanhasen mukaan kerkkien keruu ei vahingoita kuusia. Vanhasen mukaan ensimmäisiä kokeiluita on tehty metsien vuokraamisesta kerkän keruuseen tai mahlan juoksutukseen keruuyrittäjille. ”Äskettäin meille tuli Ranskasta tiedustelu, jossa selvitettiin koivunlehtien saatavuutta”, Vanhanen selvittää. 1.7.2021 / AJASSA 6 MIKKO RIIKILÄ, teksti RIIKKA HURRI, kuva ”K ysyntäpotentiaali on valtava, jos suomalaiset luontaistuotteet löytävät tiensä maailmalle”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen, joka tutkii luonnontuotteita ja niiden hyödyntämistä. Keruusta kiinnostuneiden on aina etsittävä ostaja ja sovittava ennalta, kuinka toimitaan. Toistaiseksi luonnontuotteiden ilosanomaa on levitetty lähinnä tutkijoiden ja Suomen metsäkeskuksen hankkeissa. Lääketeollisuus jalostaa passiivipihkaa lääkekäyttöön. Tai ehkä sen verran, että hän on näyttänyt lapsenlapsilleen, kuinka haalean makea mahla valuu keväällä koivusta. Gourmeeta ja kosmetiikkaa Kuusenkerkästä on tullut gourmeeta huippuravintoloiden ala carte -listoille. HENRI VANHANEN . Elintarviketeollisuuskin on viime vuosina löytänyt kerkät. Mahlaa heruu runsaimmin komeista tukkikoivuista. ”Passiivipihka on puun vauriokohtiinsa erittämää pihkaa”, Vanhanen selvittää. Vähitellen tuotteille virinnyt kaupallistakin kysyntää ja myös kansainväliset toimijat ovat tulleet mukaan. Keruubisneksessä kosolti kasvuvaraa Henri Vanhanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä usempi metsänomistaja saa lisätuloja luonnontuotteista. Koivun lehtiä kysellään kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Yhdestä koivusta heruu 50– 250 litraa mahlaa. Kotoisin Savon sydämestä Mikkelistä . ”Ei sikaakaan ensin teurasteta, ja sitten aleta miettiä kuka ostaisi ruhon.” HAASTATTELU ”Koivunlehdistäkin voi tulevaisuudessa tulla kauppatavaraa”, ennustaa tutkija Henri Vanhanen. Puuvedet ovat isossa maailmassa kova juttu, ja mahla on tämän ryhmän vähäsokerisimpia. . ”Mahla ja kerkät pilaantuvat nopeasti, joten keruu on valmisteltava huolella. Osakas Nyyrikki Metsäpalvelut Oy -yrityksessä . ”Etsi ostaja ennen kuin alat kerätä” Marjoja ja sieniä lukuun ottamatta luonnontuotteiden keruuseen tarvitaan metsänomistajan lupa. . 8560_.indd 6 30.6.2021 20.22. Pohjanmaalla toimiva Arctic Birch ja Pohjois-Karjalassa toimiva Nordic-Koivu ostavat vuosittain jopa puoli miljoonaa litraa mahlaa. Perhe, kalastus ja metsäiset harrastukset vievät vapaa-ajan Kuka. Kerkkien keruussa saatetaan tarvita kylmälaitteilla varustettu auto palstan laitaan, jotta kerkät saadaan nopeasti säilöön.
Puiden latvuksen kohdalle on merkitty puun läpimitta. ”Tiedot yhdistäen pystymme tuottamaan puukohtaista metsävaratietoa. Tukin osuus selville Ruotsissa MW Forest Sensen ensimmäinen työmaa on Jokkmokin yhteismetsän sadan tuhannen hehtaarin metsien inventointi. Lennokeissa on laserkeilain, tavallinen ilmakuvauskamera ja monispektrikamera. Stockforsin metsissä lennokki-inventoinnit ovat vielä alkuvaiheessa. Toiminnanjohtaja Christian Rimpi on vaikuttunut menetelmän tarkkuudesta. Metsäkeskuksen laserkeilaukset tehdään puolentoista kilometrin korkeudesta. Sixten Sunabacka on MW Forest Sensen ja Arbonautin hallituksen jäsen. Kumpikin luottaa, että uusi menetelmä tuottaa tarkempaa metsätietoa kuin perinteinen metsäsuunnitelma ja edullisempaan hintaan. ”Tuotettu tieto on yleisen metsätietostandardin mukaista, joten sen käyttäminen omissa järjestelmissämme onnistuu ongelmitta.” Jokkmokin yhteismetsässä inventoinnin tuloksista on jo saatu alustavaa tietoa. Yhdellä puolentoista tunnin lennolla saadaan kuvattua noin 700 hehtaarin alue, joten päiväsaavutus yltää tuhansiin hehtaareihin. Kun lennokkien tietoja tulkitaan hakkuukoneiden mittalaitteiden avulla, syntyy puukohtainen kartta. Lisäksi hän toimii Stockfors Ab:n hallituksen puheenjohtajana. MIKKO RIIKILÄ N äkyvin osa uutta suomalais-ruotsalaista metsäsuunnittelun menetelmää ovat lennokit, jotka kuvaavat ja keilaavat metsät monikanavaisesti. M W Fo re st Se ns e 8560_.indd 7 30.6.2021 20.22. MW Forest Sensen lentäjät Anthony Randall-Clausen ja Magnus Selin ottamassa lennokkia vastaan tehtävän jälkeen. Taustalla on Ruotsin puolustusvoimien upseerien perustama MW Group, joka siirtää sotilasteknologiaa siviilikäyttöön. Alin käytettävä lentokorkeus on sata metriä. Sen tytäryhtiö MW Forest Sense kehittää metsäinventointeja yhdessä joensuulaisen Arbonautin kanssa. tomittauksin. Yhtiön toimitusjohtaja Henrik Andersson odottaa, että ensi vaiheessa lennokit tuottavat saman sisältöiset metsätiedot kuin nykyisissä metsäsuunnitelmissa, mutta edullisemmin ja tarkemmin. Sunabackan mukaan kuvaukset tehdään sitä matalammalta, mitä tarkempaa tietoa halutaan. Sen paremmin Stockforsin Andersson kuin Jokkmokin Rimpi ei kerro lennokki-inventoinnin hintaa. Lennokkien keräämää tietoa voidaan täydentää Metsäkeskuksen metsävaratiedolla, satelliittikuvilla sekä maaston korkeusja kosteusmallien perusteella. Tulkintaa voidaan tarkentaa maasPuukohtaista metsätietoa teholennokeilla Ruotsalais-suomalaista osaamista yhdistävä lennokki voi viedä metsäsuunnittelun suoraan 2030-luvulle. Esimerkiksi hakkuita suunniteltaessa osaamme ennustaa paljonko kertyy tukkia ja kuitupuuta”, Rimpi sanoo. Jokkmokissa puustotietojen tulkintaa täsmäytetään hakkuukoneiden mittalaitteiden keräämän tiedon avulla. Lennokki ohjautuu automaattisesti lentosuunnitelman mukaan. 7 AJASSA / 1.7.2021 Keruubisneksessä kosolti kasvuvaraa Henri Vanhanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä usempi metsänomistaja saa lisätuloja luonnontuotteista. Meillä MW Forest Sensen ensimmäinen työtilaus on eteläsuomalaisten kartanoiden metsiä hoitavalta Stockfors Ab:ltä. MW Forest Senseä Suomessa edustavan metsänhoitaja Sixten Sunabackan mukaan yhtiö on parhaillaan aloittamassa lennokki-inventointeja
”Tällä lennetään muutama metri puuston latvuksen yläpuolella. Yliopistoväen startup-firma Karjalainen sekä Silvadronen osakkaisiin kuuluvat Veli-Matti Lähteenmäki ja Ville Karjalainen ovat opiskelleet samalla kurssilla Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. ”Tämä on lajissaan ensimmäinen Suomessa. ”Olimme yliopiston ruokalassa lounaalla ja Tomi pohti, miten saisi levitettyä booria noin 15 hehtaarin alalle. Drooni lentää lannoituskaistoja viiden metrin välein satelliittinavigaattorin luotsaamana. Koneen tutka tunnistaa ja kiertää esteet, esimerkiksi säästöpuut. LISÄKSI käytä kuvatekstissä hashtägejä #metsälehti ja #meninmetsään, jotta kuvasi on mukana kilpailussa. Hehtaarihinta on samaa luokkaa kuin metsurin moottoriruiskulla tekemässä boorilannoituksessa. VIISITOISTA eniten Instagramissa tykkäystä saanutta kuvaa jatkavat yleisöäänestykseen, joista viisi eniten yleisöääntä saanutta kuvaa julkaistaan syyskuun alussa ilmestyvässä Metsälehdessä. Droonilla tehdyn boorilannoituksen veroton hinta lannoitteineen on 250– 299 euroa hehtaarilla riippuen lannoitettavan alueen pinta-alasta ja levitettävän booriannoksen suuruudesta. Voit halutessasi myös avata omaa metsäsuhdettasi tai sitä, mitä metsä sinulle antaa. LATAA kesäinen metsäkuvasi Instagramiin ja kerro kuvatekstissäsi, miksi menit metsään ja mitä siellä koit ja näit. Yrityksen kotipaikka on Joensuussa, joten pahimmat boorinpuutosalueetkin ovat lähistöllä Itä-Suomessa. Osallistu Metsälehden kesäiseen kuvakisaan! SUUNTAATKO kesälläkin metsään. Booria pienoiskopterilla Nuorten metsätieteilijöiden startup-yritys tuo kokonaan uuden ulottuvuuden metsien hoitoon. Meillä torjunta-aineiden lentolevitys on kielletty, joten koneitakaan ei ole tuotu. Osa pidättyy puiden latvuksiin, mutta sekin valuu maahan seuraavan sateen aikana”, selvittää Elisa Ylimäki Silvadronesilta. www.samiedu.fi Katso tarkemmat kuvaukset, kelpoisuusvaatimukset sekä hakuohjeet osoitteessa www.kuntarekry.fi 8561_.indd 8 30.6.2021 20.26. Myös Euroopassa tämä on suhteellisen uutta teknologiaa”, Karjalainen kertoo. Ylimäki puolestaan siirtyi kemian opinnoista puumateriaalitieteiden pariin opintojensa loppuvaiheessa. Silloin droonilla voisi levittää myös hirvikarkoitetta. Reppuruiskutus ei innostanut, ja mietimme, että nykymaailmassa täytyy olla näppärämpiä keinoja”, Lähteenmäki muistelee. Drooni saatiin Suomeen talvella. Nyt Silvadrones etsii asiakkaita ja tekee ensimmäisiä levityksiä. Samiedun tärkeimpänä tehtävänä on kasvattaa tulevaisuuden osaajia sekä mahdollistaa kaikille oman osaamisen elinikäinen kehittäminen. Uusinta uutta metsänhoidossa: kuuset saavat booria Silvadrones Oy:n pienoiskopterilla. Siihen perustuu Silvadronesin liikeidea. Taustalla operaattori Tomi Karjalainen. Opettajaa metsäkoneopetukseen vakinaiseen virkaan 1.9.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan Työnkuvaasi kuuluvat metsäkoneopetusja ohjaustehtävät sekä koulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen verkossa ja muissa oppimisympäristöissä. Satelliitin ohjaamana Silvadronesin JDI:n kuusipotkurisen Agras T20 ruiskudroonin lentoonlähtöpaino on 45 kiloa, jolloin kyydissä on 20 litraa booriliuosta. Lentolannoitus sallitaan ja pieninä hehtaariannoksina vaikuttavan boorin levittäminen onnistuu pienoiskopterilla. Lisäksi teemme laajaa hankeja kehittämistoimintaa yritysten ja koko seutukunnan hyväksi. Katso video Metsälehden Youtubesta. OSALLISTUMISAIKAA ON 21.7.2021 ASTI. Lain mukaan kopterin on koko ajan oltava operaattorin tai häntä avustavan tähystäjän nähtävillä. Muistathan myös tägätä kuvaasi Metsälehden, @metsalehti. Kilpailun viisi parhainta kuvaa myös palkitaan Kupilkan Aamu käyntiin -tuotesetillä (arvo 51,50 €). ”Päivässä pitäisi levittää 5–10 hehtaaria, mutta olemme kiinnostuneita myös pienemmistä, hehtaarin parin kohteista”, Lähteenmäki sanoo. ”Suuri osa booriliuoksesta menee latvusten välistä maahan. Haluatko liittyä huippujoukkoon. Firman syntytarinakin juontuu yliopistolle. Silvadronesin väki ennakoi, että lainsäädäntö voi lähivuosina muuttua niin, että torjunta-aineiden levitys ilmateitse sallittaisiin. Tule rakentamaan kanssamme aina vaan parempaa ammatillista koulutusta! Hei me rekrytään! Savonlinnassa, Saimaan saaristokaupungissa sijaitseva Ammattiopisto Samiedu tarjoaa laatupalkittua ammatillista koulutusta. Jaa kesäiset metsämuistosi kanssamme Instagramissa ja osallistu Metsälehden kuvakisaan. Suhtaudutko metsään mahdollisesti eri tavalla tänä vuodenaikana. Ovatko kesäreissusi myös metsäpainotteisia. Erityisesti lehdettömään aikaan lehtipuu voi jäädä huomaamatta, joten operaattorin on seurattava lentoa”, Karjalainen sanoo Hehtaarin käsittelyyn kuluu toistakymmentä minuuttia, johon sisältyy välilasku akun vaihtoineen ja boorisäiliön täyttöineen. Pienoiskopterilla voidaan levittää booria myös täysikasvuiseen puustoon. 1.7.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva T ohtorismies Tomi Karjalainen virittää ruiskutusdroonia lentokuntoon Keuruulla, jossa Silvadrones Oy esitteli, kuinka boori leviää metsään ruiskutusdroonilla. Samiedussa opiskelee vuosittain yli 1600 eri ikäistä tutkinto-opiskelijaa ja kokonaisopiskelijamäärä kipuaa 4500 henkilöön
Taustalla operaattori Tomi Karjalainen. Samoilta kulmilta ovat muutkin paikalla olevat miehet: Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen pian väistyvä toiminnanjohtaja Ilkka Köntti ja metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu Markku Katajamäki. Korjuupalvelu suurennuslasin alla Kun metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat puukauppoja metsänomistajan puolesta, mukana kisassa on usein myös yhdistyksen oma korjuupalvelu. Miten yhdistykset varmistavat, että metsänomistajan etu menee oman liiketoiminnan edelle. 8561_.indd 9 30.6.2021 20.26. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 9 AJASSA / 1.7.2021 Uusinta uutta metsänhoidossa: kuuset saavat booria Silvadrones Oy:n pienoiskopterilla. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti EMIL BOBYREV, kuvat M etsäasiantuntija Veli-Pekka Hakala nostaa kättä ohiajavalle autolle. Jokainen hakkuutyömaan ohi Ikaalisten Vahontietä ajava auto vaikuttaa Hakalalle tutulta. Ja seuraavallekin. Eikä se toki mikään ihme ole, Hakala on tämän kylän poikia ja juhannuksen alla korjuussa oleva hakkuutyömaa on hänen omalla maallaan
Asialla on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu, joka on lajissaan Suomen suurimpia. Samoihin lukemiin pääsevät Metsälehden tietojen mukaan Keski-Suomi, Päijänne, Etelä-Savo, Eteläinen metsäreviiri ja Lounametsä. Vuoden 2020 korjuumäärä oli 350 000 kuutiota, tänä vuonna todennäköisesti lähemmäs 400 000. Sitä kautta saadaan myös metsänhoitotoimia tehdyksi.” Eetu Nisula tunnetaan Pirkanmaalla metsänomistajien toiveet huomioon ottavana hakkuukoneyrittäjänä. . Toukokuun lopulla Lounametsä päätyi Iltalehden juttuun, kun sen entinen metsäasiantuntija Tatjana Eskolin kertoi yhdistyksen johdon painostaneen metsänomistajan kannalta epäedullisiin puukauppoihin yhdistyksen oman korjuupalvelun eduksi. 8561_.indd 10 30.6.2021 20.27. Korjuupalvelu toimii välittäjänä Useat metsänhoitoyhdistykset ovat julkaisseet toukokuun loppupuolella samansisältöisiä uutisia omilla verkkosivuillaan. . Metsänhoitoyhdistys taas laskuttaa myyjää korjuuja kuljetuskulujen osalta. . Lounametsä ei ole kommentoinut työsuhderiitaa vaan on vastineessaan kertonut korjuupalvelun toiminnan periaatteista. Pian muihin tehtäviin siirtyvä Ilkka Köntti on luotsannut Pirkanmaan yhdistystä vuoden 2020 alusta. Puun määrän lisäksi korjuun ja kuljetuksen osuus kaupassa voi vaihdella. . Läpinäkyvyyttä meillä tukee se, että me toimimme kantohinnoilla eli esitetään metsänomistajalle takuuhinta. Näin saadaan yhdellä koneen siirrolla pinoon kahden päätehakkuukohteen puut. ”Energiapuu on tärkeä lisä puun kysyntään. Kritiikin ydin onkin siinä, onko metsänomistajan mahdollista verrata korjuupalvelulta saamaansa tarjousta muihin tarjouksiin. ”Metsänomistajalle tilitettävä nettohinta vastaa pystykaupan kantohintaa”, kertoo esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa verkkosivullaan. Nisulan yritys tekee Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykselle puunkorjuun lisäksi maanmuokkauksia ja energiapuu-urakoita. Me oltiin ensimmäinen yhdistys, joka tällaiseen tapaan siirtyi”, Köntti kertoo. Eteläinen metsäreviiri . Lounametsä . Joissain tapauksissa puiden omistus voi siirtyä jo tien varressa, jolloin kaukokuljetuksen kustannuksista vastaa ostaja. Osa yhdistyksistä kertoo korjuupalvelun korjaaman puun määrän, osa taas painottaa kauppatapaa, jossa metsänomistajalle tarjotaan kiinteää hintaa. ”Jo 1990-luvun lopulla”, puuttuu puMarkku Katajamäki on osaltaan päättämässä siitä, että yhdistys tarjoaa myös korjuupalvelua. Pirkanmaa . Kun pystykaupoissa metsänomistajalle tehdään tarjous kantohinnasta ja kaupan loppusumma vaihtelee korjatun puun määrän mukaan, korjuupalvelun kautta tehdyissä kaupoissa muuttujia on enemmän. Etelä-Savo . Keski-Suomi Hakkuukone on nyt Hakalan maalla, mutta muutaman tunnin uurastuksen jälkeen yrittäjä Eetu Nisulan on tarkoitus siirtyä tien toiselle puolelle Katajamäen leimikkoon. . Käytännössä homma menee niin, että yhdistys ei ole kaupassa osapuolena, vaan metsänomistaja myy puut suoraan niiden käyttäjälle ja saa puista hinnan, jonka ostaja maksaa tehtaan portilla. Ilkka Könttiä kysymys selvästi turhauttaa. ”Tässä on kaikennäköistä keskustelua ollut tämän korjuupalvelun ympärillä niin kauan, kun tätä on tehty. Eskolin kertoo saaneensa jupakan seurauksena potkut. 1.7.2021 / AJASSA 10 VIISI ENITEN PUUTA KORJANNUTTA 2020
Toiminnan pitää olla tarpeeksi suurta, että homma sujuu. ”Yhteydenotot tulivat metsänomistajilta, entisiltä ja nykyisiltä yhdistysten toimihenkilöiltä ympäri maata. ”Tarjotaan pystykaupan hintoihn verrattavaa kiinteää hintaa”, sanoo Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Poikonen. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä itsellään ei ole korjuupalvelua, mutta sen tytäryhtiöllä Karjalan Metsätilat Oy:lla sellainen kyllä on. Noin viisi prosenttia kaupoista tehdään Kuution ulkopuolella, mutta ne ovat yleensä esimerkiksi myrskytuhokohteita tai sellaisia kohteita, joihin metsänomistaja haluaa jonkun tietyn korjaajan”, Poikonen kertoo. Jos jäädään sohlauksista kiinni, niin se on siinä sitten”, Köntti sanoo. Keski-Suomen lisäksi suurimpien puunkorjaajien joukossa olevista yhdistyksistä ainakin Päijänne ja Etelä-Savo käyttävät Kuutiota puukaupoissa. Lisäksi 8561_.indd 11 30.6.2021 20.27. Yli 300 000 kuutiota ilmoittivat korjanneensa Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Keski-Suomi. Korjuupalvelun kautta kulkee vuodesta riippuen ”Tätä tehdään omalla naamalla.” ”Hyviin tapoihin kuuluu esitellä vaihtoehdot.” YHDISTYSTEN vuosittainen puunkorjuu on ollut 7 miljoonan kuution hujakoilla vuodesta 2015 alkaen, kerrotaan MTK:sta. Yhdistyskohtaisia tietoja MTK:sta ei saatu, joten Metsälehti kysyi vuoden 2020 korjuumäärää kaikilta metsänhoitoyhdistyksiltä. Länsiturunmaan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä ei ole korjuupalvelua. Toki Pirkanmaa on ääripää. 11 AJASSA / 1.7.2021 35-50 prosenttia alueen puusta. Sopimusta tehdessä on tärkeää sopia hinnoista, mittaja laatuvaatimuksista sekä teiden ja varastopaikkojen käytöstä kirjallisesti.” ”Metsänomistajan on voitava luottaa siihen neuvoon, minkä se yhdistykseltä saa ja yhdistyksellä on siinä paikkansa. On hienoa, jos yhdistykset soveltavat kiinteää kantohintaa entistä useammin.” Keski-Suomella on käytössä verkossa toimivat puumarkkinapaikka Kuutio. Erilaisia toimintatapoja Kaikki yhdistykset eivät kuitenkaan näin toimi. ”Ei ostajia kiinnosta hajaerät. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuuta hoitaa tytäryhtiö Karjalan metsätilat Oy, jonka korjuumäärää yhdistys ei vastauksessaan kertonut. Mutta ei tämä tästä enää voi kasvaakaan. Melko hyvin Pirkanmaa on omalla alueellaan suoriutunutkin. Suurin osa yhdistyksistä ilmoitti Metsälehdelle korjanneensa vuonna 2020 noin 100 000 kuutiota tai alle. Kiinteä hinta annetaan tietyissä tapauksissa, isommissa leimikoissa. Näin muutkin ostajat toimii”, Katajamäki jatkaa. ”Olennaista on kiinnittää huomio, olkoonkin, että on mukana kilpailussa, läpinäkyvyyteen. ”Käytännössä olin neljä päivää puhelimessa”, Eskolin sanoo. Länsiturunmaan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä ei ole korjuupalvelua eikä suunnitelmia perustaa sellaista. Yhdistyksiä on Suomessa nykysin 59. Suurimpia korjaajia noin 400 000 kuutiolla olivat Lounametsä ja Eteläinen metsäreviiri. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja korjuumäärä vain 6,3 miljoonaa kuutiota. ”Metsänomistajilla on paljon muita kriteereitä, millä päädytään korjuupalveluun. ”Meidän vakuutus on takuuhinnoittelumalli. Luottamus ratkaisee Pirkanmaa ei ole lähtenyt mukaan. Yhdistykset korjaavat noin 7 miljoonaa kuutiota ”Ostajien ja metsänomistajien luottamus pitää ansaita ja pitää, se on kaiken edellytys”, sanoo metsäasiantuntija Veli-Pekka Hakala. Jos metsänomistaja jo valtakirjan tekemisen yhteydessä valitsee korjuupalvelun, tämä mainitaan valtakirjassa. Monilla oli samantapaisia kokemuksia kuin minulla.” Nykyisin Eskolin toimii Biowatilla, joka on metsäenergiassa monilla alueilla yhdistysten kilpailija. ”Varsinkin korjuupalveluun se tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Kilpailuttamistilanteessa korjuupalvelun kantohintalaskelma (tarjous) on jätettävä ennen tarjousajan päättymistä sähköpostilla tai muulla sellaisella tavalla, että kantohintalaskelman jättämisajankohta pystytään todentamaan.” Kysymykseen annetaanko metsänomistajalle aina kiinteä kantohinta, kun puut myydään korjuupalvelun kautta, Tiainen kirjoittaa: ”Pääsääntöisesti kyllä.” Mutta tarkentaa kuitenkin: ”Ohjeistus ei siihen velvoita. Päijänteen korjuumäärä oli hiukan alle 300 000. Meidän on tässä suoriduttava todella hyvin. Puumaksuista vähennetään tai laskutetaan erikseen korjuuseen liittyvät kulut.” Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP on antanut yhdistyksille ohjeita puunkorjuupalvelun kauppojen kilpailutuksesta. Toimitusjohtaja Jouni Tiainen lähettää ohjeesta otteen sähköpostilla: ”Mhy:n toimihenkilöllä on vastuullinen asema puukaupan asiantuntijana ja metsänomistajan edustajana, kun hän käsittelee ostotarjouksia ja vertaa mhy:n puunkorjuupalvelua pystykauppaan. Korjuupalvelulaskelman vertaaminen pystytarjouksiin edellyttää sitä, että puunkorjuupalvelun katkonta tallennetaan pystykauppojen tavoin katkonnan seurantajärjestelmään. ”Tätä tehdään omalla naamalla. heeseen Katajamäki, joka on valtuutettu mutta myös yhdistyksen eläköitynyt toimihenkilö. Jos asiat menee miten sattuu, en minä kehtaa naamaani Luhalahden kesätorilla näyttää”, Hakala vahvistaa. ”Eihän se metsänomistaja muuten tiedä, mitä hänelle tulee. Vastauksia saatiin 40. ”Ei pääsääntöisesti sovita kiinteää hintaa”, sanoo Lounametsän toiminnanjohtaja Hannu Justen. Yli 100 000 ilmotti korjanneensa 13 yhdistysta ja alle 100 000 kuutiota 19 yhdistystä. Vastanneiden yhdistysten yhteenlaskettu korjuumäärä oli noin 5 miljoonaa kuutiota. Palvelun tilaamiselle voi olla useita muitakin syitä kuin yksikköhinta.” Moni yhdistys on kuitenkin päätynyt siihen, että viisainta on tarjota hintoja siinä muodossa, missä muutkin ostajat niitä tarjoavat. Ei me haluta markkinaa syrjäyttää”, sanoo Köntti, joka on lomien jälkeen siirtymässä samassa markkinassa toimivan Metsä Groupin palvelukseen. Entä millaista palautetta Tatjana Eskolin sai, kun meni avaamaan keskustelun puunkorjuupalvelusta Iltalehden sivuilla. Kaikki ostajien maksamat puumaksurahat välitetään myyjille
Taustalla lamellihirsien aihiota. ”Hinta on noussut niin, että nyt puuta kannattaa myydä, mutta nousun kestoa ei kukaan pysty ennustamaan. Hinnannousu pysähtelee 8562_.indd 12 30.6.2021 20.30. ”Tavoitteena on kehittää toimintaa ja sahata ennätysmäärät puuta”, hän tiivistää. ”Kyllä kasvu yleensä lähtee korvien välistä enemmän kuin vaikka yleisestä investointiympäristöstä.” Kuka tietää pörssikurssejakaan Vaara sanoo, että nyt on puukaupan aika, mutta ei kommentoi tämän hetken kantohintoja muuten kuin toteamalla ne hyviksi. 1542 101 035,60 Pa?a?tehakkuuta runkohinnalla Vastikään toimitusjohtaja aloittanut Jukka Vaara uskoo sekä perussahauksen että jatkojalostuksen kasvumahdollisuuksiin. Kuka tietää huomisen pörssikurssejakaan.” Lopputuotteiden kauppa käy hyvin. ”Tavoite on nostaa jalostusaste mahdollisimman korkealle. Kelirikkoaika tuntuu pidentyneen pohjoisessakin. HAKKUUKERTYMA?: Arvio 1542 m 3 LEIMIKON KOKO: 5,5 ha MUUTA: Tarjouksia tuli viidelta. ”Nousun kestoa ei kukaan pysty ennustamaan.” KOHDE: Yli satavuotiasta vanhaa pa?a?tehakkuumetsikko?a?, kesa?korjuu SIJAINTI: Keuruu OSTAJA: Sahayhtio. Ostajien ostotavoitteiden täyttyminen leikkaa terää kantohintojen nousulta. Näkemys saa vahvistusta aivan tuoreimmista tilastohinnoista. Varantotilanne yrityssalaisuus Vaara pitää yrityssalaisuutena, kuinka pitkälle jo ostetut pystyleimikot riittävät. Kolmannen kvartaalin tuotanto on käytännössä myyty, ja kauppaa tehdään loppuvuodelle. Mutta kun lasku joskus tulee, se voi olla nopea. Nyt ainakin jälkimmäinen tekijä on poissa. eri paikallisesta toimijalta, hakkuu tulossa kesa?lla?. ”Varantotilanne on nyt hyvä, mutta edelleen ostamme leimikoita niin pitkälle ajalle kuin uskallamme lopputuotemarkkinoita ennustaa.” Käytännössä kyse on lähikuukausista. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPASSA on ollut todelliset superviikot hinnallisesti ja etenkin määrällisesti. ”Ostaja, jolla on isot varannot, on toisenlaisessa tilanteessa kuin se, jonka on ostettava leimikoita suoraan tuotantoon.” Metsänomistaja, jonka metsävarat ovat ilmakuvina kaikkien nähtävänä, voi ajatella varantojen julkisuudesta toisinkin. Sahalinjan lisäksi on kaksi höyläämöä, lamellihirsitehdas ja ulkoverhouslautojen maalaamo. Herkkyys liittyy vahvasti puukauppaan. Hintoja puskivat ylöspäin sekä sahatavaramarkkinoiden veto että pehmeän viime syksyn vuoksi ohuiksi hakatut kesäleimikkovarannot. Vaaran mukaan markkinoilla on jo heiluntaa. 1.7.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,4 milj. Mäki näkee hinnoissa pientä laskuakin, mutta merkittävään markkinakäänteeseen hän ei kuitenkaan usko. m TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva T ervolassa toimiva Veljekset Vaara, tavallisemmin Vaaran saha, sai kesäkuun alussa kolmannen polven vetäjän, kun Jukka Vaara siirtyi myynnistä toimitusjohtajaksi. kantohinta myyntitulo m 3 €/m 3 € Ma?nty kokorunko 1 396 66,10 92 275,60 Ma?nty laho 1 20 20 Kuusitukki 104 75 7 800 Kuusipikkutukki 6 30 180 Kuusikuitu 21 20 420 Koivutukki 2 50 100 Koivukuitu 12 20 240 Yhteensa. Puutavaralaji ma?a?ra. Jatkojalostus vakauttaa Veljekset Vaara -konserni on enemmän mekaaninen puunjalostuslaitos kuin saha. ”Keväällä puun tarjonta kasvoi lumivyöryn lailla ja se pysäytti hinnannousun”, myös lounaissuomalaisen Westaksen metsäjohtaja Juha Mäki sanoo. Jalostuksen ansiosta olemme varsin tasainen puunostaja verrattuna suhdannesahuriin.” Kasvu lähtee korvien välistä Tervolalainen perheyhtiö Veljekset Vaara pyrkii jalostuksella pitkälle. Vaara on tehnyt ekonomin lopputyönsä perheyritysten sukupolvenvaihdoksen jälkeisestä kasvusta. Joka tapauksessa Vaaran sahalle ostetaan leimikoita tämän kesäkauden korjuuseen, jos kaudella tarkoitetaan myös syksyn sulaa aikaa. ”Kantohintojen nousu on pysähtynyt”, Koillismaalla sahaavan Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola toteaa
32,34 s 32,82 . 18,06 s 26,30 s 27,41 s Uudistushakkuu 64,80 . 64,03 s 19,00 . 18,69 . 68,96 . Paraslaatuista oksatonta lautaa tulee vähän, alhaisen laatuluokan oksalautaa sitäkin enemmän. Mitä lähemmäs lopputuotetta mennään, sitä enemmän mukaan tulevat paikalliseen kulttuuriin ja rakentamistapaan liittyvät asiat. 43,67 . s nousussa . Harvennushakkuu 59,10 s 61,04 s 39,63 s 18,49 s 19,05 s 18,00 s 25,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,25 s 66,96 s 36,53 . 17,50 s 25,01 s 24,93 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,93 s 65,98 . 27,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,47 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Perussahatavaran osuus liikevaihdosta on enää viidennes. 23,86 . 31,83 s Uudistushakkuu 67,53 . s nousussa . 32,74 s Harvennushakkuu 56,53 s 57,90 s 39,95 s 18,09 s 18,54 s 17,44 s 25,00 s 25,40 s Ensiharvennus 44,58 s 44,07 s 34,24 . 66,93 s 47,91 s 21,00 s 20,63 s 19,86 . 29,29 s 29,69 s Harvennushakkuu 54,47 s 54,95 s 39,88 s 18,01 s 18,33 s 17,64 s 25,04 s 25,06 s Ensiharvennus 41,28 s 40,95 s 32,09 s 13,79 s 13,91 s 13,76 s Hankintahinnat 60,43 s 62,58 . 19,80 . Tukin käyttö on noin 160 000 kuutiometriä vuodessa, osapuilleen 70 prosenttia kuusta, 30 mäntyä. 45,92 s 18,88 s 19,10 . Ensiharvennus 13,15 s 9,97 s Hankintahinnat 31,50 s 31,06 s s nousussa . 20,21 . Uudistushakkuu 65,95 s 65,20 s 21,76 . 69,61 . 28,83 s Uudistushakkuu 66,73 s 67,65 s 37,14 s 19,95 . 48,11 . Suomessa hyvältä näyttävä ulkoverhouspaneli voi toisessa maassa näyttää oudolta. 31,65 . 21,07 s 31,33 s 33,22 s Harvennushakkuu 55,23 s 53,77 s 18,40 s 16,85 s 25,91 s 25,67 s Ensiharvennus 15,88 s 14,00 s Hankintahinnat s nousussa . Uudistushakkuu 67,41 s 70,33 s 45,57 s 19,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,56 s 55,52 s 19,01 s 18,70 s 16,16 s 27,69 s 27,52 s Uudistushakkuu 60,28 s 56,87 s 21,66 s 20,09 s 18,63 s 30,57 s 28,47 s Harvennushakkuu 49,84 . 51,75 . 14,87 . 38,17 . 33,82 s s nousussa . 65,60 . Jalostuksen vuoksi Vaaran saha on valtaosin kotimarkkinayritys. 17,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,57 . 43,24 s 33,79 s 14,83 s 14,36 s 14,31 . Hankintahinnat 70,69 . Lamellihirren sisällä voidaan käyttää oksikasta mäntyä, joka sahatavarana olisi hankalahko tuote, mutta lamellihirren sisälle ihan omiaan, sillä tiheäsyisen puun eläminen on vähäistä. Pohjoisen puu on erilaista kuin etelän puu, mutta ei kuitenkaan ole sahatavaramarkkinoilla oma tuoteryhmä. 23,22 s 20,16 s 33,47 . Ensiharvennus Hankintahinnat 64,71 s 65,18 s 33,25 . Uusinta on painumaton lamellihirsi eli hirreltä näyttävä tuote, joka sisältää yhteenliimattua lautaa ja lankkua vaakana ja pystyssä. s nousussa . 44,96 . 16,97 . Vientiin menee parasja huonolaatuisin osa sahauksesta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,24 s 69,74 s 50,44 s 20,96 s 23,38 s 19,14 s 29,32 s 34,89 s Uudistushakkuu 68,56 s 70,44 s 52,15 s 24,45 s 25,56 s 20,95 s 36,64 s 38,24 s Harvennushakkuu 59,93 s 60,15 s 42,23 s 19,46 s 19,36 s 18,50 s 26,45 s 27,59 s Ensiharvennus 46,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,93 s 69,70 s 44,46 s 18,76 s 21,93 s 18,72 s 28,14 . 36,92 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo Kasvu lähtee korvien välistä Tervolalainen perheyhtiö Veljekset Vaara pyrkii jalostuksella pitkälle. Harvennushakkuu 52,86 s 50,75 s 16,95 s 16,21 s 14,70 s 23,74 s 23,42 s Ensiharvennus Hankintahinnat 59,05 s 31,48 . ”Tiheäsyisyys helpottaa myyntiä, mutta lisähintaa sille ei saa.” ”Sahausta pitää lisätä” Sopivien jalostussuuntien valinta ei ole ihan yksinkertaista. 18,13 . 27,34 . 32,62 s 32,66 s 32,43 s s nousussa . 17,02 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Perussahauksen ja jalostuksen suhteen tulee olla tasapainossa. 74,80 s 33,91 . 36,50 . 30,54 s Uudistushakkuu 66,91 s 69,21 s 47,85 s 21,58 s 23,31 s 20,16 s 31,24 . 19,32 . 23,88 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Yli puolet tulee yksityisiltä metsänomistajilta joko suoraan oman puunhankintayhtiön ostoina tai isojen integraattiyhtiöiden kautta. 27,80 . Siinä pitää yhteensovittaa raaka-aineen ominaisuudet, markkinoiden veto ja laitoksen volyymi. 22,48 s 24,36 s 19,84 s 33,98 s 35,47 s Harvennushakkuu 57,48 s 58,86 . 32,49 s 33,24 s 32,42 s 38,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,64 . Metsähallitus on tärkeä toimittaja, ja hankintasäde yltää myös Ruotsiin. 13 AJASSA / 1.7.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 19,38 s 22,81 s 18,20 s 27,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,09 s 68,36 s 46,31 s 19,39 s 21,67 s 18,42 s 27,85 . 21,59 . 14,22 s 14,30 s 13,76 s 21,70 s Hankintahinnat 62,34 s 66,04 s 51,39 . 50,76 s 32,73 s 32,82 s 33,24 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL A?-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL A?-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Hankintahinnat 62,31 s 63,41 . 19,44 s 29,07 s 31,13 s Uudistushakkuu 66,81 s 67,33 s 22,98 . Nyt jalostus on ylipainossa ja paine kasvaa, että sahausta pitää lisätä.” 8562_.indd 13 30.6.2021 20.30. 33,87 . 30,22 s 29,70 s Harvennushakkuu 51,90 s 52,63 s 31,75 s 16,66 s 16,15 s 22,75 s 22,72 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 37,84 s 18,06 . Ensiharvennus 44,20 s 51,12 s 40,27 s 13,96 s 14,91 s 13,63 . 30,14 . 20,65 . 29,48 . 14,69 . 30,52
Kun ne toukokuussa istutettiin, lehdet eivät olleet vielä puhjenneet”, kertoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Hanna-Mari Parviainen. Hanna-Mari Parviainen ja Kimmo Hovila ovat tyytyväisiä tänä keväänä istutettujen koivuntaimien kasvuun. ”Täällä on kaikki kohdillaan. Parviainen on pyytänyt Hovilan mukaansa, sillä tämä innosti aikoinaan paikallisia metsänomistajia uudistamaan metsiään koivulle. Somerolla Varsinais-Suomessa sijaitseva ala istutettiin koivulle samassa yhteydessä kuin hieman kauempana sijaitseva suurempi uudistusala. Varmin tapa on istutus. Rannikolla se ei kuitenkaan viihdy kovin hyvin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Niemistö. Hyvin Juurikääpä on yleinen vaiva hienojakoisilla multamailla, kertoo Hanna-Mari Parviainen. Sellaisilla kasvupaikoilla kannattaa kuusen sijaan viljellä koivua. Sittemmin koivun viljelymäärät ovat olleet Somerollakin vähäisiä, mutta Parviainen ennakoi koivun suosion vielä kasvavan. ”Savisempiin kohtiin istuteKolme tietä koivikkoon Rauduskoivikon voi perustaa istuttaen, kylväen tai siemenpuiden avulla. tut ovat kituliaamman näköisiä, mutta hyvin nekin ovat lähteneet kasvuun”, hän toteaa. Tyvilahon vaivaaman kuusikon paikalle ei kannata istuttaa toista kuusisukupolvea, joten koivun arvostus nousee.” Sisämaan puulaji Koivua voi Suomessa viljellä suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Maalajin tulee rauduskoivikossa olla ilmava ja vettä läpäisevä mutta sellainen, että se sitoo kosteutta. ”Kosteisiin notkelmiin tai suon jäänteisiin en suosittele koivua istuttamaan. Somerolla sijaitsevalla koivun istutusalalla kuivatus on varmistettu perkaamalla alan läpi kulkeva kuivatusoja maanmuokkauksen yhteydessä. 8563_.indd 14 30.6.2021 20.32. 14 1.7.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”N ämä ovat lähteneet nätisti kasvuun. Maan kuivatustilan pitää olla hyvä”, Niemistö sanoo. Parviainen vertailee eri kohtiin istutettujen koivuntaimien kasvuunlähtöä. Kun puhutaan koivun kasvatuksesta, puhutaan käytännössä aina rauduskoivusta. Hänen edessään aukeaa muutaman aarin kokoinen koivun istutusala. Koivuntaimia istutetaan 1 600 kappaletta hehtaarille. Hieskoivulle ei taloudellisessa mielessä juuri kannata uudistaa. Näistä istuttaminen on ylivoimaisesti suosituin menetelmä. Siellä täällä näkyvistä mättäistä pilkistää hiljan lehteen puhjenneita rauduskoivun taimia. Istutus suosituin Rauduskoivikon voi perustaa istuttamalla, kylväen tai luontaisesti. Rauduskoivu kasvaa parhaiten lehtomaisilla kankailla ja tuoreista kankaista ravinteikkaimmilla. Myös yhdistyksen jo eläkkeellä oleva alueneuvoja Kimmo Hovila on tyytyväinen. ”Tyvilaho on tulevaisuudessa iso ongelma. Istutusala on mätästetty ja maalaji on sellainen, että koivua voi istuttaa – eli ei puhdas savimaa”, hän toteaa
Muista maanmuokkaus. Niemistön mukaan myös kevytsora toimii hyvin. Kuvan koivikko alkaa olla valmis uudistettavaksi. Tavoitteena on, että siemenistä itävät sirkkataimet pääsevät käyttämään kevätkosteuden hyväkseen. Jutussa on hyödynnetty Metsäkustannuksen julkaisemaa kirjaa Koivun kasvatus ja käyttö. Kevytsora päästää valoa läpi, vaikka peittäisikin siemenen.” Koivun siementä kylvetään 150–300 grammaa hehtaarille. Lisäksi riskinä on – samoin kuin kylvössä – että luontaisesti syntyneet koivuntaimet jäävät muun pintakasvillisuuden alle. Tarkista, että maaperä on ilmava ja vettä läpäisevä mutta kosteutta säilyttävä. ”Koivunsiemen vaatii valoa itääkseen, joten sitä ei saa peittää. Kylvöala tulee muokata hyvin, esimerkiksi äestämällä tai laikuttamalla. Viljele rauduskoivua. Kylvö kannattaa tehdä joko aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. 6. Viljele lähellä asutusta hirvituhojen välttämiseksi. Hän vakuutti aikoinaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen siitä, että koivikot uudistuvat luontaisestikin, kunhan siellä huolehditaan maanmuokkauksesta. Suosi istutusta, käytä kylvöä harkiten. Koivikoita ei kannata perustaa kuin lähelle ihmisasutusta”, hän sanoo. 8563_.indd 15 30.6.2021 20.32. Taustalla ovat juurikääpä ja kuusikoiden hyönteistuhot. Varmista, että viljelykohde on lehtomainen kangas tai ravinteikas tuore kangas. 5. Luontaistakin tehty Somerolla moni nyt ensiharvennusikään varttuneista rauduskoivikoista on uudistettu luontaisesti. Muovihuoneissa voidaan varmistaa, että siemenviljelyksille valitut puut eivät risteydy luonnonkoivujen kanssa. 3. Uusi, jalostettu koivusukupolvi voidaan tuottaa risteytysten ja jälkeläiskokeiden kautta noin 20 vuodessa”, kertoo Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Suomessa jalostettua koivunsiementä tuottavat Tapio ja Siemen Forelia. 4. Savisemmissa kohdissa taimien juurtuminen on hitaampaa. Rehevimmille kohteille sopii mätästys, vähemmän reheville äestys ja laikutus. Se tarkoittaa, että jalostetusta siemenestä kasvatetut koivikot voidaan päätehakata 30–40 vuoden ikäisinä. Koivuntaimet tulee istuttaa muokattuun maahan. Niemistön mukaan yksi kylvön suurimmista riskeistä on siementen ja sirkkataimien kuivuminen. Metsäkustannus ja Metsälehti ovat osa Tapio-konsernia. Siementä on tarjolla suunnilleen Pohjois-Savon korkeudelle. Niemistön mukaan hirvimäärät ovat koivikoiden perustamista ajatellen aivan liian suuret. ”Hirvieläimet ovat erittäin suuri ongelma. 15 METSÄSTÄ / 1.7.2021 distamisen ongelma on, että siinä ei voida hyödyntää jalostettua siementä. Kasvun osalta jalostushyöty on hänen mukaansa 30–35 prosenttia. Maalaji voi vaihdella uudistusalan eri kohdissa. ”Taimet haihduttavat enemmän, kun ne ovat täydessä lehdessä. LIINA KJELLBERG RAUDUSKOIVUN jalostus käynnistyi Suomessa 1960-luvulla, hieman myöhemmin kuin kuusen ja männyn jalostus. ravinteikkaille kasvupaikoille Niemistö suosittelee kuitenkin istuttamaan noin 2 000 tainta hehtaarille. ”Taimikoita on vaikea suojata. Tämä parantaa tukkipuun saantoa”, Niemelä kertoo. Parviainen suosittelee istuttamaan koivuntaimet keväällä, kun ne eivät vielä ole lehdessä. Jalostuksessa on kiinnitetty huomiota paitsi kasvuun myös erityisesti runkojen laatuun. On hankalaa, jos ne eivät ole siinä vaiheessa vielä juurtuneet”, hän sanoo. Koivu varistaa siemenensä syksyllä, joten maanmuokkaus kannattaa tehdä loppukesästä. Tästä huolimatta koivun jalostus on edennyt kuusta ja mäntyä pidemmälle. Se on pitkälti Hovilan aikaansaannoksia. Hirvituhoista haittaa Koivua istutettiin Luken tilastojen mukaan vuonna 2019 noin 3 000:lle hehtaarille, kun istutusala kaikkiaan oli noin 75 000 hehtaaria. Koivunsiemenet ovat kevyitä, joten ne kannattaa sekoittaa esimerkiksi hiekan tai sahanpurun sekaan, jotta niiden levittäminen on helpompaa. ”Koivu on puulajeistamme helpoin ja nopein jalostaa. Tällä hetkellä rauduskoivun siemenviljelyksillä siementä tuottavat toisen ja osin kolmannen jalostussukupolven puut. Aitaaminen on tehokas keino, mutta liian kallis.” Tästä huolimatta Niemistökin ennakoi koivun suosion kasvavan. Pienemmillä uudistusaloilla siemenpuiksi riittävät reunametsien rauduskoivut, suuremmille uudistusaloille siemenpuita kannattaa jättää 10–20 kappaletta hehtaarille. Koivun kylvö tehdään yleensä käsin. 2. Parviaisen mukaan metsäammattilaiset eivät koivun luontaista uudistamista juuri suosittelekaan. Parviainen arvioi, että koivun vähäisen suosion taustalla ovat koivutukin kuusija mäntytukkia alhaisemmat hinnat mutta varsinkin hirvieläinVinkit koivunviljelyyn ”Koivunsiemen vaatii valoa itääkseen.” 1. Pisimmälle jalostettu Koivun jalostuksessa on kiinnitetty huomiota paitsi kasvuun myös runkojen laatuun. Rauduskoivun luontaisen uuten aiheuttamien tuhojen pelko. ”Jalostetut koivut ovat pienioksaisia ja rungoiltaan suoria ja pyöreitä ja niiden oksakulmat ovat hyvät. Kylvössä riskinsä Kylvöä voi käyttää sellaisilla kasvupaikoilla, joilla pintakasvillisuus ei heti peitä itäviä siemeniä. Koivunjalostuksen käännekohta oli Niemelän mukaan siemenviljelysten siirtyminen muovihuoneisiin 1980-luvulla
Mik ko Riik ilä Mik ko Riik ilä Mik ko Riik ilä Fakta 1. Rantapuistossa on myös toinen valtava tsaarinpoppeli. Tilavuutta vihreällä jätillä on noin 30 kuutiota. Se on myös tyven ympärykseltään paksuin puu ja korkein lehtipuu. Suomen suurin puu on Heinolan rantapuistossa kasvava tsaarinpoppeli. VALTTERI SKYTTÄ D endrologian eli puulajitieteen seura on päivittänyt tiedot Suomen suurimmista puista. Huom.! Vaikka tiedot ovat pääosin tuoreita, joidenkin puujättien elämä on jo saattanut päättyä mittaamisen jälkeen. Eri poppelilajien lisäksi paksuimpien puiden joukossa on paljon etelärannikolla kasvavia metsätammia. 16 1.7.2021 / METSÄSTÄ JO EDESMENNEET JÄTIT . Jos haluaa nähdä kerralla useamman suurimmista puista, kannattaa suunnata Heinolan rantapuistoon, Punkaharjun tutkimusmetsään tai Mustilan arboretumiin Kouvolaan. Dendrologian seura epäileekin, että Suomen vanhojen metsien kätköissä on yhä mittaamatta pitkiä puujättejä. Paksuimmat lehtikuuset löytyvät puolestaan Kiteeltä. Havupuiden top 5 -listalta on pudonnut vuoden 2013 Eino-myrskyssä kaatunut 44-metrinen kuusi Muuramen Kuusimäestä. Pisin kuusi puolestaan huitelee Padasjoella kunnioitettavassa 45 metrin korkeudessa. . Kesäretkelle: Täältä löydät Suomen suurimmat puut Suomessa korkeimmalle yltävät vihreät jätit ovat havupuita, paksuimmat lehtipuita. Myös Hämeenlinnasta, Helsingistä, Tammisaaresta, Kiteeltä, Turusta ja Tampereelta löytyy useita puujättejä. Monihaaraisella jätillä on puumassaa noin 30 kuutiota. 1. . Suomen suurin puu on Heinolan rantapuistossa kasvava tsaarinpoppeli. Niitä olivat Kemiönsaarella noin 39 metriseksi yltänyt jättipoppeli, 38,5ja 37,5-metriset rauduskoivut Punkaharjun Laukansaaressa sekä Tammisaaren Ramsholmenin 38,4-metrinen vuorijalava. . Suomen pisimmät mitatut lehtipuut ovat jo kuolleet. Suomen korkein puu on Punkaharjun tutkimusmetsässä kasvava euroopanlehtikuusi, 47,3 metriä. 8564_.indd 16 30.6.2021 22.52. Vaikka metsiemme pääpuulajit kuusi ja mänty kalpenevat hieman lehtikuusten ja poppelien rinnalla, eivät niistä suurimmat silti mitään raippoja ole. Juuri ilmestyneeseen Vihreät jättiläiset -kirjaan on koottu laaja-alaisesti tietoa eri puulajien jäteistä ja niiden sijainneista. Hämeenlinnassa kasvavan Suomen paksuimman männyn tyven ympärys on 5,6 metriä, joten sen ympäri ei riitä yltämään kaksikaan käsiparia. Puut kasvavat pituutta etenkin silloin, kun ympärillä on muita puita kilpailemassa
D J K F G Ju ha Fa ge rh ol m 8564_.indd 17 30.6.2021 22.53. Hausjärvi 10. Padasjoki 8. Hausjärvi Puujaa paksuin metsäkuusi, ympärysmitta 4,7 m Lähteenä: Vihreät jättiläiset, Metsäkustannus 2021 Mik ko Riik ilä Muita näyttäviä puuyksilöitä A) Solbölen tutkimusmetsä: hernesypressi 16,3 metriä B) Turku Runebergin puisto: metsävaahtera 30,8 metriä C) Anjala Wredebyntie : siperianpihta 36,2 metriä D) Kouvola Mustilan arboretum: douglaskuusi 43 metriä E) Kuopio Tulliportinkatu: berliininpoppeli tyven ympärys 7,4 m F) Tampere Hatanpään puisto: tarhapäärynäpuu 19 metriä G) Tammisaari Högholmen: kotipihlaja 22,8 metriä H) Oulu Koskitie: komealehmus ympärysmitta 2 metriä I) Vaasa Hietalahden puisto: strobusmänty 24 metriä J) Pietarsaari Koulupuisto: tuohituomi 15 metriä K) Helsinki Kaisaniemi: huntuvaahtera 11,9 metriä Mik ko Riik ilä Ko ut a Rä sä ne n Ju ha Fa ge rh ol m Ju kk a Le ht on en Kuvassa Punkaharjulla myös kasvava, Suomen 3. Kaarina D) Kouvola A) Solböle B) Turku C) Anjala E) Kuopio F) Tampere G) Tammisaari H) Oulu I) Vaasa J) Pietarsaari K) Helsinki Ai no An tt ila Ko ut a Rä sä ne n 2. 5. Punkaharju 7. Punkaharjun tutkimusmetsä euroopanlehtikuusi, Suomen korkein puu 47,3 m 3. 17 METSÄSTÄ / 1.7.2021 Suurimmat puut 1. Hämeenlinna Pikku-Parola paksuin mänty, tyven ympärys 5,6 m 11. Kontiolahti 9. Kitee Koivikon maatalousoppilaitos paksuin lehtikuusi, ympärysmitta 5,5 m 10. korkein puu: arkangelinlehtikuusi 44,5 m. Kaarina (Piikkiö) metsätammi, Suomen paksuin puu rinnankorkeudelta 7,8 m 4. Heinola 4. Heinola rantapuisto tsaarinpoppeli, Suomen suurin puu (korkeus 37,2 m, ympärysmitta 7,1 m, tilavuus 30 m3) 2. Savonlinna korkein metsähaapa 35,7 m 8. Kontiolahti korkein mänty 42,1 m, ”Lehmon jätti” 6. Kitee 2. Kouvola 11. Salo korkein metsälehmus 36,5 m 7. Kouvola Mustilan arboretum korkein rauduskoivu 35,4 m 9. Savonlinna 1. Padasjoki Vesijaon luonnonpuisto korkein metsäkuusi 45 m 5. Hämeenlinna 6. Salo 3
Ei ole tarvinnut lähteä muualle”, tiivistää Vaarala päällimmäisen syyn valoisaan tilanteeseen. ”Viiankiaapa oli alun perin tarkoitus kuivata pelloiksi, mutta lopulta päädyttiin tekemään pellot Paarnitsa-aavan puolelle”, Vaarala kertoo. ”Minäkin tein työurani pääasiassa Sodankylän jääkäriprikaatin palveluksessa. ”Metsät ovat pääasiassa nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, sillä alkuperäiset asukkaat ovat yleensä joutuneet hakkaa8565_.indd 18 30.6.2021 22.55. Aktiivinen eläkeläinen Maaja metsätaloudesta on toki siirrytty vähitellen töihin kirkonkylälle ja matkailun palveluiden pariin. Kyllä, Lapissa ollaan. Taloja on nykyisin 45. Lisäksi hän tekee vuosittain 150–200 kuutiota klapeja myyntiin. Eläkkeelle pääsin tietohallintopäällikön tehtävästä vuonna 2017”, Vaarala kertoo. ”Metsähommissa olen ollut pikkupojasta saakka isän mukana. Noin 150 hehtaarin metsämaa-alassa riittää aina tekemistä, mutta lisäksi Vaarala tekee töitä vartiointiliikkeelle. Kyläkierros osoittaa, että Puolakkavaara on säilynyt näihin päiviin jopa hämmästyttävän elinvoimaisena. Näin metsistä oli mahdollisuus saada lisätuloa niukkaan elämään.” Lännestä Puolakkavaaran kylä rajautuu laajaan suojeltuun Viiankiaapaan, joka on nyt noussut otsikoihin kaivossuunnitelmien myötä. ”Tämä on vuonna 1962 perustettu asutuskylä, jonne on asutettu ihmisiä lähes jokaisesta Sodankylän sivukylästä. Uusia omakotitaloja on rakennettu sinne tänne, ja vain kaksi kylän taloista on vailla vakituisia asukkaita. Taloille jaettiin noin 30 hehtaarin kotipalstat ja erillinen metsäpalsta kauempaa. Meitä on viisi sisarusta, ja isä sitoutti meitä fiksusti metsänhoitoon osoittamalla kaikille omat palstat hoidettaviksi jo ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta.” Vaarala on sittemmin isänsä tapaan ostanut kylältä maatalouden lopettaneiden talojen metsiä. Jo ennen Kelujärveä tie palaa takaisin seututielle. Noin 30 taloa käsittävästä kylästä muodostui nauhamainen”, kertoo lähes koko ikänsä Puolakkavaarassa asunut Ali Vaarala, 56. ”Sodankylässä on ollut töi”Kasvu on tuplaantunut” Metsän kiihtyvä kasvu pohjoisessa lisää Ali Vaaralan motivaatiota metsänhoitoon. tä tarjolla. Vuonna 2001 vanhalle pellolle istutettu männikkö on kasvanut vauhdikkaasti Ali Vaaralan hoidossa. Alun perin kylästä piti oikeastaan tulla kolhoosi, jolloin neljää taloa kohden olisi ollut yksi navetta. Myös kaivoshankkeet ja Puolustusvoimat ovat merkittäviä työllistäjiä. Eläkkeellä miehen työtahti ei ole hidastunut. ”Nuoret isännät eivät tähän suostuneet. 18 1.7.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Sodankylä Elimyssalo SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S odankylästä Lokkaan ja Savukoskelle johtavalta seututieltä 967 kääntyy puolenkymmentä kilometriä ennen Kelujärveä lenkkitie kohti pohjoista ja Puolakkavaaran kylää
Ja ovat hirvetkin männyistä Vuonna 2001 vanhalle pellolle istutettu männikkö on kasvanut vauhdikkaasti Ali Vaaralan hoidossa. Muun ohessa Vaarala on ollut mukana Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä koko 2000-luvun. levia kehitysaskelia. Siinä puut alkavat olla jo kuitupuukokoisia. ”Väittäisin, että minunkin elinaikana kasvu on tuplaantunut. Olemme tehneet itsenäisenä yhdistyksenä hyvää tulosta muun muassa korjuupalvelua tarjoamalla, mutta kaikkeen eivät viiden toimihenkilön rahkeet riitä.” Positiivista on, että metsien kiihtyvä kasvu lisää myös metsänomistajien motivaatiota panostaa metsänhoitoon. Pohjoisen metsiin kohdistuu monenlaista painetta niin suojelun kuin vaikka tuulivoimaja kaivoshankkeiden osalta. ”Viime vuosina meillä on ollut noin 25 hirvilupaa käytössä. Työtä yhdistyssarallakin riittää. Ali Vaaralalla riittää työtä myös metsänhoitoyhdistyksessä. Vaarala näkee, että isompi yhdistys mahdollistaisi laajemmat palvelut metsänomistajille ja toisi neuvotteluvoimaa puumarkkinoilla. Siksi ruiskutan tänä kesänä boorilannoitteen kuviolle. ”Mutta hillasoina nekin ovat tuottavia. ”Kasvu voisi olla vieläkin kovempi, mutta latvoista näkee, että taimikko on kärsinyt boorinpuutteesta. katkoneet osansa.” Hirvien kolttosiin Vaarala voi onneksi itsekin aktiivisesti vaikuttaa, sillä hän toimii puheenjohtajana niin Sodankylän riistanhoitoyhdistyksessä kuin paikallisessa metsästysseurassa Erälaukussa. Aumat jäivät suolle seisomaan.” Metsän kasvu tuplaantunut Vaikka Vaarala ei ole itse päässyt juuri päätehakkuutilejä tekemään, motivoi metsien hoitoon niiden kiihtyvä kasvu. ”Parhaillaan selvitämme tuAli Vaaralan klapitehtaalla jalostetaan oman metsän koivujen lisäksi myös ostettua kuitupuuta. Jos se oli ennen 1–2 kuutiota hehtaarille, on se nyt keskimäärin 2–4. Hän painottaa myös edunvalvonnan merkitystä. Sellainenkin ajatus on ollut pöydällä, että Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa muodostaisivat yhden ison metsänhoitoyhdistyksen.” UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Varaa koeajo! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 Vahva, näppärä ja voimakas 8565_.indd 19 30.6.2021 22.56. Vuoden alusta hän otti vetovastuun hallituksen puheenjohtajana. 19 METSÄSTÄ / 1.7.2021 maan puuston toimeentulon turvaamiseksi.” Suota, eli jänkää Lapissa tietenkin piisaa. Meillä on ollut myös kymmenen hehtaaria osana turvesuota, mutta vuodenvaihteessa turvetuotanto loppui kuin seinään. Kesäkuun puolivälissä mänty on hyvässä kasvuvauhdissa. Metsien rakennemuutoksen lisäksi ilmaston lämpeneminen kiihdyttää kasvua.” Esimerkiksi käy Vaaralan vanhalle pellolle vuonna 2001 istuttama männikkö. Sitä on osunut Vaaralankin tiluksille saman verran kuin metsämaata, noin 150 hehtaaria. ”Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa on fuusio. Näissä jänkäjokien maisemissa hirvet tuntuvat viihtyvän hyvin.” Yksi iso yhdistys pohjoiseen
. Kuorma kulki helpohkossa maastossa ongelmitta. Se riittää isojenkin tukkien nostamiseen. Toisaalta, jos haluaa harrastaa metsätöitä ja arvostaa ajouratonta harvennusmetsien puunkorjuuta, syitä löytyy jo enemmän. Fakta 8566_.indd 20 30.6.2021 22.58. Nostovoima 300 kg 3,2 metrin etäisyydeltä . . . Raideleveys 105 cm . Se ei heppoisin vehkein onnistuisi. Mies kertoo muutamassa vuodessa ajaneensa noin 1 200 kuutiota myyntipuuta, josta kolmisen sataa kuutiota tukkipuuta. ”Vinssi helpottaa esimerkiksi lumenmurtamien puiden korjuuta, kun jokaisen puun luo ei pääse ajamaan." Nosturia ohjataan sähköisesti esiohjatulla kaksivipuisella pöydällä. . Telojen ansiosta puuta pystyy ajamaan myös syvässä lumessa.” Lisävinkkinä Väätäinen neuvoo, että mönkijään on syytä vaihtaa alkuperäisiä jäykemmät takajouset. 20 kuutiota päivässä Väätäinen ajaa 2,5–3 kiintokuution kuormia, mikä on mönkijällä paljon. . . Telin paikkaa voidaan siirtää hydraulisesti. . Maavara 38 cm . Näin kärryä saadaan tasapainotettua eri mittaisten rankojen ajoon. Voima siirtyy kärrylle hydraulisesti ja välittyy pyörille ketjuvedolla. Tekniset tiedot . ”Puunajoa varten pyörät kannattaa vaihtaa teloihin. Vääntömomentti 2,95 kNm . . Hydraulinen voimansiirto . Ulottuvuus 4,5 metriä . Katso video Metsälehden Youtubesta. Kärry on kestänyt kovaa käyttöä särkymättä. Kärryn aisaohjaus helpottaa yhdistelmän kääntymistä ahtaissa paikoissa. 20 1.7.2021 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva P aremminkin koeteltu kuin kokeiltu, voisi Reijo Väätäisen Multi-Mette-metsäkärrystä kuormaimineen sanoa. Pelkästään puun ajon tuotoilla hankintaa ei voi perustella. . Telikärryn kaikki pyörät vetävät. Ne pitävät paremmin ja maavara kasvaa. Öljysäiliön tilavuus 9 litraa . Kärryn nosturi ulottuu 4,5 metriin ja nostaa 300 kiloa 3,2 metrin päästä. Paino 290 kg Reijo Väätäisen Multi-Mette-kuormain ulottuu 4,5 metriin ja jaksaa nostaa isonkin tukin kuormaan. Tämäkin tasapainottaa kärryä, kun ajetaan pitkää rankaa. . . Kuormatilan jatkamista, telivedon kytkemistä ja tukitassujen käyttöä varten pöydässä on erilliset vivut Vetopelinä Väätäisellä on Can Amin 570 -mönkijä. Telin siirtymävara 70 cm . Yleensä hakkaan pari päivää ja ajan sen jälkeen puut.” Multi-Mette-metsäkärry kuormaimineen maksaa 16 000-19 000 euroa. Kantavuus 2000 kg . Lisäksi kuormaimessa on kauko-ohjattava vinssi, jolla yltää 30 metriin. Näin mönkijän vetokoukkuun ja taka-akselistoon kohdistuva kuormitus kevenee. Ne pysyivät kuormassa, kunhan taakat sai taiteiltua puiden välistä kyytiin. ”Kyllähän tuon oppi, mutta ei se ihan helppoa ollut.” Hankintametsurin mottikone Reijo Väätäinen ajaa mönkijällään jopa kolmen kuution tukkikuormia. Kuormaimen moottori 6-10 kW MULTI-METTE XLT 5 4WD -METSÄKÄRRY . MULTI-METTE XLT 4.5 E -KUORMAIN . . Mönkijä noin 10 000 euroa ja telasarja viitisen tuhatta euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Hänellä ei ollut kokemusta hydraulikuormaimista. Vipujen päissä ovat katkaisimet puomin jatkamiselle ja kouran avaamiselle. ”Parikymmentä kiintoa tällä saa päivässä tienvarteen. Ketjuveto telipyöriin . Väätäisen mukaan 5–6-metristen tukkien ajo sujuu ongelmitta. Siihen hän on ollut pääosin tyytyväinen. Kuormatilan pituus 2,6-3,3 metriä . . Karsimaton ranka pysyi kyydissä Väätäinen esitteli Multi-Metteä kuusikon ensiharvennuksella, jolta hän ajoi kuusi-, seitsemänmetrisiä karsimattomia rankoja. Lisäksi telien takapyörät voidaan kohottaa. Väätäinen hankki mönkijän muutama vuosi sitten. . Myös raidetangot on syytä vaihtaa alkuperäistä vahvempiin, alkuperäiset eivät kestäneet teloilla ajoa