Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää valoisalta. HEINÄKUUTA 2018 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Jo ha nn a Ko kk ol a UUTISET Luonnonhoitoon huomiota kemerassa ›› 2–3 Metsä menee televisioon ›› 4–5 Sahalla ei ole ihannekokoa ›› 7 Miten puukauppa käy kesän jälkeen. ›› 12–13 METSÄSTÄ Kesäpäivien ratoksi metsäinen lautapeli ›› 16–17 Miten saada nuoret metsätaitokisoihin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. ›› 6. ›› 22 Satakunnan pöllöille erityishuomiota ›› 23 PILKKEITÄ Kehrääjä on legendojen lintu ›› 25 Sisällissota ajoi kansan metsään ›› 27 Suomessa vihma, muualla luuta ›› 30 VUOTTA Verohallinnon työntekijä Eeva Hankajoki haki opin Metsäkeskuksen kurssilta ja tarttui raivaussahaan. Sivut 18–19 Toimisto ei riitä Sa m i Ka rp pi ne n Tulevaisuuden ennakoija Professori Teppo Hujala pohtii työkseen metsäbiotalouden kehitystä
Mahdollinen investointi olisi noin 700 miljoonaa euroa. Stora Enso kääntämässä Oulun tehtaan kartongille Stora Enso ryhtyy selvittämään Oulun paperitehtaan muuttamista pakkauskartonkitehtaaksi. Mitä lähemmäs maalia on tultu, sitä konservatiivisemmaksi työlajivalikoima on muotoutunut. Investoinnin valmistuttua tehtaan kapasiteetti yli kaksinkertaistui noin 430 tuhannesta tonnista noin 900 tuhanteen tonniin valkaistua havusellua. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava." Ensi vuosikymmenellä suometsien hoidon tuki ohjattaneen entistä painokkaammin vesiensuojeluun. Otso ponnisti voitolle Otso Metsäpalvelut Oy:n ensimmäisen tilinpäätös oli voitollinen. ”Hankkeen seuraava vaihe on hyvin tekninen, ja tähän Viljakainen tuo välttämätöntä osaamista”, Haglund toteaa tiedotteessa. Östrandin sellutehdas käyntiin Ruotsissa on tuotantonsa aloittanut SCA:n uudistettu sellutehdas Östrandissa. Östrand sijaitsee Pohjanlahden rannalla Sundsvallissa.. Täyteen vauhtiin tehtaan arvioidaan yltävän vuonna 2020. Hintaa jalostamolle tulisi 900 miljoonaa euroa. Myös ennallistamista on pohdittu kemeratuin rahoitettavaksi. Keskija Pohjois-Suomessa sato jäänee sen sijaan keskinkertaiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi vie vähintään puoli vuotta. Se tarkoittaa, että tuki maksetaan vain ennalta tehdyn rahoituspäätöksen perusteella. Todennäköisenä tosin pidetään, että europarlamentin vaalien vuoksi seuraavan maaseutuohjelman valmistuminen viipyy vuoteen 2021, mikä voi tuoda jatkoaikaa nykyiselle kemeralaille. Liikevaihtoa 17 kuukauden tilikaudella kertyi 62,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 0,9 miljoonaa euroa. Sijoitusyhtiö ja toimiva johto ostivat sen vuonna 2016. Pitkittynyt kuivuus saattaa pienentää marjakokoa ja siten heikentää satoa etenkin Etelä-Suomessa. ”Luonnonhoitoa on korostettu jo nykyisessä kemeralaissa. LYHYET UUTISET 5.7.2018 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ N ykyinen kestävän metsätalouden rahoitusohjelman laki (kemera) päättyy vuonna 2020, kuten EU:n maaseutuohjelmakin. Uutta kannustejärjestelmää on työstetty maaja metsätalousministeriön johdolla, ja alustava luonnos valmistunee syyskuussa. ”Ensimmäinen tilinpäätös osoittaa, että olemme oikealla tiellä”, yhtiön toimitusjohtaja Kari Lundell toteaa. Mustikkasadosta keskinkertainen Marjakasvien kukinnat alkoivat tänä vuonna pari viikkoa aikaisemmin kuin viime vuosina keskimäärin. Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta ennakoidaan keskinkertaista koko maahan, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Tarpeetonta taimikoiden harvennusta tulee välttää, kuten metsänhoitosuosituksissakin todetaan.” Tukien maksutapa mietinnässä Nykyisin kemeratuet maksetaan Euroopan unionin valtiontukilinjausten mukaisesti. Näillä näkymin metsänomistajille on siis jatkossakin tarjolla tukea niin taimikonhoitoon, metsäteiden rakentamiseen sekä kunnostukseen kuin myös suometsien hoitoon. Puolukka on kukkinut runsaasti eteläisessä Suomessa, ja sadosta odotetaan runsasta. Samalla luonnonhoidon edistäminen talousmetsien hoidossa sekä ekosysteemipalveluiden tukeminen ovat keskusteluissa saaneet enemmän painoarvoa. Kaidi on suunnitellut Kemiin tulevaa biopolttoainejalostamoa vuodesta 2014. Otso irrotettiin Suomen metsäkeskuksesta vuonna 2012. ”Hiilensidonnan tehostamiseksi myös peltojen metsityksen ja Pohjois-Suomen metsänviljelyn tukemisen mahdollisuudet ovat olleet esillä keskustelussa”, Hilska-Aaltonen kertoo. Yhtiö tekee parhaillaan kannattavuusselvitystä ja aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja vaihtuu Kaidi Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Viljakainen . Tavoitteena on, että jatkossa suometsien hoito voitaisiin yhä useammin keskittää useiden tilojen yhteishankkeiksi, mikä helpottaisi vesiensuojelua. Tähän asti toimitusjohtajana on ollut Carl Haglund . Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. Esimerkiksi taimikonhoidossa voidaan kymmenen prosenttia alasta jättää raivaamattomiksi riistatiheiköiksi ilman, että tuettavaa pinta-alaa pienennetään. Metsäsektori haluaa korostaa, että hyvin kasvavat, terveet metsävarat ovat ilmastonmuutoksen sopeutumisessa avainasemassa. Luonnonja mahdollisesti myös riistanhoitoa on kaavailtu mukaan kemeralla tuettaviin töihin. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ennakoi, että jatkossa luonnonhoito ja vesiensuojelu korostuvat erityisesti suometsien hoidon tukemisessa. Kannattavuusselvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Tuotanto muunnetuilla koneilla käynnistyisi vuoden 2020 aikana
Hakkuiden, metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen sekä metsien muiden ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen on lisännyt keskustelua metsien käytöstä. suometsän hoitoon . taimikon varhaishoitoon . . Toisaalta Saksa on esittänyt, että alle 10 000 euron valtiontukia voitaisiin maksaa jälkirahoitteisesti. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ”Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. Toukkia on havaittu nyt huomattavasti enemmän kuin viime kesänä. Täysikasvuiset toukat ovat noin 2,5 senttiä pitkiä, harmaanvihreitä ja niissä on pitkittäisjuovia. Seuraava hallitus linjaa tulevat tuet Sivusta on ihmetelty puuhakkuutta, jolla tulevaa kemeralakia on valmisteltu, vaikka laki jää varmuudella seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. Ruskomäntypistiäinen syö mäntyjen vanhempia neulaskertoja. ympäristön hoitoon . . Kotimaisen puun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti, ja useita uusiakin investointisuunnitelmia on esillä. . Edellisestä massaesiintymästä on aikaa kahdeksan vuotta. Metsäkeskus kertoo, että alueen männiköissä on havaittu myös jonkin verran versosurmaa. nuoren metsän hoitoon . Tilaa kohti deminimis-tukia voidaan maksaa kolmessa vuodessa enintään 200 000 euroa. Tuholaiset häviävät metsistä aikanaan, kun sen luontaiset viholliset kuten virukset ja loiset tuhoavat kannan. pienpuun keräämiseen . Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Samalla kun tukirahan jakamista pyritään helpottamaan, Suomen metsäkeskuksessa tutkitaan mahdollisuuksia kemeratöiden valvonnan automatisoimiseksi satelliittikuvien tulkinnan avulla. . Jos pistiäisiä on paljon useana vuotena peräkkäin, puiden kasvu heikentyy merkittävästi. Tällöin metsätuet maksettaisiin ilman ennakkopäätöstä, kun työt on tehty. Tämä olisi vaihtoehtoinen tapa yksinkertaistaa kemeratukien hallinnointia. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi”, Torvelainen arvioi. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Yksittäiset puut voivat myös kuolla tautiin.. Poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuutähteestä metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. Runkomäntypistiäisen toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa ja syövät männyt suurelta osin neulasettomiksi kesä-heinäkuun aikana. Nyt linjataan, mihin yhteiskunnan varoja käytetään ja mitä tarpeita tuilla pyritään tyydyttämään.” Hän huomauttaa, että kestävää metsätaloutta on tuettu jo 90 vuoden ajan, ja tuloksena ovat nykyiset runsaat metsävarat. MARIANNE MINKKINEN E teläja Keski-Pohjanmaalla on viimeisten muutaman viikon aikana nähty ruskomäntypistiäisen toukkia, tiedottaa Suomen metsäkeskus. Hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kantaja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Toukan pää on musta. KEMERAA VOI SAADA . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . metsäluonnon hoitohankkeisiin Lähde: Metsäkeskus Yleensä tukisummaltaan pienissä kemerahankkeissa tämä on johtanut turhaksi koettuun hallinnointiin. Ruskomäntypistiäisen toukat leviävät Pohjanmaalla Metsäkeskuksen mukaan alueella on ollut myös versosurmaa. M ar ku s Pe nt ik äi ne n Fakta EERO SALA S uomen metsistä hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi yhdeksän miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. . . ”Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Sen arvomaailma voi olla toinen kuin nykyisen biotaloushallituksen, ja nyt tehdyt luonnokset menevät silppuriin. ”Meidän on nyt taattava rahoitus, jotta kestävän metsätalouden jatkuminen on turvattu.” Metsätalouden tulevaa tukijärjestelmän valmistelua kiirehtii myös se, että EU:ssa maaja metsätalouden ensi vuosikymmenen alkupuolen tukilinjaukset ovat valmisteilla. ”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä, joten puuntuotannon metsien puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta yli 20 miljoonalla kuutiometrillä." Hakkuuennätys syntyi kestävästi Puuta hakattiin viime vuonna yli 72 miljoonaa kuutiometriä, mutta puuntuotannollisesti kestävää tasoa ei ylitetty. Puusto kasvoi reilusti Puuston poistuma kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia 87 miljoonaan kuutioon. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 5.7.2018 Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. Uuden kemeran valmistelussa on pidetty esillä mahdollisuutta siirtää metsätuet niin sanottujen deminimis-tukien piiriin. Suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuukertymä on koko maassa nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuituja energiapuuta vuodessa. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava. Hilska-Aaltonen kiistää, että nyt tehtävä työ olisi turhaa. Paikkakunnat, joilla pistiäisentoukkia on havaittu, ovat Isojoki, Kauhajoki, Jalasjärvi, Evijärvi, Vimpeli, Kortesjärvi, Kaustinen, Ullava, Kälviä ja Lohtaja. Määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan edellisen vuoden hakkuut kahdella miljoonalla kuutiometrillä ja oli suurempi kuin koskaan ennen. . Kyseessä on sienitauti, joka tappaa oksakiehkuroita alhaalta ylöspäin. metsäteihin . terveyslannoitukseen
Aiemmissa osissa käsiteltiin suomalaisuuden peruspilareita sekä sitä, miten naapurimaat ja Suomen entiset isäntävalMetsäläisten maa Onko metsäläisyys yhä Euroopan metsäisimmän maan erityispiirre ja selviytymiskeino. Sen vuoksi monen etäomistajan metsä on paremmassa kunnossa kuin maalla asuvan naapurin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Digitaalisten palvelujen avulla sinne on helppo pitää yhteyttä. Väliin mahtuu hieman puuta, bambua ja sokeriruokoa. Siitä suuri osa asuu kaupungeissa. Olisiko tässä metsäalalle tuotekehityksen paikka. EU:N KOMISSIO ilmoitti toukokuussa haluavansa kieltää kertakäyttömuovit. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Metsä on muuttunut 1960-luvulta. Ainakin minä söisin mieluummin kotimaisesta puusta valmistetuilla aterimilla kuin bambuisilla. Jos puusta voidaan valmistaa tekstiilejä ja pakkauskalvoja, voidaan siitä varmasti valmistaa myös miellyttäviä ja toimivia aterimia. Meneillään on iso muutos, jossa sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Pikainen selailu nettisivuilla paljastaa, että muovi jyrää kertakäyttöaterimissa. Seppänen juontaa Ylen kanavilla ensi vuonna esitettävää Suomi on metsäläinen -televisiosarjaa. Metsä säilyy syrjäseutujen voimavarana, vaikka sen omistajia muuttaa kaupunkiin.. Suomalainen yksityismetsänomistus ei ole aivan samanlaista kuin Ruotsissa, mutta tulosten perusteella voi päätellä, että myös meillä etämetsänomistajat ovat tärkeä linkki maaseudun ja kaupunkien välillä. Metsä voi olla henkisesti lähellä, vaikka se sijaitsee kaukana. Paperiset pillit ovat vielä kokeilematta, mutta puisista kertakäyttöaterimista on lähinnä huonoja kokemuksia – suutuntuma on turhan karhea. Ilmiö näkyy niin Pohjoismaissa kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. 5.7.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva J uontaja Juhani Seppänen seisoo lapsuusmaisemansa keskellä Espoossa. TUTKIMUSTULOKSIA esitelleen professori Carina Keskitalon mielestä maaseutututkimukKaupunkilainen voi olla maalainen sessa ja maaseudun kehittämisessä ei ole otettu huomioon sitä, että metsänomistajat voivat olla samaan aikaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Puolet Ruotsin talousmetsistä sijaitsee syrjäseuduilla, missä väestöstä asuu enää muutama prosentti. Omatoimisuus on hoitotöissä vähentynyt, mutta metsänomistajakunnan muutokset – kuten kaupungistuminen, ikääntyminen tai naisomistajien määrän kasvu – eivät ainakaan vielä uhkaa puuntuotantoa. Maalla asuvilla on enemmän kokemusta metsänhoidosta, mutta kaupunkilaiset taas ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja ostamaan palveluja. Nuo kaksi kiveä tuntuvat myös pienemmiltä kuin ennen”, tv-kasvo sanoo. Kertakäyttöaterimien markkinat lienevät suuret. LIINA KJELLBERG Tuotekehityksen paikka YKSITYISMETSÄTALOUDEN tutkijoita eri puolilta maailmaa kokoontui viime kuussa Suomeen konferenssiin, jonka englanninkielinen nimi viittasi juhlallisesti uuteen aikakauteen. Seppäsen koulumatka kulki – kuinkas muuten – kuin lähimetsikön poikki. Sarjan kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä. ”Silloin täällä ei ollut niin paljon jaloja lehtipuita. "Talven lumituhojen puita rahdataan Pielisväylällä. Ruotsalaistutkijoiden kiinnostava havainto oli, että uuden tekniikan ansiosta etäisyydet menettävät merkitystään. Hieno tavoite, mutta millä meillä nyt juodaan lastenkutsujen mehut ja syödään piknikeväät. " JUHAJNS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Näyttää siltä, että kaupunkilaismetsänomistajien tavoitteet ovat hyvin samanlaisia kuin maalla asuvien metsänomistajien. Se selviää parhaillaan kuvattavassa tv-sarjassa. Tuotanto on jatkoa Ylen aiemmin esittämälle Suomi on -trilogialle. RUOTSISSA kaupungistuminen on edennyt pidemmälle kuin meillä Suomessa, joten oli kiinnostavaa kuulla, minkälaisia tutkimustuloksia etämetsänomistajista on siellä saatu selville
Etenkin Pohjois-Suomessa hakkuut rajautuvat usein rämetai korpimetsiin. Juontajalla on metsärahan vaikutuksesta henkilökohtainen esimerkki. Ei siinä pesimäasiat suurin huoli ollut.” TAMPERELAINEN ”Asia ei ole yhdentekevä. Se ei ole korjattavissa hakkuumenetelmien vaihdolla tai valinnalla. Jos kolmen kevät/ kesäkuukauden aikana hakataan noin 20 % vuotuisesta hakkuista, se tarkoittaisi, että pesimäaikaan avohakkuilla käsiteltäisiin noin 0,1 % metsäpinta-alasta.” RANE2 ”Lintujen pesiä tuhoutuu keväisin eniten pelloilla kylvötöiden takia. . Rahalle maksettava korko 12 kuukaudelta ja porukkakin työllistettävä.” TIMPPA ”Kun urani alussa ajoin kantoja ja risuja, niin pesiä tuhoutui valtavasti. . Juontaja Juhani Seppäsen mukaan Suomessa ei täysin ymmärretä, kuinka vahvasti metsästä saatu raha on vaikuttanut yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. Sopivia paikkoja ovat myös jättöpuuryhmät tai reunametsät. Lahopuiden määrän lisääminen on pienimuotoista toimintaa, josta ei juuri aiheudu kustannuksia, mutta josta koko metsäluonto hyötyy. Ostajat eivät odota. Kuusitukki meni suoran sirkkeliin. Uudistusalalle mahdollisesti jätettävät hieskoivut ja osa haavoistakin tulisi katkoa tekopökkelöiksi, jotta ne eivät tuota vähäarvoista lehtipuustoa uudistusalalle. Sarja on saanut rahoitusta Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. Jos puun ostaja ei ehdota tekopökkelöiden tekoa, siitä kannattaa sopia suoraan hakkuukoneen kuljettajan kanssa. Latva voidaan tehdä normaalisti ainespuuksi. Sarja tuotti ahaa-elämyksiä, kun suomalaisiksi miellettyjen asioiden taustalta paljastui vahvasti muun muassa naapurimaiden vaikutus. . Sen vuoksi niitä on alettu yhä enemmän tekemään keinotekoisesti hakkuiden yhteydessä. hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI 62% En Oletko osallistunut metsätaitokilpailuihin. Niin köyhä en ole.” PERASSIC PARK ”Tämä on nollasummapeliä. Lahopuiden teko tavaksi Verkkokeskustelu: Pitäisikö pesimäaikaisia hakkuita välttää. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Monen silloisen pientilan metsät olivat taatusti täysin puhtaat lahopuusta. Metsätuloilla sivistystä Seppäsen mukaan metsäläisyys on sopivaa jatkoa sarjalle, sillä metsät ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin yhtä lailla moninaisin tavoin. Seppäsen mukaan merkittävää on ollut se, että metsästä saatuja tuloja on käytetty perustaloudenpidon ohella yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. Tekopökkelöiden parhaita paikkoja ovat silloin reunametsät, jolloin pökkelö ei haittaa maanmuokkausta eikä sen tekemisestä aiheudu kustannuksia metsänomistajalle. "Siellä tehtiin viimeksi metsän harvennusta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta.". Samoin muitakin pesiä valtavasti. Yksittäiset tai muutamien kymmenien puiden kaatuneet tai muuten vahingoittuneet rungot jäävät korjaamatta metsiin, sillä niiden korjuusta aiemmin huolehtineita hankintaisäntiä on enää vähän. Etenkin suuret metsäyhtiöt ovat tarjonneet tätä mahdollisuutta metsäomistajille. KUN NYT SYNTYY METSÄTUHOJA , vain suurimmat ja laajimmat niistä tulevat korjuun piiriin. Taskussa oli opintotuki, joka oli saatu puuta myymällä. . Uusi kysymys: Onko taimiasi kuollut kuivuuteen. Esitetään Ylen kanavilla ensi vuonna. Lahopuuta syntyy myös metsätalouden seurauksena. Seppänen itse on pienen, Hämeessä sijaitsevan metsänpalstan omistaja. . Jos yhden metsä säästetään kesähakkuulta, niin toisen metsässä hakataan. Oli keskellä metsää muun muassa sorsanpesiä, joista munat tuhoutuivat. Eipä ole vielä vaadittu kevätkylvöjen lopettamista.” TOLOPAINEN ”Omakohtaisesti suon ainakin pesimärauhan linnuille. Metsälehti toimii sarjaa tuottavan Intervisio Oy:n asiantuntija-apuna. ”Täysin ei ymmärretä, kuinka iso vaikutus metsästä saatavilla tuloilla on ollut Suomen vaurastumisessa”, Seppänen sanoo. Onneksi tuo kantovouhotus alkaa jo hiipumaan.” METSURI MOTOKUSKI ”Olen ollut tyytyväinen omilla mailla olevan kantokasan unohtumisesta ja paikalleen maatumisesta. Yleensä osa luontaisen uudistamisen siemenpuista kokee tuulen voiman liian suureksi ja kaatuu. 5 AJASSA / 5.7.2018 ”Mitä tuumitte näistä pesimäajan hakkuista. Kyllä siinä pikkulinnutkin aina kisailevat, joten pesiä ja itikoita karheessa on.” JEES H-VALTA Fakta HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Tekopökkelöitä tehdään katkaisemalla puun latva parin metrin korkeudelta. Kertoo metsän merkityksestä suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Haapojen latvoja voidaan jättää myös maapuiksi pökkelöiden viereen. Sen vähyyteen ei siis ollut suinkaan syypää metsätalous vaan polttopuun käyttö. tiot Ruotsi ja Venäjä näkyvät yhä maamme kulttuurissa. Esimerkiksi toukokuun lopussa 2017 tein kaupat tänään, koneet tuli huomenna, sitä seuraavina öinä tukkirekka tyhjensi lanssin, joka yö. Varsinkin aukolla olevat kantokasat olivat erinomaisia pesimäpaikkoja. Metsäpinta-alasta avohakataan vuosittain noin 0,5 %. Tekopökkelöitä voidaan jättää uudistusaloille tai harvennuksiin. Suomi on metsäläinen -tv-sarjan kuvaukset ovat käynnissä tänä kesänä. LAHOPUUSTOA EI SILTI OLE tutkijoiden mielestä syntynyt tarpeeksi. . Lahopuuston määrä lisääntyy siis luonnostaan vähitellen, koska erilaisten tuhojen vikuuttamia puita ei enää korjata samalla tarkkuudella pois kuin ennen vanhaan. Suomi on metsäläinen -sarja on jatkoa Ylen kanavilla aiemmin esitetylle Suomi on -trilogialle. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA keskeinen ongelma metsissämme on lahopuun puute. Vielä pari vuosikymmentä sitten tunnolliset hankintaisännät keräsivät tarkasti talteen kaikki vioittuneet puut joko polttopuiksi tai myyntipuuksi. Pikemminkin päinvastoin, koska silloin pökkelön latvapuu otetaan leimikon ulkopuolelta – metsästä, joka muutoin jäisi käsittelyn ulkopuolelle. . Pyrittekö välttämään omissa metsissä, vai onko asia yhdentekevä?” PUUNHALAAJA ”Metsätalouden realiteetit sanelevat hakkuuajankohdan. Tehtaat ja sahat pyörivät joka päivä. Sitä aiemmin etenkin pientiloilla puiden keruu saattoi olla niin tarkkaa, että pienet risutkin kerättiin poltettavaksi. On aivan sama, miten metsiä hakataan – lahopuuta syntyy vain tietoisesti sitä jättämällä. . Metsänomistajien kannattaa siis olla tässä aktiivisesti mukana. Mutta ei myöskään merkittävä. Myös kesäkorjuukelpoisissa metsissä. Myös uudistusalojen reunametsät ja harvennuskuvioiden puustot ovat muutaman vuoden ajan hakkuun jälkeen alttiita myrskytuhoille. Hänen isänsä matkusti aikoinaan Savosta Helsinkiin opiskelemaan. TV-SARJA METSÄSTÄ . . Kuvausryhmälle tutkimusmatka Suomen metsäläisyyteen on jo paljastanut, ettei metsän merkitystä käsitetä vieläkään kokonaan
Käytössä on kaksi sertifiointijärjestelmää sekä erilaisia metsänkäsittelyja luonnonhoitomenetelmiä, joten hakkuita voidaan sovittaa hyvin moniin tavoitteisiin. Yhteistyöstä syntyi esitys ”Metsäsoittoja ja ilmastonpuolustusta”, jonka ensi-ilta oli viime viikolla Lieksassa. Teppo Hujalalla on ollut kiireinen kesä. . "Valtio subventoi metsäsuunnitelmia, mutta täyttä varmuutta ei ollut siitä, kenelle niitä tehtiin. Metsäsuunnittelu on hyvä esimerkki menneestä maailmasta, jossa metsänomistajan asema oli erilainen kuin se on nykyään. Jotta suunnittelutieto muuttuu käytännön toimiksi metsässä, tarvitaan tietoa metsänomistajista. Myöhemmälläkin tutkijan uralla metsänomistajien näkökulma on säilynyt, niin myös nykyisessä tehtävässä metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kuka. Jos tämäntyyppisille tulee kysyntää, mikäs siinä, silloinhan markkinat toimivat." Tieteen ja taiteen liitto Juuri nyt tulevaisuus näyttää valoisalta. Ennemminkin häiriöitä voi aiheutua siitä, että metsien käsittelyä ei hyväksytä yhteiskunnassa. Muutama viikko sitten hän isännöi Vaasassa järjestettyä kansainvälistä konferenssia, johon osallistui iso joukko yksityismetsätalouden tutkijoita. Tietoa on kerätty metsäpolitiikan tueksi tai puuntarjonnan turvaamiseksi, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan hienosyisempää ymmärrystä erilaisista metsänomistajista. omistaa 33 hehtaaria metsää . . . Metsänomistajien arvot ovat hyvin samanlaisia eri puolilta maailmaa. ”Esimerkiksi olisi mielenkiintoista selvittää edellytyksiä naapuriyhteistyölle etämetsänomistajien kesken.” ”Sieltä voisi löytyä kiinnostavia asioita, joista metsänomistajat hyötyisivät niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.” Markkinat toimivat Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti riippuu paljon yksityismetsänomistajien puunmyyntihaluista, jotka tämän tästä ovat herättäneet huolta. 5.7.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva O piskellessaan metsäsuunnittelua Teppo Hujala perehtyi inventointiin, paikkatieto-, simulointija optimointijärjestelmiin, mutta huomasi pian, että ne eivät riitä. Metsät kiinnostavat ja tarjoavat omistajilleen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. ”Luin juuri avohakkuuvapaasta sahatavarasta. ”Jos metsien hoidosta tulee kovin kiistelty asia, osa metsänomistajista vetäytyy, eikä ei halua joutua kiistan välikappaleeksi.” Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käy. "Sillä, että pystyy tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." TEPPO HUJALA . Niistä Hujala nostaa ensimmäisenä ilmastonmuutokseen liittyvät uhat. "Jo pelkästään omistamisella, ja sillä, että pystyy päättämään ja tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." Suomessa metsänomistajia on tutkittu paljon, mutta Hujalan mielestä omistajakunnan moninaisuuden selvittämisessä olisi vielä tehtävää. harrastaa metsänhoitoa, suunnistusta, hiihtoa ja laajasti taiteita kokijana Teppo Hujala hoitaa määräaikaista professuuria, jonka on lahjoittanut Saastamoisen säätiö.. kotoisin Suomenniemeltä, asuu Joensuussa . . Ennakoinnin professorin työnä on pohtia mahdollisia tulevaisuudenkuvia, myös vaaroja. sai kesäkuussa kansainvälisen Brandl-palkinnon työstä pienmetsätalouden tutkimuksen hyväksi . HAASTATTELU Metsänomistaja hyötyy Professori Teppo Hujala ennakoi valoisaa tulevaisuutta. maatalousja metsätieteiden tohtori . Välttämättä suunnitelmasta ei ollut metsänomistajille niin suurta hyötyä kuin metsäammattilaisille.” Nykyään tilanne on toisenlainen, kun toimijoiden pitää saada rahat asiakkailta. Hujala uskoo, että markkinat kyllä toimivat. . Havainto johti sittemmin väitöskirjaan, joka käsitteli metsänomistajalähtöistä metsäsuunnittelua. . ”Niitä ovat esimerkiksi lisääntyvät tuulituhoriskit, hyönteisja sienituhot, vieraslajit sekä pitkittyvät kuivaja sadekaudet.” Ilmastonmuutoksen torjunnasta tiedetään paljon, mutta tiedon välittämiseksi käytäntöön tarvitaan uusia keinoja. 41-vuotias . Niitä Hujala on etsinyt myös yhdessä tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Silloin asiakasta on kuunneltava ja kehitettävä häntä kiinnostavia palveluja. . metsäbiotalouden ennakoinnin professori . Entä sitten uhat
Molempien tulosprosentit ovat perheyritysten kärkeä. Liikevaihdot nousussa, tulokset vaihtelevat: Sahayritysten tuloksia 2017 Liikevaihto, Liikevaihdon Nettotulos, NettotulosMe muutos, % Me prosentti Liikevaihto yli 100 miljoonaa Binderholz Nordic 106,2 11,1 -0,98 -0,9 Koskisen 230,9 4,4 -1,25 -0,5 Pölkky 160,8 8,2 1,6 1 Stora Enso Wood Products 259,3 5,4 34,85 13,4 Westas 120,8 12,7 1,71 1,4 Liikevaihto 20–100 miljoonaa Anaika Wood 72,9 18,6 -0,18 -0,2 ER-Saha 48 13,4 1,12 2,3 FM Timber 37,4 18,8 -0,04 -0,1 Ha-Sa 52,2 10 0,75 1,4 Iisveden Metsä 33,6 11,7 0,65 1,9 Isojoen Saha 36,2 3,6 0,81 2,2 Junnikkala 85 18,9 0,66 0,8 Kohiwood 29,7 26,5 0,76 2,6 Kuhmo 90,9 7,7 0,76 0,8 Luvian Saha 84,4 7,6 2,23 2,8 Södra Wood 41,7 10,7 2,34 5,6 Liikevaihto alle 20 miljoonaa Kinnaskoski 17,5 5 0,32 1,8 Tervolan Saha ja Höyläämö 14,8 14,8 0,62 4,2 Tiaisen Saha 10 5,6 0,57 0,6 Veljekset Vaara 19,4 18,4 0,73 3,74 Nettotulos on yrityksen tulos ilman satunnaiseriä ja tilinpäätössiirtoja. Yrittäjäpari Lea ja Juha Kokkonen eivät osaa sanoa menestyksen salaisuutta, mutta toiminnassa painottuvat työ, jatkojalostus ja kotimaan markkinat. Kannattavuus sen sijaan ei kasvanut samalla tavalla, koska osalla tulosprosentti nousi, osalla laski. Toinen toimipiste on Kittilässä, jossa on maan pohjoisin saha ja kyllästämö. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva S ahayhtiöiden liikevaihdot kasvoivat viime vuonna kauttaaltaan, koska edellinen vuosi oli yksiselitteisesti huono. Takana on kaksi tulosvuotta, joista molemmat miinuksella. Ei ollutkaan kivaa, että työt jatkuivat mutta toiset nostivat rahat, ja ”papereitten täyttö oli niin mieletöntä”. Lähetä kilpailuvastauksesi elokuun loppuun mennessä osoitteella palaute@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Erinomainen tulos ei tue epäilyä, että isot yhtiöt tarkoituksella hinnoittelevat tukin yläkanttiin, jotta kaupan mukana tulisi kuitupuuta halvemmalla. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus jostain, jonka olet itse tehnyt. Omistaja-Södra on eteläruotsalaisten metsänomistajien osuuskunta, jota usein verrataan Metsä Groupiin. Se voi olla taimikko, puuesine, komea koivikko, halkovaja, runo, polttopuupino, luontoaiheinen taideteos, pakina. Vertailun mielenkiintoisimmat yritykset löytyvät kuitenkin pienemmästä päästä. Suurin asiakaskunta on kotimaan taloteollisuus. Pääpalkintona ovat Stihlin suositut uutuusvaljaat. Etelä-Lapin Tervolassa toimii kaksi sahaa Kemijoen molemmin puolin, Tervolan Saha ja Höyläämö sekä Veljekset Vaara. Joskus tuntuu, että vähemmälläkin työllä olisi pärjätty.” Vientiä ei ole Lea Kokkonen sanoo sahan erikoisuudeksi, että heillä ei ole vientiä Sahat tuottivat liikevaihtoa Sahayhtiöiden liikevaihdot elpyivät huonon vuoden jälkeen, mutta kannattavuus vaihtelee. Stora Enso Wood Products Oy:n tulosprosentti on kiistatta vertailun paras ja aivan omassa sarjassaan. Sopu on. Kysymys menestyksen salaisuudesta heläyttää Lealta naurut: ”En mie tiiä.” ”Laiskanleipää ei ole syöty eikä jalkoja laitettu liian suuriin saappaisiin. Taulukon kolmas ulkomaalaisomisteinen saha, itävaltalaisen Binderin perheen omistama Binderholz Nordic, pyörittää kahta Vapolta ostettua sahaa Pielisen itäpuolella. Stora Enso on suurista yhtiöistä ainoa, jonka sahaustoiminta on yhtiö itetty ja tunnusluvut julkiset. Tuotteet pyritään jalostamaan pitkälle, mitä varten on kaksi höylää, sormijatkos ja pohjamaalaus. Lisäksi arvomme kaksi Lapuan Kankureiden Koivu-kassia. Tuotantoa on vain kysynnän mukaisesti, joten käsiinjääneitä ja sinistymään päässeitä eriä ei tarvitse myydä Pohjois-Afrikkaan. Nykyisin omistus on perustaja-Vuokilan tyttärellä, talousjohtaja Lea Kokkosella ja hänen puolisollaan Juhalla . Tervolan Sahan ja Höyläämön takana on Vuokilan perhe, joka on laajentunut vävyillä ja miniöillä. Monen merkittävän yrityksen, kuten Keiteleen ja Versowoodin, tilikausi on kesästä kesään, joten ne eivät ole taulukossa mukana. Henkilöstöä on kaikkiaan 34, josta kolmasosa omaa perhettä, vävyt ja miniät mukaanlaskettuna. Tervolan Saha ja Höyläämö Oy oli vertailussa perhesahojen kärkeä. Metsälehden vertailussa on tuloslukuja sahayhtiöiltä, joiden tilikausi on kalenterivuosi. juuri ollenkaan. Eli mitä tahansa metsään liittyvää. 7 AJASSA / 5.7.2018 Tiedämme, että Metsälehden lukijat ovat taitavia käsistään ja osaavat arvostaa sitä, että työstä jää jälki. Loput julkaistut kilpailuvastaukset palkitsemme Sammalten kirjo -oppaalla. Tervolassa tiedetään sahauksesta Tämänkinvuotinen vertailu osoittaa, että sahayrityksillä ei ole optimikokoa, sillä kannattavuudella ja yrityksen koolla ei ole yhteyttä. Siksi valitsimme tämänkertaiselle kesäkilpailulle teemaksi "Itse tein". Pääpalkintona on Stihlin suositut uutuusvaljaat. Vertailun toiseksi paras kannattavuus on Södra Wood Oy:lla, joka aiemmin tunnettiin Haminan Veistosahana. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kilpailuvastausten kesken arvomme kolme palkintoa. Lähde: Balance Consulting säilynyt ja Lean huomio on jo, miten vetovastuun siirto seuraavalle sukupolvelle onnistuu. Ulkomaalaisomistus ei takaa hyvää tulosta. ”Vastuullisia tehtäviä pitää antaa tasapuolisesti, jotta ei tunnu, että isä ja äiti suosisi jotakuta, mutta kun koulujen käyntiin on kannustettu, niin siitä pitää myös palkita.” Saha oli välillä pörssiyhtiö Ruukki Groupin omistuksessa, mutta ostettiin takaisin. Pääasia on, että olet tehnyt kilpailutyön itse ja se on sinun mielestäsi arvokas. Julkaisemme parhaat kuvat ja kertomukset syksyn lehdissä
• 50 000 kuormainta. Jonkin verran on ollut myös teknisiä ongelmia. • 35 000 metsäperävaunua. 5.7.2018 / AJASSA 8 Tule muuttamaan maailmaa. Metsäkeskus on kokeillut satelliittiseurantaa metsälain valvonnassa parin viime vuoden ajan. Samalla muutut myös itse. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 10 miljardia euroa. ”, kertoo rahoituksen ja tarkasuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. Liity joukkoomme. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • Markkinoiden laajin valikoima. 0400 378 197 Aluejohtaja Tomi Tarnanen: tomi.tarnanen@storaenso.com, p. Metsänkäyttöilmoitukset kunnossa – Taimikkojen ensiharvennus – Puutarhojen ja puistoalueiden hoidot Myynti: rautamaatalouskaupat ja pienkonemyymälät. Yksityismetsien metsänkäyttöilmoitukset ovat olleet avointa metsätietoa maaliskuusta alkaen. Metsäasiantuntijana työtehtävänäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. 0400 411 988 Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2016, jolloin metsänkäyttöilmoitus jäi uupumaan 73 kohteelta. Lue lisää ja hae tehtävää 18.7.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Jarmo Tuovinen: jarmo.tuovinen@storaenso.com, p. You are the opportunity. ”Pääasiallisena syynä laiminlyönteihin ovat olleet lähinnä unohdukset ja väärinymmärrykset. Viime vuoden aikana metsänkäyttöilmoitus jäi toimittamatta testialueella vain 66 hakkuukohteelta. Tunnistitko itsesi. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Kouvolan tiimiin, Lahden ja osin Orimattilan kaupungin alueelle määräaikaiseen työsuhteeseen opintovapaan ajaksi 17.9.2018 31.05.2020. storaenso.com/careers MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT ja metsäalan toimijat ovat huolehtineet hyvin metsänkäyttöilmoitusten tekemisestä, selviää Suomen metsäkeskuksen satelliittiseurannan tuoreista tuloksista. Lain edellyttämiä metsänkäyttöilmoituksia jää vuosittain toimittamatta vain noin prosentin verran koko maassa
Miten kaavamerkinnät ja metsät saadaan sopimaan yhteen. Näin voi käydä, jos kuntien uusista kaavavalmisteluista tihkuneet esimerkit toteutuvat käytännössä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Esimerkki Tuusulaan suunnitteilla olevan yleiskaavaehdotuksen merkinnöistä. Kaavat yltävät yhä useammalla metsäpalstalle, ja kunnissa on suunnitteilla uusia kiemuroita metsien käytön ohjailemiseksi. 9 AJASSA / 5.7.2018 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, KUVITUS M etsänomistaja. Kaavoittajilla on kasvava tarve ohjailla yksityismetsien käyttöä. Kaavoittaja saapuu metsään Metsänomistajan kannattaa olla kiinnostunut kuntien kaavoitusmerkinnöistä. Miltä kuulostaa, jos tukkipuumännikkösi varataankin maisemakäyttöön, eikä taimikon raivausurakasta enää tipahda tukieuroja. Tuusulaan tavoitellaan koko kunnan kattavaa yleiskaavaa vuodelle 2040.. Kyse ei ole puistometsiköistä, vaan talousmetsistä, joiden puista kilpailevat metsätalouden lisäksi virkistyskäyttö ja maiseman säilytys
”Maiseman ohjailu kuulostaa hieman hassulta metsän kohdalla, sillä metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista. Metsäkeskuksen Salmen mukaan kaavamerkintöjen selkeyden suhteen on menty joissain kunnissa taaksepäin esimerkiksi Uudellamaalla. Miten metsämaisema säilyy. Asiaa ei voi jättää sen varaan, että kunnat tekevät yksinkertaisia kaavamerkintöjä, jotka on helppo ymmärtää. Maaja metsätiloja ympäröivän kulttuurimaiseman säilyttäminen metsän käytön rajoituksilla on ristiriitaista, sillä maisema on syntynyt siitä, että alueella on harjoitettu maaja metsätaloutta. Metsää ei voi ajatella pelkkänä maisemana, vaan sen kasvuun vaikuttaa ekologia: mitkä puulajit menestyvät parhaiten missäkin kasvupaikalla", Salmi sanoo. "Onko se kunnan rakennusvalvontaviranomainen, joka osaa aina parhaiten sanoa, millainen metsämaiseman tulee olla?” Salmi kysyy. Toinen ongelma kaavoituksen ja metsienkäytön yhteensovittamisessa on se, että joissakin kunnissa on metsäosaamista ja joissakin ei. Myös kaavojen merkinnät poikkeavat kuntien välillä. Lakimuutoksen perusteella kunta ei voi enää määrätä maisematyölupaa puiden kaatamiseen kaavassa maaja metsätalousalueiksi merkityille seuduille. ”Metsäalalla tarvitaan lisää koulutusta siitä, miten kaavamerkintöihin tulee suhtautua. Maisematyölupa tarkoittaa lupaa, joka metsänomistajan tulee hakea saadakseen tehdä hakkuita tai hoitotöitä kaava-alueen metsässä. "Maankäytölle ja sen suunnittelulle tulee kunnissa koko ajan lisää paineita. Kaavoituksessa ja metsien käytössä on enemmän yhteensovitettavaa." Kaavoituskiemurat ovat merkittäviä metsänomistajille tällä hetkellä myös siitä syystä, että maankäyttöja rakennuslakiin vuosi sitten tehty uudistus muokkaa kaavapeliä. ”Kunnissa on hyvä tiedostaa, mitkä ovat metsälain poistumisen seuraukset", Salmi sanoo. ”On tärkeää selvitää tapauskohtaisesti, millainen metsänhoito vastaa parhaiten virkistyskäyttöön ja maisemaan liittyviin tavoitteisiin. Hyvin hoidettu talousmetsä soveltuu useisiin virkistyskäyttömuotoihin", Packalen sanoo. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei metsänomistaja saa kemeratukea taimikonhoitoon tai ole velvoitettu korjaamaan myrskytuhopuita pois metsästä. 5.7.2018 / AJASSA 10 Kaavoja yhä useammin metsissä Kunnissa on yleistynyt käytäntö tehdä koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja. Nimensä mukaisesti maisematyölupa on siis kunnan keino ohjata metsämaiseman muutosta tärkeäksi katsomillaan alueilla. Kirjavuus pysyy Jos kunnat ottavat käyttöön uusia kaavamerkintöjä, niiden seuraukset tulee myös tuntea, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Tuula Packalen . Näin on todettu selvityksessäkin, Salmi kertoo. "Metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista.". Esimerkiksi Espoon ja Tuusulan uusissa kaavaehdotuksissa laajoja seutuja on merkitty maisematilaksi, mikä rajoittaa metsätaloustoimintaa alueilla. Kunnat perustelevat metsien käytön ohjailutarvetta niin virkistyskäytöllä kuin maaja metsätilojen aikaansaaman kulttuurimaiseman suojelulla. Vaikka kaavan tavoitteena olisi metsämaiseman säilyttäminen, kaavamerkinnät voivat käytännössä rajoittaa halutunlaisen metsän ylläpitoa. Valmisteilla oleva kaavoitus on kuitenkin paljastunut uusia tapoja, joilla kunnat pyrkivät säilyttämään maisematyölupavaatimuksen ja ohjailemaan metsien käyttöä lakimuutoksesta huolimatta. Kunnissa on ollut kirjavia käytäntöjä esimerkiksi sille, mikä taho käsittelee puiden kaatoon tarvittavat maisematyölupahakemukset. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoituksella on merkittävä vaikutus myös metsätalouteen yhä laajemmalla alueella, kertoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Mika Salmi . ”Vaikuttaa siltä, että lakiuudistus halutaan sivuuttaa niin, että kunta pystyy yhä maisematyöluvan avulla hallitsemaan metsien käsittelyä”, Salmi sanoo. Kaavamerkinnöistä ei ole tulossa niin yksiselitteisiä ainakaan nykyisen lainsäädännön aikana.” Jos metsätalousmaita varataan yleiskaavoissa ensisijaisesti maisemakäyttöön, ongelmaksi muodostuu se, ettei metsälaki ole enää alueella voimassa. Sama merkintä tarkoittaa eri kaavoissa eri asiaa
. ”Metsänomistajat eivät ole aikaisemmin hoksanneet kyseenalaistaa kaavojen vaikutusta. Eniten rajoituksia kohdistuu päätehakkuumetsiin, sillä niiden käsittely myös muuttaa maisemaa rajuimmin. ”Metsänomistajan keinoksi jää olla yhteydessä päättäjien ja kysyä, ymmärretäänkö hänen asiaansa.” Kenen vastuulla on kaunis metsämaisema?. Tärkeää olisi, että kunnat lisäisivät itse metsätalousvaikutusten arviointia kaavojen valmisteluvaiheessa”, Salmi kertoo. Käytännön rajoituskeino on hakkuista ja metsänhoitotöistä kaavan perusteella vaadittava maisematyölupa. . Tällaisia listoja vähäisistä metsätoimenpiteistä on tietääkseni jo kunnissa tekeillä. Metsänomistajan kannattaa tuoda kaavamielipiteensä esille riittävän ajoissa, eli silloin kun kaavaa valmistellaan. "Hyvä merkki siitä, että metsäelinkeinonäkökulmaa tarkastellaan kaavoituksessa." KAAVOITUS JA MAISEMATYÖLUPA . 11 AJASSA / 5.7.2018 Vastaako kaavamerkintä metsän todellisuutta. Lähteet: ympäristö.fi, mhy.fi, Luke VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajien pitää olla herkästi hereillä, sillä kaavat muuttuvat säännöllisesti, sanoo Tapion metsäasiantuntija Airi Matila . . Kunnissa on ryhdytty käyttämään enemmän harkintaa siinä, tarvitsevatko kaikki metsänhoitotyöt maisematyöluvan. . . Yleiskaava ei usein estä metsän talouskäyttöä kokonaan, mutta kaavamerkinnät voivat rajoittaa hakkuita ja metsätöitä. Jos kaavakiemuroiden voi nykykehityksen perusteella olettaa koskettavan metsiä laajasti myös jatkossa, mitä metsänomistajan pitäisi kaavoituksen suhteen tehdä. . . . Maankäyttöä suunnitellaan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla. Matila ehdottaa ratkaisuksi rahaa. Maisematyöluvan hinta voi nousta satoihin euroihin yhdessä metsikössä. Nyt, kun metsätoimintaa rajoittavista kaavoista on esimerkkejä, älämölöä on nostettu. Kevennystäkin byrokratiaan on saatu. Väittäisin, että metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille on tullut rohkeutta puuttua asiaan", Matila sanoo. ”Metsänomistajan tulee uskaltaa kyseenalaistaa kunnan tekemiä selvityksiä ja vaivata metsätai luontoviranomaisia tarkistamaan, täyttääkö esimerkiksi luontokohteeksi kaavaan merkitty metsikkö varmasti sille määritellyt kriteerit”, Salmi sanoo. Hänen mukaansa kaavoitusmetsissä ollaan periaatteellisten kysymysten äärellä. . Packalenin mukaan Luonnonvarakeskus on saanut viime aikoina aiempaa enemmän yhteydenottoja kaavoituksia tekeviltä konsulteilta, jotka haluavat selvittää käynnissä olevien kaavoitusprosessien vaikutuksia metsätalouteen. ”Kunnissa kannattaa pohtia jo etukäteen, mihin metsätoimenpiteisiin ei tarvita maisematyölupaa. . ”Kenen pitää huolehtia siitä, että omakotitontilta on kaunis näkymä. Jos kauniin metsämaiseman säilymisestä maksetaan, metsiä käsitellään sen mukaisesti. . Hyvä kysymys on myös, kenen sana ratkaisee metsien käyttöä koskevissa kaavapäätöksissä – kunnanvaltuuston ja -hallituksen vai kaavoitusviranomaisten. Jos näkymän pitää olla puustoinen, pitääkö puiden olla tontin omistajan omalla puolella vai pitääkö maisemakustannukset siirtää viereisen alueen metsänomistajalle?” Matila kysyy. Samalla kyse on taloudellisesti arvokkaimmista metsäalueista. Metsien virkistysarvokauppaan on kehitetty erilaisia sopimusmalleja. Kokonaiskäsitystä kaavoituksen metsävaikutuksista ei ole, sillä tietoa tulee lisää aina sitä mukaa, kun kuntien kaavaesityksiä tulee lausunnoille ja julkisuuteen. Metsien käyttöön vaikuttaa tavallisesti eniten kunnan tekemä yleiskaava
Yksityismetsänomistajien osuus oli 1,9 miljardia euroa. Jos taas tarkastel laan kaikkien eri puulajien tukkipuiden osuutta, luku nousee jopa 70 prosenttiin. 5.7.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. ”Jos kotimaiset sahat ajautuvat ahdinkoon, on olemassa vaara, että esimerkiksi Ruotsi saa lisää kilpai luetua sahatavaran viejänä.” ”Kysynnän kasvu kestävällä pohjalla” Kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila arvioi markkinatilan Tukin hinta tyydyttää, kuitupuun ei Alkuvuodesta pohdittiin, löytyykö metsänomistajilta usean hyvän puukauppavuoden jälkeen myytävää. Leimikon päätehakkuukuvio otettiin korjuuseen vain muutama päivä kaupanteon jälkeen. Soistuneille osille hakataan samalla ojalinjat. Vaikka kantohinnat nousivat euromääräisesti, reaalisesti eli inf laatio huomioiden ne kuitenkin laskivat. MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT saivat viime vuonna ennätysmäärän myyntituloja met sistään, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta. Noin neljäsosa pintaalasta on hieman järeämpää harvennusta. Tulos oli paras sitten vuoden 2007, jo ka muistetaan metsätaloudessa poikkeuk sellisen hyvänä vuotena. Viime vuonna tuloja kertyi kaikista eni ten kuusitukista, jonka osuus koko sum masta oli 38 prosenttia. Viitasaarelainen metsänomistaja Sami Wiik arvelee, ettei puun hinta taso enää nouse merkittävästi. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T eollisuuden puutar peiden kasvaessa ja tu kin hinnan noustessa on puuta tullut tarjol le lähes ennätystah tiin. Metsistä kuitattiin ennätystulot KOHDE: Pääosin ensiharvennusta mäntyvaltaisella kangasmaalla, joka on osittain hieman soistunutta. MUUTA: Tarjouskilpailun ratkaisivat kaupan päälle tulleet lisät. Tulojen nousu johtui pääasiassa hak kuiden lisäämisestä. Enää sitä ei ole tarvinnut miettiä. Luken mukaan sahateollisuus onkin kai kista tärkein puunostaja yksityismetsän omistajien kannalta. ”Uskon, että nyt on hyvä aika kil pailuttaa leimikko ja tehdä puu kaupat. ”Toivottavasti sellun hyvä hinta ohjautuisi jatkossa myös kuitupuun hintaan. SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö LEIMIKON KOKO: 55 ha KAUPAN KOKO: 2 775 m 3 KORJUUKELPOISUUS: Pääosin kesä, ei kelirikko. Bruttokanto rahatulojen määrä oli vuonna 2017 kaik kiaan 2,2 miljardia euroa, mikä on 150 miljoonaa euroa enemmän kuin edelli senä vuonna. 55 hehtaarin harvennus Puutavaralaji määrä kantohinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 73 52,50 3832,50 Mäntypikkutukki 212 23,00 4876,00 Mäntykuitu 1292 16,90 21834,80 Kuusipikkutukki 70 23,00 1610,00 Kuusikuitu 412 16,90 6962,80 Koivukuitu 695 16,90 11745,50 Haapakuitu 21 5,00 105,00 Yhteensä 2775 50966,60. Se olisi paras motivaattori metsänhoitotöihin ja ensiharven nusten teettämiseen.” Wiik on huolissaan sahojen tilan teesta, koska sahatavaran hinnat ei vät ole nousseet samassa suhteessa tukin hinnan kanssa. Kysyntätilanne on otollinen, mut ta hintojen noustessa moni met sänomistaja pohtii sitä, kannattaa ko puukaupan kanssa vielä odotella. Kesäkuun puoliväliin mennes sä puukauppaa oli tehty Suomessa 17 prosenttia enemmän kuin vuot ta aiemmin. Tukin hintatasossa tullee pian katto vastaan.” Wiik myi hyvän hinnan houkutte lemana oman pystyleimikon huhti kuussa
KaiCellin investointi Palta moon olisi kainuulaisten metsän omistajien kannalta erittäin tärkeä.”. 20,07 . 51,28 s 38,87 . 43,80 s 17,19 s 20,34 s 16,85 s 24,59 s 28,38 Uudistushakkuu s 64,82 s 67,78 s 45,48 s 18,61 s 21,58 . ”Nyt markkinoita vauhdittaa kui tupuun lisääntynyt kysyntä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 47,86 s 29,72 s 31,27 s 30,08 s nousussa . 18,31 s 27,20 s 30,53 Harvennushakkuu s 56,15 s 57,11 . 27,69 Uudistushakkuu s 60,46 s 60,72 s 38,29 . Täällä länsiran nikolla voimme hyötyä myös Ruot sin metsäteollisuusinvestoinneista.” Säännöllisesti puuta myyvä Lanki la on jo hyödyntänyt suotuisaa hin tasuhdannetta. 55,42 s 55,75 . 12,72 s 20,33 Hankintahinnat s 60,60 s 62,08 s 48,59 s 29,55 s 32,36 s 30,12 s 34,71 s 34,63 s nousussa . 29,56 s 32,06 Harvennushakkuu s 54,68 s 55,94 s 38,28 s 16,77 s 16,94 s 16,23 s 23,10 s 23,00 Ensiharvennus s 13,50 s 13,50 s 13,11 Hankintahinnat s 60,87 s 30,41 s 32,36 s 30,38 s nousussa . 39,37 s 16,37 s 17,16 s 15,96 s 22,47 . 62,48 s 65,58 s 49,64 s 18,52 . Kuitupuun osalta menekki on Huotarin mukaan parantunut, mut ta hinnoissa se ei ole juuri näkynyt. 20,55 s 17,46 s 24,98 s 30,22 Uudistushakkuu s 66,56 s 67,78 s 52,59 s 21,47 . 49,30 s 19,61 21,44 s 18,73 s 28,42 . ”Etenkin tukin hinta on noussut, ja siitä on tiettävästi maksettu tääl läkin kuutosella alkavia hintoja. 20,16 s 18,94 s 28,55 . 27,35 Harvennushakkuu . ”Olen tehnyt pystykauppaa hie man suunniteltua enemmän, kos ka tukin hinta on hyvällä tasolla.” Pitkällä aikavälillä myös Lankila näkee ongelmallisena epäsuhdan kuitu ja tukkipuun kantohintojen ja lopputuotteiden hintojen välillä. teen eroavan nyt edellisestä vuoden 2007 hintapiikistä, joka perustui sa hatavarahintojen äkilliseen nousuun. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,49 s 59,46 s 38,14 s 16,42 s 18,24 s 16,31 s 24,96 . 18,54 . 50,40 . 44,77 s 17,42 s 20,50 s 16,85 . 12,18 . 41,95 s 45,93 . 13 AJASSA / 5.7.2018 s nousussa . 23,62 s 23,84 Ensiharvennus . 18,57 s 16,43 s 23,01 s 25,3 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,28 s 66,25 . 23,88 Ensiharvennus s 12,85 s 12,14 s 12,97 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi "Myyn puuta vuosittain, joten kauppoja osuu monenlaisiin suhdanteisiin." Vilkkaan puukaupan ja kuivien kelien ansiosta metsäkoneenkuljettajilla on ollut poikkeuksellisen työteliäs alkukesä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,82 s 66,74 . 27,80 Uudistushakkuu s 64,14 s 66,67 . ”Tukista maksetaan ylihintaa, mutta kuitupuun hinta on noussut täällä viime syksystä vain kolmisen euroa. Kuidun hankintahintoihin tarvitaan mielestäni vielä kymppi lisää. 13,48 Hankintahinnat s 62,16 s 62,52 s 48,33 s 31,37 s 32,66 s 31,59 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 25 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA –puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 59,68 s 64,16 s 47,21 s 16,44 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 14,14 . 24,85 s 30,04 Uudistushakkuu s 65,29 s 67,12 s 46,68 s 20,14 s 22,13 . 63,62 s 64,80 s 30,96 s 33,69 s 31,18 s nousussa . Itse myyn puuta vuosittain, joten kaup poja osuu monenlaisiin suhdantei siin”, kertoo kuhmolainen metsäta lousyrittäjä Timo Huotari . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,56 s 50,12 s 16,36 s 15,17 s 24,28 s 23,47 Uudistushakkuu s 53,94 s 51,68 s 19,28 s 17,72 s 26,79 s 25,86 Harvennushakkuu s 47,17 s 43,28 s 15,00 s 13,76 s 22,90 s 18,86 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,52 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,89 s 66,93 . Jos myös suunnitellut investoinnit toteutu vat, uskon kysynnän kasvun olevan kestävällä pohjalla. 13,47 . 12,99 . 12,18 . 38,68 s 16,93 s 17,63 s 16,38 s 22,48 . 29,81 Harvennushakkuu s 52,69 s 54,30 . 20,38 s 18,48 s 26,08 . Metsäpalvelu Hiekkalan hakkuukoneenkuljettaja Henri Mäkisalo korjasi päätehakkuuleimikkoa Äänekosken Hirvaskankaalla juhannusviikolla. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 22,48 Ensiharvennus s 39,83 s 41,96 s 34,13 . 14,71 s 14,42 s 22,10 s 22,02 Ensiharvennus 12,09 s s 11,79 Hankintahinnat s 58,60 s 58,59 s 28,82 s nousussa . 41,50 s 18,04 s 17,91 s 16,95 . 12,71 . 50,80 s 18,63 . 15,92 s 16,93 s 16,08 Ensiharvennus s 37,55 s 40,33 s 34,26 . ”Esimerkiksi talviharvennuslei mikoilla kuitupuusta voidaan tar jota alle kymmenen euroa, joka on mielestäni suhteessa lopputuotteen hintaan sikamaisen vähän.” Puurakentamisen kasvun ja kui duttavan teollisuuden investointien ansiosta Huotari uskoo puun kysyn nän jatkuvan hyvällä tasolla pitkään. 29,08 Harvennushakkuu s 48,82 s 48,04 s 14,97 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 61,84 s 65,61 s 47,27 s 17,16 s 19,80 s 16,76 s 24,73 . Mielenkiintoista on, että sa hojen pystyostotarjouksissa kuidun hinta on noussut kaikkein eniten.” ”Seuraisin vielä hintojen kehittymistä” Kysynnän kasvun mainingit ovat ol leet havaittavissa myös ItäSuomes sa, missä kuitupuun kysyntä ehti vä lillä sakata pahasti. 22,50 s 19,50 s 31,88 s 34,98 Harvennushakkuu . ”Siksi näkisin, että jos välitön tä metsänhoidollista puunmyynti tarvetta ei ole, niin ehkä kannattaa vielä seurata kuinka hinnat kehit tyvät. 12,16 Hankintahinnat s 59,30 s 59,21
Niihin ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti, sillä yhdelle kuviolle voidaan joskus niputtaa monta eri kasvupaikkatyyppiä, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander . Sulkasammal on tavallisesti heleänvihreää, mutta tämä yksilö on kärsinyt kuivasta kesästä. Ne ilmentävät maaperän rehevyyttä yleensä tarkemmin kuin metsässä kasvavat puut. 14 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsien kasvupaikkatyyppien määrittely ei ole turhaa työtä, sillä ne kertovat paljon alueen tuottokyvystä ja sille sopivista puulajeista. EriKeltaisena kukkiva metsämaitikka viittaa tuoreeseen kankaaseen. Sopiiko kuusi tänne. Nämä kaksi kasvupaikkatyyppiä ovat harvinaisempia, ja ne jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle. Sammalpeite on aukkoinen. Tyyppien määrittäminen perustuu aluskasvillisuuteen, eli sammaliin, varpuihin, ruohoihin ja pensaisiin. Maata peittävät lukuisat eri ruohovartiset kasvit, esimerkiksi kotkansiivet, kevätleinikit, nokkoset tai sinija valkovuokot. Tähän juttuun kuvatut kohteet sijaitsevat Etelä-Suomessa. Eri luokat on helppo selvittää metsän aluskasvillisuudesta. lä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-Lappi ja Tunturi-Lappi. Katso VIDEOT kasvupaikkatyypeistä Metsälehden verkkosivuilta! Tuore kangas Tuore kangas. Suomi on jaettu kasvupaikkatyyppien luokittelussa viiteen vyöhykkeeseen, jotka ovat EteKasvupaikkatyypit sisältävät rahanarvoista tietoa metsänomistajalle. "Se johtuu siitä, että alle puolen hehtaarin kokoiset kuviot olisivat todella pieniä käytännön metsätaloudessa." Selanderin mukaan tyypit voivat vaihdella pienenkin alueen sisällä maaperän ja ravinteisuuden mukaan. Lehto ja karukkokangas harvinaisimmat Lehdot ovat hyvin ravinteikkaita ja usein kosteita kasvupaikkoja, joilla kasvaa joko kuusia tai eri lehtipuita. "Erityisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia." Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander kertoo, että tuoreen kankaan tunnistaa mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Tuoreilla kankailla kasvaa metsäkerrossammalta (vas.) ja sulkasammalta. Karukkokankaalla kasvaa lähinnä jäkälää ja kitukasvuisia mäntyjä. Kasvupaikkatyyppejä on metsämailla kuusi: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Valtapuulajina on usein kuusi. "Ne ovat hienoja luontokohteita. Kuvauksia lukiessa tulee muistaa, että Suomi on pitkä maa, eivätkä tyypit näytä samanlaisilta kaikkialla. Tunnusomaisia ovat myös vaateliaat pensaat, kuten pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama. Kasvupaikkatyypit on merkitty metsävaratietoihin ja metsäsuunnitelmaan
Ketunleipä eli käenkaali viihtyy hyvin lehtomaisella kankaalla. Mene varttuneeseen metsään. Puulajit rajoittuvat yleensä mäntyyn. Harmaaporonjäkälää kasvaa kuivahkoilla kankailla laikuttain. Satavuotias mänty taas kasvaa tuoreella kankaalla 26-metriseksi, kuivahkolla 23-metriseksi ja kuivalla kankaalla 18-metriseksi. Jos kuviolla kasvaa väärää puulajia, Selanderin toimenpide-ehdotus on yksinkertainen: "Silloin on mietittävä, lyhennetäänkö puuston kiertoaikaa. 2. "Koivun latvukset läpäisevät hyvin auringonvaloa, mikä saa maan lämpiämään. Sen tunnistaa usein mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Nuokkuhelmikkä on lehtomaisen kankaan kasvi. Yleisesti ottaen puut kasvavat sitä korkeammiksi, mitä ravinteikkaampaan maahan ne pääsevät. Kuusta istutetaan kuivahkoille kankaille, vaikkei se sovellu sinne kovin hyvin. 1. Jos kuusta kasvatetaan eteläsuomalaisessa lehdossa sata vuotta, siitä tulee keskimäärin 32 metriä pitkä. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander tietää takavuosilta useita tapauksia, joissa mäntyä on istutettu liian reheville paikoille. Maassa näkyy kasvupaikkatyypille ominaisia sananjalkoja. Lehtomaisella kankaalla pituutta tulee 30 metriä ja tuoreella enää 27. 4. 3. Tuottoisin kasvupaikka löytyy lehtomaiselta kankaalta Lehtomainen kangas muodostuu usein rinteiden alaosiin hienojakoisille maille. Kanervan lisäksi siellä kasvaa puolukkaa. Tuoreilla kankailla kasvavat hyvin sekä kuusi, mänty että koivu. Jäkäliä näkyy laikuttain. 15 METSÄSTÄ / 5.7.2018 tyisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia", Selander sanoo. Samassa kohdassa voi olla kasvillisuutta useammasta eri kasvupaikkatyypistä. Monesti niiden alle kasvaa myös alikasvoskuusia. Niillä kasvaa paljon puolukkaa ja muita varpuja. Älä tee päätelmiä yksittäisten kasvien perus teella, vaan hae alueen valtalajeja. Metsätähdet ilmentävät kuivahkoa kangasta. Tänä päivänä taas huonoihin valintoihin ohjaavat hirvituhojen pelko. Tuore kangas kaikkein yleisin Etelä-Suomen yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas. Lehtomaisella kankaalla kannattaa kasvattaa kuusta tai koivua. Nuoressa taimikossa vaarana on se, että paikka määritel lään liian karuksi. MARIANNE MINKKINEN Toisinaan kasvupaikkatyypeillä kasvetaan niille soveltumattomia puulajeja. Karummille maille, eli kuivalle ja kuivahkolle kankaalle taas sopii parhaiten mänty. Lähteenä on käytetty teosta Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun (Metsäkustannus 2013). "Se johtui siitä, että kuusentaimista oli välillä pulaa. Siellä kasvaa yleensä järeää kuusikkoa tai rauduskoivuja, ja se onkin metsänkasvatuspaikkana kaikista tuottoisin. Pohjakerroksessa vallitsevat kangaskynsisammal ja seinäsammal. Jos ei, siirry sitten etsimään lehtomaisen kan kaan kasveja ja niin edelleen. Katso metsän yleisilmettä, kuten puulajeja. Kuiva kangas on varpuinen ja jäkäläinen. Kuivahkolle kankaalle sopii parhaiten mänty. Puiden kasvussa suuria eroja Selander kertoo nyrkkisäännön kasvatettavan puulajin valintaan: tuoreelle kankaalle istutetaan rauduskoivua, kuusta tai mäntyä. Ala sen jälkeen tarkastella maaperän kas villisuutta. 50-vuotiaalla rauduskoivulla samat mitat olisivat 29, 27 ja 23 metriä. Puiden valtalaji on yleensä mänty, mutta niiden alla voi olla alikasvoskuusia. Maassa näkyy paljon erilaisia ruohovartisia kasveja, kuten saniaisia, ketunleipää, kieloja, oravanmarjaa, sormisaraa tai nuokkuhelmikkää. Sitä tuoreemmille maille, eli lehtomaisille kankaille, kannattaa valita kuusi tai rauduskoivu. Karukkokankaalla siitä tulisi enää vain 12 metriä pitkä. Oli vaikea arvioida etukäteen, miten ne alkavat kasvaa maastossa", Selander kertoo. Lisäksi taimien jalostusaste ei ollut vielä niin hyvä, ja niissä oli isoja laatueroja. Etenkin koivuista olisi hyötyä. Ruohoja, kuten lillukkaa ja kevätpiippoa, voi olla vähän. Näin selvität kasvupaikkatyypin Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas. Lähde määrittelyssä aina liikkeelle ravinteikkaimmasta kasvupaikkatyypistä: katso, näkyykö lehtoon viittaavia kasveja. Eli tehdäänkö uudistushakkuu ja istutetaanko toista puuta tilalle." Entä jos kasvatan väärää puuta. Selanderin mukaan olisikin luontevaa, että siellä kasvatettaisiin sekametsää. Silloin männyistä tulee paksuoksaisia, eli huonoja tukkipuita. Koivunlehdet myös maatuvat nopeammin kuin neulaset, joten ne tehostavat ravinnekiertoa." Harjumaille muodostuu kuivahkoja kankaita Kuivahkot kankaat muodostuvat usein jääkauden muovaamille harjumaille
Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Palaa lähtöruutuun. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. 16 5.7.2018 / METSÄSTÄ töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. O-ou. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Mitään ei tapahdu. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Menetät seuraavan heittovuoron. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. Männyt ovat mennyttä. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. NAM! Syksy on sateinen. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Laajennat innolla omistuksiasi. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa
Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. Mitään ei tapahdu. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Männyt ovat mennyttä. 17 METSÄSTÄ / 5.7.2018 töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. NAM! Syksy on sateinen. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. Menetät seuraavan heittovuoron. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Laajennat innolla omistuksiasi. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. O-ou. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Palaa lähtöruutuun. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla
Metsästä muistutti lähinnä vuosittain maksuun langennut pinta-alavero, joka oli samansuuruinen riippumatta siitä, oliko saanut metsästä tuloja. ”Jos ei itsellä ole tietoa tai taitoa, niin toisten työjälkeä, palveluiden kustannuksia tai puun hintaa on vaikea arvioida. Toisaalta Hankajoki on viime vuosina alkanut janota yhä enemmän itse tietoa, jonka pohjalta tehdä metsää koskevia päätöksiä. ”Olin lähemmäs kolmikymppinen, kun metsien pinta-alaverotuksesta myyntituloverotukseen siirtyminen tuli mahdolliseksi. Tiedonjano kasvaa Sittemmin myös käytännön metsätyöt tulivat Hankajoelle tutuikVälineet ja areenat valmiina Toimistotyöläinen päätti tarttua ennakkoluulottomasti raivurin kahvoihin. Myös moottorisahan käytön opiskelu kiinnostaa häntä muun muassa siksi, että kotitalo Äänekosken taajamassa lämpiää klapeilla. Hankajoki on omistanut Äänekosken Konginkankaalla noin 140 hehtaarin laajuisen metsätilan yhdessä äitinsä Helena Hankajoen kanssa metsätalousyhtymänä jo 1960-luvulta saakka. Tosin pääomaveroprosentti on kivunnut nykyään niin korkeaksi, ettei se välttämättä houkuta puunmyyntiin”, Jyväskylässä verottajan palveluksessa koulutussuunnittelijana työskentelevä Hankajoki sanoo. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. si, kun hän hoiti metsiä pitkään yhdessä ex-puolisonsa kanssa. Metsäasioissa he luottivat pitkään yksinomaan ammattilaisten apuun. Metsänuudistamisen työläyden vuoksi en halua nykyään tehdä isoja avohakkuita, vaikka muuten metsäämme on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti.” Kumppanuus metsäyhtiö UPM:n kanssa on luonut tavallaan selkeän sapluunan puukauppoihin ja metsäpalveluiden hankintaan. 18 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Ä änekoskelaisen Eeva Hankajoen kiinnostus omaan metsään virisi aikoinaan hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. ”Jos ei ole pakko, niin en tee metsään mielelläni uusia aukkoja, koska uudistaminen on työlästä”, Eeva Hankajoki perustelee.. Esimerkiksi ulkopuoliselta ostettuina raivaussahatöiden hinta Kynnet paljastavat raivausvarusteiden alle verhoutuneen toimistotyöläisen. Juuri veroasiat saivat minut kiinnostumaan metsästä perusteellisemmin”, Hankajoki kertoo. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. tetaan, ja sitä seuraa heinäyssekä vesakontorjuntaurakka. ”Ensimmäisiä oppejani oli, että avohakkuun jälkeen istuKemijärvi Äänekoski Isoon kuuseen ripustettu taimilaatikoiden kantoteline muistuttaa neljän hehtaarin istutusurakasta. ”Siirryimme myyntituloverotukseen heti, koska järjestelmä tuntui oikeudenmukaisemmalta
Raivaussahatyötä on mainostettu myös hyvänä kuntoliikuntana. ”Jos kylällä oli ennen yksi ostomies, jolla saattoi olla valmiiksi täytetyt puukauppapaperit on tuntunut minusta kauhean kalliilta.” Tämä toimikin yhtenä pontimena, kun Hankajoki päätti osallistua keväällä naisten raivaussahakurssille. ”Ajattelin, että kun minulla on välineet ja areenat omasta takaa, niin miksi en yrittäisi opetella hommaa itse. Nukuin pari yötä ennen kuin soitin palveluntarjoajalle ja pyysin lähettämään postit jatkossa omaan osoitteeseeni”, Hankajoki naurahtaa. 199 € 169 € GLANSPOWER MONKEY MOPO ZH50EFI Moottori nelitahtinen 50 CC EFI Moottorin teho 2.0 kW (7500 RPM) 4 vaihdetta, käsikytkin Sähköstartti ja poljinkäynnistys Isommat etuja takarenkaat, 3.50-10” Polttoainetankki 4,5 L NUORISOMÖNKIJÄ APOLLO ORION COMMANDER 110 CC 108 CC / 5,8 kW OHV nelitahtimoottori 3 vaihdetta + pakki, automaattikytkin Sähköstartti Levyjarru takana, edessä rummut Etuja takarenkaat 16x8-7” Paino 108 kg RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY T Tehokas 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava Kuulalaakeripyörät 10/7" 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! 219 € SÄHKÖPOLKUPYÖRÄ APOLLO ORION SLIM12 Tehokas 250 W sähkömoottori 36V 10 Ah litiumakku 7-nopeuksinen Shimanon vaihteisto 26" renkaat Kantama yhdellä latauksella jopa 75 km! 790 € SENIORISKOOTTERI GLANSPOWER MC 012 Moottori 600 W / 24 V Akut 2x12 V 40 Ah Kantavuus 160 kg Kääntösäde 1,7 m Ajomatka 25-45 km Isot renkaat Mitat 1420x660x1250 mm Automaattiset jarrut, todella turvallinen! 1590 € Kestosuosikki uudella EFI-moottorilla! 1145 € Upea uutuusmalli! 845 €. Ainakin jatkossa tiedän mistä maksan, jos en itse jaksaisikaan kaikkia kohteita raivata.” ”Karikot kuuluvat oppimiseen” Suomen metsäkeskuksen Jyväskylässä järjestämälle päivän mittaiselle raivauskurssille osallistui kaikkiaan 14 naista. Sienistä suosikkejani ovat kantarellien ja suppilovahveroiden ohella tatit.” Verkosta mahdollisuuksia metsään Työssään verohallinnon verkkokurssien tekijöitä kouluttava Hankajoki on löytänyt verkon mahdollisuudet myös metsänomistamisen suhteen. oli postimerkillä varustettu palautuskuorikin. ”Viime vuonna äitini sai eräältä toimijalta allekirjoitusta vaille valmiit sopimuspaperit metsänlannoituksesta postitse. Minusta tuntui, että me kaikki osallistujat olimme sopivasti samalla tasolla.” Kurssin jälkeen Hankajoki suuntasi heti omaan metsään taimikonhoitotöihin. ”Kurssi oli aivan ihana ja lisäsi intoani oppimiseen. SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S Briggs & Stratton Series 450 nelitahtimoottori Työleveys 87 cm Itsevetävä 13x5.00-6” ilmakumipyörät Vahvat terät Paino 54 kg Pitkän heinän niittoon! 690 € Supersuosittu! 595 € Tehokas OHV nelitahtimoottori 125 cc Jalkavaihteet 4 nopeutta Käsikytkin Etupyörä 14", takapyörä 12" CROSSIPYÖRÄ BSE 125 CC Järeä Briggs & Stratton 344 CC OHV moottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Takarenkaat 18x8.50", eturenkaat 15x6” Valmistaja Husqvarna Outdoor Products GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Kaupan päälle kippaava peräkärry 1490 € SAROM SANTIAGO PIHAGRILLI Korkealaatuisesta sementtivalusta valmistettu, säänja tulenkestävä Kivinen tulipesä 480x330 mm Kromattu grilliritilä säädettävissä eri korkeuksiin Mitat (K,L,S): 1955x760x430 mm norm. Hankajoen tilalla on tehty hiljattain kunnostusojitusta. ”Minulla on apuna oksasakset, joilla katkon vatukkoa ja vesakkoa taimien ympäriltä. 19 METSÄSTÄ / 5.7.2018 omaan osaamiseen, joten kurssimateriaalit on pitänyt kaivaa esille. Se on ollut tarpeen, sillä vettä ojissa riittää alkukesän kuivuudesta huolimatta. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. ”Yksin metsässä ollessa meinaa iskeä vielä uskonpuute salkussa taloon tullessaan, niin nyt tarjouksia voi pyytää verkon kautta useilta toimijoilta helposti.” Tosin Hankajoki sanoo törmänneensä myös arveluttaviin markkinointikeinoihin metsäalalla. Hellepäivinä pusikkoon ei tosin tee mieli lähteä, sillä siellä riittää seuralaisia liiankin kanssa.” Pian Hankajoki pääsee nauttimaan metsässä myös mieliharrastuksestaan. WWW.KONE-GLANS.FI TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Toisaalta oppimisen ammattilaisena tiedän, että pienet karikot ovat osa oppimisprosessia.” Tänä kesänä Hankajoki on varannut vuosilomapäiviä myös heinän ja vatukon torjuntaan nuoremmasta taimikosta. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. Pyyrinlahdelta on vettä pitkin noin 20 kilometriä Äänekoskelle, missä ”paperitehtaan varjossa kasvanut” Hankajoki asuu. Esimerkiksi terän teroittaminen on askarruttanut. Käsittelyssä on parhaillaan neljän hehtaarin laajuinen kuusentaimikko, jonka Hankajoki on istuttanut ex-miehensä kanssa ”vuonna jona Juice kuoli”. Kerään talteen niin vatut, mustikat kuin puolukatkin. ”Olen intohimoinen marjastaja ja sienestäjä. Mukana Eeva Hankajoen omistama metsätila sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Keiteleen rantamaisemissa
Nuoria opasti metsäasiantuntija Heli Hongisto.. Hongisto selvitti Lapin ammattikorkeakoululla tekemässään opinnäytetyössä, minkä ikäisille nuorille metsätaitojen opetusta kannattaisi tarjota, jotta saataisiin mahdollisimman moni kiinnostumaan aiheesta. Tehtäviä ei koettu vaikeiksi, mutta uutta asiaa tuli paljon. MARIANNE MINKKINEN, teksti TEIJA SOINI, kuvat M etsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin kaivataan lisää nuoria osallistujia. Erityisesti puiden ikä hämmästytti. "Käytin nuoria yli 100-vuotiaassa männikössä, eivätkä he meinanneet uskoa, että puut ovat niin vanhoja. Hänen tarkoituksenaan oli metsätaitokisojen kautta Nuoret mukaan kisaamaan 10–12-vuotiaita on helpoin innostaa metsätaitojen opetteluun, selviää Heli Hongiston opinnäytetyöstä. Kaikkien kolmen mielestä tapahtumassa oli "ihan kivaa". Hän harjoitteli tehtäviä etukäteen metsäretkellä mummonsa kanssa. Viime vuonna SM-kilpailujen vajaasta 300 kilpailijasta vain 11 oli alle 19-vuotias. "Metsäala saatetaan kokea aika perinteiseksi. 20 5.7.2018 / METSÄSTÄ esitellä metsäalaa ja vinkata koulutusvaihtoehdoista. Hongisto sai myös 12–15-vuotiaita innostettua mukaan, mutta 15–17-vuotiaista ei lähtenyt enää ketään. Nykyään hän työskentelee Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana ja omistaa sukupolvenvaihdoksen myötä itsekin metsää kotipaikkakunnallaan Limingassa. "Olisi hienoa, jos muutkin metsänhoitoyhdistykset innostaisivat nuoria mukaan metsätaitoilemaan", Hongisto sanoo. Testiryhmät kerättiin paikallisista partiolaisista, ja työ toteutettiin yhdessä Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden kanssa. Siihen vaikuttivat todennäköisesti myös muiden ryhmäläisten mielipiteet, sillä heidän ikäisensä eivät aina kehtaa lähteä yksin uuteen toimintaan." Puiden ikä kummastutti Hongisto piti testiryhmille kurssit, joilla harjoiteltiin metsätaitokilpailujen tehtäviä. 11-vuotiaalle Sami Kalliselle kyseessä taas oli ensimmäinen kerta. Hongisto suunnitteli myös tänä vuonna Limingassa pidetyn metsätietokilpailun radan. Samoin heitä ihmetytti, miten 12-vuotias nuori pystyi olemaan yhtä pitkä kuin 15-vuotias taimi." Metsäala trendikkääksi Hongisto kertoo, että vaikka metsässä kulkeminen on tuttua nuorille, metsien taloudellinen puoli voi olla vieras. Tulosten mukaan otollisin ikäryhmä on 10–12-vuotiaat. Mukana on aina myös yksi leimauskohde, jossa pitää ratkaista, mitkä puut harvennuksessa kaadettaisiin ja mitkä jätettäisiin pystyyn. Lopuksi halukkaat saivat osallistua virallisiin metsätaitokilpailuihin, jonka radan Hongisto oli tehnyt itse. Miten se saadaan pysymään nuorten mielestä trendikkäänä, kun samaan aikaa kehitetään esimerkiksi pelialaa tai it-alaa. Metsäalalla on tulevaisuudessakin paljon työpaikkoja, ja olisi tärkeää, että nuoret hakeutuisivat sinne." 25-vuotias Hongisto innostui itse metsäalalle juuri metsätaitokilpailujen kautta. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat. Kilpailujen kautta nuoretkin voisivat oppia arvioimaan, mitä metsille kannattaa tehdä, sillä moni heistä on tulevaisuudessa varmasti itsekin metsänomistaja", sanoo tuore metsätalousinsinööri Heli Hongisto . Radalla on joka kerta samat 15 tehtävää, joihin lukeutuu pohjapinta-alan määrittämistä ja puuston tilavuuden arvioimista. Kilpailut pidettiin kesäkuussa, ja ilokseen hän havaitsi, että mukana oli viime kesältä tuttuja nuoria. "Metsätaitokilpailuissa metsänomistajat oppivat metsänhoitotöiden ajoittamista. 12-vuotias Lotta Jaara (vas.) ja 10-vuotias Milla Jaara (toinen oikealta) osallistuivat metsätaitokilpailuihin toista kertaa. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat." "Kyllä minä nämä nyt osaan", tuumaa Sami Kallinen