HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsään.fi:n pulmat jatkuvat • Puukauppa käy kesälläkin • Sähkösaha pikatestissä HISTORIA 60 VUOTTA RAIVAUSSAHAUSTA TUOTE & TEKIJÄ VANERISTA RUMPUSETTI PERINTÖMETSÄ NÄIN SELVIÄT PERINTÖVEROSTA METSÄNHOIDOSTA 13 USKOMUSTA Timo Tolppa johtaa maan suurinta metsäkoneyritystä VAIKUTTAJA LEHTIPUUT KOIVUSTA ON MONEKSI Suomen suurin TE EM A : KO IV U N KA SV AT U S 5054_.indd 1 30.6.2017 16.06. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 7 6
5055_.indd 2 30.6.2017 16.05. METSÄ GROUP. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Lue lisää www.metsaforest.com/spv
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Illansuun viileys sopi mukavasti retkeilyyn. Viime päivien navakat tuulet olivat nostaneet meriveden kulkureitillä jo osin pitkoksien päälle. KUVA: ESA PIENMUNNE 5066_.indd 3 30.6.2017 14.50. METSÄ NYT Metsäkauris yllätti kulkijan matkalla lintutornille Kirkkonummella 27.6
20 Koivu kasvaa vauhdilla Vanerista kelpo rummut 4 MAKASIINI 5 • 2017 4 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 4 30.6.2017 15.46. 30 RAHAPUU: Suometsien hoitoa opettelemassa Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 13 uskomusta metsien hoidosta 35 PIKATESTI: Sähäkkä sähkösaha 36 TAIMIKONHOITOKOULU: Mikä puu jätetään. 74 s. 38 TUTKIMUS: Monen tekijän summa 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Olenpas saamaton 40 PERINTÖMETSÄ: Näin selviät perintöveroista 42 KYSY POIS: Lahottaako karsinta. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5 6.7.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Miksi koivu ei kelpaa. 6 Birgit Huttunen löysi paikkansa 12 UUTISET: Metsään.fi:n ongelmat jatkuvat 13 METSÄTYYPPI: Miten taimituotanto muuttuu. 44 HISTORIA: 60 vuotta raivausahalla 53 KOLUMNI: Pöpeliköstä kasvun ihmeeseen SE PP O SA M U LI JO H A N N ES TE RV O s. Teema Koivu 20 Tulevaisuuden puu. 14 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä 15 Hakkuissa uusi ennätys 16 MARKKINAT: Kauppa käy myös kesällä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Neljä kuviota kerralla 18 Pirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen 19 VERKOSTA: Mikä on hirvituho
Hävityksen päivistä koivuvarat ovat kasvaneet yli sata miljoonaa kuutiometriä. Hyvää kesää! MIKSI KOIVU EI KELPAA. Kun 1950-luvulla koivun kysyntä polttopuuksi nopeasti hiipui, näytti hetken siltä, että pieniläpimittainen koivu ei kelpaa mihinkään. Tuoreita uutisia voi lukea läpi kesän osoitteesta www. Tilanne korjaantui pian, kun uusilla sellutehtailla ryhdyttiin keittämään myös koivua. Sivulta 20 alkavassa jutussa he kertovat hyviä vinkkejä koivunkasvatukseen. 44 Veteraanisahojen koeajo 5 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 5 30.6.2017 15.46. Myös hakattavaksi koivua riittäisi useita miljoonia kuutiometrejä nykyistä enemmän. Tuontia metsäteollisuus selittää sanomalla, että kotimainen koivu ei riitä. Teiltä toivomme kesän aikana postia sivulla 61 julkistamaamme kesäkilpailuun, jonka aiheena on tällä kertaa Sukupolvien metsä. metsalehti.fi. Kannattaa kokeilla! Metsälehti jää taas hetkeksi kesätauolle. Selitys ei kuitenkaan tunnu uskottavalta hakkuumahdollisuusarvioiden eikä käytännön kokemusten perusteella. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivu käy rumpuun KOIVUN suosio markkinoilla on ollut erityisen herkkä suhdanteille. Vaikka koivun käyttö sellutehtailla on viime vuosina lisääntynyt, kotimaisen kuitupuun kysyntä ei ole pysynyt tarjonnan tahdissa mukana. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 54 VAIKUTTAJA: Timo Tolppa kaipaa asennemuutosta 60 ENNEN & NYT: Kokeilemalla hyväksi todettu Luonnosta 62 LUHTA: Kukkatarha rimmessä 66 TAPION PÖYTÄ: Kevyttä kesäpöytään 70 TUPLARISTIKKO 72 PILKKEET: Miksi haavan lehti havisee. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. Toimittaja Anne Helenius tapasi metsänomistajan ja puunostajan, joita molempia yhdistää vankka usko koivuun. Seuraava numero ilmestyy elokuun puolivälissä. Todennäköisempi syy ovat Venäjän puun muut edut, mikä olisi reilua sanoa ääneen. Koivun taimia istutetaan varmasti vielä enemmän, jos hirviä saadaan vähennettyä. Pioneeripuulajina se valtaa kasvupaikat nopeasti. Valtion mailla turhan puun hävittämiseen käytettiin jopa katerpillareita. Viljelypuuna koivun suosio on viime vuosina hiukan kasvanut, mikä on tulevaisuuden metsävarojen kannalta hyvä asia. Koivuviha ja ”valkoinen valhe” muistetaan yhä, vaikka ilmiö johon ne viittaavat, jäi lyhytaikaiseksi. Koivua on vaikea hävittää, kuten kaikki taimikkoja hoitaneet tietävät. Sen sijaan Suomeen tuodaan koivukuitua Venäjältä, viime vuonna yli neljä miljoonaa kuutiometriä
6 MAKASIINI 5 • 2017 6 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 6 30.6.2017 14.55. METSÄNOMISTAJA Birgit Huttunen oppi arvostamaan metsää jo lapsuudenkodissaan. Lisäksi hänellä on pieni perintömetsä Kuopiossa Karttulan Airakselassa. Nyt hän omistaa miehensä kanssa 200 hehtaaria metsämaata Suonenjoella
TÄÄLLÄ Suonenjokelaisen Birgit Huttusen haaveena oli tulla maatalon emännäksi. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN ON MINUN PAIKKANI 7 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 7 30.6.2017 14.55. Huttulan tilan emännyyden myötä tuli metsääkin, ja kiinnostus metsään on poikinut myös uusia tehtäviä
K un Huttulan tilan pihatietä ajaa ylämäkeen, näky on suorastaan epätodellinen. Uutisissa kerrottiin, että suurin osa alueen metsistä oli vakuuttamatta. Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet neljä vuotta sitten riehunut Eino-myrsky ja vuoden 2002 heinäkuun Unto-myrsky. Huttusten maat säästyivät suuremmilta tuhoilta, mutta tuulituhojen mahdollisuus pidetään aina mielessä metsänhoidossa. Mäen päältä aukeavat näkymät kymmenien kilometrien päähän Suonenjoen kuusivaltaisiin metsämaisemiin. 8 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 8 30.6.2017 14.55. Jos maailmalla olisi reuna, se näyttäisi juuri tältä. Suonenjoki Huttulan tilan peltoja viljellään luomuna. Yksittäisiä tuulenkaatoja tulee alueella helposti. Unto kulki koko Suomen yli etelärannikolta Jäämerelle, mutta suurimmat vahin”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä.” got myrsky teki silloisen Karttulan kunnan ja Suonenjoen seuduille. Tilan emäntä Birgit Huttunen kertoo, että tuuli on riepotellut näitä metsiä takavuosina pahasti. ”Hoidamme metsiämme metsäsuunnitelman mukaan, mutta hakkaamme vähemmän kuin suunnitelma ehdottaa. Huttunen muistaa, että seuraavana aamuna kaupungin keskusta näytti olevan kuin pommin jäljiltä, kun kaatuneita puita oli joka paikassa. Tien vieressä kasvava pelto kohoaa aaltoillen niin korkealle, ettei sen takaa näy enää muuta kuin kumpupilviä ja sinistä taivasta. Heidän metsänsä on vakuutettu, ja käytännössä riskiä pienennetään myös metsänhoidolla. Varsinkaan harvennushakkuukohteita ei kannata hakata liian harvaan, ettei tuuli pääse iskemään.” Yksittäinen tuulenkaato pätkittiin polttopuiksi. Pellon ja taivaan raja on kuin viivoittimella vedetty
Sekaan saa kasvaa muutakin Nykyään hän nauttii polttopuiden pinoamisesta. Huttunen on oppinut tavan, jolla pinot saa ladottua suoraan niin, etteivät ne lähde kallistelemaan. ”Miehelleni on tärkeää, että metsä on hyvän näköistä ja hoidettua. 9 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 9 30.6.2017 14.55. puulajia, jos on tullakseen. Haaveammattina maatilan emäntä Huttulan tila on Birgitin miehen Hannu Huttusen sukutila. Juha Huttuselle on lohkaistu tilasta oma 40 hehtaarin metsäpalsta, jossa kasvaa nuorta metsää. ”Täällä kasvaa puu ihan eri tavalla kuin Kuopion Karttulan Airakselassa, missä minulla on isältäni perimä parinkymmenen hehtaarin metsä.” Tarkkaa pinoamista Huttusten tilalla suositaan yhden puulajin metsiä, mutta kasvatustapaa ei noudateta orjallisesti. Kesällä raivataan ja hoidetaan taimikoita, talvella hakataan puita hankintahakkuina. Kun myöhemmin laitan puita uuniin, muistan jopa, mistä kohdasta pinoa ne on otettu.” Polttopuut kuivatetaan nurmikolla ilman tukea tai muuta kehikkoa. Silloin metsiä oli 80 hehtaaria, mutta sen jälkeen maata on ostettu lisää naapureilta. Haastattelun aikana hän oli viereisellä tilalla säilörehun teossa. Viime kesänä tehtiin yksi hoitolannoitus, mutta muuten booria ei ole juuri tarvinnut lisätä maaperään. Polttopuupino pysyy suorassa, kun päätyyn ladotaan ristikkopuut. Maisematkaan eivät näy, jos ryteikköä ei ole raivattu.” Kuvion kierto päättyy avohakkuuseen, jonka jälkeen maahan istutetaan uudet taimet. Tulevaisuudessa Huttuset aikovat muuttaa rakennukseen pysyvästi, kun poika Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tekemään itse, koska maanviljelijän aikaa kuluu kesäisin peltotöissä. Osa metsänhoitotöistä tilataankin muilta ja puuta myydään myös pystyhakkuina. ”Metsissä pitää olla taimikkoa, nuorta metsää ja päätehakkuuikäistä metsää”, Huttunen selventää. Hän päätti uudelleenkouluttautua merkonomiksi Pieksämäen kauppaopiston aikuislinjalla, ja on siitä asti työskennellyt Suonenjoen Hankkijalla maatalousmyyjänä. ”Naapuriapu on todella tärkeää, ja onhan se myös mukava auttaa, jos apua tarvitaan”, Birgit Huttunen kertoo. ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle. Tärkeintä on se, että puu kasvaa ja metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. ”En osaa kuvitella, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin maanviljelijän vaimo.” Huttulassa oli aikoinaan lehmiä, mutta karjanpito jouduttiin lopettamaan Huttusen selkäongelmien takia. Pariskunta sai tilan itselleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1984. Tekemistä riittää, mutta mies ehtii auttamaan naapureita. Hannu pätkii puut ja minä pinoan. ”Se on minun lempipuuhaani. Hän itse on saanut toteuttaa lapsuudenhaaveensa siitä, että pääsisi joskus maatilan emännäksi. Siellä on asunut Huttusia jo 130 vuoden ajan. Siellä sai olla ihan yksin ja omassa rauhassa.” ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle.” Yksittäisten kuvioiden lisäksi metsiä täytyy tarkastella laajemmassa mittakaavassa. Siellä hän on tekemisissä monen muun metsänomistajan kanssa esimerkiksi metsälannoitteita myydessään. Pinoaminen on tarkkaa, sillä jokaisella puulla on oma paikkansa. Mitä siitä tulee, jos he vaan pistävät vanhat metsät aukoiksi, eivätMaakauppojen yhteydessä saadussa talossa ei asu vielä kukaan, vaan sitä käytetään juhlaja lomapaikkana. Nyt metsää on noin 200 hehtaaria, ja ne kasvavat pääasiassa kuusta ja mäntyä. Poika Antti Huttunen työskentelee omassa media-alan yrityksessään, tytär Paula Rintala Rautalammin Osuuspankissa ja toinen poika Juha Huttunen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. ”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä. Hannu Huttunen tekee suurimman osan tilan metsätöistä. Huttunen on huomannut, että taimenistutus voi parhaillaan olla virkistävää puuhaa, jota tekee mielellään. Päätyihin laitetaan ristikkopuut siten, että noin viimeiset viisi puuta ladotaan joka toisella rivillä poikittain ja joka toisella pinon suuntaisesti. Yhdistykseen vaikuttamaan Huttusilla on 3 lasta ja 7 lastenlasta. Omiin metsiin lannoitteita ei ole tarvinnut paljoa käyttää, sillä maa on valmiiksi ravinteikasta
Kokouksia on tähän mennessä ollut kaksi. Kauppojen mukana saatuja metsitettyjä peltoalueita on raivattu takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Huttunen suostui ja pääsi valtuustoon, mikä yllätti hänet itsensäkin. Pariskunta aikoo pitää metsämaat vielä itsellään, mutta edessä odottanee uusi sukupolvenvaihdos. Talo on saatu naapurin kanssa tehtyjen maakauppojen mukana. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. ”Jotkut kritisoivat jäsenmaksun suuruutta, mutta kyllä rahalle saa vastinetta esimerkiksi puukauppojen kilpailuttamisessa. Joihinkin aukkoihin taas on istutettu kokonaan uutta puulajia, kuten lähellä olevaan koivuntaimikkoon, jossa oli ennen iso männikkö. Ehdokkaita oli ollut niin vähän, että kaikki pääsivät mukaan. ”Kun menin ensimmäiseen kokoukseen, huomasin, ettei sinne ollut tultu vain istumaan, vaan siellä oikeasti pääsee päättämään metsänomistajan asioista. Noukin mustikat sormin, koska poimurilla kerättyjen mustikoiden siivoamisessa menee niin paljon aikaa. Hän on nyt ollut mukana marraskuusta asti. ”Ne ovat sellaisia seikkailuretkiä. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Myös yhdistykseen kuulumattomat hyötyvät yhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä, ja MTK puolestaan huolehtii EU:ssa, että Suomessa saadaan harjoittaa metsätaloutta.” Vapaa-ajalla metsään Yksi Huttusen lempiharrastuksista on marjastaminen. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Järveltä päin on kiva katsoa erilaisia maisemia.” Huttunen on seurannut tilan metsien kasvua jo noin 40 vuotta, ja sinä aikana hän on ehtinyt nähdä, miten maisema muuttuu. Birgit ja Hannu Huttunen muuttavat viereiseen mäen päällä olevaan taloon, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Vielä ei ole mustikka-aika, mutta kunhan marjat sinistyvät, Huttusen löytää näiltä mättäiltä. ”On mukava nähdä, miten pikku taimet kasvavat.” Lähivuosina on tiedossa uusia tuulia, kun Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. ”Marjastaminen on minulle ihan henkireikä. Kyllä siellä pystyy vaikuttamaankin.” Huttunen suosittelee kaikkia metsänomistajia käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluita. keruussa, kuin sisällä siivoamassa roskia.” Talvella vapaa-aikaa kuluu hiihtoladuilla, kun taas kesäisin hän käy melontaretkillä Suonenjoen Ladun melontaporukan kanssa. WWW.KONE-GLANS.FI 10 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 10 30.6.2017 14.55. kä opi metsän kasvatusta.” Viime syksynä poika ehdotti, että äiti voisi asettua ehdolle metsänhoitoyhdistyksen vaaleihin. Mieluummin vietän kauemmin aikaa metsässä marjojen Lapsenlapsi Otso Huttunen viihtyy mummonsa ja pohjanpystykorva Akun seurassa
haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. WWW.KONE-GLANS.FI 5068_.indd 11 30.6.2017 14.55. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH
Sivustoa ylläpitävä Suomen metsäkeskus suositteleekin, että palvelun kuviotiedot kannattaa tarkistaa metsässä ennen puukauppaan tai metsänhoitotöihin ryhtymistä. Osa tiedoista pitää paikkansa, osa ei. Lähes puhtaan peltokoivikon puulajit ovat Metsään.fi-tietojen mukaan 80 prosenttisesti mäntyä ja 20 prosenttisesti lehtipuuta. Metsään.fi-tiedoista kannattaa tarkistaa maastossa esimerkiksi puulajitiedot ennen kuin tietojen pohjalta ryhtyy puukauppoihin tai metsänhoitotöihin. Esimerkiksi juuri avatulla Kuutio-puukauppasivulla puukaupan hierominen lähtee liikkeelle Metsään.fi-palvelun metsävaratiedoista. fi-sivusto edelleenkään tarjoa virheetöntä totuutta metsien sisällöstä. Koivikko muuttui männiköksi Hannu Liljeroosin metsissä Metsään.fi tiedot pitävät parhaiten paikkansa hoidetuissa kuusitaimikoissa ja vanhoissa kuusikoissa. Palvelujen tietoja on ryhdytty hyödyntämään myös tilakaupoissa. Metsälehden metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos törmäsi vastikään ensimmäistä kertaa metsätilaan, jonka myynti perustuu Metsään.fi:n puustotietoihin. AJASSA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN METSÄÄN.FI-PALVELUN käyttö eri tarkoituksiin yleistyy palvelun tietojen arvostelusta huolimatta. Mikäli niitä halutaan käyttää, niin kuviotiedot on ehdottomasti tarkastettava maastokäynnillä”, Liljeroos sanoo. Ongelmalliseksi käytön yleistymisen tekee se, ettei Metsään. ”Toistaiseksi tilojen myynti-ilmoituksissa on ollut vähän Metsään.fi-aineistoon pohjautuvia tilatietoja. fi:ssä. Hannu Liljeroosin koivikko on Metsään.fi-tietojen mukaan männikkö. Puulaji vaihtui Liljeroos on tutkinut oman perintömetsänsä tietoja Metsään. Liljeroos pohtii, voivatko pienet kuviokoot vaikuttaa tietojen Koivikko muuttui männiköksi Metsään.fi-palvelun tiedoissa on yhä epätarkkuuksia, vaikka ne voivat olla pohjana esimerkiksi Kuutio-sivuston puukaupoissa. Hannu Liljeroosin palstalle palvelu merkitsi väärän puulajin. 12 MAKASIINI 5 • 2017 12 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 12 30.6.2017 15.48. Epätarkkuuksia on esimerkiksi puulajeissa
Maastokäyntejä tarvitaan yhä puukauppojen yhteydessä. 4 Laskevatko taimien hinnat jatkossa. Taimialalla on käynyt kuten vähittäiskaupassa. Tärkeintä on kannustaa oma henkilöstö pohtimaan, miten voimme toimia paremmin ja edullisemmin. Metsävaratiedon keruumenetelmien kehittäminen on mukana hallituksen kärkihankkeissa. Takavuosina valtiotaustaiset taimiyhtiöt yrittivät välillä kilpailla toisiaan hengiltä kannattavuudesta piittaamatta. Taimiyhtiöiden kannattavuus ei kestäisi ainakaan taimien tuottajahintojen laskua. Uskon taimien hinnan kehittyvän vakaasti enkä usko, että metsänomistajille myytävien taimien hinta tulee suuresti muuttumaan. Taimialalla kukaan ei metsästä pikavoittoja. 2 Mikä muuttuu, kun taimiala on nyt yksityisten käsissä. Nuoremmissa ensiharvennuspuustoissa tarkkuus ei ole niin hyvä.” Parannusta ensi vuosikymmenellä Heikkilän mukaan Metsään. Taimia välittävät muun muassa metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyritykset. ”Kuutiosta tulee toivottavasti kokemusta, minkälaisilla kohteilla laserkeilaustieto on luotettavaa ja mitä pitää käydä metsässä tarkistamassa”, Heikkilä sanoo. Metsätaloudelle on hyvä, että puun kysynnän kasvu kohdistuu harvennuspuuhun. ”Näillä keinoilla mentäisiin jo uudelle tasolle metsävaratiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa.” Metsänomistaja voi ilmoittaa Metsään.fi-palvelussa omiin metsätietoihinsa päivityksen metsäkuviokohtaisesti, jos huomaa, etteivät tiedot ole ajan tasalla. 3 Kasvaako taimien kysyntä metsäbiotalouden nousun myötä. MIKÄ ON METSÄÄN.FI. › Metsävaratietoa kerätään laserkeilauksella, ilmakuvauksella, koealamittauksilla ja maastoarvioinneilla. › Kaikki yksityismetsät on tarkoitus saada keilattua vuoteen 2020 mennessä. Metsään.fi-tietojen epätarkkuuksista nostetaan usein esille puuston ikä, sivupuulajit ja taimikoiden tila. Siihen on monia pieniä ja vähän isompia keinoja. fi:n sisältö on epätarkkuuksistaan huolimatta hyvää perustietoa puukaupan käynnistämiselle esimerkiksi Kuutio-sivustolla. Näin myöskään taimien tarve ei merkittävästi lisäänny. Jos esimerkiksi nuorista tiheistä koivikoista ei ole riittävästi koealoja, mutta samankokoisista männiköistä on, puustotulkinnan tuloksena koivikon puulajiksi voi tulla mänty.” Heikkilän mukaan puulajin vaihtuminen kokonaan ei ole yleistä. › Metsään.fi on metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä sivusto, jossa metsänomistaja voi katsella ilmaiseksi oman metsänsä metsävaratietoja. Metsäkeskuksen johtavalla metsätiedon asiantuntijalla Juho Heikkilällä on myös selitys siihen, miten koivikko voi näkyä Metsään.fi-tiedoissa männikkönä. 13 MAKASIINI 5 • 2017 13 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 13 30.6.2017 15.48. Muuta: Metsäsijoittaja, omistaa noin 700 hehtaaria metsää. Laserkeilauksen laadun kehittämisen lisäksi iso asia olisi, jos metsävaratietoja voitaisiin päivittää hakkuukoneiden keräämillä tiedoilla ja metsähoitotöistä kertyvillä omavalvonta-aineistoilla. Miten taimituotanto muuttuu. ”Pienialaiset taimikot, joissa on muutama säästöpuu, näkyvät kuviotiedoissa varttuneina kasvatusmetsinä.” Kuviokoko saattaa vaikuttaa, sillä Metsäkeskuksen mukaan laserinventointeihin perustuvien tietojen virhemäärä kasvaa epätasaisilla ja alueen normaalista metsästä poikkeavilla metsäkuvioilla. ”Metsänomistaja ei tee lopullista puukauppatiliä ennakkotiedon perusteella, vaan hakkuukoneen hakkuussa keräämät tiedot ratkaisevat.” Laserinventointimenetelmiin ei ole tulossa tällä vuosikymmenellä suuria muutoksia. Toimitusjohtaja Timo Salminen osti kahden yhtiökumppaninsa kanssa Suomen suurimman metsätaimiyhtiön, Fin Forelian. Päätehakkuiden määrän en usko suuresti nousevan. ”Tiedonkeruumenetelmä tulkitsee metsäkuvion sitä eniten muistuttavien koealojen perusteella. Tällaista ei varmastikaan jatkossa nähdä. Toisaalta keilaustiedot ovat tarkkoja etenkin arvioitaessa varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien puustomääriä. tarkkuuteen. Tuottajien osuus hinnasta on laskenut ja välittäjäportaan osuus kasvanut. Heikkilän mukaan laadukkaampi ja tiheämpipulssinen laserkeilaus sekä monikanavakeilaus parantaisivat muun muassa puulajitulkintaa. Metsätyyppi 1 Miten Fin Forelian tulos kammetaan voitolliseksi. Joroisten tarhaa lukuun ottamatta taimituotanto on yksityisten yrittäjien käsissä. ”Pääpuulaji on oikein 90 prosentilla varttuneemmista laserkeilauskohteista. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Kuka: Timo Salminen (DI, KTM, MH) Missä: Työskennellyt Fin Forelian toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen, sitä ennen muun muassa paperikoneja metsäkonevalmistajen palveluksessa. He ovat tuotannon parhaita asiantuntijoita. › Metsävaratiedolla tarkoitetaan puustosta, maapohjasta ja luontokohteista kerättyä tietoa sekä tietojen pohjalta tehtyjä hakkuuja hoitotyöehdotuksia. Tämä lupaa tarkkaa talouskuria ja pitkäjänteistä toimintaa, koska omistajayrittäjien tavoitteena on oman elannon hankkiminen alalta
Kuhmo uudistaa tasaamon ja paketoinnin automaation, modernisoi tuorelajittelulaitoksen kuljettimen, varustaa tukinvastaanoton 2D-röntgenillä ja ostaa sahatavaran kanavakuivaamon. Kun vuosina 2013 ja 2014 puuta korjattiin 44 miljoonaa kuutiota, kohosivat yksityismetsien hakkuut viime vuonna jo yli 51 miljoonaan kuutiometriin. Metsäyhtiö vie asiakkaat virtuaalimetsään Metsä Group kehittää palvelua, jonka avulla voidaan tehdä virtuaalinen metsäkäynti asiakkaan omaan metsään. Pesäpaikkoja voi säästää esimerkiksi lykkäämällä hakkuuta tai jättämällä pesäpuun ympärille metsää suojaksi. Haukkojen pesintä huomioon hakkuissa Suomen metsäkeskus on laatinut yhdessä petolintuasiantuntijoiden kanssa ohjeet, joiden avulla voidaan turvata haukkojen pesintä talousmetsissä. Virtuaalitodellisuudessa voidaan näyttää sekin, miltä metsä töiden jälkeen näyttäisi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. Tällöin moni yhdistys tähyili lisätuottoja puunkorjuusta. Suurimpia hakkaajia ovat eteläisellä rannikolla toimiva Södra Skogsreviret, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Pääosan yksityismetsien puusta korjaavat metsäteollisuusyhtiöt. ”Uskon, että yhdistysten korKuhmo uudistaa tuotantolaitoksiaan Sahayritys Kuhmo investoi tehtaisiinsa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi metsäyhtiöt ovat vetäneet kuitupuun tienvarsihinnat niin kireiksi, etteivät yhdistykset pysty kannattavasti tekemään ensiharvennuksia. 14 MAKASIINI 5 • 2017 14 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 14 30.6.2017 15.51. ”Virtuaalimetsässä voimme näyttää, mitkä hakkuut ja metsänhoitotyöt metsässä ovat ajankohtaisia sekä antaa arviot toimenpiteiden tuloista ja menoista. Samaan aikaan yksityismetsien kokonaishakkuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Tästä kasvusta yhdistysten korjuu ei ole päässyt osille. MTK:n keräämien tietojen mukaan metsänhoitoyhdistysten korjaaman energiaja ainespuun määrä on viime vuosina asettunut seitsemän miljoonan kuutiometrin tuntumaan. Isoimmat metsänhoitoyhdistykset korjaavat puuta puolisen miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun nihkeä menekki jarruna Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen kertoo, että erityisesti energiapuun takavuosista heikentynyt kysyntä jarruttaa yhdistyksen korjuupalvelun kasvua. alussa. Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä 2013–16 2013 2014 2015 2016 Yksityismetsät yhteensä, 1000 m3 44 700 44 710 48 150 51 100 Mhy-korjuu, 1000 m3 6 350 6 870 6 760 7 120 Mhy-korjuun osuus, prosenttia 14,2 15,4 14,0 13,9 Varsinkin läntisen Suomen metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia paikallisille sahayrityksille. Olennaista on pesäpaikkojen säästäminen ja pesäpuiden lisääminen. Lyhyesti AJASSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSET muuttuivat ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla eläviksi, kun laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistettiin vuoden 2015 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä Metsänhoitoyhdistysten osuus puunkorjuusta on jäänyt alle 15 prosentin. ”Tämä on harmillista, koska pahimmillaan jopa liki puolet tarvittavista ensiharvennuksista on jäänyt Etelä-Savon alueella tekemättä”, Pajunen toteaa. Pesäpuita voi lisätä jättämällä kasvuvikaisia tai vankkaoksaisia puita pystyyn harvennuksessa. Ainakaan vielä tässä ei ole onnistuttu. Metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta on alle 15 prosenttia. Investoinneilla pyritään tehostamaan tuotantoa ja parantamaan tuotteiden laatua entisestään, vaikka mäntysahatavaran markkinatilanne onkin tällä hetkellä vaimea. Pajunen ei usko, että metsäyhtiöt tietoisesti pyrkisivät rajoittamaan yhdistysten korjuuta
Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa puuta on hakattu enemmän kuin hakkuumahdollisuuksiksi on arvioitu. Luonnonvarakeskuksen tilastoissa sekä metsänomistajien että valtaosin myös metsänhoitoyhdistysten korjaama puu tilastoidaan hankintapuuksi. Hankintahakkaajien saavutuksia ei tilastoida erikseen, mutta yleisen arvion ja vuosituhannen alussa tehdyn selvityksen mukaan metsänomistajien omatoimisesti korjaaman puun määrä lienee enintään miljoona kuutiota vuodessa. Sen arvellaan jopa parantavan sahojen kannattavuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltola, www.luke.fi/blogi. ”Suurin syy puun suosioon julkisissa rakennushankkeissa näyttävät olevan olemassa olevan rakennuskannan jatkuvat sisäilmaongelmat.” Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, Puumies 5/2017. SA KA RI PI IP PO Mustikalle povataan keskinkertaista satoa Mustikan pääsato kypsyy keskikesän lämpötiloista riippuen poimittavaksi heinäkuun jälkipuoliskolla eteläisessä Suomessa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. ”Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Kasvun varaa on yhä, sillä tutkijoiden mukaan metsistä voitaisiin kestävästi hakata Hakkuissa uusi ennätys juupalveluilla on kasvuvaraa, kunhan kuitupuun kysyntä lähivuosina kohoaa.” Varsinkin läntisessä Suomessa metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia itsenäisille sahoille. ”Päinvastoin”, sanoo kaakkoisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka Metsäkeskuksesta. Omatoimisuus vähäistä Metsänomistajien itse korjaaman puun määrä on vähäinen. inventointikierrokselta osoittivat, että metsien puumäärä ja kasvu ovat selvästi lisääntyneet, joten myös hakkuumahdollisuusarvioita tullaan tarkistamaan ylöspäin. Pitäisikö siellä jo huolestua. ”Hoitohakkuita on viime vuosikymmeninä jäänyt paljon tekemättä. Hintatilastoissa yhdistysten puun kirjaus vaihtelee. 11 99 66 111 22222222222 555 77777 11166 17 22222222111111 3 979 Etelä-Karjala Etelä-Savo PohjoisSavo Kainuu PohjoisPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiSuomi PohjoisKarjala Lappi Ahvenanmaa Kymenlaakso PäijätHäme Pirkanmaa KantaHäme Satakunta VarsinaisSuomi Uusimaa 6239 275 4489 7282 1298 2367 3642 7844 7036 7827 8931 3356 2898 3021 6213 2741 2914 3391 Sanottua kävijää vieraili viime vuonna PallasYllästunturin kansallispuistossa, joka on Suomen suosituin. Ilmiön takana on todennäköisesti superfood-innostus sekä luonnollisen ja terveellisen ravinnon suosion lisääntyminen. Lapin alueella mustikan kukinta on melko heikkoa”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola. Karttaan on merkitty puuston poistuma maa kunnittain (2016, 1 000 m3) 15 MAKASIINI 5 • 2017 15 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 15 30.6.2017 15.51. ”Se tuo lisää tehoa puunhankintaan, koska saha saa vain haluamaansa tukkia, eikä ei-toivottuja puutavaralajeja jää käsiin”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoo. inventoinnin perusteella. Mukana on muun muassa varhaisia asuinja hautapaikkoja, tervahautoja, 1900-luvun uittoja metsätyökämppiä sekä sotahistoriallisia kohteita. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. ”Retkikohteita löytyy palvelusta kaikentasoisille retkeilijöille. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia.” Pääministeri Juha Sipilä blogissaan 21.6. Metsien tulevaisuuden kannalta tilanne on myönteinen.” Tuoreet tulokset 12. Osa kohteista on helposti saavutettavissa”, kertoo projektipäällikkö Ulla Lehtonen Metsähallitukselta. ”Metsänhoitoyhdistysten toimittaman puun hinta tilastoituu joko kantotai hankintahinnaksi sen mukaan mitä puukauppakirjaan merkitään”, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta. Nykyiset arviot on laskettu 11. ”Metsäalalle ajatellaan yhä valitettavan usein, että omista vahvuuksista ja alan merkityksestä ei tarvitse liikoja puhua.” Viestintäpäällikkö Kai Lintunen Suomen metsäyhdistyksestä, Metsä.fi 2/2017. 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 538 800 ELIISA KALLIONIEMI LUONNONVARAKESKUKSEN tilastojen mukaan viime vuonna hakkuut nousivat uuteen ennätykseen, 70 miljoonaan kuutioon. Retkikartta.fi-palveluun tuhansia historiakohteita Retkeilijöille suunnattuun ilmaiseen Retkikartta.fi-palveluun on merkitty yli 10 000 historiakohdetta. Alueittain tilanne tosin vaihtelee. Kukintojen perusteella luvassa on keskinkertainen sato, ”Oulun eteläpuolisella alueella mustikka on kukkinut keskinkertaisesti, osassa Pohjois-Karjalaa paikoin runsaasti. ”Itse asiassa marjanpoiminnan suosio on lisääntynyt 2000-luvulla, myös nuorison (15–24 -vuotiaat) keskuudessa
15,27 . Harvennushakkuu 45,82 . 42,08 . Seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju kertoo, että hinnat alkavat nyt jo olla sahojen kipurajoilla. 15,75 . 48,21 . 17,61 . Kesäleimikot kysyttyjä Puukauppoja voi tehdä myös heinäkuussa, vaikka monessa yrityksessä ollaan silloin lomalla. 15,59 . ”Puusta on nyt kysyntää kovastikin, joissakin puulajeissa jopa vähän enemmän kuin tarjontaa. 17,39 . Ensiharvennus 12,15?. ”Tukkipuulle ei varmaan pysty laittamaan kovin paljoa lisää hintaa, koska paikalliset sahat eivät saa tulosta aikaiseksi nykyisilläkään hinnoilla.” Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja Pölkky vahvistaa asian omalta kohdaltaan. 14,51 . 17,3 . 49,03 . Ensiharvennus 12,11 . 11,45* 11,59 . Harvennushakkuu 47,77 . 58,82 . nousussa. 17,46 . 16,17 . Näillä hinnoilla tulosta tehdään, mutta erittäin huonoa”, kertoo Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi. 46,32?. Esimerkiksi Metsä Groupilla lomat on kuitenkin jaksotettu niin, että joku on aina päivystämässä. 43,31 . Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuusitukista maksettiin toukokuussa keskimäärin yli 2 euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 18,58?. 16,61 ?. 11,05* 11,27 . ???. 18,04 . 15,96 . 58,27 . 37,17 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,61 . ”Kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa myydä puuta. 16,63?. ??. AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA HANNU HUTTU PYSTYHAKKUIDEN kantohinnat ovat olleet hyvissä lukemissa erityisesti havupuilla. Harvennushakkuu 49,01 . Kesäksi puukauppa yleensä hiljenee. 14,37 . 55,88 . 16,82 . 44,99 . Puun saatavuutta rajoittaa ainoastaan sen kova hinta. 38,21 . 42,49 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,83?. 16 MAKASIINI 5 • 2017 16 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 16 30.6.2017 15.20. 15,86 . 46,38 . Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki ei usko, että hinnat putoaisivat syksyyn mennessä paljoa, sillä hintataso on pysynyt melko vakaana koko vuoden. 58,49 . 17,77 . 15,85 . 15,91 . Uudistushakkuu 56,47?. 18,44 . Uudistushakkuu 58,49 59,22 . 15,18 . 17,29 . VuoRaakapuun kantohinnat viikolla 25 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,45 . 16,27 . 19,26 . Uudistushakkuu 57,98 . ”Mäntytukin hinta on liian korkealla tasolla mäntysahatavaran hintakehitykseen nähden. 16 . 15,56 . Harvennushakkuu 49,74 . Uudistushakkuu 56,57 . 18,87 . 15,43 . 15,17 . 57,53 . 36,54 . Keväällä kuusitukkia on myyty parhaimmillaan jopa yli 60 euron. 17,22?. 44,12 . 11,42 . 36,76?. Ensiharvennus 39,72* 39,73* 12,17 . Mäntytukin hinta on noussut noin 1,5 euroa ja koivutukin lähes euron. Tämän perusteella nykyinen hintataso saattaisi säilyä.” Metsänhoitoyhdistys Oulun Kauppa käy myös kesällä Havutukkien hinnat hätyyttelevät jo sahojen kipurajoja. 59,67 . 18,7 . 56,29 . 50,79 . Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,46 . 14,79 . Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kertoo, että heillä on osto koko ajan päällä. 37,24?
17,99 . Uudistushakkuu 56,17 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,91 . 45,96 . 15,67 . Uudistushakkuu 57,72 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,74 . 15,18 . Metsänomistajan muKESÄLEIMIKON AVOHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 85 55 4 675 Mäntytukki/saha 2 58 50 2 900 Mäntypikkutukki 42 27 1 134 Mäntykuitu 97 18 1 746 Yhteensä 282 10 455 KESÄLEIMIKON HARVENNUSHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 28 49 1 372 Mäntytukki/saha 2 43 44 1 892 Mäntypikkutukki 37 24 888 Mäntykuitu 87 14 1 218 Yhteensä 195 5 370 17 MAKASIINI 5 • 2017 17 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 17 30.6.2017 15.20. ”Talvileimikoita on yleensä yllin kyllin, mutta kesäleimikoista on vähän pulaa. 14,16 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ensiharvennuskohteessa oli yli 20-vuotiasta männikköä, har vennuskohteessa noin 60-vuotiasta männikköä ja avohakkuukohteissa noin 70–80-vuotiasta puustoa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan puukaupat kasvoivat jo viime vuonna niin paljon, että ne tyydyttivät tämän ja ensi vuoden lisääntyneet puun käytön tarpeet. 13,39 . 11,84* 11,67 . Myös Mikko Harju kannustaa tekemään puukauppoja kesällä. 15,92 . ”Uskon ja toivon, että tulee vilkas puukauppasyksy. Metsänhoitoyhdistys sopi kaupasta ostajan kanssa valtakirjalla. Kun Äänekosken tehtaamme käynnistyy syksyllä, puuntarpeemme nousee vielä entisestään”, Perälä sanoo. 41,55 . Harvennushakkuu 45,03 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 46,9 . 34,75 . 16,99 . 14,96 . 36,12 . 47,44 . 18,32 . Metsänomistaja tarkisti oman metsäsuunnitelmansa ja otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. 15,15 . 15,35 . Toisella avohakkuukohteella kasvoi männyn lisäksi myös vähän kuusta. Tiedot kerätään viikoittain. Varsinkin harvennushakkuut kannattaa tehdä ajallaan. 17,93 . 16,75 . 18,15 . 49,07 . Harvennushakkuu 46,87 . 19,14 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,32 . Sekä Pölkky että Metsä Group kertovat, etteivät heidän varastonsa ole suinkaan vielä täynnä. Se näkyy myös hinnoissa.” Sen verran kesä kuitenkin vaikuttaa, ettei kovin montaa tarjousta leimikosta välttämättä tule. Uudistushakkuu 52,52 . 16,11 . MARIANNE MINKKINEN OULULAINEN metsänomistaja sai kesäkuussa Metsäkeskukselta tiedon, että hakkuu olisi ajankohtaista useammalla kohteella hänen metsässään. 56,42 . Metsänhoitoyhdistys välitti metsänomistajalle yhden tarjouksen. 18,88 . 17,88 . 15,96 . 43,54 . 14,44* 14,38 . 39,77 . Puukaupan sopimisesta oli kulunut vasta viikko, kun kone oli jo työn touhussa kesäleimikoissa. 14,57 . 59,48 . Harvennushakkuu 48,54 . 58,67 . Talven ja kevään korjuukelit olivat erinomaiset, joten puuta saatiin hyvin varastoihin. Kauppa osui hyvään hetkeen, sillä metsäkone oli ollut jo valmiiksi työskentelemässä lähialueella. 57,69 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 43,49 . Ensiharvennus 36,92* 37,36* 11,73 . kaan se vastasi hyvin senhetkistä hintatasoa ja hän oli tarjoukseen tyytyväinen. 18,23 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 15,96 . Ensiharvennus 12,84 . 9,89* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 41,6 . 10,14* 10,99 . 17,34 . Kaikki kohteet olivat mäntyä kasvavaa karua kangasNeljä kuviota kerralla si on puolessa, ja puolet puista on vielä ostamatta.”, sanoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä. ta. Ensiharvennus 11,45 . Hakkuut ja kaupat epäsuhdassa Tilastojen valossa uusia puukauppoja ei ole tänä vuonna syntynyt samaan tahtiin kuin puuta on hakattu. 15,9 . Päätettiin pyytää tarjousta samalla kertaa 2,6 hehtaarin kesäleimikon avohakkuusta, 3,7 hehtaarin kesäleimikon harvennushakkuusta, 1,9 hehtaarin talvileimikon avohakkuusta ja 0,8 hehtaarin talvileimikon ensiharvennuksesta
Pohjois-Pohjanmaalla myydään 52 hehtaarin tilaa 15 000 euron hintapyynnöllä. ”Tilalla on paljon vanhoja ja puustoisia sekametsiä. Pirkanmaalla tehtiin kolme isoa kauppaa tavallista korkeammalla hinnalla, mikä näkyy maakunnan keskihinnassa ja hintakertoimessa. 18 MAKASIINI 5 • 2017 18 MAKASIINI 5 • 2017 5072_.indd 18 30.6.2017 15.18. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Kanta-Hämeessä myytiin 31 hehtaarin metsätila, jonka sijainti oli hyvä. ”Toisaalta on myös pahoja yliarvioita. METSÄTILAKAUPAT 1.1.–31.5.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 11 10 170 22 28 130 49 5 469 42 1 Satakunta 20 12 277 32 24 122 41 4 915 40 0,97 Häme-Uusimaa 34 23 485 34 16 118 40 5 180 44 1,05 Etelä-Karjala 28 16 465 39 13 93 40 3 953 42 0,9 Kymenlaakso 28 15 222 37 11 103 39 4 177 41 0,95 Pirkanmaa 31 26 757 32 13 109 40 5 387 49 1,14 Etelä-Savo 39 27 650 28 10 118 37 4 290 36 0,88 Eja K-Pohjanmaa 73 69 1 753 28 18 93 27 2 709 29 0,9 Keski-Suomi 60 37 1 077 27 12 114 32 3 934 34 0,89 Pohjois-Savo 46 36 1 321 31 13 105 32 3 519 34 0,81 Pohjois-Karjala 41 44 1 097 26 13 116 31 3 373 29 Kainuu 71 78 5 485 19 4 89 22 1 990 22 0,77 Pohjois-Pohjanmaa 113 80 4 192 21 8 85 16 1 763 21 0,87 Lappi 26 25 1 740 27 11 62 15 1 002 16 0,72 Koko maa 621 498 19 691 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN tarjonta on ollut tammi-toukokuussa verkkaisempaa kuin viime vuonna, lähinnä UPM:n kohteiden vähenemisen myötä. Suurimmillaan oma näkemykseni on ollut puumäärissä 20 ja tukkimäärissä 30 prosenttia myyntiesitteen lukuja pienempi.” Hyvän arvion rajana pidetään enintään kymmenen prosentin poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Hannu Liljeroosin seuranta kuitenkin osoittaa, että kauppoja on tehty saman verran kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan (498 tilaa). Pirkanmaalla tehtiin kolme suurta kauppaa, joissa maksettiin selvästi tavanomaista enemmän, ja maakunta nousi hintakertoimella mitattuna tilaston kärkeen. Summa-arvo ylittyi 30 prosentilla, vaikka maapohjista kolmasosa oli turvemaita ja kolmasosa hirvien kaluamia taimikoita. Esimerkiksi Hankasalmen kunta myy viittä metsäkiinteistöä. Keski-Suomessa tarjonta on runsastunut ja siellä on nyt kaupan 60 kohdetta. Keskihinnaltaan yli viiden tuhannen euron maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi ja Häme-Uusimaa. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Lapissa metsätilat ovat edullisimpia sekä hinnaltaan että hintakertoimeltaan. Tietyillä alueilla metsätilat ovat vuodesta toiseen hintavia. Liljeroosin havainnoissa kuudessa kohteessa kymmenestä kokonaispuusto ja tukkimäärät ovat poikenneet myyntiesitteiden määristä sitä enemmän. Yli 5000 €/ha sarjassa ovat Varsinais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Markkinat Keskihinnat ovat alle 2000 €/ha koko Pohjois–Suomessa. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Metsätiloja isolle ja pienelle kukkarolle Alkuvuoden suurin yksityistilan kauppa tehtiin Nokialla, missä myytiin 166 hehtaarin tila 1,58 miljoonalla eurolla. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Soisella tilalPirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen Keskihinnoiltaan yli 5 000 euron maakuntia metsätilakaupoissa olivat myös Varsinais-Suomi ja HämeUusimaa. Tilakauppa on ollut vilkkainta Kainuussa, ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä kauppa – että hehtaarimäärillä laskien. Mittasin koealan, jossa kuutiomäärä meni yli kuudensadan”, Liljeroos kertoo. Myyntiesitteiden puustoarvioissa heittoja Liljeroos on havainnut, että metsätilojen myyntiesitteissä puumäärät ja tukkiosuudet on usein arvioitu varovaisesti. Hehtaari maksaa keskimäärin tuhat euroa, mutta tukkiosuus on pieni. Toista ääripäätä edustaa Etelä-Savossa Kangasniemellä oleva sadan hehtaarin tila, jonka hintapyyntö on noin 600 000 euroa. la on metsämaata 31 hehtaaria, mistä enin osa on taimikoita
Se on sitten eri asia, minkälainen tuho on niin merkittävä, että se aiheuttaa korvaustoimenpiteitä.” METSURI-MOTOKUSKI ”Muutamakin aari tuhottua taimikkoa on liikaa. koulutus.riista.fi/courses-overview Mikä on hirvituho. Verkossa puhutti hirvituhon määritelmä. ”Katselin aamulla rivitalon pihassa olevia punaherukkapensaita. Yksi pikkuinen kimalainen/mehiläinen pörräsi nilkat väärällään tavaraa kukasta toiseen. Olen pyrkinyt metsän pitämään hyvässä kunnossa ja olen sen verran pientilallinen, että siellä täällä puoli hehtaaria ’kesantosyötyjä’ kuvioita särkee sydäntä.” METSÄKUPSA ”VMI:n pitäisi ohjata hirvikannan säätelyä. Se jos mikä on hirvituhoa ja täällä Uudellamaalla ainakin surkean yleistä.” TAVIOKUURNA ”Hirvieläinvahinkoa ovat kaikki luonnonmukaisen hirvikannan ylittävän kannan tekemät puustotuhot sekä vaikeammin mitattava puulajivääristymä.” PUTTE ”Metsästäjien ja metsästysseurojen syyllistäminen ei auta, maanomistajien syyllistäminen laiskuudesta ryhtyä asetta kantamaan vielä vähemmän. Tarkista täältä. Henkilökohtaisesti en laske tuhoksi satunnaisia ja vain yksittäisiä hirven katkomia tai syömiä puita.” VISAKALLO ”Jos olen siihen alle puolen hehtaarin tilkkuunkin tehnyt työlään uudistamisoperaation ostopanoksilla ja työllä, tuimasti laskua pukkaisin sorkkakarjan hallitsijalle.” MEHTÄUKKO ”Jos olen aikanaan maksanut esimerkiksi hybridihaavan taimesta taimisuojineen lähes 1,50 euroa kappaleelta, en ole samaa mieltä, etteikö yksittäinen puukin kuuluisi korvata.” JEES H-VALTA ”Hirvituho on yhdenkin arvopuun taimen tuhoaminen. Meitä etämetsänomistajia on paljon, joille tuo ei ole realistinen vaihtoehto.” A. ”Hirvituhokeskusteluissa on ilmennyt erilaisia käsityksiä siitä, mikä on metsän hirvituho. 20 40 60 80 100 Kyllä 75 % Ei 25 % Sopiiko akkusaha metsätöihin. Tekaisin pari pesää.” Ei kiirettä JOUTILAAN TOUHUJA 19 MAKASIINI 5 • 2017 19 MAKASIINI 5 • 2017 5073_.indd 19 29.6.2017 15.54. www.xn--lintujen-net-ocba.net/aakkosellinen Näin lämmität saunan ilmaston kannalta oikein. yle.fi/uutiset/3-9606586 Riistakeskukselta löytyy metsästyksen verkkokursseja moneen lähtöön. JALKANEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mikä lintu se siellä sirittää. Gallup Uusi kysymys: Suunnitteletko uuden raivaussahan ostoa. Jatkuvasti inventoitavat 60 000 koealaa antavat oikean kuvan hirvituhoista, niiden kehityksestä ja vaikutuksesta.” PLANTER ”Onhan se päätöntä, että metsänomistaja yrittää ajaa kuokkavieraat taimikostaan istuttamalla kuusta ihan pöljiin (=maannouseman pahoin saastuttamiin) hakkuualoihin. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
Näin metsänomistaja, puunostaja ja tutkija vakuuttavat. TEEMA Vaikka koivua puumarkkinoilla välillä väheksytään, on monipuolisella kansallispuullamme käyttöä myös jatkossa. 20 MAKASIINI 5 • 2017 20 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 20 29.6.2017 15.58. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI TULEVAISUUDEN PUU